Koe-eläinten suojelu 3/1984

Försöksdjurens värit r.y.

Tule toimimaan: '

V

Jw

«3f e

-

■

vastusta turhia eläinkokeita

KOE-ELAINTEN SUOJELU 3/84 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

14. vuosikerta V astaa va toimittaja Raili V e s a n e n Tam m itie 15 A 3 0 0 3 3 0 H elsinki Pu h. 4 8 4 0 6 3

TIE D O TU S LE H TI — IN FO R M A TIO N SB LA D

T oim itu k se ssa K a a rin a Kivivuori H a n n e le L u u kk a in e n S in ik k a P iip p o Riitta S a lm i S ir p a S y k k ö P ä ivi V iinikainen Taitto: Raili V e s a n e n

Toimiston osoite

M ainokset

M ä k e lä n k a t u 8 0 0 55 0 H e lsin k i 55 Puh. 9 0 -7 3 6 1 1 3 a v o in n a m a 14-18 m u in a arkip. 13-17

Raili V e s a n e n Puh. t. 6 1 6 4 7 2 7

Toimiston hoitaja K a a rin a K ivivuori

Puheenjohtaja H a n n e le L u u k k a in e n Pirttip olku 16 A 00 63 0 H e lsin k i 63 Puh. 74 29 31

M aksut: S Y P : 2 0 0 1 2 0 -1 0 1 9 9 0 1 lahjoit.

P S P : 4 3 5 49 0-1, jä se n m a k su t ja tilaukset

Jäsenm aksu Säätiö n lahjoitukset

PÄÄKIRJOITUS

llm oitushinnat 1/1 1/2 1/4 1/8

Aktiiviseen toim intaan

sivu 6 0 0 m k sivu 3 0 0 m k s ivu 1 5 0 m k sivu 7 5 m k

llm estym isaikataulu N o 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syysk u u 4 joulukuu

m k 40/vuosi m k 80 0/ ain aisjä se n

K O P : 1 2 7 9 4 -1 3 8 4 -1

Y h d is t y s pyrkii rajoittam aan e lä in k o k e ita e n s i­ s ija is e s t i e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u d is t a m i­ s e n kautta.

L is ä k s i y h d is t y s tuk e e v a ih to e h to iste n tutki­ m u sm e n e te lm ie n keh ittä m istä .

K o e -e lä in te n s u o je lu ry:n t a rk o itu k se n a o n toi­ m ia t u s k a llis t e n e lä in k o k e id e n v a s t u s t a m is e k s i.

Y h d is t y k s e n lo p u llis e n a tavoitteen a o n sa a d a t u sk a llise t e lä in ko k e e t lo p p u m a a n .

T a v o itte e n sa s a a v u tt a m ise k s i y h d is t y s kerää tietoja la b o ra to rio is sa s u o rite tta v ista e lä in k o ­ k e ista ja tiedottaa n iistä su u re lle yle isö lle .

S IS Ä L L Y S L U E T T E L O sivu Pääkirjoitus ...............................................

K a m p a n ja kosm etiikkakoke ita v a s ta a n ........

Eläinten viikolla ..........................................

Info ...........................................................

P o h jo ism a in e n yhteistyö .............................

Sä te ilykoke ita eläim illä ...............................

H yvä sti eläinlääkäri Tribe ............................

K o e -e lä in k a u p a n a rk e a S u o m e s s a ..............

S a k s a la is e t eläinsuojelijat t o s is s a a n ............

V a lk ota k kie n k o k o u k se st a ..........................

Lukijapostia ...............................................

N im e n k e ru u ka m p a n ja : ei LDso-testille .........

Raportti IA A P E A : n joh to ku nn an k o k o u k se sta L o n to o sta ..................................................

Insuliinin k e k sim in e n - voitto eläinkokeiden tekijöille? ...................................................

M u k a a n ra u h a n m a rssille eläinten p u o le sta ....................................................

Poim ittua ...................................................

Lahjoituksia ...............................................

Kirjoituksia le h d is sä ...................................

Elä ina ja tu ksia ............................................

A n im a lia ....................................................

" S ä ä li ih m is iä , jo t k a m u n ia ja n o ja ,

s y ö v ä t te h o k a s v a tu s k a n a lo id e n

k a n o ja . S ä ä li m y ö s n iit ä h ö y h e n e t t ö m iä k a ­

jo tk a

jo u tu v a t

e lä m ä ä n

M ik s i k a ik k i k a n a t e iv ä t s a a te lla p ih a m a a lla ja

R aili V e sa n e n V a s t a a v a toim ittaja A n s v a rig redaktör

s y ö d ä

p a tte r ik a n a lo is s a .

e lä ä

k u te n

lis ä a in e e to n ta

-

m in ä , t e p a s ­ r a v in to a ? "

K u v a : S a m i B lä b e r g

3 4 5 6 7 8 9 10 11 12^ 14 16 18 21 22 24 25 26 28 30

E r ä s ns. meikkitaiteilija sa n o i m inulle kerran, että itse n sä e h o sta m in e n o n m uiden hu om ioo n otta m is­ ta. K a u n is ihm inen o n esteettinen näky, ilo toisten silmille. R u m a tkin k a svo t s a a d a a n näyttäm ään s ie ­ dettäviltä, kun niitä v ä h ä n m a alataa n ja m uotoillaan väreillä. U p e in e selityksine en m uiden hu o m io o n o t­ ta m ise sta meikkitaiteilija un oh ta a (kuten m onet m uutkin ihm iset), että kosm eettisten ain eid e n taa k ­ s e kätkeytyy use im m ite n täydellinen välinpitäm ättö­ m y y s m uita kohtaan ja mitä kauhistuttavin rum uus.

S u u rin o s a m arkkinoilla sa a ta v ista huulipunista, ripsiväreistä, luom iväreistä, d eodoranteista, sh a m poista jne. testataan eläimillä. K osm etiikkakoke et ovat hyvin tuskallisia. H uu lip un ien m yrkyllisy ys t e s ­ tataan ns. L D ^ -k o k e e lla , jota o n ju lm u uten sa takia kritisoitu ym päri m aailm an. D ra ize n testi o n silm änärsytystesti, joka tehd ä än kaniineille ilm an p u u d u ­ tusta tai nukutusta. K aniini sove ltuu k o k e e se e n siksi k o s k a s e ei k y ke n e v u o d a ttam aa n kyyneleitä eikä näin ollen p ysty p o ista m a a n m yrkk yä silm ä stä ä n kuten esim . ihm inen.

K u k a a n järkevä tunn etasoltaan norm aali ihm inen ei pidä kosm etiikkakoke ita tarpeellisina. Meikit eivät p e lasta k e n e n k ä ä n e lä m ä ä e ik ä niiden avu lla li­ s ä ä n n y ih m isk u n n a n hyvinvointi. K uitenkin k y m m e ­ nettuhannet eläim et (koirat, kissat, apinat, kaniinit, m arsut, hiiret jne.) kituvat ja kuolevat päivittäin n ä is ­ s ä ko ke issa .

Kaikkialla m a a ilm a s s a järjestetään jatkuvasti kam panjoita kosm etiikkakoke ita vasta an . Nyt on m e id än v u o ro m m e näyttää m ihin p ystym m e. K o e eläinten Su o je lu y h d isty s k ä yn n istä ä sy k s y llä k a m ­ panjat kosm etiikkakoke ita ja L D 50-koetta (jolla te s­ tataan m eikkien oh ella m y ö s mm. lääkkeitä) v a s ­ taan. N yt tarvitaan jo k a ise n jä se n e n apua. T a rv i­ taan jou kkovoim aa. M e is s ä o n voim aa, y h d e s s ä k /oim m e voittaa taistelun.

Jo k a in e n m eistä o n a v a in a s e m a s s a kosm etiikkakoke id en v a s tu sta m ise ssa . H yvin yksinkertaisetkin te m p a u k se t riittävät, jo s m a hd ollisim m an m oni o s a l­ listuu. V o im m e m e n n ä k a u p p a a n ja k ysyä , o n k o tuote testattu eläimillä. J o s v a s ta u s o n m yönteinen, jätäm m e ostam atta ja ilm a ise m m e k an ta m m e m y y ­ jälle. V o im m e boikotoida se lla isia kau ne ud en hoitoaineita, joita tie d äm m e testattavan eläimillä. V a ih to ­ ehtoista kosm etiik k aa on y h ä e n e n e v ä s s ä m äärin saatavilla. K e h itys m e n e e o ik e a a n su u n taa n , mutta m e id än a p u a m m e tarvitaan yhä. V o im m e kertoa y s ­ tävillem m e ja tuttavillemme m eikeistä, jotka o n tuo­ tettu ilm an julmuutta (esim . B W C :n , joita s a a o m a s ­ ta toim istostam m e) ja v o im m e soitella m eikkifirmojen johtajille ja m yyntim iehille ja kertoa heille, ettem­ m e käytä he id än tuotteitaan niin k a u a n kuin n e t e s­ tataan eläimillä. Mitä u se a m m a t ihm iset jättävät o s ­ tamatta eläinkokeilla testattuja kau ne ud en hoitoa ineita, sitä n o p e a m m in e läin kokeista joudutaan luo­ p u m a a n aineita kehiteltäessä.

M e id ä n eläinsuojelijoiden on oltava k o ko ajan a k ­ tiivisia, sillä joka p ä ivä sad a ttuh an ne t eläim et k ä rsi­ vät ja kuolevat - sato ja tu h a n sia pieniä e läm ä n il­ m entym iä joutuu hukkaan. M e id ä n täytyy puhua, kirjoittaa, m a rssia , taistella.

Kaikki hyvät a sia t liittyvät yhteen kuin ym p yrän k ehäksi. Su oje lem alla luontoa su o je le m m e m y ö s it­ se ä m m e . V a stu sta m a lla y d in v o im a a v a stu sta m m e m y ö s sotaa. M a rssim a lla ra u h a n p uo lesta m a rs s im ­ m e sa m a lla koe-eläinten puolesta, sillä so d a t a lka ­ vat eläin koe lab oratorioissa. So ta te o llisu u d e n ko­ keet ovat kenties kaikkein julm im pia eläinkokeita.

T ä n ä v u o n n a m e koe-eläinten suojelijat osallistu m ­ m e o m a n a jo u k k o n a m m e s u u re e n rau h a n k u lk u e e se e n , j o s s a m a rssii joka v u o si y h ä e n e m m ä n h u o ­ lestuneita k an sa la isia . O lisi toivottavaa, että m a h ­ d ollisim m an m oni jä se n liittyisi rintam aam m e, sillä siten o so ita m m e vaa tiv am m e k o ko m aailm alle y h ­ teistä a sia a, ra u h a a ja s a m a lla m a rs s im m e eläinten puolesta.

H y vie n a sio id e n y m p y rä n piiriin kuuluu oleellise­ n a o s a n a o m a n itse n sä h e nkine n kehittäminen.

M e id ä n tulisi o p p ia ajattelem aan ja toim im aan M Y Ö N T E I S E S T I , sillä siten v o im m e lu od a toivoa ym pärillem m e täm ä nh etkisee n toivottom uuteen.

J o k a in e n aloittakoon m u u to kse n itsestää n käsin.

H e n k ise n kehittym isen kautta v o im m e parhaiten auttaa eläimiä, ihm isiä ja k oko m aailm aa.

N ä r d e t ä r b rä tto m

h ä n d e r d e t a llt m ö jlig t -

g a r a t t v ä r s v e n s k s p r ä k ig a

le d a r e fa tta d e s .

v i b e k la -

KAMPANJA KOSMETIIKKATEOLUSUU»EN ELÄINKOKEITA VASTAAN ALKAA! VASTUSTA TURHAAKIN TURHEMPIA ELÄINKOKEITA, How many rabbits TILAA KAMPANJAESITTEITÄ JA LEVITÄ TIETOA ETEENPÄIN! VIIKOLLA does Revlon blind ELÄINTEN for beauty’s sake? 1.-7.10.-84 In n o xa Lem é A B M a ry K ro n b e rg

Teksti: K a a rin a Kivivuori V iim e v u o s in a o v at kosm etiikkateollisu ud e n eläin kokee t herättäneet y h ä e n e m m ä n hu om iota ja v a stu stu sta su u re n y le isö n k e s k u u d e ss a . M y ö s leh­ d istö o n a ik a ajoin ollut kiinnostunut a sia sta , sa m o in radio ja televisio. V a a d ita a n kuitenkin a sia n jatku­ v a a esilletuom ista ja aktiivista kam panjointia, että kuluttajat saa ta isiin vaa tim a an k osm etiikkakoke id e n lopettam ista ja boikotoim aan eläin kokein t e s ­ tattuja tuotteita. S y s ä y k s e n nyt aloitettavalle k a m ­ panjalle u se id e n m u iden m aiden esim erkki. R u o t­ s i s s a ja E n g la n n is s a v a sta a v a n la ise t kam panjat ovat herättäneet paljon huom iota s e k ä tiedotusväli­ ne id e n että y le isö n k e s k u u d e ss a . Ihm iset reagoivat herkästi siihen, että k osm eettiset tuotteet testataan tuskallisin eläinkokein - k o sm e tiik k ah an ei ole k e ­ n e lle kä ä n a iv a n välttäm ätöntä ja muilla tavoin t e s ­ tattuja tuotteita o n m arkkinoilla jo h y v ä valikoim a.

J u lk a ise m m e o h e s s a ru o tsa la ise n k oe-eläinsuojelu y h d isty k se n laatim an listan valm istajista, jotka testa avat tuotte ensa eläim illä tai eivät o le v a s ta n ­ neet lainkaan y h d isty k se n tiedusteluihin (m y ö s n ä ­ m ä to d e n n ä kö ise sti testaavat eläimillä). J o s haluat olla v a rm a siitä, että käyttäm iäsi tuotteita ei testata eläimillä, ä lä o sta näitä tuotteita! T a rk o itu k se n a m ­ m e o n m a h d o llisim m an pian ottaa s e lv ä ä siitä, m i­ ten su o m a la ise t valm istajat testa avat tuotteensa.

T ä s tä lisä ä s e u r a a v a s s a le h d e ssä .

K osm etiikkatestien v a sta in e n toim inta alkoi te­ h o k k a a sti v a s ta v u o n n a 19 79 , jolloin 4 0 5 a m e rik k a ­ laista eläin su oje luyh d istystä perusti järjestön nim el­ tä ’’C oalition to stop the D ra ize test”. Järjestön tar­ k o itu kse n a o n taistella k osm etiikkateollisu ude n t u s ­ kallisia eläinkokeita vasta an . Y ritykse n n im issä e siin tyvä "D r a iz e T e s t ” o n tuskallinen silm ä n ä rsy tystesti, joka tehd ä än kaniineille ilm an n u kutusta tai p uudutusta. Järjestö saavutti n o peasti h y viä tulok­ sia. S e julkaisi v. -8 0 k o ko siv u n ilm oituksen T h e N e w Y o rk T im e s ’sa, joka o n suuri am erikkalain en päivälehti. Ilm oitus oli suu nn attu R e v lo n in suoritta­ m ia silm ä n ä rsytyste ste jä v asta an . "K u in k a m onta kaniinia R e v lo n so ke u tta a k a u n e u d e n t ä h d e n ? ” k y ­ syttiin ilm o itu k se ssa su u rin kirjaimin (k u v a o h e ssa ).

Järjestö piti m y ö s m ie le n o so itu k sia su u rim p ie n v a l­ m istajien p ääkonttoreiden e d e ss ä , lähetti artikkelei­ ta lehtiin, onnistui s a a m a a n haastatteluita niin radi­ o o n kuin televisioonkin. Kaikki tä m ä johti siihen, että järjestön onnistui p a in o sta a R e vlon, A v o n ja BristolM a y e r s a n ta m a a n ra h a a vaihtoehtoisten testien tut­ k im u k se n rahoittam iseen. Tällä hetkellä U S A : s s a j a E n g la n n is s a o n m eneillään useitakin tutkim uspro­ jekteja näillä varoilla.

N yt o n s iis m e id ä n v u o ro m m e kam panjoida! Sin ä , jä se n - sinulla o n tärkein o s a siinä, että k am p a n ja m ­ m e on nistu u! T ila a toim istosta m m e kam panjae sitteitä ja levitä tietoa a sia sta m a h d o llisim m an m o n e l­ le, kieltäydy o sta m a sta eläin kokein testattua k o s ­ m etiikkaa (lista o h e s sa ). M ikäli sin u n käyttäm äsi k osm etiik k a testataan eläimin, kirjoita valm istajalle ja ilmoita, että aiot lopettaa tuotteen käytön, mikäli eläinkokeet jatkuvat. Voit m y ö s lähettää kirjoituksia a ih e e sta lehtien y le isö n o sa sto ih in , pitää esitelm iä ym. J o s t ie d o s sa si o n su o m a la isia kosm etiikkaval-

mistajia, jotka varm asti testaavat tai eivät testaa eläimillä, niin ota yhteyttä. O le m m e kiitollisia k a ik is­ ta tiedoista.

V o im a k a s yleinen m ielipide o n a in o a toivo s a a d a kosm etiikan te sta u s eläimillä loppu m aan . V o im a ­ k a s yleinen m ielipide vaikuttaa poliitikkoihin ja päät­ täjiin ja he p u o le sta a n voivat vaikuttaa niin, että k o sm etiikkakokeet kielletään k o ko n a a n . Y h d is ty k s e m ­ m e lähetti m a a m m e hallitukselle k e s ä k u u n a lu s s a yh te isp o h jo ism a ise n v e to o m u k se n , että kosm etii­ k a n te sta u s eläim illä kiellettäisiin. T ä llä hetkellä S u o m e s s a tehd ä än v ä h ä n kosm etiikkakokeita, sillä valm istajat testauttavat tuotteet ulkomailla.

S e , että testit suoritetaan ulkom ailla, ei v ä h e n n ä kuitenkaan yhteistä v a stu u ta m m e siitä, mitä eläimil-| le tapahtuu ihm isten t u rh a m a isu u d e n vu o k si.

Käymme kampanjaa kosmetiikkateolli­ suuden eläinkokeita ja etenkin LD ^-testiä vastaan. Kampanjoista on kerrottu tar­ kemmin tässä lehdessä. Tilaa esitteitä, jäsenmaksukortteja ja nimenkeruulistoja toimistostamm e ja levitä tietoa mahdolli­ simman monelle.

Eläinten viikkoon liittyen järjestämme seuraavat tapahtumat:

BOIKOTOI NÄITÄ TUOTTEITA E L Ä IM IL L Ä T E S T A T T U J A O V AT: ACO Alfred B e n z o n N a tu sa n Ardell H p 3-preparaten A von B e a u ty B o x A m ic a A m b re So la ire C o ty Laim ant E ls ö v e Jeanne Luc W orth (Je reviens) Yaxa B o n n e Bell Bristol M a y e r C o m p a n y C lairol Mum Chanel C osm ep ar Ta lika D alli-W erke N o n c h a la n c e Tabac E lisa b e th A rd e n E s te e L a u d e r E y e C are G ib b s D e s e le n F risk o S k ö n G lim o Jih rm ack Mennen RoC F o n ge ryl

Im p u ls Lipsyl Rexona Soft o S a fe Till H a n d s Tim otei M a rg a re t A sto r M ile n a C re m e T väl M ö ln lyck e A b Alberto A q u a V e ra B io S e p t Fa m ily F re sh H an d yle n V ita P lu s N in a Ricci N ordtend K o n s u m s Blä-V ita O ptique P h a rm a c ia / M e d isa n C a p u ta n HTH L 300 T e ram yl Pierre Robert J a n e Hellen M a xe lle P layte x W a llc o D ate L a c ta sy d W e lla Z otos R e vlo n R olf K u lle n gre n A b H ejde

E IV Ä T O L E V A S T A N N E E T : A n d re a R a a b C orp oration C o lga te -P a lm o live A le x a n d ra International A B A ra m is Cutrin B a le n c ia g a D o cte u r G - M C ollin B a rn ä n g e n D r W illian S c h w a b e

W ulf & Björk A B Y in Y a n g Y ve s Rocher

t«M>HtMl 1

n«

VW «A* DO*

1

B e ie rsd o rf A B Borjois B rö d e rn a B e rn e r E rc o hud kräm C a tzy C liniq u e Colett-M arw ell A B G u n n a r H allen heim B io d ro g a S a n s S o u c is Harriet H u b b a rd A y e r H ele n C u te x H e rb a F ra n c e H ä lso k o st A B M a n n e s Begehà D a v id O b e rm e y e r J e a n D e s p re z J e a n Niel Ju h ld a ls Kent of L o n d o n K o sm e tis k a laboratoriet A n n a A s la n Gerovital Lagerfeldts C h lo é Lancöm e Lad e rh olm o S ö n e r C rè m e D erm in

H am e tu m Ellen Betrix E v e T a ylor F ra n c e Beauti A B G iv e n c h y P a rfu m s G uerlain M a ry Q u a n t M a x Fa ctor N ord istor A B A n O riginal Fo rm u la O riflam e O rla n e S A P a c o ra A B Parfum erie F ra n ç a ise Parfum eri O r is a n s P erp lex A B P h arm acia, D a n m a rk B a ts C u ro la n Verruxin P in o A G H a n s Sc h w a rz k o p f Re vita K o sm e tik A B R o c h a s P a rfu m s R o ja n a C o s m e t ic s A B S c a n fa rm a A B Dr M adaus Sh u lto n W a rn e r Lam bert S w e d e n

K irpputori: Lauantaina 6.10. Mäke­ länrinteen yhteiskoululla, Mäkelänkatu 47, Helsinki. Klo 10-13. Tule tekemään hienoja löytöjä. Kirpputoritavaran lisäksi saatavilla on yhdistyksen tuotteita, kos­ metiikkaa (BWC), esitteitä sekä kahvia ja virvokkeita. Otamme vastaan kirpputoritavaraa toimistossamme jatkuvasti, mut­ ta myös kirpputoripaikalla 6.10.

E lokuvaesitys: lauantaina 13.10. Tu­ le katsomaan eläinkokeista ja vaihtoehtom enetelm istä kertova elokuva ’’Suffer the Anim als” (suom. "Koe kanin eläm ä” ).

Esitämme elokuvan Bio Illusionissa, Mannerheimintie 5. (Ylioppilasaukio). Klo 12.15 ja 13.15. Esitys on ilmainen.

N im en keru u tem p au s

kaupungilla

lauantaina 13.10. alkaen klo 12.00. Ke­ räämme nimiä ” Ei LD 5o-testiä” -listoihin.

Listat luovutetaan lokakuun lopulla lää­ kintöhallitukselle. Tarvitsemme mahdolli­ simman monta vapaaehtoista nimienkerääjää. Ilmoittaudu toimistoon, jos voit tulla mukaan.

Näiden tapahtumien lisäksi osallistum ­ me rauhanmarssiin 24.10. otsikolla ’’So­ dat alkavat eläinkoelaboratorioissa" (so­ tateollisuuden eläinkokeet). Tule mu­ kaan marssimaan! Marssin alkamisajan löydät päivälehdestä.

Eläinten viikon tapahtumista muilla paikkakunnilla saat tietää ottamalla yh­ teyttä alueosastojemme vetäjiin. Nimet ja osoitteet tässä lehdessä. Rauhanmars­ seja järjestetään useilla paikkakunnilla, joten voit ottaa ainakin osaa rauhanmars­ siin eläinsuojelutunnuksin.

T IL A A U U T T A J U L IS T E T ­ TAMME, jonka voit kiinnittää esim . ilm oitustaululle ym s. p a ik ­ koihin, j o s s a ihm iset h u o m a a v a t sen. J u lis t e e s s a on k u v a k o k e e s s a o le v a sta koirasta s e k ä s e u ra a v a teksti:

H Y V Ä K S Y T K Ö K ID U T U K S E N ? koonnut: K a a rin a Kivivuori S y k s y o n tullut ja toim inta y h d is t y k s e s s ä pyörii ta a s täydellä teholla. S y k s y n k am pa njoiden puitteis­ s a jokaise lla jä se n e llä on m a h d o llisu u s konkreetti­ s e e n toimintaan. K am p a n jo im m e kosm etiikkateolli­ s u u d e n eläinkokeita ja L D 50 testiä v asta an . Voit tila­ ta kam panjoihin liittyvää m ateriaalia (esitteitä ja nim enkeruulistoja) toim istostam m e ja ryhtyä töihin.

T a rv itse m m e todella kaiken m a h d o llise n avun, jotta kam panjat onnistuisivat. A utathan s in ä k in ?

K oe-e lä inten Su oje lu ry o n y h d e s s ä m u iden eläin­ suoje lu yh d istyste n k a n s s a esittänyt to iv o m u k se ­ n a a n Posti- ja telehallitukselle, että s e julkaisisi e läin su o je lu a ih e ise n erikoispostim e rkin v u o n n a 1 9 8 5 , 1 9 8 6 tai m yöh em m in. V a s t a u k s e s s a a n postija telehallitus ilmoitti, että k o s k a v u o n n a -8 6 toden­ nä k ö ise sti julkaistaan k a k si lu onn on su oje lua ihe ista E u ro p a C E P T -s a r ja n postim erkkiä, ei tehtyyn postim e rk kie sity kse e n vo id a su o stu a . Posti- ja telehalli­ tu s toteaa kauniisti, että julkaistavat lu on n on su oje luaiheiset postim erkit sisä ltävät m y ö s "e lä in su o je ­ lullisen funktion”, sillä "o ik e a lu o n n o n y stä v ä k un ni­ oittaa a in a m y ö s k a ik ke a elollista, suojellen ja vaa -j lien niin k a sv isto a kuin e läim istö äkin”. Kauniisti s: nottu, mutta m ielestä m m e e lä in s u o j e lu a k in postim erkki pitäisi julkaista - a ih e o n yhtä tärkeä, tärkeäm pikin kuin ne aiheet, joista postim erkkejä julkaistu ja julkaistaan.

S u o m e s s a kidutus o n laillista, mikäli s e tapahtuu tie te ellise ssä tai k a u p a llise ss a ta rk o itu k se ssa ja k ohdistu u eläimiin. U se im m a t eläinkokeet E IV Ä T tap a h d u ih m isk u n n a n hyvä ksi; ne ruokkivat vain tie­ teellistä kun nianh im oa, byrokratiaa ja liikeyrityksiä (esim . k o sm e tiik k a -ja k em ian teollisuus).

E lä inkokeet voivat jopa v a a ra n ta a terveytem m e, sillä niiden tuloksia ei v o id a turvallisesti so ve lta a ih­ m ise e n (vrt. thalidom idi katastrofi).

Mikäli sin u n m ielestä si liiketalous ja tie dekään ei­ vät ole niin a rvokkaita asioita, että niiden varjolla s a a d a a n m ielivaltaisesti käyttää eläviä olentoja, ota yhteyttä, lähe täm m e lisätietoja.

Y h d isty k se n nimi ja o soite

•

P o h jo ism a id e n suu rim m a t eläinkokeita v a stu sta ­ vat yhdistykset, joiden yhteenlaskettu jä se n m ä ä rä on n. 65.000, kokoontuivat 2 .-3 .6 .1 9 8 4 yh teisee n k o k o u k se e n T u k h o lm a a n k e sk u ste le m a a n k e in o is­ ta turhien ja tuskallisten e läin kokeid e n v ä h e n tä m i­ s e k s i P o h jo ism a issa .

K o k o u k s e n tu lo k se n a oli v e to o m u s kunkin o s a ­ nottajam aan hallitukselle, että n e viipym ättä ryhtyi­ sivät toim enpiteisiin L D ^ -te stin käyttöä k o sk e v ie n su o situ ste n ja velvoitteiden p o ista m ise k si lä äkea i­ ne id en ja kem ikaalien te sta u k se ssa . M m . a m e rik k a ­ laiset viran om a ise t ovat hiljattain esittäneet k a n n a n ­ ottonaan, että LDso-testi tulisi p oista a käytöstä se n v ä h ä is e n tieteellisen a rv o n vuoksi. L D ^ -te sti on yleisesti käytetty m yrkyllisyystesti, joka tehd ään eläimille ilm an n a rk o o sia ja jon ka tarkoitukse na on, että puolet testiryhm än eläim istä k u olee kerta-an­ n o k se e n testattavaa ainetta.

Joensuulaiset koe-eläinten suojelijat J o e n su u h u n o n perustettu a la o sa sto , joka a lka a k o koo ntua sä ä n n ö llise sti syksyllä. K o k o u k sis ta tar­ kem m in sy y sk u u lla K arjalan Heilin järjestöpalstalla.

L ä h e m p iä tietoja s a a m y ö s allamainituilta h e nki­ löiltä.

Kirsti Leisto K aisla ka tu 10 H 6 5 8 0 1 3 0 J o e n su u 13 ^ RP

E lä in s u o je lija t k a h v ita u o lla . ty k s e n

Sa ija L a s s ila J ysk y n tie 4 E 2 7 8 0 1 4 0 J o e n su u 14

Milja H o n k a n e n Ruuhitie 5 0 D 9 8 0 1 6 0 J o e n su u 16 p.s. V a rsin k in biologi, lääkäri, farm aseutti jne. jä s e ­ niä kaivataan m u kaan .

O s a a t k o u n karia tai ho lla ntia? Y h d is ty k s e n toi­ m isto o n tulee lehtiä näillä kielillä. V o isitk o se u ra ta jo m p a a k u m p a a lehteä ja tiedottaa, mikäli n iis s ä on jotakin t ä rk e ä ä ? L ä h e tä m m e lehdet sinulle ja luettu­ a si s in u n pitäisi lähettää ne takaisin toim istoon

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

HYVÄT JÄSENET, V*

vastustamisessa. Jos |okainen jäsen lahjoittaisi esim. 10 mk, siitä kertyisi jo yli 70 000 mk! Kiitos.

J* "K -Jt -jc w ^

V ä kiv a lta a voivat u h m a ta vain silmät, jotka lem peästi k atsova t ifk u o le m a n k ivu n läpi ja tarttuvat siihen, joka o n pukeutunut y L valtiaaksi ja o n yhtä kuolem aton kuin täm ä, joka en- ^ sin m enee. ^

>

R isto Ahti

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

e d u s t a ja t B ir g itta

s o n s e k ä

Elm i M a n n in e n K ylväjänkatu 8 8 0 1 5 0 J o e n s u u 15

O leth a n m a k sa n u t varm asti täm ä n v u o d e n jä se n ­ m a k s u s i? Entä, o n k o sinulla ystä vä ä, joka haluaisi liittyä y h d isty k se m m e j ä s e n e k s i? P u h e lu toim istoon riittää, niin lähe täm m e hänelle tietopaketin ja jä senm aksukortin.

■■ w a I U w VI W I I vl vl I l l d l U

Teksti: K a a rin a Kivivuori K u va: s a m a

2 3 5 2 0 U U S IK A U P U N K I, puh: 922/ 30 24

O lisik o sinu lla a ik a a tulla m u k a a n ryh m ie m m e toi­ m in ta a n ? A p u v o im ia tarvitaan aina. T ie d äthä n m yös, että yh d istykse llä o n jo y h d e k sä n a lu e o s a s ­ toa. E h k ä p ä jokin niistä o n sin u n k otipa ikkaku nn al­ lasi. M ik ä ä n ei e stä p e ru sta m a sta om alle p a ik k a ­ kun nalle uutta a lu e o sa sto a , jos innokkaita riittää. Li­ sätietoja toimistosta.

W 1I ■

ESPO O N ALU EO SASTO : P a m e la W ikström , H a n s a v ä g e n 26, 0 2 7 8 0 E S P O O (sekreterare-sihteeri), Petter v o n Bonsdorff, Tallb a c k a v ä g e n 4, 0 2 7 0 0 G R A N K U L L A (ordf.-puhj.)

KOUVOLAN A LU EO SASTO : S a m i Virkkula, O htarontie 14, 4 5 1 3 0 K O U V O L A (vetäjä), puh. 951/ 17 5 7 4 OULUN ALU EO SASTO : J o s h io K a w a n o w a , L äm sänjärve ntie 11 D 23, 9 0 2 3 0 O U L U , puh. 981/ 17 3 8 7 O U L U N II A L U E O S : Pa uliin a Petäjä, Latvustie 2, 9 0 6 5 0 O U L U , puh.

981/303 6 1 7 TA M PER EEN ALU EO SASTO : M ia Sa vo la in e n , Tarm onk. 6 B 24, 3 3 9 0 0 T A M P E ­ R E , puh. 931/ 65 4 17 8 P e r-E rik Pette rsson, K arhu nk atu 4 F, 3 3 5 3 0 T A M ­ P E R E , puh. 931/ 55 0 2 4 6 TURUN ALU EO SASTO : Tarja Lehtinen, M ä ntysaa ri, 2 1 3 3 0 P A A T T IN E N (puh.joht) A n n e T u om in en, Alokkaantie. 4, 2 0 8 1 0 T K U (varainhoit.), puh. 92 1/ 35 4 9 9 6 Tarja Se inelä, T a m p eree ntie 44, 2 0 3 0 0 T K U , puh.

92 1/ 38 3 2 0 4 JO EN SU U N ALU EO SASTO : Kirsti Leisto, K aisla k. 10 H 65, 8 0 1 3 0 J O E N S U U (vetäjä) U U D E N K A U P U N G IN A L U E O S A S T O M o n a T oivon en, Harm aalokkikj. 7 C 1,

*****

■

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ TIIVISTYY

K O E -E L Ä IN T E N S U O JE LU RY:N A LU ­ EOSASTOT

-U.

K u v a s s a

F o rs m a n ja

T a n s k a n y h d is ty k s e n

R u o ts in y h d is ­ B ir g itta

C a r ls -

O l e D r o s t b o . ________

Neljä k o k o u k se e n osallistunutta yhdistystä, N o r­ d isk a Sa m fu n d e t M ot P lä g s a m m a D jurförsök R u o t­ sista, N o rd isk S a m fu n n M ot Sm e rte v o ld e n e D yre forsok Norjasta, F o r s o g s d y r e n e s V a e rn T a n s k a s ta ja Koe-e läinten Su o je lu ry Su o m e sta , vetoavat m y ö s m a id e n sa hallituksiin, että k osm etiikan tes­ ta u s eläimillä kiellettäisiin P o h jo ism a issa . N ä m ä k o ­ keet eivät ole välttäm ättöm iä ih m ise n terveydelle ja vaihtoehtoisia testausm uo toja o n o le m a ssa .

T ä m ä n lisäksi P o h jo ism a id e n tulisi s ä ä tä ä tuonti­ kielto lu o n n o n va ra isin a pyydetyille apinoille, s a ­ m oin kuin kieltää poliorokotteen v alm istam in en a p i­ n a n m u n u a isissa . Poliorokote v o id a a n ny kyisin v a l­ m ista a vaihtoehtoisilla m enetelmillä, joiden käyttöä W H O suositti jo v. 1980. Niiden Poh joism a id e n, jot­ k a osta va t p oliorokotteensa m uualta, tulisi o sta a s e esim . E n g la n n ista, j o s s a s e valm istetaan soluviljelyn avulla.

K o k o u s oli erittäin m ielenkiintoinen ja kaikki o s a ­ nottajat olivat vakuuttuneita siitä, että p o h joism aista yhteistyötä tarvitaan ja että s e o n y k si h y v ä tap a v a i­ kuttaa päättäjiin k u s sa k in m a a s s a . P a in a a h a n nel­ jän su u re n järjestön m ielipide e n e m m ä n kuin y h d e n y k sin ä ä n . P o h jo ism a in e n y h te isty ö k o k o u s päätet­ tiin pitää m y ö s e n si v u o n n a ja Koe-e läinten Su oje lu ry:n edustajilla oli ku n n ia k u tsu a k o k o u k se n o s a n o t ­ tajat e n si k e s ä n ä Helsinkiin.

SÄTEILYKOKEITA ELÄIMILLÄ P ä ivi V iinikainen

E räs eläin ko keid en m uoto, johon a n ti-vivis ek tio k irja llis u u s on v a lite tta ­ van väh än k iin n ittän yt hu o m io ta, on s ä teilyko k eet. K uitenkin näissä ko­ keissa ku o lee vu o sittain jo u ko ittan eläim iä, ja suurin osa niistä on erittäin tu s ka llis ia . K okeita teh d ään s o tateo lli­ su u d en , yd in v o im an keh ittäm isen, syö vän tu tkim u k s en ja erilaisten teo l­ listen tark o itu sten hyväksi.

E lä im iä käytetään häikäilem ättä hyvä ksi, kun tut­ kitaan säteilyn v aikutusta e lä v ä ä n k u d o k se e n . V a i­ k u tu k se n laatu ja v o im a k k u u s ovat riippuvaisia m u utam ista tietyistä tekijöistä: 1. A ika Säteille altistam inen voi olla akuuttia (lyhytaikainen altistam inen) tai k roon ista (pitkäaikaista). T o in e n ai­ k a a n liittyvä tekijä o n säteilyn ja tku vu us tai katkon ai­ s u u s. Mikäli säteily o n k atkon aista v o id a a n eläim iä hoitaa ja lääkitä säteilyjaksojen välillä. Tällöin säte i­ lyn k o k o n a is m ä ä rä voi tietyn ajan sisä llä olla s u u ­ rempi.

2. Sä te ilyn laatu Säte ily v o id a a n s a a d a a ik a a n esim . röntgensäteillä tai g a m m asäteillä. K u k in säd e tystyyp p i vaikuttaa eri tavoin.

3. Läm pötila S e k ä eläim e n sisä in e n läm pötila että ym pä ristön läm pötila vaikuttavat tulokseen.

4. Kem ialliset ja biologiset tekijät Säteilylle v o id a a n altistaa eläin k o k o n a a n tai vain joitain kohtia s e n ruum iista. M y ö s eri eläinlajien eri­ laiset reaktiot kuuluvat täh än ryhm ään. H u o m a tta ­ v a a on, että E n g la n n in A to m ie n e rg ia k o m issio on jul­ kistanut la u su m an , jon ka m u k a a n ihm isellä säteilyn aiheuttam at vauriot voivat periytyä (täm ä väite on aiheuttanut kiih keää väittelyä), kun ta a s eläimillä tä­ tä ilmiötä ei ole havaittu.1 M uitakin tekijöitä on, jotka vaikuttavat säteilyn ai­ heuttam iin vaurioihin, mutta jo n ä m ä neljä em. k o h ­ taa antavat viitteitä siitä, mitä m a h d o llisu u k sia tutki­ joilla o n yhdistellä e lä in k o k e issa a n näitä tekijöitä erilaisten tulosten sa a vu tta m ise ksi!

P a h a m a in e ista LDsp-koetta, joka alunperin s u u n ­ niteltiin lä ä k e te sta u k sia varten ja jota nyt käytetään lä h e s kaikkien kem ikaalien testa am isee n, o n alettu^ nyt käyttää m y ö s säte ilyk o k e issa . S o t a te o llis u u d e s -' s a testi on kin sa a n u t nim en E D sq, Effective D o s e (te h o k a s a n n o s)2. LD so -arvo osoittaa s e n säte ilya n ­ n o k se n , joka tappaa.

Säte ilyttäm ise n jälkeen eläim iä tarkkaillaan 3 0 p ä ivä n ajan, e n n e n kuin ruumiit la ske ta a n (kem i­ kaalien t e s t a u k s e s s a v a s ta a v a a ika o n 14 päivää).

M itään kipulääkettä ei a nn eta eläimille tä m ä n ajan k u lu e ssa ; itse a s ia s s a tutkijoita ja koe-eläinten hoi­ tohen kilökun taa kehotetaan o le m a a n m illään tavoin puuttum atta eläinten olotilaan. S e u r a a v a en glanti­ la ise n tutkijan la u su m a v a h v ista a asia n : "M ik ä li t e s ­ tituloksia halu taan s a a d a a ik a a n k o k e issa , on h u o ­ lellisesti vältettävä kaiken laista k o sk e tu sta säteilylle altistettujen eläinten k a n ssa . Pienetkin toim enpiteet voivat suu resti vaikuttaa k o ke e n lopputuloksiin.”3 T ä m ä la u s u m a osoittaa, k uin ka julm ia työlleen täy­ sin om istautun ee t tiedem iehet voivat olla, mutta li-

s ä k s i s e herättää k y sy m y k s e n e läin kokeid e n luotet­ tavuudesta. J o s kokeet kerran ovat noin herkkiä ep äon nistu m ise lle , k uin ka v o id a a n olettaa, että nii­ de n tuloksia voitaisiin so ve ltaa eri y m p ä ristö ssä o le ­ v a a n lajiin?

Säte ilyn p äävaik u tu k se t tunnetaan jo hyvin (e p ä ­ m uodostum at, sy ö p ä , jne.) S e u r a a v a s s a k u v a u s ly­ hytaikaisen, lähellä L D ^ - a r v o a o le va n säte ily a n ­ n o k se n aiheuttam ista vaikutuksista: "E n s im m ä is e t h a v a itta vissa olevat oireet johtuivat k e s k u s h e r m o s ­ ton häiriötilasta. T ä m ä saattoi ilmetä niinkin lievänä kuin ä rty m yksen ä, tai niin v o im a k k a a n a kuin aivotu­ le hd u ksen a.

Niillä eläimillä, jotka selvisivä t m u utam a n e n s im ­ m ä ise n tunnin yli oli lä m m ö n n o u su a , joka pian p a la ­ si norm aaliin lukemiin. Eläimet, jotka k yke nevä t o k ­ se n ta m aa n , tekivät niin. N e ljä nn estä s e its e m ä n ­ teen päivään , a n n o stu k s e s ta riippuen, s e u ra s i eläi­ millä s y v ä m a se n n u s k a u si. V e re n vu o d o t s u u st a ja p e rä a u k o sta olivat yleisiä. K a h d e k sa n n e s ta neljääntoista p ä iv ä ä n se u ra siv a t v o im a k a s y le isk u n ­ non heikkenem inen, laihtum inen ja lisääntyneet v e ­ renvuodot. V o im a k a s läm pötilan k o h o a m in e n oli ta­ vallista, erityisesti niillä eläimillä, jotka kuolivat pian.

T ä m ä n u sk o ta a n o le va n m erkki v o im a k k a a sta bakteeriverisyydestä, sillä v e rin äytte issä o n voitu h a ­ vaita bakteereita, joita y le e n sä o n ru o a n su la tu sk a ­ n a v a s s a . S a m a a n a ik a a n esiintyi ru o a n su la tu se li­ m is tö s s ä m ärkäpaiseita. H e n g itysva ik e u d e t olivat huom attavia ja niiden rinnalla esiintyi y sk ä ä . S u u s t a ja sieraim ista v u o si p a ksu a , kirkasta, verentahraam a a eritettä. T ä h ä n a ik a a n s e u ra s i y le e n sä kuolena, johon ei johtanut m ik ää n erityinen s y y v a a n kaik­ kien edellä mainittujen tekijöiden yh d istelm ä .”3 Ed elline n k u v a u s on esim erkki todella turhasta eläinten k ä rsim yk se stä . T u rh a sta siksi, että mihin tarvitsem m e yksityiskoh ta ista tietoa säteilyn aiheut­ tam ista vaaroista. K ä rsim y k s e s tä siksi, että n u k u ­ tusta tai kip ua lieventäviä lääkkeitä ei n ä is s ä k o k e is­ s a käytetä. Eläim et kärsivät ym m ärtäm ättä miksi.

S y y löytyy edelleen ih m ise n itsekkyydestä, jonka ta­ kia h ä n havittelee o m ia tarkoitusperiään keinoja kaihtamatta.

L ä h te e t: O u tra g e , 3 /8 4 'T h e d o m

E ffe c ts

o f R a d ia tio n

o n

M a n

b y

U n ite d

K in g ­

E n e r g y A u th o r ity

2K o e - e l ä i n t e n s u o j e l u 2 / 8 4 3M e t h o d s o f A n i m a l E x p é r i m e n t a t i o n I I b y

W . I. G r a y

HYVÄSTI ELÄINLÄÄKÄRI TRIBE Päivi Viinikainen - Koe-e läinten suojelu -le h d e s sä 1/84 o lle e s s a ju tu ssa "A p in a t purevat ta k a isin ” kerroim m e p a h a ­ m a in e isista S h a m ro c k in farm eista, jotka tuottavat apinoita In d o n e sia sta ja Filippiineiltä, ja m yyvät ne koelaboratorioihin. Nyt on yrityksen johtaja eronnut eläinsuojeluryhm ittym ien p a in o stu k se n takia. M r Tribe oli ollut yrityksen p a lv e lu k s e s s a 21 vuotta ja ollut m u k a n a mm. tu tkim u kse ssa , j o s s a apinoihin ruiskutettiin infektiotauteja aiheuttavia bakteereja.

B rigo n E v e n in g A r g u s -sa nom a le hti haastatteli eläinlääkäri T rib ea h e lm ik u u ssa 1984. Tribe sanoi: "Eläinsuojeluryhm ittym ät voivat lu ke a eroni heidän a n sio k se e n . M inulle itselleni on henkilökohtaisesti sa m a n te k e v ä ä , mitä tapahtuu, mutta joka ta p a u k ­ s e s s a ole tehnyt sen , mitä he toivoivat: lopettanut eläinten välittäm isen koelaboratorioihin.”

KOE-ELÄINKAUPAN ARKEA SUOMESSA

SAKSALAISET ELÄINSUOJELIJAT OVAT NYT TOSISSAAN

Kuva suoraan koe-eläimiä välittävän yri­ tyksen mainoksesta.

ANITEKOY

ANIMA

K O E - E L K I M E T

2.4.1984

Toimitamme eri puolilta maailmaa tarvitsemianne eläimiä.

Toimitusaika: Riippuen lajin yleisyydestä ja käyttömääristä 10 - 100 päivää.

Kuljetustapa:

Yleensä lentokuljetus. Autokuljetus voi tulla kysymykseen Euroopassa marsujen, kanien, kisso­ jen ja koirien kohdalla.

Seuraava eläinluettelo on lähinnä viitteenomainen. l Sn s i - s a k s a s t a

Kaneja: N2U tai kalifornialainen

2 - 2,5 kg 2,5 - 3 kg 3 - 3,5 kg

hinta

Lyhennelm ä artikkelista Der S piege l -le hd essä nro 10/5.3.1984

130,- mk 150,180,- + kuljetus.

K ä ä n n ö s: Se lja H o lo p a in e n

marsuja: DH ja kirjava

Päivän hintaan.

Kissoja: Sekarotuisia

Päivän hintaan.

Koiria: Beagle ja bastardit

Päivän hintaan.

KIINASTA Apinoita: nacaca mulatta (reesus).

Sammakoita: Bufo bufo garngarizins.

Päivän hintaan. "

"

MALESIASTA Apinoita: dacaca fascicularis (cynomolcus). Päivän hintaan.

Yhteyshenkilönne meillä: Björn Herbert puh. 90-358 126 (klo. 8-16)

ÄNTTFTf O Y /V ili 1 L A 1

LukKarimâentls 1 SF-00680 HELSINKI 68

Telephone90-725122 Telex 125115 anime sf

#

R a d ik aa le im m at eläinsuojelijat käyttävät murtoja ja tuhopolttoja v a s t u s t a e s s a a n eläinkokeita ja B o n ­ nin uutta m ielestä än riittämätöntä eläinsuojelulakia.

Jotkut suunnittelevat jopa rä jä hd ysa ineid e n käyt­ töä.

B a d e n b u r g is s a murtautui radikaali ryh m ä nim el­ tään S a k s a n itsenäiset eläinsuojelijat eläinlaborato­ rioon vie d e n m u k a n a a n 5 5 0 pyöriäistä. S y y : he h a ­ lusivat p e lasta a p uo lustuskyvyttöm ä t eläim et häi­ käilem ättöm ältä liiketoiminnalta ja kau he alta kuolem alta k oke id en kautta. P yöriäiste n a rv o oli e n e m ­ m ä n kuin 2 0 .0 0 0 m arkkaa. T ä m ä m urtautum inen on tuorein ta p a u s u u d e s s a ra d ik a a lissa toim inn assa, johon o n ryhdytty, k o s k a norm aaleilla vastu stustoimilla ei k u u le m m a p ä ä stä e n ä ä m ihinkään. M uita v a stu sta m ise sim e rk k e jä o n mm. eläinlaboratorion sisä ä n a jo v ä y lä n tukkim inen (G öttingen), räjähdysp aukku jen sijoittam inen eteisiin (Bern), koeotosten tuho am in en (H am p uri) ja k one id en tuho am in en su o la h a p o lla (Berliini). T ä m ä n rinnalla vaikuttaa jo harm ittom alta F ran k fu rtissa tapahtunut 5 0 laboratorio sa m m a k o n vap auttam ine n ystävällisten k va a k huutojen saattam ina.

S u u rin o s a eläinten vapauttajista ei toimi e n ä ä pi­ loillaan. S a k s a s s a k u o le e 7 m iljoonaa eläintä v u o ­ sittain e lä in ko k e issa . Sa to ja laboratorioeläim iä (rot­ tia, hiiriä, k isso ja ja koiria) kidutetaan päivittäin "e d ist y k se n " vuoksi. M itä s a n o o laki: eläintä ei s a a satuttaa, vah ingoittaa tai a se ttaa k ärsim yksille alt­ tiiksi ilm an kunnollista syytä. T ä m ä n lain la v e u s s a a eläinsuojelijat turva utum a an y h ä vo im ak k aa m p iin otteisiin. Hallitusta syyte tään kin ei eläinten v a a n eläinkokeitten suojele m ise sta. V ä h e m m ä n aktiivin-

kin eläinsuojelijan o n todettava, että uu si lisä a se tu s ei v ä h e n n ä eläin kokeid e n m ä ä rä ä eikä e stä ta p a h ­ tuvia julm uuksia. E lä in k o k e id e n tarp eellisuud esta ollaan v äh intää n kahta mieltä. T o isa a lta ollaan sitä mieltä, että e läin kokeid e n a n s io sta ihm iset eivät joudu tuntem attom ien aineiden ensikokeilijoiksi; toi­ saa lta ta a s väitetään, että yli 9 0 % k oke ista o n to d is­ tettavasti tarpeettom ia (näin mm. S a k s a n eläinkoevastustajien liitto). M o n e t suojelijoista ihailevat e n g ­ lantilaisia sam a n m ie lisiä, jotka G u a rd ia n -le h d e n m u k a a n ovat eläinten v u o k si valmiit v a ik k a p a h o in ­ pitelem ään tai jop a ta p p a m a a n ihm isiä.

11

VALKO TAKKIEN K O K O U K S E S T A Riitta S a lm i

^ .b o r a to

2.

F E L A S A - s y m p o s iu m in

o h je lm a ju lk a is u n

ny

< r

^

S

2nd F E L A S A SYMPOSIUM MALMÖ,

'b

SW EDEN

J U N E 1 6 -2 1 , 1984

m

o UI

B. C a r ls s o n esitti k o ko u k se lle m yös, että antaisi julkilausum an, j o s s a ehdotettaisiin L D 50-kokeiden p oistam ista a m e rik k alaise n mallin m ukaan. T ä h ä n k o k o u s ei katson ut v o iv a n s a su o stu a , v a ik k a L D ^ kokeet tyrmättiin m uuten kyllä voim akkaasti.

S y v im m in t ä s s ä k o k o u k s e s s a m inuun vaikutti p u ­ he, jon ka piti W o lfg a n g S c h a rm a n n S a k s a n Liittota­

a lk u s a ­

n a t

P y s y ä k s e e n ajan tasalla koe-eläinsuojelijan on välttäm ätöntä pitää y h te yk siä tieteelliseen rinta­ m aan. T ä s s ä ta rk o itu k se ssa m atkustin M a lm ö ön , Ru otsiin 16 .-21.6. pidettyyn eu roo p p ala iste n koeeläintiedeyhdistysten k o ko u k se e n . S u o m a la is ia koe-elä ina la n ihm isiä oli paikalla kym m enkunta.

Heti e n s im m ä is e k s i oli ilahduttavaa todeta, että sellaisille aiheille kuin kipu, stressi, vaihtoehtom enetelm ät ja eettiset k ysym ykse t, oli varattu r u n s a a s ­ ti aikaa. L isä k si perustettiin neljä erillistä työryhm ää, joista y k si käsitteli p e lkä stä än ’’e u ta n a s ia a ” I. t ä s s ä y h te y d e ss ä koe-eläinten inhimillistä tapp a m ista (vaikuttaa u se in koetuloksiin). M u ita k o k o u k s e s s a käsiteltyjä p ääaiheita olivat koe-eläinten laatu, k a s ­ vatus, a n e ste sia , eri eläinmallit, ravitsem u s, fysio lo ­ g ia ja kirurgiset tekniikat.

K o k o s y m p o siu m in ajan s e u ra s in yllättyneenä, miten eläinten hyvinvointi otettiin esiin tärkeä nä a sia n a . Oli helppo u sk o a , että jo u k o s s a oli paljonkin tutkijoita ja eläinhoitajia, jotka vilpittömästi halusivat v ä h e n tä ä eläinten kärsim yksiä. O s a tästä k iin n o s­ tu k se sta eläinten hyvinvointia k ohtaa n oli kuitenkin tulkittava p e lkä stä ä n tieteen e d istä m ise n ä ja koeeläinsuojelijoiden rauhoittelem isena; v a ik u tu sva l­ tam m e m aailm alla o n lisääntynyt.

S y m p o siu m in a lu s s a P.D . W all piti m ielenkiintoi­ s e n e site lm än kivun tuntem ise sta ja ilm aisusta. H ä n esitti, että eläim et saattavat tuntea kip ua jopa he r­ kem m in kuin ihm inen. Eläinten käsittelyjä y k sin k e r­ taisetkin koetoim enpiteet sa a v a t a ik a a n stre ssire ­ aktioita e läim issä. K e sy t eläimet, jotka ovat g e n e e t­ tisesti so p e u tu n e e t ih m ise n lä snä oloon , tottuvat he lp om m in käsittelyyn kuin villit eläim et tai koerotat.

H e nkilökoh ta inen kontakti ihm ise n ja - k esyjen eläinten välillä v ä h e n tä ä eläinten stressireaktioita.

12

^ N O U X / ' 3 0<

"Kun F E LAS A perustettiin (Federation of European Laboratory Animal Science Associations), se perustettiin siksi, että monet meistä, jotka olemme jatkuvasti tekemisissä koe-eläinongelmien kanssa, tunsimme tarpeen luoda kansainvälisiä kontakteja koe-eläintieteen edistämisek­ si. Kyseisellä nuorella tieteellä on tärkeä merkitys lääketieteellisen ja biologisen tutkimuksen edistämisessä, silloin kun käytetään koe-eläimiä. Se lisää kokeiden luotettavuutta ja tarkkuutta ja parantaa eläinten käytön tehokkuutta. Tämän seu­ rauksena yhtä projektia kohden tarvitaan vähemmän eläimiä, mikä on tärkeää eet­ tisistä näkökohdista katsoen. Velvolli­ suutemme on pyrkiä arvostamaan koeeläintiedettä. ”

eläinkokeista, jo is s a eläinten kip ua ja tu sk a a olisi voitu lievittää to ise nlaisella tekniikalla. K ip u a lievit­ täviä aineita a n n e ta a n rutiininom aisesti vain s u u ­ remmille eläimille (ku in k ah an o n ?), kun ta a s pienet jyrsijät, joita s e n tä ä n eniten käytetään, jäävät ilman lievitystä.

Eläinkokeita v o id a a n inhim illistää m o n is s a ta­ p a u k sis s a : rokotteiden tehoa te sta ttae ssa ja ihm i­ s e n tauteja tutkittaessa sa ira u d e n loppuvaiheita v o id a a n helpottaa, toksisu u ste ste jä v o id a a n rati­ o n a liso id a jne. L o p p u s a n o is s a a n J. H a m p s o n vaati tutkijoita m yön täm ään , että eläim et tuntevat kipua ja tu sk a a ja ryh tym ään toim enpiteisiin eläinten k ä rsi­ m y k s e n elim inoim iseksi.

V a rsin a ise lle koe-eläinsuojelijallekin oli varattu esite lm ä aika a k o k o u k se ss a . R u o tsin koe -e lä in su o je luyhd istykse n puheenjohtaja Birgitta C a r ls s o n p u ­ hui eläin kokeista m o ra a lise n a ja yh te isk u n n a llise n a k y sy m y k se n ä : ’’Eläinsuojelijat katsovat, että tieteel­ liset toiminnat, jo is s a käsitellään koe-eläim iä, on alistettava y le ise e n k e sk u ste lu u n ja p ä ä tö kse n te ­ koon. K au p allisten m yrkyllisten y h d isteid en käyttö o n sijoitettava suu rem p iin yhteiskunnallisiin k e h y k ­ siin. Y h d iste id e n vaikutukse t ihm isiin, eläim iin ja ym p ä ristöö n ovat niin suuret, että tieteellisen yhtei­ s ö n ulkopuolellakin o n ryhdyttävä toim enpiteisiin haittojen v ä h e n tä m ise k si ja elim inoim iseksi.”

E rä ä n norjalaisen k u v a u s siitä, miten rotat h u u s i­ vat k a u h u issa a n , kun niiden tovereita tapettiin s a ­ m a s s a h u o n e e ssa , sa i a ik a a n m ielenkiintoisen yleisö p u h e e n v u o ro n . E r ä s toinen tutkija p a h e k su i voi­ m a kk a asti tällaista koetta, j o s s a eläim et olivat joutu­ neet turh aan kärsim ä än , ja h ä n esittää kantanaan, ettei v a s t a a v a n la is ia s e lo stu k sia sa is i ku u lu a tie­ te e llisissä k o k o u k sis s a . T ä s tä silm in n ä h d e n n ä r­ k ä sty n e e n ä norjalainen tutkija vaati y le isö ä otta­ m a a n huom ioon, että h ä n o n tiedem ies, ja kiinnittä­ m ä ä n huom iota h ä n e n ty ö n sä T I E T E E L L I S E E N a r­ voon.

K uten olettaa voikin, kivusta ja stre ssistä puhutta­ e s s a tuli esiin m uitakin epäm iellyttäviä kokeita, k u ­ ten perinteiset kuu m alle levylle asettam iset (tehty mm. kissoilla) ja hän nä n n ip istyssyste e m it. U se im ­ mat tutkijat tä ssä k in k o k o u k se ss a , jon ka u sk o isin o le va n h iu kan n orm aaleja tieteellisiä sy m p o siu m e ja "in him illisem pi”, puhuivat kylm än a siallisesti noista v a rsin julm ista kokeista.

V a ihtoehtom enetelm ät tyrmättiin t ä s s ä k o k o u k ­ s e s s a lä h e s täydellisesti, m ikä on toisaalta y m m ä r­ rettävää, k o sk a osanottajat itse hankkivat e lan to n sa n im e n o m a a n k oe-eläinten avulla. T o isa a lta pelkään kyllä itsekin, että m e koe-eläinten suojelijat luotam ­ m e liikaa vaihtoehtom enetelm ien m ahdollisuuksiin.

E h k ä m e idän pitäisi t ä s s ä v a ih e e s s a keskittyä niihin menetelm iin, jotka v äh e n tä vä t eläin kokeide n tarvet­ ta, vaikkeivat niitä k o k o n a a n korvaisikaan.

Paljon puhuttiin m y ö s e läin kokeide n inhimillistä­ m isestä. Judith H a m p s o n R S P C A : n (englantilainen eläinsuojelujärjestö) e lä in k o e o sa sto sta kiinnitti e s i­ t e lm ä s sä ä n erityistä h u om iota tähän seik ka an . H ä n antoi esim e rkke jä äskettä isistä englantilaisista

savallasta. Itse tutkijana h ä n kertoi o le v a n s a hyvin kiinnostunut tieteellisistä ongelm ista, mutta että vii­ m e v u o s in a h ä n e e n olivat y h ä s y v e m m in vaikutta­ neet koe-eläinsuojelijoiden ponnistelut koe-eläinten auttam iseksi. H ä n siteerasi mm. Albert Sc h w e ize ria ja oli sitä mieltä, että suh tautum alla e lä m ä ä n uu d el­ la, e kolo gisten vaa tim u sten m u ka ise lla tavalla, joka johtaisi tiettyihin m ateriaalisiin rajoituksiin, use at eläinkokeet tulisivat tarpeettomiksi.

K o k o u k se n jälkeen yleisöllä oli m a h d o llisu u s v ie ­ railla kolm ella suu rella laitoksella K ö ö p e n h a m in a n lähistöllä. Yhtiöt (M o lle ga a rd B re e d in g C en tre Ltd, S c a n b u r Ltd ja S c a n to x Biological Laboratory Ltd) k u sta n siva t kaikki m atkat R u o tsista T a n s k a a n ja tar­ josivat ruoat ja juom at eli m istä än kö yh istä firmoista ei ole k y sy m y s. E n s in mainittu tuottaa SP F -e lä im iä , jotka k asva te ta an steriilisti m u ovikup u je n sisällä, ja s e n kapasiteetti o n 8 0 .0 0 0 eläintä.

S c a n b u r kehittelee koe-elä inh äkke jä ym. välinei­ tä ja S c a n to x p u o le sta a n k e rsk u u o le v a n s a S k a n d i­ na v ia n a in o a yksityinen laitos, joka tekee s o p im u k ­ s e s ta to ksiko lo gisia tutkim uksia.

T a n s k a n m a a lla tehty kiertokäynti laski m in ua m a a n tasalle niistä ylevistä tunnelm ista, jotka oli sa a n u t itse k o k o u k se ss a . T a ju sin entistä se lv e m ­ min, miten suu ri taloudellinen m erkitys eläinkokeilla o n m onille piireille. S e n lisäksi, että kaup allinen toi­ m inta on lisännyt eläin kokeid e n m äärää, ovat m y ö s eläinkokeet itse tavallaan rakentaneet ym pärilleen uu d e n la ista kaupallista toimintaa, kuten juuri h ä k ­ kien v a lm istu s jne. Kuitenkin k o k o u s jätti m inuun su u re n optim ism in: o n y h ä e n e m m ä n ihm isiä, jotka uskaltavat p u h u a eläinten oikeu ksista, ja jotka s a a ­ vat m uutkin ajattelem aan uudella tavalla.

O S O IT T E E N M U U T O S

A D R E S S F Ö R Ä N D R iN G

O n k o o s o itt e e si m u u t tu n u t?

K iin n it ä v iim e k si s a a m a s i lehden o s o ite lip u k e tälle lo m a k ke e lle ja ilm o ita u u s i lä h io so itte e si ja p o s tin u m e ro s i.

Palau te ta an o s.

H a r d u bytt a d r e s s ?

V a r go d , fäst a d re s s la p p e n frän den s e n a s te t id n in g e n pä d e n n a blankett o c h m e d d e la d in nya h e m a d re s s o c h ditt p o stn u m m e r. S ä n d e s tili

K oe-e läinten suojelu ry M ä ke lä n k a tu 8 0 0 5 5 0 H elsinki 5 5

F ö rsö k sd ju re n s v ä m r.f.

B a c k a s g a ta n 8 0 0 5 5 0 H e lsin g fo rs 5 5

ta a p a h a n . J a s e h y v ä lä h te e m e is tä jo k a is e s ta , its e

LUKIJAPOSTIA

k u s ta k in ,

le s ta , o le m m e a ja n

F Y S IO L O G IS K A IN S T IT U ­ T IO N E N I N Ä R B L IC K Vid ett b e s ö k p ä d en f y sio lo g isk a Institutionen var det intre ssant att konstate ra det v ä n lig a bem öta de s o m tillföll en. M a n h a d e svärt att k o m b in e ra det m ed d en v e te n sk a p lig a fo rsk n in g e n s o m b e d rivs i ifrä g a v a ra n d e anstatt. H ä r u tsättsd ju rfö rfö rsö k, s o m otvivelaktigt kan k allas för stre ssa n d e , sm ä rtsa m ma. K a n s k e är det frä ga o m en försvarsreaktion s o m träder i kraft föt att b a la n se ra de n inre sa m v e tskonflikten s o m u p p k o m m e r i s a m b a n d m ed försöken.

H ur s o m helst - v ä r g u id e indelad e a n sta lte n s fo rsk n in g sv e rk sa m h e t i fern linjer. D e n ho rm on olog is k a linjen, smart-, s y n - o c h s ö m n fo rsk a n d e linjen (h järnforskning) o c h tili sist linjen s o m utforskar blod kärlssjukd om ar.

H o rm o n o lo g isk a a vd e ln in ge n b e s ä g vi inte. Detta b erod d e p ä d e h y g ie n isk a kraven. H ä r a n v ä n d s m e st rättor o ch m ö s s m e n ä ve n katter. D ju re n s horm o n b e stä n d k a rtlä ggs vid olika m edvetandetillständ, vilketinnebär att djuren utsätts för olika situationer, t.ex. b e röva n d e t a v sö m n , s o m direkt inverkar p ä ho rm onfram ställningen, s o m i sin tur re gistrera s m.h.a. blodprov. V id d e n n a a vd e ln in g utfors ä ve n h o rm o n e r s o m kü n d e v a ra a v intre sse för industrin.

L ä k e m e d e l för b lo d k ä rlssju k d o m a r u tp ro va s p ä hundar. Syftet är att registrera hur olika preparat in­ ve rk a r p ä blodkärlen vid olika doserin ga r. F ö r detta h a d e m a n anskaffat t op p enm od ern apparatur, v a r s v ä rd e u p p g ick tili flera h u nd ra tusen. H u n d a r so m fö rb ru k a s up p gärtill 10 0 st. ärligen.

M e d onn. ap paratur uppm ättes ä ve n s.k. a ktio n s­ potentialer s o m u p p k o m m e r vid t.ex. sm ärtförnim m elser. A p o r (i v is s utsträckning frivilliga m ä n n isk o r) utsätts för p ro vb orrn in ga r i tänderna. Syftet m ed detta är att utreda aktio n sp o te n stia le n s art o c h utv e c k la sm e to d e r s o m sku lle hindra u p p k o m ste n a v sm ärta vid tandingrepp.

Sö m n -fo rs k n in g g e n o m fö rs m ed katter, s o m försetts m e d elekrtoder inplanterade i hjärnan. G e n o m att m äta E E D -k u r v a n vid olika m edvetandetillständ ka rtlä g g s olika hjärnregion ers funktion. P ä m o tsva ra n d e sätt g e n o m fö rs syn-forkning p ä blindföddaapor (m en a v allt att d ö m a ä v e n p ä a p o r s o m förblindats!) m e d syftet att fö rsö k a äterställa s y n e n g e n o m a n p a s s n in g a v hjärnregioner för bildinformation.

Antalet a p o r s o m fö rb ru k a s ärligen u p p g ä r tili ett tiotal. D e s s a im porteras n ä rm a st frän Thailand.

Sjä lva djurstallarna p ä anstalten fö re v isa d e s o s s inte. A n ta g lig e n för att d ä r i o c h för sig inte fin n s nägot a v v ete nskapligt värd e s o m a n to g s intre ssera o ss.

Fritt översatt uttryckte g u id e n fo rk n in g sa n d a n pä F y sio lo g is k a Institutionen p ä följande sätt: ’’F a stä n resultaten a v all v ä r m ö d a m e d fo rsk n in g e n u p p g ä r tili e n d a st tvä sid o r n y fakta i d e n ärliga m e d ic in sk a journalen, k a n vi d o c k gratulera o s s för att för v ä r del h a utökat m ä n n isk a n s k u n sk a p e r o ch p ä s ä sätt ha fort utvecklingen vid a re .” Intet s a g t o m djuren och d e ra s lidande. H ä rfin n e r m e d lid an d e tydligen ingen plats. F r ä g a n d yk e r upp: "V a d g ö r du fastän du vinne r h e ia världen, m e n förlorar s jä le n .?”

Felix N y b e rg

14

F Y S IO L O G IA N L A ITO S V ie ra ille ssa m m e F y sio lo g ia n laitoksella oli m ie­ lenkiintoista todeta kuin ka ystävällisesti m eidät otet­ tiin vasta an . T ä m ä y stä v ä llisy y s oli v a ik e a yh d istää niihin eläinkokeisiin, joita laitoksella suoritetaan.

N ä m ä kokeet kun o vat kiistäm ättä s tr e s sa a v ia s e k ä tuskallisia. E h k ä k y s y m y k s e s s ä on jonkinlainen vastareaktio, jolla s a a d a a n om atunto puhtaaksi.

Oli miten oli - o p p a a m m e jakoi laitoksen tutki­ m u stoim in n a n 5 eri linjaan: H orm onitutkim us, kipu-, n ä k ö - ja unitutkim us (aivotutkim us) s e k ä v e risu o n i­ sa ira u k sie n tutkimus.

H o rm o n o lo g ise lla o sa sto lla e m m e käyn eet hygienislstä syistä. T ä ällä käytetään lähinnä hiiriä ja rottia mutta m y ö s kissoja. T a rk o itu k se n a o n kartoittaa eläinten h o rm o o n ik o o stu m u s eri tajunnantiloissa, m ikä tarkoittaa että eläim et altistetaan erilaisille tilanteille, jotka s u o ra a n vaikuttavat ho rm on iko ostum u kse e n . T ä m ä m itataan ottam alla a ika ajoin veri­ näytteitä. M y ö s teolliseen tuotantoon soveliaita hor­ m oneja tutkittiin. L ä ä k k e e t v e risu o n isa ira u k sia v a r­ ten testataan koirilla. T a rk o itu k se n a o n selvittää kuin ka eri lääkkeet vaikuttavat verisuo niin eri a n ­ n o ksina . T ä tä varten oli hankittu huippum oderneja laitteita, joiden a rv o oli m onta sa ta a tuhatta. Koiria kulutetaan n. 1 0 0 v u o d e ss a .

S a m a lla laitteistolla m itataan m y ö s aktiopotentiaaleja, jotka m u o d o stu va t kipua istim u k se n yhtey­ d e s s ä . A pin oita (m y ö s v a p a a e h to isia ihm isiä) altis­ tetaan ham paitten koeporauksille, joitten tuloksina syn tyviä aktiopotentiaaleja sitten tutkitaan. Tietojen perusteella kehitetään m enetelm iä kivun e stä m i­ s e k s i h a m m a sh o id o n yh te yd e ssä .

U nitutkim usta suoritetaan kissoilla, jotka v a ru ste ­ taan aivoihin sijoitettavilla elektrodeilla. E E G - k ä y rän m ittauksilla eri tajunnantiloissa, kuten un e n riis­ to, (vrt. horm onitutkim us) s a a d a a n kartoitettua eri aivolohkojen toimintaa. A iv a n sa m o in suoritetaan näkötutkim usta apinoilla, jotka ovat syn ty m ä stä ä n s a a k k a olleet so ke ita (mutta kaikesta päätellen m y ö s apinoilla, jotka o n sokeutettu!) tarkoitukse na yrittää palauttaa n ä k ö sopeu ttam alla tietyt aivolo h­ kot kuvainform aatiolle. Apinoita kulutetaan vuosittain n. kym m enkunta. Näitä tu od a an m a a h a n use im m ite n T h a im a a sta .

L a ito k se n eläintallit jäivät näkem ättä. T o d e n n ä ­ köise sti siitä syystä, ettei siellä oletettu ole va n m i­ tään tieteellisesti k iin n o sta v a a nähtävää.

V a p a a sti kää nn ettyn ä ilmaisi o p p a a m m e tutkim u sh e n g e n F y sio lo g ise lla laitoksella se u raa vasti: "V a ik k a pon n iste lu m m e tutkim usten p a ris sa johta­ vat tuloksiin, jotka y h te e n sä m u o d o sta va t vain pari s iv u a jo k a v u o tis e s s a M e d ical J o u rn a lissa , voim m e onnitella itse ä m m e siitä hyvästä, että o le m m e o m a l­ ta o sa lta m m e lisän ne et ih m ise n tietäm ystä ja siten vieneet kehitystä etee npäin.” Ei s a n a a k a a n eläim is­ tä ja niiden kärsim yksistä. T ä ä llä ei tunnu löytyvän sijaa m yötätunnolle. H e rä ä k y sy m y s: "M itä teet v a ik k a voitat m a ailm an kun kadotat s ie lu s i? ”

s in u s ta

ja

m in u s t a .

m a a ilm a n . N iin k a u a n

M e

v o im m e

m u u tta a

k u in ta is te le m m e h y v ä n p u o ­

v o ito n p u o le lla . M u tta o n o lta v a k o k o

v a r u illa a n . J a e t e n k in n y t, k u n a ik a a o n n iin v ä ­

h ä n , v o im a t o n k e r ä ttä v ä y h te e n . R u k o ile m in e n a u t ­ ta a . J a m y ö s s u o r a la

to im in t a . I h m is t e n t ä y t y y o p e t e l­

ra k a s ta m a a n .

S in ä p o h d it a s io ita j a

lä

tie llä . S in u lla

ta a n . v o in

M itä

tu le e

k e rto a

lä , j o t t a jo n k a

m ie le n

s in u lle ,

p ä ä s tä k s e m m e

h a lu a is it a u tta a -

o n k a ik k i s y y t e lä ä , s illä k e h ittä m is e n

e tte m m e

ta k a is in

o p p is im m e jo ta k in .

v o i o p p ia

a in o a s ta a n

S e

ta a

e lä

tä s s ä

tu r h a a n

O le m m e

o n jo ta k in r u u m iin

s a . J o s e m m e k o e p im e y ttä , k u in k a

ta r v i­

a b s u r d iu te e n ,

s u in k a a n

k u o le m a a n .

o le t h y v ä l­ s in u a

tä ä l­

s e lla is t a , k a h le e s ­

v o im m e tu n n is ­

v a lo n ?

L ä m p im in

te r v e is in , R .

V e s a n e n

El K IIH K O ILL A

F IL O S O F IS IA P O H D IN T O J A H y v ä R. V e sa n e n , kiitokset yritykse stä v asta ta 2/ 8 4 -le h d e ss ä k ysym yksiini. Mutta juuri tilanahtaus a ik a a n sa i sen, että en ikävä kyllä sa a n u t kuulla m i­ tään uutta.

M ie lestäni "e lä m ä ä ku o le m a n varjolla” on julmaa.

Ei kai sitä voi k u k a a n muuttaa. O n so p e u d u tta va ja yritettävä p a ra n taa e d e s m aailm aa...

O le n pahoillani siitä, ettei tilaa riittänyt, sillä juuri täm ä k y s y m y s on v ie m ä s s ä m inulta halun elää.

N aurettavan filosofista, v a i? O n se.

Tiesin, että tarttuisit siih e n lajienhävittäm iskohtaan. O le n kyllä tietoinen siitä - e h k ä s e v ain lip sa h ­ ti.

Tiedättekö, m ihin johtaa m ielen kehittäm in en?

P a lu u s e e n J u m a la n yhteyteen. S e h ä n o n absurdia.

"E lä m m e ", jotta p ä ä sisim m e takaisin "k u o le ­ m a a n ”?

"M ik ro b i” T e r v e h d y s ta a s , M ik r o b i!

Ilm e is e s ti a ik o je n a lu s s a k a ik k i la jit e liv ä t s o v u s s a k e s k e n ä ä n , n u k k u a

k u k a a n

la m p a id e n

e i s y ö n y t k e tä ä n ,

v ie r e s s ä ja

s u s i s a a tto i

ih m in e n k ä y s k e n n e l­

lä y h d e s s ä le ijo n ie n k a n s s a . M a a p a llo m m e o li p a r a ­ tiis i.

M u tta

jo s s a k in

v a lla n ih m is e s tä ja

v a ih e e s s a

ilm e is e s ti p a h a

k o k o m a a ilm a s ta j a

s a i

k a ik k i m u u t­

tu i. S i k s i k a i e lä m ä o n n iin j u lm a a .

P a h a lla

o n

is o

o te

m a a ilm a s ta m m e ,

m u tta

n iin

Paperille pantuja ajatuksia, kun ei ollut k e s k u ste ­ lu ku m p p a n ia lähettyvillä. Voi, m iksi pitää olla s y d ä ­ m ettöm iä ihm isiä niin paljon t ä s s ä m a a ilm a ssa . N yt­ kin juuri yritin k e sku ste lla koe-eläim istä y h d e n s e l­ la ise n k a n ssa , mutta on nistu iko - ei. H ä n vain ru p e­ si jankuttam aan, että o n k o s e sitten parem pi, että ih­ m iset kärsivät. Ih m isiä h ä n s a a rääkätä... E i koeeläim et kärsi... M istä h ä n s e n tie tä ä? K o s k a a n ei h ä n ole asiallisesti pystynyt k e sk u ste le m a a n koeeläim istä. Ei h ä n p ysty kyllä k e sk u ste le m a a n m u is­ tak aa n asioista, joista toinen o n eri mieltä. H ä n kiih­ koilee aina.

Toivottavasti en itse k o sk a a n ru p ea kiihkoile­ m a a n koe-eläim istä. Kiihkoilu o n p ahasta. A sia lli­ nen k e sku ste lu varsin kin koe-eläinten käytön p u o ­ lestapuhujien k a n s s a o n antoisaa.

T u lisip a a ika jolloin ei olisi koe-eläim iä, v a a n ihm i­ set ja eläim et eläisivät k e s k e n ä ä n rauhallista rin­ na k ka ise lo a . Ei ihm isellä ole oikeutta rääkätä ke­ tään.

N im im erkki S y d ä n vielä tallella

V IIM E IN E N A R M A H D U S O n k o lem m ikkisi parantum attom asti s a ir a s ? O le n kuullut koirasta, jolta valui u lo s tulehtunut kohtu e n ­ nen kuin s e lopetettiin. N ä h n y t koiran, joka nukutuspiikin s a a d e s s a a n oli sy ö p ä k a sv a im ie n peittämä.

E ik ö m a a ilm a s s a jo tarpeeksi m oni eläin k ärsi ih m is­ ten v u o k s i?

M ik si n ä m ä ihm iset eivät a rm a h d a e lä im iä ä n ?

Sik sik ö , että he ajattelevat e läim e n edelleen nautti­ v a n e lä m ä s tä ä n ? Ei, he tietäm ättään tai tiedostaen p elkäävät o m a a su ru a a n , ha lu ava t viim e ise e n asti välttää m e n e ty k se n kohtaam isen .

N ä in pien en terrierin v a ip u va n vaviste n ikuiseen un e e n vie ra an m ieh en sy lissä , p a iskatta va n m u o vi­ säk kiin ja sitten kaatopaikalle. K o s k a om istajat eivät olisi "k e stä n e e t” s e n saa ttam ista viim eiselle m at­ kalle.

E n n e n viim eisen piikin p a in a utum ista o m a a n k a ­ niinini v a lk o ise e n turkkiin s e työnsi p e h m e ä n ruu­ m iin sa lujasti kainalooni. S e oli kiitos e lä m ä stä ja KUO LEM ASTA.

k a u a n k u in o n o le m a s s a y k s ik in h y v ä ih m in e n , m e il­ lä

o n

to iv o a .

V a lo v o it t a a a in a p im e y d e n . H y v ä

v o it­

T iin a Leh ikoin en

TULE MUKAAN NIMENKERUUSEEN:

El LD5o-TESTILLE! L D 50-testiä käytetään myrkkyjen tutkimiseen. S e on epäluotettava ja koe-eläimille tuskallinen testaustapa.

LD 51 J on ain eid en m yrkyllisyyd en m ittaam iseen käytetty testi. Siinä eläin p unni­ taan ja te s tia in etta m itataan tietty m äärä suh teessa eläim en painoon. K o e-eläim il­ le (yleen sä 50-100 kpl) an n etaan sellain en kerta-annos, jo n ka pitäisi tappaa 50% eläim istä. S iis esim . 100:sta h iirestä an n o ksen tulisi tap p aa 50, jo tta annos olisi o i­ kea. N äin saad aan Lethal D o se 5 0 -arvo. (Lethal Dose = kuo lettava annos) aineet, jo id en LD 5 0 arvo on pien em p i kuin 50 m g ruum iin p ainokiloa kohti ovat hyvin m yr­ kyllisiä ja aineet, jo id en LD 5 q-arvo on suu rem pi kuin 1000 mg ruum iin paino kilo a kohti o vat lähes m yrkyttö m iä. T esti tu le e teh d ä kah d elle eläin lajille (esim . rotta ja koira).

BEA UTY VVITHOUT CRUEL TY, BWC-kosmetiikkasarjan tuotteita ei testa­ ta eläimillä, eikä niiden valmistuksessa käytetä muita eläinkunnan tuotteita kuin mehiläisvahaa ja lanoliinia. Tuotteet ovat korkealaatuista luonnonkosmetiikkaa, jo ­ ta myydään Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Australiassa.

Suomessa BWC-kosmetiikan maahan­ tuoja on KINKAJU OY, jonka kaikki osak­ keet omistaa Koe-eläinten suojelu ry. Yh­ tiön tuottama voitto käytetään yhdistyk­ sen toimintaan ja stipendeinä vaihtoehtotutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Ostamalla BWC-tuotteita tuet eläinsuojelutyötä ja voit olla varma tuotteiden turval­ lisuudesta ja korkeasta laadusta.

KINKAJU OY K a u n e u tta ilm a n e lä in k o k e ita

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA

TILAA NYT! JÄSENALENNUS 20 %

B E A U T Y W IT H O U T C R U E L T Y -kosm etiikka sarjan h in n as to syysk uu 1984 I H O N H O IT O S ir e e n in k u k k a k ä siv o id e 12 0 ml S ire e n in k u k k a p u h d istu sv o id e 5 0 g A u rin g o n k u k k a v e n h ä v o id e 5 0 g K o st e u sv o id e 5 0 g A v o c a d o sa tiin ik o ste u sv o id e 12 0 ml K u rk k u p u h d istu sm a ito 1 2 0 ml R u u su n te rä le h tik a sv o v e si 1 2 0 ml K a s v o n a a m io 1 0 0 ml K uorin tavoid e 1 2 0 ml Y o la n d a vartalovoid e 1 2 0 ml Y o la n d a talkki 1 0 0 g M E IK K IV O IT E E T 25 b P e a c h B lo o m H o n e y B e ig e A s h B e ig e M isty R o s e C o ffe e B e ig e S u n B e ig e

4 0 ,4 5 ,5 5 ,5 5 ,5 4 ,4 9 ,4 7 ,4 5 ,5 5 ,4 4 ,3 4 ,4 0 ,-

P E IT E K Y N Ä

3 4 ,-

K IV IP U U T E R I, läpikuultava 1 6 g I R T O P U U T E R I, läpikuultava 2 0 g

3 8 ,5 4 ,-

H U U L IP U N A T Chilli R e d P e o n y P a s s io n C o o l C lo v e r T a n sy T e ase P op p ysho ck Tulip T o u c h P e a c h D re a m Rebel R o se F o x lo v e F e v e r S u g a r Plum F u c h sia Fire W ild O rch id K o a la R u s tic B ro w n Ice d M e lo n

3 2 ,-

T A R J O U S H U U L IP U N A T T ru e P in k B urnt O r a n g e

20 ,-

H U U L IK IIL T O

2 4 ,-

H U U LTEN RA JA U SKYN Ä T P in k Red P lu m B ro w n

2 5 ,-

K Y N S I L A K A T 13 ml Chilli R e d P e o n y P a s s io n C o o l C lo v e r T a n sy T e ase Pop p ysho ck Tulip T o u c h P e a c h D re a m Rebel R o se F o x lo v e F e v e r S u g a r Plum F u c h sia Fire W ild O rch id K o a la Neutral

3 2 ,-

K Y N S I L A K A N P O I S T O A I N E 5 0 ml

3 0 ,-

P O S K IP U N A T Sh im m e r S u g a r A lm o n d S u n C o ld Ro se tta T a w n y W h isp e r H ot C h e sn u t

3 2 ,-

P O S K IP U N A K Y N Ä T C lo v e r S o rb e t P e a c h Frost R o s y G low

4 5 ,-

L U O M IV Ä R I T C ro c o d ile T e a r s D o v e B lu e B lu e R o s e B lu e F o x S h y Seal S ilv e r Birch Jade K o a la B a rra c u d a Lovebird G re e n Fin ch M int H a z e F la m in g o Flirt A u tu m n B ro w n G in g e r C a t T im b e r W olf C o ld e n O riole C h a m e le o n T ig e rs E y e C h a m p a g n e H ighlighter

3 2 ,-

L U O M IK Y N Ä T Q u a rts Opal S a p p h ire A m e th y st Jade Topaz T u rq u o ise O live G re e n Lilac

3 4 ,-

R IP S IV Ä R IT M u st a R u ske a H a rm a a L a iv a sto n sin in e n

3 2 ,-

KULM AKYNÄT M u st a R u ske a

1 8 ,-

RAJAU SKYN ÄT M u sta R u ske a H a rm a a

1 8 ,-

E A U D E C O L O G N E 5 0 ml H o n e y M ist M oon R o se

4 5 ,4 9 ,-

M IE H IL L E A u re liu s partavesi A u re liu s roll-on deodorantti

7 0 ,2 6 ,-

D E O D O R A N T T I 3 0 ml roll-on B e a (U n ise x) M a d o n n a Lily Y o la n d a

2 2 ,2 2 ,2 6 ,-

S H A M P O O T 15 0 ml L o o tu k se n k u k k a (norm aalit hiukset) R o sm a riin i (ra sv a ise t hiukset) M anteliöljy (kuivat hiukset) H e n n a , värjääm ätön H e n n a H oitoaine, värjääm ätön

2 6 ,2 6 ,2 6 ,2 8 ,5 3 ,-

M Ä N N Y N H A V U V A A H T O K Y L P Y 1 5 0 ml

< '•

Y O L A N D A K Y L P Y Ö L J Y 12 0 ml

5 0 ,-

SY K SY N U U TU USTU O TTEET

KAJALKYNÄ M u st a L a iv a sto n sin in e n

34,18,

M e ikk ikyn ie n teroitin

2 8 ,-

H A J U V E D E T 7 ml A m a ra n th C alista Y o la n d a

52,96,96,-

H e n n a H iustenhoitokuuri

63,-

H U U L IP U N A K Y N A T M a llo w Pink R e d Hot P in k H ot C o p p e r Burnt Brick Soft Toffee P lu m Julep

34,-

L U O M IV Ä R IK Y N Ä Violet

Tee tilau ksesi tällä liitteellä, alleviivaa h alu am asi tuotteet ja m erkitse kappalem äärät, tai soita 90-736 405.

Toim itam m e tuotteet postitse, hintoihin lisätään postikulujen lisäk si toim ituskulut 5 ,Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan allekirjoitus.

J ä s e n n r o ___________________

T IL A A J A

O S O IT E

2 6 ,-

________________________________________

P U H ___________________________A L L E K I R J O I T U S

H l KINKAJU OY Kauneutta ilman eläinkokeita

M äkelänkatu 8,00550 H elsinki 55, puh. 90-736 405.

3 4 ,-

T E E IT S E L L E S I N A A M A R I R A U H A N M A R S S IIN !

L IIM A A K A R T O N K IA T A A K S E J A L E IK K A A IRTI.

KINKAJU OY Kauneutta ilman eläinkokeita

M äkelänkatu 8, 00550 H elsinki 55, puh. 90-736 405.

LD50-m en etelm ä on yleinen. Sillä testataan esim . lääkkeitä, p u h distusaineita, ko sm etiikkaa (etenkin h u u lipunia) ja yleen sä aineita, jo id en vu odaan kuvitella jo u tu van esim . ihm isen suuhu n ja sitä kautta elim istöön. Testattava aine voidaan antaa e läim elle m onilla eri tavo illa esim . p akko syö ttäm ällä, ru isku ttam alla ihoon, p ako ttam alla eläin h en g ittäm ään ainetta. T äm ä on tu skallin en ku olem a lu kem at­ to m ille eläim ille vuosittain.

LDsotestiä on kritisoitu viim e vu o sin a ym päri m aailm an. Mm . to ksiko lo g ian (m yrkyllisy ystu tkim u s) asian tu n tija, sveitsiläinen professori G erhard Zbin den tyrm äsi ’’A rch ives of T o x ic o lo g y ”-leh d essä 47/81 LDgp-testin täysin. H änen m ie­ lestään testi on tieteellisistä, talo u d ellisista ja eettisistä syistä p oistettava käytö s­ tä. A inoastaan erittäin m yrkyllisten ain eid en testau kses sa se saattaa hänen m u­ kaansa pu o lu staa p aikkaansa. M yös a m e rikk alaiset viran o m aise t (m m . Food and D rug A d m in istratio n ) ovat hiljattain e s ittän eet kan n an o tto n aan , että LD50-testin käytöstä tulisi luopua sen väh äisen tieteellisen arvon vuoksi.

P o h jo ism aiset eläin ko keita vastu stava t yh d istykset - m ukana K oe-eläinten S uojelu ry - ovat äskettäin ved o n n eet m aid en sa h allituksiin turhien ja tu skallisten eläin ko keid en väh en täm ise ksi P o hjoism aissa. N äihin ko keisiin kuuluu m yös LDso-testi ja sen p o istam inen käytöstä epälu o tettavien tulosten vuo ksi on erillise­ nä kohtana P oh jo ism aisille hallitu ksille läh etetyssä kirjelm ässä.

Tu e sinäkin ”Ei L D ^ te s tille ” -kam p an jaam m e ja kerää nim iä lääkin tö h allitu k­ selle lähetettävään n im ilistaam m e. N im ilista on keskiaukeam alla. T ule m ukaan taistelu u n eläin ten oikeu ksien puolesta.

KYLLÄ VAIHTOEHDOILLE! A ineid en m yrkyllisyyttä vo id aan testata m uullakin tavoin kuin eläim illä. T e s ­ tausta on suoritettu esim . b akteerien, kudosten, solujen, tieto ko n eid en ja jopa si­ pulien avulla. M onessa tap au ksessa näm ä keinot - ja varsinkin niiden y h d is te l­ m ät - an tavat lu o tettavam p ia tu lo ksia kuin eläin ko kee t ja ovat m yös halvem pia.

E läin ko keet eivät o le ratkaisu nykyajan sairauksiin. M e e läm m e m onien sellais­ ten kem iallisten ain eiden keskellä, jo ita ilm an olisim m e varm asti terveem piä.

S yöm m e, h en g itäm m e ja käsittelem m e m yrkkyjä. M yrkyllisy ystestau s eläim illä antaa ihm isille valh eellisen tu rvallisu u d en tu n teen ja saa heidät u skom aan, että eläin kokein testatu t ain eet ovat vaaratto m ia. T estattavan aineen vaiku tu s ei kui­ ten kaan ole välttäm ättä sam a ihm isen ja eläim en elim istö ssä. Näin ihm inen itse jo u tu u kin viim e kädessä to im im aan ko e-eläim en ä ja sairastuu. T o d isteen a tästä ovat esim . erilaisten allerg io id en ja syövän jatku va lisääntym inen. Näitä sairau k­ sia aih eu ttavat ain eet on varm asti testattu eläim illä m oneen kertaan. O vatko e läin ­ ko keet siis to d ella tarp eellisia ? M eidän m ielestäm m e eivät!

HUOM! N IM E N K E R U U LISTA T TU LE E PA ­ LA U TTA A Y H D IS T Y K S E N T O IM IS ­ T O O N V IIM E IS T Ä Ä N 20.10.-84.

T A R V IT S E M M E A P U A S I! K E R Ä Ä M ­ ME N IM IÄ ” EI LD 50-T E S T IÄ ”-L IS T O IHIN ELÄ IN TE N VIIK O LLA . JO S VO IT A U TTA A , O TA Y H TE Y TTÄ T O IM IS ­ T O O N . N IM E N K E R U U T E M P A U S ON H E LS IN G IS S Ä 13.10. T IE T O JA K E­ R Ä Y K S E S T Ä M U ILLA P A IK K A K U N ­ N ILLA S A A T A L U E O S A S T O JE M M E V E T Ä JIL T Ä (N IM E T JA O S O IT T E E T T Ä S S Ä LE H D E S S Ä ). N IM IÄ VOI T IE ­ TY S TI K E R Ä TÄ M U U LLO IN K IN KUIN JU U R I E LÄ IN TE N V IIK O LLA , M U TTA LIS TA T TU L E E P A L A U T T A A V IIM E IS ­ TÄ Ä N 20.10.

L E IK K A A IRTI J A P O ST IT A !

Haluan □

liittyä jäseneksi

□

nim enkeräyslistoja L D 50-testiä vastaan

n im i:................... os: ....................

RAPORTTI IIAPEA:N JOHTOKUNNAN KOKOUKSESTA LONTOOSTA H a n n e le L u u k k a in e n

K an sain välisen elä in ko k eita va s ­ tu s ta va n järje stö n IA A P E A :n (In te rn a ­ tional A sso ciatio n A g ain st Painful Exp erim en ts on A n im als) jo h to k u n n an ko ko u s pidettiin tän ä vu o n n a Lon­ to o s sa 30.7. K o e-eläin ten suojelu ry:n p u h e en jo h ta ja H annele L u u kkain en on jo u seita vu o sia ty ö s k e n n e lly t IAAPE A :n jo h to ku n n as s a, ja y h d is ty k ­ s em m e on yksi sen aktiiv is im m ista v o im ista.

K o k o u s ta ede lsi IA A P E A : n järjestäm ä kolm epäiv ä in e n k a in sa in v ä lin e n se m in aa ri a ih e e sta "u s k o n ­ nolliset n ä k ö ko h d a t eläinten käytöstä tieteestä”.

S e m in a a r is s a kuultiin lä h e s parikym m en tä esitel­ m ä ä a ih e e sta ja siih e n osallistui noin 1 5 0 o sa n o tta ­ jaa eri puolilta m aailm aa. K e rro m m e tarkem m in t ä s ­ tä se m in a a rista ja eri uskontoje n k a n n a sta eläinten h y v ä k sik ä y tö stä ja erityisesti eläin kokeista lehtem ­ m e s e u r a a v a s s a n u m e ro ssa . T ä s s ä y h te y d e ss ä jul­ k a ise m m e v a in m u u tam a n otteen se m in a a rin p u ­ heenjohtajan p ro fe ssori T o m R e g a n in a v a u s p u ­ he e n vu o ro sta.

A lu k si p ro fe ssori T o m R e g a n lainasi G a n d h ia s a ­ noen, että jo k a ise n yh te isö n om inaispiirteet n äkyvät ta v a sta miten s e kohtelee eläim iä ja jatkoi että s a m a p ätee u sk o n to o n eli miten u sk o n to su h ta u tu u eläi­ miin. P ro fe sso ri R e g a n totesi m yös, että eläinten a u tta m ise ssa m uutam at henkilöt tekevät valtavasti työtä kun ta a s suu rin o s a ei tee mitään. J a kuitenkin jokainen yh te isö o n täyn n ä m oraa lisesti arvelutta­ v a a eläinten vää rin kä yttöä kuten esim . m a atalo u ­ d e s s a , eläin tu ota nn ossa , v iih te e ssä ja urhe ilussa, lä ä k e te o llisu u d e ssa ja k o u lu issa ja yliopistoissa.

O rju u s ja lap sityövoim an käyttö o n jo hävinnyt k e s ­ ku u d e sta m m e , mutta eläinten käyttö tie te e ssä k aik­ kine ju lm u u k sin e e n on y h ä k ä y tö ssä . M I S S Ä O N U S K O N N O N Ä Ä N I ? O N A IK A H E R Ä T T Ä Ä N U K ­ K U V A J Ä T T IL Ä IN E N . - Ilm an v a lta a ja äänioikeutta eläim et odottavat u s k o n n o n re agoivan, n e katsovat teihin. N ä in vaikuttavasti h ä n päätti p u h e e n v u o ro n ­ sa. J a kuten sa n o in tästä a ih e e sta m yö h e m m in li­ sää .

J a sitten v a rsin a isiin k o ko u sa sio ih in . O n ilahdut­ ta v a a huom ata, että e läin kokeid e n v a stu sta m in e n o n k a n sa in v ä lise sti vo im ak k aa sti laajen eva liike.

Nytkin 12 uutta eläinsuojelujärjestöä eli puolilta m a a ilm a a oli an o n u t IA A P E A : n jäsenyyttä: järjestöt A rgentiinasta, Brasiliasta, C hilestä, C o lo m b ia sta , P erusta, V e n e z u e la sta , E sp a n ja sta , M e xikosta, Is ­ raelista, Norjasta, Y h d y sv a llo ista ja S a k s a n Liittota­ savallasta. K u n n ä m ä järjestöt h y v ä k sy tä ä n tä ysi­ v altaisiksi jä se n ik si s e u r a a v a s s a y le isk o k o u k s e s sa , niin silloin IA A P E A :lla o n 6 3 jä sentä ym päri m a ail­ m an.

IA A P E A : n kuten Koe-e läinten suojelu nkin tavoit­ teen a o n paitsi s a a d a tuskalliset eläinkokeet lop p u­ m a a n m y ö s tukea vaihtoehtoisten tutkim usm enetel­ m ien kehittämistä. M o n is s a m a is s a o n g e lm a n a on tutkijoiden y k sip u o lin e n koulutus vain eläinkokeellis e e n tutkim u ksee n ja tietäm ättöm yys v a ih to e h d o is­

18

ta. Koe-e läinten käyttö o n lä hin nä tutkijoiden a m ­ mattitaidon puutetta kuten S u o m e s s a k in u se in on asianlaita. J o s o n opittu käyttäm ään vain koe-eläimiä, ei o sa ta eikä viitsitä opetella esim e rkiksi m ikro­ biologiaa tai tietokoneiden käyttöä, v a ik k a täysin tie­ detään e läin kokeide n epäluotettavuus. N iin p ä IA A P E A :n E s p a n ja a n v u o n n a 1 9 8 0 m yö n tä m ä 4 0 0 0 0 m a rk a n s u u ru in e n a p u ra h a on edelleen ollut käyttä­ m ättöm änä, kun ei ole löydetty ammattitaitoista vaihtoehtotutkijaa. N yt kuitenkin näyttää siltä, että projekti lähtee pikapuolin liikkeelle. E s p a n ja on m uuten yk si su u rim p ia takapajuloita eläin kokeide n suh te en; siellä ei o le m itään virallista tietoa siitä ket­ k ä eläinkokeita tekevät, mitä kokeita m a a s s a teh­ d ä ä n ja k u in ka paljon eläim iä käytetään. T o isin s a ­ n o e n p ä ätö sv a lta o n tutkijoiden itse n sä h a llu ssa . Eli paljolti s a m a a n malliin kuin S u o m e s s a .

E u ro o p a n n e u v o s t o s s a o n jo pitkään ollut vireillä erityisen työryh m än p erusta m in en vaihtoehtoisia ' tutkim usm enetelm iä varten. K u n s e lähtee käyntiin, siih e n o sallistu u IA A P E A : n tieteellinen n e u v o n a n ta ­ ja tri Sh a rp e , joka kävi S u o m e s s a k in e site lm ö im ä s­ s ä pari vuotta sitten sä ä tiö m m e tila isu u d e ssa .

M a a ilm a n johtaviin koe-eläinten suojelijoihin k u u ­ lu va E n g la n n in järjestön edu staja B rian G u n n oli vieraillut K iin a s s a ja J a p a n is s a ja kierrellyt parin vii­ k on ajan eri k oe-eläinlaboratorioissa. M atkaraportin kuuntelem inen ja laboratorioista otettujen kuvien katse lem in en oli yhtä painajaista, v a ik k a t ä s s ä on v u o s ie n mittaan joutunut ku u le m a a n ja n ä k e m ä ä n kaik e n laisia hirvittävyyksiä. N ä is s ä m a is s a eläimillä ei ole m itään e lä m ise n arvoa, niitä kohd e lla an vain esine inä. K iin a s s a lem m ikkikoirien pito on sallittu vain diplom aateille, muille ne ovat lihaa. J a p a n is s a ta a s harrastetaan kertakäyttökoiria eli kun koira k a s v a a iso ksi s e v ie d ä ä n johonkin s a ira a la a n tai la­ boratorioon ja otetaan uu si pentu tilalle. Sie llä on erityisiä koiranvaih topäiviä kuten meillä käytettyjen autojen k a n s s a tehdään. Lem m ikkikoirilla pidetään yleisesti 2 4 0 w s ä h k ö isk u ja antavia kaulapantoja.

Mikäli koirat s e is o v a t kostealla alustalla isku n v o i­ m a k k u u s n o u s e e h uom attavasti isom m a ksi. K u n ih­ m iset kohtelevat lem m ikkejään näin julmasti, voi vain a a v ista a mitä k a u h e u k sia la b ora to rioissa tehJ a p a n is s a s iä

jo id e n m iä

le m m ik k ik o ir illa

s ä h k ö is k u ja te h o

o n

k o h d e lla a n

a n ta v ia

y le is e s t i tä lla i-

K u v a : H a n n e le L u u k k a in e n

IA A P E A :n jä r je s tä m ä k a n s a in v ä lin e n k o n fe r e n s s i e r i u s k o n to je n n ä k e m y k s is tä e lä in k o k e is iin k e r ä s i v a lta ­ v a s ti o s a n o tta jia

e r i p u o lilta

m a a ilm a a .

K u v a : S a m i B lä b e r g

1

to tte le v a is u u s k a u la p a n to ja ,

v ä h in tä ä n n ä in ,

k ä y te tä ä n

I A A P E A :n jo h t o k u n n a n k o k o u s L o n to o s s a

n iin

2 4 0

W . J o s

a rv a ta

le m m ik k ie lä i­

s a a tta a

m itä

k o e -

e lä im e t jo u t u v a t k o k e m a a n .

K u v a : H a n n e le L u u k k a in e n

d ä än ; le ikkau sop era a tioid en jälkeen eläim et heite­ tään viru m aa n sementtilaittialle, ha a voja ei ole viit­ sitty om m ella, eläim iä ruhjotaan, poltetaan ja silv o ­ taan tieteen nim issä. J a m ikä pahinta tätä ei ta p a h ­ d u vain K iin a s s a ja J a p a n is s a v a a n eri puolilla m a a ­ ilm aa k a n ss a ih m is e m m e rä ä kk ää vä t eläim iä la b o­ ratorioiden suljettujen se in ie n ta k a n a p ä ä a s ia s s a v e ro n m a ksa jie n rahoilla.

Y k s i p a him m ista testeistä o n L D 50-testi, jo s s a eläim et kuolevat m yrkytykse en. K u n n ä k e e k a s a a n ly sä h tä n e e n b e a g le n kuvan, jo s s a koiraparalla v a ­ luu veristä nestettä silm änurkista, tietää että s e on

kuolem a isillaa n täh än testiin. T ä tä kirjoitettaessa ku o le m a o n jo s e n arm ahtanut, mutta sa d a t miljoo­ nat uudet eläim et ovat nyt s a m a s s a tilanteessa. T ä ­ tä älytöntä tappotestiä tehd ä än jatkuvasti kaikkialla, v a ik k a u se a t tiedem iehet ovat tod enneet s e n jo v u o ­ sia sitten täysin epäluotettavaksi ja kehittäneet vaihtoehtom enetelm iä s e n tilalle.

N yt I A A P E A aloittaa m aailm an la ajuisen k a m p a n ­ jan tätä tu h o isa a testiä v asta an . T u le sin ä kin m u ­ k a a n ja tilaa m ateriaalia toim istostam m e.

H ollannin järjestö o n tehnyt G a llu p -ky se ly n eläin­ kokeista. T ä s s ä m u utam ia tuloksia: * 8 4 % v a sta n n e ista tiesi, että lä äkkeid en testa uk­ s e s s a käytetään su u ria m ääriä eläim iä tu sk a llisissa k o k e issa . N ä istä 6 1 % v astu sti tällaisia kokeita, v a ik k a ne saattaisivatkin olla välttämättömiä. * 71 % haastatelluista tiesi, että kaikki erilaiset k o s ­ meettiset aineet testataan eläimillä. N ä istä 8 1 % vastusti erittäin v o im ak k aa sti tällaisia testejä. ' K aik ista haastatelluista 8 4 % kannatti sellaisia te s­ tejä, jo issa ei käytetä eläinkokeita, vaik ka niiden käyttö n o staisi tuotteiden hintoja.

T o isin s a n o e n yleinen m ielipide o n erittäin valistu­ nut ja vo im ak k aa sti eläinkokeita vastaan . S u o m e s ­ s a tilanne o n varm asti paljolti H ollann in kaltainen.

K y s e o n nyt päättäjistä - m inisteriön virkam iehistä ja lainlaatijoista - milloin v alistu s yltää sille tasolle ja purkautuu toim innaksi eläinkokeita v a sta a n ja v a ih ­ toehtojen puolesta.

T y ö eläinkokeita v a s ta a n ihm isten ja eläinten v u o k si jatkuu s iis entistä v o im a k k a a m p a n a ta a s tä­ m ä n k o k o u k se n jälkeen k a ik issa jäsenjärjestöm aissa. V u o d e n kuluttua k o k o o n n u m m e jälleen yhteen v a ih ta m a a n k o k e m u k sia m m e ja h io m a a n uutta tak­ tiikkaa. S a d a t tutkijat, lääkärit, biologit, eläinlääkärit

19

ja va p a a e h to ise t eläinsuojelijat tekevät jatkuvasti m ittavaa työtä siirtä ä kse e n eläinkokeet historian h ä p e ä p ilk u k si m a h d o llisim m an pian. O le m m e h y­ v ä s s ä s e u ra s s a . Jatka kaa m m e.

S e u r a a v a s s a p uheenjohtajam m e IA A P E A : n joh­ to k u n n a n k o k o u k s e s s a esittäm ä raportti yh d istyk ­ s e m m e viim e a ik a isista tapahtum ista.

IA A P E A :N H A L L IT U K S E N K O K O U S L O N T O O S S A 30.7.1984 Hannele Luukkainen, puheenjohtaja Raportti Koe-eläinten suojelu ry:n toim innasta V u o s i sitten pidetyn y le isk o k e u k se n jälkeen yhd is t y k s e s s ä m m e o n ehtinyt tapahtua paljon. E n s im ­ m ä ise n ä o n m ainittava y h d isty k se m m e s a a m a t e s ­ tamentti, noin £ 3 0 .0 00, joka ei tietenkään k a n s a in ­ välisesti ottaen ole iso su m m a , mutta jolla on h u o ­ m attava m erkitys nuorelle ja varattom alle yh d istyk ­ sellem m e. T ä m ä lahjoitus m ahdollisti toim istom m e m uuton väljem piin tiloihin, jonka yhteyteen sa a to im ­ m e p e ru sta a m y ö s m yym ä lä n B W C : n ja yh d istyk­ s e m m e tuotteiden m yyntiä varten. U u d e s s a toim is­ to -m y y m ä lä ssä m m e o n nyt 6 jättikokoista näyteik­ k u n a a ohikulkijoiden katseenvangitsijoina.

K a u n e u tta ilman eläinkokeita

K in k a ju O y :n n ä y te ik k u n a M ä k e lä n k a tu 8 :s s a t o im is ­ t o m m e y h te y d e s s ä . P o ik k e a

o s to k s ille .

T ila a e s ite .

K u v a : S a m i B lä b e r g

Y h d is ty k s e m m e v a rsin a is e s ta toim inn asta k a n ­ nattaa m ainita se u ra a v a t viim eaikaiset tapahtum at: - S y y s k u u s s a jätim me e d u sk u n n a lle yk sityiskoh ta i­ s e n ja perustellun kan n a n o tto m m e m inisteriön teke­ m ä ä n e sity k se e n u u d e k si eläinsuojelulaiksi. J o v u o ­ d e sta 1 9 7 8 lähtien o le m m e tehneet m äärätietoista työtä eläinsuojelulain ml. eläinkokeet u u d ista m ise k ­ si. A s ia vain etenee niin kovin hitaasti, k o s k a m a a m ­ m e korkein eläin su oje luvira nom ain en on h id a s ja jä äräp ä in e n m a a- ja m etsätalousm inisteriö, jonka e n sisija ise n a tehtävänä o n v a lv o a m aataloustuotta­ jien ym s. eläim istä hyötyvien piirien etuja. T ä lla is e s ­ s a tilan te e ssa o n selvää , että eläinten su o je lu n ä k ö ­ kohdat jäävät p a ha sti hyötyn äkökohtien jalkoihin. N iin p ä m inisteriön teke m ä u u d istu se sity s ei oleelli­ silta o siltaan poikennut n y k y ise stä laista, joka ei e d e s tunne käsitettä te h o k a sv a tu s ja joka ei k äytän ­ n ö s s ä a se ta m itään rajoituksia eläinkokeille. Tällä hetkellä lakiesitys m a k a a edelleen m in isteriössä.

Y ritäm m e kaiken a ik a a ajaa eläin su oje lu a sioid e n siirtoa ym päristöm inisteriöön.

- L o k a k u u s s a vietim m e eläinten viik k oa v arsin näyttävästi. Järjestim m e m ie le n o so itu sk u lku e e n

20

k a u p u n g in halki sairaalakortteleiden lom itse p ä äte ­ p iste e n ä yliopiston u u d e n k o e -e lä in k e sk u k se n vie ­ reinen aukio. L isä k si osallistu im m e Kunto-, terveysja k a u n e u sm e ssu ille , teim m e m u istok äyn n in koeeläinten m uistom erkille eläinten h a u ta u sm a a lle ja järjestim m e kirpputorin. O p isk e lija ryh m ä m m e k o k o ­ si julistenäyttelyn H e lsin g in yliopiston aulaan.

- L o p p u v u o d e sta aloitim m e le h d e s s ä m m e laajan k am p a n jan "kirjoituksesi tän ää n voi p e la sta a eläi­ m et h u o m e n n a ”, j o s s a kehoitim m e jä se n iä m m e kir­ joittam aan e läin su o je lu a sio ista lehtien y le is ö n o s a s ­ toihin. A in a kin S u o m e s s a n ä m ä palstat ovat varsin luettuja ja niillä o n v a h v a a s e m a y le ise n mielipiteen m u o d o stu m ise ssa .

- J o u lu k u u s s a järjestim m e y h d e s s ä m uiden eläinsuojelujärjestöjen k a n s s a e lä in su oje lua ihe ise n joulukirkon k u u lu is a ss a Te m p p e lia u k ion kirkossa.

O h je lm a ss a oli mm. n u o riso ry h m ä m m e kirjoittama, o h ja a m a ja esittäm ä k ertom u s F r a n s is c u s A ssisila is e n eläm ästä. L isä k si pidim m e joulum yyjäiset u u ­ d e s s a to im isto ssa m m e - T a lvika u te n a k äv im m e jä ttä m ä ssä op e tu sm i­ nistereille kirjelmät, jotka kosk ivat eläinsuojelun o petusta k o u lu issa ja e läin kokeide n väh entä m istä kork e a ko u lu issa .

- H e lm ik u u s sa pidim m e toim istom m e viralliset avajaiset, johon ku tsu im m e eläin su oje luh en kisiä k a n sa n e d u sta jia kaikista puolueista, tiedotusväli­ ne id en edustajia ja v ä k e ä m u ista e läin su o je lu yh d is­ tyksistä.

- K e v ä ä llä a lo im m e julkaista le h d e s s ä m m e luet­ teloita koe-eläinten myyjistä. N ä m ä "k u o le m a n k au p p iaa t” ilm eisesti joutuivat lukijoidem m e taholta p a in o stu k se n kohteeksi, k o s k a jotkut he istä u h k a s i­ vat m eitä jopa oikeustoim in. K o s k a laboratorioiden koe-eläinten ostopäiväkirjat ovat täysin julkisia a s i­ akirjoja, jatkam m e niiden ju lkaisem ista edelleenkin.

- T o u k o k u u s s a v u o k ra sim m e elokuvateatterin, j o s s a näytim m e yleisölle ilm a iseksi filmin "S u ffe r the A n im a ls ” pariin kertaan. Y ritäm m e s a a d a m y ö s television esittäm ään sen , ja jatkam m e tietysti m y ö s om ia näytöksiäm m e.

- M a a m m e s u u rim p a n a ja a ktiivisim pan a eläinsuojelujärjestönä jo u d u m m e luonnollisesti puuttu­ m a a n m uihinkin kuin vain koe-eläinten o ik e u k sia ko sk e viin asioihin. M m . k e v ä ä llä v a stu stim m e jyr­ kästi elävien kettujen käyttäm istä luolakoirakoulut u k se ssa . S a m o in o le m m e le h d e s s ä m m e n ä kyvä sti ottaneet o s a a kain sa in välisiin eläin su oje luka m p an joihin, jo is s a o n vastustettu mm. hylkeenpyyntiä, k e n g u ru id e n m e tsästystä, koirien hirttämistä ja k is­ sojen keittäm istä elävältä.

- T ä llä hetkellä m eillä o n m e n o s s a n im e n k e räyskam panja, j o s s a v a stu ste ta a n L D ^ -te stiä . S y k s y llä a io m m e järjestää laajan kosm etiikkakoke ita v a s t u s ­ tavan kam panjan. L isä k si a io m m e laajentaa y h te is­ työtäm m e m y ö s ra u h a n - ja ym päristönsuojeluliikkeiden suu n taa n , k o s k a so d a t a lkavat a in a la b ora ­ torioista ja eläim et ovat oleellinen o s a y m p ä ristö ä m ­ me. S ä ä tiö m m e p iirissä o le m m e suunnitelleet jär­ je stää vaih to e h to m e n e te lm ä k u rssin y lio p isto ssa U S A : n koe-eläinten suojelijoiden e sim e rkin m u ­ kaan.

M ie le stä m m e k a n sa in v ä lin e n yhteistyö o n e n sia r­ v o ise n tärkeätä. Kaikilla kam panjoilla o n huom atta­ vasti su u re m p i painoarvo, mikäli ne toteutetaan u s e is s a m a is s a yhtäaikaa. Kaikki järjestöt voivat oppioa hyviä m enetelm iä toisiltaan eläin kokeide n v a s ­ taise e n taisteluun. A in a kin m e m atkim m e herkästi m u id en m aiden m e n e stykse k k ä itä operaatioita toivottavasti m y ö s m uut järjestöt sa a v a t meiltä jo­ tain toteuttam isen arvoista.

INSULIININ KEKSIMINEN VOITTO ELÄINKOKEIDEN TEKIJÖILLE???

Pä ivi Viinikainen

Kun eläin ko keid en kan n attajat puo ­ lu stelevat kantaansa, he esittävät usein p erusteena in suliinin keksim i­ sen vuo n n a 1921. E läim istä tuotetun insuliinin tarko itu ksen a oli antaa d i­ ab etes-p o tilaille m ah d o llisu u d et te r­ veeseen ja täysip ain o isee n eläm ään.

M utta m ikä on asian to d ellin en tila?

Kuinka hyvin on diab etes-p o tilaid en h o ito m en etelm iä ja p aran tam ism a h ­ do llisu u ksia onn istu ttu kehittäm ään eläin ko keita m etodinaan käyttävän tu tkim u ksen avulla?

Tutkijoiden kuu llaan jatkuvasti väittävän, että m ahdolliset ih m isk u n ta a hy öhyn tä vä t tulokset oi­ keuttavat heidät rä ä k k ä ä m ä ä n eläim iä tutkim u ksis­ sa a n . Eettisiä näköko htia he eivät huom ioi lainkaan.

Jatkoväitteenä esitetään, että ilm an eläinkokeita tie­ d e ei edistyisi. M utta ne, jotka ovat e d e s hiukankin perehtyneet Vivisektion todellisiin kasvoih in, tietä­ vät, ettei a sia ole näin suoraviiva ine n, että tutkijoi­ d e n väitteet ovat u se in vain p e lkk ää "p r:ä ä ” he id än u se in epäilyttävillekin tutkim uksilleen. Perustelut eläin kokeid e n te ke m ise stä d iab e te kse n p a ra n n u sm enetelm ien kehittäm iseksi kuuluvat juuri tähän ryhm ään.

Insuliinin keksim inen V u o n n a 1921 T o ronton yliopiston tutkijaryhmä, johon kuuluivat mm. tutkijat C h a rle s B e st s e k ä F re ­ derick Banting, hu om a si, että koirien h a im a sisä lsi insuliini-nim istä ainetta, jolla voitiin alentaa d ia b e ­ tes-potilaiden v ere n sokeriarvoja. Löytöä pidettiin lääketieteen riem uvoittona, ja s e n tekijät saivatkin N ob e lin palkinnon. H a v a in n o n a n s io sta uskottiin, että diabetes-potilailla olisi nyt m ahd ollisuu d et täy­ sin te rv e e se e n eläm ään. T ä m ä n m ahdollistaisivat insuliini-ruiskeet s e k ä m atalahiilihydraattinen ruo­ kavalio. M utta valitettavasti, kuten m onet diabeeti­ kot itse tietävät, pitkällä aikavälillä tarkasteltuna tä­ m ä ei o le k a a n totta.

T ark o itu k se n a n i ei ole kiistää sitä apua, jon ka di­ abeetikot saavuttivat eläim istä tuotetun insuliinin a n sio sta . T ä m ä löytö o n helpottanut he id än elä­ m ä ä n sä . M utta a s ia s s a o n m y ö s toinenkin puoli, varjopuoli, joka osoittaa, ettei eläin kokeisiin p e r u s ­ tuva tutkim us o le k a a n tuonut o n g e lm a a n p a ra sta m ahdollista ratkaisua. A p u a olisi varm asti löytynyt ilm an eläinten kärsim ystäkin. Nyt on v ain todettava, että juuri eläinm allien käyttö o n suurelta o sin aiheut­ tanut sen , että m itään hu om a ttava a e d isty sa sk e lta ei ole d ia b e te kse n h o id o ss a tehty sitten vu o d e n 1921. D ia b e te k se e n ei ole p a ra n n u ske in o a .

D iabetes tänä päivänä D ia b e te s o n kiistäm ättä e rä s a ik a m m e v a k a v im ­ m ista terveydellisistä ongelm ista. D ia b e te s s in ä n s ä o n v a k a v a sa ira u s, ja s e n m u k a n a a n tuom at lisäsa i-

raudet vielä va k a v a m p ia : s o k e u s, s y d ä n - ja m u n u ­ a issa ira u d e n jne. D ia b e te s-ta p a u k sie n m äärä, eri­ tyisesti a ik u isiä ss ä s a a d u n d iab eteksen, on n o u ­ sussa.

D ia b e te s o n ruum iin kyvyttöm yyttä käyttää hiilihy­ draatteja. P ä ä o ire e n a o n v ere n so ke ria rv o n k o h o ­ am inen, joka johtuu ha im a n to im in n a ssa tapahtu­ v a sta häiriötilasta. S e ei p ysty erittäm ään tarpeeksi insuliinia, jonka tehtävänä o n stim uloida solu ja irroittam aan so k e ria v e re stä ja o k sid o im a a n sitä. T u ­ lo k se n a o n d iab e te s ja siihen liittyvät komplikaatiot.

V a ik k a perinnölliset tekijät vaikuttavatkin siihen, o n k o yksilöllä ta ip u m u s s a a d a diabetes, ylipaino ja liikunnan puute lisäävät huom attavasti riskiä s a a d a a iku isiä n diabetes. K a k si tekijää, jotka ovat hyvin tyypillisiä hy vin voin tiyh teiskun nan ihmisille. A s ia n ­ tuntijoiden m u k a a n 8 0 % d ia b e te s-ta p a u ksista vo i­ taisiin e h kä istä oikealla ruokavaliolla ja h yvällä fyy­ sise llä kunnolla. Mutta v asto in kuin k o ko n a isvalta i­ nen lääketiede, joka o n n e k si o n v a lt a a m a ss a alaa tä ssä k in m a a s s a , osa -a lu e isiin pirstottu lääketiede ei vie lä kä ä n tunn usta e n n a lta e h k ä ise v ä n toim innan tärkeyttä. M ie lu u m m in turvaud utaan lääkkeisiin s e ­ kä p a ra n n u ske in o je n e tsim ise e n eläinkokeid en avulla.

O ireiden lievittäm istä Insuliini-hoito o n tavallisin d ia b e te kse n hoitom e­ netelmä, mutta o n huom attava, että s e lievittää vain oireita, ei vaikuta p e ru so n g e lm a a n : v e risu o n ie n n o ­ p e a a n ra p p eutum iseen. T ä m ä lisä ä sydäntautien, halvau k sie n , so k e u tu m ise n ja erilaisten sisäelinten s a ira u k sie n riskiä. E rä ä n d iab e te kse n v aikutuksia k o sk e v a n p itkäaikaistutkim uksen tulokset julkaistiin 8. h e inä ku uta 1 9 7 8 W all Street J o u rn a l-le h d e ssä .

A rtikkelissa todettiin, että "e i ole todisteita siitä että insuliinin tai m u u n so k e ria rv o a a len ta va n ain ee n käyttö vaikuttaisi e h k ä ise v ä sti tai h id astavasti siihen ve risu o n te n ra p p eutum iseen, joka o n p ä ä s y y d ia b e ­ tes-potilaiden so k e u tu m ise e n , v a m m a u tu m ise e n ja ku o le m a a n ." Perinnöllinen d iab e te s o n itse a s ia s s a lisääntynyt sitten insuliinin ke k sim ise n . O n esitetty, että insuliinin ruiskuttam inen e h k ä ise e ruum iin o m a n insuliinin erittäm isen ja ed istä ä ra u h a ste n rappeutum ista. T o isin s a n o e n insuliini te h o a a oire e­ se e n , mutta m yötävaikuttaa todellisen o n g e lm a n kehittym iseen.

Uusi in su liin ivalm iste Elä im istä otettua insuliinia s a a d a a n y le e n sä sika ja nautakarjan h a im a sta ja s e u ra u k s e n a on use in voim akkaa t allergiset reaktiot jo issa in ih m isissä .

H u o m a tta va a on, että hiljattain kehitetty ihm ise n ru­ o a n s u la tu s k a n a v a n E sc h e ric h ia coli -n im isestä b akteerista s a a ta v a insuliinivalm iste ei aiheuta v a s ­ taavia reaktioita.

T o in e n m enetelm ä, joka o n hiljattain kehitetty di­ abetes-potilaiden avu ksi, o n v ere n so ke rin itsekontrollim enetelm ä. Potilaat puristavat verip isaran k e m ik a a lise e n n e ste e se e n ja vertaavat sekoitteen väriä värikarttaan, joka osoittaa sokeriarvot. Potilas voi näin tehd ä tarpeelliset m u utokset insu liiniann ost u k se e n s a ja ru ok avalioon sa .

— ►

Tutkijat H a ita ssa , Is ra e lis s a ovat alkaneet tutkia d ia b e te k se n hoitom enetelm ää, jota beduiinit ovat käyttäneet vuosia. Beduiinit sekoittavat teeh en P o terium s p in o s u m -k a sv in juurta ja juottavat tätä s e ­ o sta diabeetikolle. U ute alentaa vere n sokeripitoi­ suutta ja niinpä haifalaistutkijat ovat yrittäneet s a a ­ d a selville s e o k s e n kem iallisen rakenteen, jotta s e voitaisiin syntetisoida.

R avin n o lliset tekijät d iab eteksen hoid o ssa O n se lv ää , että ravinnolliset se ik at ovat hyvin tär­ keitä d ia b e te kse n h o id o s s a ja k e hittym ise ssä . Y h ­ d y s v a llo is s a o n diabetes-potilaiden m ä ä rä p ro se n ­ tuaalisesti m a ailm an suurin, J a p a n is s a alhaisin.

O n k in k iin n o sta v a a huom ata, että am erikkalain en ru ok avalio sisä ltä ä hyvin paljon lihaa ja e lä in ra sv o ­ ja, kun t a a s ja p a n ila ise ss a ru o k a v a lio ssa näitä tuot­ teita o n hyvin väh än . L isä k si on todettu, että ja pan i­ laiset jotka o m a k su v a t lä n sim a isia ruokatapoja, ovat alttiimpia d iabe te kselle kuin he id än m a a n m ie ­ he n sä . D iab e te s-p otilaiden o ik e a sta ru ok avaliosta on lääkärien k e s k u u d e s s a hyvin paljon kiistaa.

V a ik k a m onet tutkim ukset ovat osoittaneet, että pal­ jon hiilihydraatteja ja v ä h ä n ra s v a a sisä ltä v ä dieetti lisää diabeetikoiden elim istön k y k y ä käyttää hiilihy­ draatteja näin alentaen insuliinitarvetta, lääkärit jatkuvasti m ä ä rä ä vä t p o tila a n sa v ä h ä n hiilihydraatteja

sisä ltävälle ruokavaliolle. M o n e t japanilaiset ja inti­ alaiset lääkärit ovat jo v u o s ia suositelleet potilail­ leen korkeahiilihydraattipitoisia dieettejä, ja tulokset ovat olleet erinom aisia. Hiljattain O xfordin yliop is­ t o s s a tehdyn tutkim u ksen m u k a a n ruokavalio, joka sisä ltä ä paljon kuitua sisä ltä v iä ruoka-aineita kuten perunaa, kokojyväleipää, papuja, herneitä jne., e d istä ä diabeetikkojen so ke ritasap a in o a . Dieetti, j o s s a oli viisi kertaa e n e m m ä n kuitua kuin ta v a llise s­ s a ru o k a v a lio ssa a le n si ruokailun jälkeistä sokeriarv o a s e k ä insuliinistä riippuvaisilla että ruokavaliolla itseä ä n hoitavilla potilailla.

S iih e n asti k u n n e s p a ra n n u sk e in o o n löydetty, in­ suliinia käytetään verrattain te h o k k a a n a so ke ritau ­ din "a is o iss a p it ä m isk e in o n a ”. M utta olisi toivotta­ vaa, että ih m ise stä itse stää n s a a ta v a insuliini kor­ va isi e läin p e rä ise n insuliinin, jolloin v ä h e n isiv ä t p o ­ tilaiden allergiariskit s e k ä tietenkin eläinten k ä rsi­ m ykset. M utta sa m a lla olisi pyrittävä löytäm ään kei­ noja e n n a ltae h k äistä täm ä sa ira u s, s e k ä tietenkin m y ö s todellisia parantam ism enetelm iä. J a täh än ei o sa -a lu e isiin pirstottu lääketiede näköjään pysty, se n ovat viim eiset 6 0 vuotta osoittaneet. E ik ö olisi s iis a ika siirtyä k o k o n a isv a lta ise e n lääketieteeseen, ja lu op ua käyttäm ästä insuliinin k e k sim istä p e ru s ­ teen a e läin kok e ille ?

L ä h d e : K ille r o n

th e R a m p a g e b y M ic h a e l D .

V V a re ,

A V - m a g a z in e 4 /8 4

TULE M U K A A N M A R SSIM A A N ELÄINTEN PUOLESTA 24.10.!

Osallistumme syksyn suureen rauhanmarssiin Helsingissä tun­ nuksella ’’Sodat alkavat eläinkoelaboratorioissa” . Toivomme, että

muilla paikkakunnilla asuvat jäse­ nemme osallistuisivat eläinsuojelutunnuksin rauhanmarsseihin tä­ nä samana päivänä. Ota yhteyttä esim. alueosastojemme vetäjiin (osoitteet tässä lehdessä).

Tässä lehdessä on eläinnaamari, jonka voit leikata irti. Pyydäm­ me, että jokainen marsseihin osal­ listuva jäsenemme ottaisi naama­ rin mukaansa ja pitäisi sitä mars- ^ sin ajan. Näin asiamme taatusti huomataan.

Eläinsuojelijat kokoontuvat en­ nen marssin alkua Helsingissä Hakaniemen torin laidassa, Merihotellin edessä (rannan puolella).

Marssin tarkkaa alkamisajankoh­ taa emme lehden painoon men­ nessä tiedä, mutta seuraamalla päivälehtiä saat sen selville (luul­ tavimmin n. klo 17.00).

Nyt joukolla kaikki mukaan!

23

POIMITTUA H a n n e le L u u k k a in e n

T ö rkeä eläin rä äk k ä ys Loviisassa K oirat tapettin janoon; k a k si koiraa kuolleena, 7 jouduttiin lopettam aan. (Ilta -Sa n om at 1 0 .7 .8 4 )- T ä ­ m ä k ö koiranom istajan arkip äivää S u o m e s s a ? Entä ra n g aistu s, o n h a n k y s e e s s ä eläinsuojelulain rikko­ m in e n ? E h k ä s a k k o a m u u tam a sa ta n e n ja o ik e u s ottaa u u sia eläim iä. N ä in h ä n käytäntö o n ollut. M ie le stä m m e eläinrääkkääjät tulisi tuom ita v a n k i­ laan ja kieltää heiltä eläinten pito a iniaaksi. T a i m ik­ sei kuten taa nn oin S a k s a s s a e r ä s e lä im e n sä kaa to­ paikalle heitteille jättänyt henkilö tuomittiin viettä­ m ä ä n k ylm ä y ö kaatopaikalla ilm an huoltoa. Siitä v a a n täm äkin sa n k a ri vedettöm än p ö y d ä n ä äre e n m u u ta m a k si viikoksi - e ik ö h ä n opi.

E läin ten puolue "E lä im e t k y sy v ä t mihin p u o lu e e se e n he id än k a n ­ nattaa liittyä, jotta he idän kin o ik e u k sia puolustettai­ s i i n ? ” (H e lsin g in S a n o m a t 13.7.84)

V iru s tap p o i 25 000 h illeriä L ap p ajärvellä P e n ika t menetettiin ja o s a a iku isistakin turkiseläi­ m istä kuoli. V a rs in laaja hillerikato sattui neljä vuotta sitten U u d e ss a k a a r le p y y s s ä . (H e lsin gin S a n o m a t 4.7.84) - T ä m ä k ö o n turkistarhaajan a rk e a S u o ­ m e s s a ? M iten m a h taa olla h y gie n ian laita tarh oilla?

P id e tä ä n k ö h ä n eläim iä sittenkin liian ahtaasti, kun y k si v iru s p y styy aih eu ttam aan noin totaalista tu­ h o a ? M iten o n m ahdollista että a iku isia kin eläim iä kuolee, e ik ö s niitä o le k a a n rokotettu vai m a h taa ko olla h e ikko v a s t u s t u s k y k y ? N o o n n e k si kuolem a korjasi n ä m ä pennut ajoissa, ettei niiden tarvinnut k o ko ik ä ä n s ä kitua a h t a a s s a h ä k is s ä nahkurin ortta od ote lle ssa !

S veitsin eläin s u o je lija t lo p ettavat tu rkistu o tan n o n W S P A eli Eläinsuojelujärjestöjen m aailm anliiton ä sk e t tä ise ss ä k o k o u k s e s s a S v e itsin eläinsuojelujärjestö vaati v o im a k k a a sti turk ista rh au kse n lopet­ tam ista. T ä tä ju lkila u su m a e h d otu sta P o h jo ism a i­ d en edustajat eivät kuitenkaan hyvä ksyne et, k o sk a he id än m ielestä än turkistarh au s o n kotieläintuotan­ toa. (M a a s e u d u n tu le v a isu u s 14.7.84) - O h h o h !

O n p a s "e lä insuojelijan” mielipide. K u in k a joku voi pitää itseä ä n eläinsuojelijana, jo s kan na ttaa turkis­ tarhoja. E ih ä n se, että jotkut rikastuvat eläim iä riistä­ m ällä oikeuta heitä pitäm ään eläim iä m is s ä o lo is s a tah an sa . Pä in vastoin , kotieläintuotanto v o id a a n h y ­ v ä k s y ä v a sta sitten, kun tuotantom enetelm ät ovat sellaisia, että ne eivät tuota eläimille k ärsim yksiä.

O ik e a eläinsuojelija p u o lu sta a kaikkia eläim iä kai­ k is s a o lo su h t e is sa eikä a se ta taloudellista hyötyä eläinten hyvin voin nin edelle.

24

K an anm unien ylitu o tan to oikea em äm u n au s "K u n T a isto T ä h k ä m a a ryhtyi m a atalo u sm in iste ­ riksi v u o n n a 1 9 7 9 kääntyivät kan aloiden perustam ism ä ä rä t ja m unatuotanto n o u su u n . H uh utaan, et­ tä suu ri o s a k a n a la n p e ru sta m islu v ista m eni valitsi­ ja m ie sv aa lie n alla T ä h k ä m a a n vaalipiirin alueelle L o u n a is -S u o m e e n .” (H e lsin gin S a n o m a t 19.6.84) "K a n a n m u n ia tuotetaan 6 0 % e n e m m ä n kuin tar­ vittaisiin. Tä lla ine n tuotanto ei voi m is sä ä n m ie le ssä olla järkevää. Vientitukeen joudutaan u h ra a m a a n satoja m iljoonia m arkkoja yhteisiä varoja. K a rke a vertailu osoittaa, että ylijääm äm un ien vientiin h u k ­ k aantuu likimain yhtä paljon valtion ra h a a kuin v u o ­ d e s s a taiteen tukem iseen , kirjastotoim en ylläpitä­ m ise e n ja jopa e n e m m ä n ra h a a kuin valtio käyttää teollisuuden e d istä m ise e n v u o d e ss a . M is s ä vika ja k e n e n o n s y y ? Itse a s ia s s a kananm unientuottajat v a sta a v a t näihin k y sy m y k siin itse. H e id ä n m u k a a n ­ s a v u o s in a 1 9 8 0 - 8 3 m yönnetyt kanalaluvat ovat tuottaneet vuosittain 2 0 m iljoonaa ylim ääräistä m unakiloa. T u o n a a ik a n a m univien kanojen m ä ärä k a sv o i miljoonalla. Silloisella m aatalousm inisterillä (T aisto T ä h k ä m a a , K e sk u sta p u o lu e ) saattoi olla h e nkilökoh ta isia syitä lieventää kan alalu pien m y ö n ­ täm istä, mutta jo s kananm unantuottajiin o n u s k o ­ m ista, k a n sa lle tällainen henkilökohtainen politiikka tuli hyvin kalliiksi." (Sosia a lid em okraa tti 11.7.84) J a ajatelkaa mitä kan ap a ra t ovat joutuneet k ä rsi­ m ä ä n k a m m o tta v issa te h d a sk a n a lo issa . Tätäkin k utsu taan kotieläintuotannoksi. M e v a a d im m e patterikanaloiden su lk e m ista ja m u n a tu ota n n on s u p is ­ tam ista taloudellisin ja eläinsuojelullisin perustein. Ä L Ä O S T A T E O L L I S U U S K A N A L O I D E N M U N IA !

U udet o hjeet elin tarvikkeid en lisäaineille "E lin k e in o h a llitu k se ssa on valm isteltu k a u p p a -ja teollisuusm inisteriön a nn ettava ksi uudet ohjeet, joil­ la on tarkoitus sä ä n n e llä noin 1 7 0 vie ra an a in e e n tai e p ä p u h ta u d e n e n im m ä ispitoisu ude t ra v in n o ssa .

S ä ä n n ö s t e n ulkopuolelle jäävät ikävä kyllä maitotaloustuotteet, liha ja kan an m un at. N iis s ä sallittujen e p ä p u h ta u k sie n e n im m ä ism ä ä rä t kun ovat m a a- ja m e tsätalousm in isteriön k ä sia la a ." (H e lsin gin S a n o ­ m at 10.7.84) - O n k am m ottavaa, että r a v in n o ss a m ­ m e saa ttaa olla k ym m e n iä jopa satoja erilaisia lisä­ aineita, jotka kaikki ovat m yrkkyjä tavalla tai toisella.

V a ik k a nä id en yksittäisten lisäaine iden k äyttöm ää­ riä sää d e llää n k in , k u k a a n ei p ysty ta k a a m a a n miten turvallista niiden yh teisvaikutus on. E i liene sattu­ ma, että kaikenlaiset allergiat ja lasten korvatuleh­ du k se t ovat lisääntyneet valtavasti elintarvikkeiden e p ä p u h ta u sk au te n a . "M itä sy ö t sitä olet” pätee m y ö s nykyaikana.

M erikotka m enehtyi m yrkkyyn "Ilo m a n tsin P ohjois-K oitereelta kevää llä löyty­ n e e n m erikotkan on todettu kuolleen fosforim yrkytykseen. M y rk y n käyttö vah inkoeläinten torjuntaan kiellettiin viim e e lo k u u s s a v o im a a n tu lle e ssa u u d e s ­ s a m e ts ä s ty sla is sa ." (Ilta -Sa n om at 14.7.84) - T ä tä ­ kö o n su o m a la iste n m etsästäjien la in k u u lia isu u s ja ammattitaito k ä y t ä n n ö s s ä ? T a p p a a nyt rauhoitettu

h a rvina ine n lintu laittomasti laittomalla keinolla!

H UH HUH!

Vääriä lääkkeitä tyrkytetään kehitysm aihin "B a n g la d e s h is s a k ä y d ä ä n kiivasta taistoa ylikan­ sallisia lääkefirm oja vasta an . Su u rim m a t voitot lää­ kete ollisu us kahm ii k a u p p a a m a lla kalliita m erkkilääkkeitä, jotka ovat use in tarpeettom ia tai jopa hai­ tallisia kehitysm aid e n ihmisille. K e s ä k u u s s a 1 9 8 2 B a n g la d e s h is s a kiellettiin 17 0 0 :n tarpeettom aksi tai haitalliseksi katsotun lä äk k e e n myynti. S a m a lla m a a s s a alettiin v a lm ista a om iin oloihin so p iv ia lä äk­ keitä. Y likan sa lliset lääkefirm at reagoivat uuteen lääkepolitiikkaan a g re ssiivise sti. N e sa iv a t lä n si­ m a id en hallitukset p a in o sta m a a n B a n g la d e sh ia la­ kien m uuttam iseksi. H äikäilem ättöm in p a in o stu s­ keino oli v ä h e n tä ä välttämätttöm ienkin lääkkeiden vientiä B a n g la d e sh iin . Lääketehtaat m yyvät kehi­ tysm a ihin m y ö s se lla isia lääkkeitä, jotka ovat v a a ­ ra llisu utensa takia kiellettyjä lä n sim a issa . (K a n s a n U utiset 11.7.84)

• Kirjelm ä laulujoutsenen rengastuksesta

"L in tu m ie h e n ” n u m e ro n 1 / 1 9 8 3 e tu k a n sik u v a s s a n ä h d ä ä n laulujoutsen, jolla k a h d e n ja lkaren ka an li­ s ä k s i o n m y ö s kau la re n ga s.

Allekirjoittaneet eläinsuojelujärjestöt haluavat esittää v a s ta la u s e e n s a s a m a n linnun kolm ikertaista re n g a stu sta v asta an . K a u la re n g a stu sta e m m e voi h y v ä k s y ä k o s k a p id äm m e sitä linnulle tu ska llise n a k o k e e n a se u ra a v ista syistä: - k a u la re n g a s o n tehty se lla ise sta a ineesta, että s e ei k o sk a a n liukene veteen. T äte n merkitty lintu kärsii siis tästä e p ä k o h d a sta lop p u ikänsä, - paitsi a ih e u tta m a a n sa ä rsy ty stä k a u la re n g a s v a i­ keuttaa, e h k ä p ä e stää kin lintua ra s v a a m a s ta kaik­ kia k au la h ö yh e n iä ä n , m inkä s e u ra u k s e n a kau lan iho k astu u v ä h ä n väliä, sa m o in kuin k a u la h ö y h e nien m e ka a n in e n y h tä ja k so isu u s katkeaa, - k a u la re n ka a n k o v u u s ei a n n a sille sellaista jo u sta ­ vuutta, että s e sallisi a in a suurtenkin herkkupalojen nielem isen, - kun lintu etsii ravintoa pohjam udasta, voi siellä ole va tikku tai o k s a tunkeutua re n k aa n ja k au lan v ä ­ liin, linnulle kohtalokkain se u ra u k sin .

S a a m ie m m e tietojen m u k a a n voi m y ö s tavallinen ja lk a re n g a s ärsyttää joutsenta, sillä lintu o n todistet­ tavasti yrittänyt n o ka lla an jopa tuntikausia v a p a u tu a v ie ra a sta kappaleesta.

V a ik k a edellä mainittu k a u la re n g a stu s on su o ri­ tettu T a n s k a s s a , s e ei v ä h e n n ä hu ole stu n e isu u t­ tam m e, k o s k a s e n s e u ra u k s e n a lintujen re n g a stu s saa ttaa S u o m e s s a k in m u o d o stu a osittain m aallik­ kojen "k ih o k y n tise k si” harrastu k se ksi, niinkuin H a n s H ä stb a c k a o n sattuvasti huom auttanut.

Lintujen re n g a s t u k s e s s a o n a in a osoitettava su u rta hu om iota jo k a ise e n lintuyksilöön, m inkä v u o k si toivom m e, että S u o m e n re n g a stu sv ira n o m aise t olisivat hyvin tiukkoja re n g a stu slu p ie n m y ö n tä m is e s sä ja niiden v a lv o n n a ssa .

H e lsin g issä , 14/5 1 9 8 4 H e lsin g in E lä in su o je lu y h d isty s ry Koe-e läinten Su o je lu ry V a ltakunnallinen Eläinsuojeluliitto ry V ih re ä Risti ry

L A H J O IT U K S IA K O E -E L Ä IN T E N S U O J E L U R Y Lahjoituksia 13.6.84 m e n n e ssä : V. VViiperi Irina Björklund Se ija Anttila S is k o N y m a n S ir p a T u o m in e n M a rja a n a A arni T u u la Jerkku Se ija Kum iin Kitty Lehtelä E e v a -L iisa H a k o la Valtajärvi J an i tai Jari L e e n a S a lo Kyllikki Nurm i Irm a P a u k ko n e n -K a rja la in e n S in ik k a M e n n ä S ir k k a H aila M e rja Mynttinen Urheilu puoti, 6 9 1 0 0 K a n n u s T. Lihtonen Sa ri M ä e n p ä ä A .C . Sjöholm M o n a T o iv o n e n Ju h a n i K aip a in e n Titta K a u kin e n J a a n a L ä n siö A nn eli Sk ip p ari M arita V a n h a n e n ja Pirjo T urkia R a ija M a ja n e n R iik k a ja M aarit Piiparinen S u s a n n a Tattari K irsi Karim äki T ip p a Mustintytär Evert R ig m o r Se ija Riitta R a ja -A lh o Kerttu T u ru n e n L e e n a ja H upi A ki Töllikkö M a rja -L e e n a S o r s T iin a A h o k a s Mirja K ä rkk ä in e n R iikka Piiparinen G .H. D e C o k K ristin a Pinjoud A ila G ra n q v ist Ju h a n i K ap ia in e n Irmeli H a a visto H ilkka L o u n a sa a ri Pirjo Nori Lyyli Piiparinen Arja H eikelä TT Pirjo H arjunen N. Sa lo , Ulvila H ilkka S a h lb e rg A n n e H ytön en S e lm a V e ikk ola in e n Tiina Lehtinen Airi K a u ris sa lo Lilli L ind gren I. M ä k in e n L e e n a Kurri M L v o n B o n d sd o rff Teija Y s k i Terttu A u la n k o Marit A n d b e rg S irk k a -L iisa S e p p ä Terttu A n d b e rg

5 0 ,1 5 0,2 5 ,5 0 ,3 x 30 ,2 x 1 0 ,3x 1 0 ,3 x 2 0 ,3 x 20 ,3 x 2 0 ,5 0 ,20 0 ,3 x 5 0 ,1 0 0 ,8 5 ,5 0 ,5 0 ,2 0 0 ,20 0 ,3 x 1 0 ,1 0 ,3 x 5 0 ,5 0 ,4 0 ,3 x 1 0,3 x 1 5 ,5 0 ,5 0 ,4 0 ,2 0 ,5 0 ,3 x 3 0 ,8 0 ,3 x 1 0 0 ,1 0 0 ,5 0 ,5 0 ,2 x 3 0 ,3 0 ,3 x 1 0,2 0 ,1 8 0 ,9 0 ,5 0 ,5 0 ,3 x 5 0 ,3 x 5 0 ,5 0 ,5 0 ,4 3 ,1 1 7 ,3 0 502 0 0 ,4 x 3 0 ,3 x 3 0 ,5 0 ,4 0 ,1 1 0 ,4 x 3 0 ,5 0 ,3 7 ,1 0 0,2 0 ,1 1 0 ,6 0 ,1 0 ,110-

25

A n n i ja T a u n o Putkisto Kirsti B a c k m a n T h y ra H alm e A n n a -M a ri K oistine n R a u n i K o sk in e n G reta W ä h lb e rg G u n v o r Lind Lyyli S u o n a la T a in a M e tsä lä Kerttu H a a p a la in e n A u n e K o lh o n e n Veijo Su utari G. N u o rv a la S a g a N ilss o n

6 0 ,1 0 0 ,1 0 0 ,1 0 ,1 0 ,106 0 ,2 0 ,4 0 ,1 0 0 ,10,— 1 0 0 ,9 x 2 0 ,-

L A H J O IT U K S I A S Ä Ä T I Ö L L E yht. 1 1 0 0 6 0 ,85 ,7 0 5 0 ,yht. 3 0 0 , 6 0 ,1 2 9 9 ,5 0 4 0 ,2 5 ,2 5 ,yht. 8 0 0 0 , 2 5 0 ,30 0 ,2 0 ,1 0 0 ,-

L. Carrell E. Lein o T u ru n a la o sa sto 1. M a n n in e n L. L a a k s o A -K . P a rk kin e n M a la x Ryttarförening K. Y letyinen T. L a h d e n p o h ja A. M a n d e lin A -K . M ä k in e n L. S a lo M. V a rjo s-M a lm strö m R. H a n n o la S . Porali

A. M a nd e lin S . Tytti M . Kireinen K. S ih v o n e n E. Jutila J. H ä m ä lä in e n E. G olfers E. H a n h ia S . Niittula S . Siljander A. M u ik k u L. L a v ik k a T. Nuutinen S. Randen M . S ie v ä n e n A. R u o h o n e n ja K. H ä n n in e n S . K oivu niem i l-R. Q v ic k R. M a lin e n L. Ravantti M. K o m p p a S . ja H. H aataja P. Lehti ’’R o lle ” M. R a ja k a n g a s S. R a n ta A. M a n d e lin A. Anttila A. G ra n k vist P. R isk in e n

2 0 ,6 5 ,1 0 ,2 0 ,2 0 ,5 0 ,5 0 ,5 0 ,yht. 1 4 0 , 5 0 ,2 0 ,1001 0 ,5 0 ,2 0 ,4 2 .3 0 5 0 ,1 0 ,5 0 ,5 0 ,1 0 0 ,1 0 0 ,2 0 ,1 0 0 0 ,5 0 ,6 0 ,5 0 ,8 6 ,4 0 5 0 ,5 0 ,-

E L Ä IN T E N O IK E U K S IA P U O L U S T A V IA K IR J O IT U K S IA LEH T IEN M IE L IP ID E O S A S T O IL T A

Koint 01 ^ tu n n o to n H ek in g u Sanomissa 10 7 h,L

nujertam aan seuruel “ “ o J* mielikuvitus.

a a h w s « » -,f *

£

k » « u 6 v A 2 i-w S 5 s r hattivasta

KatopeiU -

’S? »u' sh 0

26

Koe-eläimet budjetissa Eläinsuojeluasiat tulisi s u r tu ja teki eduskunnalle aloitteet ympäristöministeriön alaisuuteen. 50 000 markan suuruisen lislm likirjoittaa H aa a r k L uukkua*« uu­ rIrahan ottamisesta järjestöjen ta­ simmassa Koe-eläinten suojelu - sapuoliseen käyttöön. Budjettikä­ sittelyssä aloitteet kuitenkin hytit lehdessä.

Kuluvan vuoden budjetissa on tiin.

Käytännössä eläinsuojelun val­ varattu eläinsuojelun valtionapuun SO 000 markkaa, mikä sumina on tionavusta pa attia maa- ja metslosoitettu kokonaan Suomen eläin­ suojeluyhdistyksen käyttöön Muut järjestöt jätettiin nuolemaan tassujaan "Perusperiaate valtion verovaroja jaettaessa tulisi kai ölla tasapuolisuus". Luukkainen ih­ mettelee.

Koc-elainten suojelu ry:n toivo­ muksesta muutama kansanedusta­

OSTA

PUSERO

K o ira t k u o lisiv a t joka t a p a u k s e s s a . N e o lisiva t "k u lk u k o ir ia ” , su o jiin lukittuja, valm iita "n u k u te t ­ ta v ik s i” . A ja t u k s e n a oli että P u o lu s t u s m in is t e riö n u u si " W O U N D ” L a b o ra to rio m a k s a is i n o in S 80 jo k a ise st a k oira sta. K u n k o ke id e n ja tk a m ise n a ik a koitti koirat n u k u te tta isiin pen tob a rb itaa lilla, ri­ p u ste tta isiin n a ilo n v e rk k o ih in ja a m m u tta isiin 9 m m m a u s e rilla 12 tai 15 jalan e täisyyd e ltä . S e n jäl­ keen koirat k a n n e tta isiin la b o ra to rio o n ja so tila slä ä k ä re ik si o p isk e le v a t he nkilöt tu tkisiva t v a m m o ­ ja ja o p p isiv a t jotain a m p u m a h a a v o ista . S e s a a t ­ ta isi jo n a k in p ä iv ä n ä p e la sta a ih m ish e n k iä ta is te ­ lukentällä.

S e o n ra n k k a m o ra a lin e n kuva. " W O U N D ” L a b o ­ ratorio o n k u in su u n n ite ltu a ih e u tta m a a n y h te e n ­ oton kiih koilija n ja m u n a k k a a n tekijän välillä (m u n a k k a a n tekijä o n s e joka a in a väittä ä ettei m u n a k a s ta voi v a lm ist a a rik k o m a tta paria m unaa). A ih e o n tarkalle en se u ra a v a : E lä im e n e lä ­ m ä o n Ih m ise lä m ä n p o te n tia a lise n h y ö d y n pantti.

Iro n iso ija h u o m a u tta isi e ttä ‘‘W O U N D ” L a b o ra to ­ rio ta p p a a e lä im iä tä y d e llis tä ä k s e e n ih m ise n sod a n k ä y n tik y k y ä — ja että s o t a o n Ih m isk u n n a n d ra m a a ttisin ra a k u u s. Tie te n k in " W O U N D ” L a b o ­ ratorio s u u n n ite lm a s a i ju lk isu u tta o s a k s e e n , ja s e herätti raivo a k iih k e im m ä k si m u o d o s t u v a s s a a m e r ik k a la is e s s a e lim e ssä . P u o lu s t u s m in is t e riö päätti että s e ei ru p e a isi a m p u m a a n k o iria e n n e n ­ kuin s e oli tutkinut a s ia a lähem m in.

A ja t u s E lä in o ik e u s L iik k e e stä voi v a ik u tta a lie­ v ä sti satiirise lta, ete n kin jo s s e n ä h d ä ä n m u id e n o ik e u sliik k e id e n re d u c tio ad a b su rd u m in a . S e m a istu u h ie m a n k ie ro silm ä ise ltä fa n a a ttisu u d e lta joka o lisi hu vittan ut D ic k e n siä .

S e n k u m m a llin e n v a stin e ra s ism ille ja se x ism ille o n "la j is m i” . S a m a lla tavalla k uin o n o le m a s s a m ie s p u o lin e n s h o v in is tis ik a , o n m y ö s o le m a s s a ih m iss h o v in is t isik a .

M u tta k y s y m y s e läin ten o ik e u k s is t a o n kehitty­ nyt e r ik o is e k s i voim ate k ijä ksi. V a ik k a e h d o k a s jo­ ka 1984 a ja isi eläin te n a s ia a s a is i o s a k s e e n s u k ­ k e lu u k s ia m u st ist a h e v o s is t a ja lih a v ista k i s s o i s ­ ta, h ä n s a is i o s a k s e e n k u n n io ite tta va n m ä ä rä n s y m p a t ia a v a ik k a ei s a is ik a a n ä ä n im ä ä rä ä . S e ei ole m ik ä ä n v a lla n k u m o u s joka o n y h tä k k iä s a a v u t ­ tan ut y le isö n , m utta s e o n siellä, s e o n lä sn ä .

E lä in te n tila n n e k u o h u tta a ih m isiä s y v ä llis e llä tavalla jota j o s k u s on v a ik e a selittää. T h o re a u kir­ joitti, " U s e in ih m in e n o n in h im illise m m in kiintynyt k is s a a n tai k o ira a n k uin y h te e n k ä ä n ih m ise e n .”

J o s k u s e lä in ra k k a u s to d ista a k y v y ttö m y y d e stä m o n im u t k a is e m p a a n ih m isra k k a u te e n ; m ie lisa i­ raat jotka su h ta u tu v a t t o isiin ih m isiin p e lolla ja in­ ho lla voiva t k e h ittä ä tyyniä, he lliä su h te ita k o ira n ­ pentujen k a n s s a . Elä im e t ovat ta v a llise sti tä y sin lu o n n o llisia , eivät s e lla is ia ta id o k k a a n k ie ro u tu ­ neita p s y k o lo g is ia a rv o itu k sia jo k si ih m ise t tu n tu ­ vat m u uttu va n. Eläim et, elleivät ne o le v e s ik a u h u i­ sia, o m a a v a t tietyn tu n n e p e rä ise n lu o te ttav u u ­ den. M u tta o lla eläin te n p u o le lla ei a in a tee ih m i­ s e s t ä hyvää. O n v iis a sta , kun a lo itta a k e s k u st e lu n aih e e sta, m u ista a , että H itler oli k a s v is s y ö jä .

J a ku ite n k in k y s y m y s e lä im istä ja h e id ä n o i­ k e u k s is t a a n m a a ilm a s s a on m o ra a lis e s ti k ie h to ­ va. M itä varten eläim iä o n ? M ik ä o n eläinten m erki­ t y s ? S e lla ist e n k y sy m y st e n a se tta m in e n o n s ilk ­ k a a lajism ia, tietenkin. Ih m isro tu kävele e ym päri n a r s is s is m in a u ra a n k ie d o ttu n a jo k a o lisi n a u re t­ tava m ille t a h a n s a e läim e lle joka o lisi tarp e e k si

T ie s a lo

S u o m . K ris tin a L abart

ä ly k ä s a rv o sta m a a n sitä. K o s k a ih m isillä on o le ­ tettavasti korkein, e p ä ile m ä ttä h a llitse v a ä ly p la ­ ne etalla he olettavat että m uu lu o m a k u n ta o n he i­ d ä n m u k a v u u t e n sa ta k ia o le m a ss a . M u tta ihm ise t eivät ole p e lk ä stä ä n petoja jotka ovat p ä ä s se e t li­ ha n m a ku u n . Ih m iste n ja eläin ten v ä lin e n s u h d e on s y v ä ja p rim itiivinen ja k a k sim ie lin e n , s e k ä v ä ­ kiva lta ine n että j o s k u s s y v ä n ra k a sta va . Ih m ise t ihailevat joitakin eläim iä, ja a m p u v a t niitä juuri s e n takia. H e h a lu a v a t ta p p a a tiikerin o m a ta k se e n s e n voim at, ta p p a a hirven tu n te a k se e n jotain s y ­ vää, a a v e m a ist a k a u n e u tta t e o s sa , k o h t a lo k a s ta yhteyttä. Ih m ise t p e lkä ä v ä t joitakin e lä im iä ja a h ­ m ivat toisia.

E r ä s lä äketieteen teoreetikko, Tri. P a u l D. M a c L e a n , o n s a n o n u t että k u n ih m in e n a se ttu u m a k u u lle p sy k ia trin so h v a lle , h e vo n e n ja krokotiili a se ttu v a t h ä n e n vie re ensä . M a c L e a n in teorian m u k a a n ih m isillä ei ole yh d et v a a n kolm et aivot: n e o m a m m a a lin (ihm isen), p a le o m a m m a a lin (hevo­ sen ) ja reptiilin (krokotiilin). Tietyt prim itiiviset hei­ m ot eivät tee m itää n e ro a ih m ise n ja eläim e n e lä ­ m ä n välillä v a a n olettavat että k aik ki e lä m ä o n s a ­ m aa. S e a se ttu u eri m u otoih in, eri keho ihin. Korkeam m a t kulttuurit eivät tee s e lla is ta o r g a a n is t a o le ttam usta ; he itä riivaa eläim e llin en ih m ise ss ä , a ja tu s e lä im istä a le m p a n a lu o n to n a a n , la n g e n ­ n e e n a o s a n a , k u o le v a ise n a . S iv is t y k s e n k irkas, s i­ nin en ä ly o n h e id ä n m ie le stä ä n v a n g ittu s a m a a n selliin, k eho on, C a lib a n in s a , ra a k a la is e n s a k a n s ­ sa.

Se lla in e n o le tta m u s o n tie te nkin he rja u s e lä in ­ k u n ta a k ohtaa n. S e n o u s e e ih m isk u n n a n egos e n tris e s t ä ja m o n im u t k a is e s ta to ttu m u k se sta .

Ih m ise t eivät a in o a s t a a n k ä ytä e lä im iä ru o k a a n ja v a a te tu k se e n ja tie te ellisiin k o k e isiin ja k o riste ik ­ si ja se u ra k si, v a a n m y ö s, m itä s y v ä llise m m in , varu s ta a k se n ih m ism ie le n m yyteillä. V ic to r H u g o kirjoitti, "E lä im e t eivät o le m u u ta k uin hyveidem m e ja p a h e id e m m e m uotoja, jotka vaeltavat s il­ m iem m e e d e ssä , sie lu je m m e n ä k y v iä a aveita .”

M e is t ä tulee ta id o k k a a n vaih televia olentoja, o ta m m e niide n m u o d o n . O d y s s e u k s e n toverit m uuttuivat sio ik s i, m utta m u u t o k s e s s a , h e id ä n ä ly n s ä s ä ily i in h im illise n ä , m u u ttu m a tto m a n a . T o ­ d e llis u u d e s sa , kun ih m ise t m u uttu vat p e d o ik si, oli s y y m ik ä t a h a n s a (viha, a h n e u s, him o, huum eet), he id än ä ly n s ä ta v a llise sti m uuttuu, h u o n o m p a a n su u n ta a n . P ä in v a s to in k uin O d y s s e u k s e n m iehet, he sä ilyttä v ä t in h im illise n m u o to n s a m u tta o m a k ­ su v a t petojen luonteen.

Eläin, o lle s s a a n niin t ä y s in o m a itse n sä , n i i n ^ ^ lu o n te e n o m a in e n , o n a in a ollut v o im a k a s m e ta fo ­ ran lä h d e jolla k u v a ta ih m ise n k äyttä ytym istä. Lei­ jo n a o n ro h k e u s. H ä rk ä o n voim a. K ristillin e n a lle­ g o ria ko d ifio i eläim et ja teki n iistä abstrakteja: h y e e n a oli e p ä p u h d a s , p e u ra oli kristillin e n k u o le ­ m a tto m u u d e n k a ip a u s, p e lika an i oli p e la stu s.

Eläim et a su tta v a t ih m ise n m ie lik u v itu k se n ja kir­ ja llisu u d e n jo k a ista n u rkkaa . N e n o u se v a t a lita ­ ju n n a s t a kuten tiikerit la p se n p a in a ja is e s s a . N e tulevat Ee d e n in k ä ä rm e id e n m u o d o s s a ja a lb a ­ t ro s se in a ja v a lk o is in a v a la in a ja m u is s a tä y sin m ie lik u v it u k s e llis is sa m u o d o is sa , kuten lo h ik ä ä r­ m e in ä ja y k s is a r v is in a .

Ih m isillä on j o s k u s v a ik e u k s ia n ä h d ä eläim et m a ltillise sti ja s u o d a heille o b je ktiivise n o le m a s ­ s a o lo n a rv o k k u u s. Elä im e t ovat jo k o id eoid e n tai aa v e id e n ru u m iillistu m ia tai sitte n ru o k a a se llo ­ fa a n is s a . O n o le m a s s a purkki keittoa ja la m m a spaisti. M ie li ei vaeltele m iettim ää n m ih in la m p a an reisi oli yh d iste tty tai siih e n v a ste n m ie lise e n pro­ s e s s iin kun s e irroitettiin ja m uutettiin ru okatava-

Anne

T im e M a g a z in e

K u va:

E läin ajatu ksia

•

raksi. Te kn iikka, s e k ä f y y s is e s t i että p s y k o lo g i­ se s ti o n d is so s ia a t io ta .

S e la m m a s jolle reisi k uu lui eli jo s k u s . K y s y m y s eläinten o ik e u k s is t a a se tta a m o n im u tk a ise n k y s y ­ m y k se n siitä m itä varten y k si e lä m ä — esim . lam ­ paan, tai ko ira n jo k a o n tuom ittu " W O U N D ” L a b o ­ ra to rioon — u h ra tta isiin ra v in n o k si tai lä äketie­ teellisiin ta rk o itu k siin to ise n e lä m ä n p uo le sta , s iis ihm ise n. J o k a v u o s i k u o le e j o n k in la is is s a tut­ k im u k s is s a 60 m iljo o n a a eläintä. T ä h ä n m ä ä rä ä n s is ä lt y y 161.000 koiraa, ja 47.000 a p in a a. M o n e t n iistä kuolevat lu u lta va sti t ä rk e is s ä lääketieteelli­ s i s s ä k o k e iss a . E lä in o ik e u sta iste lija t tulevat sot a ise m m ik si a s e t t a e s s a a n k y s y m y k s iä jo ista k in t o is is t a k o ke ista : M ik s i e sim e rk ik s i k a n iin e ja on tap etta va k o s k a uutta m a s k a ra a te sta ta a n niiden s ilm iin ?

J o s ih m ise t olettavat että heid ät o n luotu J u m a ­ lan k u v a k si, heille ei tu o ta v a ik e u k s ia n ä h d ä m itta­ v a a ja la a d u llista eroa it s e n s ä ja lu o m a k u n n a n vähe m p ie n välillä. R a a m a ttu o p e tta a että ihm inen h a llitse e m eren kaloja, ilm an lintuja, k arjaa ja k a ik k e a m ik ä m atelee. E h k ä e lä in o ik e u sliik k e e n n o u s u o n oire m a a llise m m a st a ja e p ä rö iv ä m m ä stä h e n g e s tä (va ikka sitä ei p y sty n y t s a n o m a a n to i­ s e s t a e lä in y stä v ä stä , F r a n s is k u s A ss is ila is e s t a ).

Inh im illin e n ero tunn etaa n, jo s k u s , kuolem attom a n a sie lu n a , täyd elline n e ro tu s joka k u u lu u ain o a s ta a n m ieh elle ja naiselle, ei eläim elle. Sie lu on ih m ise n kan ta kirja — ja lu u lta va sti e r iv a p a u s kaik e n se n v ä h e m p ia rv o ise n e lä m ä n ta p p a m ise e n ja s y ö m is e e n jo k a tielle o su u . M u tta m iten ih m is ­ e lä m ä e ro a a eläim e n e lä m ä s tä m a a llis e m m a s s a m ie le s s ä ? Ä ly ? J o tk u t k ä ä p iö s im p a n s s it ja väh e m p ia rv o ise m m a tk in oliot ovat yh tä y lä k k ä itä k uin esim . hy vin jä lkee njä än yt lapsi; ellei o le lu va l­ lista ta p p a a k e h it y s v a m m a ist a lasta, m ik si ta p ­ p a a e lä im iä ? It s e t ie t o is u u s ? J o tk u t olennot, kuten s im p a n s s it n ä k e vät its e n s ä p eilistä, to ise t kuten koirat eivät tee sitä. N a u r u ? (M a x E a s t m a n s a n o i että koirat nau ravat, m utta he na u ra va t h ä n n ä l­ lään.) O m a t u n t o ? A b stra k tin e n ajattelun la h ja ? O i­ k e u sjä rje sty stä k o sk e v a m u isti jo k a m a h d o llista a k o k e m u k s e n ta lle n ta m ise n ja keh ittä m ise n , s u k u ­ p olvelta t o ise lle ?

D e s c a rt e s s a n o i että eläim et ovat p e lkk iä " k o ­ n e ita ". J o s s e o n totta, h u m m e rin p u d o tta m in e n k ie h u va a n v e sik a ttila a n o n su u rin p iirte in fs a m a

kuin p u d o tta isi s in n e a u to n vaih te iston .

M ite n k o h d e lla eläim iä, m iten ajatella h e itä ? K y ­ s y m y s pyörii ta v a llise sti e lä im e n tie to isu u d e n a r­ v o itu k se n ym p ärillä. O n k o s e k aikki p e lk k ä ä p in ­ taa, p e lk k ä ä silm ä m u n a - ja eläin refle ksiä . S e s o n k i ja n ä lk ä ja a d re n aliin i p elon p u r k a u k s ia tai siittä ­ m ise n tarvetta. T y h m ä ä, eläim e llistä , v ä lin p itä m ä ­ töntä ge e n ie n ritu a a lia ? Tutkijat löytävät jo s k u s h ä m m e n tä v iä to d iste ita siitä että eläim et jo s k u s kyke nevät o d o tta m a tto m iin ä ly llisiin su o ritu k siin , kuten s im p a n s s it Y e rk e sin R e g io n a l P rim ate C e n ­ t e ris s ä E m o ry n Y lio p is t o s s a jotka o p p iv at e rä ä n ­ la ise n kielen. J o k a t a p a u k s e s s a , s a a tt a a o lla v a a ­ ra llista että ih m ise t pitävät liik a a kiinni itsetietoi­ su u d e n kriteeristä; ih m ise t ovat itsek in m e lko v ä ­ lin p itäm ättö m iä. S o k r a t e s s a n o i että tutkim a ton e lä m ä ei ole e lä m ise n a rvoista. M ik ä li s e on totta, puolet m a a ilm a n v ä e s t ö s t ä o lisi itsem urhaajia.

M u tta v a ik k a hu m m e ri ei p a d a s s a tu n n e m itään kipua, tai h ä rk ä o n p e lkk ä ty h m ä järjetön lu o n to ­ k a p p a le joka k o liste le e te u ra sta m o o n , niillä on eläm ä. R ik o k se m m e niitä k o h ta a n — jo s se lla is ta on — ei o le n n a is e s ti ole s e että tu o ta m m e niille tu sk a a , v a a n s e että riistä m m e heiltä eläm än. A l­ bert Sc h w e itz e r laati m o n ta p y h im y s m ä is t ä p y k ä ­ lää "e lä m ä n k u n n io it ta m ise st a ”. H ä n o lisi n o s t a ­ nut k a s te m a d o n k u iv a lta tieltä ja sijoitta nu t se n he llä sti ruohikolle; h ä n o lisi ty ö sk e n n e lly t t u n k k a i­ s e s s a h u o n e e s s a ik k u n a lu u k u t suljettu ina ettei koi u h ra isi itse ä ä n h ä n e n la m p u ss a a n .

M u u rotu el o le niin tu rh a n ta rk k a a . M a a ilm a lla on k y n s ie n ja h a m p a id e n h ie ra rk ia n sa , tuo p eto­ m a in e n jä rje sty s jota la p s e n a näki D is n e y n lu o n ­ to e lo k u v issa , k aik ki n u o n ie la ise va t, inh ottavat ravin n o n o to t joid en a vu lla e lä in k u n ta se lv iä ä p ä i­ v ä stä ä n . S e on e n s ilu o k a n m u rh aa, ajojahti ja ta p ­ po, joka m y ö s on joten kin u n e n o m a ist a ja a b st ra k ­ tia. Iso t kalat sy ö v ä t p ie n iä kaloja, ja ih m ise t s y ö ­ vät kanoja. L u k u is a t elävät o le n n o t o n tuom ittu m e n e h ty m ä ä n to iste n k id a s sa , ja p a ra sta m itä s i ­ v ilisa a tio m m e o n p y sty n y t te k e m ä ä n on vetä ä ra­ jaa k a n n ib a lis m in kohd a lla . "L u o n t o ei o le tu n ­ teellinen,” kirjoitti E m e rso n . "K a it s e lm u k s e lla on villi, raaka, a rv a a m a to n m a tk a n p ä ä , e ik ä k a n n a ta p u h ta a k s ip e s tä se n valtavaa, s e k a v a a m y ö tä v a i­ kutusta, tai p u k e a tu o ta ih m e e llistä s u o s ija a p u h ­ ta a se e n p a ita a n ja v a lk o is e e n k a u lu k s e e n kuten ju m a lu u s o p in o p isk e lija a .”

29 28

K O IR A

M ik si te pienet viattomat kullannuput joudutte k ä rsi­ m ä ä n ? Kirjoitin teistä aineen. Opettaja liikuttui. S a in a in e e sta kiitettävän. M ieleni tekisi h a k e a teidät kaik­ ki pois, tu od a kotiin ja hoivata, ra k a sta a teitä k oko sy d ä m e stä n i, mutta tiedän ettei s e ole m ahdollista.

S ik s i nytkin itken yksin. T e id ä n puo lestann e, kun te ette itse o sa a .

H a u ta u s m a a tä yn n ä p ieniä m u stia ristejä. Pieni v a a le a h iu k sin e n tyttö. H ä n luki ristien tekstejä - P ie ­ ni v alkoin en hiiri. C h a rissim a . Kuoli 12 .6 .1 9 8 8 k a u ­ a n turhaan kärsittyään jne. ja viim ein s e mitä tuo pie­ ni tyttö etsi - Koira. M e lissa . Kuoli sy ö p ä te s tis s ä 13.9.1995. J a tyttö polvistui hau d alle - ja laski k ä ­ d e s s ä ä n p itä m ä n sä v a lk e a n ru u su n pienen M e liss a n haudalle. S u u re t kyyneleet putoilivat vihreälle nurm elle. M o n ta v iikkoa tyttö oli etsinyt tätä hautaa.

K ulken ut pitkin ristien rivejä. E tsie n ja lopulta löytä­ en.

M e lis s a oli ollut pieni ja avuton. Tyttö oli nähnyt s e n laboratoriossa. L a s is e in ä n takaa. J a m o n e n vii­ k on ajan tyttö oli k atson ut koiraa - lasin takaa, yrittä­ en p e la sta a s e n - turhaan. J a sitten M e lis s a oli kuol­ lut. K uten niin m onet e n n e n sitä ja s e n s y ö v ä n runte­ lem a laiha ru um is oli pistetty täh än hautaan. T u r­ haan. Kuten muutkin. J a tyttö nosti k a t se e n sa ja kat­ s o i ym pärilleen. Niin paljon ristejä. J a kaikki olivat kuolleet kyltym ättöm än valtiaan - ih m ise n uhreina.

J a raivo sa i tytön v altaa n sa . H ä n e n silm ä n s ä avautuivat n ä k e m ä ä n m a ailm an kau h e u d e n . J a h ä n teki p äätöksen . H ä n e n olisi tehtävä jotain noiden la­ b oratorioiden v an kie n hu väksi. J a tyttö oli a iva n v a r­ ma, että o ik e u s lopulta voittaisi - mutta siihen oli vie­ lä pitkä matka.

S in ä pieni m arsu. Y k s i m on ie n joukosta. K atsoit m i­ n u u n anovasti. Pieni p u n a in e n k u o n o si v ap isi p e lo s ­ ta. P e lo k k a a n a olit kuunnellut tovereittesi tu sk a isia vikinöitä, odottaen vu o ro asi. Nyt v u o ro si oli tullut.

K a rv a si ajeltiin, ihosi viillettiin, kirvelevä liu os k a a ­ dettiin päällesi. Heittelehdit hetken ja jäit m a ka a m a a n sitten kuollee na paikallesi. Tuntui pahalta ajatelia, että s e o n o s a m e id ä n a rkipäivääm m e.

SU SA T IT T A S ip a is u luom iväriä kaniinin silm älle ja tu lo k se n a s o k e a kani.

K O N E VAI P U P U ?

T IT T A NYKYISYYS

Ihm inen kehittää entistä täydellisem piä tietokonei­ ta, satoja ihm isiä jää työttömiksi.

Kehitetään aseita, joilla entistä vaivattom am m in v o id a a n su rm a ta tu h a n sia ihm isiä.

Silti jo ssa in teurastetaan eläim iä kuristam alla ja nui­ jimalla.

T e h d ä ä n eläinkokeita, jo issa tietokone korvaisi eläi­ m en parem m in kuin hyvin.

K u in k a lä h e s täydelliseksi ih m ise ksi kehitetty tieto­ k o n e ei m u ka voisi korvata ihm istä parem m in kuin niinkin paljon ih m ise stä p o ik k e a v a eläin. M ik se i ih­ m inen h a lu a käyttää e lektroniikkaa k oko lu o m a k u n ­ n a n h y v ä k s i?

J o s eläim et tekisivät su u ria keksintöjä, n e takuulla o sa isiv a t käyttää niitä h y ö d y k se e n !

U u si U rhoni n y ö k k ä ä ja heilauttaa k o rv a a n sa .

B L A C K Y -7 0 T x r X tib

OM

Ke

h i t y s

I

T iin a Lehikoinen, V a n ta a

" R a k k a in y s t ä v ä n i”

M A A IL M A H U O M E N N A

B L A C K Y -70

30

T u u E V A lS U U S O &■ y-

y o

<L

_i

CO

M e r ja

JA

V ih a v a in e n

m e n n e isy y s

P iir r o s :

H alu atk o tule vaisu utesi m a ailm an olevan: Puhtaat järvet, hiljainen hiekkatie, tuulen k u is k a u k s ia p u is ­ sa, h o p e a n v älkkeine n puro kiirehtii a la s vuorelta, yli kallion. S e on v ap a a, v a p a a kuin lintu, joka levittää s iip e n s ä ja lentää korkealle taivaalle. S e k in o n v a ­ p a a - j a onnellinen.

M a a ilm a m m e voisi olla m y ö s täm ä: Kehitystä, kärsiv iä uhreja e läin laito k se ssa , 6 kaista isia pikatei­ tä. Kuollut lintu m a k a a sa a st u n e e n p uron rannalla.

Ihm isillä o n kiire, eikä k u k a a n h u o m a a m itään eri­ koista k u o lle e ss a linnussa... Sillä ihm isten syd ä m e t ovat kuolleita kuin kivet.

31

JOUKKOJULKAISU

Osta tuotteitamme - tuet toimintaamme * COLLEGE-PAITA vaalean harmaa painatus koot S, M, L, XL, XXL........................................... ..............kpl ä 90 mk * vaalean sininen, tum.vihr. painatus koot S, M, L, XL, XXL ..............kpl ä 90 mk * musta, beige, vihr. painatus ............. kpl ä 90 mk * T-PAITA valk., vihreä painatus koko S, M, L, XL, XXL........................................ .............kpl ä 40 mk * KISSAPAITA koot: 140-160 cm .............kpl ¿ 3 0 mk * TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm........................... .............kpl ä 4 mk KUULAKÄRKIKYNÄ .............st/kpl ä 4 mk yhdistyksen nimi ja puhelin n:o KIRJEENSULKIJAMERKIT/BREVM ÄRKEN - ’’vastusta tuskallisia eläinkokeita" (35 kpl/arkki) .............ark. ä 5 mk - ’’stoppa pl) gsam m a djurförsök” (35 st/ark) .............ark. ä 5 mk * -yh d istystu n n u s, valkovihreä (15 kpl/arkki) ark. 4 mk * KO RTTEJA/KORT .............1 nip. ä 5 mk - eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa * RINTANAPPI napin halkaisija 4 cm........................................... .............kpl ä 5 mk * YHDISTYSM ERKKI (rintaneula) hopeinen risti, jossa eläinryhm ä kohokuvioina........................................................ .............kpl ä 40 mk * PIPO 100 % villaa valkoinen pohja/vihreä teksti .............kpl ä 35 mk vihreä pohja/valkoinen teksti .............kpl ä 35 mk KIRJOJA Kani ei osaa itkeä Ulla-M aiia Aaltosen kirja..................................................kpl ä 30 mk * AUTOTARRA....................................................................kpl ¿ 5 mk * KOIRAJULISTE teksti "Kuollut koe-eläim enä" .............kpl ä 7 mk Hinnat sisältävät ivv:n

•-m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi Namn ......... :.....

Osoite Adress ............................. ................................. ............ .

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, M äkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55. Maksu tapahtuu tavaratoim ituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähetyksen saapum isesta tai yli 20 markan ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne maksetään postista noudettaessa.

m

Sänd beställningen tili kansliet B a ckasga ta n 8, 00550 H e lsin gfo rs 55. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter m ottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten.

KYRIIRI OY HELSINKI 1984