Koe-eläinten suojelu 1/1985

Försöksdjurens värn r.y.

16. vuosikerta Vastaava toim ittaja

Raili Vesanen Tammitie 15 A 3 00330 Helsinki Puh. 484 063 Toim ituksessa

Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Sinikka Piippo Riitta Salmi Sirpa Sykkö Päivi Viinikainen Taitto: Raili Vesanen Maksut:

SYP: 200120-1019901 lahjoit.

PSP: 435 490-1, jäsenmaksut ja tilaukset Säätiön lahjoitukset

KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 1/85 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD Toimiston osoite

Mainokset

Mäkelänkatu 8 00550 Helsinki 55 Puh. 90-736113 avoinna ma 14-18 muina arkip. 13-17

Raili Vesanen Puh. t. 616 4727

Toimiston hoitaja

Kaarina Kivivuori Puheenjohtaja

Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 Puh. 742931 Jäsenmaksu

llm oitushinnat

1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 300 mk 1/4 sivu 150 mk 1/8 sivu 75 mk llm estym isaikataulu

No 1 helmikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 joulukuu

mk 40/vuosi mk 800/ainaisjäsen

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on vas­ tustaa turhia ja tuskallisia eläinkokeita. Yhdistyk­ sen tavoitteena on saada tarpeettomat ja tuskalli­ set eläinkokeet loppumaan. Tavoitteensa saavut­ tamiseksi yhdistys kerää tietoja laboratorioissa suoritettavista eläinkokeista ja tiedottaa niistä jä­

Kannessa löhöilee Riku, ja kuvan o tti Ism o Höisä

Raili Vesanen Vastaava toimittaja Ansvarig redaktör

senistölle, tiedotusvälineille, yleisölle ja päätök­ sentekijöille.

Yhdistys pyrkii rajoittamaan eläinkokeita ensi­ sijaisesti eläinsuojelulainsäädännön uudistami­ sen kautta. Lisäksi yhdistys tukee vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä.

SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus...................................................

3 Ledaren ........................................................

4 Vuosikokouskutsu ........................................

5 Koe-eläinten Suojelu ry:n toimintakertomus ja suunnitelma, ryhmät ja alueosastot 6—11 Runo, Koekaniini...........................................

11 Eläinsuojeluasiat siirrettävä ympäristöministeriöön.................................. 12 Miten laadin testam entin.............................. 13 LD-50-testi Lääkintöhallituksessa............... 14 Koululaisten adressi...................................... 1 « Alueosastot kokoontuvat.............................. 1 t^ I n f o ........................................- ......................

Jäsenhankintakilpailu jatkuu ....................... 19 Jäsenmaksussa sekaannusta?..................... 19 Ajankohtaista lain uudistamisesta............... 20 Lahjoituksia................................................... 24 Lukijapostia................................................... 26 Kolmatta maailmansotaa valm istellaan 28 Lääkeaineet eläimillä epäluotettavia 29 Rahaa vaihtoehtotutkimukseen................... 29 Porkkananpurijat, haastattelussa Anna Tötterman ........................................... 30 Eläinsuojelujärjestöt vetoavat oikeuskansleriin ........................................... 32 Eläinten puolesta — Hans Ruesch............... 35 Poliorokote vaihtoehtomenetelmin ............. 36 Eläinrääkkääjät tu o m io lla ............................ 37 Tietoa turkistarhoista.................................... 38 Metsästysuutisia ......................................... 38 Vielä Tampereen delfinaariosta................... 39 Voiko simpanssi oppia keskustelemaan? . . . 40 Eläinsuojelijat Temppeliaukion kirkossa . . . . 41 Budjetissa määräraha eläinsuojelutyölle . . . 41 A n im alia........................................................ 42

^«u u st* • •

vV*

• •

PÄÄKIRJOITUS E lä im e t o p e t t a v a t m e it ä "Olin aina ollut onnellisempi eläinten seurassa, matta vasta sitten, kun Beket ja minä olimme poh­ tineet, mistä se saattoi johtua, minä ymmärsin, kuinka paljon voimme oppia niiltä. Me olemme nähneet, kuinka eläimet, joita pidetään luonnolli­ sina vihollisina, voivat tulla ihmisten luokse elä­ mään näiden ystävinä. Beket ei koskaan koeta saada eläintä muuttamaan oleellisinta luontoaan, k mutta hän on opettanut niitä löytämään sukulai­ suutensa muihin yhteisen kiintymyksen kohteen välityksellä. Kissa ja koira saattavat noudattaa ikivanhaa, keskinäiseen vihamielisyyteen ajavaa yllykettä, mutta ne eivät voi taistella keskenään, kun kumpikin rakastaa samaa isäntää, sillä rak­ kaus on voimakkaampi kuin vaisto. Kun ihmiset rakastavat Ra’ta, silloin egyptiläiset ja aasialaisetkin voivat olla keskenään veljiä! Koska Beket rakastaa eläimiä, ne eivät pelkää häntä, ja kun niillä ei ole pelkoa, ne voivat puolestaan rakastaa häntä, ja häntä rakastaessaan ne voivat rakastaa toisiaan. Ellei meidän kansamme rakasta Beketiä ja minua, me emme koskaan voi esittää oikeaa osaamme, tehtäväämme saada ihmiset rakasta­ maan toisiaan sen yhdyssiteen välityksellä, jona me olemme heille kaikille. Olipa kyseessä eläimen rakkaus Ihmiseen tai ihmisen rakkaus jumalaan, side, joka liittää nuoremman viisaampaan, yhdis­ tää toisiinsa myös samanikäiset.”

Näin kauniisti kuvailee Joan Grant ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutusta kirjassaan "Päi­ vännousun valtias” (Lord of Horizon, Hm. v. 1945, kust. Oy Suomen Kirja), joka kertoo muinaisen Egyptin faaraoista ja heidän suuresta viisaudes­ taan. Kahden Maan kansa eli tuolloin Valon aika­ kautta, ja ihmiset olivat tietoisia Totuudesta ja ^henkensä voimista.

On ennustettu, että seuraava maailmaa kohtaa­ va tuho tapahtuu tulen välityksellä. Edellisen ker­ ran tällainen katastrofi tuli veden muodossa. Ve­ denpaisumuksesta selvisi hengissä joitakin eläi­ miä ja ihmisiä. Maailmanpalosta ei ehkä jää jäljel­ le ketään. Ne, jotka jäävät, toivovat kuolleensa muiden mukana. Olemme nyt lähempänä maail­ manpaloa kuin koskaan ennen. Ydinsota voi syt­ tyä, ei vain kansojen välisistä riidoista, vaan jopa tietokoneen tekemästä virheestä. Ja koneethan voivat tunnetusti reistailla milloin mistäkin syys­ tä. Voi sanoa, että tämän päivän maailmassa olemme koneiden ja aseiden armoilla.

Meillä on kuitenkin mahdollisuus selviytyä voit­ tajina. Ihmisellä on mahdollisuus valita. Voimme valita joko kuoleman tai elämän. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, syttyykö ydinsota vai ei. On helppo ratkaisu valita kuolema. Silloin voi jäädä lepäämään laakereilleen, elää niinkuin ennenkin, ilman muutoksia — voi jäädä odottelemaan. Elä­ män valitseminen vaatii muutoksia itsekunkin aja­ tuksissa ja olemisessa.

Kaari Utrion loistavassa "Eevan tyttärissä” ker­ rotaan naisen sortamisen ohella lasten joskus us­ komattomankin julmasta kohtelusta. Lapset eivät olleet ihmisiä ja heitä saattoi käsitellä kuin esinei­ tä, tavaroita jotka omisti. Joku voi huokaista hel­ potuksesta ja todeta, että onneksi nykyään ajat ovat toiset, ainakin länsimaissa. Mutta onkohan näin? Voisiko ajatella, että lapsiin kohdistunut suoranainen julmuus on kääntynyt toisenlaiseksi sortamiseksi — onko se nykyään henkistä laimin­ lyöntiä? Lapsi istutetaan television tai videoitten ääreen ja ostetaan hänelle videopelejä ja anne­ taan näin koneen korvata inhimillinen lämpö ja rakkaus, elämänkokemusten jakaminen. Pahim­ massa tapauksessa TV ja videot elävät lapsen puolesta eikä hän ehdi itse elää lainkaan. Hänestä tulee kuori, jonka sisimmän kone on vallannut.

Maailmassa, jossa elävät koneet vaeltavat kuollei­ den koneiden keskellä, minkä tahansa napin pai­ naminen on mahdollista.

Eläimiä on aina kohdeltu alempiarvoisina kuin ihmisiä. Ne ovat tavaroita, eivät eläviä olentoja.

Jos joku tappaa toisen omistuksessa olevan eläi­ men, vankeustuomio tai sakko määrätään eläi­ men ARVON perusteella eli sen perusteella, kuin­ ka paljon omistaja menetti rahaa. Esimerkiksi so­ pinee taannoin tapahtunut järkyttävä hevosten sil­ pominen hengiltä. Esineenä eläintä kohdellaan myös silloin, kun tiede kokeilee sillä. Eläin vain on kätevä materiaali siitä, että se kuitenkin ON elävä olento ja kokeiden tuloksia voi sitten soveltaa ih­ miseen (sikäli kun voi). Ne teistä, jotka katsoitte TV:stä ohjelman ydinsodan vaikutuksista ihmisiin ja planeettaamme, näitte miten sikoja käytettiin hyväksi kokeiltaessa ydinpommin aiheuttamia vammoja. Sotateollisuus on ilmeisesti kukoistavin teollisuuden muoto maailmassamme, ja näin ol­ len voi vain kuvitella, miten monta miljoonaa eläintä on uhrattu aseiden kehittämisen hyväksi.

Mitä laajemmaksi kokeilu pääsee (ja sehän laaje­ nee koko ajan), sitä lähempänä olemme ydinso­ dan mahdollisuutta ja maapallon tuhoa.

Kirjassaan "Päivännousun valtias" Joan Grant jatkaa vielä kahden viisaan egyptiläisen välistä keskustelua. Ra-ab Hotep, kirjan kertojaminä, vas­ taa Nehrin kuvaukseen eläimen ja ihmisen väli­ sestä rakkaudesta. "Siinä olen täysin samaa miel­ tä; ainoa asia, minkä asetan kyseenalaiseksi, on se, onko teidän välttämätöntä kuluttaa niin paljon aikaa nuorempien veljienne hyväksi.” Ja Nehri vastaa:” Se on meille välttämättömyys, koska vie­ lä voimme oppia niistä paljon. Ei voi saada oppia eläimistä, joita pidetään vankeina, yhtä vähän kuin voi pitää kirjurinsa vankeudessa ja samalla toivoa hyötyvänsä heidän tiedostaan.” Vielä Nehri jatkaa:"Katsele eläimiä, sillä ne ovat usein vii­ saampia kuin ihmiset. Ne eivät anna, niin kuin me ihmiset usein teemme, kasti- tai väri- tai kielieroa-

3

vaisuuden pettää itseään. Ylvästeleekö leijona hiekanruskeasta majesteetillisuudestaan laululin­ nulle tai kieltää sen höyhenten kauneuden vain siitä syystä, ettei toinen osaa karjua?”

Eläimistä voi oppia paljon, kun ne ovat vapaita ja kun niitä rakastaa. Rakkauden avulla voi voittaa eläimen luottamuksen eikä se enää pelkää. Vää­ rinkäsitykset, ennakkoluulot ja sodat ihmisten ja kansojen välillä johtuvat pelosta, joka synnyttää vihan. Jos me rakastamme, pelon tilalle tulee luot­ tamus, viha katoaa ja sotia on vaikeampi sytyttää.

Rakastamisen voi aloittaa läheisistään, omista lapsistaan. Lapsen voi ottaa mieluummin syliin kuin asettaa hänet telkkarin eteen istumaan. Rak­ kauden voi ulottaa vähitellen muihin Ihmisiin ja eläimiin, koko maailmaan.

Tiede ei edisty niin kauan kuin se tuhoaa ja rik­ koo, riistää vapauden ja elämän. Kun muutos läh­ tee meistä, sinusta ja minusta, tieteenkin (erityi­ sesti lääketieteen) täytyy muuttaa menetelmiään.

Meidän tulee nähdä kokonaisuus, ymmärtää yh­ teys joka vallitsee jokaisen elävän olennon välillä ja tajuta olevamme yksi osanen. Se, että emme tu­ lisi toimeen yksinämme, ei saa tarkoittaa, että meidän pitäisi käyttää HYVÄKSI muita olentoja, vaan sitä, että meidän täytyy oppia ymmärtämään rakkauden perimmäinen olemus, joka soi kaikes­ sa elävässä ympärillämme.

LEDAREN D ju r e n

lä r o s s

” Jag var alltld lyckligare i sällskap med djuren, men först dä Beket och jag hade funderat över vad detta berodde pä, förstod jag hur mycket vi kan lära oss av dem. Vi har sett hur sädana djur som betraktas som vära naturliga fiender kan närma sig mänskor och levä med dem som vänner. Beket försöker aldrig att ändra pä djurets innersta väsen, men hän har lärt dem att finna sin släktskap tili andra via den gemensamma vänskapen. Kät­ ten och hunden kan känna den urgamla fienskapen dem emellan, men de kan inte strida dä bäda älskar samma ägare, för kärleken är starkare än instinkterna. Dä mänskan älskar Ra dä kan egyptier och asiater vara bröder sinsemellan! Eftersom Beket älskar djuren, fruktar de inte honom, och dä de är utan rädsla kan de i sin tur älska honom. I sin älskan tili honom kan de älska varandra. Om inte värt folk älskar Beket och mig, kan vi aldrig vi­ sa vär rätta andel, vär uppgift att fä mänskor att älska varandra via den ked vi alla utgör. Huruvida det är frägan om djurens kärlek tili mänskan eller mänskans kärlek tili gud, förbindelsen som förenar den unge med den kloka, förenar ocksä de jämngamla."

Sä vackert beskriver Joan Grant växelverkan mellan mänskan och djuren i boken "Lord of Horizon” , pubi. 1945 (utkommen pä finska: ("Päivän­ nousun valtias” , pubi. Oy Suomen Kirja) som be­ skriver fornegyptiens faraoer och deras Stora visdom. Tväflodslandet befann sig pä den tiden i Ijuset tid dä man var medveten om Sanningen och Andens kraft.

Det har förutspätts, att nästa katastrof som träffar jorden kommer i form av eld. Förra gängen kom en liknande katastrof i form av vatten. Vid f lo­ den överlevde nägra djur och mänskor. Vid världsbranden blir kanske ingen kvar. De som överlever,

önskar att de dött med de andra. Vi är nu närmare världsförintelsen än nägonsin förr. Kärnkriget kan bryta ut, inte bara pga. internationella konflikter utan ocksä pga. datorfel. Och datorer kan ju som bekannt streika. Man kaunde säga att vi i dagens värld är i masklnernas och vapnenas väld.

Vi har ändä möjlighet att segra. Mänskan har möjlighet att välja. Vi kan antingen välja döden el­ ler livet. Var och en av oss kan päverka händelser sä, att vi kan avgöra huruvida det uppstär kärnkrig eller inte. Det är en lätt lösning att välja döden. Dä kan man bara fortsätta att ligga pä sofflocket, att leva som förr, utan förändringar — att vänta bara.

Att välja livet innebär en förändring i värt sätt att vara och tänka.

I Kaari Utrios strälande "Eevan tyttäret” beskrives förutom diskrimination av kvinnor ocksä en ofta ohyggligt bfutal behandling av barn. Barn betraktades inte som mänskor, de künde behandlas som föremäl, som nägot man ägde. Nägon kan sucka av lättnad och konstatera att lyckligtvis har tiderna förändrats, ätminstone i västvärlden. Men är det verkligen sä? Kunde man tänka sig, att den direkta brutaliteten mot barn har antagit en annan form av diskrimination, en andligt likgiltighet gentemot barnet. Barnet placeras framför televislonen eller videon, det fär ett videospei. Pä sä sätt ersätter man mänsklig värme, livserfarenhet och kärlek med en maskin. I värsta fall lever tv:n eller video-apparaten i stallet för barnet som heit glömmer att själv leva. Barnet blir ett skal vars inre har ersatts med en maskin. I en värld, där levande maskinen vandrar omkring bland döda maskiner, är avlösningen av vilken knapp som helst möjlig.

Djur har alltid behandlats som lägrestäende i förhällande tili mänskan. De är saker, inte levande varelser. Om nägon dödar en annan persons djur, bedöms fängelsestraffet eller bötesumman pä ba­ sen av djurets VÄRDE dvs. pä basen av hur mycket ägaren förlorade pengar. Som exempel kan nämnas det chockerande dödandet av hästar. Djur bet­ raktas ocksä som föremäl i det fall dä vetenskapen gör experiment pä dem. Ett djur är bara ett användbart material för forskningen. De av er som i tv:n säg programmet om kärnkrigets inverkan pä mänskan och pä vär planet, säg hur svin utnyttjades vid försök att kartlägga kärnbombens skador.

Krigsindustrin hör uppenbarligen tili den mest luckrativa formen av industri, och sälunda kan man bara föreställa sig hur mänga miljoner d ju r ^ ^ har offrats vid utvecklingen av vapen. Ju mera u t - ^ ^ bredda försöken blir, desto närmare är vi ett kärn­ krig och jordens förintelse.

I sin bok "Lord of Horizon” fortsätter Joan Grant ännu diskussionen mellan de tvä kloka egyptuerna. Ra-ab Hotep, bokens berättarjag be­ skriver Nehris beskrlvning av kärleken mellan mänska och djur. "Däe är jag av precls samma äslkt, det enda jag Ifrägasätter är huruvida det är nödvändigt för er att öda sä mycket tld pä de yngre bröderna” . Och Nehri svarar: "Det är en nödvändighet, för vi kan ännu lära oss mycket av dem.

Det gär inte att lära sig av djur sälänge de hätls fängna, lika litet som man kan hälla sin skrlvare fängen och samtidlgt hoppas fä lära sig om hand kunskap” . Nehri fortsätter ännu: ” Se pä djuren ty de är ofta mycket klokare äm mänskan. De läter inte, sä som mänskan ofta gör, kast-, hudfärgeller spräkskillnader Iura sig. Stolt ser lejonet med sin sandbruna majestetiskhet för sängfägeln eller förnekar den skönheten av fägelns fjäderskrud bara därför att den inte kan ryta” .

Vi kan lära oss mycket av djuren dä de är fria och dä de älskas. Mha. kärlek kan ett djurs förtroende vinnas sá att den inte mera fruktar. Missförständ, fördomar och krig mellan mänskor och nationer beror pä rädsla som föder har. Om vi äls­ kar uppstär förtroende istället för rädsla. Hatet försvinner och det blir svärare att börja ett krig.

Man kan börja älska slna närstäende mänskor, sinä egna barn. Barnet ta hellre ifamn än placeras framför tv:n. An efter kan kärleken utsträckas tili andra mänskor och djur, tili hela världen.

Vetenskapen utvecklas inte sä länge som den förstör och förlntar, berövar frihet och liv. Efter­ som förändringar utgär frän oss själva, frän dig och mig, kommer naturligtvis (i synnerhet medici­ nen) att finna sig tvungen att komma underfund med nya metoder. Vi bör se helheter. Att vi inte klarar oss ensamma fär inte innebära att vi bör UTNYTTJA andra varelser, utan att vi mäste lära oss förstä kärlekens grundläggande natur, som klingar i allt levande i vär omgivnlng.

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

VUOSIKOKOUS Koe-eläinten Suojelu ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään maaliskuun 30 päivänä 1985 klo 12.00 Mäkelän­ rinteen yhteiskoulussa, Mäkelänkatu 47, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutosesitys.

HUOM! Äänestyksiä varten läsnäolevien jäsenyys tarkis­ tetaan ja sitä varten jäsenillä tulee olla mukana tosite maksetusta jäsenmaksusta vuodelta 1984 tai 1985.

Kaikki jäsenet ovat tervetulleita.

Johtokunta

ÄRSMÖTE Försöksdjurens Värn rf:s stadgeenliga ärsmöte hälls den 30 mars 1985 kl. 12.00 i Backasbrinkens gymnasium, Backasgatan 47, Helsingfors.

Pä mötet behandlas de stadgeenliga ärsmötesärendena samt förslaget om stadgeförändring.

OBS! Pä grund av röstningar kommer vi att granska de närvarandes medlemskap i föreningen. Vi ber alla medlemmar ta med sig verifikat över betalad medlemsavgift för är 1984 eller 1985.

Alla medlemmar är välkomna.

Styrelsen

- JULMUUDET OVAT JULMUUKSIA, VAIKKA NE TAPAHTUISI­ VAT LABORATORIOISSA, JA NIITÄ KUTSUTTAISIIN LÄÄKE­ TIETEELLISEKSI TUTKIMUKSEKSI. (GEORGE BERNARD SHAW)

K O E -E L A IN T E N S U O J E L U R Y :n T O IM IN T A K E R T O M U S VUODELTA 1 9 8 4 Yleinen osa: koonnut sihteeri Päivi Viinikainen

Johtokunnan kokoontuminen Johtokunta oli kokoontunut 22.3.84 (vuosiko­ kous) ja 31.12.84 välisenä aikana yksitoista (11) kertaa. Osallistuminen johtokunnan kokouksiin oli seuraava: I Hannele Luukkainen, puheenjohtaja Riitta Salmi, varapuheenjohtaja I Päivi Viinikainen, sihteeri, varainhoitaja Linne Grönlund Anita Ervasti I Satu Moilanen Sinikka Piippo Heidi Rantanen Tony Rosqvist Sirpa Sykkö l Raili Vesanen Seppo Virtanen lisäksi: Kaarina Kivivuori, kokousten sihteeri

10 kertaa 10 7 9 10 9 5 9 7 9 6 6 11

Ehkä ilahduttavinta vuoden 1984 toiminnassa oli yhdistyksen alueosastojen määrän huomatta­ va kasvu. Tällä hetkellä alueosastoja on jo 10 kap­ paletta, ja niiden määrä lisääntyy varmasti vuon­ na 1985. Alueosastojen yhteiskokous pidettiin Helsingissä 1.12. ja kaikki osapuolet totesivat sen olleen erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen ti­ laisuus. Kokouksesta päätettiin tehdä jokavuoti­ nen.

Tapahtumia Uuden toimiston avajaiset pidettiin helmikuus­ sa. Paikalla oli kansanedustajia, muiden eläinsuojelujärjestöjen edustajia, yhdistyksen kauan pal­ velleita, ansioituneita jäseniä sekä lukuisia muita yhdistyksemme toimintaa ja sitä kautta eläinten asiaa edistäneitä henkilöitä.

Kirpputoreja on pidetty useita ja niiden lisäksi järjestettiin perinteeksi tulleet joulumyyjäiset yh­ distyksen toimistossa joulun alla.

Erinomaisen "Suffer the Animals” (suom. Koe Kanin Elämä) -elokuvan, jonka tekokustannukslin myös Koe-eläinten suojelu ry on osallistunut, esi­ tettiin kahteen otteeseen toukokuussa elokuva te­ atteri Bio Illusionissa. Esitys uusittiin eläinten vii­ kolla 13.10.

Kuva: S a m i Blàberg

Messukeskuksen kansainvälisessä koiranäytte­ lyssä 4.11. oli yhdistyksellä oma informaatiopöytä, joka herätti yleisön keskuudessa paljon kiin­ nostusta.

Yksi syksyn suurimmista kampanjoista oli ve­ toomus LD-50 -testin lopettamisen puolesta. Syk­ syn aikana kerättiin jäsenten huomattavalla avus­ tuksella vetoomukseen yli 41.000 nimeä. Vetoo­ mus luovutettiin lääkintöhallitukselle 19.11. Ta­ paus sai tiedotusvälineissä huomattavaa julki­ suutta.

Muuta Yhdistyksen johtokunnan jäsen, Tony Rosqvist, ja toimistonhoitaja Kaarina Kivivuori osallistuivat 2— 3.6. Tukholmassa järjestettyyn p o h jo is m a is te n ^ ^ koe-eläinsuojeluyhdistysten yh teis ty ö ko ko u k -^^ seen. Kokous tullaan järjestämään seuraavan ker­ ran Koe-eläinten Suojelu ry:n kutsusta Helsingis­ sä kesällä 1985.

Yhdistyksen puheenjohtaja, Hannele Luukkai­ nen, joka on kansainvälisen koe-eläinten suojelujärjestön IAAPEA:n hallituksen jäsen, osallistui em. järjestön yleiskokoukseen Lontoossa 30.7.

Hän otti matkansa yhteydessä osaa myös IAAPEA:n järjestämään "Eläinsuojelu ja uskonnot” -nimiseen kansainväliseen kongressiin.

7.10. olivat yhdistyksen toimistonhoitaja Kaari­ na Kivivuori ja Koe-eläinten Suojelun Säätiön hal­ lituksen jäsen, lääk.tiet. yo Anna Tötterman, haas­ tateltavina TV-ohjelmassa "Söndagsöppet". Li­ säksi ohjelmassa näytettiin kohtia "Suffer the Animals” -elokuvasta.

Maamme suurimpana ja aktiivisimpana eläinsuojelujärjestönä joutuu Koe-eläinten Suojelu ry luonnollisesti ottamaan kantaa myös yleistä eläinsuojelua koskeviin kysymyksiin. Yhdistys vastusti v. 1984 mm. elävien kettujen käyttämistä luolakoirakoulutuksessa, sekä otti osaa kansain­ välisiin hylkeenpyyntiä, koirien hirttämistä ja kis­ sojen elävältä keittämistä vastustaviin kampanjoi­ hin. Yhdistys on yhdessä muiden eläinsuojelujärjestöjen kanssa lähettänyt eläinsuojelun eri k y s y -^ ft myksiä koskeneita kirjelmiä eri tahoille (ed u sku n -^^ taryhmät, kansanedustajat, oikeusministeri, maaja metsätalousministeriö).

K o e -e lä in te n

S u o je lu

ry :n

Muista kampanjoista voidaan mainita koe-eläin­ ten ostopäiväkirjojen tarkistus. Nehän ovat julki­ sia asiakirjoja, jotka meillä on oikeus nähdä. Li­ säksi tulemme luonnollisestikin jatkamaan kirp­ putori-, eläinnäyttelytiedotus-, ym. tapahtumien järjestelyjä.

FÖ R S Ö K S D JU R E N S FÖ R

ÄR

R F :S

1984

Styrelsens sammanträden: Styrelsen har under tiden 22.3.84 (ärsmöte) tili 31.12.84 sammanträtt sammanlagt elva (11) gänger. Deltagandet i styrelsemötena var följande: Hannele Luukkainen, ordförande 10 gänger Riitta Salmi, viceordförande 10 ” Päivi Viinikainen, sekreterare, medelsförvaltare 7 ” Linne Grönlund 9 ” Anita Ervasti 10 ” Satu Moilanen 9 ” Sinikka Piippo 5 ” Heidi Rantanen 9 " Tony Rosqvist 7 ” Sirpa Sykkö 9 ” Raili Vesanen 6 ” Seppo Virtanen 6 ” övriga: Kaarina Kivivuori, mötessekreterare 11 Det mest glädjande i är 1984:s verksamhet var en betydande ökning i antalet av föreningens regionalavdelningar. För tillfället har föreningen re­ dan 10 regionalavdelningar och antalet ökar säkert under är 1985. Ett möte där samtliga regional­ avdelningar deltog hölls för första gängen den 1 december 1984. Samtliga deltagare ansäg det va­ ra ett ytterst nyttigt och intressant tillfälle. Man beslöt att hälla ett llknande möte ärligen.

Händelser under äret I februari hölls ett öppningskalas i föreningens nya kansli. Närvarande var riksdagsmän, representanter för andra djurskyddsföreningar, meriterade medlemmar som länge tjänat föreningen samt talrikt med personer som stött föreningens verksamhet och därigenom har berämjat djurenas sak.

Lopptorg anordnades ett antal gänger. Utöver dessa anordnades före jul en redan traditionell julförsäljning i föreningens kansli.

t o im in t a s u u n n it e lm a v u o d e lle 1985 Vuonna 1985 aiomme jatkaa menneen vuoden tuloksellista työtä ja yhä suuremmassa määrin saada tiedotusvälineet kiinnostumaan asiastam­ me. Vuonna 1984 niiden suhtautumisessa tapah­ tuikin erittäin myönteistä kehitystä; voi todeta et­ tä toimittajien asenne alkaa muuttua siihen suun­ taan, jota kansainvälinen lehdistö ja TV on edus­ tanut jo vuosia.

Samoin toivoisimme kiinnostusta ja myönteistä suhtautumista asiaamme kohtaan tutkijoiden ta­ holta. Tähän asti yhteistyö on ollut melko hedel­ mätöntä.

Uusi, hyvä eläinsuojelulaki ei vieläkään ole val­ mis, joten tälläkin saralla riittää edelleen töitä.

VÄ R N

V ER K S A M H ETS B E R Ä TTE LSE

Kuva: S am i Blàberg

Den utmärkta filmen "Suffer the Animals” (sve.

"Upplev försöksdjurens liv’Vfi. "Koe Kaniinin Elä­ mä!”), vars filmningskostnader även Försöksdjurens Värn rf deltagit, förevisades i tvà repriser vid biografen Bio Illusion. Filmen visades ocksä under Djurens Vecka den 13.10.

Vid den Internationella hundutställningen i mässhallen uppräthöll föreningen en egen infor­ mations- och försäljningspunkt, som väckte stört intresse bland publiken.

En av höstens största kampanjer var en vädjan om att upphöra med LD-50-testet. Under hösten insamlades med medlemmarnas betydande hjälp över 41.000 namn pä listorna. Listorna överlämnades ät medicinalstyrelsen den 19 december. Händelsen fick betydande publicitet i massmedian.

Övrigt: Den 2— 3 juni deltog föreningens styrelsemedlem, Toni Rosqvist och kansliföreständare Kaari­ na Kivivuori i ett möte med nordiska antivivisektionsföreningar i Stockholm.

Föreningens ordförande, Hannele Luukkainen, som är styrelsemedlem i den internationella försöksdjurvärnsorganisationen IAAPEA, deltog i organisationens ärsmöte som hölls den 30 juni i London. I samband med sin resa deltog hon ocksä I en kongress med temat "Djurskydd och reli­ gion” , som ordnades av IAAPEA. Den 7 Oktober intervjuades kansliföreständaren Kaarina Kivivuori och styrelsemedlemmen i Försöksdjurens Värns Stiftelse, med.stud. Anna Töt­ terman, i TV-programmet "Söndagsöppet” . I programmet visades ocksä delar av filmen "Suffer the Animals” .

Som värt lands största och aktivaste djurskyddsförenlng är Försöksdjurens Värn rf naturligtvis tvungen att ta ställnlng tili frägor rörande traditionell djurskydd. VI har förklarat oss motsätta bl.a. användandet av levande rävar vid skolning av grythundar. Likasä har vi deltagit i internationella kampanjer mot sälfängst, mot hängande av hundar samt i en kampanj mot att koka kattor levande (i Flllppiner).

Försöksdjurens Värn rf:s verksamhetsplan för àr 1985 Ar 1985 kommer vi att fortsätta det gägna ärets fruktbara arbete samt att försöka att fä mass­ median (tidningar, radio, tv) mera intresserad av vär sak. Under är 1984 skedde redan en mycket po­ sitiv utveckling i dess inställning. Det kan konstateras att journalisternas attityder har utvecklats mot ett häll som den internationella massmedian har representerat redan i äratal. Likasä önskar vi ett ökat intresse och en positivare inställning mot vär sak av forskare. Härtills har samarbetet värit tämligen fruktlöst.

Av övriga kampanjer kan man nämna en granskning av inköpsdagböckerna över försöksdjur. Des­ sa är offentliga handlingar som vi har rätt att se.

Därtill kommer vi naturligtvis att fortsätta med att anordna tillställningar säsom lopptorg, upprätthällande av Informationspunkt vid djurutställningar samt anordnande av övriga tillställningar.

Den nya, bra, djurskyddslagen är inte ännu färdig, sä även inom denna sektor krävs det ännu arbete.

Försöksdjurens Värn rf. skall anordna det samarbetsmötet mellan nordiska antivivisektionsföreningarna i Helsingfors nästa juni.

N U O R IS O R Y H M Ä Toim inta 1984

Nuoret ovat olleet taas aktiivisia koko vuoden.

Kokouksia meillä on ollut 14 kertaa yhdistyksen toimistossa, missä olemme olleet apuna esim. jäsemaksukorttien postituksessa. Kevään ja syksyn ’’Suffer the animals” filmiesityksissä ja kirpputo­ reilla nuorista on todella ollut apua. Rauhanmars­ sissa ja kansainvälisessä koiranäyttelyssä olem­ me myös olleet aktiivisina mukana. Nimiä on ko­ vasti kerätty ” Ei LD-50 testiä” vastaan. Esitteitä on jaettu esim. kirjastoihin. Myös lehtiin on kirjoi­ teltu ja kirjoituksia onkin julkaistu! Olemme myös kampanjoineet uusia jäseniä nuorisoryhmään, vaikkakin huonolla menestyksellä.

Loppuvuodesta harjoittelimme esitystämme Temppeliaukion kirkossa järjestettävään eläinten iltaan.

Suunnitelm a vuodelle 1985

JO E N S U U N

Vuoden -85 erikoisprojektinamme on yritys sel­ vittää niiden eläinkokeiden m äärääjä laatua, joita suomalaiset opiskelijat joutuvat tekemään. Selvi­ tys on tarkoitus tehdä mm. pistokokeiden tapaisesti lähetettävillä kirjeillä, joissa on kyselyloma­ ke ja tietopaketti. Muuten tulemme toimimaan paljolti kuten ennenkin (hankkimalla tietoa, levit­ tämällä esitteitä, myös viettämällä aikaa toverilli­ sesti keskustellen), sekä jatkamalla keskeneräisiä projekteja (diasarja, vaihtoehtomenetelmäesite, näyttely). Sydämellisesti tervetuloa mukaan joka­ ikinen!

L A K IR Y H M Ä N T O IM IN T A K E R T O M U S

JA

T O IM IN T A S U U N N IT E L M A Hannele Luukkainen

Suunnitelm a vuodelle 1985

Yksi tämän vuoden suunnitelmista on jo toteu­ tunut. Olimme nimittäin Temppeliaukion kirkossa eläinten iltana esiintymässä. Siitä enemmän on toisaalla tässä lehdessä.

Tuleviin suunnitelmiin kuuluvat eläinnäyttelyissä, kirpputoreilla, kulkueissa ym. mahdollisissa tapahtumissa mukana oleminen yhtä aktiivisina kuin tähänkin asti.

T IE T O /O P IS K E L IJ A R Y H M Ä Toim in ta v. 1984

Vuoden -84 toimintamme keskittyi paljolti uusien esitteiden ja julisteiden luomiseen. Uusi joukkoesitteemme "Tämä on vetoomus eläinrak­ kaille ihmisille koe-eläinten puolesta.”, sekä julis­ teemme, ’’Hyväksytkö kidutuksen?” ovat tietoryh­ män käsialaa. Lisäksi olemme suunnitelleet esi­ tettä vaihtoehtomenetelmistä, uutta diasarjaa se­ kä näyttelyaineistoa, jota voitaisiin kierrättää kou­ luissa ja kirjastoissa.

LD-50-kampanjan aikana lähetimme kirjastoihin vetoomuslistoja ym. materiaalia. Koko vuoden ajan olemme pyrkineet levittämään yhdistyksen materiaalia mm. luontaistuotekauppoihin, eläin­ kauppoihin ja koiratrimmaamoihin. Jonkin verran olemme kirjoitelleet opiskelijoiden ainejärjestöjen lehtiin. Lisäksi olemme voimiemme mukaan yrittä­ neet osallistua yhdistyksen järjestämiin tempauk­ siin, järjestelleet toimiston leikekirjoja ja kuvama­ teriaalia, sekä pitäneet omaa tietoamme yllä tu­ tustumalla toimistoon tuleviin julkaisuihin.

Koe-eläinten suojelu ry:n johtokunnan sisäisen työnjaon mukaan kaikki eläimiä koskevat laki­ asiat ovat vuodesta 1978 lähtien kuuluneet allekir­ joittaneen vastuulle. Lakiryhmän tavoitteena on saada maamme eläimiä koskeva lainsäädäntö sel­ laiseksi, että se suojelisi kaikkia eläimiä kaikissa olosuhteissa.

Lakiryhmä on jatkuvasti yhteydessä eduskun­ taan ja kansanedustajiin. Lakiryhmän tukena ovat kaiken aikaa olleet yhteistyökumppanimme, val­ veutuneet ja aktiiviset eläinsuojelujärjestöt, Hel­ singin eläinsuojeluyhdistys ry, Valtakunnallinen eläinsuojeluliitto ry, Vihreä risti — Gröna korset ry sekä useat muut eläinsuojelujärjestöt, joiden kanssa yhteistyö on toiminut saumattomasti. Lakiryhmällä on hyvät suhteet myös useisiin kymme­ niin kansainvälisiin eläinsuojelulärjestöihin, mikä takaa sen, että lakiryhmä on aina ajan tasalla mui­ den maiden eläinsuojelulakien suhteen.

Kuluneena vuonna lakiryhmän oli oltava kaiken aikaa valppaana odoteltaessa ministeriön ehdo­ tusta uudeksi eläinsuojelulaiksi; lakiehdotus annettiinkin eduskunnalle sitten vihdoin joulukuus­ sa. Tietäen maa- ja metsätalousministeriön halut­ tomuuden eläinsuojelulain humanisoimiseksi otimme jo hyvissä ajoin syksyllä yhteyttä useisiin kansanedustajiin, jotta heillä olisi valmiutta pe­ rehtyä asiaan ja tiedostaa esityksen puutteet.

Joulukuussa vetosimme myös Tasavallan Presi­ denttiin paremman lain aikaansaamiseksi. Ja tie­ tysti olemme pitäneet tiedotusvälineet kaiken ai­ kaa ajan tasalla.

Alkaneesta vuodesta tulee lakiryhmälle tosi työ­ teliäs, kun eläinsuojelulaista pitää yrittää saada mahdollisimman hyvä. Kun vastassa on kaikki ne piirit, jotka keräävät tuloja ja/tai luovat uraansa eläimiä rääkkäämällä, voimme vakuuttaa, että työmme ei tule olemaan helppoa. Itse asiassa ti­ lanne on pitkälti samanlainen kuin taistelisi tuuli­ myllyjä vastaan paljain käsin. — Mutta onneksi monet kansanedustajat ovat humaaneja lämmin­ henkisiä ihmisiä, ja heidän hallussaanhan lain­ säädäntövalta on, vaikka ministeriö sitä ei oikein tunnu kunnioittavan. — No joka tapauksessa tu­ lemme tekemään kaikkemme paremman lain puo­ lesta. Ja toivomme, että onnistumme.

A LU E O S A S TO

Toim inta v. 1984

Alueosastomme perustettiin toukokuussa -84, perustajana ja vetäjänä toimi allekirjoittanut. Ensi vuonna toimintamme vetäjänä toimii kuitenkin El­ mi Manninen.

Kokouksia pidimme 9, joista osa oli kaupungin nuorisotiloissa, osa jonkun jäsenen kotona. Ra­ haa keräsimme kolmella kirpputorilla ja yksillä myyjäisillä. Myyjäisten yhteydessä jaoimme myös yhdistyksen esitteitä, esitteitä oli myös vapaasti saatavilla esim. kaupungin kirjastossa ja Karjalan Messuilla. Rauhanmarssille osallistuimme koirien kera. Joensuun Ylioppilaslehdessä julkaistiin alle­ kirjoittaneen ja Elmi Mannisen ja Raimo Rajamäen kirjoitukset. Päälehti Karjalaiseenkin yritim­ me juttuja, mutta huonolla menestyksellä. Oma näyttelypaketti on teon alla ja alustavia tieduste­ luja esim. näyttelytiloista ensi vuotta varten on tehty. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia jä­ seniä, jotka ovat olleet toiminnassa mukana ja en­ nen kaikkea Milja Honkasta ja Raili Könöstä, jotka ovat uhranneet aikaansa koe-eläinten hyväksi vapaa-aikanaan.

6) Yritetään järjestää opintopiirejä.

7) Kirjoitellaan lehtiin, levitetään yhdistyksen materiaalia.

8) Valmistetaan kosmetiikkalista. ( = Lista, jos­ sa mainitaan ne joensuulaiset liikkeet, joista saa ei-eläimillä testattuja tuotteita.)

9) Tehostetaan yhteydenpitoa muiden eläinten ystävien kanssa, (esim. Joensuun Eläinsuojeluyh­ distys, koirakerhot jne).

Kirsti Leisto

LA H D E N

A LU E O S A S T O

Toim intakertom us v. 1984 ja suunnitelm a vuodelle 1985

Toimintamme alkoi siitä, kun kirjoitelin lehtiin koe-eläinasioista ja muista eläinsuojeluasioista.

Saimi Kaitolahti luki kirjoituksiani ja sai ajatuksen perustaa Lahteen Koe-eläinten Suojelu ry:n alue­ osaston. Saimi toimi kokoonkutsujana ja ensim­ mäinen kokous oli lokakuun -84 lopulla. Koolla oli tällöin n. 44 henkeä. Kokouksessa valittiin osas­ ton puheenjohtajaksi Sirpa Tienhaara, varapu­ heenjohtajaksi Reijo Penttinen, sihteeriksi Pirjo Loukeinen ja varainhoitajaksi Erja jääskeläinen.

Kokoukset on pidetty tiistai-iltaisin Vuorikadun koululla ja toiminta on jaettu kolmeen ryhmään: idearyhmä & kaupallinen ryhmä, tiedotusryhmä ja ohjelma- ja budjettiryhmä. Tiedotusryhmästä on koottu myös ns. turkisryhmä, johon kuuluu 3 hen­ kilöä. Sydäntämme lähellä ovat olleet kosmetiik­ kateollisuudessa käytettävät koe-eläimet. Niinpä olemme jakaneet tietoa kosmetiikkateollisuuden eläinkokeista ja meikkisarjoista, joita ei ole testat­ tu koe-eläimillä. Kemikaalioissa olemme tehneet selväksi, miksi emme osta eläimillä testattuja tuotteita ja että vaadimme tuotteita ilman tuskalli­ sia eläinkokeita. Lahdessa Body Shop-liike on Il­ moittanut ottavansa myyntii 8WC:n tuotteita.

Muusta toiminnasta voi mainita, että puheenjoh­ tajamme on pitänyt kansalaisopistolla luennon eläinkokeista, olemme jakaneet ympäri Lahtea ju­ listetta "Älä osta joulutähteä” — jokainen tietää varmaan, miksi. Lisäksi on ollut paljon keskuste­ lua eläinsuojeluasioista yleensä. 8.12. järjestim­ me elokuvapäivän Anttilanmäen koululla. Esitim­ me elokuvan "Suffer the Animals" (” Koe-Kanin Elämä!”).

Vuoden -85 puolella on tarkoitus järjestää kirp­ putori Lahden torilla ja esittää dia-sarjaa eläin­ kokeista Lahden kouluilla. Jokainen alueosastom­ me jäsen pyrkii aktiiviseen tiedottamiseen mm. lehtikirjoitusten avulla.

Puoli miljoonaa eläintä kuolee päivittäin

Suunnitelm a vuodelle -85

1) Otetaan yhteyttä kaikkiin Joensuun alueella oleviin jäseniin, sekä yritetään saada uusia jäse­ niä yhdistykseen.

2) Näytetään yhdistyksen diasarja ja filmi ylei­ sölle. Tilaisuuksista on tarkoitus informoida kaik­ kia koirajärjestöjä ja muita ’’eläinyhdistyksiä”.

3) Pidetään kirpputoreja, joulumyyjäiset ja lipaskeräys(?).

4) Pidetään näyttelyitä (esim. pääkirjastossa syksyllä -85).

5) Yritetään järjestää vierailuja (esim. biologian laitokselle ja Koe-eläin Keskukseen Kuopioon).

Kosmeettisen kauneuden takana piilevät rumuus, hätä ja kuolema

LA P P E E N R A N N A N A LU E O S A S T O Toiminta v. 1984 Lappeenrannan alueosasto perustettiin 11.10.

1984. Toiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 10 henkilöä.

24.10.-84 otimme osaa rauhankulkueeseen, jo­ hon olimme tehneet panderolleja.

Kaksi henkilöä otti osaa alueosastojen tapaa­ miseen 1.12.-84 Helsingissä.

15.12.-84 järjestimme myyjäiset.

17.12.-84— 2.1.-85 meillä oli näyttely erään pan­ kin ikkunassa hyvin huomattavalla paikalla.

Parin kuukauden aikana olemme tavanneet joka toinen viikko. Joulukuun lopulla saimme vakitui­ set tilat Lpr:n nuorisotalolta.

Suunnitelma vuodelle 1985 Toimintasuunnitelmaa tehdessämme oli tarkoi­ tuksenamme saada toimintaa joka kuukaudelle.

Tammikuussa meillä on esitelmätilaisuus Yrit­ täjänaisissa. Pyrimme myös ottamaan yhteyttä lehdistöön, jotta ihmiset saisivat meistä enem­ män tietoa.

Helmikuussa järjestämme yleisen keskusteluti­ laisuuden maakuntakirjastossa.

Maaliskuussa on tarkoituksenamme järjestää myyjäiset.

Pääsiäisenä ovat Lpr:n kansalliset koiranäytte­ lyt, joihin osallistumme. Näyttelyt ovat kaksipäi­ väiset. Kansainvälisenä koe-eläinten päivänä jär­ jestämme filmiesityksen kouluissa ja yleisötilai­ suutena. (Mikäli saamme filmin). Sillä viikolla meillä on julistenäyttely kirjastolla. Ne, jotka ovat koulussa, pitävät aamunavauksen.

Toukokuussa toimintamme suuntautuu seura­ kuntiin, joissa pidämme esitelmiä ja jaamme esit­ teitä.

Kesä- ja heinäkuussa pidämme kesälomaa, mutta ne, jotka ovat kaupungissa, menevät lauan­ taisin torille myymään yhdistyksen tuotteita ja ja­ kamaan esitteitä.

Elokuussa meillä on esitelmätilaisuuksia eri koirakerhoissa. Järjestämme myös avoimien ovien -päivän tiloissamme.

Syyskuuksi emme ole keksineet vielä mitään.

Lokakuussa tuotantoeläinten päivänä pyrimme saamaan näyttelyn jonkin pankin ikkunaan. Eläin­ ten viikolla osallistumme eläinten kulkueeseen.

Jos LSEY järjestää jonkin tilaisuuden, pyrimme sinne. Muutoin järjestämme oman tilaisuuden.

Loppukuusta osallistumme jälleen rauhankulku­ eeseen.

Marraskuuksi emme ole vielä keksineet mitään.

Joukukuussa myyjäiset ja julistenäyttely.

LAPPEENRANNAN OSASTO KOKOONTUU JOKA TOINEN MAANANTAI NUORISOTALOLLA. Sari Kupiainen

TA M P E R E E N

A LU E O S A S T O

Toimintakertomus vuodelta 1984 — Tampereen alueosasto perustettiin maalis­ kuussa -84. Vuoden loppuun mennessä alueosas­ to kokoontui 14 kertaa.

— Kansainvälisessä koiranäyttelyssä, Suomen Jyrsijäliiton syysnäyttelyssä ja terrierien ja mäyrä­

koirien erikoisnäyttelyssä olimme mukana omalla osastolla esittäen koe-eläimistä kertovia filmejä, myyden yhdistyksen tuotteita ja jakaen esitteitä.

— P-Hämeen Kennelpiirin nuorisojaoston kut­ sumina olimme kertomassa ja keskustelemassa koe-eläimistä koiraleirillä.

— Hevosmessuilla, kansainvälisessä koiranäyt­ telyssä Valkeakoskella ja Ristirockissa olimme ja­ kamassa esitteitä.

— Heinäkuussa Leena Tolvanen kävi tapaa­ massa Sveitsissä CIVIS’en perustajaa ja puheen­ johtajaa Hans Rueschia.

— Syyskuussa Senja Väisänen järjesti Suffer the animal -filmin esityksen Ristinarkun ylä- ja alaasteen luokilla.

— Eläinten viikolla järjestimme muiden tampe­ relaisten eläinsuojeluyhdistysten kanssa mielenosoituskulkueen kaupungin halki.

— Rauhanmarssiin osallistuimme kantaen kylt­ tejä "Sodat alkavat koe-eläinlaboratorioista”.

— Myyjäiset & Kirpputorin ( + arpajaiset -t-puffetti) järjestimme kolme kertaa.

— LD-50-nimenkeräykseen, sen voimassa olles­ sa, otimme osaa kaikissa em. tilaisuuksissa vie­ den lisäksi listoja useisiin eri liikkeisiin.

— Yleiseen mielipiteeseen olemme pyrkineet vaikuttamaan lehtikirjoittelukampanjallamme ja levittämällä esitteitä ja alaosastosta kertovaa tie­ dotetta mahdollisimman moneen paikkaan.

I l i m p e r te lh i \ u u s it ta in 10 0 0 0

Eläimet maksavat hengellään ihmisen turvallisuudesta

TU R U N

•

A LU E O S A S T O

Toiminta v. 1985

Turun osasto on toiminut runsaan kaksi vuotta, kokoontuen vuonna 1984 10 kertaa Luonnonsuojelukeskuksen kerhohuoneessa, Läntinen Rantaka­ tu 21.

Maaliskuusta lähtien on vetäjänä toiminut Tarja Lehtinen, sihteerinä Mirja Vuorenheimo ja rahas­ tonhoitajana Anne tuominen. Syyskuussa rahas­ tonhoitajaksi valittiin Gitta Gorschelnik, Anne Tuomisen muutettua kaupungista.

Aloitimme vuoden 1984 suunnittelemalla jäsenkirjeen josta ilmeni kevään toimintamme ja lähet­ tämällä sen helmikuussa jäsenillemme.

Maaliskuussa pidimme tiedotustilaisuuden Maarian Vpk -talolla Riitta Salmen kertoessa yh­ distyksestä ja vastatessa yleisön tekemiin kysy­ myksiin. Kuukauden lopussa pidimme vuosiko­ kouksen.

Huhtikuussa osallistuimme kissanäyttelyyn, pidimme myyjäiset ja kansainvälisenä koe-eläinten päivänä veimme julisteita ja esitteitä pankkeihin.

Kesä- ja heinäkuussa vietimme kesälomaa mut­ ta aloitimme taas elokuussa syyskirjeiden laadin­ nalla, jotka sitten lähetimme syyskuussa.

Lokakuussa eläinten viikolla järjestimme tiedo­ tustilaisuuden Taimi Ikssa jossa esitimme filmin ja yliassistentti Else-Maj Suolinna kertoi solututki­ muksistaan. Jaoimme myös kirjastoihin yhdistyk­ sestä kertovia esitteitä sekä nimenkeruulistoja LD-50 -testiä vastaan.

Joulukuussa pitämämme joulumyyjäiset päätti­ vät tapahtumamme tältä vuodelta.

Ylitornion alueosaston perustava kokous pidet­ tiin 10.12.1984. Osaston ensimmäisenä tavoittee­ na on laajamittainen tiedotustoiminta luentotilaisuuksineen. Joukukuun aikana osasto on myynyt arpoja.

Vuoden 1985 toimintaa on suunniteltu seuraa­ vasti: tammi-, helmi-, maaliskuu: tehostettu tiedottami­ nen (lehdistö, oppilaitokset, nuorisotalo, kirjasto, luentotilaisuus) huhtikuu: mahdollisesti näyttely ja lausuntaesitys toukokuu: myyjäiset kesäkuu: leiri, arpajaiset heinäkuu: mahd. messuille osallistuminen syyskuu: lipaskeräys lokakuu: kirpputori joulukuu: joulumyyjäiset Anni Viippola-Tuoma Kaisu Niska

Eläinten viikolle valoa Turusta:

Soluviljelmillä tehty eläinkokeita tarpeettomiksi Suunnitelma vuodelle 1985 Toimintamme vuonna 1985 tulee pääosiltaan jatkumaan samoilla linjoilla kuin edellisenä vuon­ na. Pyrimme panostamaan enemmän yleisiin in­ formaatiotilaisuuksiin ja laajempaan julkisuu­ teen.

Suunnitelma vuodelle 1985

TAMPEREEN ALUEOSASTON SEURAAVAT KOKOUSPÄIVÄT KALEVAN UINTI­ KESKUKSESSA Su 10.2.85 Ti 26.2.85 Su 10.3.85 Ti 26.3.85 Su 14.4.85 Ti 24.4.85

klo klo klo klo klo klo

15.00 18.00 15.00 18.00 15.00 18.00

A LU E O S A S T O

Toimintakertomus v. 1984

________________ SUNNUNTAI

Tampereen alueosasto psta Mia Savolainen

Y L IT O R N IO N

Osastomme keskittyy vuonna 1985 tiedon lisää­ miseen järjestämällä tiedotustilaisuuden filmiesityksineen, osallistumalla mahdollisiin näyttelyi­ hin ja järjestäm ällä julistenäyttelyitä kaupungin­ kirjastossa ja kokoustiloissamme. Yritämme myös järjestää vierailuja paikallisiin koe-eläinlaboratorioihin tutustuaksemme lähemmin Turus­ sa tapahtuvaan koe-eläinten käyttöön. Lisäksi lä­ hetämme jäsenillemme kevät- ja syyskirjeet joista ilmenee keväinen ja syksyinen toimintamme. Jou­ lukuussa järjestämme jälleen joulumyyjäiset.

Tarja Lehtinen

KOEKANIINI Voi ihm iset m itä teitte ia m iksi kun telkesitte koppiin koekaniiniksi myrkky ihoni syö LD-50 testi se s isintäni kalvoi raastoi ja se kesti liian kauan niin p itk ä ä n sain tuntea tuskaa ja kohta ne m inutkin roskatunkiolle kuskaa sitä ennen ne e h tii viet repiä ia raastaa kokeilla nikotiinia myrkkyjä ja m uutakin saastaa Suuret silm äni ärsyttivät tuhruisiksi nyt näe en m itään m iksi tehtiin se m iksi Sääliä tunne ei ne ketkä n ukuttam atta leikkaa lieneekö ihm ispedot vain keskenään veikkaa kuinka kauan se kestän ee rä ä p ä le tuo Sillä aikaa he kissalle tuskia suo p ää la e lla jo h d o t sille sähköshokkia antaa uhriressun se valitus jo kauaksi kantaa Luojan eteen ihan taivaaseen a s ti Siellä kysytään kerran opisketitko ihm isten ja eläinten a u ttaja k s i vaiko rääkäten sadistiksi kauh eim m aksi Silloin p alk k a s i s a a t vain tekojesi m ukaan ei auta rah at valta ei kukaan.

E. M antsinen

11

E L Ä IN S U O JE L U A S IA T S I IR R E T T Ä V Ä

EUUNSUOJEU) Eläinten suojelu PJTÄA g n w j ympäristöministeri

Y M P Ä R IS T Ö M IN IS T E R IÖ Ö N

tYROOllE

Vn

Hannele Luukkainen

Jo vuosia maamme valveutuneet ja aktiiviset eläinsuojelujärjestöt ovat u se issa eri yhteyksissä vaatineet eläin­ suojeluasioiden siirtoa maa- ja m etsä­ talousm inisteriöstä ym päristöm iniste­ riöön. Myös useat kansanedustajat ovat asiasta kanssam m e sam aa mieltä, mikä näkyi selvästi mm. eläinsuojelulain lä­ hetek esk u stelu ssa pidetyissä puheen­ vuoroissa ja esim . kansanedustaja Georg C. Ehrnroothin (POP) eduskun­ n assa 3.10.1984 ym päristöpoliittisen s e ­ lonteon yhteydessä pitäm ässä p u h ees­ sa, josta julkaisem m e tä ssä lyhyen ot­ teen.

Ed. Ehrnrooth: Olen katso nu t aiheelliseksi korostaa h allitu k ­ sen u no htam aa eläinsuojelua.

Ym päristöm inisterin o lisi p itä n y t olla m ukana ru o tsalaisten p uo luetovereittensa äskeisessä puoluekokouksessa Tukholm assa, jossa ym päris­ töpolitiikasta keskusteltaessa vaadittiin, että eläinkokeet kosm eettisten aineiden valm istam i­ sessa tulisi välttää. J o tta näm ä ja m uut eläinsuo­ je lu a s ia t, eikä vain u h analaisten lajiem m e suoje­ leminen, saisivat n iille kuuluvan sijan ym päristö­ p olitiikassam m e, tulisi h allituksen kiireellisesti valm istella ehdotusta eläinsuojelun siirtäm isestä m aa- ja m etsätalo usm in isteriö ltä ym päristöm inis­ teriön alaisuuteen. Ellei näin tehdä, ontuu ympärlstön suo jelu po litiikkam m e jatko ssakin . Kokemus on o soittanut, e ttä m aa- ja m etsätalo usm in isteri ei ole oikea viranom ainen h uo leh tim aan eläinsuo ­ jelusta, sitä koskevien säädösten valvonnasta ja niiden kehittäm isestä. M inisteriössä e i ole edes p ää to im is ta virkam iestä, joka vastaisi eläinsuoje­ lusta, eikä sellaista virkam iestä ole m issään m uussakaan portaassa. R istiriitaisten tehtävien edessä m inisteriö on a n ta n u t hyötynäkökohtien s yrjäyttää nykyaikaisen eläinsuojelun vaatim uk­ set. Ensim m äinen vaatim us on, että perustetaan p ää to im in e n eläinsuojeluvalvoja, jon ka virka ja perustettava eläinsuo jelutoim isto sitten s iirrettäi­ siin ym päristöm inisteriön alaisuuteen.

Eduskunta on n eljä ttä vuotta sitten yksim ieli­ sesti hyväksynyt tavo itteet eläinsuojelun u udista­ m iselle. Tästä h uo lim atta m itään e i ole tap a h tu ­ nut. N ykyaikaisen aja tte lu n tulee kuvastua tällä ­ kin luonnonsuojelun alalla.

Asian vauhdittamiseksi menemme tiistaina 29.1.1985 klo 10 luovuttamaan perustellut kanna­ nottomme ympäristöministeriöön. Nyt lehtemme painoonmennessä emme vielä tiedä käyntimme tuloksia, mutta kerromme niistä sitten myöhem­ min. Tässä kuitenkin kirjelmämme.

L ak im ies n eu v o o

aamen ystävät lähtivät Suojelujarjestöt

K i r je lm ä A h te e lle :

K la in su o jeju asiat

u n p a r is ln m im s lc r io lle

Q

=

E

--r-= ~

Ym päristöm inisteri M a tti A h teelle (oikealla) kir­ je lm ä ä m m e luovuttam assa Valtakunnallisen eläinsuojeluliiton p uh een joh taja A h ti H ä m ä lä i­ nen, Koe-eläinten suojelun p uh een joh taja H anne­ le Luukkainen, toim istom m e h o itaja Kaarina Kivi­ vuori, Valtakunnallisen eläinsuojeluliiton ja Hel­ singin eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri M irjam Kajander, Vihreän ristin hallituksen jäsen Ju lia­ na von W endt ja puh een joh taja Sylvia Stenius.

Eläinsuojelujärjestöjen kirjelmä ympäristöministeriölle Me allekirjoittaneet eläinsuojelujärjestöt olem­ me tyytyväisiä siihen, että ympäristöministeriön toimenkuvassa jatkuvasti painotetaan suojelulli­ sia näkökohtia niin rakennetun kuin luonnonvaraisenkin ympäristön osalta. Tämä ei kuitenkaan rii­ tä, sillä tehokas suojelu tulee ulottaa myös eläi­ miin, jotka toki ovat oleellinen osa ympäristöäm­ me. Eläähän ympärillämme paitsi metsissä myös turkistarhoissa, navetoissa, kanaloissa, sikalois­ sa, kodeissa, koe-eläintiloissa jne. jatkuvasti kym­ meniä miljoonia eläimiä.

Kun eläinten hyvinvointi ja niistä saatava talou­ dellinen hyöty asetetaan vastatusten, joutuvat eläimet lähes poikkeuksetta kärsimään. Nykyajan teollisessa eläinten kasvatuksessa lihan, maidon, munien ja turkisten tuotannossa eläimet pakote­ taan elämään lähes keskitysleirimäisissä olosuh­ teissa vailla liikkumis- ja/tai ulospääsymahdollisuuksia. Paitsi eläinten kärsimyksistä, kyse on myös ihmisten hyvinvoinnista, sillä ahtaissa ja stressaavissa oloissa kasvatetut eläimet sairaste­ levat herkästi jolloin niistä saatavat elintarvikkeet ovat heikkolaatuisia. Tämä todellisuus on sallit­ tua, koska eläinsuojelulaki ei edes tunne käsitettä tehokasvatus, jossa eläimistä otetaan irti mahdol­ lisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Kui­ tenkin eläimiä olisi mahdollista kasvattaa inhimil­ lisesti, esim. lehmiä vapaaparsinavetoissa tai parsipihatoissa ja kanoja lattiakanaloissa. Näissä tuotantomuodoissa eläimet voivat käyttäytyä lajil­ leen ominaisella tavalla, pysyvät terveempinä se­ kä tuottavat yhtä hyvin kuin tehokasvatuksessa.

Vastaavasti koe-eläimiä pidetään usein yhä al­ keellisissa oloissa, mikä lisää eläinkokeiden epä­ luotettavuutta. Koetuloksethan ovat äärimmäisen herkkiä ympäristötekijöille; esim. muutaman as­ teen lämpötilan vaihtelu saattaa ratkaisevasti muuttaa koetuloksia. Kun eläinkokeista monet ovat lisäksi suurimmaksi osaksi täysin tarpeetto­ mia ja korvattavissa vaihtoehtomenetelmin kuten kudosviljelyillä tai tietokonemalleilla, niiden mää­ rää on syytä vähentää ratkaisevasti.

Metsästyksessä eläinten kohtelu on myös usein raakaa. Vuosittain metsiimme jää runsaasti

■

Eläintensuojelu ,s | ympäristö sg I ministeriölle ss : J ^

ns" o je lu k i„

li

' “ '“ 'Iäisiin

haavoittuneita eläimiä metsästäjien jäljiltä, koska m etsästäjäm m e ammattitaito on puutteellinen metsästäjän tutkinnosta huolimatta eikä metsäs­ tystä valvota riittävästi.

Ympäristöministeriötä perustettaessa edus­ kunnassa käydyssä lähetekeskustelussa (5.5.

1982) kävi selvästi ilmi silloisen luonnonsuojelus­ ta vastanneen hallinnon ristiriitaisuus; sama elin hoiti sekä luonnon hyväksikäyttöä että sen suoje­ lua ja valvontaa, jolloin suojelu- ja valvontanäkökohdat jäivät hyväksikäytön jalkoihin. Samanlai­ nen ristiriita vallitsee edelleen eläinsuojelun koh­ dalla: maa- ja metsätalousministeriö, joka pää­ asiallisesti ajaa maataloustuottajien etuja, on sa­ malla maamme korkein eläinsuojeluviranomainen. Siten esim. äskettäin uusitussa metsästys­ laissa sallitaan edelleen sellaisten muinaisten pyydystysmenetelmien kuten rauta-, loukku- ja mertapyynnin sekä ns. kylmien aseiden kuten jou­ sien käyttö koko maassa ja myrkky- ja ansapyyn­ nin käyttö Pohjois-Suomessa, vaikka ne kaikki ovat eläimille äärimmäisen tuskallisia. Myös voi­ massa oleva eläinsuojelulakimme on hengeltään varsin brutaali, koska siinä kielletään vain ’’tar­ peettoman” tuskan tuottaminen eläimille ja anne­ taan oikeudet tehdä eläinkokeita ilman lupaa. Uut­ ta eläinsuojelulakia on odoteltu jo vuosikaudet, mutta maa- ja metsätalousministeriöstä ei ole löy­ tynyt valmiutta lain humanisoimiseen.

Jotta maamme virallinen eläinsuojelu vihdoin alkaisi suojella eläimiä — niin koe-, koti-, tarha-, tuotanto- kuin riistaeläimiäkin — ja pystyisi vas­ taamaan oikeutettuihin vaatimuksiin eläinten koh­ telun parantamiseksi, me allekirjoittaneet eläin­ suojelujärjestöt esitämme, että kaikki eläinsuoje­ lua koskevat asiat siirrettäisiin ympäristöministe­ riöön, johon ne luonteenomaisesti kuuluisivat.

Helsingissä Koe-eläinten Suojelu — Försöksdjurens Värn r.y.

Hannele Luukkainen Helsingin Eläinsuojeluyhdistys r.y.

Vihreä Risti — Gröna Korset r.y.

Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto

m iten

—

laadin te s ta m e n tin

Yhdistyksemm e on saanut lukuisia kirjeitä, joissa huolestuneet eläinten y s­ tävät tiedustelevat, miten sellainen t e s ­ tamentti laaditaan, että haluttu raha­ summa varmasti tulee Koe-eläinten su o ­ jelu ry:n hallintaan. Eräskin jäsen kirjoit­ taa: ” . . . Minulla on sukulaisia, joille om aisuuteni m enee kuolemani jälkeen, mutta haluaisin kuitenkin m uistaa myös eläimiä. Miten minun pitäisi siis m ene­ tellä, jotta voin testam entata teidän yhdistyksellenne ja sitä kautta eläim ille hiukan rahaa?”

Kysyimme asiaa SYP:n lakimieheltämme ja hän selvittää tä ssä käytäntöä.

Toivomme, ettei kukaan loukkaannu tästä, sillä tämä on todella kysymys, jo­ ka on askarruttanut monia eläinten y s­ täviä. Tulemme toistam aan neuvot leh­ tem m e joka num erossa, jotta niistä m ahdollisesti kiinnostuneet uudet jä se ­ net voisivat hyötyä niistä.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti, se pitää ol­ la allekirjoitettu ja kahden esteettömän, saman­ aikaisesti läsnä olevan henkilön todistama.* Tes­ tamentti voi koskea tekijänsä koko omaisuutta tai vain tiettyä osaa, esim. rahasummaa.

Testamentissa ei ole pakko käyttää mitään määrättyä sanamuotoa, pääasia että siitä ilme­ nee, kuka on saaja ja mistä omaisuudesta on ky­ symys.

Testamentintekijän eläessä ei testamenttia tar­ vitse valvoa tai rekisteröidä; vasta hänen kuol­ tuaan on testamentinsaajan valvottava testa­ mentti alioikeudessa.

Ellei perinnönjättäjällä ole lähisukulaisia eikä testamenttia ole tehty, menee perintö valtiolle. * Esteellisiä todistamaan ovat esim. lähiomaiset.

ESIMERKKI TESTAMENTTI KAAVASTA: TESTAM ENTTI Viim eisenä tah ton ani ja tes ta m e n ttin a n i m ä ä ­ rään, e ttä k uo ltu ani on kaikki o m aisuu ten i m ene­ vä Helsingissä

kuun

päivänä 198

rouva H elsinki Vartavasten kutsuttuina ja sam a n aik a is e s ti s aa­ puvilla olleina todistam m e täten, että rouva , jonka m e hyvin tunnem m e, on o m akätisesti alle kirjo itta n u t edellä olevan testam enttinsa selittäen sen viim eiseksi tahdokseen, sekä että hän on täm än tehnyt vapaasta tahdos­ taan ja täysin k äsittäen oikeustoim en m erkitykPaikka ja aika edellä m ain itu t

L D - 5 0 - T E S T I L Ä Ä K IN T Ö H A L L I T U K S E S S A Ei LD-50-testille -kampanjamme sai komean päätöksensä 19.11.1984, jolloin kävimme luovuttam assa adressin Lää­ kintöhallitukselle. Adressi sisä lsi run­ saat 41.000 nimeä, jotka oli saatu ko­ koon muutaman kuukauden aikana. Ad­ ressia luovuttam assa olivat Koe-eläinten Suojelusta Kaarina Kivivuori, Heidi Rantanen ja Riitta Salmi. Tilaisuudesta näytettiin pätkä peräti televisiossa Kymmenen U utisissa sam ana päivänä ja lisäksi asiasta kirjoiteltiin u se issa lehdissä.

Vetoom uksem m e otettiin asiallisesti vastaan ja vastauspuheenvuorot olivat rohkaisevia, sillä m yös niissä ilmaistiin pyrkimys vähentää LD-50-testiä. Toi­ saalta tiedäm me, että asiantuntijoilla on edelleen ristiriitaisia käsityksiä LD50-testin tarpeellisuudesta. Uskoak­ sem m e ja toivoaksem m e vetoom uksem ­ me myötävaikuttaa nopeam paan luopu­ m iseen LD-50-testistä.

Luimme tilaisuu dessa pääjohtaja Ruokolalle seuraavan kirjelmän: Erilaisten aineiden käyttöturvallisen ja pienim­ män myrkyllisen annoksen välinen ero on tärkeä tietää, jotta kyseisiä aineita voitaisiin käyttää tur­ vallisesti. Akuutin toksisuuden tutkimiseen on käytetty pääasiassa LD-50-testiä, joka kehitettiin jo vuonna 1927 alunperin eri lääke-erien standar­ doimiseen. Vuosien kuluessa testi on laajentunut käsittämään lähes kaikkien, myös myrkyttömien, aineiden testaamisen. Joissakin tapauksissa LD50-arvo on saatu eläimen vatsalaukkuun kohdistu­ vasta mekaanisesta rasituksesta, eikä niinkään aineen fysiologisista vaikutuksista. Nykyisellään LD-50-testi on keinotekoinen ja laboratorioresursseja tuhlaava.

Eläinsuojelijoiden ohella yhä useammat tutkijat ovat ryhtyneet kritisoimaan LD-50-testiä. Näh­ dään, että akuutin toksisuuden tutkimisessa pai­ notetaan liikaa numeerisia arvoja kvalitatiivisen tutkimuksen kustannuksella. LD-50-testi on käte­ vä ja näyttävä byrokratiassa sen antamien tarkko­ jen lukujen vuoksi, mutta sen tieteellinen arvo on varsin kyseenalainen. Hyvin monet tekijät vaikut­ tavat LD-50-testin tuloksiin: eläinten sukupuoli, ikä, ruokavalio, perinnöllisyys, terveydentila, ravit­ semus, aineenantotapa, ilman lämpötila ja kos­ teus, häkin rakenne ja jopa kuivikemateriaali. Mi­ tattaessa viiden kemikaalin LD-50-arvoja 65:ssä eri laboratoriossa, tulokset vaihtelivat erittäin pal­ jon jopa saman laboratorion sisällä. Näiden ha­ vaintojen perusteella tehtiin uusi koe, jossa häkkiolot, ruokinta, eläinten paino, ikä ja ravitsemustila vakioitiin. Edelleen LD-50-arvoissa säilyi huomat­ tavia eroja. (Zbinden & Flury-Roversi, 1981).

Eläinkokeiden tulosten soveltaminen ihmiseen on aina vaikeaa. Yksinomainen eläinkokeisiin luottaminen on jo johtanut siihen, että kulutuk­ seen on päässyt vaarallisia lääkkeitä, jotka on pi­

naan Suomen eläinsuojelulain vastaisia, koska ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne tuottaisi tarpee­ tonta kärsimystä eläimille. Eläinten yleisiä myrky­ tysoireita LD-50-testissä ovat epätavalliset äännähdykset, kyynelöinti, ripuli, kouristukset, vuo­ dot sidekalvosta, suusta ja nenästä. Tällaisen il­ meisen kärsimyksen tuottaminen eläimille on tar­ peetonta, sillä akuuttia toksisuutta voidaan tutkia useammillakin menetelmillä, pienemmällä eläinmäärällä ja inhimillisemmin. LD-50-testin päätar­ koituksena on selvittää aineen letaali annos, jon­ ka tietämisellä on merkitystä vain poikkeusta­ pauksissa. Lisäksi lajieroavaisuudet ja ekstrapolointivaikeudet ovat erityisen ongelmallisia LD-50testin kohdalla. .LD-50-testistä on luovuttava mitä pikimmin ja siirryttävä tieteellisempään akuutin toksisuuden tutkimiseen. Korvaavina menetelminä tulevat ky­ symykseen ns. limit-testi, jossa tullaan toimeen suhteellisen pienellä eläinmäärällä, erilaiset invitro-menetelmät sekä kehittynyt tietokonetek­ niikka. Perustana on oltava testiprosessin parem­ pi kokonaissuunnittelu. Erityisesti farmakokineettistä tutkimusta olisi lisättävä ja tehtävä siitä olennaisin osa toksikologista tutkimusta. Mitä pa­ remmin aineiden kulku elimistössä ymmärretään, sitä paremmin pystytään ymmärtämään myös la­ jien ja yksilöiden eroja, kudosvlljelytestien tulok­ sia on helpompi soveltaa ihmiseen ja sekä ihmisiä että eläimiä säästyy.

Helsingissä 19.11.1984

/Wlr Kotimaa

Koe-Eläinten Suojelu ry PressfotoLaun K«utu □ Koe eläinten suojelu ry:n toimistonjohtaja Kaarina Kivivuori ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Riitta Salmi luovuttamassa eläinsuojeluadressia lääkintöhallituksen pääjohtajalle Matti Ruokolalle.

A D R E S S

N A M N

Y li

A H D E

4 1 0 0 0

nimeä adressissa Yli 41 000 suomalaista on allekirjoittanut adressin, jossa vastustetaan eläimille tehtävän LD-50-myrkyllisyystestin käyttöä.

Testin tarkoituksena on, että 50 prosenttia eläinryhmästä 'ee ja testattavan aineen kuolettava annos voidaan määritellä ns. vona.

Koe-elainten suojelu ry:n edustajat luovuttivat maa­ nantaina lääkintöhallitukselle adressin, jossa vaaditaan pi­ kaisia toimia testin käyttöä koskevien suositusten ja vel­ voitteiden poistamiseksi. Ad­ ressissa mainitaan Iisaksi, et­ tä monet tutkijat ja eläinsuo­

jelijat eri puolilla ovat todenneet testin epäluo­ tettavaksi ja esimerkiksi ame­ rikkalaiset viranomaiset eivät enaa vaadi testin tekemista.

LD-50-menetelmällä testa­ taan mm. lääkeaineita. läkeaineita. puhja kosmetiikkaa.

m. pakkosyotta­ malla. niiskuttamalla ihoon tai pakottamalla eläin hengit­ tämään testattavaa ainetta.

Tassa yleisessä testissä käyte­ tään tavallisesti kolmea eri eläinlajia, kutakin lajia 50— 100 eläintä.

Testattava aine voidaan antaa

tänyt vetää pois markkinoilta. Vastaavasti hyödyl­ lisiä lääkkeitä on saatettu hylätä, koska ne ovat olleet eläimille myrkyllisiä. Eläinkokeisiin luotta­ minen antaa väärää turvallisuudentunnetta myös siksi, että ihminen saa kemikaalit elimistöönsä erilaisina yhdistelminä. Muiden kuin elintärkeiden kemikaalien tuottamiseen on suhtauduttava kriit­ tisesti jo alunperin, jolloin testausongelmat vähe­ nevät ja ihmiselimistöön kohdistuva paine helpot­ tuu.

LD-50-testit ovat epäluotettavuutensa ja eläimil­ le aiheuttamansa kärsimyksen vuoksi sellaise-

N IM E N

ÄT

M E D

M IN IS T E R I A H T E E L L E

O C H

Y LÖ JÄ R V I

Eleverna frän Oxhamns skola i Jakob­ stad överlämnade^ 19.11.1984 en adress med 1.700 namn at miljöminister Ahde och jord- och skogsbruksm inister Ylö­ järvi. De som undertecknat adressen kräver bl.a. att djurförsöken skall vara beroende av tillständ, att djurförsöken skall begränsas tili att gälla försök som främjar människors eller djurs hälsa sam t att de bör utföras med alternativa metoder om det är möjligt. Eleverna underströk vid överlätelsetillfället, att de som undertecknat adressen även anser att djurskyddsärenden bör underställas miljöministeriet i stället för jord- och skogsbruksm inisteriet.

Eleverna vid Oxhamns skola har under hösten -84 i vid utsträckning bekantat sig med djurskyddsverksamhet och skolans lärare sam arbetade bl.a. med Försöksdjurens Värn rf. Detta är ett bra exem pel pä hur mycket man kan ästadkomma med aktiv verksamhet och gott samarbete.

JA

Pietarsaaressa sijaitsevan Oxhamnin koulun oppilaat luovuttivat 19.11.1984 yli 1.700 nimen adressin ympäristömi­ nisteri Ahteelle ja maa- ja m etsätalous­ ministeri Ylöjärvelle. Adressin allekir­ joittajat vaativat mm. että eläinkokeet tulee saada luvanvaraisiksi, ne tulee ra­ joittaa vain ihmisten ja eläinten tervey­ den edistäm iseen ja ne tulee tehdä vaihtoehtom enetelm in mikäli mahdollista.

Oppilaat painottivat luovutustilaisuu­ d essa , että adressin allekirjoittaneet ovat m yös sitä mieltä, että eläinsuoje­ luasiat tulee siirtää maa- ja m etsäta­ lousm inisteriöstä ympäristöministeriön alaisuuteen.

Oxhamnin koulun oppilaat tutustui­ vat syksyn -84 kuluessa opettajiensa johdolla laajasti eläinsuojeluasioihin ja koulun opettajat olivat yhteistyössä mm. Koe-eläinten suojelu ry:n kanssa.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pal­ jon aktiivisuudella ja yhteistyöllä sa a ­ daan aikaan.

1 .7 0 0

M IN IS T R A R

A D R E S S I

Y LÖ JÄ R V E LLE

}

EN

EI myrkkytestiä eläimille

1 .7 0 0

v*s*BL

2o.n-& y

Aktion mot djurförsök

I Elever tili Ahde l

med vitt möss

Ett ganska stort vitt tygmoss med skara oron skall fungera som miljöminister Matti Ahdes sjuka samvete nar det gäUer djurskydd, ifall hän Ikter mosset ligga kvar i sitt ambetsrum. Hän fkr ta emot "samvetet" nar hän i dag uppvaktas av elever fHm Oxhamns skola i Jakobstad. De överlamnar en adress mad en vadjan om att hän mklmedvetet mille verka för att den nya djurskvddslagen forbjuder alla plkgsamma djurförsök.

EJevdcteiatlonenbrsiir avIre fttckorochlvi pojkar iklaasema 9doch1diikoUnochdcMsav rcklor NUs Luukkonen. Adrcv sensommiljominisleni skall H 1.77 krtftcr.

Initialitel (UI upptaklningrn tofs uadrr iiris djursktddstrc ka den 4—1« oklober. Veckan skola. Dar lysaaade n

rocedra*avCla»-AkeSuri, rek- Flalaads djorskvddffteealaf. tor for PederMre mcdborgarinv Koesoksdjurens v*ri, (.rima IMut, ochsenMrjadcaakrr Ma- hond och Nordiako saasfuadel da. mol piipuuna djurfOrvOk, si­ <dochI dMevde d M.a. u tar ochpi kkboSe sula sidon

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N ALUEOSASTOT

A LU E O S A S T O T K O K O O N T U IV A T H E L S IN G IS S Ä teksti: Kaarina Kivivuori kuvat: Heidi Rantanen Yhdistyksen alueosasto pitivät ensimmäisen yhteisen kokouksensa Helsingissä 1.12.1984. Ta­ paamisen tarkoituksena oli selventää alueosasto­ jen toimintaperiaatteita, tuoda esiin uusia toimin­ tamuotoja ja antaa alueosastojen jäsenille mah­ dollisuus vaihtaa mielipiteitä ja kertoa kokemuk­ sistaan.

Tilaisuudessa oli läsnä n. 20 osanottajaa eri puolilta Suomea. Edustettuina olivat Joensuun, Kokkolan, Kuopion, Lahden, Oulun, Lappeenran­ nan, Tampereen ja Turun alueosastot, joiden vetä­ jät esittelivät aluksi osastonsa toimintaa. Yhdis­ tyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen toimi puheenjohtajana ja vastasi yhdessä varapuheen­ johtaja Riitta Salmen ja toimistonhoitaja Kaarina Kivivuoren kanssa erilaisiin kysymyksiin. Puheen­ johtaja ja toimistonhoitaja kävivät läpi johtokun­ nan hyväksymän alueosastojen johtosäännön se­ kä erilaisia monisteella koottuja ideoita ja neuvoja osastojen toimintaan.

Osaanottajien kesken virisi myös vilkas keskus­ telu, jossa käsiteltiin mm. kosmetiikan käyttöä, eläinkokeisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja alue­ osastojen käytännön toimintaa. Tilaisuuden päät­ teeksi nähtiin elokuva "Suffer the Animals” , jonka monet alueosastot päättivät hankkia käyttöönsä heti kun rahavarat sallivat. Elokuvan päätyttyä alueosastojen edustajilla oli mahdollisuus tutus­ tua yhdistyksen toimitiloihin ja myymälään Mäke­ länkadulla.

Yhteenvetona kokouksesta voidaan sanoa, että se oli hyvin tarpeellinen ja innostava. Vuoden 1984 aikana perustettiin monta uutta alueosastoa ja näiden osastojen vetäjät saivat nyt tukea ja neu­ voja toimintaansa. Kauemmin toimineiden alue­ osastojen väki piti tärkeänä kontaktin saamista muihin osastoihin. Yhden päivän kokousta pidet­ tiin liian lyhyenä, sillä sen aikana ei ehditty kes­ kustella kaikista niistä kysymyksistä, sillä sen ai­ kana ei ehditty keskustella kaikista niistä kysy­ myksistä, jotka osanottajat olivat halunneet ottaa esille. Kokouksen aikana kävi selvästi ilmi, että tällaiset tapaamiset ovat välttämättömiä ja niitä tulisi järjestää vuosittain. Näin tullaan jatkossa tekemäänkin.

Puheenjohtaja H ann ele Luukkainen (oik.) ja toi­ m istonhoitaja Kaarina Kivivuori kävivät lä p i alue­ osastojen toim in taan liittyvät ohjeet ja vastasivat yleisön kysymyksiin.

r

1

Tam pereen alueosaston vetäjä Per-Erik Petters­ son

ESPOO: Pamela Wickström, Hansavägen 26, 02780 ESBO, tel. 90/811 240, Nina Jauhiainen, Kuninkaankartanontie 7, 02780 ESPOO, puh: 90/ 811 350 JOENSUU: Elmi Manninen, Kylväjänk. 8, 80150 JOENSUU tai puh: 973/30990, Raili KOKKOLA: Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh: 968/13738 KUOPIO: Jukka Leskinen, Pohjois-Savon Opis­ to, 70800 KUOPIO LAHTI: Sirpa Tienhaara, Aleksanterink. 34 A 1, 15140 LAHTI, puh: 918/513863, Saimi Kaitolahti, Simonpellonk. 5, 15320 LAHTI, puh: 918/562543 OULU: Joshio Kawanowa, Oulunsuutarint. 128 I A 7, 90200 OULU, puh: 981/17387, Pauliina Petäjä, Latvustie 2, 90650 OULU, puh: 981/303617 LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 LAPPEENRANTA, puh. 953/27795 TAMPERE: Mia Savolainen, Tarmonk. 6 B 24, 33900 TAMPERE, puh: 931/654178, Per-Erik Pet­ tersson, Karhunk. 4 F, 33530 TAMPERE, puh: 931/ 550246 TURKU: Tarja Lehtinen, Mäntysaari, 21330 PAATTI N EN, PUH: 921/472062 UUSIKAUPUNKI: Mona Toivonen, Kauristie 10, 23500 UUSIKAUPUNKI, puh: 922/23024 YLITORNIO: Anni Viippola-Tuoma, Ylitornion kunta, PL 38, 95601 YLITORNIO, Kaisu Niska, 95655 ETELÄ-PORTIMOJÄRVI

YHDYSHENKILÖT HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAUKIPUDAS VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TER­ VA LAMPI KOUVOLA: Sami Virkkula, Ohtaront. 14, 45130 KOUVOLA, puh: 951/17574

Joensuun alueo saston vetäjä Elm i M anninen

Lappeenrannan alueosaston vetäjä Sari Kupiai­ nen

R o c k m ä rk e n ’’A N IM A L kan

ig e n

G rö n a

m e d te x te n :

L IB E R A T IO N ” b e s tä lla s

fra n

K o r s e t rf,

E s tn ä s g . 5 C , 0 0 1 7 0

H e ls in g fo r s

te l. 9 0 /6 3 0 3 6 8 P r is : m k 7 p e r s t y c k + p o r t o m k 2 B e s t ä ll och du

av

de

bär dem

här

fö r s lu tm ä le t:

s e frä n

ro c k m ä rk e n a

s y n lig t,

da

D ju r e n s

a rb e ta r b e fr ie l-

fö rtry c k !

R in ta n a p p e ja ’’A N IM A L

te k s tillä :

L IB E R A T IO N ”

tila tta v is s a

V ih r e ä

V ir o n k . 5 C , 0 0 1 7 0

R is ti r y iltä , H e ls in k i

p u h . 9 0 /6 3 0 3 6 8

\/ Turun alueo saston vetäjä Tarja Lehtinen

Oulun alueosaston vetäjä Yoshio Kaw anow a

u

m

Kuopion alueosaston vetäjä Jukka Leskinen

H in ta : 2 m k

7

m k

k a p p a le

+

p o s titu s

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Riitta Salmi ja toimistonhoitaja Kaarina Kivivuori osallistuivat 12— 14.12. Kuopion Yliopiston järjestämälle ’’Hy­ vät laboratoriotavat eläinkokeellisessa tutkimuk­ sessa” . Kurssin tarkoituksena oli antaa uusimmat tiedot toksisuuden ( = myrkyllisyyden) testaamiskäytännöstä.

*

*

*

*

Useat jäsenemme ovat ottaneet yhteyttä toimis­ toomme ja kertoneet, että Bodyshop-liikkeissä myytävä ” Manhattan"-meikkisarja on testattu eläimillä. Siis: itse "Bodyshop”-tuotteet on testat­ tu ilman eläinkokeita, mutta ” Manhattan”-sarjasta emme mene takuuseen!

Kuva: Anne Vihavainen

24.10. marssivat koe-eläinsuojelijat yhdessä muiden eläinsuojelijoiden kanssa omana ryhmä­ nään rauhan puolesta tunnuksen ’’Kuollut koeeläimenä sotateollisuudessa" alla. Eläinsuojeli­ joiden ryhmässä oli noin sata marssijaa ja monet olivat ottaneet omia plakaattejaan mukaan. Jot­ kut olivat tuoneet myös lemmikkinsä mukaan.

Eläinsuojelijat osallistuivat rauhanmarsseihin myös muilla paikkakunnilla kuten Joensuussa ja Lappeenrannassa. * * *

Tutustuin jokin aika sitten Helsingin yliopiston konsistorin asettamaan koe-eläintyöryhmän muis­ tioon (julk. -82). Muistio sisältää suosituksia käy­ tännön toimenpiteiksi, jotka parantaisivat koeeläintoiminnan laatua Helsingin yliopistossa ja HYKS:ssä. Yhteenvedossaan työryhmä toteaa mm. että eläinkannat olivat tutkittaessa yleensä epämääräisiä sekä perinnöllisen taustansa että terveydentilansa suhteen. Edelleen työryhmä to­ teaa, että mikäli sen suosittamat toimenpiteet ei- ^ vät toteudu, se katsoo että Helsingin yliopistossa ^ ja HYKS:ssä ei ole mahdollisuuksia suorittaa koeeläimiä käyttävää tutkimusta, joka vastaa nyky­ ajan vaatimuksia. Johtopäätös: tutkimusta on siis tähän asti tehty huonolla eläinkannalla ja olosuh­ teissa, joissa asiantuntijoiden mukaan ei ole ollut mahdollisuuksia pätevään tutkimukseen. Kukin voi päätellä mielessään, miten luotettavia eläinko­ keiden tulokset ovat o lle e t.. .

t K U L T A IS E T K I I T O K S E T H annele Luukkainen

3— 4.11. Messukeskuksessa järjestetyssä kan­ sainvälisessä koiranäyttelyssä yhdistyksellä oli informaatio- ja myyntipiste, joka herätti paljon huomiota näyttely-yleisön keskuudessa. Yhdistyk­ sen edustajat jakoivat esitteitä ja tietoa eläin­ kokeista ja myivät yhdistyksen tuotteita sekä il­ man eläinkokeita valmistettua kosmetiikkaa. * * *

K u ltaiset kiito kset lukuisille Koe-eläinten suoje-v£ lu ry:n jä s e n ille läm m inhenkisistä joulun ja uuden C vuoden toivotuksista. N e kann ustavat m eitä j a t k a - y m aan työtäm m e eläinten oikeuksien p uolustam i- v seksi. On helpom pi tehdä usein varsin raskasta eläinsuojelutyOtä, kun tietää, e ttä te jä s e n e t olette sydäm estänne m ukana. Kiitos! >»

LEHTEÄ?

LUE SILLO IN T Ä M Ä !

Jokainen jäsen on yhdistykselle hyvin tärkeä.

Mitä suuremmaksi jäsenmäärämme kasvaa, sitä paremmin voimme vaikuttaa päättäjiin eläinsuoje­ luasioissa. Tule mukaan kasvattamaan yhdistyk­ sen jäsenmäärää ja viemään samalla koe-eläinsuojelua eteenpäin!

Jäsenet hankitaan vuodelle 1985, jolloin jäsen­ maksu on 45 markkaa. Kilpailuun osallistutaan seuraavasti: Henkilöä, joka aikoo liittyä jäseneksi pyydetään jäsenmaksun yhteydessä merkitse­ mään postisiirtolomakkeeseen SELVÄSTI seuraavat tiedot: — oma nimi ja osoite (kohtaan "maksaja”) — jäsenhankkijan (asiamiehen) nimi ja osoite — teksti "jäsenhankintakilpailu” kohtaan tiedotuksia — yhdistyksen tilinumero: 435490-1 — markkamäärä 45,— Yllämainitut tiedot ovat välttämättömiä — il­ man niitä emme voi seurata mitenkään sitä, kuin­ ka monta jäsentä kukin hankkii.

Yhdistyksen toimistosta voi myös tilata postisiirtolomakkeita, joissa on valmiiksi painettuna tilinumero ja teksti "jäsenhankintakampanja" se­ kä jäsenmaksun suuruus 45,— .

Jäsenhankintakilpailussamme on hienot palkin­ not! Eniten jäseniä hankkinut saa palkinnoksi Weilin & Göösin upean kymmenosaisen teoksen ’’Kodin Suuri Eläinkirja”. Kirjasarjan arvo on n.

2.900 markkaa.

Toinen palkinto on Beauty Without Crueltyn kosmetiikkaa. Kolmas palkinto on WSOY:n kirja ’’Harmaakarhusta silmälasikäärmeeseen”. 4— 5 palkintoina yhdistyksen collegepaita ja 6— 10 pal­ kintoina Ulla-Maija Aaltosen kirja "Kani ei osaa it­ keä”.

Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken ar­ vomme 5 kpl yhdistyksen nimellä varustettua pi­ poa.

Oletko kiinnostunut käsitöiden tekemisestä, lei- m b pomisesta ym? Olisiko sinulla aikaa osallistua muutaman kerran vuodessa kirpputorien ja myy­ jäisten järjestelyihin? Etsimme innokkaita puuhaihmisiä myyjäistoimikuntaan. Ota yhteyttä toimis­ toon, jos asia kiinnostaa!! *

ETKÖ OLE SA A N U T JÄ SE N -

K IL P A IL U U N !

*

^

Ilmoitathan osoitteenmuutoksestasi! Saamme vuosittain ison tukun jäsenmaksukortteja, lehtiä ym. takaisin postista merkinnällä "osoite tunte­ maton". Samoin saamme jäseniltä tiedusteluja, miksi lehteä/jäsenmaksukorttia ei ole tullut. Siis: tee osoitteenmuutos, soita tai kirjoita! * * * Saamme usein jäsenmaksuja, joista puuttuu kokonaan maksajan nimi ja osoite. Tällaisissa ta­ pauksissa on mahdoton tehdä muuta kuin toivoa, että maksaja ottaa yhteyttä ja ilmoittaa mihin pankkiin ja milloin maksu on suoritettu. Usein kui­ tenkaan maksun suorittaja ei itse muista, että ni­ mi ja osoite on päässyt unohtumaan vaan ihmet­ telee, miksi mitään postia ei yhdistyksestä kuulu.

Jos siis olet aikeissa liittyä jäseneksi, niin muista kirjoittaa jäsenmaksukorttiin selvästi nimesi ja osoitteesi! * * * Toivoisimme, että jäsenet malttaisivat odottaa vuoden alussa lähetettäviä jäsenmaksukortteja ja maksaisivat jäsenmaksunsa sillä. Niitä, jotka käyttävät pankin maksupalveluja, pyytäisimme ystävällisesti tositteeseen jäsennumeronsa, niin että tiedämme, ettei ole kyseessä uusi jäsen. Tä­ mä auttaisi paljon jäsenrekisterimme hoitoa ja vä­ hentäisi sekaannuksia jäsenmaksuasioissa. * * * HUOM! MIKÄLI SINULLA ON KYSYTTÄVÄÄ JÄ­ SENMAKSUSTASI, NIIN PYYDÄMME YSTÄVÄLLI­ SESTI OTTAMAAN YHTEYTTÄ TOIMISTOOMME. TOIVOMME, ETTEI KUKAAN PAHOITTAISI MIEL­ TÄÄN MAHDOLLISISTA SEKAANNUKSISTA VAAN OTTAISI YHTEYTTÄ, NIIN ETTÄ ASIA VOI­ TAISIIN SELVITTÄÄ.

HUOM! Kilpailu päättyy jäsenistön pyynnöstä huhtikuun lopussa!

U U TTA!

U U TTA!

Y H D IS T Y K S E N H IN T A A N

U U TTA!

T O IM IS T O S T A

7 M K

+

V A L IT T A V A N A RO W , BAN

—

D EA TH

A N IM A L S

—

W A R S

—

T H IS

H A VE

S E U R A A V IA

C O S M E T IC S

—

B R IG H T

W A S TH E

EYES

—

I N EED

M Y

P O S T IT U S 2 M K )

TEKSTEJÄ:

T E S T S (K U V A

K A N IIN E IS T A )

BE YO U R

TO O CA T, STO LEN

L A B O R A T O R IE S (K IS S A N —

R IN T A N A P P E J A

N A P IN

R IG H T S

K IL L A N IM A L S

C O U LD

V O IT T IL A T A

P O S T IK U L U T (Y H D E N

N A P E IS S A

—

JÄSENM AK SUSSASI

SEKAANNUSTA?

JÄ S E N H A N K IN T A -

15.12. järjestettiin jokavuotiset joulumyyjäiset yhdistyksen toimistossa. Monet jäsenet olivat lei­ poneet ja tehneet käsitöitä ja lahjaesineitä. Myy­ jäiset olivat suurmenestys: väkeä tuli ja meni ta­ saiseen tahtiin ja monet ostivat myös yhdistyksen tuotteita ja ilman eläinkokeita valmistettua kos­ metiikkaa. Myyjäisten tuotto oli 3.520 markkaa.

Sydämelliset kiitokset kaikille, jotka lahjoittivat myyjäistavaraa, osallistuivat järjestelyihin ja kävi­ vät ostoksilla! * * *

Yhdistyksen toiminta on ollut ennätysmäisen vilkasta viime aikoina. Olemme olleet mukana mo­ nissa tapahtumissa ja tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita asiastamme. Yhdistyksen alue­ osastot ympäri Suomea ovat järjestäneet omia tapahtumiaan ja kierrelleet messuilla ja eläinnäyttelyissä jakamassa informaatiota koe-eläinsuojelusta. Tämän vuoden aikana pyrimme siihen, että toimintamme laajentuisi entisestäänkin. Toivotta­ vasti mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen on aktiivisesti mukana toiminnassa ja ottaa esimer­ kiksi osaa jäsenhankintakilpailuumme. Kilpailu­ han kestää aina maaliskuun loppuun saakka, jo­ ten aikaa vielä on. ★ ★ ★

ONKO

TULE M UKAAN

B U R N IN G

LAST O W N E R CO A T, YO U

PETS ARE

USED

IN

KUVA) L IK E

F IR E (K O E -K A N IN

O F YO U R

C O A T

KUVA)

M U R D ER ED ?

D O N ’T ( H Y L K E E N P O I K A S E N

KUVA)

A J A N K O H T A I S T A E L Ä IN S U O J E L U L A IN U U D IS T A M IS E S T A Hannele Luukkainen

Monen vuoden odottelun jälkeen maa- ja m etsätalousm inisteriö antoi vih­ doin joulukuussa eduskunnalle esityk­ se n sä uudeksi eläinsuojelulaiksi. Kuten arvata saattoi ministeriön tekem ä esitys on kaikessa o le e llise ssa nykyisen voi­ m assaolevan lain kaltainen. — On käsit­ tämätöntä, että maa- ja m etsätalousm i­ nisteriö kehtaa kutsua tekem äänsä e s i­ tystä uudistukseksi, kun k y seessä on kuitenkin vain muutaman epäoleellisen seikan muuttaminen. Me eläinsuojelijat kutsumme tällaista näennäisuudistukseksi!

Tuntien maa- ja metsätalousministeriön halut­ tomuuden eläinsuojelulain uudistamiseen otimme jo lokakuun puolivälissä yhteyttä lukuisiin eläinsuojeluhenkislin kansanedustajiin, jotta he olisi­ vat valmiit käyttämään lainsäädäntövaltaansa to­ dellisen eläinsuojelulain uudistuksen aikaansaa­ miseksi. Toimitimme heille tekemämme tiivistel­ män ministeriön esityksen epäkohdista ja yksi­ tyiskohtaisen ja perustellun kannanottomme la­ kiesityksen kaikkien pykälien osalta. (Julkaisem­ me tässä yhteydessä kansanedustajille lähettä­ mämme kirjeen.) Yhdessä muiden eläinsuojelujärjestöjen kanssa otimme yhteyttä myös Tasavallan Presidenttiin.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena oli saada uusi eläinsuojelulaki voimaan heti tämän vuoden alusta, mikä olisi edellyttänyt erittäin hä­ täistä eduskuntakäsittelyä, jolloin siihen ei olisi ehditty tehdä muutoksia. Koska budjettikiireet kuitenkin työllistivät eduskuntaa tammikuulle saakka, eläinsuojelulaki ei ehtinyt kuin ensimmäi­ seen käsittelyyn. Tämä ns. lähetekeskustelu käy­ tiin eduskunnassa 20.12.-84 myöhään yöllä. Myö­ häisestä ajankohdastaan huolimatta se sai osak­ seen poikkeuksellisen paljon huomiota ja useiden kansanedustajien puheenvuoroista kuulsi selvästi uudistustahto. (Julkaisemme tässä yhteydessä myös joitakin otteita kansanedustajien puheista.)

Seuraavan kerran eläinsuojelulaki tulee eduskun­ nassa esille talviloman jälkeen ilmeisesti helmi­ kuussa, jolloin talousvaliokunta ryhtyy käsittele­ mään asiaa ja kuulemaan asiantuntijoita. Nyt leh­ temme palnoonmennessä emme vielä voi kertoa noista valheista. Mutta joka tapauksessa tulem­ me tekemään kaikkemme, jotta maamme eläin­ suojelulaki saisi myös nimensä mukaisen sisäl­ lön!

Eduskunnan täysistun to 20.12.1984: eläinsuojelulain lähetekeskustelusta.

otteita

(Maa- ja metsätalousministeriön tekemästä esi­ tyksestä uudeksi eläinsuojelulaiksi käytetään ni­ mitystä ’’Hallituksen esitys", koska kaikki minis­ teriöiden tekemät lakiehdotukset menevät aina eduskunnalle hallituksen nimissä.)

10) Ehdotuksen laiksi eläinsuojelulain m u u tta­ m isesta sisältävä hallituksen esitys n:o 263 esitel­

lään valiokuntaan lähettämistä varten.

KOE-ELÄI NTEN SUOJELU t.y.

■kansanedustajilla eläinsuojelulain Inaanisoiäiseksi Hallitus antaa eduskunnalle piakkoin saa- ja ■etsätalouSBinisteriSs tekealn esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi. Vaikka ministeriä sai eduskunnan toiaeksiannon lain uudistamiseksi jo vuonna 1981, sileä ei vieläkään tunnu löytyvin ha­ lukkuutta ouuttaa lain hyötynäkökohtiin perustuvaa hanka*. Kaikessa oleellisessa ainistcriön tekeaä ehdotus on nykyisen lain kaltainen lukuisista kansanedustajien laki- ja toivomusaloitteista ja eläinsuojeluyhdistysten lausunnoista huolimatta.

Jotta eläinsuojelulain uudistus nyt onnistuisi ja laki saisi vihdoin nimensä aukaisen sisällön, ae allekirjoittaneet eläinsuojelujärjestöt (jotka kata valtaosan rnaaaae eläinsuojelukentästä ), vetoaa teihin hiaanitäärisii kansanedustajiin ja pyydäae teitä toimimaan aktiivisesti parea lain puolesta eduskuntatyön kaikissa vaiheissa. Pyydtae teitä _ niin lain lähetekeskustelussa, omassa ryhmässänne kuin myös valiokuntavaiheessa.

Toivaame, että te jakelussa mainitut kansanedustajat voisitte pitää yhteyttä toisiinne ja ajaa eläinten etua puoluerajoista riippumatta - onhan eläinsuojelu­ asia omantunnon kysymys. e käytettävissänne.

Mikäli tarvitsette apuamme työssänne, Helsingissä 15.10.1984 Koe-eläintcn Suojelu - Försöksdjurens Yärn ry eläinsuojeluyhdistys)

-t—LJLAjJijU: Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto ry Kissojen Katastrofiyhdistys ry

Vihreä Kisti - Gröna Korsot ry Tampereen Koe-eläinten Suojelu ry

Liitteet: - jakelulista - eläinsuojeluyhdistysten tiivistelmä ministeriön tekemän esityksen epäkohdista - eläinsuojeluyhdistysten yksityiskohtainen ja perusteltu kannanotto lakiesitykseen yht. 3 kpl

Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin talousvaliokuntaan.

Keskustelu: Ed. Ehrnrooth (POP): Herra puhemies! Kauan

odotettu esitys laiksi eläinsuojelulain muuttami- A sesta on nyt annettu eduskunnalle. Esityksessä ^ puututaan eräisiin nykyisen lain sisältämiin epä­ kohtiin. Koe-eläintoiminta ehdotetaan säädettä­ väksi luvanvaraiseksi ja eläinsuojeluvalvontaa te­ hostetaan. Näistä parannusehdotuksista huoli­ matta esitys on pettymys kaikille niille, jotka ovat olleet vaatimassa, että Suomen eläinsuojelulaki, koe-eläimiä koskevat säännökset ja metsästyslaki vastaavat edistyksellistä uudenaikaista ajattelua ja korkeita eettisiä näkökohtia.

Tärkeätä olisi, että talousvaliokunta muuttaisi eläinsuojelulain 1§:ään sisältyvää säännöstä eläi­ mille aiheutetusta tuskasta. Sanonta ”ei tarpee­ tonta tuskaa” ei voi tyydyttää niitä vaatimuksia, jotka modernille eläinsuojelulaille on asetettava.

Säännös olisi kirjoitettava siten, että "eläimelle ei saa tuottaa tuskaa” . Olen näiden valtiopäivien alussa jättänyt lakialoitteen, jossa on puututtu mm. juuri mainitsemaani lain 1 §:ään. Toivon, että talousvaliokunta käsitellessään hallituksen esi­ tystä katsoisi aiheelliseksi ja oikeaksi hyväksyä lakialoitteessa ehdotetut muutosehdotukset.

Olen aikaisemmin eduskunnan kyselytunnilla lausunut sen toivomuksen, että eläinsuojeluasiat samoin kuin koe-eläintoiminta siirrettäisiin uuden ympäristöministeriön käsiteltäviksi asioiksi. M aa­ talousministeriössä käsiteltynä ei voida välttää eturistiriitoja taloudellisten intressien ja eläinsuo­ jelulakiin asetettavien vaatimusten välillä.

Toivon, että talousvaliokunta ei tyydy sellaisiin muodollisiin parannuksiin, jolta nyt on esitetty.

Koe-eläintoiminnan tekeminen luvanvaraiseksi ei välttämättä tiedä parannusta. Kokemukset Ruot­ sista eivät ole rohkaisevia. On hyvin mahdollista järjestää tämä luvanvarainen toiminta siten, että käytännössä lupa lähes poikkeuksetta myönnet­ täisiin. Kuitenkin tiedämme kaikki, että hyvin suu­ ri osa ns. tieteellisistä eläinkokeista on turhia ja tuloksia voidaan saavuttaa muilla menetelmillä.

Kun nyt talousvaliokunta ensi vuoden alussa ryhtyy käsittelemään esillä olevaa esitystä ja jät­ tämään! laikialoitetta, toivon erittäin kriittistä suhtautumista asiaan niiden taholta, jotka ym­ märtävät, että näitä parannuksia on jarrutettu hy­ vin kauan ja edelleenkin on vahvoja voimia, jotka haluaisivat estää kaikki muut parannukset kuin näennäiset.

Ed. Alm gren (SKL): Herra puhemies! Jos ihminen olisi säilyttänyt sen eettisen eheyden, joka hänel­ le alun alkaen annettiin, ei eläinsuojelulakia tarvit­ taisikaan. Ihminen toimisi sekä omaa lajiansa että eläimiä kohtaan tavalla, joka täyttäisi korkeimmat vaatimukset. Laki eläinsuojelusta olisi tarpeeton, jos ihminen olisi pystynyt aina ja kaikkialla sisäis­ tämään ihmisenä olemisen todellisen luonteen.

Eläimet ovat saaneet useissa tapauksissa tulla uhriksi ihmisen räikeän eduntavoittelun ja turha­ maisuuden alttarille. Siksi on välttämätöntä lain säädöksin turvata eläinten asema ja rajoittaa saaliinhimoisen ihmisen toimintaa. Siksi tarvitsemme eläinsuojelulakia.

Nyt käsiteltävänä oleva lakiesitys vauhditettiin liikkeelle eduskunnasta käsin. Huhtikuun 14 päi­ vänä 1981 eduskunta näet hyväksyi seuraavan toivomuksen:”että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin koe-eläintoimintaa koskevan lainsäädännön uu­ distamiseksi, eläinsuojelulain ja metsästyslain tarkistamiseksi siten, ettei eläinten kasvattami­ nen ja pyydystäminen aiheuta niille tarpeetonta kärsimystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan te­ hostamiseksi.

Kun talousvaliokunta käsittelee lakiesitystä, se voisi ottaa eräissä asioissa vielä pitemmän aske­ len kuin hallitus. Valiokunnan olisi tarkasteltava mm. seuraavia asioita hyvin kriittisesti. Onko hal­ lituksen esittämä kolmiportainen valvontajärjes­ telmä todella tehokas? Voiko monien vlrkatehtäviensä taakolttama kunnan eläinlääkäri todella suorittaa tehokasta valvontaa? Poliisin miehistövajaus on tunnettu. Terveystarkastajien koulutus suuntautuu aivan toisaalle kuin eläinsuojeluval-

vontaan. Valiokunnan pitäisi harkita, olisiko kohta perustettava ympäristölautakunta kenties oikea luottamushenkilöporras käsittelemään eläinsuo­ jeluasioita.

Hallitus epäilee itsekin kunnan eläinlääkärin valvontamahdollisuuksia. Siksi pitäisi miettiä vaihtoehtoa, joka tuottaisi paremman tuloksen.

Hallitus kyllä pohtii perusteluissaan tehokkaam­ pia menetelmiä, mutta hylkää ne niiden kalleuden vuoksi. Olisiko ollut sivistysvaltion arvon mukais­ ta esittää ainakin vähitellen siirtymistä järjestel­ mään, joka olisi tavoiteltava tulevaisuudessa?

Miksi hallitus esittää, että ministeriön apuna "voi olla” elälnsuojeluneuvottelukunta? Jos pyri­ tään siihen, että siirrymme korkeatasoiseen eläinsuojelujärjestelmään, pitäisi lain kuulua: ministe­ riön apuna on elälnsuojeluneuvottelukunta. Jos­ sakin valheessa lakiluonnos lienee sisältänytkin ehdottoman maininnan, mutta viimeistelyvaihees­ sa asia on vesitetty. Eläinsuojeluneuvottelukunnan kokoonpanossa on otettava huomioon eläin­ suojeluyhdistysten asiantuntemus riittävässä määrässä. Yhden jäsenen määrääminen maini­ tuista järjestöistä, joita on useita, ei ole riittävä.

Talousvaliokunnan on uskallettava kriittisesti tarkastella sanoja "tarpeetonta kärsimystä” . Ni­ mensä mukaisesti eläinsuojelulain tarkoituksena on eläinten suojeleminen kaikenlaiselta kärsimyk­ seltä ja tuskalta. Kansanedustajien jättäm istä toi­ vomusaloitteissa on toistuvasti mainittu tieteelli­ set eläinkokeet, kosmeettiset kokeet, tehokasvatusmenetelmät, eräät turkistarhausmenetelmät ja heitteillejätöt ilmiöinä, jotka tuottavat kärsimyk­ siä eläimille. Valiokunnan on tarkasteltava kaikkia näitä asioita ja uskallettava eläimiä ajatellen ja­ lompaan sanontaan, kuin mihin hallitus on pysty­ nyt esityksessään.

Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan, että muutamissa lääneissä on runsaasti koeeläinten pitoyksiköitä. Samoissa lääneissä on pal­ jon sellaisia toimintoja, jotka aiheuttavat työtä eläinlääkintähuoltoviranomaisllle. Esimerkkeinä mainitaan Uudenmaan, Turun ja Porin läänit. Hal­ litus arvioi, että näihin lääneihin olisi perustettava apulaisläänineläinlääkärin virat. Kun eräät aske­ leet nyt otetaan oikeaan suuntaan, olisi odottanut hallituksen lähtevän hiukan rohkeammin luomaan todellisia edellytyksiä koe-eläinten valvonnan tiel­ lä.

Herra puhemies! Lopuksi esitän valiokunnan vakavasti harkittavaksi, pitäisikö eläinsuojeluval­ vonnan olla ympäristöministeriön toimialaan kuu­ luva. Saattaa olla, että maa- ja metsätalousminis­ teriössä voidaan ajautua samanlaiseen ristiriitai­ seen tilanteeseen kuin Alkossa, jossa viinan val­ mistus ja myynti, mutta myös myynnin rajoittami­ nen on keskitetty samoihin elimiin. Täysin vastak­ kaiset vaatimukset aiheuttavat paineita. Paineet johtavat siihen, että jokin näkökohdista jää huo­ mioon ottam atta tai ainakin toisarvoiseen ase-

maan. Eläinsuojelusta puhuttaessa tähän ei ole varaa.

Ed. Rehn (RKP): Herr talman! Regeringens pro­ position tili riksdagen med förslag tili lag om ändring av djurskyddslagen är synnerligen efterlängtad. Sä har ju enskilda riksdagsmän i talrika motioner och ocksä riksdagens ekonomiutskott i sitt betänkande kräftigt efterlyst en revidering och humanisering av gällande djurskyddslag.

Tili de fiesta delar är regeringens proposition en klar förbättring, men den ger nog ocksä anledning tili kritik. Det är speciellt beträffande försöksdjursverksamheten man efterlyst en förnyad lagstiftning. Ändä Inskränker sig lagens paragraf om denna saksektor tili nägra knapphändiga ord med blott en hänvisning tili förordningen om försöksdjursverksamheten och den här förordningen bor­ de ju nädvändigtvis ocksä ha ätföljt lagpropositionen. Förhoppningsvis finns den till ekonomiutskottets förfogande dä utskottet börjar behandlingen av lagpropositionen.

Vissa klara principer om försöksdjursverksamheten borde kunna utsägas i direkt lagtext: Att försök Inte fär verkställas dä alternativa metoder kunde användas, att försök inte fär göras dä motsvarande försök med djur redan tidigare har gjorts att smärtsamma försök alltid skall utföras med användande av anestesi och i de fall försöken inte fordrar uppföljning sä skulle djuren under anestesin avlivas när det gäller möss, rättor osv.

Det vore även befogat att pseciflcera tillständsgivande att omfatta varje försök skilt för sig, ett allmänt tillständ kan dessvärre innebära även befängda av vetenskaplig forskning definitivt inte betingade djurförsök. Tyvärr har man ju t.ex. hört om fall där i vetenskapens namn professorer har släppt ner möss pä brännheta kokplattor för att se hur högt de hoppar och det anser jag inte vara vetenskap i nägon händelse.

Försök med djur borde koncentreras enbart tili vära högskolor och universitet, där forskningen bedrivs, och för att fä ner ett onödigt antal försöksdjur vore en avgift per capita ägnad att pä ett enkelt sätt nedbringa antalet försöksdjur. Djur­ försök för utprovning av kosmetika och t.ex. för bättre livslängd för julblommor är nog helt förkastliga. Det viktiga är alltsä att försöksdjursverksamhet skulle regleras genom lag, inte enbart genom förordning.

Man har fäst uppmärksamhet pä de duktiga frivilligorganisationernas betydelse i djurskyddet och enligt lagpropositionen kunde frivilliga, icke utbildade personer användas i övervakningsuppgifter med länsstyrelsens tillständ och efter en viss skolning. Dessa uppgifter är dä i alla fall väldigt krävande och som ett absolut tillägg i sädan frivillig skolning mäste nog fordras en praktik ute pä fältet tillsammans med veterinärer, annars kan den nya verksamheten leda tili en mycket stor förvirrlng.

T a s a v a lla n P r e s id e n tin k a n s lia on v a s ta a n o tta n u t 5 p ä iv in ä jo u lu k u u ta 1984 p ä iv ä ty n j a T a s a v a lla n P r e s id e n ­ tille

o s o ite tu n k ir j o i t u k s e n n e l i i t t e i n e e n

ko skien e lä in s u o ­

j e l u l a i n a u u t o s e s l t y s t ä , jo k a on maa- j a m e ts ä ta lo u s m in is ­ t e r i ö s s ä v a lm is t e lt a v a n a .

T a s a v a lla n P r e s id e n tin k a n s li a on to im itta n u t kannan­ o tto n n e e d e lle e n tie d o k s i maa- j a m e t s ä t a lo u s m in i s t e r iö lle j a t o t e a a , e t t ä T a s a v a lla n P r e s i d e n t t i p ä ä ttä ä e s ity k s e n a n ta m ise s ta e d u sk u n n a lle a sian o m aisen m i n is te r in e s i t t e l y s t ä v a l t io n e u v o s t o s s a .

K u n n io itta v a s ti

#

E r it y i s a v u s t a j a

Det är klart att en lagproposltion av detta slag väcker även emotionella ställningstaganden, men sä uppammar propositlonen själv sädana. De tidi­ gare talarna har fäst uppmärksamhet pä ett uttryck här och jag gör det ocksä, uttrycket "onödlg smärta” , det är helt befängt. Vem kan defienera vad som menas med nödvändigt lidande, sädana uttryck skulle Inte fä finnas i lagtext och jag hoppas ocksä att ekonomlutskottet stryker detta ut­ tryck. Djur skall inte äsamkas lidande, varken nöd­ vändigt eller onödigt.

Propositionen förbjuder användningen av djur som lotterivlnster eller tävlingspris och det tycker jag är väldigt bra. I fräga om cirkusdjur kunde nog förslaget ha kunnat skärpas. Det finns ingen or- ^ sak att tilläta användning av djur säsom björnar, P stora kattdjur och säldjur pä clrkus. Deras llvsföring i normaltillständ och ocksä deras storlek gör att de plägas i en cirkusmiljö med dess begränsade utrymmen. Däremot lär de verkllgt stora djuren, elefanterna, Inte plägas av clrkusliv, detta enligt sakkunnlga, jag kan Inte bedöma det.

Speciellt bra är den nya bestämmelsen I § 15 om att personer som dömts för djurplägeri inte fär fortsätta med sin verksamhet Innan slutlig dom har avgivlts efter eventuellt öveklagande an den första dornen.

Propositionen motsvara Inte tili alla delar de önskemäl som framförts av djurskyddets Organi­ sationen Mänga av de önskemäl som inte upptagits i propositlonen är helt försvarllg och berättlgade. Det är min förhoppning att ekonomiutskottet helt fördomsfritt skall kunna ta itu med propo­ sitlonen sä att djurskyddsaspekterna kräftigt beaktas. Speciellt lekmännens, djurskyddarnas, representation bäde i djurskyddsdelegatlonen men gärna ocksä I forskningsenheternas organ för försöksdjursverksamhet borde kunna tryggas. Med

BEA UTY VVITHOUT CRUEL TY, BWC-kosmetHkkasarjan tuotteita ei testa­ ta eläimillä, eikä niiden valmistuksessa käytetä muita eläinkunnan tuotteita kuin mehiläisvahaa ja lanoliinia. Tuotteet ovat korkealaatuista luonnonkosmetiikkaa, jo ­ ta myydään Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Australiassa.

Suomessa BWC-kosmetiikan maahan­ tuoja on KINKAJU OY, jonka kaikki osak­ keet omistaa Koe-eläinten suojelu ry. Yh­ tiön tuottama voitto käytetään yhdistyk­ sen toimintaan ja stipendeinä vaihtoehtotutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Ostamalla BWC-tuotteita tuet eläinsuojelutyötä ja voit olla varma tuotteiden turval­ lisuudesta ja korkeasta laadusta.

KINKAJU OY Kauneutta ilman eläinkokeita

I

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA B E A U T Y W IT H O U T C R U E L T Y -k o s m e tiik k a s a r ja n h in n a s to m a a lis k u u 1 9 8 5 IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml Sireeninkukkapuhdistusvoide 50 g Auringonkukkavenhävoide 50 g Kosteusvoide 50 g Avocadosatiinikosteusvoide 120 ml Kurkkupuhdistusmaito 120 ml Ruusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaamio 100 ml Kuorintavoide 120 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

4 0 ,4 5 ,5 5 ,5 5 ,5 4 ,4 9 ,4 7 ,4 5 ,5 5 ,4 4 ,3 4 ,-

M El KKIVOITEET 25 g

40,-

Peach Bloom Honey Beige Ash Beige Misty Rose Coffee Beige Sun Beige

KYNSILAKAT 13 ml Chilli Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock Tulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire Wild Orchid Koala Neutral

20 %

3 2 ,-

m is ta T a m p e r e e n S ä r k ä n n ie m e e n . M ie le s ­ t ä n i d e lf iin e it ä e i s a a v a n g ita a lla s d e lfii-

3 4 ,-

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

3 8 ,5 4 ,-

HUULIPUNAT Chilli Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock Tulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire Wild Orchid Koala Rustic Brown Iced Melon

3 2 ,-

p e lle ik s i. O n h ä p e ä llis t ä , e t t ä ä ly k k ä id e n ja h y v ä lu o n to is te n d e lf iin ie n ih m is r a k k a u t ­

TARJOUSHUULIPUNAT True Pink Burnt Orange

2 0 ,-

HUULIKIILTO

2 4 ,-

HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

2 5 ,-

22,22,26,-

t a k ä y t e t ä ä n v ä ä r in k a u p a llis t e n t a r k o it u s ­ p e r ie n v u o k s i. E lä im e t e iv ä t k u u lu t iv o lie n lu o n n o t t o m iin o lo ih in . J o s s ir k u s -, tiv o li- t a i v a r ie t e e t a id e e i t u le t o im e e n ilm a n e lä in e s iin ty jiä , o n k y s e t a it e ilijo id e n a m m a t t i­ ta id o n p u u t t e e s t a . T ä llö in o n s y y tä b o ik o ­

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

3 0 ,-

POSKIPUNAT Shimmer Sugar Almond Sun Cold Rosetta Tawny Whisper Hot Chesnut

3 2 ,-

POSKIPUNAKYNÄT Clover Sorbet Peach Frost Rosy Glow

4 5 ,-

LUOMIVÄRIT Crocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch Mint Haze Flamingo Flirt Autumn Brown Ginger Cat Timber Wolf Colden Oriole Chameleon Tigers Eye Champagne Highlighter

70,26,-

n e ik s i e ik ä k o u lu t t a a h u v ip u is t o je n s ir k u s -

t o id a e lä im iä e s iin t y jin ä k ä y t t ä v iä h u v i­

PEITEKYNÄ

45,49,-

P a h e k s u n s y v ä s ti d e lfin a a r io n r a k e n t a ­

p u is to ja .

hiukset) it) tön

26,26,26,28,53,-

/L P Y 150 ml

26,-

0 ml

50,-

63,34,-

I I/-W UVLULI / Mil

3 2 ,-

Amaranth Calista Yolanda

5 2 ,9 6 ,9 6 ,-

Plum Julep

□ Tilaan värikartan Tee tilauksesi tällä liitteellä, alleviivaa haluamasi tuotteet ja m erkitse kappalemäärät, tai soita 90-736 405.

Toim itam m e tuotteet postitse, hintoihin lisätään postikulujen lisäksi toim ituskulut 5,Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan allekirjoitus.

J ä s e n n ro _______________ TILAAJA OSOITE P U H ..

.ALLEKIRJOITUS

K IN K A J U O Y

IK auneuttailm aneläinkokeita Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405.

■9.

DC LU

CO

KAUI EL B E A U T Y W IT H O U

h in n asto m aaliski IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide Sireeninkukkapuhdistus' Auringonkukkavenhävoi Kosteusvoide 50 g Avocadosatiinikosteusvc Kurkkupuhdistusmaito 1 Ruusunterälehtikasvove Kasvonaamio 100 ml Kuorintavoide 120 ml Yolanda vartalovoide 12 Yolanda talkki 100 g

t <

X

z z bu o

DC Z LU 3 CL CL

13 P

ID

*

I 20%

I—

3

CO

CO cts C Cl) >

LU DC LU

CO

3

Q.

o —I

IO

~ 3 :<

<13

C\J

< LU

<

CO

■ CO

T-

I—

<

CO

CO

c

i® c

is

LU

ID 3 OC

—3 oc

o

■o

■CO

CO CO

ZC

CO CtS CO

—I LU X

03

o o

L .

o

o >

o

o

45,49,-

*

70,26,>n 22,22, 26,hiukset) it) ton

26,26,26,28,53,-

/L P Y 1 5 0 ml

26,-

0 ml

50,-

M E IK K IV O IT E E T 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige Misty Rose Coffee Beige Sun Beige PEITEKYNÄ i®,

KIVIPUUTERI, läpikuult IRTOPUUTERI, läpikuu HUULIPUNAT Chilli Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock Tulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire Wild Orchid Koala Rustic Brown Iced Melon TARJOUSHUULIPUNAT True Pink Burnt Orange

2 0 ,-

HUULIKIILTO

2 4 ,-

HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

2 5 ,-

LUOMIVARIT Crocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch Mint Haze Flamingo Flirt Autumn Brown Ginger Cat Timber Wolf Colden Oriole Chameleon Tigers Eye Champagne Highlighter

63,-

I® ":C0

2 Q) .C *0

34,-

(U

■CO

32,-

0

I inUU Vl_t_ZL_ I / llll

Amaranth Calista Yolanda

5 2 ,9 6 ,9 6 ,-

Plum Julep

□ Tilaan värikartan Tee tilauksesi tällä liitteellä, alleviivaa haluamasi tuotteet ja m erkitse kappalemäärät, tai soita 90-736 405.

Toim itam m e tuotteet postitse, hintoihin lisätään postikulujen lisäksi toim ituskulut 5 ,Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan allekirjoitus.

Jä s e n n ro _______________ TILAAJA

OSOITE PUH.

.ALLEKIRJOITUS

i KKauneIutNtailm KaneläAinkokJeitaU O Y Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405.

TILAA NYT! JÄSENALENNUS 20 % V A IN K IN K A J U O Y : S T A

B E A U T Y W IT H O U h in n a s to m a a lis k i IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide Sireeninkukkapuhdistus Auringonkukkavenhävo Kosteusvoide 50 g Avocadosatiinikosteusv Kurkkupuhdistusmaito 1 Ruusunterälehtikasvovc Kasvonaamio 100 ml Kuorintavoide 120 ml Yolanda vartalovoide 1i Yolanda talkki 100 g

M E IK K I V O IT E E T 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige Misty Rose Coffee Beige Sun Beige

P a h e k s u n s y v ä s ti d e lf in a a r io n r a k e n t a ­ m is ta T a m p e r e e n S ä r k ä n n ie m e e n . M ie le s ­ tä n i d e lf iin e it ä e i s a a v a n g ita a lla s d e lfiin e ik s i e ik ä k o u lu tta a s ir k u s p e lle ik s i. O n k ä s it t ä m ä t ö n t ä , e t t ä S u o m e n k o r k e in e lä in s u o je lu v ir a n o m a in e n o n a n t a n u t lu ­ v a n n ä id e n ä ly k k ä id e n ja S u o m e n lu o n ­ to o n k u u lu m a t t o m ie n e lä in t e n m a a h a n ­ t u o n n ille p u h ta a s ti k a u p a llis e e n t a r k o it u k ­ s e e n . E s itä n jy r k ä n v a s t a la u s e e n m in is t e ­ r iö n t o im in n a l le .

PEITEKYNÄ KIVIPUUTERI, läpikuull IRTOPUUTERI, läpikuu HUULIPUNAT Chilli Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock Tulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire Wild Orchid Koala Rustic Brown Iced Melon TARJOUSHUULIPUNAT True Pink Burnt Orange HUULIKIILTO HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

LUOMIVÄRIT Crocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch Mint Haze Flamingo Flirt Autumn Brown Ginger Cat Timber Wolf Colden Oriole Chameleon Tigers Eye Champagne Highlighter

3 2 ,-

LUOMIKYNÄT Quarts Opal Sapphire Amethyst Jade Topaz Turquoise Olive Green Lilac Violet

3 4 ,-

RIPSIVÄRIT Musta Ruskea Harmaa Laivastonsininen

32,-

KULMAKYNÄT Musta Ruskea

1 8 ,-

RAJAUSKYNÄT Musta Ruskea Harmaa

1 8 ,-

45,49,-

MIEHILLE Aurelius partavesi Aurelius roll-on deodorantti

70,26,-

DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau Madonna Lily Yolanda

22,22,26,-

SHAMPOOT 150 ml Lootuksenkukka (normaalit hiukset) Rosmariini (rasvaiset hiukset) Manteliöljy (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön Henna Hoitoaine, värjäämätön

26,26,26,28,53,-

MÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

2 6 ,-

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

5 0 ,-

UUTUUSTUOTTEET

KAJALKYNÄ Musta Laivastonsininen

3 4 ,1 8 ,-

Meikkikynien teroitin

2 8 ,-

HAJUVEDET 7 ml Amaranth Calista Yolanda

EAU DE COLOGNE 50 ml Honey Mist Moon Rose

52,-

96, 96,

Henna Hiustenhoitokuuri

6 3 ,-

HUULIPUNAKYNÄT Mallow Pink Red Hot Pink Hot Copper Burnt Brick Soft Toffee Plum Julep

3 4 ,-

□ Tilaan värikartan Tee tilauksesi tällä liitteellä, alleviivaa haluamasi tuotteet ja merkitse kappalemäärät, tai soita 90-736 405.

Toim itam m e tuotteet postitse, hintoihin lisätään postikulujen lisäksi toim ituskulut 5 ,Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan allekirjoitus.

Jä s e n n ro ________________ TILAAJA OSOITE P U H ..

.ALLEKIRJOITUS

K IN K A J U O Y

IK auneuttailm aneläinkokeita Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405.

ali respekt för forskningen och dess etiska värderingar, forskarna utgär dock frän bästa möjliga forsknlngsresultat, inte frän djurskyddet.

KINKAJU OY Kauneutta ilman eläinkokeita

M äkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405.

Jälleenmyyjät Haapajärven Luontaistuote, Kauppakatu 30 Haapajärvi Helsingin Yrtti ja Kauneus, Aurorankatu 13 Helsinki llluusia, Hominkatu 9 Salo Oulun Yrtti, Kirkkokatu 53 Oulu

Ed. Kärhä (KOK): Arvoisa puhemies! Kautta his­ torian on ihmisten ja eläinten suhde ollut ongel­ mallinen. On aina ollut ihmisiä, jotka ovat purka­ neet patoutumiaan sellaisiin eläviin olentoihin, jotka eivät pysty puolustautumaan, tai ovat huoli­ mattomuuttaan tai oman sairautensakin takia ai­ heuttaneet kärsimyksiä kotieläimilleen ja muille luonnon eläimille. Vastaavasti on aina ollut jou­ kossamme ihmisiä, jotka ovat vaistonneet eläin­ ten kärsimykset, ovat tienneet jo alusta alkaen, et­ tä myös eläimillä on kipukynnykset.

Vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana eläin­ suojelun sanoman sisältö ei ole vanhentunut eikä muuttunut. Aika on tosin muuttanut menettelyta­ poja ja toimenpiteitä, joilla eläimille voidaan ai­ heuttaa kärsimystä, mutta aika ei ole muuttanut ihmistä, ja eläinten kärsimysten perussyy on edel­ leen ihmisten asennoitumisessa.

On luonnollista, että eläinsuojeluväki on ollut erittäin kiinnostunut tästä lainmuutoksesta ja on yrittänyt vaikuttaa sen valmisteluihin ja onnistu­ nutkin monta pykälää vielä muuttamaan suotui­ sammaksi ennen kuin lakiesitys on ehtinyt meille saakka. Mutta on todettava, että annettu eläin­ suojelulain muutos ei vieläkään vastaa nykypäi­ vän eläinsuojelun vaatimuksia. Eläinsuojelulain henki ei vastaa sitä ajattelua, jota meidän on odo­ tettava eläinsuojelulailta. Tässä mielessä toivon­ kin, että valiokunta tämän lakiehdotuksen käsitte­ lisi perusteellisesti ja tutkisi sitä, voiko se muut­ taa tämän koko lain henkeä. Lain henki on määri­ telty jo lain 1 §:ssä, jota valitettavasti ei ole esitet­ ty muutettavaksi. 1 §:n 1 momentissa määritel­ lään, että eläintä on kohdeltava hyvin, niin ettei sille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Muissa mais­ sa on onnistuttu jo sana ’’tarpeeton” poistamaan.

Kuten edellisissä puheenvuoroissa on käynyt ilmi, me puheenvuorojen käyttäjät toivomme, että va­ liokunta katsoisi, eikö meilläkin voitaisi jo siirtyä uuteen aikaan ja poistaa sana ’’tarpeeton” .

Lisäksi toivoisin, että valiokunta kiinnittäisi huomiota siihen seikkaan, että meillä sallitaan edelleen rituaalinen teurastus, jossa tainnuttamattomalta eläimeltä viilletään kurkku auki, sekä pakokaasun käyttäminen ilman asianmukaisia suodatinlaitteita, jolloin eläimiltä palavat silmien ja hengitysteiden limakalvot ennen taintumista.

Olisi suurenmoista, jos valiokunta voisi tähänkin kiinnittää huomiota.

Lisäksi on seikka, joka pistää maallikon silmiin: eläinten leikkauksia saavat tehdä muutkin kuin eläinlääkärit.

Lisäksi kiinnittäisin valiokunnan huomiota sii­ hen, että voimakastehoisten jousiaseiden myynti ja mainonta metsästyskäyttöön on huolestutta­ vasti lisääntymässä. Voiko valiokunta tätä asiaa tutkia eläinsuojelulain muutoksen yhteydessä? Ja siihen, että myrkkyjen, rautojen ja ansalankojen käyttö on edelleen Suomessa sallittu tietyissä olosuhteissa. Olisi suurenmoista nyt, kun tätä la­ kia ehdotetaan muutettavaksi, että se saataisiin todella niin muutettua, että se vastaisi nykyajan käsityksiä.

On sääli, jos laista tulee puolivalmis, puolitie­ hen jäävä laki, sillä silloin voimme olla melko va­ kuuttuneita, että ehkä moneen vuosikymmeneen emme pääse sille tasolle, johon muut maat ja en­ nen kaikkea pohjoismaat ovat päässeet.

Ed. Komsi (vihr) (vastauspuheenvuoro): Useim­ mat ihmiset ovat tavattoman haluttomia todella tietämään, mitä tehdään joillekin ihmisille taikka hyvin monille eläimille. Sen takia minä pidän eläinsuojelulakiakin tässä varsin tärkeänä myös ihmisten kannalta.

Ed. Nyby (SDP): Eläinsuojelukysymyksistä kes­ kusteltaessa ollaan usein tunnepohjaisia, koske­ tellen vain hallituksen esityksen 9 §, joka koskee eläinkokeita. On pian kulunut viisi vuotta siitä, kun eduskunnan talousvaliokunta vaati esitystä eläinkokeita koskevaa lakia. Tästä syystä pidän aivan luonnollisena, että valiokunta pyytää myös saada hallituksen ehdotuksen asetukseksi, muus­ sa tapauksessa eduskunta sanoutuu irti eläinko­ keita koskevasta vastuusta. Pykälässä ei sanota paljon. Koe-eläintoiminta tehdään luvanvaraisek­ si, mikä on hyvä asia. Sitä vastoin on hämmästyt­ tävää, että jokaiseen eläinkokeita suorittavaan yk­ sikköön tulee asettaa elin valvomaan tapaa, jolla eläinkokeet suoritetaan. Jossakin määrin häm­ mästyttävää on myös se, että yksikön oma henki­ lökunta kuuluu tähän tarkkailuelimeen. Kyse on paljolti rahasta ja useassa tapauksessa kokeet voitaisiin tehdä vaihtoehtoisin menetelmin. So­ siaalidemokraattien raha-asiain aloitteen perus­ teella valtiovarainvaliokunta on vaihtoehtoiseen järjestelmään siirtymiseksi päättänyt myöntää pienemmän määrärahan. Olisi kuitenkin hyvä, jos säädettäisiin laki, mutta toimintaa säänneltäessä vain asetuksella sen tulisi täyttää seuraavat vaati­ mukset: 1. Eläinkokeiden on oltava luvanvaraisia 2. Kokeet tulee rajoittaa koskemaan ihmisten tai eläinten terveydenedistämistä.

3. Kokeita ei saa suorittaa, jos ne voidaan tehdä vaihtoehtoisin menetelmin tai jos ne on todis­ tettavasti tehty aikaisemmin.

4. Tuskalliset eläinkokeet tulee tehdä nukutta­ malla koe-eläimet, jotka tulee lopettaa ennen narkoosin päättymistä.

Joka vuosi kuolee Suomen 140 eri laboratorios­ sa 400000 koe-eläintä. Koulaisten lähetystö kysyi, joka kävi ministeri Ahteen ja ministeri Ylöjärven luona, miksi eläinsuojelu on maa- ja metsätalous­ ministeriön eikä ympäristöministeriön alainen.

Herra puhemies! Tätä voidaan todella kysyä.

Ed. Halonen (SDP): Myöhäisen ajankohdan huo­ mioon ottaen, arvoisa puhemies, pyrin hyvin ly­ hyesti käsittelemään nyt meille annettua hallituk­ sen esitystä. Haluan kuitenkin kiinnittää huomio­ ta siihen, että se on synnyttänyt jo nyt laajaa mie­ lenkiintoa. Tätä laajaa mielenkiintoa tukee myös lukuisten eduskunta-aloitteitten tämän hetkinenkin olemassaolo. Toivon, että talousvaliokunta kä­ sittelee hallituksen esityksen laajasti siitä huoli­ matta, että toisaalta on pyritty kiirehtimään tätä hallituksen esitystä. Nyt jo edellä ovat useat, eten­ kin sosiaalidemokraattiset puhujat tuoneet esiin sellaisia puutteita, joita täm ä hallituksen esitys sisältää. Käsittääkseni se ei tällaisenaan ilman korjauksia ole valmis nykyaikaisen eläinsuojelun tehokkaaksi välineeksi.

En puutu kaikkiin yksityiskohtiin, jotka nyt jo lä­ hetekeskustelussa sen ansaitsisivat, vaan pariin mielestäni tärkeimpään. Koe-eläirfloiminnan lu­ vanvaraisuus on minunkin mielestäni hyvä asia.

Mutta olen mm. edustajien Jukka Mikkolan ja Mats Nybyn kannalla sen suhteen, että laissa si­ nänsä tulisi tarkemmin määritellä luvan perusteet.

ka ovat hyväksyttävissä. Mutta muistakaamme varsinkin näin joulun alla vaikka lemmikkieläi­ miämme: olemmeko valmiit antamaan niitä koeka­ niineiksi?

Kun täm ä esitys tulee valiokuntaan, tehkäämme siitä myös eläimiä ajatellen ei eläimellinen vaan inhimillinen. Ollaan päätöksissämme eläin­ ten ystäviä ja eläinsuojelijoita.

Toisaalta on aivan selvää, että talousvaliokunnan tulisi vaatia myös asianomainen asetus nähtäväk­ seen, jotta saataisiin oikea kuva suunnitellusta koe-eläintoiminnan valvonnasta.

Toinen tärkeä asia, jonka toivon talousvaliokun­ nan käsittelyssä tulevan esille, on kysymys maaja metsätalousministeriön sopivuudesta eläinsuo­ jeluvalvojaksi. Tähän asiaan on kiinnitetty jo aikai­ semmin useissa eduskunta-aloitteissa huomiota.

Jotkin auktoriteettisyyt nähtävästi ovat estäneet aikaisemmin kyllin laajan ja asiallisen käsittelyn tässä suhteessa. Toivon vilpittömästi, että ympäristösuojeluministeriön mahdollisuudet toimia myös eläinsuojelun valvontaviranomaisena otet­ taisiin valiokunnassa huomioon.

Ed. Mäkipää (SMP): Herra puhemies! Meille on annettu esitys eläinsuojelulain muuttamisesta.

Koe-eläintoiminta säädettäisiin luvanvaraiseksi ja asetuksella säädettäisiin tarkemmin tieteellisistä eläinkokeista. Esityksessä ei ehdoteta muutetta­ vaksi voimassa olevan lain johtavia eläinsuojeluperiaatteita. Lain mukaan tarpeeton kivun ja tus­ kan tuottaminen on kielletty. Voimme kysyä, mikä tuottaa tarpeellista tuskaa ja kipua — ainakin tehokasvatusmenetelmä sioille ja kanoille, jotka ei­ vät voi liikkua tai päästä milloinkaan ulos häkeis­ tään. Tärkeätä olisi mielestäni säilyttää laissa myös kohta, jonka mukaan eläinlääkärin olisi olta­ va paikalla eläinkilpailuja järjestettäessä.

Koe-eläintoimintaa saadaan esityksen mukaan harjoittaa maa- ja metsätalousministeriön luvalla.

Koe-eläintoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan eläinten pitoa eläinkokeita varten sekä erilaisten kokeiden, testien, tutkimusten ja selvitysten suo­ rittamista eläimillä tai niitä hyväksi käyttäen. Suo­ messahan on eläinkoetoiminta hyvin laajamittais­ ta, sillä eläinkoelaboratorioissa käytetään vuosit­ tain noin 400000 eläintä. Onkin kysyttävä, ovatko kaikki kokeet tarpeellisia. Mielestäni tulisikin sää­ tää erillinen eläinkoelaki, mitä koe-eläintenkin suojelu vaatii. Laissa tulisi rajoittaa eläinkokeet mahdollisimman vähiin ja asettaa ne erityisval­ vontaan. Laissa tulisi olla myös säädökset eläin­ ten hankinnasta, hoidosta, koe-eläinhoitajien pä­ tevyydestä, viranomaisten valvontavelvollisuudes­ ta ja oikeudesta keskeyttää kokeet.

Suurin osa kosmeettisista aineistakin testa­ taan koe-eläimillä ja kokeet ovat tuskallisia, sillä pienimmilläkin eläimillä on tunto. Esimerkiksi huulipunien myrkyllisyys testataan kokeella, joka on julmuutensa takia kritisoitu ympäri maailmaa.

Testi on silmänärsytystesti, joka tehdään kaneille ilman puudutusta tai nukutusta. Kaniini soveltuu kokeeseen siksi, että se ei kykene vuodattamaan kyyneleitä eikä näin ollen pysty poistamaan myrk­ kyä silmistään kuten me ihmiset. Mutta on mah­ dotonta päästä kokonaan kokeista eroon. Syö­ pään ja sen lisääntymiseen liittyvät kokeet näyttä­ vät tulevaisuudessakin vaativan eläinkokeita, jot­

Keskustelu julistetaan päättyneeksi.

Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään talousvaliokuntaan.

Täysistunto lopetetaan perjantaina 21 päivänä joulukuuta kello 1.19.

LAHJOITUKSIA KO E-ELÄINTEN SUOJELU RY Lahjoituksia Leena Lehtonen/Solveig From Helena Laitinen Muhoksen lukion 1A Seija Kumiin Kaarina Velin Jaana-Elisa Peltonen G. H. DeCock Kristiina Larme 1. Björkelund Leena Varala Kaarina Aho Ella Roininen Raili Ellonen Leena Vilonen Soili Sutinen Stina Öhman Laila Granö Ebba von Wendt Tuija Honkanen Oy Finnish Stevedores Ab Marja-Leena Jutila Erkki Suominen NinaSoholoff Ritva Laanti Marina Wasastjerna-Lipsanen Leila Sjöberg Sirpa Tuominen Marja-Leena Sorsa Helena Hautamäki Ranne Carina Hels. seurakuntayhtymän Kallion-Meritullintorin Virastotalojen henkilökunta Päivi Liimatainen Hanneli Merikallio Saara Rytkönen Arja Kesti Sisko Sojakka Oxhamnskola Irmeli Haavisto Senja Väisänen Hilkka Koivisto Anne Laine Sirpa Vimperi Raija Kaivolampi Katriina Hammarberg E & J Rehnström TT Putansuu Lea Seija Anttila Ritva Lehtinen Ritva Vuori Saini ja Toivo Kaitalahti Kallen Tallin Tallltytöt Satu Laurinolli Minna Kallankari (Matti Pylkkäsen joululahja) Carita Lindström E-L Hakola Tiina Lehikoinen Per Lindeberg

100,— 100,— 120,— 80,— 2 0 0 ,10,— 200,— 50,— 150,— 20,— 50,— 50,— 200,— 10,— 100,— 5 0 ,50,— 2 0 0 ,3 0 ,1.500,— 5 0 ,100,— 50,— 300,— 100,— 100,— 3 0 ,6 0 ,5 0 ,100,— 260,45 2 0 ,20,— 3 0 ,2 0 ,5 0 ,515,10 1 7 0 ,50,— 40,— 20,75 20,— 50,— 8 0 ,100,— 118,80 30,— 30,— 4 0 ,200,— 100,— 601,15 1 0 0 ,50,— 30,— 8 0 ,45,— 50,—

Kristina Hammaren Mari Iivarinen/Hanna Ryynänen A-M Lindfors Leena Koskinen Eila Happonen A-L Kaukoranta Pirkko Airio Tarja Tallgren Margit ja Matti Iivari Rauha Reinvall Tessa Herranen Tuula Kätkä Kyllikki Nurmi Hilkka Veijonen Rigmor Evert Liisa Johansson Nina Lundell N. Salo Anneli Skippari Veijo Suutari Päivi Hölttä Pirjo Tikkanen Airi Kaunissalo Mona Toivonen Aune ja Irina Vihavainen Per Lindberg Hillevi Kommlnaho nimi vähän epäselvä Mirja Hautakoski Aune Louhijoki Eila Sulander Arja Miikkulainen Sari Mäenpää Sirpa Tuominen Jaana Uronen Sari Markkanen Sisko Sojakka Satu Elovaara Ritva Punkkinen Oy K. Heldt Trading Ab Marjo Tuominen Titta Kaukinen Maarit Kaukonen Sirkka Saarnia Ilona A(?)

Hilkka Laitamo Arja Kinnunen Revontulen koulu 5 a Kyllikki Nurmi Anne Pajunen Birgit Akerlund P. Vuoksi M & M Aironen Salli Porali Merja Mynttinen Kerstin Estlander Raija Palojärvi Hilding Hästesko N. Siren Tero Palenius Terttu Aulanko Leila Strömberg T. Pohjanpalo Hilkka Sahlberg Marja Minkkinen Lilli lindgren Thyra Halme Rauha Renvall Laila Niikkanen Leena Kekkonen Runttu Olgantytär ja Usko Kyykkä Bokseri yhdistys, Turun alaosasto Lea Putaansuu Veera Virto Sisko Nyman Riikka Saarelainen Seija-Riitta Raja-Alho Anneli Dahlström Tippa Mustintytär Sirpa Outi Tuominen Else Lindberg Christina Fraser Tuula Huuhko

45,—

20,— 100,— 125,—

20,— 10,— 100,2 0 ,30,—

200,— 10,— 30,— 50,— 50,— 150,—

100,— 100,— 200,— 45,—

20,— 5 0 ,-

100,250,— 150,— 12,50 5 0 ,5 0 ,-

100,5 0 ,-

100,3 0 ,4 0 ,30,—

100,— 10,— 30,—

20,— 150,— 500,—

2 0 ,-

15,—

Jarmo Ekman N. Schröder Mirja Tamminiemi Sinikka Peltomaa

300,—

100,— 100,—

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE A-K. Mäkinen L. Laakso M. Varjos-Malmström L. Carrell L. Keinänen I. Kavvanovva I. Björklund S. Aaltonen Luonnon Ystävät S. M. Eskola M. Peippo A. Äkräs I. Julkunen S. Ranta B. Jylhä A-L. Heusala H. O. Auvinen A. Saarinen tunt.

K. Heinonen M. Räisälä M. Kuikka V. S. J. Ropponen L. Ravantti K. Aurio l-M. Nybondas A. Damström Tampereen alueosasto M.Hyppönen N. Honkanen A. Leivo T. Aulanko

yht. yht. yht. yht.

4000,— 200,— 200,— 850,—

100,— 150,— 150,— 5 0 ,28,—

100,— SO­ SO,— 5 0 0 ,90,— 50,— 40,— SO­ SO,— 500,—

100,— 50,—

10,— 2 0 0 ,15,— 5 0 ,-

100,— 100,— 75,—

1000,— 70,—

22,— 15,— 70,—

5 0 ,5 0 ,-

100,— 100,— 300,—

10,— 105,35 1 5 0 ,25,— 30,—

1.000,— 50,—

100,— 50,—

2.000,— 10,— 18,— 70,— 150,— 75,—

20,— 6 5 ,90,—

200,— 60,—

100,— 2 0 0,10,— 50,— 50,— 173,80 3 0 ,-

100,— 50,— 30,— 4 0 0 ,-

200,— 30,— 30,— 30,— 2 5 0 ,30-

K IITO S L A H JO ITTA JILLE

Kuva: Anne R ajam äki

Vasta luontokappaleisiin kohdistuva rakkaus on o ikeastaan tehnyt ihm isen ihm iseksi.

A lbert Schw eizer

LUKIJAPOSTIA H EI

K A IK K I Y S T Ä V Ä T !

Nimeni on Julia ja haluan kertoa teille tärkeän asian. Tällä hetkellä minulla on lämmin koti ja hy­ vät oltavat, mutta jos KODITTOMIEN KISSOJEN JAOSTO ei olisi pelastanut minua, olisi kohtaloni ollut ehkä paleltuminen, nälkään nääntyminen, eläinrääkkäyksen kohteeksi joutuminen t a i . . . te­ hän tiedätte: joutuminen turhien, tuskallisten, epäinhimillisten eläinkokeiden uhriksi. Helsingis­ sä toimiva jaosto huoltaa heitteille jätettyjä kisso­ ja karvoihin katsomatta, mutta koska määrä on valitettavan suuri luovutetaan hyvää kotia etsivät kissat eläinrakkaaseen kotiin.

VOISITKO SINÄ AUTTAA? Lisätietoja saat: Helsingin Eläinsuojeluyhdistys/Klssajaosto Jääkärinkatu 7 d 20 00150 Helsinki puh. 659320 (ma-pe klo 17— 20)

Lihansyönti raaistaa ihmistä, ei siis ihme kan­ samme nykyinen henkinen tila. Jos tätä tilaa halu­ aisimme kohottaa on siinä A ja O kaiken lihansyönnin ja eläinten hyötykäytön ravinnoksi, turkik­ si tai koe-eläimiksi lopettaminen. Elämän kunnioi­ tus = elämän kunnioitus.

V IL L IS IK O J E N M E T S Ä S TY K S E S TÄ Lähetän oheisena muutamia näytteitä Keskipohjanmaa-lehden joulutunnelmista. On tosin vai­ keata uskoa, että nämä kertomukset sentään kaikkien lukijoiden joulumieliä kohottavat.

Harvinainen villisikapari ei saanut kauniissa joulumaisemassaan rauhassa vaellella ja asus­ taa, vaan se piti isolla miesporukalla tappaa ja katsoa, millainen otus se oikein on, kun ei ole kuu­ lemma koskaan ennen nähty. Sitten ihmetellään, mitä käyttöä tapetuille eläimille löytyisi.

Minä puolestani ihmettelen, kenen ruokahalua mahtaa kiihottaa sian kotiteurastuksesta kertova tarina?

Pieni lehtiuutinen puolestaan kertoo urheitten urheilumetsästäjien eräästä uhrista, jonka kaltai­ sia metsistämme takuulla runsaasti löytyy.

Kokemuksesta tiedän, että minun on turha laa­ tia vastinetta näille artikkeleille ko. lehteen. Ehkä­ pä yhdistyksen lehden uutiskommenttien palstal­ la tai muilla keinoin voidaan jotain tästäkin asia­ listasta saada julkisuuteen, vaikka kyseessä ei olekaan koe-eläimet.

Terveisin V.l.

H.W. el.lääk.lis.

JÄ R K E V Ä Ä

Kuva: Kati Nupponen

E LÄ M Ä N K U N N IO IT U K S E S T A On hyvä, että lehdessänne puututte myös tarhaeläinten onnettomien olosuhteitten tunnetuksi tekemiseen. Lähetän tässä teille lisää "materiaa­ lia" turkistarhasta. Kaiken huippu on mielestäni se, että raatojen lihat syötetään uudelleen häkkikavereille. Eivätkä nämä "kunnon” kansalaiset näköjään näe siinä mitään epäsopivaa. Onhan Kuopion yliopistokin mukana hommassa.

Mitä ihmishirviöitä maassamme nykyään asuu­ kaan. Miten monta eläintä kuoleekaan turhuuteen joka päivä. Eläimellä kun on sielu siinä kuin ihmiselläkin, eikä sen elämänkulkua saisi koskaan es­ tää, ei edes silloin kun se on vanha ja sairas, pu­ humattakaan siitä, että tapamme eläimiä puh­ taaksi aistinautinnoksemme. Tämä julma toimin­ ta tuottaa ennenpitkää hyvin huonoa onnea maal­ lemme. Tavalliset viattomat ihmiset, jotka tänäkin jouluna ahmivat joulukinkkunsa, eivät aavista mi­ ten paljon onnettomuutta se heille tuo.

K E S K U S TE LU A

Mielestäni on erittäin hyvä, että tällaisia yhdis­ tyksiä on perustettu, sillä toimintamme eläinten puolesta on tarpeellista. Liityin melko monta vuot­ ta sitten jäseneksi ja tänä aikana on kyllä tapahtu­ nut edistystä. Muutama vuosi sitten koko koeeläinasia oli monelle outo. Nykyisin jo sentään useimmat tietävät, mitä koe-eläimet ovat, vaikka­ kaan kokeiden merkitystä — vaihtoehtomenetelmiä ja muita — ei ymmärretäkään. Olenkin usein miettinyt, että Helsingin ulkopuolella asuvat jäse­ net pystyvät saamaan paljon aikaan jo niinkin vä­ hällä kuin uskaltamalla ottaa koe-eläimet puheek­ si ja puolustamalla kantaansa. On tärkeää, että il­ maisee mielipiteensä ja pystyy myös perustele­ maan väitteensä. Tieto on tärkeää. On monia Ihmi- a siä, jotka eivät asiastamme tunnesyistä välitä w (eläinten tuska, onko ihmisellä oikeutta jne.). Heil­ le meillä pitää olla kerrottavana asian taloudellis­ ta puolta kuten juuri vaihtoehtomenetelmien edut eläinkokeisiin verrattuna (edullisempaa, luotetta­ vampaa jne). Tilanne voi monasti tuntua tukalalta, jos ei satu muistamaan yhtään "järkisyytä". Eläin­ kokeita vastaan on oltava myös oikeiksi tiedettä­ viä esimerkkejä. Tietomme on oltava oikeita. Lois­ tavalta tuntuva esimerkki eläinkokeita vastaan voi perättömäksi osoittautuessaan aiheuttaa suun­ nattomasti harmia. Meidät voidaan jopa leimata hössöttäviksi tunkeilijoiksi, jotka eivät tiedä asiasta mitään. Ja sitähän emme halua.

Myöskään liiallista kiihkoilua ei pidä hyvänä.

Meidän tulisi keskustella järkevästi ja rauhallises­ ti, ei suuttua ja menettää malttia. Huomasin, että jotkut ihmiset, kerätessäni heidän nimiään lis­ taan, pelkäsivät saavansa jatkuvasti mainoksia ja tiedotteita ja jopa rahakarhumakirjeitä. Vakuutin, ettei tällaista tehdä.

Eija Sirviö

P A R T U R I -

K A M P A A M O

E T U - T Ö Ö L Ö S S Ä N E R V A N D E R IN K A T U 4 0 P U E U i t P ö 9 ^ X P I R K K O N IN A k ä y t im

m

e

a l a n

-

T U O T T E IT A , J O IT A E l O L E T E S T A T T U K O E - E L Ä lM E IL L Ä 1 .

TULE JA TUTUSTU! TAI S O I T A J A T IL A A A I K A !

TERVETULOA!

K O L M A T T A M A A IL M A N S O T A A Päivi Viinikainen

a ik a

e ts iä

v a ih t o e h t o ja

LÄÄKEAINEKOKEET ELÄIMILLÄ OVAT EPÄLUOTETTAVIA

V A L M IS T E L L A A N

Kolmas maailmansota on vaatinut jo uhrinsa.

Sadat tuhannet laboratorioeläimet joutuvat jatku­ vasti kärsimään, kun uusia tuhoaseita kehitellään.

Yhdysvaltojen ilmavoimat pyysi juuri kongressilta 1,5 miljoonan dollarin määrärahaa uuden labora­ torion rakentamista varten, jotta laser-säteiden, mikroaaltojen ja hiukkassäteityksen vaikutusta voitaisiin kokeilla sotalentäjien mallina oleviin apinoihin. ’’Tiedämme periaatteessa kaikki näi­ den säteytysten vaikutukset” , ilmavoimien edus­ taja sanoi. "Nyt haluamme tietää, mitä korkeam­ mat annosmäärät saavat aikaan.”

Donald Barnes, entinen ilmavoimien laboratori­ oiden tutkija, nykyisin erään suuren amerikkalai­ sen eläinkokeita vastustavan järjestön puheenjoh­ taja, sanoi ilmavoimien ehdotuksen olevan täysin naurettava. Aikanaan Barnes käytti itse apinoita samanlaisissa sädetyskokeissa ja hän totesikin sekä näiden entisten että aiottujen uusien kokei­ den olevan eläimille erittäin tuskallisia ja että nii­ den antamia tuloksia El MITENKÄÄN VOI SOVEL­ TAA IHMISEEN. "Vastaavanlaisia kokeita on tehy 25 vuoden ajan ilman mitään vastaavuutta ihmi­ seen”, hän sanoo. "Koulutettujen apinoiden käytäytymisellä sädetystilanteessa ei ole mitään te­ kemistä sotatilanteessa olevan lentäjän käyttäyymisen kanssa.”

Ilmavoimat puolustaa koesarjaansa sanomalla, että heidän täytyy valmistautua sotaan, ja että tuoksia ei voi saada ihmisistä. Humaani ihminen ymmärtää tätä yhtä huonosti kuin se rhesusapina, joka näissä kokeissa sokeuttaa silmänsä aser-säteen polttamana. lähde: The AV-m agazine, 9/1984

O n

teksti: Kaarina Kivivuori

Useilla m eistä on vieläkin s e käsitys, että lääketeollisuus toimii ihmiskunnan terveyden hyväksi. Viimeaikaiset esim . lääketehdas Ciba-Geigyä koskeneet paljastukset ovat kuitenkin osoittaneet karmivalla tavalla, että lääketeollisuus onkin ensi sijassa kiinnostunut vain ta­ loudellisen voiton tavoittelusta. Se, että lääketeollisuus ei piittaa eläinten tur­ hista kärsimyksistä, on tiedetty pitkään — sehän käyttää vuosittain miljoonia koe-eläimiä tuskallisissa lääkeaineiden testau k sissa.

Kuva: A nnual P ictorial Review

OSOITTEEN MUUTOS

ADRESSFÖRÄNDRiNG

Onko osoitteesi muuttunut?

Kiinnitä viimeksi saamasi lehden osoltelipuke tälle lomakkeelle ja ilmoita uusi lähiosoitteesi ja postinumerosi.

Palautetaan os.

Har du bytt adress?

Var god, fäst adresslappen frän den senaste tidningen pä denna blankett och meddela din nya hemadress och ditt postnummer. Sändes tili

Koe-eläinten suojelu ry Mäkelänkatu 8 00550 Helsinki 55

Försöksdjurens värn r.f.

Backasgatan 8 00550 Helsingfors 55

Maailman terveysjärjestö, WHO, on arvioinut, että vain 210 lääkettä on terveydellemme välttä­ mättömiä. Kuitenkin markkinoilla on tällä hetkellä yli 18.000 erilaista lääkettä! Vain siksi, että meillä olisi valinnan varaa ja lääketeollisuudella mistä vetää voitot kotiin. Kaikki nämä lääkkeet on tes­ tattu ja tullaan testaamaan vielä moneen kertaan eläinkokein. Eläinkokeissa on valitettavasti se huono puoli, että ne eivät ole luotettavia. Tästä ovat muistutuksena ne lukemattomat vahinkota­ paukset, joissa tietty lääke on ensin testattu vuo­ sia kestäneille eläinkokeilla ja markkinoille pääs­ tyään aiheuttanut hirvittäviä sivuvaikutuksia ihmi­ sillä. Klassinen esimerkki tästä on 60-luvulla ta­ pahtunut Thalidomi-skandaali, jolloin eläimillä testattu rauhoittava lääke aiheutti vaikeita epä­ muodostumia ihmissikiöissä. Entäpä sitten CibaGeigyn Entero-Vioform, Butazolidin, Tanderilin ym. lääkkeet, jotka ovat viime aikoina aiheutta­ neet vakavia sivuvaikutuksia ja jopa kuolemanta­ pauksia. ”Me suoritamme kaikki mahdolliset eläinkokeet ennen kuin tuote saa käyttöluvan" puolustautui yrityksen Suomen toimitusjohtaja, kun kävi ilmi, että yritys oli testannut kasvimyrkyn vaikutusta egyptiläisiin lapsiin. Kun ’’kaikki mahdolliset eläinkokeet” on suoritettu, niin mistä mahtaa joh­ tua, että Ciba-Geigyn tuotteet aiheuttavat pahoja sivuvaikutuksia, kuolemantapauksia ja ne täytyy vielä varmuudeksi testata ihmislapsilla? Taitaakin olla niin, että eläinkokeiden tulokset ovat epäluo­ tettavia ja eläinkokeet suurimmaksi osaksi turhia.

Eläinkokeisiin pitäisi suhtautua paljon kriittisem­ min. Niitä ei tehdä ihmisten tai eläinten terveyden hyväksi, niin kuin ihmisille uskotellaan. Suurin syy on se, että myrkkyjen, lääkkeiden ja kemikaalien tuottajat voisivat tuoda markkinoille uuden tuot­ teen ja lisätä voittojaan. Useimmiten vastaava tuote on jo olemassa ja ’’uudessa” tuotteessa on uutta vain nimi. Eläinkokeet varmistavat tuottajan selustan vahinkotapauksissa. Voidaan vedota sii­

hen, että ’’kaikki mahdolliset eläinkokeet on suori­ tettu”.

Ihmisillä tehtävät kokeet ovat eettisesti tuomit­ tavia — samoin suurin osa eläinkokeista. Jos edes murto-osa eläinkokeisiin käytettävistä va­ roista ohjattaisiin vaihtoehtotutkimukseen, voitai­ siin eläinkokeista vähitellen luopua ja siirtyä inhimillisempien tutkimustapojen käyttöön. Jo nyt on olemassa monia vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla eläinkokeet voitaisiin korvata. Sellaisia ovat esim. solu-, kudos-, bakteeri- ja mikro-organismiviljely, tietokoneiden hyväksikäyttö, epidemiologia ja klii­ ninen tutkimus. Myös sairauksien ennaltaehkäi­ syyn voitaisiin kiinnittää aiempaa: paljon enernmän huomiota. Usein nämä ns. korvaavat tutki­ mustavat ovat luotettavampia, edullisempia ja no­ peampia kuin eläinkokeet. Lisäksi ne säästävät mittaamattoman määrän inhimillistä kärsimystä.

Ruotsissa valtio tukee vaihtoehtotutkimusta n. miljoonalla kruunulla vuosittain. Summa on pieni verrattuna siihen, mitä eläinkokeelleen tutkimus nielee, mutta hyvä alku kuitenkin. Milloin meillä päästäisiin edes tähän?

R A H A A V A IH T O E H T O T U T K IM U K S E E N !

Sosialidemokraattisen puolueen kansanedusta­ ja, Mats Nyby, on tehnyt yhdessä puolueensa eduskuntaryhmän kanssa raha-asia-aloitteen määrärahan osoittamisesta vaihtoehtotutkimukselle vuoden 1985 budjetissa. Sosialidemokraatti­ nen eduskuntaryhmä esitti 50.000 markkaa sellai­ sen tutkimuksen tukemiseksi, jonka avulla siirry­ tään eläinkokeista vaihtoehtoisiin tutkimusmene­ telmiin. Kyseinen raha-asia-aloite HYVÄKSYTTIIN lisäyksenä kuluvan vuoden budjettiin! Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto El ole puoltanut kyseistä esitystä sillä perusteella, että "eläinsuojelua koskevien sääntöjen ja mää­ räysten uudistaminen on kesken” . Mielestämme tämä perustelu on vähintäänkin omituinen — var­ sinkin, kun sen on antanut maamme korkein eläinsuojeluviranomainen. Eläinsuojelua koskevien säännösten uudistaminen ei tuo penniäkään ra­ haa vaihtoehtotutkimukseen eikä ole siis mitään syytä sekoittaa näitä asioita toisiinsa. Vaihtoehtotutkimuksen kehittämisen ja tukemisen avulla on mahdollista vähentää eläinkokeiden määrää — mielestämme maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojeluosaston pitäisi olla ensimmäisenä puoltamassa tällaista asiaa! Onneksi eduskun­ nasta löytyy monia eläinsuojeluhenkisiä kansan­ edustajia, jotka jaksavat tehdä töitä eläinten hy­ väksi.

ÄLÄ LUOTA ELÄINKOKEIDEN TULOKSIIN VAADI LUOTETTAVIA VAIHTOEHTOTESTEJÄ 28

PORKKANANPURIJAT Tällä palstalla enem m än tai vähem m än tunnetut ja tuntem attom at kasvissyöjät kertovat vegetaristiksi ryhtymisen syistä ja seurauksista sekä esittelevät meille mieliruokiaan.

A n n a T ö tte rm a n :

KASVISRUOKA TUO ELÄMÄNTARMOA Haastattelu Raili Vesanen Anna Tötterman on 23-vuotias lääketieteen opiskelija. Hän opiskelee neljättä vuotta Helsin­ gin yliopistossa. Viime vuoden Anna piti taukoa opiskeluissaan ja työskenteli tämän ajan Koeeläinten Suojelu yhdistyksen toimistossa osapäivätyöntekijänä. Hän hoiti postitilauksia ja muita juoksevia asioita. Tämän lisäksi hän on kääntänyt artikkeleita esim. jäsenlehteemme ja kääntää mm. pääkirjoituksen ruotsiksi. Anna on istunut puoli­ sen vuotta Koe-eläinten Suojelun Säätiön johto­ kunnassa ja jatkaa siellä edelleen, vaikka onkin aloittanut taas opiskelut eikä näin ollen voi enää työskennellä toimistossamme. Anna on myös esiintynyt pari kertaa TV:ssä kertomassa eläinko­ keista.

Kuinka täm ä lääketieteen opiskelija tuli kiin­ nostuneeksi koe-eläinten suojelemisesta?

— Olen itse joutunut suorittamaan eläinkokeita opiskeluni yhteydessä. Jo siinä vaiheessa asetin useimmat kokeet kyseenalaisiksi, mutta vaihtoeh­ doista ei ollut tietoa, joten hyväksyin kokeet ikäänkuin itsestäänselvyyksinä, Anna kertoo.

— Tosin kieltäydyin suorittamasta muutamaa koetta. Ne olivat hyödyttömiä, turhia kokeita. Ne eivät olleet mielekkäitä. Eräässä kokeessa esim. ruiskutettiin marsuihin sellaisia aineita, joita mar­ sun tiedetään sietävän huonosti. No, saimme to­ deta, ettei marsu tosiaankaan voinut hyvin saa­ tuaan näitä aineita. Olin sitä mieltä, että kokeen pedagoginen arvo oli mitätön. Saman olisi voinut lukea kirjasta yhdellä lauseella. Jos koe on peda­ gogisesti välttämätön, se voitaisiin korvata esim. videofilmillä, joka näytettäisiin jokaiselle vuosi­ kurssille.

— Oikeastaan vasta nyt, kun olen työskennellyt Koe-eläinten Suojelussa ja paneutunut eläinkokei­ siin syvemmin, olen oppinut tuntemaan tutkimus­ menetelmiä, joissa eläimiä ei tuhlata yhtä suures­ sa määrin tai ei tarvita ollenkaan kuten perintei­ sissä eläinkokeissa. Näiden menetelmien tieteellinenkin arvo on suurempi kuin usein epäluotetta­ vien eläinkokeiden.

— Nykyään tehdään paljon työtä vaihtoehtomenetelmien löytämiseksi. Äskettäin eräs saksalai­ nen tutkija sai palkinnon vaihtoehtoisen menetel­ män kehittämisestä. Tämä tutkija huomioitiin, mutta monet muutkin kehittelevät koko ajan tutki­ musmetodeja, jotka tulevat korvaamaan perintei­ set eläinkokeet.

Annalla on optimistinen kuva tulevaisuudesta.

Hän toteaa, että kehitys menee siihen suuntaan, että vaihtoehtomenetelmät todella tulevat korvaa­ maan monet eläinkokeet. Tutkijoiden keskuudes­ sa vain esiintyy motivaation puutetta, koska apu­ rahoja ei myönnetä vaihtoehtotutkijoille yhtä au­ liisti kuin perinteisillä eläinkokeilla tutkiville. An­ na muistuttaa lisäksi, että Suomessa Koeeläinten Suojelun Säätiö jakaa vuosittain apura­ hoja tutkijoille, jotka kehittelevät vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä.

Anna on ollut kasvissyöjä yhdeksän vuoden ajan. 14-vuotiaana hän kävi koulua, missä tarjot­ tiin sekä tavallista että kasvisruokaa, ja hänen mielestään kasvisruoat olivat aina maukkaamman ja innostavamman näköisiä, joten tuntui mielek­ käältä ryhtyä kasvissyöjäksi. Myöhemmin Anna tuli tietoiseksi kaikista kasvissyöntiin liittyvistä hyvistä asioista ja niin hän pysyi kasvissyöjänä.

— Se, miten johdonmukainen olen ollut, on vaihdellut vuosien mittaan. On ollut terveellisyyskausia, eettisiä kausia ja maailmantietoisuuskausia.

Maailmantietoisuuskaudella Anna tarkoittaa tietoisuutta siitä, että jos kaikki maailman ihmiset olisivat kasvissyöjiä, kenenkään ei tarvitsisi näh­ dä nälkää. Jokaista sikakiloa kohden tarvitaan monikymmenkertainen määrä viljatuotteita.

— Eettinen kausi tarkoittaa kunnioitusta elä­ mää kohtaan sen kaikissa muodoissa.

— Eläimellä pitäisi olla sama arvo kuin ihmisel­ lä. Meidän tulisi kunnioittaa eläimen elämää sa­ moin kuin ihmisen elämää. Monelle ihmiselle eläin voi olla yhtä tärkeä ystävä kuin ihminen. Eläimen seura on monelle samanarvoinen kuin ihmisenkin.

Tällä hetkellä Annalla on kokeileva vaihe me­ nossa ruokavaliossaan. — En noudata mitään joh­ donmukaista dieettiä. Syön periaatteessa kuten laktovegetaristit eli siis vihanneksia, hedelmiä, vil­ jatuotteita, maitotuotteita jne. Mutta syön myös silloin tällöin munia enkä vältä makeisten syömis­ tä. Kahvia en juo, sillä en pidä sen mausta.

— Joillekin ihmisille ei sovi kovin jyrkkä dieetti.

Kannattaa syödä sitä mitä tekee mieli syödä. Ra­ vinto on tärkeä osatekijä terveyttämme, mutta sii­ tä ei pidä tehdä stressiä itselleen, sillä sekin on epäterveellistä.

— Olen tosin huomannut, että suhteellisen ter­ veellinen ruokavalio on mielekkäin. Se sisältää paljon raakatuotteita, siis salaatteja. Ne voivat ol­ la silti mielikuvituksella ja hyvin valmistettuja, vaikka ovatkin "terveellisiä” . Nimitys vegetaristi tulee alkuaan sanasta vegetus, joka tarkoittaa elämäntarmoa. Sitä kasvisruoka parhaimmillaan tuo oman kokemukseni mukaan.

Annan mielestä paras keino siirtyä kasvissyö­ jäksi on vähitellen, tunnustelemalla.

— On monta sääntöä, miten ryhtyä kasvissyö­ jäksi. En henkilökohtaisesti usko viikkojen paas­ toihin. Vähitellen siirtyminen on helpointa. Kan­ nattaa tutustua kasvisruoasta kertovaan kirjalli­ suuteen. Silloin tietää, mihin, on ryhtymässä ja mi­ tä kasvisruoka on.

Sosiaaliset tilanteet tuottavat jokaiselle kasvis­ syöjälle vaikeuksia. Miten niistä selviytyy?

joku on valmistanut upean aterian, joka koostuu­ kin lihasta, siinä on selittämistä. Olen kyllä tällai­ sissa tilanteissa kieltäytynyt mahdollisimman kohteliaasti, silläkin uhalla, ettei minua ehkä enää kutsuta illalliselle.

— Kouluaikana kasvissyöjiä nimitettiin "linnunsiemensyöjiksi” ym. lempinimillä, mutta ehkä ti­ lanne on tänään toisenlainen, kun tieto kasvis­ ruoasta on lisääntynyt.

— Kasvisravintoloista harva on auki iltaisin.

Jos haluaa viedä jonkun ulos syömään, ravintoloi­ ta, joissa saa hyvää kasvisruokaa iltaisin, on to­ della harvassa. Ravintoloiden klassinen vihanneslautanen sisältää useimmiten ylikeitettyjä, kuivia, rasvattomia vihanneksia (useimmiten pakastevi­ hanneksia) ja muutaman salaatinlehden.

— Kasvissyöjäkin haluaisi joskus syödä maitta­ van illallisen rakastettunsa kanssa miellyttävässä ravintolassa, kynttilän valossa.

Tavan mukaan Anna luovuttaa lukijoiden käyt­ töön muutaman herkullisen reseptin.

Pari sipulia leikataan viipaleiksi. Viipaleet pais­ tetaan voissa, ranskalaisen mallin mukaan hyvin hitaasti miedolla lämmöllä kannen alla. Melkein tunti niiden on paistuttava, niin että ne muuttuvat läpikuultaviksi. Kattilaan pannaan vettä, siihen kasvisliemikuutio, ja valmiiseen liemeen lisätään ed. mainitut paistetut sipulit. Hämmennetään ja kiehautetaan vielä 15— 30 min. Yrttejä heitetään joukkoon maun mukaan. Raastettua juustoa paahdettujen leipäkuutioiden kera voi lisätä höy­ ryävään keittoon.

Salaatti Lehtisalaattia, purjoa, paprikaa, tomaatteja ja porkkanankuutioita sekoitetaan yhteen. Päälle le­ vitetään kermaviilikastike, jossa on valkosipulia ja ruohosipulia tai persiljaa ja tilliä. Hyvän kastik­ keen saa myös kermaviiliin murennetusta sinihomejuustosta.

31

DJURSKYDDSFÖRENINGAR VÄDJAR TILL JUSTITIEKANSLERN Än en gang har nâgra djurskyddsföreningar vädjat till Justitiekanslern att hän skulle fatta Standpunkt till jord- och skogsbruksm inisteriets sätt att tolka djurskyddslagen och -förordningarna.

Förordningen nr 729/79, § 2, lyder sa här: ’’Förvaringsplats för djur bör erbjuda tillräckligt skydd mot omâttlig köld. . . och den skall med beaktande av varje djurarts särskilda behov vara till­ räckligt rymlig” (vàr understr.)

Det är ett faktum att inget djur i intensivproduktionen har ett livsrum som fyller detta krav. Vär skrivelse gäller denna gang förhaliandena i pälsfarmerna. Det är groteskt att pâstà att man en s försökt skapa trivsel när räv- och minkburarna utformats. Ministeriet har g etts oinskränkt rätt att m edels anvisningar och bestäm m elser tolka verkställigheten av djurskyddslagen. Att ministeriet gör detta pä ett sätt som heit nonschalerar en av de viktigaste paragraferna i denna lag är ett verkligt svärt m issförhällande som allmänhet inte är medveten om. En lag som inte efterföljs har heller ingen betydelse.

Tyvärr kommer detta m issförhällande inte nägonsin att kunna rättas tili om människorna fortsätter att godta produkter som tillkommit pä ett sätt som inte motsvarar de krav ett kulturland m äste ställa pä djurskyddet.

Tili statsrädets Justitiekansler Ärende: Missförhällande vid djurskyddslagens tillämpning i praktiken.

Med hänvisning tili den skrivelse angàende burskötsel av hönor som undertecknade djurskyddsföreningar tillsände Justitiekanslern 12.11.1982, ber vi högaktningsfullt att fä framföra följande: Sà som framhölls i förut nämnda skrivelse, anser vl att ocksà pälsuppfödnlngen idkas under iakttagande av de principer som gäller för intensivuppfödning inom lantbruket. Detta innebär att de burar som godkänts av jord- och skogsbruksminlsteriet, vilka är allmänt bruk inom pälsnäringen, är planerade och dimensionerade pä ett sätt som fullständigt lämnar djurens trivsel obeaktad.

Vi häller fortfarande fast vid vàr stàndpunkt, enligt vilken jord- och skogsbruksministeriets beslut nr 789/79 angàende burskötsel av hönor stàr i konflikt med djurskyddsförordning nr 729/79 § 2 och nu hävdar vi dessutom att djurbehandlingen pä pälsfarmarna inte heller stàr i samklang med djurskyddslagens anda och avsikt.

Jord- och skogsbruksministeriet motiverar sitt

32

beslut angàende hönsens burskötsel med att det är fràga om "traditionellt av människan i otallga generationer förädlade och skötta husdjur” .

Ministeriet anmärker dessutom ironiskt uppenbarligen hänvisande tili intendent Ilkka Koivistos utlätande, att det är en helt annan sak när det är fràga om att "tillfredställa människornas nyfikenhet genom att hälla exotlska vilda djurarter tili deras förundran i djurparkerna”. I sitt bemötande av djurskyddsföreningarnas skrivelse slutar mi­ nisteriet med följande ord: "Detta innebär i ljuset av intressejämförelsen som grundar sig pà förut avsedda djurskyddslag, att man t.ex. inom hönsäggproduktionen skall godkänna ett stresstryck riktat mot djuren som befinner sig under deras anpassningsförmäga, ^ medan man när det gäller djurparksdjur inte kan tolerera den minsta överskridning av det stress­ tryck som motsvaras av deras naturfôrhàllanden.

Pà grund av detta bör djurparksdjuren ha speciellt omfattande och annars ocksà för ifràgavarande djurart utmärkande levnadsfôrhàllanden som efterliknar ursprungsfôrhàllandena sà autentiskt som möjligt” (vàr understr.).

Det verkar som om man mycket väl pà jord- och skogsbruksministeriet kände tili de krav som la­ gen ställer pà behandlingen av vilda djur. Pä vilka grunder man anser att pälsfarmarnas minkar, rävar och màrdhundar inte skulle ha samma behov av att förverkliga sitt naturliga beteende som artfränderna i djurparken förblir emellertid en gâta.

Föreställer man sig att ett djur förlorar sin förmäga att känna àngest, vànda och stress i samma ögonblick som det stämplas som nyttodjur? Dessutom bör nämnas att man bàde pà päls­ farmerna och i djurparkerna hâller sàvâl i fängenskap födda som i naturen infàngade djur.

Fastän pälsdjuren i enlighet med farmarnas intressen, kan vara fysiskt friska, är de inte det psykiskt. Detta har WSPA:s (Djurskyddets Världsförbund) observatörsgrupper klarlagt efter att ha studerat nordiska pälsfarmer. Vi bifogar deras rapport varur dessutom framgär att de hyser starka tvivel pä den nuvarande avlivningsmetodens smärtfrihet. Dessutom bifogar vl en finsk översättning av de delar som berör farmförhällandena.

Den kända etologen Desmond Morris har konstaterat att det I stor utsträckning förekommer stressymptom bland djurparksdjur trots att man med stor omsorg har försökt skapa en trivsam miljö för djuren i parken. Det är säledes inte troligt att, sä som pälsfarmarna pästär, deras djur skulle trivas förträffligt i tränga burar med nätbotten som ofta t.o.m. saknar en skyddskoja.

De nordiska pälsfarmerna har pä sista tiden väckt en viss negativ uppmärksamhet utomlands, vilket naturligtvis har gjort pälsproducenterna förnärmade. Pressens reaktion har ocksä värit den, att den nationalekonomiskt sä viktiga näringen in­ te fär riskeras genom att kritisera den. Finland har emellertid pä etiska grunder officiellt Intaget en fördömande ständpunkt tili valfängst och sälfängsten i Kanada har ocksä väckt ont blod hos oss. Är inte dessa fängster, i de länder där de id­ kas, ocksä en viktig näring vars eventuella upphörande kunde förorsaka betydande ekonomiska förluster för ifrägavarande land? Den allmänna opinionen bör inte underskattas eftersom det finns exempel pä att tillräckligt stark indignation lett t.o.m. tili bojkottsätgärder.

Det är säledes hög tid att undersöka, huruvida pälsuppfödningen är human och i överensstämmelse med djurskyddslagen här hos oss. Djur­ skyddet vidkänner inte och godkänder inte uppfattningen att djur kan indelas I tvä grupper — i de som skall skyddas och i de som bara är nyttoprodukter.

Under senare är har man taiat mycket om att det ensidiga nyttotänkandet borde ge plats för "mjukare llvsvärden” . Detta talesätt förblir emel­ lertid en klichä, om man inte är beredd att uppoffra ens den minsta välfärd för en sädan moralisk förpliktelse som för djurskyddet. Det är falskt att

lära barn och unga "djurskyddets etiska princi­ per” och "livsrespekt” samtidigt som man förnekar otaliga djur rätten att ens motionera. Jordoch skogsbruksministeriet har ocksä i sinä uttalanden lätit förstä att lantbrukets lönsamhet inte kan riskeras genom att öka djurens utrymmen och trivsel. Därför har man i princip försökt hälla sig alldeles Intill den gräns som skiljer tilläten exploatering frän djurplägeri. Ur djurskyddspunkt har gränsen redan klart överskridits.

Nyttodjurens trivsel och männlskans fördel gär inte hand i hand idag utan representerar motstridiga intressen. Detta motsatsförhällande tvingar jord- och skogsbruksministeriet att väljä mellan människans fördel och djurskyddet, varvid vägen undantagslöst väger tili människans fördel.

För att eliminera detta missförhällande skulle ocksä majorlteten av djurskyddarna vilja att djur­ skyddet överfördes tili miljöministeriet.

Finland är obestridligen ett välfärds- och kultur­ land, som borde ha räd att visa vägen för ett nytänkande, där uppnäelse av hög levnadsstandard inte skulle förutsätta hänsynlös exploatering av djur eiler natur.

Undertecknade djurskyddsförenlngar anhäller högaktningsfullt att justitiekanslern skall iäta un­ dersöka om jord- och skogsbruksministeriet, för närvarande djurskyddets högsta Instans, är berättigat att godkänna de burförhällanden som räder inom pälsnäringen, som enligt vär mening inte stär i överensstämmelse med de krav som ställs i djurskyddsförordning nr 729/79 2 §. Med hänvis­ ning tili de synpunkter som framförts i vär skrivel­ se, ber vi Er ocksä att pänytt överväga Ert beslut frän 8.3.1984 angäende hönsens burskötsel. Om en lag som Riksdagen godkänt inte efterföljs i praktiken är det kränkande för medborgarnas rättsuppfattning och ett allvarligt hot mot rättsskyddet i värt land.

Helsingfors, 27.11.1984 Helsingin Eläinsuojeluyhdistys Koe-eläinten Suojelu ry Valtakunnallinen Eläinsuojeluliltto ry Vihreä Risti — Gröna Korset ry

ELÄINSUOJELUJÄRJESTÖT VETOAVAT OIKEUSKANSLERIIN Jälleen kerran ovat eräät eläinsuojeluyhdistykset vedonneet Oi­ keuskansleriin, että hän ottaisi kantaa maa- ja m etsätalousm inisteriön tapaan tulkita eläinsuojelulakia. A setus n:o 729/79, § 2, san oo seuraavasti: ’’H oidos­ sa olevan eläim en säilytyspaikan tulee tarjota riittävää su o ja a . . . sekä olla kunkin eläinlajin erikoistarpeet huo mioon ottaen riittävän tilava.” (allev. meidän) T osiasia on, ettei yhdelläkään tehokasvatuksessa olevalla eläim ellä ole elintilaa, joka vastaa tätä vaatim us­ ta.

Kirje Oikeuskanslerille koskee tällä kertaa turkiseläinten olosuhteita. On

järjetöntä väittää, että tämän päivän tur­ kistarhoissa olisi ed es yritetty luoda eläim ille viihtyisä ympäristö. Ministe­ riön rajaton päätösvalta lain tulkinnas­ sa ja piittaamattom uus, kun kysymyk­ s e s s ä on eräs kaikkein tärkeimpiä pykä­ liä eläinsuojelulaissa, on epäkohta, jo s­ ta suuri yleisö ei ole tietoinen. Laki, jota ei noudateta on täysin merkityksetön.

Valitettavasti tätä epäkohtaa ei kos­ kaan voida poistaa jos ihm iset jatkuvas­ ti hyväksyvät tuotteita, jotka on saatu aikaan tavalla, joka ei vastaa niitä vaati­ muksia, joita kulttuurimaan on asetetta ­ va eläinsuojelulle.

oireita huolimatta siitä miten suurella huolella tar­ hauksessa on pyritty luomaan eläimille viihtyisä ympäristö. Ei siis ole uskottavaa, että, kuten tur­ kistarhaajat väittävät, heidän eläimensä viihtyvät mainiosti ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissään, joissa ei aina ole edes suojakoppia.

Pohjoismainen turkistarhaus on viime aikoina herättänyt tiettyä negatiivista huomiota ulkomail­ la, mikä tietysti on närkästyttänyt turkistuottajia.

Lehdistön reaktio on myös ollut se, että kansanta­ loudellisesti niin tärkeää elinkeinoa ei saa vaaran­ taa kritisoimalla sitä. Suomi on kuitenkin eettisin perustein virallisesti ottanut tuomitsevan kannan valaanpyyntiin ja Kanadan hylkeenpyynti on myös herättänyt paheksumista täällä. Eivätkö nämä pyynnit ole, maissa joissa niitä harjoitetaan, myös tärkeä elinkeino,- jonka mahdollinen lakkauttami­ nen saattaisi aiheuttaa ko. maille taloudellisia menetyksiä? Yleisön mielipidettä ei tule aliarvioi­ da koska löytyy esimerkkejä siitä, että tarpeeksi voimakkaaksi kasvanut paheksuminen on johta­ nut jopa boikottitoimenpiteisiin.

On siis korkea aika tarkistaa, onko turkiskasvatus meillä humaanista ja eläinsuojelulain mukais­ ta. Eläinsuojelu ei tunne eikä hyväksy käsitettä, jossa eläimet jaetaan kahteen ryhmään — niihin joita tulee suojella ja niihin jotka ovat pelkkää hyötytavaraa.

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että yksi­ puolisen hyötyajattelun pitäisi väistyä "pehmeämpien elämänarvojen” tieltä. Tämä sanonta jää kuitenkin pelkäksi kliseeksi, jos ei haluta uhra­ ta vähääkään hyvinvoinnista sellaisen moraalisen velvoitteen kuin eläinsuojelun puoleta. On valheel­ lista opettaa lapsille ja nuorille "luonnonsuojelun eettisiä periaatteita” ja "elämänkunnioitusta” kun kuitenkin lukemattomilta eläimiltä kielletään oikeus edes liikuntaan. Maa- ja metsätalousminis­ teriö onkin lausunnoissaan antanut ymmärtää, et­ tä maatalouden kannattavuutta ei voida vaaran­ taa lisäämällä eläinten tiloja ja viihtyvyyttä. Siksi periaatteena onkin ollut pyrkiä pysyttelemään ai­ van kiinni rajassa, joka erottaa sallitun hyväksi­ käytön eläinrääkkäyksestä. Eläinsuojelun kannal­ ta raja on jo selvästi ylitetty.

Hyötyeläinten viihtyvyys ja ihmisten etu eivät tänä päivänä käy käsi kädessä vaan ovat ristiriitai­ sia intressejä. Tämä vastakkaisasetelma pakottaa maa- ja metsätalousministeriön valitsemaan ihmi­ sen hyödyn ja eläinsuojelun välillä, jolloin vaaka poikkeuksetta kallistuu ihmisen eduksi. Tämän epäkohdan poistamiseksi valtaosa eläinsuojelijoi­ ta haluaisikin eläinsuojelun siirrettäväksi ympä­ ristöministeriöön.

Suomi on kiistattomasti hyvinvointi-ja kulttuurimaa, jolla pitäisi olla varaa näyttää tietä uudelle ajattelulle, jossa korkean elintason saavuttami­ seksi ei tarvitse syyllistyä häikäilemättömään luonnon eikä eläinten hyväksikäyttöön.

Allekirjoittaneet eläinsuojeluyhdistykset pyytä­ vät kunnioittavasti Oikeuskansleria tutkitutta­ maan on maa- ja metsätalousministeriö, tällä het­ kellä eläinsuojelun korkeimpana instanssina, oi­ keutettu hyväksymään turkistarhauksen häkkiolosuhteet, jotka mielestämme eivät ole eläinsuoje­ luasetuksen no 729/79 2:n § vaatimusten mukai­ set. Kirjelmässämme esitettyihin näkökohtiin vii­ taten, pyydämme Teitä myös harkitsemaan uudel­ leen 8.3.1984 kanojen häkkihoitoa koskevaa pää­ töstänne. Jos Eduskunnan hyväksymää lakia ei käytännössä noudateta, on se kansalaisten oi­ keustajuntaa loukkaavaa sekä vakava uhka oi­ keusturvalle maassamme.

ELÄINTEN PUOLESTA — HANS RUESCH Johdanto ja käännös: Per-Erik Pettersson

H A N S R U E S C H , m a a i l m a n k u u l u k ir ­ j a i li ja , j o n k a r o m a a n e j a o n k ä ä n n e t t y k a ik ille k u lttu u r ik ie lille ja m y ö s film a ttu , jä tti m u u ta m a v u o s i s i tt e n r o m a a n ie n k ir jo itta m is e n o m is ta u tu a k s e e n tä y s in ta is te lu lle e lä in k o k e ita v a s ta a n .

Hän on kirjo itellut kirjoja tästä aiheesta yhteis­ työssä arvostettujen lääkärien kanssa. Ne ovat yhtä jä n n ittä v iä kuin hänen rom aaninsa. "V a lite t­ tav a s ti”, kirjailija toteaa. H änen perusteellinen kielitaito nsa — Italia s s a syntynyt sveitsiläinen, joka opiskeli N apolissa, Zürichissä ja Genevessä ja oli vuosikausia k irjailijan a Yhdysvalloissa h a llit­ see englannin-, saksan-, ranskan- ja italiankielen täyd ellisesti — on mm. m ah do llistanu t hänelle tie­ teellisten julkaisujen seuraam isen, keskustelun m onien tiedem iesten kanssa sekä osallistum isen eri m aiden lää ke tie te e llis ille luennoille. Lisäksi hän ju lk a is i 60-luvulla erään lääketieteellisen kir­ ja s arja n ita lia la is elle ku s ta n ta jalle ja on jo p it­ kään tehnyt eläin tieteellisiä ja sosiologisia tutki­ m uksia. Myös hänen rom aaninsa ovat niin lu o tet­ tavasti dokum entoitu, e ttä niitä kä y te tä än oppikir­ join a Saksassa, Italia s s a ja Yhdysvalloissa.

H A N S RUESCH on p erustanu t eläinsuojeluyh­ distyksen (CIVIS), jonka puheenjohtana hän toi­ mii. H än on kirjo ittan u t seuraavat teokset: — S lau gh ter o f the Inn ocen t (446 s.) 3 5 ,— (USD 3,95) — N ackte Herrscherin (320 s.) 45 ,— (SFr. 24) — Im p ératrice Nuda — Ces bêtes q u ’on torture inu tilem ent — F älsch er der W issenschaft (120 s.) 30,— (SFr. 10) — I fals a ri della scienza — Les faussaires de la science — N aked Em press (202 s.) 75,— (USD 9.95) Kirjoja voi tila ta oso itteesta: Per-Erik P etters­ son, Karhunkatu 4 F, 33530 Tam pere ta i suoraan Sveitsistä oso itteesta: CIVIS, Talstrasse 40, CH7250 Klosters.

Seuraavassa H A N S RU ESCHin kirjoitus eläin ­ kokeiden tarpeettom uudesta (julkaistu myös "H am burger A b e n d b la tt”in ja "B erliner Morgenp o s f ’in sun nu ntailiitteessä 2.122.10.1978 sekä room alaisessa päivälehdessä "II Tem po"ssa 10.2.

1979):

Jokainen, joka huolehtii jostakin eläimestä tu­ lee ennemmin tai myöhemmin oppimaan yhden perussäännön: sairasta eläintä saadaan vain har­ voissa tapauksissa lääkitä ihmisille tarkoitetuilla lääkkeillä. Eläin voi kuolla siihen.

Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että eläi­ men organismi reagoi eri tavalla kuin ihmisen; mi­ kä sopii yhdelle voi toiselle olla jopa tappava. Kui­ tenkin moni ihminen, joka tuntee tämän säännön on valmis selittämään: ’’Koska uusia lääkkeitä täytyy kokeilla, on selvää, että se tehdään ensin eläim illä”. Tosiasiassa tämä näkökanta perustuu kahteen väärinkäsitykseen:

Gunn

Asia: Epäkohta eläinsuojelulain toteuttamises­ sa käytännössä.

Allekirjoittaneiden eläinsuojeluyhdistysten 12.11.1982 Oikeuskanslerille lähettämään, kano­ jen häkkihoitoa koskevaan kirjelmään viitaten, pyydämme kunnioittavasti saada esittää seuraavaa: Kuten em. kirjelmässä sanoimme, katsomme et­ tä myös turkiskasvatusta harjoitetaan maatalou­ den tehokasvatuksen periaatteita noudattaen. Tä­ mä merkitsee sitä, että maa- ja metsätalousminis­ teriön hyväksymät ja turkistarhauksessa yleisesti käytössä olevat häkit on suunniteltu ja mitoitettu tavalla, joka jättää eläinten viihtyvyyden täysin huomioonottamatta.

Pidämme yhä kiinni kannastamme, jonka mu­ kaan maa- ja metsätalousministeriön kanojen häkkihoitoa koskeva päätös no 789/79 on ristirii­ dassa eläinsuojeluasetuksen no 729/79 2:n § kans­ sa ja nyt väitämme lisäksi etteivät turkistarhauk­ sen tarhausolosuhteet myöskään ole eläinsuoje­ lulain hengen ja tarkoituksen mukaisia.

Maa- ja metsätalousministeriö perustelee kano­ jen häkkihoitoa koskevaa päätöstään sillä, että on kysymys "perinteellisesti lukemattomia sukupol­ via ihmisen jalostettavina ja hoidettavina olevista kotieläimistä” . Ministeriö huomauttaa vielä ivalli­ sesti, viitaten ilmeisesti intendentti Ilkka Koivis­ ton lausuntoon, että on aivan eri asia kun halu­ taan "tyydyttää ihmisten uteliaisuutta pitämällä heidän ihmeteltävänään eläintarhoissa eksootti­ sia villieläinlajeja”. Vastineensa eläinsuojeluyh­ distysten kirjelmään, ministeriö lopettaa seuraavin sanoin: "Täm ä merkitsee edellä tarkoitetun eläinsuoje­ lulakiin perustuvan intressivertailun valossa sitä, että esimerkiksi kananmunantuotannossa on hy­ väksyttävää eläimiin kohdistuva niiden sopeutu­ miskyvyn alapuolella pysyttelevä stressipaine, kun taas eläintarhaeläimillä ei voida hyväksyä pie­ nintäkään niiden luonnonolosuhteita vastaavan stressipaineen ylitystä. Tästä johtuen tulisi eläin­ tarhaeläimillä olla erityisen laajat ja muutoinkin ko. eläinlajien alkuperäisolosuhteita mahdollisim­ man aidosti jäljittelevät tarhausolosuhteet” (allev. meidän.

Näyttää siltä, että maa- ja metsätalousministe­ riössä varsin hyvin tiedetään mitä vaatimuksia la­ ki asettaa villieläinten tarhaukselle. Arvoitukseksi jää kuitenkin millä perusteella katsotaan, ettei tur­ kistarhojen minkeillä, ketuilla ja supikoirilla ole samaa tarvetta toteuttaa luontaista käyttäytymis­ tään kuin lajitovereillaan eläintarhassa. Usko­ taanko että samassa hetkessä kun eläin leima­ taan hyötyeläimeksi, se menettää kykynsä tuntea tuskaa, ahdistusta ja stressiä? Mainittakoon vie­ lä, että niin hyvin turkistarhoissa kuin eläintar­ hoissa pidetään sekä vankeudessa syntyneitä et­ tä luonnossa pyydystettyjä eläimiä.

Vaikka turkiseläimet, tarhaajien intressien mu­ kaisesti, saattavat olla fyysisesti terveitä, eivät ne ole sitä psyykkisesti. Tämän ovat WSPA’n (Maail­ man Eläinsuojeluliiton) tarkkailijaryhmät selvittä­ neet tutkittuaan pohjoismaisia turkistarhoja. Lii­ tämme oheisena heidän raporttinsa, josta lisäksi käy ilmi, että he vahvasti epäilevät nykyisten tappomenetelmien tuskattomuutta. Liitämme myös suomennoksen niiltä osin kun ne koskevat tarhausolosuhteita.

Tunnettu etologi Desmond Morris on todennut, että eläintarhaeläimillä laajalti esiintyy stressi-

Kuva: Brian

Valtioneuvoston Oikeuskanslerille

— ensinnäkin, että tarvitsemme jatkuvasti uusia lääkkeitä — toiseksi, että eläinkokeet antavat varmaa tie­ toa uuden lääkeaineen vaikutuksista ja var­ muudesta Jo nyt on liikaa lääkkeitä: tähän asti maailmas­ sa on valmistettu 205000, joista suurin osa on jou­ duttu vetämään pois markkinoilta. Vuonna 1973 totesi Chilen silloisen presidentin Salvador Allen­ den (hän oli itse lääkäri) asettama lääkärikomissio, että koko maailmassa on vain noin pari tusi­ naa lääkevalmistetta, joilla on merkittävä tera­ peuttinen vaikutus. Ei siis ole uusien lääkkeiden tarvetta: päinvastoin, niiden määrää on vähennet­ tävä. Eläinkokett eivät farmakologisesta näkökul­ masta ole ainoastaan arvottomia, vaan ne ovat suoranaisesti syynä lääkkeiden haittoihin, sillä ne antavat kuluttajille — sekä lääkäreille — petolli­ sen varmuudentunteen. Tämän johdosta haittoja juuri syntyy helpommin. Thalidomi-tapaus on vain tunnetuin esimerkki. Tänään on yleisesti — lääkevalmistajia lukuunottamatta — tunnustettu, että "modernista” lääketieteestä on tullut ihmisille vaarallisin sairauden aiheuttaja.

Kuten kirjoitin kirjassani "Nackte Herrscherin” (engl. "Slaughter of the Innocent”) syy siihen, että vuosittain uusia haitallisia lääkevalmisteita voi­ tiin tuoda markkinoille korvaamaan niitä, joiden tarpeettomuutta tai haitallisuutta ei enää voitu peittää, johtuu siitä, että terveysviranomaiset, t.s. valtio, pystyttiin ’’puhumaan ympäri” ja hyväksy­ mään harhaanjohtavat eläinkokeet päteviksi (tä­ mä tapahtui siis tarkoituksellisella petoksella).

Niin joutui esim. vuonna 1971 Iso-Britanniassa 1500 ihmistä sairaalaan, jotka olivat nauttineet ’’turvallista” särkylääke Paracetamolia. USA:ssa aiheutti Orabilex munuaissairauksia, joiden seu­ rauksena oli kuolema. MEL/29 aiheutti harmaakai­ hia; Metaqualone psyykkisiä häiriöitä, jotka johti­ vat satoihin kuolemantapauksiin (itsemurhia ja tappoja). Thalidomin takia syntyi kymmeniätuhan-

siä epämuodostuneita lapsia. Klooriamfenikoli (Cloromycetin) aiheutti leukemiaa ja Stilbestroli — kymmeniä vuosia iloittiin siitä syöpää paranta­ vana — osoittautuikin syövän aiheuttajaksi. Syk­ syllä 1975 osoittautui Italiassa allergialääke Trilergan virusmaksatulehduksen aiheuttajaksi. Vuo­ den 1976 alussa veti lääketehdas SalvoxylVVander Flamanil-lääkkeensä pois markkinoilta.

Tämä lääke, jonka piti parantaa reumaa, aiheutti­ kin monille tajuttomuustilan.

1977 alkoi maailman lehdistössä kasaantua kir­ joituksia lisääntyvistä lääkevahingoista. Tuona kesänä vedettiin Yhdysvalloissa Ciba-Geigy Cor­ porationin valmistama ja kahdeksantoista vuoden ajan diabeetikoille määrätty Phenformin pois markkinoilta, sen jälkeen kun sivuvaikutukset oli­ vat aiheuttaneet noin tuhat kuolemantapausta vuodessa. Mutta saksalainen teollisuusystävällinen Bundesgesundheitsamt (sikäläinen lääkintö­ hallitus — P-EP) antoi valmistajan edelleen myydä vuoden ajan hengenvaarallisia diabeteslääkkeitä — Dipar, Silubin Retard ja Sintadii. Jatkuvasti käy ilmi ettei uusien kemiallisten lääkkeiden käytössä ainoastaan epäonnistuta sairauden parannukses­ sa, vaan aiheutetaan uusia sairauksia, joita ei aiemmin ole ollut. Elokuussa 1978 totesi eräs tuo­ mioistuin Tokiossa kolme lääketehdasta, joiden joukossa oli myös Ciba-Geigyn Japanin osasto, syylliseksi lääkkeiden myyntiin jotka aiheuttivat uutta Smon-nimistä (subakuutti myelo-optinen neuropatia — P-EP) hermosairautta. Tämä sairaus johtaa halvaukseen, sokeuteen ja jopa kuole­ maan.

Seuraava skandaali liittyi hormonivalmiste Duogynoniin, jonka epäiltiin aiheuttaneen vaikeita epämuodostumia. Tosiasiassa tämä "epäilys” oli jatkunut jo vuosia ja berliiniläisen lääkekonserni Scheringin onkin jo pitänyt ottaa valmiste pois Iso-Britannian, Ruotsin, Suomen, Italian, Hollan­ nin ja Espanjan markkinoilta. Sveitsissä valmis­ tetta myydään toisella nimellä.

Mitä "rohtoja” nämä oikein sitten ovat, jotka sen sijaan että ne parantaisivat, tekevätkin sai­ raaksi ja hyvin usein myös tappavat? Ne ovat lääk­ keitä, jotka poikkeuksetta on ensinnäkin testattu eri eläinlajeilla — lääketeollisuuden ja sen rikoskumppanien terveydeksi, mutta ei kansan tervey­ deksi, sillä jo vuosikymmenien ajan on nähty, että nämä testit ovat tieteellisesti arvottomia ja että niillä on vain alibitehtävä.

Ja mitä ovat nämä "terveysviranomaiset”, joille teollisuuden terveys on tärkeämpi kuin ihmisten ja jotka sallivat tunnetusti vaarallisten valmistei­ den myynnin jatkuvan, usein toisella kauppani­ mellä? Ja mitä mieltä voi olla valtiosta, joka toi­ mettomana katselee tätä toimintaa, usein jopa edistää sitä? Joka tapauksessa kysymykseen ” Koe-eläimet — ihmiskunnan palveluksessa?” voi ainoastaan vastata jyrkästi: El! Eläimiä leikellään, myrkytetään, kidutetaan kuoliaaksi — viisitoista miljoonaa Länsi-Saksassa, yli kolme miljoonaa pienessä Sveitsissä kemianteollisuuden ja sen kätyreiden — lääkärisyndikaatti, terveysviranomai­ set ja valtio — hyväksi. ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ E läinten luu loteltu oikeudeton tila, h arh a k ä s i­ tys, e ttä k ä y ttäytym iselläm m e niitä koh taan ei ole m o raalista m erkitystä, on länsim aiden suoras­ taan kuohuttavaa ra aku u tta ja julm uutta.

A. S chopenhauer

POLIOROKOTE VOITAISIIN VALMISTAA VAIHTOEHTOMENETELMIN teksti: Kaarina Kivivuori

käsittelemään apinoita ja niiden kudoksia rokot­ teen valmistamisen yhteydessä.

En ota kantaa siihen, pitäisikö ihmisten ottaa poliorokote vai ei, vaan haluan tuoda ilmi sen tosi­ asian, että poliorokotetta voitaisiin valmistaa toi­ sella tavalla ja täm ä tapa säästäisi eläimiä ja vä­ hentäisi apinaviruksen käyttäjille ja valmistajille aiheuttamaa riskiä.

Viime syksyn aikana m aassam m e ha­ vaitut poliotapaukset ovat kuohuttaneet ihmisten mieliä ja synnyttivät m yös laa­ jan keskustelun tiedotusvälineissä.

Kumma kyllä, mikään taho ei ole vielä puuttunut siihen, miten poliorokotetta valm istetaan ja millaisia lieveilmiöitä valm istukseen liittyy.

tuomiolla

J|JJB2W!!III :|B0:

Hannele Luukkainen

Lähteet: Kansainvälisen eläinkokeita vastusta­ van liiton (IAAPEA) tieteellisen asian tun tijan Dr. Sharpen lausunnot sekä Ruotsin valtion bakterologisen laboratorion kirjelm ät (16.7.-80, 7.12.-84).

E lä in r ä ä k k ä ä jä t

Harvat eläinrääkkääjät joutuvat oikeuteen, hei— tä kun ei yleensä saada kiinni, eikä poliisi ole niin kovin innostunut tutkimaan eläinrääkkäysjuttuja.

Vielä harvemmat saavat tekosistaan kunnon tuo­ miot, he kun ovat usein niin ymmärtämättömiä niin ymmärtämättömiä että. Joitakin lainrikkojia kuitenkin saadaan kiinni ja joitakin rangaistuksia annetaan. Tässä viimeisimmät esimerkit.

33 schäferiä sisällä seinään kytkettynä kennelissä

Suomeen Belgiasta ostettava poliorokote val­ mistetaan apinan primääreissä munuaissoiuissa — siis apinat joutuvat uhraamaan henkensä ro­ kotteen aikaansaamiseksi. Rokotetta voitaisiin kuitenkin valmistaa muillakin menetelmillä kuten ihmissolujen avulla tai alkuperäisen, primäärin apinasolun viljelyllä sekundääriseksi tai tertiääriseksi solukoksi, jolloin solumateriaali moninker­ taistuu ja tarvittava eläinmäärä pienenee.

Apinat, joiden munuaisten avulla rokote valmistetaan, tuodaan lähinnä Aasian maista. Ne vangitaan vapaudesta ja suuri osa niistä kuolee jo kul­ jetuksen aikana stressiin, paleltumiin ja ahtau­ teen. Mainittakoon, että Bangladesh kielsi muuta­ ma vuosi sitten apinoittensa pyydystämisen ja myymisen koe-eläimiksi USA:an sillä seurauksel­ la, että USA kielsi kaiken taloudellisen avun maal­ le.

Mikäli poliorokote valmistettaisiin — ja osin näin jo onkin — ihmissoluista, olisi se puhdas eri­ laisista vieraista viruksista, joita apinasoluissa saattaa esiintyä. Tällaisia viruksia ovat mm. Bherpes-virus, joka on hengenvaarallinen ihmiselle, Marburgh Agent -virus (Afrikan vihreässä apinas­ sa), joka tappoi v. -67 7 apinoiden kanssa tekemi­ siin joutunutta henkilöä sekä SV-40 -virus, jota on usein apinan munuaiskudoksessa. Rokotetta, jo­ ka sisälsi SV-40 -virusta, ruiskutettiin lukematto­ miin ihmisiin Englannissa, ennen kuin myöhem­ min huomattiin, että virus voi aiheuttaa syöpää.

Vieraat virukset voivat olla vaarallisia rokotteen käyttäjille ja etenkin herlkilökunnalle, joka joutuu

Sulasta eläinrakkaudesta rääkkäsi sisarusparvi valtavaa susikoiralaumaa Loimaalla. Kun juttu elokuussa paljastui, joutui eläinlääkäri lopetta­ maan liukuhihnalla kaikkiaan 33 nälkiintynyttä ja sairasta koiraa. (Iltalehti 15.11.1984) — Ja mikä oli sitten tuomio? Sekä mies että tä­ män sisar saivat 50 päiväsakkoa, mikä teki miehel­ le 500 markkaa ja sisarelle 1650 markkaa. Molem­ mille määrättiin lisäksi viiden vuoden eläintenpitokielto. Eläinsuojeluvalvoja Anja Eerikäisen mielestä rangaistus oli oikeaan osunut. Vaikka köyhien syytettyjen sakkosummat jäivät pieniksi osoittaa päiväsakkojen määrä, että rikos notee­ rattiin isoksi. Viiden vuoden eläinkielto oli sekin harvinaisen ankara. (Iltalehti 16.1.1985) — Jos 500 markalla saa rääkätä 33 koiraa hul­ luuteen asti, rangaistusta ei pahalla tahdollakaan voi pitää ankarana. Ja jos viiden vuoden kuluttua voi taas jatkaa yhtä älytöntä eläinten pitoa, ei tuo­ mioiden ankaruudesta ole tietoakaan. Näin siis laki ja oikeus tänä päivänä. Tällaiset tuomiot eivät toimi edes pelotuksena muille.

— On korkea aika muuttaa laki ja lisätä rangais­ tuksia. * * *

Lämminverihevosten silpojille ikuinen kielto pitää hevosia Kahden lämminverihevosen varastamisesta ja kuoliaaksi silpomisesta langetti Kiuruveden kihla­ kunnan oikeus teon tunnustaneille lahtelaisille Kari Karjalaiselle ja Timo Haukilahdelle vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeustuomiot. Oikeuden mielestä kyseessä oli törkeä varkaus ja eläinsuojelusäännösten törkeä rikkominen. Kumpikaan ei saa elinaikanaan pitää hevosia. Rikoksiin yllytyk­

sestä tuomittiin toisen kaverin isä Sulo Halttunen puoleksitoistavuodeksi vankeuteen. Hän ei saa pi­ tää hevosia kahteen vuoteen. Lisäksi syytetyt jou­ tuvat korvaamaan hevosista 100000 mk, 20000 mk oikeudenkäyntikuluja ja 5000 mk henkisestä ki­ vusta hevosten omistajille. Syytettyjen asianajaja vertasi hevosten tappoa raakuudeltaan vain taval­ liseen hirvenmetsästykseen ja kuolettavasti haa­ voittuneen hirven viimeiseen juoksuun. Ja hevos­ ten tappoa hän piti vain vahingontekona irtaimelle omaisuudelle. (Helsingin Sanomat 15.1.1985) — Nämä tuomiot tuntuu jo tekijöissäkin. Mutta rikosten uhrit — eläimet — ovat tosi eriarvoisia oi­ keuden päätöksissä. Lämminverihevosen kidutta­ misesta joutuu kiven sisään, mutta 33 koiran pit­ käaikaisesta rääkkäämisestä selviää pikkusakoilla!

— Ja jos hirvenmetsästys on sellaista kuin syy­ tettyjen asianajaja todisti, kaikki hirvenmetsästäjät pitäisi kiireen vilkkaa laittaa telkien taakse. * * *

Hovioikeus alensi salam etsästäjien tuomioita Turun hovioikeus alensi Nauvon kihlakunnanoi­ keuden lääkintöhallituksen pääjohtajalle Matti Ruokolalle, rakennusmestari Markku Ruokolalle ja hammaslääkäri Mauno Ruokolalle salametsästyksestä langetettuja sakkorangaistuksia kymme­ nellä päiväsakolla. Matti Ruokolan maksettavaksi tuleva määrä on nyt 3900 mk, Markku Ruokolan 2370 mk ja Mauno Ruokolan 3390 mk. (Uusi Suomi 12.10.1984) — Eipä ole isoja herrojenkaan salametsästyssakot. * * *

Eläinrääkkäys johti sadan lihotussian lopettam iseen Huittislaisella maatilalla on paljastunut eläinrääkkäystapaus. Lihotussikojen ja -nautojen hoito ja ruokinta oli laiminlyöty niin perusteellisesti, että sata sikaa jouduttiin lopettamaan. Kaikki eläimet olivat yli puolen vuoden ikäisiä. Myös sa­ malla maatilalla olleista lihotusnaudoista kahdek­ san piti lopettaa. Paljastunut eläinrääkkäys johta­ nee syytetoimiin. (Helsingin Sanomat 11.10.1984) — Aika näyttää miten tässä käy. On mielenkiin­ toista nähdä minkä arvoiseksi oikeus katsoo siko­ jen ja nautojen kärsimykset. — Eikö maamme joh­ tavan eläinsuojeluviranomaisen, maa- ja metsäta­ lousministeriön, olisi syytä vähän tarkkailla millai­ sissa oloissa tuotantoeläimiä kasvatetaan? Vai onko tämäkin sitä tarpeellista kärsimystä, jota eläimille saadaan aiheuttaa, kun harjoitetaan elin­ keinoa?

KISSATURKKEJA MYYTÄVÄNÄ!

Hannele Luukkainen Ainakin Helsingissä PUKEVAn tavaratalossa on myynnissä tanskalaisia villikissaturkkeja. — Ettei kyseessä vain ole kotikissojen nahoista tehdyt turkit, niin tavallisilta kissanturkeilta ne näyttä­ vät? — Villikissaa tai ei, tällaisia tuotteita ja niitä myyviä liikkeitä on syytä boikotoida!

S u o m e n tu r k is ta r h a t ta a s s ilm ä t ik k u n a S v e its is s ä

Vielä T am pereen

Sveitsin televisio esitti talla viikolla kaksi Poh­ joismaiden turkistar­ hausta ankarasti kriti­ soivaa ohjelm aa. Ni-

Hannele Luukkainen

tanskalaisia, ohjelm an teki­ jöiden mukaan inhimillisemmin toimivia, tarhoja.

Asialla oli Kassensturz, kuluttajan suojelua sivuava o hjelm a, jossa Suomen tu r­ kistarhausta käsiteltiin sa­ maan henkeen pan vuotta sinen. Tuloksena oli silloin pöyristystä Suomessa ja lä­ hes prosentin pudotuk­ sia turkisten myyntiluvuissa Sveitsissä.

Kiivaimmat turkiskaupan vastustajat olivat jopa rik­ koneet zürichiläisten kaup-

30

Sveitsitaiset ov at sitä m telti. e ttä suom alaisissa turtustaitioissa eUfcmiä kohdellaan h u onosti, kopit ovat liian pieniä ja m ttam attöm asti suojattuja talven kylmiä vas-

Olosuhtcidcn tarhoissa väi­ tetään johtavan eläinten käyttäytymishäiriöihin ja fyysiseen vahingoittum i­ seen V ertailuna esitettiin

Kassensturz-ohjelm assa esitettiin myös V aasan lä­ hellä. Suomen Turkistar-

T ie to a tu r k is ta r h o is ta Hannele Luukkainen

Malttia turkistuotantoon Turkistarhatoimikunta katsoo maatalousminis­ teri Yläjärvelle jättäm ässä mietinnössään, että Suomessa ei enää tulisi pyrkiä tarhaturkisten tuo­ tannon voimakkaaseen lisäämiseen, ja uusien tar­ hojen aloittaminen tulisi perustua aikaisempaa suurempaan harkintaan. Suomi on tällä hetkellä maailman johtavia tarhaturkisten tuottajam aita ja hallitsee markkinoita erityisesti sinikettujen osal­ ta. Tarhoja oli maassamme vuonna 1983 noin 5500. (Ilta-Sanomat 29.11.1984) — Meidän eläinsuojelijoiden mielestä tällaiset eläinten keskitysleirit tulee sulkea mahdollisim­ man pian. Ovathan jo niiden ympäristöhaitatkin mahtavat. Toki tarhojen työvoima voidaan työllis­ tää inhimillisimmilläkin tavoilla.

Minkeille hormoneja Keinotekoisen hormonin avulla minkkien turkit saadaan nahkomiskuntoon kaksi kuukautta nor­ maalia aikaisemmin uskotaan Maksamaan koe­ tilalle ja Uudessakaarlepyyssä, jossa uutta mene­ telmää kokeillaan. Kahden kuukauden lyhennys minkin elämästä vähentää samalla ruokintakustannuksia jopa viidenneksen. Dosentti Pertti Seis­ kari ei näe minkeille itselleen koituvan muuta hy­ vää tai huonoa kuin elämän lyheneminen. ’’Sen sijaan tästä voi koitua suuri yleinen etu.

Jos noin paljon voi säästää, siitä vaan.” (Iltalehti 11.10.1984) — Tietysti on hyvä, jos minkkien kärsimysaika lyhenee parilla kuukaudella, mutta muuten olem­ me sitä mieltä, että suurin yleinen etu saavute­ taan turkistarhojen lakkauttamisella.

Tallä kertaa turkiskauppiaat saivat puolustaa näke­ myksiään ohjelm an jälkeen keskustelussa, johon osal­ listuivat toisaalta luonnon­ suojelun ja liittovaltion eläinlääkinnän edustaja se­ ka eläinten käyttäytymi­ seen erikoistunut yliopisto­ tutkija Valitettavasti turkiskauppiaat jäivät keskus­ telussa pahasti tappiolle

Turkiskauppa romahti

d e lfin a a r io s ta

vuotta sitten tosin selittää myös lamakaudesta

A lan edustajien mukaan todella kallis, erikoinen turkis löytää edelleenkin ostajan Tällä m arkkinaseg­ mentillä luonnonsuojelijoil­ la onkin vannaan vähiten kantavuutta Mutta keski-

taakseen sitä kautta äitei-

tä r kantaa huolta luonnon tulevaisuudesta ja jättää turkkinsa ostam atta säilyt­ tääkseen kotirauhan L uon­ nonsuojelijat kun ovat kampanjoillaan vedonneet entyisesti lapsiin, vaikut-

mien jääneen kiivaana käy­ vän metsakuolem akesk u i­ tetun varjoon M utta Kassensturz-ohjelman ääni kuuluu täällä kauas ja odo­ tettavissa on uusi taistelu turkiksen tulevaisuudesta

Turkiskauppa oh jo toi-

messa on keksitty, että Etelä-Amerikassa elävä rä­ memajava voi olla sopiva elämään ja lisäänty­ mään suomalaisessa turkistarhassa. Sen nahkaa nimitetään nutriaksi. Kyseessä on kaunis ja kiltti eläin, joka nyt ahdetaan ahtaisiin tarhakoppeihin.

Se on inhimillistä, mutta "epäeläimellistä” , eläin­ ten rääkkäystä. Mutta kun se tyydyttää naisten — ja jonkin verran myös miesten — haaveita ja toi­ veita, sekä rahan ansaitsemisen kiihkoa, niin se on sallittua.” (Aarne Saarinen, Kansan Uutiset 27.10.1984) — Kiitos puheenvuorosta Aarne Saarinen.

M e ts ä s ty s u u tis ia Hannele Luukkainen

Ihmisen ahneus uhkaa hävittää saimaannorpan Suomen uhanalaisin nisäkäs saimaannorppa on kuolemassa sukupuuttoon. Työ norpan pelas­ tamiseksi on vasta alkamassa. Lähivuodet näyttä­ vät voidaanko rannalla lekottelevaa norppapariskuntaa ihailla yhä useammin luonnossa vai jää­ vätkö meille vain kuvat.

Saimaannorppien todetut kuolinsyyt 1962— ).6.1984: hukkunut verkkoon 50 hukkunut rysään 10 1 hukkunut katiskaan kuollut synnytyksessä 16 (ympäristömyrkyt) 15 ammuttu erikoisluvalla ammuttu ilman lupaa 15 1 ulkoinen väkivalta 1 suolistotulehdus 1 sisäinen verenvuoto 1 tavattu sairaana ja lopetettu 1 kuolinsyy tuntematon Yhteensä 100 kpl (Suomen Kuvalehti no 50/84)

Rämemajavat "Jokin aika sitten esitettiin televisiossa turkis­ tarhausta. Varakkaat ihmiset ovat aina halunneet pukeutua turkiksiin, vaikka sääolosuhteet eivät si­ tä välttäm ättä vaatisikaan. Sitä mukaan kun varal­ lisuus kasvaa, lisääntyy myös turkiksien kysyntä, eikä luonnollinen lisääntyminen riitä tyydyttä­ mään kasvavaa kysyntää. Siksi on ryhdytty turkis­ eläinten keinotekoiseen lisäämiseen. Nyt Suo­

Norja ja Japani valaiden uhkana Kansainvälinen valaanpyyntikomissio (IWC) on asettanut vuoden 1988 määräajaksi valaanpyynnin lopettamiselle. Norja ja Japani eivät kuiten­ kaan aio luopua valaanpyynnistään. Japani on vastustanut tiukasti sekä kaskelottien pyynnille jo

•

tällä kaudella asetettua pyyntikieltoa että IWC:n linjaa valaitten kaupallisen pyynnin lopettamises­ ta. Japanilaisen valaanpyyntiyhtiön johtaja sanoi: ’’Ihmisten elannon saamisen estäminen vain myö­ tätunnosta valaita kohtaan on typeryyttä” . Norja­ laiset ovat sitä mieltä, että valaanpyyntikomission päätös ei sido heitä. "Tulemme jatkamaan 800 lahtivalaan pyyntiä vuosittain”, sanoi Norjan ka­ lastusministeriön johtava virkamies. (Helsingin Sanomat 15.11.1984) — Kun on itse nähnyt valaiden uivan Alaskan rannikolla tyyninä ja rauhallisina, ja saanut kuulla niiden vedenalaista keskustelua Havaijin vesissä sukellellessa, on pakko halveksia japanilaisten ja norjalaisten rahanahneutta ja teurastushalua. — Ostoboikotti auttaa tässäkin! * * *

40 vuoden hirvijahti päättyi traagisesti Eurajoen Kuivalahdelta kotoisin oleva 69-vuotias Armas Palmulaakso oli asettanut tavoitteek­ seen sata kaadettua hirveä. Vanhan eränkävijän ja taidoistaan tunnetun metsästäjän sydän ei kestä­ nyt elinikäisen tavoitteen täyttymistä, vaan jahtimies lyyhistyi kuolleena sadannen ampumansa hirven viereen. (Ilta-Sanomat 19.11.1984) — Rajansa se on luonnon tuhoojillakin, onnek­ si.

Neljä karhua kaatui kerralla Ilomantsilainen asentaja Alpo Tossavainen päätti lähteä jaloitteluttamaan seitsenkuista Jaska-koiraansa. Kivääri mukaan ja kohti Ilo­ mantsin pohjoisia koskemattomia erämaita. Ties vaikka karhuja näkyisi. Kokeneena ja jo aikaisem­ pina vuosina kaksi karhua kaataneena mies tiesi alueen, jossa karhukin voi vastaan tassutella. Ja niinpä Alpo Tossavainen sitten tappoikin kivääril­ lään neljä karhua melkein samoilta jalansijoilta.

Oli muka "ammuttava, uhrattava koira tai kuolta­ va” . (Iltalehti 11.10.1984) — Tällaista karhujen massateurastusta on tur­ ha puolustella itsepuolustukseksi, jos tieten tah­ toen lähtee karhumetsälle koiran ja pyssyn kans­ sa. Kun karhujen antaa olla rauhassa omissa korpimaisemissaan, niistä ei ole ihmisille mitään uh­ kaa. On siinä luonnonsuojelijoilla työtä karhukan­ nan ylläpitämisessä, kun joku tavallinen tossavainen listii niitä hengiltä alvariinsa. Kunpa tämäkin sankari vaihtaisi pyssynsä kameraan!

Kuten lehtemme viime numerossa kerrottiin Tampereen Särkänniemeen rakennetaan delfinaariota uudeksi matkailuvaltiksi. Protestikirjoituksemme, joka julkaistiin useiden lehtien yleisön­ osastoissa, ja jonka johdosta Tampereella ilmes­ tyvä Aamulehtikin teki asiasta ison jutun, ei ole saanut viranomaisia muuttamaan mieltään. Sen sijaan eläinystävät ovat kanssamme sitä mieltä, että delfiinejä ei missään tapauksessa saa vangi­ ta delfinaarioiden sirkuspelleiksi. Delfiinit kuulu­ vat valtamerien vapauteen.

Kun vuodenvaihteessa näin delfiiniparven kisai­ levan Intian valtameressä, vapaana, onnellisena ja tyynenä, sydämeni itki verta, kun tiesin, että jot­ kut näiden jumalaisten eläinten lajitoverit piak­ koin vangitaan ja rahdataan Tampereelle kidutet­ taviksi.

Delfinaarioiden puolustajien on turha väittää, että eläimiä kohdellaan hyvin. Delfiinejä kohtaan harjoitetaan mitä julminta henkistä väkivaltaa, kun niitä koulutetaan oppimaan typeriä temppuja ihmisten hauskuuttamiseksi. Älykkäitä ja vapau­ denriistosta kärsiviä seurallisia delfiinejä rangais­ taan mm. siten, että ne jätetään yksinäisyyteen ja kouluttajat kääntävät niille selkänsä hylkäämisen merkiksi, jos delfiinit eivät tee kouluttajien vaati­ mia älyttömiä temppuja.

Delfiinit eivät ole koskaan tehneet yhdellekään ihmiselle pahaa. Päinvastoin ne ovat pelastaneet useita ihmisiä hukkumasta kannattelemalla niitä pinnalla ja kuljettamalla rantaan. — Miksi me em­ me voisi nyt pelastaa näitä delfiinejä?

AUTA DELFIINEITÄ - LÄHETÄ PROTESTIKORTTl TAMPEREEN KAUPUNGIN HALLITUKSELLE JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖÖN!

VOIKO SIMPANSSI OPPIA KESKUSTELEMAAN? —

E rä s tu tk im u s

Kai Oulasvirta

Amerikkalaisten Allen ja Beatrice Gardnerin tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, m issä määrin eläin voi oppia käyttämään ihmiskieltä. Gardneritkin yrittivät opettaa 1966 alkaneissa tutki­ m uksissaan W ashoeksi nimitetylle nuo­ relle sim panssille kuurojen elekieltä.

Eläinlajiksi valittiin simpanssi, joka gorillan, orangin ja delfiinin ohella kuuluu älykkäimpiin eläimiin. Simpansseille on lisäksi luonteenomais­ ta sosiaalisuus ja kyky luoda kiinteitä suhteita ih­ misiin. Sosiaalisuutta pidettiin tärkeänä siitä syystä, että sillä on ilmeisesti olennainen merki­ tys kieltä opittaessa.

Aikaisemmissa tutkimuksissa simpanssia oli yritetty opettaa puhumaan englantia. Kuuden vuo­ den opetuksen jälkeen Viki-niminen simpanssi op­ pi suhteellisen hyvin ääntämään kuitenkin vain neljä englanninkielistä sanaa. Gardnerit ajattelivat, että epäonnistuminen johtui kahdesta seikas­ ta. Ensinnäkin siitä, että simpanssin ja ihmisen puhe-elimet ovat erilaiset. Toiseksi oli syynä se, että simpansseilla ääntely liittyy toisenlaiseen käyttäytymiseen kuin ihmisillä. Simpanssit ääntelevät yleensä vain tilanteissa, jotka aiheuttavat voimakkaita tunnereaktioita. Vaaratilanne, joka saa aikaan pelkoreaktion, on tästä esimerkkinä.

Normaalioloissa, jolloin emotionaalista kiihty­ mystä ei esiinny, simpanssi ei yleensä ääntele.

Näytti siltä, että keskustelu ihmisen ja sim­ panssin välillä ei voinut onnistua tyydyttävästi pu­ hekielen avulla. Koska simpanssien sosiaalisessa käyttäytymisessä käden erilaisilla liikkeillä on huomattava merkitys ja koska ihmisen ja sim­ panssin käsi muistuttavat anatomisesti toisiaan, Gardnerit päättivät yrittää opettaa simpanssille kuurojen käyttämää elekieltä.

Tutkimuksen lähtökohta Kuurojen elekielessä viestintä voi tapahtua kah­ della tavalla. Ensinnäkin tavaamalla sanat kirjain kerrallaan, jolloin käsien tietty liikesarja vastaa ai­ na tiettyä kirjainta. Toiseksi voidaan käyttää jär­ jestelmää, jossa ele vastaa sanaa tai käsitettä.

Gardnerin tutkimuksessa käytettiin jälkimmäistä järjestelmää.

Elekielessä esimerkiksi käsite ’’aina" ilmais­ taan pitämällä käsi nyrkissä etusormi ojennettuna ja pyörittämällä samalla kyynärvartta. "Kukka”käsltteen merkkinä oleva liikesarja on seuraava: sormenpäät yhteen vietyinä kosketetaan nenän sieraimia vuoronperään ikään kuin kukkaa haistel­ taisiin. Käsite "kulta” taas ilmaistaan kosketta­ malla korvalehteä etusormella ja peukalolla, joi­ den asento kuvaa korvarengasta.

Kun tutkimukset aloitettiin Washoe oli arviolta 8 — 14 kuukautta vanha. Se oli juuri oppinut ryömi­ mään ja nukkui suurimman osan ajastaan. Washoen kasvaessa pyrittiin siihen, että sen ja hoita­ jien välille kehittyisi keskustelua. Tarkoituksena oli, että Washoe ei vain pystyisi elekielellä pyytä­ mään ruokaa, juomaa tms. vaan osaisi myös vas­ tata kysymyksiin ja tehdä niitä.

Washoen kasvuympäristö pyrittiin tekemään mahdollisimman suotuisaksi kielen oppimisen kannalta. Washoen luona oli aina vähintään yksi henkilö sen ollessa hereillä ja kanssakäymisen määrä pyrittiin maksimoimaan. Sellaisten toimin­ tojen yhteydessä kuin ruokailu, hampaiden pesu ja kylpeminen sekä ennen kaikkea moninaisissa ja vaihtelevissa leikeissä Washoelle opetettiin elekielisiä nimiä esineille, tapahtumille ja toimin­ noille.

Elekielen oppiminen Simpanssin — kuten myös ihmislapsen — oppi­ misprosessissa on jäljittelyllä tärkeä merkitys.

Gardnerit kertoivat seuraavan esimerkin Washoella esiintyneestä jäljittelystä.

Washoe kylvetettiin tiettyä rutiinia noudattaen säännöllisesti. Kaksi kuukautta tutkimusten alet­ tua Washoe sai nukkeja, joilla se leikki. Tutkimus­ ten jatkuttua kaikkiaan kymmenen kuukautta* Washoe yllättäen kylvetti nukkensa. Se täytti pie­ nen ammeensa vedellä, laittoi nuken ammeeseen, otti sen pois ja pyyhki kuivaksi pyyhkeellä. Jäljit­ telyä esiintyi usein myös tämän jälkeen, ja joskus Washoe jopa saippuoi nukkensa.

Vastaavaan tapaan jäljittelemällä Washoe oppi käsitteen "hampaiden pesu” . Ruokailun jälkeen oli tapana, että hampaat pestiin. Jos Washoe kui­ tenkin ensin yritti poistua, Gardnerit ilmoittivat sille elekielellä: "Ensin hampaiden pesu, sitten voit mennä.” Washoe vastusti aluksi melkoisesti hampaiden pesua mutta useiden kuukausien jäl­ keen se suostui toisinaan itsekin harjaamaan hampaansa.

Käsitteen ymmärtäminen edellyttää, että käsi­ tettä osataan käyttää oikein myös uusissa tilan­ teissa. Kauan aikaa näytti siltä, että Washoe käyt­ ti käsitettä "hampaiden pesu” vain yhdessä tilan­ teessa, nimittäin ruokailun jälkeen. Käsitteen käy­ tön jäljittelyä uusissa tilanteissa ei näyttänyt ta­ pahtuvan. Myöhemmin Washoen vieraillessa Gardnerien kotona se meni kylpyhuoneeseen ja näki siellä hammasharjoja. Washoe osasi kuiten­ kin nyt käyttää käsitettä uudessa tilanteessa.

Washoe ilmoitti elekielellä: "Hampaiden pesu.”

Jäljittelyyn perustuvaa oppimista tapahtui myös seuraavilla tavoilla. Ensinnäkin kun Was-l hoella esiintyi virheitä elekielen liikesarjan toteut­ tamisessa Gardnerit toistivat liikesarjan koroste­ tusti oikealla tavalla. Toistaminen tapahtui niin monta kertaa, että Washoe oppi tekemään eleen oikealla tavalla. Toiseksi kun Washoe ei tehnyt elettä tilanteissa, joissa sen olisi pitänyt tehdä se tai kun ele oli väärä Gardnerit toistivat oikeaa elet­ tä. Tämä vaikutti siihen, että Washoe oppi yhdis­ tämään oikean eleen oikeaan tilanteeseen.

Washoen jokeltelu (kokeileva ja luova uusien eleiden tuottaminen — vrt. ihmislapsen verbaali­ seen jokelteluun) sai myös aikaan oppimista.

Gardnerien mukaan Washoe oppi todennäköisesti esimerkiksi käsitteen "hauska” tällä tavoin. Kun Washoe oli sattumalta "elejokeltelullaan" tuotta­ nut liikesarjan, joka muistutti "hauskaa” merkit­ sevää elettä, Gardnerit jäljittelivät tätä elettä sa­ malla naurahdellen ja hymyillen. Washoe ryhtyi toistamaan elettä. Myöhemmin sama jäljittelyleikki toistettiin sopivissa tilanteissa, ja vähitellen Washoe oppikin käyttämään merkkiä oikealla ta­ valla. (Hieman kuurojen kielestä poiketen ele muu­ ten muokkautui seuraavaksi: sormenpäällä koske­

tetaan nenänpäätä ja — täm ä on Washoen lisäys — niistetään.)

Gardnerit erottivat jäljittelyn ja jokeltelun lisäk­ si ns. välineoppimisen. Välineoppimista tapahtui esimerkiksi kun Washoe käytti ”auki”-käsitettä vastaavaa elettä välineenä tavoitteidensa saavut­ tamisessa. Kun Washoe halusi, että jääkaapin tai auton ovi avattaisiin, se tuotti ”auki”-eleen. Tämä johti usein siihen, että ovi avattiin sille. Prosessin toistuminen vaihtelevissa tilanteissa vaikutti sii­ hen, että Washoe oppi ”auki”-eleen merkityksen.

Oppimisen tuloksia Kun 22 kuukautta oli kulunut tutkimusten alka­ misesta Washoe osasi käyttää oikealla tavalla 34 merkkiä. Esimerkiksi avoimen käden vetäminen rinnan yli merkitsi samaa kuin "ole hyvä” . Washoe saattoi esimerkiksi viestittää: "Ole hyvä, ulos” ja "Ole hyvä, juomaa” .

Käsitettä "kissa” vastasi seuraava liikesarja.

Washoe tarttui peukalolla ja etusormella suun vie­ ressä oleviin poskikarvoihin. Tämän jälkeen seura­ n i ulospäin suuntautuva liike, joka kuvasi kissan viiksiä. Henkilön rinnan osoittaminen etusormella taas tarkoitti samaa kuin ’’sinä” . Washoe käytti merkkiä osoittaakseen kenen vuoro on pelissä tai leikissä. Myös sellaisiin kysymyksiin kuin "Kuka harjaa?” ja "Kuka raaputtaa?” Washoe saattoi vastata käyttäen käsitettä "sinä”.

Washoe oppi myös yhdistämään merkkejä. Esi­ merkiksi kuullessaan koiran haukuntaa Washoe kertoi muille: "Kuunnelkaa koira.” Tämä tapahtui siten, että ensin Washoe kosketti etusormella kor­ vaa ja tämän jälkeen läimäytteli toistuvasti reit­ tään. Se saattoi myös käyttää esimerkiksi sellai­ sia ilmaisuja kuin "Ole hyvä, avaa nopeasti” ja ’’Kuuntele ruoka” (kellon soidessa ruokailun aloit­ tamisen merkkinä).

E L Ä IN S U O J E L IJ A T T E M P P E L IA U K IO N

JÄ LLE E N K IR K O S S A

Sirpa Sykkö Tammikuun kahdeksantena päivänä 1985 vie­ tettiin Temppeliaukion kirkossa ’’Kypsyminen rak­ kauteen koko luomakuntaa kohtaan” -iltaa. Kirkko oli todellakin melkein täynnä ihmisiä. Tervehdyspuheen esittäjänä ja illan juontajana toimi UllaMaija Aaltonen I. tunnetummin Uma. Hyvän pu­ heen piti teol.tri Erik Ewalds. Inga Sulin lauloi meille kauniisti, sen jälkeen olikin jo vuorossa Koe-eläinten suojelun nuorisoryhmän esitys joka piti sisällään sketsejä, runoja ja kesäkissalaulun.

Nuoret toimivat myös kolehdin kerääjinä, kun sai­ maannorpan hyväksi kerättiin rahaa. Pääsihteeri Ritva Veijonen nimittäin esitteli saimaannorppaa sanoin ja diakuvin. Lauloimme myös kolme eläinaiheista virttä. Päätössanat piti kirkkoherra Pauli Vuola. Tilaisuus oli tunnelmallinen ja siitä jäi hyvä mieli.

Ps. Seuraavan päivän iltapäivälehdessä oli ar­ tikkeli tapahtumasta!

Keskustelua Gardnerien tutkimusten perusteella keskustelu ihmisen ja simpanssin välillä on mahdollista kuu­ rojen käyttämän elekielen avulla.

Washoe oppi 22 kuukauden aikana käyttämään keskustelussa oikealla tavalla noin 34 eri merkkiä ja myös yhdistelemään merkkejä yksinkertaisiksi lauseiksi. Tutkimusten jatkuessa Washoen oppi­ mistulokset paranivat koko ajan. Kun tutkimuksia oli tehty 51 kuukautta Washoe osasi käyttää oi­ k e in 132 elekielen merkkiä.

Vaikka voitaisiin olla yhtä mieltä siitä, että sim­ panssi voi oppia keskustelemaan ihmisen kanssa, niin on kiistanalaista, onko simpanssin ja ihmisen käyttämässä kielessä joitain olennaisia eroja.

Epäselvää on esimerkiksi missä määrin Washoe noudatti jonkinlaista kielioppia yhdistellään merk­ kejä. Premackien tekemät tutkimukset Sarahnimisellä simpanssilla ovat toisaalta osoittaneet, että simpanssi pystyy noudattamaan kielenkäy­ tössään alkeellista kielioppia. Mutta ongelma ih­ misen ja simpanssin käyttämien kielioppien mah­ dollisista olennaisista eroista on edelleen ajan­ kohtainen.

LÄHTEET Gardner, R. A. & Gardner, R. T. (1969) Teaching sign language to a chim panzee. Science, vol. 165, 664— 672.

Gardner, R. A. & Gardner, B. T. (1975) Early signs of language in child and chim panzee. Science, vol.

187, 752— 753.

VMR -jr N uorisoryhm äläiset laulam assa K esäkissalaulua Kuva: Sirpa Sykkö

B u d je tis s a

m ä ä rä ra h a

e lä in s u o je lu t y ö lle Kaarina Kivivuori Valtion vuoden 1985 budjetissa on varattu 203.000 markkaa eläinsuojelujärjestöjen toimin­ nan tukemiseen. Monet kansanedustajat mm.

SDP:n Tarja Halonen, edesmennyt SMP:n kansa­ nedustaja Enävaara sekä SMP:n Ulla Lehtinen ovat tehneet raha-asia-aloitteita asiasta. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto, maamme ylin eläinsuojeluviranomainen, on puol­ tanut näitä kaikkia. Vuoden -85 budjettiin hyväk­ syttiin kuitenkin vain SMP:n Ulla Lehtisen aloite 100.000 mk:n lisämäärärahan myöntämisestä eläinsuojelutyölle.

HEI KAIKKI NUORET!

SINÄ KUOLIT KISSANI

Hyvää uuden vuoden jatkoa kaikille teille ja eläi­ nystävillenne. Kiitos lähettämästänne postista tänne Animaliaan. Pyrin julkaisemaan niitä niin paljon kuin on mahdollista.

Muistuttaisin taas kerran niitä, jotka asuvat Helsingissä tai lähiympäristössä, että tervetuloa mukaan nuorisoryhmään toimimaan. Lukekaa nuorisoryhmän toimintakertomus (toisaalla tässä lehdessä) ja miettikää olisiko mukavaa toimia toisten nuorten kanssa koe-eläinten hyväksi. Tie­ don seuraavasta kokouksesta saat soittamalla minulle puh. 791 450 tai ottamalla yhteyttä toimis­ toomme.

Tervetuloa!

Kun näin tyhjien silmiesi suunnattoman hädän ja pelon.

Kun sinut kannettiin ulos häkistäsi.

Kun sinun musta ristisi heijasti pitkän varjon I kullanpunaisten lehtien peittämään maahan.

Kun taivaalta putosivat lumihiutaleet jäädyttäen maan kylmäksi, kuin niiden ihmisten sydämet, jotka sinut murhasivat.

Kun tajusin, etten enää koskaan katsoisi eläviin, lämpöisiin silmiisi.

Silloin osa minua kuoli, sinun mukanasi rakas kissani.

V

'

i

MIKSI? Se istui kuusen juurella.

Kissa. ___ Kissa keskellä lumipyryä.

Jotenkin se oli selvinnyt tähän asti.

Nyt hyinen viima kietoi sen sisäänsä.

Taustalla kesämökki.

Se kaipasi lämmintä mökkiä.

Ruokaa.

Kotia, johon se oli kuulunut koko kesän Miksi se oli hylätty?

Jätetty tänne.

Miksi?

CAT W ITHOUT HOME, SUMMERCAT -

42

— I HOPE THAT YOU ARE HAPPY NOW —

COLLEGE-PAITA/COLLEGE-TRÖJA ä 95 mk 100% puuvillaa, kotimainen tuote koot: S, M, L, XL, XXL painatus: yhdistystunnus värit: harmaa vaal.sininen beige musta

k p l.................................. k p l .................................. k p l.................................. k p l ................................

koko . koko . koko . koko.

T-PAITA/T-SKJORTA ä 40 mk 100% puuvillaa koot: S, M, L, XL,XXL painatus: yhdistystunnus väri: valkoinen

k p l ..................................

koko.

PIPO/MÖSSA ä 35 mk 100% puuvillaa yksi koko, teksti: Koe-eläinten Suojelu ry valkoinen pohja/vihreä teksti vihreä pohja/valkoinen teksti

k p l...................... k p l......................

YHDISTYKSEN RINTANEULA/FÖRENINGSMÄRKE ä 40 mk hopeinen rintaneula, jossa eläinryhmä kohokuvioina

k p l......................

RINTANAPPI/ROCKMÄRKE ä 5 mk yhdistyksen tunnus, halkaisija 4 cm

k p l.....................

TARRA/KLISTERMÄRKE ä 5 mk säänkestäbä, pyöreä tarra yhdistystunnus, halkaisija 10 cm

k p l.....................

AUTOTARRA/BILDEKAL ä 5 mk pituus: 48 cm, teksti: Vastustan eläinkokeita.

Voidaan kiinnittää auton ikkunaan ulkopuolelle.

k p l.......................

KIRJEENSULKIJAMERKIT/BREVMÄRKEN 5 mk/arkki valkovihreä yhdistystunnus 15 kpl merkkejä/arkki

k p l.....................

KIRJEENSULKIJAMERKIT/BREVMÄRKEN 6 mk/arkki pyöreä, punainen, 35 kpl/arkki "Vastusta tuskallisia eläinkokeita” "Stoppa plägsamma djurförsök”

k p l..................... k p l.....................

KÄÄNNÄ

43

JOUKKOJULKAISU

O s ta tu o tte ita m m e — tu e t to im in ta a m m e KORTTEJA/KORT 5 mk/nippu eläinaiheisia kortteja 6 kpl

nippua

KYNÄ/KULSPETSPENNA ä 5 mk kuulakärkikynä, yhdistyksen nimi ja puhelinnumero

k p l.............................. .

KYNÄ/KULSPETSPENNA ä 3 mk kuulakärkikynä, teksti: ’’Auta kärsiviä eläim iä”

k p l.....................................

JULISTE/AFFISCH ä 5 mk suuri juliste, jossa koiran kuva ja teksti: ’’Kuollut koe-eläimenä”

k p l.....................................

KIRJA: ’’KANI El OSAA ITKEÄ” ä 30 mk kirjoittanut Ulla-Maija Aaltonen

k p l.....................................

KESÄKISSATARRA ä 3 mk neljä erilaista kuvaa

k p l.....................................

YHDISTYKSEN 20 V. JULKAISU ä 5 mk tärkeimmät tapahtumat v. 1961— 1981

k p l.....................................

VIHKONEN ’’NÄKÖKOHTIA ELÄINKOKEISTA” ä 3 mk Lähtökohtia keskusteluun koe-eläinten käytöstä Synpunkter pä Vivisektion ä 3 mk

k p l.................................... s t .......................................

Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon, Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki. Maksu tapahtuu tavara­ toimituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla viimeistään 7 vrk:n kuluttua tavaran saapumi­ sesta. Yli 30 mk:n ostokset toimitamme postiennakolla, joten laskuun liitetään postiennakkomaksu 6 mk ja tavarat maksetaan postista noudettaessa. Lähetyksiin lisätään posti-ja pakkauskulut.

Voit tilata tällä lomakkeella merkitsemällä haluamasi tuotteiden kohdalla kappalemäärän, koon, vä­ rin ym. Täytäthän tilauslomakkeen huolellisesti — usein esim. paitojen koot puuttuvat ja joudumme tiedustelemaan niitä erikseen!

Täytä myös tämän sivun alalaidassa olevat osoitetiedot.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N ILMAISET ESITTEET: — — — — — — — —

Esite yhdistyksen tuotteista ja toiminnasta Esite: "M itä on vivisektio” (yleisesite) Esite: "Tieteellistä eläinrääkkäystä’’,(opiskelijoille suunnattu esite) Esite: "Kauneutta — mutta millä m iinalla” (kosmetiikkateollisuuden eläinkokeista) Yhdistyksen säännöt J Juliste: "Täytyykö kauneuteen liittyä julm uutta” (kosmetiikan testauksesta) Juliste: "Hyväksytkö kidutuksen?” (yleisjuliste) Brochyr: "Tag del i djurskyddet — motarbeta plägsamma djurförsök”

Nimi N a m n ..............................................................................

Osoite A d ress............................................................................

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki. Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana seuraavalla tilille­ panokortilla 7 vrk:n kuluttua lähetyksen saapu­ misesta tai yli 30,— markan ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne maksetaan postista noudettaessa.

Sänd beställningen tili kansliet Backasgatan 8, 00550 Helsingfors. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 30,— mark sändes varan per posttörskott och betalas när den avhämtas frän posten.

KYRIIRI OY HELSINKI 1985