Koe-eläinten suojelu 3/1985

18. vuosikerta Vastaava toim ittaja Raili Vesanen Tamm itie 15 A 3 00330 Helsinki Puh. 484 063 Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Sinikka Piippo Riitta Salmi Sirpa Sykkö Päivi Viinikainen Taitto: Raili Vesanen

KOE-ELAINTEN SUOJELU 3/85 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Raili Vesanen Vastaava toim ittaja Ansvarig redaktör

TIEDOTUSLEHTI — IN FO R M A TIO N S B LA D Toimiston osoite Mäkelänkatu 8 00550 Helsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 14— 18 muina arkip. 13— 17

Mainokset Raili Vesanen Puh. t. 120 5447

Toim iston hoitaja Kaarina Kivivuori

llm oitushinnat 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 300 mk 1/4 sivu 150 mk 1/8 sivu 75 mk

Maksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit.

PSP: 435 490-1, jäsenmaksut ja tilaukset

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 Puh. 742 931

llmestymisaikataulu No 1 helmikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 joulukuu

Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

Jäsenmaksu mk 45/vuosi mk 900/ai naisjäsen

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on vastus­ taa turhia ja tuskallisia eläinkokeita. Yhdistyksen ta­ voitteena on saada tarpeettomat ja tuskalliset eläin­ kokeet loppumaan. Tavoitteensa saavuttamiseksi yhdistys kerää tietoja laboratorioissa suoritettavista eläinkokeista ja tiedottaa niistä jäsenistölle, tiedo­

SODAT ALKAVAT KOE-ELÄINLABORATORIOISSA

Suomalaista sohimista

• tusvälineille, yleisölle ja päätöksentekijöille.

Yhdistys pyrkii rajoittamaan eläinkokeita ensisijai­ sesti eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen kaut­ ta. Lisäksi yhdistys tukee vaihtoehtoisten tutkim us­ menetelmien kehittämistä.

SISÄLLYSLUETTELO P ä ä k irjo itu s...............................................................

P o im ittu a ...................................................................

Maailman tuotantoeläinten päivä..........................

Sodat alkavat eläinkoelaboratorioissa.................

Uusi eläinsuojelulaki täydellinen p e ttym ys Mitä kansanedustajat puhuivat ............................

Miten kansanedustajat ä ä n e stivä t........................

Eläinsuojelulaki tie d o tu svä lin e issä ......................

Lue totuus eläinkokeista .......................................

Italiassa voitto eläin suo je lijo ille............................

In fo ..............................................................................

Epäkohtia suomalaisissa koe-eläinlaitoksissa . .

Apurahoja suomalaiseen vaihtoehtotutkimukseen .............................................................

Pohjoismainen yhteistyökokous ..........................

Viikonloppuleiri T örm äsjärvellä............................

Hailuodon lin tu tu h o ................................................

Raportti IAAPEA:n yleiskokouksesta....................

Eläinsuojelu ja m ora ali...........................................

Djurskydd ooh moral .............................................

Alueosastojen kokous Tampereella......................

Kokkolan kesäkuulum isia.......................................

Lappeenrannan alueosasto ...................................

Koe-eläinten Suojelu ry:n alueosastot.................

Här lever grisar som g r is a r ...................................

Gerda Alithan in memoriam .................................

L a hjoituksia...............................................................

A n im a lia .....................................................................

Miten laadin te s ta m e n tin .......................................

3 5 7 8 10 13 19 21 21 22 24 26 27 28 30 31 32 36 37 38 39 40 40 41 42 43 44 46

Pieniä häntiä, vaappuvaa tepsuttelua, iloisia sil­ miä. Ihmetteleviä katseita, kuin kysyen: missä olen, mikä minä olen, mikä sinä olet? Kolme kissanpentua somassa paketissa, kaikki tuijottaen kirkkaasti m i­ nuun. Kolme pientä olentoa matkansa alussa, valmii­ na aloittamaan seikkailun.

Näillä kolmella pennulla on koti valmiina odotta­ m assa Samanlaisia kirkassilmäisiä, huojuvia ensias­ keleitaan ottavia elämänalkuja on satoja Suomessa.

Kaikille vain ei ole kotia Lukemattomia kissanpoikasia jätetään vuosittain heitteille, tapetaan julm asti tai 'uovutetaan koe-eläimiksi laboratorioihin. Moniko Ajattelematon ihminen edes tietää, kuinka surullinen kohtalo voi odottaa hänen hylättyä kesäkissaansa?

Kun villiintyneet kissat sitten tekevät "pahojaan" metsissä eli pyydystävät itse ruokansa, närkästyneet ihmiset sälyttävät kaiken syyn kissojen niskoille, vaikka alunperin ihminen itse on syypää noihin tu ­ hoihin. Eläinsuojelijat tekevät työtä vapaaehtoisin voimin pelastaakseen edes osan noista onnettom is­ ta hylätyistä kissoista — vastuu kuuluisi kuitenkin valtiolle ja kunnille, sillä tähän toimintaan tarvitaan rahaa Nurinkurisesti suhtaudutaan myös turkistarhoista karanneisiin minkkeihin ja kettuihin. Ihmiset itkevät niiden luonnolle aiheuttamia tuhoja ja jahtaavat niitä kuin ne olisivat suurin uhka koko hyvinvoinnillemme.

Tuleeko kukaan ajatelleeksi, että todellinen syntipuk­ ki on taas ihminen turkistarhoineen, joissa kidute­ taan ja tapetaan eläimiä, jotta ihm iset voisivat koreil­ la lainakarvoissaan.

Kun hirviä on liikaa ja ne ovat vaaraksi tuhatta ja sataa huristaville autoillemme, ei tulla miettineeksi, miksi niitä on liik a Olisiko yksi syy se, että sudet on m iltei tapettu sukupuuttoon? Hirviä lahdataan joka syksy kymmeniä tuhansia Suomen luonnonystävät, metsästäjät, ovat liikkeellä, ja hirvimetsällä säheltää jokainen juntti, jo lla on vähänkin käsitystä siitä miten käin pyssyä pidellään käsissä Siinä kaatuu hirvien li­ säksi kaikki hiirtä suurempi liikkuva, ihm iset mu­ kaanluettuina Nykyposti-nimisessä julkaisussa oli kesäkuussa iso artikkeli "koe-eläintilanteesta Suomessa". Kerran­ kin kerrottiin "totuus” Suomen koe-eläntilanteesta.

Ja miten? Kuvattiin yksi ainoa koe. Tietysti sellainen koe, joka ei pelästytä eikä järkytä ketään. Haastatel­ tiin hymyilevää tu tkija a joka silittelee koe-eläimiä ja jonka koko vakuuttava tyyni olemus kertoo miten hän pitää eläimistä ja kunnioittaa elämää. Koe-eläin­ ten suojelijoihin viitattiin sivumennen — vihjailtiin taas tunteelliseen tapaamme tiedottaa eläinkokeista.

Ei oltu välitetty ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, sil­ lä silloinhan jutusta olisi tullut toisenlainen kuin ha­ luttiin. Artikkeli ei missään tapauksessa antanut lähi­ mainkaan oikeaa kuvaa Suomen koe-eläntilanteesta.

Valitettavasti Suomen kansa uskoo kaiken minkä lu­ kee lehdestä, sillä painettu sana ei voi valehdella.

Etenkään valkotakkiset hymyilevät miehet eivät kos­ kaan valehtele ja vielä vähemmän rääkkäävät ketään.

#

Suomeen saadaan uusi elänsuojelulaki, jonka eteen sekä eläinsuojelijat että jotkut kansanedusta­ jat ovat tehneet hikistä työtä monen vuoden ajan. Ja mikä on näiden vuosien työn tulos? Plus miinus nol­ la. Joiltakin osin laista näyttää sukeutuvan vielä huo­ nompi kuin vanha olikaan. Tiukan paikan tullen kan­ sanedustajilla ei sittenkään ollut rohkeutta eikä ha­ lua viedä eläinten oikeuksia eteenpäin konkreettisel­ la tasolla. Aina voi kuunnella ymmärtävästi, myötäillä ja puhua, mutta kun tullaan äänestykseen, pissat menevät housuun ja pääroolin nappaa ns. puolueku­ ri. Mikä ihme on tämä puoluekuri? Onko se demokra­ tiaa? Mitä järkeä on äänestää joku nimenomainen henkilö eduskuntaan, jos kuitenkin kaiken ratkaisee puelueen enemmistön mielipide? Monet kansan­ edustajat olisivat äänestäneet eri tavalla päätettäes­ sä uudesta eläinsuojelulaista, mutta heidän oikeudentuntonsa ei riittänyt nousemaan puoluekurin ylä­ puolelle.

Uusi elänsuojelulaki on raskas pettymys elänsuojelijoille, mutta taistelumme jatkuu sitäkin raivok­ kaampana, sillä pikkuveljet tarvitsevat apuamme, ja jos laki ei anna niille suojaa, on keksittävä muita kei­ noja. (Lue tarkka raportti uudesta laista ja kansane­ dustajien keskustelusta lehden sisäsivuilta. Hanu Luukkainen kertoo jännittävistä ja masentavista tun­ nelmista.)

Kun katselen ystäväni kolmea kolm iviikkoista vaappuvaa kissanpoikaa, tunnen liikahduksen syväl­ lä itsessäni. Tunnen pienen kissan sisälläni. Se sa­ noo: "Suojele minua ja kasvata m inut vahvaksi.” Niin on meissä kaikissa ihmisissä pieni eläin itsessäm­ me, joka joskus vastaa meille ja liikahtaa, kun eläin­ ystävämme katsoo meitä syvälle silm iin kirkkaasti ja puhtaasti. Etsi tuo pieni eläin sisältäsi ja kuuntele si­ tä.

Finlänskt f u m m e l Smä svansar ooh glada ögon. Förundrande blickar som tittar pä en som om del frägade: var är jag, vad är jag, vad är du? Tre kattungar i ett näpet paket, alla stirrande med klara ögon pä mig. Tre smä verelser, i början av sin vandring, färdiga att börja äventyret.

Bessa tre kattungar har ett hem som väntar pä demm. Likadana klarögda djurungar pä väg att ta si­ nä första vecklande steg finns det hundratals av i Finland. Men alla har inte ett hem. Oräkneliga kat­ tungar lämnas ärligen hemlösa, dödas grymt eller doneras bort som försöksdjur tili laboratorier. Hur mänga mänskor vet ens, det ledsamma öde som deras övergivna kattunge fär gä tili mätes? När vildkatterna sedän gör "dumma saker” i skogorna, dvs. fängar själv sin mat, kastar de förargade mänskorna skulder pä kattorna, trots att den primära orsaken tili situation var deras eget fel. Djurvämarna gör arbete pä frivillig basis för att rädda ens en del av de olyckliga bortglömda katterna — ansvaret borde ju höra tili stat ooh kommun ty verksamheten kräver pengar.

Man förhäller sig ocksä bakvänt tili minkar och rävar som rymmt ur pälsgärdar. Mänskan gräter över skadorna djuren förorsakat, i naturen och jagar dem som de vore det största hotet mot värt välständ. Vem reflekterar över att den verkliga syndbocken är äter igen fäfänga mänskan med sina pälsgärdar där djur bäde plägas och dödas, bara för att mänskan künde stoltsera med sitt "länehär” .

Att det finns för mänga älgar och att de är tili fara för bilister som kör för fort vet vi, men vi tänker Inte pä varför det är sä. Kunde en av orsasakerna vara, att vargarna nästan fullkom m ligt har utplänats. Arligen slaktas tiotusentals älgar. Finlands naturvänner, jägarna är äter pä färd. I älgskogarna trampar varenda kotte som har nägonslags elemäntär uppfattning om hur ett kivär fungerar. Nu fälls förutom älgar allt som är större än möss, mänskan inklusive.

I en tidskrift vid namn Mykyposti fanns i juni en läng artikel om ’’dörsöksdjurssituationen i Finland".

För en gäng skull berättades "sanningen” om försöksdjurssituationen i Finland. Och pä vilket sätt? I artikeln beskrevs ett enda experiment. Naturligtvis ett sädant som varken skrämmer eller chockerar nägon. En smäleende forskare som smekte försöksdjuren intervjuades. Hans heia "övertygande" lugna jag utsträlade hur mycket han tycker om djur och hur han respekterar livet. Försöksdjurens värn nämndes förbigäende men kritiserades för att för em otionellt sätt att informera om djurförsök. Artikelskribenten hade inte ens funnit det nödvändigt att personligenta kontakt med oss, det skulle ju ha inneburit att artikeln skulle ha blivi annorlunda är planerat. Artikeln gav pä intet sätt en ens närmelsevis riktig bild av Finlands försöksdjursituation. Tyvärr tror Finlands folk pä allt som skrivs i tidningar, Det trycka ordet ljuder ej som bekannt. I synnerhet ljuger sitklädda smäleende for­

skare aldrig.

En ny djurskyddslag är pä kommande i Finland.

Den har gett mycket arbete för bäde djurskyddarna och nägra rikskdagsledarmöten under flera är. Och vad är relustatet? Av dessa arbetsarmga är plus mi­ nus noll. Den nya lagen ser delvis utt att pä sina Stäl­ len bli ännu värre än den förra När allt kom omkring ville riksdagsledarmötena ändä inte föra framät djurens rättigheter pä ett konkret plan. Det är alltid lätt att bejaka och tala för nägot, men när det är tid för handling, dvs. röstning, blir de rädda och det längsta sträet drad den sk. partiandan. Vad är egentligen denna anda som hindrar riksdagslödarmöten att verka som folkets utvalda? är det demokrati? Vad är det för ¡de att rösta pä nägon specifik person tili riksdagen om partiets majoritet ändä avgör allt? Flera riksdagsmän skulle ha röstat annorlunda vid beslutsfattningen om den nya djurskyddslagen men deras mot räckte inte tili för att övervinna partidisciplinen.

Den nya djurskyddslagen är ett tungt bakslag är djurskyddarna men vär kamp fortsätter med allt stör­ re pondus, ty vära smä vänner behöver vär hjälp, och om lagen inte tryggar deres existens, mäste vi tillgripa andra metoder. (Läs noggrant rapporten om den | nya lagen och riksdagens diskussion pä inre s id o rn a " Hanu Luukkainen berättar om den spännande men deprimeande atmosfären.)

När jag ser pä min väninnas tre veckor gamla kattunge, känner jag en rörelse inom mig, jag känner den lilla katten inom mig. Den Säger. "Skydda mig och uppforstra mig tili att bli stark.” I alla oss mänskor finns ett litet djur inom oss, som ibland svarar oss och reagerar dä vära djurvänner titta r oss djupt i ögonen, klart och rent. Sök reda pä d itt inre lilla djur och lyssna pä det.

^ POIMITTUA Hannele Luukkainen

KURIOSITEETIT

* 40 päiväsakkoa kissan hukuttamisesta

* ”On anteeksiantamatonta, että tiedemiehet kidutta­ vat eläim iä Tehkööt kokeensa lehtim iehillä ja po liiti­ koilla!” (Henrik Ibsen)

Eräs helsinkiläinen mies hukutti kissansa koto­ naan kylpyammeeseen. Helsingin eläinsuojeluyhdis­ tys ry:n kissajaosto teki asiasta rikosilmoituksen ja mies tuom ittiin raastuvanoikeudessa eläinrääkkäyk­ sestä 40 päiväsakkoon. Tietääksemme tämä on en­ nakkotapaus eläimen hukuttam isesta annetusta tuo­ miosta. Haastemiehen mielestä "ukko sai kunnon rapsut, mikä oli aivan oikein” . On m ielenkiintoista nähdä, minkälaiset tuom iot annetaan koirien silpojille ja hukuttajille. — Ilmiantakaa eläinten rääkkääjät, runtelijat, viiltelijät, hukuttajat jne. Eläinsuojelurikos on aina yleisen syyttäjän alainen asia. Rikosilm oituk­ sen tekijälle ei aiheudu mitään kuluja. Ja olkaa voi­ makastahtoisia kun menette poliisiasemalle rikosil­ m oitusta tekemään, poliisit kun eivät yleensä viitsisi ottaa vastaan eläinrääkkäysilmoituksia Pyytäkää apua eläinsuojeluväeltä, jos asia ei muuten luonnis­ tu, me kun tunnemme eläinsuojelulain useimmiten poliisia paremmin.

* Väärä käsitys punkkareista "Punkkarit leimataan ulkonäkönsä perusteella hu­ ligaaneiksi ja nuorisorikollisiksi, m itä he eivät suin­ kaan ole. Jos joku on valmis muodostamaan m ielipi­ teensä toisesta tämän vaatetuksen ja hiusten perustee llä voi hän olla yhtä valmis tekemään sen myös ihonvärin perusteella Punkin perusajatuksena ovat hum anistiset ajatukset, joiden pitäisi olla kaikkien hyväksyttävissä: ihmisten yhdistyminen, rauhan saa­ minen maailmaan, yksilövapaus, väkivallan, ELÄIN, KOKEIDEN, rotuerottelun ja kaikenlaisen syrjinnän 1sekä riistämisen poistaminen.” (Nimimerkki Rock Against Racism, HS 26.3.1985) * Hiirenpojat elvytettiin Englantilaiset palomiehet elvyttivät kolme savun tainnuttamaa peltohiirtä Palomiehet olivat sammut­ taneet tulipalon, kun he poislähtiessään huomasivat savun täyttämän hiirenpesän. Pesässä oli kuusi hiirenpoikasta, joista kolme oli jo kuollut ja loput maka­ sivat henkitoreissaan. Palomiehet ottivat hiirenpojat pesästä ja panivat ne pieneen koloon ja peittivät ne happinaamarilla. Hiirenpojat saivat happea kolmenneljän minuutin ajan. (US 16.6.1985)

ELÄIN RAKKAUTTA SUOMESSA * Nuorukaiset viiltelivät koiran hengiltä Hämeenlinnan poliisi tutkii erittäin törkeätä eläin­ suojelulain rikkom usta Kolme nuorukaista viilteli se­ karotuista koiraa Sairion kaupunginosassa. Koiraa pistettiin silminnäkijän mukaan puukolla eri puolille.

Poliisi löysi myöhemmin kaulapannattoman koiran kuoliaaksi viilleltynä ja heitteille jätettynä m etsästä (IS 13.5.1985) * Rääkätty koira haudattiin elävältä TUL E MARSSIMAAN RAUHAN JA

2 4 .1 0

to K A ta in a

m a h a lta a n

y h d iA t y k A emme o A a l l i A t u u k u lk u e iA iin

ja

a in a k in

p K o te A to i n ä in e lä im iä

m a K ¿ ¿ ia

v a K te n

H a k a n ie m e n t o K i l l a

m ukaan

-

n ä in

a lu e e lla

a ¿ e id e n

n.

k lo :

eKotum m e m u u A ta

A lu e o A a A to ilta

¿ aat tie to a

p a ik k a k u n n illa .

M ukaanhan

v a ik k a

A o p iv a n

y k A in k in

H e l A i n g iA A ä

¿ it ä

e lä v iä

v ä liA e llä

'.

eK-L p u .o le .lla . Suom ea K a u h a n

k ä y ttä ä

lin

ELÄINTEN PUOLESTA

v a A ta a n ,

te ¿ ta a m i¿ e e n .

k y ltin

Joem uuaa

1 7 .0 0 .

O ta

Kauhan-

A o ta te o lliA u u A

H e lA in g iA A ä

m e tK o n ¿ i ¿ ä ä n k ä y n n i n

kokoonnum m e

ja

k a u p p a h a l­

oma e l ä i n A u o j e l u p l a k a a t t i

jo u k o A ta .

K a u h a n m a K A A e ih in v o it

ja e ttä

p u o le A t a .

o A a lliA tu m iA e A ta

m ennä e l ä i n A u o j e l i j o i d e n kanAAa.

m u illa

e d u A t a ja n a

Lammin kaatopaikan jätteistä löydettiin elävänä haudattu koira Muovipussiin pistetty lemmikki oli niin pahoin ruhjottu, että se jouduttiin lopettamaan.

Koiran om istaja on kuulusteluissa kertonut halun­ neensa päästä eroon kasvatistaan lähinnä pitovai­ keuksien vuoksi. (IS 3.5.1985) * Naru kaulassa hirttosolmuna Isokokoinen springerspanieli löytyi kivi kaulaan si­ dottuna ja hukutettuna Päijänteestä. Koira oli toden­ näköisesti heitetty veneestä veteen. Se oli tuskin hukkunut heti, sillä Isokokoinen koira pystyy pyristelemään pitkään vastaan parikiloisen painon vetäessä sitä syvyyksiin. Asikkalan kunnaneläinlääkäri pitää tapausta törkeänä. Eläinsuojelulaki vaatii, että eläin on lopetettava kivuttomasti. Hukuttaminen ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä keino. (IS 4.7.1985)

* Köyliöläiselle sikojen rääkkääjälle ehdollista van­ keutta ja sakkoja Köyliöläinen sikalanpitäjä on tuom ittu neljän kuu­ kauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sak­ koihin (määrä ei tiedossa) eläinrääkkäyksestä. Lisäk­ si hän ei saa pitää sikoja neljään vuoteen. Eläinrääk­ käys paljastui helmikuussa, kun viranomaiset löysi­ vät sikalasta parikymmentä kuollutta sikaa ja 184 huonokuntoista eläintä. Eläimet olivat ruuan puut­ teessa pahasti nälkiintyneet ja huonossa hoidossa ulosteiden keskellä. Yli 180 siasta vain kolmisenkym­ mentä meni lihateollisuudelle. Lopuista oli enää minkinruuaksi ja osa huonokuntoisim m ista kärrättiin suoraan kaatopaikalle lopetuksen jälkeen. (HS 18.4.1985) * Isännälle sakot liian suuren karjan pitämisestä Kärköläläinen isäntä tuom ittiin jo toisen kerran lii­ an suuren karjan pitämisestä Hollolan kihlakunna­ noikeudessa. Hän joutuu maksamaan 4 500 markan sakkojen lisäksi 128 000 markan korvaukset rikoksel­ la hankitusta hyödystä. Maatilahallitus on jo kahdes­ ti tarkastuksissaan löytänyt hänen navetastaan liikaa kasvatettavia. Viime lokakuussa samalle isännälle langetettiin samasta syystä 30 päiväsakkoa ja 36 000 markan korvaukset. (1985) — Tässä ei ole kyse eläin­ suojelulain rikkomisesta, vaan maatilahallituksen määräämien tuotantokiintiöiden ylittäm isestä lähes 100 lehmällä. Tietysti 200 lehmän pito johtaa helposti eläinrääkkäykseen jos navetta on m itoitettu vain sa­ dalle.

M ETSÄSTYSG ANSTERIT * Hirvien salakaatovyyhti paljastui Pohjanmaalla Häikäilemätön salakaatoliiga on paljastunut Keski-Pohjanmaalla, jossa on viimeisen vuoden aika­ na ammuttu luvatta useita kymmeniä hirviä Kävi il­ mi, että hirviä oli ammuttu autosta tai tieltä, ja saalis­ tuksessa oli todennäköisesti käytetty myös valonheittim iä eläinten sokaisemiseksi. Useimmista ru-

DELFIINEJÄ PIDETÄÄN NÄLÄSSÄ

hoista oli otettu mukaan vain parhaat palat ja jään­ nökset jätetty tienvarsille lojumaan. Kaadettujen hir­ vien joukossa oli myös kantavia naaraita. (US 1985) — Tässä taas yksi näyttö suomalaisten metsästäjien ’’ammattitaidosta” .

Hirvenkaatolupia myönnetään tänä vuonna 59 000 hirven tappamiseen. Luvat myönnetään sillä perus­ teella, että hirvet jakautuisivat tasaisesti koko maa­ han. (IS 24.7.1985) — Kun hirvenmetsästyskausi alkaa 15. lokakuuta, teurastajille on taas tilaisuutensa mas­ sateurastukseen. Normaaliluonnossa sudet pitävät hirvikannan kurissa Meillä metsästäjät ovat ensin tappaneet sudet, jolloin hirvistä on tullut haittaa.

4 - 1 0

TULE

S I N Ä K IN

MUKAAN

V IS T Y K S E M M E T O IM I

SU O JELU STA HUOM ’.

HUOM ’.

T Ö S S Ä S I. KO KEET, L A IT A

E L Ä IN T E N

T A P A H T U M IS T A

A L U E O S A S T O IH IN .

A L U E O S A S TO A , TAI

V O IT

K IR J O IT T A A

T IL A A

UUSI

E S IT T E E S S Ä

M IE L E L L Ä Ä N

" E L Ä IN T E N

E L Ä IN T E N

T A P A H T U M IIN ’. !

T IE T Ä Ä

O TTAM ALLA

E S IT T E IT Ä ,

VHTEVTTÄ

EI

P IT Ä Ä

YH-

K U IT E N K A A N

E S IT E L M Ä N

E L Ä IN ­

PÄIVÄ

2. L O K A K U U T A

On itsestään selvää, että niitä eläimiä, joita ihm i­ nen käyttää saadakseen ruokaa ja vaatteita, pitäisi kohdella mahdollisimman hyvin. Näin ei valitettavas­ ti kuitenkaan ole. Niin kutsuttu tehokasvatus m uut­ tuu yhä rationalisoidummaksi ja eläimistä (kanat, lehmät, siat, turkiseläimet ym.) pyritään saamaan mahdollisimman paljon irti mahdollisimman pienellä vaivalla. Eläimiä kasvatetaan äärimmäisessä ahtau­ dessa vailla m ahdollisuutta ¡aloitteluun tai ulkoiluun.

Mikä on SINUN suhtautumisesi näihin tehokasvatusmenetelmiin? M itä m ieltä olet elintarvikkeista, jo i­ ta tuotetaan eläinten kärsimyksistä välittämättä? O li­ sitko valmis protestoimaan tehokasvatusta vastaan kieltäytymässä syömästä lihaa ja kananmunia maailman tuotantoeläinten päivänä 2.10.? O lisitko ehkä ¡•almis protestoimaan näitä epäkohtia vastaan pitem­ päänkin?

Tästä lehdestä löydät kortin, jossa tiedustellaan näitä samoja asioita. Jos olet kiinnostunut, vastaa ja postita kortti meille. Kortti tulee perille 1.50 postimer­ killä. Korttiin on varattu tilaa, jos haluat kysyä jotain — esim. haluat tietopakettimme.

VIHREÄ RISTI RY

V L E IS Ö N O S A S T O IH IN .

V I IK O N "

LYHYESTI

E L Ä IN T A R H A T ,

MUKAAN

•

PAT K K A K U N N A L L A S I

JAKAA

L E H T IE N

KERROTAAN

TEHO KASVATU S,

V IIK O N

SA A T

M IK Ä L I

E S IM .

—

LOKAKUUTA

läinten viikko OMAN P A IK K A K U N T A S I

E L Ä IN T E N

jotka on perustettu vain rahan vuoksi ja joissa eläi­ miä pidetään ainoastaan ansaitsemisvälineinä Mo­ net eläintarhat ovat kuin sirkuksia, ja ikävä kyllä sel­ laisia on tullut jo Suomeenkin. Delfinaarioita Koivis­ tot eivät hyväksy. Delfinaariot perustuvat nykyään sii­ hen, että de lfiin it tekevät temppuja ja katsojat naura­ vat. Eläimistä ei välitetä. Kaikki ammatti-ihmiset tie­ tävät, että delfiinejä pidetään nälässä, muuten ne ei­ vät suostuisi esiintymään monta kertaa päivässä Li­ säksi ne ovat kaikissa tuntemissamme paikoissa yh­ dessä vain näytöksissä vaikka ne ovat ihmisen ta­ paan sosiaalisia eläimiä, Koivistot sanovat. (Katso no 5/1985) BOIKOTOIKAA DELFINAARIOITA!

* Hirviä nurin tasaisesti koko maassa

'A

M A A ILM A N TU O TA N TO ­

* Ilkka ja Sesse Koivisto paheksuvat eläintarhoja,

E S IT E

JA

E L Ä IN T E N

S IR K U K S E T

JAA

S IT Ä

Y M .)

SEKÄ

(E L Ä IN ­

********************* NORJA on ainoa maa, joka aikoo jatkaa kaupallista valaanpyyntiä. Muut suuret valaanpyyntimaat päättivät äs­ kettäin Lontoossa pidetyssä valaanpyyntikomission kokouksessa luopua kaupallisesta pyynnistä kahden vuoden kuluessa. Ainoaksi sallituksi pyyntimuodoksi jää paikallisen väestön tarpeisiin tuleva pyynti. A i­ noa keino saada Norja lopettamaan valaanpyynti on kansainvälisen norjalaisten kalatuottiden ostoboikotti.

Kirjoita mielipiteesi Norjan suurlähetystöön, os.

Rehbinder.t. 17, 00150 HELSINKI. Boikotoi myös islantilaisia kalatuotteita, sillä Is­ lanti vaatii, että se saa neljän vuoden aikana käyttää vähintään kaksisataa valasta "tieteellisiin tarkoituk­ siin” ! Kirjoita Islannin konsulaattiin ja kerro m ielipi­ teesi, os. Salomonkatu 17 A, 00100 HKI.

E L Ä IN S U O J E L U S T A .

P A L A U T U S P O S T IM E R K K I.

V IIK K O

GRÖNA KORSET fr

AUTA UHANALAISIA VALAITA — ÄLÄ OSTA NORJA­ LAISIA KALATUOTTEITA!!

L Ä H IY M P Ä R IS -

H Y V Ä K S IK Ä Y T Ö S T Ä

grisar, kaniner, pälsdjur o.s.v. blir allt rationellare och djuren pressas allt intensivare.

Det bör äntligen bli ett slut pä detta plägsamma utnyttjande av djur!

Hurudan är Din inställning tili förtryck av levande varelser?

Vill Du uppmärksamma den dagen genom att dä avstä frän konsumtion av t.ex. kött och ägg? Vill Du dessutom protestera mot dessa missförhällanden genom att inte äta kött och batterihönsägg under t.ex. en hei vecka? eller ännu längre?

Besvara frägorna pä det närslutna körtet. Skriv tydligt namn och adress samt frankera och posta det.

Pä adressidan finns reserverat rum för event. meddeladen, t.ex. om Du vill att vi skall sända värt informationspaket.

H E L S IN G IS S Ä :

NORJA 5 .1 0

L a u a n ta i:

A v o in te n k a tu

S,

O v iin

P ä iv ä

V a ltita ,

in fio n m a a tio ta , ( ¡ ilm iz s it y s tu a

7 .1 0

M a a n a n ta i:

y h d is ty k s in

1 2 -1 5 .

1 3 .0 0 .

O h jz lm a s s a

Y liis ö llä

k ir ja s to o n ,

a ih iis ia

k ir jo ja

A v o in tz n

O v iin

a in a

I S . 00

k lo

k lo :

to im in t o n a ,

k o s m z tiik k a z s ittz ly ,

k lo :

( y lim ä ä r ä is iä

y h d is ty k s in

ja

z lä in s u o j z l u -

m a h d o llis u u s

z n ila is ia

L a u a n ta i:

K ir p p u to r i

Mä k z l ä n k . p u lit t i HU0M1 p ä ä llz

6

som pätryckningsmedel.

Skriv nägra raden tili Norska Ambassaden, Rehbindervägen 17,00150 Helsingfors, och berätta att Du inte köper norska fiske- och andra produkter förrän Norge undertecknat avtal om att upphöra med valslakten sam tidigt som de andra länderna gör det.

z lä in s u o j z lu -

Iz h tiä .

P ä iv ä

y h d is ty k s in

saakka.

t o im is to s s a

F ilm iz s it y s

(¡ilm iz s ity k s iä

m yös

k lo :

koko

1 6 .0 0

m u ih in

ja

p ä iv ä n 1 7 .0 0

a ik o ih in

y lz is ö n

DAGEN

k lo :

1 2 -1 5

M ä k z lä n r in tz z n

k a ik z n la is ta

ta ik k a

m z ik k iz s ittz ly ,

k ir p p is ta v a r a a . voi

y h d is ty k s in

tu o d a

jo k o

to im is t o o n ,

DEN

2 OKTOBER

Y h t iis k o u lu lla ,

E lä in s u o jz lu in ^ o n m a a tio ta ,

K ir p p u to r ita v a r a a

FÖR VÄRLDENS

P R O D U K T IO N SD JU R —

47. ja

KÖPSTREJK AV ALLA NORSKA FISKEPRODUKTER

tu tu s ­

p y y n n ö s tä ].

1 2 .1 0

vägrar att stoppa VALSLAKTEN om tvä är, säsom de andra valfängstländerna kommer att göra Vi uppmanar tili

t a / k a h v i l a n jo i t u ,

on

jo s s a

M ä k z lä n -

s u o ra a n

Mä k z l ä n k .

p a ik a n S.

Man tycker att det vore nägonting sä självklart att de djur mänskan utnyttjar för att tillfredsställa sinä behov av mat och kläder, att de djuren skulle behandlas väl och ha det bra Men detta är inte fallet.

Den säkallade intensivuppfödningen av höns, kor,

Köp inte heller

I S LÄNDSKA F I S K E P R O D U K T E R förrän landet upphör med att slakta valar för s.k. vetenskapliga ändamäl. Island fordrar att under en tid av fyra är fä slakta ätminstone 200 valar av tre olika arter. En täckmantel för kommersiella ändamäl.

Skriv tili Islands Genralkonsult, Salomonsg. 17 A, 00100 Helsingfors och berätta varför och hur länge du tänker bojkotta isländska fiskerprodukter.

SODAT ALKAVAT KOE-ELÄINLABORATORIOISSA Päivi Viinikainen

Kun keskustellaan sodan syistä, arvailut liikkuvat yleensä ihmisluonteen perimmäi­ sestä pahasta aina valtiomiesten vallanhi­ moon ja ihmisen eläimellisestä, alhaisesta tappamisvietistä tiedemiesten nokkeluu­ teen keksiä uusia aseita. Olipa pohjimmai­ nen syy mikä tahansa, on huomattava, että uusien aseiden keksiminen ja jo olemassa olevien tehokkuuden tutkiminen kävisi, jos ei nyt ainakaan mahdottomaksi, niin aina­ kin huomattavasti nykyistä vaikeammaksi mikäli asekokeet eläimillä kiellettäisiin.

Mutta nykytilanteessa, jossa eläimiä pide­ tään koeputkiin verrattavina tutkijoiden työmateriaalina, on erilaisten asetyyppien keksiminen ja testaaminen helppoa.

Mikäli ihmisellä sitten on "alhainen" tappamisvietti, ei sitä ainakaan voi kutsua eläimelliseksi, sillä mi­ kä muu laji on valmis tuhoamaan kokonaan oman ta­ linsa ja elinympäristönsä? eläimet ovat siis täysin vi­ attomia; koko sodankäynti moraa/isine kysymyksi­ neen on täysin ihmisen oma asia eikä hänellä ole M I­ TÄÄN oikeutta sotkea eläimiä omiin likaisiin kuvioi­ hinsa.

Usein kuulee sotateollisuuden eläinkokeita puo­ lusteltavan sillä, että niiden tuloksia voidaan soveltaa puolustustarkoituksiin j a siviiliväestön hyväksi. M ut­ ta onhan itsestäänselvää, että puolustuskeinoja ei tarvita, ellei myös hyökkäyskeinoja, ja että puolustuskokeiden tulokset ovat sovellettavissa myös hyökkäyskäyttöön.

Seuraavassa varsin yksityiskohtaisessa ja asipitoisessa raportissa tri Robert Sharpe kuvaa Englannis­ sa tehtäviä sotateollisuuden kokeita.1 Tässä jutussa kohteena on Englanti — yhtä hyvin kyseessä voisi ol­ la lähes mikä tahansa muu valtio. Samaa näytelmää kun käydään kaikissa asevarustelua harjoittavissa ja tukevissa maissa.

Sotateollisuuden eläinkokeet Englannissa On selvää, että kaikista eläinkokeista salaisimpia ovat sotateollisuuden hyväksi tehtävät koesarjat.

Tästä huolim atta tiedetään, että eläim illä tutkitaan niin sädetyksen, kemiallisten ja biologisten aineiden, kuin tavallisten luotiaseiden tuhovaikutusta.

PORTON ASEET

DOWNIN

KOKEET

=

KEMIALLISET

Hiljattain jukaistut, tieteellisissä lehdissä ilmesty­ neet raportit sekä Englannin puolustusministeriön lausunnot ovat paljastaneet että Etelä-Englannissa Porton Downin kemiallisten aseiden tutkim uslaitok­ sessa on testattu eri eläim illä CS-yhdisteistä mellakantorjuntakaasua Apinoilla on kokeiltu hermokaa­ sun vaikutusta ja tulokset ovat olleet kauhistuttavia Koiria on alistettu vetysyaniidimyrkyn vaikutuskokeisiin ja lampaita on ammuttu kumi- ja muoviluodeilla.

Kaiken kaikkiaan on erilaisia kokeita tehty lampailla, ap in oilla koirilla, m arsuilla ro tilla hiirillä ja sio illa

On selvää, että näiden kokeiden tulokset eivät ole verrattavissa siihen m itä sotatilanteessa tapahtuu, sillä Englannin puolustusm inistriö joutuu jatkuvasti tekemään kokeita vapaaehtoisilla ih m isillä (200 hen­ kilökunnan jäsentä on vuosittain mukana kokeissa) Esimerkkinä eri eläinlajien eri m etaboliikasta voi­ daan mainita tiettyjen kemikaalien suojavaikutus erästä hermokaasua vastaan: rotat ja hiiret saivat ke­ mikaalista täyden suojan kun taas marsut ja apinat reagoivat ikään kuin mitään suojakemikaalia ei olisi annettu. Miten siis tällaisten kokeiden tuloksia voi­ daan pitää luotettavina kun ajatellaan ihm isuhreja KOKEET HAAVOITTUNEILLA Englannin puolustusm inisteriön lausuntojen mu­ kaan Porton Downissa on käytetty lam paita sikoja, kaniineja ja apinoita haavoittamiskokeissa "Vuosien 1977—1983 aikana haavoittamiskokeissa a ih e u te ttiin ^ ^ 194 syvävammaa ja 488 pinta- ja ruhjevammaa" J o i s - ^ ^ sakin tapauksissa eläinten annettiin herätä nukutuk­ sesta ja kärsiä jälkikivuista "Suurin osa eläim istä kuoli tai tapettiin niiden vielä ollessa anestesian vai­ kutuksen alaisena, m utta osan annettiin toip ua jotta vamman kehittymistä voitiin seurata” Kun keskustellaan haavoittamiskokeiden oikeu­ tuksesta on yleinen puolustus se, että ne edistävät tietoa niin palvelus- kuin siviiliväestön vammojen hoidosta Mutta ihm iset ja eläimet ovat psyykkisesti niin erilaisia ettei kokeiden tuloksia voi pitää sovel­ lutuskelpoisina Kirurgit ovat jo pitkään todenneet, että eläinten käyttö kirurgisissa toim enpiteissä on harhaanjohtavaa2 Lisäksi lääkärit kuuluisassa Bel­ fastin Royal Victoria -sairaalassa jossa he joutuvat hoitamaan todellisia sodan uhreja ovat sanoneet, et­ teivät Porton Downin eläinkokeet ole mitenkään edistäneet ihmisuhrien hoitomenetelmien kehitystä3 Onkin ilmiselvää, "ihmisuhrien hoitome­ netelmien kehitys” on vain suojaverho tehtäville ko­ keille; itse asiassa kokeissa testataan uusien ase­ tyyppien tehokkuutta.

Tämä koe tehtiin Norjassa.

Kuva: Annual Pictorial Review (Scottish Society)

KOE-ESIMERKKEJÄ 1. Ihmisapinoiden suojelu hermokaasua vastaaru Pyridostigmine-esilääkityksellä * Rhesus-apinat altistettiin soman-hermokaasulle ko­ keissa joiden tarkoituksena oli testata erään kemi­ kaalin ennaltaehkäisevää vaikutusta tätä hermokaa­ sua vastaan. Keskikokoisen hermokaasuannoksen jälkeen ja vasta-aineita syötyään eläimet kärsivät huomattavista kouristuksista 1—11 minuutin kulut­ tua ne menettivät tajuntansa niiden hengitys vaikeu­ tui ja hidastui ja eläimet tuntuivat olevan kuolemai­ sillaan.

Suuren hermokaasuannoksen jälkeen eläimet me­ nettivät tajuntansa heti, heittelehtivät kramppien ta­ kia ja hengittivät vaivalloisesti. Ne eläimet, jotka ei­ vät kuolleet tähän vaiheeseen, tulivat tajuihinsa 10—30 m inuutin kuluttua "Sitten eläimet yrittivät epätoivoisesti ryömiä ympäri häkkiä, m utta tunnin si­ sällä tuli taas käänne pahempaan ja eläimet kuolivat.

2. Kallovamman tuottaminen ohjusten (highvelocity) tehokkuuden tutkim iseksi Nukutettuja rhesus-apinoita am m uttiin päähän vam­ man vaikutuksen tutkim iseksi. "Näille 20 koe-

♦

eläimelle vamma aiheutettiin laukaisemalla halkaisi­ jaltaan 3,2 mm suuruinen teräsluoti 5—10 metrin päästä eläimestä suoraan sen päähän luodin nopeu­ den ollessa 1 000 m/sek." Eläimet elivät 2—169 m i­ nu uttia 3. Pitkäaikaistutkimus 2-klorobenzyyli-malonitriiti aerosolin (CS) myrkkyvaikutuksesta kolmella eri eläinlajilla CS-mellakantorjuntakaasua on käytetty useiden vuo­ sien ajan. Tästä huolim atta m arsuja rottia ja hiiriä pakotettiin hengittämään tätä myrkkykaasua sen myrkkypitoisuuden selvittämiseksi. Kokeita suoritet­ tiin tunnin ajan päivittäin viitenä päivänä viikossa ai­ na 120 päivän ajan. Monet eläim istä kuolivat tämän ajanjakson aikana "Koesarjan ensimmäisen kuukau­ den aikana 46 % suurimman annoksen saaneista marsuista menehtyi.”

4. Kyynelkaasukoe kaneilla Ulkoaisteja ärsyttävää CN-kaasua (kyynelkaasua) ko­ keiltiin tajuissaan olevien kaniineiden silm iin Porton Downissa Vaikutukset olivat: lievää punoitusta luo­ missa sekä niiden jonkinasteista turvotusta, kudos­ ten turpoaminen sarveiskalvon yli, sarveiskalvon su­ meneminen ja/tai vaurioituminen.

5. 4-Dimethylaminofenoli -esikäsittelyn vaikutus vetysyaniidilla myrkytettyihin koe-eläimiin Beagleille annettiin dimenthylaminofenoli-myrkkyä (DMAP:ta), minkä jälkeen ne alistettiin vetysyaniidille, jo tta voitaisiin nähdä pidentääkö vasta-aine eläinten elinaikaa Hengityksen vaikeutumista "havaittiin” .

Neljä kuudesta koirasta selviytyi tunnin kuluessa, m utta yksi kärsi kahdesta epileptisestä isosta koh­

tauksesta (grand mal). Kuudes koira kuoli 44 minuu­ tin kuluttua vetysyaniidi-myrkyn saannista. Kolmeen koiraan ruiskutettiin vain syaniidia ilman esikäsitte­ lyä, jotta saataisiin kontrolliryhmä esikäsittelyn saa­ neille koirille. Ne kärsivät kouristus-kohtauksist ja hengitysvaikeuksista. Hengitys ja sydämen toim inta lakkasivat 1 Vz m inuutin päästä ja eläinten silmänrefleksit katosivat.

Lähteet: 1. Warfare experiments, Robert Sharpe Lontoo 1985 2. Clinical Medical Discoveries, M Meddow Baily Lontoo 1961 3. W. Rutheford tapaturmien erikoisasiantuntija, lääk. tri., News-Letter, Belfast 1984

24.10. Koe-eläinten suojelu marssii eläimil­ lä tehtäviä sotakokeita vastaan ja rauhan puolesta tunnuksella "Sodat alkavat koeeläinlaboratorioissa."

Suuri rauhanmarssi on jokaisen oma asia ja marssilla Koe-eläinten suojelu ry:n mukana autat omalta osaltasi protestoi­ maan niitä julmuuksia vastaan, joita eläi­ met joutuvat kärsimään ihmisen mielettö­ myyden takia. Lähempiä tietoja marssista saat toisaalta tästä lehdestä.

9

Kuva: Ismo Hölsä

UUSI ELÄINSUOJELULAKI TÄYDELLINEN PETTYMYS Hannele Luukkainen

Kaikkien eläinten ja eläinsuojelijoiden suuri haave — saada eläinsuojelulaki, joka nimensämukaisesti suojelisi eläimiä — on nyt romahtanut. Vuosikausia olemme teh­ neet tätä voimiamme säästämättä uuden eläinsuojelulain eteen. Vuosikausia olem­ me odottaneet eläimiä suojelevaa lakia.

Kaikki turhaan, sillä nyt eduskunta osoitti jälkkeen kerran pitävänsä eläimiä pelkäs­ tään esineinä.

Eläinten oikeudet pitäisi olla itsestään selvyys nykyajan ihmiselle, emmehän enää älä kivikaudella. Kansan sivistysta­ soa voidaan mitata sillä, miten kohtelee eläimiään. — Meidän on syytä hävetä!

Eduskunnan hyväksymä uusi eläinsuojelulaki on kaikessa olellisessa nykyisen lain kaltainen, joiltakin kohdin jopa nykyistä huonompi. Se ei missään ta­ pauksessa ansaitse nimeä ’’eläinsuojelulaki", sitä on parempi kutsua ’’eläinten hyväksikäyttölaiksi” tai "eläinten väärinkäyttölaiksi". Eduskunta ei katsonut aiheelliseksi muuttaa edes lain henkeä eläimiä suo-

jaavaksi. Edelleenkin on siis kielletty vain "tarpeetto­ man kärsimyksen tuottaminen eläimelle” , mikä mah­ dollistaa eläinten laajamittaisen hyväksi- ja väärin­ käytön, jos se on ihmisen kannalta tarpeellista, esi­ merkiksi taloudellista hyötyä tuottavaa Niinpä eläi­ miä saa jatkossakin pitää lähes keskitysleirimäisissä olosuhteissa lihan, maidon, munien ja turkisten tuot­ tamiseksi. — Näin törkeästi siis eläinsuojelulaki unohtaa suojeltavansa Suomessa vuonna 1985!

Teimme kaikkemme, jo tta olisim m e saaneet muu­ tettua lain perusasenteen eläim ille suopeammaksi.

M utta eduskunta piti kiinni kannastaan, vaikka se oli hyvin tietoinen lakimme jälkeenjääneisyydestä. Esi­ merkiksi Sveitsissä on laissa kielletty häkkikanalat, eikä eläimiä saa pitää jatkuvasti kytkettyinä Sveitsin lain perusperiaatekin on tehty eläimiä suojaavaksi: "Eläimiä on kohdeltava niin, että niiden tarpeet otetaan huomioon parhaalla mahdollisessa tavalla” .

Ruotsin tulossa olevan uuden lain lähtökohtana tu l­ lee olemaan: "Eläintä on kohdeltava hyvin ja suojetava kivulta, tuskalta ja m uulta kärsimyksestä” .

Yritimme saada eduskuntaa kieltämään Suomes­ sa vielä tänäkin päivänä harjoitettavan uskonnollisen rituaaliteurastuksen, jossa tainnuttamattom alta eläi­ meltä viilletään kurkku auki muinaisen juutalaisen tavan mukaan. M utta turhaan. Yritimme saada edus­ kuntaa kieltämään myös luonnonvaraisten eläinten pyydystämisen kaupallisiin tarkoituksiin, mm. turkis­ tarhoihin, joissa niistä tulee mielenvikaisia hetkessä.

M utta turhaan.

Toivoimme, että nykyinen laki olisi pidetty ennal­ laan siltä osin kuin se edellytti, että eläinlääkärin on aina oltava paikalla eläinkilpailuissa Mutta eduskun­ ta noudatti maa- ja m etsätalousm inisteriön tahtoa ja poisti el äin lääkäri pako n. Paitsi eläimille, eläinkilpailut voivat olla vaaraksi myös ihmisille!

Teimme myös kaikkemme, jo tta uusi eläinsuojelu­ laki ei enää alistaisi eläimiä esineen asemaan. Yri­ tim m e saada kielletyksi petoeläinten ja Suomen luontoon kuulumattomien eläinten käytön sirkuksis­ sa ja muissa vastaavissa esityksissä sekä eläinten pitämisen arpajais- ja kilpailupalkintoina. M utta tur­ haan. Eduskunnalla ei tuntunut olevan mitään eläinsirkuksia vastaan. Ja vaikka maa- ja metsätalousm i­ nisteriökin esitti, ettei eläimiä saisi pitää palkintoina, eduskunta taipui keskustapuolueen tahtoon ja esineellisesti eläimet arpajaistavaroiksi rihkaman jouk­ kioon! v Yritimme jatkuvasti saada läpi erillistä eläinkoelakia, jolloin pääasiassa verovaroin rahoitettavat eläin­ kokeet olisi saatu parlamentaariseen valvontaan.

Mutta turhaan. Eläinkoesäädökset jäävät edelleenkin ministeriön tekemän asetuksen varaan, jolloin ei ole paljon toiveita niiden rajoittamisesta. Maamme kor­ kein eläinsuojeluviranomainen — maa- ja metsäta­ lousm inisteriö kun ei edes tiedä missä ja kuinka pal­ jon maassamme tehdään eläim ille äärimmäisen tus­ kallista LD50-koetta, jossa eläimille annetaan tu tk it­ tavia aineita niin valtavia annostuksia, että puolet niistä kuolee myrkytykseen.

Vaikka uudessa laissa eläinkoetoiminnan harjoit­ taminen tulee luvanvaraiseksi (nythän niitä on saanut tehdä ilman lupaa) käytännössä se tuskin tulee muuttamaan nykytilannetta miksikään, sillä vuosiksi saadun toimintaluvan turvin tutkijat voivat taatusti tehdä edelleenkin mitä kokeita haluavat ja miten ha­ luavat. Vähintä mitä nykytieteen ja -etiikan nimissä pitää vaatia on, että eläinkoe saadaan suorittaa vain,

jos siitä on hyötyä ihmisten tai eläinten terveydelle ja jos sitä ei voida suorittaa vaihtoehtomenetelmin ja jos sitä ei ole aikaisemmin tehty jossain m uualla Tä­ tä me odotimme eduskunnalta, mutta se ei halunnut muuttaa m inisteriön tekemää lakiesitystä kuin paril­ ta kohdin ja nekin huonommiksi: se poisti muut kuin selkärankaiset eläimet lain piiristä, joten niille saa jatkossakin tehdä m itä kokeita itse kukin haluaa, ja se määritteli eläinkokeisiin käytettävät eläimet nimel­ lä ”koe-eläin" ikäänkuin se olisi joku oma lajinsa, jo ­ ka ei tunne kipua eikä tuskaa.

Myös eläinkoelainsäädännön osalta maailmassa on runsaasti esimerkkejä matkimisenarvoisista lae­ ista. Esimerkiksi Norjassa eläinkoetta ei saa suorit­ taa, jos se on tehtävissä vaihtoehtomenetelmin. Itali­ an parlamentti on vastikään hyväksynyt täydellisen eläinkoekiellon kolmeksi vuodeksi, Sveitsissä tulee joulukuussa kansan äänestykseen tuskalliset eläin­ kokeet kieltävä esitys. Maailmassa on monia maita, joissa eläinkokeiden tekeminen on kokonaan kiellet­ ty. Miksi Suomi ei voisi joskus kulkea kehityksen keulassa? Eduskunnan olisi ollut aika käyttää rohkei­ ta otteita, joita laajat eläinsuojelupiirit siltä odotta­ vat. Talousvaliokunnan mietinnössään esittämä hurs­ kas toivomus eläinkokeiden vähentämisestä ja vaihtoehtomenetelmien käytön lisäämisestä ei käytän­ nössä merkitse mitään; se olisi pitänyt kirjata laki­ tekstiin! Julm ia eläinkokeita ei pystytä toiveajattelul­ la vähentämään. Rajat on määrättävä laissa.

Nyt näyttää siltä, että diplom aattisten neuvottelu­ jen tie on kuljettu loppuun. — Kuten leikkim ielellä olen todennut, ainoa mahdollisuus saada uudistuk-

siä aikaan on joko ryhtyä itse kansanedustajaksi tai sitten ruveta terroristiksi ja räjäyttää eläintehtaat ja eläinkoelaitokset. Olemme sentään vuodesta 1978 lähtien uhranneet valtavasti vapaa-aikaamme, iltoja, viikonloppuja ja vuosilom ia lakiuudistuksen ajami­ seen. Olemme kirjoittaneet satoja liuskoja, kymme­ niä kirjelmiä. Olemme juosseet eduskunnassa valio­ kunnissa, neuvotelleet yksittäisten kansanedusta­ jien ja puolueryhmien kanssa. Olemme näyttäneet eduskunnassa diasarjamme ja uusimman filmimme, jne. Taatusti olemme käyttäneet kaikki keinot ja teh­ neet kaikkemme. Miksi epäonnistuimme?

Ensinnäkin koska eläinten häikäilemätön hyväksi­ käyttö on juurtunut maamme lääketeollisuuteen, yli­ opistomaailmaan ja maatalouteen niin syvälle, että sitä on vaikea muuttaa. Tilanne olisi toinen, jos m eil­ lä olisi rahaa esimerkiksi mainontaan, jolloin voisim ­ me tiedottaa eläinkokeista. Toinen syy on politiikan pelisännöt. Maa- ja metsätalousm inisteriöltä on tur­ ha odottaa eläinsuojelullisia esityksiä, kun se on keskustapuolueen hallussa Muut hallituspuolueet taas äänestivät eduskunnassa keskustapuolueen tahdon m ukaisesti hallitussovun vuoksi. Vaikka mo­ net kansanedustajat olivat yksilöinä asioista kannal­ lamme, puoluekuri esti heitä äänestämästä oman­ tuntonsa mukaan.

Hallituspuolueisiin ei siis enää voi lu ottaa Var­ maan m uistatte miten viime eduskuntavaalien edes­ sä kaikki puolueet (Suomen sosialidemokraattinen puolue, Kokoomus, Keskustapuolue, Suomen kan­ san demokraattinen liitto, Ruotsalainen kansapuolue, Kristillinen liitto ja Suomen maaseudun puolue) lupasivat parantaa eläinten suojelua vastatessaan kyselyymme Koe-eläinten suojelun lehdessä no 1/83.

Jo silloin metsästyslain uudistamisen yhteydessä jouduim m e toteamaan, että puolueiden lupaukset ovat täysin eriä siä kuin käytännön eduskuntatyö. Nyt eläinsuojelulain uudistamise yhteydessä kävi samal­ la tavoin SDP:n, KEPU:n, SMP:n ja RKP:n kohdalla.

Näiden puolueiden kansanedustajat seisoivat tiu ­ kasti hallituksen (= maa- ja m etsätalousministeriön) ehdotuksen takana.

Entä ketkä sitten ajoivat eläinsuojelulain uudista­ mista? Suurimman työn paremman eläinsuojelulain

puolesta teki Georg C. Ehrnrooth (POP). Hän uurasti kuukausikaupalla, piti lukemattomia kokouksia eri kansanedustajien kanssa, puhui, kirjoitti ja keskuste­ li uupum atta Jättikiitokset hänelle eläinten puoles­ ta. Kokoomuksen Lea Kärhä ja Sirpa Pietikäinen teki­ vät myös kaikkensa paremman lain puolesta Heidän lisäkseen Kokoomuksen kansanedustajista äänesti aktiivisesti paremman lain puolesta Pertti Salolaonen, Mauri Miettinen, Anna-Kaarina Louvo, Ben Zyskovvicz, Jouni J. Särkijärvi, Heikki Järvenpää, Pirjo Rusanen, Eeva Turunen, Aino Pohjanoksa, Riitta Uo­ sukainen ja Eeva-Riitta Siitonen. Suurkiitokset heille!

Koko Kristillisen liiton eduskuntaryhmä. Esko Alm g­ ren, Impi Muroma ja Olavi Ronkainen puolustivat nä­ kyvästi eläinten oikeuksia lakikäsittelyn eri vaiheis­ sa. Suurkiitokset heillekin! Voimanainen Liisa Kulhia antoi kaiken tukensa ajamillemme uudistuksilla Kis­ samaiset kiitokset hänelle! Eduskunnan uusin ryh­ mä VIHREÄT täytti odotuksemme; kansanedustajat Kalle Könkkölä ja Ville Komsi äänestivät kaikissa ää­ nestyksissä eläinten puolesta Vihreät kiitokset heil­ le! SKDL:n Heli Astala, Ulla-Leena Alppi ja Marjatta Stenius-Kaukonen toimivat näkyvästi paremman lain aikaansaamiseksi. Heidän lisäkseen SKDLn ryhmäs­ tä äänesti aktiivisesti eläinten eduksi: Veikko Saarto, Irma Rosnell, Lauha Männistö, Niilo Koskenniemi, Anna-Liisa Jokinen, Terho Pursiainen, Inger Hirvelä, Arvo Kemppainen, Mikko Kuoppa, Marja-Liisa Salmi­ nen, Vappu Säilynoja, Seppo Toivanen, Matti Kautto, Esko-Juhani Tennilä, Timo Laaksonen, Pirkko Turpei­ nen ja Kati Peltola Jättikiitokset heille!

Hallituspuolueista vain RKP.n Elisabeth Rehn us­ kalsi äänestää eläinten puolesta ja siten vastustaa hallituksen linjaa. SDP:n joukosta löytyi vain yksi eläinten oikeuksien puolustaja — Tarja Halonen, jo ­ ka pykäläkohtaisissa äänestyksissä uskalsi äänestää tyhjää ja ponsiäänestyksissä vaatia parempaa lakia SMP:stä kukaan ei uskaltanut äänestyksissä vastus­ taa hallituksen linjaa, sillä he olivat juuri aikaisem­ min joutuneet pääministerin puhutteluun äänestäes­ sään eräästä toisesta asiasta om antuntonsa mu­ kaan. Liisa Arranz ja Ulla Lehtinen kyllä yrittivät teh­ dä laista parempaa Kiitokset heillekin!

Kuten huomaatte, vasemmisto ja oikeisto, jopa äärivasemmisto ja äärioikeisto, olivat eläinsuojelukysymyksessä samaa mieltä. Kyse on todellakin oman­ tunnon asiasta, joka koskettaa kaikkia lämminhenki­ siä ihm isiä yli puoluerajojen. Valitettavasti ha llitsija puolueet ovat Keskustapuolueen kahleissa eläinsuojelysymyksessä. Valitettavasti SDP:n, RKP:n ja SMPtn kansanedustajista ei löydy tarpeeksi voimakkaita yk­ silöitä, jotka uskaltaisivat äänestää omantuntonsa mukaan vastoin puoluekuria Nyt istuvan eduskunnan aikana on turha enää yrit­ tää saada uudistuksia läpi. Täytyy odottaa seuraavia eduskuntavaaleja, jotka ovat parin vuoden päästä.

Niistä vaaleista on syytä tehdä "eläimelliset vaalit” .

Jokaisen eläinystävän velvollisuus on pitää huoli, et­ tä silloin eduskuntaan valitaan vain sellaisia henki­ löitä, jotka todella ajavat eläinten oikeuksia Nyt on aika lähteä liikkeelle, jo tta seuraavissa vaaleissa voit­ tavat eläimet!

Jotta saatte tietää m itä m ieltä eri kansanedustajat ovat eläinten oikeuksista, julkaisem me tässä joitakin otteita kansanedustajien pitäm istä puheista lain lop­ pukäsittelyistä Samoin julkaisemme äänestystulok­ set eläinsuojelulain pykälistä koska se kertoo ketkä kansanedustajat olivat valmiita suojelemaan eläimiä ja ketkä eivät.

LUE MITÄ KANSANEDUSTAJAT PUHUIVAT ELÄINSUOJELULAISTA - OTTEITA KANSANEDUSTAJIEN PUHEISTA E lä in su o je lu la in I k ä sittely 23.5.1985

•

#

Ed. E h r n r o o t h (POP): Koe-eläintoim in ta säädetään nyt luvanvaraiseksi.

Tämä lainkohta olisi todella merkittävä, jos säännökset lupam enettelystä ja lu­ paehdoista olisi otettu eläinsuojelula­ kiin. Nyt ehdotetaan kaikista koeeläintoim intaan kuuluvista asioista säädettäväksi asetuksella. Eduskunta ei käytännöllisesti katsoen voisi vaikut­ taa lainkaan siihen, m illä edellytyksillä eläinkokeita saadaan suorittaa, m iten se elin kootaan, joka päättää eläinko­ keista, ja miten tätä toim intaa valvo­ taan. On erittäin Ilahduttavaa, että talousvaliokunta on perusteluissa rajan­ nut periaatteessa sallittaviksi ehdote­ tu t eläinkokeet niihin, jo tka Ihm isten tai eläinten terveyden kannalta ovat välttämättömiä. Valiokunta esittää ponnek­ kaasti m ietintönsä perusteluissa, että esim. yksinom aan kauneudenhoitoa palveleviin tarkoituksiin suoritettavat eläinkokeet eivät valiokunnan käsityk­ sen mukaan tule kysymykseen 9 §:n m ukaisina tiete ellisinä kokeina tai m ui­ na koe-eläim illä suoritettavina kokeina ja testeinä.

Tämän kannanoton o lisi tietysti tu l­ lut sisältyä itse lakiin. Samoin olisi la­ kiin tu llu t ottaa säännös s iitä että jo ­ kainen yksittäinen selkärankaisiin eläi­ miin kohdistuva koe edellyttää lupaa ja e ttä mitään sellaista muuten sallittavaa koetta ei saa suorittaa, joka el ole vält­ tämätön, koska se joko on jo suoritettu aikaisem m in Suom essa tai m uualla tai se on korvattavissa vaihtoehtomenetelmillä. Myös olisi lakiin tu llu t ottaa sään­ nös perustettavasta keskuseläinkoelautakunnasta ja säätää sen kokoonpa­ no sellaiseksi, ettei lupam enettelystä tule pelkkä m uodollisuus.

Valiokunta ei ymm ärtääkseni ole saa­ nut mitään tietoa koe-elälntoim lntaa koskevan, valm isteilla olevan asetuk­ sen s is ä llö s tä vaikka kysymys on koko eläinsuojelun ja käsiteltävänä olevan osauudistuksen kannalta kaikkein keskeisim m ästä asiasta. Eduskunnan tu li­ si perustuslaillisten m ielestä hyväksyä ponsi, jonka mukaan kiireellisesti olisi valmisteltava esitys erilliseksi koeeläintolm intaa koskevaksi laiksi.

Lakiehdotuksen yksityiskohd ista ha­ luaisin vielä sanoa seuraavaa. Voimas­ sa olevaa lakia el tu lisi m uuttaa eläin­ suojelun kannalta huonoon suuntaan.

Näin on tapahtunut, kun on jätetty eläinkilpailujen järjestäjän harkinnan varaan, kutsuuko hän eläinlääkärin kilpailutilaisuuteen. Pykälä olisi tältä osin palautettava voimassa olevan lain m uo­ toon. E läinkilpailut eivät suinkaan ole m uuttuneet aikaisempaa vähemmä ra­ situsta tai kipua ja tuskaa aiheuttaviksi, päinvastoin. Eläinlääkärin läsnäolo el ole kohtuuton vaatimus.

Lakiehdotuksen 11 §:n mukaan maaja m etsätalousm inisteriön apuna eläinsuojeluasioiden käsittelyssä voi olla eläinsuojeluneuvottelukunta, jonka ko­ koonpanosta ja tehtävistä säädetään ase tuksella Sanamuotoa olisi korjatta­

va kuulumaan: "apuna on eläinsuojeluneuvottelukunta".

Ainakin Ruotsin ja Sveitsin lakien mukaan rituaaliteurastus on kielletty.

Elämme niin valistunutta aikakautta, e t­ tä täm ä barbaarinen teurastustapa olisi Suom essa kiellettävä.

Valiokunnan hyväksymään muotoon el lakia saisi uudistuksen jälkeen jä t­ tää. Tulee kestämään ehkä useita vuo­ sia, ennen kuin lain uudistam inen seuraavan kerran tulee vireille. Uudenaikai­ sissa elälnsuojelulaeissa tai lakiehdo­ tuksissa johtava periaate ilmaistaan si­ ten kuin esim. Sveitsin vuodelta 1978 olevassa laissa säädetään: "Eläimiä on kohdeltava niin, että niiden tarpeet ote­ taan huom ioon parhaalla m ahdollisella tavalla". Ruotsin käsittelyä odottavassa ehdotuksessa vastaava pykälä kuuluu: "Eläintä on kohdeltava hyvin ja suo je l­ tava kivulta, tuskalta ja m uulta kärsi­ m ykseltä” . Mikään el luulisi estävän sa­ m ansisältöisen säännöksen ottam ista meidän eläinsuojelulakiim m e.

Ilman tätä m uutosta eläinsuojelula­ kim m e tuskin ansaitsee nimeään eikä se silloin m erkitse tod ellista edistystä hum anistiseen suuntaan eläinsuojelus­ sa.

Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huom iota lakiehdotukseen otetun ran­ gaistussäännöksen eli 15 §:n 2 mo­ m enttiin, johon on tu llu t selvä lapsus valiokunnassa. Pykälä kuuluu: "Joka il­ meisessä kiduttam isen tarkoituksessa taikka julm uudesta, ilkeydestä tai val­ lattom uudesta lyömällä, rälkein äänin m eluamalla taikka m uulla eläimeen kohdistuvalla toim enpiteellä aiheuttaa tarpeetonta kipua tai tuskaa eläimelle, on tuom ittava eläinrääkkäyksestä sak­ koon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." M iten lainsäätäjä voi hyväk­ syä sen, että olisi olem assa sa llittu a ja siis rangaistuspykälän ulkopuolelle jää­ vää, ilm eisessä kiduttam isen tarkoituk­ sessa taikka julm uudesta, ilmeydestä tai vallattom uudesta tapahtuvaa eläin­ rääkkäystä? Voiko kipu tai tuska olla tarpeellista, jos se aiheutetaan ilm ei­ sessä kiduttam isen tarkoituksessa?

Herra puhemies! Palaan lopuksi vielä koe-eläintoimintaan, koska se on eläin­ suojelun kannalta kaikkein vakavin, suorastaan huutava epäkohta. Kansa­ nedustajille on tänään jaettu Helsingin yliopisto n kokeellisen patologian do­ sentin, tri Marketta Karkinen-Jääskelälsen asiantuntijalausunto. Lainaan hä­ nen lausuntonsa pääkohdat, jo tta ne jäisivät eduskunnan pöytäkirjoihin to ­ distukseksi siitä, m itä tieto ja on annet­ tu kansanedustajille, ennen kuin he o t­ tavat kantaa lakiehdotuksen sisältöön.

Dosentti Karkinen-Jääskelälnen kir­ jo itta a lausunnossaan mm. seuraavaa: Lääketieteellisen tutkim uksen alaa tarkastellen olen sitä mieltä, että eläin­ kokeet voidaan, jos el ehkä totaalisesti poistaa, niin ainakin m inim oida. Perus­ tan käsitykseni seuraaviln esim erkkei­ hin: 1) Eläinkokeet ovat epäluotettavia, niiden tulokset eivät ole sovellettavissa

Hannele Luukkainen

ihm isiin. Esimerkkinä m ainitsisin surul­ lisen kuuluisan thalldom iditarinan, jo s ­ sa kaikki om antunnon vahvistamiseksi tehdyt eläinkokeet näyttivät vihreää va­ loa, m utta Ihm islapset syntyivät vaka­ vasti vammautuneina. Miksi? Eläinten aineenvaihdunta, Istukka, raskaus, peri­ mä, alttius, kaikki poikkeavat ihm isro­ dun vastaavista.

2) Eläinkokeet ovat epäluotettavia, koska annostuksella on vain hiukan, jos mitään tekem istä niiden annosten kanssa, jo lta ihm isille annetaan.

3) Eläinkokeiden tekijä saattaa m uunnella tulo ksia ei vain niin, että esim. sairaat ja aggressiiviset hiiret käyttäytyisivät toisin kuin Ihmiset, vaan myös, että tietäen, m itä halutaan, tu lo k­ sia voidaan oh je lm o id a Yksi esimerkki: Eri hiirirodut poikkeavat toisistaan suu­ resti suulaklhalkion esiintym isen suh­ teen. Jos sopivana aikana annetaan kortisonia valkeille hiirille, kaikilla poi­ kasilla on suulaklhalkio, m utta jos käy­ tettään ruskeaa, tunnettua hllrikantaan, halkioprosentti on noin 12. Esim erkiksi ihm isille kortisoni ei aiheuta suulakihaltiota.

M itä uutta vaihtoehtoiset tu tkim u s­ m enetelm ät voisivat tuoda? Eläinkokei­ siin on luotettu niin kauan, että muut m enetelm ät kulkevat lapsen kengissä.

On ollu t niin mukavaa luottaa ja m onta pahaa on muka saatu eläinkokeilla kiin ­ ni. On poistettu syklam aatti maailman­ m arkkinoilta kolmen jyrsijän voimalla, ja kun se hiljaa hiipi takaisin, ei ju lk is ­ tettu, m istä ja m illaisella tieteellisyydel­ lä väärä hälytys oli annettu.

Meillä on tänä päivänä käytössä huippuhyvln varustettuja laboratorioita.

Geeneillä tuotetaan insuliinia ja m uita lääkkeitä bakteerivlljelm issä. Lapsia hedelmöitetään ja raskauksia aikaan­ saadaan laboratorioteitse. M itä jos ko­ ko uusi teknologia pantaisiin palvele­ maan kaikkea sitä, m itä eläinkokein nyt tehdään tai ollaan tekevinään?”

Lainaan vielä viim eiset kaksi kappa­ letta tri Karkinen-Jääskeläisen lausun­ nosta: "On aika heittää se ensim mäinen kivi ei vain m oraalisesti, vaan myös tie te e lli­ sesti asennoituen ja heräämällä siitä valheellisesta ja vanhoillisesta ajatte­ lusta, että om atunto on turvassa ja tie ­ de etenee ihm isten hyväksi, kun rottia, hiiriä, kaneja jne. tutkitaan. Väärin!

Vaihtoehtoisilla tutkim usm enetelm illä, solukudosbakteeritasolla on jo joltakin vastauksia julkistettavana.

Selvää on, että vanhat m enetelm ät ovat huonoja. Uusia tarvitaan kipeästi.

Eläinkokeiden aika on ohi. Tarvitaan muuta, parempaa.”

Ed. Z y s k o w l c z (KOK) (vastapuheenvuoro): Herra puhemies! Kun ed.

Ehrnrooth puheenvuorossaan vaati ns. rituaaliteurastuksen kieltäm istä ja mai­ nitsi, että se on barbaarinen teurastus­ tapa, niin haluan tä ltä osin hänen pu­ heenvuoroonsa vastata.

Suomessa ainakin juutalaisen us­ konnon piirissä ja perusteella tätä teurastustapaa käytetään, ja niinpä talous-

to ivo ttiin päästävän siihen, että eläi­ m iin kohdistuva julm uus saataisiin k it­ ketyksi ja että tuskalliset pyydystysmenetelmät kiellettäisiin.

Jotakin hyvää hallituksen esitys si­ sältää, m utta se ei ole mennyt tarpeek­ si pitkälle. Joissakin kohdissa on van­ haa lakia tarpeettom asti pyritty uusi­ maan. Voimassa olevan lain sanamuoto on eräissä pykälissä selvästi parempi.

•

valiokunta, kun eläinsuojelupiirit olivat ongelman nostaneet sieltä esiin ja k riti­ soineet tätä teurastustapaa, kuuli asi­ an tu n tijo ita myös tämän kysymyksen osalta. Tiedän, että talousvaliokunnassa oli juutalaisen seurakunnan edusta­ jien toim esta valiokunnassa luettu täs­ tä asiasta asiantuntijalausunnot, jo ita olivat antaneet eläinlääketieteellinen korkeakoulu ja H elsingin teurastamolaitos. Tältä pohjalta asiantuntijakuulemisen perusteella valiokunnassa käsit­ tääkseni yksim ielisesti päädyttiin sii­ hen käsitykseen, että ei ole mitään pe­ rusteita suhtautua tähän rituaaliteuras­ tukseen kielteisem m in kuin m uihin teurastustapoihin.

Ed. E h r n r o o t h (POP) (vastauspu­ heenvuoro): Herra puhemies! Minä kun­ nioitan lähes kaikissa suhteissa juuta­ laisten tapoja ja olen Israelin ystävä.

M utta se ei m erkitse sitä, että m inun pi­ täisi jäädä sellaiselle keskiaikaiselle ta­ solle eläinsuojelussa, että hyväksyisin sellaisen teurastustavan, jonka esim.

Sveitsin kaltainen sivistysvaltio on hy­ lännyt. Myös Sveitsissä asuu ju u talai­ sia, jotka ovat voineet m ukautua tällai­ seen lakiin, siis lakiin, joka kieltää ritu ­ aaliteurastuksen.

Ed. I k o n e n (KEPU): Herra puhe­ mies! Edustan n iitä harvoja kansane­ dustajia, jo illa on kotona kotieläim iä ja jo tk a todella elävät tästä, saavat to i­ m eentulonsa kotieläinten hoidosta.

Voinen ed. Ehrnroothille sanoa, että kyllä näitä kotieläim iä hoidetaan siellä aivan asiallisesti, sillä heidän leipänsä

14

on todella s iitä kiinni ja eihän sairaana ja huonokuntoisena kannata eläim iä hoitaa, (ed. Ehrnrooth: Entä häkkikana­ lat?)

H allituksen esitys sivuaa myös pitoeläinyksiköitä, etupäässä tarkastusten muodossa. En väitä, etteikö tehostettu valvontatoim inta ole tarpeen silloin, kun toim itaan lain vastaisesti, m utta esim. tuotantoeläim iin kohdistuva te­ hostettu valvonta tuntuu tarpeettom al­ ta.

Valiokunta on tehnyt joitakin m uu­ toksia ja korjauksia ja poistanut yhden mom entin. Poistettu m om entti koskee eläinten luovuttam ista arpajais- ja k il­ pailuvoitoiksi. Mielestäni valiokunta to i­ mi aivan oikein poistam alla kyseessä olevan mom entin. Edellä kerrottu to i­ m inta tapahtuu sellaisten järjestöjen järjestäm inä, joiden jäsenet am m atik­ seen työskentelevät eläinten parissa.

Arvottavaksi tarkoitettu eläin on ho ito­ paikassaan siihen asti, kunnes arvonta on suoritettu, ja jos esim. porsasvoitto osuu kerrostalon asukkaalle, voitto voi­ daan vaihtaa vaikkapa kinkkuihin — näin on käytännössä tehtykin.

Jos kyseessä oleva m om entti olisi jäänyt lakiin, olisi esitystä pitänyt laa­ jentaa kaikkiin lahjoiksi annettaviin eläim iin. Varsinkin näin keväisin kissanja koiranpennut samoin kuin lampaankaritsat ovat hyvin kysyttyjä ja haluttuja tuliaisia värinkin lasten keskuudessa.

Tämähän osoittaa vain m yönteistä suh­ tau tum ista eläim iin.

Elä in su o je lu la in II käsittely 6.6.1985

Ed. A l m g r e n (Krist.): Arvoisa pu­ hemies! Kuuluisan englantilaisen kirjai­ lijan George Orvvellin m ainio romaani "Eläinten vallankum ous" on kirpaiseva kuvaus yhteiskunnasta, ja sen sanoma on po liittin en. Kuvaus on kuitenkin myös eräissä suhteussa kuvaus ihm i­ sen ja eläinten välisestä suhteesta.

Herra Jonesin ja eläinten välinen suhde oli alun perin oike a m utta vääristynei­ den eläm änolosuhteiden vuoksi se oli m uuttunut. Seurauksena oli eläinten ta­ ho lta joukkonousu, vallankumous.

V aliokunta ei ole saattanut eläinsuo-l jelulakia nykyajan vaatim uksia vastaa­ viksi, eläinsuojelualan tod ellisia peri­ aatteita kunnioittavaksi laiksi.

Eduskunnassa hyväksyttiin vuonna 1981 toivomus, jonka o letettiin johtavan todella m erkittäviin parannuksiin eläin­ suojelun hyväksi.Hallituksen esitys to­ d e ttiin jo aikaisemmin tekeleeksi, joka ei ansaitse joka suhteessa hyvää mai­ nesanaa. Valiokunta ei ole pystynyt pa­ rantamaan hallituksen esitystä. Se on valitettavaa.

Edesmennyt kansanedustaja Tellervo K oivisto oli tehnyt aloitteen, jossa täh­ d ä ttiin siihen, että eläim iä ei käytettäisi tiete ellisissä kokeissa, vaan ne korvat­ taisiin m ahdollisim m an tehokkaasti vaihtoehtom enetelm illä.

Aloitteessa p a inotettiin myös sitä, että välttäm ättö­ m issä kokeissa käytettäisiin kehitty­ m ättöm iä e läin lajeja pyrittiin siihen, e t­ tä eläinten oikeudet toteutuisivat ny­ kyistä paremmin. Monissa aloitteissa

#

Ed. E h r n r o o t h (POP): Arvoisa puhemies! Suomenkin eläinsuojelulain tulee vastata korkeita ee ttisiä vaatim uk­ sia. Sitä ei nykyinen vanhentunut laki tee. Sitä ei liioin tee m ielestäni ha llitu k­ sen esitys, koska ha llitu s ei ole pu uttu­ nut nykyisen lain johtavaan periaattee­ seen eli 1 §:n sisältöön.

Siksi tulen ehdottamaan yksityiskoh­ taisessa käsittelyssä, että 1 § hyväksyt­ täisiin näin kuuluvana: "Eläimiä on koh­ deltava hyvin ja suojeltava kivulta, tu s ­ kalta ja m uulta kärsimykseltä, ja niiden tarpeet on otettava huom ioon parhaalla m ahdollisella tavalla."

Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huom iota voimassa olevan lain 2 §:ään, johon hallitus ei ehdota muutosta. Py­ kälän johdosta annetussa eläinsuoje­ luasetuksessa sanotaan, että "hoidos­ sa olevan eläimen säilytyspaikan tulee olla kunkin eläinlajin erityispiirteet huo­ m ioon ottaen riittävän tilava." Tämä on se olennainen asetuksen 2 §:n sisältö, johon m inä tässä kajoan. Kun eläinsuo­ jeluasetus annettiin syyskuussa 1979, sen jälkeen maa- ja m etsätalousm inis­ teriö antoi asetuksen nojalla päätöksen asiasta, ja päätös on selvässä ris tirii­ dassa tämän lainaamani asetuksen kohdan kanssa. Päätöksessä näet sa­ notaan, että häkkikanalassa yhden ka­ nan häkissä tulee olla vähintään 1 000 cm 1 tilaa, joka vastaa A4-kokoista pape­ ria. Tällainen tila ei tietenkään ole sel­ lainen tila, jo ta asetuksessa edellyte­ tään, kun vaaditaan, että kullekin eläin­ lajille on varattava tila a niin paljon, että sitä sen erityispiirteet huom ioon ottaen voidaan sanoa riittäväksi. Tällaisella t i­ lalla ei kana pääse edes kääntymään, ei ainakaan liikkumaan.

Tällaisia puutteita on meidän eläin­ suojelulainsäädännössämme.

Niiden kansalaisten lukumäärä, jo tka vaativat edes ed istyksellistä lainsäädäntöä, kasvaa jatkuvasti, kuten saatoim m e to ­ deta Iltalehden järjestäm ästä ns. kuu­ m asta linjasta. Kuuman linjan jälkeen Iltalehti julkaisi kaksi täyttä sivua kan­ nanottoja, jo tka kaikki poikkeuksetta asettuivat sille kannalle, että meidän eläinsuojelulainsäädäntöäm m e olisi kehitettävä sellaiseksi, e ttä se vastaa näitä keskustelussa jo m onta kertaa m a in ittuja eettisiä vaatimuksia. Kuiten­ kin Iltalehti julkaisi vain neljäsosan niistä puheluista, jotka toim itukseen olivat tulleet. Tämä on asia, joka kiin­ nostaa Suomen kansaa.

Eläinlääkäriliiton julkilausum assa, joka annettiin pu olitoista vuotta sitten, sanotaan, että voimassa oleva eläin­ suojelulaki on vanhentunut. Eläinsuoje­ lulakia uudistettaessa tu lisi kiinnittää huom iota eläimen suojeluun myös teol­ lisessa kotieläintuotannossa e siintyvil­ tä arveluttavilta piirteiltä, kuten ahtau­ delta, terveyttä heikentävältä ruokinnal­ ta ja liikunnan puutteelta. Tämä on var­

sin arvovaltaiselta taholta tu llu t kanna­ notto. Kun tiedämme, että maatalou­ tem me ja kansantaloutemme kärsivät ylituotanno sta ja että esim. meidän kananmunatuotantom m e ylittää roim asti omat tarpeemme, ja tiedämme, että me viennin yhteydessä saamme niin huo­ non hinnan, että täm ä tulee varsin kal­ liiksi toim innaksi, niin kuvittelisin myös maatalouden edustajien yhtyvän sellai­ seen vaatimukseen, joka m erkitsee jo i­ takin tehokkaampia rajoituksia nykyi­ siin rajoituksiin verrattuna tähän ns. te­ olliseen toim intaa, tehokasvatukseen.

Jokainen m eistä tietää, että kananmu­ nien laatu on myös heikentynyt valta­ vasti. Jos me voisim m e parantaa laa­ tua, vähentää tuotantoa, niin varmasti kuluttajat olisivat valm iit ottamaan tä­ män huom ioon hinnoissa, sillä ollaan valm iita maksamaan kyllä kunnon hinta kunnon tuotteesta. Tämä vaatimus ei siis ole mitenkään ristiriidassa maata­ loustuotannon etujen kanssa.

Vielä pu uttuisin eläinkoetoim intaan.

M inusta olisi ehdottom asti saatava ai­ kaan erillinen eläinkoetoim intaa koske­ va laki, jo ta hallitus ei ole vielä antanut ja jo ta eduskunnan tu lisi hallitukselta edellyttää. O lisi tuntuvasti rajoitettava eläinkokeita ja niitä ei missään tapauk­ sessa saisi sallia niin kuin nyt laajam it­ taisesti tapahtuu vanhan tavan mu­ kaan. N iistä on tu llu t enemmän tai vä­ hemmän autom aattisesti suoritettavia kokeita, joiden tarpeellisuutta ei lähes­ kään riittävästi h a rkita Lupamenettely on säädettävä erittäin tiukaksi, ja sen koe-eläinlautakunnan, joka tu lisi aset­ taa, tu lisi koostua ei ainoastaan m utta myös eläinsuojelualalla toim ivien jär­ jestöjen edustajista viranomaisten ja tieteen edustajien ohella. Lisäksi tulisi ehdottom asti asettaa eettiset to im i­ kunnat jokaiseen yliopistoon, korkea­ kouluun tai muuhun laitokseen, jossa suoritetaan eläinkokeita.

Ed. R e h n (RKP): Arvoisa puhemies!

Talousvaliokunta on käsitellessään eläinsuojelulain uudistusta varmaankin vilpittöm ästi pyrkinyt parantamaan sen henkeä. Tämä on selvästi luettavissa valiokunnan m ietinnöstä. Kuitenkaan m ietintöön kirjatut ajatukset eivät vält­ täm ättä korvaa lain puutteellisuuksia,

jo ita valitettavasti vielä on huom attavis­ sa määrin. Suurin puute on lu o n nolli­ sesti, ettei koe-eläintoim intaa säännel­ lä laissa, vaan sen kaikki tarkemmat määräykset tulevat olemaan asetusta­ solla.

Varsinkin koe-eläintoiminnan pääperiaatteet — ettei kokeita saisi suorittaa silloin, kun ne hyvin voidaan korvata m uilla tie te e llisillä tutkim usm e­ netelm illä ja ettei eläim ille saa aiheut­ taa kärsim yksiä kokeiden yhteydessä — ja eettisten lautakuntien pakollisuus kokeiden tärkeyden arvioisina olisi tu l­ lut kirjata itse lakiin. Koska näin ei ta­ pahtunut, onkin äärettömän tärkeätä, että hallitus pikaisesti ryhtyy oman koe-eläintoim intaa säätelevän lain ai­ kaansaamiseksi.

Pykäläkohtaisia toivom uksia luon­ nollisesti myös löytyy. Mainitsen niistä vain, että sirkuseläim et sallitaan jatko s­ sakin. Eläinlääkäreiden läsnäolo eläinkilpailuissa ja m aatalousnäyttelyissä ei enää ole välttämätön, vaan tästä pakos­ ta voidaan päästä luvalla. Eläinarpajaisvoitot sallitaan hallituksen esityksen mukaan vastaisuudessakin. Nämä ovat m elkoisia puutteita, ja vaikka näitä ta­ pauksia ei ehkä ole paljon, niin puut­ teellisuudet ovat todellisia.

Fru talm an! Det är beklagligt att djurskyddet hör tili de frägor som anses va­ ra andrahandsfrägor, som endast sköts av en liten skara knäppa männsikor. Sä tycker man. Man hänvisar tili att det alltid finn s viktigare saker att syssla med, och det finns det förvisso, vilket betyder att djurskyddet engligt detta aldrig kan förbättras.

I olika sammanhang fram häller vi gärna betydelsen av nordiskt samarbete i enlighet med nordisk lagstiftning.

Varför är man dä inte färdig att lyfta upp värt djurskydd ens tili den nordiska nivän? Ett m inim ikrav är i varje fall att försöksdjursverksam heten med det snaraste fär detta upplyft och kom m er ut frän djurskyddslagstiftningen tili en egen lag med helt klara stadganden.

E lä in su o je lu la in II käsittely jä lk im m ä ine n o s a 11.6.1985

Ed. N y b y (SDP): Fru talm an! Förslaget tili ny djurskyddslag har i offentlig-

15

heten u tsa tts för ä tskillig k ritik speciellt av djurskyddsorganisationerna. Det förefaller som om kritiken mycket längt skulle vara berättigad.

Ekonom iutskottet har gjort flera preciseringar i s itt betänkande och nägra är klara förbättringar av regeringens förslag. Jag tänker pä speciellt pä att djurförsök som gär ut pä att testa kosm etiska preparat förbjuds.

Tyvärr har utsko ttet ocksä gjort sig skyldigt tili en uppenbar lapsus. Pä sldan 3 i betänkandet säger man nämligen sä här: "Dä staten stöder betenskapling verksamhet bör den beakta m öjligheterna att främja alternativ forskning.” Lapsusen vestär i att staten redan nu ekonom lskt främ jar alternativ forskning. Vid behandlingen av ärets statsbudget godkändes en socialdem okratisk finansm otion om 50 000 mk som innebar att medel beviljas ifall man övergär frän djurförsök tili alternativa forskningsm etoder. Summan är natu rlig tv is blygsam men i sig prin cipiellt viktig och förhoppningsvis kom mer nasta ärs budget att innehälla en större summa.

Varje är dö r om kring 400 000 försöksdjur i 140 finländska laboratorier.

Förm odligen är en del av försöken nödvändiga för att främ ja bäde människors och djurs hälsa. Men man blir nog betänksam dä en sädan auktoritet som doktor M arketta Karkinen-Jääskeläinen fastslär att djurförsökens tid nu är förbi och att vi nu behöver nägot annat och bättre. E nligt henne är djurförsöken op älitliga och hon anser att resultaten inte kan tilläm pas pä människor. Det klassiska exem plet some stöder hennes tes är de uppmärksammade thalidomidbarnen. Dp thalidom id testades pä djur visade proven grönt ljus, men dä medlet användes pä m änniskör föddes gravt handikappade barn. Man har lita t sä länge tili djurförsök att andra m etoder ännu gär i barnskorna. I dag har vi välutrustade laboratorier där en stor del av försöken kunde utföras med alternativa forskingsm etoder, men det är m ö jlig t att det skulle bli nägot dyrare än att forska pä djur. Ocksä I djurskyddsfrägor är det tyvärr oftas sä att pengarna har det sista ordet.

Talousvaliokunta on tehnyt useita tarkennuksia m ietintöönsä, jo is ta m uu­ tam at ovat selviä parannuksia ha llitu k­ sen esitykseen. Ajattelen nyt lähinnä eläinkokeiden kieltäm istä kosm eettisia aineita tutkittaessa. Valitettavasti valio­ kuntakin on syyllistynyt ilmeiseen köm ­ mähdykseen. M ietinnön sivulla 3 sano­ taan nim ittäin näin: "Valtion tukee tie ­ teellisen toim innan tukem isessa ottaa huom ioon m ahdollisuudet edistää vaihtoehtotutkim uksen käyttöä." Kömmäh­ dys piilee siinä, että valtio jo nyt tulee

Ed. A r r a n z (SMP): Arvoisa puhe­ mies! Esillä on eläinsuojelulaki, joka on puhuttanut ihm isiä pitkään ja hartaasti niin lehdistössä, kentällä kuin täällä eduskunnassa.

Kun eläinsuojelulaki säädettiin vuon­ na 1971, se hyvin selkeästi totesi esim. eläimen lopettam isen kohdalta seuraavaa: "Eläimen lopettam inen on suo ritet­

Ed. K ä r h ä (KOK): Arvoisa puhe­ mies! On todettava, että talousvalio­ kunta on yrittänyt perehtyä perusteelli­ sesti eläinsuojelulakiin, ja todella on o l­ lu t siihen syytä, koska tämä laki on yli kymmenen vuotta o llu t Suomessa voi­ massa. Näiden vuosien aikana eläin­ suojeluun on tu llu t uusia näkökohtia kautta koko Euroopan. Joka puolella Länsi-Eurooppaa ovat eläinuojelulait käyneet läpi uudistuksen taikka niihin ollaan tekemässä uu d istu ksia Muun muassa R uotsissa teh tiin vuonna 1979 eläinsuojelulakiin perusteellinen re­ m ontti, sam oin vuonna 1982 ja nyt on edelleen Ruotsissa parhaillaan vireillä uusia parannusesityksiä heidän lakiin­ sa.

On tod etta va että m uissa maissa eläinsuojelulait on saatu pidemmälle, kun verrataan sitä k oh telua jonka osak­ si eläim et joutuvat. Suomi on kulkenut jäljessä ja valitettavasti kulkee tämän uuden esityksenkin tu ltu a hyväksytyk­ si. S illä talousvaliokunnalta on sitte n ­ kin pu uttunut se lopullinen rohkeus, jonka avulla se o lisi pystynyt m uutta­ maan lain edes kohtuulliseksi.

Mikäli laki tulee hyväksytyksi valio­ kunnan esittäm ässä m uodossa meillä edelleen sisällytetään siihen kivun tuottam inen. Tämän vuoksi tulen e sit­ tämään lakiesityksen yksityiskohtai­ sessa käsittelyssä, että sen 2 §:n 1 mo-

pika pikaa tänne eduskuntaan siinä muodossa, että siitä olisi jotain hyötyä.

Näen valiokunnan työskentelyn o l­ leen todella hyvä. Käsitän erinomaisen hyvin, kuinka kovia paineita siellä on o l­ lu t tämän lain vesittäm isen puolesta, ja olen iloinen siitä, että lakiin on saatu joitakin parannuksia, m utta täytyy sa­ noa, että on todella tragikoom illista, et­ tä po liittise na päätöksenä poistetaan tämä arpajaisjuttu. Se on aivan usko­ m atonta nykyaikana, mehän elämme nyt vuotta 1985, emme enää mitään 1920- tai 1930-lukua.

Olen siitä huolim atta, että ha llitu s­ puolueet pitävät nyt yhtä niin kuin aina ja kaikki m uutosesityksen valuvat hiek­ kaan, esittäm ässä m uutosta 15 §:ään siten, että tämä karmea sana "tarpee­ ton" poistettaisiin sieltä tekstistä. A i­ van kuten jossain aikaisem m issa pu­ heenvuoroissa on todettu, niin kun il­ meisessä kiduttam isen tarkoituksessa kidutetaan, niin kuinka voi siinä olla jo ­ tain tarpeellista kipua.

Gunn

tava m ahdollisim m an nopeasti ja kivut­ tom asti." Ikävä kyllä meidän viranomai­ semme eivät noudata näitä ohjeita, vaan todella rääkkäävät eläim iä niitä lo­ pettaessaan. Arvoisa sisäm inisteri! Toi­ voisin, että Teidän alaisessanne laitok­ sessa kiinnite ttäisiin ohjeisiin huom io­ ta.

Tapahtuma, jossa olin itse paikalla kolme vuotta sitten, sattui Mäntsälässä keskellä kaupunkia, jossa virkavalta tuli paikalle lopettaakseen kolme v illik is ­ saa. Se, että näin tapahtuu, on luonnol­ lista, m utta kuinka se lopetus tapahtui!

Kanahäkkiin, m uutam alla laudalla ja ka­ naverkolla kyhättyyn häkkiin, p iste ttiin kissat, siihen pressu päälle ja pressun alta pakoputki häkkiin. Pressu ei yletty­ nyt laatikon ympäri maahan saakka, se ei "peittänyt häkkiä. Autoa pidettiin käynnissä tunnin ajan, eivätkä kolme kissaa tänä aikana kuolleet. Eläinsuoje­ luasetuksessa 6 §:ssä todetaan, että kaasun pitää olla nopeasti tappavaa.

Tunnin kidutus pakokaasulla on huo­ mattavan pitkä aika. Tämä on selvä esi­ merkki siitä, kuinka laki ja asetus hy­ vässä uskossa säädetään, laki täällä ja asetukset hallituksessa, ja kuinka kui­ tenkin käytäntö on täysin erilaista.

30-luvulla on jo m uissa Pohjoismaissa, siis Norjassa ja Ruotsissa, kielletty us­ kon nollisista syistä johtuva rituaaliteu­ rastus ja ainoastaan m eillä Suomessa se on luvallista. Onko m eillä Suomessa syytä jatkaa tätä teurastusta? Itse en hyväksy ja katsoisin, että m eilläkin la­ kiin tu lis i kirjoitta a suoraan eikä ai­ noastaan toivoa ja olettaa, että asetus m u utettaisiin lain hengen mukaiseksi.

Olen tehnyt esityksen, joka on jaettu täällä pöydälle, m utta en tule tekemään tätä ehdotusta, koska m eillä on niin vahva konsensus ja koska täm än tyyp­ pisen teurastuksen periaatteellinen kanta on jo hallituskysymys.

Kuva: Brian

vaihtoehtoista tutkim ustoim intaa.

Tulo- ja m enoarvioesityksen yhtey­ dessä hyväksyttiin sosialidem okraat­ tien 50 000 markan raha-asia-aloite, jo ­ ka m erkitsi, että varoja myönnetään, m i­ käli siirrytään eläinkokeista vaihtoeh­ toisiin tutkim usm enetelm iin. Summa on tietenkin vähäinen, m utta sinänsä periaatteellisesti tärkeä, ja toivottavasti ensi vuoden bu djettiin saadaan suu­ rempi summa.

Vaikka valiokunta on tehnyt tie ttyjä parannuksia hallituksen esitykseen, koen henkilökohtaisesti suurena puut­ teena sen, että valiokunta avoimesti an­ taa hallitukselle valmiudet ottaa vas­ tuun eläinkokeista. Lain 9 §:ssä sano­ taan, että eläinkokeista on säädettävä asetuksella. Valiokunta ei kuitenkaan ole vaatinut ha llitu kselta asetusluon­ nosta. Mielestäni eläinkokeista olisi säädettävä lailla, kuten useim issa muissa sivistysmaissa.

Talousvaliokunta vaati useita vuosia sitten, e ttä hallitus antaisi sellaisen lain. Nykyinen talousvaliokunta toden­ näköisesti luottaa enemmän ha llitu k­ seen.

Trots att utsko ttet har gjort vissa för­ bättringar av regeringens förslag upplever jar personligen det som en stor brist att utsko ttet ger regeringen fullm akter in blanco att ansvara fö r djurför­ söken I § 9 sägs att djurförsök skall regleras genom förordning och u tsko t­ tet har värit vänligt nog att inte avkräva regeringen utkastet tili förordning. Per­ sonligen anser jar att djurförsök borde regleras genom som i de flesta andra civilserade länder. E konom iutskottet krävde i 1981 ärs riksdas att regeringen skulle avge att sädant lagförslag. Da­ gens ekonom iutskott är tydligen berett att ge regeringen större fullmakter.

I lagen borde stadgas att djurförsök fär utföras endast i sädana medicinska undersökningar som kan gagna m änni­ skors och djurs hälsa. Ett djurförsök borde in fä utföras om det kan ersättas med alternativa m etoder eller om det bevisligen blivit utfört tidigare. Och slutligen borde lagen utgä ¡frän att d jur­ försök i princip borde utföras under narkos och att försöksdjuret avlivas innan narkosen upphört.

Min strävan har värit att regeringspartiernas riksdagsgrupper kunde enas om en kläm som skulle älägga rege­ ringen att avge ett lagförslag om djur­ försök. Just nu ser det inte speciellt ho ppfu llt ut men jag hoppas att det än­ nu skall vara m öjligt. Även om en lag som reglerar djurförsök inte tili s itt innehäll skulle avvika frän den förordning som regeringen uppgör skulle den vara p rin cip ie llt viktig. Det är riksdagen som är det högsta beslutande organet i landet, inte regeringen. Vi skall inte odla tesen om att riksdagen är en gummistämpel, ifall riksdagen inte tar den beslutanderätt som den enkelt kan ta.

Ed. K o m s i (Vihreät) (vastauspu­ heenvuoro): Olen aivan samaa m ieltä ed. Kulhian kanssa, m utta valitettavasti voin kuvitella, ettei tuo äsken m ainittu kohta hallituksen esityksessä ole köm ­ mähdys, sillä saatetaanhan tehdä stressitutkim uksia eläim illä. Halutaan ko­ keilla, m itä ne sietävät Olen aivan sa­ maa m ielstä ed. Liisa Kulhian kanssa siitä, että sellaista ei pidä sallia.

#

m entti m uutettaisiin. Tulen esittämään siinä, että eläim iä ei saa pitää eikä kas­ vattaa sellaisissa olo su h te issa jotka ovat haitallisia niiden terveydelle ja es­ tävät n iitä liikkum asta. N iin ikään kivun ja tuskan tuottam inen eläim ille ehdote­ taan kiellettäväksi, asia, joka on mones­ sa länsim aassa jo hyväksytty tai parhaillaan hyväksymisen alaisena. Niin ikään esitän, että eläinten säilyttäm i­ nen ja sitom inen kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty, samoin koti-, tarhaja muun hoidossa olevan eläimen jä ttä ­ minen vaille tarpeellista hoitoa, ravin­ toa, juom aa ja lepoa sekä eläinten liia l­ linen rasittam inen ja kohtuttom an an­ kara kurissa pitäminen. Niin ikään tulen esittämään 2 §:ssä uuden virkkeen, jos­ sa estetään kivun ja tuskan tuo ttam i­ nen silloin, kun on kysymys uskonnol­ listen syiden edellyttäm ästä teurastustavasta.

Ed. K u I h i a: Arvoisa puhemies! Tämä-uusi "uudistettu ja korjattu" laki on pääosin kosm etiikkaa. Kaikkein suu­ rim m at ongelm at jäävät edelleen hoita­ matta.

Meidän pöydillemme on nyt jaettu useita m uutosesityksiä, jo ista mikään ei luultavasti tule menemään läpi. Tämä m erkitsee sitä, että taistelu eläinten puolesta ja niiden kärsim ysten lopetta­

m iseksi tulee jatkumaan. Itse henkilö­ kohtaisesti ymmärrän, että ainoastaan kansanjoukkojen nouseminen ja tie ­ dostam inen tässä asiassa voi auttaa.

Tarpeeksi kova painostus kansanedustajalaitosta kohtaan on ainoa, joka saa aikaan sen, että po liittise sti joka suun­ nalta ollaan valm iit hyväksymään tod el­ la m erkittävät m uutokset tähän lainsää­ däntöön.

Olen itse henkilökohtaisesti suun­ nattoman pettynyt siihen, että vasem­ m istopuolueet, jo tka norm aalisti hoita­ vat ihmisen asiaa, pienen ihm isen asi­ aa, eivät pysty näkemään sitä tilann et­ ta, joka on ihm isten arm oilla olevien eläinten kohdalla.

Minä näen tämän moraalisena kysy­ myksenä ja asennekysymyksenä ja si­ vistyskysymyksenä. Minä en voi käsit­ tää, että Suomen kansa voi laskea it­ sensä sivistyskansojen joukkoon niin kauan kuin se hyväksyy esim erkiksi koe-eläintoiminnan siinä laajuudessa kuin m itä se tällä hetkellä maassamme on. Nyt tällä lakiesityksellä on pyritty saamaan rajoituksia siihen, m utta aina­ kin asiantuntijat sanovat, että rajoitus­ ten valvominen ja myös rajoitus on enemmänkin teoreettinen. Käytännös­ sä eläinkokeet jatkuvat suurin piirtein entisellään, ja tärkeintä nyt olisikin, e t­ tä tämä koe-eläinlakiesitys saataisiin

Ed. A s t a l a (SKDL): Arvoisa puhe­ mies! Eläinsuojelulain m uuttam inen nyt esitetyllä tavalla ei tyydytä eläin­ suojelusta kiinnostuneita, kuten ei myöskään eläinsuojelujärjestöjä ja -liik­ keitä. Tämän lain käsittelyn aikana on täällä puheenvuoroissa esitetty niitä kohtia, jo tka edellyttäisivät muutosta.

Olen itse yrittänyt tehdä kyseisten eläinsuojelupiirien käsitysten mukai­ sen muutosehdotuksen lain 11 §:ään, jossa olen todennut, että "eläinsuoje­ lun ylin johto ja valvonta kuuluu ympä­ ristöm inisteriölle.

Y m päristöm iniste­ riön apuna eläinsuojeluasioiden käsit­ telyssä on eläinsuojeluneuvottelukunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään asetuksella.”

M inulle on tänään eduskunnan virka­ miesjohdon taholta kuitenkin ilm o ite t­ tu, että kyseistä ehdotusta ei laajaalaisuudensa vuoksi ole lakiteknisesti m ahdollista tehdä, joten minun on siis s iitä luopuminen. Ei kuitenkaan halli­ tuksen konsensuksen vaatimuksesta.

Tulen sen sijaan lain kolmannen käsit­ telyn aikana esittämään seuraavan si­ sältöisen perustelulausuman: "Hyväk­ syessään lakiehdotuksen eduskunta edellyttää, että ha llitu s selvittää eläinsuojeluasioiden hallinnon tarkoituk­ senmukaisuuden ja eläinsuojelun ylim ­ män johdon ja valvonnan siirtäm isen ym päristöm inisteriölle. Tällöin ym päris­ töm inisteriön apuna eläinsuojeluasioi­ den käsittelyssä tulee olla eläinsuojelulautakunta.”

Ed. J. M i k k o l a (SDP) (vastauspu­ heenvuoro): Rouva puhemies! Olen kä­ sittänyt niin, että ed. Astala olisi halun­ nut sitä m uutosta 11 §:n 1 m om enttiin, että eläinsuojelun ylin jo h to ja valvonta kuuluisi ym päristöm inisteriöön lähinnä

koituksenm ukaisesti näitä tehtäviään.

Sillehän kuuluu eläinsuojelun ylin johto ja valvonta. M utta ongelmathan on juuri havaittu suuriksi. Ne edellyttävät kor­ jausta, ja siksi tähän asiaan juuri tarvi­ taan m uutosta. Minä en valitettavasti myöskään voi luottaa maa- ja metsäta­ lousm inisteriön alttiuteen tässä asias­ sa.

sen takia, että maa- ja m etsätalousm i­ nisteriö katso ttaisiin jääviksi täm m öis­ tä valvontaa tekemään. Käsitykseni on kuitenkin käytännössä toisenlainen. On nim ittäin niin, että suurim m at eläinsuo­ jelu llis e t ongelm at käsitykseni mukaan ovat edelleen nimenomaan tuotantoe­ läim ien puolella, ja tässä työssä nim e­ nomaan eläinlääkärien osuus on ratkai­ seva. Käsitykseni on, että tämä systee­ mi edellyttää nimenomaan, että ylin jo h to ja valvonta on maa- ja m etsäta­ lousm inisteriössä, ja nimenomaan eläinlääkärien to im in ta e läin suojelu lli­ sissa tehtävissä on tuotantoeläim ien kohdalla ensisijaisen tärkeää. Jos ylin jo h to s ijo ite tta is iin ym päristöm inisteri­ öön, niin jos sinne tu lis i yksi virkamies, hän ei voisi tätä yleistä valvontatehtä­ vää suorittaa. Jos jo h to ja valvonta s iir­ retään ym päristöm inisteriöön, niin on palkattava aika suuri määrä e rilaisia vir­ kam iehiä yksinom aan e läin suojelu lli­ sen työn tekem istä varten.

Ed. H. K e m p p a i n e n (KEPU) (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhe­ mies! Ed M ikkolalle toteaisin, että s iltä osin yhdyn hänen perusteluihinsa, että uuden organisaation luom inen ym pä­ ristöm inisteriöön on tarpeeton ja var­ masti kustannuksia lisäävä, jos halu­ taan eläinsuojelua tehostaa.

M utta s iltä osin en kyllä voi yhtyä ed.

Mikkolan kannanottoon, että eläinsuo­ jelun suurim m at ongelm at olisivat tu o ­ tantopuolella ja m aataloustuotannos­ sa. Kyllä siellä puolen, missä eläinten kanssa on aina oltu tekem isissä ja jo s ­ sa m yönteisellä tavalla hyöty eläim istä otetaan, myös ymmärretään, että eläi­ miä on kohdeltava hyvin, ja näin myös pääsääntöisesti tehdään.

Ed. E h r n r o o t h (POP) (vastauspu­ heenvuoro): Rouva puhemies! Minä taas yhdyn siihen ed. Mikkolan puheen­ vuoron osaan, jossa hän totesi, että o n­ gelm at ovat todella tehokasvatuspuolella. En taas yhdy siihen, m itä ed. M ik­ kola puhui ym päristöm inisteriön osas­ ta tässä asiassa. Totta kai tehokas eläinsuojelu ja eläinsuojelulain valvon­ ta edellyttävät uusia virkoja, m utta eläinsuojelu on kyllä niin halpaa to im in ­ taa Suomen valtiolle ja veronmaksajille, että jos me jonkin verran maksamme siitä, että saamme uudenaikaisen, edis­ tyksellisen lain tällä alalla, niin kukaan ei varmaankaan vastusta sitä. Kun maaja m etsätalousm inisteriö pannaan val­ vomaan eläinsuojeluasiaa, olem me to ­ dellakin panneet pukin kaalimaan varti­ jaksi.

Ed. A s t a l a (SKDL) (vastauspu­ heenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. M ik­ kolalle toteaisin, että maa- ja metsäta­ lousm inisteriöhän ei nykyään hoida tar­

Ed. J. M i k k o I a (SDP) (vastauspu­ heenvuoro): Arvoisa puhemies! Pyysin vastauspuheenvuoron ed. Kemppaisen puheenvuoroon. Hän ei ole tutustun ut lainkaan rikostilastoihin, minkälaisia eläinsuojelurikoksia ja -rikkom uksia tä l­ lä hetkellä tapahtuu. Valtaosa niistä on nimenomaan tuotantoeläim ien kohdal­ la. M uut ovat hyvin pieninä vähemmis­ tönä.

Ed. A I h o (SDP): Arvoisa puhemies!

M inusta on aivan avoimesti m yönnettä­ vä, ettei hallituksen tekemä ehdotus eläinsuojelulain m uuttam isesta ole vie­ lä sellainen kokonaisvaltainen eläin­ suojelulaki, jo ta tässä eduskunnan useissa eri toivom usaloitteissa on to i­ vottu, eikä se ilm aisultaan vastaa kan­ sainvälisiäkään eläinsuojelullisia tavoit­ teita, ei ainakaan siinä mielessä, että se ei m yönteisellä tavalla puutu eläinten suojelemiseen.

M utta kyllä minun m ielestäni on myös sanottava, että eräät esitykset ja ongelmat, jotka on nostettu esille tääl­ läkin keskustelussa, ovat sellaisia, jo ita ei Suomessa oikeastaan kovinkaan pal­ jon ole nähtävillä.

Meillä maatalousvaltaisena maana — vaikkakin sen osuus on tie tysti koko ajan vähentynyt — edelleenkin suurin osa rikkom uksista tapahtuu m aatalou­ dessa. Sen vuoksi m inusta onkin aika marginaalista puhua täällä rituaaliteu­ rastuksesta.

M inusta vaikeudet talousvaliokunnassa eläinsuojelulakia käsiteltäessä ovat olleet juuri sellaisia kuin ed. Halonenkin sanoi eli että on kyseessä osaesityksiä ja näin ollen ei ole voitu pu ut­ tua kaikkiin niihin asioihin, jo ih in kui­ tenkin edustajatoverit olisivat halun­ neet valiokunnan puuttuvan. Sen lisäk­ si varm astikin valiokunnan ongelmana on ollu t se, että paineet ovat olleet hy­ vin suuret eri tahoilta, ja koska tuo maatalous on niin merkittävä, niin tästä sitten myös selittyvät hyvin p itkä lti ne m uotoilut, jo tka valiokunta on om aksu­ nut mietinnössään.

Koe-eläintoim innasta haluaisin vielä sanoa lyhyesti jotain, koska siitä m ie­ lestäni on esitetty hiukan vääriä tietoja.

Suom essa ei tehdä sellaisia eläinkokei­ ta, jo is ta kuvallisella ja materiaalisella inform aatiolla on meitä valm isteltu. Va­ liokunta on painottanut vaihtoehtotutkimusta. Se on sanonut mietinnössään, että koe-eläintoim intaa varten pitää hankkia eläim iä ja että sen pitää o lla lu ­ vanvaraista selkärankaisilla, tulee pe­ rustaa eettiset toim ikunnat, ja se tu o ­ m itsee myös yksinom aan kauneuden­ hoitoon liittyvät asiat.

Ed. H. K e m p p a i n e n (KEPU): Va­ liokunta on käynyt tutustum assa koeeläinlaitoksiin ja o n myös kuu llu t asian­ tun tijoita. Ei tässä suhteessa isom pia ongelm ia pitäisi olla, eikä sellaista käsi­ tystä syntynyt.

Koe-eläintoim inta ei ole myöskään mikään itsetarkoitus, vaan se m uodos­ taa yhden osan esim. lääketieteellises­ sä tutkim usprosessissa, joka tähtää s ii­ hen. että m eillä ihm isillä olisi turvallisia lääkevalmisteita ja myös m uita hyötyaineita m uussa kuin lääketieteellisessä käytössä.

Sitä tosiasiaa ei voida kieltää, että eläinkokeilla on etunsa, eikä toisaalta eläinkokeiden välttäm ättöm yyttä poista se, että eläinkokeissa olisi tapahtunut epäonnistum isia jossakin talidom iditai syklam aattikysym yksissä. Joka ta­ pauksessa eläin m u istuttaa ihm istä suuremm assa määrin kuin mikään bio­ loginen soluviljelm ä tai kloonattu yksi solu, kun ei saada lainkaan selvää tu ­ losta. Vasta näiden kokeiden jälkeen m äillä on eettiset m ahdollisuudet ja o i­ keudet siirtyä ihm iskokeisiin.

Ed. P i e t i k ä i n e n (KOK) (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. H. Kemppaiselle toteaisin, että hän jo kahdessa puheenvuorossa on närkäs­ tyneenä ja hiukan tuohtuneena toden­ nut, että kokoom us ja ed. Kärhä esityk­ sellään ovat vaikeuttam assa maataloussa ja sen hyväksikäyttöä.

Ed. Kärhän ehdotuksessa todetaan, että eläim iä ei saa pitää eikä kasvattaa sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat hai­ ta llisia niiden terveydelle tai estävät n ii­ tä liikkum asta. Kivun ja tuskan tu o tta ­ minen eläim ille on kielletty. Niin ikään on kielletty eläimen säilyttäm inen ja s i­ tom inen kärsim ystä tuottavalla tavalla sekä koti- ja tarha- ja muun hoidossa olevan eläimen jättäm inen vaille tar­ peellista hoitoa, ravintoa, juom aa ja le­ poa sekä sen liiallinen rasittam inen ja kohtuuttom an ankara kurissa pitäm i­ nen. Jos ed. Kemppainen kokee tämän järkevän maatalouden vaikeuttam isena ja rajoittamisena, niin tämä kyllä kuvas­ taa kepun näkemystä ja asettaa hiukan om ituiseen valoon nämä Kemppaisen m ielipiteet.

Kokoomuksen näkemyksen mukaan maatalouden järkeistäm inen ja toisaal­ ta eläinten inhim illinen ja kohtuullinen käsittely eivät suinkaan ole ristiriid as­ sa. Lisäksi useat tutkim ustulo kset ovat osoittaneet, että hiukan inhim illisem m ällä eläinten hoidolla saadaan sekä m äärällisesti että laadullisesti parem­ pia tuloksia. Ehkä Kemppainenkin voisi ottaa niistä op p ia Ed. K u I h i a (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. H. Kemppainen to d isti vakuuttavasti koe-eläintoiminnan puolesta. Haluaisin m u istuttaa hä­ nen m ieleensä erään tapauksen, joka sattui m uutam a vuosi sitten. Lehdet o t­ sikoivat s iiltä aika näkyvästi, kun eräs tunnettu lääkärismies murskasi terveit­ ten koirien sääriluita voidakseen tutkia, kuinka n iitä parannetaan. Kyllä minä luulen, että niitä koirien sääriluita tai m itä m uita lu ita tahansa katkeilee aivan tarpeeksi, niin ettei niitä nyt tarkoituk­ sella tarvitse murskata. Tämä herätti suunnatonta närkästystä ja on kyllä var­ sinkin ihm eteltävä toimenpide.

Ed. H. K e m p p a i n e n (KEPU) (vastauspuheenvuoro): M itä tuohon ed.

Kulhian esim erkkiin tulee, niin olen var­ ma, että nämä eläim et ovat olleet nuku­

-VIIMEISEN KERRAN : MIKÄ tettuja, silloin kun tämä on tehty, ja eläin ei ole tällaisessa tilanteessa tun­ tenut mitään kipua. Laitoksissa on eet­ tiset toim ikunnat, jo tka katsovat koejär­ jeste lyt etukäteen ja katsovat myös, e t­ tä eläinsuojeluperiaatteita ei tässä koeeläintoim innassa tu lla rikkomaan.

•

Ed. R e h n (RKP) (vastauspuheen­ vuoro): Arvoisa puhemies! Nim eno­ maan niissä kokeissa, jo ih in ed. Kulhia viittasi, ei käytetty nukutusta. Tämä oli sillo in hyvin voimakkaasti esillä lehdis­ tössä.

Asianomainen eläinlääkäri myönsi itse, että näiden kokeiden läpi­ viem iseksi oli välttämätöntä, etteivät eläim et olleet nukutettuja. Tämä on kyl­ lä aika ikävä esim erkki siitä, kuinka ko­ keita voidaan todellakin tehdä.

Vielä ed. H. Kemppaisen ensim m äi­ sen puheenvuoron johdosta haluaisin todeta, että on ehkä jonkin verran naii­ via sanoa, että käydessänne tu tu s tu ­ massa koe-eläintoimintaan saitte hyvän kuvan tästä asiasta, m utta kun on val­ m isteltu matka, niin ehkä ei voida lu o t­ taa siihen, että saadaan täydellisen o i­

MEITÄ

kea kuva kaikesta koe-eläintoim innas­ ta.

Ed. P o h j o I a (KOK): Asia, joka k iin ­ nitti huom iotani, tu li oman ryhmän ta­ holta, kun todettiin, että kun eläim istä puhutaan, pitäisi olla suojelun periaate.

Kyllä asianlaita on tämän päivän maail­ massa ja tulevassakin maailmassa niin, että eläim iä käytetään hyödyksi. Ihm i­ nen käyttää luontoa hyödykseen, jo tta ihminen voisi elää täällä, esim erkiksi syödä. Minä olen tänään viim eksi syö­ nyt porsaanleikkeen, ja sitä porsasta varmasti on käytetty hyväksi, ja se on ote ttu sitä varten, että s iitä tehdään lei­ ke aikanaan, eikä suinkaan sitä varten, että sitä suojeltaisiin. — Se oli hyvällä om allatunnolla syöty ja kohtalaisen hy­ vä leikekin.

Ed. J o u p p i I a (KOK): Arvoisa pu­ hemies! Täällä on tuotu useissakin pu­ heenvuoroissa esille käsite "turha eläinkoe” . Minä olen lääkäri ja edustan lääketieteen alaa, jo lla näitä koe-eläinkokeita tehdään. En ole ainakaan Suo­

messa hyväksymässä täm m öistä pu­ hetta, että m eillä tehtäisiin turhia eläin­ kokeita. Jos voisin saada teidät käsittä­ mään ensim mäkin sen, kuinka kalliita nämä koe-eläimet ja koko tämä prose­ duuri on koe-eläintoim intaa harrastaval­ le tutkijalle, tiedemiehelle, ja kuinka työlästä täm ä on, niin varmasti ymm är­ tä isitte silloin, että turhia eläinkokeita tässä maassa ei tehdä.

Ed. K ä r h ä (KOK) (vastauspuheen­ vuoro): Rouva puhemies! Nämä vastak­ kaiset puheenvuorot osoittavat sen, e t­ tä m eillä kansanedustajillakaan ei ole tietoa, tehdäänkö Suomessa ja kuinka paljon tarpeettom ia ja hyödyttöm iä eläinkokeita. Joka tapauksessa meillä tehdään 500 000 koetta vuosittain ja osassa niistä kokeillaan stressiä ja eläinten sietokykyä, unen tarvetta jne.

Tuntuu hyvin vaikealta uskoa, että kaik­ ki kokeet olisivat tarpeellisia, myös ne, jo issa kauneudenhoitoaineita testa­ taan.

Tämä keskustelu on osoittanut, että m eillä todella tarvitaan jotakin, ja se on ilm eisesti koe-eläinlaki.

LUE MITEN KANSANEDUSTAJAT ÄÄNESTIVÄT ELÄINSUOJELULAISTA E läinsuojelulain pykäläkohtaisessa käsittelyssä siihen teh tiin kuusi paran­ nusesitystä, jo ista yksikään ei mennyt läpi. Julkaisem m e tässä tehdyt uudis­ tusesitykset ja niiden puolesta äänes­ täneiden kansanedustajien nimet.

M uut kansanedustajat jo ko eivät kan­ nattaneet tehtyjä uudistusesityksiä tai sitten he olivat poissa.

Ed. E h r n r o o t h : Arvoisa puhe­ mies! Ehdotan, että 1 §:n 1 m om entti

kuuluisi seuraavasti: "Eläimiä on koh­ deltava hyvin ja suojeltava kivulta, tu s­ kalta ja m uulta kärsim ykseltä ja niiden tarpeet on otettava huom ioon parhaalla m ahdollisella tavalla.”

Esityksen puolesta äänestivät 26: Almgren, Alppi, Astala, Ehrnrooth, Kautto, Komsi, Kulhia, Kärhä, Könkkölä, Laaksonen, Louvo, Muroma, Männistö, Peltola, Pietikäinen, Pohjanoksa, Pursi­ ainen, Rehn, Ronkainen, Rosnell, Salo­ lainen, Siitonen, Stenius-Kaukonen,

Turpeinen, Turunen ja Uosukainen. Vas­ taan äänesti 126, tyhjää 1, poissa 46.

Ed. K ä r h ä : Arvoisa puhemies! Eh­ dotan, että 2 §:n 1 m om entti hyväksyt­ täisiin näin kuuluvana: "Eläimiä ei saa pitää eikä kasvattaa sellaisissa olosuh­ teissa, jo tka ovat haitallisia niiden ter­ veydelle tai estävät niitä liikkum asta.

Kivun ja tuskan tuottam inen eläim elle on kielletty. Niin ikään on kielletty eläi­ men säilyttäm inen ja sitom inen kärsi-

19

mystä tuottavalla tavalla sekä koti-, tarha- ja muun hoidossa olevan eläimen jättäm inen vaille tarpeellista hoitoa, ra­ vintoa, juom aa ja lepoa sekä sen liia lli­ nen rasittam inen ja kohtuuttom an an­ kara kurissa pitäminen. Kivun ja tuskan tuottam inen eläim elle uskonnollisten syiden edellyttäm ää e rityistä teurastustapaa käyttäen on kielletty.”

Esityksen puolesta äänestivät 18: Alppi, Astala. Ehrnrooth, Hirvelä, A. Kemppainen, Komsi, Koskenniemi, Kulhia, Kärhä, Könkkölä, Laaksonen, P. Leppänen, Miettinen, Peltola, Pietikäi­ nen, Rosnell, Saarto ja Stenius-Kaukonen. Vastaan äänesti 133, tyhjää 5, pois­ sa 43.

Ed. A I m g r e n : Arvoisa puhemies!

Lain 6 §:n 1 ja 2 m om entti ovat parem­ pia kuin hallituksen esityksen ja valio­ kunnan esityksen vastaavat pykälät.

Voimassa olevan lain 6 §:n 1 m om entti kuuluu: "Sellainen eläimen kouluttam i­ nen ja näyttäm inen sekä käyttäminen valo- ja elokuvauksessa tai julkisessa esitksessä, joka tuo ttaa sille kipua tai tuskaa, on kielletty." Ja 2 m om entti: "Julkisten eläinkilpailujen järjestäjän on kutsuttava kilpailutilaisuuteen kus­ tannuksellaan eläinlääkäri valvomaan, että 2 §:n 1 m om entin säännöstä nou­ datetaan. Eläinlääkäri voi kieltää eläi­ men käyttämisen kilpailuissa, m illoin eläin siinä ilm eisesti voi joutu rääkkäyk­ sen kohteeksi. Eläinlääkärillä on tarvit­ taessa oikeus saada p o liis ilta virkaapua.”

Ehdotan, että m om entit pysyisivät voimassa olevan lain mukaisina ja että näin ollen po istettaisiin se, m itä valio­ kunta esittää niiden kohdalla.

Esityksen puolesta äänestivät 11: Almgren, Ehrnrooth, Komsi, Kulhia, Kärhä, Könkkölä, Muroma, Pietikäinen, Rehn, Ronkainen ja Salolainen. Vas­ taan äänesti 144, tyhjää 1, poissa 43.

Ed. E h r n r o o t h : Arvoisa puhe­ mies! Ehdotan, että 6 §:n 5 m om entti hyväksyttäisiin hallituksen esityksen mukaisena, (eli "Eläimen luovuttam inen arpajais- tai kilpailuvoittona on k iellet­ ty.”)

Esityksen puolesta äänestivät 22: Alppi, Astala, Ehrnrooth, Helle, Hirvelä, A-L Jokinen, Kautto, Komsi, Kulhia, Kuoppa, Könkkölä, Peltola, Pietikäinen, Pursiainen, Rehn, Saarto, Salminen, Sa­ lolainen, Siitonen, Stenius-Kaukonen, Säilynoja, Zyskovvicz. Vastaan äänesti 132, tyhjää 2, poissa 43.

Ed. E h r n r o o t h : Arvoisa puhe­ mies! Ehdotan, että 9 § hyväksyttäisiin näin kuuluvana: "Selkärankaisiin eläi­ m iin kohdistuvaa koe-eläintoim intaa saadaan harjoittaa maa- ja metsäta­ lousm inisteriön antam alla luvalla.

Lupa-anomuksesta on m inisteriön pyy­ dettävä lausunto keskuseläinkoelautakunnalta, jonka asettamisesta, tehtä­ vistä ja kokoonpanosta säädetään ase­ tuksella.

Asetuksella säädetään koe-eläintoiminnan valvonnasta, koe-eläinten han­ kinnasta ja ylläpitäm isestä, kokeiden suorittajien ja koe-eläinte hoitajien pä­ tevyydestä sekä valvontaviranomaisten oikeudesta keskeyttää eläinkoe tai koeeläin toim inta.”

20

Esityksen puolesta äänestivät 28: Almgren, Alppi, Ehrnrooth, Hirvelä, A-L Jokinen, A. Kemppainen, Komsi, Kul­ hia, Könkkölä, Laaksonen, Louvo, Muro­ ma, Männistö, Peltola, Pietikäinen, Pur­ siainen, Rehn, Ronkainen, Rosnell, Saarto, Salminen, Salolainen, Siitonen, Stenius-Kaukonen, Säilynoja ja Särki­ järvi. Vastaan äänesti 128, tyhjää 1, poissa 42.

Ed. K u l h i a : Arvoisa puhemies!

Ehdotan, että 15 § tu lisi kuulumaan m uuten samoin kuin valiokunnan mie­ tinnössä, m utta 2 m om enttiin tulisi muutos, sieltä po istettaisiin m ainittu kuuluisa "tarpeeton" sana, jo lloin pykä­ län 2 m om entti kuuluisi: "Joka ilm ei­ sessä kiduttam isen tarkoituksessa taikka julm uudesta, ilkeydestä tai val­ lattom uudesta lyömällä, rälkein äänin m eluam alla taikka m uutta eläimeen kohdistuvalla toim enpiteellä tai sen hoidon laim inlyöm isellä aiheuttaa ki­ pua tai tuskaa eläimelle, on tuom ittava eläinrääkkäyksestä sakkoon tai vankeu­ teen enintään kahdeksi vuodeksi."

Esityksen puolesta äänestivät 36: Almgren, Alppi, Astala, Ehrnrooth, H ir­ velä, A-L Jokinen, Järvenpää, Kautto, A. Kemppainen, Komsi, Koskenniemi, Kul­ hia, Kuoppa, Kärhä, Könkkölä, Laakso­ nen, P. Leppänen, Louvo, Muroma, Män­ nistö, Peltola, Pietikäinen, Pohjanoksa, Pursiainen, Rehn, Ronkainen, Rosnell, Rusanen, Saarto, Salminen, Salolainen, Stenius-Kaukonen, Sälynoja, Turpei­ nen, Turunen ja Zyskovvicz. Vastaan ää­ nesti 119, tyhjää 1, poissa 43.

Eläinsuojelulain kolmannessa, v ii­ m eisessä käsittelyssä jo tku t kansane­ dustajat yrittivät vielä saada hyväksy­ tyksi ns. ponsiehdotukset, jotka velvoit­ taisivat h a llitu sta tekemään paremman lain. Vaikka ehdotukset saivatkin taak­ seen paljon kansanedustajia, äänimää­ rät eivät kuitenkaan riittäneet niiden läpimenem iseen. Julkaisem m e tässä nyt myös nuo ponsiehdotukset ja niiden äänestystulokset.

Ensimmäisen ponsiesityksen teki Lea Kärhä Georg G Ehrnroothin kannat­ tam ana "Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edellyttää hallituksen selvit­ tävän erilaisen eläinkokeita koskevan lain tarpeellisuutta sitä silm ällä pitäen, että eläinkokeita pystyttäisiin valvo­ maan nykyistä paremmin."

Eläinkokeita ja eläinkokeiden parem­ man valvonnan puolesta äänestivät 56: Almgren, A s ta la Dromberg, Ehrnrooth, Halonen, Hetemäki-Olander, H ilp e ia Hirvelä, Jolvitie, A. Jokinen, Järvenpää A. Kemppainen, Koivisto, Komsi, Kul­ hia, K ärha K önkkölä Lahtinen, Laurila Louvo, M iettinen, S. Mikkola, Moisan­ der, Muroma, P eltola Pesola Petäjänie­ mi, Pohjola, Pohjanoksa, Puolanne, Pur­ siainen, Ronkainen, Rusanen, Salmi­ nen, Salolainen, Siitonen, SteniusKaukonen, Säilynoja, Särkijärvi, Tennilä Tiuri, Toiviainen, Turunen, Uosukainen, Valli, Valo, Varpasuo, Viinanen, Viljanen ja Zyskovvicz. Vastaan äänesti 126, tyh ­ jää 1, poissa 22.

Toisen ponsiesityksen teki myös Lea Kärhä Georg G Ehrnroothin kannatta­ mana.

"Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edellyttää, että hallituksen toim esta seurataan Euroopan eri mais­ sa parhaillaan vireillä olevia eläinsuoje­ lulakien uudistuksia ja ryhdytään niistä saatujen kokemusten perusteella kehit­ tämään Suomen eläinsuojelulakien eläinystävällisempään suuntaan."

Suomen eläinsuojelulain kehittäm is­ tä eläinystävällisempään suuntaan m ui­ den maiden esimerkkien mukaisesti vaati seuraavat 59 kansanedustajaa Almgren A s ta la Dromberg, Ehrnrooth, Halonen, Hetemäki-Olander, Hilpelä, Holvitie, A. Jokinen, A-L. Jokinen, Jouppila, J u n n ila Järvenpää, A. Kemppai­ nen, Komsi, Koskenniemi, K ulhia K upppa K ärha K önkkölä Laaksonen, E Laine, L a urila Louvo, Miettinen, S. M ik k o la Moisander, M u rom a Männis­ tö, P eltola Pesola Pohjanoksa Puolan­ ne, Pursiainen, Ronkainen, Rosnell, Ru­ sanen, Saarikoski, Saario, Salminen, Salolainen, Sasi, Siitonen, SteniusKaukonen, S äilynoja Särkijärvi, Tennilä Tiuri, Toiviainen, Turpeinen. Turunen, Uosukainen, Valli. Valo. Varpasuo, Vep - ^ m säläinen ja Zyskowicz. Vastaan äänesti 120, tyhjää 0, poissa 20.

ELÄINSUOJELULAKI TIEDOTUSVÄLINEISSÄ Hannele Luukkainen

•

Kolmannen ponsiesityksen teki Heli A stala Ulla-Leena A lpin kannattamana.

"Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta ed e llyttä ä että hallitus sel­ vittää eläinsuojeluasioiden hallinnon tarkoituksenm ukaisuuden ja eläinsuo­ jelun ylim m än johdon ja valvonnan siir­ täm istä ym päristöm inisteriölle. Tällöin ym päristöm inisteriön apuna eläinsuo­ jeluasioiden käsittelyssä tulee olla eläinsuojeluneuvottelukunta."

Eläinsuojeluasioiden siirtäm istä maa- ja m etsätalousm inisteriöstä ym ­ päristöm inisteriöön ja eläinsuojeluneuvottelukunnan perustam ista kannatti­ vat seuraavat 29 kansanedustajaa: Almgren, Astala, Ehrnrooth, Halonen, Hirvelä, A-L. Jokinen, A. Kemppainen, Komsi, Koskenniemi, Kulhia, Kuoppa, Könkkölä, Laaksonen, E. Laine, P. Lep­ pänen, Männistö, Peltola, Pursiainen, Ronkainen, Rosnell, Saarto, Salminen, Stenius-Kaukonen, Säilynoja, Tennilä, Toiviainen, Turpeinen ja Vepsäläinen.

Vastaan äänesti 150, tyhjää 0, poissa

20.

Jaaä! Ja ym päristöm inisteri Matti Ahde kun niin lupasi olla asialle myötä­ mielinen, kun helm ikuussa kävimme jättäm ässä hänelle eläinsuojeluyhdis­ tyksen kirjelm än (katso Koe-eläinten suojelu ry:n lehdet no 1 & 2185). Nyt kun asiasta päätettiin, Ahde ei edes ollu t paikalla, eikä hänen puolueensa Tarja H alosta lukuunottam atta m illään muo­ toa tukenut koko h a nketta "K iitos" eläinten puolesta välinpitäm ättöm yy­ destä!

Seuraavissa eduskuntavaaleissa sinun äänesi voi pelastaa eläim et. Ota selvää ketä kannattaa äänestää. Näissä lis­ toissa olevat kansanedustajat ovat ää­ nestäneet eläinten p u olesta Äänestä sinäkin.

•

Eläinsuojelulain käsittely oli myös tiedotusväli­ neissä ennen näkemättömän vilkasta. Erittäin monet lehdet seurasivat lakiprosessin loppuvaiheita ja pyy­ sivät meiltä runsaasti haastatteluja Näyttävimmät ju ­ tut olivat: — UUSI ELÄINSUOJELULAKI UNOHTAA KOEELÄIMET, Kaarina Kivivuoren haastattelu, Seura no 17/85 — DJURSKYDDETS JANUSANSIKTE, Sylvia Ste­ niuksen kirjoitus, Huvudstadsbladet 13.5.1985 — ELÄINSUOJELUN UUDISTUS VESITTYMÄSSÄ, Hannele Luukkaisen haastattelu, Helsingin sano­ mat 14.5.1985 — ELÄINKOKEET: PELKKÄÄ KIDUTUSTA, etusivun ja sisäaukeaman juttu, jossa Hannele Luukkai­ sen ja Koe-eläinten suojelun säätiön varapuheenjohtaja Marketta Karkinen-Jääskeläisen haastat­ telut KUUMAN LINJAN pohjustukseksi, Iltalehti 29.5.1985 — KUUMA LINJA: lopettakaa eläinkokeet, kansane­ dustajat koe-eläimiksi... Lukijat antoivat jyrkän tuomion eläinkokeille, koko aukeaman juttu, Ilta­ lehti 30.5.1985 — ELÄINSUOJELU SIVISTYSMAASSA OSAKSI YM­ PÄRISTÖNSUOJELUA ja ELÄIMET KATSOVAT SI­ NUA: MIKSI SINÄ RÄÄKKÄÄT MEITÄ, otteita kan­ sanedustaja Georg C Ehrnroothin eduskuntapu­ heista, Express kesäkuu 1985 — HYVINVOINTIMME HILJAISET MARTTYYRIT, Kaarina Kivivuoren haastattelu, Demari 6.6.1985 — LAKI SIUNATTANEEN TÄNÄÄN... ELÄINSUOJE­ LIJAT KAPINA MIELESSÄ, Hannele Luukkaisen haastattelu, Iltalehti 11.6.1985 — ELÄINKOKEET VÄHENEVÄT, Iltalehden pääkirjoi­ tus 11.6.1985 — MUUTOSESITYKSET KUMOON, ELÄINSUOJE­ LULAKI LUKKOON, kansanedustajien Georg C. Ehrnroothin ja Heli Astalan haastattelu, Iltalehti 12.6.1985 — ELÄINSUOJELULAISTA TULIKIN SUSI, Hannele Luukkaisen koko sivun haastattelu, Aamulehti 4.7.1985 — ELÄINKOKEITA VOI KORVATA TIETOKONEMAL­ LEILLA, Kaarina Kivivuoren ja Hannele Luukkai­ sen haastattelu, Lapin Kansa 8.7.1985.

Kuten huomaatte, asia sai valtavasti julkisuutta.

Jos saatte jostain nämä lehdet käsiinne, niin lukekaa jutut. Poikkeuksetta lehdet olivat meidän ja siis eläinten puolella Toivottavasti suuri yleisö on vii­ meistään nyt herännyt huomaamaan kuinka tärkeäs­ tä asiasta on kyse. Silloin on hyvä jatkaa

*********************

HUOM! Jos olet ostanut sinisen T-paidan, ja siinä oleva yhdistyksen merkki on kärsinyri pesussa (väri lähte­ nyt osittain pois), niin palauta paita — lähetämme si­ nulle uuden.

LUE TOTUUS ELÄINKOKEISTA Maailmankuulun sveitsiläisen kirjailijan HANS RUESCH:n Keskieuroopassa suurta huomiota herättänyt dokumentti "SLAUGHTER OF THE INNOCENT” pal­ jastaa eläinkokeiden (vivisektion) todelli­ suuden. Hän on kirjoittanut sen yhteis­ työssä monien arvostettujen lääkäreiden kanssa.

HANS RUESCH ei todista pelkästään eläinkokei­ den tarpeettomuuden, vaan myös — ja nimenomaan — niiden vaarallisuuden, sovellettaessa niistä saatu­ ja tuloksia ihmiseen. Eläinkokeet ovat olleet ja tule­ vat olemaan — ellei niitä lailla kielletä — syynä mm. lukuisiin lääkekatastrofeihin, sillä ne antavat vaaralli­ sen turvallisuudentunteen lääkkeiden "vaarattomuu­ desta” .

Lue todisteet HANS RUESCH:n teoksesta "SLAUGHTER OF THE INNOCENT” .

Kirja on ilmestynyt myös saksan-, italian- ja rans­ kankielellä: "NACKTE HERRSCHERIN", "IMPERAT­ RICE NUDA” ja "CES BÊTES CU'ON TORTURE INU­ TILEMENT” .

"Ei voi olla huomioimatta, että aivan liian harvat ih­ miset haluavat tietää — ¡a vasta myöhempi sukupolvi pystyy sen mahdollisesti mittaamaan — minkä avun HANS RUESCH on halunnut antaa ja on antanut työllään ja uhrautuvaisuudellaan kanssaihmisilleen".

(Lääket. tri, kirurgian erikoislääkäri Werner Hartinger) "Eläinkokeiden puolustajilla tulee tämän kirjan jäl­ keen olemaan vaikea esittää yhtä ainoatakaan perus­ tetta, joka edelleen puolustaisi heidän tekemiään eläinkokeita. Huolellisesti dokumentoitu ja lisäksi erittäin rohkea kirja". ("Westermanns Monatshefte")

TILAA: "Slaughter of the Innocent” (466 S./35 mk) "Nackte Herrscherin” (320 S./40 mk) Kirjoja myy: Per-Erik Pettersson, Karhunk. 4 F, 33530 TRE puh. 931/550 246

21

ITALIASSA VOITTO ELÄINSUOJELIJOILLE PARLAMENTTI KIELSI ELÄINKOKEET Per-Erik Pettersson Hannele Luukkainen

Kirje "Domenica del Corriere"-lehden toimittajalta, jonka tehtävänä oli raportoida kampanjasta Domenica det Corriere

Ensimmäinen poliittinen voitto taistelussa eläin­ kokeita vastaan saavutettiin Italiassa vuoden 1984 lo­ p u lla Seuraava uutinen oli johtavan päivälehden etu­ sivulla.

PARLAMENTTI ÄÄNESTÄÄ ELÄINKOKEITA VASTAAN ROOMA — Kaksinkertaisella äänestyksellä (ensin kädennostolla ¡a sitten elektronisella laskijalla) edus­ tajainhuone hyväksyi eilen eläinkokeita vastaan esi­ tetyn lakiehdotuksen. Kuudenkymmenen äänen enem mistöllä istunto puolusti esittelylistalla olevaa ehdotusta, jonka sosialisti Filippo Fiandrotti oli esit­ tänyt, ja joka vaatii hallitusta kieltämään eläinkokei­ den suorittamisen kolmen vuoden aikana 1985— 1987 ja antamaan varat, joita on myönnetty tä­ hän tarkoitukseen, muihin tutkimusprojekteihin.

Vaikka tämä vaatimus onkin vain poliittinen (halli­ tuksen puolelta ei ole nimittäin mitään velvoitetta) jää päätös siksi hyvin merkitykselliseksi, koska se tehtiin avoimella äänestyksellä. Useat enemmistöpuolueen kansanedustajat ovat omantunnonsyistä äänestäneet avoimesti eläinkokeita vastaan, huoli­ matta tosiasiasta, että hallitus oli ilmaissut m ielipi­ teensä ehdotusta vastaan.

(CORRIERE DELLA SERA 17.11.1984)

Tulos oli eläinkokeista määrätietoisesti vastusta­ van ryhmän CIVISin ansiota CIVIS (Centro Informazioni Vivisezionistiche Internazionali Scientifiche) pe­ rustettiin vuonna 1975 ja sen voimahahmona toim ii Hans Ruesch, joka on paljastanut kirjoissaan eläin­ kokeiden epätieteellisyyden, lääkekatastrofit, ju l­ muudet ja harhat. Julkaisemme tässä myös pari Hans Rueschin saamaa kirjettä, joista näkyy miten hyvin CIVIS on tiedotuskampanjassaan onnistunut.

Edustajainhuone

Rooma 27.11.1984 Hans Ruesch 7250 Klosters Sveitsi

Arvoisa Hans Ruesch, Minulla on tarve kiittää Teitä, omasta puolestani, lehteni puolesta ja kaikkien italialaisten eläinsuojeli­ joiden ja eläinkokeiden vastustajien puolesta. Kuten ehkä tiedätte, "Domenica del Corriere":n alulle pane­ ma kamppanja vivisektiota vastaan johti hiljattain Ita­ lian parlamentissa voittoon, millaista ei vielä kos­ kaan ole tapahtunut. Marraskuun 16. päivänä Italian parlamentti äänesti suurella enemmistöllä ehdotuk- A sen puolesta, joka vaatii hallitusta kieltämään eläin- W kokeet kolmeksi vuodeksi. Ääntenenemistö syntyi, koska kaikkien poliittisten suuntausten edustajat kieltäytyivät äänestyshetkellä noudattamasta omien puolueiden määräyksiä ja toimivat omantuntonsa mukaan.

Ehdotus asettaa hallitukselle poliittisen ja moraa­ lisen velvoitteen (ei juridista), ja tällä hetkellä hallitus yrittää paeta omaa vastuutaan tempulla. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että ensimmäistä kertaa maailmassa kansan tahtoa edustava demokraattinen istunto nou­ si lääketieteen ja farmakologian eturyhmiä vastaan.

Tätä tulosta ei oltaisi koskaan saavutettu ilman si­ tä arvokasta osuutta, jonka Te ja Teidän CIVIS on suorittanut. Puhun kirjastanne "Nackte Herrscherin"

(engl. "Slaughter of the Innocent"; ilmestyy pian myös suomeksi — P-EP), mutta myös siitä kaikesta tieteellisestä asiatiedosta, jota tietokeskuksenne on näinä vuosina antanut. Monet kansanedustajat ja se­ naattorit ovat sanoneet minulle, että vain Teidän "tek­ nisten raporttienne" ansiosta he ovat kiinnittäneet huomionsa eläinkokeisiin. Valtaosa italialaisista eläinsuojelijoista ovat Teidän kirjoitustenne ansiosta heränneet kuulemaan omantuntonsa ääntä. Itse kii­ tän kaikesta siitä tiedosta, joka minulla on eläinko­ keista, Teitä.

Miksi en kiittäisi? Omaa luokkaansa oleva älyk­ kyys, joka loistaa työstänne, on hirvittävä ase, joka meillä on käytössämme taistelussa eläinkokeiden te­ kijöitä vastaan.

Kiitos!

Paolo Di Mizio

Esinäytös: Artikkeli ”Messaggero’’-lehdessä, johta­ vassa roomalaisessa päivälehdessä, 25. lokakuut 1984 (kirj. Ugo Cubeddu)

ELÄINKOKEET: NYT OVAT KAIKKI YHTÄ MIELTÄ Pelkät syytökset eivät hyödytä mitään: tarvitsemme lain.

"M ontecitorion parlamentaaristen ryhmien" pieni sali on täynnä. Parlamentin jäseniä, yksi ministeri, eläinsuojelun ja ym päristönsuojeluyhdistysten edus­ tajia sekä yleisöä on läsnä. Kun valaistusta on hie-

Rooma, 14. tammikuuta 1985 Hans Ruesch

Arvoisa Hans Ruesch, Haluaisin täten esittää Teille omasta sekä myös eläinkokeiden vastustajakolleegojeni puolesta kiitok­ sen, että annoitte käyttöömme tekemänne ja kom­ mentoimanne erittäin vaikuttavan videokasetin. Se esitettiin 24. lokakuuta useille kansanedustajille ja ministereille, ja se on varmasti ollut aivan yhtä ratkai­ seva ensimmäiseen suureen parlamentaariseen voit­ toomme 16. marraskuuta viime vuonna, kuin tieteelli­ set todistukset, jotka teoksenne jo aikaisemmin ovat meille antaneet, ja jotka eivät osoita pelkästään niin moneen lääkekatastrofiin syypäinä olevien eläinko­ keiden tarpeettomuuden, vaan myös ja ennen kaik­ kea niiden vaarallisen epäluotettavuuden ihmislääketieteelle.

Sydämellisesti tervehtien (allekirj.) Filippo Fiandrotti

22

Kuva: Brian Gunn

man vähennetty, noin kahdessakymmenessä joka puolelle asetetussa televisioruudussa alkavat kuvat liikku a Hans Ruesch on koonnut ne, "Nackte Herrscherin” : ja (engl. "Slaughter of the Innocent” — P-EP), erään kuohuttavimman eläinkokeiden muka­ naan tuomia ongelmia käsittävän kirjan kirjoittaja Ja kyse on juuri eläinkokeista Pahoja kuvia, armottomia suurotoksia hirvittävistä kärsimyksistä, joita on ai­ heutettu kaiken lajin eläimille. "Uhrattu tieteen altta­ rilla” , sanotaan usein totuuden peittelemiseksi, m ut­ ta sillä ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, eikä sellainen tiede olisi hyväksyttävää, joka oikeuttaa eläinkokeisiin, jotka sillä tavalla jäädyttävät sydämen ja jotka ovat tarpeettomia.

Monet, hyvin monet, eivät kestä katsella kuvia Ym­ päristöministeri Biondi peittää kasvot käsiinsä, Aniasi, edustajainhuoneen varapuheenjohtaja, keskuste­ lee naapurinsa kanssa ja heittää vain silloin tällöin ohimenevän katseen kuvaruutuun, toiset tuijottavat epäilevin ilmein tai kääntävät katseen poispäin, toi­ set taas poistuvat salista Filippo Fiandrotti, sosialis­ ti, kokouksen järjestäjä ja henkilö, joka esitti toistai­ seksi ainoat lakiehdotukset, joita koskaan on tehty eläinsuojelusta, käyttää tätä aseena, hirvittävänä aseena, joka koostuu paljaista aivoista, elektrodeis­ ta silpom isista — tutkim uksista, jo illa halutaan sel­ vittää perinpohjin kärsimyksen rajat.

"Monelle, liian monelle — hän sanoo — vivisektio on vieras käsite ja se esitetään ai.'.a tieteellisenä vält­ tämättömyytenä, jo lla on tarkoitus auttaa ihm istä M utta tämä on täysin väärin, sillä todellinen tiede ei tarvitse näitä typeriä kärsimyksiä, koska ihminen on erilainen, aivan toinen olento. Käytämme vuosittain 400 miljardia (2 miljardia FIM — P-EP) eläinkokeisiin ja maamme hukutetaan turhiin lääkkeisiin, valmistei­ siin, jotka aiheuttavat syöpää ja epämuodostum ia Jokaisessa laboratoriossa toistetaan täysin samoja eläinkokeita eikä lopulta kuitenkaan onnistuta saa­ maan aikaan tarkkoja yhteyksiä ihmisen fysiologian kanssa. Mutta niitä jatketaan, koska monikansallis­ ten lääketehtaiden voittoja tai uusien asejärjestel­ mien älyttömiä kokeita on pakko pitää oikeutettui­ na” .

Tämä syyte ei ole uusi, m utta se esitettiin ensim­ mäistä kertaa julkiselle tuomioistuimelle, nim ittäin parlamentille, jossa näitä ongelmia ei enää saa käsi­ tellä tunnetasolla, vaan laillisuuden asiapohjalla. Fiandrotin vetoomus hallituksen vastuuseen vetämi­ sestä sai yleistä kannatusta. Biondi, Aniasi, Casalinuova, Piro, jopa Craxin ja tasavallan presidentin kan­ natus, ovat myös todistuksia siitä, että ongelmaan on tosiaan tartuttava, sen sijaan että se kuitattaisiin erään toisen parlamentaarikon jokin aika sitten anta­ malla lausunnolla, jonka mukaan se on "rikkaiden maiden ongelma” .

Kaksi lääkäriä, professorit Fedi ja Croce, vahvista­ vat, että on epärehellistä puhua tietellisestä tutki­ muksesta. Esitetyt tiedot osoittavat, miten voitaisiin siirtyä toisiin tutkimusm enetelmiin, — ja pitäisi — jotka tarjoavat paremmat takuut ja jo ista lopulta ai­ heutuu vähemmän kustannuksia, vähemmän sosiaa­ lim aksuja Nyt on olemassa toivoa, että lakiehdotuk­ set tulevat esiin valiokuntien laatikoista ja että niistä ainakin neuvotellaan. Se on ainoa keino ymmärtää, että jos pelastamme eläimiä, ennen kaikkea ihminen pelastuu; myös moraalisesti.

Käännös: Per-Erlk Pettersson

1

N

Ly

1

0

1^4

Laatinut: K. Kivivuori Jotkut jäsenemme ovat tiedustelleen, miksei tie t­ tyjä asioita tai tapahtumia ole m ainittu lehdessämme, vaikka ne heidän mielestään ovat olleet tärkeitä Se, että jostain tietystä asiasta ei ole kirjoitettu teh­ dessämme el suinkaan välttämättä johdu siitä, ettei­ kö se olisi tärkeä. Syy on tavallisimmin se, että jäsenlehteämme tehdään vapaaehtoisvoimin ja periaattee­ na on se, että mikäli joku tietää mielenkiintoisen jutunaiheen, hän kirjoittaa siitä itse tai soittaa toim is­ toomme ja tiedustelee, voisiko asiasta mainita teh­ dessämme. Koska toiminnassa aktiivisesti mukanaolevien määrä on pieni, on mahdotonta edellyttää, et­ tä lehtemme toim ituskunta tietäisi kaikista mahdolli­ sista asioista ja tapahtumista, jotka eläinsuojeluun liittyvät tai ehtisi niistä kirjoittaa Esimerkiksi ne poi­ minnat, jotka tällä info-palstalla on, ovat asioita, jotka kulkevat toim istom m e kautta ja joista siis automaat­ tisesti saamme tiedon. Tällaisia ovat esim. yhdistyk­ sen johtokunnan päätökset, yhteydenpito lehdistön ja viranomaisten kanssa ja yhdistyksen järjestämät tapahtumat Helsingin seudulla Alueosastojemme väki raportoi omasta toiminnastaan ja toivomme myös että sellaisetkin jäsenemme, jotka eivät toimi missään alueosastossa, mutta järjestävät tapahtu­ mia yms., kirjoittaisivat lehteemme kokemuksistaan.

Suomen farmakologiyhdistys järjesti kansainväli­ sen symposiumin aiheenaan "Eläinkokeiden merki­ tys farmakologian ja toksikologian opetuksessa” Helsingin yliopiston farmak. ja toksik. laitoksella 20.6. Symposiumiin oli saatu erittäin arvovaltaisia pu­ hujia ympäri maailman, mm. kuuluisa toksikologi prof. Gerhard Zbinden ZCirihin yliopistosta Sveitsistä.

Prof. Zbinden on tunnettu eläinsuojelupiireissä kaut­ ta maailman siitä kritiikistä, jota hän on kohdistanut LD-50-myrkyllisyystestausta vastaan. Useat sympo­ sium in ulkomaisista asiantuntijoista olivat selvästi sitä mieltä, että eläinkokeet tulisi vähenemään far­ makologian ja toksikologian opetuksessa videofil­ mien yms. audovisuaalisten opetusmenetelmien ja etenkin tietokoneiden yleistyessä. Jo nyt on mahdol­ lista saada tietokoneen avulla aikaan elektroninen koe-eläin, joka korvaa elävän eläimen opetuksessa.

Lisää symposiumin sisällöstä myöhemmässä leh­ dessä.

Koe-elälnten ostopäiväkirjat, jotka aiemmin ovat olleet ns. ju lkisia asiakirjoja ja siis kaikkien nähtävis­ sä, on nyt määrätty salaisiksi! Miksikö? Mitä ilm ei­ semmin syynä on se, että yhdistyksemme julkaisi n. vuosi sitten lehdessämme Tampereen biolääketie­ teen laitokselle kissoja myyneiden henkilöiden ni­ met ja osoitteet. Tämä johti siihen, että kyseiset hen­ kilöt salvat vihaisia puhelinsoittoja ja kirjeitä arvelut­ tavasta liiketoiminnastaan. Maa- ja m etsätalousmi­

nisteriön mielestä ei kuitenkaan ole mitään nurinku­ rista siinä, että tavallisia koti- ja/tai kulkukissoja myy­ dään koe-elälmiksi — tuomittavaa on se, että tällais­ ta liiketoimintaa harjoittavia "kunnon kansalaisia” häiritään. Miten on: Maksavatkohan kyseiset henkilöt veroa kissanmyyntituloistaan? Entä miten luotettavia tieteellisiä tuloksia saadaan eläimillä, joiden perintö­ tekijöistä ei ole tietoa ja jotka eivät ole tottuneet laboratorio-olosuhteisiin? Olemme sitä mieltä, että koska eläinkokeet pitkälle rahoitetaan verovaroin ja kokeissa mitä ilm eisim m in käytetään varastettuja lemmikkejä, täytyy jokaisella Suomen kansalaisella olla mahdollisuus nähdä laitosten ostopäiväkirjat.

Jos koe-eläinten käytössä asiat olisivat todella niin hyvin ja kohdallaan, kuin viranomaiset ja tutkijat an­ tavat ymmärtää, niin-tällaista salailua tuskin tarvittai­ siin! Yhdistyksen johtokunta on päättänyt ottaa asi­ asta yhteyttä oikeuskansleriin, joihinkin lehtiin sekä pyytää kansanedustajia ottamaan asian esille edus­ kunnan kyselytunnilla Lisätietoja asian edistym ises­ tä seuraavassa lehdessä.

B W C SKINCARE CREAM

Yhdistyksen puheenjohtaja ja toim istonhoitaja osallistuivat Tukholmassa 12.—14.8. pidettyyn Ruot­ sin valtion keskuseläinkoelautakunnan (Centrala försöksdjursnämnden) järjestämään symposiumiin, jon­ ka aiheena oli eläinkokeet ja etiikka. Yhdistyksen pu­ heenjohtaja käytti tilaisuudessa puheenvuoron eläin­ suojelulain uudistuksesta Suomessa Raportti sym­ posium ista seuraavassa lehdessä.

Yhdistyksen johtokunta kokoontui elokuun viim ei­ senä viikonloppuna Frantsilan yrttitilalle suunnittele­ maan yhdistyksen toim intaa Viikonlopun aikana pa­ neuduttiin erilaisiin aiheisiin kuten esim. sota- ja kosmetiikkakokeet eläimillä, eläinsuojelulainsäädän­ tö, eläinkokeet ja lääkeainevahingot. Keskusteluissa puitiin myös yhdistyksen tuotevalikoimaa, esitteitä, tulevia tapahtumia ja kosmetiikkamyyntiä. Mainitta­ koon, että syksyn mittaan on tulossa useita uusia esitteitä mm. vaihtoehtotutkimuksesta, lääkeainekatastrofeista ja yleiseläinsuojeluesite Eläinten Viikok­ si.

FACEMASK.

MK-U3MCOM -

Muistathan postittaa lehden välissä olevan protestikortin lääketehdas Starille! Se menee perille kirjeen postimaksulla — siis 1.50 mk.

OLETKO SINÄ MAKSANUT JÄSENMAKSUSI?

KINKAJU O Y Kauneutta ilman eläinkokeita

Tämän kortin sai aikaan Vihreä Risti ry, Vironkatu 5 Q 00170 Helsinki

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA BEAUTY WITHOUT CRUELTY-kosmetiikkasarjan hinnasto syyskuu 1985 IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml Slreeninkukkapuhdistusvoide 50 g Auringonkukkavenhävoide 50 g Kosteusvoide 50 g Avocadokosteusvoide 120 ml Kurkkupuhdistusm aito 120 ml Ruusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaam io 100 ml Kuorintavoide 120 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

4 0 ,4 5 ,555 5 ,5 4 ,4 9 ,4 7 ,4 5 ,5 5 ,4 4 ,3 4 ,-

M E IK K IV O IT E E T 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige Misty Rose Coffee Beige Sun Beige

4 0 ,-

PEITEKYNÄ

3 4 ,-

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

3 8 ,5 4 ,-

HUULIPUNAT Chilli Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock Tulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire W ild Orchid Koala Iced Melon

3 2 ,-

TARJOUSHUULI PUNAT Rustic Brown Burnt Orange

15,—

HUULIKIILTO

2 4 ,-

HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

2 5 ,-

KYNSILAKAT 13 ml Chilli Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock Tulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire W ild Orchid Koala Neutral

3 2 ,-

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

3 0 ,-

POSKIPUNAT Shimmer Sugar Almond Sun Cold Rosetta Tawny W hisper Hot Chesnut

3 2 ,-

POSKIPUNAKYNÄT Clover Sorbet Peach Frost Rosy Glow

4 5 ,-

LUOMIVÄRIT Crocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch Mint Haze Flamingo Flirt Autumn Brown Ginger Cat Tim ber W olf Colden Oriole Chameleon Tigers Eye Cham pagne Highlighter

3 2 ,-

VÄHENTÄMÄLLÄ LIHAN, MUNIEN JA MAIDON kulutusta voimme ilmaista vastalauseemme niitä sietämättömiä olosuhteita kohtaan, joissa tämän päivän tehokasvattamoissa eläimet elävät.

Lokakuun 2. päivä ON MAAILMAN TUOTANTOELÄINTEN NIMIKKOPÄIVÄ.

NÄIN VOIT HUOMIOIDA SITÄ OMASSA ELÄMÄSSÄSI: Jätä syömättä □ LIHA □ MUNAT PATTERI KANALOISTA tai elä KOKONAINEN VIIKKO syömättä □ LIHAA □ MUNIA PATTERI KANALOISTA Rastita valitsemasi vaihtoehto ja kirjoita selvästi nimesi .......................................................................................... ol^teesi.....................................................

Jos saamme kylliksi vastauksia tähän mielipidekyselyymme, ohjaamme nämä kortit edelleen maa- ja metsätalousministeriölle, joka on korkein eläinsuojeluelin.

»

Detta kort är ett initiativ av Gröna Korset rf, Estnäsg. 5 C, 00170 Helsingfors Genom att MINSKA konsumtionen av KOI I, ÄGG och MJÖLK kan vi protestera mot de olidliga förhällanden under vilka djuren i intensivuppfödningen lever idag.

^

SÄ HÄR KAN DU UPPÄRKSAMMA DAGEN FÖR VÄRLDENS PRODUKTIONSDJUR den 2 october 1985:

genom att den dagen avstä frän att äta □ KÖTT □ ÄGG frän s.k. batterihönsgärdar eller alternativt UNDER EN HEL VECKA inte äta □ KÖTT □ ÄGG frän s.k. batterihönsgärdar Sätt kryss i rutorna för de alternativ Du väljer Skriv tydligt NAM N................................................................................ och A D R E SS.......................................................................................

Om vi fär tillräckligt stört gensvar pä vär opitionsundersökning vidarebefödrar vi svartskorten tili jord- och skogsbruksministeriet, som är djurskyddets högsta instans.

Tiedotuksia:

APINAT KUULUVAT VAPAUTEEN!

%* f f

1,50 posti­ merkki

4

1

%

VI H R E Ä RISTI ry

i

PL 206 00171 Helsinki

Allekirjoittanut vastustaa lääketehdas Starin suunnitelmaa tuoda Suomeen 10—20 apinaa viherkaihitutkim usta varten ja aikoo boikotoida Starin tuotteita, mikäli näin tapahtuu.

Suurin osa koe-eläiminä käytettävistä apinoista vangi­ taan vapaudesta Aasian ja Keski-Afrikan m aissa Monet niistä kuolevat jo kuljetuksen aikana stressiin, paleltumiin ja ahtauteen. Lisäksi apinakauppaan liittyy salakuljetusta ym. lieveilmiöitä, sillä apinat ovat vientikiellossa useissa m aissa Koe-eläinlaboratorio ei ole oikea paikka eläimille, jotka ovat tottuneet elämään vapaudessa (tosin se ei ole oikea paikka muillekaan eläimille) ja on itsestään selvää, että apinat tulevat kärsimään vankeudessa Allekirjoittaneen mielestä lääke- ja kemianteollisuuden tulisi tuke kaikin keinoin sellaisia tutkimusm enetelmiä, jo il­ la eläinkokeet voitaisiin korvata Eläinkokeiden luoteetavuushan on hyvin kyseenalaista Tästä ovat osoituksena esimerkiksi lukemattomat vahinkotapaukset, joissa eläim il­ lä testatut ja "turvallisiksi” todetut lääkkeet ja kemikalit ovat aiheuttaneet ihm isellä pahoja sivuvaikutuksia tai kuo­ lemantapauksia On väärin että vaihtoehtoisiin menetel­ miin, jo ita aktiivisesti kehitellään eri puolilla maailmaa (myös Suomessa), ei teollisuuden taholta välitetä perehtyä ja niitä kehittää eteenpäin, vaan pitäydytään itsepintaisesti epäluotettavissa ja epäinhim illisissä eläinkokeissa periaat­ teella "näin on tehty ennekin — näin tehdään siis myös nyt” . Se, että eläinkokeita on tehty 1800-luvulta asti, ei rkitse sitä, että ne olisivat sopiva menetelmä nykyaikaile tieteelliselle tutkim ukselle!

«

nimi __________ _____________________________________ osoite

_____________________________________________

Tämä protesti kortti on laadittu Suom en suurim m an eläinsuojeluyhdistyksen, Koe-eläinten Suojelu ry:n toim esta, os. Mäkelänk. 8, 00550 Helsinki.

Meddelanden: brevporto

l&XSi

N

A

r l> I G R Ö N A K O R S E T rf *

famisti P B 206 00171 Helsingfors

kirjemaksu

L Ä Ä K E T E H D A S STAR Koe-eläinlaboratorio/ johtaja Olli Oksala Niittyhaankatu 20 33720 T A M P E R E

VAIN KINKAJU OY:STA LUOMIKYNÄT Quarts Opal Sapphire Amethyst Jade Topaz Turquoise Olive Green Lilac Violet

3 4 ,-

RIPSIVÄRIT Musta Ruskea Harmaa Laivastonsininen

3 2 ,-

DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau M adonna Lily Yolanda

2 2 ,2 2 ,2 6 ,-

SHAMPOOT 150 ml Lootuksenkukka (normaalit hiukset) Rosmariini (rasvaiset hiukset) M anteliöljy (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön Henna Hoitoaine, värjäämätön Henna Hiustenhoitokuuri

2 6 ,2 6 ,2 6 ,2 8 ,5363,—

MÄNNYNHAVUVAAHTO KYLPY 150 ml

2 6 ,-

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

5 0 ,-

HUULIPUNAKYNÄT 18,— Mallovv Pink Red Hot Pink Hot Copper Burnt Brick 1 8 ,- Soft Toffee Plum Julep

KULM AKYNÄT Musta Ruskea RAJAUSKYNÄT Musta Ruskea Harmaa

SYYSTARJOUS Calista 7 ml

KAJALKYNÄ Musta Laivastonsininen

3 4 ,18-

Meikkikynien teroitin

2 8 ,-

3 4 ,-

52,—

UUTUUSTUOTTEET

HAJUVEDET 8 ml Kyphi Yolanda Gemina 3

96,— 96,— 6 7 ,-

EAU DE COLOGNE 50 ml Honey Mist Moon Rose

4 5 ,4 9 ,-

MIEHILLE Aurelius partavesi Aurelius roll-on deodorantti

7 0 ,2 6 ,-

AURINKOVOITEET 100 ml Matala suojakerroin 1— 2 Keski suojakerroin 3—4 Korkea suojakerroin 5—6 Suojaava voide s.k. 7— 9 100 ml

49,— 49,— 53,— 44,—

Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml

47,—

IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT Bronze Copper Burgundy Gold Blue Lilac

□ T ila a n vä rika rta n Tee tila u k s e s i tä llä liitte e llä , a lle v iiv a a h a lu a m a si tu o tte e t ja m e rk its e kappalem äärät, tai so ita 90-736 405.

T o im ita m m e tu o tte e t p o s tits e , h in to ih in lisä tä ä n p o s tik u lu je n lis ä k s i to im itu s k u lu t 5,A lle 18-vuo tiaan tila u k s e e n h o lh o o ja n a lle k irjo itu s .

J ä s e n n ro _______________ TILAAJA OSOITE P U H .______________________ ALLEKIRJOITUS

KINKAJU OY

I Kauneuttailmaneläinkokeita M äkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55. puh. 90-736 405.

32,—

UUSIA RINTANAPPEJA!

Kuva Sami Bläberg

BWC-kosmetiikkasarjan voidemainen, Moksuton KASVONAAMIO sisältää mm. ihoa puhdistavaa ja pehmittävää puhdistettua savea sekä lie­ västi ihohuokosia supistavaa taikapähkinäuutetta. Säännöl­ lisesti käytettynä naamio kir­ kastaa ihosi.

Käytä naamiota ihon puhdituken jälkeen, erityisesti ihon kuorinnan jälkeen vaikutus on tehokas.

— Levitä naamiota ohuelti kasvoillesi ja kaulallesi, vältä silmiä ympäröivää ihoa.

— Anna vaikuttaa 10—20 min., rasvaisella iholla naamio voi olla pidenpäänkin.

— Huuhtele haalealla vedellä.

— Taputtele ihollesi kosteus­ voidetta ja nauti miellyttä­ västä tunteesta kasvoillasi.

— Voit käyttää naamiota vii­ kottain.

Tilaa yhdistyksemme toim istosta englanninkieli­ siä eläinsuojelurintanappeja, joissa tekstit: — imprisoned W ithout Trial — Boycott Zoos (villie­ läin häkissä) — Free as a Bird? (lintu häkissä) — Meat is Murder — Animal Abuse, Circuses (sirkuselefantti) — In Danger — Dolphin (delfiini) — In Danger — Whale (valas) — Get Them Out — Life Sentence — The Battery Hen (häkkikana) — Life Sentence — The Battery Pig (tehokasvatussika) Yhdistyksen toim isto toim i muutaman kesäkuisen viikon ajan seitsemän kaniinin väliaikaisena kotina.

Näitä kaniineja oli aikoinaan käytetty koe-eläiminä, m utta koska niitä ei enää tarvittu ja ne olivat terveitä sai eräs jäsenemme (kiitokset hänelle!) puhuttua ne pois laitoksesta Kanit olivat tullessaan hyvin arkoja ja monella oli punkin aiheuttama, märkivä korvatu­ lehdus. Kanit olivat viettäneet elämänsä verkkopoh­ jaisissa häkeissä ja niiden kynnet olivat kasvaneet pitkiksi käppyröiksi, jo illa ei juuri kävelemään pääs­ syt. Eläinlääkärin tutkittua kanit ja määrättyä osan niistä lääkekuurille, niille alettiin etsiä uusia, hyviä koteja. Kaikki kanit saatiinkin sijoitettua — itse asi­ assa niille löytyi lehti-ilmoituksen perusteella enem­ män koteja kuin oli tarpeenkaan! Nyt kanit on sijoi­ tettu turvallisiin koteihin, koe-eläinlaboratoriot ja korvapunkit ovat mennyttä elämää, ne saavat ulkoilla ja luultavasti nauttivat elämästään täysin siemauksin.

Lisäksi saatavissa edelleen merkkejä: — Animals have rights — Wars kill animals too — Death row — Ban Cosmetic Tests (kaneja kosmetiikkakokeessa) — This could be your cat — stolen pets are used in laboratories (kissa kuva) — Was the last owner of your coat murdered?

— I need my coat — you don’t (hylkeenpoikanen) — Bright eyes burning like fire (kani kosmetiikkatestissä) Hinta: 7 mk/kpl + postikulut 2 mk.

KINKAJU O Y Kauneutta ilman eläinkokeita

M ä k e lä n k a tu 8, 00550 H e ls in k i 55, pu h. 90-736 405.

Jälleenmyyjät Helsingin Yrtti ja Kauneus, Aurorankatu 13 Helsinki Luontaistuote Yrtti, Kirkkokatu 53 Oulu Kemikalio ja paperi, Vieremä Puisto-Asu, Puistokatu 13 Jyväskylä Luontaisravinto Nokkonen, Asemakatu 12 Oulu

A N N A ELÄINTEN E L Ä Ä VALITSE TEKOTURKKI! Ylläolevalla tekstillä ja ketunkuvalla varustettuja rintanappeja voi tilata osoitteella: Vihreä Risti ry. Vironk. 5 C, 00170 HELSINKI, puh. 90-630 368 tai käydä ostamassa Koe-eläinten Suojelu ry:n myymälästä.

EPÄKOHTIA SUOMALAISISSA KOE-ELÄINLAITOKSISSA

Valtakunnallinen koe-eläinkeskus, Kuopio valtava ylikansoitus hiiri- ja rottahäkeissä osa eläim istä verkkopohjahäkeissä — jalkavaurioita eläimet vauhkoja, osa niistä muovihäkeissä, joiden kuivikkeet vaihdetaan aivan liian harvoin. Häkkien ammoniakkipitoisuudet korkeat, eläim illä hengityse­ linsairauksia

Yhteenvedot tehneet henkilöt ovat alan asiantuntijoi­ ta ja hyvin perillä kyseisten laitosten tilanteesta.

vesihygienia karmiva: hapotetussa (bakteereja tappa­ vassa) vedessä uiskentelee kuivikkeenpaloja, papa­ noitakin. Osalla automaattinen juottojärjestelm ä ja hukkumistapaukset yleisiä koirilla pienet verkkopohjahökit, kaksi häkkiä pääl­ lekkäin

Kotieläinhygienian laitos (Eläinlääketiet.) rotat

leikkauksien jälkihoito ja nukutuksesta heräämisen valvonta laiminlyöty

erittäin ahtaat ja vanhanaikaiset tilat (yksi huone tä­ pösen täynnä rottia) sekä ikivanhat häkit

suuri osa henkilökunnasta kouluttamatonta

mieletön ylikansoitus — huoneilman ammoniakkipitoisuus ylittänee reilusti TVL-arvot — eläinten hengi­ tyselinsairaudet pahenevat rajusti jo alhaisillakin amm oniakkipitoisuuksilla

ainainen kiire estää eläinten totuttelun käsittelyyn, joten eläimet vauhkoja Pääsyyllinen tilanteeseen ra­ hanpuute ja johdon asenteet: eläin on pelkkää mate­ riaalia.

häkkien puhdistus pari kertaa viikossa (näissä olois­ sa kerran päivässä olisi tarpeen)

★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★

eläinten hoito (ruokinta, juotto) satunnaista, pari ker­ taa viikossa Hoitajat keskittyvät suuriin eläimiin, ro­ tat hoidetaan kun muistetaan

A PU R A H O JA SU O M A L A ISE E N

ei koulutettua henkilökuntaa ennen toukokuun lopul­ la kurssilta valm istunutta poikaa

E H T O T U T K IM U K SE E N

eläinten lopetus erittäin raakaa, koska lopetusmene­ telmän (paiskaaminen pöydänkulmaan) hallinta puut­ teellinen eläinten käsittely on myös virheellistä; rottaa pide­ tään vaarallisena eläimenä ja sitä siis käsitellään pih­ deillä kissa kuljeksii vapaasti rottahuoneessa, edelliselle kissalle syötettiin ylimääräiset rotanpoikaset: rotat huoneen lattialle ja kissa perään Yhteenveto: eläimet nälässä ja janossa, m ielettömäs­ sä ylikansoituksessa ja saastaisen likaisessa Kuol­ leet rotat saattavat olla useita päiviä elävien seassa, sairaat tallautuvat, osa ’’lopetetuista” eläim istä jou­ tuu epäilemättä elävinä hävitykseen, käsittelymene­ telmä rikkoo eläinten kylkiluut. Mutta ei hätää; ky­ seessähän on perinnöllisyystutkim us ja "geeneihin eivät olosuhteet vaikuta” Parannusehdotuksia el kuunnella

Parannusyrityksen toivottom ia

Farmakologian laitos

Fysiologian laitos

erittäin vanhanaikaiset tilat, valistumaton henkilö­ kunta

rottien ja hiirien lopetustapa karmiva: kasa rottia asti­ aan, kaadetaan eetteriä päälle ja suljetaan kansi. Eet­ teri on erittäin ärsyttävä aine, joka tuottaa suurta ki­ pua ja aiheuttaa kauhutilan ennen tajunnan mene­

Farmasian laitos pyrogeenitesteissä olevat kanit sairaita tilat vanhanaikaiset, johto valistumatonta

Rahapulan takia hiiret ja rotat osan vuotta nälässä ja liassa

Siltavuorenpenger/Helsingin yliopisto

ei kipulääkitystä kissojen, koirien ja rottien leikkauk­ sissa!

Fabianinkatu

tystä. Asianmukaisen menetelmän käyttö (annetaan nestemäisen eetterin höyrystyä ja lisätään sitten vas­ ta eläimet, ei montaa kerrosta päällekkäin) parantaisi asiaa H iilidioksidi/happipom m i olisi kuitenkin hal­ vempi ja eläim ille tuskaton.

Siltavuorenpenger/

kissat sairaita (kissarutto). Syynä tilojen epähygieenisyys, josta läänineläinlääkärikin on antanut huomau­ tu ksia Eläimet peräisin epämääräisistä lähteistä, osa v illikisso ja osa kotikissoja osa laitoksella synty­ neitä. Osalle kissoista asennettu elektrodit aivoihin — kivuton toimenpide, m utta haavat märkivät pahas­ ti eikä niitä hoideta!

V A IH TO -

•

tilanne on pikku hiljaa paranemassa, koska pätevä eläinhoitaja on saatu paikalle (ikivanhat verkkopohjahäkit pyritään nyt korvaaman muovihäkeillä (rotat), kokeissa olevat kanit ja rotat eivät enää ole tiskihuoneessa) kanihäkit surkean pienet, puhdistus miltei mahdo­ tonta, taudit kukoistavat johdolle pystyy sentään puhumaan järkeä

rotat vanhanaikaisissa verkkopohjahäkeissä — paho­ ja jalka- ja häntävaurioita marsut!! verkkopohjahäkeissä kanahäkit erittäin ahtaat

SPR/veripalvelu

eläinhuoneet vetoisia, talvisin kylmiä, eläimet huono­ kuntoisia

ongelmana valistumattomat hoitajat: eläinhuoneissa painiskellaan, kaneja pistetään ostoskärryissä rullaa­ maan pitkin käytävää (kätevä tapa siirtää eläimiä pyrogeenitesteihin?) Jollei eläin käyttäydy pyrogeenipöydässä kunnolla, sitä saatetaan lyödä kuonoon.

Toisen hoitajan jä ljiltä eläimet huusivat jo häkkiä avattaessa tämän edellisessä työpaikassa!

rotista puolet kuolee ennen vieroitusikää ylikansoi­ tuksen takia (4 emoa poikasineen suuressa MlV-häkissä — suositus olisi 1 emo poikasineen pienessä Mlll-häkissä), m utta "sehän on vain luonnonvalintaa” , selitettään ihmettelijöille.

Koe-eläinten Suojelun Säätiö järjesti huhtikyun 24. päivä (kansainvälinen koe-eläinten päivä) esitelmä- ja stipendienjakotilaisuuden Helsingin yliopisto lla Ti­ laisuudessa puhuivat: fil. lis. Jukka Salonen (Turun yliopisto) aiheenaan "Ien hammasliitoksen jäljittele­ minen kudosviljelmässä", dos. Ervo Vesterinen (Hgin yliopisto) "Solukasvatusmalli gynekologisten syö­ pien tutkimukseen", lääk. lis. Tapio Halme (Turun yli­ opisto) "Biokemiallinen analyysi ihmisen aortan elas­ tis is ta ja kollageenista" sekä fil. lis. Aido Rizzo (Hgin eläinlääk. korkeakoulu) ”On Cadmium Toxicity in Staphylococcal Cells” . Esitelmistä kiinnostuneet voi­ vat tilata niistä valokopiot toimistostamme.

Koe-eläinten Suojelun Säätiö jakoi apurahoina vaihtoehtotutkimukseen 25.910 mk seuraavasti: Ari liimatainen (FK), Kuopion yliopisto/Yhduskuntahygienian laitos, 12.000 mk tutkimukseen "Automa­ tisoidun salmonella/mikrosomi-mutageenisuustestin (Mutascreen) soveltaminen antimutageenisten/antikarsinogeenisten aineiden tutkimiseen".

Hannu Pösö (professori), EKK/Farmakologian ja toksikologian laitos, 6.910 mk tutkimukseen: "Parakvatin vaikutukset polyamiinien biosynteesiin soluvil­ jelmässä: putreskiinin mahdollinen käyttö parakvattimyrkytysten hoidossa” .

Elias Westermarck (ELT), EKK/Sisätautiopin laitos, 4.000 mk tutkimukseen koiran haiman eksokriinisen osan vajaatoiminnasta ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen. Tutkimus suoritetaan lähettäällä ter­ veiden ja sairaiden koirien om istajille kyselylomak­ keet ja analysoimalla tulokset tietokoneen avulla.

Kati Kuikka, Teknillinen Korkeakoulu/Kemian osasto, 3.000 mk tutkimukseen: "Entsyymi-immunoanalyysi pretussis-toksiinin tuoton seurannassa” .

K. K.

Pohjoismaiset koe-eläinsuojelijat yhteistyökokouksessa Helsigissä:

EETTISET LAUTAKUNNAT JA VELVUITE VAIHTOEHTOMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ SAATAVA LAKISÄÄTEISEKSI POHJOISMAISSA Kolme pohjoismaista koe-eläinsuojeluyhdistystä, Nordiska Samfundet Mot Plägsamma Djurförsök (Ruotsi), Nordisk Samfunn mot smertevoldene dyreforsok (Norja) ja Koe-eläinten Suojelu ry (Suomi) piti­ vät yhteistyökokouksen Helsingissä 1.—2.6.85. Yh­ distykset, jo illa on yhteensä n. 55.000 jäsentä, päätti­ vät kokouksessaan seuraavista yhteisistä toim enpi­ teistä: — Vaaditaan eettisten lautakuntien perustamista norjalaisten ja suomalaisten eläinkokeita suorit­ tavien laitosten yhteyteen. Eettiset lautakunnat valvoisivat koe-eläinten käyttöä sekä käsittelisivät etukäteen kaikki sellaiset tutkim ukset, joissa suunnitellaan käytettäväksi eläviä eläimiä. Toimi­ kunnilla olisi oikeus evätä tutkim uksen toteutta­ minen, mikäli se katsottaisiin eettisistä syistä tarpeelliseksi, vastaava tutkim us olisi tehty aiem­ min muualla tai jos tutkim us voitaisiin toteuttaa muutoin kuin eläimiä käyttämällä. Ruotsissa täl­ laisia lautakuntia toim ii jo kuudessa yliopistopiirissä, m utta niiden toim intaa vääristää se, että jä­ senistä suurin osa on eläinkokeiden tekijöitä tai laitosten henkilökuntaa Toimikuntien jäsenistä tulisi ehdottomasti puolet olla maallikkojäseniä ja asiantuntijoiden joukossa vaihtoehtotutkijoita ja etologeja.

— Tuetaan ruotsalaisen kansanedustaja Kerstin Anärin (fp) tekemää eduskunta-aloitteita, että Ruotsin lakiin saataisiin säädös, joka kieltäisi eläikokeiden tekemisen, mikäli vaihtoehtoisia menetelmiä on olemassa. Myös Suomen lakiin tulisi saada vastaava säädös. Norjan laissa se jo on.

— Tuetaan Suomen yhdistyksen vaatimusta, että lääkintöhallitus ryhtyisi mahdollisimman pian toim enpiteisiin selvittääkseen, miten laaja epä-

Pohjoismaisen kokouksen osanottajia, oikealta: To­ ny Rosqvist, Kaarina Kivivuori, Birgitta Carlsson (Ruotsi), Bjorg Carlberg, Knut Carlberg (Norja).

Edessä: Birgitta Forsman (Ruotsi), Riitta Salmi, Helle Bratlien (Norja), kuvasta puuttuu Norjan yh­ distyksen Tore Bratlien.

u

It

i

y

28

‘i l

De största föreningarna mot djurförsök i Sverige, Norge och Finland med sammanlagt 55.000 medlemmat diskuterade vid en konferens i Helsingfors 2.—3.6. gemensamma ätgärder mot plägsamma djur­ försök i de nordiska länderna. I sitt möte beslöt före­ ningarna om följande ätgärder — man kräver grundande av etiska nämnder i samband med institutioner som utför djurförsök i Norge och i Finland. De etiska nämnderna skulle pä förhand behandla all sädan forskning där man avser att använda levande djur och övervakar användningen av försöksdjur. Nämnderna skulle även ha rätt att vid behov förvägra tillständ tili

Kokouksen osanottajia tutustumassa Koe-eläinten Suojelu ry:n myymälään Mäkelänkadulla.

forskning med djur. I Sverige finns det redan etiska nämnder i sex högskoleregion med tyvärr är största delen av deras medlemmar forskare eller institutionernas personal och det betyder, att de inte är opartiska Hälften av nämndernas med­ lemmar borde vara lekmän och bland expertmedlemmarna borde det finnas ocksä alternativforskare och etologer. man stöder en riksdagsmotion av Kerstin Anér (fp) i Sveriges riksdag, där hon kräver en sädan bestämmelse tili svensk lag, som skulle förbjuda användningen av djurförsök i fall alternativa metoder finns. Även tili finsk lag borde en likadan bestämmelse fäs in. En dylig finns redan i Norge, man stöder den finlänska föreningens krav, att Finlands medicinalstyrelse skulle sä fort som m öjligt vidtaga ätgärder för att undersöka hur utbred användningen av den opälitliga LD-50 -metoden är i testning av akut toxicitet. För närvarande kan de finska myndigheterna inte ge nàgon infor­ mation om testet. Vidare stöder man den finländska föreningens krav, att det skulle importeras ett sädant poliovaccin till Finland, som är framställt med hjälp av diploida människoceller. Vaccinet som används i dag är framställt av primära apcelle roch det betyder att tiontusentals i frihet levan­ de apor fàngas ârligen i världen och avlivas för framstllandet av vaccinet. Ett sädant vaccin kan innehàlla olika former av apvirus och därför vara farligt för människor.

K. K.

Maksuttakoti­ maanpostilii­ kenteessä Avgiftsfntt i inrikesposttraf1>:

OSOITTEENMUUTOS __/...19... alkaen ADRESSÄNDRING fr.o.m... /...19...

Kokous pidettiin säätytalolla Helsingissä.

luotettavaksi osoittautuneet LD-50 -myrkyllisyystestin käyttö lääkeaineiden testauksessa on. Täl­ lainen selvitys on ensisijaisen tärkeä, sillä nykyi- ( sellään viranomaisilla ei ole testin käytöstä m i­ tään tie to ja Edelleen tuetaan Suomen yhdistyk­ sen vaatim usta että maahan hankittaisiin diploidisten ihm issolujen avulla valmistettua polioro­ kotetta, joka on käytössä mm. Englannissa. Ny­ kyään Suomessa käytettävä rokote on valmistettu primäärien apinasolujen avulla ja sen aikaansaa­ miseksi tapetaan maailmassa vuosittain kymme­ niätuhansia vapaudesta pyydystettyjä apinoita Tällainen rokote voi myös sisältää apinasta peräi­ sin olevia vieraita viruksia ja olla vaarallista käyt­ täjilleen.

K. K.

,W

NORDISK KONFERENS OM DJURFÖRSÖK I HELSINGFORS: DE ETISKA N Ä M N D E R N A O C H A N V Ä N D N I N G E N AV ALTERNATIVA M E T O D E R B O R D E BLI L A G S T A D G A D E I D E N O R D I S K A L Ä N D E R N A

Entinen osoite / Den förra adressen: Nimi / Namn Jakeluosoite / Utdelningsadress Postinro/Postnr 06OITETOIMIPAIXKA/ADRESSANSTALT Uusi osoite / Den nya adressen: Jakeluosoite / Utdelningsadress postinro/Postnr OSOITETOIMIPAIXKA/ADRESSANSTALT

Koe-eläinten Suojelu r.y.

Mäkelänkatu

8

Päiväysjaallekirjoitus/Datanochunderskrift 00550 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE­ TYKSEN VIIVÄSTYMISEN. ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDER TILL ATT FÖRSÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

29

VI IKON LOPPULEIRI YLITORNION T O R M A S J A R V E L L A Lämmin tervehdys täältä alkavan syksyn keskeltä!

Emme anna syksyn lannistaa, vaan muistelemme ke­ säistä viikonloppua (6.—7.7.85) Törmäsjärven leiri­ keskuksessa.

Hyvin tehdyt suunnitelm at kaatuivat yksi toisensa jälkeen ja jälleen kerran tuli todistetuksi, ettei m i­ kään ole niin varmaa kuin epävarma, m uita loppujen lopuksi kaikki sujui ihan kivasti. Ainoa, mikä jäi hiu­ kan harmittamaan, oli osanottajien vähäisyys. Meitä oli vain Hanu, Kaarina, Virva, Anni ja minä sekä lau­ antaina keskustelemassa käynyt Ylitornion eläinlää­ käri Ossi Tuomola. Mihin kummaan te kaikki muut olitte piiloutuneet?!

Lauantain ohjelmassa (siinä lopullisessa, moneen kertaan muuttuneessa!) meillä oli majoittautumisen ja ruokailun jälkeen ensin tervetulotoivotus, jonka esitti alueosastomme vetäjä Anni Viippola-Tuoma.

Sen jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen piti puheen, jossa hän käsitteli mm. uut­ ta eläinsuojelulakia sekä koe-eläinten ja yleensä eläinten asemaa Suomessa ja muualla maailmassa.

Tämän jälkeen oli vuorossa alueosastojen esittäyty­ minen. Virva llvesaava kertoi ensin Kokkolan alue­ osaston toim innasta ja sitten minä luin Lappeenran­ nasta Sari Kupiaiselta tulleet terveiset. Oman alue­ osastomme toim innasta m eillä ei ollut paljoa kerrot­ tavaa: arpajaiset, tiedotusta, juhla Kansainvälisen koe-eläinten päivän kunniaksi ja ko. viikonloppuleiri.

Tämän jälkeen virkistäydyimme kahvilla, ja sitten oli­ kin vuorossa erittäin mielenkiintoinen ja odotettu pu­ heenvuoro; eläinlääkäri Ossi Tuomola. Hän totesi he­ ti aluksi olevansa hieman "outo lintu” seurassamme, m utta toivoi, että voisimme olla ystäviä hänen pu­ heenvuoronsa jälkeenkin. Ja me jäim m e odotta­ maan, m itä tuleman piti...

Ja tulihan sitä, kaikenlaista. Seuraavaksi yritän esittää lyhyesti (jos mahdollista?) joitakin keskuste­ lussa esiintulleita näkökohtia. Ne eivät välttämättä ole tärkeimpiä asioita, joista keskusteltiin, vaan vain jostain syystä mieleeni jääneitä: — Tuomola esitti, että yhdistyksemme pitäisi laa­ jentaa toiminta-alaa — Hannele Luukkainen vas­ tasi, että yhdistys yrittää ottaa kantaa muihinkin asioihin, m utta keskittyy koe-eläimiin, koska maassamme on muitakin eläinsuojelujärjestöjä.

— Tuom ola "Epäilen, että kaikki antamanne tieto ei ehkä ole aivan oikeaa? Esim. LD50-testistä m inul­ la on se käsitys, ettei sitä enää tehdä Suom essa” — Luukkainen ja Kivivuori vastasivat molemmat, että ko. testiä tehdään yhä Suomessakin.

— Tuomola "Ihmisellä on oikeus käyttää eläimiä hy­ väkseen, niinkuin eläimet luonnossa toisiaan.

Luonnonjärjestyksessä saaliseläimen elämän tarkoituksena on kuolema.” — llvesaava: "Ihm i­ sellä on velvollisuus olla armahtavainen."

— Härkätaistelusta Tuomola sanoi, että se on tosin tarpeetonta eläimen käyttöä, m utta ei niin julmaa kuin eläinsuojelijat väittävät. Hän esitti, ettei hä­ rän elämä ennen taistelua ole mitenkään vaikeaa eikä tuskallista, koska sitä hoidetaan hyvin kaikin tavoin, jotta se näyttäisi komealta ja olisi vahva taistelussa. Lisäksi Tuomola väitti, ettei härkä joudu kärsimään taistelussakaan, koska kaikki ta­ pahtuu hyvin nopeasti. — Luukkainen kysyi puo­ lestaan, eikö Tuomolan mielestä ole eläinrääk­ käystä se, että hevosilla on taistelun jälkeen suo­ let ulkona. — Tätä Tuomola ei uskonut.

• Eläinkokeita voi korvata tietokonemalleilla f? fr

Y litorniolla to i m i t a a n tu rh ia eläinkokeita v a sta a n YlitorniolaisetovatedelläkävijöitäLapissasensuhteen,ettäkunnassa toimiilääninainoaKoe-eläintensuojeluyhdistyksenalueosastoYhdistys kampanjoisaadakseenihmisetvälittämääntuskallisissakokeissakuole­ vieneläintenkohtalostajamuuttamaanasenteitavaihtoehtoistentutki­ musmenetelmienkannalle.

ViimetalvenaperustettuYlitornionalueosastojärjestiviikonvaihteessa leirin,jollakeskusteltiineläintensuojeluunliittyvistäasioista.

- Eläinkokeet ovat Itaeaalasia vaarallisia ihmisille, sillk eläin­ ten aineenvaihdunta on erilai­ nen kuin ihmisillä Monet eläin­ kokeissa turvallisiksi todetut lääkkeet ovat osoittautuneetkin vaarallisiksi Ihraisille, kertoo. valtakunnallisen Koe-eiatnten suojeluyhdistyksen puheeryoh Uja Hannele Luukkainen, joka oli mukanaYlitorniolla -Tummetuin tkllainen liike oli talidomidi. muttaedelleenJo­ ka vu osi vedetkinmarkkinoilta aa »uusi ” vaarallisiksi huomattuja likk kelta. Vaikkeivat ihmiset vint­ tiisi eläimistä Lippaakaan, niin oman turvallisuutensa vuoksi beidin pitäisi vastustaa turhia eläinkokeita.

- Esimerkiksi tietokoneiden kiytAUi on rajattomat mahdol­ lisuudet Tietokoneeseen voi­ daan ohjelmoida elektroninen

- Soluviljelmin* ja kudostutkimuksilla voidaanselvittää ke­ mikaalien vaikutusta. Eatmer bkll ihoärsytystävoidaanhyvin tutkia ihmisen ihosta otetuilla kudosnäytteillä tarvitsematta kiusataelivät eläintä Ylitornion alueosasto JirjesU

lut <0jSientä eri puolilta Lap­ pia. Anni kertoo, että varsinkin Kemissäonpaljon aktiivisia jä­ seniä Jotka ehkä perustavat omanalueosastonsa Yhdistysel pelkästäänuistele koe-elklnten puolesta, vaan pa rantaakseeneläinsuojelua n lenkin Leirin aikana palleuun tehdä ilmoitus eriasti ylitorni Jonka Qedetian piti

eläinten piivtn ansa ..„»„.K.r.

Ifiupahtum Viin vietet­ samoihin ••braK aikoihin, kun tiin kansainvilisti koe-elkinten

pi-iv ta Alueosaston toimintairyhmi

jir)esUi tulevaisuudessakin i.,«'» tempauksia keritikseen rahaatoiminnalleJalisätäkseen tietoa, kertoo osaston puheenjohtajaAnni VUppoiaTuoma Osastossaontilli hetkellärel

vilji antaakseen setvii ohjeita sOU. miki onelitoriikkSysU. Valtakunnalliset eläinsuojelu yhdistykset ovat yrittäneet saa cm lakiin parannuksia, mutta

•

— "Kaipaavatko eläimet ihmisten ystävyyttä?” kysyi Tuomola ja sanoi, että eläin harvoin alunperin ha­ keutuu ihmisen seuraan. — Asia myönnettiin, m utta sitten Kivivuori totesi ettei tarvitse olla eläinten ystävä eikä edes pitää niistä tippaakaan tunnustaakseen eläinten oikeudet.

— Eläimen lopettaminen oli lähellä Tuomolan sy­ däntä. Hän sanoi, ettei siinä saa olla kyse ihm i­ sen tunteista vaan siitä, mikä on eläimelle paras­ t a Tuomolan mielestä paras tapa lopettaa esim. koira on ampuminen — ei nukuttaminen. — Täs­ tä Luukkainen huomautti, että täytyy osata am­ pua, mihin Tuomola nyökkäsi ja vastasi, ettei nukuttaminenkaan aina onnistu täydellisen hyvin.

— Miksi sitten ampuminen? Ymmärsin asian näin: se tapahtuu kauempaa — vieras ihminen ei tule lähelle ja käy kiinni eläimeen, mikä on eläi­ melle pelottava kokemus. Ja vaikka ampuminen on pahan näköistä, se ei koske eläimeen sen enempää (vai eikö niinkään paljoa?) kuin nukutuspiikki ja se käy nopeasti. — Tuomola sanoi, et­ tä ihmisen velvollisuus on lopettaa kuolemansai­ ras lemmikki. Se on armeliaampaa eläintä kohtaan kuin yrittää pitää sitä hengissä kaikin kei­ noin — kun itse ei haluaisi lemmikistään luopua!

Hengissäpitäminen viimeisinä aikoina on eläin­ rääkkäystä. — Tähän asti kaikki olivat suunnil­ leen samaa m ieltä asioista, m utta sitten Tuomola esitti mielipiteen, joka sai aikaan vastalauseita: löydetyt kesäkissat olisi hänen mielestään pa­ rempi lopettaa kuin etsiä niille uusi koti. Hän ar­ veli, ettei noiden kissojen elämä tulevaisuudes­ sakaan ole kovin hyvä. — "Ettäkö on paras lopet­ taa varmuuden vuoksi jo etukäteen, ettei niistä vain tulisi onnettom ia kissoja?” "Eihän me ihmisetkään olla aina niin onnellisia, ollaan hyvinkin onnettomia joskus, niin että sitten olisi kai paras että kaikki lapset nukutettaisiin heti synnyttyään — ettei niistä vain tulisi onnettom ia aikuisia?!’’

— Asiasta ei päästy yksimielisyyteen.

Tällaista ja paljon muutakin tuli keskustelussa esille, ja varmaankin näkökannat molemmin puolin hiukan laajenivat. Kiitim m e Tuomolaa antoisasta kes­ kustelusta Ruokailun jälkeen Kaarina Kivivuori kertoi meille kosmetiikkakokeista: uudesta laista, kehitteillä ole­ vista vaihtoehdoista, jne. Saunan lämpiämistä odo­ tellessa mietiskelimme, m illaisia tempauksia meidän alueosastomme voisi järjestää. Anni ja minä olimme erittäin kiitollisia kaikista vinkeistä ja ohjeista — saas’ nyt nähdä, mitä saamme aikaan! Ja loppuilta kuluikin sitten saunomisen, uimisen ja keskustelun merkeissä.

Sunnuntaina oli kiirettä! Siirsimme kiertoajelun al­ kamaan tuntia aikaisemmin, koska jo klo 11.00 piti Hanun ja Kaarinan olla "Lapin Kansan” haastateltavi­ na Aavasaksan vaaran laella Keisarinmajalla. Ja hy­ vinhän me sitten ehdimme käydä tutustum assa Övertorneä:on rajan takana ja Ylitornion kirkonkylään tällä puolen rajaa Vain Luppion "Tomteland” jäi näke­ mättä. Pidimme sellaista kiirettä, että olim m e Aavasaksalla odottelemassa LK:n toim ittajaa jo klo 10.30!

Mutta se kannatti, sillä haastattelun tulos näkyi heti seuraavan päivän "Lapin Kansassa" (liitän mukaan kopion) ja muutamaa päivää myöhemmin vielä "Län­ sirajassa” (ohessa kopio siitäkin).

Ja niin oli leiri ohi. M utta m uistot jäivät... Kiitokset kaikille mukana olleille ja hyvää jatkoa! Ja kaunista syksyn jatkoa kaikille m uillekin eläinystäville!

Terveisin Kaisu Niska

HAILUODON LINTUTUHO TURKISTARHAAJIEN SYYTÄ Hannele Luukkainen Hailuodon lintuyhdyskunnan tuhonnut kettu on tiedotusvälineissä julistettu henkipatoksi niin luon­ nonsuojelijoiden kuin turkistarhaajienkin lausun­ noissa. Kansa on valmis kuristamaan kettupolon ran­ kaisematta lainkaan todellisia syyllisiä — turkistar­ haajia.

Kuinka suuria katastrofeja turkistarhaajien salli­ taan luonnollemme aiheuttaa ennen kuin tarhaajat pannaan vastaamaan teoistaan? Eikö luonnonsuoje­ lu- ja ym päristönsuojelulait koske lainkaan turkistar­ haajia? — Tokihan turkistarhurin pitäisi vastata tar­ hansa aiheuttam ista tu h o ista Tuhot taitavat vaan o l­ la jo niin suuria, että niitä ei voi enää rahalla korvata.

— Hailuodon tapaus ei ollut ensimmäinen, missä tarhasta karannut kettu on riehunut lintuyhdyskunnassa. Ketun käyttäytymisessä ei ole mitään ihm et­ telemistä, kun tietää miten ala-arvoisissa oloissa ket­ tuja turkistarhoilla kasvatetaan. Kettu kuin kettu tu ­ lee nopeasti mielenvikaiseksi pienessä verkkohäkissä. Vastaavasti villim inkit ovat jo vuosikausia olleet Suomen luonnon riesana, kiitos turkistarhaajien.

Kun vielä otetaan huomioon kuinka valtavat määrät ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia turkiseläim ille syötetään ja kuinka ne saastuttavat maaperää, koko elinkeino on syytä asettaa kyseenalaiseksi. Ei ole m i­ tään syytä tukea verovaroin elinkeinoa, joka on tuhoi­ sa maamme luonnolle.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VAIKUTTAKAA YLEISEEN MIELIPI­ TEESEEN -

KIRJOITTAKAA

LEHTIEN MIELIPIDE-OSASTOILLE Hannele Luukkainen

Kirjoittakaa eläinten väärinkäytöstä; tur­ kistarhoista, eläinkokeista, tehokasvatuk­ sesta, sirkuksista, eläintarhoista, delfinaarioista jne. Kirjoittakaa eläinten oikeuksis­ ta elämisen arvoiseen elämään. Kirjoitta­ kaa eläimet vapaaksi!

Kirjoittakaa niinellänne tai nimimerkillä, ei nimellä väliä, pääasia että kirjoitatte.

Mielipide-osastot ovat erittäin luettuja. Nii­ tä seurataan ja ne vaikuttavat ihmisten ajatteluun. Jokainen yksilökin voi vaikut­ taa. Kirjoittakaa. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

HUOM! Lehtemme edellisessä numerossa m ainitsin BABOR niiden kosmetiikan valmistajien joukossa, jotka testaavat eläimillä. BABOR ei kuitenkaan testaa tuot­ teitaan eläimillä!!

Pahoittelemme väärää tietoa.

31

RAPORTTI IAAPEA:N YLEISKOKOUKSESTA BARCELONASTA Hannele Luukkainen

Kansainvälisen eläinkokeita vastustavan järjestön lAAPEAn (International Associa­ tion Against Painful Experiments on Ani­ mals) yleiskokous pidettiin tänä vuonna Barcelonassa 13.— 15.6. Kokouksessa oli läsnä runsaasti jäsenjärjestöjen edustajia eri maista sekä huomattava määrä espan­ jalaisia kuuntelemassa esitelmiä. Kokous sai valtavasti huomiota espanjalaisissa tie­ dotusvälineissä; lehdissä, radiossa ja tele­ visiossa.

Tervetuliaispuheen jälkeen näytettiin Englannin koe-eläinten suojelun säätiön tuottama uusi film i "Progress W ithout Päin". Noin tunnin kestävän film in ensimmäisessä osassa käsitellään ihmisten tervey­ denhuoltoa, sairauksia, kuolinsyitä ja lääketiedettä historiasta nykypäivään. Lääketieteen ansiosta ihm i­ set elävät nykyään kauemmin, m utta ovat sairaampia.

Vaihtoehtoisen lääketieteen eri muotoja esitellään katsauksenomaisesti. Filmin toisessa osassa käsi­ tellään eläinkokeiden epäluotettavuutta ja vaihtoeh­ tomenetelmiä. Yhtenä eläinkokeiden suurimpana on­ gelmana on eri lajien eroaminen toisistaan. Esimer­ kiksi ihm isissä voi ilm etä 78 erilaista sivuvaikutusta, kuun taas rotissa ja kissoissa näkyy vain 26. Siksi monet eläinkokeissa turvallisiksi todetut lääkkeet jatkuvasti sokeuttavat, vammauttavat, halvannuttavat ja tappavat ihm isiä kaikkialla maailm assa Toisaalta saattaa olla paljon ihm isille hyviä lääkkeitä, jotka on hylätty eläinkokeissa Eläimet eivät reagoi aineisiin samalla tavalla kuin ihminen. Esimerkiksi aspiriini ai­ heuttaa eläim illä sikiövairioita, kanin silmä eroaa ra­ kenteeltaan ratkaisevasti ihmisen silm ästä jne. Lää­ keteollisuudessa ja kemian teollisuudessa yleisesti käytössä oleva LD-50 -testi on täysin epäluotettava, sillä sen testitulokset valhtelevat aivan sattumanva­ raisesti; yksikään laboratorio ei pysty saamaan sa­ manlaisia testituloksia kuin jokin toinen, vaikka koe ja koeolosuhteet ovat täysin samat. Vaihtoehtomenetelmät ovat nopeampia, halvempia ja luotettavampia — Mikäli rahatilänteemme sallii, ostamme käyttööm­ me tämän uuden erinomaisen film in.

Ensimmäisen kokouspäivän pääesltelmän piti pro­ fessori Tom Regan aiheesta "Eläinten oikeuksien tu ­ levaisuus” . Hän toi esiin, että parina viime vuonna eläinten oikeuksista on maailmalla kirjoitettu valta­ vasti ja että nimenomaan filosofian, hänen tieteen­ alansa, parissa eläinten oikeudet ovat nousseet kes­ keiseksi keskustelun aiheeksi juuri Yhdysvalloissa Professori Regan on perustanut vaimonsa kanssa erityisen CALF-säätiön (Culture and Animal Liberati­ on Fund), jonka tehtävänä on vapauttaa eläimet kult­ tuurin avulla Säätiö aikoo jakaa stipendejä eri tai­ teenalojen edustajille, jo tta he taiteensa kautta voisivät viedä eläinten vapautusliikettä eteenpäin. Reganin mielestä nykyiset eläinsuojelujärjestöt tavoitta­ vat hyvin ne ihmiset, jotka ovat jo alunperin eläinten puolella Sillä aikaa kun eläinsuojelijat ovat mieleno-

32

Kuva: Sami Bläberg Kokousväkeä. Puheenjohtajamme Hannele Luukkai­ sen takana on William Cave USA:n eläinkokeita vas­ tustavan järjestön puheenjohtaja ja hänen vierellään istuu Rae Pearl Etelä-Afrikan koe-eläinten suojelun puheenjohtaja. Puheenjohtajamme vieressä on Bir­ gitta Räd norjalaisen eläinten oikeuksia pulustavan järjestön edustaja ja hänen vieressä on Richard Ry­ der kuuluisa englantilainen tiedemies ja eläinsuojeli­ ja, joka on kirjoittanut mm. kirjan "Victims of Scien­ ce". Luukkaisen edessä istuu Birgitta Carlsson Ruot­ sin koe-eläinten suojelun puheenjohtaja ja hänen vieressään on Martha Gutierrez Argentiinan eläinsuojelujärjestön puheenjohtaja.

Kuva: Sami Bläberg

/>

Kokoussalin edessä istuvat Tom Regan kuuluisa amerikkalainen filosofi ja eläinten oikeuksien puo­ lesta puhuja, Ingrid Persson lAAPEAn puheenjohta­ ja, Dolores Marsans Comas lAAPEAn presidentti pi­ tämässä puhetta, Colin Smith lAAPEAn toiminnan­ johtaja ja Sue Shakespeare sihteeri.

Kuva: Hannele Luukkainen

—>

Tämä tekokoira pelastaa sadat koirat kärsimyksiltä.

Koiralle voidaan aiheuttaa sydänkohtaus ja yrittää el­ vyttää se. Koiraan asennettu tietokone ilmaisee mil­ loin sydänhieronta, annettu tekohengitys ja pulssi ovat oikein. Enää ei tarvitse tuottaa koirille keinote­ koisesti sydänkohtauksia elvytysopetusta varten. J o ka kerta kun tekokoiraa käytetään, se säästää yhden elävän koiran hengen!

soltuksissa, monet ihmiset käyvät konserteissa, teat­ tereissa, taidenäyttelyissä jne. CALFin ideana on ta­ voittaa suuri yleisö taiteen kautta. Niinpä CALF ai­ kookin järjestää vuonna 1987 suuren kansainvälisen juhlan eläinten kunniaksi jossain Yhdysvalloissa, jonne tulee valtava määrä taiteilijoita eri puolilta maailmaa esiintymään tai esittämään teoksiaan eläinten oikeuksien puolesta Esiintyjäkaarti on vielä avoin, joten voimme Suomestakin tarjota sinne kai­ kenlaista eläimiä käsittelevää taidetta, musiikkia, lau­ luja, runoja, kirjoja, veistoksia, maalauksia jne. — Mahtava ajatus, joka tulee taatusti avaamaan ihm is­ ten silm iä ja korvia eläinten eduksi.

Toisen kokouspäivän aamuistunnon pääpuhuja oli espanjalainen eläinlääketieteellisen akatemian presi­ dentti ja maailman eläinlääkäriliiton sihteeri tohtori Cuenca. Hän puhui hyvin lämminhenkisesti kaikista eläimistä. 12 koiran ja 14 kissan isäntänä hän tiesi, että eläimet ovat yksilöitä, erilaisia, toiset viisaampia kuin toiset. Hänen mielestään raamatussa esitetty luom isteoria on pötypuhetta, kuten myös se, että ju ­ mala olisi ihmisen kaltainen — hänelle jumala on eläin. Tohtori Cuenca varoitti maailmaa siltä, että eläimet loppuvat pian Afrikasta ja Etelä-Amerlkasta, ellei eläinkokeista luovuta hänen mielestään laboratorioeläimet ovat samanarvoisia kuin muutkin eläi­ met, eikä niille saisi tu o ja a kärsimyksiä. Eläinkokei­ den lisäksi hän tuom itsi härkätaistelun ja muut ur­ heilulajit, joissa eläimiä kiusataan. Hänen mieles­ tään eläimet ovat yksinäisten ihmisten parhaita ystä­ viä. Eläinten syöminen on kannibalismia! — Näin siis puhui vaikutusvaltainen espanjalainen eläinlää­ käri. Jäämme odottamaan suomalaisten eläinlääkä­ reiden vastaavia kannanottoja, vai eikö rohkeus riitä?

Iltapäiväistunnon pääesitelmöitsijä oli tohtori Gra­ ham Richards Oxfordin yliopiston kemian laboratori­ o sta Hän puhui lääkkeiden kehittämisestä tietoko­ neiden avulla Hänen mielestään eläinkokeista pitäi­ si luopua sekä eettisistä että taloudellisista syistä.

Lääkkeiden kehittämisessä eläinkokeissa etsitään sokkona sopivaa molekyyliä, jolloin joudutaan teke­ mään valtavasti yrityksiä ja erehdyksiä. Tietokone sen sijaan löytää oikean ratkaisun nopeasti ja veret­ tömästi. — Kun kerran on olemassa hyviä vaihtoehtomenetelmiä ja niitä kehitetään kaiken aikaa, niin miksi niitä ei juurikaan käytetä Suomessa? Ettei vain olisi niin, että tutkijoiden amm attitaito ei riitä uusien menetelmien käyttöön puhumattakaan niiden kehit­ tämisestä! Vai onko tutkijoiden työmoraali niin alhai­ nen, että he tekevät eläinkokeita siitä huolimatta, et­ tä ne ovat epäeettisiä? Nykytieteen valossa tuskin kukaan enää kehtaa väittää niiden olevan tieteellisiä!

Toisena päivänä yleisölle näytettiin myös film i ’’S ufferthe Anim als” , jota Koe-eläinten suojelukin on näyttänyt useissa tilaisuuksissa parin viime vuoden aikana Jäsenjärjestöjen raporteista kannattaa mainita yh­ teenvetona seuraavaa — USA:n järjestö on toimeenpannut laajan eläinko­ keita vastustavan mainoskampanjan. Mainoksia on ollut runsaasti mm. busseissa — USA:n vaihtoehtomenetelmiä rahoittava säätiö on ollut mukana kehittelemässä tekokoiraa, jo lla voi­ daan korvata satoja koiria sydänkohtausopetuksessa Nyt eläville terveille koirille e> enää tarvitse ai­ heuttaa sydänkohtausta, jo tta opiskelijat oppisivat elvyttämään koiria Tekokoiralla opiskelijat voivat har­ joitella niin kauan kuin haluavat. Koiran sisällä on pieni tietokone, joka kertoo m illoin elvytys on oikeaa ja m illoin väärää. Kun koiran sydäntä hierotaan oikein palaa sininen valo. Jos vahingoitetaan koiran mak-

33

saa, syttyy heti punainen valo. Kun annetaan oikein tekohengitystä palaa vihreä valo jne. Yhden tekokoiran valmistamiseen menee kaksi kuukautta, sillä jo ­ kainen tehdään yksilötyönä. Tällä hetkellä on valmis­ teilla myös kissa ja kohta tulee hevonenkin. Kun sain myös itse isallistua tekokoiran elvytykseen, vakuu­ tuin sen käyttökelpoisuudesta Ehkä meilläkin on joskus niin paljon rahaa että voimme ostaa sellaisen Suomeen ja laittaa kiertämään eri yliopistoissa ja säästää siten eläviä koiria tuskalta — Hollannissa on monta eläinkokeita vastustavaa järjestöä. Yhteistä niille on sekä järjestöjen pitkä ikä että suuri omaisuus, jonka ne ovat aikojen kuluessa perineet. Niiden tavoitteet ja menettelytavat poikkea­ vat toisistaan; toiset ovat passiivisia ja tyytyvät vain kiillottam aan arvovaltaansa ja istumaan rahasäkkien päällä, toiset taas yrittävät kaikin keinoin saada eläinkokeita vähennetyksi. Yhtä aktiivisim m ista jär­ jestöistä johtaa Tom Crause. Hänen mielestään to i­ m inta on tehokasta vain, jos toimitaan yhtä aikaa kol­ mella eri rintamalla: neuvotellaan diplom aattisesti vi­ ranomaisten kanssa, pidetään m ielenosoituksia ja murtaudutaan laboratorioihin vapauttamaan eläimet.

Hän on itsekin ollut pidätettynä eläinten vapauttami­ sesta, m utta häntä vastaan ei ole löytynyt tod isteita Eräät ryhmät ovat onnistuneet vapauttamaan satoja koe-eläimiä, kaneja koiria kisso ja rottia..

— Norjassa eläinkokeita ei saa periaatteessa teh­ dä, jos vastaava koe on tehtävissä vaihtoehtomenetelmin. Niinpä Norjassa käytettiinkin vuonna 1984 ’’vain” 124.000 eläintä ekäinkokeisiin. Turhia kokeita tehdään kuitenkin edelleen. Niinpä norjalainen jär­ jestö onkin kääntänyt Richard Ryderin kirjan ”Victim s of Science" (tieteen uhrit) norjaksi. Kun käännös ilmestyi viime vuoden lo p u lla tohtori Ryder oli mu­ kana tiedotustilaisuudessa Norjassa on myös paljon harmia maanviljelijöistä, jotka rääkkäävät eläimiään.

Erään tällaisen he onnistuivat saattamaan vankilaan 30 päiväksi. Lisäksi häneltä evättiin eläintenpito ko­ konaan. — Kunpa Suomessakin eläinrääkkääjä jos­ kus pistettäisiin kiven sisään!

—■ Sveitsin vaihtoehtomenetelmiä tukeva säätiö on perustanut vaihtoehtolaboratorion myrkyllisyystutkim uksia varten. Säätiö järjestää myös opiskeli­ jo ille vai htoehtomenetelmäku rsseja — Ruotsissa eläinkokeiden vastustajat ovat teh­ neet mahtavaa työtä. Viime vuoden aikana järjestöön liittyy 12 000 uutta jäsentä — nyt heitä on jo 42 000!!!

Eläinkokeiden vastustamisesta on Ruotsissa tullut kansanliike. Lain uudistaminen on Ruotsinkin koeeläinten suojelun tärkein tehtävä. Tällä hetkellä heillä on vain joidenkin yksittäisten kansanedustajien tuki, m utta he valmistautuvat huolella Ruotsissa syksyllä pidettäviin eduskuntavaaleihin ja yrittävät tuoda eläi­ met politiikkaan oikein näkyvästi. Yhdistyksen viimeaikaisim pia saavutuksia on Ruotsin siirtym inen käyt­ tämään vaihtoehtomenetelmin tuotettua polioroko­ tetta apinoilla valmistetun rokotteen sijaan ja se, että vastedes kosm etiikkatuotteissa täytyy lukea onko tuote testattu eläim illä vai ei. Ruotsin järjestön sää­ tiö jakaa vuosittain huomattavia rahasummia vaihtoehtomenetelmien kehittäm istä varten. Parin vuo­ den kuluttua tullee koko maailman käyttöön uusi m enetelm ä lAAPEAn toim innanjohtaja Colin Smith kertoi ra­ portissaan mm. että viime vuonna Lontoossa järjes­ tetty uskonnollinen konferenssi oli suurin tapahtuma lAAPEAn historiassa Sen avulla pystyttiin ilmeisesti herättämään nukkuva jättiläinen — uskonto — ajat­ telemaan eläinkokeita ja eläinten oikeuksia Tarkoi­ tus on tuottaa videofilm i aiheesta Tom Reganin jo h­

d o lla Parin viime vuoden aikana IAAPEA on keskitty­ nyt hankkimaan kuvia eläinkokeista eri puolilta maa­ ilm aa Yhdistyksen varainhoitaja Brian Gunn on mat­ koillaan saavut valokuvatuksia runsaasti todistusai­ neistoa eläinkokeiden ju lm uu ksista IAAPEA:lla on yhteydet myös YK:hon, Euroopan neuvostoon, EC:hen ja CIOMS:iin.

Kolmannen päivän kokous oli vain jäsenjärjestöil­ le. Kokouksessa m uutettiin lAAPEAn sääntöjä varo­ jen säästämiseksi siten, että johtokunnan tilalle tuli vain muutaman hengen toimintaryhmä, joka koostuu rikkaimpien jäsenjärjestöjen edustajista Yleisko­ koukset, joihin voivat osallistua kaikki jäsenjärjestöt pidetään edelleenkin joka toinen vuosi. lAAPEAn tu ­ levaisuuden töitä on mm. valmistella jossain ItäEuroopan maassa pidettävä eläinsuojelukokous, teh­ dä kartoitus eri maiden eläinsuojelulaeista suunni­ tella uusia yhtenäisiä esitteitä, toim ittaa kuvia eläin­ kokeista vastustaa erityisesti LD-50-testiä, tukea vaihtoehtomenetelmiä jne. — On tosi tärkeää olla mukana kansainvälisessä toim innassa Seuraavassa julkaisemm e Hannele Luukkaisen kokouksessa esittämän raportin Koe-eläinten suoje­ lu ry:n toim innasta RAPORTTI KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N TOIMINNASTA SUOMESSA IAAPEAN YLEISKOKOUKSELLE BARCELONASSA 13.—15.6.1985 (Hannele Luukkainen puheenjohtaja) Koe-eläinten suojelu ry, jonka puheenjohtajana toi­ min, on ylivoimaisesti Suomen suurin eläinsuojelujärjestö. Yhdistyksellämme on noin 7 000 vuosittain jäsenmaksunsa maksavaa jäsentä kaikkialla Suo­ m essa Yhdistyksen johtokunta toim ii pääkaupun­ gissa, m utta m eillä on lisäksi yli kymmenen aktiivis­ ta alueosastoa eri puolilla m aata ja niiden määrä li­ sääntyy kaiken aikaa Yhdistyksemme on ainoa valtakunnallinen eläin­ kokeita vastustava järjestö Suomessa Tavoitteemme on saada turhat ja tuskalliset eläinkokeet loppu­ maan. Pyrimme rajoittamaan eläinkokeita ensisijai­ sesti eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen kaut­ ta Lisäksi tuemme vaihtoehtoisten tutkim usmene­ telmien kehittämistä. Suurimpana ja aktiivisimpana eläinsuojelujärjestönä joudumme ottamaan kantaa myös yleiseläinsuojelullisiin kysymyksiin.

Suomessa on lähes 150 eläinkokeita tekevää lai­ tosta, joissa vuosittain kidutetaan ja silvotaan arviol­ ta 400 000 eläintä kuoliaaksi. Yksityiskohtaisia tieto­ ja tehdyistä kokeista tai käytetyistä koe-eläimistä ei ole olemassa, koska maamme eläinsuojelulaki ja korkein eläinsuojeluviranomainen — maa- ja metsä­ talousm inisteriö — antavat eläinkokeiden tekijöille vapaat kädet.

Eläinsuojelulain uudistus, jonka eteen olemme jo pitkään tehneet kovasti töitä, on parhaillaan loppu­ suoralla Olemme käyneet eduskunnassa antamassa asiantuntijalausonnon useaan kertaan, neuvotelleet puolueiden ja kansanedustajien kanssa, esittäneet "Suffered the Anim als” film in heille jne. Olemme ve­ donneet jopa Tasavallan presidenttiin. Ponnisteluis­ tamme huolim atta tuleva laki on eläinten kannalta lohduton. Eläimet on edelleen jätetty esineen ase­ maan vaille elävälle olennolle kuuluvia perusoikeuk­ s ia Eläinsuojelulainhan pitäisi nimensä mukaisesti suojella kaikkia eläimiä kaikissa olosuhteissa Täl­ laista lakia ei Suomessa ole — m eillä on vain "eläin­

ten hyväksikäyttölaki” . Onneksi lehdistö on nyt tullut puolellemme.

Mutta eläinten häikäilemätön hyväksikäyttö on juurtunut maatalouteemme, lääke- ja kemianteolli­ suuteen ja yliopistomaailmaan niin syvälle, että to­ dellisia uudistuksia on vaikea saada aikaan. Diplo­ maattisten neuvotteluiden tie on nyt ilm eisesti kul­ jettu loppuun. On otettava käyttöön uusia keinoja, jo tta saataisiin muutoksia. Enää ei riitä, että olemme työntäneet eläimet politiikkaan, meidän on mentävä sinne myös itse. Toinen vaihtoehto on tietysti liittyä eläinten vapautusrintamaan, m utta se on varsin ää­ rimmäinen ratkaisu. — Joka tapauksessa jatkamme lain uudistamistyötä, kunnes meillä on nimensä ve­ roinen eläinsuojelulaki.

Viime aikoina olemme "pomm ittaneet” virano­ maistahoja lain uudistusvaatimuksien lisäksi erilai­ silla kirjelm illä varsin usein.

— Opetusministereille kävimme jättämässä kirjel­ mät, joissa vaadimme eläinsuojelunäkökohdan huomioon ottam ista kouluopetuksessa, ja eläin­ kokeiden vähentämistä korkeakouluopetuksessa.

— Lääkintöhallitusta olemme toistuvasti vaatineet k luopumaan apinan munuaisista tehdyn polioro" kotteen käytöstä, m utta toistaiseksi turhaan.

— Lääkintöhallitusta olemme painostaneet myös kieltämään epäluotettavan ja turkallisen LD-50 -testin käytön. Vaatimuksemme tueksi luovutim ­ me sen pääjohtajalle vastalauseadressin, jonka yli 41 000 allekirjoitusta oli kerätty muutamassa viikossa — Maamme korkeimmalla eläinkokei­ den valvojalla (maa- ja metsätalousministeriöllä) ei muuten ole aavistustakaan, missä laitoksissa LD-50 -testiä Suomessa tehdään ja kuinka paljon eläimiä siihen käytetään!

— Ympäristöministeriölle luovuttamassamme kirjel­ mässä vaadimme eläinsuojeluasioiden siirtoa maa- ja m etsätalousm inisteriöstä ympäristömi­ nisteriöön. Ovathan eläimet oleellinen osa ympä­ ristöämme.

— Oikeuskanslerille olemme tehneet maa- ja met­ sätalousministeriön toim ista useita valituksia, koska se sallii pitää eläimiä tehokasvatustuotannossa täysin epäinhim illisissä oloissa. Erityisen paha tilanne on kanojen häkkikasvatuksessa ja turkistarhoissa — Vetoamme teihin hyvät kolle-

gat, että tuom itsisitte turkistarhauksen näkyvästi omissa maissanne, jo tta tämä verinen elinkeino voitaisiin siirtää historian häpeäpilkuksi mahdol­ lisimman pian. Suurimmat turkistem me ostajamaat — Saksan Liittotasavalta, Sveitsi, Italia ja USA voivat ratkaisevasti vaikuttaa turkistarhauk­ sen tuhoon.

Suomen Kennelliitolle olemme lähettäneet jyr­ kän vastalauseemme, kun sen alainen kasvattaja on kasvattanut koiria turkiksiksi.

Lehtemme joka numerossa on liitteenä valmiiksi painettuja protestikortteja kulloinkin ajankohtai­ sista asioista Korteissa on vastustettu mm. Ka­ nadan hylkeenpyyntiä, Australian kengurunmetsästystä, Etelä-Korean kissojen elävältä keittä­ m istä ja koiran lihan syöntiä. Viim eisin protestikohde oli Suomessa kuukausi sitten avattu delfinaario, jossa puolustuskyvyttöm iä ja ihmisrakkaita delfiinejä koulutetaan sirkuspelleiksi.

Parin viime vuoden aikana olemme järjestäneet runsaasti erilaisia julkisia tapahtum ia Eläinten viikolla lokakuussa olemme perinteises­ ti järjestäneet mielenosoituksen eläinten oikeuk­ sien puolesta Viime syksynä korvasimme sen menemällä mukaan suureen rauhanmarssiin eläinsuojelijoiden omana ryhmänä. Tunnuksem­ me "koe-eläimet uhreina jo ennen sotaa” ja "so­ dat alkavat laboratorioista" saivat runsaasti huo­ miota osakseen.

Kansainvälisenä koe-eläinten päivänä pidimme symposiumin, jossa yhdistyksemme säätiö jakoi neljä apurahaa vaihtoehtotutkim uksia varten ja jossa parin vuoden takaiset stipendiemme saajat esittelivät tutkimuksiaan. Yleisöä on vain kovin vaikea saada tällaisiin tilaisuuksiin.

Eläinten viikolla ja kansainvälisen koe-eläinten päivän yhteydessä olemme näyttäneet "Suffer the Animals" -filmiä useissa ilmaisesityksissä, järjestäneet kirjastonäyttelyitä, kirpputoreja jne.

Muulloinkin olemme käyneet pitämässä esitel­ miä eri tilaisuuksissa, jakaneet esitteitämme suurissa koiranäyttelyissä, osallistuneet kauneusmessuille jne. Lisäksi olemme pitäneet joulumyyjäiset toimistossam me ja olleet mukana järjestämässä eläinten joulukirkkoja Temppeliau­ kion kirkossa

U U D IS T U M IS L O M A

AGADIR 19.— 26.11.1985

HINTA 2450 mk puolihoitoineen hiekkarantahotelllssa

Tutustu tarunhohtoiseen M arokkoon ja o sa llistu VIRPI. & JIM CORMIERIN op astuksella hieronta- (shiatsu, polaria), rentoutus- ja joogaharjoituksiin.

H alukkaille lisäksi ho itoja ja lisäopetusta sekä retkiä M uutam a paikka vapaana Tiedustelut F RANTSILAN YRTTITILA KURSSIKESKUS 39100 HÄMEENKYRÖ puh. 931-715 065

E L Ä IN SU O JE L U JA

MORAALI

Juliana v. Wendt

Kerstin Anér, monivuotinen kansane­ dustaja, on väsymättä tehnyt Ruotsin eduskunnassa aloitteita parempien olojen aikaansaamiseksi niille eläimille, joita ih­ minen hyväksikäyttää. Hän on eräs monis­ ta kansanedustajista, jotka ovat tehneet aloitteita "eläintehtaita”, kosmetiikkatestejä y.m. vastaan. Nordiska Samfundet’in is­ kulauseella: "Eläimet mukaan politiikkaan" on nyt suuret mahdollisuudet toteutua.

Puhuessaan Växsjö'ssä 4 päivänä toukokuuta Kerstin Anér sanoi mm seuraavaa ”Se, joka työsken­ telee koe-eläinten hyväksi päämääränään parantaa niiden oloja ja mieluiten säästää ne kokonaan kärsi­ myksiltä, saa tottua siihen ,että häntä syytetään mo­ raalittom uudesta Toiset kysyvät m inulta miten saa­ tan välittää eläim istä kun 40.000 lasta kuolee nälkään joka päivä. Toiset taas kysyvät miksi uhraan aikaa koe-eläimille kun itse varmaan haluan lääkkeitä sai­ rastuessani ja muistuttavat siitä miten monta lasta

36

pystytään rokotteiden avulla pelastamaan kehitys­ m aissa Löytyy jopa sellaisia ihmisiä, jotka kutsuvat itseään eläinystäviksi m utta pitävät tärkeämpänä tuom ita ne ihmiset, jotka varastavat film ejä tutkim us­ laitoksista kuin tuom ita ne hirvittävät kokeet jotka käyvät ilmi näistä opetustarkoituksessa tehdyistä fil­ meistä ja joista myös ilmenee miten tutkijat nauravat katsellessaan eläinten käyttäytymistä niiden kärsies­ sä tu skia Itse katson, että moraali on jakamaton. Siksi, että työskentelen lasten hyväksi kehitysmaissa — kuten myös teen — en voi sanoa että m inulle on samante­ kevää miten ihmiset omassa maassani kohtelevat eläimiä. Kukaan ei tietääkseni pysty paremmin osoit­ tamaan hellyttä lapsia kohtaan tuottam alla eläimille kärsimyksiä.

Minkälaisia eläinkokeita tänä päivänä tehdään käy ilmi esim. erittäin an/ostetun englantilaisen Royal College of Surgeons nimisen laitoksen kokeesta, jossa apinaa pidettiin korkeassa lämpötilassa vailla ilmanvaihdosta, kunnes se on täysin kuivunut. Tutki­ jat tuom ittiin tosin sakkoihin, m utta oikeuden pää­ töksestä on tehty valitus. Samanaikaisesti ryhmä eläinystäviä Englannissa tarjoutui koe-eläimiksi vi­ ruksen vasta-aineiden testaamista varten. Laborato­ rio hylkäsi tarjouksen koska sellaiset kokeet muka olisivat ’’epäeettisiä, epäluotettavia, epäkäytännölli­ siä ja tieteellisettä arvoltaan rajoitettuja” . Todella loo­ gista tieteellistä ajattelua! Mutta m eillä Ruotsissa on kuitenkin viime aikoina saatu varsin paljon aikaan.

Hölsä

on budjettiin. Viime vuonna budjetissa oli varattu val­ tionapu vain yhden m aataloustuottajia lähellä olevan eläinsuojelujärjestön käyttöön. Kun julkistim m e asi­ an, saimme eduskunnan puolellemme, ja valtionapu on nyt tänä vuonna kaikkien valtakunnallisten eläinsuojelujärjestöjen haettavissa Samalla eduskunta kolm inkertaisti avun määrän 153 000 markkaan. Eri asia on, kuinka paljon me saamme siitä käyttöömme.

Ensimmäistä kertaa on valtion budjetissa nyt varattu myös 50 000 mk vaihtoehtotutkimuksia varten, vaikka maa- ja m etsätalousministeriö vastusti tätäkin esi­ tystä.

Lähitulevaisuudessa temme ohjelman "Kansalaisradioon” eläinkokeista Aiomme ostaa myös lääke­ tehtaiden ja kemianteollisuuden osakkeita saadak­ semme om istajina tietoa niiden to im ista Silloin voimme mennä myös niiden yhtiökokouksiin tuom it­ semaan eläinkokeet epäluotettaviksi ja vaatimaan siirtym istä vaihtoehtomenetelmiin.

Kansainvälinen yhteistyö on yhdistyksellemme ensiarvoisen tärkeätä. Siinäkin olemme monessa mukana. Paitsi IAAPEA:han kuulumme myös rans­ kankielisen alueen keskusjärjestöön (Coalition Mon­ diale Pour lA bolition de l'Experimentation sur l’hom­ me et sur l’Animal, Geneve) ja saksankielisen alueen keskujärjestöön (Europaische Union gegen den Missbrauch der Tiere). Lisäksi teemme läheistä yh­ teistyötä Pohjoismaiden vastaavien järjestöjen kans­ sa Koska eläinkokeet ovat joka tapauksessa kansain­ välisiä, on tärkeää, että koe-eläinten suojelijat yhdis­ tävät voimavaransa yli maa- ja kielirajojen, ja voivat käyttää toistensa tietoja vapaasti. Kaikki järjestöt voi­ vat oppia uusia menetelmiä toisiltaan eläinkokeiden vastaiseen taisteluun. Ainakin me matkimme herkäs­ ti muiden maiden menestyksekkäitä operaatioita — toivottavasti myös muut järjestöt saavat meiltä jotain matkimisen arvoista

Kuva: Ismo

— Helsingin keskuspuistoon eläinten hautausmaal­ le pystyttämästämme koe-eläinten m uistom erkis­ tä on tullut eräänlainen eläinsuojelijoiden pyhiin­ vaelluspaikka, jonne viedään kukkia ja kynttilöitä.

Muistomerkissä on yhdistyksemme logo ja teksti "eläinkokeiden viattom ille uhreille” .

Yhdistyksemme uusi toim isto sijaitsee Helsingin keskustassa, suuressa myymälähuoneistossa Sa­ massa yhteydessä on myös BWC-kosmetiikkaa myy­ vän yrityksemme KINKAJU Oy:n myymälä, jossa myydään myös yhdistyksemm e tu o tte ita Toimistos­ samme työskentelee vain yksi kokopäivätoiminen toim istonhoitaja ja puolipäiväinen postitusapulainen. Vastaavasti vain yksi henkilö hoitaa kosmetiikan tukku-, vähittäis- ja postimyynnin. Kaikki muu työ tehdään täysin vapaaehtoisin voimin; joku uhraa jopa kaiken vapaa-aikansa eläinsuojelutyölle. 12-jäseninen johtokuntamme kokoontuu säännöllisesti joka kol­ mas viikko, jolloin käydään läpi kaikki meneillään ole­ vat asiat, jaetaan työt, raportoidaan huomion arvoisia asioita ulkom aisista eläinsuojelulehdistä jne. Alueo­ sastojen yhteiskokouksia pidämme pari kertaa vuo­ dessa Asioiden julkistam inen on oleellinen osa toim in­ taamme. Sitä varten pyrimme jatkuvasti saamaan uu­ sia kanavia tiedotusvälineisiin, ja kirjoittamaan aktii­ visesti lehtien mielipideosastoille, joita luetaan Suo­ messa varsin paljon. Yhdistyksemme lehti, joka il­ mestyy neljä kertaa vuodessa, pitää lukijamme aina ajan herm olla Lehti lähetetään ilmaiseksi paitsi jäse­ nillemme myös kansanedustajille, useille toim ittajil­ le ja kirjastoihin.

Esimerkiksi kun julkaisim m e lehdessämme kisso­ ja ja koiria laboratorioihin myyneiden henkilöiden ni­ miluettelotta, nousi valtava häly; meitä uhattiin jopa oikeustuom iolla Mutta koska koe-eläinten ostopäiväkirjat ovat julkisia asiakirjoja, aiomme jatkaa niiden julkaisem ista edelleen. Toinen esimerkki liittyy valti-

Apinat on saatu pois Valtion Bakteriologisesta Labo­ ratoriosta Opiskelijoiden oikeus kieltäytyä osallistu­ masta eläinkokeisiin on vakavan harkinnan kohteena Olemme saamassa pois LD-50 testimenetelmät valti­ on säännöksistä. KANNATTAA SIIS TAISTELLA!” Näin sanoo siis Kerstin Aner.

Miten pitkälle olemme päässeet Suomessa?

Eduskunta on äskettäin hyväksynyt uuden eläin­ suojelulain joka ei yhdelläkään pykälällä pyri paranta­ maan niiden m iljoonien eläinten oloja joita ihminen hyväksikäyttää ja jotka elävät epäviihtyisissä, jopa kärsimystä tuottavissa o loissa Eduskunta hyväksyi eläinsuojelulain tietämättä mitään siitä minkälaisis­ sa olosuhteissa koe-eläimet tulevat elämään ja tule­ vatko niiden kärsimykset lainkaan vähentymään vai ehkä päinvastoin lisääntymään. Näiden eläinten koh­ talosta päättää maa- ja metsätalousministeriö ase­ tuksilla joita eduskunta ei ollut edes nähnyt kun laki hyväksyttiin.

On täysin vastuutonta kun eduskunta näin umpi­ mähkään säätää lain joka ei edes kosketa näitä suu­ ria epäkohtia eläintenhoidossa Tuloksena on joku­ nen näennäinen parannus joka ei aiheuta kenelle­ kään lisäkustannuksia eikä lisävaivaa niiden eläinten olojen parantamiseksi jotka ovat häikäilemättömän hyväksikäytön kohteena kuten laboratorioeläimet se­ kä proteinia ja turkiksia tuottavat eläimet. Yhden kä­ den sorm illa voidaan laskea ne kansanedustajat jo t­ ka joka äänestyksessä eduskunnan täysistunnossa äänestivät ELÄINTEN PUOLESTA eivätkä ihmisen etua silmälläpitäen.

Myös meillä Suomessa on korkea aika saada ELÄIMET MUKAAN POLITIIKKAAN!

DJURSKYDD O C H M O R A L KERSTIN ANER, riksdagsledamot sedän mänga är och en outtröttlig motionär i Sveriges Riksdag för bättre förhällanden för de djur mänskan utnyttjar.

Hon är en av de MÄNGA riksdagsledamöter som under 1984/1985 motionerat mot djurfabriker, kosmetikatester pä djur odyl. Nordiska Samfundets slagord har alla m öjligheter att nu förverkligas: ”IN MED DJUREN I POHTI KEN” .

I ett tai i Växjö den 4 maj i är sade Kerstin Anär bl.a följande: "När man arbetar för att försöksdjuren, som offras för människors skull, skall fä det bättre och helst siippa Iida alls, dä fär man vänja sig vid att bli kallad omoralisk frän alla m öjliga häll. Det finns de som säger hur kan du ägna dig ät djuren, när 40.000 bam dör av svält i världen varje dag? Andra sä-

ger hur kan du ägna dig ät försöksdjuren, du vill väl själv ha m ediciner när du blir sjuk och tänk pä alla barn i u-länderna som kan räddas av vaccin! Slutligen finns det t.o.m. de som själva kallar sig djurvänner men anser att det är viktigare att fördöma dem som stjäl film er pä forskningsinstitut, än att fördöma de ohyggliga experiment pä djur som film erna faktiskt visat, för undervisningsändamäl, och pä vilka forskare glatt stär och skrattar ät djurens beteende under pägorna.

För min del anser jag att moralen är odelbar. Därför att jag arbetar för barn i u-länder — och det gör jag — kan jag inte säga att det är mig likgiltigt vad folk i m itt eget land gör mot djur. Ingen har sävitt jag vet blivit MERA öm sint mot barn, därför att hon eller han plägat djur.

Hur dagens experiment pä djur ser ut kan man t.ex. se pä ett som gjordes nyligen av det mycket högt aktade Royal College of Surgeons i England.

Där hölls en apa i hög värme och utan luftväxling och blev därav heit uttorkad. En domstol har faktiskt dömt forskarna tili böter för detta — men dornen överklagas.

Samtidigt har en grupp djurvänner i England erbjudit sig att ställa upp som försöksdjur för testning av antikroppar mot virus. Laboratoriet har vägrat, under förevändning att sädana försök skulle vara "oetiska, osäkra, opraktiska och av vetenskapligt värde.” Litet vetenskaplig logik efterlyses!

Här i Sverige har vi alla fall pä senare tid ästadkommit en hei del. — Vi har fätt bort aporna frän Statens Bakteriologiska Laboratorium. — Vi har fätt universiteten och högskolorna att ta pä allvar elevernas rätt att slippa vara med om djurförsök. — Vi häller pä att fä bort LD-50 -testmetoden frän de statliga bestäm m elserna DET LÖNAR SIG ATT BRÄKA.” Sä längt riksdagsledamot Kerstin Anär.

HUR LÄNGT HAR VI KOMMIT I FINLAND? Riksdagen har just antagit en ”ny” djurskyddslag, som inte med en edna paragraf avser förbättra förhällandena för m iljoner djur djur som mänskan drar nytta av och som lever under synnerligen otrivsamma och i mänga fall direkt plägsamma förhällanden.

Riksdagen godkände djurskyddslagen utan att ha en aning om under vilka omständigheter t.ex. försöksd­ juren kommer att existera och bli utnyttjade, om deras lidanden alls kommer att minska eller eventuellt kanske öka Deras väl och ve bestäms nämligen av jord- och skogsbruksministeriets förordningar och dem hade riksdagen varken sett eller hört när lagen slogs fast.

Det är oerhört ansvarslöst av riksdagen att sä ”i det blä” stifta lagar som inte ens tangerar de verkligt stora missförhällandena inom djurhanteringen. Det har bara blivit litet skrap pä ytan som inte kommer att kosta nägon nägonting, varken i pengar eller i bemödanden att konkret förbättra de svära förhällandena för alla intensivt utnyttjade djur säsom laboratoriedjuren samt de protein- och pälsproducerande dju­ ren. Pä ena handens fingrar künde man räkna de riks­ dagsledamöter som helhjärtat vid varje omröstning i stora plenisalen röstade FÖR DJUREN och inte för mänskans nytta Ocksä här i Finland b ö rvi nu FÄ IN DJUREN I PO­ LITIKEN och inte nöja oss med en misslyckade djurskyddlagen med jord- och skogsbruksministeriets förordningar, som för det mesta gär stick i stäv mot konkret djurskydd.

tamastaan motivoivasta ja rohkaisevasta esimerkistä uupumattomana koe-eläinsuojelijana.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N ALUEOSASTOJEN KOKOUS TAMPEREELLA

Kokousterveisin TAMPEREEN ALUEOSASTO Mia Savolainen

Yhdistyksen alueosastot pitivät toisen yhteisen kokouksensa 19.05.1085 Tampereella Puheenjohtaja Hannele Luukkaisen lisäksi tilaisuudessa oli edusta­ ja Joensuun, Kokkolan, Tampereen ja Turun alueo­ sastoista Mm. seuraavanlaiset asiat puhuttivat ja päätöksiä tehtiin:

T A M P E R E E N ALUEOSASTO TIEDOTTAA: Puheenjohtaja Hannele Luukkainen ja Tampereen alueosaston vetäjä Per-Erik Pettersson.

NYT VOIT LAINATA ELÄINKOKEITA VASTUSTA­ VAA KIRJALLISUUTTA, NOUTAA YHDISTYKSEMME ESITTEITÄ, DIOJA JA MUUTA MATERIAALIA ARMI VALTOSEN OMISTAMASTA LIIKKEESTÄ, HUIKKAANAUKIO 7. ARMITEX ON AVOINNA ARKISIN KLO 10—17.

ALUEOSASTOJEN VAIKEUKSIEN KARTOITTAMI­ NEN JA PARANNUSEHDOTUKSIEN POHTIMINEN Alueosastot kertoivat toim intansa vaikeuksista ja valopilkuista jonka jälkeen perehdyimme yhdessä kunkin alueosaston vaikeuksiin. Kaikilla alueosas­ toilla huomattiin olevan samoja ongelm ia joista suu­ rim m iksi osoittautuivat alueosastojen jäsenten tai­ pumus passivoitua pelko kenttätyötä kohtaan, hen­ kinen paine ja turhautuminen sekä pitkäjännittyneisyyden puuttum inen toim innasta so toimivien jä­ senten suuri vaihtuvuus. Uusien ideoiden puute sekä ihmisten alueosastojen toim intaa kohtaan osoittama epäluuloisuus koettiin myös ongelmiksi. Eristäytyneisyyttä m uista eläinsuojeluyhdistyksistä pidettiin myöskin toim intaa vaiheuttavana tekijänä. Parannus­ keinoiksi esitettiin ennen kaikkea entistä tarmok­ kaampaa tiedonhankintaa joka kohottaisi toisaalta omaa motivaatiota ja toisaalta taas parantaisi asian uskottavuutta Edelleen ehdotettiin parempaa työnja­ koa sekä yksinkertaisesti lujempaa työtä vaikeuksien voittamiseksi.

PITÄÄKÖ SUURI YLEISÖ MEITÄ VAIN ’TUNTEELLI­ SINA VOUHOTAJINA”?

Yhdistyksen yleiskuva ihmisten keskuudessa to­ dettiin huonoksi. Jälleen tuotiin esille tarkempien faktojen merkitys asian uskottavuuden kannalta.

Esitteiden parantamista ja edelleenkehittelyä ehdo­ tettiin myös. Vetoaminen tosiseikkojen perusteella ihm isten turvallisuuteen yhä suuremmassa määrin oli myös linjan parantamiseen tähtäävien ehdotusten joukossa Edelleen ehdotettiin eläinkokeita vastusta­ vien lääkäreiden sitaattien parempaa hyödyntämistä.

MITÄ ALUEOSASTOJEN VETÄJIEN JA AKTIVISTIEN­ KIN TULISI TIETÄÄ?

Pysyttely ajan tasalla todettiin erittäin tärkeäksi keinoksi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Jokaisen eläinkokeita vastustavan pitäisikin kiinnittää enem­ män huom iota tiedonhankintaan. Jäsenet ehdottivat ulkomaisten lehtien tilaamista, tieteellisten julkaisu­ jen ja väitöskirjojen seuraamista sekä laboratorioissa suoritettavia kokeita koskevien kyselyjen tekem istä YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET MUIDEN JÄRJES­ TÖJEN KANSSA Hyviä suhteita muihin eläin- ja luonnonsuojeluyh­ distyksiin pidettiin tärkeinä Paremmasta yhteistyös­ tä rauhanyhdistyksen kanssa keskusteltiin myös.

38

• HUOMIO TAMPERELAISET! LA 28.09.1985 KIRPPUTORI & MYYJÄISET Arvontaa ja puffetti SAMMONKATU 36, kerhohuone UUTTA JA VANHAA TAVARAA EDULLISESTI! Kokkolan alueosaston tyttöjä.

Huolim atta siitä, että yhteistyöm ahdollisuuksia m ui­ den järjestöjen kanssa pidettiin yleisesti kehittäm i­ sen arvoisina, korostettiin s itä että oman linjan ju lk i­ tuominen myös yhteistyössä muiden kanssa on en­ siarvoisen tärkeää Samalla kekusteltiin s iitä missä määrin yhdistys voi olla yhteistyössä puolueiden kanssa tulem atta silti leimatuksi poliittiseksi sitou­ tuneeksi järjestöksi. Parhaaksi keinoksi todettiin yh­ teistyö m ahdollisimman monen eri puolueen kanssa LOPPUYHTEENVETO Jälleen kerran tuli esille se seikka, että jokaisen olisi tehtävä työtä vieläkin enemmän asiamme eteen.

Kysymysten herättäminen on aina tärkeää mutta m eillä täytyy myös olla vastauksia niihin. Tällöin tu­ lee mukaan kuvaan se TIETO ja tiedonhankinta suo­ ranainen opiskelu, kieltäm ättä esitys- ja kirjoitustai­ dostakin on apua Nämä kaikki ovat kuitenkin om i­ naisuuksia joita itsekukin voimme kehittää — vielä­ pä omaksi hyödyksemmekin. Koe-eläinten Suojelu ry on ainoa yhdistys Suom essa joka tarkoituksenmu­ kaisesti vastustaa eläinkokeita sitä emme saisi kos­ kaan unohtaa tai kuulumistamme siihen. Toimin­ taamme olisikin saatava enemmän yhteishenkeä ja "ryhtiä” voidaksemme luoda yhdessä entistä suu­ remman, voimakkaamman ja ennen kaikkea toim i­ vamman yhdistyksen.

Tamperee alueosasto kiittää kaikkia kokouksen osanottajia antoisista keskusteluhetkistä erityisesti puheenjohtajaamme Hannele Luukkaista, hänen an-

PS: Otamme mielellämme vastaan kirpputoritavaraa, vaatteitä esineitä astioita, kirjoja yms. joko paikan päällä tai aikaisemmin. Soittele Armitexiin puh.

559 697 tai Mialle 654 178.

KOKKOLAN ALUEOSASTON KESÄKUULUMISIA -85 Toimintamme on jatkunut keskeytyksettä kuluvan ^ ^ R e s ä n aikana Olemme kokoontuneet 2— 3 kertaa kuussä toisinaan jäsentemme kotona, m ikä on eri­ nomaisen miellyttävää näin kesäaikaan. Olemme saaneet samalla tutustua jäsenten kotieläimiin, joita esim. Sandströmien perheellä on lähes pienen eläin­ tarhan verran: hevosia, vuohia, koiria, kissoja, kaneja, kanoja., kaikki sulassa sovussa ja silminnähden on­ nellisina hellässä huolenpidossa 21.6.

Juhannusaattona järjestim m e Kokkolan kau­ niin ja viihtyisän Kauppatorin tuntumassa ratsastustapahtuman, johon jäsenemme toivat hevosiaan.

Näillä lapset ja asiasta kiinnostuneet aikuisetkin sai­ vat ratsastaa 5 mk:n m aksusta Mukana oli Suomen­ hevosia ja olipa yksi afroharjainen ponikin. Omistajat taluttivat hevosia ja reitti kulki pitkin kaunista Kaupunginsalmen rantatietä Olimme huolehtineet asi­ aankuuluvista luvista ja vastuuvakuutuksista joten kaikki oli kunnossa ja turvallista Alkukesän viileät säät sulivat suloiseksi jäätelöhelteeksi juuri juhannu­ saatoksi, ja pienet asiakkaamme olivat kirkassilmäi-

sen tyytyväisiä. Innokkaimmat tekivät kolmekin ratsastuslenkkiä Ratsastuksen lomassa jaoimme esit­ teitä ja kerroimme toiminnastamme. — Tapahtuman etukäteismainonnan hoitivat pikkutytöt, jotka kulki­ vat aatonaattona kaupungilla kantaen nauhasta olka­ päille ripustettuja edessä ja takana riippuvia mainos­ tau luja Taulut oli ’’ikioma mainosgraafikkomme” Minna tekstin lisäksi som istanut juhannustunnelmaisin piirroksin: hevosfigurein ja kukkaseppelein.

Teimme myös mainoksia joidenkin liikkeiden ilm oi­ tustauluille ja oviin. Tapahtumapaikalle torille pysty­ tim m e mainostauluja sopiviin kohtiin. Erityisen kii­ toksen haluaisimme antaa Kokkolan kaupungille, jo ­ ka on suhtautunut toimintaamme myönteisesti ja an­ tanut auliisti luvat kaikille eri tapahtumillemme.

15.7. Saimme poliisilaitokselta listakeräuslupamme, joka on voimassa vuoden. Tulemme suoritta­ maan keräystä kaikkien tapahtumiemme yhteydessä jäsenten kotona sekä mahdollisesti joissakin liikelai­ toksissa. Aiomme tiedustellä suostuisivatko eräät pankit pitämään esillä lippaitamme, joita on kaikki­ aan kuusi kappaletta 27.7. Unikeonpäivänä järjestimme ratsastustapahtuman uusinnan, jonka yhteydessä keräyslippaamme olivat käytössä ensi kertaa Mukana oli myös kaulas­ sa riippuvia julisteita ja tietysti m ainostauluja Lipaskeräys osoittautui sekä helpoksi että tuottoisaksi.

Olim me yhtä mieltä tämän keräysmuodon o sa llisuu­ de sta Kerrassaan hyödyllisiä keskusteluja syntyi toriyleisön ja -myyjien kanssa keräyksen yhteydessä ja runsaasti kokemuksia karttui vastaisen varalle. Sää ei nyt meitä suosinut, kaatosade riippui raskaana pilve­ nä torin yllä aamusta alkaen, valmiina minä hetkenä hyvänsä avaamaan hanansa meidän niskaamme. Oli niin kylm ä että hampaamme kalisivat, villapaidat ja käsineet olivat tuiki tarpeelliset. Onneksi taivaan ha­ noissa oli hyvät tiivisteet, pisaraakaan ei tippunut puoleenpäivään mennessä. Asiakkaita koleus kuiten­ kin verotti. — Sanomalehti Österbottningen kuvasi ja kirjoitti tapahtumasta.

Elokuun jälkipuoliskolla järjestämme torimyyjäiset. Kauppaamme silloin puutarhamarjoja ja kotilei­ vonnaisia Painotamme silloin erityisesti s itä että puutarhatuotteet on viljeltu myrkyttömästi ja leivon­ naiset valmistettu ilman lisä- ja säilöntäaineita Ker­

romme jälleen LD-50 -testistä ja sen käytöstä. Keho­ tamme karttamaan testattujen aineiden käyttöä Jaamme esitteitä ja keräysllppaamme tulevat ole­ maan ahkerassa käytössä Jos on aurinkoinen elo­ kuun lauantai, (ja aivan varmasti on) levitämme värik­ kään päivänvarjon kaiken tämän ylle. Hienoa ja antoi­ saa loppukesää kaikille eläinten oikeuksien puolus­ tajille!

Kokkolan alueosaston psta Virva llvesaava

L A PPE E N R A N N A N ALUEOSASTO kokoontuu joka kuukauden toinen (2) ja neljäs (4) tiis ­ tai MONITOIMITALOLLA (maakuntakirjastoa vasta­ päätä) klo 17.30.

Kaikki tervetulleita mukaan!

KOE-ELAINTEN SUOJELU RY:N ALUEOSASTOT

JOENSUU: Raili Könönen, Sukkulatie 10 b B 1, 80260 JNS, puh.

973/309 90

Bobby, Sue Ellen, Pamela och de andra är lyckliga grisar, lyckligare än de flesta grisar i Sveriges land.

VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI LAHTI: Sirpa Tienhaara, Möysänk. 9 A 8, 15150 LAHTI, puh.

918/513 863 OULU: G Joshio Kawanowa, Hanhitie 17 G A 4, 90150 OULU, Pauliina Petäjä, Latvust. 2, 90650 OULU, puh.

981/303 617

terveisin Tapio Niskakangas

TAMPERE: Mia Savolainen, Tarmonk. 6 B 24, 33990 TRE, puh.

931/654178 Per-Erik Pettersson, Karhunk. 4 F, 33500 TRE, puh.

931/550 246

Asutko Jyväskylässä tai lähiympäristössä? Riittää­ kö energiasi tärkeään eläinsuojelutyöhön? Peruste­ taan oma alueosasto Jyväskylään.

Ei m uuta kuin kirjoittele.

Jaana Raitio Hirven polku 6 40270 Palokka Ps. Mielellään vastauspostari mukaan.

HALUAISITKO TOIMIA AKTIIVISEMMIN??

Perusta paikkakunnallesi alueosasto tai ryhdy to i­ mimaan yhdistyksen yhdyshenkilönä! Aktiivisia jäse­ niä tarvitaan, sillä vain heidän avullaan saamme asi­ amme eteenpäin. Ota yhteys toim istoom m e, niin saat lisätietoja.

15, 53810 LPR,

'

•

puh.

TURKU: Tarja Lehtinen, Mäntysaari, 21330 PAÄTTINEN, puh.

921/472 062 UUSIKAUPUNKI: Mona Toivonen, Kauristie 10, 23500 UUSIKAUPUNKI, puh. 922/230 24 YLITORNIO: Anni Viippola-Tuoma, Aittarovant. B 11, 95600 YLI­ TORNIO, puh. 9695/321 50

YHDYSHENKILÖT HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAUKIPUDAS KUOPIO: Sannamari Pulkkinen, Siiviläkj. 1 B 7, 70780 KUOPIO KOUVOLA: Sami Virkkula, Ohtaront. 14, 45310 KOUVOLA, puh.

951/175 74 HUMPPI: Minna Kupari, 43640 HUMPPI (Karstula) KARJALOHJA: Märta Petrell, 09140 RISTEYS, puh. 912/5752 PUNKALAIDUN: Tiina Kaunisto, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN

SOM

Käännös: Juliana V. Wendt

KOKKOLA: Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh. 968/137 38

LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk.

953/277 95

GRISAR

Sammandrag av en artikel i tidningen "Djurfront" nr 411984

Koe-eläinten Suojelu ry:n rahojen ja uusiutuvien luonnonvarojen säästämiseksi (metsät) on yhdistyk­ semme päättänyt ryhtyä jälleenkäyttämään kirjekuo­ ria Jos sinulla on siistejä käytettyjä kirjekuoria, lähe­ tä ne meille, niin liimaamme päälle etiketin ja käy­ tämme ne uudelleen. Keräämme myös käytettyjä postimerkkejä, jotka myydään kiloittain ja tuotto käy­ tetään toim intam m e tukemiseen.

HEI

40

HAR LEVER GRISAR

ESPOO: Pamela W ickström, Hansavägen 26, 02780 ESPOO, tel. 90/811 240 Nina Jauhiainen, Kuninkaankartanont. 7, 02780 ES­ POO, puh. 90/811 350

f

•

Tidningen ’’Djurfront" besökte Tovetorp, Stock­ holms universltets zoologlska forskningsstation där dessa grisars beteende studeras av bl.a docent Per Jensen i ett unikt projekt som gett en hei del överraskande resultat.

Pamela skall snart grisa och för att studera hennes beteende har man placerat en radiosändare om halsen pä henne. Grisarnas hägn är sä stört att man annars inte skulle hitta henne dä kultingarna föds och det är just modersbeteendet hos suggor i olika äldrar som projektet i första hand inriktar sig pä.

Grisama hälls i tvä flockar som tritt strövar omkring pä var sitt omräde pä resp. 7 och 13 hektar med växlande natur där bäde skogs- och ängspartier in­ gär. Grisarna gär ute äret om och därför finns det i varje hägn ett ombonat skjul där det finns rikligt med halm.

Iden med projektet är att inhämta kunskaper om grisarnas biologiska behov för att kunna föreslä förändringar i det nuvarande uppfödningssystemet. Förändringar är nämligen absolut nödvändiga, det visar den enormt höga sjukdomsstatistiken.

Dagens djurstallar är ofta rent skandalösa i sin utformning, orörligheten, trängseln, dälig Ventilation, hög bullemivä och en m iljö utan nägon form av Sti­ mulans och sysselsättning.

Per Jensen berättar, att kommunikationen mellan en suggaoch hennes kultingar är livlig. Suggan ”pratar” heia tiden med sina ungar. Genom grymtningar styr hon ungarnas diande. Hög bullemivä stör kom­ munikationen sä att mjölkfördelningen blir ojämn.

De smägrisar som fär för litet m jölk löper risk att fä infektioner. Smägrisdödligheten ligger högt idag, ca 20—25 %.

Ca 8 000 är har mänskan fött upp grisar. Evolutionärt är det en mycket kort tid och det har ocksä visat sig att skillnaderna i beteende mellan tamgrisar och vildsvin inte alls är sä stora som man velat göra gällande. Det künde forskarna pä Tovetorp konstatera.

Trots att de här djurfabriks-uppfödda grisarnas kondition sviktade i början efter det de släppts ut i slna hägn undersökte de nyfiket omglvningen och fann sig snabbt i den nya miljön. Grisar är allätare och bökar gärna efter maskar, rötter, insekter m.m. De här djuren pä Tovetorp är i alla fall inte beroende av att själva skaffa mat dä de dagligen utfodras.

Sedan mitten av juni 1984 har fern grisningar ägt rum pä Tovetorp. Pamela var slst i raden och nedkom med elva smägrisar en kall (0°C) septemernatt. Ännu en tillökning väntas och det blir den första kullen som föds pä vintern. H ittills har grisarna klarat snö

och kyla mycket bra och vintertid har de skaffat sig en skyddande päls.

Inför grisningen gär suggan undan frän den an­ nars sammansvetsade fam iljeflocken och hon vandrar sammanlagt flere kilometer och bygger bon här och var i hägnet. Bona är rätt lika de som vildsvinen bygger men "slarvlgare” och de bestär av gropar som bökas upp och fylls med gräs. Det slutgiltiga boet är klart ca 5—12 tim m ar Innan nedkomsten.

I moderna svinstallar fixeras suggorna vid grisnin­ gen för att de inte skall trampa ihjäl ungarna Vilken frustrering denna orörlighet säkert innebär för sug­ gan kan man första dä man tar del av iakttagelserna pä Tovetorp.

Avvänjnlngen sker efter 14—15 veckor och har vi­ sat sog vara en utdragen process som sker stegvis.

Detta att jämföra med djurfabrikerna där kultingarna skiljs modern dä de endast är 6— 7 veckor gam la ibland ännu tidigare.

Per Jensen deltagit i ett liknande grisprojekt i Skottland i slutet av 70-talet och resultaten frän den Studien ligger tili grund för pägäende försök med ett nytt uppsamlingssystem som kallas ’’family-pen" och innebär att suggorna fär gä i samma boxar heia livet.

Det naturliga är ju att grisar lever i familjegrupper.

"Det är ingen tvekan” , säger Per Jensen, "att det nu­ varande systemet bör byggas om frän gründen".

När man tänker pä hur Per Jensens grisar strövar tritt omkring i de stora hägnen kan man inte läta bli att önska att alla grisar skulle fä leva som de.

********************* UUTTA

UUTTA

UUTTA

UUTTA

Osta puhelinmuistio, jonka kannessa on teksti: "Vastusta tuskallisia eläinkokeita! Koe-eläinten Suo­ jelu r.y. puh. 90-736113” . Hinta 12 mk + postikulut 3,50 mk. Koko 120 x 80 mm.

LAHJOITUKSIA (elokuun alkuun mennessä tulleet)

GERDA ALFTHAN IN M E M O R I A M • 27.2.1900 -

t 27.3.1985

Gerda Alithan kutsui maaliskuun alussa 1961 Jo­ han Börtzln Suomeen kertomaan yleisölle niistä kär­ simyksistä, joihin eläimet alistetaan laboratorioiden suljettujen ovien takana Johan Börtz toim i tuolloin puheenjohtajana Pohjoismaisessa Liitossa Tuskallis­ ten Eläinkokeiden Vastustamiseksi Ruotsissa Gerda teki kaikkensa, että Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa pidettyyn esitelmätilaisuuteen olisi tullut m ahdollisimman paljon ku u lijo ita Monen viikon ajan ennen tilaisuutta hän otti yhteyttä eri ta­ hoille mm. seurakuntiin, partiolaisiin, lehtiin ja yksi­ tyishenkilöihin tiedottaen asiasta Arvokkaana apuna asian tunnetuksi tekemisessä hänellä oli lähetystyöneuvos Teo Snellman ja päivälehdissä ilm oitettiin sii­ nä määrin kuin varat antoivat myöten.

Johan Börtzin esitelmä vaikutti kuulijoihin niin voi­ makkaasti, että päätettiin "siltä seisomalta” perustaa myös Suomeen eläinkokeita vastustava yhdistys, jo ­ ka toim isi Ruotsin yhdistyksen alueosastona Tässä yhdistyksessä Gerda toim i itsestään selvästi yhtenä kantavista voim ista ja tuli olemaan sitä seuraavat vii­ sitoista vuo tta Myös vaihtoehtotutkim usta tukeva säätiö oli yksi Gerdan aloitteista ja hän tuki sen pe­ rustam ista sekä rahallisesti että omalla työpanoksel­ laan.

Gerda Alithan oli lämminsydäminen eläinten ystä­ vä, joka hinnalla m illä hyvänsä halusi auttaa kärsiviä eläimiä ja hänen suuri työpanoksensa johti siihen, että vastaperustettu yhdistys hitaasti m utta varmasti sai enemmän ja enemmän jäseniä.

On lohduttavaa tietää, että Gerda joka poistui kes­ kuudestamme juuri täytettyään 85 vuo tta sai kokea että se eläinsuojeluyhdistys, jonka hän oli saattanut alkuun, on nyt kasvanut Suomen suurimmaksi eläin­ suojeluyhdistykseksi. Kaikki ne, jo illa oli ilo tuntea Gerda ja jotka tietävät hänen taistelustaan eläinten oikeuksien puolesta tuntevat varmasti suurta k iito lli­ suutta kaikesta siitä, m itä hän on tehnyt. Yhdistyk­ semme mukana hänen työnsä jatkuu tulevaisuudes­ sakin.

42

Det var Gerda Alfthan, som i början av mars 1961, inbjöd ordföranden för Nordiska Samfundet tili Bekämpande av Plägsamma Djurförsök, Johan Börtz, att komma över frän Stockholm och här i värt land berätta om de likanden djuren utsätts för bakom laboratoriernas stängda dörrar.

Med stor energi gick Gerda in för att sammankalla en sä stor skara ähörare som m öjligt tili föredraget, som hölls i Helsingfors Universitets lilla festsal. Un­ der mänga vecto r i förväg hade hon ringt upp församlingarn, scouterna, tidningarna, olika sammanslutningar, privatpersoner o.a för att meddela om detta inform ationstillfälle. Värdefull hjälp att göra Sa­ ken känd fick hon ocksä av legationsrädet Teo Snell­ man och man annonserade i dagstidningarna i den män pengarna räckte tili.

Johan Börtz skildring av ofattbara grymheter mot djur — tillätna av lagen för att de sker "I vetenskapens namn” i laboratorierna, upprönde alla ähörare tili den grad att man "pä stäende fot" beslöt att en antivivisektionsförening skulle grundas även i Finland, en underavdelning tili Nordiska Samfundet i Sverige I den föreningen blev Gerda självfallet en av de drivande krafterna och förblev det i över femton är.

Ocksä den Stiftelse för befrämjande av alternativ- a , metoder istället för djurförsök kom tili med Gerda ^ som betydande donator och energisk pädrivare.

Gerda Alftan var den stora varma djurvännen som i gäming, tili varje pris, ville hjälpa alla djur i deras nöd och hennes outtröttliga arbetsinsatser bidrog tili at den nystartade föreningen sakta men säkert växte och fick allt flere medlemmar.

Det är gott veta att Gerda, som vid sitt fränfälle var just fyllda 85 är, fick uppleva att den djurskyddsföreningen hon tagit initiativet tili, vuxit sig sä stor att den nu är Finlands största djurskyddsförening. Alla som hade förmänen och glädjen att känna Gerda och alla andra som vet om hennes kamp mot djurförtryck, känner stor tacksamhet för allt vad hon — med verkan längt In i framtiden — har gjort för dju­ ren som hon älskade.

Juliana v. Wendt

Kirsi H a a p a s a lo .........................................................................

Kyllikki N urm i.............................................................................

B. L esk in en ..................................................................................

Lasse J u u se la ...........................................................................

TT T u hkanen................................................................................

Maarit H artik ain en .....................................................................

Päivi V ä ä tä n e n ...........................................................................

Airi K a u ris s a lo ...........................................................................

Irmeli Haavisto-Kurittu..............................................................

S-M. E sk o la..................................................................................

Birgit K eski-O pas.......................................................................

Sari M ä e n p ä ä .............................................................................

Merja P ö n k k ä * ...................................................................

Anneli S k ip p ari...........................................................................

Reino K orpela.............................................................................

M ona T oivonen...........................................................................

Ebba v. Wendt ...........................................................................

Kerttu T u ru n e n ...........................................................................

Seija-Riitta R aja-Alho................................................................

Eva S ten d a h l................................................................................

Lea P u ta a n s u u ...........................................................................

Marjukka K le e m o la ..................................................................

Else P u h k ....................................................................................

Anne & Irina V ih av ain en.........................................................

P K ostiainen................................................................................ ^ ^ t e i n o P e r tt a ................................................................................ ^ ^ B r i s t i n a Pingoud ....................................................................... ^ ^ M a r i a M attsson .........................................................................

Kari P a ju n e n ...............................................................................

Pirkko A irio..................................................................................

Hilja A I 6 n ....................................................................................

Anu H e in iö ..................................................................................

Airi S im o n e n ................................................................................

Kitty L e h telä................................................................................

Satu V e n ttin e n ...........................................................................

Enigheten, tietokonepaperin m yyntitulot.............................

Sirpa A h o n e n ..............................................................................

Rigmor Evert................................................................................

H ans G rö n h o lm .........................................................................

Tuuli M iettin e n ...........................................................................

Helka K ilp in en ...........................................................................

Aino H o lg eri................................................................................

Maarit H alttunen .......................................................................

Perustuslailliset, Lauttasaaren o s a s to .................................

Terttu A n d b e rg ...........................................................................

Laila G u s ta f s s o n .......................................................................

Terttu Aulanko ...........................................................................

Hilkka S a h lb e r g .........................................................................

Eino ja Ina K ärk k äin e n ............................................................

Gunvor L in d ................................................................................

E h rströ m ......................................................................................

Tiina K an an o ja...........................................................................

Lilli Lindgren .............................................................................

Laila G u s ta f s s o n .......................................................................

Paula L o u n asalo .........................................................................

Seija A n ttila ................................................................................

Sinikka P e lto m a a .......................................................................

S eija K u u p p o .............................................................................

Sinikka V enna.............................................................................

Lammin-Tuuloksen Peruskoulun yläaste 8 C Ik..................

Polarim O y .................................................................................. uhio E r ja .................................................................................. ana S av o la in en .......................................................................

80,— 250,— 50,— 50,— 100,— 50,— 10,— 190,— 300,— 50,— 200,— 30,— 20,— 40,— 20,— 200,— 300,— 200,— 500,— 200,— 30,— 55,— 30,— 15,— 150,— 40,— 40,— 150,— 100,— 250,— 30,— 50,— 100,— 100,— 30,— 96,— 200,— 130,— 50,— 10,— 44,80 25,— 100,— 2.444,— 105,— 455,— 160,— 120,— 90,— 55,— 500,— 40,— 100,— 520,— 20,— 30,— 200,— 50,— 80,— 68,20 200,— 20,— 30,—

o. Avvkins ....................................................................................

L K u lv ik ......................................................................................

Hellevi V assin en .........................................................................

Marja-Leena J u t i l a .....................................................................

Sirkka H a i l a ................................................................................

Anne Louhijoki...........................................................................

Ann-Marie V arand.......................................................................

R ea H an n u la................................................................................

K. Rouvinen ................................................................................

G. H. De C o e k .......................................................................

Nina & Mikael L undell..............................................................

Veikko Rantanen .......................................................................

T. L ih to n e n ..................................................................................

S irpa Tuominen .........................................................................

Riitta H elena H elm inen............................................................

Marja S u o m in e n .........................................................................

Punkalaitum en lukio 1 A l u o k k a ..........................................

Claudia ja Heidi F o fo n o ff.......................................................

A. H o lm g re n...........................................................................

Marja-Leena N iem elä................................................................

Teija K o n ttin en ...........................................................................

Seija V ie rto la .............................................................................

Mervi R ip a tti................................................................................

Disa Keränen .............................................................................

J e tta K erän en .............................................................................

Taina Lempinen .........................................................................

50,— 20,— 100,— 30,— 40,— 50,— 100,— 100,— 100,— 100,— 100,— 40,— 400,— 200,— 50,— 50,— 65,— 20,— 100,— 10,— 119,55 20,— 10,— 10,— 10,— 100,—

#

Eino H e in o n e n ...........................................................................

H. P. P e lin g s ...........................................................................

Päivi Alander ..............................................................................

Kirsti N issilä................................................................................

Jukka L e h to n e n .........................................................................

V. W iiperi......................................................................................

Gunvor Eklundh, för att hedra G erda A lfthan....................

Riitta ja Martti M äk eläin en .....................................................

A-L Turunen, G erda Alfthanin m u is to lle .............................

Laura K a rttu n e n .........................................................................

Juliana Palmgren, Gerda Alfthanin m u isto lle ....................

Birgit K eski-O pas.......................................................................

Marianne Ingman, G erda Alfthanin m u isto lle ....................

H annele L a a k s o .........................................................................

Maarit K esk i-O p as.....................................................................

Ingeborg Gadolin ja Signe von Salis, G erda Alfthanin m u isto lle ......................................................................................

Eeva Kannisto ...........................................................................

Hj. N ybom ....................................................................................

Marita S tu b b ................................................................................

Kitty Heikel, G erda Alfthanin m u isto lle...............................

Finska Pappersbruksföreningen, Gerda Alfthanin m u isto lle ......................................................................................

P. V u o k si......................................................................................

B. Sonntag, Gerda Alfthanin m u is to lle ...........................

Espoon kaupungin työv.opist. henkilöstö, Gerda Alfthanin m u isto lle ......................................................................................

Sirje H o nkanen...........................................................................

L. S.................................................................................................

Heini Lindholm ...........................................................................

Soile J o u t s e n ..............................................................................

Käthe T u k iain en.........................................................................

S atu Ruohtula ...........................................................................

K. P ätilä.........................................................................................

H annele G ango .........................................................................

S. M. E s k o la ................................................................................

Marja S o llo ..................................................................................

H elga K ilp in en ...........................................................................

M K .................................................................................................

Sirkka-Liisa L e h tin e n ................................................................

Maarit H artik ain en .....................................................................

Riitta H än n ik äin en.....................................................................

Hels. Rudolf S teiner koulu 7 C ............................................

T. Lempinen ................................................................................

Ritva Lehtinen ...........................................................................

Aini H e ik e lä ................................................................................

Lydia Phil, Tili minnet av G erda A lfth a n .............................

G. S.................................................................................................

Minna Lahtinen .........................................................................

Merja V ih av ain en .......................................................................

Merja V ih av ain en.......................................................................

Harriet G ra n d e ll.........................................................................

M ichaeka H a n n o .......................................................................

Kirsi A stik a in e n .........................................................................

Kyllikki M e ts ä rin ta .....................................................................

Leena L e h to n e n .........................................................................

Mokke (Leena V ilo n e n )............................................................

Tarmo E k m a n .............................................................................

Pirkko L e h to n en.........................................................................

Tuula H u u h k o .............................................................................

Airi K e in ä n e n .............................................................................

Hlervi Ahlberg ...........................................................................

Marja Turppa................................................................................

Pirjo Kuki ....................................................................................

Birgitta L e sk in e n .......................................................................

Leila A h v e n o ja ...........................................................................

Tiina H olgeri................................................................................

Marjo K a n ta n e n .........................................................................

Taru N u u tin en ..............................................................................

Sjöström (nimi ep ä selv ä)..........................................................

Anni ja Tauno P u tk is to ............................................................

Minna R o is k o ..............................................................................

Terhi R ö k s ä ..................................................................................

Jouni M etsälä..............................................................................

Anu O ja l a ....................................................................................

Ritva H u r m e ................................................................................

Maarit H artik ain en .....................................................................

S irpa S tark m an ...........................................................................

Kristina H a m m a rä n ...................................................................

R auha O ls s o n .............................................................................

Sauli Pulkkinen .........................................................................

M-L von B o n sd o rff.....................................................................

Camilla T e n g strö m .....................................................................

30,— 150,— 200,— 50,— 100,— 50,— 30,— 15,— 20,— 3.500,— 50,— 500,— 100,— 500,— 500,— 50,— 2.350,— 100,— 10,— 50,— 300,— 1.000,— 100,— 50,— 15,— 3 0 0 ,100,— 100,— 100,— 18,— 40,— 40,— 100,— 30,— 29,70 20,— 50,— 25,— 20,— 128,— 100,— 50,— 25,— 50,— 1 0 0 ,20,— 50,— 50,— 20,— 45,— 10,— 100,— 60,— 20,— 50,— 70,— 50,— 50,— 500,— 50,— 50,— 150,— 100,— 20,— 10,— 45,— 100,— 55,— 200,— 10,— 100,— 20,— 50,— 25,— 30,— 100,— 100,— 10,— 100,— 150,—

J

- IN N O S T U M M E N I I N H E L P O S T I OTTAM AAN L f c M M I K K E j Ä ' M U T T A U N O H D A M H E aiv / A N L I I A N U S E IN H E I D Ä T . . .

M IL L A H A N

TAV A U L A

n

SITÄ OPPISI MUISTAMAAN} ¿ M It Ä A A N O U lS lf c lN

UPS U O SfeUt T O IS IN P Ä IN !

■f HIIRI

KESÄKISSA

Kävin tässä eräänä päivänä kaverini kanssa yhdessö akvaariokaupassa Katselimme vähän aikaa kalo­ ja kunnes huomasimme yhdessä häkissä käärmeen, ja sen lisäksi... hiiren. Ensin ihm ettelim m e miten hiiri oli sinne joutunut, kunnes kysyin sitä m yyjältä hän sanoi, että hiiri oli tarkoitettu käärmeen ruoaksi, m ut­ ta se ei o llut vielä syönyt sitä. Kuuntelimme ensin ih­ meissämme ja kysyin sitten, etteikö käärmeelle olisi voinut antaa jotain muuta ruokaa Seuraava vaihtoeh­ to olisi ollut kani. Meistä on silti inhottavaa että hiiri raukka annetaan elävänä käärmeelle. Eikö todella o li­ si jotain muuta ruokaa mitä voisi käärmeelle antaa?

Oli syksy, pimeää vettä satoi, kissanpoikanen oli kylmissään.

Oli hän matkalla ei mihinkään.

Ympärillään oli vain pelkkää metsää.

2 hiirifania

HYVÄT 2 HIIRIFANIA Oman käsitykseni mukaan tosiasia on, että käär­ meet syövät saaliinsa nimenomaan elävinä. Toisin sanoen ne eivät tajua kuollutta eläintä saaliiksi. N iin­ pä käärme kuolisi nälkään, vaikka sen ym päriltä löy­ tyisi kymmeniä kuolleita h iiriä Luonnossa käärmeet syövät paljon hiiriä ja muita pieniä eläim iä Jos haluamme välttämättä pitää käär­ m että lemmikkinä, joudum m e tarjoamaan sille elä­ vää sapuskaa Onko se oikein vai väärin, voi jokainen m iettiä itsekseen. Henkilökohtaisesti olen sitä m iel­ tä että hiiri kokee käärmeen saaliina paljon luonnol­ lisemman ja miellyttävämmän kohtalon kuin esim. koe-eläimenä Käärmefanit, kirjoittakaa ja sanokaa painava sa­ nanne!

Hänet oli hylätty, jätetty yksikseen.

Tun/autua ei voi enään kissanpoika ihmiseen.

Tuntematon oli paikka, se metsä, missä kissanpoikanen nyt vaelsi, mutta johonkin oli mentävä, kissansydän niin käski.

Löytyi vihdoin paikka, pieni kolo oli se.

Siinä sadesuoja, tuumasi kissa pikkuinen.

Kun koitti aamu, poissa oli kissanpoikanen.

Syynä taisi olla kettu.

Suurin syy kuitenkin on ihmisen.

Kari Hiukka

Mä ajattelin kertoa tämän jutun teille, oon nim it­ täin saanut hyvää aikaan.

Mun äiti ajatteli ostaa turkin. Musta se on yököttä­ vää kun ajattelee, miten ne on tapettu. Rautapyynti, turkistarhaus ym. Niinpä mä näytin sille yhtä julistettä jonka olin teiltä saanut ja kerroin miten ne eläimet todella KITUU. Tuloksena oli se, ettei mutsi ostakaan sitä turkkia, vaan jos se ostaä niin se on ... TEKOTURKKI.

Sokaistut aistit Verta kuonolla Jalat horjuen Se kiersti kehää Pelko ajoi mustaan tyhjyyteen Tuska heijastui aivoihin Sokeana pilvenä Viilsi sydäntäsi, pitkin vedoin Leikki sietokykysi rajoilla Leikki kuolemalla Leikki elämällä El sallittu ÉI kiellettykään Huuto pelossa tuskassa Paholaisen Maailma LABORATORIO

Nora

lady blue

Yst. terveisin Raili Vesanen

45

L a k im ie s n e u v o o

—

m ite n la ad in te s ta m e n tin Yhdistyksemme on saanut lukuisia kirjeitä, joissa huolestuneet eläinten ys­ tävät tiedustelevat, miten sellainen tes­ tamentti laaditaan, että haluttu raha­ summa varmasti tulee Koe-eläinten suo­ jelu ry:n hallintaan. Eräskin jäsen kirjoit­ taa: ”... Minulla on sukulaisia, joille omaisuuteni menee kuolemani jälkeen, mutta haluaisin kuitenkin muistaa myös eläimiä. Miten minun pitäisi siis mene­ tellä, jotta voin testamentata teidän yhdistyksellenne ja sitä kautta eläimille hiukan rahaa?”

Kysyimme asiaa SYP:n lakimieheltämme ja hän selvittää tässä käytäntöä.

Toivomme, ettei kukaan loukkaannu tästä, sillä tämä on todella kysymys, jo­ ka on askarruttanut monia eläinten ys­ täviä. Tulemme toistamaan neuvot leh­ temme joka numerossa, jotta niistä mahdollisesti kiinnostuneet uudet jäse­ net voisivat hyötyä niistä.

T estam entti on tehtävä kirja llise sti, se pitää o l­ la a lle k irjo ite ttu ja kahden esteettöm än, sam an­

aikaisesti läsnä olevan henkilön tod istam a.* Tes­ tam en tti voi koskea tekijänsä koko om a isu utta tai vain tie tty ä osaa, esim. rahasummaa.

Testam entissa ei ole pakko käyttää m itään m äärättyä sanam uotoa, pääasia että s iitä ilm e­ nee, kuka on saaja ja m istä om aisuudesta on ky­ symys.

T estam entintekijän eläessä ei testam e nttia ta r­ vitse valvoa tai rekisteröidä; vasta hänen kuol­ tuaan on testam entinsaajan valvottava te sta ­ m entti alioikeudessa.

Ellei p e rin nön jä ttäjällä ole lä hisu kulaisia eikä testa m e n ttia ole tehty, menee perintö valtiolle. * E steellisiä todistam aan ovat esim. lähiom aiset.

ESIMERKKI TESTAMENTTIKAAVASTA: TESTAM ENTTI Viim eisenä tah ton ani ja testam en ttinan i m ää­ rään, että kuo ltu ani on kaikki om aisuuteni m ene­ vä Helsingissä

kuun

päivänä 198

rouva Helsinki Vartavasten kutsuttuina ja s am an aikaisesti s aa­ puvilla olleina todistam m e täten, e ttä rouva , ¡onka me hyvin tunnem me, on o m akätisesti allekirjoittan ut edellä olevan testam enttinsa selittäen sen viim eiseksi tahdokseen, sekä että hän on täm än tehnyt vapaasta tahdos­ taan ja täysin käsittäen oikeustoim en m erkityk­ sen.

Paikka ja aika edellä m ainitut

ä 95 mk 100 % puuvillaa, kotimainen tuote koot: S, M, L, XL, XXL painatus: yhdistystunnus värit: harmaa vaal.sininen beige musta T-PAITA ä 40 mk 100 % puuvillaa koot: S, M, XL, XXL painatus: yhdistystunnus väri: valkoinen tai sininen

koko koko koko koko

Kpl

PIPO ä 35 mk 100 % puuvillaa yksi koko, teksti: Koe-eläinten Suojelu ry valkoinen pohja/vihreä teksti vihreä pohja/valkoinen teksti YHDISTYKSEN RINTANEULA ä 40 mk hopeinen rintaneula, jossa eläinryhmä kohokuvioina RINTANAPPI ä 5 mk adistyksen tunnus, halkaisija 4 cm ^AR R A ä 4 mk sään kestävä, pyöreä tarra yhdistystunnus, halkaisija 10 cm AUTOTARRA ä 5 mk pituus: 48 cm, teksti: Vastustan eläinkokeita Voidaan kiinnittää auton ikkunan ulkopuolelle.

KIRJEENSULKIJAMERKIT 5 mk/arkki valkovihreä yhdistystunnus 15 kpl merkkejä/arkki KIRJEENSULKIJAMERKIT 6 mk/arkki pyöreä, punainen, 35 kpl/arkki "Vastusta tuskallisia eläinkokeita” "Stoppa plägsamma djurförsök”

KÄÄNNÄ

47

Ostatuotteitamme— tuettoimintaamme

JOUKKOJULKAISU

KORTTEJA 5 mk/nippu eläinaiheisia kortteja 6 kpl

nippua

KYNÄ ä 5 mk kuulakärkikynä, yhdistyksen nimi ja puhelinnumero

k p l .....................................

KYNÄ ä 3 mk kuulakärkikynä, teksti: "Auta kärsiviä eläimiä”

k p l .....................................

KIRJA: "KANI El OSAA ITKEÄ” ä 30 mk kirjoittanut Ulla-Maija Aaltonen KESÄKISSATARRA ä 3 mk neljä erilaista kuvaa YHDISTYKSEN 20 V. JULKAISU ä 5 mk tärkeimmät tapahtumat v. 1961—1981 VIHKONEN "NÄKÖKOHTIA ELÄINKOKEISTA”ä 3 mk Lähtökohtia keskusteluun koe-eläinten käytöstä

kpl ..................................... k p l....................................

Lähetä tilauksesi yhdistyksen toim istoon, Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki. Maksu tapahtuu tavaratoimi­ tuksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla viimeistään 7 vrk:n kuluttua tavaran saapum isesta Yli 30 mk:n ostokset toim itam m e postiennakolla, joten laskuun liitetään postiennakkomaksu 6 mk ja tavarat maksetaan postista noudettaessa Lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Voit tilata tällä lomakkeella merkitsemällä haluamasi tuotteiden kohdalle kappalemäärän, koon, värin ym. Täytäthän tilauslomakkeen huolellisesti — usein esim. paitojen koot puuttuvat ja joudumm e tie­ dustelemaan niitä erikseen!

Sänd beställningen tili kansliet Backasgatan 8, 00550 Helsingfors 55. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 30 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten.

Täytä myös tämän sivun alalaidassa olevat osoitetiedot.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N ILMAISET ESITTEET: — — — — — — — —

Esite yhdistyksen tuotteista ja toim innasta Esite: "Mitä on vivisektio" (yleisesite) Esite: "Tieteellistä eläinrääkkäystä" (opiskelijoille suunnattu esite) Esite: "Kauneutta — m utta m illä hinnalla” (kosmetiikkateollisuuden eläinkokeista) Yhdistyksen säännöt Juliste: "Hyväksytkö kidutuksen” (yleisjuliste) Juliste: ’Täytyykö kauneuteen liittyä julm uutta” Ruotsalainen esite: 'Tag del i djurskyddet”

Nimi Namn Osoite Adress

Suomen Graafinen Group Oy 1985 Espoo