Koe-eläinten suojelu 1/1984

R aili V e s a n e n V a s t a a v a toim ittaja A n s v a rig redaktör

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 1/84 FÖ RSÖ KSDJU REN S VÄRN

12. v u o sik e rta V astaa va toimittaja Raili V e s a n e n Su nilan tie 5 C 2 3 0 0 7 2 0 H elsinki 7 2 Puh. 3 5 7 6 2 8

TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD

T oim itu k se ssa K a a rin a Kivivuori H a n n e le L u u kk a in e n S in ik k a Piippo Riitta S a lm i S ir p a S y k k ö P ä ivi V iinikainen Taitto: Raili V e s a n e n

Toimiston osoite

M ainokset

M ä k e lä n k a t u 8 00550 H e lsin k i 55 Puh. 9 0 -7 3 6 1 1 3 a v o in n a m a 14-18 m u in a arkip. 13-17

Raili V e s a n e n Puh. t. 6 1 6 4 7 2 7

Toimiston hoitaja K a a rin a Kivivuori

Puheenjohtaja

M aksut: S Y P : 2 0 0 1 2 0 -1 0 1 9 9 0 1 lahjoit.

P S P : 4 3 5 490-1, jä se n m a k su t ja tilaukset

H a n n e le L u u k k a in e n Pirttip olku 16 A 00 63 0 H e ls in k i 63 Puh. 74 2 9 3 1

Jäsenm aksu Säätiö n lahjoitukset

t * auisv &

PÄÄKIRJOITUS

llm oitushinnat

Shikastan ja Siriuksen kokeista

1/1 s iv u 6 0 0 m k 1/2 s iv u 3 0 0 m k 1/4 siv u 1 5 0 m k 1/8 siv u 7 5 m k

" K ä y n n is s ä v y y ttä ta

t o in e n k in

ko e .

k a ttila a , jo n k a

tiv ä t

helm ikuu huhtikuu syysk u u joulukuu

a lle

ja

se

s y ty ttiv ä t

tu le n ,

h u m is p is te e s e e n . .

^ W

v a ih e e s s a s ilö id e n

(T ä m ä

e ttä

ja

h e

k ä y ttiv ä t n e

e m m e s itä .

N ä illä

tä s s ä

ta i

to d e lla

r a a lis e n

—

SISÄLLYSLUETTELO

T e illä ih m is illä o n m a a ilm a y lö s a la is in

S e k ä

tä m ä

k u v a

lo n k ä s ia la a .

*

e ttä

k a n s ik u v a

o v a t A n n e

T ie s s a -

P ä ä k irjo itu s ..................................................

K irjo itu k se si voi p e l a s t a a ...............................

V u o s ik o k o u s k u t s u .......................................

E h d o tu s t o im in t a k e r t o m u k s e k s i....................

E lä in su o je lija t j o u l u k i r k o s s a .........................

In fo .............................................................

C a ro la n h a a s t a t t e l u .....................................

T u rk ik se t — o m a n t u n n o n a s i a .......................

V a s t u s t a n e läin ten j o u k k o t e u r a s t u s t a T a r v its e e k o k a u n e u te e n liitty ä ju lm u u t ta ? . . .

K in k aju — m ik ä s e o n ? ........................

K ir ja -a r v o s t e lu a ............................................

P o i m i t t u a ....................................................

T ie d että vai s a d i s m i a ? .................................

K oe-e lä inten m y y j i ä .....................................

S c a n d l a s - s y m p o s i u m ...................................

K ettuja k ä yte tä ä n m e t s ä s t y s k o k e i s s a M a tk a m u isto ja , jo tk a tu h o a v a t e l ä m ä ä Kirjelm ä o p e tu sm in iste ri K a a rin a S u o n io lle Brigitte B a r d o t ..............................................

V a ltio n a p u — to te u tu m a to n u n e l m a L u k ij a p o s t ia .................................................

A n i m a l i a ......................................................

3 5 6 7 11 12 14 16 16 181

Toimistossamme ty ö s k e n te le e u u si p u o lip ä iv ä in e n ty ö n te k ijä } lä ä k e tie te e n o p i s k e l i j a Anna Tötterm an.

Anna, jo k a p itä ä vä livu o d en o p isk elu ssa a n , huoleh­ t i i y h d is ty k se n p o s t i t u k s i s t a a in a k in e n s i touko­ kuuhun a s t i . ______________________________

is tu te ttu m is e n

s e n

k ä y ttä is iv ä t

la ttio ita

lo is ia

p u o lia

la n t io o n

e iv ä t

h a lu n n e e t

M u tta

h e

fy y s is tä it s e .

o n n e to n ta

o m a n

a ie m m in

K o k e ita

tie te e m m e

e lä im e m m e

h a llits e v a t h ä n

n iin

a s io id e n

k u in

n y t

ta p a u k s e s s a .

tu s k a a ,

h e

tu s k a a

ta i

e iv ä t

s a m a lla

e n

la illa

k u in

ä ly llis e e n

p ä iv ie n , jo llo in

p y s ty n e e t tu n te m a a n

o liv a t

tu n te n e e t

a in a k a a n

it s e lle m m e ,

H e

v a k u u tte liv a t.

k o e h e n k ilö t

n ä m ä

v a ­

tä m ä n

la p s e n

v a r h a is te n

v a k u u tte le m a a n

ja lk a -

s e n tä ä n

s u o r itta v a t te k ­

m e ille

k o s k a

—

la p ­

n e ljä llä ja la lla a n p it k in

o llu t t ö r m ä n n y t tä lla is e e n

s e p e to k s e e n

m e

e ttä

k y l­

e rä ä n

h a u s k u u tta ja n a a n ;

k e h ity s ta s o lla ,

ta i p s y y k k is tä E n

m e r k illis tä N ä in

y lim ä ä r ä in e n

tä tä

v o iv a t,

tu o tta a

u s k o iv a t,

a le m m a lla

h e

k u n

h e ittä v ä n

o li

s u v u n ja tk a ­

tu le v a is u u s , s illä

k ä rry n p y ö rä .

a in a

t a p a u k s is s a

v ie r e s s ä . S e a ih e u t t i

n ik o t p y r k iv ä t v a k u u tte le m a a n

k ä rry n p y ö rä ä

m o ­

m in u s s a

s u k u e lim e t

s y ö m is e n ja

h ä n tä

k u n h a n

m a ito r a u h a s e t o li

m ie s te n

p y s t y i p y ö r im ä ä n k u in

a in a k in

m ie le n k iin to is ta .

o d o t t i m u k iin m e n e v ä

n im ittä in

—

o n g e lm ia , m ik ä

o li is t u t e t t u

m y ö n tä ä

lu o d u t k u m m a ­

jo is s a k in

p a r i! M e ille k e r r o t t iin , e ttä

lu o k a t

h a lu a

iä t ja v a ik k a

s u u n n a tto m a n

n e

e lim e t o liv a t to is te n s a

jo lle

k ä y tö s s ä

m ie ltä .

n a is te n

M u u ta m ie n

p s y y k k is iä

n ä h d ä ,

m ie le n k iin to is ia k in ,

p u o le lle ,

o li tu tk ijo is ta

s e n

m e illä

m e n e te lm illä

k a s v o ih in , jo t e n

v a ik e ita

22 22 23 24 28 30 32 33 34 36 37 38 39

r e is iin .

is tu ttiv a t

v a n h a n a ik a is ik s i,

v o itta m a a n

s e lä n

s a a k ­

y m m ä r­

m e n e te lm iä , jo t k a ,

v i e l ä k ä ä n

h e r ä ttiv ä t. J o it t e n k in

m y ö s

lä

ty ö s s ä

n ä rk ä s ty k s e n , jo ta

s iir r e tty

yk-

J o tk u t

p e r u s tie ­

s iir s iv ä t ja

v a k a a s ti tä tä

a lk e e llis illa

p y s ty i

h e

o lle e t

ja is e t o liv a t t a v a lla a n e n s in

h a n k k ii it s e lle e n

k ä y m ä s s ä

tu o llo in

O le n

m is s ä

e r o ja .

lu k ija lle

ja

k ie ­

J ä lle e n

T u n tu i v a s te n m ie lis e ltä

o liv a t

o liv a t jo

ve d e n

k ie h u m is e e n

k ä y

he

la p s ia

k e m ia s ta .)

k o k e e s s a

jä s e n iä .

p a its i e ttä a ja t,

ve d e n

h ä n

s u u r­

S iih e n

o li m ita ta ,

m e r k ittä v iä

k e rto m u k s e n i o s a

K o lm a n n e s s a e lim iä

v e ttä .

m e n e h ty is iv ä t.

lä h e s

k e s tä ­

K a ttila s ta

h ita a s ti lä m m itti

e s iin ty i

d o t r o h a n d a la is e s ta

Y h d is t y s p yrkii ra joitta m a an e lä in k o k e ita e n s i­ s ija is e s t i e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u d is t a m i­ s e n kautta.

L is ä k s i y h d is t y s tukee v a ih to e h to iste n tu tki­ m u sm e n e te lm ie n keh ittä m istä .

tä y n n ä

T a r k o itu k s e n a

p y s y iv ä t h e n g is s ä ka.

p u ita .

m ie h iä , n a is ia ja

k o e h e n k ilö t

v ä lillä

ja

k ä y te ttiin

m y ö s s e n s e in ä m ä t v ie t­

o li

jo k a

r e ttä v ä m m ä k s i, jo s

K o e -e lä in te n s u o je lu ry:n t a rk o itu k se n a o n toi­ m ia t u s k a llis t e n e lä in k o k e id e n v a s t u s t a m is e k s i.

Y h d is t y k s e n lo p u llis e n a tavoitteen a o n sa a d a t u s k a llis e t e lä in ko k e e t lo p p u m a a n .

T a v o itte e n sa s a a v u tt a m is e k s i y h d is t y s kerää tietoja la b o ra to rio is sa s u o rite tta v ista e lä in k o ­ k e ista ja tie d ottaa n iistä su u re lle y le isö lle .

o li p in o ttu

k iiv e tä , s illä

s is ä ä n p ä in

v a h v u u tta

K o e v ä lin e e n ä

h e it t iv ä t y k s i k e r r a lla a n

m k 40/vuosi m k 700/ ain aisjä se n

K O P : 1 2 7 9 4 -1 3 8 4 -1

m itta a v a

o li m a h d o to n

llm estym isaikataulu No 1 2 3 4

o li

e tte iv ä t

it­

s itte n p y r im ­ ko e -

k ip u a . ”

N ä in ku vaile e D o ris L e s s in g t e o k s e s s a a n ’’S i ­ riu k se n k o k e e t” k o h ta u sta , j o s s a siriu s la in e n ja c a n o p u s la in e n virkailija vierailevat R o h a n d a lla eli S h i k a s t a s s a — eli M a a -p la n e e ta lla ja se u ra a v a t s h ik a s ta la is t e n su o ritta m ia k o ke ita a la ish e im o lleen. S ir iu s ja C a n o p u s ovat s u u ria a va ru u d e n im ­ p erium eja ja S h ik a s t a o n pien en a u rin k o k u n n a n pieni planeetta, jo n k a e lä m ä ä su u re t im perium it

tarkkaile vat ja m y ö s ohjailevat. V iis a a s t i ja lä m p i­ m ä sti kirjoittava D o ris L e s s in g ku vaile e a va ru u ss a r j a s s a a n " C a n o p u s in A r g o s ” viim e k ä d e s s ä k a h d e n v o im a n taiste lua , h y vä n ja p a ha n, m utta s a m a lla h ä n loihtii etee m m e e lä m ä n k o k o kirjon: s e n k a u n e u d e n , ju lm u ud e n, ristiriita isu u d e n ja p iirtää v aroittavan k u v a n M a a -p la n e e tta m m e tule­ v a isu u d e sta . (sa rja sta o n su o m e n n e ttu teok se t " S h i k a s t a ”, "A v io liito t v y ö h y k k e id e n v ä lillä " ja " S ir iu k s e n k o k e e t”) Kokeet, joita s h ik a s t a la is e t su o ritta v a t a la ish e im o n sa ihm isille, tuntuvat m ie lik u vitu k se llise n julmilta. M u tta jo s u s k a lla m m e h iu k k a a k a a n m iet­ tiä pidem m älle, h u o m a a m m e , ettei D o ris L e s s in g liioittele. K oke e t eivät o le k a a n kovin m ie liku vitu k ­ s e llisia — niillä o n elävät e s ik u v a n s a tä m ä n p ä i­ vän t o d e llis e s s a m a a ilm a s s a . Itse a s i a s s a jotkin kokeet, joita ihm inen tekee n y k y ä ä n elollisille o le n n o ille eli eläim ille, ovat vielä ju lm e m p ia ja u s ­ k o m a tto m a m p ia k uin kirjailijan kuvaa m a t. M e id ä n ei tarvitse k uin p a la u tta a m ieleen tutkijoid en lu o­ m a n k a k s ip ä is e n koiran, liik e n n e o n n e tto m u u skokeet, t u s k a n a istim isk o k e e t, y d in sä te ily k o k e e t jne., niin ym m ä rräm m e, että t o d e llis u u s o n tarua ih m eellisem p i. A in o a n a e ro n a o n se, että ihm inen ei ko ke ile ih m isillä tä m ä n p ä iv ä n m a a ilm a s s a — ei a in a k a a n la illisesti. M u tta e lä in k o k e is ta ih m is ­ k o k e isiin o n vain p ie n e n p ie n i a sk e l. O n ku lu n u t a i­ n o a s ta a n n e lise n k y m m e n tä vuotta siitä, kun ihm i­ s iä käytettiin m itä ju lm im p iin k o ke isiin . M o n is s a m a a ilm a n d ik ta tu u rim a is sa tä lla ista to im in taa su o rite ta a n e h k ä tä n ä k in p äivänä.

"K o s k a

t o d e lla

t ä n y t lä h e s k ä ä n v a s ti m lk s i

t a r p e e llis ta k a ik ille ,

tu tk im u s ty ö tä

e r is k u m m a llis e m m ik s i —

t u r h e m m ik s i.

e n e m m ä n

m u ih in

e i r iit­

k o k e e t m u u ttu iv a t ja t k u ­ ja

J a

la je ih in

s u u r is u u n ta is e m -

n iis s ä

u h r a ttiin

k u u lu v ia

yh ä

o n n e tto m ia

e l o l l i s i a o l e n t o j a ” , L e s s in g kuvaa. E ik ö tä m ä k u ­ v a u s ole k uin s u o r a a n n y ky a ja n eläin ko e to im in n a s t a ? Y h ä e n e m m ä n ko ke ita tehd ä än , y h ä jul­ m em pia, y h ä tarp e ettom am p ia . M o n e t kokeet s u o ­ ritetaan vain tutkijan v ä itö sk irja a varten, v ä itö sk ir­ jaa jo sta u se in ei ole h y ö ty ä m u ille k uin tutkijalle itselleen. L ä ä k e te o llisu u s, k o sm e tiik k a t e o llisu u s ja s o t a t e o llis u u s ovat p a isu n e e t se lla is iin m ittoi­ hin, ettei niid e n su o ritta m ia ko ke ita voi e n ä ä n i­ m ittää m u u k si k uin tö rk e ä k si e lä in rä ä k k ä y k se k s i ja e lä m ä n tu h la a m ise k si. " H e id ä n y m p ä r illä v a p a a s ti

its e k ä s ity k s e n s ä , o le v a

o li

h e id ä n

k ä y te ttä v is s ä ä n ,

jä r k y ttä n y t n ä k y m ä tö n tä ja

k ä s ity s

e ttä

o m a is u u tta a n , o li

e n tis tä

h e rk k ä ä

k a ik k i h e id ä n

p a h e m m in

v ir ta u s - ja

v o i­

J a niin kävikin, että S h ik a s t a a jautui tuho on. S a n a s h ik a s t a tark oitta a c a n o p u s la isitta in särky n y ttä, rik k in ä istä. K a u n iista , k u ­ k o ist a v a st a p ie n e stä p la n e e ta sta , jo n k a nim i e n ­ s in oli R o h a n d a , jolla e h d o to n h a rm o n ia ja k irk a s so in ti oli vallinnut, tuli S h ik a s ta . m a ta s a p a in o a ."

3

M e sh ik a s ta la ise t, m e M a a -p la n e e ta n v a lta a ­ pitävät olennot, e m m e h y v ä k s y ih m ise n k ä yttä ­ m istä t ie te e llisis sä k o k e is s a v a s to in h ä n e n ta h ­ toaa n. M u tta h y v ä k s y m m e "a le m m a n lajin", e lä in ­ ten käy ttä m ise n , sillä ne eivät o s a a v a s tu st e lla ei­ v ä tk ä p u h u a p u o le sta a n , ne ovat h e ik o m p ia kuin me. M u tta o le m m e k o k o s k a a n tulleet ajatelleeksi, että n ä in ä a ikoin a, kun n ä yttä ä y h ä ilm e ise m m ä ltä, että a v a ru u d e s s a on m u u a lla k in e lä m ä ä kuin tällä p ien ellä ta k a p a ju ise lla planeetalla, tuolta a v a ru u d e s ta voi joltakin su u re lta m a h ta v a lta p la ­ ne etalta tulla laji, jo k a v allo ittaa m a a p a llo m m e ja a lista a m eidät o m iin tie te ellisiin k o k e is iin s a ? H e ovat ä ly llise sti k o rk e a m m a lla t a s o lla ja v o im a k ­ k a a m p ia k uin m e — m e o le m m e p u o lu s t u s k y v y t tö ­ miä. O le m m e k o s illo in k in vie lä sitä mieltä, että "v a h v e m m a n o ik e u s ” a n ta a v a lla n m ih in v a in ?

K u n s iriu s la in e n virkailija, jo n k a raportti " S i ­ riu k se n k o k e e t” m u ille S ir iu k s e n valtaa p itä ville itse a s i a s s a on, p a la a kotiin, h ä n h u o m a a , että he s iriu s la is e t eivät sitte n k ä ä n k a ik ista tie d o ista a n ja k e h it y k se st ä ä n h u o lim a tta olleet jo is s a k in a s i­ o is s a s e n p id e m m ä llä k uin sh ik a s ta la ise t. M y ö s he suorittiva t kokeita, to sin h ie n o v a ra is e m p ia ja v ä h e m m ä n b rutaaleja k u n s h ik a s ta la is e t m utta k o ke ita ku m m in k in . N ä in raportoi virkailija A m bien II: ”P a l a t e s s a n i t u o l t a R o h a n d a a n t e k e m ä l t ä n l

m a tk a lta

k a k s i

k o lm a n n e s ta

t y ö s k e n te li e lo llis ia p a r is s a . n a

o le n to ja

K o k e e t v a ih te liv a t s u u r e s ti,

k o k e id e n

le m p e is tä

a i­

k a m m o tta v iin . J o t k u t t u t k ija t p y r k iv ä t m in im o i­

m a a n v ä t

k o e y k s ilö id e n

v ä littä n e e t

u s e in

jo n k a

—

r ie h u i

tila n t e is s a

m in ä

k y s y m y k s iin

m illa is ia

k u in

t u o llo in

h e m m in k ä ä n

o le

k y s y m y s

ja

e lä in te n

k ä y ttä ä

lo is t e n k in

tio ?

M itä

m is e s s a

la jin s e

S e

ja

m is tä

e i m ie le s t ä n i m y ö ­ h u o m io ta m e id ä n

o ik e u d e s ­

m u k a a n .

k y s y m y s

m e n e v ä ä n

J a

liitty y

tä m ä ,

to is e e n ,

k y s y m y k s e e n : m ik ä

t a r k o i t u s ?

te k e e ?

tu o tta a

m ie liv a lta is e s ti h y v ä k s i k u l­

o le n n a in e n

s y v e m m ä lle

jo n k in

k e s k itty i

e lä im e t tu s ­

m e id ä n

h y ö ty n ä k ö k o h tie n

m ie le s t ä n i

—

s a n a

y lip ä ä tä ä n ,

n iih in ,

k e s ­

s it t e m m in

r iittä v ä s ti

k ä y tö s tä

n iitä

jo k a

e i­

k u in

k ä y d ä , s e

s a a tiin

m ih in

ta a s

n iin

s ä ä d e ttä v ä .

k iin n ite tty

s u h t a u tu m is e s ta m m e

p a ljo n

ja

s itä

o lis i

e i k e s k u s te ltu

ta m m e

M u tta

t u n s iv a tk o

p a ljo n

m ä ä r ä y k s iä

T o is e t

ta h to o

k ä y n n is tin

v a i e iv ä t, k u in k a

o n

la in k a a n .

r ie h u i o n ju u r i k u v a a v a

s e lla is iin k a a

k ä r s im y k s e t.

n iis tä

tä lla is is s a

k u s te lu

o n

te k n ik o is ta m m e

k ä y ttä v ie n

M illa is t a

M ik ä

o s a a

o n

se

s e n

fu n k ­

e s ittä ä

k o s ­

h a r m o n ia s s a ? "

(L a in a u k se t D o ris L e s s in g ln t e o k s e s t a S ir iu k ­ se n k o k e e t/ C a n o p u s in A rg o s , O tava)

LEDAREN Om experim enten pä Shikasta och Sirius ” P ä

g ä n g

s ty rk a

o c h

a n v ä n d e s s t a p la ts . o c k s ä

v a r e tt

e n

s to r

D e t

I d e n

k v in n o r

o c h

k a s ta d e b a rn

lä n g s a m t v ä r m d e v a r a tt m ä tä

g ry ta ,

lu ta d e

o c h

e x p e r im e n t

S o m

a tt

v llk e n

k liv a

in n ä t o c h

d e

e n

tä n d e

s o m

m ä tte

e x p e r im e n tis tr u m e n t

u n d e r

v a r o m ö jlig t

v ä g g a rn a

v a tte n .

a v le d .

a n n a t

u th ä llig h e t.

d e n

e fte r d e n e ld

v e d

h a d e

u r g ry ta n ,

p ä

e n

v a r fy lld a n d ra lä g a ,

fö r a v

m ä n , s o m

v a ttn e t t i l i k o k p u n k t. Ä n d a m ä le t

i v ilk e t s k e d e

A te r fö re k o m

e x p e r im e n tp e r s o n e r n a

d e t m ä rk b a ra

s k illn a d e r in d i-

v e rn a tllls

e m e lla n .

N ä g ra

v a t t n e t b ö r ja d e

h ö lls

te ls e

b lir f ö r lä s a r e n

s jä lv

g ru n d k u n s k a p e rn a

I

d e t

tr e d je

p la n te r a d e

o rg a n

a n v ä n d n in g

o c h

fö ru to m

re d a n

tro ts

fa ra n d e

v ill m e d g e

i d e tta

o s s

v ä r it i

a t t b li fö r -

v ille

h ä lle r

in -

a n v ä n d e

h a d e

h ö ll p ä

d ä fö r tid e n J a g

o c h

D e t k ä n d e

a rb e te

h o s

re d a n

a t t v i in te d e t.

s k a f f a r s ig

ö v e r fly tta d e

a tt d e

ä n d a b e rä t-

k e r n i.)

e x tr e m ite te r .

lä n g e ,

ä ld r a d e ,

h ä n

i r o h a n d is k

a tt se, a tt d e

m e to d e r s o m ,

n ä s ta n

d e l a v m in

fö r s tä e lig , o m

e x p e r im e n te t

d e

m o t b ju d a n d e

le v a n d e

k o k a . (D e n n a

e lle r fo r t-

f a s t v id

d e n n a

ä s ik t.

V id

u n d re n

s k a p a d e s s ä v id a

fö rs t

t ili

K ö n s o rg a n e n

frä n

te ra ts

i

a tt

o rs a k a d e

s ä v a r

s v ä ra

b a rn

v ilk e t

b a rn d e

M a n

e tt

ä t m in s to n e

v ä n ta d e

k la s s e r n a

d a

h o n o m

s o m

s in

ra

ru n t p ä

s in ä

fy ra

h ju l.

T e k n ik e r n a

s ö k te

ö v e rty g a

d ä

k u n d e , s o m

d e

s n u rra n d e

p e rs o n e rn a

m a

d e

s ä tt

s tö tt

p ä

v a r p ä

in te s o m

v ä r

e g e n

s jä lv a ,

v e te n s k a p , a tt

v ä ra

in te

d ä

e tt

in p la n -

o ly c k lig a

fr a m tid ,

fö r

s n u r-

e tt k ä rr-

lju s a r e

fö r -

s id o r a llt id

d e t k ä r r h ju ls -

f r a m k a lla

s m ä rta , p ro v -

u tv e c k lin g s s ta d lu m ,

g jo r d e .

d e

s m ä rta

J a g

h a d e

p ä

s a m -

in te

fö rr

s jä lv b e d r ä g e r i

—

t ld ig a

a v

v i fö rs ö k te

p r o v d ju r

u p p -

s ä g

tro d d e , a t t e fte r s o m

s e d ä n

fö r-

e x p e r im e n te n

fa ll m e d

in te lle k tu e lli in te

v ilk e t

d e tta

o c h

D e t

k u n d e n ä m lig e n

lä g r e

tili

fö r a v s ik t a t t a n v ä n -

e lle r p s y k is k

s jä lv a

llk n a n d e

e lle r ä tm in s to n e

v ille d e

—

in p la n -

ä ta n d e t

g e d ig e n

t in g e n s

e tt

fy s is k d e

a tt

u tfö rd e

D e

fö r

lä n g s g o lv e t s o m

o m

de. M e n

o c k s ä

h a d e

b e n p a r h a d e

e n

n i i d e tta

b a rn e n .

ö v e rty g a n o e

k ä n d e

s o m

f a lla

m ä n

o s s ,

d e n

v ä c k te

b r ö s tk ö r tla r h a ­

p r o b le m ,

n a rr; h ä n

o s s

d e

v a ra n d ra .

h a d e

b e n

in tr e s s a n ta ,

in t r e s s a n t . J a g

ö v e r lo p p s ä t

m e to d e r

ö v e r v in n a

n ä g ra

o rg a n e n

s o m

b e rä tta d e

re g e ra n d e

i

n ä g ra

p s y k is k a

a v fo rs k a rn a

p ä

a tt s o m

k v in n o r s

b r e d v id

fa tta d e s

te ra ts !

m ig

r y g g s id a n ,

lä r e n .

fo r tp la n tn in g e n

re n t a v

fö r a r g e ls e ,

N ä g ra

a n s ik te t,

e le m e n tä r a

v is

fö rm ä d d e

i m ig .

fly tta ts

d e s s a

s ä tt o c h

m o r a lis k a

ä tm in s to n e d e

m e d

v a r p ä

ja g

o fa n tlig a

o m

in te

d a g a rn a

ö v e rty g a k u n n a

o s s

k ä n n a

s m ä rta ".

P ä detta sätt b e sk riv e r D o ris L e s s in g i sitt verk "P la n e t e n S ir iu s e x p e rim e n te n ” e p is o d e n i vilken en s iris k o c h en c a n o p is k tjä n ste m a n b e s ö k e r Roh a n d a eller S h ik a s ta , jordplaneten, o c h följer d ä r m ed s h ik a s t a n e r n a s expe rim e nt pä s in ä undero rd n a d e sta m m a r. S ir iu s o c h C a n o p u s är sto ra rym dim perie r o c h S h ik a s t a är en liten planet I ett lltet s o ls y s t e m v a r s liv b ä d e ia k tta s o c h s t y r s av de Stora im perierna. D o ris L e s s in g , s o m skrive r klokt o c h varmt, b e sk riv e r i s in rym d se rie ’C a n o ­ p u s in A r g o s ’ i s is t a h a n d k a m p e n m ellan tvä krafter, m ellan det g o d a o c h det on da, m en sa m tid ig t fram trollar h o n fra m fö r o s s livets he la bro kigh et, d e s s skö n h e t, grym het, m o tsä g e lse fu llh e t o ch te c k n a r en v a rn a n d e bild av fram tid en p ä vär p la ­ net jorden. (ur se rie n har ö v e rs a tts tili s v e n s k a "G ifte m ä le n m ellan z o n e r”, "P la n e t 8 ” o c h " P l a ­ neten S ir iu s e x p e rim e n te n ”).

E xp e rim e n te n s o m u tfö rs av s h ik a n e r n a pä s in ä u n d e ro rd n a d e sta m m a r, k ä n n s fan ta sifu llt grym ma. M e n o m vi tän ke r e n s en g n u tta djupare, märk e rv i att D o ris L e s s in g inte överdriver. E x p e rim e n ­ ten är trots allt inte s ä r sk ilt fan ta sifu lla , de h a r s i­ nä le va nde före bilder d a g e n s v e rk lig a värld. I sjä l­ va verket är n ä g ra av de e xp e rim e nt s o m m ä n s k a n id ag utför pä le va n d e v ä s e n dvs. p ä djur, ä n n u g ry m m a re o c h o tro lig a re än de s o m b e s k riv s av författarinnan. V i b e h ö v e r e n d a s t ätererinra o s s h u n d e n m ed de tvä h u v u d e n a s o m fra m p rod u ce ra s av forsk are , tra fik o lyc kse xp e rim e n te n , kärn-

s trä ln in g se x p e rim e n te n etc. s ä fö rstä r vi, att verkligheten är m ä rk lig a än s ä g n e n . D en e n d a skilln a d e n är den, att m ä n s k a n inte i d a g e n s värld exp erim enterar m ed m ä n sk a n , ä tm in sto n e inte lagligt. M e n ste ge t frän dju re xp erim ent tili m ä n sk o exp erim ent är e n d a s t m ycke t litet. B a ra fyrtio är har gá tt s e d a n m ä n s k o r a n v ä n d e s tili de m e st g ry m m a experim ent. I flere av d a g e n s d iktaturer id k a s fö rm o d lig e n m o tsv a ra n d e ve rk sam h e t, det utfö rs m o tsv a ra n d e experim ent.

"E fte rs o m in t e

p ä

te n

h e la

v e r k lig t n ö d v ä n d ig t t o r s k n in g s a r b e te

lä n g t n ä r r ä c k te tid e n

a llt

s la g n a - o n ö d ig a r e .

t i l i ä t a lla , b le v e x p e r im e n ­

m e ra O ch

i

fö r u n d e r lig a d e m

o ffra d e s

o c h

s to r-

a llt

m e ra

le v a n d e v a r e ls e r a v a n d ra a r t e r ” , b e­ skrive r L e s s in g . Ä r inte d e n n a b e sk riv n in g a r s o m ta ge n ur d a g e n s d ju re x p e rim e n tv e rk sa m h e t? Allt m era exp e rim e nt utförs, allt grym m are, allt on öd igare. F ie ra exp e rim e nt g ö r s e n d a s t för fo rs k a r e n s a vh a n d lin g , en a v h a n d lin g om o fta inte är av a n ­ na n nytta än för fo rsk a re n själv. L äk e m e d e lsindustrln, k o sm e tik a in d u strin o c h k rig s in d u strin har e xp a n d e ra t tili s ä d a n a proportioner, att e x p e ­ rim enten utförd a av d em inte k a n b e n ä m n a s a nn at än brutal d ju rm lssh a n d e l o c h s lö s a n d e a v liv.

o ly c k lig a

"D e ra s n in g e n

u p p fa ttn in g

a t t a lltin g

a llt s to d

d e m

u p p h ö rt

d e n

fr itt

o m

o m k r in g

s ig

t ili fö rfo g a n d e ,

o s y n lig a

o c h

s jä lv a ,

v a r d e ra s

u p p fa tt-

e g e n d o m , a tt

h a d e

k ä n s lig a r e

y t te r lig a r e s trö m -

o c h

k r a ftjä m v ik te n . ”

O c h s ä s k e d d e det o c k s ä , att S h ik a s t a d re v s tili förintelse. O rdet S h ik a s t a b etyder e n ligt c a n o p u s sp rä ke t sö n d rigt, trasigt. D en vackra, b lo m stra n d e lilla plane te n v a r s n a m n u rs p ru n g lig e n var R o h a n da, d ä r a b so lu t h a rm o n i o c h klar k la n g var rädande, o m v a n d la d e s tili S h ik a s ta .

V i frän S h ik a s ta , vi m a k th a v a re frän plane te n jord, a cc e p te ra r inte a n v ä n d n in g e n av m ä n s k a n tili v e te n sk a p lig a e xp e rim e nt m ot h e n n e s e gen vilja. M e n vi g ä r m ed pä att a n v ä n d a "lä g re s t ä e n d e " arter, a n v ä n d n in g e n av djur, för de kan inte e m o tsä tta sig, inte tala för s in e g e n del, de är s v a g a re än vi. M e n ha r vi n ä g o n s in tänkt p ä att u n ­ der d e s s a tider, d ä det verkar allt m e ra up p e nb a rt

KIRJOITUKSESI TÄNÄÄN VOI PELASTAA ELÄIMET HUOMENNA

att det i rym d en fin n s liv o c k s ä a n n a n s t a n s ä n pä d e n n a vär lilla u n d e ru tve ck la d e planet, att det frän rym den, frän n ä g o n sto r m ä ktig planet, kan kom m a en art, s o m erövrar värt jordklot o c h underkuvar o s s till s in a e g n a v e te n s k a p lig a e xp e ri­ m e n t? D e är pä en h ö g re stä e n d e nivä intelligen sm ä s s ig t o c h sta rk a re ä n vi, — vi är fö rsv a rslö sa . Ä r vi fortfaran d e d ä av d e n ä sik te n , att ’den stark a s t e s rätt’ ge r b e fo g e n h e te r tili va d s o m h e lls t ?

D ä d en s lr ls k a tjä n ste m a n n e n , v a r s rapport "P la n e t e n S ir iu s e x p e rim e n te n ” ä m n a d ät a n d ra m a k th a v a n d e pä S iriu s, ä te rvä n d e r hem , m ärker ho n att sirie rn a tro ts a lla s in a k u n s k a p e r o c h all sin u tv e ck lin g inte i v is s a s a k e r var lä n g re k o m n a än s h ik a ste rn a . Ä ve n de utförd e experim ent, om än m in d re b ru ta la än s h ik a ste rn a , m e n exp erim ent i alla fall. T jä n ste m a n A m b ie n II ra p p orterar pä följa n d e sätt: D ä j a g ä t e r v ä n d e f r ä n m i n r e s a t i l i R o h a n d a m e d

a rb e ta d e

le v a n d e frä n

vä se n .

m ild a

va d e

tili

A n d ra

m in im e r a s ig

d is k u s s io n e n m e ra tre d a d

k r in g e lle r

k o m m a

o c h

m itt

e tt

ty c k e

in te

in te

d e m ,

N ä g ra

¡g ä n g

a tt

fo rs k a re

o c h

h u r u v id a m y c k e t

s trä -

lid a n d e .

ä r

u tn y ttja

k ä n d e

fic k

ä s ta d -

b o rd e

s ta d ­

o c h

v a d m a n

h a r

fä s t

frä g a n

d e m

s e d e r-

d ju r e n

b e s tä m m e ls e r

v id

s o m

o rd k o n c e n -

m a n

d is k u te r a d e

a v d ju r ö v e r h u v u d ta g e t,

v ä r rä tt

a v

m y c k e t,

ö v e rh u v u d ta g e t d ä ro m .

h e lle r s e n a r e

u p p m ä rk s a m h e t

n in g e n

v a r ie r a d e

b e s k r iv a n d e

s o m h u r

h u ru d a n a d ä

te k n ik e r

i s ä d a n h ä r s itu a tio n e r , v a r

s a tte

ä r

in te ,

o m

e n ­

tillr ä c k a n v ä n d ­

v ä r t In s tä lln in g g o d ty c k lig t,

till

e n lig t

r ä d a n d e n y tto a s p e k te r . O c h d e n n a , e n lig t m it t ty c ­ k e v ä s e n tlig a n a n ,

e n

frä g a

m y c k e t

ä n d a m ä le t m e n ru d a n

ä r d e s s

ä r s a m m a n k o p p la d m e d e n a n -

m e ra e n

d ju p t g ä e n d e

a rt?

r o ll i d e n

V a d ä r d e s s k o m is k a

frä g a :

v a d

f u n k tio n ?

ä r H u-

h a r m o n in ? "

C ita te n ur D o ris L e s s in g s verk P la ne te n S ir iu s exp e rim e nten (ö ve rsä ttn in ge n tili s v e n s k a är inte original).

SUORXT SKNKT

H a n n e le L u u k k a in e n L e h te m m e viim e n u m e r o s s a p y y sim m e teitä h y ­ vät jä se n e m m e k ä y ttä m ä ä n a k tiiv ise sti kirjoitus­ ta ito a n n e ja k irjoitta m a an lehtien m ie lip id e o sa stoille e läin ten o ik e u k s ia p u o lu s ta v ia juttuja. — N yt o le m m e k o o n n e e t tä h ä n eri lehtien y le is ö n ­ o s a s t o ilt a s ilm iim m e sa ttu n e ita eläinsuojelujuttuja. K a t s o k a a — t u lo s o n to si m a h tava! K IIT O S A K T IIV IS U U D E S T A N N E J A A R V O K K A IS T A M IE L I­ P IT E IS T Ä N N E .

T o iv o m m e teid än ed e lle en ja tk a va n s a m a a n tahtiin. E lä in te n v ä ä rin k ä y ttö on m a a s s a m m e s u u rt a niin lu okkaa, että tarv itse m m e kaik kie n jä­ se n te m m e apua; vain y le ise n m ielipiteen m u u to s voi m u u tta a eläin ten kohtelua. M ie lip id e o s a s to t ovat erittäin luettuja ja m u o va a va t v a h v a sti vallit­ s e v a a ajattelua. O lisim m e iloisia, jo s v o isitte lä­ he ttää t o im isto o m m e lehtileikkeitä ju lk a istu ista k irjo itu k sista n n e , jotta v o isim m e t a a s m a in ita n iistä le h d e s s ä m m e ja tallettaa le ik e k a n sio ih im -

ja g

frä g o r

V a d m a n

llg t

v ill g ä

s o m

v ä ra

a n v ä n d a n d e

p r o v in d iv id e r n a s

ä te r in te

ra s a d e -ra s a

s m ä rta

g a s.

E x p e r im e n te n

d e t o fta

a v

in n e f a t t a d e

t ili fru k ta n s v ä rd a . a tt

b ry d d e

M e n s o m

lig t

t v ä tr e d je d e la r

e x p e r im e n t s o m

K a u n e u tta - m u tta m illä h in n a lla

Z-Z./2.-80

Ehdotus toim intakertom ukseksi vuodelta 1983 n

o

s

i

x

o

z

o

i

/

s

K o e -e lä in te n S u o jelu r y : n sääntömääräinen vuosikokous p id e tä ä n maaliskuun 22. päivänä 1984 k lo : 18.00 Töölön r u o ts in k ie lis e n p e ru s­ koulun t i l o i s s a , S a n delsin k a tu 3_, H e ls in k i.

Kokouksessa k ä s ite llä ä n sä ä n tö m ä ä rä iset v u o s ik o k o u sa sia t sekä sä ä n tö m u u to sesity s.

HUOMl Ä ä n estyk siä v a rte n lä sn ä o le v ie n jä se n y y s ta r k is te ta a n j a s i t ä v a rte n j ä s e n i l l ä tu le e o l ­ la mukana t o s i t e m ak setu sta jäsenm aksusta vuo­ d e lta 1983 t a i 1984. K aikki jä s e n e t o v a t te r v e ­ tu lle ita .

Johtokunta

J o h to k u n ta k o k o o n tu i k a le n te rivu o n n a 1983 13 kertaa. V u o s ik o k o u k s e s s a 21.3.83 valittu u u si joh­ to k u n ta k o k o o n tu i 21.3. jä rje s ty m is k o k o u s m u ­ k a a n lu k ie n 11 kertaa.

Sty re lse n s a m m a n trä d d e ino m är 1983 13 gä n g e r. D e n n y a Styre lsen, s o m v a ld e s pä ärsm ötet d en 21.3.83, sa m m a n trä d d e , in k lu siv e första m ötet 21.3. totalt 11 gänger.

J o h t o k u n n a n jä se n e t 21.3. jälkeen S ty re lse m e d le m m a rn a efter 21.3.

V a rs in a ise t jäsenet/ordinarie m edlem m ar: H a n n e le L u u k k a in e n p uh ee njohtaja/ord förand e R iitta S a lm i varap u hee njohtaja/ vice ord föran d e Päivi V iin ik a in e n v a ra in h o ita ja / k a ssö r L in n e a G rö n lu n d sihteeri/sekreterare H eidi R a n ta n e n va ra in h .sij./ k a ssö re n s vik. 1.6.— 31.8.

S in ik k a P iip p o S ir p a S y k k ö R aili V e sa n e n S e p p o V irta n e n

F örsöksdju ren s Värn r f : s s ta d g e e n lig a ärsm öte h ä lls den 22 mars 1984 k l . 18.00 i Tölö svenska grundskola , S an delsgatan 3, H e ls in g fo r s. Pä m ö tet behandlas de s ta d g e e n lig a arsm ötesärendena samt f ö r s l a g e t om sta d g efö rä n d rin g .

OBS'. Pa grund cco r ö stn in g a r kommer v i a t t granska de närvarandes medlemskap i fö ren in g en . Vi h er a l l a medlemmar ta med s ig v e r i f i k a t ö ver b e ta la d medle m s a v g ift f ö r ä r 1983 e l l e r 1984. A lla medlemmar ä r välkomna.

6

”

11 ”

K O K O U K S E T JA M Y Y JÄ ISET

11 8 9 8 8

” ” ” ”

8 8 8

” ” ”

Y h d is t y k s e n v u o s ik o k o u s pidettiin 21.3.83 H e l­ s in g in S ä ä s t ö p a n k in k e rh o h u o n e is to s s a , K a le v a n ­ katu 1.

K irp p utore ja p id im m e K a n s a in v ä lis e n ä koeeläinten p ä ivä n m e rk e is s ä 23.4. s e k ä eläinten vii­ k olla 8.10. J o u lu m y y jä ise t järjestim m e u u d e s s a to im is t o s s a m m e 17.12.83. T ä m ä t ila is u u s s o i jä se ­ nille e n s im m ä is e n kerran m a h d o llisu u d e n t u t u s ­ tua jon kin ta p a h tu m a n p u it te iss a u u siin tilo ih im ­ me.

9

”

KULKUEET

Varajäse ne t/vice m ed le m m ar: A n ita E rv a sti S a t u M o ila n e n T o n y R o s q v is t K a a rin a Kivivuori toim .hoitaja/byrächef

Ä R S Mö T E

11 kertaa/ gänger 5 ”

S y y s k u u n lo p u s s a lä he tim m e kirjelm än k a n s a n ­ edustajille, j o s s a v e to sim m e lisä m ä ä rä ra h o je n s a a m is e k s i e lä in su o je lu ty ö lle uu te en budjettiin.

K y se in e n kirjelm ä lähetettiin m y ö s sa n o m a le h tie n y le isö n o s a s to ih in .

J o u lu k u u s s a k ä v im m e lu o v u tt a m a s s a o p e t u s ­ m in isteri S u o n io lle kirjelm än e lä in su o je lu n o p e ­ t u k se st a k o u lu is sa .

L is ä k s i o le m m e ym p ä ri v u o d e n pitäneet y llä y h ­ te y k siä tie d o tu sv ä lin e isiin ja s a a n e e tk in m e lko i­ s e n o s a n lä h e ttä m ä stä m m e m a te ria a lista ju lk a is ­ tuksi.

T ä n ä v u o n n a o le m m e m o n in tav o in joutuneet p u u ttu m a a n y le ise iä in su o je lu llisiin a sio ih in , sillä m a a m m e s u u rim p a n a e lä in su o je lu jä rje stö n ä m ie­ lip id ettäm m e o n kaivattu m o n is s a a s io is s a . V a ik ­ ka y h d is t y k s e m m e p ä ä ta v o itte e n a o n k in koeeläinten a s ia n ajam inen, em m e e lä in su o je lijo in a voi s u lk e a s ilm iä m m e m u id e n k a a n eläinten k ä r s i­ m yksiltä.

V u o s i 1983 m u iste tta n e e n y h d is t y k s e n h isto ri­ a s s a mm. vuotena, jolloin s a im m e k ip e ä sti k a ip a a ­ m a a m m e lisätilaa: e d e sm e n n e e n ku n n io ite tu n jo h to k u n n a n jä se n e m m e S y lv i M a ik in testam enttila h joitu s m a h d o llisti M ä k e lä n k a tu 8 : s s a sija its e ­ van liik e h u o n e isto n o sto n . M u u tto u u siin tiloihin tap a h tu i 14.10..

K u te n a ik a ise m p in a k in v u o sin a , p ä ä p a in o t y ö s ­ s ä m m e on ollut p y rk im y k se llä va ik u tta a päättäjiin ja y le isö ö n e läin ten ja e rity ise sti koe-eläinten h y ­ v äksi.

21.3.83 jätim m e y h d e s s ä V ih re ä R isti ry:n ja V a l­ t a k u n n a llise n E lä in su o je lu liito n k a n s s a o ik e u s ­ k a n sle rille v a stin e e n M a a - ja m e t s ä t a lo u s m in is t e ­ riön la u s u n t o o n e lä in su o je lu la in so v e lta m ise sta .

P ro te sto im m e mm. s itä m in iste riö n väitettä v a s ­ taan, että S u o m e n e lä in su o je lu la k i jo nyt o lisi erit­ täin a n k a ra (!) s e k ä sitä a se n n e tta v a sta a n , että tu o tan to e lä im e t lä h in n ä ovat vain tu o ta n n o n ty ö ­ kaluja.

E lä in s u o je lu v e to o m u s k a n sa n e d u sta jille jätet­ tiin K a n s a in v ä lis e n ä koe-eläinten p ä iv ä n ä 24.4.83.

V e t o o m u k s e s s a vaa d ittiin in h im illistä e läim iä k o sk e v a a la in sä ä d ä n tö ä .

7.9.83 jätim m e y h d e s s ä 5:n m u u n e lä in su o je lu ­ y h d isty kse n /liito n k a n s s a k a n sa n e d u sta jille k a n ­ n a n o tto m m e M a a - ja m e ts ä ta lo u sm in iste riö n e h ­ d o tu k se e n u u d e k si e lä in su o je lu la ik si. M in iste riö n e h d o tu s ei v ie lä k ä ä n puu tu e läin ten k a n n a lta to­ d e llisiin e p ä k o h tiin ja s ik s i u u d is t u s u h k a a jä ä d ä tä y sin n ä e n n ä is e k si.

K a n n a n o t to toim itettiin m y ö s tie d otu svä lin e ille .

3.10. järjestim m e e läin ten v iik o n m e rk e is sä kul­ kueen.

MUUT T A PA H T U M A T JA T O IM IN T A S U O M E S S A 14.2.83 järjestim m e R u o t s a la is e s s a T e a tte rissa h y v ä n te k e v ä isy y sk o n se rtin , j o s s a m onet tunnetut s u o m a la ise t taiteilijat e siin ty ivä t tu k e a k se e n koeeläinten a sia a . K o n se rtin tuotto lahjoitettiin KoeEläinten S u o je lu n säätiölle.

20.2.83 n u o ris o ry h m ä m m e järjesti H e ls in g in k a u p u n g in n u o r is o t ilo is s a viih te e llise n iltapäivän.

3.3.83 järjestim m e Fin la n d ia -ta lo lla e site lm ä ti­ la isu u d e n , jo n k a o t s ik k o n a oli T a rv ita a n k o e lä in ­ kokeita. T ila is u u d e s s a kuultiin 4 a rv o v a lta ista e s i­ te lm ä ä ja ojennettiin K oe-e lä inten S u o je lu n s ä ä ­ tiön m y ö n tä m ä t stip e n d it neljälle t u tk im u sry h ­ mälle.

23.4. k a n sa in v ä lise n koe-eläinten p äivänm e rk e is s ä jä rjestim m e "H ä k k it e m p a u k s e n ” k e s k u s ­ ta ssa . J o h to k u n ta m m e jä s e n iä istu i koe -e lä im iksi p u k e u tu n e e n a h ä k is s ä ja k ae n e sitte itäm m e ja k e sk u ste lle n o h iku lk ijo id e n k a n s s a . S a m a s s a y h ­ te y d e s s ä järjestettiin m y ö s lip a sk e rä y s.

9.10. eläin ten viik olla jo h to k u n ta m m e e d u sta jia kävi K oe-e lä inten m u isto m e rk illä eläinten h a u ­ tau sm a a lla , m is s ä p u h e e n jo h ta ja m m e piti p u ­ heen.

14— 16.10. o s a llis tu im m e K u n to -K a u n e u s-T e rv e y s -m e s su ih in D ip o lissa .

9.12. o s a llis tu im m e e lä in su o je lu a ih e ise e n iltati­ la isu u te e n T e m p p e lia u k io n k ir k o s s a y h d e s s ä m u i­ den eläin su o je lu järje stö je n k a n ss a .

T IE TO R Y H M Ä

M Ö TEN O C H B A S A R E R A rsm ö te t h ö lls 21.3.83 i H e ls in g fo r s S p a r b a n k s klub b loka l, K a le v a g a ta n 1.

L o p p to rg h a d e vi pä g ru n d av den In te rn a tio n e l­ la F ö r s ö k s d ju r s d a g e n 23.4. o c h u n d e r d ju re n s vecka 8.10. J u lb a s a r e n h ö lls i vàr n y a lokal 17.12.83.

V id detta tillfälle h a d e m e d le m m a rn a fö r fö rsta g ä n g e n tillfälle att b e k a n ta s ig m ed d e n y a utrymm ena.

D E M O N S T R A T IO N S T A G 3.10. a rra n g e ra d e s ett d e m o n s tr a t io n s t ä g i dju­ re n s v e c k a s tecken.

ANNAN VERK SAM H ET OCH H ÄNDELSER I F IN L A N D

L is ä k s i järjestim m e se u ra a v a t p ite m p ia ik a ise t te m p a u k se t: K y n ä k a m p a n ja , j o s s a m y im m e k y n iä to im in ta m m e t u k e m is e k si — k y n is s ä teksti: "A u t a k ä rsiv iä e lä im iä ” s e k ä ju liste n ä ytte lyn lo k a k u u s s a y lio p is to lla P o rth a n ia n a u la s s a (opiskelijaryhm ä).

O le m m e m y ö s o s a llis tu n e e t mm. koiranäyttelyihin, j o is s a o n jaettu tietoa y h d is t y k s e m m e to im in ­ na sta .

J o h to k u n ta m m e jä se n e t ja to im isto n h o ita ja m ­ m e ovat k äy n e e t e s it e lm ö im ä s s ä t o im in n a s ta m ­ m e s e k ä H e ls in g is s ä että m a a se u d u lla . L is ä k s i to im in ta ry h m ä m m e m u is s a k a u p u n g e is s a ovat le­ vittäneet tietoa koe-eläinten a se m a s ta .

O S A L L IS T U M IN E N K A N S A IN V Ä L IS E E N Y H T E IST Y Ö H Ö N 31.7.83 v a ra in h o ita ja m m e P ä ivi V iin ik a in e n o s a llis tu i C o a litio n M o n d ia le p o u r l’A b o litio n de l’E x p e rim e n ta tio n su r l’H o m m e et l’A n im a l (C M A E H A )-jä rje stö n y le is k o k o u k s e e n L y o n is s a .

4 — 6.83 p u h e e n jo h ta ja m m e H a n n e le L u u k k a i­ n e n o s a llis tu i In te rn a tio n a l A s s o c ia t io n A g a in s t P a in fu l E x p e rim e n ts o n A n im a is -järjestön (IA A P E A ) y le is k o k o u k s e e n K ö ö p e n h a m in a s s a . H än e t valittiin uu d e lle e n IA A P E A : n jo h to ku n taa n .

Förslag tili verksam hetsberättelse för àr 1983 A ret 1983 k o m m e r att g ä in fö re n in g e n s h isto ria bl.a. s o m det àr, u n d e r vilket vi fick m e ra utrym m e s o m v e rk lige n b e h ö v d e s. V à r a vlid n a ä ra d e styrelse m e d le m S y lv i M a lk k is te sta m e n t m öjliggjord e a n s k a ffa n d e t av en lokal i M ä k e lä g a ta n 8. Flyttn in g e n tili d e n n y a b y rà fa stig h e te n s k e d d e 14.10.

S à s o m u n d e r tid ig a re àr, h u v u d v ikte n i vàr verksa m h e t har värit pä fö rs ö k att p à verka d e m akth a v a n d e o c h p u b like n tili törm ä n av djuren o c h s ä r sk ilt tö rsö ksd ju re n .

M a r s s i e lä in te n

p u o le s ta

K u v a : S a m i B là b e r g

21.3.83 in lä m n a d e vi t ills a m m a n s m ed G rö n a K o rse t rt o c h V a lta k u n n a llin e n E lä in su o je lu liitto ry tili ju stitie k a n sle rn vära s y n p u n k te r a n g ä e n d e L a n tb ru k s m in is te rie t s u tlä ta n d e o m d ju rsk y d d sla g e n s förn yan d e. Vi p ro te ste ra d e bl.a. em ot min iste rie ts p ä stä e n d e , att d ju rs k y d d sla g e n redan nu vore m ycke t s tr ä n g (!) o c h m ot den attityd, att p ro d u k tio n sd ju re n n ä rm a st e n d a s t är produktio n sve rk tyg.

24.4. pä In te rn a tio n e lla F ö r s ö k s d ju r s d a g e n inlä m n a d e s e n v äd ja n a n g ä e n d e d ju rsk y d d tili riksd a g sle d a m ö te rn a .

7.9.83 s ä n d e vi t ills a m m a n s m ed 5 a n d ra djursk y d d s fö re n in g a r/ s a m fu n d tili rik sd a g sle d a m ö te rna värt s t ä lln in g s t a g a n d e a n g ä e n d e L a n tb r u k s ­ m in iste rie ts fö rs la g tili n y d ju rsk y d d sla g . M in iste - . riets f ö rs la g n o n c h a le ra r fortfaran d e d e riktiga ' m is sfö r h ä lla n d e n a o c h re form e n h o ta r d ä rfö r att bli b a ra ytlig. D etta s t ä lln in g s t a g a n d e s ä n d e s o c k s ä tili n y h e tsm e d ia .

I slutet av Se p te m b e r tills ä n d e s rik s d a g s le d a m öte rn a en skrive lse , i vilken vi a n h ö ll o m vidare a n s la g tili d ju rsk y d d sa rb e te t i d e n n y a bud geten.

D e n n a s k riv e ls e s k ic k a d e s o c k s ä tili o lik a in sä n d a rspalter.

I d e c e m b e r d e lto g vi i en s k riv e ls e tili underv is n in g s m in is t e r S u o n io angäende un d ervisn in g e n i d ju rsk y d d i sko lo rn a .

V id a re har vi u n d e r äret hällit ko n tak te n m ed n y­ h e tsm e d ia o c h fätt ä ve n en g a n s k a s t o r del a v avs ä n t m aterial publicerat.

I ä r h a r vi p ä m ä n g a sä tt värit t v u n g n a att ta s tä lln in g tili saker, s o m hö r till a llm ä n t d ju rskydd, e fte rso m vi i e g e n s k a p av la n d e ts s tö r st a djurs k y d d s o r g a n is a t io n h a r blivit o m b e d d a att uttala o s s om m ä n g a ären d en . O m ä ven värt h u v u d m ä l är att v e rk a fö r fö rsö k sd ju re n , k a n vi inte s o m djurv ä n n e r ig n o re ra a n d ra d ju rs lidande.

14.2.83 a rra n g e ra d e vi en v ä lg ö re n h e tsk o n se rt pä S v e n s k a Teatern, d ä r m ä n g a v ä lk ä n d a f in s k a artister up p trä d d e för att s tö d a fö rsö k sd ju re n .

K o n se rtin tä k te rn a d o n e ra d e s tili F ö rs ö k s d ju re n s V ä rn s stiftelse.

20.2. h a d e vàr u n g d o m s g r u p p en "E ft e rm id d a g m ed u n d e r h ä lln in g sp r o g ra m ” i s t a d e n s u n g d o m sutrym m en.

3.3. o r g a n is e r a d e s en tillstä lln in g pä F in la n d ia huset, d ä r 4 m eriterade fo rsk a re höll föredrag. Tem at för tillstä lln in g e n var ’’B e h ö v s d ju rfö rsö k ".

S tip e n d ie r b eviljad e a v F ö r s ö k s d ju r s V ä r n s stif­ telse ö v e rrö c k te s tili fyra fo rsk argru p p e r.

23.4. pä g ru n d av d en Inte rn a tio n e lla F ö r s ö k s ­ d ju rsd a g e n a rra n g e ra d e s "D j u r i b u r” -h a p p e n in g i centrum . M e d le m m a r av vàr sty re lse satt i en bur, k lä d d a s o m f ö rs ö k sd ju r o c h d e la d e b ro sc h y re r sa m t d isk u te ra d e m ed de fö rb ip a sse ra n d e . Sa m tidigt s k e d d e o c k s ä in s a m lin g m ed b ö sso r.

9.10. m e d le m m a r av vàr sty re lse b e s ö k te Försö k s d ju rs m o n u m e n t e t pä d ju re n s gravgä rd , där và r o rd fö ra n d e höll ett tai.

1 4 — 16.10. d e lto g vi i K o n d itio n -S k ö n h e t-H ä lsa m ä s s a n i Dipoli.

9.12. d e lto g vi i e n k v ä lls a n d a k t m ed d ju rsk y d d sm otiv i T e m p e lk y rk a n d ä r vi tills a m m a n s m ed a n d ­ ra d ju rs k y d d so r g a n is a t io n e r uppträdde.

V id a re a rra n g e ra d e vi en K ö p en P e n n a -k a m p a n j tili törm ä n av vàr v e rk sa m h e t o c h en a ffisch u tstä lln in g i P o rth a n ia -a u la n i O ktober (stu d e n t­ gruppen).

O c k s ä pä bl.a. h u n d u ts t ä lln in g a r har vi sp rid it m aterial o m v ä r ve rk sam h e t.

V ä ra sty re lse m e d le m m a r o c h vär b y rä fö re stän d a re ha r hällit fö re d ra g b ä d e i H e ls in g fo r s o c h p ä la n d so rte n . V id a re ha r vära a k t io n s g ru p p e r i a n d ra stä d e r sp rid it in fo rm atio n o m fö rsö k sd ju r.

DELT A G A N D ET I IN T E R N A T IO N E L L SAM ARBETE 31.7.83 vär k a s s ö r Päivi V iin ik a in e n d e lto g i C o a litio n M o n d ia le p o u r l’A b o litio n d e l'E xp e rim e ntation s u r l’H o m m e et l’A n im a l’s a llm ä n n a m öte i Lyon.

4 — 6.8. vàr o rd fö ra n d e H a n n e le L u u k k a in e n d e l­ to g I Inte rn a tion al A s s o c ia t io n A g a in s t Pa inful E x p e rim e n ts o n A n im a is ' m öte i K ö p e n h a m n . H o n â te rva ld e s i o r g a n is a t io n e n s styrelse.

O n k o

k is s a

k o to n a ?

K u v a : S a m i B là b e r g

H eidi R a n ta n e n

T O IM IN T A 1983 H e lm ik u u s s a järjestivät C a ro la L ie m o la ja In g a S u lin tie to ryh m än a v u st u k s e lla h y v ä n te k e v ä isy y sk o n se rtin R u o t s a la is e s s a T e a tte rissa . K o n se rtti oli m e n e s t y s ja s e n tulot lahjoitettiin K oe-e läinten Su o je lu n S ä ä tiö lle ja edelleen v a ih toe htom en etelm ien tutkijoille.

K evät oli tie toryhm älle v ilk a sta aikaa. Su u n n ittelim m e y h d is t y k s e lle uutta m ateriaalia, k äv im m e t a r k a s t a m a s s a o sto p ä ivä k irjo ja ja koe-eläinten olo ja eri la b o ra to rio issa . K ä v im m e m y ö s m aa- ja m e t s ä t a lo u s m in is t e riö s s ä t u t k im a s s a te h d y istä e lä in k o k e is ta o le via papereita. H u h tik u u ss a , k a n ­ s a in v ä lis e n ä koe-eläinten p ä iv ä n ä tie toryhm äläiset p uk e u tu iva t k o e -e lä im iksi ja järjestivät tem ­ p a u k se n H e ls in g in K a iv o p ih a ss a . J a o im m e e sit­ teitä, k e rä sim m e ra h a a ja v a ih d o im m e ih m iste n k a n s s a m ielipiteitä e lä in ko k e ista .

K e s ä k u u s s a tie to ry h m ä lä ise t o sa llistu iv a t ns. k y n ä k a m p a n ja a n , ja h e in ä k u u s s a k a k si tyttöä o s a llis tu i ru o t sa la ise n N o r d is k a S a m fu n d e tin lei­ rille.

K e s ä n jälkeen h u o m a s im m e valitettavasti, että tie toryh m än rivit olivat h u o m a tta v a sti harvenneet, jäljellä oli e n ä ä "t y n k ä r y h m ä ” .

S a im m e k u itenkin a ik a a n y h d is t y k s e lle autotarran, o s a llis tu im m e k irp p utoriin s e k ä ta lk o o tö ih in to im ist o s sa . M y ö s y h d is t y k s e n leikekirjat sa a tiin kun toon .

T O IM IN T A S U U N N IT E L M A V U O D E LLE 1984 K ä y m m e u u d e lle e n m aa- ja m e t s ä t a lo u s m in is ­ t e riö s s ä ja y ritäm m e s a a d a tarkat tiedot te h d y istä e lä in ko k e ista , s e k ä e läin ten la a d u s ta ja m ä ä rä stä k o k e issa .

O ta m m e m y ö s se lv ä ä s u o m a la is t e n m eikkifirm ojen te k e m istä koke ista.

S u u n n itte le m m e ed e lle en y h d is t y k s e lle uutta m a te ria alia ja v a lm ista m m e uuden, h y vä n d ia s a r ­ jan. Y k s i p ä ä ta v o itte ista m m e tä n ä v u o n n a o n u u ­ den h y v ä n t e k e v ä ls y y s k o n s e rtin järjestäm inen.

T a vo itte e m m e o n n istu v a t a in o a sta a n , jo s m e il­ lä on riittävästi jä s e n iä ry h m ä ssä m m e . N ä in ei täl­ lä hetkellä ole. J o s s in u a k iin n o st a a tie toryh m än toim inta, s o ita ih m e e s s ä t o im isto o n ja k y s y seura a va a k o k o u s ta ! K a ik k i ovat tervetulleita!

O P IS K ELIJA R YH M Ä R iitta S a lm i

T a lo u st o im ik u n ta a n o n k u u lu n u t v etä jä nä v a ­ ra in h o ita ja Päivi V iin ik a in e n , S e p p o V irta n e n s e k ä to im isto n h o ita ja K a a rin a Kivivuori.

T O IM IN T A 1983 K e v ä tp u o le lla lähe ttelim m e lääketieteen, b io lo ­ g ia n ja p s y k o lo g ia n o p isk e lijo id e n a in ejärjestöille kirjeitä, j o is s a to ivo im m e h e id ä n ju lk a ise v a n kir­ jo itu k se m m e a in e jä rje stö le h d e ssä ä n , s e k ä tilaa ­ van lis ä ä o h e s s a se u ra n n e ita esitteitä, m ikäli ovat k iin n o stu n e ita a sia sta .

K a rto itta a k se m m e , m illa isia e lä in k o k e ita ylio ­ p isto je n ja m u illa kin la ito k silla te h d ä än , k ä v im m e u s e a n a p ä iv ä n ä t u t u s t u m a s s a M a a - ja m e ts ä ta ­ lo u sm in iste riö n a sia kirjo ih in . O le m m e k in sa a n e e t se lv ille y h tä s u n toista, m utta tie d oilla s in ä llä ä n ei vielä o le juuri käyttöä.

K e s ä llä ry h m ä m m e jä se n P ä ivi V iin ik a in e n o s a l­ listui L y o n is s a C o a litio n M o n d ia le p o u r l’A b o litio n de l'E x p é rim e n ta tio n s u r l’H o m m e et l’A n im a l -jär­ je stö n y le isk o k o u k s e e n .

E lä in te n viik olla järjestim m e H e ls in g in Y lio p is ­ ton p ä ä r a k e n n u k s e s s a ja P o r t h a n ia s s a näyttelyn (e lä in k o k e ista ja y le e n sä e läin ten v ää rin kä ytö stä), jo k a herätti h u o m io ta yli o d o tu ste n .

T O IM IN T A S U U N N IT E L M A V U O D ELL E 1984 J a tk a m m e s e lv ity stä siitä, m illa isia e lä in k o k e i­ ta s u o m a la is is s a k o rk e a k o u lu is s a tehd ä än , ja e n ­ nen kaikke a, m itä e lä in k o k e ita ja k u in k a paljon s u o m a la is e t o p iske lija t joutuvat teke m ään . T a r­ k o itu k s e n a o n lu o d a kontakte ja lääketieteen, b io­ logian, p s y k o lo g ia n ym. v a sta a v ie n alojen o p is k e ­ lijoiden a in ejärjestöihin, s e k ä k y se iste n alojen opettajiin, jotta e lä in ko k e e t o p e t u k s e s s a s a a ta i­ s iin v ä h e n e m ä ä n ja k orvattu a m u illa m enetelm illä.

S a m o in k o e ta m m e s a a d a tie te e llistä tu tk im u sta la ito k silla s u u n n a t tu a p o is e lä in k o k e e llise lta lin­ jalta v a ih to e h to m e n e te lm ie n k ä yttö ö n — etenkin p e r u s tu tk im u k s e s s a .

J a tk a m m e o p isk e lijo id e n in fo rm o im ista siitä, m iten m u u a lla m a a ilm a s s a koe-eläinten su o je lu o n v o itt a m a s s a alaa. J a a m m e e sitteitä ja kirjoittelem m e e rila isiin k o rk e a k o u lu je n p iiris s ä ilm e sty ­ viin ju lk a isu ih in .

T O IM IN T A S U U N N IT E L M A V U O D E LL E 1984 Y h d is t y k s e n t o im in n a s s a ta p a h tu n e id e n s u u r ­ ten m u u to ste n jälkeen vaatii ta lo u d e n ho ito y k s i­ ty is k o h t a is t a se u ra n ta a , jotta tila n n e v o ita isiin v a ­ kiinnuttaa. S ijo it u k s is t a h a rk itse m m e niide n ta­ lo u d e llista tu o tta vu u tta s e k ä niid e n y h d is t y k s e lle tu o tta m a a y le istä h y ö ty ä (esim . u u sie n jä se n te n saa n ti, in fo rm a a tio n le viä m in e n jne.).

V a ra in h o ito o n liittyy kiin te ästi m y ö s to im isto n h o ito ja s e n tö id e n ratio n a liso in ti. K a s v a v a j ä s e n ­ m ä ä rä teettää lis ä ä töitä, ja s ik s i v a lm iu s lis ä h e n ­ k ilö k u n n a n p a lk k a a m is e e n täytyy yrittä ä sä ily t ­ tää.

M u in a p a in o p iste in ä ovat edelleen y h d is t y k ­ se m m e m yyntiartikkelit, joide n jo u tu m in e n liike­ va ih to v e ro n a la is e k s i m a h d o llis ta a niide n e n tistä t e h o k k a a m m a n ja la ajem m an m a rk kin o in n in , s e ­ kä u u s ie n v a ra in h a n k in ta m u o to je n kehittäm inen.

N U O R IS O R Y H M Ä

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:n TURUN O SASTON TO IM IN TA K ER TO M U S VUODELTA 1983 K oe-e lä inten s u o je lu ry:n T u ru n o s a s t o on toim i­ nut ru n s a a n vuod en. P u hee njohtajan tehtäviä tä­ nä a ik a n a on ho ita n u t Tarja Se in e lä , sih te e re in ä ovat toim ine et Tarja Pirttijärvi s e k ä S a ri Sa lm i. R a ­ h a sto n h o ita ja n a o n toim inu t A n n e T u om in en.

T u ru n o s a s t o k o k o o n tu i 15 kertaa S u o m e n L u o n n o n su o je lu liitto ry:n tilo issa , L ä n tin e n P itk ä ­ katu 21.

Y h d is t y s o s a llis tu i h u h t ik u u s s a järjestettyyn k issa n ä y tte ly y n T u ru n Ik itu u ris s a (R a n ta sip issä ).

S a m a s s a k u u s s a pidettiin kevätm yyjäise t. J ä rje s­ tim m e m y ö s y le isö tila isu u d e n T u ru n T y ö v ä e n ­ op istolla, j o s s a a sia n tu n tijo in a o livat H e ls in g is t ä y h d is t y k s e n to im isto n h o ita ja K a a rin a Kivivuori s e k ä R iitta Sa lm i.

T o u k o - ja lo k a k u u s s a oli ju liste n ä ytte ly T u ru n k a u p u n g in k irj a s t o s s a s e k ä k a h d e n p ä ivä n julistenäyttely k o k o u s tilo is s a m m e . K a u p u n g in k irj a s to s ­ s a p itä m ä m m e ju liste n ä y tte ly herätti ru n s a s t a m ie le n kiin toa p ä ätellen lis ta s ta jo h o n u se a t s a d a t

y h d is t y k s e s t ä k iin n o stu n e e t olivat kirjoittaneet n i­ m e nsä.

V u o d e n v iim eine n ta p a h tu m a oli jo u lu m yy ä ise t ja kirpputori.

K O E-ELÄIN TEN SU O JELU RY:nTU RU N O S A S T O N T O IM IN T A S U U N N IT E L M A V U O D E L L E 1984 T u ru n o s a s t o n to im in ta v u o n n a 1984 ta p a h tu u y h d is t y k s e n sä ä n tö je n p uitte issa .

T a rk o itu k se n a o n e n tis e s tä ä n lisä tä tietoa koee lä in su o je lu sta ja y h d is t y k s e s t ä lehtikirjoitusten, tie d o tu s tila isu u k s ie n ja ju liste n ä ytte lyid e n avulla.

J ä rje stä m m e kah d e t m yyjäiset, p ä ä s iä is e n ä ja jouluna.

T u r u s s a 17.1.1984 Pu h e e n jo h tajan p u o le sta Tarja L e h tin e n

M a rjo Y li-A lh o

Eläinsuojelijat joulukirkossa

S ir p a S y k k ö

T O IM IN T A 1983 N u o re t ovat toim ine et n ä y ttä vä sti k o k o edelli­ se n vuode n. 20.2.1983 oli n u o ris o ry h m ä n järjestä­ m än "v iih te e llise n ilta p ä iv ä n ” e n s ie sity s , jota s e u ­ ra si k o lm e m u u ta e s ity st ä k e vää n a ik a n a . (Kts. tar­ k em m in lehti 2/83).

R y h m ä n jä se n e t ovat olleet a p u n a kirpputore illa ja lip a s k e r ä y k s is s ä . Elä in te n v iik o n k u lk u e e s s a m a rs s im in e n ja esitte id e n ja k a m in e n o n su u re lle o s a lle n u o r is t a v a n h a s t a a n tuttu a h o m m a a.

Elä in te n h a u ta u s m a a lla koe-eläinten m u ist o ­ m erkillä 9.10.1983 nuoret la u su iv a t runoja. O lim ­ m e m y ö s k a n s a in v ä lis e s s ä k o ira n ä y tt e ly s s ä m u ­ kana.

N u o ris o r y h m ä n lo p p u h u ip e n n u s oli eläinten jo u lu k ir k o s s a e s itt ä m ä k u v a e lm a F r a n s is c u s A ss is ila is e n e läm ä stä .

TALOUSTO IM I KUNTA Päivi V iin ik a in e n

T O IM IN T A S U U N N IT E L M A V U O D ELL E 1984

T O IM IN T A 1983

T ä n ä v u o n n a p yrim m e to im im a a n e n e m m ä n k o u lu is s a s e k ä e lä in n ä y tt e ly is s ä ja m u u te n kin jat­ k a m m e y h tä su u re lla in n o lla to im in ta a m m e koee läin ten h y vä ksi.

K u lu n e e n a v u o n n a ei t a lo u s to im ik u n ta voinu t tyytyä vain v a k iin n u tta m a a n ta lo u d e llista a s e ­ m a a m m e e d e llise n v u o d e n h y vä n ta lo u d e llise n tu­ lo k s e n tasolle. M m . m u u tto u u te en t o im isto o n m u llisti ta lo u d e llista tilan ne tta h u o m a tta v a sti, jo­ ten t a lo u s k y s y m y k s e t vaativat e n tistä e n e m m ä n ha rk in ta a ja a sia n tu n tija in a pua . Site n t a lo u s a rv io p ä ä si to te u tu m a a n vain n o rm a a lie n ju o k se v ie n k u ­ lujen o sa lta , m u tta k u ite n k in o n h u o m a ttava , että m a k s u v a lm iu s s ä ily i su h te e llis e n v a k a a n a k o ko vuod en.

V o im m e to d e ta ta lo u d e llise n tilan o le v a n tällä he tkellä hyvä, ja niin o le m m e voinee t su u n n ite lla , m ihin k u s ta n n u k s ilta a n kork e a m p iin , m u tta infor­ m a a tio a rvo lta a n p a re m p iin t ila is u u k s iin v o isim m e in ve sto id a. O le m m e m y ö s poh tin eet y h d is t y k s e n varojen eri s ijo it u s m a h d o llis u u k s ia s e k ä u u s ia vara in h a n k in ta k e in o ja .

J o u lu k u u n y h d e k sä n t e n ä p ä iv ä n ä vietettiin e lä in su o je lu v ä e n jo u lu h a rta u tta T e m p p e lia u k io n k ir k o s s a H e ls in g is s ä . T ila is u u d e n jä rje stä m ise e n o s a llis tu iv a t kaik ki H e ls in g is s ä toim ivat e lä in s u o ­ je lu y h d isty k se t s e k ä T a iva lla h d e n se u ra k u n ta . T i­ la isu u d e n ju o n s i U lla -M a ija A a lto n e n ja jo k a in e n e lä in su o je lu y h d is ty s oli järjestänyt o s a lta a n jo n ­ k in la ista ohjelm aa.

E lin a L a a k so -T iitu aloitti o h je lm an e sittä m ä llä k a u n iin u rk u so o lo n . T ä m ä n jälkeen T a iva lla h d e n se u ra k u n n a n k a p p a la in e n E s a R u u ttu n e n esitti te rv e h d y ssa n a t T a iv a lla h d e n s e u ra k u n n a n p u o ­ lesta. M a ija -L iis a M u u r o n e n lauloi Pentti K o s k i­ m ieh en s ä e s t y k s e llä e n g la n tila isia , k e s k ia ik a isia lauluja, Päivi R o m p p a in e n p u h u i eläin te n m e rki­ t y k s e s tä ih m ise lle ja C a ro la L ie m o la esitti A a r n o R a n is e n s ä e s t y k s e llä k a k si hy vin k a u n is ta jo u lu ­ laulua. T ä m ä n jälkeen K oe-e lä inten S u o je lu ry:n

n u o ris o ry h m ä esitti k u v a e lm a n e läin ten suojelu p y h im y k se n , F r a n s is c u s A s s is il a is e n e lä m ä s tä ja E s a R u u ttu n e n laului joululauluja. T ila is u u d e n p ä ä tte e k si laulettiin y h d e s s ä virsi ’’M a a o n niin k a u n is " ja U lla -M aija A a lto n e n päätti tila isu u d e n p u h u m a lla k a u n iisti e läin ten ja ih m ise n y s tä v y y ­ d estä.

Elä in te n y stä v ä t eivät täyttäneet lä h e sk ä ä n k o ­ ko T e m p p e lia u k io n kirkkoa, m utta tu n n e lm a oli hyvin lä m m in ja hie not e s ity k s e t sa iv a t v a rm a sti kaikki kuulijat v irittym ä än o ik e a a n jo u lu tu n n e l­ m aan. K iitä m m e C a ro la Liem o laa , A a r n o R a n is t a ja y h d is t y k s e m m e n u o r is o r y h m ä n jä s e n iä ja v e tä ­ jää s u u re s t a avu sta. K iito k se t m y ö s T a iva lla h d e n se u ra k u n n a lle ja E s a R u u ttu se lle siitä, että tällai­ nen t ila is u u s voitiin järjestää. T o iv o tta v a sti v o im ­ m e k o k o o n t u a yh tee n t a a s e n si jo u lu n alla. O lis i­ k o h a n kirk ko sillo in jo tä y n n ä e lä in su o je lu v ä k e ä ?

K o u v o la a n o n p eruste ttu Koe-e läinten Su o je lu ry:n a la o sa st o . V e tä jä n ä toim ii S a m i V irkkula, jol­ ta sa a tte m y ö s lä h e m p iä tietoja ry h m ä n to im in ­ nasta. O s o it e on: O h ta ron t. 14, 45 13 0 K o u v o la 13, puh. 961/117018. *

17.12. järjestettiin jo perin te e k si m u o d o stu n e e t y h d is t y k s e n jou lu m yyjä iset. S a m a lla jä se n illä oli m a h d o llis u u s tu tu stu a u u s iin tiloihim m e, jotka a i­ van viim e t ip a s s a oli s a a tu re m on tin jäljiltä siih e n kun toon , että m yyjäisvie ra at voitiin o tta a k u n n ia l­ la v a sta a n . K o m m e llu k sitta ei silti vältytty: H e ls in ­ g in S a n o m ie n " M in n e m e n n ä t ä n ä ä n ” -p a lsta lla oli m y y jä iste m m e a lk a m is a ik a jo sta k in s y y s t ä klo 10, v a ik k a ta rk o itu s oli a lo itta a v a s ta tu n tia m y ö ­ hem m in. N iin p ä oven ta k a n a odotti k y m m e n e ltä jo u k k o m y y jä isiin tulijoita, jotka m e id ä n täytyi p ä ä s tä ä s isä ä n , v a ik k a v alm iste lu t olivat o sitta in k eske n. No, k aikki su ju i t ä stä h u o lim a tta hyvin.

Y le is ö tuntui ty y ty v ä ise ltä ja m on et ih a ste liva t u u ­ s ia tilojam m e. T arjolla oli v a r s in a is e n m yyjäistavaran, le ivo n n a iste n ja k ä sitö id e n , lis ä k s i y h d is ­ ty k se n tuotteita, la h ja ta v a ra a s e k ä lä m m in tä g lö ­ giä. M y y m ä lä n p u o le lla oli lis ä k s i m a h d o llis u u s tu tu stu a ilm an e lä in k o k e ita v a lm iste ttu u n k o s m e ­ tiik k a a n ja te h d ä o sto k s ia .

K I I T Ä M M E L Ä M P I M Ä S T I K A IK K IA , T E IT Ä , J O T ­ K A O S A L L IS T U IT T E M Y Y J Ä I S T E M M E J Ä R J E S T Ä ­ M IS E E N . J O T K U T O V A T J O M O N E N A P E R Ä T T Ä I­ S E N Ä V U O N N A L E IP O N E E T , T E H N E E T K Ä S IT Ö I­ T Ä T A I L A H J O IT T A N E E T E R IL A I S T A L A H J A T A ­ V A R A A . T Ä L L A IN E N A P U — K U T E N K A IK K I M U U ­ K IN — O N H Y V IN T Ä R K E Ä Ä J A O T A M M E S E N K IIT O L L IS U U D E L L A V A S T A A N .

O tim m e viim e k e v ä ä n ä e n n e n k a n sa in v ä list ä koe-eläinten p ä iv ä ä (24.4.) yh teyttä a rk k ip iis p a a n ja p y y sim m e , että h ä n v e to a isi m a a m m e s e u ra ­ kun tiin ja p a p is to o n e lä in su o je lu a ih e iste n s a a r n o ­ jen p itä m is e k si k irk o is s a m m e y h te n ä s u n n u n t a i­ na v u o d e s s a . E sim . E n g la n n is s a jo 14 k ir k o s s a pi-

*

M a a lis k u u s s a on jälleen v u o s ik o k o u k s e n aika.

T o iv o tta va sti m a h d o llis im m a n m on et jä se n e t ot­ tavat k o k o u k se e n o sa a , s illä s e o n p a ra s k eino v a ik u tta a y h d is t y k s e n a sio ih in . K o k o u k s e s s a v a li­ taa n jo h to k u n n a n jäsenet, p uh ee njohtaja v u o d e k ­ si kerrallaa n s e k ä p ä ä te tä ä n e sim . jä s e n m a k su n s u u ru u d e sta . J o k a is e lla jä se n e llä o n o ik e u s ottaa k o k o u k se e n o s a a ja o s a llis t u a ä ä n e s ty k siin siellä.

Y h d is t y s tarvitse e a k tiiv isia jä seniä, vain he id än a vu lla a n s e voi k ehittyä ja m e n n ä eteenpäin.

K o o n n u t K a a rin a Kivivuori H y v ä ä a lk a n u tta vuotta! K o rja a n nä in a lk u u n viim e le h d e s s ä (4/83) olleen a sia virh e e n . U utta toi­ m isto a m m e k ä s ite lle e s sä ju tu s sa n i kerroin, että tää llä K oe-e lä inten S u o je lu ry:n t o im is t o s s a on nyt to in e n k in työntekijä, Tarja M o ilan e n . M a h d o l­ listen v ä ä rin k ä sity ste n v ä lttä m ise k si o ik a is t a ­ k o o n että Tarja ei ty ö sk e n te le y h d is t y k s e m m e va a n B e a u ty W ith o u t C ru e lty -k o sm e tiik k a sa rja a m a a h a n tu o v a n ja m a rk k in o iv a n yritykse n, K inkaju Oy:n, p a lv e lu k s e s s a . K in k aju O y:n m y y m ä lä sijait­ s e e y h d is t y k s e m m e to im isto n y h t e y d e s s ä ja on v uo k ra ttu y h d isty k se ltä m m e . Y h d is ty k s e llä m m e ei valitetta va sti o le vielä a ik o ih in v a ra a p a lka ta to ista v a k in a ist a työntekijää.

S a m a n jutun y h t e y d e s s ä oli kartta K oe-e lä inten S u o je lu ry:n to im isto n sija in n is ta ja lueteltu joita­ kin b u s s i- ja ra itio v a u n u y h te y k siä . B u s s iy h t e y k ­ sie n o s a lt a luettelo oli k uitenkin puutteellinen, s il­ lä to im isto o n p ä ä s e e kaik illa M ä k e lä n k a t u a liiken­ nö ivillä linjoilla. P o is jä ä d ä ä n M ä k e lä n k a d u n e n ­ s im m ä is e llä p y s ä k illä (k e s k u s t a s t a tu ltae ssa ).

O h e s s a vielä kartta ja tarkem m at b u ssiy h te y d e t.

*

YHTEYDET KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N TOIMISTOON: ^=bussit 62 , 64 , 62 s, 64 s, 71 65 A, 66 A, 65 neumin ohi) 70

66 , 72 (Rautatieasema) s (Kasarmintori), N, 66 N (mm. Linja-autoaseman, Ate­ V, 72 A

* raitiovaunu no: 1

D ia -sa rja a m m e o n k y sy tty la in a k si viim e a ik o i­ na ta v a llista en em m än . T ä m ä o n tie tysti ila h d u tta ­ vaa, m utta s e o n joh tan ut m y ö s siihen , että em m e ole v oinee t toim ittaa dioja heti kaikille halukkaille.

V a ra u s lis ta lla on tällä hetkellä k y m m e n iä nim iä, joten k a n n a tta a otta a yh teyttä tä n n e to im isto o n h y v is s ä ajoin en n e n esite lm ä ä, m ikäli h a lu a a var­ m ista a d iojen sa a n n in . J o s olet a n ta n u t n im e si v a ­ ra uslistalle, etkä k u ite n k a a n e n ä ä voi tai h a lu a n ä yttä ä dioja, ilm o ita th an siitä, ettem m e tu rh a a n lä he tä d ia -sa rja a sinulle.

O lisit k o S I N Ä k iin n o stu n u t K oe-e lä inten S u o je ­ lu ry:n jä rje stä m ä stä v iik o n lo p p u le iris t ä ? A ja tu s on v a s ta su u n n itte lu a ste e lla , m u tta h a lu a isim m e a lu sta v a sti tietää, m in k ä verran tä lla ise lle leirille o lisi tulijoita. J o s s i i s k iin n o sta a , s o ita tai kirjoita to im isto o n .

L ö y ty y k ö m u k a a n h a lu k k a ita p e ru sta m a a n a la ­ o s a s t o a T a m p e re e lle ? Y h d e s s ä v o im m e järjestää a k tiiv ise m p a a to im intaa ! S o itte le iltaisin klo 18.00 jälkeen, puh. 931/ 65 4178/Mia Sa v o la in e n .

O * Itäsuunnan linja-autot ja bussit: 58, 59

dettiin viim e k e v ä ä n ä tällain en s a a rn a . S a im m e a rk k ip iisp a lta v a s ta u k s e n , j o s s a ilm oitettiin, että p y y n tö m m e tuli viim e kevättä ajatellen a iv a n liian m yö h ä ä n , k o s k a tä lla ise n v e to o m u k se n te ke m i­ nen m a a m m e k a ik is s a h iip p a k u n n is s a edellyttää p iisp o je n y h te istä k a n n a n o tto a .

Lä h e tim m e u u d en kirjeen a rk k ip iisp a lle ja p yy­ sim m e siin ä , että h ä n o tta isi a sia m m e e sille p iis ­ p a in k o k o u k s e s s a s e u ra a v a a vu o tta (s iis vuotta -84) silm ä llä pitäen. N ä in ta p a h tu ik in ja sa im m e jälleen a rk k ip iisp a lta kirjeen, jo n k a ju lk a ise m m e o h e s sa . O le m m e lu o n n o llise sti m e lko p ettyneitä kirjeen sisä ltö ö n , s illä toivoim m e, että kirk ko e d e s yh te n ä s u n n u n t a in a v u o d e s s a o lisi m u ista n u t e lä im iä ja keh o ttan u t ra k a s ta m a a n ja k u n n io itta ­ m a a n niitä niin k uin m u ita kin lä h im m ä isiä m m e .

O le m m e ku ite n k in tyytyv äisiä, että a rk k ip iis p a pi­ tää a s ia a m m e tä rk e ä n ä ja että s e on herättänyt laajaa k e s k u st e lu a p iis p a in k o k o u k s e s s a . A io m m e m y ö s o tta a yh teyttä K irk o n t ie d o tu s k e sk u k s e e n ja Kotim aa-lehteen, kute n a rk k ip iisp a m eitä kehotti.

1.11.1983 Viitaten kirje e se e n n e 6.6.1983 v o in ilm oittaa Teille, että p iis p a in k o k o u k s e n y h t e y d e s s ä L a p u a l­ la s y y s k u u s s a p id e t y s s ä p iisp o je n n e u v o tte lu ssa k e sk u ste ltiin kirjeenne e sille t u o m a s ta a sia st a .

K ä y d y n laajan k e s k u st e lu n jälkeen todettiin kui­ tenkin y k sim ie lise sti, ettei p iis p a in k o k o u k s e n ole m a h d o llista ryh ty ä to im im a a n t ä s s ä a s ia s s a . T ie ­ d o s s a n n e ei e h k ä ole, että e rila a tu isia v e to o m u k ­ s ia k o h d iste ta a n k irk o n elim ille a iv a n tavaton m äärä. M u id e n kin , u s e in s in ä n s ä hyvien ja k a n n a ­ tettavien, a sio id e n k o h d a lla — kuten te id ä n kin — jo u d u ta a n tote am a an , että m ikäli n ä m ä to iv o m u k ­ set o te tta isiin k aikki oh jelm aan, kirkon elim et ei­ vät v o isi m u u ta te h d ä k ää n .

T ä s t ä s y y s t ä toivom m e, että otta isitte h y v is s ä ajoin en n e n k a n sa in v ä list ä koe-eläinten p ä iv ä ä y h ­ teyttä K irk o n t ie d o tu s k e sk u k s e e n ja e sim e rk ik si K otim aa-lehteen. N iid e n v ä lity k se llä o ta k su m m e teidän vo iva n s a a tta a a ja m a n n e a s ia n laajem pien piirien tietoon s e k ä k ir k o s s a että m u u to in y h te is ­ k u n n a ss a .

P a rh a in terve isin J o h n V ik strö m

K IU O M . TÄRKEÄ TIEDOTUS! JÄSENLEHDEN 3/83 VÄLISSÄ OLI LIIT­ TEENÄ YLIM ÄÄRÄINEN JÄSENMAKSUKORTTI. TARKOITUS OLI, ETTÄ JÄ­ SENEM M E VOISIVAT ANTAA SEN VAIKKAPA YSTÄVILLEEN JA HANKKIA NÄIN UUSIA JÄSENIÄ YHDISTYKSEEN. TÄMÄ OLI SELITETTY TOISAALLA LEH­ DESSÄ, MUTTA M ONI JÄSENISTÄM M E OLI YM M ÄR TÄN YT ASIAN NIIN , ETTÄ ►t ä l l ä KORTILLA MAKSETAAN V. -84 JÄSENMAKSU. LÄHETÄM M E KUITEN­ K IN AUTOMAATTISESTI VUODEN -ALUSSA JOKAISELLE JÄSENELLE ATK-JÄSEN REKISTERITIETOJEN PE­ RUSTEELLA VALM IIKSI TÄYTETYN JÄ-

SEN MAKSU KORTIN. JOS SIIS OLET' MAKSANUT V. -84 JÄSENM AKSUN LEHDESSÄ 3/83 OLLEELLA POSTISIIRTOLOMAKKEELLA JA OLET OLLUT JÄ­ SEN JO VUO NNA -83, OTA YHTEYS TO I­ MISTOON. MUISTATHAN MYÖS, ETTÄ OSOITTEENM UUTOSILM OITUKSEN TEKEM I­ NEN ON TÄRKEÄÄ!

OBS! ETT VIKTIGT MEDDELANDE! I M EDLEM STIDNING EN NR 3/83 FANNS BIFOGAT ETT MEDLEMSAVGIFTSKORT. AVSIKTEN VAR ATT Nl PÄ DETTA VIS SKULLE FÖRSÖKA REKRYTERA EN NY MEDLEM TILL FÖRENINGEN OOH DETTA FA NNS FÖRKLARAT PÄ EN AN NAN SIDA I TID N IN G EN .

M ÄNGA AV VÄRA M EDLEM M AR HAR DOCK FÖRSTÄTT SAKEN SÄ, ATT MAN MED DETTA KORT SKULLE BETALA MEDLEM SAVGIFTEN FÖR ÄR -84. DET­ TA HAR ORSAKAT OSS PROBLEM, EFTERSOM VÄRT MEDLEMSREGISTER ÄR KÖRT PÄ ADB OCH UTGÄENDE FRÄN DESSA UPPGIFTER SÄNDS MEDLEM M ARN A AUTOMATISKT ETT M E D L E M S A V G IF T S IN B E T A L N IN G S KORT VID ÄRETS BÖRJAN. SÄLEDES: OM DU I JANUARI HAR FÄTT ETT MEDLEMSAVGIFTSKORT,FASTÄN DU REDAN BETALT ÄR 1984’s MEDLEMSAVGIFT MED POSTGIROT FRÄN M ED­ LEM STIDNING EN, BER VI ER ATT VÄNLIGEN MEDDELA DETTA TILL VÄRT KANSLI. DET ÄR OCKSÄ VIKTIGT, ATT Nl M EDDELAR OM ADRESSFÖRÄNDRINGAR. TACK!

13

CAROLA ’’M eillä ei ole oikeutta kiduttaa eläim iä, vaikka kuinka kärsisim m e” H a a sta tte lu R aili V e sa n e n

Carola on ihminen, jonka jokainen suom alainen tuntee pelkällä etunim ellä. Hän on laulaja, jonka tunteikkaa­ seen, käheään ja seksikkääseen ääneen m onet m eistä m ieltyivät silloin vuosia sitten, ja niinpä otim m ekin hänet ilolla vastaan nyt, kun hän on uudelleen pa­ lannut laulam aan.

M eille koe-eläinten suojelijoille Caro­ la tuli kovin tutuksi järjestettyään yh­ dessä Inga Sulinin kanssa konsertin vii­ me vuonna koe-eläinten hyväksi. Eläi­ met ja luonto ovat tärkeim m ät asiat C a­ rolan elämässä.

C a r o la v a sta ile e k y sy m y k s iin i n a p a k a st i ja va r­ m asti. H ä n o n hyvin k iih k e ä e läin su oje lija , e n e m ­ m ä n ra d ikaa li kuin so vitte le v a s a n o is s a a n . H än p u h u u m y ö s m ie lu u m m in e lä im istä k uin u ra sta a n .

M iltä tuntuu o lla ta k a is in e s iin t y m is la v o illa ?

— O lih a n s e kiva tulia ta k a isin . So itta jia k in oli jo v ä h ä n ikävä. T a v a lla a n p a lu u n i oli e n e m m ä n k in vah in k o; olin G r o o v y s s ä la u la m a s s a jazzia, ja siitä s e sitten lähti itse stä ä n . E s iin t y m ist a r jo u k s ia a l­ koi tulla, tehtiin levy ja a lo in k ä y d ä keikoilla.

K u n k y s y n e n tis is tä la u lu ista jota kin — itse pi­ din k o v a sti a ik o in a a n "K ie lle t y is t ä le ik e istä ” — h ä n siv u u tta a k y s y m y k s e n to ka ise m a lla , etteivät ne olleet hy viä kappaleita.

— M ie lu ite n la u lan jazzia, h ä n kertoo.

E lä im e t ovat olleet C a ro la lle lä h e isiä la p s e s ta asti. H ä n sa i viettää paljon a ik a a m a a lla k e sä isin .

— K a r k a s in n a a puriin , j o s s a oli k a k si is o a bernh a rd ila isk o ira a , B e lla ja Rea. N e piilottivat m inut a in a jonnekin.

— M a a lla oli m y ö s paljon le hm iä ja h e vo sia .

P e r h e e s sä m m e oli a in a sillo in tällöin koira. O len a in a ollut jollakin tavoin t e k e m is is s ä e läin ten k a n ss a .

— M in u lla oli karva leluja k o k o n a in e n sä n g y llinen, ne olivat ö is in v ie re ssä n i. P ä ätin sillo in , että a ik u ise n a m in u lla o n s ä n g y llin e n oik eita koiria.

T o ive e n i o n toteutunut, s illä m in u lla o n neljä k o i­ raa, jo ista k o lm e tulee sä n k y y n .

C a ro la lla o n s a k s a n p a im e n k o ira , k a k si s p a n ie ­ lia ja "k iv e n la h d e n n o u ta ja ”. V iim e m a in ittu on k u u le m m a o ik e a pe ru sk o ira , "k o ir a n n ä k ö in e n ” .

S p a n ie li H one y, jo k a o n 10-vuotias, o n a in o a joka on ollut p e n n u s ta a sti e m ä n t ä n s ä h o iv is s a — m uut ovat p ito v a ik e u k sie n ta k ia luovutettuja.

M ite n C a ro la h a v ah tu i koe-eläinten s u o j e lu u n ?

— "E lä in t e n e lo k u v a ” sa i m inut lop pu je n lo p u k ­ si to im im a a n jotenkin, m utta olin k yllä jo en n e n s e n n ä k e m is tä h a k e n u t n u m e ro ita luettelosta.

M y ö s ko n se rtti-id e a oli h a u tu n u t m ie le s sä n i jon­ kin a ikaa. K u n o lin n ä h n y t tu o n jä rkyttä vä n e lo k u ­ van, juttelin s iitä In g a n k a n ss a , ja p ä ä tim m e jär­ je stä ä k o n se rtin y h d e s sä .

— Ei ihm inen, jo k a on a in a n ä h n yt e lä im iä k o h ­ delta va n hyvin, voi ym m ärtää, että tu o lla ista jul­ m u utta o n o le m a ss a . Oli se k a u h e a järkytys. O lin ­ h a n tiennyt su u n n ille e n n o ist a a sio ista , m utta e lo ­ k u v a todella s a n a n m u k a is e s t i herätti minut.

C a ro la ei k u ite n k a a n o le tyytyväin en k o n se rtin tu o m a a n hyötyyn.

— K o n se rtti ei a u tta n u t yh tään . Y k s ik ä ä n kani ei p ä ä s s y t v a p a a k s i s e n a n s io st a . M in u a ei k iin­ n o st a te h d ä ih m isille m itään, pitä ä k o n se rttia heil­ le — h a lu a n a u tta a eläim iä. M e illä on k o k o teolli­ s u u s v a s ta s sa m m e , k aik ki valtaa p itä vät a u k to ri­ teetit. En tiedä, m is tä lähteä eteenpäin; k aik ki tu n ­ tuu niin turhalta. K a n n a ta n kyllä jo n k in la ista s u o ­ raa toim intaa. O le n su u n n ite llu t m o n e sti m ie le s­ sä n i jo h o n kin la b o ra to rio o n m u rtau tu m ista . E s i­ m e rk iksi k u v a ta k se n i eläim iä, tai m ie lu u m m in tie­ tysti v a p a u tta a k se n i ne. V a lo k u v ie n o tta m ise sta kin v o isi o lla hyötyä, jo s e lä im iä ei voi p ä ä s t ä ä v a ­ p a a k si. J o se, että m u rta u tu isi la b o ra to rio o n kuvia o tta a k se e n , to isi m a h ta v a sti julkisuutta.

C a ro la yrittää m y ö s p a rh a a n s a m u k a a n p u h u a ystä ville e n ja tuttavilleen e lä in k o k e ista ja m u ista e läim iin k o h d is tu v is ta ju lm u u k sista . H ä n kertoo, että kaikki artistit suhtautuivat erittäin m yöntei­ s e s ti a s ia a n k o n se rttia jä rje ste ttäe ssä. J o s joku k uitenkin a lk a a väitellä a sio is ta , C a ro la lla on v a s ­ ta u k se t valm iin a. H ä n tietää v aih toe htom en etelm istä ja o n se lv illä e lä in k o k e id e n e p ä lu o te tta v u u ­ desta. H ä n ei p u h u p elkä n tunteen pohjalta, v a ik ­ ka m y ö n tä ä k in että e lä in su o je lu on pitkälle tunneasia.

— M itä e n e m m ä n tu n n e p o h ja lle m e n n ää n , sitä e n e m m ä n tä ytyy k ä yttä ä järkeä, h ä n sa n o o .

C a r o la a s u u k o irie n sa k a n s s a K irk k o n u m m e lla s a a re s s a , lu o n n o n keske llä.

— S ie llä o n p aljon tilaa koirie n kin olla, s e on ih a n a paikka. Elä im et ja lu o n to ovat m in ulle tär­ keim m ät e lä m ä s sä n i. K a tso n , että ihm inen o n nii­ den k a n s s a v a s ta k k a in n y kyä ä n , v ih o llin e n ta v a l­ laan. A s e t a n eläim et etu sija lle ih m isiin nähden.

T y k k ä ä n niistä.

M ik ä e lä im is s ä v ie h ä ttä ä ?

— K a ik ki tietävät m ik ä e lä im is s ä o n hyvää. N iil­ lä o n nätit silm ät, ne ovat karva isia . N iis s ä v ie h ä t­ tää s e että ne ovat eläim iä.

M ik ä o n k ä s it y k s e s i e läin ten h y v ä k s ik ä y ttä m i­ se n o ik e u t u k s e s t a ? K u in k a pitkälle s iin ä v o id a a n m e n n ä — m is s ä kulk e e ra ja ?

— R a ja a ei ole o le m a ss a . E lä im iä ei s a a k äyttää h y v ä k si m illää n tavalla. E n s y ö lihaa. E n n e n v a n ­ h a a n lehm ät sa iv a t o lla ulkona. S illo in s e oli e h k ä eri asia . N yt t e h o k a s v a t u s o n e lä in rä ä k k ä y stä .

— En h y v ä k s y m itää n eläin kokeita, v a ik k a n iis ­ tä o lisik in jotakin h y ö ty ä ihm isille. En väiltä siitä h y ö d ystä . Ei m e illä o le o ik e u tta kid u tta a eläim iä, v a ik k a k u in k a k ä r s is im m e itse.

— K e h it y s m e nee p ä in helvettiä n y kyä ä n . B y ­ rokratia, s a a ste , lu o n n o n p ilaam in en , e lä in rä ä k ­ k äys, politiikka. Y h t e is k u n t a o n lä p e e n s ä m ätä. Ih­ m is iä o n liikaa. Ih m ise t eivät tie dä e n ä ä m istä ä n m itään. E n n e n v a n h a a n voi kiivetä h e v o se n s e l­ kään; n y kyä ä n , h y vä kun joku o n jo s k u s p ulun nähnyt.

M itä koe-eläinten su o je lu n h y v ä k si p itä isi teh­ d ä ? M illa is ia oh jeita a n ta isit tä m ä n le hd en lu ki­ jo ille ?

— A ja te lk a a en e m m än , te h k ä ä en e m m än , a kti­ voitu ka a. T ä lla in e n työ on h id a sta , m utta s e o n p a ­ rem pi k uin vain istu a kädet ristissä . O lk a a m u k a ­ na t o im in n a s s a . O lisi tä rk e ä ä s a a d a ih m isiä e n e m m ä n m u ka an . P u h u k a a ihm isille.

C a ro la o n itse m o n is s a h a a s t a t te lu is s a a n tu o ­ nut e siin k a n ta n s a e lä in su o je lu u n . S e o n tärkeää, v a ik k a h ä n itse väh ätte lee kin sitä.

— H a a sta tte lu t ovat niin p ien tä verrattu na s ii­ hen m itä v o isi tehdä. P itä isi s a a d a a ik a a n p a n e e li­ k e s k u st e lu T V :ssä . Elä in su o je lijat ja tutkijat k e s ­ k u ste lisiv a t y h d e s s ä e lä in ko k e ista . S e lla is e s s a k e s k u s t e lu s s a k a tso ja lle ei v o isi jä ä d ä e p ä s e lv ä k ­ si k um p i o s a p u o li o n o ik e a ss a . S a is im m e paljon li­ s ä ä jä s e n iä ja ju lkisu utta.

K u in k a paljon luulet ih m iste n m ie lip ite isiin v a i­ kutta va n sen , että joku tunn ettu ju lk isu u d e n h e n ­ kilö, e sim e rk ik si s in ä itse, p u h u u koe-eläinten p u o le s t a ? K e n tie s ju lk k ik sia p itä isi e n e m m ä n a kti­ v o id a tä lla ise e n to im in t a a n ?

— K a ip a ih m isiin jon kin verran v a ik u tta a s e että juuri ju lk isu u d e n h e n k ilö o n jota kin m ieltä a s i a s ­ ta. O lisih a n hyvä, jo s tätä k ä y te ttä isiin e n e m m ä n hy vä ksi. M u tta jo s joku ei p id ä m in u n ä ä n e stä n i,

se lla in e n ihm inen ei v a rm a sti u s k o m itää n m itä sa n o n .

J a h ä n n a u ra a m iellyttä vä llä tavallaan, k ä ­ heästi.

K y s y n h ä n e ltä vielä, m itä m ieltä h ä n o n eläim e n s ie lu k k u u d e sta . O n k o e lä im e llä k o rk e a m p a a h e n ­ k istä toim intaa, o n k o s illä sielu, p ä ä s e e k ö s e tai­ va a se e n ?

— E h d o tto m a sti e lä im e llä on sielu. J a jo s ih m i­ set p ä ä se v ä t ta iv a a se e n , p ä ä se v ä t eläim etkin. En vain ym m ärrä, k u in k a k u k a a n voi a n ta a no ille pie­ nille viattom ille ta p a h tu a niin k a u h e ita a sioita.

S ik s i o n välillä v a ik e a u sk o a , että J u m a la o n o le ­ m a ss a . M ite n n ä m ä p a h a t teot voi k o s k a a n k o rv a ­ ta no ille m iljoonille e lä im ille ?

— T e le p a a ttisia kykyjä koirilla a in a k in on. M i­ nun H o n e y n i tie tää k a k si p ä iv ä ä a ik a ise m m in , m il­ loin lä hd e n keikalle.

TURKISTEN KÄYTTÖ — OMANTUNNONASIA Att bära päls — en samvetsfräga H a n n e le L u u k k a in e n

Y h t e is ty ö k u m p p a n im m e V ih re ä R isti ry — G rön a K o rse t rf on p a in a tta n u t u u d e n u p e a n turkisesitteen. E s it t e e s s ä o n u se ita m o n iv ä rik u v ia tur­ k ist a r h o is ta S u o m e s s a . K uvat a ntavat to tu u d e n ­ m u k a ise n k u van siitä m itä u n e lm a tu rk iste n ta a k ­ s e kätkeytyy: s ilk k a a e lä in rä ä k k ä y s tä e lin k e in o n ­ h a rjo itta m ise n turvin.

N y k y a ik a o n te ko tu rk iste n a ika a. L a a d u k a s, tu u le n p itä vä llä k a n k a a lla vuorattu tekoturkki on k a u n is, lä m m in ja kevyt. J a m ik ä p a ra sta — sitä voi k a n ta a h y vä llä o m a lla tu n n o lla . T E K O T U R K IS O N V E R E T Ö N V A IH T O E H T O .

V ih re ä R isti ry — G rö n a K o rse t rf o n a sia n t u n ti­ ja e rity ise sti te h o k a sv a t u k s e n v a s t u s t a m is e s s a .

Y h d is t y k s e e n voi otta a yhteyttä: V iro n k a tu 5 C 0 0 17 0 H e ls in k i 17 p. 90 /630368

i r t a i n %

E stn ä sga ta n 5 C 00 17 0 H e ls in g fo r s 17 tel 90 /630368

VASTUSTA ELÄINTEN J0UKK0TEURASTUSTA — OSALLISTU AKTIIVISESTI KAMPANJAAMME Päivi V iin ik a in e n

M itä me voimme tehdä?

M a a lis k u u n lä h e s t y e s s ä alka vat k a n a d a la ise t kala sta ja t k u n n o s ta a verkkojaan, teroittaa p u u k ­ koja an ja p u h d is ta a k ivääreltään. H y lk e id e n m et­ s ä s t y s k a u s i o n t u lo s s a . V iim e k e v ä ä n ä a m e rik k a ­ laiset lehdet kirjoittivat laajasti, k u in k a hy lke id e n jo u k k o te u ra stu s a io ta a n lopettaa. A ik o m u s on hieno, m utta s e ei riitä. T a rv ita a n p ä ä tö k siä , joita ei ole sa a tu , k o s k a t ä n ä k in v u o n n a hy lke itä k uolee k y m m e n iä t u h a n s ia ja y h tä t u s k a llis in tavoin kuin a ie m m in kin . K u v a u k s e t e lävältä nylje ttävistä hy l­ k e e n p o ik a sista , joid en em ot joutuvat K Y Y N E L E E T S IL M IS S Ä Ä N k a t so m a a n p o ik a s te n s a kuolink a m p p a ilu a El ole se n tim e n ta a liste n e lä in su o je li­ joiden p ro p a g a n d a p u h e tta v a a n to tisin ta totta.

T o in e n ta p a te u ra s ta a hy lke itä on p y y d y s tä ä ne k ala ve rk k oon , m ik ä on ä ä rim m ä ise n julm aa, k o s ­ ka hylje p y sty y p id ä ttä m ä ä n h e n g ity s tä ä n no in puoli tuntia. O lla a n s a s s a j ä is is s ä s y v y y k s is s ä il­ m a n p ie n in tä k ä ä n p a k o o n p ä ä s y n to ivo a s a m a lla kun e lä m ä p a k e n e e hy lke en ru u m iista h ita a sti ja tu sk a llise sti, o n v a rm a sti sille karm ivin ta p a k u o l­ la. L is ä k s i o n m y ö s m u iste tta va hylje-em on tuska , kun s e e p ä to iv o ise sti yrittä ä h o iva ta teuraste tu n p o ik a s e n s a jä ä n n ö k siä . K a n a d a n hyljejahti o n kin IH M IS A R V O L L E S O P IM A T O N T A K A R K E A A J U L ­ MUUTTA!

K uten jo ed e llä sa n o in , tä lla ista ju lm u utta h a r­ joittavat ih m ise t ajattelevat ta lo u d e llise sti. S ik s i to ivo isin k in , että m e k aikki v e to a lsim m e tä h ä n n ä ­ k ö ko h ta a n , ja k e rto isim m e näille ihm isille, että el­ leivät em. ju lm u ud e t lopu, b o ik o to im m e k y se ise n m a a n tuotteita. V a a t im u k s is s a m m e e m m e o le y k ­ sin; s a d a t tu h a n n e t ih m ise t eri p u o lilta m a a ilm a a ovat o sa llistu n e e t/ o sa llistu v a t tä h ä n IF A W ’n a loit­ ta m a a n k am p a n jaa n . M e id ä n p a n o k se m m e arvo on suuri, m u tta se n m eille tu o tta m a v aiva m itätön.

L ä h e tä vain o h e ise t kortit em. m a id e n su u rlä h e tti­ läille ja k a n n u s t a tu tta via sik in k o p io im a a n kort­ tien tekstit ja t o im im a a n sa m o in . V o it m y ö s kerätä a d re s s in korttisi m u ka an : jo u k k o v o im a o n a in a v a ­ k u u ttav am p aa . L is ä k s i s in u n tarvitsee vain o s to s k ä y n n illä si tutkia, etteivät o s t a m a s i tuotteet ole valm istettu n ä is s ä m a iss a . Ä lä ajattele, ettet voi a sia lle m itään! J o s vain h a lu am m e , m e voim m e, y h d e s s ä y h d y sv a lta la iste n , ru o tsa la iste n , e n g la n ­ tilaiste n jne. jne. sa m o in a ja tte le v ie n k a n s s a , v a i­ k u tta a ja s a a d a n ä m ä ju lm u ud e t lo p p u m a a n . T ä ­ m ä o n v e to o m u s teille kaikille, juuri Sin ulle.

O h e iste n korttien te kstie n s u o m e n n o s :

Etelä-Korean suurlähettiläs:

’’Koiran eläm ää” Etelä-Koreassa

H erra su u rlä h e ttilä s,

K is s a n - ja k o ira n lih a o n su u rta h e rk k u a EteläK o re a s sa , m is s ä y h d e n k oira n lih a sta sa a te ta a n m a k s a a jop a n. 500 Sm k . J a jotta lih a sta s a a t a i­ siin m a h d o llis im m a n m ureaa, ta p e ta a n eläim et erittäin ju lm a lla tavalla. E n g la n t ila is e n J o h n N yen, joka ty ö sk e n te li E te lä -K o re a s sa u se ita v iik­ koja I F A W ’n (In te rn atio n a lin F u n d for A n im a l W e l­ fare) p a lk k a a m a n a , k u v a a m a t film it ja kuvat v a h ­ vistivat totuuden. Film it kertovat k u in k a k is s a t keitetään s u u r is s a p a d o is s a E L Ä V Ä L T Ä . K oira t t a a s ta p e ta a n hirttäm ällä. (K o ira ei k u o le hirttä­ m ä llä s u in k a a n heti, v a a n k e s tä ä no in v iid e stä k y m m e n e e n m inuuttiin, e n n e n k uin k u o le m a v a ­ p a u tta a s e n tu skista .) J a k aik ki tä m ä v ain ih m ise n n a u tin n o n h a lu n takia! K uvottavaa .

M ik ä li I F A W ’n ra p ortoim a t ju lm u u d e t k is s o ja ja k oiria k o h ta a n jatkuvat m a a s s a n n e , kie ltäyd yn o s ­ t a m a sta e te lä -k o re a la isia tuotteita. L is ä k s i k a n ­ n u sta n tuttaviani te ke m ä ä n s a m o in ja a io n m y ö s tu k e a IF A W ’n v e to o m u s ta k a n s a in v ä lis e s t ä katsoja b o ik o tista m a a s s a n n e jä rje ste ttä v issä o ly m p ia ­ la is is s a 1988. V a a d im m e , että h a llitu k se n n e ryh­ tyy v ä littö m ä sti ra tk a ise viin to im e n p ite isiin n ä i­ den ju lm u u k sie n lo p e tta m ise ksi.

K u n n io itta v a sti (nimi ja oso ite )

Kanadan suurlähettiläs:

1969

H erra su u rlä h e ttilä s, M ik ä li hy lke id e n m a s s a t e u r a s t u s m a a s s a n n e ei lopu, o s a llis tu n sa to je n t u h a n sie n ih m iste n tavoin I F A W ’n jä rje stä m ä ä n k a m p a n ja a n b o ik o to id a m a a n n e tuotteita. L is ä k s i a io n k a n n u s t a a tutta­ viani te k e m ä ä n sa m o in .

V a a d im m e , että h a llitu k se n n e ryhtyy välittö­ m ä sti ra tk a ise viin to im e n p ite isiin n ä id e n ju lm u u k ­ sie n lo p e tta m ise ksi.

A n n u a l

P ic to r ia l

R e v ie w

K u n n io itta v a sti (nim i ja oso ite )

K uva:

Uusi vuosi on vaihtunut, ja ihm iset ovat täynnä hyvää tahtoa ja lupauksia muuttua ’’parem m iksi” ihm isiksi. Vai ovatko? Suhtautum isessam m e eläim iin on ainakin vielä paljon toivomisen va­ raa, sillä eläinten joukkoteurastusta käydään edelleen eri puolilla m aailm aa mitä erilaisim m in tavoin. Kerron tässä kahdesta tavasta, kahdesta julm asta ja ihmisarvolle sopim attom asta näytel­ m ästä, joita käydään Kanadassa ja Etelä-Koreassa tänäänkin Herran vuon­ na 1984. En ole pahoillani, jos juttuni saa teidät voimaan pahoin, sillä niin se sai minutkin. Osoitus siitä että minussa ja teissä on vielä jäljellä inhim illisyyttä.

Toisissa se tunne on jo kauan aikaa sit­ ten väistynyt taloudellisten hyötynäkö­ kohtien tieltä. Siksi osoittakaam m e m ieltä näitä tunteettom ia, eläinten ki­ duttam ista harjoittavia ihmisiä kohtaan heidän omiin aseisiinsa turvautuen: ve­ toam alla heidän ’’kassakone-m ieleen­ sä” . Ehkä heidän inhim illisyyden äänel­ le kuurot korvansa reagoivat tähän.

Maaliskuun tragedia

L ä h te e t:

T h e

N e w s

N o v e m b e r

B u lle tin

o f IF A W

1983.

D ju r fr o n t 4 /1 9 8 3

H ita a n

h ir tto k u o le m a n

a n s io s ta

p y s y y

k o ir a n lih a

m u re a n a

K u v a t: IF A W

N e w s

B u lle tin ,

N o v e m b e r

1983

TARVITSEEKO KAUNEUTEEN LIITTYÄ JULMUUTTA? Riitta S a lm i .O

Ei ole helppoa seistä kaupassa kemikaliohyllyn edessä valitsem assa jo ka­ päiväiseen kauneudenhoitoon, hygie­ niaan ja kodinhoitoon kuuluvia aineita.

Ongelm ia aiheuttaa toistaalta tuottei­ den runsaus, toisaalta eläinystävälle se tieto, että kyseiset aineet on testattu koe-eläim illä epäinhim illisillä tavoilla.

Kuitenkin kem ikaaleja on melko vaikea olla käyttäm ättä, jos haluaa sopeutua norm aaliin yhteiskuntaan.

M a g n u s s o n - K lig m a n

J o tta o n g e lm a n p y s ty is i ra tk a ise m a a n m a h d o l­ lisim m a n h y vä llä o m a tu n n o lla , o n p a ra sta tietää a sio id e n ta u sta a . E n sin n ä k in , lä h e s kaikki, ellei­ vät a iv a n k aikki k e m ia lliste n tuotte ide n a in e o sa t on j o s k u s testa ttu koe-eläim illä. O n ku ite n k in o le ­ m a s s a vanhoja, hyviä, k ä y t ä n n ö s s ä ih m ise lle v a a ­ ra tto m ik si ha vaittu ja aineita, joita la k ik a a n ei ole välttä m ä ttä vaa tin ut te s ta a m a a n koe-eläim illä.

N ä itä a in e ita käyttä vä t ne k o sm e tiik a n v a lm ista ­ jat, jotka jo k o e e ttisistä tai liik e ta lo u d e llisista s y is t ä eivät h a lu a k ä yttä ä koe-eläim iä. E sim . B W C kä yttä ä vain aineita, jotka ovat olleet tunnettuja v ä h in tä ä n 25 vuotta, ja joita site n ei ta rv itse e n ä ä te sta ta eläim illä.

S e n sijaan , m itä p ite m m ä lle kehiteltyjä kem i­ kaaleja y rity s v a lm ist a a ja m itä u u d e m m ik si ja kä ä n te e n te k e v im m ik si s e niitä m a in o sta a , sitä varm e m p i voi olla, että ne on lä h im e n n e is y y d e s s ä testattu eläim illä. S a m o in on s y y tä p elätä a ller­ g io id e n kehittym istä, m ikäli n ä itä tuotte ita h a lu ­ taa n käyttää. T o is a a lt a m onet ih m ise t o vat a lle rg i­ s ia n im e n o m a a n lu onn on tu otteille, m utta e lim is ­ tölle vie ra id e n k e m ik a a lie n k ä yttö ö n s is ä lt y y sit­ tenkin su u re m p ia , a rv a a m a tto m ia riskejä.

P a itsi u u s ia aineita, u se a t yrityk se t k o n tro llo i­ vat ja tk u va sti m y ö s v a n h o ja tuotte itaa n e lä in k o ­ keid en avulla. S it ä p a its i hy vin m onet yritykse t käyttävät tu o t te is s a a n e lä in p e rä isiä aineita. N ä itä s a a d a a n e sim . te u ra sta m o ilta (lehm än-, s ia n - ja m in k in ra sv a ) ja v illieläim istä . K a sk e lo ttiv a la a n a m b ra ja s iv e tt ik is sa n m y sk i ovat a r v o s s a a n haju­ v e s ite o llis u u d e s sa , e ik ä liik e t a lo u d e n h o id o ss a p y s ä h d y tä ajattelem aan, m iten k a u a n v a la s voi jou tu a k itu m a a n e n n e n k u o le m a a n s a tai m iltä siv e tt ik is s a s ta tuntuu, kun s e n m y s k ir a u h a n e n viil­ letään auki.

JULMUUS, JA KUINKA SE TEHDÄÄN K ä y t ä n n ö s s ä t e s t a u s ta p a h tu u p ä ä a s ia s s a k o l­ m ella tavalla: LDso-testillä, D ra ize n te stillä ja ihoä rsy ty ste stillä .

L D g o -m e n e te lm ä ssä eläim ille y le e n sä pakkosy ö te tä ä n te sta tta v a a ain etta niin, että puolet e lä im istä s a a d a a n k u o le m a a n . A in e e st a riip pu en m y rk y ty so ire e n a voi o lla veden v a lu m in e n s ilm is ­ tä, ripuli, k o u rist u k s e t ja v e re n v u o to s u u sta .

D ra ize n t e s t is s ä koe -e lä im in ä kä yte tä ä n kaneja.

K a n it rajoitetaan liik k u m a tto m ik si esim . la a tiko i­ hin ja te sta tta v a a a in etta tip u te ta a n niid e n toi­ s e e n silm ä ä n , j o s s a s e s a a o lla esim . 24 tuntia.

D r a iz e n

te s ti

-m e to d i

— »

S e u r a u k s e n a voi o lla s ilm ä n kirvelyä, tu le h tu m i­ nen tai jop a täyd e llin e n sy ö p y m in e n .

Ih o ä r s y t y s t e s t e is s ä käyte tää n y le e n sä m a rsu ja ( M a g n u s s o n — K lig m a n -metodi). A in e v o id a a n ru isk u tta a iho n alle tai s e siv e llä ä n iholle ja peite­ tää n lapulla, m in k ä jä lkee n a in e s a a o lla p a ik a l­ laan y k si tai k a k si vuoroka utta .

Tuotteet, joita m a in o s te ta a n ’’alle rgia te statu ik s i ”, eivät o le y h tä ä n s e n e n e m p ä ä k uin m a rsu illa testattuja. S a m a is e t aineet s a a tta v a t vie lä olla lääk e te h ta id e n kehittelem iä, jolloin niitä m y y d ä ä n a p te e k e iss a vaikutta vie n m a in o sta u lu je n a vu lla ja ne sa a v a t h a rh a a n jo h ta v a n lu ote ttavuu d en tu n ­ nun.

IN H IM ILLISET VAIHTO EH DO T Sillo in , kun ei o le k y s y m y k s e s s ä tä y s in u u d e n ja tu n te m atto m a n k e m ik a a lin te sta a m in e n , ovat v a ­ p a a e h to ise t ih m ise t lu o n n o llise sti p a rh a ita k o e ­ kaniineja, eten kin ih o ä rsy ttä v y y d e n t u tk im ise ssa .

Erä itä p e rin te isiä e lä in k o k e ita p y sty tä ä n k o rv a a ­ m a a n m ik ro -o rg a n ism ie n ja se lk ä ra n g a tto m ie n eläin ten käytöllä.

D ra ize n testille e tsitä ä n ja tk u va sti v aih toe htoja ja t u t k im u k s is s a o n k in jo p ä ä s ty ro h k a is e v a n pit­ källe. E rä s lu p a a v im m ista m e n e te lm istä o n k äyt­ tää k a n a n a lk io ta (v a ih e e ssa , j o s s a herm ot eivät ole v ie lä kehittyneet) ja s iin ä e rityise sti y h tä alkiokalvoa. H y v iä t u lo k s ia o n sa a vu te ttu m y ö s erilai­ silla so lu vilje lym e n e te lm illä ja te u ra se lä im istä sa a ta v illa silm illä.

S e n sija a n LD so-m enetelm älle ei v ie lä k ä ä n ole löydetty v a r sin a is ta v aih toe htoa, v a ik k a testi it­ s e n s ä o n jo m onet kerrat h a u ku ttu p a ta lu h a k si e p ä lu o te tta v u u d e n takia. P a ra n n u s ta o n k u itenkin t ie d o s s a sikäli, että n y k y ä ä n o n siirrytty k äyttä ­ m ä ä n y h ä e n e m m ä n ns. Lim it-testiä. S iin ä ei tarvi­ ta k uin 5 — 10 k oe-eläintä a ik a ise m p ie n u se id e n k ym m e n ie n sija sta . U ude t tie tokon eet ovat lis ä ­ apuna.

U lk o m a illa e lä in su o je lijo id e n v a a tim u k silla on se lv ä sti ollut m erkitystä: m on et su u re t kosm e tiik kafirm at ovat sa t sa n n e e t h u o m a tta v ia su m m ia vaih toe htojen e ts im ise e n eläinkokeille.

PUHTAAT PULMUSET I. KUKA El KÄYTÄ KOE-ELÄIMIÄ R u o t sa la ise t k oe-eläinsuojelijat ovat tehneet p e ru ste e llista se lv ity stä siitä, m itä firm at k ä y ttä ­ vät koe-elä im iä ja m itkä eivät. M m . s e u ra a v a t yri­ ty k se t ovat s a a n e e t p u h ta a t paperit, m itä tulee e lä in k o k e id e n su o ritta m ise e n , m utta e lä in p e rä is­ ten tuotteiden k ä y ttö ä ei k a ik kie n k o h d a lla vo id a s u lk e a p o is 10 0-p ro se n ttise sti. K a ik k ia nä itä tuot­ teita ei liene s a a t a v is s a S u o m e sta : A n n e -M a rie B örlind , A ry a Laya, Bab or, B e a u ty W ith o u t C ru e lty (m y ytä vä n ä K oe-e lä inten su o je lu ry:n to im isto ssa ), Bio, B io k o s m a , B o d y S h o p , Bou veng, A B Cernelle, C re ig h to n s, E c k s te in B io k o s -

m etiikka, E le ktro b io E rn st K u n z e G m B H , E ls a Hjero n y m u s, E x ce lsio r, Extrakta, H a n id a g in s e n k o s m etlikka, H e n n a H a ir H ealth, J o h a n Ba rn ste d t, Kerva-tuotteet, M a d a m e C hic, M a rja Entrich, Med ic Herb, N a tu ra lia , P a rfü m s C arve n, Paul Penders, Pierre C ard in , R enid erm , R u th E lisa b e th in yrttituotteet, R V B N atura, S c h o ll, S e n s i, Tiki, W a ­ la, W e led a , W olo.

V ie lä k ö s in u s t a tuntuu, ettet voi v a ik u tta a a s io i­ h in ? K ä y ttä m ä llä yllä m ainittu ja tuotteita otat k a n ta a e lä in k o k e ita v a sta a n , ja m itä e n e m m ä n sa a t y s tä v iä s i m u ka a n , sitä parem pi. S u u re tk in yrityk se t voivat jo u tu a h u o m a a m a a n , että e lä in k o ­ keid en te ko voi o lla v a a ra k s i liiketaloudelle. K a ik ki riip p u u m e istä ja jo u k k o v o im a sta m m e .

19

TILAA NYT! JÄSENALENNUS 20 %

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA BEAUTY W ITHOUT CRUELTY-kosmetiikkasarjan hinnasto helmikuu -84 IH O N H O IT O Sireeninkukkakäsivoide 120 ml Sireen inkukkap u hd istu svoide 50 g Aurin gon ku kkave hn ävoid e 50 g A vocad okoste usvoid e 120 ml Kurkkup u hd islu sm aito 120 ml Ruusunterälehtikasvovesi 120 ml Y o la n d a vartalovoide 120 ml Y ola nd a talkki 100 g

40, 45, 55, 54, 49, 47, 44, 34,

M E IK K IV O IT E E T 25 Peach Bloom A sh Be ige Coffee Be ige S u n Be ige

40,

Läpikuultava kivipuuteri

38,

H U U L IP U N A T Flam e R o se Rustic Brown Cool Clover Fu ch sia Fire Iced M elon

32,

T A R J O U S V Ä R IT True Pink Burnt O ran ge

20,

Huulikiilto

24,

K Y N S IL A K A T 13 ml S u g a r Plum Fo xglove Fever C ool C lover Wild Orchid Pop p y S c h o c k Fu ch sia Fire Rebel R o se Tulip Touch Peach Dream Neutral

32,

L U O M IV Ä R IT Blue R o se Jad e Mint H aze Silver Birch Autum n Brown Barracu d a C ham eleon G inge r Cat

32,

Tilaukset osoitteella KINKAJU Oy, Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55, tai puhelimitse 90-736 405.

Tilaukset lähetetään postiennakolla (+postikulut+käsittelykulut 5,— ) Yli 200 mk:n tilaukset postikuluitta.

Toimitusaika 2 vk.

Alle 18 vuotiaan tilaukseen holhoojan allekirjoitus!

Love Bird Blue Fox Flam ingo Flirt Tim ber Wolf C h a m p a gn e

♦ TUOTE

L U O M IK Y N Ä T Qartz Opal Am ethyst Jade Topaz

32,—

P O S K IP U N A T S u n Gold S u g a r Alm ond Hot Chestnut Sh im m e r

32,—

R IP S IV Ä R IT Musta, ruskea, harm aa

32,—

KULM AKYNÄT Musta, ruskea

I s ­

S IL M Ä R A J A U S K Y N Ä T Musta, ruskea

is ,—

H A J U V E D E T 7 ml Am aranth 52,— C alista Y ola nda

96,— 96,—

E A U D E C O L O G N E 50 ml H oney Mist M on rose

45,— 49,—

M IE H IL L E Aurelius partavesi 50 ml

70,—

D E O D A R A N T T i 30 ml Be au (Unisex) roll-on

KPL

TILAAJA OSOITE PUH.

22 ,—

S H A M P O O T 150 ml Lootuksenkukka (normaalit hiukset) Manteliöljy (kuivat hiukset) Rosm ariniini (rasvaiset hiukset)

26,—

M ännynvaahtokylpy 150 ml Y o la n d a kylpyöljy 120 ml

26,— 50,—

K IN K A J U O y on Koe-eläinten Suojelu ry:n om istam a Beauty W ithout Crueltykosmetiikkasarjan maahantuonti- ja vähittäismyyntiyritys. BWC-kosmetiikkaa ei testata eläimillä, eikä sen valmistusaineina käytetä eläintuotteita.

BWC-tuotteet ovat korkealaatuista luonnonkosmetiikkaa.

KINKAJU OY Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405.

HINTA

Kinkaju — m ikä se on?

H a n n e le L u u k k a in e n L ä ä k e te h d a s A s t ra n kehitte lem ä Zelm idnim inen d e p r e s sio lä ä k e on jou d uttu v e tä m ä ä n p o is m a rk kin o ilta s e n potilaille a ih e u tta m ie n s iv u ­ v a ik u tu ste n takia. L ä ä k k e e n kehittely k esti k y m ­ m e n ise n vuotta, m a k s o i 100 milj. k ru u n u a ja vaati t u h a n sie n koe-eläinten hengen.

K in k aju on k ie rte ish ä n tä k a rh u . Kirja M a a p a l­ lom m e villie läim iä (S a n o m a o sa k e y h tiö , H e lsin k i 1971) kertoo k in k a ju sta se u ra a v a a . "K in k a ju on hulivili veitikka. T ä m ä pieni m e tsä n a s u k a s on u s e in v ä ä rin luokiteltu karhu jen h e im o o n k u u lu ­ v aksi. K y s y m y k s e s s ä o n p u o lik a rh u ih in k u u lu v a k ie rte ish ä n tä k a rh u .

Se on p y ö re ä n a a m a in e n h a u s k a eläin, jo k a on h e lp p o k e sy ttä ä ja jo k a liik­ kuu p u is s a ta v a llise sti p ä ä ede llä k uin a p in a jar­ ruttaen k u lk u a a n p itk ä llä k ie rte ish ä n n ä llä ä n . S e s y ö hed elm iä, h y ö n t e is iä ja lintuja. S e n v a r s in a i­ s e n a in to h im o n a o n ku ite n k in hunaja, jota s e n u o ­ lee v e n y v ä llä kiele llä än m e h ilä iste n v a h a k a k u ista .

K in k aju o n yöeläin. P ä ivät s e n u k k u u s ik e ä s ti ja o n ä rty isä , jo s s e herätetään. K in k a ju a tav ataa n E te lä -A m e rika n s u u r is s a m e t s is s ä .”

*

Kirja-arvostelua: Kirj. Bernhard Grzimek W SO Y, 1983 K a a rin a K ivivuori S a k s a la in e n B e rn h a rd G rz im e k o n y k si m a a il­ m an tu n n e tu im m ista eläin te n tu tkijo ista ja lu o n ­ n o n su o je lu n ju listajista, joka o n m a tk a n n u t k a i­ k is s a m a a n o s is s a villien ja u h a n a la is t e n eläin ten jäljillä. H ä n on m y ö s arvo ste ttu ja pidetty kirjailija, joka jo 60-luvulla herätti h u o m io ta A frik a n e lä im is ­ töä k u v a a villa kirjoillaan "S e r e n g e t i ei s a a k u o lla ” ja "A f r ik a n e läin ten p a r is s a ” . N yt G rzim e k iltä on ilm e sty n y t u u si kirja, "H a r m a a k a r h u s t a s ilm ä la sik ä ä rm e e s e e n ” . T ä m ä kirja on jälleen v o im a k a s ve ­ t o o m u s lu o n n o n ja e läin ten puo le sta . S e n m e lke in jo k a in e n luku o n o m a k e rt o m u k s e n s a siitä, m iten ih m in e n h ä ik ä ile m ä ttä ja ju lm a sti k ä yttä ä e läim iä h y vä k se e n . H y lk e e n p o ik a s ia nyljetään e lä v ä ltä tai nu ijitaan k u o lia a k s i niid e n k a u n iid e n turk k ien tä h ­ den, m on et v a la sla jit o n tapettu lä h e s s u k u p u u t ­ toon ta lo u d e llise n h y ö d y n v u o k si ja m iljoon at k o ­ tieläim et elävät e p ä in h im illis is s ä o lo is s a k a n a ­ lo is s a ja n a v e t o is s a ym p ä ri m a ailm an . T ä s s ä m u u ta m a e sim e rk k i n iistä eläim iin k o h d is tu v is ta ju lm u u k sista , joita G rz im e k k u v a a k irja ssa a n . J o t­ kut n iis t ä tuntuvat tä y s in u sk o m a tto m ilta ja ovat silti to tisin ta totta.

G rz im e k in kirja ei k u ite n k a a n kerro p e lk ä stä ä n ju lm u u k s is t a v a a n m u k a n a o n ih a stu tta v ia k u ­ v a u k s ia eri e läin lajien e lin ta v o ista ja k ä yttä yty­ m ise stä . E s im e r k ik si m e ris a u k k o v a ik u tta a hyvin ra k a ste tta v a lta otu k se lta. S it ä k u v a ta a n näin: "N a a ra s v e te e n k a s ta

k a n ta a

ä id in

s e n k u in

t a v o in

p a llo n

v ä s y n y t, ja

s u u s s a a n ,

s e lä lle e n ja

v ä lis s ä

a iv a n

le ik k ii p ie n o k a is e n s a

—

h e ittä ä

k iin n i,

o p p is i u im a a n , ja o n

a s e ttu u

e tu k ä p ä lie n s ä

ta a n . S e m y ö s ta v a n

n u o r im m a is ta

p ä ä s ty ä ä n

s e n

ty ö n tä ä

o tta a

s u u te le e

m u tta

p ite le e

k u in

p o l­

ä iti

k a n s s a

ilm a a n ja

la s ­

ra k a s ­

k o p p a a

s e n

v e te e n , jo t t a

se

s e n jä lle e n

s y liin s ä , k u n

se

s itä

k u in

ih m in e n . ”

Pienet

*

R u o t s is s a on tullut ilmi, että sik o je n te u r a s t u s ei v älttäm ättä ta p a h d u in h im illise sti n y k y is in m e­ netelm in. K a a s u ta in n u t u k s e n jälkeen ta p a h tu v a k a u la va ltim o n a v a u s ei a in a su ju nap p iin, v a a n on jop a tap ahtun ut, että sik o ja on h e rä n n yt tainnut u k s e s t a ta k a ja lo ista a n k atto o n rip u stettu na. A s i ­ aan on jo ehd otettu p a ra n n u k sia . M itä h ä n ta p a h ­ tuu m e id ä n te u ra s t a m o illa m m e ? *

Harmaakarhusta silmälasikäärmeeseen

*

jyrsijät, preeriakoirat, p u o le s ta a n pitävät niin p a l­ jon turkin ra p su tta m ise sta , että p o ik a se t u se in ju o k se va t v a n h e m p ie n s a p e r ä s s ä sitä k e rjä ä m ä s­ sä.

V a n h a n o rs u ih in liittyvä h in d u -u s k o m u s , orankeihin liittyvät ha rh a luu lot, peltopyyt, jotka s a a t ­ tavat ra k a s tu a ih m ise e n , autot ja eläim et v a s t a k ­ kain. T ä s t ä k a ik e s ta ja paljon m u u s ta voi lu ke a G r­ zim e k in kirjasta. G rz im e k o s a a välittä ä ru n sa a t k o k e m u k s e n s a k ie h to v a sti m uille, jo sk in y k s it y is ­ k ohtien p a ljo u s ja k e rro n n a n p olveilu a s ia s t a toi­ se e n tekivät jotkut kirjan o s a t m ie le stä n i s e k a ­ viksi. P u n a is e n a la n k a n a s ä ily y silti läpi kirjan huoli e läim istä , lu o n n o s ta — k o k o e k o s y s t e e m is ­ tä. ’’H a r m a a k a rh u s t a s ilm ä la s ik ä ä rm e e s e e n ” on kirja, jota voi s u o s ite lla eten kin s e lla ise lle e lä in ­ ten ystä vä lle , jo k a h a lu a a lu ke a m u u ta k in kuin k a u n iita eläintarinoita.

*

*

R u o t sa la in e n p ro fe ss o ri K. S u n e L a r s s o n kriti­ s o i v o im a k k a a sti s ik iö t ä v a h in go itta vie n k e m ik a a ­ lien tu tk im ista eläin kok e in . H ä n sa n o o , että t e s ­ tien p e ru ste e llin e n m u u tta m in e n o n tarpeen. "O n su u ri vaara, että k o n tro llie lim e m m e tuudittuvat lu u le m a a n testien a rv o a s u u re m m a k s i k uin s e on.

S it ä p a its i n y k y is e s s ä s y s t e e m is s ä byro kraatit ja poliitikot sa a tta v a t tie d o sta m a tta a n tai tie to ise sti v ä ä rin k ä y ttä ä tu tk im u stu lo k s ia .”

H e ikk o ja k o h tia o n useita: — eri eläin lajeilla o n e rila in en re agointi — koe-eläim et joutuvat te k e m isiin su u re m p ie n a n n o st e n k a n s s a k uin ih m ise t ik in ä k ä y tä n ­ n ö ssä — s in ä n s ä va a ra tto m a t ke m ik aa lit voivat y h d e s ­ s ä vaik u tta e n o lla t u h o isia — k e m ik aa le ja ja lääkkeitä, jotka ovat e lä in k o ­ k e is s a a ih eu ttan ee t e p ä m u o d o stu m ia , k äy te ­ tä ä n ja tk u va sti *

*

Ville Lehtinen, p ro fe sso ri, T u ru n ylio p isto : " V ii­ ve lä ä k k e id e n re k is te rö in n is s ä o n ihan hyvä. H a r­ voin k y s e e s s ä o n niin tärkeä lääke, että s e o n heti s a a ta v a y le ise e n käyttöön. T ä m ä n viiveen v u o k si o le m m e sä ilyn e e t joiltakin o n n e tto m u u k silta , kun v a k a v ia sivu o ire ita a ih eu ttan ee t lääkkeet o n m y ö ­ h e m m in vedetty m a rkkin oilta. M e illä ne eivät ole olleet sillo in v ie lä k ä y t ö s s ä k ä ä n .”

Ritva R iih im ä ki, k euh ko- ja y le is s a ir a u k s ie n eri­ k o islä ä k ä ri, Tiuru: ’’L ä ä k k e id e n re kiste rö in tiä ei m ie le stä n i p itä isi p a ljo n k a a n helpottaa. O n oltava e n s in riittävä nä yttö siv u v a ik u tu k s is ta . P itk ä a ik a i­ nen tu tk im u s on e d u k si, v a s ta sillo in h a rv in a ise t siv u v a ik u tu k se t tulevat esiin. V ä ä rä t ravin to tottu­ m u k se t ja tu p a k k a ovat m ie le stä n i p a h im m a t ter­ v e y sh a itta m m e S u o m e s s a . ” (U u si S u o m i 10.1.-84)

*

★

teröinti vie k a u a n a ik a a lä ä k in tö h a llitu k s e s s a . Pi­ tä is ik ö lä ä k k e id e n re kiste rö in tiä n o p e u t ta a ?

★

Kymmenen pistettä ja kultainen varis (K a u p p a le h ti 13.1.-84) V a a r a llis e t a ja t o v a t k o it t a m a s s a s ille .

R u o ts in

m e ts ä s tä jä in liitto

" le n t ä v ä t a r p a ja is e t ” , jo is s a n e n

k ru u n u n

tä v ä

a r v o in e n

k u lta in e n

M e ts ä s tä jä in liitto

la n

s a a d a k s e e n

k in n o n ta

s e

e d e lly ttä ä

o n

t i v iim e

—

o n

tu h a n ­

v a r is ta

e s it­

jo k a is e s s a

lä ä n is s ä

re n -

m e ts ä s tä jä n

m y ö s jo

o n

t ä lla in e n

" k e r ä iiy e r ie n ”

k a h ta s a ta a

k u lta n e u v a r is .

P a l­

a v u lla , m u t ­

a m m u ttu a

o n

a in o a s ta a n

re n g a s -

r iis ta n h o id o s ta ,

m e ts ä s tä jä in liito s ta , jo n k a

v a r is k a n ta

—

v a r is ta .

K y s y m y s ta a n

v a r ik ­

k ä y n n is tä n y t

p a lk in to n a

r in t a m e r k k i

p u d o te tta v a

v o i s a a d a

ta m a to n ta

R u o ts in

o n

n e u la .

g a s t u t t a n u t v a r ik s ia , ja

o n

m ie le s tä

k e rro ­

R u o ts in

k a s v a n u t "u s k o m a tto m a n " n o p e a s ­

v u o s in a .

In h o tta v a ,

te m p p u , jä t ,

Lääketiede -84 päiviltä: U u s ie n lä ä k k e id e n re k is­

★

jo t k a

m a u to n

ja

s a n o v a t p u o le s ta a n n y t y r ittä v ä t

te h d ä

lu o n n o n v a s ta in e n R u o ts in

lin tu tie te ili-

k a ik k e n s a

" a r p a ja is ­

t e n " e s tä m is e k s i.

K u k a tie tää m in k ä la isia kilp ailuja S u o m e n m et­ s ä stä jä in liitto o n järjestänyt ja jä rje stä ä ?

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS Kiitos kaikille niille, jotka olivat m uka­ na auttam assa toim istom m e muutossa ja uuden toim istom m e remontti- ja siivoustalkoissa. Apunne säästi valtavasti yhdistyksen niukkoja varoja.

Kiitos tosiaktiiviselle nuorisoryhmäl­ lemme osallistum isesta kirpputoreihin, lipaskeräyksiin, toim istohom m iin jne ja ohjelm akokonaisuuksien tekem isestä.

Nuorissa on eläinten tulevaisuus.

Kiitos jäsenille ja lahjoittajille henki­ sestä ja taloudellisesta tuesta. Yhdessä meissä on voimaa.

Kiitos kaikille vaihtoehtom enetelmien kehittäjille. Teidän työnne tekee eläinkokeet naurettaviksi ja siirtää ne historian häpeäpilkuksi jonain päivänä.

Kiitos kaikille koe-eläim ille. Te jaksat­ te luottaa ihmiseen — myös eläinkokei­ den tekijöihin. Me eläinten suojelijat yri­ täm m e parhaam m e tänäkin vuonna va­ pauttaaksem m e teidät. M eidän jouk­ komme kasvaa kaiken aikaa. O dotta­ kaa, me em m e väsy.

H a n n e le L u u k k a in e n

Eläinkokeet psykologiassa:

TIEDETTÄ vai sa d ism ia ?

Tri Alice HeirTin esitelmä the International A s s o ­ ciation A gainst Painful Experiments on Anim als yleiskokouksessa 1983 O len u s e in k in p u h u n u t t ä m ä n ta p a ise lle kuu lija ­ k u n n a lle t ä s tä s a m a s t a aih e e sta, t u s k a llis is t a e lä in k o k e ista , ja a in a p u h u e s s a n i ole n tie toin en k a h d e s ta k o m p a st u s k iv e s tä !

E n s ik s ik in olen k ä ä n n y t t ä m ä s s ä jo e n n e st ä ä n u s k o v a is ia . V a r­ m a a n k in m e lke in jo k a in e n t ä s s ä h u o n e e s s a v a s ­ t u s ta a t u s k a llis ia eläin ko k e ita. M o n i s a a tt a a v a s ­ tu s ta a p e r ia a tte e ssa k a ik k ia e lä in k o k e ita — tu o t­ tiva tp a ne t u s k a a tai ei.

T o is e k s e e n , jotta v o isin p u h u a t u s k a llis ia p s y ­ k o lo g is ia ko ke ita v a sta a n , m in u n on su k e lta u d u ttava a la n kirja llisu u te e n ja e tsittä v ä sie ltä k a ik ­ kien tuntee ttom im m a t k äsitte lyta va t —- ja niiden p e n k o m in e n o n m in u s ta v ih a tta v a a ja m ieitäkään tävää. K u ite n k in s e täytyy tehdä, s illä viitteiden täytyy o lla o ik e ita ja ajan tasalla. T u s k a llis ia m e­ ne te lm iä käyttä villä p s y k o lo g e illa o n t a p a n a v a a ­ tia te k o p y h ä n s k e p tis e s ti tarkkoja k irja llisu u sv iit­ teitä, itse a s i a s s a sy y ttä e n kritiikin e sittä jä ä t o s i­ a sio ih in p e ru stu m a tto m ista kuvitelm ista. M ik ä li viitteet ovat van hoja, he sa a tta v a t ilm oittaa, että k y s e e s s ä o le v is t a m e n e te lm istä o n nytte m m in lu o­ vuttu.

J o s heid ät p a n n a a n lujille, he u se in vetoavat jo m p a a n k u m p a a n tai m o le m p iin s e u ra a v ist a ar­ g u m e n te ista — ilm e ise sti h u o m a a m a tta , että ne o vat r is t ir iid a s s a k e sk e n ä ä n , a) E lä in te n k e s k u s ­ h e rm o sto o n niin paljon k e h ittym ä ttö m ä m p i kuin ih m ise n , ettei niid e n tu n te m a a t u s k a a — m ikäli ne y le e n sä tu n te v a tk a a n t u s k a a — voi verrata ih m i­ s e n tu n te m aa n . T ä m ä se lite tä ä n j o s k u s la ajasa n a ise sti, j o s k u s t a a s ole te ta an Ilm an m u u ta tu n ­ n e tu k si t o s ia s ia k s i, b) K o k e id e n tu lo k se t ovat niin tärkeitä, n iistä o n niin su u rta h y ö ty ä ih m isk u n n a l­ le, tai ne lisä ä v ä t tie to a m m e s iin ä m äärin, että tar­ k o itu s p yh ittä ä keinot.

H e su u n n itte le va t ta rk o itu k se llise sti s tre ssiä , m a s e n n u s t a ja m e n e ty stä (p o ik a ste n ) k o sk e v ia kokeita; lä äk e a d d iktio ta, liik a k a n so itu sta , u n etto­ m u utta ja y k s in ä is y y tt ä k o sk e v ia kokeita, sove lt a a k se e n sa a tu ja t u lo k s ia ihm ise en. S e n lisä k si, että t ä m ä n k a lta in e n t u tk im u s on epätieteellistä, o n valite tta va sti liia n k in h e lp p o a löytä ä valm iita e sim e rk k e jä n ä is tä tilo ista ih m ise llä — ja tu lo k se t ovat u s e in s e k ä e n n u s te t ta v is s a että hyvin tu n n e ­ tut.

K a ik k i k o ke e llise t p s y k o lo g it eivät k u ite n k a a n h a rra sta nä itä ju lm ia aiheita. Erä ä t työ sk e n te le v ä t o p p im iste o ria n p a ris sa , eräät tutkivat toim intojen lo k a lisa a tio ta a iv o is sa , to ise t m u istia, to ise t h a ­ v a it se m ist a — m a in ita k se n i joitakin esim e rkke jä.

T u tk im u sa lu e o n laaja, v aih te le va ja ja tk u va sti k a s v a v a — o p isk e lijo ille ja jop a k o u lu la isille k in e site tä ä n nä itä m alleja, ja heidät a iv o p e st ä ä n u s ­ k o m a a n , että k ä y t tä y ty m isp s y k o lo g ia o n p s y k o lo ­ g ia n kaik ki k a ik e s sa . M u tta m y ö s n ä is s ä n ä e n n ä i­ s e n v ia t to m is s a t u t k im u k s is s a eläim e n o n oltava m otivoitu, jotta s e te kisi te h t ä v ä n s ä — t.s. s itä on m a n ip u lo ita v a , jotta s a a t a is iin t u lo k s ia — ja m a ­ n ip u la a tio y le e n sä m e rk itse e h e n k is tä tai f y y s is t ä k id u tu sta . V a n k e u d e s s a elävälle eläim e lle o n p a l­ jon h e lp o m p i a ih e u tta a t u s k a a k uin m ielihyvää.

Site e ra a n E n g la n n in P s y k o lo g is e u r a n E lä in k o e -

t yö ryh m ä ä ! H e p u h u v a t "e p ä m ie lly ttä v ie n ä r s y k ­ keiden, s ä h k ö is t e n tai m uiden, k ä y t tä m is e s tä e l ä i ­ m e n o p e t t a m i s e s s a m ä ä r ä t t y y n k ä y t ö s m a l l i i n , tai k o k e e n

e d e lly ttä m ä n

p s y k o lo g is e n

s tr e s s itila n

a i­

J a m y ö h e m m in he sa n o va t: "v a in su h te e llise n harvat eläim et a liste ta a n a n k a ­ ra m p a a n ru u a n ja ju o m a n p u u tte e se e n k uin m itä

k a a n s a a m is e k s i” .

k iih o ittu n e e n

tila n

a ik a a n s a a m is e k s i

ta r v ita a n ."

K u rsiv o in n it ovat om ia ni: h a lu a n niillä kiin nittää h u o m io ta siihen , m iten v ä lttä m ä ttö m iä "e p ä m ie l­ lyttävät ä rs y k k e e t” k iih o itu stila n a ik a a n s a a m i­ s e k s i ” tai "k ä y tt ä y t y m is e n o p e t ta m is e k si” työ ryh ­ m ä n m ie le stä ovat. N iid e n "m e lk o h a rv o je n ” e lä in ­ ten luku, jotka alistettiin a n k a r a a n ra v in n o n ja ju o­ m a n p uu ttee se en , oli t o s i a s ia s s a yli 800. J a a s e p ­ tinen p s y k o lo g in e n term i "e p ä m ie lly t tä v ä " m erkit­ se e m a a llik o n kielellä "k ip u a ja/tai p e lko a a ih e u t­ t a v a a ” . T ä lla in e n ä rs y k e o n y le e n sä ja lk a a n tai m u u a lle a nn ettu s ä h k ö is k u . Tutkijan k a n n a lta on s ä h k ö is k u lla s e h u o m a tta v a etu, että se n v o im a k ­ k u u s o n tä sm ä lle e n m it a tta v issa — ja s e n käyttö o n täten "tie te e llistä ” . S a t u n tu n te m a a n erään p sy k o lo g in , jo k a pa ra n te le e t u lo k s ia a n — m ikäli k oe ei m e ne s u u n n ite lm ie n m u k a a n — y k sin k e rta i­ s e sti lis ä ä m ä llä s ä h k ö is k u n v o im a k k u u tta tai pi­ d e n tä m ä llä a ikaa, jolloin eläin o n ra vin no tta ja juom atta.

B e h a v io ristin y k sin k e rt a is e lla lo g iik a lla hän päättelee: "m it ä v o im a k k a a m p i ä rsyke , sitä k o r­ k e a m p i m o tiva atio ja s itä n o p e a m m in t u lo k se e n .”

N ä m ä o m a te k o ise t tie d em ie het — jotka tieten tah toe n a len ta va t k o e -e lä in te n sä k ä y ttä y ty m is­ m allin a u to m a a tio n ta so lle — eivät h u o m a a , että lis ä t e s s ä ä n m u u ttu jie n sa ha llittavuu tta he s a m a l­ la hävittävät eläim e n k ä y tö k s e n rik k a a n m o n in a i­ su u d e n .

O len e lä m ä n i a ik a n a lä p ikä yn y t viisi vaihetta s u h t a u t u m is e s s a n i p s y k o lo g is t e n e lä in ko k e id e n etiikkaan . 1. v a ih e e s s a o p isk e lija n a ja v a s ta v a l­ m istu n e e n a h y v ä k s y in e lä in ko k e e t varau kse tta .

S iih e n a ik a a n niitä tietenkin tehtiin v ä h e m m ä n , m utta a se n n e oli sa m a : eläim et ovat s o p iv a a m a ­ teriaalia se lla iste n p s y k o lo g is t e n o n g e lm ie n s e l­ vittä m ise k si, joita ei v o id a tutkia ih m ise llä . J o s k o ­ k e e llista p s y k o lo g ia a o lisi ha rraste ttu ru n s a a s ti 150 vu o tta sitten, o lisi v a rm a a n k in ollut la illista su o ritta a n ä itä tu tk im u k s ia pien en "n o k ip o ja n ” ikä- ja y h te is k u n ta lu o k k a a n k u u lu v illa la p silla s e ­ k ä neekereillä. O lih a n n a tsiv a lla n a ik a n a en ne n to ista m a a ilm a n so ta a ja s e n a ik a n a la illista s u o ­ rittaa t u s k a llis ia k o ke ita ju u ta la isilla .2) M u tta o p is k e lu a ik a n a n ä m ä a sia t eivät tulleet m ieleeni — s e m in u n täytyy h ä p e ä k se n i t u n n u s ­ taa. V a ih e e s s a 2., k o rja te ssa n i o ppila itten i tutkiel­ mia, jotka k o sk iv a t e sim . k iss o je n k o k e e llisia n e u ­ rooseja, tai lu k ie ss a n i rotista, jotka oli a listettu

"ja tk u v a a n sä h k ö s h o k k ik ä s itt e ly y n , jo sta ne eivät voineet p a e ta ” , a lo in vähitellen ihm etellä. V a ie n ­ sin k uitenkin epäilyni, en p u h u n u t n iistä kene lle­ kään, ja v a k u u tin itselleni, että olin nuori ja naivi, että v a n h e m m a t p s y k o lo g it tie sivät m itä tekivät, ja että oltiin lu o m a s s a tärkeä tä tie to k o k o n a is u u t ­ ta. L u u le n p itäne en i se lviön ä , että t o sia sio id e n selvittäm in e n oli a rv o k a s ta s in ä n s ä , riip p u m a tta siitä, m illä h in n a lla tieto oli sa a vu te ttu tai m iten v ä h ä p ä tö ise ltä s e sa a tto i e n si s ilm ä y k s e llä nä yt­ tää. U sk o in todella, että p s y k o lo g ia n tu le v a isu u s oli e lä in k o k e issa , ja että tällä a lue ella otettiin s u u ­ ria e d isty sa sk e le ita .

S iirry in 3. v a ih e e se e n v a rm a a n k in 60-luvulla.

E sitin kriittisen k o m m e n tin koe-eläinten k o h t e lu s ­ ta P e n g u in - s a rja s s a v. 1970 ju lk a is t u s s a k irja s­ s a n i3), ja m yöh e m m in , hy vin s o p im a tto m a s ti ja ep ä k u n n io itta va sti, E n g la n n in T ie te id e n e d istäm is se u r a n P s y k o lo g ia n j a o s t o s s a p itä m ä ss ä n i e s ite lm ä s sä . T ä s s ä v a ih e e s s a olin ty m p ä ä n ty n y t k ä y t tä y ty m isp s y k o lo g ia a n ja v a s tu st in jyrkästi tu s k a llis ia e läin kokeita. N e olivat m ie le stä n i ra a ­ koja ja su u re lta o s in h y ö d y ttö m iä p s y k o lo g ia n kan nalta. M u tta o lin vie lä v a h v a sti s itä m ieltä, että näitä ko ke ita teke viä h e n k ilö itä o h ja siv a t kiitettä­ vät motiivit: he tunsivat, että h e id ä n täytyi jatkaa työ tä ä n s e n h y ö d y n takia, joka siitä oli ih m is k u n ­ nalle koituva, ja se n tä h d e n , että h e id ä n k u t su m u k ­ s e n s a oli tie d on lisä ä m in e n .

Sitte n äkkiä, paljon ä k illise m m in k uin a ik a is e m ­ pi ase nteitten i k e h ity s oli ta p a htun ut, s u o m u t p u ­ to siv a t silm iltän i (a in a k in nyt koe n a s ia n niin) ja m enetin u s k o n i k o e -e lä in tu tkim u kse e n . V a ih e e s ­ s a 4. tajusin, että eläin te n h y v ä k sik ä y ttö p erustu i su u re m m a lta o s in h im o ih im m e ja a h n e u te e m m e kuin tie d o n h a lu u m m e . T ä m ä ei toki ole erityisen d ra m a a ttin e n h avain to, k u n ajattelem m e te h o k a sv atusta, tu rk iste o llisu u tta ja k o sm e tiik k a a — v a l­ t a o s a a fa rm a s e u t tis e s ta te o llisu u d e sta . K u n n ä il­ lä a lo illa työ sk e n te le v ä t joutuvat p u o lu s ta m a a n to im in ta a n sa , he turvautuvat e n n e m m in tai m y ö ­ he m m in ta lo u d e llisiin n ä k ö ko h tiin . H e selittävät kiitettävän k ä rsiv ä llise sti, että ta lo u d e llin e n tila n ­ ne tekee v ä lttä m ä ttö m ä k si ja tk a a e n tise e n ta ­ paan, että e rity ise sti p s y k o -fy sio lo g is e t t u tk im u s­ ohjelm at sa a v a t a p ura h oja . Erä ä t tutkijat väittä­ vät, että eläim et tuntevat v a in v ä h ä n tai ei o lle n ­ k a a n ja ettem m e voi t i e t ä ä , että n iillä o n tunteet; toise t t a a s p ahoittelevat aiheutettuja k ä rsim y k ­ siä, m utta vak u u ttavat sa m a lla , että niitä ei v o id a välttää, k o s k a ilm a n ko ke ita te o llis u u s ja k a u p p a p y sä h ty isivä t.

T ä m ä n ä k e m y s — että ta lo u d e llin e n etu voittaa h u m a a n ise t n ä k ö k o h d a t, ja että jo s h u m a a n is u u ­ den a n n e tta isiin voittaa, m a alle tuo te tta isiin ha it­ taa — o n tuttu 1700- ja 1800-lukujen o rja k a u p p a a tutkiville so sia a lih isto rio itsijo ille . E lä in k o k e id e n käyttö p s y k o lo g ia s s a o n k in jo s s a in m ä ärin verrat­ t a v is s a o rja k a u p p a a n . E lin ke ino, joka liittyy koeeläinten k a sv a tu k se e n , m a a h a n tu o n tiin ja y llä p i­ toon; h u o le llise sti su u n n ite ltu je n häkkie n, "S k in ner-b ox’ie n ” ja e risty s k a m m io id e n v a lm istu k se e n ; tärkeid en a rtikkelien ja niitä ju lk a ise v ie n lehtien li­ s ä ä n ty m in e n — k aik ki tä m ä m e rk itse e sa to ja ty ö ­ pa ik k o ja ja k y m m e n iä t u h a n s ia puntia.

T a lo u d e llise lla p u o le lla on e p ä ile m ä ttä m e rki­ ty k s e n sä . K u ite n k in ole n v a s t a h a k o is e s t i siirtyn yt 5. v a ih e e se e n k e h it y k s e s s ä n i e lä in k o k e id e n s o k e ­ a st a h y v ä k s y m is e s t ä s y n k k ä ä n k y y n isy y te e n . J a nä in — v ih d o in k in — a la o tsik k o o n : T ie d että vai S a d is m ia ?

K u n nyt nä e n se lv e m m in tu sk a n , jota a ih e u te ­

taa n lu ke m a ttom ille koe-eläim ille — u s k o a k s e n i a in a jo n k in p ä ä m ä ä rä n s a a v u tt a m ise k s i — olen a lka n u t hu om a ta , k u in k a u se in k irja llis u u d e s s a e siin ty y k u v a u k s ia e lä in rä ä k k ä y k se stä . K u n on kerran "k ä ä n t y n y t ”, h u o m a a niitä hätyyttävän usein. J o s k u s e lä in rä ä k k ä y s tä k u v a ta a n tieteelli­ se n ja ä ly llise n u te lia isu u d e n m erkkeinä: e läim iä rä ä kä tä än , "jo tta n ä h tä isiin , m itä t a p a h tu u ”, j o s ­ k u s e läin tä vain y k sin k e rt a is e s ti käyte tää n h y v ä k ­ si jo n k in tavoitteen sa a v u tt a m ise k s i, ja j o s k u s ki­ d u t u s on ilm e ise sti itseta rkoitu s.

S ite e ra a n t ä s s ä e sim e rk ke jä k a ik ist a k o lm e sta ry h m ä stä, ja — kuten h u om a atte , niitä n ä yttä ä e siin ty v ä n k a ik k in a a ik o in a ja kaik illa kielillä. T ä ­ m ä on tärkeää, k o s k a ih m ise t h e lp o sti sa n o v a t o m a h y v ä ise sti: "n iin , k e sk ia ja lla ” , "tie te n k in a n ­ tiikin R o o m a s s a ”, tai, jo s p u h u ta a n m e id ä n a i­ k a m m e h irv ittä v y y k sistä s a n o t a a n luontevasti: "k a ik k ih a n tietävät, että ja p a n ila ise t — tai s a k s a ­ la ise t — tai sla a v it — tai la tin a la ise t”, ja a n n e ­ taa n ym m ä rtää , että tu o k aikki ta p a h tu u "tu o lla j o s s a in ” , k a u k a n a a j a s s a tai p a ik a ss a , m e em m e ole v a s t u u s s a a s ia s t a e ik ä m eillä ole s e n k a n s s a m itään tekem istä.

A lk a k a a m m e se n tä h d e n e n g la n t ila isis ta ja a m e r ik k a la is ist a kirjailijoista. Henry Williamson, jota täy d e llä s y y llä a rv o ste ta a n h ä n e n elävien ja he rkkie n lu o n n o n - ja e lä in k u v a u s t e n s a a n sio sta , kertoo s e u ra a v a n tarin an r o m a a n is s a a n ’’The Flax of Dream” (kirjoitettu 1920-luvulla). " B e n ja m in k ä n s ä

h u v it t e li t ö n im ä llä

r a u d o ite tu lla

k ä r je llä

p e lä s ty n e itä

y r ity k s iä

ty ä ä n

h ä n

tä h ä n

p ä ä lle ja ja n

p iti k e n k ä ä

r a v is te lla k y n s illä ä n

y h d e n

ja

k e n g ä n p a k s u u n

t u i ta r k k a ile m a a n v a a m m in .

y h d e s s ä .

s itä

ja

K is s a n p o ja n

lä h e llä .

K is s a n p o -

tä v ia

p ä ä

a la s p ä in .

ä ä n iä

’M i t ä

h ä n

n a h k a a n . P o ik a

h e ilu t t i ja lk a a n s a s u rk e a

te e t

t u o lle

s a n p o ja n m a la k u in k a t ä n i,

e ttä

k is s a n p o ja iie ,

'E t s a a k iu s a t a

ilk iö .’

B e n ja m in

K u u lo s te lle s s a a n

n a u k u m is e n

p ie n i

ja

in n o s ­ k ii­

m u u t­

o t t i s itä

r o ik u t t i s i­

p ih a lta

k u u lu ­

o v i o li a u e n n u t.

B e n ja m in ’

k y s y i

e lä im iä . K u u lin k is ­

s e lv ä s ti h a lliin

'M u t t a

a lk o i

y h ä

n a u k u m in e n

ir t i k e n g ä s tä ä n

e i h u o m a n n u t,

C o n s ta n c e - tä ti.

B e n ja m in

t a r t t u i e p ä to iv o is e s ti

t u i k o v a ä ä n is e k s i v a litu k s e k s i. h ä n n ä s tä , k is k o i s e n

V ä s y t-

k e n k ä n s ä

v a lo s s a .

p e n tu

k e n ­

n iid e n

p e n n u n

ta k k a tu le n

tu le n

ja lk a a n s a

k is s a n p o ik ia

s e u r a a m a lla

p y s y te llä

a s e tti

tu rk k i p u n e rs i

ja

m in ä h ä n

a s ti. O le t k a ­ v a in

lu ja s t i s e p y s t y is i p itä m ä ä n

k o k e ilin ,

k iin n i k e n g ä s ­

C o n s ta n c e - tä ti.' "

W illia m s o n ei t ä s s ä p u o lu s ta Be n ja m in ia, m u t­ ta ei m y ö s k ä ä n arvostele: hä n vain k u v a a t y y p illis­ tä ta p a a k o h d e lla a vu to n ta eläintä.

A m e rik k a la in e n Mark Twain (1800-luvun lopulla) k u v a a Huckleberry Finnissä, joka v a rm a a n o n tut­ tu m on elle teistä, p o ik a jo u k ko a , jo k a vetelehtii ka ­ dulla. H ä n kirjoittaa: "E i

m ik ä ä n

n iin k u in

in n o s ta n u t

k o ir a ta p p e lu

v a le le m in e n p e ltip u r k in n e n , k u in k a

—

tä r p ä tillä

s ito m in e n k o ir a

ja

ja e lle i

ila h d u tta n u t s itte n

s y ty ttä m in e n

k o ir a n h ä n tä ä n ja

ju o k s e e

its e n s ä

h e itä

k u lk u k o ir a n tu le e n ,

ta i

k a ts e le m i­

k u o l i a a k s i ” 6>

T ä s s ä ei o le toki k y s y m y s t ä k ä ä n k o k e e llise sta lä h e sty m ista v a sta ; s e o n lo ista v a e sim e rk ki p u h ­ t a a sta s a d is m is ta . T o in e n s a m a n t y y p p in e n e s i­ m erkki on Willa Catherin ro m a a n is ta A Lost Lady (julkaistu v. 19237)) 19 -vuotias Ivor liittyy joid e n k in n u o re m p ie n p o ik ie n se u ra a n , jotka ovat hu viret­ kellä. Pojat eivät p id ä Ivorista, he u sk o v a t h ä n e n m yrkyttä n e e n e rää n p ojan koiran. T ä llä kertaa hän a m p u u lin tu a stritsa lla a n . Site e raa n : " T ik k a

p u to s i h ä n e n

ja lk o ih in s a .

Iv o r h e itti ra s -

k a a n

m u s ta n

h u o p a h a ttu n s a

s e n

o t t i ta s k u s t a a n p ie n e n p u n a is e n k u n

h ä n

a v a s i s e n , p o ja t n ä k iv ä t o m it u is ia

in s t r u m e n t t e ja : p ie n e n p ie n iä k u ja ,

k ä y r iä

s a k s e t.

n e u lo ja ,

H ä n

ä k k iä

lin n u n

t e r ä v iä

s a h a n ,

h a ttu n s a

h a tu n

re u n a n

e s iin . S iit ä

a lle

p ie n iä

p u h a llu s p u tk e n

s is ä ltä ...

T y ö n tä e n

h ä n

ja

ja

k u u ­

k ä te n ­

n o i Iv o r.

H ä n

s o rm e n s a tä v ä

p iti

tik a n

k a u la a

e ik ä

s e

p ä ä s ti s e n

k ie r te is e llä

—

h u n .

v a ik u t­

Y lö s

s a m a lla

n o u s te n

p e u k a lo n s a

ja

s a ­

ja

e tu ­

lä ä h ä t ­

S a la m a n n o p e a s ti,

te m p u lla

h ä n

le ik k a s i v e it­

le n to o n .

T ik k a

n o u s i ilm a a n

liik k e e llä , k a a r s i o ik e a lle ,

a la s ,

r e p ie n

jo t a in ,

m o le m m a t u lo s p u llis t u v a t s ilm ä t,

k ä ä n ty ¡ v a s e m m a lle ja

v ä lis s ä

t e ille

h a a s s a , lin n u n

k ä m m e n e s s ä ä n .

ir t i lin n u n

e te e n

ja

ta a k s e

h ö y h e n e n s ä ,

tö rm ä s i p u u ­

t ö r m ä s i to is e e n p u u ­ s e

le n s i o k s ie n

p u d o te n

m a a h a n

ja

ta a s .”

O le n v alin n u t n ä m ä sitaatit m o n e n kirjailijan jo u k o st a o s o itta a k se n i, ettei u s k o tä lla iste n k a u ­ h e u k sie n v iih d e a rv o o n rajoitu jo h o n k in a ik a k a u ­ teen, k a n sa llis u u t e e n tai s u k u p u o le e n . W illa Cather ei m u u te n o le a in o a nainen, joka ole ttaa lu ki­ jo itte n sa na u ttiva n tä lla ise sta . Katherine Mansfieid, u u sise e la n tila in e n kirjailija, e sittä ä k o k o jo u ­ k on s a m a n t a p a is ia k o h ta u k sia ; e r ä s n ä is tä k o s ­ kee s o r s a a ja u se a t koiria.

S iirty k ä ä m m e nyt e k s o o tt is e m p a a n ilm a sto o n .

M u is t a n k a k si t a p a u s ta Dostojewskin kirjoista.

Karamazovvin veljeksissä Sm erdjakovv s a n o o lljushalle®): " O te ta a n h e ite tä ä n ta ,

jo tk a

s it t e n tiv a t

p a la

le ip ä ä , p is t e t ä ä n

s e jo lle k in

n o is ta

h o tk a is e v a t

m itä

k a ts o ta a n , m itä n e u la le iv ä n

ta k k u is e lle m ia .

S e n

v a ik k a

s e

h y ö k k ä s i

ja

e i

le iv ä n

N iin p ä

s e n

k o s k a a n

v in k u e n

h e

ja

v a lm is ­ s ille

p a ljo n

r u o k k in u t

p ä ä s s ä p ie n

k o h ti

H ä n

y r ittä is i o n

s e n

s ie r a im is ta

tä h ä n

k o ir a n

lo ik a lla

k o ir a

" M ie h e n d e n

ta a n , ja

v e i n e ja

tiu k a s ti k o i­

v ä lis s ä . ”

V a n h a n a in e n sito i S ä m illa n te n p a a lu u n ja piti s itä ru u a tta k u n n e s s e oli ra ivo n a n ä lä stä . Sitte n n a in e n ra k e n si o lk in u k e n ja puki s e n m ieh en v a a t­ te isiin ja sito i p y lv ä ä se e n lähelle Sä m illa n te a . H ä n o s t a a p itk ä n p a la n m u s t a a m a k k a ra a ja p a is t a a s e n n u o tio lla lä he llä koiraa.

se

o lk in u k e n a lk a a

r e p iä

h a ja lle .

n e e n

p a ik a lle , jo s s a

p a ja n s a

v a in

sa.

s y n k ä s s ä

p ä ä h ä n

K u k a a n

m ä ä r in

ja

p a n tiin

t o is e n s a s y r jä ä n :

s iin , jo t k a sä

p y s y v ä n

k ä ä n tä v ä k u o li ja

n e

v o itiin

e iv ä t

k u o liv a t ja o lle e t v a in

v a littiin

n iid e n

p u ­

n a h a t

k e lv o llis ia

p a lk e i­ h e n g is ­

p u k in ,

jo k a

n iin

o li

tä m ä

o s o it ­ m ie ltä -

v iim e in e n

p a lk e ita

p u k k i

v a rte n . "

T o in e n e s im e rk k it a p a u k se n i to si e lä m ä s tä k o s ­ kee e rä s tä o m a n a ik a m m e e läin lää k äriä. T a rin a on Susanne Hart’in kirja sta Too Short a Day: a

W om an Vet in Africa.

"E rä s

to in e n

n a is p u o lin e n

m u r s i h a lu n i ja tk a a te n

n ä y tti,

ta a n

v a illa

k o h ta a n .

k a n s s a a n , ja lo p e t t a a

N a in e n k o ir a n

m in k ä ä n la is ia ta v a tto m a n

lo p u llis e n

e rä s

s im m ä in e n

e lä in lä ä k ä r i

m ilte i

o p in t o ja n i. H ä n o l i n u o r i ja , k u ­

O lin

s u u r i ja

e lä im e n

is k u n

h y v in

t u n te ita

v a n h a

lo p e tu s ,

jä lk e e n

e lä in

h ä n e n

m e id ä n p it i

k o ir a . S e o li e n ­

jo s s a

o lin

y k s in k e r t a is e s t i v is k a s i v ä h ä n s ilm ä ä n , jo n k a

p o tila i­

o n n e to n

s a in , k u n

k o u r is tu k s ia .

v o id a k s e n i p u h u a , ja s ti

tu n te e n i,

k o a a n . p a a jo k a

H ä n e n

k ä y ttä ä

s illä

m u k a n a .

s in ih a p p o a

s a i m itä

M in ä

m u tta

n a in e n

p e r u s te lu n s a

s in ih a p p o a , ja

ta p a u k s e s s a ,

o lin

liia n

jä r k y tty n y t

ilm e e n i v a r m a a n k in y r itti

p u o lu s te lla

p a l­ te ­

o li s e lv ä : o li h a lv e m ­

k u n

k o ir a n

m ik s i h a a s k a ta

o li k u o lta v a

a ik a a

ja

ra h a a

r u is k e e s e e n ."

T ä m ä viim eine n ta rin a tu o m inut ta k a is in p ä ä ­ aih ee se en i. E lä in lä ä k ä ri oli sa a n u t tieteellisen k o u lu tu k se n , m utta s e lv ä s t ik ä ä n h ä n tä ei ollut koulutettu su h ta u t u m a a n e m p a a ttise sti p otilai­ siin sa , eikä, kuten näyttää, h ä n e llä ollut alkeellis im p ia k a a n in h im illisiä tunteita. T ä m ä puu te on y h tein en u se ille e lä in lä ä k ä re ille s e k ä lääkäreille, ja, kuten o le m m e nähneet, u se ille p sy k o lo g e ille .

H a lu a is in lop e ttaa tä m ä n m a se n ta v a n luettelon tarinalla, joka o n s e k ä to si että hu vittava — ja jo­ ka lu onn eh tii k o k e e llisia p s y k o lo g e ja ja h e id ä n k ä ­ s ity s tä ä n "t ie t e e s t ä ” k a u n o p u h e ise m m in k uin m i­ hin m in ä v o isin to ivo a p ystyvän i. T ä m ä to si tarina on k irjasta Pets and their People (Bruce F ogle13)).

Tekijä h u o m a u tta a , että, kuten tunnettua, koiran silittä m in e n a le n ta a s e k ä koiran että silittäjän ve­ renpainetta. J a sitten h ä n m u istu tta a lukijoita tie­ te e llise stä periaattee sta, jo n k a m u k a a n a sia tt o ­ m at y m p ä ris tö ä rs y k k e e t o n suljetta va p o is tutkit­ t a e s s a f y y s is iä ilm iöitä.

T ä s tä h ä n siirty y k u v a a m a a n ka h d e n p sy kia trin P e n n s y lv a n ia n y lio p is t o s s a te ke m ä ä koetta. N ä itä tutkijoita k iin n o sti silittä m ise n v a ik u t u s ko ira n ja silittäjän v e re n p a in e e se e n , m utta he itä h u o le stu t­ ti ero eri h e n k ilö id e n t a v a s s a silittää. S u lk e a k s e e n p o is n ä m ä "a s ia t t o m a t y m p ä ris tö ä rs y k k e e t ” he s u lk iv a t k oira n tyh jä än h u o n e e se e n ja "s ilit tiv ä t ” s itä pitkän ta n g o n avulla, jo h o n oli kiinnitetty käd e n k a lta ise t u lokkee t — s a a d a k s e e n a ik a a n y h ­ d e n m u k a ise n paine- ja liik evaik utuk sen.

T ä m ä n se u ra n jä se n ille ei tarvitse kertoa, että, k uten F o g le a s ia n ilm aisee, " k o e oli e n n a lta tu o ­ mittu e p ä o n n is t u m a a n ”. Ei m y ö s k ä ä n ole tarpeen kertoa, m i k s i s e oli tuom ittu. T ä m ä tarin a k u v a a k a u n iisti ja hu vitta vasti e lä in k o k e ita tekevän tutki­ jan p e rusristiriita a.

Kopion alkuperäistekstistä lähdeluetteloineen voi pyytää toimistosta.

K ääntäjän kom m entti S e lo s te ttu a a n ja llis u u d e s s a

h ir v it-

e lä in r ä ä k k ä y k s e n

t r i H e in

a ih e e s ta .

s im m ä is tä t e n k in

o lin

m ie ttim ä ä n

s a d is m i o n

h y v in

m e r k its e e ?

M e is s ä

h im illis y y d e n o n

m y ö s

ja

o lla

ti

r in n a lla .

v a r u illa m m e .

k a illa

m o tiiv e ja a n .

h y v ä k s y ttä v ä n

o v a tk o

m e itä

M e is s ä vä ­

tie d o n h a lu n

tu le e

ja

tu le e

ja t k u v a s t i

ty ö tä m m e

ta rk ­

e e ttis e s ­

s a a v u tta m is e k s i,

h y v ä k s y ttä v iä ?

k u n n ia n h im o p e r ik s i

ta i

jo n k in

v u o k s i t a i o s o itta a k s e m m e

V a i

h y ö d y n

la is k u u d e lle

t u lis i e lä in k o k e ita

ja

v ä h e m m ä n

m e n e te lm ä t y k s ity is k o h d is -

T e e m m e k ö

jo k a

s a d is m ia , in ­

r in n a lla .

m u ita

p ä ä m ä ä rä n

t ö m y y d e lle ?

ta

m itä

m e id ä n jo k a is e n

T e e m m e k ö

a n n a m m e k o

o ita

h iv e n

p u h ta a n

T u tk ija n

e e ttis e s ti

v ä ä rä

" e ttä tä m ä

m o n ia

N iin p ä

k ä y ttä m ä m m e

s a a n k in

ja

k u i­

—

r a h a n h im o a , la is k u u t t a

—

e n ­

J ä in

to te a m u s ta

e m p a a ttis u u d e n

o m in a is u u k s ia

e e ttis y y d e n

o n

o v a t k a u k a ­

m ie ltä .

ju u r tu n u t"

k a ik is s a

k ir ­

k ir ja l-

e s ite lm ä ä n s ä

tä tä

k ir jo it t a ja n

k u n n ia n - ja

( s 8 ), e t t ä

m ie le s tä

h ä n e n

ju u r i

s y v ä lle

lin p it ä m ä t t ö m y y t t ä ih a ilta v ia

lu k ija n

L u k ie s s a n i

k e rta a

k u v a u k s ia

h u o m a u tta a

lis u u s p o im in n o t e h k ä n a

ja

jo h t a a k o ta v o itte lu ,

v ä lin p itä m ä t­

k o k e e n

v a in

ta ito a m m e ?

s u o r itta v a n

h u v in

N ä itä

t u tk ija n

a s i­

p u n n i­

,

p ä iv ä .

E H ,

fy s io lo g ia n

d o s e n tti

O S O IT T E E N M U U T O S

A D R E S S F Ö R Ä N D R IN G

O n k o o s o itt e e si m u u t tu n u t?

K iin n it ä v iim e k si s a a m a s i le hd en o s o ite lip u k e tälle lo m a k k e e lle ja ilm o ita u u s i lä h io s o it te e s i ja p o s tin u m e ro s i.

Pa lau te ta an o s.

H a r du bytt a d r e s s ?

V a r go d , fast a d re s s la p p e n frSn den s e n a s te tid n in g e n p i d e n n a blankett o ch m e d d e la d in n y a h e m a d re s s o c h ditt p o stn u m m e r. S a n d e s till

K o e -e lä in te n s u o je lu ry M a n n e rh e im in tie 67 0 0 25 0 H e ls in k i 25

Forsoksdjurens varn r.f.

Mannerheimvagen 67 00250 Helsingfors 25

va a n

k u n

k a u im m in

ja tk u i k u n n e s

n a h k a

a it a u k s e s ­

v ä h im m ä s s ä k ä ä n

s itk e ä m m ä k s i. J a

n ä y te lm ä

s e n

N a h k a

k ä r s im y k s is tä ,

n a h a s ta ,

v il-

a p u la is i­

m ie le n k iin n o lla

v a lm is ta a

p u k in

t a u t u n u t m u ita

lä h e llä

m ie s

a la p u o le lle . S itte n

o llu t

e lä in t e n

jä lk e e n

la u m a s ­

s a m a n a ik a is e s ti.

e i

H ä n

o li s u la tu s ­

v a p a a k s i ju o k s e m a a n

k a ts o jis ta

jä r k y t t y n y t

y k s i

s u u re s ta

T ä ä llä

p a lk e i­

m u k a a n .

h ä n e llä

p o lv ie n

k a ik k i s e u r a s iv a t s u u r e lla k it

u u s ie n

ro tk o s s a

m e ts ä p u ro a .

p u k it p ä ä s te ttiin

o li

ta v a n

v u o h ip u k k ia

n y lk i p u k it e lä v ä ltä

jä te ttiin

to im i

t ä v im p iä

s u o n e n s is ä is e e n

h y ö k k ä ä o lk a p ä illä

ik iv a n h a n

v a lit s i v iis i p a r a s ta

u u n in s a

h ä n tä

K u n

k e tju s ta .

k a u la n

e n s im m ä in e n

v a lm is ta m in e n

k a s ju o k s u is ta

v a in a ja a ,

ik ä ä n k u in

s is ä ä n .

T ä m ä to si ta rin a k e rtoo S h a k a s t a , s u u rim m a s ta Z u lu -p ä ä llik ö stä . H ä n h a lu s i s a a d a e rik o ise n v a h ­ van k e ih ä ä n v a s ta ta o t u s ta ra u d a sta . T ä m ä n valv is t a m is e k s i tarvittiin u u si s u la t u s u u n i ja uudet palkeet, ja S h a k a k y sy i n e u v o a k u u iu isim m a lta am m attim iehe ltä, jo k a oli s e k ä m a lm in su la tta ja että seppä.

t ie ­

ja lk o ­

a ik a a ,

S it­ k a u ­

Zu lu 11)-.

v in ­

v u o te e n

a s ti.

K o lm e k u u k a u tta äiti jatkoi tätä — v u o ro in pi­ täen S é m illa n te a n ä lä s sä , v u o ro in palkiten sitä a n ta m a lla s e n repiä o lk in u k e n h e rk u llista k u rk ­ kua. J o n k in ajan p ä ä s tä koiraa, joka nyt oli v a h ­ v asti ehdollistettu, ei e n ä ä pidetty ketju ssa, vaa n s ille a nn ettiin m erkki, m illoin s e n tuli h y ö k ä tä n u ­ ken kim p p uu n. V ä h ite lle n S é m illa n te o p p i repi­ m ä ä n n u k e n kurkkua, vaikke i s in n e o llu tk a a n kät­ ketty ruokaa: m y ö h e m m in s e k uitenkin pa lkitta i­ siin v e r im a k k a r a lla ... lo ista v a e sim e rk ki e h d o llis ­ tetun k ä y tö k s e n o p e tta m ise sta ! J a k u n a ik a oli k yp sä , S é m illa n te pani tä ytä n tö ö n v a n h a n n a ise n k oston .

V oitte e h k ä arvella, että n ä m ä k irja llisu u sp o im in not eivät ole a s ia a n k u u lu v ia — m in ä ole n t o is ­ ta mieltä. N ä m ä hirveät aiheet ja niide n r u n s a s e siin ty m in e n viittaavat m ie le stä n i siihen , että ih­ m ise n s a d is m i o n hyvin s y v ä lle juurtunut. M y ö s to­ si e lä m ä s s ä e siin ty y y h tä k a u h istu tta v a a eläinten v ää rin kä yttöä. K erron t ä s s ä pari e sim e rk k iä — e n ­ s im m ä in e n o n A frik a sta , e rä ä s tä Z u lu -h e im o sta 1800-luvun alusta, E.A. Ritterin k irja sta Shaka

a lk o i

s e is te n

jo n k a

o lk in u k e n

k a u la n

e tu ta s s u t s e n

ju o k s i s itte n

ja

s is u k s iin

p a ljo n

m a k k a ra n

h u llu , s u u

ru o k a a ,

m a k k a ra n

p ä ä s tä ä

V a lta v a lla k im p p u u n , ja

k u in

tu ijo tta v a t

s a v u a v a n

k ä y ttä ä

te h ty , h ä n

k e tju s s a a n

s ilm ä t

tu n k e a

se

s u r k e a s ti.”

u lv o i ja tk u v a s t i, k u o n o

tu n k e e

ä it i k ie to o

la a n .

h a r­ s itä ,

J a Rikoksessa ja rangaistuksessa on pitkä ja e lävä k u v a u s siitä, k u in k a jo u k k o m ie h iä p ie k se e vau n u je n eteen v a ljaste tu n ta m m a n k u o lia a k si: " L y ö k ä ä s itä tu rp a a n ”, h u u ta a M ik o lk a . K u m m a s ­ s a k a a n t a p a u k s e s s a , y h tä v ä h ä n ko ira n k u in ta m ­ m a n k a a n , ei ole la in k a a n k a u n a a — koira ja ta m ­ m a eivät ole tehneet m itä ä n p a h a a — e ik ä m y ö s ­ k ä ä n k o k e ilu n h a lu a . M o le m m is s a t a p a u k s is s a on k y s e e s s ä vain huvi.

E r ä ä s s ä M a u p a ssa n fn n o v e llis s a m e s e n sija a n ta p a a m m e t a rk o it u k se n m u k a is ta to im intaa , joh on liittyy ko ira n p ahoin pitely. N o v e llin nim i on A Ven­ detta. V a n h a n le sk e n a in o a p o ik a o n p u u kote ttu k u o lia a k si, ja äiti v a n n o o k o st o a m urhaajalle. P o ­ jalla oli koira, Sä m iila n te -n im in e n korkeajalkainen, la ih a m e ts ä s ty sk o ira . S e su re e lo h d u tto m a sti is ä n t ä n s ä kuolem aa. " K o ir a

te n

N iin p ä

n ie li s e n

y m p ä r i ja

r a k e is ­

T s u ts k a lle ,

o li o llu t n iin

k im p p u u n ,

n e u la , ja

p u re m a tta ,

h a u k k u i p ä iv ä t p ä ä s t ä ä n . . .

k u a : s e p y ö r i y m p ä r i ja h e n s ä

h y v ä n s ä

ta p a h tu u .

k o ir a lle , jo s t a

s iih e n

n ä lk iin ty n e is tä

h e ittiv ä t

is ä n t ä v ä k i

tu o k s u

ju o k s e e

s e n

s itä . S e r e p ii k a s v o t ja n ä y tä n

m u o d o s ta m a s s a

h y v in h a r jo it e t u lla

s e llä

h u n

m in ä p ä

r u u m is

k u in

ja

n y t,

v a a h d o te n ,

v e ti p e lä s ty n e e n

e i v u o ta n u t v e rta

t a n u t v a h in g o it t u n e e lt a . ” "K a ts o k a a

" S é m illa n te

H ä n

v e its iä , k o u k ­

a s e t t u i k ö m p le ö s t i p o lv ille e n

lo s t e li ä ä n iä sä

p ä ä lle .. .

n a h k a k o te lo m , ja

KOE-ELAINTEN MYYJIÄ

SINÄ KOE-ELÄINTEN MYYJÄ!

- paetkaa eläimet

Sin ä , jo k a olet m yyn yt k oiria tai k is s o ja tm s. koeeläim iksi; ole tk o k o s k a a n tullut ajatelleeksi, m il­ la isiin k ä r sim y k s iin m y y m ä si eläim et jo u tu v a t?

Olet k e n tie s p ä ättä n yt (ja e h k ä o sta ja tk in ovat niin sin u lle vakuuttaneet), että eläim et k ä rsiv ä t ja k u o ­ levat ih m ise n h y vin vo in n in p u o le sta ja auttavat tä ­ ten lä äkä reitä e tsim ä ä n u u s ia keino ja s a ir a u k s ie n v o itta m ise k si — että to isin s a n o e n s in ä o m a lta o s a lt a s i autat tiedettä m e n e m ä ä n eteenpäin. Ja tietysti h y ö d y t itse ra h a llise sti to im in n a sta si.

M itä ilm e isim m in olet s a a n u t e n s in n ä k in vää rä n k u v an siitä, k u in k a paljon eläim et kä rsiv ä t (toisin s a n o e n luulet, etteivät ne kärsi) ja t o ise k s i sin u lla on v ä ä riä tietoja tieteen e d is t ä m is e s t ä e lä in k o k e i­ den avulla.

E lä in k o k e ita ei te h d ä p e lk ä stä ä n lääketieteelli­ s is t ä sy istä . L u k u is ia ko ke ita su o rite ta a n a in o a s ­ taa n lä äk ä re id e n ja tutkijoiden väitösk irjoja varten — to isin s a n o e n n ä illä k o ke illa on m e rk ity stä pel­ k ä s tä ä n k oke en su o rittajalle h ä n e n u r a a n s a v a r­ ten.

H a n n e le L u u k k a in e n R aili V e s a n e n

Voim assaolevan eläinsuojelulain mu­ kaan kuka tahansa voi myydä eläim iä koe-eläim iksi tuskallisiin eläinkokeisiin.

Lain mukaan eläinkoelaboratorion tulee vain pitää ostopäiväkirjaa ostam istaan koe-eläim istä ja ilm oitettava eläim en m yyjälle mihin tarkoitukseen eläintä tul­ laan käyttäm ään. O stopäiväkirjoista pi­ täisi käydä ilmi eläintä ja sen myyjää koskevat tiedot. — Tekem iem m e tu tki­ m usten mukaan laboratorioiden ostopäiväkirjat ovat yleensä varsin puutteel­ liset tai sitten niitä ei löydy lainkaan, m utta viranom aiset eivät ole olleet kiin­ nostuneita näistä tapauksista, joissa la­ boratoriot ovat selvästi rikkoneet lakia.

K o k o n a a n toinen a s ia o n s e k ene n e lä im iä on m yyty koe-elä im iksi. V a ra ste tu t lem m ikit joutuvat v a rsin u s e in k o e -e lä in k a u p p ia id e n k y n s iin laborat o rio k a u p u n g e is s a . E rity ise sti v a p a a n a kulkevat k is s a t ja k a u p p o je n o v e n p ie lis s ä o m ista jia a n o d o tte le m a a n jätetyt koirat ovat s u u r e s s a v a a r a s ­ sa. K O E - E L Ä IN T E N M Y Y J IL T Ä El K Y S Y T Ä M Y Y ­ V Ä T K Ö H E O M I A E L Ä IM IÄ Ä N V A I V A R A S T E T T U ­ J A ! T ie d o s s a m m e o n m y ö s k in ta p a u k sia , jo is s a K e n n e lliito n a la in e n k a sva tta ja o n m yyn yt k o k o ­ n a is ia k o ira p e n tu e ita k o e -e lä im iksi v a s to in k a sva t u s s o p im u s ta . S y y n ä on sa a tta n u t o lla e p ä o n n is ­ tunut ro d u n ja lo sta m in e n tai rahapu la. Sitte n eri­ ty ise sti m a a s e u d u lta löytyy henkilöitä, jotka ke­ räävät n u rk is ta a n ja n a a p u re id e n k in n a v e to ista m u u ta m a n kerran v u o d e s s a k a s a n ei-toivottuja k iss a n p e n tu ja ja lähettävät ne sitten la atiko lla e lä in k o k e isiin .

T a m p e re e n koe-eläinten su o je lu ry on y h d e s s ä K iss o je n k a t a s tr o fiy h d is ty s ry:n k a n s s a k erä nn yt luettelon n iistä h e n k ilö istä , jotka ovat m yyn ee t k is s o ja T a m p e re e n b io lä äk e tie te e llise lle la ito k se l­ le v u o s in a 1 9 78— 82. J u lk a ise m m e ko. luettelon t ä s s ä k o k o n a is u u d e s s a a n . J a t k o s s a tu le m m e jul­ k a is e m a a n v a s ta a v ia luetteloita m y ö s m u ista lai­ to k sista .

SE U R A A V A T H EN K IL Ö T OVAT M Y Y N EE T K IS S O J A K O E-E LÄ IM E K SI: v 1978 14.2. O u ti K u rro n e n — ei o so ite tta — puh. 931-156878 2.4. K a lle H ietalahti, M u ro le puh. 931-84555 28.3. J a a k k o N ä sä rö , L e m p ä ä lä puh. 931-746315 31.3. ” 3.4. n 5.4. ” 10.4. ” 13.8.

1 k is s a 4 k is s a a 2 k is s a a 2 ” 2 ” 2 ” 1 2 ”

K u v a : S a m i B lä b e r g

v 1979 20.9. Pauli K a a sa la in e n , 38 58 0 S ä v i 1.10. Yrjö K a k so n e n , 6 4 0 5 0 M u n a k k a »I 3.10.

28.11. O lavi K ö yrä lä in e n , K a u k k a k . 3 Ta m p e re 20.9. H elie n M ä ke lä , 38 58 0 S ä v i v 1980 13.2.

19.2.

20.2.

22.8.

27.2.

19.8.

27.8.

2 k is s a a 8 k is s a a 10 ” 2 k is s a a 2 k is s a a

Kerttu Y li-H a n n u k se la , Ilm ajoki ” ” E s k o M e isa lm i, K u h m a la h ti kk.

M a rtta Tähti — ei o so ite tta

1 2 5 8 2 2 3

k is s a k is s a a k is s a a ” ” k is s a a k is s a a

v 1981 17.3. Viljo S illa n p ä ä , S ä ijä ** 24.3.

25.8. Yrjö K a k so n e n , 60 45 0 M u n a k k a It 3.9.

30.8. H a n n a Tähti, S ä ä k s m ä k i >> 31.8. ” 6.9.

8 4 5 1 1 4 1

k is s a a ” k is s a a k is s a k is s a k is s a a k is s a

v 1982 12.8. E s k o M e isa lm i, K u h m a la h ti kk.

— pu h 936-74039 22.8. T o in i Pirttiniem i (ei osoite tta) 29.8.

(1 leikattu) 25.8. Kerttu Y li-H a n n u k se la , Ilm ajoki 1.9. Viljo S illa n p ä ä , S ä ijä

1 5 2 3 2

k is s a k is s a a ” k is s a a k is s a a

Yrjö K a k so n e n , 64 05 0 M u n a k k a

M u u t a m a v u o s i sitte n R u o t sin e lä in k o k e ita v a s ­ tu sta v a y h d is t y s ju lk a isi t e h d e ssä ä n v a s ta a v ia luetteloita R u o t s is t a ja kehoitti jä s e n iä ä n kirjoit­ ta m a a n ja so itt a m a a n koe-eläinten m yyjille. J ä s e ­ net re a g o iva t v o im a k k a a st i ja koe-eläinten tukkum yyjät joutuivat y le ise n p a in o s t u k s e n k ohteeksi, jotkut jo p a h ä p e is s ä ä n lopettivat to im in ta n sa .

Ih m is e n ä m e h ä p e ä m m e koe-eläinten m yyjien v u o k si. K u in k a joku voi ra h a s ta m y y d ä jo n k u n e lä in p a ra n te stim a te ria a lik si t u s k a llis iin e lä in k o ­ keisiin. S e o n rik o s a lu o n to a v a sta a n . S e o n rik o s m y ö s k a n s s a ih m is iä koh taa n , k o s k a e lä in k o k e i­ den tu lo k se t eivät o le so v e lle tt a v iss a ihm ise en.

E rity ise n e p ä lu o te tta v ia ovat kokeet juuri nä illä k a d u lta o ste tu illa eläim illä, k o s k a niide n ge nee tti­ nen t a u st a ja k a s v u y m p ä ris tö ovat tu ntem atto­ mia.

S e u r a a v a teksti o n o so ite ttu kaikille koe-elä in­ ten myyjille.

O n todettu, että 9 0 % e lä in k o k e is ta o n ns. tur­ hia kokeita. N ä ih in voi la s k e a em. lä äk ä rie n ja tut­ kijoiden karriäärin p ö n k ittä m is e k si tehtyjen k o k e i­ den lis ä k s i k o sm e tiik k a te o llisu u d e n kokeet, alkoholi-, tup a kka- ja h u u m a u sa in e k o k e e t, so ta teollise t kokeet, m yrkkyje n ja turhien lä äk k e id e n (joita o n jo sa to ja t u h a n s ia m a a ilm a s s a , k y m m e ­ niä e rim e rk k isiä s a m a a n vaivaa n) te sta am in e n , o p iske lijo id e n su o ritta m a t koke et (jotka v o ita isiin korvata e sim . film eillä) ym. ym.

S e k y m m e n e n p ro se n ttia e lä in k o k e ista , joita ei la sk e ta turhiin k o ke isiin , o n se k in arvelu ttava m er­ kity k se llisy y d e ltä ä n . S u u r in o s a ih m ise n s a ir a u k ­ s is t a o n h ä n e n it s e n s ä a ih eu ttam ia, ns. e lin taso sa ira u k s ia , jotka v o ita isiin e n n a lta e h k ä is tä o ik e a l­ la ravinnolla, liik k u m ise lla ja e n n e n k a ik k e a sillä, että ih m in e n itse o tta isi v a s tu u n o m a s t a tervey­ d e s t ä ä n e ik ä s y s ä is i s itä k o k o n a a n lääkärille. L ä ä ­ kärit n y k y ä ä n e n n e m m in k in hoitavat sa ira u tta k uin terveyttä, ja tällain e n s u u n t a u s o n k ie ro u tu ­ nut ja väärä.

J o s k u itenkin y h ä olet sitä mieltä, että e lä in k o ­ keita tarvitaan, k a n n a tta a otta a selvää , k u in k a luotettavia e lä in ko k e e t loppujen lo p u k si ovat. N ii­ den lu o te tta v u u d e sta on paljon v ä ä rä ä tie toa k a n ­ s a n k e s k u u d e s s a , sillä o n h a n selvää , etteivät tut­ kijat h a lu a p a lja sta a t ö p p ä y k siä ä n . U se ita e lä in ­ ko ke ita ei voi s e lla is e n a a n so v e lta a ihm ise en, ei­ kä m o n ia lä ä k k e itä voi k ä yttä ä ilm an riskejä, v a ik ­ ka ne o lisi testa ttu eläim illä — t ä stä y h te n ä e s i­ m e rk kin ä lu k u isis t a thalid om id i-k a ta strofi.

M ik s i tutkijat eivät sitten siirry v a ih to e h to isiin m enetelm iin e lä in k o k e id e n sijasta, jo s ne kerran ovat niin e p ä lu o te tta v ia ? S ik s i, k o s k a vaih toe htom e netelm ät (joita on paljon, ja lis ä ä k e k sitä ä n k o ­ ko ajan) vaativat tutkijoilta e n e m m ä n tietoa ja tai­ toa ja s ik si, k o s k a o n a in a h e lp o m p i tu rva u tu a v a n h a a n ja tuttuun kuin a lk a a a k tiiv ise sti e tsiä uutta.

S in u n o n s y y tä te h d ä itse lle si se lv ä k si, m ik si o i­ k e a sta a n pidät niin its e s tä ä n s e lv ä n ä , että ih m i­ se llä on rajaton o ik e u s kid u tta a ja ta p p a a e läim iä o m a k si h y ö d y k se e n . K u k a on a n ta n u t ih m ise lle o i­ k e u d e n ? O let lu u lta va sti v a lm is m e lko raju stikin tu o m itse m a a n esim . H itlerin ajan S a k s a n k e s k i­ tysleire illä tap a h tu n e e t ihm isk ok e e t. M itä e ro a on e lä in k o k e illa n iih in n ä h d e n ? O n k o a in o a p u o lu s ­ t u s se, että m e o le m m e ih m isiä ja eläim et " v a i n ” e lä im iä ? E lä in ei voi ta iste lla e ik ä va stu ste lla , eikä k u k a a n k y s y s e n m ielip id että sille itselleen tär­ k e ä s s ä a s i a s s a — s e p a kotetaa n. O n niin h e lp p o kid u tta a p u o lu stu sk y v y tö n tä . O le m m e k o e tu o i­ k e u t e t u s s a a s e m a s s a vain sik si, että o le m m e v o i­ m a k k a a m p ia ? M itä jo s a v a ru u d e s ta tulisi v o im a k ­ ka a m p i ja kehittyn ee m p i o t u s ja v e isi sin u t om iin tieteellisiin k o k e is iin s a ? H y v ä k s y is it k ö s e n vain sik si, että tuo o t u s o n v o im a k k a a m p i ja v iis a a m p i?

Ih m ise t y le e n sä väh ätte levät e lä im e n k y k y ä kär­ s iä ja tuntea tu sk a a . L is ä k s i m e tie d ä m m e hyvin v ä h ä n siitä, m itä la b o ra to rio is sa t e h d ä ä n eläim ille — nä itä a sio it a ei kovin paljon ha lu ta se tv iä julki­ s u u d e s s a . J u lm im p iin k o k e isiin ku u lu va t säteilykokeet, aivokokeet, h u u m a u sa in e k o k e e t, liikenneo n n e tto m u u sk o k e e t, k a k s ip ä is e n k oira n ra k e n ta ­ m inen k a h d e s ta e lä v ä s tä t ä y s ik a s v u is e s t a k o ir a s ­ ta, t u s k a n a istim isk o k e e t, j o is s a eläim ille a ih e u te ­ taa n hirvittäviä t u s k ia m illoin m illäk in tavalla (n äi­ täkin ko ke ita tod ella tehd ä än , ja siitä h u o lim a tta m onet ih m ise t eivät u sk o , että eläin k o ke e kivun tä sm ä lle e n s a m a lla tavoin kuin ihm inen ) jne. T ä l­ la ise t kovin julm at koke et su u ri o s a ih m isis tä on v a lm is tu o m itse m a a n . M u tta o n hu om a ttava , että esim . k an iini ko ke e hirvittäviä tu skia , kun se n kyynelettöm iin silm iin tip u te ta an s y ö v y ttä v ä ä ainetta tai kun s e n korviin (jotka ovat hy vin herkät) a ih e u ­ tetaan tu p a kk a te rva lla sy ö p ä . E ik ö rä ä k k ä y k s e k si voi la s k e a m y ö s, kun terve e se e n k o ira a n istu te ­ taa n s y ö p ä tai m a k sa k irro o si, tai a p in a a n s u k u ­ p u o lita u ti? Y le e n s ä ko ke e n jälkeen e lo o n jä än e e l­ le eläim e lle ei a n n e ta kipuja lievittäviä lä äkkeitä (sillä s e on kallista), s a m a a e läin tä v o id a a n k äyt­ tää m o n ta k in kertaa koke isiin . J o tk u t koke et s u o ­ ritetaan niid e n lu ontee n tak ia ilm a n n a rk o o s ia tai p u u d u tu sta , v a ik k a k oe o lisi t u sk a llin e n k in — eläin vain la m a u te ta a n niin, ettei s e p y sty v a s t u s ­ telem aan, tai siltä le ika ta an ään ijän te et poikki. Ei p id ä u n o h ta a m y ö s k ä ä n h u o n o ja o lo su h te ita , jo is ­ s a eläim et joutuvat e lä m ä ä n k o ke id e n u lk o p u o le l­ lakin; ne elävät a h t a is s a h ä k e is s ä s a ir a in a tai s il­ vo ttu in a e ik ä k u k a a n ra k a sta niitä e iv ä tk ä ne s a a olla k o s k e t u k s is s a lajitove reih insa. E lä im et k o k e ­ vat m y ö s h e n k ise n h ä d ä n ja t u s k a n o le e llise sti s a ­ m a lla tavoin k uin ihm ise tkin. Ä lä m yy eläviä ole ntoja koe-elä im iksi. O n va r­ m a a n m ie lly ttä vä m p iä k in ja in h im illise m p iä ta p o ­ ja h a n k k ia rahaa. O ta a in a k in k u n n o lla se lv ä ä a s i­ o is ta ja m ieti m ik ä o n o ik e in ja m ik ä väärin, e n n e n ­ kuin myyt. S e n lisä k si, että p e la sta t n u o eläim et k id u tu k se lta ja k uolem alta, teet m y ö s itse lle si p a l­ v e lu kse n , sillä its e k k y y s ja ju lm u u s kovettavat s i ­ tä p a ra sta o s a a s in u s s a ; r a k k a u s ja o ik e u d e n m u ­ k a is u u s ei k o s k a a n v a h in g o ita ketään.

Y le e n s ä koe-eläim et k a sv a te ta a n R u o t s is s a ju u ­ ri tätä ta rk o itu sta varten (d e stin a a tio k a sva tu s).

P o ik k e u k se n m u o d o sta v a t hevoset, karjaeläim et, villieläim et, tu rk ise lä im e t k a n ia lu ku un ottam atta, siipikarja, matelijat, kalat ja se lk ä ra n ga tto m a t.

E p ä m ä ä rä is is t ä lä h te istä h an kittu ja k is s o ja ja koi­ ria ei s i i s n a a p u r im a a s s a m m e harrasteta.

SCANDLAS-SYMPOSIUM H elsingissä 7 — 9.4.83 Keski-Suomen koe-eläinsuojeiu ry:n jäsenlehti 12.12.-83

N O RJA

Huhtikuun alkupuolella pidettiin Hel­ singissä pohjoism aisen koe-eläintieteen järjestön, ScandLASin symposium.

Kaksipäiväisen tieteellisen ohjelm an puitteissa alan asiantuntijat keskusteli­ vat mm. koe-eläinlainsäädännöstä eri maissa sekä eläinten käyttäm isestä korkeakouluopetuksessa.

S y m p o siu m -s a to a :

Koe-eläinlainsäädännöstä eri maissa SUOMI K e rra ta a n p a a lk u u n o m a n m a a m m e tilannetta.

M e illä koe-eläinten käyttö ä sä ä te le v ä t e lä in s u o ­ je lulakiin liittyvä a s e t u s e läin ten k ä y ttä m is e s tä tie te e llisis sä k o k e is s a (1971) s e k ä m aa- ja m e ts ä ­ ta lo u s m in is te riö n e lä in lä ä k in t ö o sa s to n ohjeet ja su o s itu k se t. A s e t u s a n ta a lä äkä reille ja e lä in lä ä ­ käreille o ik e u d e n te h d ä e lä in k o k e ita ilm an m uita p ä te v y y sv a a tim u k sia . M u id e n tutkijoiden, kuten b io lo g ie n ja p sy k o lo g ie n , on a n o tta v a lu p a m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö n e lä in lä ä k in t ö o sa s to lta ja p y sty ttä vä o s o itt a m a a n o le v a n s a pä teviä s u o ritta ­ m a a n eläin ko k e ita. K o e -e lä im iä käyttä vä n la ito k ­ se n a lo it t a e s s a to im in ta n sa a s ia s t a o n te h tävä il­ m o itu s m in iste riö ö n . L a it o k se n e s im ie h e n v a lv o n ­ n a s s a ja v a s tu u lla m y ö s henkilöt, joilla ei o le lä ä ­ kärin tai e lä in lä ä k ä rin tu tkin to a tai m in iste riö n lu­ paa, sa a v a t te h d ä e läin kokeita. T ä lla is ia h e n k ilö i­ tä ovat e sim . op iske lijat, m a h d o llis e s ti m y ö s la b o ­ ra to rio h e n k ilö k u n ta s e k ä m u id e n alojen tutkijat.

L ä ä n in e lä in lä ä k ä rillä tai m aa- ja m e ts ä t a lo u s m i­ n iste riö n e lä in lä ä k in t ö o sa s to n v altu u ttam alla h e n k ilö llä on o ik e u s t a rk a sta a koe-eläintilat ja olla lä s n ä k o k e iss a , jollei t ä s tä ole haittaa. M in is ­ teriö o n s u o site llu t eettisten to im iku n tie n p e ru sta ­ m is ta tu tk im u sla ito k siin . T o im ik u n ta k ä y läpi lai­ t o k s e n t u tk im u ss u u n n ite lm a t a rvio id en ne tieteel­ liseltä s e k ä ee ttise ltä k a n n a lta ja a n ta a jo k o p u o l­ tavan tai k ieltävän la u s u n n o n työn a lo itta m ise sta .

L a u s u n t o on ku ite n k in vain n e u v o a antava, ei sito ­ va. T o im ik u n ta a n s a a tt a a la ito k se n jo h d o n ja tut­ kijoid en lis ä k s i k u u lu a h e n k ilö k u n n a n s e k ä e lä in ­ su o je lu n e d u sta ja ja lä ä n in e lä in lä ä k ä ri. J o ita k in to im iku n tia o n k in m a a h a m m e perustettu, ei k u i­ t e n k a a n lä h e sk ä ä n kaikkialle.

L a in s ä ä d ä n n ö s t ä m m e kerton ut K u o p io n k o r­ k e a k o u lu n rehtori, prof. O sm o Hänninen kiinnitti p u h e e n v u o r o s s a a n h u o m io ta ko e -e lä in a la n k o u lu ­ tu k se n p u u tte e llisu u te e n m a a s s a m m e . K a ik illa m a h d o llisilla ta s o illa — eläintenhoitajat, la b o ra ­ to rio h e n k ilö k u n ta , tutkijat — on h u u ta v a p u la k o u ­ lu tu k se sta . T u tk ija p iire issä o n k in v a s ta viim e a i­ k o in a ryh d ytty k e s k u st e le m a a n e läin ten la ad u n p a ra n ta m ise sta . S iin ä o lis ik in h u o m a tta v a sti p a ­ ra n ta m ise n varaa.

H ä n n in e n h u o m a u tti m yö s, että to isin kuin m u ua lla , e läin ten k äyttö k o sm e tiik k a te o llisu u d e s-

A lk o h o litu tk im u s ta

S u o m e s s a

K u v a : A n n u a l P ic t o r i a l R e v ie w

1972

s a s a m o in k uin s o ta -a se id e n t e s t a u k s e s s a on m eillä v a rsin v ä h ä istä , v a ik k a ju lk is u u d e s s a juuri niitä v a s ta a n h y ö k k ä illä ä n nä kyvim m in.

E lä in su o je lu la k ia m m e ja se n m u k a n a a se tu st a e läin ten k ä y t tä m is e s tä tie te e llisis sä k o k e is s a u u ­ d iste ta a n pa rh a illaa n . U utta a s e tu s e h d o t u s ta on k äsite lty le htem m e n u m e r o s s a 3.

RUO TSI R u o t siin sa a tiin uu det m ä ä rä y k se t koe-eläinten k ä y tö stä v u o n n a 1979. O h je ita o n m y ö s e lä in tilo is­ ta, k u lje tu k se sta ym s. E lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n t o im e e n p a n o s ta ja v a lv o n n a st a on v a s t u u s s a m a a ta lo u sh a llitu s.

M a a s s a on v a lta k u n n a llin e n e lä in k o e to im ik u n , ta, jo n k a puh e e n jo h tajan nim ittää m a a n hallitus. ■»T o im ik u n n a n p ä äte h tä vä t ovat: — e d is tä ä y h te isty ö tä koe-eläinten kasvattajien, tutkijoiden, eläin te n h o ito- ym. h e n k ilö k u n n a n , e lä in te n su o je lijo id e n ja v ira n o m a iste n välillä — s u u n n ite lla tu le va a k o e -e lä in to im in ta a ja t y ö s ­ k e n n e llä v a ih to e h to iste n ja e lä in k o k e ita k o r­ vaa vie n m e netelm ien k e h ittä m ise k si — v a lv o a p a ik a lliste n eettisten to im iku n tie n t y ö s ­ k entelyä — tu k e a ra h a llise sti ns. v a ih to e h to m e n e te lm illä te h täv ä ä tutkim u sta.

J o k a is e s s a R u o t sin y lio p is t o k a u p u n g is s a on o l­ tava p a ik a llin e n eettinen toim iku nta. T o im ik u n n a t ovat R u o t s is s a k in v a in n e u v o a antavia. M a a llik o il­ la, tutkijoilla ja la bora to rio- ym. h e n k ilö k u n n a lla tulee o lla yh tä su u ri e d u s t u s to im ik u n n iss a . T o i­ m ik u n tie n pelättiin a lk u u n lisä ä v ä n k o v a sti b yro ­ kratiaa, m utta p e lko o n o so itta u tu n u t liioitelluksi.

J o n k in verran o n g e lm ia on a ih e u tta n u t k ä site ltä ­ vien tu tk im u ste n s a la s s a p ito v e lv o llis u u d e n n o u ­ dattam inen.

N orjan e lä in k o k e ita k o sk e v a t s ä ä d ö k s e t ovat v u o d e lta -76. N e k o sk e v a t k a i k k i a e l ä i m i ä , m y ö s se lk ä ra n g a tto m ia . N orja n ed u staja, R.T. Fosse B e rge n in y lio p is to st a lu onn eh tii la kia s i ­ n ä n s ä y k sin k e rta ise k si; m in k ä ä n eläim e n ei a n n e ­ ta k ä r siä tarp e ettom asti. Se n, m ik ä o n tarp e e to n ­ ta k ä rsim y stä , p ä ä ttä ä eläin ko e to im ik u n ta.

N o rja la ise n e lä in k o e to im ik u n n a n p u h e e n jo h ta ­ ja na on lakim ies, m u in a jä s e n in ä 2 lääkäriä, 2 e lä in lä ä k ä riä ja y k si eläintieteilijä. E lä in te n su o je lijoita ei to im ik u n ta a n kelpuuteta.

J ä rje ste lm ä n e tu n a on se, ettei s e ole kovin b y ­ rokraattinen. Tu tkija on s u o r a a n v a s t u u s s a to im i­ kunnalle, ei la ito k s e n s a jo h d o n kautta. J o k a is e s t a tu tk im u sla it o k s e s t a on nim etty p a ik a llin e n v a s ­ tuuh en kilö, joka o n s u o r a a n v a s t u u s s a valtion k e s k u st o im ik u n n a lle koe-eläinten k äytö stä . V a li­ tu k se t p a ik a llise n e d u sta ja n p ä ä t ö k s is t ä te h d ä ä n toim iku nn alle. N ä in vältetää n p a ik a lliste n in tre s­ sie n v a ik u t u s p ä ä tö k se n te k o o n . P a ik a llin e n v a s ­ tu u h e n k ilö voi te h d ä la ito k se n tai tutkijan k a n n a l­ ta e p ä m ie llyttä viä kin p ä ä t ö k s iä tarv itse m atta pe­ lätä p a in o stu sta . P a ik a llise lla v a stu u h e n k ilö llä on v a p a a p ä ä s y k a ik k iin koe-elä intiloihin ja o ik e u s p ä ä s tä s e u ra a m a a n m itä t a h a n s a koetta. T o im i­ k u n n a lla on valtuu d et te h d ä y llä t y st a r k a s tu k s ia la ito k s iss a .

H u o n o ja k in p u o lia jä rje ste lm ä ssä on. P a ik a lli­ se n v a stu u h e n k ilö n m o tiv a a tio sta riippuu paljon, s a m o in h ä n e n v a lis t u n e isu u d e st a a n ja k o u lu t u s ­ t a s o s ta a n . V o id a k s e e n tehd ä päteviä p ä ä t ö k s iä h ä n e n o lisi tu n n e tta va tarkoin työ, jo sta p ä ä tö stä a n o taa n , ja s e n v a ik u tu k se t eläim een, to isin s a ­ n o en h ä n e llä o lisi oltava valtava a sia n tu n te m u s.

A la n k o u lu t u k se st a o n k u itenkin N o r ja s s a k in p u u ­ tetta!

A s ia n t u n te m u k s e n lis ä k s i työ vaatii p a ik a llis e l­ ta v a stu u h e n k ilö ltä riip p u m attom uu tta; o m a tutki­ m u s ja eläinten etu sa a tta v a t o lla ristiriid a ssa .

D ip lo m a tia a k in tarvitaan: K u in k a s a n o a ei tu le va l­ le n o b e lis tille ? T o im ik u n n a s s a to im im in e n vie m y ö s paljon a ika a, o m a a tu tk im u sty ö tä tulee p a ­ k o sta k in laim inlyötyä.

TANSKA T a n s k a n la in s ä ä d ä n t ö k o sk e e k a ik k ia tieteelli­ s e s s ä t u t k im u k s e s s a käytettyjä s e lk ä ra n k a isia .

T u tk im u k s e s ta v a s t u u s s a ole va lla h e n k ilö llä on oltava lu p a tiettyihin tai k aik kiin tietyllä eläin lajil­ la tehtäviin k o ke isiin . L u v a n s a a m is e k s i h ä n e n on o so ite tta v a p ä te v y y te n sä o ik e u sm in iste riö n eläink o e la u ta ku n n a lle . K a ik is t a töistä, jotka sa a tta v a t a ih e u ttaa eläim e lle k ip u a tai sa a tta v a t se n lu o n ­ n o tto m a a n tilaan, jo h o n voi liittyä k ä rsim y stä , on p id että vä p öytäkirjaa. Luv a n h a ltija n on v u o sitta in a n n e tta v a se lv ity s k u h u n k in k o k e e se e n käytetty­ jen e läin ten m ä ä r ä s tä s e k ä o n k o koke et tehty taju isilla eläim illä. M y ö s tu sk a tto m iin k o k e isiin k u ­ ten v e rin äytte id en ottoon, k u d o ste n o tto o n vilje­ lyä varten, ja k o n tro lle in a käytettyjen eläinten

m ä ä rä on ilm oitettava. P e lk ä s tä ä n tu sk a tto m ia k o ke ita tekevät he nkilöt eivät ta rv itse m in iste riö n lupaa, e ivätk ä he jou d u ra p o rto im a a n eläinten k ä y tö stä ä n .

E lä in te n käyttö o p e t u k s e s s a o n sallittu k o rk e a ­ k o u lu t a s o lla s e k ä e lä in ten ho ita jien k o u lu t u k s e s ­ sa. J ä lk im m ä is e s s ä t a p a u k s e s s a eläim et on a in a n u kutetta va ja lopetettava n a rk o o s in a ikana. M i­ n iste riö llä on o ik e u s vaa tia k ä y te ttä vä k si vain tie­ teellisiin ta rk o itu k siin kasva te ttu ja eläim iä. Tä tä v a a tim u sta ei k u ite n k a a n ole vie lä sa a te ttu v o i­ m aan.

O n g e lm ia lain n o u d a t t a m is e s s a sa a tta v a t a i­ h e utta a k a n sa in v ä lise t (O E C D :n , E E C :n ym) eläink o k e e llista tu tk im u sta k o sk e v a t ohjeet. O n k o tut­ kijan se u ra tta v a e n n e m m in nä itä oh je isto ja kuin o m a n m a a n la in s ä ä d ä n n ö n e e ttisiä n ä k ö k o h t ia ?

T a rp e e tto m a n s u u ria e lä in m ä ä riä k u lu u ja tarp e e­ to n ta k ä r sim y s t ä a ih e u tu u ja tk u va sti k a u p a lliste n la b o ra to rio id e n s e u r a t e s s a k a n s a in v ä lis iä ohjeita ja v a a tim u k s ia ilm an o m a a ha rkinta a, k uten keit­ tokirjan reseptiä. H y v ä n ä e sim e rk k in ä tä lla is e s ta tila n te e sta on paljon p uh uttu ja kritisoitu v a a ti­ m u s t ä s m ä llis is t ä LDgQ-arvoista t u tk itta e ssa esim . lä ä k e a in e id e n m yrkyllisy yttä. E m m e tee p a ljo a ­ k aa n tiedolla, että tietty m ä ä rä jota kin ain etta ta p ­ p a a eläim en. T a rv itse m m e tietoa siitä, m ikä a n n o s a ih e u tta a h ä iriöitä e lim ist ö s sä . L D 50-arvoja a rv o k ­ k a a m p a a tietoa a n ta isi eläinten oire id en y k s it y is ­ k o h ta in e n tu tkim u s. T ä lla ise t tiedot o lisiva t tärkei­ tä a rv io ita e s sa ain e e n m a h d o llise sti ih m ise lle a i­ h e u tta m a a riskiä. L is ä k s i y k sit y isk o h ta ise t oire i­ den k u v a u k se t o lisiva t v a rsin ta rp e e llisia m yrkyty sk e sk u k sille .

P o h jo ism a id e n e d u sta jie n lis ä k s i m y ö s L ä n siS a k s a lla ja U S A :lla oli lyhyet puh ee nvuorot.

S a k s a n e d u sta ja k o ro sti v a a tim u sta tieteellisen tu tk im u k se n v a p a u d e sta . T u tk im u sta tu lisi rajoit­ taa m a h d o llis im m a n väh än . T u tkijoid e n tulisi o s a llis t u a a k tiivise m m in ju lk ise e n k e s k u ste lu u n e lä in ko k e ista . N e u v o ja siitä, m iten k ä site llä e lä in ­ k o ke id e n v a s tu sta jia ja kertoa tu tk im u ste n te o sta s u u re lle y le isö lle kaivatta isiin , ja tä lla isia ohjeita o n k in jo o le m a ss a . S a k s a s s a e lä in k o k e ita v a s t u s ­ tavat pienet, ä ä n e k k ä ä t ryhm ät, joid en k a n s s a on jo k se e n k in m a h d o to n ta k e sk u ste lla . L o p p u je n lo­ p u k s i u se im m a t ih m ise t k u itenkin h y v ä k sy v ä t a i­ n a k in su u rim m a n o s a n e lä in ko k e ista .

A m e rik k a la in e n jo h ta va koe-eläintieteilijä C.M. Lang totesi, että e tiik a sta o lisi k e s k u ste lta v a k a i­ killa koe-eläinten k ä y tö n t a so illa e läin ten k a s v a t ­ tajista tutkijoihin. K oe -e lä im iä on edelleen p a k k o käyttää, jollem m e ta h d o ta a n tu a ta k a is in siih e n kauteen, jolloin ku lk u ta u d it vielä ra ivo siv at ta p p a ­ vina. N y k y in e n laki U S A : s s a ta k a a eläim ille tä y ­ den su o jan , m utta la in s ä ä d ä n t ö ä tä rk e ä m p ä ä on e läin ten käyttäjien a se n n o itu m in e n . K oe-e lä im en a se m a riip p u u la ito k se n e e ttise stä ta so sta . K o l­ m en R:n (R ed uce, Refine, R e p la ce ) ja kolm e n S:n (g o o d S c ie n c e , g o o d S e n s e , g o o d S e n sib ility ) peri­ aatetta o lisi a in a n o u d a te tta v a tu t k im u st y ö s sä .

M y ö s A m e r ik a s s a tutkijat ja k oe-eläinsuojelijat ovat a ik a lailla so tajalalla. Y le is ö ei lu ota tutkijoi­ hin, t o isa a lta tu tk ija k u n n a n k a a n ei p itä isi s o k e a s ­ ti p u o lu ste lla k a ik k ia töitä. L a n g esittikin, että tut­ kijoiden o lisi ryh d yttä vä a k tiiv ise sti to im im a a n A n im a l VVelfare -liikk e e ssä . T u tk ijo illa h a n on en i­ ten tie toa ja p a rh a a t v a ik u tu sm a h d o llisu u d e t.

N ä in p y sty ttä isiin te h o k k a a sti p a ra n ta m a a n e lä in ­ ten a s e m a a ja y le isö n lu o tta m u sta tutkijoihin n ä i­ den itse t u o m it e s s a ee ttise sti arveluttavat työt.

Kettuja käytetään m e tsä stysko k e issa

M A T K A M U IST O JA , J O T K A TUHOAVAT E L A M A A M a a ilm a n

Hannele Luukkainen

M a a - ja tä m ä n

Kunnaneläinlääkärin kirjeessä puhutaan vain kettujen käyttämisestä luolakoirakokeissa. Ongelm a on kuitenkin käytännössä huomattavasti laajempi, sillä saamiemm e tietojen mukaan esimerkiksi kissoja käytetään varsin ylei­ sesti ja surutta vastaavissa k o ke issa Jopa niin, että kis­ soilta ensin poistetaan kynnet, etteivät ne pääsisi vahin­ goittamaan metsästyskoiria. Mielestämme kyseessä on niin suuren luokan eläinrääkkäys ja eläinten väärinkäyttö, että se on välittömästi kiellettävä Julkaisemme oh essa kunnaneläinlääkäri Hermansonin ministeriölle lähettämän kirjeen ja Koeeläinten suoje­ lu ry:n antaman lausunnon asiasta.

Maa- ja Metsätalousministeriön □äinlääkintöosasto Asia: Kettujen käyttäminen luolakoirien metsästyskokeissa. Pyydän ohjeita eläinsuojelukysymyksessä.

Toimialueellani on jo muutamana kesänä pidetty Hel­ singin Seudun Mäyräkoirakerhon järjestämä kesäleiri kunnan om istam assa leirikeskuksessa.

Luolakoirien kilpailuissa on käytetty eläviä kettuja Itse en ole käynyt paikalla koska leiri on ollut loma-aikanani, jolloin olen ollut poissa paikkakunnaltani. Ensi kesänä sam a järjestö on taas tulossa tänne pitämään leiriään.

En tunne lähemmin luolakoirametsästysharrastusta, mutta olen kuullut, että eri puolella Suom ea järjestetään luolakoirakokeita joissa apuvälineinä käytetään eläviä kettuja. Voidaanko tällaista pitää hyväksyttävänä?

Pyydän kunnioittaen neuvoja tässä kysym yksessä.

Jos olisi syytä kieltää kettujen käyttäminen tällä leirillä, olisi mielestäni korrektia tehdä se hyvissä ajoin, jotta jär­ jestäjät voisivat ottaa sen huomioon ensi kesän leiriä suunnitellessaan.

Pomarkku 1.12.-83

h yvä , n e n

S u o m e n

jo ta

u lk o m a ille

ja e ta a n

to iv o tta v a s ti s e jo u tu u

m a tk a a ja n

k ä s iin

jo is s a k in

lä h te v ille .

ja

ra h a s to

ja

o v a t p a in a tta n e e t

E s ite

m a tk a to i­ o n

e r ittä in

m a h d o llis im m a n

m o ­

a ja tu k s iin .

ANN A NIIDEN ELÄÄ

taan m e t s ä s t y k s e s t ä sa a tu ja tuloja. H a r ra st u s to i­ m in ta n a m e t s ä s t y s o n v a rsin arveluttavaa, jo s s ii­ hen liittyy s a d is t is ia piirteitä. V a lite ttava sti s u o ­ m a la iste n m e tsä stä jie n a m m a ttita ito on paljon m a in o s te tu s ta "m e t s ä s t ä j ä n tu t k in n o s ta ” h u o li­ m atta sä ä littä v ä n he ikko. K u n m e tsä stä jie n jäljil­ tä ja tk u va sti ta v a ta a n kolm e- tai k a k sija lk a isik s i a m m uttu ja eläim iä, tätä h a rr a s t u s ta o n ryh d yttä ­ vä ta rk a sti v a lv o m a a n ja rajoittam aan. K a tso m m e , että m e t s ä s t y s ja k aikki s iih e n liittyvä toim inta on ta p a h d u tta v a niin, että eläim ille ei tuoteta k ä r s i­ m y s tä tai tu sk a a . S ite n m y ö s k ä ä n lu ola koirie n k o u lu t u k s e s s a ei tule s a llia kä yttä ä " r iis t a n a ” m i­ tää n e läviä eläim iä, ei kettuja e ik ä k isso ja .

H e ls in g is s ä 10.1.1984 K oe-e lä inten su o je lu ry S u o m e n s u u rin e lä in su o je lu y h d is ty s H a n n e le L u u k k a in e n puh ee njohtaja

Kaj Herm anson 29630 Pomarkku

Maa- ja metsätalousm inisteriö Eläinlääkintöosasto A sia : L a u s u n t o elävien kettujen k ä y t tä m is e s tä m e t s ä s t y s k o k e is s a .

V iitate n m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö n e lä in ­ lä ä k in t ö o s a s t o n la u s u n t o p y y n t ö ö n (no 1051/14583) m a a m m e s u u rin e läin su o je lu jä rje stö Koee läin ten su o je lu ry e sittä ä se u ra a v a n : M a a s s a m m e harjoitettava m e t s ä s t y s o n lä h e s 100 p ro se n ttis e s ti ns. v ir k is t y sm e ts ä st y s tä . M e t­ s ä s t y s t ä ei v o id a s iis p u o lu ste lla ta lo u d e llisin pe­ rustein. H a rve m m in a in a k a a n verottajille ilm o ite­

e s itte e n ,

m is to is s a

Tietyt koirakerhot käyttävät eläviä kettuja luolakoirakoulutuksessa ja -kilpailuissa riis­ tana. Luoteis-Satakunnan kunnaneläinlää­ käri on nyt kiinnittänyt asiaan huomiota ja pyytänyt maa- ja metsätalousministeriöltä ohjeita siitä onko menettely hyväksyttävää vai ei. Maamme korkein eläinsuojeluviranomainen — maa- ja metsätalousministeriö — ei ilmeisesti osannut/uskaltanut itse ot­ taa asiaan kantaa suoralta kädeltä, vaan se lähetti sen lausuntokierrokselle.

L u o n n o n s ä ä tiö n

m e ts ä ta lo u s m in is te r iö

K u v a : S a m i B lä b e r g

M o n e t y le ise t m a tk a m u isto e sin e e t o n v a lm is ­ tettu lu o n n o n v a ra ise st a eläin- tai k a s v ik u n n a s t a s a a d u s t a ra a ka -a in e e sta . K o v in u s e in e s in e on tehty kasvi- tai eläin lajista, joka o n u h a n a la in e n , v a a r a s s a k a d o ta m a ap a llo lta .

Y k s is t ä ä n n is ä k k ä is t ä 1 0 0 0 lajia o n s u k u p u u t o n p a rta a lla ja k a sv ila je ista peräti 25000. Lajien h ä ­ v iä m in e n k ö y h d y ttä ä luontoa, y k s ip u o lis t a a ja ikävö ittää e lin y m p ä ristö ä m m e .

O le tk o tullut ajatelleeksi, että s in u n k in m a tk a ­ m u ist o s i s a a tt a a o lla o s a n a s iin ä k a u p a s s a , jo n k a s e u r a u k s e n a jokin eläin- tai kasvilaji h ä v iä ä m a a ­ p allolta ik u is ik s i a jo ik s i?

S e u r a a v ia u h a n a la is ia eliölajeja tai niid e n o s ia käyte tää n y le ise sti m a tk a m u isto je n m ateriaalina: • su u re t k issa e lä im e t, leopardi, ge p ard i, tiikeri, oselo tti ja p u u m a — n a h o is t a tu rk ik sia — k y n s is t ä ja h a m p a ist a koruja • n o rsu — lu u s ta k o riste -e sin e itä ja koruja — jo u h ista koruja — n a h a s ta la ukkuja • se e p ra — n a h a s ta taljoja • krokotiili, a lligaatto ri, k aim a an i, m onet k ä ä r­ meet — n a h o is t a laukkuja, lom p ak oita , k e n k iä ja vöitä • korallit, e rity ise sti m u sta k o ra lli — koriste -esine itä , koruja • k ilp ik o n n a — lu u s ta k oriste -esine itä , koruja — lih a sta lientä • petolin nu t — k y n s is t ä koruja • p a p u k aija t ja m u ut v ä rik k ä ä t linnut — s u lis t a k o riste -e sin e itä • orkid e a t ja m uut värik k ää t k asvit — k o ris te k a sv e ik s i • k a k tu k se t • sa rv ik u o n o t — s a rv e a ja u h e ttu n a lä ä k k e e k si — sa rv e n k a p p a le ita ta ik a e sin e in ä • kotilot ja s im p u k a t — k u o rista k o riste -e sin e itä S in ä k in voit a u tta a u h a n a la iste n lajien s ä ily m i­ s e s s ä , jo s h a n kit m a tk a m u is to k s i m ie lu u m m in esim . p a ik a llisia k u d o n n a isia , kirjoja, k e ra m iik k a a tai taide-esineitä.

M y ö s s im p a n s s i on u h a n a la in e n eläin. K a t u v a ­ lok u va ajan s im p a n s s iv a u v a a o n m u k a v a p itä ä s y ­ lis s ä ja k u v a on v e ike ä m u isto, m u tta tiesitkö, että jo k a ista tu ristim a a h a n e lä v ä n ä tuotettu a pientä s im p a n s s ia k o h d e n k u o le e se its e m ä n s im p a n s s ia joko p y y n n in tai m a tk a n a ik a n a ? "V a u v a s im p a n s s it ” ta p e ta a n y le e n sä 6 — 7 v uotiain a, s illä sillo in ne ovat liian iso ja ja v a ik e a sti hoidettavia. L u o n ­ n o s s a s im p a n s s i e lä ä 35 -vuotiaa ksi.

B u rm a n

m a tk a a jille

k is s a e lä in te n

o n

n a h k o ja

t a r jo lla (V J VJ P /P .

m m .

u h a n a la is te n

V ir o lle )

U h a n a la isilla e läin lajeilla k ä y tä v ä k a u p p a on m o n is s a m a is s a la in v a s ta is ta ja s itä p id etää n p y s t y s s ä rikollisten o r g a n is o im a n s a la m e ts ä s t y k s e n avulla. Elä im et p y y d y ste tä ä n u se in hyvin jul­ m a lla tavalla ja m o n e sti jo n k in lajin y k silö itä jo u ­ d u ta a n p y y tä m ä ä n k y m m en iä, jotta jota kin se n pientä o s a a v o id a a n k ä y ttä ä m a tk a m u is to s s a .

K u n ta v a ra k äy k a u p a k si, s itä p yritää n v a lm ist a ­ m a a n lis ä ä keino ja kaih tam atta.

S a la m e t sä s tä jä t tap p a va t n o rsu ja v u o sitta in 5 0 0 0 0 — 1 5 0 0 0 0 s e k ä a lk u k a n ta isin että su p e rm o d erne in m enetelm in. K a n sa llis p u is t o je n v ä h ä lu ­ k u ise t riistanvartijat v a n h a n a ik a isin e a se in e e n ovat u se in v o im atto m ia. N o in puolet s a la m e ts ä s ty k se n k o h te e n a o le v ista e lä im istä h a a vo ittu u ja p ä ä s e e p a ke n e m a a n .

U h a n a la is is t a e lä im istä ja k a s v e ist a tai niiden o s is t a v a lm istettu jen tuotte id e n m a a h a n tu o n ti S u o m e e n ilm an tarvittavia lu p ia o n kiellettyä.

S u o m i k u u lu u n o in 80 m u u n valtion k a n s s a Villie lä im istö n ja -k a sv isto n u h a n a la is t e n lajien k a n ­ s a in v ä lis tä k a u p p a a k o sk e v a a n y le is s o p im u k s e e n (C IT E S -so p im u s).

T ä m ä n s o p im u k s e n ta rk o itu k se n a o n e s t ä ä u h a n a la iste n lajien k u o le m in e n s u k u p u u t to o n niil­ lä k ä y tä v ä n k a u p a n vu o k si.

S o p im u k s e e n k u u lu u erittäin u h a n a la is ia lajeja, joilla k a u p p a o n k o k o n a a n kielletty s e k ä m u ita la­ jeja, joid en k a u p p a a s ä ä n n ö s t e llä ä n v ir a n o m a is ­ ten m y ö n tä m ie n vienti- ja tu o n tilu p ie n avulla.

J o s h a n kit u lk o m a ilta jo n k in s o p im u k s e e n k u u ­ luvan lajin tai tuotteen, s in u n täytyy h a n k k ia ko. m a a n lu o n n o n su o je lu v ira n o m a is e lta a s ia a n k u u lu ­ va vientilupa.

M ik ä li tuot S u o m e e n ilm an tarvittavia lup ia u h a n a la is ia lajeja tai n iistä valm iste ttu ja tuottei­ ta, tullilla o n o ik e u s ta k a v a rik o id a ne kuten m u u t­ kin la itto m a sti m a a h a n tu o d u t tavarat.

Kirjelm ä opetu sm in isteri Kaarina S u o n io lle H a n n e le L u u k k a in e n

Koulujen biologian oppikirjoissa eläi­ miä käsitellään pikem m inkin tuotanto­ koneistojen osina kuin elävinä eläim inä.

M aam m e aktiiviset eläinsuojelujärjestöt huolestuivat asiasta, ja kävivät jä ttä ­ mässä opetusm inisteri Kaarina Suo­ niolle kirjelm än, jossa pyysimme eläin­ suojelunäkökohdan ottam ista mukaan opetukseen.

Saim m e erittäin läm m inhenkisen vas­ taanoton. Opetusm inisteri Kaarina Suo­ nio oli tiedostanut m aassam m e vallitse­ van eläinten väärinkäytön ja sym paatti­ sena ja inhim illisenä ihmisenä hän kan­ taa huolta eläinten kohtelusta. — Kirjel­ mä toim itettiin eteenpäin opetusm inis­ terin tuki m ukanaan. KIITOS opetusm i­ nisteri Kaarina Suoniolle!

O P E T U S M IN IS T E R IÖ L L E A sia : E lä in su o je lu n o p e t u k s e n v ä lttä m ä ttö m y y s k o u lu o p e tu k s e s sa .

K o u lu je n b io lo g ia n k irjo is s a o p e te ta a n s e k ä e k o lo g ia a että lu o n n o n su o je lu a .

E s im e rk ik si ’’K o u lu n b io lo g ia 9 ” (tehty p e ru sk o u lu n y lä lu o k k ia varten) s a n o o mm. näin: ’’E lo llise n lu o n n o n su o je ­ luun liittyy m y ö s e lä m ä n k u n n io itu k se n eettinen p e ria a te ” . S a n o n t a "E lä m ä n k u n n io it u s ” jää kui­ tenkin t ä y s in m e rk ity k se ttö m ä k si jollem m e pro­ testoi s itä k ä r s im y s t ä v a sta a n , jota ih m in e n tuot­ taa s e k ä lu o n n o n v a ra isille että d o m e stiso id u ille eläim ille, sillä e lä in lä ä k e tie te e llisiin ja e to lo g isiin tu tk im u k siin nojaten v o id a a n sa n o a , että e sim . te­ h o k a s v a t u k s e s s a , t u r k is k a s v a t u k s e s s a , eläin koe la b o ra to rio issa , s ir k u k s is s a , ra virad o illa ja m et­ s ä s t y k s e s s ä a ih e u te ta a n eläim ille k ä rsim y k siä .

S e u r a a v a sitaatti kirja sta "K o u lu n b io lo g ia ”, lu­ k io k u rs s it 1— 2, siv. 70 o n yh te n ä e sim e rk k in ä s ii­ tä, m iten o p p ik irjo is s a n u o riso lle op e te ta a n että eläim et ovat p e lk k ä ä m ateriaalia, jo sta on s a a ta v a irti m a h d o llis im m a n su u ri hyöty: "E lä in t e n ra v in n o n k ä ytö n h y ö ty su h d e tta k u t s u ­ taa n ekologiseksi tehokkuudeksi. S e ilm oittaa k u in k a su u ri o s a ra v in n o sta m u u ttu u e lä in k u d o k ­ se k si. Suureen tehokkuuteen vaikuttavat e sim e r­ k ik si k o tie läin te n vähäinen liikkuvuus ja läm m ön­ hukka. . . ” (lihavointi m eidän).

T ä m ä a s e n n e eläim iin ro h k a ise e k o tie läin te n te­ h o ste ttu u n k a sv a tu k se e n , jota e lä in su o je lu ei voi h y v ä k sy ä .

Y k s ip u o lin e n hyötyajattelu n ä k y y ja k a v a n e lä i­ met k a h te en ryh m ä än : niihin, joita p itää su o je lla ja niihin, jotka ovat p e lk k ä ä hyötytavaraa . Etiik k a se n sija a n ei voi o lla niin ja e tta vissa , että s e n peri­ aatteita n o u d a te ta a n vain kun ih m ise lle o n siitä hyötyä, m u tta ei sillo in kun p e lä tä ä n s e n v a a ra n ta ­ van ih m ise n y h ä k a s v a v ia p y rk im y k s iä k o rk e a m ­ p a an e lin ta so o n .

O n s iis todettava, että e lä in su o je lu o n jätetty p o is k o u lu o p e tu k se sta , v a ik k a sillä k iistä m ä ttä p i­ tä isi o lla p a lk k a lu o n n o n - ja y m p ä ris tö n s u o je lu n rinnalla. K a ik k i eläim et koke va t tu sk a n , k ivu n ja

s t r e s s in s a m o in k uin ihm inen. T ä s t ä s y y s t ä v a s ­ tu u m m e e lä im iä k o h ta a n ei s a a rajoittua p e lk ä s ­ tää n lajien sä ily ttä m ise e n .

N u o re n polven pitä ä tuntea o n g e lm a t ja heille pitää a n ta a m a h d o llis u u s o tta a k a n ta a niihin. O n to ivo tta va a ja tä y s in m a h d o llista , ettei tä m ä n p ä i­ vän n u o r is o t u le v a is u u d e s s a h y v ä k s y sitä, että he id än h y v in v o in tin sa sa a v u te ta a n m iljoonien eläinten k ä rsim y s t e n k u sta n n u k se lla .

E lä in su o je lu n k o k o n a is u u d e s s a a n on oltava m a a ilm a n k ä slttä v ä a s ia kuten lu o n n o n su o je lu tä­ nään. T ä h ä n p ä ä s tä ä n v a s ta kun n u o riso lle a n n e ­ taa n k o u lu s s a o ik e a a peitte lem ätöntä tietoa siitä, m iten ihm inen t o d e llis u u d e s s a kohtele e e lä im iä ja s a m a lla m y ö s e tiik k a a n s e k ä e to lo g ia a n ja e lä in ­ tieteellisiin tu tk im u k siin p e ru stu v a a tietoa siitä, m iten e lä im iä tulee kohdella.

V e to a m m e o p p im a te ria a lin s is ä llö s t ä v a s t a a ­ viin, että ylläm a in itu t n ä k ö k o h d a t o te tta isiin h u o ­ m io o n kun koulukirjoja v a s t a is u u d e s s a u u sita a n .

M u u s s a t a p a u k s e s s a jäävät ylevät puheet e lä m ä n k u n n io itu k se n e e ttisistä p e riaa tte ista p e lk ä k si te e sk e n te lyksi.

H e ls in g is s ä , 1983-11-23 H e ls in g in E lä in s u o je lu y h d is t y s — H e ls in g fo r s D ju rs k y d d s fö re n in g ry C a rl-H e in z Klatt K oe-e lä inten S u o je lu — F ö rs ö k s d ju re n s V ä rn ry H a n n e le L u u k k a in e n V a lta k u n n a llin e n E lä in su o je lu liitto — D ju rsk y d d e ts R ik s fö rb u n d ry A. H ä m ä lä in e n M irjam K a ja n d e r V ih re ä R isti — G rö n a K o rse t ry J u lia n a v. W e n d t

S y lv ia S t e n iu s

T IL L U N D E R V IS N IN G S M IN IS T E R IE T Ä rende: V ik te n av att d ju rsk y d d in g ä r i sko lo rn a s läroplan.

I s k o lo r n a s b io lo g ib ö c k e r lä rs b ä d e e k o lo g i ooh n a tu rsk yd d . Tili e xe m p e l I "K o u lu n b io lo g ia 9 ”, avs e d d för g r u n d s k o la n s h ö g s t a k la s s e r s ä g s bl.a. "s k y d d av djur- o c h växtvä rld e n fö ru tsä tts redan av e tisk a s k ä l s o m ett uttryck för re sp e kte n för allt liv.” M e n uttrycket "r e s p e k te n för allt Hv” bllr helt b e ty d e lse lö st o m vi Inte pro te ste ra r m ot det lldande s o m m ä n s k a n ä s a m k a r b ä d e v ild a o c h d o m e stic e rad e djur. M e d s tö d av v e te rin ä rm e d lc in sk o c h e t o lo g isk fo rs k n in g k a n m a n s ä g a att djur p lä g a s t.ex. I in te n siv p ro d u k tio n e n , i d ju rfö rsö k sla b o ra torier, I c irku sa r, pä travbanor, i pälsfa rm e r, m ed p lä g s a m m a ja ktm e tod e r osv.

F ö lja n d e eität ur " S k o l a n s b iologi, g y m n a sie t A ”, s id 3 8 — 39 är ett exe m pel pä hu r s k o lb ö c k e rn a lär u n g d o m e n att djur är enbart m aterial ur vilket m a n bör fä ut s t ö r s t a m ö jliga nytta: " E k o lo g i s k effektivitet b e te c kn a r d e n del av n ä rin g e n s o m om v a n d la s tili d ju rv ä v n a d . . . ” " H u s d j u r e n s effektivitet beror pä d e ra s begränsade rörlighet, m in im a la v ä rm e sp ill sa m t fod erkvaliteten (sä ttn in g e n m ed fet stll är vär.) E n S ä d a n attityd u p p m u n tra r tili in te n sifie ra d h u s d ju rs u p p fö d n in g , vilket djursk y d d e t inte k a n acce ptera.

Ett e n sid ig t u tilistisk t tä n k a n d e ty c k s d ela upp djuren i tvä grupper: de djur s o m bör s k y d d a s o c h de s o m e n d a s t tjänar s o m b ru k svara. M e n etik kan inte s p jä lk a s u p p s ä att m an följer d e e tisk a princ ip e rn a när det är tili nytta för m ä n sk a n , m en ignorerar d em helt när m a n b efarar att det ho ta r m ä n sk a n s stä n d lg t v ä x a n d e krav pä h ö g re le vn ad ssta nd a rd .

M a n k a n s ä lu n d a k o n sta te ra att d ju rsk y d d e t u te lä m n a ts ur s k o lu n d e rv is n in g e n trots att det o v e d e rsä g lig e n b ord e ha s in p la ts jä m stä llt m ed n a tu rsk yd d e t. Djuren k ä n n e r ä n g e st, sm ä rta o ch s t r e s s lik so m m ä n sk a n . D ä rfö r fär inte värt a n s v a r ge n te m o t djuren b e g r ä n s a s tili en b art artbevarande.

D en u n g a g e n e ra tio n e n b ör k ä n n a tili p rob lem o c h de b ör ha m öjllgheter att fatta stä n d p u n k t tili dem . Det är ö n sk v ä rt o c h ä ven fullt m öjligt att dag e n s u n g d o m I fram tid e n inte a c ce p te ra r att priset för d e ra s v ä lstä n d är lid a n d e för m iljoner djur.

D ju rsky d d e t i s in helhet b ör vara en g lo b a l ange lä g e n h e t s ä s o m n a tu rsk y d d e t är idag. Detta , m äl n ä s först när u n g d o m e n i s k o la n g e s o förtäckt o c h riktig in fo rm atio n o m hur m ä n s k o rn a fak tisk t b e h a n d la r djuren, sa m tid ig t s o m de u n d e r v is a s i hu r djuren e to lo g isk t o c h v e te rin ä rm e d icin sk t riktigt b ör b e h a n d la s .

Vi väd jar tili d em s o m sv a ra r för lä ro b ö e ke rn a att o v a n st ä e n d e sy n p u n k te r sk u lle b e a k ta s när s k o lb ö c k e r n a i fram tid e n fö rn y a s. I a n n a t fall är h ö g tra v a n d e uttryck s o m "r e s p e k t för allt liv” e n ­ d a st hyckleri. ★ ★ ★ ★ ★

LA H JO ITU K SET Y H D IS T Y K S E L L E LO K A K U U N LO PU ST A T A M M IK U U N ALKUUN: S y lvi M a ik in testa m en tti 130.000,— Katri Perttuli 10,— U lrika J o h a n s s o n 20,— E e v a -L iisa H a k o la 70,— 2 x 2 0 ,— S e ija K u m iin 2 x 20,— Kitty Leh te lä S e ija A nttila 10,— K yllikki N urm i 2 x 50,— 5 0 ,K e rstin B jö rk a s 30,— A .M . V a lto 58,40 L u o n to k e rh o N o rp at P. H a ttu ne n 100,— TT 127,20 Ilo n a A rn e v a (? ) 100,— R ig m o r Evert 75,— T u u la Je rk k u 20,— A n n e li S k ip p a ri 10,— I. J u lk u n e n 300,— Pirjo H arjun en 2 x 30,— T ip p a M u stin ty tä r 30,— 2 x 100,— ja 50,— Airi K a u r is s a lo 100,— L e a H ein M a rin a W a s a s tje rn a -L ip sa n e n 150,— 1.000,— DM M a ila S jö strö m 5 0 0 ,20,— H ilk k a L o u n a s s a a ri 10,— S a ri M ä e n p ä ä 100,— A n ita Lohijoki M o n a T o iv o n e n 50,— J a a n a L ä n s iö 10,— R itva H jelm an 50,— Arja R a u tia in e n 20,— A u n e K a in u la in e n 10,— 40,— Titta K a u k in e n 54,60 ”S n a r p it ”-kerho

(lokakuu )

(kam panja) (kam panja)

Ritva Vuori M a rja a n a A a rn i Se ija A arni T a tjan a A b r a h a m s s o n P. V u o k s i Se ija -R iitta R a ja -A lh o 100,A in o Tuutti L iisa H ytö n e n M a rja-Le e n a S o r s a K. Pöytäkivi O s k a ri K a n a n o ja Riitta T o iv o n e n A rja H e ike lä A rja R a ja la O y K. H eldt A b Tarja P ietiläinen K atri Perttuli H a n n e le T irkk o n e n L e e n a K a n to K ristin a P in g o u d I. H ilsk a A lfta n IB M a rg e rita P a u la V isk a ri A. S ö d e rs trö m F B F / A r a b ia ktta Terttu A u la n k o M a ire S a rn ila I. M ä k in e n A. A rk k o N u orte n k irk ko m u siikk i-illa n tuotto J o e n s u u n ev-lut. kir­ k o s s a 9.10.83/R. P e s o n e n T y y n e H a lm e S-tytöt L e e n a K o sk in e n H ilk k a S a h lb e rg A n n e T u ru n e n Lilli L in d g re n A rja K o le h m a in e n Teija Y s k i M aj O lk k o n e n T u u la H u u h k o A. VVallenius

300,— 10,—

10,— 50,— 1.000,— - ja 90,— 2 0 0 ,5 0 ,30,— 5 3 ,120,— 33,— 2 0 ,100,— 5 0 0 ,150,— 10,— 50,— 30,— 6 0 ,1 0 0 ,300,— 50,— 50,— 50,— 5 0 ,100,— 50,— 70,—

318,— 65,— 161,30 35,— 30,— 10,— 2 x 3 0 ,— 30,— 30,— 10,— 5 0 ,2 x 5 0 ,—

(kam panja) J u lk a ise m m e t ä stä lähtien k aik ki yli 10 mk:n lahjoitukset. K iitä m m e k a ik k ia t ä m ä n k e rta isia la h ­ joittajia. M ik ä li la h jo itu k s is sa on jotain ep ä se lv ä ä , p y y d ä m m e k ä ä n ty m ä ä n to im isto n ho itajan p u o ­ leen. P y y d ä m m e lahjoittajia kirjoittam aan n im e n ­ s ä se lv ä sti p ankki- tai p o stisiirto lo m a k k e isiin .

K iito s!

Lahjoitukset säätiölle (kam panja)

A. S e le n iu s L. L a a k s o L. Carrell L. G ra n ö A-K. M ä k in e n M. V a rjo s-M a lm strö m I. B jörkelu nd K. L e h to ja A. S a a v a la in e n S. U lvinen S u o m e n K enn elliitto V. V irto I. N y b u n d a s A. Virkki K. E stla n d e r T. A b r a h a m s s o n

165,-

200,700,50,3.000,150,150,146,300,400,100,-

200,75,1.000,50,-

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

BRIGITTE BARDOT

täydellinen eläinten suojelija H a n n e le L u u k k a in e n

Televisiossa esitetty Brigitte B ardofn eläm ästä kertova film i oli eläinsuojelun kannalta varsin m ielenkiintoinen. Erityi­ sesti 14.1.-84 esitetty viim einen osa jätti lähtem ättöm än vaikutuksen eläinsuoje­ lijoiden m ieliin; kuvattiinhan siinä Bri­ gitte B ard o fn laajam ittaista työtä eläin ­ ten hyväksi. Viim eiset parikymmentä vuotta hän on todella toim inut m äärätie­ toisesti eläinten auttam iseksi. Paitsi et­ tä hän on avannut sekä kotinsa että m aatilansa ovet kaduilta ja teurasta­ m oilta pelastetuille eläim ille, hän on taistellut eläinkokeiden lopettam iseksi, hylkeenpyynnin kieltäm iseksi, teurastusm enetelm ien inhim illistäm iseksi jne.

m intaa; p e lkk ä r a k k a u s e läim iin ei riitä — s e on v ain lä htökohta. O n o s a t ta v a kä yttä ä h e n k ilö k o h ­ ta isia o m in a is u u k s ia a n k o n k re e ttise sti eläinten h y v ä k si ja o s a t ta v a h y ö d y n tä ä om a t la hjakku ud e t m a h d o llis im m a n te h o k k a a sti.

M e id ä n työ m m e o n s a a n u t t u n n u s t u s t a m y ö s Brigitte B a rd o t ’lta. K u n K oe-e lä inten su o je lu ry täytti 20 vuotta, s a im m e Brigitte B a rd o t ’lta seu ra a va n onnittelukirje en (k ä ä n n ö s Päivi V iin ik a i­ nen).

S a in t- T r o p e z 5 . lo k a k u u ta

1981

H y v ä t y s tä v ä t

P a ljo n

o n n e a

ty ö lle , jo t a

y h d is ty k s e lle n n e

K a h d e n k y m m e n e n s e t

y h d is ty k s e t

R a n s k a s s a M u tta

ta

d e lla k in ta a n .

L iia n

jo illa

e i o le

te n

h y v ä lle

o n

s a m a n la i­ m y ö s

y le in e n

e ttä

e lä im iä

m ie ­

n ä y te lm ä ä n , j o ­ s u lje t t u je n

s u u r i y le is ö

k u n n io itu s ta

u s e in p id ä m m e

e lä im iä

to ­

o le n to in a ,

ja

r a n s k a la is ia ,

e s im e r k k in n e

r o h k a is e e

s illä

v a lit e t t a v a s t i e lä in ­

s id o t u t v a ltio id e n

r a jo i­

h in .

O le n

k a ik e s ta

e ttä

m a a n

s y d ä m e s tä n i

k a ik k i s u o m a la is e t

m e itä

v o itta m a a n

V ilp it tö m ä s ti

Koe-e läinten su o je lu ry:n t o iv o m u k se st a k a n s a ­ n e d u staja t Reijo E n ä v a a ra (S M P ) ym. ja Tarja H a ­ lon en (S D P ) ym. tekivät e d u s k u n n a lle ra ha -a siaaloitteet, j o is s a e site ttiin valtion budjettiin 5 0 0 0 0 m a rk an s u u r u is t a lis ä m ä ä rä ra h a a eläin su oje lujärjestöjen ta s a p u o lis e e n käyttöön. Budjetin k ä sitte ­ lyn y h t e y d e s s ä n ä m ä aloitteet k u itenkin valitetta­ v a sti hylättiin. L a ih a n a lo h d u t u k s e n a kerrotta­ koon, että niid e n o h e lla hylättiin lä h e s 1 5 0 0 m u u ­ ta k a n sa n e d u s ta jie n te k e m ä ä ra ha -a sia-alo itetta budjetin m e n o p u o le n k u r is s a p it ä m is e k s i.

M ik s i tä lla isilla a loitteilla y le e n sä o n vain jätep a p e ria rv o ? K ä y t ä n n ö s s ä budjetin m e noe rä t on o ik e a st a a n p ä ä o s ilt a a n lyöty lu k k o o n jo en n e n kuin s e tulee e d u s k u n n a n käsittelyyn. Bu d jettih an k o o ta a n eri m in iste riö id e n e h d o tu ste n pohjalta.

V a ltio va ra in m in iste riö , jo k a budjetin k a sa a , karsii m in iste riö id e n e h d o tu k sia h a llitu k se n tavoittei>den m u k a ise sti. K o s k a h a llitu s kiin n ittä ä h u o m io ­ ta lä h in n ä vain budjetin p äälinjoihin, y k s it y is k o h ­ d ista p ä ä ttä m in e n o n k ä y t ä n n ö s s ä m in iste riö id e n

v a lla s s a . K u n budjetti sitten tulee e d u s k u n n a n k ä ­ sittelyyn, s itä k o h d e lla a n h a llitu k se n e sity k se n ä , jota h a llitu sp u o lu e id e n k a n sa n e d u s ta ja t eivät h e ­ vin u s k a lla lä hteä m u u tta m a an . S ite n h a llitu srin ­ ta m a ja tiu k ka ryh m ä ku ri e stä v ä t m o n ie n hyvien aloitteid e n tote utum isen .

K ä y t ä n n ö s s ä s iis v a ltio n a v u sta e lä in su o je lu lle p ä ä ttä ä m aa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö . V u o d e n 1984 b u d je tissa s e o n v a ra n n u t 5 0 0 0 0 m a rk k a a S u o m e n e lä in su o je lu y h d is ty k se n k ä y ttö ö n jättäen m uut e läin su o je lu järje stö t n u o le m a a n ta ssu ja a n .

— T ä s s ä jälleen y k s i e sim e rk k i siitä, että eläins u o je lu a s ia t tu lisi siirtä ä y m p ä ristö m in iste riö n a la isu u te e n . P e ru sp e ria a te v altion verovaroja jaet­ t a e s s a tu lisi kai o lla t a s a p u o lis u u s .

M e id ä n o n s iis edelleen tehtävä ty ö tä m m e il­ m a n valtio n tu k e a — ■ jä se n m a k su je n ja la h jo itu s­ ten turvin — kuten tä h ä n k in asti. T ie tysti y ritä m ­ m e s a a d a tila n te e se e n k o rja u sta t a a s e n si v u o n ­ na. O tta k a a s iis yh teyttä k a n sa n e d u s ta jiin n e jo nyt ja p u h u k a a a sia st a . K IIT O S .

k o h ­

v a in

k ä r s im y k s e t e iv ä t o le

k o n ,

H a n n e le L u u k k a in e n

a rv o a !

to im in ta n n e

m e itä

m y ö s

s iih e n

la b o r a to r io id e n

tu n te a

m itä ä n

o v a t

tu lo k s ia .

S ik s i u s k o n k in ,

a lk a a

T e id ä n

s ille

ty ö s k e n n e lle e t

p ä iv ä n ä

p ä iv ittä in

ta k a n a .

m y ö s

tä n ä

a ja n

te id ä n

a lk a n u t k o h d is tu a

k ä y d ä ä n

o v ie n

v u o d e n

k u in

s a a v u tta a k s e e n

v a s ta

le n k iin t o

ja

ja tk u v a s ti te e tte !

VALTIONAPU — TOTEUTUMATON UNELMA

k a n s s a n n e

o v a t

tä m ä n

o n n ite lle n

ja

ja

v a lm iita

v a ik e a n

u s ­

a u tta ­

t a is te lu n .

m e n e s ty s tä

to iv o t­

B r ig itte

B a rd o t

ta e n .

RUNO IH M IS E L Ä IM E L L E

150 V U O T T A V A N H A A T U T K IT T U A T IE T O A Y R T E IS T Ä J A Ö L J Y IS T Ä !

H o lla n tila in e n H U ID EN K R U ID -IH O J A Y R T IT k a u n e u d e n h o ito s a rja n y t S u o m e s s a !

E d u llis e n h in ta is ia , lu o n n o n ö ljy is tä ja y r te is tä v a lm is te ttu ja tu o tte ita , jo tk a V A L M IS T E T A A N IL M A N E L Ä IN K O K E IT A !

T u le tu tu s tu m a a n , m e illä o n ru n s a s v a lik o im a m y ö s m u ita ilm a n e lä in k o k e ita v a lm is te ttu ja tu o tte ita .

H u o m ! H e lm ik u u n a ja n m y y m m e k a ik k i P e n d e rs in tu o tte e t 2 0 % :n a le n n u k s e lla , m y ö s m e ik it.

SfHi ÇcICauneiu AURORANKATU 13 PUH. 443 243 HELSINKI 10

V o i, i h m i n e n , k u in k a

lä h e llä

s in ä

o le tk a a n

HUIPPUEDULLINEN PAUL PENDERS -LUONNONKOSMETIIKKATARJOUS SINULLE!

y ö tä !

S e is o t r a ja lla , e tk ä

s a m e in e

e ro ta

S y d ä m e s i o n ja

s ilm in e s i

v a lk e u tta

h a rm a a

k ä t e s i lik a is ia

S in ä

t e k o ja

o s a a t k a ik e n

ilm a n

te r ä v iä

s in u n

o n

T A R J O U S P A K E T T I S IS Ä L T Ä Ä :

p im e y d e s t ä .

tä y n n ä .

p a r e m m in

k y n s iä

ja

k u in

m u u t e lä im e t:

h a m p a ita k in

h e lp p o a

S Ä Ä ST Ä T n. 2 8 % puhdasta rahaa laskettuna normaalihinnoista.

r e p iä

Ih m ise n m u u ttu m in e n o m a h y v ä is e s t ä ja itse ­ k e s k e is y y d e s s ä n a u tis k e le v a s ta o lio s t a y m p ä ris ­ t ö n s ä h u o m io o n o t ta v a k s i ja h e ik o m p ia a n lajeja p u o lu s t u v a k sl vaatii paljon. O n k e ste ttä v ä k o va syd ä m iste n Ih m iste n pilkat. (T o sin k e h ity k se n k e u ­ la s s a k u lk e v ia on k au tta h isto ria n a in a poljettu m a a n ra k o o n . J a ne, jotka eniten a rvo ste le va t e lä in su o je lijo ita eivät ta a tu sti itse o s a llis tu m ih in ­ k ä ä n h u m a n itä ä rise e n työhön.) O n ja k se tta v a u s ­ k o a p a re m p a a n h u o m is e e n ja jatkettava ta iste lu a t a k a is k u is t a h u olim atta. O n tehtävä te h o k a st a ja p yyte e tön tä työtä, sillä eläin ten vää rin kä yttäjillä on h a llu s s a a n jättim ä ise t re su rs s it e lä in su o je lijo i­ d en v o im a v a ro ih in näh den.

J o k a is e lla m e istä o n m a h d o llis u u s p yrk iä B ri­ gitte B a rd o t ’n k a lt a is e k s i tä y d e llis e k si eläinten suo je lijak si. A ja tu k se n tote u tta m in e n vaatii toi-

1 kpl R o s m a r iin ip u h d is t u s e m u ls io 125 ml 1 kpl A p p e ls iin in k u k k a k a s v o v e s i 125 ml 1 kpl S u ih k u g e e li 20 0 ml 1 kpl R o s m a r iin is h a m p o o 25 0 ml K A IK K I T Ä M Ä M A K S A A S I N U L L E A I N O A S T A A N 9 9 m k + 9 m k p ostikuluja.

m u rs k a ta

M ik ä li et tällä kertaa h a lu a kä y ttä ä h y v ä k s e s i h u ip p u e d u llista tarjoustam m e, niin lähetä m eille n im e si ja o so itte e si, jotta v o im m e p o stitta a S in u lle s e u ra a v a n ta rjo u k se m m e ja lis ä ä tie toa P a u l P e n d e rs -sarjasta.

s ilp o a m y rk y ttä ä .

M y k k in ä ,

y m m ä rtä m ä ttä

R a sti ru utuu n

u h r is i k a ts o v a t tu lo a s i ja

s in ä

m u u t a t n im e ttö m ä n

E t k u u le , o m a

k u in k a

e lä im e n

ih m is y y te s i k ir k u u

K ä v e le t k iir e is in u n o h ta e n p ie n e t,

a a v is tu k s e n

k a u h u k s i.

v e re s s ä

□

E n h a lu a tällä kertaa tilata PP-tuotteita, m utta lä h e ttä k ä ä m in ulle s e u ra a v a tarjou k se n n e .

□

K y llä kiitos, k ä ytä n h y v ä k se n i h u ip p u e d u llista tarjoustan ne .

k u o le m a a n s a .

a s k e lin

e te e n p ä in

N im i

O s o it e

ta a k s e s i jä ä v ä t

s in u lle

n iin

p ie n e t, r u u m iit.

P o s t in ro .

P o s t ip a ik k a .

Puh. n r o .

S in ä , ja lo in

k a ik is ta

v o it h e ittä ä

e lä im is tä ,

m iljo o n a

m e n e ttä m ä ttä

p ie n tä

h e tk e ä k ä ä n

S o s .tu rv a t u n n u s h e n k e ä

lik a k a iv o o n

y ö u n e s ta s i.

L ä h e tä k u p o n k is i k irje k u o re ssa osoittee lla : P a rfsk in O y H a a p a n ie m e n k a tu 23 70100 K u o p io 10 R ita

S tr a it

37

LUKIJAPOSTIA KIRKKOM USIIKKI-ILTA E LÄINTEN HYVÄKSI

P a ls ta n p itä jä n s iik k i- illa n

tu o tto

K o e - e lä in te n

k o m m e n tti: la h jo ite ttiin

S u o je lu

T ä m ä n

r .y .:lle .

L ä m p im ä t

n ä ille jo e n s u u la is ille n u o r ille , jo t k a e lä in te n

Jä rje stim m e e läin ten viik olla 9.10.-83 k irk k o ­ m u siik ki-illa n J o e n s u u n ev.lut. k irk o ssa . Y le is ö ä oli p a ik a lla k o h ta la ise sti, kun o tta a h u o m io o n , et­ tä s a m a n a p ä iv ä n ä oli M o s k o v a n jä äb a le tin e s i­ tys.

O h je lm a n k o k o a m is e s s a tuli to d e lla tulipalokiire. V iik o n a ik a n a oli e tsittä v ä esiintyjät, harjoitel­ tava e site ttävä t kappaleet, jaettava m a in o k se t k a u p u n gille , kirjoitettava ja toim ite ttava jutut ja il­ m o itu k se t sa n o m a le h te e n . S u u r i o s u u s illan o n ­ n is t u m is e s s a oli isä llä n i — h ä n teki paljon ’’n ä k y ­ m ä tö n tä ” työtä.

O h je lm ie n ja m a in o s te n m o n ist u k s e n su h te e n m eillä ei ollut v a ik e u k sia , s a im m e kaik ki ilm a is e k ­ si. S a m o in oli laita kirk on v a ra u k se n .

K iire e stä h u o lim a tta y le is ö oli k o v a sti tyytyv ä i­ nen iltaam m e, o le m m e sa a n e e t nä in jälkikäte en paljon k iitosta . J o k u toivoi jop a u u sin ta a . T ä m ä n m u siik ki-illa n m y ö tä tuli esille, k u in k a yllättävän h u o n o st i ih m ise t tuntevat R a a m a t u n siltä o s in m i­ tä s iin ä p u h u ta a n eläim istä . J o p a k irk k o m m e s u n ­ tio oli h ä m m ä s ty n y t v a litse m a sta n i p sa lm in k o h dasta.

Id ea n tä h ä n iltaan s a in luettuani Börje Ritvaks e n (o lem m e a su n e e t u se ita v u o s ia h ä n e n k a n s ­ s a a n s a m a s s a t a lo s s a K o t k a s s a ) p itä m ä stä illa s­ ta ja luettuani V o itto V iro n kirjan "T o n i, veljeni” (joka o n erittäin s u o s ite lt a v a kirja jo k a ise lle e lä in ­ ystävälle!).

T e rv e isin Ra ija P e s o n e n (ja s a k s a n p a im e n k o ir a u r o s A m i)

h y v ä k s i, e iv ä t k ä

v o tte le m a s s a . O tta k a a

v a in

m a llia

v is e t e lä in s u o je lija t ! O n m o n ta

—

e lä im iä P a ljo n

m u s iik k i- ilta

te r v e is iä

o n

k ir k k o m u ­

k o k o n a is u u d e s s a a n k iito k s e t

a lk o iv a t to im ia

is t u n e e t k o to n a k a ik k i m u u tk in ta p a a

s u o je lla

y k s i o ik e in

h y v ä

v o i-

a k tii­ ko e ta p a .

J o e n s u u h u n !

R.

V e sa n e n

K I R K K O M U S I IK K I - IL L A N O H J E L M A : O. L in d b e rg

V a n h a virsi T a a la in m a a lla J u h a P e s o n e n urut

J o y S t r in g s ohj.

N e g ro sp iritu al E.L. J u n g b e r g

S e n su lle kerron S w in g low, sw e e t ch ario t S iu n a a H e rra e lo n p ä iv ä L a u lu ry h m ä Bel C a n to

T. K u u la J.S. B a c h

S a n a t o n laulu A r io s o Tuija L e in o n e n viu lu

B. G ib s o n T. S u o n t o J. Löytty

T ie o n p itk ä ja p ö lyin e n S iip e n i m urtuneet E d e s s ä s i u u d istu n M e rja R ä ty y k sin la u lu

C. F ra n c k S u o m a l. k a n sa n s ä v .

P a n is A n g e lic u s K u n he lm in h e ija sta a p i M in n a K u rki trum petti

M o r n in g h a s broken V a n h a geelil. säv.

N e g ro sp iritu al V ie vuorille tä ä viesti A m erikk. k a n sa n s ä v . D e a th a in ’t n o th in g but a robber L a u lu ry h m ä Bel C a n to s o o lo M e rja R ä ty Ilta ru k o u s

H a n n e le M a rtik a in e n

V o ik o o lla ra a e m p a a e lä v ä ä m a a n p ä ä llä kuin ihm inen, ajattelin k a t s o e s s a n i p u iste n n u olten läv is t ä m ä ä k iss a a n i. M itä m in u n s u lo is e n p e h m e ä M is s e n i oli tehnyt teille h u u s in p o sk e t k y y n e le istä m ä rk in ä ja rojahdin polvilleni. M ik s i s y n n y in ih m i­ se k si, s illä h ä p e ä n olla ihm inen.

K a a s u k a m m io

V irsi 552

Hei k aikki e lä in ra k k a a t ih m ise t y m p ä ri Su o m e a .

K irjoitta kaa 22 -vuotiaalle tytölle tä n n e P o h jo isK arjalaan. Iä llä tai s u k u p u o le lla ei ole väliä, k u n ­ h a n v a a n ra k a sta t eläim iä.

S jrp a N e v a |ain e n P a lo k a n g a s 7 5 74 0 P a ju k o sk i

H e r i,

s e n

M a tti

te k iv ä t.

n e n ,

A in o m a ija

n e n ,

H a n n e le

n o n e n ,

Y lh ä ä ltä

P o h ja la in e n ,

M in n a

v a s e m m a lt a : A r i P ip p u

J u h a

P e n n a n e n ,

M a r tik a in e n , K u r k i.

P e s o n e n ,

R a ija

A n n a - K a is a M e r ja

R ä ty ,

P e so

P ik k a r a i T u ija

L e i

W OW A

J O U K K O J U L K A IS U

O s ta tu o tte ita m m e —

tu e t to im in ta a m m e

* COLLEGE-PAITA vaalea n h a rm . v ih r. p a in a tu s k o k o S, M , L, X L , X X L -------------------------- -------------------- kpl à 90 mk * v a a le a n s in in e n , tu m . v ih r . p a in a tu s k o o t S, M , L ja X L ----------------------------------------------------- k p la 9 0 m k * T-PAITA v a lk . v ih re ä p a in a tu s k o k o S, M , L ja X L----------------------------------------------------- kpl a 40 mk * TARRA säänkestävä, halkaisija 10cm kpl à 4 mk KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n:o_______________________ st/kpl à 4 mk K IR J E E N S U L K IJ A M E R K IT — BREVMÄRKEN

— ’’vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — "stoppa plàgsamma dju rförsök” (35 st/ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki) * KORTTEJA — KORT — eläinaiheisia ko rtteja 6 kpl nipussa

—

^ arX à 5,00 mk ark à 5,00 mk ark à 4,00 mk

........................ 1 nip. à 5,00 mk

* RINTANAPPI napin halkaisija 4 cm — ...— kpl à 5,00 mk * YHDISTYSMERKKI (rintaneula) hopeinen ris ti, jossa eläinryhm ä kohokuvioina___________________________ ____ ________ kpl à 40 mk * PIPO 100 % villaa valkoinen p oh ja /vihre ä te ksti ----- --------------- kpl a 35 mk vihreä poh ja /va lko ine n te ksti —............. kpl à 35 mk KIRJOJA Kani ei osaa itkeä U lla-M aija Aaltosen kirja ............................................... ........... kpl a 30 mk H in n a t

s is ä ltä v ä t

iv v . n

•-m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi N am n ___ ______________ ____________________ Osoite Adress _____ ______________ ______ ____________ Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, Mäkelänkatu 8 , 00550 Helsinki 55. Maksu tapahtuu tavaratoim ituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähetyksen saapum isesta tai yli 20 markan ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne maksetään postista noudettaessa.

m

Sänd beställningen tili kansliet Backasgatan , 00550 Helsingfors 55. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten.

8

KYRIIRI OY HELSINK11984