Koe-eläinten suojelu 2/1984

V a staava toimittaja Raili V e s a n e n Su n ilan tie 5 C 2 3 0 0 7 2 0 H elsinki 7 2 Puh. 3 5 7 6 2 8

T IE D O TU S LE H TI — IN FO R M A TIO N SB LA D

T o im itu k se ssa K a a rin a Kivivuori H a n n e le L u u kk a in e n S in ik k a P iip p o Riitta S a lm i S ir p a S y k k ö P ä ivi V iin ikainen Taitto: Raili V e s a n e n

Toimiston osoite

M ainokset

M ä k e lä n k a tu 8 00 55 0 H e lsin k i 55 Puh. 9 0 -7 3 6 1 1 3 a v o in n a m a 14-18 m u in a arkip. 13-17

Raili V e sa n e n Puh. t. 6 1 6 4 7 2 7

Toimiston hoitaja K a a rin a K ivivuori

S Y P : 2 0 0 1 2 0 -1 0 1 9 9 0 1 lahjoit.

P S P : 4 3 5 490-1, jä se n m a k su t ja tilaukset

H a n n e le L u u k k a in e n Pirttip olku 16 A 00 63 0 H e lsin k i 63 Puh. 74 29 31

Jäsenm aksu K O P : 1 2 7 9 4 -1 3 8 4 -1

PÄÄKIRJOITUS

llm oitushinnat 1/1 siv u 6 0 0 m k 1/2 siv u 3 0 0 m k 1/4 siv u 1 5 0 m k 1/8 s iv u 7 5 m k

Keskustellaan E lä in k o k e ista pitää k eskustella. Ihm isillä o n hyvin erilaisia n ä k e m y k siä rajoista ja keinoista, jopa m e i­ d ä n koe-eläinten suojelijoiden k eske n. Y h d isty k ­ s e m m e jo h to k u n n a ssa k in mielipiteet m e nevät jon­ kin verran ristiin. Virallinen k an ta m m e on, että turhat ja tuskalliset kokeet on s a a ta v a lop p u m aan , lähinnä la in sä ä d ä n tö ä m uuttamalla. M in u n henkilökohtai­ nen kantani on, että y k sik ä ä n eläinkoe, olipa s e tu s­ kallinen tai ei, tarpeeton tai tarpeellinen, ei o le eetti­ sesti hyväksyttävä. J o k u k o ro sta a k oe-eläinten o lo ­ jen parantam ista - s e o n tärkeää. T o in e n ta a s väit­ tää, että olisi h y v ä olla e n e m m ä n y h te y d e ss ä tutki­ joiden k a n s s a - s e k in on tärkeää. J o k a in e n mielipi­ d e o n a rv o ka s. M in kä la in e n on sin u n m ielipiteesi?

K e sk u ste lu "u lk o p u o liste n ” (eli niiden, jotka eivät ole jä se n iä m m e ) k a n s s a on hedelm ällisintä työm m e kannalta, mutta lisäksi o n h y v ä herättää k y sy m y k s iä ja v a sta u k sia m y ö s o m a s s a piirissä. Mielipide-erot synnyttävät u u sia k y sy m y k s iä ja inform aation kulku tulee e lä v ä m m ä k si o m a s s a k e s k u u d e s s a m m e op e ta m m e toinen to isia m m e uuteen ajatteluun. T ä r­ k e ä ä o n m u istaa a se ttaa k y se e n a la ise k si ns. päi­ v ä n se lv iä asioita. V a lkota kkista auktoriteettia pitää u sk alta a horjuttaa. O n uskallettava k y s y ä itseltään ja muilta, o n k o o le m a s s a k a a n tarpeellisia eläin ko­ keita - o n k o meillä o ik e u s suorittaa y h tä k ä ä n koet­ ta.

J o s k u s o n v a ik e a a vasta ta kysym yksiin , etenkin sellaisten ihm isten kysym yksiin , jotka ovat eläin ko­ keiden kan na lla ja o s a a v a t esittää älykkäitä ja h a n ­ kalia n ä kem yksiä . T o is in a a n tuntuu m y ö s m a h d o t­ tom alta tietää, miten jyrkästi itse voi esittää mielipi­ teitään, jotta ei esim . h y ö k k ä ä v y y d e llä ä n ja itsevar­ m u ud e lla an tuho aisi sitä hentoa k iin n o stu k se n kipi­ nää, jota kuuntelijalla e h k ä jo o n koe-eläinten s u o je ­ luun. Ihm iset reagoivat use in torjuvasti liialliseen

Puheenjohtaja

M aksut:

Säätiön lahjoitukset

Raili V e sa n e n V a s t a a v a toim ittaja A n s v a r ig redaktör

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 2/84 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

13. vuosikerta

llm estym isaikataulu No 1 2 3 4

helm ikuu huhtikuu syysk u u joulukuu

m k 40/vuosi m k 800/ ain aisjä se n

K o e -e lä in te n s u o je lu ry:n ta rk o itu k se n a o n toi­ m ia t u s k a llis t e n e lä in k o k e id e n v a s t u s t a m is e k s i.

Y h d is t y k s e n lo p u llis e n a tavoitteen a o n sa a d a t u s k a llis e t e lä in ko k e e t lo p p u m a a n .

T a v o itte e n sa s a a v u tt a m is e k s i y h d is t y s kerää tietoja la b o ra to rio is s a s u o rite tta v ista e lä in k o ­ k e ista ja tie d ottaa n iistä s u u re lle y le isö lle .

Y h d is t y s pyrkii rajoittam aan e lä in k o k e ita e n s i­ s ija is e s t i e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u d is t a m i­ s e n kautta.

L is ä k s i y h d is t y s tukee v a ih to e h to iste n tu tki­ m u sm e n e te lm ie n k e h ittä m istä .

S ISÄ L LY SLU E T T ELO sivu

K u v a : J a a n a

V a lk e a la

Haluatko päivähoitopaikan koirallesi?

Jos omistat ISOKOKOISEN, hyväluonteisen koiran, otamme sen mielellämme päivähoi­ toon toimistoomme Vallilaan.Edellytämme, että itse tuot ja haet koiran ja jätät eväät päiväksi. Me huolehdimme sen ulkoi­ luttamisesta. Tarvitsemme v a hdin turvak­ semme. Soita: 736 405 arkisin.

Pääkirjoitus .................................................... 3 Tilannetiedotus lakirintamalta ........................... 5 Sodat alkavat laboratorioissa ............................ 6 Vaihtoehtomenetelmistä .................................. 8 Kosm etiikkateollisuus ja eläinkokeet ................... 10 K ysym yksiä ja vastauksia eläinkokeista ............... 1 Z Filmiesitys S u o m e ssa ....................................... i J Minä en voi tehdä mitään - vai v o in k o ? ................ 14 Lahjoituksia ..................................................... 15 Koe-eläimet tarvitsevat sinunkin apuasi ................16 Eettisen tasa-arvoisuuden periaate ..................... 17 Toimiston avajaiset .......................................... 18 Alueosastojen kuulumisia ..................................21 N ä issä paikoissa tehdään eläinkokeita S u o m e ssa . 22 Eläinkokeita k o u lu issa ? .................................... 23 Tutkijan etiikasta .............................................. 23 Oikeuskanslerin päätös pettymys ....................... 24 Kirja-arvostelua ............................................... 25 Lukijapostia .....................................................26 Kettuja sa a käyttää luolakoirakokeissa ................ 28 Koe-eläinten kauppiaita .................................... 29 Info ................................................................ 30 Tietoa turkistarhoista ........................................ 31 Poimittua ........................................................ 32 Kansainvälinen keräys ...................................... 33 Animalia ......................................

jyrkk yteen ja itsestää nselvyyksiin . E h k ä o n h y vä jättää joitakin a sioita kuuntelijan itse n sä ratkaista­ viksi, luottaa h ä n e n o m a a n a rvo ste lu k y ky y n sä.

K e n tie s jonkinlainen p sy k o lo g ia ja ihm istuntem us o n p aikallaan eläin kokeista p uh utta essa, jotta sa isi toisen e d e s kuuntelem aan. T ä s s ä le h d e s s ä on joi­ takin valm iita v a s ta u k s ia yleisim piin hankaliin k y s y ­ m yksiin, jota koe-eläinten suojelijalle esitetään.

Mielipiteitten m u okka am in en , la in sä ä d ä n n ö n m uut­ ta m ise n ohella, o n tärkeim piä tehtäviäm m e taiste­ lu s s a eläinkokeita vasta an . T ä tä m u o kk a a m ista v o im m e jokainen tahollam m e harjoittaa.

J ä se n le h te m m e o n y k si niistä a se ista, joilla h e rä ­ täm m e ihm isiä k e sku ste le m a an . U se in sa a ta m m e kirjoittaa asioista, jotka eivät miellytä kaikkia. V o im ­ m e jopa a stu a jonkun varpaille. O le m m e p ahoillam ­ me, jo s joku o n joutunut k ä rsim ä ä n juttujemme vuoksi. Eläim et ovat kuitenkin niitä, jotka kärsivät eniten. J a m e o le m m e eläinsuojelijoita. Ihm inen, jo­ k a m yy eläim iä kokeisiin, ei voi s a a d a taholtam m e kovasti sääliä. A io m m e jatkaa nimilistojen julkista­ m ista. N äitä listoja voi k u k a ta h a n sa k ä y d ä tarkista­ m a s s a laboratorioissa, sillä ne ovat julkisia a sia kir­ joja. M u istak a a, nyt kun k e s ä ta a s lähestyy, että k e ­ s ä k iss a t jotka jätetään heitteille, voivat joutua koeeläinten m yyjän käsiin.

U u s i a ik a o n tulossa. M e e lä m m e jonkin k y n n y k ­ sellä, m urroskautta. Vaihtoehtoliikkeitä n o u se e , ih­ m iset h alu avat e lää y h ä yleisim m in oikein ja p u h ­ taasti, lu onn on m ukaisesti. Koe-e läinten suojelu on y k si tärkeä o s a vaihtoehtoliikehdintää. M e e d u s ­ tam m e "u u d e n eettisen ajattelun vaihetta", kuten K ai O u la sv irta toteaa lehden sisä siv u illa tutkies­ s a a n australia la ise n P eter Sin g e rin n ä k e m y k siä etii­ kasta. N ä in Sin g e r: "O le m m e k o k e m a s s a e n s im ­ m ä isiä mieltä kiihdyttäviä tapahtum ia u u d e sta eetti­ s e n ajattelun v a ih e e sta .”

Lät oss diskutera

34

Vi b ord e d isku te ra om djukfôrsôk. M y c ke t olikartade syn p u n k te r p â g r â n se r o ch m etoder fôrekom mer, till o c h m ed h o s o s s fôrsôk sd ju rsvârn a re . Â v e n inom fô re n in g e n s styre lse g â r â sikte rn a i n â g o n m a n isar. V â r officiella hàllning âr, att o n ô d ig a och p lâ g s a m m a experim ent b ord e upphôra, n â rm ast g e n o m att fôrànd ra lagstiftningen. M in p e rso n lig a à sikt àr, att inte ett e n d a djurfôrsôk, h u ru vid a plâgsa m t eller inte, n ô d vâ nd igt eller onôdigt, àr etiskt sett beràttigat. N à g o n h â v d a ra ttfô rsô k sd ju re n sfô rhàlland en bor fôrbàttras-det àr viktigt. N à g o n a n n a n p â stâ r att sam arb e te t m ed fo rsk are b ord e intensifie­ ra s - o c k s à det àr viktigt. Varje à sikt àr vârdefull. Vilken âr din à sik t?

M e d tanke p â vàrt arbete âr d is k u ss io n e r m ed "u to m stà e n d e ” (dvs. m ed d e m s o m inte â r m edlem -

mar) fruktbart, m e n d ärutöver är det viktigt att.även inom v ä r e g e n krets v ä c k a frägor o c h tä svar. A sik ts skillna d erna föder n y a frägor o c h inform ationsflödet le v a n d e g ö rs m ellan o s s - vi lär v a ra n d ra ett nytt tänkande. D et är viktigt att m in n a s ifrägasätta sk. solklara frägor. M a n b ör v ä g a ru b b a vitrockade auktoriteters tan ke gän g. A v s ig själv o c h a v a n d ra bör m an v ä g a fräga, fin n s det n ö d v ä n d ig a djurförsök - är vi berättigade att utföra ett e n d a djurförsök.

Ibland är det svärt att b e s v a ra frägor, isynnerhet d ä frä go rn a ställs a v s ä d a n a s o m g o d k ä n n e r djur­ fö rsö k o ch k a n fram föra intelligenta o c h b e sv ä rliga synpunkter. Ibland k ä n n s det o c k s ä svärt att veta, h u rp a s s ska rp t m a n själv kan fram föra s in a äsikter för att inte v e rk a för p aflugen eller för självsäker, s ä att m a n m e d detta b etee nd e utplänar det gnutta int-

3

r e s s e s o m ä h ö ra re n h a r a v försöksd jursfrä ga n. Ofta re ag e ra r m ä n s k o r a w ä r ja n d e p ä e n overdriven sk ä rp a o c h p ä självklarheter. M ä h ä n d a är det bra att lä m n a n ä g ra s a k e r ät ä h ö ra re n att själv re d a ut, att lita pä h e n n e s e g e n o m d ö m e sfö rm ä g a . N ä r det är frä ga n o m djurförsök, är det p ä sin plats m ed näg o n s la g s p s y k o lo g isk - eller m ä n sk o k ä n n e d o m , för att ätm in stone fä de n a n d ra att lyssn a . I d e n n a tidning fin n s n ä g ra färdiga s v a r p ä d e v a n lig a ste b e svärliga frägor s o m fö rsö k sd ju rsv ä rn a re n konfrontera s med. Till v ä ra viktigaste uppgifter hör o p in io n sbildning o c h förändring a v lagstiftningen. Detta bere d an d e arbete kan v a r o ch en a v o s s p ä sitt häll gö ra.

V a r m d le m stid n ing är ett a v d e vapen , m ed vilka vi v ä c k e r m ä n s k o r tili d isk u ssio n . Vi kan ofta sk riv a om s a k e r s o m inte b e h a g a r alla. D et k a n h ä n d a att vi t.o.m. tram par p ä n ä g o n s tär. V i b e k la ga r o m n ä g o n har fätt lida pga. v ä ra skriverier. Djuren är ä n d ä de s o m lider mest. O c h vi ä r djurvärnare. E n m ä n s k a s o m säljer djur till experim ent, k a n inte frän o s s fä särskilt m ycket m edlidande, vi ha r för a vsikt att fortsätta publicera nam nlistor. D e s s a listor k a n a v enva r kontrolleras i laboratorier, för d e ä r officiella dokument. K orn ihäg, att nu d ä s o m m a re n äter n ä rm ar

H y v ä ä

k e s ä ä k a ik ille jä s e n ille ja

m u ille

sig, kan som m arkatte r s o m o v e rg e s raka i h a n d e m a pa forsoksdjursforsaljare.

E n n y tid ar p i k om m a nde . V i lever p i troskeln till n ig o t, e n brytningstid. Alternativa rorelser uppstSr, m a n s k a r vill i allt h o g re gra d le va ratt o ch rent, naturenligt. F o rso k sd ju re n s v a m ar e n viktig del a v den alternativa rorelsen. V i re presenterar det n y a tankad e s stadium , s o m Kai O u la sv irta konstate rar p i tidn in g e n s inre s id o r del h a n betraktar a ustralie nsern Peter S in g e r s s y n p i etiken. F o r att citera Sin ge r: ”Vi hctller p i att up p leva d e forsta andligt o m v a lva n de s k e e n d e n a a v det n y a e tiska tan ka n d e t”.

le h d e n lu k ijo ille s e k ä

O LETKO SINÄ M AKSANUT JO TÄMÄN VUODEN JÄSENMAKSUSI??? JOS E T OLE, N IIN TEETHÄN SEN PIAN. J Ä S ENMAKSUJEN VIIPYMINEN JA MUISTUTUSTEN L Ä HETTÄMINEN NIISTÄ TUOTTAA PALJON YLIMÄÄ R Ä I S T Ä VAIVAA. MUISTATHAN, E T T Ä JÄS E N E N Ä SAAT HYVÄN ELÄINSUOJELULEHDEN N E L J Ä K E R T A A VUO­ D E S S A - ETHÄN H A L U A MEN E T T Ä Ä SITÄ'.

e lä in y s t ä v ille ! K u v a : S a m i B lä b e r g

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

Huutokauppaamme

i ^ T

KANTELEENI

X

Ct e k u a : K a u s t i s e n s o i t i N v e OVH. VERSTAALLA n . 60 0 M K t a r jo u k s e t

X

LA H JO IT U K S E N A SAADUN |O - K I E L I S E N UPOUUDEN

to im is t o o m m e

r s ta s

/

kai

tai p a l e

"Pu h : 3 0 / 7 3 6 113

)

-k X

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

TILANNETIEDOTUS LAKI RINTAMALTA H a n n e le L u u kk a in e n

P eru stu slaillisen oikeisto p u o lu een kan san ed u staja G eorg C. Ehrnrooth on jättän yt helm ikuussa ed u sku n n alle lakialoitteen eläin su o jelu lain m u u tta­ m iseksi. P eru sp eriaatteiltaan ed u sta­ ja E hrnroothin alo ite on vaatim u stem m e m ukainen, vaikkakaan siinä ei py­ ritä toteu ttam aan niin laajaa u u d istu s­ ta kuin m e ja m u u t aktiiviset eläin su o jelu järjestö t o lem m e esittän eet. (S yk­ syllähän to im itim m e kaikille p u o lu eil­ le p arikym m ensivu isen hyvin peru s­ tellu n kan n an o tto m m e n ykyisestä eläin su o jelu laista, m inisteriön te k e ­ m ästä ehdo tu ksesta uudeksi laiksi ja siitä m illainen lain pitäisi olla.)

O leellinen u u d istu s ed u staja Ehrnroothin laki­ a loittee ssa on p yrk im ys m uuttaa lain h e n k e ä n y k y ­ ajan ajattelua v a sta a v a k si. V o im a s s a o le v a s s a la is­ s a h a n kielletään vain tarpeettoman kärsim yksen ja tarpeettoman kivun ja tu skan tuottaminen eläimille. Siten e lä in rä ä k k ä y s o n m a a s s a m m e yhtä jok a p äiväistä kuin hengittäm inen, k o s k a a in a on löytynyt ainakin taloudellisia syitä eläinten k ä rsi­ myksille. - Erh nroothin lakialoitteessa o n nyt s a n a tarpeeton pyyhitty yli, jolloin eläimille ei e n ä ä sa isi tuottaa kärsim ystä, kip ua tai tu sk a a m illään teko­ syyllä.

T ä m ä k a u a n kaivattu ja jo v u o s ia a jam am m e u u d istu s pitäisi s a a d a v o im a a n viipymättä. L isä k si ed u staja E hrnroothin lakialoitteessa o n otettu h u o ­ m ioon s e u ra a v a t vaa tim u kse m m e : - kaikki eläinten le ikkau kset ja niihin rinnastettavat toimenpiteet rajoitetaan vain eläin lääkäreid en s u o ­ ritettaviksi - eläim en luovuttam inen arpajais- tai kilpailuvoittoi­ n a kielletään - e lä in rä ä k k ä y sra n g a istu k sia kiristetään - eläimillä suoritettavat kokeet tulee rajoittaa m a h ­ dollisim m an vähiin.

Muilta o sin aloite on p ä ä a s ia s s a yh d e n m u k a in e n m inisteriön teke m ä n m u u to se sity k se n k a n ssa .

T o iv o m m e lisää täm än tyylisiä aloitteita e d u s k u n ­ nalta ja hyväksym isalttiutta niitä käsite ltäessä. T o i­ vottavasti e läin su oje luasiat eivät ka a d u hallitusrintam a/oppositiorintam a asetelm iin. E ik ö eläin su o je ­ luasiat voisi olla k an sa ne d usta jille niitä ns. o m a n tunnonasioita, jo is s a k a n sa n e d u sta ja t sa a v a t ä ä n e stä ä va p a a sti p u o lu e p ää tö ksistä riippum atta?

E n tä m ikseivät kaikki puolueet v o isi olla "e lä in su o jelupuolueita”? K o itu u h an eläintem m e hyvinvointi viim e k ä d e s s ä a in a m e id ä n ihm isten hy vä ksi!

V a ik k a e m m e välittäisi eläim istä tipan tippaa, m e id än kan nattaa olla "eläinsuojelijoita” jo p e lk ä s­ tään itsekkäistä syistä, sillä sy ö m ä llä te h o k a sv a tu sna ve to issa, -s ik a lo iss a ja -k a n a lo is sa kasvatettujen eläinten lihaa ja tuotteita ta k a a m m e ravintom m e epäterveellisyyden. A iva n sa m o in h y v ä k sy m ä llä eläinkokeet o tam m e v a stu u n e läin kokeid e n e p ä lu o ­

tettavuudesta ja niistä tuho isista se u ra u k sista , kun tuloksia sove lle ta an ihm iseen. - M e v o im m e valita mitä s y ö m m e ja mitä tuem m e. K a n sa n e d u sta ja t v a ­ litsevat mitä lakeja säätävät. M e valitse m m e k a n s a ­ nedustajat.

S a m a s s a

v e n e e s s ä

o lla a n ,

v e lis e n i

-

ih m is e n

a r­

m o illa .

K u v a : S a m i B lä b e r g

Lakialoite n:o 7

1 9 8 4 vp.

E d u sk u n n a lle Ehrnrooth: E h d o tu s laiksi eläinsuojelulain m u uttam isesta V u o n n a 1971 sää d etty eläinsuojelulaki (91/71) on m onilta osiltaan epätyydyttävä u u d e n a ik a ise n eläin su oje lun kan nalta katsottuna. Siv istysva ltio n a S u o m e n tulisi o m a k s u a sellaista ajattelua k u v a sta ­ v a laki, joka täyttää korkeat eläinsuojelulle asetetta­ vat vaatim ukset.

E d u s k u n ta o n v u o d e n 1981 vp:llä yksim ielisesti h y vä k sy n y t kan nanoton, joka sisältyi talou sva li­ o k u n n a n mietintöön, jonka m u k a a n hallitukselta edellytettiin koe-eläintoim intaa k o sk e v a n la in sä ä ­ d ä n n ö n uu d ista m ista s e k ä eläinsuojelulain ja met­ sä sty sla in tarkistam ista siten, ettei eläinten k a sv a t­ tam inen ja p y y d y stä m in e n a ih eu ta niille tarpeetonta kärsim ystä, s e k ä e läin su o je lu v a lvo n n a n te h o sta ­ m ista. V a ik k a m a a- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö ssä o n ­ kin valm istunut v a lv o n n a n o sa lta e d u s k u n n a n ed e l­ lyttämä eh d otu s, ei t ä s s ä k ä ä n s u h t e e s s a m uista e d u s k u n n a n esittäm istä a sio ista p uh um attakaan ole ryhdytty varsin aisiin lainsäädäntötoim enpitei­ siin.

K o k o n a is u u d is tu k s e n ja e d u s k u n n a n v. 1981 e sil­ le ottam ien toim enpiteiden v iip y e ss ä olisi kiireelli­ se sti toteutettava a in akin eräitä tärkeitä e läin su o je ­ lulain m uutoksia. N e v a sta a v a t m a a s s a m m e toimi­ vien e läin su oje luyh d istyste n kohtuullisia toivom u k­ sia, jotka eri e d u sku n ta p u o lu e id e n edustajat ovat viim e e d u sk u n ta v a a lie n alla h y vä ksy n e e t.

E d e llä o le v a a n viitaten eh d ota n kunnioittavasti, että e d u sk u n ta h y v ä k sy isi s e u ra a v a n lakiehdotuk­ sen...

käytetään biologisten a se id e n te sta am isee n, a in a ­ kin Y h d y sv a llo issa , N e uvostoliitossa , L ä n s i- S a k ­ s a s s a ja E n g la n n iss a . V a sta a v a sti eläimillä tutki­ taan erilaisten bakteerien ja virusten vaikutusta, jot­ ta sota tilan te e ssa voitaisiin vihollisen alueelle levit­ tää tu h o isa bakteeri- tai viruskanta. Mm . kolera, la­ vantauti, syfilis ja keltakuum e o n todettu tehokkaiksi a se ik si sotatilanteissa. E n g la n n is s a Portonin tutki­ m u sa se m a lla ei m y ö s k ä ä n ole kaihdettu ruton levit­ täm istä eläinten k esku uteen ! S a ih a n rutto jo s a t a ­ vuotise n s o d a n a ik a n a 1 3 0 0 - 1 4 0 0 luvuilla lannistet­ tua vihollisen...M iksei sitä käytettäisi a s e e n a nyt­ k in ?

SODAT ALKAVAT LABORATORIOISSA P ä ivi V iinikainen

H iro sh im a p u h u ttaa vielä. S y ystä­ kin. U uden H iro sh im an katastrofin syn tym in en halu taan estää, ke m ia lli­ nen so d an käyn ti kielletään, yd in varu stelu sta n eu vo tellaan , teh d ään kaik­ ki, ettei H iro sh im an ta p au s to istu isi.

Vai te h d ää n k ö ? M ikäli näin on, m iksi m in ia ty yri-H iro sh im a a käyd ään p äivit­ täin ym p äri m aailm aa lab o rato rio issa, jo issa uusia aseita tes ta ta an e lä im il­ lä? E läim et altis te ta a n ra d io a ktiiv is e l­ le säteilylle, h erm o kaas u ille, niitä am ­ m u taan , niihin istutetaan ta p p a via v i­ ruksia jn e. jn e. K aikki tä m ä rauhan varm is ta m is ek sik o ?

S a ta

10 E000 E eläintä vuodessa h-nsuta< r\

Britit raivoavat armeijan kokeille

L a se r-sä d e ta p p aa ap in o ita Jotta voitiin v a lm ista a kan ne ttava laser-kivääri, jon ka " a m m u s " ta p p a a ihm ise n k a h d e k sa n kilom et­ rin etäisyydeltä, käytettiin W right-Patterso nin la bo­ ratorioissa, O h io s s a satoja apinoita. L a s e r -s ä d e suunnattiin kohti eläinten silmiä, m ikä s a i silm ä n rä­ jä htäm ään ja johti (yllätys, yllätys) täydelliseen s o ­ k eutum ise en. M u ih in ruum iinosiin su u n n a ttu n a s ä ­ d e sa i "haihdutettua k o k o n a isia ru um iin osia s a v u n a ilm a a n ”.

Entä sitten Suom essa?

Jääkö sota lab oratorioiden sisäpuolelle?

V iim e ksi k o h u a ovat herättäneet E n g la n n is s a tehdyt arm eijan kokeet. Luonteeltaan h u ip p u sa la i­ s i s s a k o k e is s a käytetään vuosittain 10 0 0 0 eläintä, jo u k o s s a kaikki la b o ra to rio k o ke issa käytetyt eläin­ lajit hiiristä apinoihin. (J o u k k o o n v o id a a n kyllä lisätä ihm inenkin, sillä käyte tää n h än m aailm alla vieläkin rikk aru o h o m yrk k y ä 245-T:tä, joka o n h e n g e n v a a ­ rallista, kuten s e n käyttö Vie tn am in s o d a s s a osoitti.)

A p in oita ja koiria on am m uttu eri tyyppisten luotien tehon testa am ise k si, sikoja o n altistettu radioaktiivi­ selle säteilylle, h e rm o k a a su ja o n testattu kaneilla jne. T ä m ä o n s o d a n "ra u h a n o m a ista tutkim ista”. a p in a a

a ltis te ttiin

v o im a k k a a lle r a d io a k tiiv is e l­

Eläim illä tehtävät sota ko ke et ovat vaikuttaneet e p ä su o ra sti ainakin B a n g la d e sh in n ä lk ä ä ja k ö y ­ hyyttä k ä rsiv ä ä n k a n sa a n . Siltä Y h d y sv a lla t nimit­ täin e v ä si kaiken avun, kun s e kieltäytyi m y y m ä stä apinoita koe-eläim iksi Y hd ysvaltoih in . J a muutkin ru o k aa ja hu m anitääristä a p u a tarvitsevat köyhät m aat kärsivät sotateollisuudesta, sillä S I P R I :n tutki­ m u sten m u k a a n k e hitysm aid e n k a n s s a k ä y d ystä k a u p a sta 7 5 % on a se k a u p p a a . K u n kaikki m uu a p u ja kau p an käynti niiden k a n s s a o n v u o d e sta 1 9 7 0 k a sv a n u t 5 0 % , o n a se k a u p a n k a s v u ollut 4 0 0 ker­ tainen!

Sota, s e n suorat ja e p ä su o ra t vaikutukse t ovat ai­ na koetelleet ihm iskuntaa. M ik si pitäisi s iis u s k o a vakuutteluja siitä, että uu d e m m at a se e t jäävät la b o­ ratorioihin? E ik ö varm in tap a e stä ä niiden m aail­ m a nlop un vaikutukset, olisi kieltää niiden testa am i­ ne n ja kehittäm inen syyttöm illä eläim illä k o e o lo su h ­ t e is s a ? S o d a n kauhut tiedetään, sotia käyd ään , m iksi s iis pitää vielä laboratorioihin ra kentaa s o d a n p ie n o ism a lle ja ? J a sitäpaitsi tiedetäänhän, että n y ­ kyisillä kem iallisia a se itä käytetään jo eri puolilla m aailm aa. Su urva lla t rauhoittavat kehitysm aid e n sotia, jotta itse sa a v a t "laaje ntaa laboratorioitaan”.

Le N ou ve l O b se rv a te u r -lehden n u m e ro s sa 4 .3 .1 9 8 3 kerrottiin N euvostoliiton sum u ttan ee n len­ to ko n e e sta k ä sin e rä stä h e rm o k a a su a Poh jois-Jem enin v uoristohe im oje n ylle. Reportteri kuvaa: " L ä ­ h e s kaikki H ’m o n gin kylän a su k k a a t kuolivat. Veri ju oksi he id än n e n ä stä ä n ja korvistaan. H e id ä n iho n­ s a oli keltainen ja rakkuloilla, ja vähitellen s e muuttui m ustaksi. M y ö s kaikki eläim et olivat kuolleet." V a s ­ ta a va n laisia ta p a u k sia on luonnollisesti m y ö s Y h ­ d ysvaltojen tilillä V ie tn am in s o d a n a ik a n a ja s e n jäl­ keenkin.

S u o m e n arm eijan virallinen kanta on, ettei S u o ­ m e s s a tehdä sotakokeita. U sk o k o o n ken tahtoo.

Y h d isty k se m m e on a inakin s a a n u t ilm oituksen sioil­ la suoritettavista a m m u sk o ke ista , joita on tehty P a ­ d a sjo e n m e tsissä . Silm innäkijän m u k a a n sikoja oli ammuttu, jon ka jälkeen n e oli jätetty m e tsä ä n viru­ m aan. Niiden kunto tarkistettiin s e n jälkeen tietyin väliajoin.

T o iv o isin kovasti, ettei yllä m ainitun kaltaisia ta­ p a u k sia olisi S u o m e s s a , mutta epäilen. A voim e sti niistä ei k o sk a a n tulla p uh um aa n, sik si m e id ä n on hyvin vaikeaa, e h k ä m ahd otonta s a a d a m a h d o llisis­ ta k oke ista tarkkoja tietoja. M utta m uistettava on, et­ tä sod an käyn ti, tapahtuipa s e la b o ra to rio ssa tai nii­ d en ulkopuolella missä maassa tahansa, aiheut­ taa a in a inhimillistä hätää, joka ei ole p uo lusteltavis­ sa. S e k o sk e e sin u a ja m in ua yhtälailla, ja sik si m e e m m e s a a k o sk a a n s u lk e a siltä silm iäm m e.

( L ä h t e e t : A n im a is 'D e f e n d e r 6 / 8 3 & E s t C o m m e n c é e

1 / 8 4 , 'L a G u e r r e

D a n s L e s L a b o r a t o ir e s 'p a r E m ile

P o te lle . [ T ä m ä n t e o k s e n lo p u s s a

tä y d e llin e n lä h d e ­

lu e tte lo ])

le s ä t e ily lle . N e m e n iv ä t p u o lit t a is e e n k o o m a a n , o k s e n te liv a t.

N iid e n

s ilm ä t k ä ä n t y iv ä t n u r in

ja

ih o o n

m u o d o s t u i s y v iä h a a v a u m ia . 2 3 p ä iv ä n s is ä llä k a ik ­ k i a p in a t k u o liv a t, s illä n e o liv a t k ie lt ä y t y n e e t k a ik e s ­ ta

r a v in n o s ta .

k u in k a

K o k e e n

t a r k o itu k s e n a

o li s e lv ittä ä ,

k a u a n s o t ila a t ja k s a v a t ta is te lla jo u d u t t u a a n

a lt t iik s i r a d io a k tiiv is e lle s ä te ily lle . ( K u v a : D a n ie lle

P a s te rn a k , C M A E H A )

Ravinto, joka oli 2 0 0 0 0 0 kertaa radioaktiivisem p a a kuin "n o rm a a li" yd in sa a ste , sa i koirille syötetty­ n ä a ik a a n lim akalvojen p a la m ise n ja k u d o ste n tu­ houtum isen. T ä m ä p ro se ss i saattoi tapa htua hitaastikin, k e stä ä jopa viikkoja.

U u sin ta sota-alalla o n m ikroaaltojen käyttö a s e e ­ na. L e S o ir (B rysse li) -lehti kirjoitti 17 .8 .1 9 8 3 ilm e s­ t y n e e ss ä n u m e ro ssa a n , että eläin kokeide n p e r u s ­ teella v o id a a n päätellä, että ih m ise e n su u n n attu n a m ikroaallot voivat "tappaa, aiheuttaa sokeutum ista, k o lm a n n e n a ste e n p a lo v am m o ja ja vaikeita s isä isiä v a m m o ja ”. M ikroaalto -asetta testataan parhaillaan Y h d y s v a llo iss a , k o sk a "P e n t a g o n o n sa a n u t tietää, että sa m o ja kokeita te h d ä än N e u v o sto liito ssa .”

Lääketiede sodan p alveluksessa M e kaikki tie däm m e suru llise n kuuluisat L D -5 0 kokeet. L D eli ta p p a va a n n o s (lethal d o se ) on so ta ­ te o llisu u d e ssa sa a n u t tu n n u k se n E D , te h o k a s a n ­ n o s (effective d ose). T ä tä s a m a a koem enetelm ää, jota vieläkin käytetään lä äkkeid en testaukse en ,

K u u lis i* ^

O S O IT T E E N M U U T O S

A D R E S S F Ö R Ä N D R IN G

O n k o o s o itte e si m u u t tu n u t?

K iin n it ä v iim e k si s a a m a s i lehden o s o ite lip u k e tälle lo m a k ke e lle ja ilm o ita u u s i lä h io so itte e si ja p o s tin u m e ro s i.

P a la u te ta a n o s.

H a r d u bytt a d r e s s ?

V a r go d , fäst a d re s s la p p e n frán den s e ñ a s te t id n in g e n pá d e n n a b lankett o c h m e d d e la d in n y a h e m a d re s s o c h ditt p o stn u m m e r. S ä n d e s tili

K oe-e lä inten suojelu ry M ä ke lä n k a tu 8 0 0 5 5 0 H elsinki 5 5

F ö rsö k sd ju re n s v ärn r.f.

B a c k a s g a ta n 8 0 0 5 5 0 H e lsin g fo rs 5 5

V a ih to e h to m e n e te lm ä t to k sik o lo g ia ssa , b io k e ­ m ia ssa , fy s io lo g ia s s a s e k ä va sta -a in e id e n teo lli­ s e s s a tu o ta n n o ssa Jorgen C lau se n K ä ä n n ö s EH, fys.dos.

The N eurochem ical Institute 58, R a a d m a n sg a d e DK-2200 C o p e n h age n The Institute of B lo lo g y and C hem istry R o sk ild e University DK-4000 R o skild e V aihtoeh tom ene te lm iä v o id a a n käyttää k o rv a a ­ m a a n tai tä y d e n tä m ä ä n biotieteissä ja te o llisu u d e s­ sa. Niitä käytetään ny kyisin p ä ä a s ia s s a neljällä alu­ eella.

1. T o k s ik o lo g ia s s a 2. P ro gre d ioivie n enkefalopatioiden t u tk im u k se ssa 3. F y s io lo g is is s a tu tk im u k sissa ym päristötekijöiden v a ik u tu k se sta eri solutyyppeihin.

4. H y b rid o m a -m e n e te lm ä ssä , jota käytetään anti­ g e e n iste n e ro a v a isu u k sie n paljastam iseen, kuten solujen erittelyssä, valkuaisten, lä äk e a in e id e n ja ho rm o n ie n m ä ä rittä m ise ssä s e k ä m on osp e siifiste n v a sta -a in e id e n v a lm istu k se ssa .

1. T o ks ik o lo g ia Perinteinen koe-eläinten käyttö k a rsin o g e e n iste n ja ne uro to ksiste n ain eide n tu tk im u k se ssa v o id a a n ny kyisin osittain korvata alem pien eläinten soluilla tai y h d e stä tai ha rvoista koe-eläim istä sa a d u illa so lukannoilla.

1.1 Alem pien eläinten solujen käyttö (kts. D e v o ret 19 79 ) P itk ä ke stoisista kem iallisten ain eide n k arsin og e e n isu u stu tk im u k sista , joita o n tehty p ä ä a s ia s s a hiirellä ja rotalla, v o id a a n osittain luopua, nyt kun on kehitetty lyh ytkestoisia tutkim usm enetelm iä. N ä is ­ s ä käytetään joko prokaryootteja, ts. bakteereja, tai eukaryootteja, kuten h iiv asie n iä (A m e s ja Y a m a s a k i 1975, G re e n ja M uriel 1976, Z im m e rm a n 1 9 7 4 ja 1975). Miltei k a ik iss a te ste issä tutkitaan D N A -v a u rioita, jotka aiheuttavat mutaatioita. Prokaryoottien, kuten S a lm o n e lla typhiim urium in tai E sc h e ris c h ia coli’n käytöllä o n s e etu, että tutkittavat kem ikaalit p ä ä se v ä t tu n k e u tu m a an s u o ra a n D N A :h a n , k o sk a bakteereilla ei ole tum akalvoa, p ä in vastoin kuin hii­ v a so lu illa tai im ettäväisten soluilla. Käytettyjen S a l­ m onella-kantojen so lu se in ä m ä t sisä ltävät vain v ä ­ h ä n p o ly sa kk a rid e ja , ja täm än jo h d o sta se in ä m ä n lä p ä is e v y y s kem iallisille aineille o n v äh äin en.

A m e s ’n t e stissä käytetään ns. histidiini-auksotrooppista bakteerikantaa, joka ei p ysty k a s v a m a a n il­ m a n histidiiniä. M utaatio palauttaa bakteerille s e n a lk u p e rä ise n k y vyn k a s v a a h istid iin iva p a a ssa y m ­ p ä ristö ssä . Täten, viljeltäessä bakteeria histidiiniva­ p a a s s a e la tu sa in e e ssa , johon o n lisätty tutkittavaa kem ikaalia, m utaatioiden esiintym inen v o id a a n p äätellä b a kte e rip e säk k e id e n ka svu sta . B rid g e s'in (1 9 7 6 ) m u k a a n 1 7 9 tunnetusta k a rsin o g e e n ista 1 57 (87,7 % ) antoi p ositiivisen b akteerikokeen, kun ta a s e i-k a rsin o g e e n ise k si oletetuista k e m ikaalista 117 (86,3 % ) oli negatiivista A m e s 'in bakteeritestissä.

U se a t kem ikaalit ovat kuitenkin k a rsin o g e e n isiä v a sta bioaktivaation jälkeen (krs. In g e lm a n -S u n d b erg 1980). Bioaktivaatio s a a d a a n a ik a a n A m e s ’in te stissä lisääm ällä testisystee m iin im ettäväisen

m a k s a n m ik rosoom e ja (A m e s ja m uut 1975). Eräät entsyym it saattavat kuitenkin d e to k sik o id a syn ty­ neet m u ta ge e n ise t välituotteet, e n n e n k u in mutag e e n ie n va ik u tu s on osoitettavissa. T ä m ä o n s a a t­ tanut eräät toksikologit ep ä ile m ää n A m e s in testin käyttökelpoisuutta (A s h b y ja S t y le s 1978).

H iivakantoja o n käytetty m u ta gee nisuu stu tkim uks i s s a paljon v ä h e m m ä n kuin A m e s in testiä. K o s k a hiivasienillä, p ä in v a sto in kuin bakteereilla, o n tum akalvo, hiivasieni saa ttaa olla parem m in verrattavis­ s a im ettäväisen s o lu u n (Z im m e rm an 1 9 7 4 ja 1975).

1.2.1 Im ettäväissolujen käyttö Im ettäväisen h e m a to g e e n isia solu ja (lym fosyyt­ tejä, granulosyyttejä ja erytrosyyttejä) v o id a a n e ris­ tää ja puhtaaksiviljellä (B ö y u m 1968). Näitä soluja, erityisesti lym fo- ja granulosyyttejä v o id a a n käyttää tutkittaessa D N A :n vahingoittum ista m äärittäm ällä D N A :n ra k e n n u sa in e id e n (esim . tritiumilla merkityn tymidiinin) kertym istä so lu u n (Lam bert ja H arp er 1979). N ä m ä m ääritysm enetelm ät ovat tärkeitä, k o s k a lym fosyytit sisä ltävät m etabolista bioaktivaatio syste e m iä (S in g h , H a m a n ja C la u s e n 1981, S in g h ja C la u s e n 1982).

1.2.2 U seita solutyyppejä sisältävistä elim istä eristettyjen solupopu laatioiden käyttö L ä ä k e a in e id e n toksisuutta saa ttaa olla v a ik e a tut­ kia elim issä, jotka koostu va t u se ista solutyypeistä, kuten m u n u a in e n ja k e sk u sh e rm o sto . Erityisen s u u ­ ret vaikeu det ovat veri-aivoeste en takia tutkittaessa n e uroto ksisu utta p itk ä k e sto isissa eläin kokeissa.

N ä m ä v aikeu det v o id a a n nyt välttää so lu e ristysm e netelmillä, jo issa h o m o g e e n is iä solupopulaatioita eristetään e lim estä ja viljellä in vitro. T ä lla is e s s a s o ­ lu viljelm ässä v o id a a n sitten suorittaa toksisuu stutk im u k sia (kts C la u s e n 1 9 8 2 ja 1983). G ru ndt ja m uut (1 9 8 1 ) osoittivat, että neuronit degeneroituivat glia-soluja h e rkem m in jo u tu e ssa a n kudosviljelm äss ä lyijytrietyylin va ik u tu k se n alaisiksi. Am m itzboll (1 9 7 7 ) ja A m m itzboll ja m uut (1 9 7 8 ) ovat m y ö s tutki­ neet lyijytrietyylin ne uroto ksista vaikutusta sikiön aivosoluvilje lm ä ssä .

3. Fysio lo g iset tu tkim u kset y m p äris­ tö m yrkkyjen vaiku tu kses ta eri solu­ tyyppeihin Joitakin fy sio lo g isia p e r u s k y sy m y k s iä o n h e lp om ­ pi selvittää vaihtoehtom enetelm illä kuin perinteisillä eläinkokeilla. Esim . muuttunut P / O -su h d e (W arburg-efekti) k a s v a im is s a ja m aito h ap p o d e h yd ro ge n a a si-L D H -iso e n tsy y m ie n erilainen ja kaantum inen eri k u d o k sissa , s e k ä ep ä no rm a ali ja kaantum inen k a s v a im is s a o n selvitetty kudoskontuuritekniikalla.

K udosviljelyn a vu lla on L D H -iso e n tsy y m i M«:n vallit­ s e v u u s s u h t e e s s a H<:aan ih m ise n p a h a la a tu isissa k a s v a im is s a asetettu yhteyteen k u d o k s e s s a vallit­ s e v a n h a p p ip a in e e n k a n s s a (Guttler ja C la u s e n 1969), s e k ä m a lig n issa k u d o k s e s s a solujen lokeroit u m is e s s a tapahtuvien m u utosten k a n s s a (Guttler ja C la u s e n 1967). M y ö s sp e sifiste n vasta -a ine id en s o lu is s a aiheuttam ia m etabolisia ja entsym aattisia m u u to ksia v o id a a n tutkia helpom m in solu viljelm äs­ s ä kuin e lä in k o k e issa (Guttler 1971 ja 1972).

4. H yb rid o m a-tekn iikka J o yli 1 0 0 vuotta on valm istettu ns. im m uuniantise erum eita terapeuttisia ja d ia g n o stisia tarkoituksia varten im m u nisoim a lla eläim iä (h e v o sia ja kaneja) puhtailla bakteerikannoilla, viruksilla tai toksiineilla.

Eläim et v a sta a v a t m u o d o sta m a lla vasta-aineita, jotka v o id a a n ottaa talteen veriherasta. V a sta -a in e i­ ta käytetään terapeuttisesti, esim . su o ja a m a a n in­ fektioilta (jäykkäkouristus, kurkkum ä tä ym.). Niitä v o id a a n kuitenkin käyttää m y ö s d iag nostisiin tarkoi­ tuksiin. V iim eisten 2 0 v u o d e n a ik a n a o n todettu, että e r ä ä s s ä s y ö p ä ty y p issä , m y e lo m a ssa , jota esiintyy s e k ä ihm isellä että eläimillä, kontrolloimatta k a s v a ­

2. P rogredioivia en kefalo p atio ita kos­ kevat tu tkim u kset P ro gre dioivat enkefalopatiat ovat p ä ä a s ia s s a systeem itauteja, jotka antavat prim aarioireita k e s ­ k u sh e rm o sto n taholta. K o s k a n iis s ä puuttuu ly so so m a alista (katabolista) entsyym iä, niiden aiheuttam a so lu va u rio johtuu puuttuvan e n tsyym in sebstraatin kertym isestä (Neufeldt 1974). Neufeldt osoitti e n ­ sim m ä ise n ä , että viljeltyjä lymfofyyttejä v o id aa n käyttää m e ta b olisen häiriön osoittam iseen. K u n norm aaleja lym fosyyttejä viljellään use itä p äiviä ra­ dioaktiivisten m e rkkiaineiden k a n ss a , jonkun päi­ v ä n p ä ä stä m e rkkiaine o n m e ta b o lise ssa ta sa p a i­ n o ss a . K o s k a katabolia v a s ta a anaboliaa, s e n s i­ jaan lyso so o m ih ä iriö ssä , j o s s a k atabolise n e n tsy y ­ m in puute aihuttaa m erkkiainetta sisä ltä v ä n b io m a ­ teriaalin kertymistä, ei ta sa p a in o a k o sk a a n s a a v u ­ teta. T ä lla isia tutkim uksia o n suoritettu m u kopo lysa k k a rid o o sie n e n tsyym iv a ja u k sia selvite ttäe ssä (Neufeldt 1974, R a s to g i ja m uut 1977).

O N

H Y V Ä

O L L A

L Ä H E K K Ä IN . K u v a : S a m i B lä b e r g

vat p la sm a so lu t tuottavat su u ria m ä äriä m onoklom aalista vasta-ainetta (C la u s e n ja m uut 1959, H era m a n s ja m uut 1959, R a s k -N ie lse n ja m uut 1959, D riv sh o lm ja C la u s e n 1964).

M u o d o s tu v a v a sta -a in e on tyypiltään m on oklonaalista, k o sk a a in o a sta a n y k si solu klo on i o n m uut­ tunut p a ha laa tuiseksi. V iim e v u o s in a on edelleen havaittu, että kahta solu tyyp p iä v o id a a n sulauttaa (fuusioida) yhteen kem ikaalien tai heikennetyn vi­ ru k se n avulla. Tällöin sy n ty y hybridi solu. - K u n eläin im m u n iso id a a n tietyllä antigeenillä, s e n pernasolut alkavat tuottaa tälle antigeenille sp esiifistä vasta-ainetta. J o s su lau tetaan sp e sifistä v a sta -a i­ netta tuottavia p erna so luja m o n o k lo n a a lista vasta ainetta tuottaviin m ye lom asoluih in, pernaso lut voi­ vat ’’tiedottaa" m yelom asoiluille, että niiden o n siir­ ryttävä tuottam aan vasta-ainetta k y se istä a ntig ee­ niä v a sta a n (K öh ler ja M ilstein 1975). T ä m ä m a h ­ d o llisu u s tuottaa tarkoin a n tigeen isp esiifistä m o ­ no klona alista vasta-ainetta on a ik a a n sa a n u t d ra ­ m aattista kehitystä im m u n ilo giassa. M on ok lon aa lis ia vasta-aine ita v o id a a n käyttää virusten inaktivoim ise e n ja p a halaatuisten solu jen ta p p a m ise e n (B lythm an ja m uut 1981, Koprovvski ja VViktor 1980), n e k yke nevä t m y ö s inaktivoim aan toksiineja (Zuravvski ja m uut 1980).

J a lop u ksi m o n o k lo n a a lisia vasta-aine ita v o id a a n käyttää d ia g n o s tiik a ss a sp esiifiste n m ikrobiantigeenien, sp esiifiste n valkuaisten, lä äkea ine id en ja h o r­ m on ien s e k ä so lu n pinta- ja s isä iste n re septoreiden m ä ä rittä m ise ssä (A x 1980, D a v id 1981). T ä te n h y ­ b ridom a-tekniikka o n nyt te o llise ssa k ä y tö ssä , ja v o id a a n e n n u sta a koe-eläinten käytön v ä h e n e v ä n jyrkästi tulevina v u o sin a .

KOSMETIIKKATEOLLISUUS JA ELÄINKOKEET S in ik k a P iip p o

E läin ko keis ta ko sm etiikka- ja puhdistu s a in e te o llis u u d e s s a k an n attaa aina p u h u a. M aailm assa niihin k äytettä­ vien eläin ten lu ku m äärä on huikea ja ne ku u lu va t tu rh im p iin ja v aikeim m in pu o lu steltav iin eläin ko keis iin .

T u o tte id e n käyttö ja elä in ko ke id e n m oraali K o sm e tiik k a a m y y d ä ä n S u o m e s s a vuosittain n.

4 2 4 m iljoonan m a rk a n arvosta. S u o m a la in e n käyt­ tää k e skim ä ä rin v ä h ä n yli 2 0 0 m k v u o d e s s a k y se i­ siin tuotteisiin. N o in puolet m a a s s a m m e m yytävistä kosm e e ttisista tuotteista tuotetaan ulkomailla. V ä ­ hintään 6 5 % m a ailm an eläin kokeista te h d ä än k o s ­ m etiikkateollisuuden vaatim uksista. S u o m e s s a v a r­ sin a isia k osm eettisten tuotteiden testejä eläimillä ei ilm eisesti tehd ä - n e tehd ä än lise n ssillä ulkomailla.

S e , ettei eläinkokeita ilm eisesti suoriteta juuri S u o m e s s a , ei oikeuta m eitä u m m ista m a a n silm iä m ­ m e eläinkokeilta, ’’jotka te h d ä än jo s s a in m u ualla", sillä tuotteiden o sta m ise lla S u o m e s s a o n suu ri v a i­ kutus k au p p aa n , teollisuuteen ja eläin kokeisiin m uualla. Ihm ise t eivät kuitenkaan y le e n sä ole kiin­ no stun eita siitä miten tuote o n a ik a an sa atu , k u n h a n s e o n "h y v ä ä ” tai "h a lp a a ”. O n u se in h e lp p o a olla ajattelematta a s ia a eteenpäin, u m m ista a siltä sil­ m ä n sä . T ai ajatella, ettei y h d e n ih m ise n ostoksilla ole m itään merkitystä. M utta lukem attom ista y k si­ löistä kertyy v altava joukko, jolla oikein to im ie ssa a n o n paljon valtaa. K uten jo ssa in lehtikirjoituksessa jokin a ik a sitten todettiin, o n g e lm a n a sa a tta a osit­ tain olla se, etteivät eläinystävät y le e n sä m u uten­ k a a n p a h e m m in p eru sta k osm etiikan käytöstä.

U se in m y ö s unohdetaan, että lä h e s jokainen tuo­ te sa ip p u o ista sh a m p o ih in , ripsiväreihin, k y n sila k ­ koihin, mitä erilaisim piin p u h d istu sa in e isiin o n te s­ tattu eläimillä. J o s h a lu a a välttää tällaisia aineita, on oltava hy vin v a ro va in e n ja harkita tarkkaa n o sto k ­ se n sa . U se in m y ö s yksittäiset tuotteen o sa -a in e e t on testattu koe-eläimillä.

K uten tie d äm m e ja kuten lehtem m e e d e llise ssä n u m e r o s s a (1/84) o n kerrottu, su u rin o s a kosm etiikkae läin ko ke ista suoritetaan kaniineilla ja m arsuilla.

Y le isim m ä t kokeet ovat silm änärsytystestit kanii­ neilla ja ihonärsytystestit m arsuilla. M a rsu je n iho ajellaan sile ä ksi ja s e u se in raavitaan vereslihalle, m in kä jälkeen s e altistetaan eri aineille. Tällaisten ulkoisten k oke id en lisäksi aineita sa a te ta a n jopa syöttää v ä k isin su u ria m ä äriä eläimille. T ai pitää nii­ tä n ä lä ssä , jolloin ne n ä lk ä ä n sä s y ö v ä t testattavia aineita, esim . huulipunaa. J o s k u s testiaine tap pa a nopeasti, esim . jo s eläim en su o listo repeää.

V a rsin k in albiinokanit ovat otollisia silm ä n y m p ä ryskoke isiin , k o s k a ne ovat erityisen herkkiä. V o im ­ m e vain kuvitella miltä eri aineet niiden s ilm is sä tun­ tuvat, kun n e o n asetettu liikkum attom iksi telineisiin­ s ä ilm an m ahdollisuutta s a a d a polttavaa ainetta p o is silm istään. Miltä m e istä itse stä m m e tuntuu, kun s a ip p u a a tai sh a m p o o ta joutuu silm iim m e ja tie­ d ä m m e, että o m a t silm ä m m e eivät ole yhtä h e rk kä ­ tuntoiset kuin kaniinien; m eillä o n kyynelnestettä sil­ m ie m m e su o ja n a p ä in vastoin kuin kaneillä, v oim m e käyttää kaikkia keinoja tu sk a m m e lievittämiseen, ja

10

kaiken lisäksi aineet joita itse käytäm m e ovat lie­ v e m p iä kuin mille eläim et k o k e is s a altistetaan. P u u ­ d utusaineita eläim et eivät k o k e iss a saa . Sa m o ja eläim iä sa a te ta a n käyttää s e k ä silm ä n ä rsytys- että iho nä rsytyskoke isiin , jolloin niiden k o k e m a tu ska kaksinkertaistuu. L is ä k s i v o im m e vain kuvitella älyk kä id e n ja tuntevien olentojen p sy y k k isiä tuskia ruum iillisten lisäksi, kun ne joutuvat o le m a a n pitkiä aikoja kytkettyinä raajoistaan kiinni a lu sta a n sa . S ie ­ täm ätön ruum illinen tu s k a yhdistettynä paikalleensito m ise n stressiin!

E läinkokeiden luotettavuus E lä in k o k e ista sa a ta va t tiedot ih m ise e n n ä h d e n ovat epäluotettavia, m ikä m y ö s o n n e k si m e lko ylei­ se sti tunnustetaan. V a u rio id e n arvioim inen o n hyvin tulkinn an varaista ja vaihtelee eri laitoksien välillä.

Eläim et altistetaan su u rem m ille ainem äärille ja ly­ h y e m m ä s s ä a ja s s a kuin mihin ihm inen k o sk a a n joutuu. Eri aineet vaikuttavat eri tavoin ih m ise e n ja eri eläinlajeihin.

E lä in k o k e ista kosm etiik k ateollisu ud e ssa , ns. "tu rv a llisu u ste ste issä ", ei s iis ole paljon hyötyä, m in kä e rin o m a ise n hyvin todistaa s u o m a la ise n k o sm etiikkatyöryhm än v iim e sy k sy in e n mietintö. L ä h e s 6 0 0 k osm e tiik k a -a in e e se e n tulee kieltoja ja rajoituk­ sia, sillä, kuten todettiin, n e saattavat aiheuttaa k a s ­ vaim ia, sy ö p ä ä , perim ävaurioita, s ik iö e p ä m u o d o stumia, vaurioita h e rm o sto ssa , m a k s a s s a , m u n u a i­ s i s s a tai m u is s a e lim issä . S a n a "turva llisu uste sti” sa a v a t eläinkokeet erheellisesti k u u lo sta m a a n hy ö ­ dyllisiltä ja tarpeellisilta.

E lä inkokeet eivät s iis lainkaan tarjoa su o ja a tuot­ teiden käyttäjille. Eläinkokeilla luotu turvallisuu den­ tunn e o n harhauttavaa.

R ahatalous Mielettöm in se ik k a k o sm e tiik k a te sta u k sissa on se, että meillä jo nyt o n yllin kyllin tuotteita vaik ka mi­ hin tarkoitukseen, aineita jotka tuskin eroava t v a ik u ­ tukseltaan tai teholtaan toisistaan, a in o a sta a n nim il­ tään. K aik e n järjen m u k a a n lisäkokeita ei e n ä ä e d e s tarvittaisi. P a ra d o k s in a o n kin se, ettei tuottajien tar­ koitu kse n a e d e s ole a ik a a n sa a d a entistä p arem p ia tuotteita, v a a n tuottajille ha lvem p ia aineita, joista s a a d a a n edellisiä vielä su u re m p i voitto. N äitä u u sia tuotteita v errataan sitten jo o le m a s s a oleviin, joiden vaa ra tto m u u s o n k ä y t ö s sä tullut tunnetuksi.

Koe-eläim et altistetaan mitä tuskallisim piin k oke i­ siin rahatalou d en vuoksi.

Ta va llin en kuluttaja ikävä kyllä u se in u s k o o u u ­ d e n tuotteen erinom aisuuteen, eikä h u o m a a itse o le v a n s a uhri. U u te n a rä ik e än ä m a in o ste m p p u n a ovat ns. "allergiatestatut” tuotteet, joita kuluttaja tie­ tä m ä ttö m y y k sissä ä n kuvittelee kovinkin turvallisiksi aavistam atta k y s e e s s ä o le va n vain rutiinitestit m a r­ suilla. L isä k si ei huom ata, että s a n a "allergiatestattu” ei tarkoita sitä etteikö tuote aiheuttaisi ihm isellä allergiaa, s e ilm a isee vain että tuote o n testattu m arsuilla.

E sim e rkk i rä ikeästä y lim a in o n n a sta o n ihotuote L 300, jonka on kehittänyt M e d isa n U p p sa la s sa . A i­ netta m a inoste ta an testatun k liin isissä k o k e iss a ja s e n s a n o ta a n auttavan ku ivaa n ihoon palauttam alla se n aiem pi k o ste u sta sa p a in o . T o d e llis u u d e s s a "kliininen t e sta u s” tarkoittaa 2 0 rottaa, joille tehtiin neljän viikon ajan iho n ä rsytysk oke ita ja 3 5 m arsua, joiden im m u n o lo g isia reaktioita tarkkailtiin.

K o sm etiikkateollisu ud e n eläin kokeid e n v o id a a n s a n o a o le va n lä hin nä m oraalinen, so sia alin e n , p o ­ liittinen ja rahataloudellinen k y sy m y s, ei niinkään lääketieteellinen.

V aih to eh to isista m enetelm istä K o sm etiikkateollisu ud e n eläinkokeita voitaisiin välttää kehittäm ällä vaihtoehtom enetelm iä tai siirty­ m ällä aineisiin, joita ei tarvitse lainkaan testata eläi­ millä. M m . lehtem m e viim e n u m e ro s s a tällaisia eläi­ millä testaam attom ia tuotenim iä o n lueteltu. Eläim il­ lä testaam attom at aineet ovat u se in jo k a u a n tun­ nettuja, vaarattom iksi todettuja k a s v isp e rä isiä aineta. Eläim illä testatut aineet ovat keinotekoisista ja/ tai eläin p ohjaisista m ateriaaleista tuotettuja.

S e k ä T a n s k a s s a että S a k s a s s a joitain kokeita suoritetaan vapaaehtoisilla, m a k su n saa villa k o ­ ehenkilöillä. V ä h e m m ä n "tieteellisiä" ovat mm.

B W C : n m enetelm ät, jo issa tiettyjen ihm isten a n n e ­ taan käyttää aineita m u utam ia k u u k a u sia e n n e n m arkkinoille p ä ästöä . Näitä kokeita pidetään yhtä luotettavina kuin eläim illä suoritettuja.

K u v a t: A n n u a l P ic t o r ia l R e v ie w

K uten jo todettiin, yleisesti m yön ne tä än , että v a ih ­ toehtoisten m enetelm ien luom inen olisi m elko y k ­ sinkertaista. Tällaisten k oke id en kehittäm iseen tuli­ si m yön tä ä paljon varoja; tällä hetkellä kuitenkin s u h t e e s s a m uihin kokeisiin vain pieni o s a m e n e e näihin tarkoituksiin. L isä ä n ty v ä n p a in o stu k se n a n s i­ o sta jotkut kosm etiikkafirm at ovat m yön täne et v a ro ­ ja k orvaa vie n m enetelm ien kehittäm iseen.

V. 1981 perustettiin C T F A : n (C o sm e tics, Toiletry a n d F ra n g ra n c e A sso c ia tio n ) m yön täm in varoin eläintestausten vaihtoehtoisia m enetelm iä tutkiva elin. T a rk o itu k se n a o n n im e n o m a a n suorittaa p e ­ rustutkim usta, jolla saa ta isiin selville ilm iöiden taka ­ na piilevät m ekanism it. E sim . voitaisiin kehittää te s­ tejä, jotka osoittavat so lu m u u to k se t e n n e n silm än ä rsy ty k se n alkua. L isä v aro ja täh än tarkoitukseen ovat m yöntäneet mm. kosm etiikkayritykset A v o n ja Bristol-M yers.

V ä h e m m ä n käytettyjä m enetelm iä o vat pieneliöi­ den, kuten hiivasolujen käyttö. M y ö s se lk äran ga tto­ m ia eläim iä o n käytetty. M a d o n silm ie n käyttöä ka ­ nin silm ien a se m e s ta o n m y ö s ehdotettu. E n tsy ym ipreparaatteja o n m y ö s kokeiltu. N ä id e n m enetel­ m ien haittapuolena o n se, että n e k o rvaa va t vain tie­ tyt eläintestit, mutta eivät tavallisim pia eläintestejä.

P isim m ä lle kehitetty m enetelm ä o n k a n a n alkio k a lvo n käyttö. A lkio ei tunne kipua, sillä käytettä­ v ä stä o s a s t a puuttuvat herm osäikeet. J o u k k o a ai­ neita o n jo m e n e stykse llise sti testattu ja tänä v u o n ­ n a tulokset esitetään F D A :lle (F o o d and D ru g A d m i­ nistration), elimelle, joka päättää U S A : n eläin ko­ keista.

Silm ä n ä rsy ty ste ste jä k o rv a a m a a n o n kehitteillä lu p aa via soluviljelym enetelm iä mm. N e w Y orkin R o ckefeller y lio p isto ssa ja E n g la n n is s a F R A M E : n toim esta.

M y ö s kaniinin tai teurastam oista sa a ta vie n eläin­ ten silm iä o n käytetty k o k e issa . N ä is s ä te ste issä e läin kokeid e n ja e i-eläinkokeid en rajanveto voi kui­ tenkin m u o d o stu a vaikeaksi.

L D 5 0 -te stie n k o rv aa m in e n on vielä ny kyisellää n h an kalaa. Tietokoneita o n käytetty a rv io ita e ssa k e sk im ä ä rä isiä LD 50 -a rvoja . Käytettävien eläinten m ä ä rä ä a in a k o n v o id a a n v ä h e n tä ä jopa k y m m e n ­ kertaisesti n y k y ise stä käyttäm ällä ns. "rajatestiä” (Limit test).

Voim m e kaikki olla m ukana inhim illisten m e­ netelmien kehittäm isessä välttäm ällä eläimillä testattujen aineiden ostoa. Tällaisella menette­ lyllä on suuri vaiku tu s kosm etiikkateollisuu­ teen, sillä hupenevien asiakkaiden takaisin s a a ­ m ise k si yritysten on siirryttävä m uiden kuin eiainKoem eneteim ien kehittäm iseen ja käyt­ töön. L isä k si on syytä ottaa huom ioon, että o s ­ tam alla esim . B W C :n tuotteita voim m e su o ra ­ n aisesti auttaa eläimiä, sillä B W C on perustanut säätiön, joka jakaa varoja vaihtoehtoisten me­ netelmien kehittämiseen.

Eläinsuojelijat eri puolilta m a ailm aa osallistuvat tähän IA A P E A : n järjestäm ään kam panjaan, ja m ei­ dänkin p a n o sta m m e kaivataan. Toim i s iis pian, niin "jo u k k o v o im a ” ei jää vain san ah e lin äk si.

MINA EN VOI TEHDÄ MITÄÄN - VAI VOINKO? Päivi V iinikainen

E lä in ten su o jelu työ tä, kuten kaikkia m uita vap a a eh to isia , h u m aan isia tö itä te ke vie n ih m isten ku u lee usein v a litta ­ van , ku in ka om a p anos vaik u ttaa niin m itättö m ältä, jo p a aivan tu rh alta. T u n ­ ne on tietysti ym m ärre ttä vä, varsin kin kun päättäjät, juuri esim . eläin su o jelu a sio issa , o vat niin kovin hitaita saa­ m aan aikaan ed istyk se llisiä p äätö k­ siä, niin että o m a u u rastu s vaiku ttaa aivan tu lo k se tto m a lta.

S an o n n at ’’jo u k k o v o im a lla ...” ja ’’y h d essä m eis­ sä on v o im a a ...” tu n tu v at kein o te k o i­ silta sekä usein jo p a ä rsyttäviltä . T e ­ kee m ieli lu o p u a leikistä.

M utta sitten t a a s eteen sattuu joitain tapauksia, jo is s a juuri yksittäisten ihm isten m itättöm ästä vaiv a n p o n n istu k se sta koostu nu t jo u k ko v o im a onkin lyönyt k ap u la n päättäjien rattaisiin. Tällöin sitä ta a s h u o m a a jo k a ise n pien en kin työn a rv o n ja m e-henki yh te ise n a sia n h y v ä k si taistelevien k e s k u u d e s s a k a sv a a . T u o re im p a n a e sim e rk kin ä v o id a a n m ainita eläinsuojelijoiden kam p a nja h y lke e n p o ika ste n tap­ p a m ista vasta an . T ä s s ä k in le h d e s s ä (K oe-eläinten suojelu 1/84) esitetty v e to o m u s boikotoida k a n a d a ­ la isia kalatuotteita kuului o s a n a k a n sa in v ä lise e n kam p anjaan, jon ka järjestäjänä oli IF A W , k a n sa in ­ välin en eläinsuojelujärjestö. Järjestö vetosi kan na t­ tajiaan liittymään em. boikottiin; pyyntö, joka y le e n ­ s ä s a a t a v a llise ss a ih m is e s s ä a ik a a n tunteen: ’’S a ­ m a h a n s e on, o sta n k o M IN Ä se lla ise n tavaran vai e n .” M utta täm ä k am p a n ja osoitti sen , ettei ko. a sia s u in k a a n ole y h d entekevä, sillä k alatalou den tappi­ oita peläten K o illis-K a n a d a n hylkeenpyytäjät joutui­ vat ilm oittam aan kuuttien p yyn n in lopetetun. Eri a sia sitten on, mitä to d e llisu u d e ssa tapahtuu, jat­ k u u k o kuuttipyynti esim . ilm an virallista lupaa, mutta a sk e l eteenp äin o n otettu, ja K a n a d a n viran om a ise t ovat joutuneet tu n n u sta m a a n eläinsuojelijoiden vai­ kutusvallan.

S in u n ap u asi tarvitaan ed elleen Nyt tarvitsisim m e a p u a si e r ä ä s s ä koe-eläim iä k o s k e v a s s a k y s y m y k s e s s ä . K y s e e s s ä on a iv a n u u ­ d e n la in e n julm uuden muoto, jonka jatkum inen a v a a peloittavia nä köaloja eläinten hyö tyk äytö ssä . Dr. Willard, N e w Y o rk ’lainen tutkija o n ke h ittä m ä ssä m enetelm ää, jon ka a vu lla a p in oista koulutetaan täysin halvaa n tu n e id e n potilaiden hoitajia. A p in a a n o n kiinnitetty elektrodipari, ja k a u k o sä ä tim e n avulla voi potilas a ntaa apinalle säh köisk u ja. N ä in k äy ai­ na, kun a p in a o n tottelematon eli ei toimita jotain tiet­ tyä tehtävää, joka s e n o n m ä ä rä suorittaa.

A p in at o n koulutettu k an ta m aa n astioita, k o h e n ­ ta m a a n tyynyjä, laittam aan radion päälle jne. V a ro ­ toim enpiteenä niiltä o n vedetty ham paat, etteivät ne p ä ä s isi p u re m a a n o m ista ja an sa. Dr. W illardin m u ­ k a a n "m e n e te lm ä vaikuttaa erittäin lupaavalta, sillä apinat tulevat ha lve m m iksi kuin kotiapulaiset ja s u o ­ rittavat nö yrem m in "h a n k a la n k in ” potilaan toiveet."

K u u lo sta a mielettömältä, irvokkaalta. M utta täm ä o n tieteellistä tutkim usta v u o n n a 1984, ei sc ie n c e -

ULKOMAAT

Teksti: D e a r Sir, W hilst re c o g n isin g the urgent a n d hum anitarian responsibility of society to help q u a d rip le gic s and provide them with a d eq ua te n u rsin g and a s s is t a n ­ ce, I find the exploitation of m o n k e y s to this en d both d e m e a n in g a n d cruel. I strongly object to y o u r r e se ­ a rch a n d training p ro gra m m e and thus, with thou­ s a n d s of other anim al w elfare w o rke rs I d e m a n d that y o u stop y o u r barbaric sch e m e .

Y o u r s faithfully,

Kuuttien pyynti lopetetaan K anadan hylkeenm etsästäjät taipuivat painostukseen

S u o m e n n o s: ...Vaikka tiedostan y h te isk u n n a n v a stu u n pikaisesti auttaa täysha lvaa ntun eita ja järjestää heille riittävä hoito, katson, että ap inoid en käyttäm inen tähän tar­ koitu ksee n o n ju lm aa ja ihm isarvolle sopim atonta.

V a stu sta n jyrkästi tutkim ustanne ja sik si vaadin, y h ­ d e s s ä tu h a n sie n m u id en eläinsuojeluihm isten k a n ssa , että lopetatte b a rb a a rise n toimintanne.

Kunnioittavasti, (nimi ja osoite) ( L ä h d e : A n im a ls D e fe n d e r 6 /8 3 &

1 /8 4 )

☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆

L A H J O IT U K S IA Y H D IS T Y K S E L L E J O U L U K U U -83

"K u n apinani käyttäytyy huonosti, a n n a n sille s ä h köiskun . S e ei ole nimittäin lem m ikkieläin, käytän sitä siihen, mihin s e o n tarkoitettu”, s a n o o täm ä nuori apinanom istaja. fiction -fantasiaa. Tieteellistä tutkimusta, jonka takia eri apinalajit ovat k a t o a m a s sa m aailm asta, jon ka ta­ kia miljoonat eläim et kärsivät ja kuolevat m e tsä sty k­ s e s s ä , kuljetuksen aikana, la b ora to rioissa ja nyt siis vielä ihm isten k o d e issa ! S e n sijaat että am e rik k a ­ laisten verom arkat käytettäisiin h o itoh en kilöku nn an p a lk k a a m ise e n halvauspotilaille, ne käytetään täl­ la ise en eettisesti täysin tuom ittavaan tutkim ukseen.

V astu sta - toim i Eläinten k ä rsim yk se t eivät tunne m a id en rajoja.

S ik s i pyydäm m e, että kopioisit o h e ise n e n g la n n in ­ kielisen tekstin ja lähettäisit s e n osoitteella T h e Director Albert Einstein C o lle g e of Medicine, 1 3 0 0 M o rris P a rk A ve n u e , Bronx, N e w Y o rk 10 461, U SA .

A

M aj O lkk o n e n Teija Y sk i M aiju N ie m ine n I. M ä k in e n P ä ivi H elm inen S a g a N ilsso n M - L S t)hlberg A n n e H ytönen Kiki M a c o n i-D a n ie lss o n L e e n a H a ra m o Terttu A u la n k o S ir p a K a a k in e n Airi K a u rissa lo Ilon a H ilsk a H ilkka S a h lb e rg Kerttu H e in o n e n

1 0 ,-(k y m p p ik a m p .)

3 0 , - (kym ppikam p.)

3 0 ,5 0 ,2 0 , - (kym ppikam p.)

1 0 0 ,1 0 , - (kym ppikam p.)

200, 5 0 ,5 0 ,5 0 ,5 0 ,1 0 0,3 0 , - (kym ppikam p.)

7 5 ,-

T A M M IK U U -84 Lilli L ind gren M aj O lkk o n e n H e le n a Talvitie S a g a N ilsso n I. M ä k in e n G a lin a N u o rv a la A n n a m a ri K oistinen R a u n i K o sk in e n H ilkka S a h lb e rg Kirsti B a c k m a n Lyyli S u o n a la M a ire S a m ila Teija Y s k i

3 0 , - (kam panja)

10,-

1 0 0,2 0 , - (kam panja) 5 0 ,1 0 0,1 0 ,1 0 ,3 0 , - (kam panja) 1 0 0 ,-

M a rja a n a A arni 2 x 1 0 ,C hristel S lä tis 72 ,5 0 J. R au takorp i 5 0 ,V ih re ä Risti i stället för b lom m or o ch m ed hjärtliga v ä lg ä n g ö n sk n in g a r 1 0 0,In g e r o ch Brita Bolte 5 0 0 ,V e e ra R ö n k k ö 5 0 ,T u ntem ato n 2 0 ,M a ire V u o rio 1 0 0 ,Seija-Riitta R a ja -A lh o 3 x 1 0 0 ,Mirja K ä rkk ä in e n 3 0 ,Eija S o k o lo ff 5 0 ,A s e a O y:n talvipäivillä soittanut J u h a Flinck lahjoit­ taa e siin ty m isp a lkk io n sa 3 0 0 ,Riitta V a rp u la 5 0 ,Kerstin E stla n d e r 1 .0 0 0 ,Irmeli H a a visto 5 0 ,P irkko Airio 5 0 ,A nneli Sk ip p ari 4 0 ,1 0 0 ,Birgitta L e sk in e n 2 0 ,Tiia Katri Rytövuori 20 0 ,30 0 ,S u o m e n R o tu k issa y h d isty s 5 0 ,Riitta T a in a T ip p a M ustintytär 3 x 3 0 ,H e le n a Laitinen 1 0 0 ,3 0 ,Birgitta C y g n a e l 1 0 0,S in ik k a P eltom aa Tiina Leh ikoin en 4 6 ,4 5 R ig m o r Evert 5 5 ,1 6 1,05 Invaliidisäätiö 3 0 0,S a ta k u n n a n M a aku ntakirja ston eläinystävät 1 0 0 , S e ija Kum iin 3 x 2 0 ,3 x 2 0 ,Kitty Lehtelä E e v a -L iisa H a k o la 3 x 2 0 ,Joun i T a u ra n e n 10,50 Pirjo H arjunen 4 0 ,3 x 1 0 ,T u u la Jerkku S a ri M ä e n p ä ä 3 x 1 0 ,S Y K : n 6 b lu okka 8 0 ,H ilkka L o u n a sa a ri 2 x 2 0 ,Ju h a n i K ap ia in e n 5 0 ,M o n a T o iv o n e n 6 x 5 0 ,J a a n a L ä n siö 3 x 1 0 ,Arja Rau tiain en 20 ,Ritva H jelm an 3 x 5 0 ,M ia S a v o la in e n 1 0 0,A nita K u k k o n e n 8 7 ,7 0 A n n a -M a ija E lo n e n 100,Airi K a u ris sa lo 2 x 1 0 0 , - ja 5 0 , J u k k a Zeitz 1 0 0 ,3 0 ,Eläinsuojeluliitto. T iin a A h o k a s Kyllikki N urm i 2 x 5 0 ,-

20,-

4 0 ,3 0 ,-

L A H J O IT U K S IA 16.3.84 M E N N E S S Ä : E e v a Kiiveri M u h o k s e n luontoisravintola S iik a sa a ri Pirjo H arjunen Arja M a nd e lin

30,25,30,50,25,-

K IIT O S

L A H J O IT T A J IL L E !

K u v a : H e id i R a n ta n e n

Jo kain en K oe-eläin ten suojelu ry:n jäsen on ko e-eläim ille tärkeä; m e jä s e ­ n et vo im m e pelastaa ko e-eläim et elin i­ käiseltä tu s k alta o m alla to im in n a lla m ­ m e. M eillä kaikilla on m ah d o llisu u s au ttaa ko e-eläim iä o m alla ty ö p a n o k ­ s e lla m m e - v aih to eh to ja on runsaasti.

P ääasia on, että tie d o s ta m m e v a ik u ­ tu s m a h d o llis u u te m m e ja to im im m e aktiivisesti - pään p istäm in en p en sa a­ seen ja pelkkä asian tilan kau h istelu ei tu o ko e -e lä im ille help o tu sta.

T ä s s ä m u utam ia esim e rkke jä siitä m itä jokainen jä se n voi tehd ä tuskallisten ja tarpeettom ien eläin­ koke id e n p oista m iseksi. * J a k a m a lla esitteitäm m e k o u lu ssa , työpaikalla, tut­ taville, sukulaisille, naapureille jne. levität todellista tietoa eläin kok e ista ihmisille, jotka L U U L E V A T nii­ d e n o le v a n välttäm ättöm iä ja tuskattom ia. * O sta m a lla y h d isty k se n m yyntiartikkeleita ja K IN K A J U O Y :n "K a u n e u tta ilm an julm uutta" kosm etiik­ k a a tuet eläinsuojelutyötä. O ivallinen tapa levittää eläinsuojeluaatetta o n o sta a kaikki nim ipäivä-, s y n ­

- Professori Singerin näkem ys K ai O u la svirta

Peter S in g er on au stralialaisen M onash-yliopiston professori, joka e tii­ kan tutkijana on kehitellyt utilitaristis­ ta etiikan teoriaa. Hän on m yös aktiivi­ sesti o sallistu n u t keskusteluun ajan ­ koh taisista ettiisistä ongelm ista, jotka koskevat m m . kehitysm aiden oloja, aborttia, eu tan asiaa ja eläinkokeita.

P rofessori Sing erin teo kset ovat sel­ keitä, h elp p o lu ku isia ja sam alla perus­ teellisia. Näistä m ainittakoon ’’A nim al L ib eratio n ” (1975), ’’Practical E th ics” (1979), ’’A nim al Facto ries” (1980; y h ­ dessä J. M asonin kanssa) ja ’’Expan­ ding C irc le ” (1981).

K uva:

KOE-ELÄIMET TARVITSEVAT SINUNKIN APUASI H a n n e le L u u k k a in e n

EETTISEN TASA-ARVOISUUDEN PERIAATE

tym äpäivä- ja joululahjat eläin su oje luyh d istykse stä. * H an kkim a lla u u sia jä se n iä yh d istykse lle m m e v a h ­ vistat voim iam m e. M itä e n e m m ä n m eitä o n sitä e n e m m ä n vaa tim u ksillam m e o n voim aa. J o s jokai­ n e n jä se n ha n kk isi y h d e n u u d en jäsene n, jä se n ­ m ä ä rä m m e lähentelisi 15 0 0 0 rajaa - w ow wow! * K e rä ä m ä llä ra h a a tai lahjoittamalla yh distykselle tai säätiöllem m e m ahdollistat toim intam m e jatkumi­ sen . Koe-eläinten suojelu ry:n kun o n tultava *oim e e n ilm an valtion ja k a u p u n gin tukea. J a jokainen tietää, että p e lkä stä än p a in a tu s-ja postituskulut nie­ levät paljon varoja. J oh tok u n ta m m e ja kaikki toim in­ tary h m ä m m e työskentelevät luonnollisesti täysin il­ m a n p a lkk a a ja palkkioita. * Sin ä , joka olet jä s e n e n ä jo ssa in poliittisessa p u o ­ lu e e ssa , om a at a rv o k k a a n v aik u tu ska n a v an . H e rä ­ tä eläinsuojeluliike o m a s s a o s a s t o s s a s i, pidä yllä k e sk u ste lu a p uoluetovereiden p a ris sa ja aja a sia a niin voim akkaasti, että eläin su oje lu a sioid e n ajam i­ n e n otetaan p u o lu e e si viralliseen ohjelm aan. T a ­ voitteenam m e on, että jokainen puo lu e olisi eläinsuojelupuolue. Ä lä turh aan vähättele kykyjäsi. U jou s tai tietämät­ tö m y y s eivät ole ylitse p ää sem ä ttöm iä esteitä. L u k e ­ m alla oppii ja itseluottam us k a s v a a toim innan m y ö ­ tä. K O E - E L Ä I M E T O D O T T A V A T odottavat odotta­ vat ... S I N U N T Y Ö P A N O S T A S I !

S a a r in e n

1 0 0 ,2 x 3 0 ,5 0 ,1 0 0 ,1 0 5 ,5 0 ,3 x 2 0 ,2 x 4 0 ,6 0 ,2 x 2 0 ,2 x 3 0 ,4 0 ,2 0 ,2 x 1 0 ,1 0 0 ,16 0 ,3 5 ,2 x 1 0 ,5 0 0 ,3 0 ,1 0 ,3 5 ,3 0 ,5 0 ,1 0 0 ,5 0 ,2 x 1 0 ,3 5 ,3 0 ,5 0 ,1 0 0 ,3 0 ,20 0 ,2 x 2 0 ,-

Saana

Marjatta B ru u n M a rja -L e e n a S o r s a J u h a n i K a p ia in e n T a p io S a v o la in e n Airi Lahti Irmeli H a a v isto Arja H e ike lä M aarit ja R iik k a Piiparinen G u n v o r Lind S a g a N ilss o n Lilli Lin d g re n M a ire S a rn ila Lyyli S u o n a la M in n a J o k e la T h y ra H a lm e E v a & J im S ö lg e n Terhi Karri M aj O lk k o n e n Laila G u s ta f s s o n Teija Y s k i G reta VVählberg Riitta S a lm i H ilkka S a h lb e rg Terttu A u la n k o Kerttu H a a p a n e n S y lv i L a p p a la in e n A n n e H y tö n e n S o im a jä rv i-H ä n n in e n A ja J K o le h m a in e n I. M ä k in e n N in a Lundell L e e n a K o sk in e n Katri R ytövuori Arja W a lle n iu s

Tarkennus Scandlassym posium in selostukseen H a n n e le L u u kk a in e n Le h te m m e viim e n u m e ro s s a oli laaja se lo stu s H e ls in g is s ä v u o si sitten pidetystä S c a n d la s-sy m p o sium ista. Juttu oli lainattu K e s k i- S u o m e n koe-eläinsuojelu ry:n jä senleh destä . V ä ärin k äsityste n välttä­ m ise k si o n syytä kertoa, että S c a n d la s on poh jois­ m a ine n e läin kokeide n tekijöiden järjestö, joka käyt­ tää n im e n ä ä n "p o h jo ism a in e n koe-eläintieteen jär­ je stö”. Koe-eläintiede tarkoittaa vain eläinkokeiden tekem istä. K ä site tiede on t ä s s ä y h te y d e ss ä sikäli h a rh a an joh ta va kun täm ä n "tieteen alan” tuloksiin ei ole luottamista.

M u utoinkin S c a n d la s - s y m p o s iu m juttua luettaes­ s a o n syytä pitää m ie le ssä , että juttu o n tutkijan kir­ joittama s e lo s t u s tutkijoiden ( = eläinkokeiden teki­ jöiden) esitelm istä. N iin p ä esim e rkiksi ju tu ssa ei s e l­ västi sanottu, että S u o m e s s a eläinkokeita s a a teh­ d ä ilm an lupaa. M y ö s s e lo s t u k s e s s a esitetyt väit­ teet, että S a k s a s s a u se im m a t ihm iset h y vä k syv ä t su u rim m a n o s a n eläin kokeista tai että U S A : s s a laki ta k a a eläimille täyden suojan, eivätkä pidä yhtä to­ dellisu u d e n k a n s s a ja n e o n tulkittava lähinnä eläin­ k oke id en tekijöiden p ro p a g a n d a k si. - A in a h a n on m ielenkiintoista n ä h d ä m illaisin argu m en te in eläin­ k oke id en tekijät puolustelevat tekosiaan.

Sin g e rin e tiik a ssa o n k e s k e ise n ä eettisen tasaa rv o isu u d e n periaate. Etiikan h isto ria ssa täm ä etii­ kan kultaiseksi s ä ä n n ö k si mainittu periaate o n il­ m aistu vaa tim u ksen a , jonka m u k a a n ihm ise n on kohd e ltava m uita siten kuin hä n toivoo he id än kohtelevan itseään. S in g e r nimittää periaatetta etujen t a sa -a rv o ise n h u o m io o n ottam isen periaatteeksi.

T ä m ä n periaatteen m u ka a n tie tyssä tilan te essa tehtäviä m a hd ollisia tekoja pitää eettisesti arvioida s e n perusteella, m is s ä m äärin ne lisäävät m ielihy­ v ä ä ja väh entä vä t kurjuutta teon vaikuttamispiiriin tulevien eläinten ja ihm isten e lä m ä ssä . M in k ä ä n ih­ m is- ja eläin ryh m än etuja ei aseteta t ä s s ä arvioin­ n is s a etuoikeutettujen a se m a a n . Periaate ei pidä h y vä ksy ttä vä n ä mm. eläinkokeita, jotka tehd ään eläinten e d u ista piittaamatta.

S in g e r nimittää lajiopiksi n äkem ystä, joka eläin­ ten k o h te lu ssa ottaa hu o m io o n vain ihm isten edut.

Lajioppia v o id a a n verrata rotuoppiin, joka su lk e e eettisen tarkastelun ulkopuolelle m ustat ihmiset.

Sin g e rin m u ka a n e e ttise ssä ajattelussa o n esiinty­

nyt jatkuva p y rk im y s lukea ta sa -a rv o isu u d e n peri­ aatteen piiriin y h ä laajem pia ihm is- ja eläinryhm iä.

S in g e r vertaa tätä t e n d e n ssiä laajen evaan kehään.

Eettisen ajattelun alku p erä o n e lä in k u n n a s s a esiintyvällä altruismilla. J o s delfiini o n lou kka an tu­ nut eikä s e p ysty uim aa n pintaan hengittäm ään, m uut delfiinit kerääntyvät s e n alle ja työntävät sitä v e d e n pintaa kohti. R a v in n o n jakam inen, e m o n äi­ d in ra k k a u s ja a p in an jättäytym inen h y ö kk ä y k se lle alttiiksi m uut la u m aa n kuuluvat apinat p elasta en ovat m uita e sim e rkke jä e lä in k u n n a s s a yleisesti esiintyvä stä e p ä itsekkää stä, altruistisesta käyttäy­ tym isestä.

H e im o is sa esiintyvälle eettiselle ajattelulle on lu ontee nom aista se, että eettiset sä ä n n ö t k o sk e v a t vain he im on jäseniä. H e im on jä se n e n s u rm a a m i­ nen o n ra n g a ista v a teko mutta h e im oon kuulum at­ tom an ei. Sin g e rin m u k a a n antiikin filosifi Platon pyrki laajentam aan eettisten sää ntöje n so v e lta m is­ piiriä atee na la isista kreikkalaisiin esittämällä, että kreikkalaisia ei sa is i pitää orjina. Eettisten sääntöjen piiri o n historian k u lu e s s a laajentunut m yöh em m in k o sk e m a a n kan sakuntia, laajem pia yhteisöjä ja e n e n e v ä s s ä m äärin k o ko ihm iskuntaa.

Eettisten sääntöje n sove ltam ista eläim iin S in g e r pitää uutena eettisen ajattelun v aih een a. S in g e r kir­ joittaa "E x p a n d in g C ircle ” -te o k se ssa : "V ilk k a a n k e sku ste lu n a ih e e ksi o n yliopistojen filosofian lai­ toksilla kaikkialla englantia p u h u v is s a mailla tullut k y s y m y s eläinten eettisestä a se m a sta . Niiden luku­ m äärä, jotka vaativat m uutosta nykyisiin ase n te i­ siim m e eläim iä kohtaan, o n k a s v a m a ss a . Eläinten ta sa -a rvo in e n h u o m io o n ottam inen k u u lo sta a m o ­ nista eriskum m alliselta, mutta ei kenties yhtään kum m allise m m alta kuin ajatus m u stien tasa-arvois e s ta hu o m io o n ottam isesta kolm e s a ta a vuotta sit­ ten. O le m m e k o k e m a s s a e n sim m ä isiä mieltä kiih­ dyttäviä tapahtum ia u u d e sta eettisen ajattelun v a i­ h e e sta .”

Sin g e rin m u k a a n eläim en ja ih m ise n kyky k o ke a tietoisia eläm yksiä, joihin liittyy m ielihyvää ja onnea, o n arvokasta. T u sk a isu u d e n ja k ä rsim y k se n elä­ m y k se t ovat ta a s kielteisiä. Sin g e rin käsityksistä poiketen H arw ard in yliopiston p ro fe ssori J o h n R a w ls o n t e o k s e s s a a n " A T h e o ry of J u stic e " (1972) pitänyt ihm isten ta sa -a rv o isu u d e n p e ru ste e n a ih­ m isten o ikeu d enm ukaisuu d en ta ju a. Eettiset s ä ä n ­ nöt k o sk e v a t täm än so p im usteore ettisen opin m u ­ k a a n ihm isiä, jotka k yke nevä t ym m ä rtä m ä ä n sen, että he id än etujensa m u ka ista o n noudattaa sovittu­ ja eettisiä sääntöjä. S in g e r kritisoi R a w lsin teoriaa mm. siitä, että s e n m u k a a n ihm isten t a sa -a rv o isu u ­ d e n periaatteen ei pitäisi k o s k e a se lla isia ihm isiä, joilla ei jostain s y y s t ä o le o ik e u d e n m u k a isu u d e n ta ­ jua. T ä h ä n voisi lisätä sen, että eläimillä näyttää ole­ v a n u se in k ä sity s o ik e a sta ja v ä ä rä stä (koira n ka svattajalla tuskin o n ep ä ilystä siitä).

S in g e r ei m y ö s k ä ä n h y v ä k s y käsitystä, että a rv o ­ n a tulisi pitää esim e rkiksi k yk yä a b stra ktise en ajat­ teluun, ä ly k k y y s o s a m ä ä rä tai ro tu om inaisu uksia.

Eettisen ta sa -a rv o isu u d e n periaate eli etiikan kultai­ ne n sä ä n tö o n p e ru ste ltavissa vain jo s p id äm m e a r­ v o k k a a n a e lä m ä ä itseään. K a ik kia eläviä olentoja tulisi kohdella tällöin s in ä n s ä a rv o k k a in a - ei pelkki­ n ä välinearvoina.

TOIMISTON AVAJAISET Teksti: K a a rin a Kivivuori Kuvat: S a m i B lä b e rg

V ietim m e yh d istyk se m m e uusien ti­ lojen virallisia avajaisia tiistain a 14.2.1984. A jan ko h ta oli ve n yn yt eri syistä näin p itkälle - m u u tim m eh an jo lokaku u ssa - m utta parem pi m yö ­ hään...

Koska e m m e v alitettavas ti v o in eet kutsua m ukaan kaikkia ystä viäm m e vie raslistah an olisi n o u ssu t tu h an siin - oli tilaisu u te en kutsuttu eri e läin s u o ­ jelu y h d is ty ks e n väkeä ja m uita sellai­ sia h en kilö itä, jo tka o vat to im in e et y h ­ d istyk s em m e kanssa läh eises sä y h ­ teis ty ö ss ä vu o sien varrella. O lim m e k u tsu n eet m yös kan s a n e d u s ta jia ja tied o tu s v älin eid e n ed u stajia, jotka asem an sa avu lla o vat vaiku tta n e et tai vo ivat tu lev a is u u d es s a vaiku ttaa eläin su o jelu asio ih in .

A vajais tila is u u s oli m ielestäm m e on n istu n u t, sillä vieraat tu n tu iv a t viih ­ tyvän eläin aih eisten kesku ste lujen ja to is te n s a parissa. S eu ru stelu n ja o n n ittelu je n lo m assa ihasteltiin uutta to im isto a ja m yym älää ja eten kin ne yh d istyk se n p eru stajajäs en et, jotka o livat m u kan a ju h lassam m e , o livat sil­ m in n äh d en o n n ellisia uusista tilo is ­ tam m e . H ehän o livat yli k aksik ym ­ m en tä vu o tta sitten a lo ittan eet y h d is ­ ty k s e m m e to im in n an tyhjästä.

K iitäm m e vielä näin jä lke en p äin m u­ kavia vie raita m m e o n n istu n eista ava­ jais is ta ja to iv o m m e yh teistyö n ja ys­ tä v yy d en jatku van yhtä m u tkatto m asti kuin täh än kin asti.

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA P u h e e n jo h ta ja m m e k e s k u s te le m a s s a e lä in s u o je lu la k iu u d is tu k s e s ta

S D P :n

k a n s a n e d u s ta jie n

J a a k o n s a a re n ja

P ir jo A la - K a p e e n k a n s s a . T a u s t a l­

la

S u o m e n

In g a

S u lin

ja

p u h e e n jo h ta ja

R K P :n

H a k o n

v a im o n s a

O le

p e r u s ta ja jä s e n te n v o n

W a s z - H ö c k e r t 'iä

K r is tiin a

W e n d tin k a n s s a

jo h ta ja

H a m m a -

e lä in s u o je lu a s i­

o id e n s iir tä m is e s tä y m p ä r is tö m in is te r iö ö n .

S u o m e n

h u h tiku u 1984

(v a s .) , jo k a k e s k u s te le e y h ­

r e n in j a

la

B E A U T Y W IT H O U T C R U E L T Y -k o s m e tiik k a s a rja n h in n asto

E lä in s u o je lu y h d is ty k s e n

d is ty k s e m m e N a n a

f

W e s te rm a rk .

k a n s a n e d u s ta ja a

e d u s ti h ä n e n

T

L iis a

E lä in s u o je lu y h d is ty k s e n

T a u s ta l­

v a ra p u h e e n -

C a r l W a h lb e r g .

KINKAJU OY K a u n e u tta ilm a n e lä in k o k e ita

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA

TILAA NYT! JÄSENALENNUS 20

B E A U T Y W IT H O U T C R U E L T Y -ko sm etiikkasarjan h in n asto huhtikuu 1984 IH O N H O IT O Sire e n in k u k k a k ä siv o id e 12 0 ml Sire e n in k u k k a p u h d istu sv o id e 5 0 g A u rin g o n k u k k a v e n h ä v o id e 5 0 g K o ste u sv o id e 5 0 g A v o c a d o sa tiin ik o ste u sv o id e 12 0 ml K u rkk u p u h d istu sm a ito 1 2 0 ml R u u su n te rä le h tlk a svo v e si 1 2 0 ml K a s v o n a a m io 10 0 ml K uorintavoid e 1 2 0 ml Y o la n d a vartalovoide 1 2 0 ml Y o la n d a talkki 1 0 0 g

4 0 ,4 5 ,5 5 ,5 5 ,5 4 ,494 7 ,455 5 ,4 4 ,3 4 ,-

M E IK K IV O IT E E T 25 b P e a c h B loom H o n e y B e ig e A s h B e ig e M isty R o s e C offe e B e ig e S u n B e ig e

4 0 ,-

P E IT E K Y N Ä

3 4 ,-

K IV IP U U T E R I, läpikuultava 16 g IR T O P U U T E R I, läpikuultava 2 0 g

3 8 ,5 4 ,-

H U U L IP U N A T Chilli R e d P e o n y P a s s io n C o o l C lo v e r T a n sy T e ase P o p p ysh o ck Tulip T o u c h P e a c h D re a m Rebel R o se F o x lo v e F e ve r S u g a r Plum F u c h sia Fire W ild O rch id K o a la R u stic B row n Iced M e lo n

3 2 ,-

T A R J O U S H U U L IP U N A T T ru e P in k B urnt O ra n g e

20, -

H U U L IK IIL T O

2 4 ,-

H U U LTEN RA JA U SKYN Ä T P in k Red P lu m B ro w n

2 5 ,-

K Y N S I L A K A T 13 ml Chilli R e d P e o n y P a s s io n C o o l C lo v e r T a n sy T e ase Pop p ysho ck Tulip T o u c h P e a c h D re am Rebel R o se F o x lo v e F e ve r S u g a r Plum F u c h sia Fire W ild O rchid K o a la Neutral

3 2 ,-

K Y N S I L A K A N P O I S T O A I N E 5 0 ml

3 0 ,-

P O S K IP U N A T Sh im m e r S u g a r A lm o n d S u n C o ld R o se tta T a w n y W h isp e r H ot C h e sn u t

3 2 ,-

P O S K IP U N A K Y N Ä T C lo v e r Sorb e t P e a c h Frost R o s y G low

4 5 ,-

L U O M IV Ä R IT C ro c o d ile T e a r s D o v e B lu e B lu e R o s e B lu e F o x S h y Seal Silv e r Birch Jade K o a la B a rra c u d a Lovebird G re e n Finch Mint H a z e F la m in g o Flirt A u tu m n B ro w n G in g e r C at T im b e r W olf C o ld e n O riole C h a m e le o n T ig e rs E y e C h a m p a g n e H ighlighter

3 2 ,-

L U O M IK Y N Ä T Q u a rts Opal S a p p h ire A m ethyst Jade Topaz T u rq u o ise O live G re e n Lilac

3 4 ,-

R IP S IV Ä R IT M u st a R u ske a H a rm a a L aiv a sto n sin in e n

3 2 ,-

KULM AKYNÄT M u sta R u ske a

1 8 ,-

RAJAU SKYN ÄT M u sta R u ske a H a rm a a

1 8 ,-

K A J A L IN K Y N Ä M u sta Laiv a sto n sin in e n

•

34,18,-

M e ikk ikyn ie n teroitin

28,

H A J U V E D E T 7 ml A m a ra n th C a llsta Y o la n d a

52, 96, 96,

E A U D E C O L O G N E 5 0 ml H o n e y M ist M oon R o se

45, 49,

M IE H IL L E A u re liu s partavesi A u re liu s roll-on deodorantti

70, 26,

D E O D O R A N T T I 3 0 ml roll-on B e a (U n ise x) M a d o n n a Lily Y o la n d a

22, 22, 26,

S H A M P O O T 15 0 ml L o o tu k se n k u k k a (norm aalit hiukset) R o sm a riin i (ra sv a ise t hiukset) Manteliöljy (kuivat hiukset) H e n n a , värjääm ätön H e n n a H oitoaine, värjääm ätön

26, 26, 26, 28, 53,

M Ä N N Y N H A V U V A A H T O K Y L P Y 15 0 ml

26,

Y O L A N D A K Y L P Y Ö L J Y 12 0 ml

50,

Tee tilauksesi tällä liitteellä, alleviivaa h alu am asi tuotteet ja m erkitse kappalem äärät, tai soita 90-736 405.

Toim itam m e tuotteet postitse, hintoihin lisätään postikulujen lisäk si toim ituskulut 5 ,Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan allekirjoitus, p.s. värikartat saam m e toukokuun alu ssa, tilaa om asi!

J ä se n n ro ____________________

T IL A A J A

O S O IT E

P U H ___________________________A L L E K I R J O I T U S

K IN K A J U O Y on Koe-eläinten Suojelu ry:n om istam a Beaty W ithout Crueltykosm etlikkasarjan m aahantuonti- ja vähittäism yyntiyritys. BW C -kosm etiikkaa ei testata eläimillä, eikä sen valm istu sainein a käytetä eläintuotteita. BW C-tuotteet ovat korkea­ laatuista luonnonkosm etiikkaa.

KINKAJU OY I Kauneutta ilman eläinkokeita

M äkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405.

L a b o r a t o r io e lä im illä o n s a m a t k u in S in u n k in

t t " M e ts ä s ty s g a n s te r is m i " - k ir ja n jo itta ja

f il.tr i L e o

L e h to n e n

s u d e n

" v a a r a llis u u d e s ta "

h e e n jo h ta ja lle m m e .

k ir ­

k e rto o v a ra p u ­

V a s e m m a lla

jo h t o k u n t a m m e jä s e n A n ita E r v a s ­ ti ja

o ik e a lla

K a a r in a

to im is to m m e

h o ita ja

K iv iv u o r i.

f

L e h te m m e p ä ä to im itta ja m a s s a

to im itta jie n

k o s k e n k a n s s a lis u u k s is ta

K IN K A J U

O Y :n

ty ö n te k ijä m ä s s ä

T a r ja

B W C

ju lm u u t t a

u u s i

S a a r is e n ja

t ie d o tu s v ä lin e id e n

H e ljä

V ä ä r is -

v a ik u tu s m a h d o l­

e lä in s u o je lu a s io is s a .

e s itte le ­

"k a u n e u tta

k o s m e tiik k a a "

R a ili V e s a n e n ( o ik .) p o h t i­

ta rm o k a s

Illik a in e n

e li

S a a n a

ilm a n

a v a ja is y -

le is ö lle .

KINKAJU OY K a u n e u t t a ilm a n e lä in k o k e ita

Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405.

A ik a

a jo in

tu n g o k s e e n

a v a ja is is s a a s ti.

o li

K e s k e llä

ty k s e m m e s ih te e r i j a

v ä k e ä y h d is ­

v a r a in h o ita ja

P ä iv i V iin ik a in e n j a o ik e a lla H e ls in ­ g in

E lä in s u o je ly h d is ty k s e n

tu k s e n ja

T y p i

h a lli­

e d u s ta ja t A n n ik k i A a lto n e n V a ta n e n

-

le g e n d a a r is e t

k is s a ja o s to la is e t.

19

P u h e e n jo h ta ja m m e H a n n e le L u u k k a in e n k e s k u s te ­ le m a s s a k a n s s a

S D P :n

k a n s a n e d u s ta ja

m a h d o llis u u k s is ta

e lä in s u o je lu ty ö h ö n

T a r ja

s a a d a

H a lo s e n

lis ä m ä ä r ä r a h a a

Alueosastojen kuulumisia

v a ltio n p u d je tis s a .

T ER VEISSIITU RU ST! N ä id e n

k ih a r o id e n

jo u t u n u t

v u o k s i e i y k s ik ä ä n

k ä r s im ä ä n .

k a m p a a ja

P ir k k o

K a ik k ie n

B ä c k m a n

k ä y ttä ä

s a a n H iu s s o p is s a

v a in s e lla is ia

te s ta ttu

V a n h a

e lä im illä .

k a a a s ia n .

k o e - e lä in

e lä in y s tä v ie n

k a m p a a m o s ­

tu o tte ita , jo it a

v illa k o ir a h e r r a

e i o le

C a n d y

|

S M P :n k a n s a n e d u s ta ja L iis a A r r a n z k e r to o p u h e e n ­ jo h t a ja lle m m e k u in k a h ä n e n k o ir a n s a jä in S ip o o s s a k iin n i k e tu n r a u to ih in ja jo u d u t t iin

lo p e t t a m a a n .

PARTURI - K A M P A A M O ETU -T Ö Ö LÖ SSÄ N E R V A N D E R IN K A T U 4 0 P U H o A u ö 9 6 T P 1R K K 0 +NIN A y^V A N A H D A .

A

K Ä Y T I M

M

E

^ T O lV O O C A N D A J ) T U 0 T T E [ T A

o le

h o v i-

ta ­

TAM PERE M ia S a v o la in e n (27) ja P e r-E rik P e tte rsso n (26) ovat p erustaneet T a m p eree lle a lao sa sto n .

Eläim iin k o h d istu va ju lm u us k a ik iss a eri m u o d o is­ s a a n o n m otivoinut m eidät aktiiviseen toimintaan.

M ie le stä m m e ihm inen kohtelee h e iko m p iaa n sitä ra a em m a lla tavalla mitä alem m alla he nk isellä kehi­ tystasolla h ä n on.

T a vo itte en am m e o n m a h d ollisim m an tehokkaasti levittää tietoa y h ä k a s v a v a s ta eläinten v ä ä rin k ä y ­ töstä. Järjestäm m e erilaisia y le isö- ja informaatioti­ la isu u k sia ym s.

T u le m m e jatkam aan toim intaam m e H a n s R u e sc h in periaatteen m u k a a n "niin kauan, k u n n e s y k ­ si johtavista m aista lailla kieltää eläinkokeet, jonka jälkeen m uut m aat s e u ra a v a t e sim e rk k iä ”.

T u a in a lu e o sa sto on toiminut nyt noin puolitoista vuotta. Kaikki alkoi yksin ke rtaisesti lehtikirjoituksel­ la paikallisen sa n o m a le h d e n y le isö n o s a s to ss a . A l­ ku a in a hankalaa...

A lu s s a m eitä oli v a in kourallinen, mutta jatkoim ­ m e kirjoitteluamme lehtiin ja saim m e k in lisää väkeä.

M e itä auttoi m y ö s suu resti p e ru s ta m is sy k s y n ä -8 2 T V : s s ä esitetty ’’Eläinten e lo k u v a ” s e k ä sam o ih in aikoihin p a ik a llise ssa s a n o m a le h d e s s ä ollut toim in­ taa m m e käsittelevä juttu. Puhelinsoittoja tuli useita.

K o k o u k sia ja m uita tilaisuu ksia o le m m e sa a n e e t pi­ tää paikallisen lu o n n o n su o je lu y h d isty k se n tiloissa.

T ä s s ä s u h te e s s a yh teistyöm m e edelläm ainitun y h ­ d isty k se n k a n s s a o n toiminut ihan kivasti. T oim in­ tam m e ja k o ko o le m a ss a o lo m m e tähtää luonnolli­ se sti koe-e lä in su o je lu asia n eteenpäin vie m ise e n y h ä u se a m p ie n ihm isten tietoisuuteen.

A sia n h y vä ksi o le m m e pitäneet use ita erilaisia ti­ laisu uksia, julistenäyttelyitä s e k ä jakaneet esitteitä.

V a roja ole m m e han kkine et jo perinteisiksi tulleilla joulu- ja kevätm yyjäisillä, joihin kohdistunut k iin n o s­ tus o n ollut kiitettävää. N ä is s ä tila isu u k sissa ja a m ­ m e m y ö s tietoa halukkaille.

V u o s i sitten p erustim m e o s a s t o o m m e k u u sih e n ­ k ise n toim ikunnan (y h d isty k se n joh toku nn an m al­ liin) huolehtim aan o s a s t o n asioista. Toim ikunta k ä ­ sittää puheenjohtajan, sihteerin ja ra ha ston hoita ­ jan. T ä h ä n m e n n e s s ä o s a s t o s s a m m e o n toiminut p a rise n k y m m e n tä jäsentä, joista n. 10 (toimikunta m u k a a n luettuna) o n erittäin aktiivisia. Loput ottavat o s a a esim . m yyjäisten ja m uiden tilaisuu ksien jär­ jestäm iseen. No, o sa s t o m m e on v a sta e n s ia s k e ­ le issa a n ja p ä ä täyn n ä toteuttamattom ia ideoita tu­ le va isu u d e n varalle.

T o iv o ta m m e kaikke a o n n e a jo o le m a s s a oleville alueosastoille!

T e rv e isiä M ia & P e r-E rik

Tarja S e in e lä Koe-eläinten Su oje lu ry:n T u ru n a lu e o sa sto n p u ­ heenjohtaja

K u v a s s a e d e s s ä : T a r ja L e h tin e n , t a k a n a : G it t a m i, M ir ja

G o r c e n ik ,

T a r ja

K O U V O L A A N äskettäin perustetulla alu e o sa sto lla o n suunnitteilla erilaista toimintaa, k oiranäyttelyssä käyntejä, m yyjäisiä ym. Kaikki eläinsuojelutyöstä kiinnostuneet ovat tervetulleita m u k a a n järjestä­ m ä ä n tapahtum ia! O ta yhteyttä S a m i Virkkulaan, puh: 951/175 74, os. O htarontie 1 4 ,4 5 1 3 0 K O U V O ­ LA.

T a r ja S e in e lä

P ir ttijä r v i, M a r jo

T u o ­

V u o r e n h e im o

A L A N -

J O (T A

-K

El O LE T E S T A T T U K O E - E L & I NM L L Ä 1 T U L E T A I

J A

A

K

A

A

1 5 0

k K *

-

170

c m

.

K I V A LAHJA , H IN T A V A lk l 3 0 M K .

N m /V M IS S Ä T O IM IS T O S S A M M E

i

TERVETULOA!

.

? U N A 1Mt-Nf > KOOT •’

J A I K

is s a m e u l e

SlMI/OEAJ T A I

T U T U S T U 1.

5 0 1 T A

T I L A

O S T A S U L O IN /E N f

.

NÄISSÄ PAIKOISSA TEHDÄÄN ELÄINKOKEITA SUOMESSA:

ELÄINKOKEITA KOULUISSA? H a n n e le L u u kk a in e n

Luettelo on poimittu m aa- ja m etsätalo usm in is­ teriön arkistoista läänineläinlääkäreiden tarkastusraporteista, eikä näin ollen ole välttämättä ai­ van täydellinen ja ajanmukainen.

H Ä M E E N LÄÄNI T a m p e re e n Y liopiston Biolääketieteen laitos, L ää kärinkatu 3 ja 10 anatom ian, lääketieteellisen biologian, farm akologi­ an, fysiologian, m ikrobiologian ja patologian laitok­ set T a m p e re e n Yliopistollinen K e sk u ssa ira a la , T e iskont. 3 5 K liinisen lääketieteen laitos, Teiskont. 3 5 O y S ta r Ab, koe-eläinlaboratorio, Niittyhaank. 2 0

K U O P IO N LÄ Ä N I K u o p io n Yliopisto farm akologian, farm asian, toksikologian, kliinisen kem ian, so ve lta v a n eläintieteen, biokem ian, patolo­ gian, koke ellise n kirurgian, a na tom ia n ja elektroni­ m ik ro sk o p ia n laitokset s e k ä k o e -e lä in k e sk u s K Y K S , N e u ro lo gia n klinikka

22

K uva:

B r ia n

G u n n

U U D E N M A A N LÄÄNI Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, H äm e en tie 57, Hki anatom ian, elintarvikehygienian, farm akologian, fy­ siologian, kirurgian, kotieläinhygienian, m ikrobiolo­ gia n ja e p izo o lo g ian laitos H e lsin g in yliopisto an a tom ia n laitos, Silta vu o re n p e n ge r 2 0 eläintieteen laitos, Pohjoisrautatienk. 13 farm ak o lo gian laitos, S ilta vu o re n p e n g e r 10 fy sio lo g ise n eläintieteen ja perinnöllisyystieteen lai­ tos, A rk ad ia n k atu 7 ham m a slä äk e tie te e n laitos, M a nn erheim ini. 172 kan sa nterve ystieteen laitos, H aartm anink. 3 lääketieteellisen kem ian laitos, Siltavuorenp. 10 oikeu slääke tietee n laitos, K ytösuont. 11 patolo gian laitokset 1 , 2 ja 3, H aartm an inkatu 3 sero b akte riologian ja v irusop in laitokset, H aartm an inkatu 3 Viikin koetila ja m aatalous-m etsätieteellisen tiede­ k u n n a n koe-elä inosasto, Viikki H e lsin g in Yliopistollinen K e sk u ssa ira a la , H Y K S K irurgin en sairaala, K asarm ik . 11 Lastenklinikka, Sten b äckin k. 11 M e ila h d e n sairaala, H aartm anink. 4 Silm äklinikka, H aartm anink. 4 T ö ö lö n sairaala, T o p e liu k se n ka tu 5 K a n sa n te rve y sla b o ra to rio n kesku slaboratorio, M a nn erheim intie 166 Valtion eläinlääketieteellinen laitos, H äm e en tie 5 7 Valtion teknillisen tu tk im u sk e sk u k se n elintarvikela­ boratorio, Biologinkuja 1, E s p o o O y A lk o Ab, S a lm isa a re n ra n ta 7 Invalidisäätiö, Te nh olantie 10 L ä ä k e te h d a s M e dica, T e o llisu u ska tu 2 3 - 2 5 O rion-yhtym ä, m ikrobiologian osasto, Nilsiänk. 1 0 - 1 4 farm ak ologian o sa sto , M a n k k a a , E s p o o T u o h ila m m e n koetila (Orionin), Otalam pi, Vihti Sa lu s-sa ira a la , Kalliolinnant. 4 S P R : n veripalvelu, Kivihaant. 7 T yöterve yslaitos, H aartm anink. 1

K E S K I-S U O M E N LÄÄNI J y v ä s k y lä n Y liopisto terveystieteen laitos, K e sk u ssa ira a la n i. 4 p sy k o lo g ia n laitos, Mattilanniemi, Se m ina arink. 15 biologian laitos, V a p a u d e n k . 4 K a n sa n te rve ysla b o ra to rio n J y v ä s k y lä n alue la bora ­ torio, K e sku ssa ira a la n tie . 19

O U L U N LÄÄNI O u lu n Y liopiston lääketieteellinen tiedekunta anatom ian, oikeu slääke tietee n ja patologian, lä äke­ tieteellisen kem ian, farm ak ologian ja fysio logia n lai­ tokset, Kajaanintie 5 2 m ikrobiologian laitos, fysio logia n os., Aapist. 3 b iokem ian laitos, K o n tin k a n ga s, L in n a n m a a O Y K S , K irurgian klinikka, Kajaanintie 5 0 N ordiclab O y, Tutkim ust. 1 M e d ip o la r O y

P O H JO IS -K A R JA L A N LÄÄNI J o e n su u n kork e a ko u lu n biologian laitos

T U R U N JA PO R IN LÄÄNI T u ru n Yliopisto ham m a slä äk e tie te e n laitos, Lem m in k äise n k. 2 biolääketieteen laitos, Kiinanm yllynk. 10 eläinlääketieteen laitos, V e silin n a n m äk i K oe-eläinkeskus/m ikro, Kiinanm yllynk. 13 kliinis-teoreettinen laitos H uhtam äki O y, L ä ä k e te h d a s Leiras, Pansiont. 4 5 F a rm o sy h ty m ä O y:n tu tk im u sk e sk u k se n farm ako­ loginen o s a s t o T e n gströ m in ka tu 6 L ä ä k e O y, farm ak ologin e n o s a s t o N ä id e n lisäksi m onilla laitoksilla ja lääketehtailla o n maatiloja, joilla k a sva te ta a n esim . lehmiä, lam ­ paita ja h e v o sia ve re n ottota rk oitu kse ssa ja kanoja m unantuotantoon.

E rä ä t läänineläinlääkärit suhtautuvat tark a stu s­ ty ö h ö n sä perin m erkillisellä tavalla. S e u r a a v a teksti o n poimittu raportista, joka kertoo T u ru n Yliopiston eläintieteen laitoksen ta rk a stu k se sta -83: "Tilat ovat van hahkot, eikä ilm anvaihto ole k a ik issa tiloissa p a ­ ra s m ahdollinen. Eläinsuojelullista e p ä k o h ta a ei tästä toki aiheudu, tiloissa kun o n vain rottia ja hii­ riä.”

K o s k a S u o m e s s a laki ei a se te eläinkokeille k ä y ­ t ä n n ö s s ä m itään rajoituksia, eläinkokeita o n m a h ­ dollista tehd ä v a ik k a p a la sten ta rh assa. M ie le stä m ­ m e o p e tu k se n y h te y d e ss ä tehtävät eläinkokeet tu­ lee ehdottom asti rajoittaa yliopistoihin ja k o rk e a k o u ­ luihin. K u n eläinkokeita kuitenkin nyt tehd ä än m y ö s m u iss a k o u lu issa , meille o n tärkeätä s a a d a tietää m in kä la isia kokeita ja m is s ä k o u lu issa niitä teh­ dään.

S iis jo s sinu lla o n O I K E A T A T I E T O A k o u lu issa suoritettavaista eläinkokeista, kirjoita meille. K erro m is s ä k o u lu ssa , millä luokalla, mitä eläim iä ja kuin­ k a paljon kokeisiin käytettiin, mitä eläimille tehtiin, k u k a teki, o sa llis tu ja t k o oppilaat k o k e e se e n jne.

Tieto o n tärkeätä, kerro meille. M utta m uista, että tarvitsem m e vain totu ud en m u ka ista tietoa, ei liioit­ teluja. K I I T O S A V U S T A S I !

TUTKIJAN ETIIKASTA S in ik k a P iip p o

Tutkijat ja koe-eläinsuojelijat asettu­ vat useim m iten aivan liian kerkeästi, kummankin tahon osalta, toistensa leppymättömiksi vastustajiksi. Asian ei kuitenkaan pitäisi olla näin, ns. murhan­ himoisten tutkijain ja hempeiden eläinsuojelijain kyräillessä toisiaan epäluu­ lon kyllästäm in mielin. Ei voida yksioi­ koisesti leim ata toista puolta hyväksi ja toista huonoksi, sillä tiettyyn rajaan asti kummankin osapuolen näkökannat tai asenteet ovat ymmärrettäviä.

Tutkijan etiikan k y sy m y k s e t ovat v aiv an n e e t m i­ n u a h e n k ilö k o h ta ise sti m on et vuodet. O lin k iin ­ n o stu n u t e lä im istä jo p ie n e stä p itäen ja k asva ttelin jo s jo n k in la ista ötykkää , jotka k arkailivat v ä ­ hän v äliä taloo m m e, oli sitten k y se hiiristä, m yy ­ ristä tai p e rh o se n to u k ista . En ta p p a n u t niitä; aja­ tu s a s e tt u m is e s ta to ise n e läm ä n k o h ta lo k si oli outo. T e in i-Ik ä ise n ä s a in ns. ’’e v o lu tiiv ise n k ä ä n ty ­ m y k s e n ” . In n o s tu in D arvvinlsta ja eliöitten kehitty­ m is e s tä a ik a k a u s ie n s a a t o s s a . U p p o s in s a n ia is m etsien, kortep u id e n, m a alle n o u se v ie n eläinten, h irm u lisk o je n ja e n sim m ä is t e n n is ä k k ä id e n m y s ­ tiikkaan. S a n o in h y vä stit Ih m iste n tu o m itse ville u sk o n n o ille . In h o s in p a itsi ih m ise n m o ra listisia aatteita m y ö s h ä n e n k a u h istu tta v a a , its e k ä st ä toi­ m in ta a n sa m a a p a llo n lu onn on va rojen, eläinten ja k a sv ie n k e s k u u d e s s a .

A ik a a m yöten o m a tu o m io n i k u itenkin lieveni, y m m ä rsin ettei m e k a n istin e n a te ism ik a a n ollut kuin toinen a ate jo h o n turvautua. O iv a lsin kaiken e lo llise n s u k u la is u u d e n to ise lla tavalla. K a tse lin k a sve ja ja e läim iä ja ne olivat kauniita, ja niillä oli o m a e lä m ä n sä , e ik ä ollut m in u n a sia n i p uu ttu a s ii­ hen, p a itsi jo s s e oli välttäm ätöntä. M in u s t a tuli k a sv issy ö jä .

O p is k e lle s s a n i k o h ta sin p o ltta v a n a ristiriid an o p in to a la n i ja e liö ih in su h ta u t u m is e n i välillä. T u n ­ s in itsen i o u d o k s i o le n n o k si m u id e n jo u k o ss a .

O lin v u o s ik a u s ia h a lu n n u t eläintieteilijäksi, h iu k ­ k a a k a a n v a iv a a m a tta p ä ätän i m a h d o llisilla k ä y ­ tä n n ö n o n gelm illa. M u tta p e tty m y k se k se n i eläi­ met k ä y t ä n n ö s s ä olivatkin u se ille tieteilijöille lä­ h e s elottom iin k a p p a le isiin v errattavaa t u tk im u s­ m ateriaalia, joiden tu tk im ista u s e in rajoitti ih m is ­ ten turh a h e m p e ä m ie lisy y s, joka ei o ik e a st a a n o l­ lut b io lo g e ille s o p iv a o m in a is u u s . M u is t a n k u o l­ leet avatut k issa t, joid en lih a k s is t o a ta rk a ste lim ­ m e ja v a lk o is e n rotan k lo ro fo rm ip u rk issa .

H aa ve e t eläintieteilijän u ra sta kilp istyivä t k lo ro ­ form in hajuun. K u in k a o lis in v o in u t ryh tyä tutki­ m a a n h y ö n te isiä k ä ä n , kun k a m m o sin a jatu sta h y ö n te ise lä m ä n m o n in a isu u d e n ra ja a m ise sta k uolleid en e liöid en u lk o k u o re n tark a ste lu u n , k u ­ ten a s ia n k ärjistetysti tu o llo in näin. R u p e s in h a r­ k itse m a a n v a k a v a m m in kasvitiedettä.

Y m m ä rs in hy vin rik k a ru o h o je n k itk e n n ä n tär­ keyd en k a s v im a is ta ja jop a tu tk im u sm a te ria a lin k e rä ä m ise n h e rb a arioihin , m u tta en k u ite n k a a n ja k sa n u t su la tta a joid e n k in tieteilijöiden p iittaa ­ m a ttom u utta y k sittä iste n k a sv ie n e lä m ä ä k o h ­ taan. T oki he k aikki olivat lu o n n o n su o je lijo ita, k u ­ ka en em m än , k u k a v ä h e m m ä n , k u k a m is sä k in m ie le ssä , m utta silti yle in e n ta p a oli re p ä istä k a s ­ vi m a a s ta irti ja sitten ta rk a ste lla m ik ä s e m ahtoi olla ja heittää ta rk a ste lu n k o h d e s e n jälkeen m e n e ­ m ään. — Y le in e n piirre ilm e ise sti m a a ilm a n k a ik ­ kien k asvitieteilijö id e n k e s k u u d e s s a , ellei ole k y se k a s v ih a rv in a is u u k sis ta .

H e m p e ä m ie lisy y te n i e sti m in u a k e rä ä m ä stä p utk ilok asve ja , k o s k a ne m in u n k ä s itt ä ä k se n i k u i­ tenkin h a lu siv a t h u o ju a v a p a in a tu u le ssa . Se ko vartiset itiök a svit olivat ta v a lla a n p e la stu k se n i.

P ie n e stä k o o s ta a n h u o lim a tta ne ovat u s k o m a tt o ­ m a n kauniita, e ik ä niitä voi ajatella s a m a lla lailla y k silö in ä kuin p utk ilok asve ja , joid en voi s a n o a s e is o v a n o m illa juurillaan. Esim . s a m m a lia voi o t­ taa niid e n k a s v u p a ik a s t a — niin a in a k in itselleni s a n o n — e ik ä p o is tu m a s t a jää jälkeä. O t o s tuntuu o s a lta k o k o n a isu u tta , ei m a a s ta riistetyltä y k s i­ löltä.

K uten h u o m a a m m e , su h ta u t u m is e n i e liö ih in el näiltä o s in ole järin tieteellistä.

Y m m ä rrä n hyvin ih m ise n k iin n o st u k s e n lu o n ­ n o n ilm iö itä koh taa n , ih m ise n h ä m m ä s ty k s e n eli­ öid e n m o n in a isu u d e st a , niid e n rakentee sta, y k s i­ lö n k e h ity k se stä ja la jin ke h ity kse stä . O n lu o n n o l­ lista h a lu ta s a a d a tie tää m illain en joku on tai m ik­ s i s e on se lla in e n ja m is tä joku o n m in k ä k in m u o ­ d on sa a n u t. V a in rajoittuneet tai h e n k ise sti la is ­ kat ih m ise t voivat tä m ä n k ieltää tai tarjota v a k io ­ v a sta u k sia .

L u k ie s s a n i e liö m a a ilm a n fy lo g e n ia st a (lajinkehi­ ty k se stä ) ajattelen m ih in k a ik ke e n n y k y in e n tietä­ m y k se m m e siitä p erustu u. J o D arw in k e rä si lu ke­ m a tto m ia kasvi- ja e lä in n ä y tte itä lu o d e s s a a n teo­ ria a n s a lajien s y n n y stä . H ä n s iis tap p oi ke ru u k oh teensa, linnut, n isä kk ä ä t, h y önteiset, kasvit. Fylog e n ia n tu tk im u s kä y ttä ä paljolti m e n e te lm ä n ä ä n vertailevaa a n a to m ia a , j o s s a eri eläin lajien ra k e n ­ teita verrataan k e sk e n ä ä n . M itä vertaileva a n a to ­ m ia p itää s is ä llä ä n ? T u s k in p a tutkijat odottelevat tutkittavien lu o n n o llista k u o le m a a. — L u e n m ie­ le n k iin n o lla fy lo g e n ia sta , m utta m u ista n kuolleet eläimet.

M e tie d ä m m e paljon e läin ten ja ih m iste n f y s io ­ lo g ia s ta (ruu m iintoim in noista ). In n o s tu m m e k u u l­ le ss a m m e m e ritä hd e n putkijalkojen to im in n a sta , p e rh o ste n m u o d o n v a lh d o k s e s ta , eliöid en vere n­ kierrosta, h e rm o so lu je n to im in n a sta . M u lsta m m e ko m istä tu o k aikki tie tä m y s on p e r ä is in ? J o s a t o ­

ja v u o s ia sitten a lo ite tu ista t u t k im u k s is ta ja k o ­ keista. O le m m e k a k sin a is m o r a list isia : t o isa a lta o le m m e k iin n o stu n e ita , to isa a lta tuo m itse m m e .

M i s s ä kulk e e raja h y vä n ja p a h a n tie don v ä lillä ?

U se in v a s tu st e t a a n a in o a s t a a n t u s k a llis ia e lä in ­ kokeita, e ik ä p u u tu ta m u u n tu tk im u k se e n eetti­ syyte en. O n k o m e illä oik e u tta riistä ä t o ise n o le n ­ n o n e lä m ä ä tie d on lis ä ä m is e k si, k e n tie s kartutta a k s e m m e tietojam m e eliöiden s u k u l a is u u s s u h ­ teista, niid e n a s e m a s t a la jin ke h ity kse n p o lu illa ?

O le m m e k o v alm iita u h ra a m a a n e lä im iä tä lla ise n tiedon lis ä ä m is e k s i? O le m m e k o v alm iita o le m a a n ilm an tätä tie to a ?

H e lp o m p a a o n otta a v a s tu s t a v a k a n ta m o n iin fy s io lo g is iin k o ke isiin , lä ä k k e id e n ru tiin ite stau ksiin, a lko h o li- ja a g g r e s sio t u t k im u k siin . Elä in te n k ä r sim y k s e n m ä ä rä o n liian su u ri se n h in n a lla n y ­ k y isin s a a v u te tta v a a n uuteen tietoon näh den. J o o le m a s s a o le v a n tie tä m y k se n poh ja lta v o ita isiin yrittää k e h ittä ä u u s ia m enetelm iä. O n p u n n itta v a h u o le lla ih m ise n ’’o ik e u tt a " ja e läin ten k ä r sim y k ­ siä.

Ih m ise n o n m a h d o llis ta s u lk e a m ie le n sä e lä in ­ ten o ik e u k s ilta o m a n k iin n o s t u k s e n s a e d e ss ä . Ih­ m in en (ja k e n tie s n im e n o m a a n tutkija) s a a tt a a o l­ la pitkälle a ik u isu u te e n le ikk ivä n ä s ä ily v ä olento, kuten joku p s y k o lo g i tai b io lo g i j o s k u s o n s a n o ­ nut. L a p s e t ovat k a ik e s ta k iin n o stu n e ita , a ik u isit­

ta kyky in n o s tu m is e e n ja k iin n o st u m is e e n u se in sa m m u u . K iin n o s t u s voi ku ite n k in o lla kalkennielevää, t u h o a v a a m ie le n kiin to a e läm ä ä n , vaikke i k e n tie s tiedon, k an na lta.

V o id a a n e sittä ä o le v a ise n ta rk a ste lu ta v a n o le n ­ n a is ta m u utta m ista , s a n o a n y k y is e n k ä y tä n n ö n o le va n m a te ria listise n a ik a k a u te m m e o d o te tta v is­ s a ole va h e ijastum a. M u tta k u in k a m oni tutkija on v a lm is h y lk ä ä m ä ä n k o n se rv a tiiv ise n t u tk im u sta ­ p am m e, jo k a no ja a paljolti o le tta m u k se e n ja se n m a h d o llise e n o ik e a k s i tai v ä ä rä k s i to d ista m ise e n .

M y s t ik k o ja tie d e m ie s el yle e n sä , a in a k a a n vielä, a s u s a m a s s a h e n k ilö s s ä .

O n m y ö s m u istettava, että t u tk im u s o n a uttanu t m o n ia ih m isiä y m m ä rtä m ä ä n lu o n n o n u s k o m a ­ to n ta m o n in a isu u tta , a a v iste le m a a n lu o n n o s s a piilevien v o im ie n m o n im u tk a isu u tta , m itä ei viim e v u o s is a d a lla vie lä p ystytty ku vitte le m aa n k a an .

T u tk im u s on tu o n u t e sille m a a p a llo m m e m iljoo­ nien eliöid e n pienet ja su u re t m aailm at, joten m y ö s pa re m m in tie d ä m m e m itä m e id ä n tulee yrit­ tää v a a lia ja suojella.

K y s e o n lä h in n ä aste-e roista : m ik ä o n h y v ä k s y t ­ tävää, m ik ä t a a s liian su u re lla h in n a lla m a k se ttu a tietoa. P y s ty m e k ö s ä ily m ä ä n tuntevina, eläim et h u o m io o n otta vin a ih m isin ä , vai a n n a m m e k o tie­ d o n h a lu n tai itse k k ä id e n p y rk lm y ste m m e liialli­ se s ti h allita itseäm m e.

Oikeuskanslerin päätös oli pettymys

Se lv ity k se n perusteella o n käynyt ilm eiseksi, että m a a- ja m e tsätalousm inisteriön 1 8 .1 0 .1 9 7 9 k a n o ­ jen häkkihoidolle asetettavista eläinsuojeluvaati­ m u k sista a n t a m a s s a p ä ä t ö k s e s s ä on v a rsin pitkälle otettu h u o m io o n kan ataloud e n tuotan tok u stan n u s­ ten pitäm inen alhaisina, kun t a a s e läin su o je lu n äk ö ­ kohdat, erityisesti kanojen säilytysp aikkojen tilavuu­ d e n osalta, on otettu h u om ioo n vain siin ä m äärin, et­ tä p ä ä tö s niukasti täyttää lain ja a se tu k se n vaati­ m ukset. K o s k a kuitenkaan ei ole käynyt tod e n n ä köi­ se k si, että mainittu m a a- ja m etsätalousm inisteriön p ä ä tö s olisi lain tai a se tu k se n vastaine n, m inulla ei ole oikeudellista perustetta vaatia sa n o tu n p äätök­ s e n muuttamista.

P id ä n kuitenkin a ih ee llisen a kiinnittää m a a - ja m etsätalousm in isteriön huom iota niihin n ä k ö k o h ­ tiin, joita yh d istykse t ja S u o m e n Eläinlääkäriliitto ovat esittäneet e lä in su o je lu la in sä ä d ä n n ö n ja eläin­ suojelun p arantam iseksi. T ä s s ä ta rk o itu k se ssa lä­ hetän jäljenn ökse n tästä p ä ä tö kse stä n i m a a- ja m etsätalousm inisteriölle tiedoksi.

O ik e u sk a n sle ri K ai Korte Esittelijäneuvos P a a v o H a a p a s a lo O ik e u sk a n sle ri ei s iis katson ut v o iv a n s a puuttua m inisteriön menettelyyn. O lisi m ielenkiintoista tie­ tää pitäisikö eläinten olla s u o ra sta a n p u ristu k s e s sa h ä k e issä ä n , jotta hä n olisi m yöntänyt, että m inisteri­ ön p ä ä tö s ei täytä lain ja a se tu k se n vaatim uksia.

T ä yty n e e kai m y ö n tä ä että O ik e u sk a n sle rin p ä ä tö s antoi s e n vaikutelm an, että h ä n henkilökohtaisesti suh tautuu m yön te ise sti eläinsuojelijoiden n ä k ö k o h ­

tiin. M utta p elättä vissä on, että h ä n e n o h je e n sa mi­ nisteriölle vain johtaa siihen, että päätetään lisätä m u u ta m a senttimetri häkkitiloihin ja siin ä kaikki. It­ s e a s ia s s a ei ylip ä ä n sä ole k y s y m y s senttimetreistä, k o s k a te h o k a sv a tu s k o k o n a is u u d e s s a a n o n täysin lu o n n o n va sta in e n ja kieroutunut eläinten hoidon m uoto: S iin ä h ä n y h d e llä k ää n eläim ellä ei ole m a h ­ d o llisu u k sia toteuttaa lajilleen om in aista käyttäyty­ m istapaa, toisin s a n o e n tyydyttää erikoistarpeitaan.

J o s löytyy h y v ä ä tahtoa, o n uudelleen arviointi kuitenkin m ahdollista. Sv e itsi o n tästä h y v ä e s i­ merkki, k o sk a siellä o n u u sie n hä k kik an aloid en p e ­ ru stam ine n kielletty ja nyt k ä y t ö s sä olevat on lak­ kautettava se u ra a v a n k ym m e n e n v u o d e n k u lu e ssa .

M a a - ja m e tsätalousm in isteriö o n le h d istö ssä väittänyt, että m a a m m e eläinsuojelulaki o n ankara.

M utta nyt on nähty miten lakitekstiäkin v o id a a n m ie­ len m u k a a n tulkita niin, että s e sop ii johonkin m ä ä ­ rättyyn tarkoitukseen.

O n m a se n ta v a ajatella, että u u d e sta eläin su oje lu­ laista saa ttaa tulla yhtä v ä h ä n eläinten hyvinvointia su o je le va kuin v a n h a laki nyt on. N ä in tietysti käy, jo s h y v ä tahto ja oikeat a se nteet puuttuvat. Ei v o id a p u h u a oikeista a se n te ista eläinsuojeluun, jo s lakien s ä ä t ä m is e s s ä ja niiden tu lk in n a ssa a in a pysytellään kiinni rajassa, joka erottaa sallitun h y vä ksikä y tö n e läin rä äkkä ykse stä.

L o p u k si v o id a a n todeta, että m itään ed istystä e lä in su o je lu ssa ei voi tapahtua e n n e n k u in s e n kor­ kein in sta n ssi siirretään p o is m inisteriöstä, j o s s a ei tunnusteta että E L Ä I N S U O J E L U N K O R K E I M M A N I N S T A N S S I N P Ä Ä T E H T Ä V Ä O N T O IM IA E L Ä I N ­ T E N H Y V Ä K S I!

S y lv ia S te n iu s Y h d e s s ä eräiden m uiden eläinsuojelujärjestöjen k a n s s a lähetim m e 1 2 .1 1 .1 9 8 2 V a ltio n e u v o sto n O i­ keu sk an sle rille kirjelmän, j o s s a k y sy im m e o n k o m a a - ja m etsätalousm inisteriöllä o ik e u s tulkita eläin su oje lulakia siten, että s e voi a n taa se lla ise n kanojen häkkihoitoa k o sk e v a n m ä ä rä y k se n , jo s s a eläinten viihtyvyyttä ei ole lainkaan otettu h u o m i­ oon.

K u n 1 8 .1 0 .1 9 7 9 a n n e tu s sa a s e t u k s e s s a n o 7 2 9 sa n o ta a n : "H o id o s s a o le v a n eläim en sä ilytysp a ik a n tulee o ll a ... s e k ä kunkin eläim en erikoistarpeet h u o ­ m ioon ottaen tarpe eksi tilava”, o n m inisteriö tulkin­ nut täm ä n siten, että jo s eläin voi seistä, m a ata ja s y ö d ä o n s e n erikoistarpeet tyydytetty. O n järkyttä­ v ä ä huom ata, ettei m inisteriölle eläinsuojelulain s a ­ n a m u o to - p uh um atta ka a n s e n h e n g e stä ja tarkoi­ t u k se sta - m erkitse mitään.

T ä s s ä o ik e u sk a n sle rin päätös: O ik e u sk a n sle rin p ä ä tö s H e lsin g in k a u p u n g ista o le ­ vie n V ih re ä Risti - G rö n a K o rse t ry, Koe-eläinten Su o je lu - F ö rsö k sd ju re n s V ä rn ry ja V altakunnalli­ n e n Eläinsuojeluliitto - D ju rskyd d e ts R ik sfö rb u n d ry nim isten yh d istyste n kirjoituksen jo h d o sta e lä in su o ­ jelulain sove ltam ista k o s k e v a s s a a s ia s s a . Annettu H e ls in g is s ä 8 p ä iv ä n ä m a alisk u u ta 1984.

V ih re ä Risti - G rö n a K o rse t ry, K oe-e läinten S u o ­ jelu - F ö rsö k sd ju re n s V ä rn ry ja Valtakun nallin en Eläinsuojeluliitto - D ju rskyd d e ts R ik sfö rb u n d ry, jäl­ je m p ä n ä yhdistykset, ovat 1 2 .1 1 .1 9 8 2 o ik e u s k a n s ­ lerille o s o itt a m a s s a a n kirjoitu k se ssa la u su n e e t olev a n s a sitä mieltä, että eläin su oje lulakia jatkuvasti ri­ kotaan, kun m u u n m u a s s a kanoja, sikoja, vasikoita, lehmiä, turkiseläim iä y n n ä m uita eläim iä pidetään niin p ie n iss ä tiloissa, että ne joutuvat o le m a a n k oko e lä m ä n s ä liikkumattomina. E lä in su o je lu n ä k ö k o h ­ tien edelle a se te ta an a in a taloudellinen tai m u u h y ö ­ ty. E sim e rk k in ä tästä y h d istykse t ovat viitanneet

m a a - ja m e tsätalousm in isteriön 1 8 .1 0 .1 9 7 9 a nta­ m a a n p ä ä tö k se e n kanojen häkkihoidolle asetetta­ vista eläin su oje luvaatim uksista. M a in itu ssa m in is­ teriön p ä ä t ö k s e s s ä o n häkkikan oje n tilat mitoitettu niin, että 4 - 5 k a n a n h ä k is s ä ei yhtä k a n a a k ohd e n tarvitse olla tilaa kuin 4 8 0 c m 2. Y h d isty ste n käsityk­ s e n m u k a a n m inisteriön p ä ä tö s ei o le s o p u s o in n u s ­ s a a se tu k s e n k a n ssa , v a a n k u m o a a k ä y t ä n n ö s s ä a se tu k se n hengen.

Esittäm iin sä perusteluihin viitaten yh d istykset o v at pyytäneet, että o ik e u sk a n sle ri tutkisi, v a sta a k o m a a - ja m e tsätalousm in isteriön p ä ä tö s e läin su oje­ lulain h e n k e ä ja o n k o m inisteriöllä ollut o ik e u s antaa mainittu päätös, joka yh distysten k ä sity k se n m u ­ k a a n o n ristiriidassa e lä in su o je lu a se tu k se n h e n g e n ja tarkoituksen k a n ssa .

Kirjoituksen jo h d o sta m a a- ja m e tsä ta lo u sm in is­ teriö o n antanut la u su n to n sa . Y h d isty k se t ovat a nta­ neet la u su n n o n jo h d o sta vastineen. N ä h tä v ä n ä n i on lisäksi ollut Suom en Eläinlääkäriliiton 2 8 .1 0 .1 9 8 3 a n ta m a julkilausum a.

M a in itu ssa ju lk ila u su m a ssa ilm aistaan h u o le stu ­ m inen eläinten e lin o lo su h te issa tap a h tu n e e sta ke­ hityk se stä ja eläin su oje lun nykytilasta. L a u s u m a n m u k a a n ihm inen o n k o tie läin ja lo stu kse ssa kiinnittä­ nyt p ä ä h u o m io n tuotantokuluihin ja u se in jättänyt eläinten terveydelliset seikat taka-alalle. Liitto pitää v o im a s s a o le v a a eläin su oje lulakia v a n hen tu ne en a.

Elä insuo jelula kia u u d iste tta e ssa tulisi kiinnittää hu om iota eläim en s uojelu un m y ö s te o llise ssa kotie­ lä in tu o ta n n o ssa esiintyviltä arveluttavilta piirteiltä kuten ahtaudelta, terveyttä heikentävältä ruokinnal­ ta ja liikunnan puutteelta. Liiton m ielestä hallituksen pitäisi a ntaa eläinsuojelulain u u d ista m ise sta sellai­ ne n esitys, joka sisä ltäisi laajam ittaisen ja tehok­ k a a n eläinsuojelun.

T ä m ä n a sia n ole n tutkinut.

Kirja-arvostelua: K a a rin a Kivivuori

M iksi eläinten kieltä pitäisi osa ta Y k s i täm än k e v ä ä n löytöjä k irja -a le n n u sm y yn n is­ s ä oli neuvostoliittolaisen S tisk o v sk a ja n m ielenkiin­ toinen kirja "M itä eläim et p u h u va t”. Kirja käsittelee eläinten ’’kieltä” - s iis niiden kom m unikointia k e s k e ­ nään. S iin ä kerrotaan, m iten eläim et kuulevat, miten n e ääntelevät paritteluaikana, k u t su e s sa a n toisi­ aan, v a ro itta e ssa a n tai h y ö k ä te ssä ä n . Kirja o n täyn ­ n ä k u v a u k sia mitä ihm eellisim m istä vie stintäm uo­ d oista - eläim ethän pystyvät "p u h u m a a n ” m y ö s eleillään, hajullaan tai ole m uksellaan. Luo nto o n ol­ lut todella k e k se liä s eläinten viestintäjärjestelm ää su u n n ite lle ssa a n . O n h a n hyönteisiä, jotka kuulevat raajojensa avulla, jyrsijöitä, jotka viestivät rum m ut­ tam alla käpälillään m a ata ja kalatkin o s a a v a t "p u ­ h u a ” k e sk e n ä ä n , vaikkei ih m isk o rv a sitä p ysty ilm an apuvälineitä erottam aankaan.

Tutkijat ovat ny kyisin sitä mieltä, että eläimillä on a iv a n s a m a n tap ainen "kieli” kuin meillä ihmisillä.

Niiden kieli vain o n k o ko n a in e n m erkkisysteem i, jo­ ho n ääntelyn lisäksi kuuluvat eleet, hajut, kuviot ja k o ko käyttäytym inen. N ä m ä sa m a t m erkithän k u u ­ luvat ihm ise nkin viestintään, v a ik k a k a a n niitä ei niin kä ä n pidetä o s a n a kielestä.

M ik si m eidän ihm isten sitten tulisi ym m ä rtää eläinten p u h e tta ? T ä h ä n k y sy m y k s e e n S t isk o v sk a ja yrittää a ntaa v a s ta u k s e n kirjansa v iim e is e s sä lu­

v u s sa . Kirjailijan e n sim m ä in e n johtopäätös, - että m e id ä n tulisi y m m ä rtää eläinten kieltä v o id a k se m ­ m e h y ö d y n tä ä niitä parem m in, oli m inulle pettym ys.

A iv a n kirjan viim eisillä sivuilla S tisk o v sk a ja kuiten­ kin toteaa, että eläinten viestien ym m ä rtäm inen vie e n n e n kaik ke a m eidät lä h e m m ä s luontoa. Ihm inen o n alkanut tied ostaa o le v a n s a paitsi lu onn on voitta­ ja m y ö s s e n suojelija ja m onet valitsevatkin nykyisin m ieluum m in k a m e ra n kuin m e tsä sty sa se e n .

LUKIJAPOSTIA E L Ä IN S U O J E L U N M E R K I­ TYKSESTÄ

k a u n iilta m ik ä

o n

ju lm a ;

ta i v o id a k s e e n

v a in

ih m in e n

P a r a h in M ik r o b i, v o is in

v a s ta ta

h e ittä m iis i m ie le n k iin to is iin k y s y m y k ­

s iin h y v in k in la a ja s t i, m u t t a t ä m ä n p a ls t a n p u it t e is s a s e

o n

m a h d o to n ta .

N iin p ä

a m a a n , e ttä o n H Y V IN e ttä

e s im .

e lä in te n

t y y d y n k in

v a in

to te ­

tä r k e ä ä s e k ä y k s ilö n its e n s ä

k a n n a lta ,

e ttä

h a lu a a

"u h ra ta

e lä m ä n s ä " e s im . e lä in s u o je lu u n t a i m u u h u n in h im il­ lis e e n

to im in ta a n , jo k a

k a n ta a n

tä h tä ä h y v ä ä n . O s u it n a u la n

v iita te s s a s i lo p u k s i ih m is m ie le n

s e e n ja

v ä r ä h te ly ta s o ih in

a s io ita .

S in u n

-

n e

k e h ittä m i­

o v a t e r ittä in

tä y t y y n im e n o m a a n

k e h ittä ä

tä r k e itä its e ä s i.

Its e s i k e h ittä m is e n m y ö tä v o it k e h ittä ä m u ita ih m is iä ja

v a llit s e v ia o lo ja . J o s a la m m e e lä ä v a in m a a ilm a n ­

lo p u n

o d o tu k s e s s a , s illo in h a n

m illä ä n

e i o le m itä ä n

v ä liä . E lä in s u o je lu o n y k s in k e r t a is e s t i t ä r k e ä ä s ik s i, e ttä

o n

e lä m ä n

o ik e u d e n m u k a is ta tu h la a m is ta -

v a in ih m is e llä o n M itä

tu le e

s e

v a lin n a n

le ijo n a n

v a s tu s ta a

o n

k id u tu s ta

v e lv o llis u u te m m e , s illä

v o itk o

to ­

d e lla n ä h d ä s iin ä m itä ä n ju lm u u tta , e ttä e lä in ta p p a a s y ö d ä k s e e n , p y s y ä k s e e n h e n g is s ä ? E lä m ä ä s y n t y y k u o le m a n

v a r jo lla ,

k y llä , m u t t a

e ik ö

o le

s iin ä , e t t ä le ijo n a t a p p a a s y ö d ä k s e e n j a m in e n k id u tta a ja

h u ik e a

s o ta a ? O n

m ik ä

v a s ta a n o n

o ik e in

v ä itä t,

n ä h tä v ä ,

e i. L u o n t o

e i o le

tä llä

p la ­

t a is te lta v a .

s e u r a n n u t m a a p a llo m m e

e tte i ih m in e n

o le

liik o ja

v a i­

k u t t a n u t la jis t o o n . M ik ä ä n m u u l a ji tä llä p a llo lla e i o le s a a n u t s e lla is t a tu h o a a ik a is e k s i k u in ih m in e n . I h m i­ n e n o n a in o a la ji, j o k a p y s t y y t u h o a m a a n y h d e llä is ­ k u lla k o k o m a a ilm a m m e .

E ik ö s illä

to s ia a n k a a n o le

m e r k ity s tä ?

Y s t. te r v e is in , R .

V e s a n e n

S U S IO N G E L M A S T A Kirjoitin o h e is e n kirjoituksen m etsästäjistä, kun lahtelainen Pertti Nikkari (m etsästäjä, ra k e n n u s­ m e sta ri?) valitti, ettei s u d e n m e tsä sty s on nistu ta­ valliselta m etsästäjältä. O n tehtävä iso paperihom ma, hankittava ajoporukka ja m a kse tta va lupa. E ik ä kaato sittenkään a in a onnistu. A ik o in a a n k un tuli s u ­ si hävitettyä niin vähiin, ettei niitä nyt voi m e tsä stä ä kuten m uuta riistaa. Ehd o tin kirjoituksessani, että m etsästäjäjärjestöt v oisivat luvatta a m p u a kaikki su d e t S u o m e sta , niin p ä ästä isiin tästä su sio n g e lm a -vaa ra sta . N ä in h ä n tehtiin petolintujen kohdalla.

K s. L e h to se n kirja ’’S u o m a la in e n m e ts ä s ty sg a n g sterism i”.

lukijan sana Susiongelman ratkaisu Metsästäjien ansiota on se «lud«

syövatX , «

koiramme. Nykyaikaisin asein on eläimet poistettu metsistäm­ me määrätietoisesti. Aikaisem­ min metsät ovat vilisseet el*imu. nyt voi nthdJ korkeintaan oravan, johon metsästäjä ei raatsi tuhlata ammusta, joka on arvokkaampi kuin oravaparan raato Aseistetut sankarit painu vat joka viikko nalkaisine koiralaumoineen korpimetsiin. Sieltä Piisaa toela pupua pakastimeen Jos sankarillamme on ollut oma pupunsa ' mukana, ei kotiinkenties kehumisiin asu. Metsällä on muutenkin hy­ vä purkaa paineita: pääsee vii­ konlopuksi pakoon perhettä ja llkeaa työnantajaa. Metsityk­ sen ohella voisi harrastaa muu­ takin luonnonsuojelua, ruokkia Peuroja, jäniksiä ja lintuja.

Näin säilyy riistakanta (= ampumakanta).

Touanlaislakiii ntasastljia on: he tuuleva! olosuhreei, pesät je poikueet ja käyttävät harkin-

e ro

s iin ä e ttä ih ­

tu h la a e lä m ä ä v o id a k s e e n n ä y ttä ä

H y v ä ä kevättä!

P .S . Artikkelini julkaistiin m y ö s Ilt a -S a n o m issa tosin ole n n aise sti lyhennettynä.

H a lu a n työni v u o k si esiintyä nimimerkillä.

M -L. S.

K O S M E T IIK K A K O K E IS T A

ETELÄ SUONEN SANONAT Lgtoataima hdmlkuun 1«. p*jvin, 1984

taa. Voidaanko nain sanoa heinnkilaiscsta metsästäjistä Kuu “ »o««?

Luontokuvaajaksi »uuttunu, entinen nuusat” eVJ tilaisuuden tulien on itseään hyvinä metsimieheniseudS. rltiS “ •’■»ia seudun miehet“'ovat kentiesMaa­ la„. kempia metsamiehil kuin kauPunkilaiaet. Poikkeuksena ~ kuitenkin hitvimetsistys Silloin •yön«*, huolttMsemin fcu„,

mJhSi“ ',"s“ r““ »hieni miehenä. Joka syksy,k>* nämä ulki'k«stetu,Hhn.n radiopuhelimet kourassa poistara hirvein hirvivaaran. MetslstiJijirjestOi poistivat JgooluvuUa petolintu«^« kaati Palkkioiden avulla, joien anta­ kaamme heidän hoitaa susion«ehnakin ja sen ,«Ikeen karhu hes. orava ,ne. Kuitenkin ne-' toisena metsistljiemme olemat.

Z g ; ‘»'tuntemuksesta, ota, *ettam huolissa«, koiriemn* Canis fam iharis

ja

v a p a u s.

" p e to m a is u u te e n " ,

E t ilm e is e s ti o le ta p a h tu m ia , jo s

ja

k y k e n e e ju lm u u te e n

n e e ta lla . J a ju lm u u t t a

Tuli t a a s m ieleen asioita ihan yleisesti lu onn on systee m istä. K orosta n, että v ih a a n kilpailua ja jul­ muutta.

K uten tiedäm m e, o n historia tä yn n ä julmuutta.

S e k ä ihm istä että eläim iä kohtaan. L ä h e s kaikki kulttuurit p erustuvat eläinten tapp am ise lle ja h y v ä k ­ sikäytölle. O n n o rm aalia ja välttäm ätöntä (?), että niistä o n tehty vaatteita, asuinsijoja, ruokaa... eivät­ kä n ä m ä k a n sa t vaikuta h u o m io iv an m itään eriko is­ ta p a h a a siinä. L u o n n o n k a n so ist a k e rto v issa d o k u ­ m e n te issa n ä k y y jatkuvaa eläinten h yödyntäm istä em. keinoin, v a ik k a asuttaisiin päiväntasaajalla.

K aikki arvostetut intiaani ym. kulttuurit rom uttuisi­ vat, jo s tuo piirre karsittaisiin.

O n k o a sia nyt n ä h tä vä niin, että ihm inen o n y k sin ­ kertaisesti e p ä o n n istu n u t? Ettei h ä n ole alkeellisella ka a n tasolla o sa n n u t toimia ’’oik e in ”? Että v a sta ny kyajan "y lim o ra a lise t” ihm iset tietävät, miten toi­ m ia ? V a i o n k o tuo hyöd yn täm in e n vain nokkeluutta ja luonnollista lajienkeskeistä kilpailua?

J a - v a ik k a ihm inen tästä nyt muuttuisikin, niin rakkaat eläim et jatkavat hyvillä mielin petoiluaan = luonnollista lajin jalostum ista. Leijonat tap pavat ru o­ k a n s a ym. - v ä h e m m ä n huom ioitua jatkuvaa kilpai­ lua. M in u sta ei tunnu hyvältä k a tso a m inkäänsorttista tappam ista, mutta vo iko sitä e s t ä ä ? E ik ö e lä m ä ä kuitenkin a in a s y n n y ku o le m a n varjolla? Luo nto on inhim illisesti katsottuna julma. O n k o ih m ise n jul­ m u ud e lla todella m u uta kuin esteettistä m e rk itystä ?

E ih ä n h ä n oie liikoja vaikuttanut m a ap a llo n lajis­ toon. O n k o sillä merkitystä, m ikä laji tap p a a ja m i­ ten....

J a k u k a h a lu a a uhrata täm ä n lyh yen e lä m ä n sä m a ailm an p a ra n ta m ise e n (m aapallokin tuhoutuu jo s k u s kunten syntyikin), jos ei nyt m e n n ä ih m ism ie ­ len kehittäm iseen ja värähtelytasolle asti. O n k o s e l­ v ä ä v a s t a u s t a ? Kiitän "M ik r o b i”

k ä y d ä

L U O N N O L L IS T A

esittää päin kasvoja. A se nteita v o id a a n muuttaa, s e h ä n o n eläinsuojelulain edellytys.

Su u ri yle isö ei ole juuri tietoinen m etsästäjien puuhista, kuten ei y le e n sä k ä ä n eläin rä äk kä yk se stä.

K u n jotain julkistetaan n o u s e e k o v a huuto, että m is ­ s ä n e eläinsuojelijat ovat. M e ts ä s t y k s e s tä a nn eta a n jalo k u v a "u rh eilu - ja v irk isty sh a rra stu k se n a ”, k e n ­ ties s e o n tuleva olympialaji. R a h a s ta ei a in a ka a n tunnu ole va n puutetta.

N ä is s ä m e ts ä s ty sh o m m is sa tuntuu eläinsuojelun kan nalta sa m a lta kuin varikselta te rv assa. K u n pyrstö irtosi niin n o k k a tarttui kiinni. K u n p ä ä stä ä n a sk e l edelle, niin tulevat uudet ideat tilalle. Tarkoitan tällä jousipyyntiä. (R a u ta - ja m y rk k y p y y n n issä h ä n o n sa a tu hie m an kehitystä.) L u o n n o s s a liikkuvalle marjastajalle ja sienestäjälle tuntuu jousipyynti a i­ v a n m ykistävältä. Nyt on vielä o sa n n u t pelätä p a u ­ ketta. Eläinten k ä rsim y k siä ei o s a a kuvitellakaan.

Jotain positiivista o n tapahtunut k o va n työn tulok­ se n a : kuuttien tap p a m ine n o n keskeytynyt. Iloit­ k a a m m e siitä ja ja tk a ka am m e edelleen h y v ä n a sia n puolesta.

O le n itse kuullut n ä m ä a sia t m etsästäjistä, joten kaikki o n totta. Nikkari v a sta si kirjoitukseeni sa n o e n , että kirjoitan s e k a v ia ja selvitteli um m et ja lam m et riistankannoista. Itse m e tsä sty k se n id eologiaan h ä n ei puuttunut. Ei kait ollut re su rsse ja siihen.

N ä ihin ’’sika m e tsästä jiin " v o id a a n kyllä vaikuttaa.

U se in k a a n ei a sia n o m a in e n tule la inkaa n tarkem ­ m in ajatelleeksi p uu hiaan, e n n e n kuin toinen ne

K osm e tiik k ate o llisu u s ei sa isi vähättelevällä ase n te e lla eläinkokeisiin uhrata valtavia m ääriä eläimiä, niin tu rh a m a ise e n a sia a n kuin kosm etiik­ kaan. K a u p a llisu u s o n t ä s s ä ja m yyntivoitot asetettu etusijalle eläinten sijasta. K a n ie n silm ät so k a ista a n a iv a n turhaan. L a in sä ä d ä n tö ä olisi yhtenäistettävä niin, ettei a in a k a a n P o h jo is-E u ro o p a sta tuotavia kosm etiikka- tai lääkeaineita tarvitse meillä testata uudelleen.

Thalidom idi-onnettom uutta o n tulkittu m y ö s siten, että e läin kokeid e n tod istusvo im a on riittämätön, kun tuloksia sove lle ta an ihmisiin. M y ö s sy ö p ä s o lu viljelmät voivat olla te h o k k a a m p ia kuin hiirikokeet testa ttae ssa lääkkeitä erityyppisille syöville.

Soluviljelm ien käyttöä ei ole vielä hyödynnetty m y rky llisy y ste ste issä täysim ittaisesti. M atem aatti­ set mallit tietokoneilla m yrkkytu tkim u ksissa, ain ei­ d en kem iallisen rakenteen perusteella, jo is s a ai­ n e e n tehoa tai m yrkyllisyyttä tutkitaan, näitä pitäisi kehitellä.

A in o a sta a n lääketiede o n alue, jolla jollain p e r u s ­ teella v o id a a n perustella eläinkokeita. K o sm e tiik a s­ s a ei ole k y s e e s s ä ihm ise n henki, v a a n turham ai­ s u u s ja kau p allisu us, s iis myyntivoitto.

Kaikki m uut eläinkokeet kuin e h k ä lääketieteelli­ set tulisi s a a d a p ian loppum aan. Valtion tulisi rahoit­ taa vaihtoehtoisten m enetelm ien tutkintaa ja kehit­ telyä.

Ju h a n i H ä rm ä K u o p io

Lehtemm e p ä ä t o i m i t t a j a Rai li V e s a n e n ja k oi r a n s a N a n d a ova t v a i l l a asunto a k e s ä k u u n lopusta. O nko j o l l a k u l l a v u o k ­ rata m ö k k i tai m u u soppi ? Yst. vast. puh. työ 6164727, kot i 357628. Osoite: Sun i l a n t i e 5 C 23 00 720 He l s i n k i 72.

Pajuista ja mesipistiäisistä S in ik k a Piippo T ä m ä pieni juttuni ei liity m illään tavoin koe-eläimiin, v a a n on lähinnä yleistä lu onn on - ja y m p ä ris­ tönsuojelua. T o isa a lta eläin ystävin ä v o im m e k u k a ­ ties h y v ä k s y ä täm än v e to o m u k se n e sittäm ise n lehd e ssä m m e .

O le n kiinnittänyt huom iota siih e n kuin ka yleistä pajujen v ih a am in e n o n ihm isten k e s k u u d e ss a . P a ­ jua yleisesti pidetään rikkaruoh oka svin a, joka e p ä ­ miellyttävästi valtaa kaikki v ä h ä n k in sop iva t paikat ja lisääntyy nopeasti. Ih m in e n h ä n tunnetusti sietää vain niitä lajeja, jotka h ä n itse ja työllä ja vaivalla on kasvattanut. A in o a m ielenkiinto in n o k ka a n hävittä­ m ise n ohella o n p a jun kissoje n k e v ä in e n riisto. Tällä hetkellä p ä ä k a u p u n k ise u d u lla o n jälleen m eneillään ka u p un kim e tsikö id en ja tie nvarsip e nsaikkojen h a r­ v e n n u sh ak ku u t, jo issa v a rsin kin pajut joutuvat arm ottom an ra iva u k se n kohteeksi. M ik ä p ä m e tsik­ kö sa isi ih m ise n kansoittam illa alueilla olla ra u h a s ­ sa, h ä n e n m ielestä än kun a in o a sta a n käsitellyt a lu ­ eet ovat kauniita ja k a sv a v a t hyvin. M iten luonto m ahtoikaan selvitä kaikki n e miljoonat vuodet e n ­ n e n ihm istä!

Tark o itu k se n a n i oli kuitenkin tällä kertaa vedota pajujen su o je le m ise ksi m e sip istiäisten puolesta.

Kuten p ro fe ssori P e k k a N u o rte va luennoillaan on todennut, pajut ovat k e v ä ä n e n sim m ä isiä kukkivia kasveja, joita ilm an m esip istiäiset eli m ehiläiset ja kim alaiset ovat hä tää k ä rsim ä ssä . Pajut kukkivat ra u h a a n jätettyinä ru n sa a sti ja m u o d o sta va t tär­ keim m ä n ravintolähteen, jonka v a r a s s a m e sip isti­ äisten keväiset yh d y sk u n ta ra ke n tam ise t p ä ä se v ä t käyntiin. Ilm an pajuja m e sip istiä isiä u h k a a n ä lk ä ­ ku o le m a ja y h d y sk u n tie n perustam atta jä äm inen tai v a rh a in e n tuhoutum inen.

M e sip istiä iste n lu ku m ä ärän v ä h e n e m in e n p u o ­ lestaan vaikuttaa k aikke en m u u h u n kuin luontoon, mitä erilaisim pien k a sv ie n e läm ä nkierron o n n istu ­ m iseen. H ie m a n itsekkää m m in ajateltuna voim m e a in a m u ista a m esipistiäisten tärkeyd e n marja-, h e ­ d elm ä- ja hu najasad oillem m e. K e sy m e h ilä in e n ei y k sin ole tärkeä, v a a n yhtälailla tärkeitä ovat lu on­ n o n v a ra ise t kim alaisem m e, jotka ovat n y k y ä ä n k o ­ vasti h a rv in a istu m a ssa pihapiirien ylenpalttisen siistiytym isen vuoksi. K im alaiset tarvitsevat p e sä p a ik o ik se e n kivikkoja, heinikkoja tai talojen o n ka lo l­ ta. N e o vat u se in erikoistuneet eri kasvilajeihin kuin mehiläiset, joten ne täydentävät oivallisesti näid en toimintaa.

Joten: Y rittäkääm m e tän ä k e v ä ä n ä ja k e s ä n ä v a i­ kuttaa pajujen su o je le m ise n puolesta, sillä pieniltä vaikuttavat a sia t voivat olla hyvinkin tärkeitä.

ÄLÄ ULKOILUTA KISSAASI JA KOIRAASI ILMAN VALVONTAA VARASTETUT LEMMIKIT JOUTUVAT USEIN KOE-ELAIMIKSI

M & M ministeriö: kettuja saa käyttää koe-eläiminä luolakoirakokeissa H a n n e le L u u kk a in e n

V iim e leh d essäm m e oli kirjo itu s ket­ tu jen käyttäm ise stä lu o lako irako u lu tu ks es sa . Juttu lähti liikkeelle siitä, kun e rä s eläin lääkäri kysyi m aa- ja m etsä ta lo u s m in is te riö ltä neuvoja s u h tau tu m is ee n p aikkaku n n alla an to istu vasti järjestettäv iin lu o lako irak o keisiin , jo issa käytetään eläviä ket­ tu ja. M in isteriö lähetti asian lau su n ­ n o lle M etsästäjäin K esku sjärjestö ö n , S u o m en K en n elliitto o n ja e läin su o jelu järjestö ille. E läin su o jelu järjestö jen vastu stav is ta la u su n n o ista h u o lim a t­ ta m in isteriö antoi luvan jatk aa k ysee­ n alaisia kokeita.

K oe-e lä inten suojelu ry:n la u su n to kettujen käyt­ tä m ise stä m e ts ä s ty sk o k e iss a julkaistiin jo lehtem ­ m e n u m e ro ssa . Jotta näkisitte millä p e r u s ­ teella m y ö s m uut eläinjärjestöt v a stu sta va t näitä k o ­ keita, ju lk aise m m e nyt niiden kannanotot: e n sin V ih ­ reän R istin ja sitten S u o m e n Elä in su o je lu yh d istyk ­ sen.

A sia : Kettujen käyttäm inen m e ts ä s ty sk o k e iss a Kiitäm m e kirjeestänne 12.12.1983. - M eille on tärkeä ä s a a d a päätöksentekijöille tuoda e siin k a n ­ tam m e a sia ss a , joka jo k a u a n o n huolestuttanut meitä. K a tso m m e , että luolakokeet siin ä m u o d o s s a kuin niitä nyt järjestetään ovat tuomittavia.

L u o la m e tsä sty sk o k e ista o n S u o m e n Kennelliitto kyllä antanut sä ä n n ö t mm., että koke id e n järjeste­ ly s s ä o n noudatettava eläinsuojelulain ja a se tu k se n m ä ä rä y k siä . E lä in su o je lu la issa ei k uitenka an löydy p ykälää, j o s s a käsiteltäisiin eläinten usuttam ista toi­ sia a n v asta an , joten viittaus lakiin o n m erkityksetön.

S u u ri e p ä k o h ta o n m y ö s siinä, että valtuutetun eläinsuojelijan lä sn ä o lo ei ole pakollinen k o k e issa , v a a n S K L voi m äärätä se lla ise n s e u ra a m a a n niitä.

T ä m ä n k alta ise t sä ä n n ö t eivät su o ja a kettuja k ä rsi­ m yksiltä, v a a n ovat p e lkk ä ä silm änlum etta.

S K L : n s ä ä n n ö is s ä m ainitaan mm., että koiran s a a m a kurkkuote ja riistan u losve tä m isyritykset kat­ s o ta a n I palkintoon oikeuttaviksi suoritu ksiksi. O n selvää , että mikäli koira ja kettu p ä ä se v ä t kiinni toi­ siin sa, sy n ty y silloin taistelu, j o s s a kettu sa a tta a v a ­ hingoittua vakavastikin. M e tsä stä jiä ha a state lta e s­ s a ovat he m yöntäneet, että näin o n tapahtunut.

H a a sta tte lu issa o n m y ö s käynyt ilmi, että tä y si­ k a s v u isin a pyydystettyjä lu o n n o n va ra isia kettuja ei y lip ä ä n sä voi käyttää lu o la ko k e issa, k o sk a n e k u o ­ levat shokkiin, kun koirat usu te ta an niiden kim p­ puun. Biologit vahvistavat, että näin todella ta p a h ­ tuu ja täm ä jo s m ikään osoittaa miten su u re sta s tre ssip a in e e sta o n k y sy m y s. Nyt ketut p y y d y ste ­ tään p entuina ja ne k a sva te ta a n ja pidetään tavalli­ se sti a h t a is sa tiloissa. S a m a kettu saa ttaa y h d e n p ä ivä n a ik a n a joutua use ita kertoja koirien a hd iste l­ tavaksi, joten s e voi olla v ä sy n y t kun uu si levännyt koira o m ista ja n sa kiihottam ana k äy s e n kim ppuun.

M ikäli kettu se lv iä ä pahem m itta vam m oitta, s a a s e niin k a u a n kuin s e e lää ja j a k sa a olla lu o la k o k e issa

K u v a : A n n u a l P ic t o r ia l R e v ie w

1979

Kettujen käyttäminen lu o lako keissa S u o m e n E lä in su o je lu y h d isty kse n m ielestä kettu­ jen tai m uiden elävien eläinten käyttäm inen h o u k u ­ tus- tai koulu tu svä lin e e n ä k a ik e s s a m e tsä sty k se e n liittyvässä k o e to im in n a ssa tulisi kieltää. K y se istä toim intaa o n pidettävä eläinsuojeluetiikan v a s ta ise ­ na.

O n todennäköistä, että v a lv o tu issa luolakoirien t a ip u m u sk o k e issa ei tap ahd u v a rsin a ista e läin rä äk­ käystä, edellyttäen että k o e sä ä n tö jä noud atetaan täsm ällisesti, toim ihenkilöt ovat a sia ntun te via ja eläinlääkäri o n läsnä. N ä istä se ik o ista tulee S u o ­ m e n Kennelliiton vastata.

K uitenkin n ä m ä kokeet sa m o in kuin n iis s ä käytet­ tävien k oulutuseläinten säilytys ja hoito s e k ä yksityi­ set harjoittelutilanteet johtavat helposti e läin su oje­ lu a se tu k se n 1 § 7 m om entin rikkom iseen. M ie le s ­ täm m e tällainen toiminta s e n v u o k si tulisi kieltää, tai jos kieltoa ei ole m ahdollista p ikaisesti toteuttaa, ai­ nakin rajoittaa koetoim inta k o sk e m a a n a in o a sta a n niitä koiria, jotka o n aiottu m etsästyskäyttöön.

S u o m e n E lä in su o je lu y h d istys F in la n d s D ju rsky d d sfö re n in g ry H a k o n W e ste rm a rck (Eläinten y stä v ä n o 1-2 / 1 9 8 4 )

koirien hätyytettävänä. Kettu, jota koira o n purrut, k o k e e tietysti stre ssin vieläkin v o im a k k a a m p a n a .

V e rta u k se n a v o isim m e m ainita palveluskoirien suojelukoirakokeet. S iin ä koira k äy k ä s k y s t ä ihm i­ s e n kim ppuun, mutta t ä s s ä t a p a u k s e s s a ’’uhri” on v a p a a e h to ise sti m u k a n a ja sitäpaitsi h ä n o n te h ok ­ kaasti suojattu. Su oje lukoirakoulutukse lla o n k ä y ­ tän n ö n m erkitystä esim . p oliisityössä, k un se n sija a n luolakokeet järjestetään ihm isten kilpailunhalun ja huvin tyydyttäm iseksi. Valitettavasti m äyräkoirilta vaa d ita an em. k o e sertifikaatin s a a m is e k si näytte­ lyissä.

R u o t s is s a o n n y k y ise n elävien kettujen käyttö lu o la k o k e issa kielletty. L uo lak ok eet ovat siellä m e r­ kittävästi v ä h e n e m ä s s ä ja a in o a sta a n m uutam alla p a ik k ak u n n a lla järjestetään ko. k oe m äyriä käyttä­ mällä.

Näyttää siltä, että ihm iset jatkuvasti um m istavat s ilm ä n s ä siltä tietellisiin tutkim uksiin perustuvalta tosiasialta, että eläim et koke va t tuskan, kivun ja stre ssin sa m a lla tavalla kuin ihm inen. V a i olisiko kettujen k ohd alla m ahdollisesti s y y n ä yleinen k ä si­ tys siitä, että ’’vah in k oe lä im iä s a a kohdella julmasti ja että ne ovat eläinsuojelulain ulkopuolella. T ä stä löytyy m uitakin esim e rkke jä (mm. rautojen ja m yrk­ kyjen käyttö).

O le m m e ehdottom asti sitä mieltä, että eläviä ket­ tuja ei s a a käyttää k e in o lu o la k o k e issa . K o ke id e n järjestäjien o n löydettävä m uita m enetelm iä esim . jäljen a ik a a n s a a m ise k si, jo s halutaan k e in o lu o lissa totuttaa koiria e te n e m ä ä n ahtaissa , h a n k a lis sa olo­ su h te issa .

Eläinsuojelijoita o n a in a järkyttänyt s e k a k sin a a ­ m a isu u s ja väärentynyt etiikka, josta s e u ra u k se n a on, että eläim et jaetaan kahteen ryh m ä ä n - niihin, joita pitää suojella, esim . uh a n a laise t ja niihin, joita ihm inen m ie le n sä m u k a a n s a a käyttää h y ö d y k se e n ja h u vikseen . Hyötyajattelu ei s a a syrjäyttää eettisiä periaatteita, k o s k a n ä m ä juuri ovat lähtökohtana ko­ k o eläinsuojelulle.

H e ls in g is s ä 1 2 .0 1 .1 9 8 4 V ih re ä Risti G rö n a K o rse t r.y.

Ju lia n a v. VVendt S y lv ia S te n iu s

J a nä istä eläinsuojelujärjestöjen v a stu sta vista k an n a n o to ista huolim atta m a a m m e korkein eläinsu oje lu viran om a in e n m a a- ja m e tsätalousm in iste­ riö s iis antoi s e u ra a v a n p äätöksen : L uo lakoirakoke ita k o sk e v a n kirjeenne joh d osta o n e läin lää k in tö o sa sto hankkinut a sia sta lausuntoja useilta kotimaisilta järjestöiltä s e k ä ulkom aisilta vi­ ranom aisilta. L isä k si o s a s t o o n tutustunut luolakoi­ rien ta ip u m u sko ke id e n sää n tö ih in s e k ä toiminta- ja tuom ariohjesääntöihin.

E d e llä mainittujen selvitysten perusteella eläin­ lä äk in tö o sasto katsoo, ettei ole estettä k y se iste n ta ip u m u sko ke id e n järjestäm iselle edellyttäen, että v o im a s s a ole via sä ä n tö jä ja oh jesään töjä no u d a te ­ taan. Tällöin k oe-eläim inä käytetään terveitä täysi­ k a s v u isia tarhakettuja, jotka eivät s a a p ä ä stä k o ­ k een a ik a n a siin ä m äärin vaurioitum aan, että eläi­ m elle aiheutuisi tarpeetonta kip ua ja tuskaa.

H elsinki 2 3 .2 .1 9 8 4 M a a - ja m etsätalousm inisteriö e lä in lä ä k in t ä o s a s t o ^ osasto p ää lN k k ö A N ie m iah o vt. ylitarkastaja Olli Sorvettula * * * * *

O leellinen ero eläinsuojelijoiden ja m etsästäjienluolakoirakasvattajien-m inisteriö-ihm isten välillä o n nä köjä än siinä, että eläinsuojelijat k yke nevä t k a tso ­ m a a n a sia a m y ö s koe-eläim en eli ketun kannalta.

M u id e n tahojen toim intaa ohjaa ilm eisesti taloudelli­ set h y ö ty n äk ö k o h d a t siin ä m äärin, että u n oh d eta a n ketun a lku p erä ( = lu o n n o n va ra in e n eläin) ja s e n toi­ veet ( = juosta v a p a a n a lu o n n o ssa ). S e seikka, että k o k e iss a käytetään vain tarhakettuja, ei tee k o k e is­ ta yh tä än oikeutetum pia, sillä eih än yhtä e p ä k o h ta a vo id a p uolustella toisella ep ä k o h d a lla - tarhakettu­ jenkin o ik e a p a ik k a olisi olla v a p a a n a lu o n n o ssa . S i ­ tä paitsi "lu o n n o n k e tu t” kuolevat n ä is s ä k o k e iss a stre ssiin heti kättelyssä.

K ä y t ä n n ö s s ä kettujen käyttö lu o la ko ira k o k e issa o n huom attavasti y le ise m p ä ä kuin y le e n sä luullaan.

K o k e isiin ei osallistu vain m e tsä sty k se e n aiotut koi­ rat, v a a n m y ö s kaikki seurakoiram äyräkoirat, jo s nii­ d e n halu taan m e n e sty v ä n näyttelyissä. J a jokainen

koira k ä y luolilla use ita kertoja, e n sin harjoittele­ m a s s a ja sitten v a r s in a is is s a k o ke issa . - O n siinä ketulla kestäm istä, kun m äyräkoirista leivotaan m uotovaliota! Toistettakoon, että R u o t s is s a elävien kettujen käyttö o n kielletty v a s t a a v is s a k oke issa .

T ä s s ä jälleen yksi esim erkki siitä, että eläinsuojeluasiat pitäisi siirtää ym päristöm inisteri­ öön!

KOE-ELÄINTEN KUOLEMANKAUPPIAITA

- paetkaa eläimet H a n n e le L u u kk a in e n

Lehtem m e viim e num ero ssa ju l­ kaistu juttu koe-eläinten m yyjistä on nostan ut hälyn Tam p ereen suun nalla.

Ju tu ssa m ainitut koe-eläinten m yyjät o vat u h kailleet jopa oikeu sto im illa. T o siasia kuitenkin on, että lain m u­ kaan lab o rato rio id en o sto p äiväkirja t o vat täysin ju lkisia asiap ap ereita, joita saa ju lkaista. Ja jo kain en ko e-eläinten m yyjä voi vapaasti valita h aluaako hän esiintyä tällaisella listalla, toisin sano­ en m yykö eläim iä ko e-eläim iksi vai ei.

H eidän u hreillaan - avu tto m illa e lä i­ m illä - ei ole vaih to eh to ja tarjo lla. Ja jos joku koe-eläinten m yyjä on nyt jo u ­ tu n u t kärsim ään ju ttu m m e vuoksi, v o im m e lohduttaa häntä sillä, että hä­ nen kärsim yksen sä ovat taatusti o l­ leet aivan m itättöm iä verrattu n a siihen tuskaan, jo ta hänen m yym änsä koee läim et o vat saan eet kärsiä eläin ko ­ keissa.

J u lk a ise m m e s iis näitä koe-eläinten myyjäluetteloita jatkossakin. T ä s s ä luettelo niistä henkilöistä, jotka ovat m yyneet k isso ja T u ru n biolääketieteen laitokselle v u o n n a 1979. Valitettavasti täm äkin o stopäiväkirja o n puutteellinen (kuten u se in on a s ia n ­ laita), sillä lain m u k a a n ostopäiväkirjasta o n käytävä ilmi paitsi eläim en m yyjän nimi m y ö s osoite s e k ä eläim en tuntomerkit. T ä s s ä o so ite o n korvattu p a n k ­ kitilinumerolla, jonne eläim istä sa a d u t rahat o n m a k ­ settu. E h k ä p a n k kip a ikk a kuitenkin v a s ta a kotipaik­ kaa.

S E U R A A V A T H E N K IL Ö T O V A T M Y Y N E E T K I S ­ S O J A K O E - E L Ä IM IK S I: 8 .2 .1 9 7 9 A. Lam m i, Paattinen 12 k is s a a 4.9. A. Lam m i, Paattinen 3 k iss a a 9.9. R. Ylism äki, T a iv a s s a lo 5 k is s a a 18.9. A a rn e Hiironen, Paattinen 2 k iss a a 25.9. E e ro K an erva , M e rim a sk u 7 k iss a a 15.10. V ä in ö Väntsi, A ninkaise ntori 1 k iss a 25.10. Pauli K a e sla , Paattinen 1 k iss a 29.10. Soili Leiponen, Paattinen 5 k is s a a 1.11. R a ija Lindberg, P a im io 1 k iss a 12.12. Olli Arjam aa, H ä m e e n ka tu 2 k is s a a

TIETOA TURKISTARH O ISTA

T a m p e re e n se u d u lla k u u le m m a karjankuljettajat o v at tarjoutuneet o sta m a a n k isso ja koe-eläim iksi.

M u k a v a siv u b isn e s, v a i? K u o p io n Y liopisto houkuttelee kiertokirjein ja lehti-ilmoituksin mm. m a ata ­ loustuottajia ryh tym ään koe-eläinten kasvattajiksi.

Valita voisi k issoista , koirista ja kaneista...

H a n n e le L u u kk a in e n

S uom essa on noin 6.000 tu rk is ta r­ haa, joissa m iljo o n at eläim et elävät lä­ hes keskitys leirim äisissä o lo su h teis­ sa. On järkyttävä ä on, että tarho ihin on tuotu alunperin S uom en luontoon ku u lu m atto m ia eläim iä kuten m inkki ja nutria eli räm em ajava.

H U O M ! T O IM IS T O S T A M M E S A A T A V IS S A : K yniä (teksti: A u ta k ärsiviä eläim iä) 3 mk/kpl Julisteita (koiran k u v a ja teksti: Kuollut koe-eläim enä) 5 mk/kpl V u o d e n 1 9 8 4 v u o s ik o k o u s o n t a k a n a ja yh d istyk ­ s e n johtokunta jatkaa se llaise n aa n .

V u o s ik o k o u s valitsi yksim ie lisesti yh d isty k se n p u­ heenjohtajaksi v u o d e k si -8 4 H a n n e le Lu u kk a ise n .

V u o s ik o k o u s päätti v u o d e n 1 9 8 5 jä se n m a k su k si 4 5 m k s e k ä v a sta a v a sti s a m a n v u o d e n a in a isjä se n m a k s u k s i 9 0 0 mk.

K o k o u k s e s s a käsitelty joh to ku nn an esittelem ä sä ä n tö m u u to se sity s sa i k o k o u k se n y k sim ie lise n h y ­ v ä k sy m ise n . S ä ä n tö m u u to se sity s tullaan käsittele­ m ä ä n vielä t o is e s s a y le isk o k o u k s e s sa , j o s s a s e n tulee ä ä n e s t y k s e s s ä s a a d a k a k si k o lm a s o s a a a n ­ netuista äänistä, e n n e n kuin s ä ä n n ö t v o id a a n m uut­ taa.

Y h d is ty k s e n varap u hee njohtajan a v u o n n a -8 4 toimii Riitta S a lm i ja varainhoitajana ja sihteerinä P ä ivi Viinikainen.

K esäkissatarro ja (neljä erilaista k u v aa ) 3 mk/kpl K esäkissaju listeita (teksti: Ä lä jätä k e s ä k is s a a ) 1 mk/kpl

Vihkonen ’’Näkökohtia eläinkokeista, lähtökoh­ tia kesku stelu u n ” 3 mk/kpl Y h distyksen 20-vuotisjulkaisu 5 mk/kpl Esite yh distyksen tavoitteista ja toim innasta il­ m aine n

Esite ’’Mitä on vivisektio” ilm ainen Esite ’’O vatko eläinkokeet tarpeellisia” (tietoa vaihtoehtom enetelm istä) ilm ainen

Esite ’’Tieteellisestä eläin rääkkäyksestä” (lähin­ n ä opiskelijoille) ilm ainen

•

M o niste kosm etiikan testausm enetelm istä M o niste ’’T estataanko teidänkin kosm etiikkanne ja pu h distusaineenn e eläin kokeilla?” ilm ai­ nen

Y h distyksen sä än n öt ilm ainen Y h d is ty k s e n toim intaryhm ät v. -84:

Tietoryhm ä

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

vetäjät: Riitta S a lm i (etenkin opiskelijatoim inta) puh: 694 4404 H eidi R a n ta nen , puh: 5 3 2 491

KIRPPUTORI

T u rk ista rh a u k se n a n sio sta meillä o n n y k y ä ä n villim inkkiongelm a; tarhoista karanneilla m inkeillä kun ei S u o m e s s a ole o m a a p a ik k a a lu onn on kiertoku­ lu ssa , jolloin n e aiheuttavat paljon tu h o a lu o n n o ssa .

O n tietenkin onnellista, että n e ovat onnistu ne et välttäm ään nah ku rin orren, mutta k u k a k o rv a a vahingot. Minkit ovat syyttöm iä! - E n tä jo s joku käärmetarhuri laskisi S u o m e n luontoon tu h a n sia m yrk­ kykäärm eitä. Levittelisikö m inisteriö silloinkin vain k ä siä ä n ja antaisi tarhurin jatkaa p u u h ia a n ? - T u r­ kistarhaajat tulisi saa ttaa e d e sv a st u u se e n m a a m ­ m e luonnolle aiheuttam istaan vah ingoista!

T o issa ta lv ise n turkista rh aska nd a a lin jälkeen m a a- ja m e tsätalousm in isteriö joutui p a lk k a a m a a n eläinlääkärin tark a stam aa n turkistarhoja, jotta m i­ nisteriön tarhoja puoltavien lausuntojen uskotta­ v u u s säilyisi. Eläinlääkäri L iisa V a lle n iu s o n kiertä­ nyt tarhoilla nyt noin vuod en. H e lsin g in S a n o m is s a (27.2.-84) oli h ä n e n h aastattelunsa, josta se u ra a v a t lainaukset. " Y l e e n s ä t a r h a a j a t o v a t s u h t a u t u n e e t ta rk a s tu k s e e n

N u orisoryhm ä

19.5.-84 klo 1 2 -1 5 M äkelän rin teen lukiossa os. M äkelänkatu 47

vetäjä: S ir p a S y k k ö , puh: 791 4 5 0

T alo usryhm ä vetäjä: P ä ivi Viinikainen, puh: 5 7 4 3 2 4

Lakiryhm ä

p a is k a a m a a n

a s ia llis e s ti, lu u r in

k illa

ta r h o illa

n y t k a h ta

Hienoja löytöjä tule penkom aan

Lehtiryhm ä vetäjä: Raili V e sa n e n , puh: 3 5 7 6 2 8 yh d istyk se n le hd en päätoimittaja.

m u tta

k o r v ille , k u n

a in a

jo k u

o le o lle e t ih a n

ta p a a .

ja

k ä y n y t s itte n

k u n n o s s a .

K e h o t t a n u t t a r h a a ja a

Y h d is ty k s e n a la o sa sto ja o n perustettu viim eai­ k o in a innokkaasti. K ouvola , T a m p e re ja E s p o o ovat sa a n e e t om a t a lu e o sa s to n s a ja kyselyjä o sa sto je n p e ru sta m ise sta o n tullut tän ne toim istoon monta.

H ieno a! K aikki m u k a a n v a a n p e ru sta m a a n a lu e o ­ sa sto ja ym päri m a ata ja v ie m ä ä n koe-eläinsuojeluaatetta eteenpäin! N e u v o ja a lu e o sa sto n p e ru sta m i­ se k s i saatte täältä toim istosta. Turun, T a m p e re e n ja K o u v o la n a lu e o sa sto ista h a n on e n e m m ä n k in a sia a t ä s s ä le h d e ssä . E s p o o n o s a s t o o n voitte ottaa y h ­ teyttä P a m e la VVikströmiin, H a n s a v ä g e n 26, 0 2 7 8 0 E s b o (ryhm ä o n ruotsinkielinen, mutta eivätköhän s u o m e a k in p uh uvat ole tervetulleita m u kaan !) U u ­ d e n k a u p u n g in y h d y sh e n k ilö n ä toimii M o n a T o iv o ­ nen, H arm aa lokkiku ja 7 C 1 , 2 3 5 2 0 U U S I K A U P U N ­ KI, puh: 922/3024. O u lu s s a toim ivat voivat ottaa y h ­ teyttä J o s h io K a w a n o w a a n , puh: 98 1/ 17 3 87.

ta i p u u tte e llis u u d e t ta r k a s ta m a s s a .

v a k s i o n jä ä n y t, k o r ja a k o

h ä n

n e

k o r ja a m a a n m ä ä r ä a ja s s a

T a r h a a ja n

n u t

C o c k m a a la a m u o to k u ­

v ia le m m ik e is t ä . O s a t a id e t e o s t e n h in n a s t a la h jo it e ­ t a a n K o e - e lä in t e n S u o je lu r y :lle .

T ie d u s te lu t: p u h .

2 7 6

7 8 63

k lo

K o e - e lä in te n S u o je lu r y :n t o im is to

1 5 .3 0 jä lk e e n , 736

113.

VASTUSTA ELÄINKOKEITA-VAADI VAIHTOEHTOJA AUTA K0E-ELÄIMIÄ- HANKI UUSIA JÄSENIÄ

e lä is u o je lu v ir a n o m a is iin

P e lk k ä

Eläinten m uoto­ kuvia tehdään! d e

a s ia

m a h d o llis e s ­ tu lle e t

m ä ä r ä a ja s s a . M u u ta m a p a h a t a p a u s o n s itte n v a a ti­

T a v a ra a otetaan v a s ta a n etukäteen to im isto ssa m ­ m e s e k ä vielä kirpputoripaikalla. T a rv itse m m e m y ö s järjestely- ja m yyntiapua. S o ita toim istoon p.

7 3 6 11 3

G lo r y H e le n a

v a litta ­

v a i m e n e e k ö

v ir k a t ie t ä e lä in s u o je lu v ir a n o m a is ille j a

- P ika-arp ajaiset - Y h d istyksen tu o tteita m yytävänä

T a ite ilija

T o ­

O le n k ä y t t ä ­

t i e d e lle e n p o liis ille . K o r ja u k s e t o v a t y le e n s ä

T e rve tu lo a toim im aan y h d e s sä ! K a ip a a m m e u u sia voim ia ja ideoita!

ä ity y

o ta n y h te y ttä .

tu u d e n n im e s s ä o n tu n n u s te tta v a , e t t e iv ä t a s ia t k a i­

la in v a s ta is u u d e t

vetäjä: H a n n e le Luu kka inen , puh: 7 4 2 931

J u t u s s a haastatellulla m ajavatarhaajalla on v a n ­ halla n a v e ta s sa a n 9 0 nutriaa. J a k u n n u t r i a t a r h a s -

ta i

•

ta r h a k ie r r o s k e r to o jo

p ä in

k ä ä n ty m is tä .

v a r s in p a ljo n . E lä in t e n

k u n t o k ie lii h o id o s t a t a i h o id o n la im in ly ö n n is t ä . T iu k ­ k a

r a h a tila n n e

m a a n

Illa n

lo k s e n a

m m .

m o n ta

a ja a

e lä in tä

o n p u r e k s ittu ja ja

u u s ia liia n

t a r h a a jia

p ie n e e n

s ijo itta ­

k o p p iin .

h u o n o la a tu is ia

T u ­

n a h k o ja . ”

Kuten tarhojen tarka stuseläin lää kärin haastatte­ lusta k ä y ilmi tilanne turkistarhoillam m e ei taidakaan olla niin ihanteellinen kuin m inisteriö o n ju lk isu u d e s­ s a väittänyt. T u rkistarha ju p akka ei tullut hetke­ ä k ä ä n liian aikaisin, kun vielä nytkin tarhoilta löytyy niin v a k a v ia puutteita, että v iran om a ise t joutuvat puuttum aan a sia an .

S u o m a la is e e n tu rk ista rh au kse e n o n jälleen otet­ tu u u si laji rääkättäväksi. H e lsin g in S a n o m ie n uuti­ s e n m u k a a n (27.2.-84) alunperin A m a z o n v irra n rantam ailla E te lä -A m e rik a ssa eleillyt nutria tuotiin S u o m e e n tarhattavaksi neljä vuotta sitten. Nyt tätä nutriaa eli rä m e m a ja v a a k asva te ta an m a a s s a m m e jo join 2 0 0 - 3 0 0 m aatilalla ja turkistarhalla. Nutriaa o n tosin yritetty tarhata jo e n n e n sotia, mutta eläinparat yksin ke rtaisesti paleltuivat t ä s s ä ilm a stossa.

Nyt nutriaa k a sva te ta a n tyhjiksi j ä ä n e is s ä n a v e to is­ sa. S I I S E T E L Ä - A M E R I K K A L A I S E T S A D E M E T S Ä M A J A V A T O N S U L L O T T U S U O M A L A IS IIN N A V E T A N R O T I S K O IH I N !

ta

e i p ä ä s te tä

m itä ä n jä t t e it ä

u lo s

lu o n to o n j a

e lä i­

m e t o v a t s u lje t u s s a tila s s a , e i t a r h a n p e r u s t a m is e e n t a r v i t a t e r v e y s v i r a n o m a i s t e n l u p i a . ” J a näin siis v o i­ d a a n ilm eisesti välttyä m y ö s tarhojen ta rk a stu se ­ läinlääkärin käynniltä!

M ie le stä m m e eläinsuojelulain tulee kieltää - k o ko turkistarh au s ellei sitä v o id a harjoittaa niin, että eläim et eivät joudu k ä rsim ä ä n - lu on n on va ra iste n eläinten pitäm inen turkistar­ h o is s a - S u o m e n luontoon kuulum attom ien eläinten pitä­ m inen turkistarhoissa.

Keng u ru n m etsästy ksestä H eidi R a n ta n e n S a im m e s e u ra a v a n vastin e e n le h d e s s ä m m e 3/ 8 3 o lle e se e n juttuun, joka käsitteli kengurun m ets ä s ty s t ä A u stra lia ssa : D e a r S ir/M a d a m M y attention h a s recently b ee n d raw n to an article on k a n g a ro o killing w hich a p p e a re s in o n e of y o u r publications.

T h e article c o n ta in s a su m m a ry of a circular letter from A ustralia received b y the writer in June. It is claim ed that six million k a n g a r o o s are killed e a ch y e a r and only 5 0 % are killed legally b y licence hol­ ders. T h e article g o e s on to d e scrib e s o m e cruel kil­ ling m e th o d s w hich are claim ed to b e ign ore d by the A ustralia n G o ve rn m e n t for com m ercial re a so n s.

T h e article co n ta in s se ve ra l in a c c u ra c ie s a nd s o ­ m e outright fabrications w hich I a m ob liged to point out. I attach for y o u r inform ation a Fa ct S h e e t entit­ led ’’K a n g a r o o M a n a g e m e n t ” w h ich a d d r e s s e s the m ain q u e stio n s ra ise d about this subject. T h e s e ­ co n d p a g e of the Fa ct S h e e t d e a ls specifically with a llegations of gruelty in killing m ethods.

P le a s e note that there is n o e v id e n ce that the ille­ ga l kill of k a n g a r o o s is a s h igh a s 3 million a year.

T h e Fa ct S h e e t a ls o outlines the ste p s w hich are b ein g taken b y A ustralia n g o v e rn m e n ts to p ro se c u ­ te th o se p e r so n s e n g a g e d in illegal or cruel killing.

T h e p ro fe ssio n a l licensed s h o o te rs are m ainly e x ­ pert riflemen w h o sh o o t their targets cleanly, ca usinf instant death.

I h o p e y o u will take ste p s to correct the false im p­ re ssio n m a d e o n y o u r re a d e rs b y the article. P le a s e let m e k now if there is a n y further information I ca n g iv e y o u o n this susbject.

Y o u r s faithfully, (Jurek J u s z c z y k ) C h a rg é d 'A ffa ire s T ie tom m e ovat p e räisin IF A W :n (International F u n d for A nim a l W elfare) julkaisusta, joka ilmestyi kesällä.

E n usko, että k a n sa in v ä lin e n järjestö levittää v ä ä ­ rä ä informaatiota, mutta se n u sk o n , että suurlähetti­ lä s yrittää p u h d ista a m a a n s a m aineen. M eillä ei ole m itään sy y t? oikaista tietoja - tietoja, joita jo u se id e n m a id en lehoet ovat julkaisseet.

INTERNATIONAL INSAMLING

L aid u n tam isen ed u t tu tkittu P o h jo is­ suom essa "Laitu m et sä ä stä v ä t työtä, pitävät eläim et tervei­ n ä ja tyytyväisinä. N ä in k u v aa va t P o h jo is-S u o m e n meijeriliiton a lue en laiduntutkim ukseen osallistu ­ neet tilan laid un tam isen tärkeim piä etuja. K aik kia an haastateltiin 1 8 8 tilan isä n tä v ä k e ä O u lu n ja Lap in lä ä n e issä . K o lm a n n e s tiloista k a tso o laiduntam isen tärkeim m äksi e d u ksi työn sä ä stö n . Karjan terveyttä korosti 2 2 % tiloista. Eläinten viihtyvyyden asetti etusijalle 18 % haastatelluista isä n n istä ja e m ä n n is ­ tä. M a a ta lo u d e n neuvojien m ielestä k u sta n n u ste n sä ä tö o n tärkein laid un tam isen etu.”

- K u n laid un tam isen edut ovat näin ylivoim a isia niin m iksi eläim iä pidetään k e sät talvet n e v e to issa rautakahleisiin kiinnitettyinä?

(M a a s e u d u n

tu le v a is u u s 2 5 .2 .- 8 4 )

Lajin koko n a isv alta in e n kehitys perustu u p ä ä o sin lajin s u u re e n y k silö m ä ä rä ä n ja m oninaisuuteen.

Tietysti pitäm ällä jatkuvasti kanta p ie n e n ä m e ts ä s ­ täm ällä jäävät henkiin ne yksilöt, jotka parhaiten o s a a v a t vältellä m e tsästäjiä ja täm ä k yky populaati­ o s s a voim istuu.

S e on kuitenkin v a in y k si m on ina isten om in ai­ s u u k s ie n jo u k o ss a e ik ä su in k a a n m ikään lajikehi­ ty k se n yksiselitteinen mittari. P ä in v a sto in k yvyn li­ sä ä n tym in e n p o p u la a tio ssa sa a tta a haitata muita, populaation k o k o n a isk e h ityk se n kan nalta tärkeim ­ p iä kykyjä ja o m in a isu u k sia . E ih ä n ih m isyh te isö n ­ k ä ä n k e h itysta so a mitata y k sin o m a a n sillä, miten m ainiosti s e n yksilöt pystyvät esim e rk ik si p uikkele h­ tim aan liikenteessä.

Y m m ä rrettä vä ä kyllä, k aiken laisia teorioita on keksittävä kun halu taan p u o lu staa tap pa m ista h a r­ ra stu k se n vuoksi.

Y.H. H S

1 1 .3 .1 9 8 4

T ietä sam m ak oille H a n n o v e rin kau p un ki L ä n s i- S a k s a s s a su lk e e e rä ä n tie n sä yöliikenteeltä huhtikuun ajaksi. N ä in alueella elävät ru p isa m m a k o t p ä ä se v ä t turvallisesti tien yli k u te m a an sy n tym ä la m m ikk o o n sa .

K a u p u n g in ed u staja kertoi, että liikenne o n viim e v u o s in a m u rska n n u t tu h a n sia sa m m a k o ita k y se i­ se llä puolentoista kilometrin tienpätkällä.

H S 9 .3 .1 9 8 4

N A T O -p rikaati harjoitteli m a ih in n o u ­ sua N orjassa ...Kenttäsairaala järjesti pöydä lle en e lä v ä n sian.

E läim elle annettiin a luksi nu kutusru iske. K u n s e al­ koi tehota, tajutonta sik a a ammuttiin k ä sia se e lla v a tsa a n ja toise e n takaraajaan.

L uodit leikattiin p o is ja ha a va t ommeltiin. N ä in oli koep otilas parannettu lu od in vam m oista ja kenttä­ s a ira a la sa a n u t ikään kuin julkisen tulik aste e n sa N orjan m aaperällä. Viim e inen piikki vielä, ja sika vaipui ik u ise e n uneen.

J o id e n kin m ieliä ta p a u s jäi kuitenkin v aiv aa m aa n .

"M itä ne tän n e tulevat sikoja s ilp o m a a n ”, e r ä s lähi-idän so ta a v a stik ä ä n raportoinut lehtim ies sanoi.

"V e is iv ä t s a ira a la n s a Libanoniin, siellä riittää töi­ tä...”

H S

1 7 .3 .1 9 8 4

M etsäs tä jät kekseliäitä ’’S a a r e la in e n ” J o rm a R o tk o esitti jälleen kolu m ­ n is s a a n ( H S 6.3.) m etsästäjien ’’h u u h a a -te o ria n ” ru n s a a n m e tsä sty k se n lajia p a ra n tav asta vaikutuk­ sesta. S e n m u k a a n m e tsästä m ä llä jon kun eläinpopulaation y k silö m ä ä rä pie n e e n parannettaisiin tä­ m ä n eläinlajin yleistä kehitystä.

T o s ia s ia s s a , mitä pienem pi populaatio o n jollakin alueella s e n v ä h e m m ä n eri perintötekijöitä ja m a h ­ d o llisu u k sia kehitystä edesauttaviin m utaatioihin esiintyy. M y ö s su k u siito k se n m a h d o llisu u s ka sva a .

E läin su o jelu lakia pitää so veltaa oikein ( S T T ) O ik e u sk a n sle ri Kai Korte o n tutkinut e läin­ suojelulain so ve lta m ise n la inm u kaisuu d en . Eläinsuojelujärjestöt kantelivat oikeu sk an sle rille a siasta, sillä niiden m ielestä lakia rikotaan, k un eläinsuojelunä kökohtie n edelle a se te ta an taloudellinen hyöty.

S u o ra n a is e s ti lain rikkom ista ei oik e u sk an sle ri tu tk im u k sissa a n havainnut, va ik ka kehottikin m a aja m etsätalousm inisteriötä kiinnittäm ään a sia a n huom iota.

Y h d isty k se t olivat m m. valittaneet m a a -ja m e tsä ­ talousm inisteriön v u o n n a 1 9 7 9 te ke m ä stä kanojen h äkkihoitoa k o sk e v a st a päätöksestä. S e n m u ka a n ei 4—5 k a n a n h ä k is s ä tarvitse olla yhtä k a n a a k o h ­ d e n pinta-alaa kuin 4 8 0 neliösenttiä. Y h d istyste n käsityste n m u k a a n m inisteriön p ä ä tö s rikkoo eläin­ suojelulain henkeä.

O ik e u sk a n sle ri katsoi, että kanojen häkkihoidolle a se te tu issa v a a tim u k s is sa o n v a rsin pitkälle otettu h u o m io o n kan ataloud e n tuotan tokustan nu sten pi­ täm in en alhaisina. Sitä v asto in eläin su o je lu n äk ö ­ kohdat o n otettu h u o m io o n o ik e u sk a n sle rin m u ka a n vain siin ä m äärin, että m inisteriön p ä ä tö s niukasti täyttää lain ja a se tu k se n vaatim ukset.

O ik e u sk a n sle ri viittaa p ä ä t ö k s e s s ä ä n e läin su oje­ luyhdistysten kan ta an ja S u o m e n eläinlääkäriliiton viim e s y k s y is e e n ju lkilausum aan . Liiton m u ka a n eläin su oje lulakia u u d iste tta e ssa tulisi kiinnittää hu om iota m y ö s te o llise ssa k otie läin tu otann ossa esiintyviin arveluttaviin ilmiöihin kuten tilan a h ta u ­ teen, epäte rveelliseen ruokintaan ja liian v ä h ä ise e n liikuntaan.

A s ia st a kannelleet yh d istykset olivat V ih re ä Risti ry., Koe-eläinten Su oje lu ry. ja Valtakunnallinen eläinsuojeluliitto ry. Y h d isty ste n m u k a a n mm. k a n o ­ ja, sikoja, vasikoita, le hm iä ja turkiseläim iä pidetään liian a h t a is sa tiloissa.

T u r u n P ä iv ä le h ti k e

Kai Korte

U n d e r d e se n a s te par ä ren har d e n n a tid n ings läsa re flere g ä n g e r inform erats o m grym he te r mot djur i olika d elar a v värld en o ch mot vilka d e n internationella d ju rsk y d d so rg a n isa tio n e n IF A W (Inter­ national F u n d for A nim a l W elfare) M a s sa c h u s e tts , U S A , fra m gä ngsrikt arbetar.

I F A W ’s v e rk sa m h e t riktar s ig mot: - valfä ngsten - sälsla k te n i K a n a d a - sälku tslakten i K a n a d a (förbjuden i är, 1984, m en tillsvidare e n d a st detta är) - h ä n g n in g a v h u n d a r o c h att kattor k o k a s le va nd e i K o re a (m ynd igh etern a ö v e rv ä g e r ett event. törbud) - grym he te r mot h u n d a r p ä Filippinerna (tillsvidare ny ligen m e n bör förtlopande kontrolleras) - ste ngd e l a v sm äd ju r u n d er karnevalet i S p a n ie n (förböjds nyligen m e n bör förtlopande kontrolleras) - tävlingar i S p a n ie n o m ve m s o m tili h ä st kan rida förbi en i fötterna u p p h ä n g d g ä s o c h sn a b b a s t riva a v d e n s hu vud - kängurujakten i Australien, d ä r c a 6 milj. djur ärlig e n d ö d a s m ed brutala jaktm etoder I d e n h ä r tidskriften, 3/1983, b erättades o m hur kengurujakten g ä r tili, m e n vi inform erar lä sa rn a pä nytt.

J ä g a r n a försö k e r skjuta djuren i ry g g ra d e n för att förlam a dem . O m det inte lyckas, utan djuren blir ska d skju tn a p ä a nn at sätt, k ro s sa r m a n d e ra s ben s ä att d e inte kan k o m m a undan. D et a n s e s nämlig e n viktigt att djuren a r le va n d e för att köttet skall hä lla s färskt i d e n b rä n n a n d e so le n m e d a n jakten fortsätter. D et finn s jä ga re s o m inte ry g g a r för att flä djuren levande. B ä d e v u x n a k ä n g u r u r o c h u n g a rg ä r s a m m a ö d e tili m ö te s vid jakten.

Bl a. i S v e r ig e p ä g ä r redan e n in sa m lin g för IF A W ’s ve rk sa m h e t d ä O rganisatione n ä r b e ro e n d e a v stöd o ch e k o n o m isk hjälp a v m ä n s k o r runt om i världen. F ö r att b re d d a fältet för in sa m lin g e n o ch sam tidigt sp rid a inform ation om grynheter m ot djur har u nd ertecknad förening anhällit o m o c h ä ve n fätt lä n ssty re lse n s tillständ (beslut nr 1 4 1 4 15/3 19841 att o rd n a en land som fattan d e stö d in sa m lin g o c k s a här i landet. D e n s o m vill hjälpa IF A W i arbetet för djuren kan betala in p ä p ostgiro nr 1 0 5 6 5 -9 G rö n a i Korset. F ö re n in g e n s a d r e s s är E s tn ä s g . 5 C 33, 10 0 1 7 0 H e lsin g fo rs 17 o c h telefon 9 0 -6 3 0 368, för d e n so m vill ha n ä rm are u p p ly sn in g a r o m IF A W .

G R Ö N A K O R S E T rf

%

KANSAINVÄLINEN KERÄYS Parin viim e v u o d e n a ik a n a on täm än lehden n u ­ m e ro is sa u s e a a n otte eseen kerrottu eri puolilla m a a ilm a a eläim iin kohd istu vista julm uuksista, joita v a sta a n k a n sa in v ä lin e n eläinsuojelujärjestö ’’Inter­ national F u n d for A nim al W e lfare I F A W ”, M a s s a c ­ husetts, U S A , m e nestyksellise sti taistelee.

IF A W ’n toim innan kohteet: - valaanpyynti - hylkeenpyynti K a n a d a s s a - h y lke e n p o ika ste n pyynti (kielletty, mutta vain tältä vuodelta) - koirien hirttäm inen ja kissoje n e lä v ä n ä keittämi­ nen K o r e a s s a (viranom aiset harkitsevat kieltoa) - koirien julm a kohtelu Filippiineillä (toistaiseksi kiel­ letty v ain M a n ila s sa ) - pieneläinten kivitys k a rn e v a a le issa E s p a n ja s s a (va stikä än kielletty, mutta kiellon toteuttamista on jatkuvasti tarkkailtava) - k a rn e v a a le iss a E s p a n j a s s a k äy täv ä kilpailu, jo s s a k atsota an k u k a no p eim m in p ystyy h e v o se n se lä stä o h ira ts a s ta e s s a a n k isk a ise m a a n jaloista roikkuvan e lävän h a n h e n p ä än - kengurun p yynti A u stra lia ssa , j o s s a noin 6 milj. eläintä v u o d e s s a tapetaan julmilla m e tsä sty sm e n e telmillä T ä m ä n lehden n o 3 : s s a vuodelta 1 9 8 3 oli tästä k e n g u ru n m e tsä sty k se stä se lo stu s, jon ka kuitenkin täm ä n y h te y d e ss ä toistam m e lyhyesti. M etsästäjät yrittävät a m p u e s s a a n o s u a se lk ä ra n k a a n ja näin ha lvaa n nuttaa eläim en. J o s täm ä ei on nistu v a a n s e haavoittuu m uulla tavalla, siltä k atkaistaan jalat ettei s e p ä ä s e pakoon. O n nimittäin tärkeä ä m etsästäjil­ le, että eläin p y s y y h e n g issä , k o sk a liha ei p y sy isi tuoreen a h e lte e ssä niin k a u a n kuin m e tsä sty stä jat­ ketaan. O n m etsästäjiä, jotka eivät k aih d a e d e s elä­ v ä n k e n g u ru n nylkem istä. S e k ä p o ik ase t että tä y si­ k a sv u ise t kengurut joutuvat tällaisten julm uuksien uhreiksi.

M u u n m u a s s a R u o t s is s a o n jo käynnistetty k e ­ rä y s IF A W ’n työn tukem iseksi, sillä järjestö o n riip­ p u v a in e n talou d ellise sta avusta. K o s k a h a lu am m e o sa lta m m e auttaa IFA W -jä rje stöä ja sa m a lla levit­ tää tietoa eläim iin kohd istu vista ju lm u uksista o n al­ lekirjoittanut y h d isty s a non ut ja m y ö s sa a n u t lä än in­ hallitukselta luvan (p ä ä tö s no 1 4 1 4 1 5 / 3 1 9 8 4 ) m a atakattavan tu k ike räy kse n järjestäm iseen m y ö s S u o ­ m e ssa .

J o k a in e n a sia st a kiinnostunut voi tukea IFA W -jä rje stöä m a k sa m a lla postisiirtotilille n o 10 5 6 5 -9 ni­ m ellä V ih re ä Risti ry. O so ite o n V ironkatu 5 C 33, 0 0 1 7 0 H elsinki 17. Y h d is ty s a n taa lä he m p iä tietoja m y ö s puhelim itse (9 0 )6 3 0 368.

1 4 .3 .1 9 8 4

V I H R E Ä R IS T I ry

TARVITSEEKO KAUNEUTEEN LIITTYÄ JULMUUTTA?

LUONNONKOSMETIIKKAA

millistä kohtelua ja m onet m enehtyvät. D raize-testiä ja Lethal 50-testiä käytetään eniten. D ra ize -silm ä närsytystesti testaa vangittujen kaniinien silmiin tipu­ tettujen aineiden ä rsy tysta so a . K e m ik aa lia tipute­ taan toise en silm ä ä n ja toinen jätetään puhtaaksi.

Kaniineja käytetään siksi, että niiltä ei v u o d a k y y n e ­ leitä, jotka auttaisivat kem ikaaleja hu uh to utum aan pois. Lethal D o se 50-testissä eläim istä täytyy

paul penders M u is ta tte k o

n a ts ie n

a ja tte litte ja

o lis itte

k e s k ity s le ir it, jo it a t e h n e e t m e lk e in

n iin

m itä

s ä ä lie n

v a a n s a a ­

d a k s e n n e n e r a u k a t p o is s ie ltä ?

V o itte k o

H

in

Ä

K

u u

o > -E N

K

OTA

u

K

Jfs

.

o iR /» ,

te

o lla

n iitä

r ä ä k k ä ä m in e n o n

V«. •

S '-

L‘

ih m is iä , jo ille

k o ru s i y fE R -

O le n y r it t ä n y t y m m ä r tä ä

t e itä , m u t t a

n y t h u o m a a n ,

e ttä

s illä

o n

s e

o n

m a h d o to n ta ,

m e illä

Y k s i S u u ri

"K a a s u k a m m io "

A

y fj.Ä

S ilm is tä s i, k a ts e e s ta s i s e n O lit

S E M £ K .s I . . .

e -n e M

OTA

jo u t u is i

osa

n ä in .

te s tiä ,

y k s i v iid e s tä k y m m e n e s tä .

M e

-elA

im e k s i

m u u t n ä im m e ,

m ite n ja

r u u m iis i t a ip u i k a a r e lle

s in ä

o lit y k s in

k u o le m a n

k a n s s a .

O m a t tu s k a m m e k a a n e iv ä t v o it t a n e e t u te lia is u u t t a m m e .

E lä in k o e o n s u u r in m a h d o llin e n h e r ja ih m is e n ä ly k ­

V iim e in e n

k y y d e lle .

v iim e in e n S o litu d e

m e n o in

s e

T u u li la u la a la u lu ja a n

P a ra s ta n ä id e n

v a lk o is e s s a

p ie n i k a n i a lo itta a p it k ä n k a m p p a ilu n k u o le m a n

k iv u lia s

s iis m itä

n y tk ä y s ,

k a u la a m m e :

m e ille

K u n ra a ka -a in e ista on sa a tu a ik a a n uu si tuote, al­ k a a laajam ittainen te sta u s uudelleen. V a ik k a kulut­ tajansuojalaki ei vaa d i eläinkokeita, kosm etiikkayritysten m ielestä ne ovat p a ra s tap a taata turvallinen tuote ja suojau tu a laillisilta toimenpiteiltä. Kuitenkin m onesti eläimillä testattu kosm etiikka o n v ah ingoit­ tanut ihm isiä. M e kieltäydym m e h yväksym ästä

COSMETICS T U O T T E ID E N VO IM IN

TESTAUS

eläinten kärsim yk siä om an kauneutem m e hy­ väksi. L a k a tk a a m m e te ke m ä stä ja käyttäm ästä -

V A P A A E H T O IS IN

tuotteita, jotka jatkavat tätä eläinten väärinkäyttöä.

E n ä ä ei tarvitse k e k siä u u sia aiheita. Kaikki hyvään

P a u l P e n d e r s -kosm etiikka o n m y ö s testattu,

kosm etiikkaan tarvittava on jo keksitty. Ei ole tarpeen, että eläimet kärsivät ihm isten kauneudenhoitoaineiden tähden.

mutta sen ovat tehneet vapaaehtoiset henkilöt, jotka tekevät tarkan s e lo stu k se n ko ke m u k sistaa n .

Yrtithän ovat luonnontuotteita ja y le e n sä turvallisia.

Tietysti lu on n osta kin löytyy m yrkyllisiä aineita, k u ­ ten sorm u stin ku kka, jota käytetään s y d ä n lä ä k k e is ­ s ä ja joka voi s isä ise sti liikaa nautittuna olla kohtalo­ kas. Kuitenkin, jo s k osm etiikkam m e o n aiheuttanut allergisia reaktioita, niin ne ovat olleet pieniä n ä p p y ­ löitä, jotka ovat kad o n n e e t m u u t a m a s sa p ä iv ä ssä .

Tällaiset reaktiot ovat s a m a n la is ia kuin n o kk o ste n polttamat jäljet.

k o u r is tu s ,

tu le e .

s e in ie n

K u o le m a ,

ta lo s s a

t u s k a n tä y te is e n

t u s k a llin e n

k u r o tim m e

m a is e m a o n s y k s y n h ilja in e n K u k k u la n la e lla

e lä in te n

ta p a h tu m a ?

E ro : E L Ä IN R A K K A U S

f J ttb J U T

k o e

s a m o ja

lu o n n o llin e n

kuolla 50 % ennen kuin te staus lopetetaan.

v o i s a ttu a

s is ä llä :

v a p a u tta ja m m e .

E L Ä IN K O K E E T : J U L M IA J A T A R P E E T T O M IA Kosm etiikkateollisuutta k o sk e v ie n lakien tarkoi­ tu s o n suojella käyttäjiä vahingollisilta aineilta. T ä ­ m ä n la in sä ä d ä n n ö n s e u ra u k se n a kosm etiikkateolli­ s u u s testaa jo k a ise n u u d e n ra a ka -a in e e n eläin ko­ keilla. T u h a n n e t eläim et sa a v a t o s a k s e e n e p ä inh i­

E L Ä V Ä L T Ä L E IK K A A M IIN E N (V IV IS E K T IO ) K osm e tiik k ate o llisu u s käyttää vivisektiota, ts. elä­ vien eläinten haavoittam ista s a a d a k s e e n joitakin k o sm e tiik k a n sa perusaineita. E sim e rk ik si tuoksu katalysaattorit, h a ju v e sis s ä käytetyt aineet, s a a ­ d a a n tällä tavalla.

A L IH A N K K IJ A T Taataksem m e, että m eidän raaka-aineitam m e ei ole testattu eläimillä, vaadim m e kirjallisen to­ d istu kse n jokaiselta alihankkijalta siitä, että hei­ dän aineitaan ei ole testattu eläinkokeilla. Me m y ö s käym m e heidän te h taissaan todetaksem me, että heidän an tam an sa todistukset perustu­ vat tosiasioihin.

S o litu d e

k a n s s a .

S o litu d e

1 2 - v u o tia s

ty ttö

h a lu a a

k ir je e n v a ih to o n

jo n k u n

HUIPPUEDULLINEN PAUL PENDERS -LUONNONKOSMETIIKKATARJOUS SINULLE!

e lä in r a k k a a n k a n s s a .

T A R J O U S P A K E T T I S IS Ä L T Ä Ä :

O s o ite o n : T iin a A h o k a s H e p o k u ja 9 0 8 3 0 H a u k ip u d a s J ja

K . O lis i k iv a , j o s s u lia o is j o k u e lä in . M u lla o n k is s a k o ir a .

1 kpl R o s m a r iin ip u h d is t u s e m u ls lo 125 ml 1 kpl A p p e ls lln in k u k k a k a s v o v e s i 125 ml 1 kpl S u lh k u g e e li 20 0 ml 1 kpl R o s m a r iln ls h a m p o o 250 ml K A IK K I T Ä M Ä M A K S A A S I N U L L E A I N O A S T A A N 99 m k + 1 0 m k p ostikuluja .

S Ä Ä S T Ä T n. 2 8 % p u h d a st a ra h a a la sk e ttu n a n o rm a a lih in n o ista .

" K o e - e lä in to h to r in K is s a

h y m y ille n

u n ik o ? "

v e its e n o tta a ,

M ik äli et tällä kertaa h a lu a kä y ttä ä h y v ä k s e s i h u ip p u e d u lllsta tarjoustam m e, niin lä he tä m eille n lm e si ja o so itte e si, jotta v o im m e p o stitta a S in u lle s e u ra a v a n ta rjo u k se m m e ja lis ä ä tie toa Paul P e n d e rs -sarjasta.

m in ä s id o ttu n a p ö y tä ä n , p ä ä tä n i k o h o ta n , k a u h u K o ir a

s ilm is s ä n i h o h ta a .

R a sti ru u tu u n

a r s e n ik k ia s u u h u n i k a a ta a ,

ta ju k u ite n k a a n e i k a to o .

R in t a a n i v e its i lä h e s ty y , jo

e n s im m ä is e n

K y llä kiitos, k ä y tä n h y v ä k se n i h u ip p u e d u llista tarjoustan ne .

N i m i _______________________________

v e its i v a k a a n a ja t k a a H e r ä ä n , h ik i v a lu u ,

v a i o lik o ?

En h a lu a tällä kertaa tilata PP-tuottelta, m utta lä h e ttä k ä ä m in ulle s e u ra a v a tarjou k se n n e .

□

v e r ip is a r a n n ä ä n .

H u u d a n , te m m o n ,

O n n e k s i v a in

□

O s o i t e ___________________________

k u lk u a a r m o to n ta .

P o s t i n r o _________________ P o s t ip a ik k a ___________________________________________Puh. n r o _____________

v a p is e n .

u n ta , J a p i

S o s . tu rv a t u n n u s

______________________________

L ä h e tä k u p o n k is i k irje k u o re ssa osoittee lla : P a rfsk in O y H a a p a n ie m e n k a tu 23 70 10 0 K u o p io 10

JOUKKOJULKAISU

O s ta tu o tte ita m m e —

tu e t to im in ta a m m e

* COLLEGE-PAITA vaalean harmaa painatus koot S, M, L, XL, XXL........................................... ..............kpl ä 90 mk * vaalean sininen, tum.vihr. painatus ..............kpl ä 90 mk koot S, M, L, XL, XXL * musta, beige, vihr. painatus ..............kpl ä 90 mk * T-PAITA valk., vihreä painatus koot S, M, L, XL.................................................... .............kpl ¿ 4 0 mk * TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm .............kpl ä 4 mk KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n :o .............st/kpl ä 4 mk KIRJEENSULKIJAMERKIT/BREVM ÄRKEN - "vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) .............ark. ä 5 mk - "stoppa pl) gsam m a djurförsök” (35 st/ark) .............ark. ä 5 mk * - yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki) ark. 4 mk * KORTTEJA/KORT - eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa 1 nip. ä 5 mk * RINTANAPPI napin halkaisija 4 cm kpl ä 5 mk * YHDISTYSMERKKI (rintaneula) hopeinen risti, jossa eläinryhm ä kpl ä 40 mk kohokuvioina * PIPO 100 % villaa valkoinen pohja/vihreä teksti kpl ä 35 mk vihreä pohja/valkoinen teksti kpl ä 35 mk KIRJOJA Kani ei osaa itkeä Ulla-Maija Aaltosen kirja kpl ä 30 mk kpl ä 5 mk * Autotarra

Hinnat sisältävät lw:n

•-m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus!

HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi N am n ...... ......................................................................

Osoite Adress ............................................................................

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, M äkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55. Maksu tapahtuu tavaratoim ituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähetyksen saapum isesta tai yli 20 markan ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne maksetään postista noudettaessa.

Sänd beställningen tili kansliet Ba ckasga ta n 8, 00550 H e lsin gfo rs 55. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten.

KYRIIRI OY HELSINK11984