Koe-eläinten suojelu 4/1983 by Animalia ry

1 1 . vuosikerta

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 4/83 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

V astaa va toimittaja Raili Vesanen Sunilantie 5 C 23 00720 Helsinki 72 Puh. 357 628

T IE D O T U S L E H T I — IN FO R M A TIO N SB LA D

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 Puh. 742 931

Yhdistys pyrkii rajoittamaan eläinkokeita ensi sijaisesti eläinsuojelulainsäädännön uudistam i sen kautta. Lisäksi yhdistys tukee vaihtoehtoisten tu tk i musmenetelmien kehittäm istä.

Koe-elälnten suojelu ry:n tarkoituksena on to i mia tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi. Yhdistyksen lopullisena tavoitteena on saada tuskalliset eläinkokeet loppumaan. Tavoitteensa saavuttamiseksi yhdistys kerää tietoja laboratorioissa suoritettavista eläinko keista ja tiedottaa niistä suurelle yleisölle.

OLEMME MUUTTANEET!

SISÄLLYSLUETTELO

UUSI OSOITTEEMME: MÄKELÄNKATU 8 00550 HELSINKI 55

P ääkirjoitu s .............................................................................. V a ik u ta v a lin n o illa s i............................................................. M uu tto uuteen t o im is t o o n ................................................. K au neutta — m u tta m illä h in n a lla ? ................................. S u ffe r the A n im a ls .................................................................. Kissan a iv o is t a ....................................................................... E lä in kä ä k ärit r iis ta n v ä littä jin ä .......................................... E läinten v iik k o ......................................................................... T ila n n e tie d o tu s la k ir in ta m a lta .......................................... A pin at purevat t a k a is in ......................................................... E läin su ojelijoiden jo u lu k ir k k o .......................................... P oim ittua .......................................... Elektroninen koe-eläin ......................................................... L u k ija p o s t ia .............................................................................. C M A E H A :n kokous L y o n is s a ............................................. P o rk k a n a n p u rija t.................................................................... V altio n a p u e lä in s u o je lu ty ö h ö n ........................................ K an sainvälisestä o p is k e lija to im in n a s ta ........................ A n im a lia .....................................................................................

PUH: 736113 toim isto 736405 myymälä AUKIOLOAJAT TOIMISTO: Maanantaisin Muina arkip. MYYMÄLÄ: Maanantaisin Muina arkip.

klo klo klo klo

14— 18 13— 17 12— 18 9— 17

TERVETULOA KÄYMÄÄN!

* * * . *

* *

° * '° T

* *

AV * *

A lko h o lism i on ihm isten ongelm a — ei eläinten

llm estym isaikataulu No 1 helmikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 joulukuu

J ä se n m a k su mk 35/vuosi mk 700/ainaisjäsen

Säätiön lahjoitukset KOP: 12794-1384-1

PÄÄKIRJOITUS

llm oitushinnat 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 300 mk 1/4 sivu 150 mk 1/8 sivu 75 mk

Toim iston hoitaja Kaarina Kivivuori

M aksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit. PSP: 435 490-1, jäsenmaksut ja tilaukset

^AILISI* >• • •

M ainokset Raili Vesanen Puh. t. 616 4727

To im isto n osoite Mäkelänkastu 8 00550 Helsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 14-18 muina arkip. 12-17

T o im itu k se ssa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Sinikka Piippo Riitta Salmi Sirpa Sykkö Päivi Viinikainen Taitto: Raili Vesanen

* *

Raili Vesanen Vastaava toim ittaja Ansvarlg redaktör

3 4 5 7 9 10 11 12 14 16 17 18 19 22 24 26 28 29 30

Jokin aika sitten Helsingin Sanomien sunnun tainumerossa haastateltiin suomalaislääkäriä, jo ka on saavuttanut tärkeitä tuloksia johtamansa amerikkalaisen tutkimusryhmän kanssa alkohoj lismin selvittämisessä. Artikkelissa todettiin, että alkoholismi on tap pava sairaus. Alkoholistin riski kuolla nuorena on nelinkertainen muihin ihmisiin verrattuna. On siis kyse vakavasta asiasta. On toki hienoa, että suo malainen tutkija on päässyt tekemään tärkeää työtä Yhdysvaltoihin, missä määrärahoista ei kit sastella ja missä on välineitä ja kunnolliset tilat. Kaipa voimme myös olla tyytyväisiä, että suomalaislääkärin johdolla on saavutettu tuloksia, jotka vievät tutkim uksia alkoholismista eteenpäin. Kokeita on tehty sekä ihmisille että eläimille. ’’Valmiiksi sairaita” eli alkoholisteja on tarkkailtu ja testattu, ja vapaaehtoisille koehenkilöille on tehty kokeita. Maallikosta tuntuu jotenkin loogi selta ja oikealta, että tällaisen sairauden ollessa kysymyksessä sitä testataan nimenomaan Ihmi sillä. Suomalainen lääkäri paukauttaa haastattelus sa kuitenkin lujasti, ettei hetkeäkään epäröi käyt tää eläimiä testim ateriaalina, "jos niiden avulla pystytään poistamaan ihmisten kärsimyksiä” . Artikkelissa huomautetaan, että koe-eläimistä ei ole pystytty toistaiseksi tekemään alkoholiste ja. Maallikkoa kiinnostaa suunnattomasti tietää, miten eläim illä testatut alkoholismikokeet ovat sovellettavissa ihmiseen. Voivatko ne olla luotet ta v ia ? Alkoholismi on elintasosairaus, kokonaan ihmisen sairaus. Miksi alkoholisteilla Itsellään ja vapaaehtoisilla koehenkilöillä suoritetut tu tki mukset eivät riitä? Ennenkaikkea voisi kysyä, onko oikein, että eläimet joutuvat kärsimään siksi, että ihmiset juo vat sisuksensa hajalle eivätkä osaa lopettaa juo mistaan? Kun on kysymyksessä ihmisen keksimä nautintoaine, jota kenenkään ei ole pakko käyttää ja jonka vaikutukset ja riskit kaikki nykyään tunte vat, eikö silloin ole eettisesti epäilyttävää puhua ihmisten "kärsim yksistä” ja eläinkokeiden oikeu tuksesta? Kokeet tuskin ovat tuskattomia. Niissä testa taan krapulan oireita, eri lääkeaineiden yhteisvai kutusta alkoholin kanssa, sitä miten suuri määrä alkoholia tappaa, vierotusoireita, juoppohulluutta, maksakirroosin ym. alkoholista johtuvien sairauk sien kehittym istä jne. Kuten todettiin, alkoholiste ja eläimistä ei vielä ole pystytty tekemään — mut ta siinäkin varmasti onnistutaan, ja saavutus kir jataan taas yhtenä tieteen voittona, kuten nyt tä mäkin kohua herättänyt lääke edellisillan m uisti katkoihin, jonka ansiosta suomalaislääkäri sai tunnustusta.

Nykyajan ihminen arvostaa tietoa ja järkeä. Se on ajalle tyypillinen piirre, eikä sinänsä paha, sillä kehityksen on mentävä eteenpäin. Mutta on suur ta sokeutta unohtaa tunne tykkänään. Tiedemies ilman tunnetta on pelkkä kone, robotti. Tunne luo innoituksen ja innoituksessa syntyy nerouden ki pinä. Jos lääkärit eivät parantajina ja auttajina hät kähdä elävän olennon tuskaa, miten he suhtautu vat inhimilliseen hätään? Yhä yleisemmin ihmetel lään nykyään lääkäreiden tunteetonta suhtautu mista potilaisiinsa. Potilaat kokevat itsensä vain "tapaukseksi” , numeroksi muiden joukossa. Jos lääkäri pystyy käsittelemään elävää, tuntevaa olentoa vain testim ateriaalina, hänen on ehkä vai kea nähdä ihmistäkään kokonaisena, tuntevana ihmisenä. Armeliaisuus synnyttää eläinrakkauden, ihmi sen kyvyn tuntea rakkautta yli lajin. Mihin on tuo rakkaus kadonnut? Lääkärit ja tutkijat eivät ole "syyllisiä” sen enempää kuin meistä kukaan — me olemme kalkki syyllisiä. Maailma on täynnä tuskaa ja hätää, sekä eläinten että ihmisten — mutta toivoa ei ole menetetty. Sen lisäksi, että jo kainen tekee oman osuutensa omantuntonsa mu kaisesti, ei liene pahasta, jos jokainen sisällämme vapauttaisimme rakkauden voimakasta energiaa kohdistaen sen kaikille ihmisille ja eläimille. Jou luaamu voisi olla hyvä hetki rakkauden virrata. Hyvää Joulua jäsenille ja muille lukijoille sekä eläinystävillenne!

LEDAREN Alkoholism en är m änniskornas problem — inte djurens För en tid sedän intervjuade man i Helsingin Sanomat söndagsnummer en finsk läkare, som har uppnätt märkbara résultat ¡nom alkoholismforsknlngen med sin amerikanska forskningsgrupp. I artikeln konstaterades att alkoholism är en dödande sjukdom. Alkoholisten rlskerar att dö ung fyra gänger oftare än andra männsikor. Det är alltsà fràga om en allvarllg sak. Visst är det fint, att en finsk forskare fätt möjligheten att utföra ett viktigt arbete i Förenta Staterna, där man inte snälar med bidrag och där det finns instrument och ordentliga utrymmen. Vi kan även känna oss

nöjda över, att man under en finsk läkares ledning uppnàtt résultat som betyder framsteg inom alkohollsmforskningen. Man har gjort försök pâ bàde människor och djur. "De färdigt sjuka” eller alkoholisterna har iakttagits och testats, och man har gjort experlment pà frivilliga försökspersoner. En vanlig människa känner att det är logiskt och rätt, att när det är fràga om en sàdan sjukdom testas den enbart pà människor. Men den finska läkaren Säger bestämt i intervjun att han inte en sekund tvivlar att använda djur som testmaterial, ” om man med deras hjälp kan utpläna männlskors lldande” . Enligt artlkeln har man inte lyckats göra djur tili alkoholister tlllsvidare. Man är enormt intresserad av att veta hur alkoholismprov som testats pà djur gàr att tllläm pa pà människor. Kan de vara pälltliga? Alkoholismen är en sjukdom som hänger ihop med levnadsstandarden, alltsà heit och hàllet männlskans sjukdom. Varför räcker Inte de försök som gjorts pà alkoholisterna själv och de frivilliga försökspersonerna? Framförallt künde man fràga sig, om det är rätt att djur behöver lida för att människor förstör sina inälvor med sprit och inte kan sluta dricka? När det är fràga om ett njutningsmedel som människan uppfunnit, som ingen är tvungen att använda och vars verkningar och risker alla känner tili nuförtiden, är det inte dà etiskt tvivelaktigt att tala om människors ’’lidande" och det berättigade i djurförsök? Försöken är knappast smärtfria. I dem testas baksmällans Symptom, olika läkemedels verk ningar tillsamm ans med alkohol, hur stor alkoholmängd är dödlig, avvänjningssymptom, delirium tremens, leverkirrosens samt andra alkoholsjukdomars utveckling.

Som man konstaterat, har man inte ännu lyc kats göra alkoholister av djur — men det lyckas man säkert ännu med, och det räknas som en seger för vetenskapen, liksom nu denna uppmärksammade medicin mot förra nattens minnesförluster, för vars skull den finska läkaren fick beröm. Vàr tids människa respekterar kunskap och förnuft. Det är ett utmärkande drag för tiden. Det är inte heit negativt, ty utvecklingen mäste fortskrida. Men det är stor blindhet att heit glömma känslan. En vetenskapsman utan känsla är bara en maskin, en robot. Känslan skapar entuslasmen och i entuslasmen föds genialitetens gnista. Om läkarna som botare och hjälpare inte reagerar för en levande varelses smärta, hur fôrhàller de sig tili en människas smärta? A llt allmännare fôrvànar man sig nuförtiden över läkarnas känslolösa inställning tili sina patienter. Patienten upplever sig enbart som ett ’’fa ll” , ett nummer bland andra nummer. Om en läkare är i ständ att behandla en levande, kännande varelse enbart som ett testmaterial, har han kanske även svàrt att se en människa som en hei, kännande människa. Barmhärtigheten föder kärleken tili djur, förmàgan att känna kärlek som sträcker sig över ar ten. Vart har denna kärlek försvunnit? Läkarna och forskarna är inte mera "skyldiga” än nàgon annan av oss — vi är alla skyldiga. Världen är full av smärta och nöd, bàde djurs och människors — men vi har inte förlorat hoppet. Förutom att alla gör sin egen del efter s itt samvete, vore det inte ilia, om vi alla inom oss frigjorde kärlekens kraftfulla energi och riktade den mot alla människor och djur. Julmorgonen künde vara den stund dà kärleken flödar.

MUUTTO UUTEEN TOIMISTOON

Kuvat: Sami Blàberg

God Jul àt medlemmarna och andra läsare samt era djurvänner!

VAIKUTA VALINNOILLASI — VAPAUTA ELÄIMET Hannele Luukkainen Kuluttaja on kuningas. Kuluttajalla on valta vali ta ostamansa tuotteet. Jokainen meistä on kulut taja. Ostovalinnoillamme me voimme tukea tai vastustaa kaikkien tuotteiden tuotantoa. Jokaisen eläintenystävän velvollisuutena on boikotoida kaikkia sellaisia tavaroita, joiden tuottamiseen liittyy eläinten kärsimyksiä tai jotka ovat haitaksi luonnollemme. Älä osta tehokasvatustuotannon lihaa, maito valmisteita ja munia! Tehokasvatustuotannossa eläimiä kohdellaan koneina. — Osta vapaana elä vien kanojen munia, maitotuotteet vapaaparsinavetoissa elävistä lehmistä jne. Vaadi, kyllä tuotan to lopulta mukautuu vaatimuksiimme. Älä osta turkiksia! Eläimet tarvitsevat turkkinsa itse. Luonnonvaraiset turkiseläim et pyydystetään yleensä raudoilla ja myrkyillä. Turkistarhoissa eläimiä pidetään keskitysleirivankeina. — Ethän halua turkiseläinten rääkkäystä? Osta tekoturkki; luonnollinen ihminen käyttää tekoturkkia. Älä osta tuotteita, jotka on testattu eläim illä! Kaikki kemiallisia aineita sisältävät lääkkeet, puh distusaineet, kosmetiikkatuotteet yms. on testat tu eläim illä äärimmäisen tuskallisissa kokeissa. — Vältä lääkeaineiden syöntiä, vaadi luonnon lääkkeitä! — Älä osta kotiisi joka sortin m yrkylli siä puhdistusaineita, vähemmälläkin tulee puh dasta. Esimerkiksi mäntysuopa tai mäntynestesaippua on puhdas luonnontuote, joka on ollut

Unelmista totta:

olemassa jo iät ajat eikä sen kehittämiseen tarvita eläinkokeita. Se on myös ympäristöystävällinen ja mikä parasta sillä voi pestä mitä vain: matot, la tti at, huonekalut, pyykit, kaakelit, hiukset, kasvot, v a rta lo n ... — Älä osta mitään sellaisia kosmetiikkatuotteita, joissa ei selvästi sanota, että niitä ja niiden raaka-aineita ei ole testattu eläimillä! Käytä vain täysin varmoja sarjoja esim. Beauty VVithout Cruelty tai Paul Penders tai Bioform tuot teita, joita ei taatusti ole testattu eläim illä ja jotka ovat erittäin korkealuokkaisia. BWC-sarjaa voit ostaa toimistomme yhteydessä olevasta tmi Koa la Oy:n myymälästä. Ota selvää tuotteiden taustoista. Kysy ja kysy ennenkuin ostat. Sinulla on valta valita! Käytä val taasi eläinten eduksi!

Vnt*

Anna eläinten elää — älä osta turkkia! Luonnollinen ihminen käyttää tekoturkkia!

Tämä syksy on tuonut tullessaan suu ria muutoksia. Vuosien toive on nyt to teutunut ja yhdistyksem me on päässyt m uuttam aan uusiin tiloihin M äkelänkadulle. Yhdistyksen toim istoon on lisäksi palkattu toinen kokopäiväinen työnte kijä.

Uuden toim iston upeat näyteikkunat Tarja myy ja postittaa

Kuten vanhassa Mannerheimintien toim istos samme asioineet varmasti muistavat, on toim in taamme jo jonkin aikaa haitannut huutava tilan puute. Mapit, laatikot ja paperipinot vahasivat siellä päiväpäivältä yhä enemmän tilaa ja tuntui vat jo uhkaavasti kaatuvan päälle. Nyt tämä huoli on kuitenkin onnellisesti ohi, sillä uusi toim istom me on valoisa ja tilava. Se jakautuu pieneen myy mälään ja itse toimistoon. Myymälästä voi käydä ostamassa yhdistyksen tuotteita sekä ilman eläin kokeita valmistettua Beauty W ithout Cruelty -kos metiikkaa. Toimiston puolella hoidetaan yhdistyk sen päivittäinen rutiini ja siellä kokoontuvat eri toimintaryhmät sekä yhdistyksen johtokunta. Yhdistyksen uusi työntekijä, Tarja Moilanen, toim ii myymälämme hoitajana eli huolehtii tava roiden myynnistä ja postituksesta. Tarja on iloi nen 20-vuotias punapää, joka palvelee teitä mielel lään käydessänne täällä ostoksilla. Tarjalle voi myöskin soittaa tai kirjoittaa ja tiedustella kosme tiikkaan liittyvistä asioista. Myymälän (Tarja) ja

toim iston (Kaarina) osoitteen ja uudet puhelinnu merot löydät ensimmäiseltä sivulta. Oheinen kart ta neuvoo myös, miten löydät perille toim istoom me. Muuttotouhujen vuoksi on yhdistyksen normaa li päivärytmi ollut jonkin aikaa melko sekaisin. Mo net teistä ovat valitettavasti saaneet odottaa tilaamiaan tuotteita tai vastausta kirjeeseensä lu vattoman kauan, mutta toivomme teiltä ymmär rystä ja lupaamme selvittää syntyneen ruuhkan mahdollisimman pian. Jatkossa voimme varmasti palvella täällä uudessa toim istossa jäseniämme entistäkin paremmin. Muistattehan vielä, että KAIKENLAINEN apu on ensisijaisen tärkeää toiminnallemme. Jokainen jä-

sen voi halutessaan auttaa jollakin lailla. Voitte esim. lahjoittaa myyjäis- ja kirpputoritavaraa, ra haa, käytettyjä postimerkkejä — käytännöllisesti katsottuna KAIKKEA hyväkuntoista tavaraa. Li säksi otamme avosylin vastaan kaiken tarjotun avun esim. toim istotöissä, kirpputori- ja myyjäisjärjestelyissä ja tavaroiden kuljetuksessa. Yksi ta pa tukea toimintaamme on myös tuotteidemme ostaminen. Voitte mm. tila ta myyntiin elälnsuojelukyniä, joissa on teksti: ’’Auta kärsiviä eläimiä” , hinta 3 mk/kpl. Toivotamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi tu tustumaan uusiin tiloihim m e vaikkapa joulumyyjäisten yhteydessä 17.12. klo 11.00 alkaen.

= K06'€LA.iMTfcM S u o j e l u A-y

«ö T U R E M K A T l*

=TysÄ KKi keskus tastA i i n (atR A i X T .T / € A J t ö i l t ä a te m e u -

6 5 a , 66, a

M JM E D E S T Ä .

X - RAitiöv/AUM U

o - IT Ä S O U M M A J O autot

N fOiS. L/MjA'

sekä

Bussit

58,50

Kate ia rakkain ystävä Dundee

Kosm etiikkateollisuus on yksi suuris ta eläinkokeiden käyttäjistä. Tuskalli sissa ja turhissa kokeissa kuolee vuo sittain valtava määrä eläim iä pelkäs tään ihmisen turhamaisuuden vuoksi. Kannattaa m uistaa myös, että vaikkei vät kotim aiset kosm etiikan valm istajat testaisikaan valm iita tuotteitaan eläi millä, on ulkom ailta tuotavat raakaaineet testattu melko varmasti eläin kokein. Usein kosmetiikan valmistuksessa on käytetty eläinrasvoja tai muita eläinkunnan tuotteita. Jotkut niistä ovat peräisin harvinaisista eläinlajeista, joita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Kos m eettisen kauneuden takana piilee siis inhimillinen hätä, rumuus ja kuolema. Jokainen m eistä, joka käyttää eläinko kein testattuja tuotteita, osallistuu om alta osaltaan kärsimyksen tuottam i seen eläim ille. Vaihtoehtojakin on, kaik kia kosm etiikkasarjoja ei ole testattu eläinkokein. Ohessa on esitelty yleisim mät kosm etiikan testauksessa käytettä vät eläinkokeet. Draizen testi Testattava aine laitetaan alaluomen alle yhteen silmään, toinen silmä jätetään puhtaaksi vertailua varten. Silmää ei pestä 24 tuntiin. Vaurio tarkaste taan 24:n, 72:n ja 168:n (7 vrk) tunnin välein. Ko keen aikana kani on sidottu erikoispenkkiin, jossa

se ei pysty liikuttamaan päätään eikä käpälillään ulotu silmiinsä. Kanit saattavat rimpuilla tuskis saan laatikossa, niin että niiden selkäranka kat keaa. Joidenkin erikoisen ärsyttävien ja voimakkai den aineiden testauksessa käytetään kuutta koeeläintä. Testiaine laitetaan silloin silmään ja vii den sekunnin jälkeen pestään kolmen eläimen sil mät ja 30 sekunnin päästä kolmen muun eläimen silmät. Tuloksia vertaillaan. Jos aineen voidaan olettaa aiheuttavan suuria tuskia eläimille, SAATETAAN käyttää puudutusta tai nukutusta, mutta tämä ei kuitenkaan saa häiri tä koetta eikä vaikuttaa sen tulokseen. Draizen testillä testataan esim. shamppoota, erilaisia voiteita, puhdistusaineita, kasvovesiä, meikkejä ym. Jokainen meistä tietää, m iltä tuntuu, kun vie rasta ainetta esim. shamppoota menee silmään. M iltä tuntuu sitten viikonkin jatkuva jatkuva poltto silmässä kanilla, jonka silmä ei eritä lainkaan kyy nelnestettä, joka voisi huuhtoa vieraan aineen pois. Silmänärsytystestit ovat julm im pia testejä, mitä kosmetiikkateollisuus tekee.

LD 50 testi on myrkyllisyyden mittaamiseen käytetty testi. Siinä eläin punnitaan, testiainetta mitataan tietty määrä suhteessa eläimen painoon. Koe-eläimille (yleensä 50— 100 jyrsijää) annetaan sellainen ker ta-annos, jonka pitäisi tappaa 50 % eläimistä. Siis esim. 100:sta hiirestä annoksen tulisi tappaa 50. Näin saadaan lethal dose 50% (kuolettava annos). Aineet, joiden LD-50 arvo on pienempi kuin 50 mg ruumiin painokiloa kohti ovat hyvin myrkyl lisiä ja aineet, joiden LD-50 arvo on suurempi kuin 1000 mg ruumiin painokiloa kohti ovat lähes myr kyttömiä.

LD-50 menetelmällä testataan voiteet, meikit (erityisesti huulipunat), puhdistusaineet ja muut aineet, joiden voidaan kuvitella joutuvan suuhun ja sitä kautta elimistöön. Testattava aine voidaan antaa eläimille monilla eri tavoilla esim. pakkosyöttämällä, ruiskuttamalla ihoon, pakottamalla eläin hengittämään ainetta. Tuskallinen kuolema sadoilletuhansille eläimille vuosittain — turhuu desta puhumattakaan. NÄITÄ KAIKKIA TESTEJÄ TEHDÄÄN JATKU VASTI KANEILLA, HIIRILLÄ, KISSOILLA JA MO NILLA MUILLA ELÄIMILLÄ PELKÄSTÄÄN IHMISEN TURHAMAISUUDEN TÄHDEN.____________

Ihonärsytystesti Kokeeseen otetaan esim. kahdeksan albiinokania. Juuri ennen koetta poistetaan niin iso laik ku turkista, että siihen mahtuu neljä kuuden neliösentin suuruista harsotaitosta. Puoli m illilitraa yh distettä asetetaan taitosten keskelle. Nämä pai netaan paljaaseen ihoon ja kiinnitetään sopivalla tavalla. Paikkoja tutkitaan 24:n ja 72:n tunnin ku luttua ja annetaan pisteet tietyn vertailuasteikon mukaan. Tällaiset ihonärsytystestit saattavat kes tää viikkoja.

BEAUTY WITHOUT CRUELTY — KAUNEUTTA ILMAN JULMUUTTA Vuonna 1963 englantilainen eläintenystävä Kathleen Long loi perusteet eettisille periaatteille rakentuvalle korkealaatuiselle kosmetiikkasarjalle, Beauty W ithout Crueltylle. Näitä samoja peri aatteita noudattavat sarjan valmistajat tänäkin päivänä niistä tippaakaan tinkim ättä. Heidän pää määränään on edelleen valmistaa korkealaatuista kosmetiikkaa tuottam atta eläimille kärsimyksiä välittöm ästi tai välillisesti. Jos Beauty W ithout Cruelty ei testaa tuottei taan eläimillä, kuinka voidaan sitten taata, että ne ovat käyttäjälle vaarattomia? Ensinnäkin, tu o t teissa käytetään kasvipohjaisia aineita mahdolli simman paljon. Jokainen käytetty aine on vanhas taan tunnettu, sitä on toisin sanoen käytetty kaunistustarkoituksiin yli 25 vuotta. Lisäksi vielä kaik ki tuotteet testataan laajasti vapaaehtoisilla ihmi sillä eli siis kliinisesti, ennen kuin tuote tulee markkinoille. Onhan terveen järjen mukaista tes tata ihmisen käyttöön tulevat tuotteet ihmisellä it sellään, sillä hiirihän ei ole mini-ihminen. Eläimet ja ihmiset voivat reagoida eri tavoin samalle kemi

kaalille, siksi eläinkokeissa turvalliseksi todettu aine saattaa ihmiselle aiheuttaa pahojakin haitta vaikutuksia. Beauty W ithout Cruelty -sarjan maahantuonnin yksinoikeudet ovat nyt toiminim i Koala oy:llä. Yh tiö toim ii Koe-eläinten suojelu ry:n tiloissa em. jär jestön alivuokralaisena. Sen toim inta tukee Koeeläinten suojelu ry:tä vähentämällä eläinkokeiden määrää ja levittämällä yhdistyksen aatteellista sanomaa. Koala oy:n tuotteita on mahdollista os taa yhtiön toim ipisteestä tai tilaam alla niitä pos titse. Näin toimiva henkilö osallistuu AKTIIVISES TI koe-eläinten suojelutoimintaan, hän saa tyydy tyksen siitä, että on tehnyt jotain konkreettista. Tieto siitä että Beauty W ithout Cruelty -sarjan tuotteiden valmistuksen takia ei ole uhrattu eläi miä eikä eläinten ole tarvinnut kärsiä laboratorio kokeissa voi vain lisätä sitä iloa, jonka tuotteiden käyttäjä niistä saa. Beauty W ithout Cruelty -sar jan käyttäjä on sekä sisäisesti että ulkoisesti kau nis.

JOULULAHJAKSI BWC-tuotteita! Jäsenalennus 20% BWC -kosmetiikkaa ei ole testattu eläimillä! Tilaukset • Mäkelänkatu 8 H:ki 5 5 , puh.736 405

Suffer the A n im a ls — tieteellinen ja eettinen maailman terveysjärjestön lausunto markkinoilla näkem ys vivisektiosta olevien lääkevalmisteiden tarpeellisuudesta: Käy Päivi Viinikainen Kansainvälisen koe-eläinsuojelujärjestön IAAPEA:n yleiskokouksessa elokuussa 1983 sai myös ensi-iltansa edellä mainitun järjestön aloitteesta syntynyt film i Suffer the Animals. Tästä vakuutta vasta ja inform atiivisesta elokuvasta olemme hankkineet käyttöömme (huom! myös teidän kaik kien käyttöön tiedon levittämistä varten) sekä 16 mm filminauhan että videonauhan. Näitä on mah dollista saada lainaksi toimistostamme, ja toivot tavaa onkin, että tekisitte näin, sillä tämän eloku van avulla viesti menee varmasti perille pinttyneimmälläkin elälnkoejärjestelmän kannattajalle. Elokuva tuo katsojan silmien eteen koko Vivi sektion kauheuden sekä myös sen laajuuden, jos sa kokeita tehdään. Kontrastina tälle julmuudelle kuvataan inhlmillisempiä vaihtoehtomenetelmiä. Mutta Suffer the Animals ei tyydy vain esittä mään, se asettaa katsojalle pohdittavaksi myös eettisen kysymyksen — onko ihmisellä oikeus uh rata eläimiä saavuttaakseen omat tarkoitusperän sä. Elokuvan avaus tuo eteemme järkyttävän kuvan koirasta leikkauspöydällä. Meneillään on suuri ki rurginen toimenpide lääketieteellisen tutkim uk sen edistämiseksi, ja sen kuluessa kertojan ääni selostaa, kuinka tiedemiehet edelleen pitävät eläintä välttämättömimpänä laboratorioinstrumenttina, vaikka tiedettä palvelemaan on jo kehi tetty laitteita, jotka pystyvät analysoimaan ainei den koostumuksia, ja tietokoneita, jotka pystyvät kuvaamaan lääkemolekyylien vaikutuksia ihmisen elimistössä. Filmi etenee samaa vastakohta-ase telmaa hyväksikäyttäen; järkyttävät eläinkokeet vuorottelevat vaihtoehtomenetelmien kanssa, ja samalla selostaja kertoo yleisölle hämmästyttä viä tosiasioita, siitä mitä kutsutaan lääketieteek si. Esimerkkinä tästä voidaan mainita WHO:n eli

tössä on 18000 lisensioitua lääketieteellistä tuo tetta, joista vain 210 on terveydelle välttäm ättö miä. Seuraavaksi eteemme piirtyy kuva kalifornialai sista tiedemiehistä käyttämässä vaihtoehtoista Amesin testiä. Em. testillä voidaan tutkia aiheut taako jokin aine mahdollisesti syöpää, ja niinpä se onkin nyt käytössä yli 2000 laboratoriossa ym päri maailmaa. Heti tämän kohtauksen jälkeen katsoja joutuu vastatusten amerikkalaisesta puo lustuslaitoksen elokuvasta otetun jakson kanssa, jossa apinoita käytetään radioaktiiviselle saas teelle altistuneiden pommikoneiden lentäjien mal lina. Eläinten kärsimykset korostuvat kommen taattorin monotonista äänensävyä vasten, ja niin pä tämä onkin eräs elokuvan tuskallisim m ista ja järkyttävim mistä kohdista. Elokuvassa esitetyistä vaihtoehtomenetelmistä voidaan vielä mainita äskettäin lääketieteellinen havainto Ihmisen ihosairauksista ja -vaurioista, jossa todettiin parhaan mallin näiden tutkim iselle olevan, ei suinkaan eläin, joka on keinotekoisesti vaurioitettu, vaan pala ihmisen omaa ihoa. Näem me miten ihmiseltä täydellisesti tuskaa tuotta matta otetaan pieni pala ihoa, joka edelleen voi daan jakaa moniin pienen pieniin osasiin, niin että useita kokeita voidaan tehdä sillä samalla ihopalasella. Tämän uuden menetelmän rohkaisevien tulosten pitäisi kannustaa tutkijoita etsimään rat kaisuja traditionaalisten menetelmien ulkopuolel ta, ja tajuamaan, ettei vain vanhasta tottum ukses ta pidä pysyä entisissä tutkimustavoissa. Monien muiden mieleenjäävien, sekä masenta vien että rohkaisevien kohtausten jälkeen Suffer the Animals päättyy toteamalla, että vaikka monet tieteelliset tosiasiat puhuvat eläinkokeita vas taan, on kyseessä kuitenkin eettinen kysymys. Vii meiseksi katsojan mieleen jää takomaan selosta jan lopputoteamus siitä, miten tämänkin elokuvan aikana, 23 minuuttia, 8000 eläintä kuoli eri puolilla maapalloa "tieteellisen” tutkimuksen uhreina.

A NEW NAVS FILM

1SUFFER THE ANIMALS1 16

m m

Kissan aivoista (ja vähän tutkijoidenkin) Linnea Grönlund

Ticinon Eläinkokeiden V astustajat (Sveitsi) järjesti 8.10.83 Ziirichissä suu ren kansainvälisen mielenosoituksen Ziirichin yliopiston fysiologisen laitok sen kissoilla tekem iä julm ia kokeita vastaan. Eläinsuojelijat vaativat profes sori Akertin ja professori Hunspergerin asettam ista vastuuseen instituutissa suoritetuista julm uuksista. Lisäksi lai tosta syytettiin kansanterveyden vaa rantam isesta, koska julm ista kokeista oli vedetty johtopäätöksiä, jotka ihm i sen ja kissan erilaisuudesta johtuen oli vat virheellisiä ja siten sovellettuina ai heuttaisivat vahinkoa potilaille. Kokeissa kissojen kallo oli avattu, ja aivoja är sytettiin, sen jälkeen kun osa aivomassasta oli poistettu, putkia, pinsettejä, sensoreita ja ruisku ja käyttäen. Lisäksi kallon sisään asennetuilla elektrodeilla oli annettu sähköiskuja. Kun koe keskeytettiin ja elektrodit poistettiin ti lapäisesti, kallossa oleva aukko peitettiin plexilasikannella, joka kiinnitettiin ruuveilla. Ennen näitä kokeita, niiden aikana ja niiden jäl keen kissaparkoja käytetään toisiin kokeisiin. Kis sa voi tällaisissa kokeissa pysyä hengissä kidu tettuna kuukausia ja sille ei edes myönnetä hen gähdystaukoa ennen uusia kokeita. Professori Akert ja Hunsperger väittävät näin tutkivansa MIELISAIRAUKSIA, EPILEPSIAA ja PARKINSONIN TAUTIA!!! Vuosikymmeniä jatku neilla vastaavilla mielettöm illä kokeilla, joissa lu kemattomia kissoja on kidutettu ja tapettu, ei ole kuitenkaan saavutettu mitään tieteellisesti hyväk syttävää löytöä, josta olisi ihmisten tai eläinten kään hoidossa MITÄÄN HYÖTYÄ — ainoa tulos on ollut kiduttajien väitöskirjojen ja nollatutkimustutkielmien valmistuminen. Ticinolaiset eläinsuojelijat toteavat raportis saan mm: Kokeellisen neurofysiologian keinoin eläinkokeilla saavutetut tulokset johtavat ihmi seen sovellettuina virheellisiin päätelmiin, hyödyt tömiin lääkkeisiin ja avuttomien mielisairaiden käyttöön eräänlaisina koekaniineina. ÄLYTÖN HARHALUULO, että mielettömästi kidutetussa eläimessä voitaisiin matkia/simuloida ihmisen herm ostollisia vaivoja tai mielisairauksia, voi ai noastaan johtaa vaarallisiin hoitovirheisiin. Näi den kokeiden aloittamisen jälkeen ovat m ielisai raudet maailmassa aina vain lisääntyneet ja niistä psykiatrisista klinikoista, joissa eläinkokein kehi tettyjä metodeja — esim. sähköshokkeja — käyte tään, on tu llu t potilaille keskitysleirejä. Tällaiset tutkim ukset ovat rikoksia kansanter veyttä vastaan ja verovaroilla suoritettu pseudotutkim us on siksi saatava loppumaan. Sveitsiläi set eläinsuojelijat onnistuivat 1982 kesällä pääse mään fysiologian laitokseen ja kuvasivat kissoja, joiden päähän oli istutettu elektrodeja. Ticinon Eläinkokeiden Vastustajat laativat 30sivuisen syytekirjelmän todistusaineistoineen to i mitettavaksi Zurichin yleiselle syyttäjälle. Lisäksi

julkaistiin lentolehtisiä ja protestikirjoituksia leh distössä. Kuusi muuta sveitsiläistä eläinsuojelujärjestöä tukivat kampanjaa. Ilmianto lojui 9 kuukautta syyttäjän laatikossa. Tällä välin yhdistys keräsi lisää materiaalia ja tun nettu eläinsuojelija Hans Ruesch piti Baselissa edellämainittuja professoreita ankarasti kritisoi van puheen. Yhdistys toim itti tiedot fysiologian laitoksella tehdyistä julmuuksista sekä kahden suuren baselilaisen kemian teollisuuslaitoksen (Ciba-Ceigy & Hoffman-La Roche) koelaboratorioissa suorite tuista samanlaisista kokeista Sveitsin tietotoim is tolle lehdistölle jaettaviksi. Tietotoim isto toim itti tiedot edelleen mutta jä tti syytettyjen professorei den nimet sekä ylläm ainittujen lääketehtaiden ni met pois. Yhdistys oli varautunut tähän ja lähettä nyt raporttinsa suoraan suurimmille lehdille. Vaikka useat lehtimiehet soittivat yhdistykselle ja fysiologian instituuttiin, vain muutamat harvat julkaisivat artikkelin asiasta. Kaiken huippu oli yleisen syyttäjän reaktio: ensin yhdistys sai vain lyhyen ilmoituksen siitä, että syytettä ei nostettai si. Kun perusteluja vaadittiin, lähetti syyttäjä vastaukseksi kopion ilmoituksesta, joka oli päivätty niin, että valitusoikeus asiassa oli jo mennyt um peen! Tällaista ilm oitusta yhdistys ei kuitenkaan ollut koskaan saanut! Taas kerran sveitsiläiset eläinsuojelijat ovat siis saaneet huomata, että maassa pidetään pa rempaa huolta suurien lääketehtaiden kuin eläin ten eduista ja järjestivät tämän vuoksi edellä mai nitun suuren mielenosoituksen. Vielä viime hetkel lä ennen mielenosoitusta toinen syytetyistä pro fessoreista vieläpä vaati todistusaineistosta laa ditun pamfletin takavarikointia, jotta tieto hänen suorittamistaan julm uuksista ei saavuttaisi ylei söä.

Entäpä sitten Suomessa Usein väitetään, että Suomessa ei ylläkuvatunkaltaisia kokeita tehdä. Viime lehdessämme luki joilla oli kuitenkin tilaisuus nähdä kuva suomalai sessa laboratoriossa kiusatusta kissasta, jonka päähän oli kiinnitetty elektrodit. NÄITÄ KÖKEITA TEKEVÄT YLIOPISTOJEMME FYSIOLOGISET LAI TOKSET! Siis meidän verovaroillamme tuotetaan

nollatutkimusta, sillä onko kukaan kuullut, että näistä mielettömistä kokeista olisi meillä tai maa ilmalla syntynyt muuta kuin A4-saastetta, ts. lisää hyllymetrejä ’’tieteellistä” tekstiä, jonka ainoa tar koitus on lisätä ko. tutkijan mainetta ja ansioluet teloa syyttömien eläinten kustannuksella. Lukies sani esin. Kirsti Lagerspetzin kirjaa ’’Aggressio ja sen tutkim us” (Tammi, 1977) oli reaktioni, paitsi vilpitön aggressio — todellakin — myös pahoin vointi, sillä jos kirja on esimerkki suomalaisen käyttäytym istieteilijän ajatusmaailmasta, olem me jo aivan yhtä pelottavassa tilanteessa kuin Sveitsissä. Vaikka Lagerspetz useassa eri kohdassa kirjas saan myöntää, että eläinkokeilla saavutettuja tu loksia on vaikea ellei mahdoton soveltaa ihmisiin, hän kuitenkin on jatkanut kokeiden tekemistä, vaikka ainakin maallikkolukijan on täysin mahdo tonta käsittää, miten saadut tiedot hyödyttäisivät ihmisten tai eläinten terveyttä. Jos sen tiedon saa miseksi, että kiusattu tai ärsytetty eläin käy to i sen kimppuun, tutkija käyttää surutta koe-eläimiä, ei mielestäni voida puhua tutkimuksen etiikasta. Kirjassa käsitellään enimmäkseen hiirillä tehtyjä kokeita, mutta trendi on selvä: koska ihmisiä ei voida käyttää tällaisissa kokeissa objekteina on käytettävä puolustuskyvyttömiä eläimiä, vaikka eläimen reaktioiden tulkitseminen niin, että niitä voitaisiin käyttää pohjana ihmisten hoitamisessa, on vaikeaa, ellei tyystin mahdotonta. Nimenomaan kissoilla tehdyistä kokeista Hel singin Yliopistossa kertoo esim. M. Jussilan kirjoi* * * * * * * * * * * * * * * * | ■■ ■

■ ■■■■■

■■

Eläinlääkärit ■■ ■ ■■■■■■■■■* ■■ riistanvalittajina Hannele Luukkainen Kuinka on mahdollista, että maamme eläinlää kärit toim ittavat kissoja riistaksi metsästysseu roille? — Kerronpa tositapauksen. Asiakas soitti eläinlääkärille tilatakseen ajan emokissan ja pentujen lopetukseen. Eläinlääkäri ei kuitenkaan halunnut ottaa kissoja lopetettavak si, vaan kehotti asiakasta luovuttamaan kissansa metsästysseuralle tai lopettamaan ne pakokaa sulla. Kun ällistynyt asiakas kysyi mitä metsäs tysseura tekisi-hänen kissoillaan, eläinlääkäri vas tasi, että se käyttää niitä riistana koirillaan! Tunnettuahan on, että metsästäjät ovat kissanvihaajia ja ampuvat tielleen sattuvat kissat. Mutta kissojen käyttäminen metsästyskoirien riepotelta vina on törkeää eläinrääkkäystä. Varsinkin kun kissoilta ilmeisesti poistetaan kynnet ennen jah tia. Toinen eläinlääkärin suosittelema lopetustapa — pakokaasun käyttö — on myös erittäin julma amatöörien suorittamana. Ennen eläimen taintu mista siltä palavat silmien ja hengitysteiden lima kalvot, jos pakokaasua käytetään ilman asian mukaisia suodatinlaitteita. Miten eläinlääkäri, jonka tehtävänä on auttaa eläimiä, voi toim ittaa eläimiä rääkättäväksi tai suositella tuskallisia lopetustapoja? Kuinka yleis tä tällainen toim inta mahtaakaan olla? Meillä vapaaehtoisilla eläinsuojelutyöntekijöillä on valtava urakka, jos meidän pitää suojella eläimiä vielä eläinlääkäreiltäkin!

tus Koe-eläinten Suojelu ry:n lehdessä n:o 2/78: tu tkittiin kuolemantuskissa olevan kissan (tuskat tuotettiin tahallisesti sähköiskuilla) reaktioita ja kokeissa käytettiin 18 uroskissaa. Kissojen pää hän asennettiin elektrodit ja niiden kautta annet tiin sähköiskuja, joilla kissat saatiin ärsytettyä raatelemaan toisiaan. Kokeiden suorittajat olivat: G. Johansson, T. Pääkkönen, S. Ruusunen, M. Sandström ja M. Huttunen. "Tulokset” julkaistiin ’’Medical Blology” aikakauskirjassa. Entä mitä me tavalliset eläinten ystävät voisim me tehdä, jos emme hyväksy, että suomalaisessa laboratoriossa kissa ärsytetään aivoihin annetulla sähköiskulla raatelemaan toista kissaa ns. ’’tie teen” nimissä? Haluammeko todellakin, että irti oleva lemmikkimme varastetaan ja myydään kidu tuksen kohteeksi, haluammeko, että laboratorioi den ostopäiväkirjat (= luettelot ostetuista eläimis tä, niiden myyjistä ja ajankohdasta) ovat vaikeasti saatavissa ja puutteelliset (nehän ovat julkisia asiakirjoja)? Haluammeko, että verovarojamme käytetään tällaisten tutkimusten eikä vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen? Pienin, mitä voimme tehdä, on lemmikkimme valvonta, mutta toim im al la kaikki yhdessä, protestoimalla ja vaatimalla päättäjiltä lainsäädännön uudistamista, tehtyjen kokeiden julkistam isella ja koe-eläinten myyjien paljastamisella toivomme joskus pääsevämme sii hen, ettei yhdenkään koe-eläimen enää tarvitsisi kuolla vain tuottaakseen lisää sivuja johonkin tie teelliseen julkaisuun. *

Käynti koe-eläinten m u isto m e rkillä

Eläinten V iikko 4.— 10.10.

Hannele Luukkainen Eläinten viikon ohjelmassa oli myös kunniakäynti koe-eläinten muistomerkillä eläinten hau tausmaalla. Aluksi yhdistyksemme puheenjohtaja piti seuraavan puheen: ’’Tämä koe-eläinten muis tomerkki pystytettiin tasan vuosi sitten. Sen jäl keen Suomessa on kuollut noin 400000 koeeläintä. Joka päivä Suomessa tapetaan yli 1000 koe-eläintä tuskallisissa eläinkokeissa. Nämä eläinkokeiden viattom at uhrit ovat kuolleet tur haan, sillä eläinkokeiden tulokset eivät ole sovel lettavissa ihmiseen. Pelkästään itsekkäistä syistä — oman turvallisuutemme vuoksi — meidän on syytä vastustaa eläinkokeita, koska eläinkokeiden tulokset ovat epäluotettavia. Toisaalta vastuun tuntoisina ihmisinä emme myöskään voi hyväksyä eläinten alistam ista ihmisen mielivallan alle. Elä män kunnioittaminen on myös eläinten oikeuk sien tunnustamista. Tästä koe-eläinten muisto merkistä on tullut eräänlainen tuntemattomien koe-eläinten hauta, jonne eläinten ystävät tuovat kukkia ja kynttilöitä. Ne antavat meille voimaa taistella eläinkokeita vastaan ja vaihtoehtomenetelmien puolesta. Toimintamme tänään voi pelas taa koe-eläimet huomenna.” Tämän jälkeen nuorisoryhmämme edustajat lausuivat runoja, jotka käsittelivät eläinten oi keuksia.

Heidi Rantanen Kuvat: Sami Bläberg ja Heidi Rantanen Maanantaina 3.10. oli jälleen se päivä, jolloin aktiivisimmat Koe-eläintensuojelijat ottivat pla kaatit käteensä, selvittivät kurkkunsa ja innostivat omat lemmikkinsäkin mukaansa. Kyseessä oli tie tysti syksyn mielenosoituskulkue. Se alkoi tällä kerralla Meilahdesta ja päättyi Arkadian puistoon. Matka oli melko pitkä mutta voimakkaan yhteis hengen ja kannustavien iskulauseiden saattelem i na päästiin perille, jossa varapuheenjohtajamme Riitta Salmi piti puheen. Lauantaina 8.10. järjestimme Töölön ruotsinkie lisessä koulussa kirpputorin. Myytävänä oli lähes kaikkea vaatteita, leluja ja astioita myöten. Järjes telyt pelasivat erinomaisesti ja paikka sopi hyvin kirpputorin järjestämiseen. Ihmisiä kävi paljon ja tavarat loppuivat suorastaan käsiin. Syynä olivat varmasti halvat hinnat ja hyvät myyjät. Kiitos pal jon kaikille mukanaolleille! Seuraavana viikonloppuna järjestettiin Dipolis sa, Espoossa Kunto-, Kauneus-ja Terveysmessut, jossa me olimme edustettuina. Edustimme myös Paul Penders -kosmetiikkaa — siis ei eläim illä tes tattuja tuotteita, joista ihmiset olivat kovasti kiin nostuneita. Messuilla kävi paljon ihmisiä, ja me pääsimme kertomaan kosmetiikkatesteistä ja sii nä sivussa myös muista eläinkokeista. Diakuvat herättivät suurta huomiota ja monet liittyivät yh distyksemme jäseniksi. Olemme monessa mukana. Julkisuutta olemme viime aikoina saaneet melko mukavasti (valtava hyöty meille), mutta paljon täytyy työtä vielä teh dä, ennen kuin olemme edes lähellä päämäärääm me.

KUOLLUT. .. KOE-ELÄIMENA. -o qocko. <-*,-•

Puhe Eläinten Viikolla -83, Arkadia-puisto Riitta Salmi Ihmisellä on monia suojelijoita. Erilaiset järjes töt yrittävät auttaa yksinäisiä, alkoholisteja, kehi tysmaan nälkäisiä jne. Kuitenkaan hyvää tahtoa ei löydy kaikkien ihmisten auttamiseen, vaikka aut tamisen periaate yleisesti hyväksytään. On kui tenkin olemassa sellaisia, jotka ovat vielä ihmistäkin huonommassa asemassa, ja niiden hyväksi vietetään tätä viikkoa. Eläinten Viikolla on tarkoi tus muistuttaa, ettei ihmislaji asu yksinään tällä maapallolla, eikä hän ole ainoa laji, jolla on kyky nauttia elämästään. Tähän saakka ihminen ei ole suostunut myöntä mään, että eläim illä on oikeuksia, mikäli ne mene vät ristiin hänen omien etujensa kanssa. Tämä nä kyy niistä tavoista, joilla eläimiä käytetään hyväk si ravinnontuotannossa, turkistuotannossa, sir kuksissa, tieteessä jne. Ehkä pahimpia rikoksia eläimiä kohtaan on teh ty tieteen nimissä. Tutkimuslaitoksissa voidaan

täysin laillisesti kiduttaa eläimiä tavoilla, joista normaalielämässä joutuisi ankarasti tuom ituksi. Eläinkokeiden tuloksista on luonnollisesti joskus hyötyäkin ihmiselle, eivätkä kaikki eläinkokeet ole yhtä tuskallisia. Yllättävän monissa eläinkokeissa eläimet kuitenkin joutuvat kärsimään, ja tämän tietäen on kysyttävä, voiko mitään kivuntuottoa puolustella sillä, että siitä on hyötyä jollekulle? Itse asiassa eläinkokeet eivät edes tuota ihmi selle hyötyä läheskään niin usein kuin luullaan. Viime aikoina on puhuttu paljon lääkkeiden haitta vaikutuksista. On ymmärretty, etteivät lääketeh taat syydä lääkkeitä markkinoille ihmisiä paran taakseen, vaan voittojaan kasvattaakseen. Jos ih misiä todella haluttaisiin parantaa, lääkekehittely ei olisi salaista, vaan voimat yhdistettäisiin. Ny kyisessä tilanteessa lääkkeiden voidaan sanoa pi kemminkin vaarantavan ihmisten terveyden kuin auttavan heitä. Syynä on se, että eläinkokeet, jo il la lääkkeet testataan, eivät koskaan anna täysin luotettavaa tietoa jonkin lääkkeen vaikutuksista ihmiseen. Varminta olisi että pitäydyttäisiin tie tyissä peruslääkkeissä ja tehostettaisiin voimak kaasti sairauksien ennaltaehkäisyä. Samalla kym menettuhannet eläimet säästyisivät kuoliaaksimyrkyttämiseltä. Mikä pätee lääkkeisiin, pätee kaikkiin kemialli siin aineisiin. Meidän olisi jo aika päättää, annammeko me taloudellisten tekijöiden määrätä omas ta terveydestämme, vai vaadimmeko, ettei markki noille päästetä kaikkia turhia kemikaaleja. Mitä enemmän elimistöömme joutuu kemiallisia ainei ta, sitä suuremmassa vaarassa olemme sairastua erilaisiin sairauksiin. Mikä ikävintä, kyseiset ai neet ovat jo ennen markkinoille pääsyään täysin turhaan sairastuttaneet lukuisia koe-eläimiä. Monin paikoin etsitään jo aktiivisesti vaihtoeh toja eri tieteenaloilla eläinkokeille. Suomessakin eräät tutkijat työskentelevät kiitettävästi vaihtoehtomenetelmien kehittämisen puolesta, mutta yleinen suuntaus on yhä edelleen lisätä eläinko keita. Koe-eläinkeskuksia rakennetaan ympäri Suomea yliopistokaupunkeihin, m utta tutkijoita ei edes yritetä aktivoida etsimään vaihtoehtomenetelmiä. Äskettäin Helsingin Yliopistolle on valmistunut oma koe-eläinkeskus Fysiologisen Eläintieteen laitokselle. Toisaalta on tietysti oikein, että koeeläimille rakennetaan ajanmukaiset tallit, mutta koe-eläinten käyttöä olisi samanaikaisesti pyrittä vä pienentämään lisäämisen sijasta. Suurin-osa Suomessakin tehtävistä eläinkokeista voitaisiin oikopäätä lopettaa tai korvata muilla menetelmil lä, Ilman, että ihmisten terveydenhoito kärsisi m il lään lailla. Koe-eläintensuojeluyhdistys vaatii, et tä tutkim usta suunnataan yhä enemmän sellaisil le alueille, joilla ei tarvita eläinkokeita, ja että pe rustetaan tutkim usryhmiä kehittämään vaihtoehtomenetelmiä. Samoin rahoja on varattava vaih toehtoisen tutkim usvälineistön, kuten kudosviljelylaitteiston ja tietokoneiden hankintaan, sekä tutkijoiden ja opiskelijoiden kouluttamiseen uu sien menetelmien käytössä. Ensimmäinen askel kohti eläinten aseman pa rantamista on eläinsuojelulain uusiminen. Suo meen on saatava uusi eläinsuojelulaki, joka tehok kaasti suojelee eläimiä rääkkäämiseltä niin labo ratorioissa kuin niiden ulkopuolellakin. Ihmisen on ymmärrettävä edes lain kautta, että eläim illä kin on oikeudet. Näin hän pystyy luopumaan itsek käästä ajattelustaan ja kohtelemaan eläimiä nii den arvon mukaisesti.

TILANNETIEDOTUS LAKI RINTAMALTA Hannele Luukkainen

Syyskuussa m aam m e aktiivisim m at eläinsuojelujärjestöt lähettivät kansan edustajille ja puolueille sekä tiedotus välineille oheisen kannanottonsa eläin suojelulain m uutosesityksestä, jonka maaja m etsätalousm inisteriö oli teh nyt. Kirjelm ässä m ainittua yksityiskoh taista lakiesityksen läpikäym istä ei voi da tässä yhteydessä julkaista, koska se käsittää 16 sivua. M ikäli olet kiinnostu nut kannanoton yksityiskohdista, voit saada sen toim istostam m e lainaksi. (Valitettavasti em m e voi antaa sinulle omaa kopiota, koska m eillä ei ole rahaa m aksaa m onistuskuluja!) — Kirjelm äs tä käy kuitenkin selvästi ilmi, että maaja m etsätalousm inisteriöllä ei näytä ole van vieläkään aikom usta luopua lain brutaaleista periaatteista. O ttakaa siis yhteyttä kansanedustajiinne ja pyytä kää heitä toim im aan asian puolesta! Kansanedustajille ELÄINSUOJELU JÄRJESTÖJEN KANNANOTTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TEKEMÄÄN ELÄINSUOJELULAIN MUUTOSEHDOTUKSEEN Allekirjoittaneet eläinsuojeluyhdistykset, jotka muodostavat valtaosan maamme eläinsuojelukentästä, vetoavat kansanedustajiin, jo tta maa hamme saataisiin inhimillinen ja nykypäivän ajat telua vastaava eläinsuojelulainsäädäntö. Toivomme, että eduskunta hylkäisi maaja met sätalousministeriön tekemän eläinsuojelulain muutosehdotuksen, koska se on perusperiaatteil taan vanhentuneen lain mukainen. Toivomme myös, että eduskunta ottaisi huo mioon tässä kannanotossa esitetyt näkökohdat eläinsuojelulakia uudistaessaan. Eduskunnan jo keväällä 1981 yksimielisesti hy väksymät tavoitteet eläimiä koskevan lainsäädän nön uudistamiselle edellyttivät täydellistä koko naisvaltaista uudistusta. Talousvaliokunnan mie tinnössähän edellytettiin, että "h a llitu s ryhtyisi toim enpiteisiin koe-eläintoimintaa koskevan lain säädännön uudistamiseksi, eläinsuojelulain ja metsästyslain tarkistamiseksi siten, ettei eläinten kasvattaminen ja pyydystäminen aiheuta niille tarpeetonta kärsimystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan tehostam iseksi.” Maa- ja metsätalousministeriön tekemä esitys eläinsuojelulain muuttamiseksi ei kuitenkaan täy tä edellä m ainittuja eduskunnan asettamia tavoit teita m uilta kuin valvonnan uudelleenorganisoin nin osalta. Lakiluonnoksessa ei ole otettu huo mioon sen paremmin kansanedustajien tekemien laki- ja toivom usaloitteiden sisältämiä uudistusvaatimuksia Ootka olivat talousvaliokunnan mie tinnön perustana) kuin eläinsuojelujärjestöjenkään esittäm iä lukuisia parannusehdotuksia.

Kuva: Sami Bläberg Eläinsuojeluasiat on siirrettävä ympäristöministe riöön !_____________________________________ Itse asiassa maaja metsätalousministeriön te kemä muutosesitys on oleellisilta osiltaan nykyi sen vanhentuneen eläinsuojelulain mukainen. Lain henki säilyisi siten edelleen yhtä brutaalina, koska se perustuu taloudellisiin hyötynäkökohtiin ottam atta huomioon eläinten oikeuksia; laissa han kielletään vain "tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläim ille” . Siten esim. maidon-, li han-, munien- ja turkisten tuotannossa eläimiä saa kasvattaa lähes keskitysleirimäisissä oloissa. Mielestämme sana "TARPEETON” on tarpeeton, koska ELÄINSUOJELULAIN TULEE NIMENSÄ MUKAISESTI SUOJELLA KAIKKIA ELÄIMIÄ KAI KISSA OLOSUHTEISSA. Pelkällä valvonnan lisäämisellä ei pystytä eläi miin kohdistuvia julm uuksia sanottavasti vähen tämään, ellei laki tunne ja määritä yksiselitteisesti eläinten oikeuksia. Käytännössä raja "tarpeetto man” ja ’’tarpeellisen” tuskan tuottamisen välillä on kuin veteen piirretty viiva. Myös toimivat eläinsuojeluviranomaiset valittavat jatkuvasti sitä, että laki estää heitä puuttumasta eläinten huonoon hoitoon ja kohteluun. Laista on oikeastaan apua vasta sen tyyppisissä tapauksissa, kun eläimeltä on pää revitty irti! Toisaalta valvontakaan ei käytännössä tule oleellisesti nykytilanteesta muuttumaan, jos se toteutetaan maa-ja metsätalousministeriön ehdo tuksen mukaan. Mikäli maamme ylin eläinsuojeluvalvonta kuuluu edelleen maaja metsätalousmi nisteriöön, jäävät suojelunäkökohdat jatkossakin hyötynäkökohtien jalkoihin, koska ko. ministeriön ensisijaisena tehtävänä on valvoa m aataloustuot tajien etua. MIELESTÄMME ELÄINSUOJELUASIAT TULEE SIIRTÄÄ YMPÄRISTÖMINISTE RIÖÖN, jonne ne luontevasti kuuluvat. Ehdotuk

sessa kaavailtu yksi päätoiminen eläinsuojeluvirkamies ei myöskään yksin pysty vallitsevia epä kohtia poistamaan. Ja valvonnan painopisteen siirtäminen maallikkovalvojien varaan taas on var sin arveluttavaa, koska se saattaa johtaa mielival taisuuksiin. Julkituomme erityisen huolestuneisuutemme siitä, että eläinkokeita koskevat säädökset jäisi vät edelleen asetuksen varaan. Koska maassam me on noin 140 elävillä eläimillä kokeita tekevää laboratoriota, joissa vuosittain kuolee n. 400000 koe-eläintä, ERILLINEN ELÄINKOELAKI ON VÄLTTÄMÄTÖN. Muutosehdotuksessaan maaja metsätalous m inisteriö ei pyri millään tavoin rajoittamaan eläinkokeiden määrää. Ottaen huomioon toisaal ta, että eläinkokeiden luotettavuus on varsin ky seenalaista, ja toisaalta, että ne pääasiassa ra hoitetaan verovaroin, on syytä vähentää eläinko keiden määrää ratkaisevasti. Jokainen yksittäinen eläinkoe tulee saattaa luvanvaraiseksi. Lupa tulee myöntää vain sellaisiin kokeisiin, joista on hyötyä ihmisten tai eläinten terveydelle, ja joita ei ole teh ty aikaisemmin jossain muualla tai joita ei voida tehdä vaihtoehtomenetelmin. On ikävä todeta, että maamme eläinkoelainsäädäntö laahaa niin paljon jäljessä muista Pohjois maista; niissä lainuudistukset toteutettiin jo 1970luvulla. Sitä paitsi maailmassa on useita valtioita, joissa eläinkokeiden tekeminen on kokonaan kiel letty — miksi Suomi ei voisi joskus kulkea kehityk sen keulassa! Seuraavassa käymme läpi pykälä pykälältä maaja metsätalousministeriön tekemän eläin suojelulain muutosehdotuksen vakavat puutteet. Kuten eläinsuojeluyhdistysten perustelluista kan nanotoista käy ilmi, todellinen eläinsuojelulain uudistus antaa edelleen odottaa itseään. Kuva: Sami Bläberg Eläinsuojelulain tulee suojella kaikkia eläimiä kai kissa olosuhteissa.

TOIVOMME TODELLA, ETTÄ EDUSKUNTA TIE DOSTAISI NÄMÄ EPÄKOHDAT JA KÄYTTÄISI LAINSÄÄDÄNTÖVALTAANSA TAVALLA, JOSTA MYÖS MAAMME RUNSAS ELÄINSUOJELUVÄKI VOISI OLLA YLPEÄ. Helsingissä 7.9.1983 Koe-eläinten Suojelu ry— Försöksdjurens Värn rf (Suomen suurin eläinsujeluyhdistys) Hannele Luukkainen puheenjohtaja Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto ry Kissojen Katastrofi Yhdistys ry Vihreä Risti ry — Gröna Korset rf Tampereen Koe-eläinten Suojelu ry

Valtion budjetissa jättituki eläinten hyväksikäyttöön Hannele Luukkainen Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on esitetty lähes 7,5 miljardia markkaa maaja met sätalouteen. Suurin osa tästä tuesta menee maa talouden ylituotannon rahoittamiseen. Yksistään maataloustuotteiden vientitukeen esitetään 38 prosentin lisäystä eli 1,7 miljardia markkaa ja maataloustuotannon tasapainottamiseksi 0,4 m il jardia markkaa, joka on 36 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Maatalouden ylituotannon rahoitus on nyt saa vuttanut valtavat mittasuhteet: asukasta kohti laskettu pelkkä hinta- ja vientituki yltää jo 1000 markkaan! Eläinsuojelua varten budjetissa on esitetty 50000 markkaa eli yksi penni per asukas! Lisäksi on otettava huomioon, että valtio rahoit taa maataloudessa tapahtuvaa eläinten hyväksi käyttöä monin muinkin keinoin kuin hinta- ja vien tituen muodossa. Myöntäähän se pitkäaikaisia ja halpakorkoisia lainoja navettojen, kanaloiden, si kaloiden ja turkistarhojen rakentamiseen jne.

"Eläinsuojeluun on saatava lisää rahaa valtion b u d je ttiin !"

Lahjoitukset yhdistykselle

APINAT PUREVAT TAKAISIN Päivi Viinikainen

T. Aulanko S. Nyman Eläinten ystävä Vilppulasta S. Seppänen E. Lohikallio Taimi Härkönen (Annukka Härkösen muistoksi) Rva Nuorvala T. Halme M. Ehrström P. Ripatti E. Toikka M. Mynttinen K. Astedt LVV. K. Backman R. Hjelman P. Harjunen K. Pöytäkivi T.T. J. Hynninen B. Cygnell T:reen Lyseon lukion 2 D R. Lahtinen L. Keinänen B. Rantanen A. Ilonen E. Metsärinta Tippa M ustintytär M. Harjuhaahto T. Suoniemi S. Heinonen M-L Jutila P. Harjunen M-A Räsänen-Ryti M. Parpala E. Mäntylä A. Kaurissalo R. Kaukinen C. Slätis B. Leskinen S. Pentikäinen U. Suomalainen Uudenkaupungin lipaskeräys

Englantilaisten eläinsuojelijoiden keskuudessa ovat levottom uutta herät täneet nk. Shamrockin farm it, joissa kasvatetaan ja jonne m aahantuodaan apinoita koe-eläim iksi. Neljän vuoden ajanjakson aikana farm it omistava yhtiö tuotti maahan 10000 M alesiassa, Filip piineillä ja Indonesiassa pyydystettyä apinaa, jotka kuljetettiin Englantiin len toteitse 50:n ryhmissä. Eläim iä labora torioissa odottavan kurjuuden lisäksi ne joutuvat näin kestäm ään myös m atkan epäinhim illiset olosuhteet. Vain pieni prosenttiyksikkö kiinniotetuista api noista selviääkin laboratorioon asti. Suurin osa kuolee m atkan aikana. Tuttu tarina m eille, kiitos orjakaupan yhtey dessä tapahtuneiden julm uuksien; nyt vain laji on vaihtunut. Äskettäin ilmestyneessä Shamrockin farmeja käsittelevässä raportissa (Tribe & Fleming: Laboratory Animals, 1983, voi. 17) kuvattiin kuinka ta rt tuva suolitulehdus levisi em. 10000 apinan kes kuudessa muodostaen usein uhkan niiden hengel le. Lausunnossa todetaan, miten "sairaus on tie teelliseltä ja taloudelliselta (!!!) kannalta valitetta va” ja että ” se aiheutuu stressistä, aliravitsemuk sesta, apinoissa oleilevasta loiskannasta sekä tu lehdusherkkyyttä nostavasta bakteerikannasta” . Sairauden synty ei siis ole mikään ihme, sillä on vaikeaa kuvitella enempää stressiä aiheuttavaa ti lannetta kuin joutua vangituksi ja kuljetetuksi pois asuinseudultaan. Karanteenipaikalla jokainen apina pantiin yksi tellen galvanoituun häkkiin, jotka taas laitettiin 50 häkin ryhmissä erillisiin huoneisiin kahdeksaksi viikoksi. Kaikilla maahantuoduilla apinoilla ha vaittiin em. suolistotulehdus, ja 33% menetti hen kensä sen takia, joko suoranaisesti tai sen herkis tämänä keuhkokuumeelle (46% kuolleista) tai si kotaudille (13 % kuolleista). Kaikilla oli oireina voi makasta ripulia. Mutta näyttää siltä, että ne jotka ammatikseen harjoittavat tätä julm uutta eivät kokonaan ole on nistuneet välttymään rangaistukselta. Vuosien 1975 ja 1980 välisenä aikana 85 jäsentä Sham rockin henkilökunnasta joutui apinan puremaksi, ja useat näistä apinoista kantoivat herpes B-virusta, joka on ihmiselle hengenvaarallinen. Tämän vi ruksen lisäksi monet muut apinoiden kantamat vi rukset ovat osoittautuneet kohtalokkaiksi eläimiä käsitteleville tai polio-rokotetta eläimen kudok sesta valmistaville. Esimerkiksi yhden kesän aika na Marburg Agent -virus tappoi seitsemän apinoi ta tai niiden kudoksia käsittelevää ihmistä. Lisäk si on huomattavaa, että apinoiden munuaiset, joista valmistetaan polio-rokotetta, sisältävät usein SV40-virusta, jota näin on rokotteen mukana ruiskutettu m iljooniin ihmisiin. Viruksen on nyt temmin todettu mahdollisesti aiheuttavan syö pää. Myöhemmin rokotetta alettiin valmistaa ihmissoluista, joihin em. riskitekijöitä ei liity, vaikka

R. Qvist, A. Rautiainen, A. Heikelö, M. Taher, P. Pekkola, M. Horn 1 x 20,— L. Tolvanen, S. Seppänen, S. Mennä, A. Hytönen, L. Rudam, M. Olkkonen, M. Jokela, P. Söderman, E. Oku 1 x 1 0 ,—

elokuun alku — lokakuun loppu 7 0 ,100,— 50,—

Lahjoitukset säätiölle 100,—

Oy ALKO Ab R-M. Borenius S. Maikin testamentti M. Moberg L. Laakso A-K. Mäkinen R. Niemi H. Talvitie M. Varjos-Malmström Tuntematon M. ? G. H. De Cock-F. L. Carrel I

1500,— 100,— 65,— 500,— 50,— 100,— 50,— 79,65 5 0 ,100,— 100,— 5 0 ,4 0 ,159,70 100,— 3 0 ,350,— 30,— 2 0 0 ,100,— 500,— 100,— 30,— 3 0 ,100,— 50,— 30,— 4 5 ,2 0 0 ,500,— 5 0 0 ,3 0 0 ,4 0 ,134,45 150,— 100,— 100,— 406,06

3000,— 150,— 130000,— 150,— 50,—/kk 2500,— 50,— 50,— 50,— 500,— 200,— 200,— 200—300,—/kk

Kymppi koe-eläimille -kampanjaan osallistuneet: elokuun alku — lokakuun loppu

kin on huomattava, että eräät valmistajat käyttä vät edelleen apinan soluja. Shamrockin farmeilla on nyt pitkään pohdittu apinoiden puremista aiheutuvien vaaratekijöiden m inimointimahdollisuuksia. Niinpä raportti päättyykin toteamukseen: "farm in johdon tulisi pyrkiä vähentämään puremaonnettomuuksien määrää säätämällä tiukat ohjeet apinoiden käsittelymene telmistä, lisäämällä asianmukaista varustusta la boratorioissa ja varmistamalla henkilökunnalle jatkuvat lääkärintarkastukset.” Ilman komiteam ietintöjä näin maalaisjärjellä ajateltuna ratkaisu olisi huomattavasti yksinkertaisempi: Apinoiden orjakauppa lopetettava! Lähdemateriaalina käytetty artikkelia Monkeys bite back, Dr. Robert Sharpe, A nim als’ Defender 9&10/1983

L. Lindgren A. Turunen A. ja H. Kolehmainen H. Sahlberg T. Yski E. Rigmor T. Jerkku M. Toivonen S. Mäenpää K. Pingoud I. Mäkinen K. Nurmi S. Anttila K. Lehtelä S. Kumiin K. Perttuli E-L Hakola H. Lounasaari S-R Raja-Alho J. Länsiö A. Skippari

3 x 3 0 ,2 x 1 0 ,1 x 30,— 2 x 30,— 2 x 3 0 ,— 2 x 25,— 2 x 1 0 ,3 x 5 0 ,3 x 1 0 ,— 4 x 3 0 ,3 x 5 0 ,— 2 x 5 0 ,2 x 1 0 ,— 2 x 2 0 ,— 2 x 2 0 ,— 2 x 1 0 ,2 x 2 0 ,- + 5 0 ,3 x 2 0 ,2 x 1 0 ,2 x 1 0 ,2 x 1 0 ,—

X.J0».

Kuva: Anneli Tiesalo

ELÄINSUOJELIJOIDEN * * JOULUKIRKKO l * 4

Temppeliaukion kirkossa Helsingissä vietetään 4 v jouluaiheista eläinsuojeluiltaa perjantaina 9.12. * 1983. 4 Tilaisuuden järjestäjinä ovat olleet Taivallahden 4 - seurakunta, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys, Koe- eläinten Suojelu yhdistys, Suomen Eläinsuoje4 luyhdistys, Valtakunnallinen eläinsuojeluliitto ja 4 j. Vihreä Risti. « * Kaikki eläinystävät, tervetuloa joukukirkkoon! H L * # # # * * * * * * # * * * * *

POIMITTUA

Härkätaistelut ovat tärkeä osa meksikolaista kulttuuria. Jopa siinä määrin, että vanhemmat ja opettajat kannustavat koulupoikia tähän suorituk seen. Näytös on surkuhupaisa. Muutama pelokas härkävasikka lasketaan areenalle, missä ne ovat hel posti tapettavissa muutamalla usein taitam atto masti tehdyllä miekanpistolla. Vasikat eivät kos kaan taistele vastaan, yleensä ne pikemminkin juoksevat karkuun. Ennen härkävasikan kuolemis ta poika leikkaa siltä korvan voitonmerkiksi per heelle tai tyttöystävälle. Meksikon laki kieltää eläinten käyttämisen ar pajaisvoittona tai vastaavana... sekä lasten leik kikaluna. Kaksi Maailman Luonnonsuojelujärjestön työntekijää Meksikossa tutkii parhaillaan, ovatko koululaisten härkätaistelut vastoin tätä la kia. jfr jfr i t Hr

Kanadan hallitus on saanut vastaanottaa kaik kialta maailmasta lukuisia kirjeitä, joissa ihmiset ilmaisevat suuttumuksensa inhoittavaa hylkeen poikasten teurastamista kohtaan. Tämä on myö tävaikuttanut siihen, että Euroopan parlamentti Strassburgissa esiäänesti suhtautumisestaan hylkeenpoikasten nahkojen tuontikieltoon. ECmaita koskevan äänestyksen tulos oli 160 kiellon puolesta, 10 vastaan (20 jä tti äänestämättä). To dennäköisesti myös EC-ministerineuvosto ju lis taa pian tuontisulun, jota sille hyljeasiaa tutkinut EC-komissio on suosittanut. Sveitsin (ei kuulu EC:hen) eläinsuojelulaki on saanut yleensä yleistä tunnustusta. Sveitsiläiset ovat nyt ryhtyneet massiiviseen turkinostolakkoon osoittaakseen mieltä turkiskaupassa vallit sevia pyydystys- ja säilytysoloja vastaan. Turkisammattiyhdistyksen v. 1967 aloittama vapaaehtoi nen tuontisulku ei kuitenkaan riitä. Se ei nim ittäin mitenkään estä tavarataloja ja tukkukauppiaita tuom asta itse turkkeja maahan. Sveitsin eläinsuojeluyhdistys pyytää hallituk sen liittopresidenttiä asettamaan tuontisulun hyl keenpoikasten turkiksille. Ei pelkästään euroop palaisen solidaarisuuden vuoksi, vaan myös sveit siläisten tunteiden ja odotusten kunnioittam i seksi.

ELÄINTEN KIVITYS JUHLISSA KIELLETTIIN ESPANJASSA Erään Etelä-Espanjan kylän asukkailla on ollut erikoinen huvi. Los Lianos de la Cruzln kylän 4-päiväisillä festivaaleilla on kotieläimiä, esim. kanoja ja kaniineja, sidottu seipäisiin ja kyläläiset ovat saaneet kivittää ne kuoliaaksi. Maailman Luonnonsuojelujärjestö on saanut viranomaiset taivu tetuksi kieltämään kyseisen julman huvituksen. Kieltopäätöksen syntymiseen on myötävaikutta nut lukuisat aktiivisten jäsenien Espanjan viran omaisille osoittam at kirjeet, joissa jäsenet ilmai sivat vastalauseensa moista huvia kohtaan.

P.S.

Basel, 10. maaliskuuta 1983 SVEITSIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS *

Maailman Luonnonsuojelujärjestölle annetut lahjoituksen ovat verovähennyskelpoisia USA:ssa. Mitähän vastaavaa meillä saataisiin aikaiseksi?

A N IM A LS INTERNATIO NAL, Vol. III No. 9

Le Monden 11.9.1981 julkaisema artikkeli opiskeli joiden yleismaailmallisesta peruskirjasta ja kan sainvälisestä eläinkokeita vastustavasta opiskeli jajärjestöstä ISCA:sta.

HYLKEENNAHAT EIVÄT KÄY KAUPAKSI Kanadalaisista lehdistä on luettavissa, että Ka nadan hyljeteollisuudella menee huonosti. Yksi suurimmista hylkeennahkoja ostavista yrityksis tä, Carino Company, on ilmoittanut, ettei se aio ostaa yhtään vuoden 1983 metsästyskauden tur kista. Syyksi todetaan merentakaisten markkinoi den puute. Euroopassa, jonne suurin osa turkiksista on en nen viety, yleinen mielipide on jyrkästi asettunut hylkeenpoikasten teurastusta vastaan. Sen vaiku tus on selvimmin havaittavissa siinä, että EEC:n

(suom. Kristina Labart)

KOULUPOJAT HÄRKÄTAISTELIJOINA — TAKANAAN KOULUN TUKI JA KANNUSTUS

Myös Sveitsin eläin suojeluyhdistys vaatii tuontikieltoa hylkeen poikasten nahoille

Elektroninen koe-eläin

DISCOVER Sep. 1983

ympäristöministeriö on päättänyt tehdä jäsen maissaan kaiken mahdollisen hyljeturkisten tuon nin estämiseksi. Niinpä Carino-yhtiö ei ole saanut edes kaikkia viime vuoden metsästyskauden tu r kiksia myydyksi.

SCHW EIZER TIERSCHUTZ Nro 1, m aaliskuu 1983 Lyhennelmä Sveitsin eläinsuojeluyhdis tyksen kirjeestä Sveitsin liittopresiden tille.

Nathalie Angier:

Ä lä o s ta k o e -e lA im illA TESTATTUJA TUOTTEITA — ota selvää vaihtoehtoisista tuotteista, niitä on nykyään yllin kyllin — näinkin yksinkertaisella tavalla kunnioitat elä mää ja suojelet eläimiä * * * * * * * * * * * * * * * *

•

Verenvuodatus on vaikuttavaa. Joka vuosi 60 miljoonaa koe-eläintä tapetaan laboratorioissa, lääketieteen kouluissa, yliopistoissa ja lääke- ja kemikaaliyhtiöissä ympäri USA:ta erilaisissa ko keissa. Tähän määrään sisältyy 30 miljoonaa jyrsi jää, 161.000 koiraa, 50.000 kissaa, 47.000 apinaa sekä lajitelma muita eläimiä. Tiedemiehet eivät tietenkään pidä tappamisesta, mutta heidän mie lestään eläinten käyttö — uusien lääkkeitten ja tuholaismyrkkyjen kokeilemiseen, elimistön tutkim i seen ja huomispäivän lääkäreiden ja biologien kouluttamiseen — on tieteellisen kehityksen vält tämätön hinta. Jotkut ilkkuvat sanaa ’’välttämätön’’. He uskovat että monet kokeet ovat parhaimmillaankin epä määräisiä - etenkin ne joita suoritetaan kouluis sa — ja pahimmillaan turhamaisia, etenkin Draizetesti, joka tehdään kaniinin silmälle jotta uuden kosmetiikan turvallisuus voitaisiin määritellä. ’’Maailma tulee toimeen ilman uutta maskaraa,” julistaa Ted Crail, Eläinsuojeluinstituutin johtaja. Crail ja muut eläinten oikeuksien puolustajat jär jestävät kirjekampanjoita ja mielenosoituksia nii tä laboratorioita vastaan joita he pitävät pahimpi na. He kiinnittävät myös julisteita jotka kuvaavat

suloisia olentoja tutkimuksen aiheuttamassa tus kassa ja kurjuudessa. Lähitulevaisuudessa tämän tunnepitoisen ai heen molemmat osapuolet saattavat saavuttaa osittaisen aselevon maltillisen tietokoneen an siosta. Useissa yliopistoissa ja tutkim uslaitoksis sa tiedemiehet suunnittelevat biologisten järjes telmien tietokonemalleja ja monimutkaisia mole kyylien yhdistelmiä. Niitä voidaan käyttää sellais ten tietojen saamiseen jotka aikaisemmin saatiin vain uhraamalla koe-eläin. Useimmat näistä tieto koneohjelmista ovat vielä kehittelyasteella, mutta jotkut ovat jo teollisuuslaitosten ja lääkeyhtiöitten ulottuvilla. Ne ovat herättäneet sellaisten hal linnollisten elinten kuten Ympäristönsuojeluviras ton mielenkiinnon. Kurt Ensleinin ja hänen koleegioittensa suun nittelema ohjelma Health Designs yhtiössä Rochesterissa, New Yorkissa, pystyy havaitse maan mahdollisesti vaarallisen kemikaalin kokei den varhaisimmissa vaiheissa, mikä vähentää vaadittavien eläinkokeiden määrää. Toinen, kehit tyneempi simulointi, jonka kemisti Joyce Kauf man on suunnitellut yhdessä P.C. Hariharanin kanssa Johns Hopkinsin ja Baltimoren Yliopis toissa, analysoi kemikaalin atomi atomilta. Tieto kone havaitsee myrkyllisen yhdistelmän joka saat taa näyttää täysin vaarattomalta yksinkertaisessa analyysissa. Sama ohjelma voi toim ia takaperin.

Se käyttää tietoa havaitusta sivuvaikutuksesta — esim. rotan häntä joka jäykistyy — määritelläkseen mikä kemikaali voisi olla aiheuttaja. Mielikuvituksellisempi uutinen on, että useat tutkijat ovat kehittäneet Frankensteinin-hirviö me netelmiä. Ne matkivat videolaitteella sydämen lyöntejä, hermoimpulsseja, ruumiinlämpöä, aivokäyriä sekä muita elävän eläimen elon merkkejä. Eräs menetelmä meni niin pitkälle että se sai sy dämenlyönnit kuulumaan huoneessa. Tällaiset aavemaisen realistiset tietokoneohjelmat antavat lääketieteen opiskelijoille käytännön kokemuksen ilman käytännön osaa. Vaihtoehtoja koe-eläimille etsivät tiedemiehet ovat nopeita painottamaan että heidän työnsä ei koskaan täysin korvaa eläinten käyttöä. ’’Jos ha luat nähdä miten maksa toim ii sinun on nähtävä maksa,” sanoo Charles DeLisi, biofyysikko Kan sallisessa Syöpäinstituutissa, ’’Siltä ei pääse mi hinkään.” Mutta he ovat vakuuttuneita siitä että eläinkokeiden määrä vihdoin voidaan karsia mur to-osaan nykyisestä määrästään ja että tietokone jonain päivänä voi olla loistava korvike Draizetestin kaltaisille kokeille, joissa ei ole kysymys elämästä ja kuolemasta. Hinta on tutkijoille myös kannustin leikkelyvälineiden piilottamiseen. DeLisi painottaa että mil joonia dollareita voidaan säästää tietokoneiden avulla, mutta välttää eläinten oikeuksia koskevaa kysymystä. "Laboratorioeläinten ostaminen ja pi täminen on muuttumassa ylellisyydeksi johon mo nilla yliopistoilla ja tutkim uskeskuksilla ei ole va raa,” sanoo DeLisi. Samalla kokeilun tarve kasvaa nopeasti. Joka vuosi laboratoriot tuovat lähes tu hat uutta kemikaaliyhdistettä markkinoille ja tu hansia muita luodaan kokeellisesti. Rottien käyttö yksittäisen aineen testaamiseen voi maksaa tu hansia dollareita, siinä missä Ensleinin yksinker tainen tietokonemenetelmä maksaa S 150. Ani mal’s Welfare yhdistyksen johtaja Christine Ste vens sanoo, ” Ei ole mitään niin tehokasta kuin pieni taloudellinen yllyke jo tta ihmiset harkitsisi vat vaihtoehtoja.” Tai mahdollinen lainopillinen yl lyke: Lakiehdotus senaatissa jossa vaaditaan liit tovaltion apurahaa anovalta tutkijalta vakuutusta siitä että hän ei saisi tuloksia muulla tavoin kuin aiheuttamalla eläimelle tuskaa — esim. tietoko neen avulla. Ajatus elävien järjestelmien sim uloinnista ei ole tämän vuosisadan keksintö. Kolmesataa vuotta sitten, René Descartes piirsi hermojärjestelmän malleja, jotka täydensivät eläim illä ja ihmisten ruum iilla suoritettuja kirurgisia tutkim uksia. Ja kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, muut menetelmät, kuten kudos- ja bakteeriviljelyn käyt tö on osoittautunut hedelmällisemmäksi kuin useimmat yritykset tietokonem alleilla. "Vasta vii meisen kahdeksan vuoden aikana olemme ruven neet saamaan sellaisen tietokonejärjestelmän se kä ymmärtämyksen kem iallisista ja biologisista järjestelm istä että pystymme tekemään kunnolli sia sim ulointeja,” sanoo DeLisi. Tiedemiesten ihanteena on ihmisaivojen ja ke hon mekanismien rajoittaminen sieviin yhtälösarjoihin jotka voitaisiin syöttää tietokoneeseen. Lääkkeen vaikutuksen määritteleminen ja tieto sii tä miten syöpää synnyttävä aine toim ii vaatisi tä ten vain kyseessä olevien kemiallisten aineosien kytkemistä ja tulosten odottamista. Tämä lähesty mistapa vaatii kuitenkin paljon suuremman tiedon kehosta kuin mitä kenelläkään on tällä hetkellä —

.............................Elektroninen koe-eläin............................. tai tulee lähitulevaisuudessa olemaan. Tiedemiehet ovat keksimässä älykkäitä tapoja millä ylittää nämä aukot tiedoissaan. Ensleinin yksinkertaisimmat ohjelmat ovat hänen omasta mielestään verrattain primitiivisiä. Ne kuuluvat luokkaan joka tunnetaan ’’kaavan tunnistam is” ohjelmina: tietokone vertaa tuntematonta tietoa siihen tietoon mikä sillä on muistissaan, etsien jo tain yhtäläisyyttä. Luodakseen ohjelman joka tunnistaisi uuden yhdistelmän myrkyllisyyden Enslein ja hänen kolleegansa keräsivät saatavilla olevasta tieteelli sestä kirjallisuudesta ja tutkim usten tuloksista, valtavan 600 kemikaalia käsittävän tietopankin. Aineet tiedettiin jo myrkyllisiksi ’’rotta suullinen KA50” mukaan. (Tämä yleinen testi määrittelee myrkyllisen yhdisteen kemikaaliksi joka, tiettynä pitoisuutena on kuolettava annos — siis KA50 prosentille rotista jotka syövät sitä.) He käyttivät kaiken saatavissa olevan tiedon yhdisteestä — molekyylipainosta, sidostyypeistä, valontalttokyvystä — ’’mistä tahansa parametristä,” sanoo Enslein. Näiden tekijöiden summa, yhdistettynä tilastollisiin analyyseihin muodostaa eräänlaisen paradigman myrkyllisyydelle, niin että tietokone tietää mitä etsiä kun uuden kemikaalin evästeet syötetään siihen. Miten luotettava Ensleinin menetelmä on? Kah deksankymmentä prosenttia kerroista tietokonetulokset ovat llkimäärin sillä rajalla kuin koeeläimiä käyttävien laboratorioiden tulokset — ” ja minusta se on aika hyvin” , sanoo Enslein. Vähem män luotettavia ovat hänen menetelmänsä syö pää tai synnytysvaurioita aiheuttavien kemikaa lien havaitsemiseksi. Kun hänen tietokoneensa kertoi hänelle että plperiini, eräs mustapippurin aineosa, oli syöpää aiheuttava, hän rupesi käy mään läpi kirjallisuuden ja löysi raportin joka yh disti pippurin syöpään hiirissä. "Tämä ei sano mi tään siitä mitä mustapippuri saattaa tehdä ihmi sille,” Enslein sanoo, ’’mutta olen lopettanut sen käytön.” Muut ovat suunnitelleet samanlaisia kaavan tunnistam isohjelm ia molekyylirakenteille, mutta eivät mitään niin laajasisältöistä kuin se mitä Joy ce Kaufman suunnittelee. Kaufman on rakentanut ainutlaatuisen tietopankin niin kutsutuista myrkkykudoksista — oleellisista "kultakim paleista” jotka tekevät molekyylin myrkylliseksi. Jokainen myrkkykudos määritellään monella rakenteellisel la tasolla, yksinkertaisesta geometriastaan — mi kä atomi on liitetty mihin — monimutkaisempaan järjestelyynsä kolmiulotteisessa tilassa. Kun tun tematon kemikaali syötetään sisään, tietokone vertaa sitä jokaiseen myrkkyainemallNn mikä sen muistissa on, se etenee ja tutkii vierasta yhä tar kemmin. Mikäli tämä tarkastelu ei paljasta mitään myrkkyaineita, tietokone voi siirtyä hienovaraisem paan ja kalliimpaan menetelmään, määrällis kemikaalianalyysiin. Tämä monimutkainen matemaat tinen menetelmä tarkastelee elektronien leviämis tä koko molekyylissä ja yhdistää sen tietoon elektronien käytöksestä. Sen jälkeen se piirtää värillisen kolmiulotteisen kartan mahdollisista ke m iallisista vuorovaikutuksista; jos kartta osoittau tuu samanlaiseksi kuin myrkkykudos, tietokone tunnistaa tuntemattoman molekyylin myrkyllisek si.

•

Sen lisäksi, Kaufmanin ohjelmat sisältävät bio logista tietoa myrkyllisten kemikaalien vaikutuk sesta moniin eläinlajeihin, rotista lehmiin, koirista ihmisiin. Lopetettuaan aineen analyysin, tietokome printtaa ne fyysiset merkit ja oireet jotka liitty vät sen tapaiseen yhdistelmään. Jos uusi kemi kaali esim. m uistuttaa dioksiinia, tietokone huo maa että analysoitava kemikaali voi aiheuttaa ak nen jälkiä ihmisissä ja reesusapinoissa, karvojen lähtöä kaikissa imettäväisissä, sydänvikaa ka noissa ja niin edelleen. Tähän saakka Kaufman on luonut laajoja malle ja kuudelle myrkkykemikaaliluokalle ja usealle psyykelääketyypille, kuten tavallisim m ille rauhoit taville lääkkeille, jotka voidaan määritellä saman kaltaisen rakenteellisen ja kemiallisen analyysin mukaan. Hän on varma siitä että hänen työnsä voi vähentää eläinkokeita huomattavasti. "Jos tietokonemenetelmä on sitä mieltä että joku yhdistel mä on myrkyllinen, se on sitä,” hän vakuuttaa. Muut tutkijat työskentelevät matemaattisten mallien kanssa jotka muistuttavat määrättyjä bio logisia mekanismeja — esim. immuniteettia. Kan sallisessa Syöpäinstituutissa Charles DeLisin ryhmä kirjoitti tietokoneohjelman joka analysoi immuniteetin reagoinnin syöpää vastaan. Siitä pa hanlaatuisia kasvaimia ja vasta-ainetuotantoa koskevasta tiedosta joka tietokoneeseen syötet tiin, se arvioi että im m uniteettijärjestelmä ei ai noastaan taistellut syöpää vastaan vaan myös edisti sitä. Nyt tutkijat tietävät sen, DeLisi sanoo, "m utta mikäli mallimme olisi ollut käytössä 10 vuotta sitten, se olisi voinut ennustaa sen minkä toteamiseen tutkijo ilta on mennyt lukuisia työtun teja ja eläimiä. Tämä on matemaattisen muotoilun arvo — se tulee esiin asioiden kanssa jotka muu ten jäisivät huomioim atta.” Mikään ei raivostuta eläinten oikeuksien puo lesta taistelijoita niin paljon kuin se epämääräi nen kokeilu jota kouluissa suoritetaan. Useita vuosia sitten, fysiologian professori Julius Melbin ja hänen avustajansa Pennysylvanian Yliopiston Eläinlääketieteellisessä koulussa ryhtyivät suun nittelemaan tietokonejäljitelm ää joka voisi täydentää tai jopa korvata perinteisen fysiologian laboratoriotyöskentelyn. He suunnittelivat epäta vallisen menetelmän johon tarvittiin sekä digitaalitietokoneita nopeisiin arviointeihin, ja yhdenmu kaisia tietokoneita realismia varten, ja panivat sen huoneeseen, jota hänen oppilaansa saattoivat käyttää vapaasti. Tavallisessa, tai "m ärässä” , fysiologian labora toriossa, opiskelijat leikkaavat palasiksi nukutet tuja eläimiä ja tarkkailevat useita seikkoja — ve renpainetta, glukoosia, jne. — ja niiden muutoksia seurauksena tietyille toimenpiteille. Melbinin la boratoriossa, kuvalevyjä projisoitiin kankaalle vi suaalisesti näyttämään esim. hevosen sydämen toimintaa. Opiskelijat "tekivät leikkausta” tieto konekeskuksella kirjoittam alla tietoa siitä mitä he aikoivat seuraavaksi tehdä — esim. sijoittaa paineläpän. Digitaalitietokone arvioi silloin nopeasti miten se vaikuttaisi eläimeen ja ilmaisi tulokset oskilloskoopeilla, levyillä ja printeillä. Jäljitellyn sydämenlyönnin tasainen tömähdys ja nauhoitet tujen hermopulssien piipitys toi toimenpiteisiin draaman tuntua. Opiskelijat pitivät Melbinin jäljitelm ästä ja aset tivat sen samaan asemaan kuin "m ärät” labora-

torionsa. Kohta sen jälkeen kun hänen apurahan sa Kansallisessa Terveysinstituutissa ehtyivät, ehtyi myös suuri osa tietokone-eläintarhasta. ’’Juuri tällä hetkellä he repivät koko huonetta ha jalle,” huokaa Melbin. "M utta palaan takaisin ja t kamaan tätä.” James Walker, fysiologi Teksasin yliopistossa, on onnekkaampi: hänen jäljitelm älaboratorionsa on muodostunut kiinteäksi kalustukseksi lääke tieteen koulussa. Käyttämällä kahta huokeata Apple-tietokonetta, Walker kehitti korvikkeen ko keille jotka esittivät koiran sydämentoimintaa, ruuansulatusta ja reagointeja useille lääkkeille. Sydänkokeen aikana esim. yksi tietokoneruutu esittää kartan joka osoittaa verenpainetta, sydämenlyöntitiheyttä, sydämen tehoa, sekä vastaavia tietoja, joka kolmen sekunnin välein uudet arvot; toinen ruutu välittää jatkuvasti tärkeimmät tiedot. Mikäli opiskelija haluaa nähdä epinefriinin vaiku tuksen — lääketieteen koulun vakiokoe — hän painaa nappia jossa lukee E. Heti ruudut rekiste röivät hyppäyksen verenpaineessa ja sydämen lyönneissä. Toinen vakiokoe käsittää koiran kurkun auki viiltämisen ja valtimoiden katkaisun. Opiskelija voi jäljitellä sitä Walkerin koneella painamalla O nap pia; heti verenpaineindikaattorit nousevat, sydä men teho laskee — ja joku onnellinen koira elää. Vaikka Walkerin ohjelma ei ole yhtä realistinen kuin Melbinin, opiskelijat ylistävät sitä suuresti — eikä vähiten koska Walker myöntää, että se vie vä hemmän aikaa kuin tavallinen laboratorio. ’’Kui tenkin Walkerilla ja parilla muulla jotka tekevät sa mankaltaista työtä tulee olemaan kovat ajat yrit täessään vakuuttaa tiedemies kolleegoita siitä, että tietokone voi joskus olla järkevä lääketieteel linen vaihtoehto eläinkokeille. ’’Haluaisitteko te koskaan ottaa lääkettä jota ei ole testattu imettä väisellä” , kysyy Enslein purevasti. Ehkä emme — ja on epätodennäköistä, että Elintarvike- ja Lääkintöhallitus koskaan muutta vat sitä vaatimusta. Mutta ei tarvita fanaattista Vi visektion vastustajaa ylistämään yrityksiä vähen tää tarvittavia eläimiä. "Eräs filosofi ilmestyi erää nä päivänä” , huomauttaa DeLisi, ja hän sanoi, "Ajatelkaa asiaa. Jos olisi joku ihmisiä korkeam malla oleva laji, ja he käyttäisivät meitä koe-eläiminään, en usko että olisimme siitä kovin onnelli sia.” * * * * * * * * * * * * * * *

JONAKIN PÄIVÄNÄ ME VOITAMME!

LUKIJAPOSTIA POSTIMERKIT Tämä taiteilija Wendy VValshin suunnittelema postimerkki julkaistiin Irlannissa elokuun 11 päi vänä 1983 kiinnittämään huomiota I.S.P.C.A.:n to i mintaan. « V ffV fV fV ffV fV ffffV fV fV V V fV V fl

Mitä ponnekkaammin lähdetään eläinten omis ta ehdoista, sitä tiiviim m in paneudutaan vaihto ehtoisten menetelmien kehittämiseen. Ponnek kuus puolestaan riippuu siitä ollaanko sitä mieltä, että eläimillä on ihmisestä riippumaton oikeus elämään. Aivan samanlainen oikeus kuin ihmisel lä itsellään. Se, miten tähän suhtaudutaan, riip puu ihmisen eettisestä vakaumuksesta, uskon nosta ja hänen filosofian alueelle menevistä so vellutuksistaan. Se että tämän postimerkin julkaisemisen kautta osoitetaan eläinsuojelutyön arvostamista, on yksi todistus siitä, että kehitys on kulkemassa yhä pa rempaan suuntaan. Askel askeleelta edetään sii hen suuntaan, että ihmisten aiheuttamat kärsi mykset eläimille vähenevät. Työtä kuitenkin riit tää, jatkuvia ponnisteluja tarvitaan niin kodeissa, maatiloilla, laboratorioissa, ympäristössämme. Kaikkialla. Kyllikki Oksanen

VOIMAKEINOISTA 1.5.P.C.A. = The Irish Society for the Preventation of Cruelty to Animals perustettiin vuonna 1949 eri paikkakunnilla toimivien eläinsuojeluyhdistysten yhteistyöelimeksi. Edelleen sen tehtä väksi tuli kansallisella tasolla neuvotella eläinsuojeluasioista niin hallituksen kuin paikallisten viranomaistenkin kanssa. Edelleen se toim ii ym päristöm inisteriössä neuvoa antavana elimenä. Aivan erityistä huomiota joudutaan kiinnittämään niin kaupungeissa kuin maaseudullakin vallitse vaan kulkukoirien ongelmaan. Kaikki näistä koiris ta eivät suinkaan ole omistajiensa hylkäämiä. Suurin osa on omasta tahdostaan karanneita, jos kus hyvinkin kauaksi kulkeutuneita. Ongelma on joka tapauksessa niin vakava, että sen ratkaisemi nen vaatii erityistoimenpiteitä. Näin muun muas sa siksi, että kuljeksiva koira saattaa joutua hel posti tunnottom ien ihmisten käsiin ja sitä kautta kärsimyksiin. 1.5.P.C.A. kiinnittää erityistä huomiota nuoriso työhön. Oivalletaan, että siellä on saavutettavissa parhaat tulokset. Nuoret eivät ole vielä urautuneet lähtemättömästi asenteisiinsa. Heihin voidaan vaikuttaa, kun esitetään painavat todisteet. Van hempien henkilöiden kohdalla on usein niin, että toim intam allit, asenteet ovat lähtemättömän lu jassa. N iitä ei edes yritetä muuttaa vaan ponnis tellaan ainoastaan sen takia, että nämä asenteet voitaisiin todistaa oikeiksi, asiallisiksi. Kun tässä ei sitten onnistuta, niin raivostutaan, syydetään kaikenlaista herjaa. 1.5.P.C.A.rlla on merkittävä osuus myös kan sainvälisessä yhteistyössä ja se on Euroryhmän (Eurogroup) täysivaltainen jäsen. Se toim ii myös muissa kansainvälisissä elimissä pyrkien painok kaasti vaikuttamaan eri maiden lainsäädäntöön jotta eläinten kohtelussa päästäisiin eroon kaikis ta kärsimysten tuottamisesta. Kun puhutaan eläinten kärsimyksistä, usein tahdotaan erottaa toisistaan tarpeelliset ja tar peettomat kärsimykset. Tarpeelliset kärsimykset muodostavat aina suhteellisen käsitteen ja suhteuttajana on ihminen itse. Eläinten omalta kan nalta kaikki kärsimykset ovat tarpeettomia.

toisia tuloksia eläinsuojelutyössä. Maailmassa ki dutetaan ja tapetaan miljoonia eläimiä koko ajan — mitä ja ketä se hyödyttää, että jokin pieni ar meija hyökkää johonkin yhteen suomalaiseen la boratorioon ja vie eläimistä vain murto-osan pois? Koe-eläintoiminta jatku isi ihan samanlaisena edelleen. Et voi pelastaa kaikkia koe-eläimiä. Sitä paitsi tämänlaatuisen pelastustyön pitäisi olla to della hyvin organisoitu, jo tta siitä olisi eläimille jo tain hyötyä. Lääkäreiden p itä isi olla hoitamassa pelastettuja eläimiä, tilojen pitäisi olla valtavat ja hyvät, ja eläinten sijoituksesta tulisi huolehtia hy vin — mistä varat moiseen? Ei edes Kissajaosto pysty toimimaan täysin haluamallaan tavalla va rojen puutteessa, miten sitten sinä ja armeijasi? Ymmärrän syvästi aggressiosi, sillä minä olen joskus ajatellut samoin ja tuntenut olevani valmis MIHIN TAHANSA noiden kidutettujen puolesta. Mutta olen ymmärtänyt, että sittenkin paras keino suojella eläimiä on hidas tiedottamis- ja käännyttämistyö. Ja jonakin päivänä me voitamme, eläi met voittavat. Unohda voimakeinot ja keskity rauhanomai seen eläinsuojelutyöhön. Mitä enemmän meitä on, sitä suuremmat mahdollisuudet meillä on voit taa. Parhain terv. Raili Vesanen

Syvästi inhoan eläinten elämän halveksuntaa. Tuska mikä eläinten täytyy kärsiä, on anteeksian tamatonta ihmisen puolelta. Siksi kerron mielipiteistäni. Meillä eläinsuojelijoina on moraalinen oikeus mutta myös moraalinen velvollisuus, muiden ih misten julmuudesta huolimatta tai välinpitäm ättö myydestä huolimatta, jos ei hyvällä niin voimakei noja käyttäen puuttua epäeettiseen ja epäinhimil liseen eläinten rääkkäykseen. Olen valmis liittymään eläinsuojelijoiden armei jaan, joka voimakeinoin lopettaa PAKOLLA eläin rääkkäyksen, kun hyvällä ei näytä onnistuvan eikä koskaan tulla onnistumaan tässä asiassa. Kirjoittakaa lehdessänne tästä näkemyksestäni, kaipaan tällaista lehdessänne. ymmärrätte, et tä olen oikeassa, mutta meidän täytyy taistella voimakeinoin, muu ei tunnu auttavan. Asiamme vaatii sitä. Olen eläimiä ajatteleva humanisti. Paljon pahaa on jo tapahtunut, ehkä korjaamatontakin, enää ei ole aikaa näperrellä. Eläköön vapaus ja inhimillisyys. Tarmo Hyvä Tarmo, k irjo itit vakavasta asiasta, joka on herättänyt pal jon keskustelua ja tekojakin muualla maailmassa. Esim. Englannissa toim ii kuvaamasi kaltaisia "eläinsuojelijoiden arm eijoita", jotka pakkokei noin varastavat koe-eläimiä laboratorioista ja vie vät ne muualle hoidettaviksi kuntoon. "Eläinten elokuvassa” , joka näytettiin taannoin TV:ssä, ku vattiin näiden armeijoiden itsepuolustusharjoituksia siltä varalta, että kohtaavat vastarintaa pelas tustyössään. Omasta puolestani ja myös Koe-eläinten suoje lu yhdistyksen puolesta varottaisin vakavasti täl laisesta toiminnasta. Terrorismista ei ole hyötyä kellekään, kaikkein vähiten eläimille. Väkivalta vain synnyttää uutta väkivaltaa. Voimakeinoilla harvemmin on saavutettu haluttuja tuloksia. Vain rakkaudella, tiedottamisella, neuvotteluilla ja rau hallisesti vaatimalla voimme saavuttaa kauaskan

U r h o lle Pieni hauta syksyn pimeydessä. Hauta, tänään kaivettu. Urho, opetit minulle paljon. Opetit, että kani osaa rakastaa ja että kanikin iloitsee elämäs tään. Kaipaan yhteisiä hetkiämme tähtitaivaan al la, hetkiämme yöttömässä yössä. Kaipaan jokais ta hetkeä jonka vietin kanssasi. Kalpaan eläinten marssia jossa olit vielä mukanani. Kaipaan sinua. Tahtoisin vieläkin puristaa sinut syliini ja sanoa ne kaksi sanaa hiljaisuudessa. Olit minulle rak kain maailmassa ja olet aina sydämessäni. Koske tan kylmää ruumistasi. Hyvästi Urho. Tiinasi Kuva: Tiina Lehikoinen

NAVETOISTA Yhdyn täysin toim ittajan käsitteeseen siitä, mi kä on unelmanavetta (1/83), mutta haluaisin hiu kan puolustaa tavallisia parsinavettoja. Työni puolesta olen käynyt monessa parsinavetassa, jo ten olen kyllä oikea ihminen puhumaan niiden puolesta. Ja koska nyt puhutaan lypsykarjatiloista, niin unohdetaan ne lihankasvatustilat, joissa on tapahtunut, että eläimet ovat kuolleet hoidon ja ruuan puutteessa harrastelijoiden kä sissä. Suomessa laki sallii uuden navetan rakentami sen korkeintaan 20 lehmälle. Pihattotyylisten na vettojen rakennuskustannukset ovat n. 10% kor keammat kuin tavallisen parsinavetan. Vanhan navetan peruskorjaus pihattonavetaksl nostaisi kustannuksia saman verran. Tavallisessa parsinavetassa huolehditaan yhtä lailla lehmän puh taudesta kuin pihatoissa. Suurempi vaiva, mutta se tehdään. Syksyisin ajetaan karvat (usein talvel la toisen kerran), niitä harjataan pitkin talvea, pestäänkin, sorkat hoidetaan keväisin ja syksyisin, navetta pestään keväällä, paikkoja korjaillaan jne. Erona on vain se liikunta, joka niiltä talvella puut tuu. Mutta onhan koirillakin kiinnipitoaika, kissoil la olematon reviiri jne. On aivan turha tuijottaa sii hen yhteen asiaan ja unohtaa ne monet hyvät puo let yleensä lehmien hoidossa. Maidosta se sään nöllinen ansio tulee ja hyvällä hoidolla parempi. Ruokinnassa on käännytty oikeaan suuntaan: kotoisten rehujen osuutta on lisätty! 5000—5500 kg maitoa keskituotoksena saadaan hyvin kotoi silla rehuilla. 6000 kg on vielä kannattavaa, vaikka lisäksi ostetaan valkuaisainetäydennys. Tosin on han meillä sellaisia tiloja, jotka haluavat olla hin nalla millä hyvänsä tilastoykkösiä ja saada palkin toja ja kunniakirjoja, mutta näillä tilo illa rehukustannukset, eläinlääkäripalkkiot ja siemennysmaksut eivät näy niissä kunniakirjoissa. Onneksi myös kunniakirjoja jaetaan puhtaasta maidosta. Se kannustaa pienem pituottoisia tiloja ja lisätilissä vuoden alussa. Vasikoiden nupouttaminen ja korvien loveaminen täytyy ymmärtää. Ei joka asiaa voi ajatella tunteella. Enkä minä antaisi niin kovasti risuja maaja metsätalousministeriölle enkä rakennuksista päättäville. Johan on saatu pykälä 20 lehmän maksimista. Kun vaan saataisiin vielä kallis ulko lainen valkuainen aisoihin, niin meilläkin rypsien ja härkäpapujen kasvattaminen kannattaisi. Lehmänsuojeluterveisin Kaija Uusitupa karjantarkkailija * * * * * * * * * * * * * * *

HUOM! SAA TAVANA Y H Ä E L Ä IN S U O J E L U K Y N IÄ , JO IT A V O IT T IL A TA M YYTÄ VÄ K SI Ä 3 M K /K P L . K Y N IS S Ä T E K S T I: ’’A UTA K Ä R S IV IÄ E L Ä IM IÄ ” . K Y N IE N H IN TA A N LISÄTÄ ÄN P O S T IM A K S U , JO K A E S IM . KYM M ENELLE K A P P A L E E L L E O N 1,80 M K . T U E S IN Ä K IN E L Ä IN S U O J E L U T Y Ö T Ä JA O STA E L Ä IN S U O J E L U K Y N IÄ ! *

CMAEHA:n kokous Lyonissa Päivi Viinikainen

Kansainvälinen antivivisektio-järjestö C oalition M ondiale pour l’Abolition de l’Experim entation sur ’IHom m e et l’Ani mal piti joka toinen vuosi järjestettävän yleiskokouksensa Lyonissa 31.7.1983. Vastaava tilaisuus oli edellisen kerran Brysselissä kaksi vuotta sitten syys kuussa, missä tilaisuudessa luettiin tässäkin lehdessä huomiota saanut Kansainvälinen opiskelijoiden peruskir ja väkivallattom an tieteen ja biologisen tutkim uksen puolesta. Tällä kertaa käsi teltävät asiat olivat enem män rutiini luontoisia, m utta silti uutta ja m ielen kiintoista tietoa tuli esille kasapäin. Kokouksen ensimmäisenä tehtävänä oli suunni tella järjestölle perustettavan tieteellisen komi tean toimintaa. Järjestön tieteellinen neuvonanta ja ja sen johtokunnan jäsen tohtori J. Kalmar, joka on myös Ranskan Tiedettä ilman julm uutta -jär jestön presidentti, sai myös tieteellisen komitean vetäjän ja yhdyshenkilön tehtävän. Muuten komi teaan kuuluisi yksi tiedemies joka tutkimuksen alalta; yksi soluviljelyyn erikoistunut, yksi hyvin tietokonemalleihin perehtynyt jne. Komitean teh tävänä olisi neuvoa järjestön ’’amatöörijäseniä” , tarkistaa tieteellisiä artikkeleita ja julkaisuja, pyr kiä yhteistyöhön vivisektiota tutkimusmenetelmänään käyttävien tutkijoiden kanssa, seurata vaih toehtoista tieteellistä tutkim usta ja neuvoa järjes töä, m ille tutkim uskohteelle kannattaa myöntää apurahoja, sekä lopuksi, muttei suinkaan pienimpänä tehtävänä, lisätä järjestön arvovaltaa ulko puolisten silmissä. Sillä valitettavasti tohtorisanalla on edelleen sellainen kaiku ihmisten korvissa, että vasta kun heitä on mukana jossain toiminnassa on siinä jotain perää. Varsin pitkän ajan kokouksesta veivät keskus telut toim enpiteistä 26.9. olevaa Euroopan neu voston kokousta varten, eläinsuojelutoimintaa ajatellen kokous on elintärkeä, sillä siellä pääte tään kaikkia 21 neuvoston jäsenmaata koskevasta yhteisestä koe-eläinasetuksesta. Eikä ihme, että kyseisten maiden eläinsuojelujärjestöt ovat kau huissaan, sillä mikäli muutoksia ei saada aikaan asetus tulee olemaan todella julma. Esimerkkinä voidaan mainita, että Euroopan neuvoston pyrki myksenä on taata koe-eläimille niiden luonnonmu kaiset elinolosuhteet, ja niin neuvoston tieteelli nen neuvonantaja on sitten antanut suosituksen, että esim. 15—20 kiloisen apinan (joka on SUURI) häkin pohjan koko pitäisi olla 1,5 m2!!! Ja niin tä mä ’’luonnonmukainen elinolotila” on sitten peri aatteessa jo hyväksytty, ja suurta yleisöä hämätty kertomalla, kuinka neuvosto ajattelee vain eläin ten parasta tarjoamalla niille niiden luonnolliset elinolosuhteet. Mikäli asetus menee äänestykses sä läpi tulevat sen haitat paitsi itse eläim ille myös eläinsuojelutyölle olemaan valtavat, sillä eläinsuojelijoiden joukossa on paljon ihmisiä, joiden toim intaa ei voi kontrolloida, jotka toim ivat yksi tyisesti, eivät järjestöissä, ja jotka ryhtyvät var masti väkivaltaiseen toimintaan lain hyväksymi-

Kuvassa vasemmalta: järjestön sihteeri D. Paster nak (Sveitsi), järjestön lainopillinen neuvonantaja N. Duerinck (Belgia) ja järjestön lehdistösihteeri Gerda Planque. Kuva: Päivi Viinikainen

sen yrityksen palveluksessa. Tähänastiset tu tki mukset uudenlaisten testausmenetelmien löytä miseksi ovat suurelta osin olleet kosmettiikkafirmojen itsensä suorittamia ja niiden pääasiallise na tehtävänä on ollut todistaa, ettei vaihtoehtoja muka olisi. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin eläinkokeis ta kieltäytyvien opiskelijoiden liikkeestä, josta enemmän toisaalla tässä lehdessä. Kun vielä rutii niasiatkin (raha-, tiedotusmateriaali-, yms. asiat) saatiin "kivuttom asti” käsiteltyä, voi todeta ko kouksen olleen onnistunut. Mielestäni erityisesti yhteistyössä tutkijoiden kanssa oltiin edistytty ai mo askelin sitten Brysselin kokouksen. Järjestön arvovalta tutkijoiden keskuudessa on koko ajan noussut ja suunta näyttää jatkuvan. Ei ihme, sillä Vivisektion vastustaminenhan ei ole vain koeeläinten suojelua, kuten esim. meidän yhdistyk semme nimi harhaanjohtavasti antaa ymmärtää, vaan kaiken elävän, ihminen mukaanluettuna, suojelemista, puolustamista ja kunnioittamista. Ja sellaista aatetta vastaan ei kai kellään voi olla mitään!

KIRJOITUKSESI TÄNÄÄN VOI PELASTAA KOE-ELÄIMET HUOMENNA Hannele Luukkainen Coalition Mondialen tieteellinen neuvonantaja tohtori Kalmar (Ranska) sihteereineen. Kuva: Päivi Viinikainen sen jälkeen. Tämähän tapahtui jo Englannissa vii me syksynä, kun eräs näennäinen eläinsuojelujärjestö lähetti kirjepommin pääministeri Thatche rille vastalauseena hylkeidenpyyntiä kohtaan. Lyonin kokouksessa päätettiin perustaa järjes tölle oma lehti. Sen tehtävä olisi kaksijakoinen: ensinnäkin, se välittäisi tieteellistä, lainsäädän nöllistä yms. informaatiota, siis yksinkertaisia tosiasioita. Toiseksi, se toim isi jäsenjärjestöjen tiedotuskanavana ideoiden levittämiseksi; ja yh teishengen ylläpitämiseksi. Näin siis myös mei dän järjestömme saa lehdessä oman palstansa, jossa raportoimme toiminnastamme ja kaikesta siitä, mitä Suomessa on tapahtunut eläinsuojelurintamalla. Samalla saamme arvokasta tietoa mui den järjestöjen toim innasta sekä kampanjoista, joita voitaisiin järjestää yhtä aikaa eri puolilla maailmaa. Lehti tulee ilmestymään neljästi vuo dessa, joten tieto pysyy ajankohtaisena, ja lisäksi se tulee olemaan hyvin esitetty, koska vastaavak si toim ittajaksi tuli journalismin ammattilainen, belgialainen sanomalehtimies. Kokouksen päätteeksi päätettiin vielä apurahan myöntämisestä eräälle Nantesin yliopiston tu tki jalle, joka etsii vaihtoehtoa Draizen-testille (surul lisen kuuluisa koe, jossa kosmeettisia aineita ti putetaan kanin silmiin) ja yleensäkin kosmeettis ten aineiden testaukseen eläimillä. Tutkimus on sikäli arvokasta, että kosmeettisten aineiden tes tausta eläim illä ei ikinä tulla lopettamaan ellei löy detä vaihtoehtoja. Eläinsuojelijat ovat tietenkin si tä mieltä, että kokeet pitäisi lopettaa heti, mutta koska kaupallisen koneiston ja ihmisten turha maisuuden vaikutus on suuri, jatketaan niiden suorittam ista kunnes vaihtoehto on löytynyt. Ja huomattavaa on, että em. tutkija El ole kaupalli-

Juudaksen palkkio eläinsuojelulle?

Oheiset yleisönosaston kirjoitukset ovat selvä esimerkki siitä, mitä me yksittäiset yhdistyksem me jäsenet voimme saada aikaan. Hannele Luuk kaisen laatimat ju tut aiheista "Epäkohtia budje tissa” ja "Ihminen väkivaltaisin eläin” julkaistiin useiden lehtien palstoilla. Lehtien mielipideosastot ovat tehokas kanava mielipiteiden muodosta jana. Ne ovat myös erittäin luettuja. — Siis hyvät jäsenemme, tarttukaa kynään ja kirjoittakaa eläin ten oikeuksien puolesta ja eläinten huonoa kohte lua vastaan. Vaatikaa lakiuudistusta, eläinsuoje luasioiden siirtoa ympäristöministeriöön, rahaa vaihtoehtomenetelmille jne. TOIMINTAMME TÄNÄÄN VOI PELASTAA ELÄI MET HUOMENNA!

S 00

is M un u iu iM lokakuun 10. pm

Epäkohtia eläin suojelubudjetissa

Kissat ristille ja»—-

-----------------------

Ç I 1 0 R_ A U N - *y * - SU O RAT SKN KT SU

Ku fe.)6.-aa

v ä k iv alta isin eläin

nun (uuvun, etu knaal ovat puunkyljessä eloasa vie« löydettäessä? Ne tuikin

¡SS.

..™TÄ“,n"vu- “«■»¿“ SSL.'Sr Ovatko nämä kissojen ns- ja

s S & is is r j r i a r i i i 1“ “ ^ £*7°»P* P«n — « IUU JouluvukoUa olin kadulla ke riin*!..! —L_. r ‘ **

»¡¡"‘¡¡SS IT JE ' ÄSJ5E '“‘■¡E“ -i* ____

s s s r-s S ?

yhl*>*ie“ 1 '“!** pakostakin

«* eUtntsn ystävä, voimme tehdä on estää heiu saamas ta eläimiä käsiinsä Siis erityuesti kissojen omistaiat äl-

HANNELE LUUKKAINEN

PORKKANANPURIJAT Tällä palstalla enemmän tai vähemmän tunnetut ja tuntemattomat kasvissyöjät kertovat vegetaris tiksi ryhtymisen syistä ja seurauksista sekä esit televät meille mieliruokiaan.

Sirpa Silventoinen:

IHMISILLÄ El OLE VASTUUTA ITSESTÄÄN, KUINKA SITTEN ELÄIMISTÄKÄÄN Haastattelu Raili Vesanen Sirpa Silventoinen on 43-vuotias, ammatiltaan kuvaussihteeri. Hän tekee lasten- ja nuortenohjelmia televisioon. Parhaillaan tehdään Joulukalen teriin muumeja. Sirpa oli se henkilö, joka pani alulle elokuvan ” Ei voi olla to tta ” tekemisen ja kierteli kuvausryh män kanssa puolen vuoden aikana eri laboratori oissa kuvaamassa kokeita ja eläimiä sekä haas tattelemassa tutkijo ita ja hoitajia. — Eläimet ovat olleet minulle tärkeitä lapsesta asti. Halusin aina omaa koiraa tai kissaa ja lisäksi minulla oli jo lapsena suojeleva asenne eläimiin. Ihmiset olen joskus kokenut kuolleiksi, m utta eläi met, luonto, puut ovat aina olleet minulle eläviä, ne ovat voimanlähteeni. — Liityin ensin Suomen Eläinsuojeluyhdistyk seen. Jossakin vaiheessa Koe-eläinten Suojelu -lehti tai jokin muu esite osui käsiini, ja se järkytti minua suunnattomasti. Liityin heti jäseneksi. — Tunsin, että jotakin piti tehdä. Kukaan ei ha lunnut kuulla eläinkokeista. Ihm isillä oli torjuva asenne, kun selitin heille ja annoin esitteitä. ’’Voi kauheeta” , he sanoivat ja halusivat sitten unoh taa asian. — Sisäinen pakkoni tehdä jotakin konkreetti sempaa yllytti minut ehdottamaan elokuvaa eläin kokeista. Roikuin ohjaaja Orvo Kontion perässä, kannoin hänelle lehtiä ja esitteitä. Hän sanoi, ettei se ole mikään lastenohjelman aihe. Minä selitin, että lapset ja nuoret nimenomaan ovat kiinnostu neita eläimistä. Vihdoin sain aikaiseksi palaverin, jossa koe-eläinsuojelijat neuvottelivat ohjaajan ja meidän muiden kanssa, ja niin pääsimme alkuun. UMAn pyysimme mukaan, koska tiesin hänen suh tautuvan näihin asioihin oikein ja olevan sydämel lään mukana. — Kuvaaminen oli kauheaa. Yöunet siinä meni. Kun suljin silmäni, näin heti edessäni kaikki nuo kärsivät eläimet. Mutta purin hammasta ja ajattelin, että kun kerran noiden eläinten on kestettävä, minunkin on kestettävä. Jouduin puhumaan ja se littämään paljon, jo tta pääsimme laboratorioihin. Tutkijat ja hoitajat antoivat täysin toisistaan poik keavia lausuntoja. Jotkut tutkijat valehtelivat suo ranaisesti joistakin asioista. Hoitajat ovat yleensä eläinrakkaita ihmisiä, jotka eivät pysty muuta kuin vähän vain lievittämään eläinten oloja. H oitajilta kuulimme totuuden. Kauheita asioita näimme ja kuulimme. Joissakin paikoissa koirat olivat niin pienissä kopeissa, etteivät mahtuneet käänty

mään. Kun elokuva vihdoin oli tehty, itkin monta tuntia yhteen menoon. Filmiä esitettiin TV:ssä kolme kertaa, ja se ai heutti runsaasti voimakkaita reaktioita. Koeeläinten Suojelu -yhdistyksen jäsenmäärä kaksin kertaistui äkkiä näiden reaktioiden ansiosta. — Orvo Kontio ohjasi elokuvan ja oli loppujen lopuksi hyvin innostunut aiheesta. Minulla oli hy vä tunne, tunsin että olin tehnyt osani. Filmin te kemisen jälkeen minut pyydettiin mukaan Koeeläinten Suojelun johtokuntaan, jossa olin pari vuotta. Sirpa Silventoinen on laktovegetaristi, ollut pian kaksikymmentä vuotta. Sirpa asuu avoliitos sa Paron kanssa, joka hänkin on kasvissyöjä, ja he ovat pyrkineet nykyään syömään mahdollisim man elävää ravintoa. Sirpa onkin hyvin kiinnostunut elävän ravinnon ruokavaliosta, johon eivät kuulu maitotuotteet eikä kuumennettu ruoka. — Sokeria en käytä ollenkaan enkä kahvia. Ta vallista teetä en juo myöskään. Pitäydyn mahdolli suuksien mukaan kotimaisissa kasviksissa, sillä ne ovat myrkyttömämpiä kuin ulkomaiset. Talvella syömme paljon ituja. Sirpa on hyvin terveen ja elinvoimaisen tuntui nen ihminen. Itse asiassa hän muistuttaa punaisi ne poskineen ja kirkkaine silmineen enemmänkin jotakin metsän haltiaa kuin tavallista ihmistä. Hän on saanut esim. psoriasiksensa paranemaan ruokavalion ja elämäntapojen muutoksen avulla. Kuinka Sirpasta tuli kasvissyöjä? — 19—20 -vuotiaana olin työpaikassa, jota vas tapäätä sijaitsi teurastamo. Minulla oli suora nä köala pihalle, johon eläimet tuotiin kaksi kertaa viikossa. Näin lajittelun ja käsittelyn, en onneksi teurastusta. Se oli kuin pahimmasta painajaises ta: tunsin hajun, kuulin eläinten tuskan- ja pelonhuudot. Kun kuorma purettiin, kävi usein niin, et tei eläin suostunut kävelemään, sillä se vaistosi kuoleman ja tunsi veren hajun. Silloin miehet pais koivat eläimiä suoraan auton lavalta maahan. Pienten vasikoiden jalat katkesivat, kun ne heitet tiin katuun. — En enää voinut syödä lihaa. Vasta myöhemmin Sirpa on tajunnut kaikki terveydelliset ja muut syyt, jotka vaikuttavat kasvis syöjäksi ryhtymiseen, kun hän luki terveyskirjoja ja alkoi harrastaa joogaa. Sirpa haluaa korostaa, että nykyään eläinten liha on epäterveellistä jo siksi, että ne ovat niin stressattuja ja pumpattu täyteen lääkkeitä ja hormoonivalmisteita ja niitä kohdellaan huonosti. Onkin sanottu, että ihmisten stressi johtuu stressattujen eläinten lihan syömi sestä. — Yhteiskuntamme ei kunnioita eläimiä. Ihmi sillä ei ole vastuuta itsestään, kuinka sitten eläi mistäkään. Jos otamme vastuun terveydestäm me, emme enää tarvitse lääkkeitä. Minä en ole syönyt lääkkeitä kymmeneen vuoteen. Jokaisen lääkkeen takana on satoja eläinkokeita. Meidät on saatu uskomaan, että tarvitsemme kaikenlaisia myrkkyjä. Nykyään saa vaihtoehtoisia tuotteita. En käytä testattuja shampoita, ripsivärejä ym. Me voimme olla sanojemme takana eläinsuojelussa, kun emme suostu käyttämään myrkkyjä. — En ole silti fanaattinen enkä halua tehdä nu meroa kasvissyönnistäni. Kunnioitan ihmisten mielipiteitä, heidän tapaansa elää, tärkeää on että

saa olla sitä mitä on. Ravinto ei ole kaikki. Voi olla katkeria ja kitkeriä kasvissyöjiäkin (harvemmin heitä kyllä tapaa). Jos alkaa tuijottaa liikaa siihen mitä panee suuhunsa, tärkeät asiat voivat unoh tua. — Tärkeintä on elämänasenne. On kuunneltava muita ja itseään. Meillä on muuttumisen mahdolli suus. Ketään ei voi muuttaa väkisin — muutoksen on lähdettävä sisältä. Olisi yritettävä murtaa sel vät virheet, kuten peruslaiskuus, joka meitä vai vaa. Ihminen tarvitsee unta, ulkoilua ja terveellistä ruokaa. Kun pysyy terveenä, jaksaa ottaa vastaan elämän haasteet. Raihnainen ihminen ei jaksa ol la mistään kiinnostunut. — Mitä enemmän ihmiset ajattelevat, sitä suu remmat mahdollisuudet maailmalla on muuttua. Nuoriso on nykyään erilaista. Sillä on tosiasiat edessään. Ristiriidoissa on hyvätkin puolensa; ih minen ei kasva, ellei joudu kovan eteen. — Me emme saisi vaipua masennukseen, vaik kemme voisikaan tehdä mitään. On kauheaa, kun toivo ja ilo ovat kadonneet maailmasta. Ei tarvitse tehdä ihmetekoja, mutta omat velvollisuutensa jo kainen varmaan tietää. Ilo, rakkaus ja toivo aukai sevat kanavia ja tällöin voi antaa elämänvoimaa sekä itselle että ympäristölle. Yritän tehdä itses säni työtä, jotta toim isin elämänvoiman kanava na. — Rakastan eläimiä niin paljon, etten halua jon kun koiran tai kissan elävän minun ehdoillani ja olemaan tuntikausia yksin, sanoo tämä pieni vah va nainen. Silti hän on säilyttänyt suhteet eläimiin ja hänellä on eläinystäviä. Sirpa toim ii nykyään enemmän lasten- ja nuortentyössä kuin eläinsuo jelun parissa, mutta hän on jäsenenä kaikissa kol messa yhdistyksessä ja puuttuu aina asiaan, jos näkee eläintä kohdeltavan väärin. Hänestä on tär

keää, että jokainen meistä tekisi samoin eikä ajattelisi, että "voimmeko sotkeutua” tms. On vähem män kauheaa nolata itsensä kuin antaa eläimen kärsiä. — Nyt, kun en enää pelkää ihmisiä, olen siirty nyt eläinsuojelusta ihmissuojeluun. Etenkin nuor ten kanssa haluan tehdä töitä. Heillä on vielä herkkyys ja omatunto tallella. Jos ihmiset muuttu vat paremmiksi, silloin eläimilläkin on parempi ol la, sillä ihmisten tuskasta johtuu eläinten tuska. Lopuksi, tavan mukaan, Sirpa lahjoittaa pari re septiä kasvisruoan ystäville. JUURESKEITTO Tarvitaan porkkanoita, lanttua, perunoita ja si pulia. Kaikki silputaan kiehuvaan veteen, jonne li sätään kasvislientä (esim. Plantaforcea ruokalusi kallinen). Kasvisten annetaan pehmetä. Sen jä l keen ne soseutetaan koneella, niin että syntyy sosekeitto. Persiljaa ja kasvismausteita voi lisätä. Syödes sä voi joukkoon kaataa vaikka smetanaa, raejuus toa tai kermaviiliä. Tämä on keitto, joka sopii syötäväksi näin joulu kuussa, kun voi käyttää kotim aisia juureksia. PUNAJUURILAATIKKO Raastetaan melko karkeasti kolme punajuurta ja kaksi isoa perunaa sekä yksi sipuli. Sekaan voi panna kermaviilipurkin ja herbamare-suolaa ja timjamia. Asetetaan koko sotku savipataan tai uunivuokaan ja annetaan paistua noin tunnin verran 200 asteessa uunissa. Laatikkoa voi muunnella mielensä mukaan, niin että joskus siihen voi panna hirssiä, purjoa, selle riä jne. Hyvää ruokahalua!

Eduskuntaryhmille

Kansainvälisestä opiskelijatoiminnasta Päivi Viinikainen Kuten toisaalla tässä lehdessä kerrottiin eläinkokeita vastaan CMAEHA on perustanut lehden, jossa raportoi

Asia:

V altionapu eläinsuojelutyöhön vuoden 1984 b u d je ttie sitykse ssä Suomen suurin eläinsuojelujärjestö — Koeeläinten suojelu ry — vetoaa kaikkiin eduskunta ryhmiin vakavan epäkohdan korjaamiseksi vuo den 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä. Maa- ja metsätalousministeriön toim ialalla kohdassa ’’Valtionapu eläinsuojelutyöhön” (s. 457) ehdote taan ” 50000 mk käytettäväksi Suomen eläinsuoje luyhdistyksen toiminnan tukemista varten.” — Ot taen huomioon maamme eläinsuojelulain heik koudet ja siitä johtuva eläinten turvaton asema esitetty määräraha on täysin riittäm ätön. Toiseksi kysymyksiä herättää tuen osoittaminen vain yh delle yksittäiselle yhdistykselle, kun maassamme on sentään lukuisia aktiivisesti toim ivia järjestöjä, joiden kaikkien taloudellinen asema on mainittua järjestöä heikompi. Tasapuolisuuden nimessä pi täisi olla selvää, että valtion budjettivaroja jaet taessa jakoperusteena tulisi olla eläinsuojelujärjestöjen jäsenmäärä ja aktiivisuus sekä koko maan kattava toiminta. Toivomme, että eduskunta ottaisi edellä esite tyt näkökohdat huomioon päättäessään ensi vuo den budjetista. Helsingissä 30.9.1983 Koe-eläinten suojelu ry Hannele Luukkainen puheenjohtaja Koe-eläinten suojelu ry Hannele Luukkainen Mannerheimintie 67 00250 HKI 25 Monet kiitokset kirjeestäsi, jonka SMP:n edus kuntaryhmä on käsitellyt. SMP:n ryhmä on täysin samaa mieltä eläinsuojelurahojen jakamisasiasta. Jotta asiaan saatai siin korjausta SMP.n Helsingin vaalipiirin kansa nedustaja Reijo Enävaara on tehnyt raha-asiaaloitteen, jossa hän ehdottaa eläinsuojelutyöhön 50000 markan lisämäärärahaa. Lähetän ohessa aloitteen käyttöösi. Kiitos myös lähettämästäsi eläinsuojelulärjestöjen kannanotosta eläinsuojelulain muutosesi tykseen. SMP on eläinsuojelujärjestöjen kanssa yhtä m ieltä esityksen epäkohdista. SMP tekee parhaansa saadakseen esitykseen korjausta eläinsuojelujärjestöjen viitoittam alla tavalla. Eläinsuojeluterveisin SMP:n eduskuntaryhmän valtuuttamana Karri Varmo Toim ittaja Ryhmäsihteeri ED U SK U N N A LLE Eläinsuojelun tila maassamme on edelleen heikko. Eläinsuojelulaissa on heikkouksia, jotka kaipaisivat korjausta. Myös eläinsuojelun hyväksi toimivien järjestöjen taloudelliset mahdollisuudet ovat varsin rajoitetut.

Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on hallitus esittänyt 50000 markan määrärahan otta mista Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toim in nan tukemista varten. Määräraha on tähän työhön riittäm ätön, minkä lisäksi puutteena täytyy pitää sitä, että se on osoitettu vain yhdelle ainoalle jär jestölle, vaikka maassamme toki on muitakin ak tiivisesti toimivia eläinsuojelujärjestöjä. Edellä m ainituilla perusteilla ehdotan kunnioit tavasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 30.80.50 lisäyksenä 50000 markkaa maas samme toimivien eläinsuojelujäriestöien toiminnan tukemiseen. Helsingissä 4. päivänä lokakuuta 1983 Reijo Enävaara Raha-asia-aloite n:o 503 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittam i sesta eläinsuojelutyön valtionapuun. Eduskunnalle Ottaen huomioon maamme eläinsuojelulain heikkoudet ja osittain siitä johtuvan eläinten tur vattoman aseman on hallituksen esityksessä vuo den 1984 tulo- ja menoarvioesitykseksi eläinsuoje luun varattu määräraha 50000 markkaa momentil le 30.80.50 aivan liian pieni. Lisäksi määräraha on ehdotettu käytettäväksi pelkästään Suomen eläin suojeluyhdistyksen toiminnan tukemista varten. Kyseinen järjestö tekee hyvää työtä, mutta avus tuksen ulkopuolelle jäisi koko joukko muita yhdis tyksiä kuten esim. Koe-eläinten suojelu ry, ja kun alan harrastus on voimakkaassa nousussa ja eläinsuojelutyön tarve ilmeinen, tulisi määrärahaa lisätä ja oikeuttaa kaikki alan järjestöt hakemaan ko. avustusta esim. maaja metsätalousministe riöltä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit taen, että Eduskunta o tta isi valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 30.80.50 lisäyksenä 50000 markkaa eläinsuojelutyön valtionapuun. Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 Tarja Halonen Hakan Nordman Jouni J. Särkijärvi

Liisa Kulhia Ulla-Leena Alppi Pentti Skön Ville Komsi

Syyskuussa 1981 julistettiin Brysse lissä kansainvälisen koe-eläinsuojelujärjestön CMAEHA:n aloitteesta yleis m aailm allinen peruskirja väkivallatto man tieteen ja biologian puolesta. Sen lukivat opiskelijat kolmella kielellä ja se on todistettu oikeaksi Unescossa. Pe ruskirjan teksti on varsin juhlava (ks. Koe-eläinten suojelu 4/81) ja vakuuttava a n , mutta kuten silloin pelättiin, on se jääm ässä pelkäksi sanahelinäksi. }

Peruskirjan tehtävänä oli saada aikaan laaja m ittaista yhteistoimintaa opiskelijoiden kesken. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu riittävän hyvin; tällä hetkellä kunkin maan opiskelijat toimivat edelleen ’’yksinään” . Mutta näissä puitteissa on kehitystä kyllä tapahtunut, vähiten kuitenkin ehkä Suomessa, missä edelleen — toisaalta ymmärret tävistä syistä — professorien pelko on niin suuri, ettei voimakkaaseen vastarintaan uskalleta ryh tyä. CMAEHA:n yleiskokouksessa (ks. tämä lehti) pohdittiin pitkään, miksi kehitystä ei ole tapahtu nut ja miten sitä nyt voitaisiin vauhdittaa. Ongel man pääsyynä todettiin olevan riittävän taustatuen puuttuminen opiskelijoilta. Onhan selvää, et tä esim. eläinlääketieteen opiskelija, joka kovin ponnistuksin on onnistunut saamaan itselleen to i votun opiskelupaikan, ei mielellään hanki itseään pahoihin vaikeuksiin ja joudu opettajien silm äti kuksi kieltäytymällä vaadittavista eläinkokeista. Onhan tiedossa tapauksia, joissa opiskelija on yl lättäen "reputtanut tenttejä” tai joissa hänen on annettu ymmärtää näin tapahtuvan, kun hän on uskaltanut vastustaa annettuja määräyksiä tai edes keskustella niiden tarkoituksenmukaisuu desta. Siksi kokouksessa esitettiinkin, että voitai siin perustaa rahasto, jonka varoja käytettäisiin ^ asianajajan palkkaamiseen niille opiskelijoille, joille on aiheutunut vaikeuksia vakaumuksensa vuoksi. Kaunis ja kehiteltävä ajatus, mutta kuinka moni korkeakoulu tunnustaisi menetelleensä em. tavalla? Eikö pikemminkin yritettäisi keksiä teko syitä opiskelijan huonosta menestymisestä tms? Siksi kai tällä hetkellä paras tuki opiskelijalle olisi muutama ystävällismielinen tutkija, opettaja tai muu vastaava ja ennen kaikkea TOINEN OPISKE LIJA. Yksin on vaikea ryhtyä taisteluun, tarvitaan laajempaa liikehdintää. Yhdysvalloissa The American Anti-Vivisection Society on julkaissut opaskirjasen niille opis kelijoille, jotka ovat nousseet vastustamaan vallit sevaa eläinkoejärjestelmää ja haluaisivat järjes tää opintopiiri- tms. -toimintaa laitoksensa piiris sä. Se antaa tietoa eläinkokeista yleensä, vaihtoehtomenetelmistä, tiedonlevittämismenetelmistä, ja vihjeitä siitä, mistä lisämateriaalia ja -infor maatiota voi hankkia. Harkitsin ensin tämän esit teen kääntämistä ja toim ittam ista meidän käyt töömme, mutta sitten totesin sen olevan turhaa, koska ensin meidän pitäisi saada enemmän jouk kovoimaa. Tämä olisi oleellista, koska ideoita ja tietoa toim intaa varten meillä varmasti jo on.

daan toiminnasta kansainvälisellä rintamalla. Tä hän lehteen tulee myös opiskelijoiden oma palsta, jossa on mahdollista kertoa eläinkokeiden vastus tamisesta aiheutuneista vaikeuksista tai niistä edistysaskelista, jo ita tällä saralla on saavutettu. Näistä muiden opiskelijoiden kokemuksista rapor toimme edelleen tässä lehdessä ja toivottavasti saamme niistä myös ideoita toimintaamme var ten. Ja toivottavasti ne antavat myös uskoa ja tar moa meille pyrkimyksissämme saada aikaan muu toksia yliopistojen ja korkeakoulujen vanhentu neessa ja julmassa eläinkoetöiminnassa.

’’A N IM A L LIBERATION” Djurens befrielserörelse växer sig allt starkare ute i världen. Det gav "The Animal Film” bevis för. Vi skall börja förbereda oss ocksä här. Gröna Korset rf säljer knappar med näl att fästa pä klädesplaggen och texten är: ’’Animal Liber ation” . Knappars djurmotiv varierar, t.ex. apa, elefant, flodhäst, grävling, tiger och tupp. För den som använder syntetiskt pälsverk finns knappar med texten: Làt djuren leva — köp inte päls. Alla knappar kostar 5,—/st. + exp.kostn. mk 2,— . Beställ per tel. 90/630368 eller skriv tili Gröna Korset rf, Estnäsg. 5 C 33, 00170 Hfors 17. Du kan ocksä betala beloppet pä postgiro 1673 38-4 samtidigt som Du gör Din beställning pä postgiroblanketten. Bär knappen synligt och gör reklam för slutmälet: DJURENS BEFRIELSE. Eläinten vapautusliike kasvaa yhä voimakkaam maksi ympäri maailman. Siitä oli osoituksena esim. "Eläinten elokuva” . Vihreä Risti ry myy rin tanappeja, joissa lukee: "Anim al Liberation". Eläinaiheissa on valinnanvaraa: apina, elefantti, tiikeri jne. Lisäksi voi ostaa tekoturkkiin kiinnitet tävän napin, jossa lukee: Làt djuren leva — köp inte päls. Napit maksavat mk 5,—/kpl + postituskulut mk 2,—. Tilaa puhelimitse 90/630368 tai kirjoita Vih reä Risti ry:lle, Vironk. 5 C 33, 00170 H:ki 17. Voit myös maksaa postisiirrolla tilille 1673 38-4 samal la kun teet tilauksesi postisiirtolomakkeelle. Kanna nappia näkyvästi ja tee tunnetuksi ELÄINTEN VAPAUTUSLIIKETTÄ.

ALA OSTA JOULUTÄHTEÄ! Osa markkinoilla joulun alla olevista suosituista joulukukista "Joulutähdistä” , on ruiskutettu Reducymol-nimisellä aineella, jo tta kukista tulisi lyhyempivartisia ja kauniita. Tämä aine on ainakin Ruotsissa testattu lukuisissa eläinkokeissa sa doilla eläimillä. Apinoita, koiria, hiiriä, rottia ja marsuja on pakkosyötetty Reducymolilla, kunnes ne ovat sairastuneet tai kuolleet. Ainetta on myös tiputettu kaniinien silm iin ja marsujen ja kaniinien naarmutetulle iholle. Joulun pitäisi olla rauhan ja rakkauden juhla. Miksi siis viattom at eläimet turhaan joutuvat kär simään meidän ’’joulutunnelmamme” vuoksi? Suurin osa eläinkokeista on yhtä turhia kuin tä mä Reducymol-testi. Osoita SINÄKIN, mitä mieltä olet tällaisista kokeista: ÄLÄ OSTA JOULUTÄH TEÄ tänä jouluna. Kerro myös kukkakauppiaalle si, miksi et halua ostaa tätä kukkaa.

Valitse uusi, täydellinen luonnonkosmetiikkasarja HEI KAIKKI NUORET! KIITOS kirjeistä, runoista, piirustuksista ja valo kuvista. Lähettäkää niitä edelleenkin aktiivisesti, vaikka valitettavasti kaikkia ei voida aina julkaista tilanpuutteen vuoksi. Täällä Helsingissä nuorisoryhmä kokoontuu noin kerran kuussa yhdistyksen toimistossa. Tällä hetkellä ovat useat aktiiviset nuoret jo saavutta massa aikuisiän ja nuorisoryhmäläiset alkavat uh kaavasti vähentyä. Jos sinä nuori haluat toimia aktiivisesti koe-eläinten puolesta, niin tule mu kaan kokouksiimme. Tiedon seuraavasta kokouk sesta saat selville soittam alla minulle, puh: 791450 tai ottam alla yhteyttä toimistoomme. Terveisin Sirpa IHMINEN — Ihminen ampui pedot turkeiksi. Ihminen ampui niiden lisääntyneen riistan. Sen mitä jäi jäljelle hän sulki häkkeihin saadakseen leikkiä herraa ja lopulta nekin kuolivat pois. Sitten ei ollut enää vaivaa eläimistä. Mutta, heräsi kysymys; Mistä pihvit?

Paul Penders on uusi, täydelli nen luonnonkosmetiikkasar ja, joka sisältää kalkki kau neudenhoitoon tarvittavat ai neet. Paul Penders -kosm e tiikka on valmistettu luonnon omista aineista ilman keinote koisia lisäaineita. Monet ar vostavat sitä, että Paul Pen ders -kosmetiikkaa valmistet taessa ei ole turvauduttu eläinkokeisiin.

VASTAUS: Kuten varmasti tiedät lähes kaikki nahat ovat teurastusjätettä. Toisin sanoen eläi met on tapettu lihan takia, ei nahan. Siis niin kauan kuin lihansyöjäihmiset syövät lihaa enemmän kuin he pystyvät kengissään tms. nahkaa kuluttamaan eläinten ystävät ja kasvissyöjät voivat käyttää nahkatavaroita mielin määrin. Mutta siis vain lihan vuoksi teurastettujen eläinten nahkoja. Hannele Luukkainen MIKSI? Miksi ihmiset eivät ymmärrä meitä eläimiä? Miksi he pitävät meitä niin ala-arvoisina? Miksi he eivät anna meidän elää? Miksi he tekevät meille kokeita? Siksikö? Että emme valita? Siksikö? Että me emme sodi ihmisten lailla? Siksikö? Että heidän kasvonsa olisivat kauniim mat? Siksikö? Että me olemme niin avuttomia? Ihminen! Muista, me tunnemme joka pistoksen! Ihminen! Muista, meihin sattuu jokainen koe! Ihminen! Mitä me olemme teille tehneet ansaitaksemme nämä vääryydet? Ihminen! Minä pyydän sinulta, anna meidän elää! Minä tiedän, en elä enää kauan! Nyt tuolta tulee jo kuolema, rokotepiikki kädessään. Hyvästi, emme näe enää koskaan toisiamme!

» I «SS**'»

• -te e

Koekaniini

— A Vegetarian — Ehkä ihminen voisi tyydyttää valtavan tuhoamishalunsa tuhoamalta itsensä. Ehkä eläimistä tulee vielä jotakin. HEI! Olen uusi jäsen ja haluaisin heti, jos se on mah dollista, virittää keskustelun teidän hevoshullujen ja muidenkin kanssa. Aiheesta nahka. Se ei ole mikään käsite, se on täyttä eläintä. Neuroosin partaalle asti ja koko ratsastusharras tukseni ajan olen samentavasti miettinyt: Kuinka voin ratsastaa, kun jokainen satula ja kaikki suit set on revitty eläinten päältä. Ts. miten voi eläinra kas tapattaa eläimiä oman hupiharrastuksensa vuoksi. . . Mitä mieltä olette? Entä kenkäteollisuus, lau kut, v y ö t. . . Ovatko ne nahasta valmistettuina oi keutettuja? Miten on? Vai olenko absolutisti?

paul penders

Häpeän katsoa eläimiä suoraan silmiin, häpeän koko ihmiskunnan puolesta. Häpeän olla ihminen. Itken koe-eläinten kanssa ihmisten ju lm u u tta ... itken, vaikka tiedänkin, turhaan. Häpeän ja itken... ja olen ihminen ihmisten joukossa. Mutta kyyneleet, jotka valuvat silmistäni ovat värjäytyneet eläinten tuskan verellä. Jokaisessa kyyneleessä kuvastuu eläinten tuska äänettömänä hätähuutona. Hätähuutona olemassaolon puolesta, koko ihmiskunnan puolesta, meidänkin... ihmisten. Rakas Jumala, auta meitä ymmärtämään elämän jatkuvuus ja elämän kunnioittamisen tärkeys. Jokainen elämä on kallis sinulle, Jumala, anna sen olla sitä myös meille. Äänetön hätähuuto... käännä sydämesi sen puoleen. — Tuula —

r t

Paul Penders -luonnonkosmetiikkaan voit parhaiten tutustua tilaamalla oheisella kupongilla esitteen ja tilauskupongin. Ole sinäkin luonnollinen, käytä Paul Penders -kosmetiikkaa. Tilaan Paul Penders -tuotteiden esitteen ja tilauskupongin. Nimi:

_______

Osoite: Postinumero____________Postipaikka Lähetä kuponki tällä osoitteella: PARFSKIN OY, Haapaniemen katu 23, 70100 KUOPIO 10

JOUKKO JULKAISU

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme * C O L L E G E -P A IT A

vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL, XXL..................................... .... ........... kpl ä 90 mk * vaaleansininen, tum .vihr. painatus koot S, M, L ja XL — --------------- kpl ¿90 mk * T -P A IT A

valk. vihreä painatus koko S, M, L ja XL...................................... ....................... kpl ¿40 mk * TARRA s ä ä n k e s tä v ä , h a lk a is ija 10 c m

— ....

K U U L A K Ä R K IK Y N Ä y h d is ty k s e n n im i j a p u h e lin n :o ........................... .............................. K IR J E E N S U L K IJ A M E R K IT — BREVMÄRKEN — ’’v a s tu s ta tu s k a llis ia e lä in k o k e it a ” (3 5 k p l/a r k k i) — ’’s to p p a p lä g s a m m a d ju r fö r s ö k ” (3 5 s t/a r k ) * — y h d is ty s tu n n u s , v a lk o v ih r e ä (15 k p l/a r k k i) * K O R TTEJA — KO RT — e lä in a ih e is ia k o r tt e ja 6 k p l n ip u s s a

kpl ¿

4 mk

s t/k p l ¿ 4 m k

.............................. a rk ¿ 5 ,0 0 m k .............................. a rk ¿ 5 , 0 0 m k .............................. a rk ¿ 4 , 0 0 m k ................................ 1 n ip. ¿ 5 , 0 0 m k

* R IN T A N A P P I n a p in h a lk a is ija 4 c m

..............................kpl ¿ 5 , 0 0 m k

* Y H D IS T Y S M E R K K I (r in ta n e u la ) h o p e in e n r is t i, jo s s a e lä in r y h m ä k o h o k u v io in a

............................ . kpl ä 4 0 m k

P IP O 1 0 0 % v illa a v a lk o in e n p o h ja /v ih r e ä t e k s ti v ih re ä p o h ja /v a lk o in e n t e k s t i

.............................. kpl ¿ 3 5 m k .............................. kpl ¿ 3 5 m k

K IR J O J A K a n i e i o s a a itk e ä U lla - M a ija A a lto s e n k ir ja

.............................. kpl ä 3 0 m k

Hintoja on nostettu, koska joudum m e nyt m aksam aan lvv:a

•-merkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut. Nimi Namn ................................................................. ....... Osoite Adress ................. .... ........... ..................................... Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55. Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähetyksen saapumisesta tai yli 20 markan ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne maksetään postista noudettaessa.

Sänd beställningen tili kansliet Backasgatan 8, 00550 Helsingfors 55. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten. KYRIIRI OY. HELSINKI 1963