Koe-eläinten suojelu 4/1985

18. vuosikerta Vastaava to im itta ja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 Toim ituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen Taitto: Raili Vesanen Maksut: SYP: 200120-109901 lahjoit.

PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön la h jo itu kse t KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

Raili Vesanen Vastaava toim ittaja Ansvarig redaktör

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 4185 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

f

5

TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD T oim isto n osoite M äkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9— 17

M ainokset

Ih misen rajallisuudesta

Raili Vesanen Puh. t. 120 5447

T oim isto n hoitaja Kaarina Kivivuori

llm o itu sh in n a t 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 300 mk 1/4 sivu 150 mk 1/8 sivu 75 mk

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lku 16 A 00630 H elsinki 63 Puh. 742 931

llm estym isaikataulu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu

•

Jäsenm aksu mk 45/vuosi m k 900/ainaisjäsen

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on vas­ tustaa tu rh ia ja tu ska llisia eläinkokeita. Y hd istyk­ sen tavoitteena on saada tarpeettom at ja tu s k a lli­ set eläinkokeet loppumaan. Tavoitteensa saavutta­ m iseksi yhd istys kerää tie to ja la boratorioissa suo­ ritettavista eläinkokeista ja tiedottaa niistä jä sen is­

tölle, tied otusvä lin eille , yle isö lle ja päätöksenteki­ jö ille .

Y hdistys pyrkii rajoittam aan eläinkokeita e n sisi­ ja ise sti eläinsuojelulainsäädännön uudistam isen kautta. Lisäksi yhd istys tukee vaihtoehtoisten tu t­ kim usm enetelm ien kehittäm istä.

Kannen kuvasi Ismo Hölsä SISÄLLYSLUETTELO P ä ä k irjo itu s ..........................................................

Lukijakysely ........................................................

Vetoom us Tasavallan P residentille .............

Koe-eläinten Suojelun ju h la v u o s i..................

Eläinkokeelleen tutkim uksen arkea Suomessa Puolueetonta o h je lm a a ? ? ? ..............................

Eläinkokeiden aika on ohi, sanoo suom alainen t u t k ija ..............................

Koirat huippu-urheilun u h r e in a ......................

Info .......................................................................

Jou lu m yyjäiset ....................................................

M iten laadin te s ta m e n tin .................................

M erkittäviä lä äke tietee llisiä k e k s in tö jä Raportti eläinkoesym posium ista Tukholmassa Sri Lanka — ris tiriita in e n p a r a t iis i...............

Lukija po stia ........................................................

R ituaaliteurastus — e lä in rä ä k k ä y s tä Tom Regan ja eläinten o ik e u d e t....................

T ie sitkö tämän k ilp ik o n n a k e ito s ta ?

Johtokunnan s u u n n itte lu le ir i..........................

Koe-eläinkasvatusta S u o m e s s a ......................

Lue to tu u s e lä in k o k e is ta .................................

3 4 6 7 8 10 11 11 12 13 14 19 20 22 24 24 26 28 29 29 29

#

Koe-eläinten Suojelu ry oli mukana H elsingissä lokakuussa vie te tyillä Hengen ja Tiedon m essuilla.

N äillä rajatiedon m essuilla o li osanottajia laidasta laitaan, m onenlaisia v ilp ittö m iä ja vähemmän v ilp it­ töm iä yrityksiä saada ihmiset ymmärtämään hengen m erkitys tässä ajassa. Omasta m ielestäni yle istu n ­ nelma m essuilla o li tasapainoinen ja valoisa.

Koe-eläinten suojeluun suh taud uttiin m onenlai­ sin tuntein; saimme paljon huomiota ja uteliaisuutta osaksem me ja varmasti m uutaman uuden jäsenen.

Tarkkaillessani ihm isten reaktioita heidän ta ju te s­ saan m istä meidän informaatiopisteessämme oli ky­ symys, panin m erkille, että hyvin m onet kau histu i­ vat, m utta eivät s ilti halunneet ottaa kantaa asiaan.

Hymyilivät vain hämmentyneinä ja sanoivat, että on se kauheaa. Oli sellaisiakin, jo tk a kiirehtivä t aske­ leitaan nähdessään esitteem m e ja ju listee m m e ja sanoivat ääneen: »Hyi kauheeta, tonne ei ainakaan mennä.» Eräs nainen tuhahti: »Toi ei kiinno sta mua yhtään!»

Herää kysymys, m iksi ih m iset suhtautuvat niin häm m entyneen pelokkaasti tai jopa halveksivasti koe-eläinten suojeluun. Jos eläinten kärsimys ja elä­ män sum eilem aton, ju lm a tuhoam inen ei kiinno s­ ta, eikö om a terveys kuite nkin kiinno sta jo n kin ver­ ran? Eläinkokeet ovat vähintäinkin yhtä vaarallisia ih m isille kuin ne ovat väärin eläim iä kohtaan. Jokai­ nen m eistä veronm aksajista rahoittaa esim . Suo­ messa tehtävät eläinkokeet. Eikö ih m isiä tod ella­ kaan kiinnosta, m ihin m iljoonat markat heidän pus­ sistaan menevät? Ihm iskunnan hyväksi menevään lääketieteelliseen kokeiluun? Niinhän useim m at m eistä luulevat.

Niiden vastu untun toisten ja etevien tu tkijo id e n joukko, jo tk a ovat ym m ärtäneet, että eläin koke illa tutkiva tiede ei paranna hyvinvointiamme, vaan päinvastoin tuhoaa sitä, kasvaa kaikkialla maailmassa.

Eläinkokeiden epäluotettavuus on kiista tta todetta­ vissa Esimerkkejä surullisista onnettom uuksista on lu kuisia (suru llisia nimenomaan ihm isille). Syyt eläinkokeiden käytön jatkuvaan lisääntym iseen löy­ tyvätkin tottu m ukse sta , epäpätevyydestä, rahasta ja vallanhalusta.

Eläinkokeiden käytöstä johtuvat fyysiset ongel­ mat ih m iskun na lle ovat vain asian toinen puoli. On otettava huom ioon tosiasia, että me ih m iset olem ­ me ju lm asti kiduttaneet ja tappaneet m iljoo nia elä­ viä ole n to ja satojen vuosien aikana, ja on sokeutta ja hu llu utta luulla, ettei näin suuri rikos elämää koh­ taan vaikuttaisi m itenkään elämäämme. Se vaikut­ taa m eidän kaikkien elämään. Jonakin päivänä tu ­ lee väistäm ättä sovittam isen aika.

Me ihm iset suhtaudum m e eläim iin useim m iten enemmän tai vähemmän väheksyvästi, jo lla k in ta ­ valla alentuvasti. M ekin, jo tk a rakastamme eläim iä ja tahdom m e su o je lla niitä, kohtelem m e n iitä to i­ sinaan ikäänkuin alam aisiam m e. Ne ovat »nuorem­ pia veljiämme». Huomaan jopa itse joskus katsovani koiraani ylempää ja puhun sille kuin jo lle kin hieman vajaaälyiselle.

O lem m eko tullee t ajatelleeksi, e ttä vaikka.eläin ei ehkä olekaan sam alla tavoin älyllinen olen to tai syvästi tu n te elline n kuin ihm inen (tiedäm m ekö o i­ keastaan tätäkään varm asti?!), se voi o lla jo lla kin toisella tasolla paljon edellä meitä ihm isiä! Sen om i­ naisuudet, jo ita emme ole huom anneet, voivat olla jo ta kin ihan uutta, täysin tuntem atonta, jo ta ei ole tu ltu lainkaan ajatelleeksi — koska me olem m e ih­ m isiä eikä m eillä ole kykyä (eikä halua) tarkastella a sioita ja ilm iö itä m uusta kuin ihm isen suppeasta näkökulm asta.

Eläim ellä voi o lla e rittäin keh ittynyt unim aailm a tai kyky selvänäköisyyteen, ta ito telepatiaan. Eläi­ mellä voi olla edellytykset ymmärtää henkisiä ilm iöi­ tä, jo is ta m eillä ih m isillä ei ole aavistustakaan. Me em me tiedä mitään eläim en he nkisistä kyvyistä.

Kenties meidän tu lis i oppia arvostamaan eläintä s i­ nä m ikä se on, NÄHDÄ eläin sen om asta itsestä kä­ sin — m itä se edustaa m aailm ankaikkeudessa ja suhteessaan ihmiseen. Osaanko m inä arvostaa koi­ raani koirana, tasaveroisena kanssani? Pystynkö iki­ nä vastaamaan sen rajattom aan rakkauteen?

Försöksdjurens Värn rf deltog i Lighetens och Vetenskaps -mässan i Oktober i H elsingfors. Medom denna m ässa var deltagare av alla slag, flera uppriktiga och mindre uppriktiga, som försökte fä andra att förstä andlinghetens betydelse i dagens värld.

Englit min egen m ening var stäm ningen balanserad och ljus.

Man reagerade pä mänga sätt gentem ot Försöksdjurens värn; vi blev m ycket uppmärksammade och fic k säkert nägra nya m edlemmar. När jag observerade förbigäende personers reaktioner lade jag märke tili, att väldig t m änga upprördes utan att ändä vela ta ställning tili frägan. De smälog bara generat och sade att det var hem skt. Det fanns ocksä sädana som skyndade pä Stegen när de säg vära at­ tische r och broschyrer och sade med hög röst: »Hui vad hem skt, d it gär vi ätm in sto ne inte». En kvinna sade: »Det där intresserar m ig in te alls».

Man kan fräga sig, varför m äskor fö rh ä lle r sig sä generat e lle r t.o.m . nedlätande gentem ot försöksdjurens värn. Om djurens lidande och den ohygglig t grym m a o m in te t göringen av d ju r in te intresse­ rar, är dä inte ens den egna hälsan viktig ? Djurförsöken är ätm instone lika fa rlig a fö r mänskan som de är fei m ot djuren. Varenda av oss skattebetalare stär för tex djurförsöken i Finland. Är m änskor vertr­ ügen in te intresserade av vart m iljo n ta ls av deras skattem arkor används tili. Används de in te fö r att betala fö r djurförsö k som gagnar m änskor? Sä tro r de fle s ta av oss.

A ntalet ansvarsfulla och fram stäende forskare, som har uppfattat att vetenskap som baserar sig pä fö rsö ksd ju r in te förbä ttra r värt välbefinnande, sna-

3

rare tvärtom , ökar heia tiden. Djurförsökens o tillfö rlitlig h e t kan utan tvivel konstateras. Det finns exempel pä sorg lig a olyckor uppredade (sorg lig t framfö ra llt fö r mänskan). Orsaken tili att djurförsöken fortfarande ökar är kopplad tili vana, okunskap, pengar och viljan tili makt.

De fysiska problem fö r m änsligheten som beror pä användningen av djurförsö k är bara ena sidan av slanten. Man bör ta i beaktande det faktum , att vi mänskor har pä ett grymt sätt torterat och dödat miljo n ta ls lenvande varelser under hundratals är, och det är bläögt att tro att ett sä stört bro tt m ot llvet inte skulle kunna päverka alias vära liv. Nägon dag stär vld ou n d likllg e n in uppgörelsens tid.

Vi mänskor förhäller oss m.e.m. förnedrande gentem ot djur. Ocksä vi som älskar dju r och vill skydda dem, nägongäng behandlar dem som om de vore vära undersätar. De är vära »yngre syskon». Jag märker att jag själv kan betrakta min hund frän ovan och talar tili den som tili en m entalt retarderad.

Har vi köm m it att tänka pä att, fastän djure t inte pä samma sätt är e tt in te lle k tu e ll eller djup t emotio n e llt väsen som mänskan (vet vi ens detta med säkerhet?!), kan djuret vara pä nägot annat plan pä ett m ycket högre niva än vi mänskor! Dess egenskaper, som vi inte lagt märke tili, kan vara nägot alldeles nytt, heit okänt som ingen köm m it att tän­ ka pä — av den anledningen att vi är m änskor utan förm äga (eller vilja) att betrakta saker eller företeelser frän andra synvinklar än vär egen.

Djuren kan ha en längt utvecklad dröm värld eller förmäga tili telepati. Djuren kan ha förutsättning att första andliga fenomen, om vilka vi mänskor inte vet nägot. Vi vet ingenting om djurens andliga förmägor. Borde vi kanske lära oss att uppskatta djuren sä som de är, se djuren ur deras eget perspektiv — vad de representerar i Universum och i förhällande tili mänskan. Kan jag uppskatta min hund som en hund, som jä m lik med m ig? Kan jag nägonsin svara pä dess bo ttenlösa kärlek?

I LUKIJA! M itä m ieltä o le t lehdestäm m e! Lehden to im itu s ­ kunta kalpaa nyt sinun m ie lip id e ttä si siitä , m iten lehteä voitaisiin kehittää paremmaksi ja m ielenkiin­ toisem m aksi. Ota osaa m ielipidekyselyyn — arvom­ me vastanneiden kesken viisi läm m intä hiihtopipoa.

Siis: p o stita oheinen kaavake täytettynä yh d istyk­ sen to im isto o n , Mäkelänk. 8, 00550 H elsinki.

5) Mikä o li m ielestäsi tämän lehden m ie len kiintoi­ sin ju t t u ? ..................................................................

Lisäkom m entteja:

K IIT Ä M M E K A I K K I A K A K S IJ A N E L IJ A L K A IS IA

1) Lehden sisä ltö on m ielestäni: a) m on ip uoline n □

Y S T Ä V IÄ M M E K U L U N E E S T A

b) parantam isen varaa on □ c) väritön □ parannusehdotukseni: .............

•

V U O D E S T A J A T O IV O M M E P A R E M P A A ENSI VUO TTA

2) M inkälaisia ju ttu ja kaipaisit lehteen enemmän?

K A I K I L L E N IIL L E E L Ä IM IL L E , J O T K A JO U T U V A T E L Ä M Ä Ä N

4

3) M inkälaisten ju ttu je n osuutta p itä isi vähentää?

L U O N N O T T O M IS S A O L O ­ S U H T E IS S A I H M I S E N

4) M itä m ie ltä o le t lehden ulkonäöstä ja m in käla i­ sia parannusehdotuksia sin ulla o n ? .................

M IE L IV A L L A N A L L A .

I

5

V E T O O M U S TASAVALLAN P R E S ID E N T IL L E PAREM M AN

E L Ä IN S U O JE L U L A IN

PUOLESTA

Hannele Luukkainen Juuri ennen uuden eläin suo je lulain m enem istä presidentin käsittelyyn Koe-eläinten suojelu ry yhteistyökum ppaneineen (H elsingin eläin suo je luyh­ d istys ry, V altakunnallinen e lä in s u o je lu liitto ry ja Vihreä Risti-Gröna Korset rf,) vetosi vielä uudemman kerran Tasavallan Presidenttiin, jo tta hän kieltäytyisi hyväksym ästä la kiuu distu sta siinä muodossaan, koska kyseessä on pelkkä näennäisuudistus.

Kuten oheisesta presidentin kansliasta tu lle e s­ ta vastauksesta näette, presidentti ei ole katsonut tarpeelliseksi puuttua asiaan. — N iinpä presiden­ tin a llekirjo ituksellaa n vahvistam a uusi eläin suo je­ lulaki astuu siis voimaan ensi vuoden alusta kaik­ kien to d e lliste n e läin suo je lijo id en pettym ykseksi.

UUSI LAKI El ANSAITSE NIMEÄ ELÄINSUOJELU­ LAKI; SEN KOHDALLA ON PAREMPI PUHUA ELÄINTEN VÄÄRINKÄYTTÖLAISTA, SILLÄ NIIN SELVÄSTI LAISSA UNOHDETAAN SUOJELTAVAT — ELÄIMET! Eläim istä, eläin suo je lusta ja eläinten väärinkäy­ töstä on to d e lla syytä tehdä p o liittis ia kysymyksiä.

Eduskunta, jo ka säätää lait, valitaan parin vuoden ku lu ttu a ja presidentti, joka hyväksyy lait, valitaan vähän sen jälkeen. Jokaisen eläinten oikeuksien puolustajan on s illo in syytä o lla selvillä ketä kan­ nattaa äänestää. Kansanedustajat ja presidentti ovat kansan valitsemia. — ÄÄNESI VOI PELASTAA ELÄI­ MET!

nl?"3T

Hannele Luukkainen 26.9.1985 1089/2J5A-85

Puheenjoht »j« Hannele Luukkainen koe-ellinten auojelu ry Nike1inkatu 8 00550 Heleinki

tasavallan Presidentin kanalla on vastaanottanut 2« p»iv*n# ayyakuuta 1985 pli«»tyn ja tasavallan Presidentille osoitetun kirjeenne elinsuojelulaln uudistsaisest a.

Tasaval lan Presidentin kanslia k u ttu Teit» kir­ jaosiinne, joka on aaianaukatsei la arvostuksella aerkitty tiedoksi. inioittavasti

1

■fiaruT

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Keailmeueonmerta, /omÄ M eitinkokeiöenteke­ onkokonaankielleatty

minen

ja muihin si cUimunieluUki on turkistarhoihin kaupallisiin tarkoituksiin kielletty*, yritimme myös saada eduskuntaa kiehimaan leikkauk>et ja vas­ taavat operaatiot muilta kuin eläinlääkäreiltä —

hyvskuUylon näkökul­ masta eikä uina suhteessa poikkea mitenkään nykyi­ sesta

Vaikka ministeriökinei kunta esineellisti efaumet rihkaman joukl kulkea kehityksen keulas-

:aviilletäänkurkku au

6

E S P O O N

eduskunta jätti elatnkocsäädöksistä päättämisen edelleen ja metsä»elamsaa»ti esimerkillisiä lakeja Norjassa ebmkoeatu ci suonrtaa. jos se on i Italian parlamentti mjuun hyväksynyt taydelnen clainkoekiellon koineksi vuodeksi Sveitsin» su kansan lakiesitys.

Vuosi 1986 on KOE-ELÄINTEN SUOJELUN JUH­ LAVUOSI. S illoin tulee kuluneeksi 25 vuotta Koeeläinten suojelu ry:n perustam isesta ja 15 vuotta Koe-eläinten suojelun säätiön perustam isesta.

M erkkivuotta on syytä ju h lia — ei juhlahum ussa koe-eläimet unohtaen, vaan tö itä paiskien, jo tta eläinkokeet vo ita isiin siirtä ä m ahdollisim m an no­ peasti historian häpeäpilkuksi. Toki tulem m e järjes­ tämään näyttäviä tapahtum ia ja ylittämään uutiskyn­ nyksen useasti vuoden aikana, m utta kaiken tarkoi­ tuksena on eläinten oikeuksien ajaminen.

Vaikka olem m e jo parikym m entä vuo tta olleet Suomen suurin eläinsuojelujärjestö, m eillä ei ole syytä ylpeyteen niin kauan kuin tässä maassa te h ­ dään yksikin tarpeeton tai tuskallinen eläinkoe. Mei­ tä ei vieläkään ole tarpeeksi painostam assa päät­ täjiä.

M itä jo s jokainen jäsenem m e haluaisi antaa yh­ distyksellem m e syntymäpäivälahjaksi yhden uuden jäsenen? — S illo in m eitä o lis i jo 15 000! N iin m itä­ pä, jos jokainen puhuisi tuttavapiiristään yhden hen­ kilön jäseneksem m e. Ja uuden jäsenen jäsenm ak­ sun voisi vaikka juhlavuoden kunniaksi tarjoutua it­ se maksamaan. Jäsenlehtem m e välityksellä uudet jäsenet sitten saavat valtavasti tietoa eläinsuojelus-

ta ja eläinten väärinkäytöstä, ja taatusti haluavat it ­ sekin jatkossa hankkia uusia jäseniä. — Meidän kaikkien varassa on eläinten tulevaisuus!

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille jäsenillemme.

K iito s n iistä lu ku isista kannustavista kirjeistä, kor­ te is ta ja soito ista, jo ita olen te iltä saanut. A k tiiv is ­ ta ja rohkeaa joukkoa on mukava johtaa. K iito s kai­ kille niille, jotka ovat vuoden mittaan kirjoitelleet leh­ tiin eläim iä puolustavia ju ttu ja . K iito s kaikille lah­ jo itta jille m m e ; teidän ansiostanne olem m e voineet painattaa e sitte itä ja ostaa eläinkokeita vastustavia film e jä jne. Erikoisen syvä kiito s niille, jo tk a arvos­ tavat työtäm m e niin suuresti, että ovat tehneet tes­ tam entin koe-eläim ille. Tulem m e tekemään kaik­ kemme, jo tta olisim m e luottam uksenne arvoisia.

Kiitäm m e tekem ällä tö itä eläinten puolesta! Myös juhlavuonna!

PARTURI - K A M P A A M O '

Uusi eläinsuojelulaki — yhtätyhjänkanssa

hyväksymällä irvikuvan eläinsuojelulaista Edel­ leenkin on siis kielletty mvksen tuottaminen eUimille ja »mahan juun mahdollistaa eläinten taa­ jamittanenkin hyväksi- ja vaannkayton jos su» on esim taloudellista hyötyä kielletyksi petoeläinten ja mattomien eläimen käytön sirkuksissa ja muissa vas­ taavissaesityksissä jaettin-

KOE-ELAINTEN SUOJELUN JU H LA ­ VUOSI TULOSSA

"

7

M

E T U -T Ö Ö L Ö S S Ä N E R V A N D E R IN K A T U P U H JJ+ L Ö 9 6 IR K K O N IN A KÄYTIMME

E L Ä IN L Ä Ä K Ä R IA S E M A E v e r s tin k u ja 6 . P u h . 5 1 3

5 2 0

Ajanvaraus klo8-20-Poliklinikka kto10-13 Eläinlääkärin vast. Ma-Pe 10-20-La 10-16-Su 12-16 Röntgen. Laboratorio. Silmätarkastukset. Leikkaussali.

t silta odottivat'

P e r k k a a lla

lä h e llä

M a x ia

ja

V erm oa

ALAfN)-

TUOTTEITA, JOITA Dl O L E T E S T A T T U K O E -EL&lNIILLÄ1 .

T U LE JA TU TU STU I TAI S O IT A J A TILA A A IK A l

TERVETULOA!

4.10.1985 kansainvälisenä eläinten päivänä

ELÄINKOKEELLISEN TUTKIM UKSEN AR K E A SUOMESSA Koe-eläinten Suojelu ry on aloittanut Eläinten Viikon 1985 kutsumalla kaksi koe-eläinhoitajina työskennellyttä henki­ löä kertomaan kokemuksistaan suomalai­ sissa koe-eläinlaitoksissa.

Pertti Korhonen on työskennellyt Kuopion yliopis­ ton valtakunnallisessa koe-eläinkeskuksessa viisi vuotta. Kokem uksistaan hän kertoo näin: »Eläimiä lopetettiin tuska llisilla tavoilla, esim. m inisikojen lo­ petus sähköllä o li vaikeaa katseltavaa. Lopettam i­ nen annettiin usein täysin kokemattomien hoitajien tehtäväksi, jo llo in eläim et eivät kuolleet heti vaan

saattoivat ainoastaan pökertyä ja lähteä juoksemaan huoneessa päättöm ästi törm äillen tu o le ih in ja sei­ niin, saivat uuden sähköiskun ja jatkoivat törmäilyään, kunnes joku am m attitaitoisem pi henkilö puut­ tui asiaan. M yös koirat lopetetaan laitoksessa säh­ köllä.» »Koirien äänihuulia kä site ltiin ja käsitellään o le ­ tettavasti vieläkin, niin e ttä ne pysyisivät h ilja ise m ­ pina, eivätkä h ä iritsisi henkilökuntaa ja saisi m uita eläim iä paniikin valtaan. Koiria säilytetään ahtais­ sa häkeissä, jo tka ovat kerroksittain — kaksi häk­ kiä päällekkäin. Koirien ulkoiluttam isesta ei huoleh­ dita, vaikka koira on eläin, jonka liikunnan tarve on suuri.»

»Jyrsijöitä hukkuu jatkuvasti laatikoihinsa v ia lli­ sen ju ottosysteem in vuoksi. A utom aattisen ju ottosysteemin hanat vuotavat ja usein aamuisin hukku­ neet eläim et kelluivat laatikoissaan.» »Eläinten annetaan herätä narkoosista ilman asianm ukaista valvontaa ja leikkausten jälkeisen ki­ pulääkityksen antam inen laiminlyödään.» »Kissoja hankitaan kokeisiin maaseudulta, joten joukossa on k o ti-ja kulkukisso ja — vain osa on la i­ toksella kasvatettuja. Eläinten laatu ja p e rin tö te ki­ jät ovat siis sitä m itä ovat — ei kovin tie te e llis tä ...» »Suurin osa laitoksen e lä in h o ita jista on am m at­ tita id o to n ta väkeä.»

Anita Koivunen on työskennellyt puoli vuotta Hel­ singin yliopiston farmasian laitoksen farmakologian osastolla. Hän kertoo seuraavaa: »Laitoksella oli kaneja ja rottia. M elkein kaikilla kaneilla o li tassuissaan m ärkiviä haavoja, koska ne joutuivat jatkuvasti seisomaan teräsverkkopohjaisissa häkeissä. Kaneilla oli myös korvapunkkien aiheut­ tama korvatulehdus. Eläinten hoito oli p u u tte e llis­ ta Kun tein ylitö itä, niin että eläim et olisivat tulleet hoidetuiksi, jo htaja suhtautui asiaan karsaasti ja il­ m o itti, että y litö itä tehdään vain s illo in kun hän il­ moittaa.» »Kaikki naaraspuoliset rotat lopetettiin automaat­ tisesti, s illä n iitä ei tarvittu — vain urosrotat kelpasivat kokeisiin.» »Kun tila sin lääkkeitä kaneille, niiden saaminen saattoi kestää jopa kaksi viikkoa ja kanit o li eh ditty

lopettaa kokeisiin kelpaamattomina ennen kuin lääk­ keet tulivat.» »Eläimiä kä site ltiin raa’asti. Esim. h iiriä h e iteltiin hännästä häkeistä toiseen — kun n iitä sitten y ritti kohdella hellävaraisesti, ne suhtautuivat lu o n n o lli­ sesti epäillen ihm iseen ja purivat.» »Laitoksella teh tiin viikoittain kokeita, jo issa tes­ ta ttiin , kuinka kauan hiiri tai rotta kestää kuum alla levyllä ilm an m o rfiin ia tai m o rfiin in kanssa. Tätä o p iske lijat joutuvat testaamaan eläinten avulla — käsittääkseni saman asian voi todeta k irjo is ta tai opetusfilm iltä.» »Kun tu lin kesälom alta töihin, o li le m pika niinini la ihtu nut neljästä kilo sta kahteen kiloon. Syynä oli se, e ttä sen hampaat olivat kasvaneet niin, ettei se voinut yksinkertaisesti syödä mitään. Kanejen ham­ paat kasvavat jatkuvasti ja jo lle ivä t ne saa tarpeek­ si kovaa jyrsittävää, ne kasvavat liikaa. Kukaan ei o l­ lut kiin n ittä n yt kaniin huom iota, vaikka se oli takai­ sin tullessani puolikuollut. Minun täytyi lopettaa se, s illä m itään ei o llu t tehtävissä enää. Tämän jälkeen lähdin pois farmasian la itokse lta — se oli Mikaa.»

Koe-eläinten Suojelu ry:llä ei ole aihet­ ta epäillä ylläesitettyjen kertomusten to­ denperäisyyttä, sillä samanlaisia tietoja on saatu jo aiemmin eri laitoksissa toimi­ vilta eläinhoitajilta, jotka eivät kuitenkaan ole — työpaikan menettämisen pelossa — halunneet antaa nimiään julkisuuteen.

Maksuttakoti­ maanpostilii­ kenteessä Avqiftsiiltt lnrii.esposttxafi>:

OSOITTEENMUUTOS alkaen ADRESSÄNDRING fr.o.m... /...19...

1

Entinen osoite / Den förra adressen: Nimi / Namn Jakeluosoite / Utdelningsadress Postinro/Postnr OSOITETOIKLPAIXXA/ADRESSANSTALT Uusi osoite / Den nya adressen: Jakeluosoite / Utdelningsadress Postinro/Postnr CSOITETOIKIPAIKXA/ADRESSANSTALT

Koe-eläinten Suojelu r.y.

Mäkelänkatu

8

Päiväysjaallekirjoitus/Datunoohunderskrlft 00550 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE­ TYKSEN VIIVÄSTYMISEN. ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDER TILL ATT FÖRSÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

8

PUO L U E E T O N T A O H J E L M A A Lokakuun toisena päivänä halusi TV1:n A-Studio huomioida kansainvälistä eläin­ ten päivää herättämällä kysymyksen koeeläinten kohtalosta Suomessa. Sinänsä kiitettävää, että tämä ajankohtainen ja tär­ keä ongelma otettiin käsiteltäväksi, mut­ ta ihmetystä herättää tapa, jolla siitä pu­ huttiin. Em. kysymys todella esitettiin oh­ jelman alussa, mutta miten kävi vastauk­ sen? Se oli kaukana totuudesta — itse asiassa katsojalle jäi kuva, että eläinkoetoiminnassa ei maassamme ole epäkoh­ tia.

V iisi vuo tta Kuopion koe-eläinkeskuksessa koeeläinten hoitajana to im in u t Pertti Korhonen kertoi, että la itokse lla oli koe-eläim iltä leikattu äänihuulet, jo tta niiden haukunta ei häiritse koe-eläim iä (eikä tu tk ijo ita , joiden ko e to im in ta o lis i huom attavasti epäm iellyttäväm pää, m ikäli he jo u tu isiva t kuu nte­ lemaan koe-eläinten valitusta). Koe-eläinkeskuksen jo h ta ja Tim o Nevalainen totesi, että kyseessä o lisi o llu t jo kin väärinkäsitys, s illä maa- ja m etsätalous­ m in iste riö o li e läin suo je lulakiin perustuvalla lupakirjeellään kieltänyt em. leikkaukset.

Ensinnäkin, eläin suo je lulain te k s tillä tai jo lla kin maa- ja m etsäta lou sm iniste riö n lupa kirje lm ällä ei ole m itään m erkitystä, m ikäli niiden täytäntöönpa­ noa ei valvota. Sitähän ei Suom essa tehdä — lää­ nineläinlääkärillä on oikeus, ei velvollisuus, ta rkis­ taa laboratorioita. Tätä o ike u tta he eivät liiem m in käytä, ja niin valta on tu tk ijo illa . (Sama to im in ta tu ­ lee m uuten jatkum aan m yös tulevaisuudessa, m i­ käli uuteen, va lm iste illa olevaan asetukseen eläin­ ten käyttäytym isestä tie te e llis is s ä kokeissa ei tule m uutosta.)

???

Toiseksi, Koe-eläinten suojelu tietää luotettavien, asiaan perehtyneiden henkilöiden ansiosta, ettäem . äänihuulten leikkauksia on tehty Kuopion Koeeläinkeskuksessa. M utta on lu o n n o llise sti tu tk ijo i­ den edun m ukaista, että he kieltävät tällaisen to i­ minnan tapahtuneen. Sen sijaan asiasta kertoneet henkilöt, ohjelm assa mukana ollee t en tiset koeeläinten hoitajat mukaan lukien, eivät hyödy lausun­ noistaan m itenkään — m iksi he siis kertoisivat pe­ rättöm yyksiä?

Haastateltavina olleet koe-eläinten hoitajat eivät hyökänneet henkilökohtaisesti laitoksiensa esim ie­ hiä kohtaan, vaikka syytä o lis i varm asti o llu t. Sen sijaan Liisa Ahtee, farmasian laitoksen esim ies syyt­ ti e n tistä koe-eläinhoitaja A nita Koivusta eläinten la im in lyö nne istä TÄYSIN PERUSTEETTOMASTI. Hänen mukaansa ohjelm assa m ainitu t kanien anturatu leh du kset jo htuivat siitä, että Koivunen ei oilut puhdistanut häkkejä. Väite ei pidä paikkaansa, lisäksi yle isesti tiedetään että kanien anturatulehduksien suurin syy ovat häkkien verkkopohjat. Li­ säksi ohjelman toim ittajat olivat leikanneet pois Koi­ vusen kertom an siitä, kuinka hänen virkavapaansa aikana eläinten ruokintaa oli laim inlyöty, siten että eräänkin kaniinin paino o li pudonnut puoleen, nel­ jästä kilo sta kahteen kiloon.

Koko ohjelman perusasetelma oli naurettava. Vas­ takkain olivat valkotakkiset, perinteisesti suuren yleisön lu ottam usta nauttivat tu tk ija t sekä kaksi koe-eläinten hoitajaa, jo ide n lausuntojen todenpe­ räisyys saa tettiin koko ajan kyseenalaiseksi anta­ malla tutkijo id en kom m entoida niitä. Palautteen o li­ si pitänyt kulkea myös to is in päin — m iksi koeeläin tenh oita jat eivät saaneet puolustautua heitä vastaan e site ttyihin syytöksiin? Lisäksi on huom at­ tavaa, että puolueettom at to im itta ja t olisiva t haas­ tatellee t myös tu tk ijo ita »aidan to ise lta puolen»: vaihtoehtom enetelmiä käyttäviä ja eläinkokeiden ar­ von kyseenalaiseksi asettavia tu tkijo ita on Suomes­ sa, ja heidän lausuntonsa olisivat ollee t arvokas li­ sä ohjelm aan.

T o im itta jie n asiantuntem attom uus tu li ehkä räikeim m in ilm i Antero Kekkosen loppukommentissa, jo ssa hän puhui eläin suo je luyh distysten välisistä kiistoista. Koe-eläinten suojelu ry:llä ei ole aikomustakaan kiis te llä m uiden eläin suo je luyh distysten W kanssa m istään. Koe-eläinkysym ys on suuri on ge l­ ma Suomessa, ei toissijainen, kuten Suomen Eläin­ suojeluyhdistys oli ohjelm an to im itta jille todennut, ja Koe-eläinten suojelu ry:llä riittä ä työtä tämän ky­ symyksen parissa: aikaa yhdistysten välisiin k iisto i­ hin ei jää. M ikäli Suomen E läinsuojeluyhdistys pi­ tää m uita eläinsuojelukysym yksiä niin paljon suu­ rempina, niin tied ottakoo n niistä: tällä hetkellä he ovat pitäneet hyvin matalaa p ro fiilia kaikissa eläinsuojelukysym yksissä.

Kaikissa maissa tiedotusvälineiden pitäisi olla nii­ tä instansseja, jo tk a uskaltavat asettaa jo olem as­ sa olevat arvot kyseenalaisiksi. Suom essa ei ilm e i­ sesti vielä o lla päästy tähän, vaan to im itta ja t tyyty­ vät vain ihm ettelem ään nykytieteen ihm eitä, kun heille näytetään kuinka rottia laitetaan kuumalevyille ja toteam aan, että koetta ei voi suorittaa m u illa ta­ voin. Kukaan heistä ei sen sijaan kysynyt, m iksi koe ylipäänsä teh tiin.

Päivi V iinikainen, Koe-eläinten suojelu ry., sihteeri

10

S u o m a l a i s e n tutkijan mielipide:

ELÄINKOKEIDEN A IK A ON OHI

»Meillä on tänä päivänä käytössä huippuhyvin va­ ru ste ttu ja laboratorioita. G eeneillä tuotetaan insu­ liin ia ja m uita lääkkeitä bakteeriviljelm issä, lapsia hedelm öitetään ja raskauksia aikaansaadaan laboratorioteitse. — Mitä, jo s koko uusi teknologia pan­ taisiin palvelemaan KAIKKEA SITÄ, m itä eläinkokein nyt tehdään tai ollaan tekevinään?

Totuus on, että me emm e edes tiedä. M utta to ­ tuu s on myös, ettei ole koskaan yritetty- ja syy on raha, niinkuin aina ja kaikkialla, m issä ongelm ia on.

M eillä on esim. m on oklonaalisia antigeenejä — hyvin sp e sifisiä vasta-aineita. Ne vo ita isiin valm is­ taa kokonaan ilman eläinkokeita, koska niiden puh­ tausaste on absoluuttinen. Samalla tavoin ne voi­ taisi ottaa diagnostiseen käyttöön sairaaloissa ja jo ­ pa syöpätautien hoitoon ILMAN »ROTTAPORRASTA». On kysym ys asenteiden m uuttum isesta, k riit­ tisestä ajattelusta. Koko »fraasi»: »se on eläinkokeis­ sa todistettu», jo utaa syrjään. Eläinkokeissa on to ­ distettu varsin vähän ja nykyajan lääketieteellisiä on­ gelm ia koskien lähes olem attom asti mitään m erkit­ tävää.

On aika heittää se ensimmäinen kivi — ei vain mo­ raalisesti, vaan tie te e llis e s ti asennoituen ja herää­ mällä siitä valheellisesta ja vanhoillisesta ajattelus­ ta, että om atunto on turvassa ja tiede etenee ih m is­ ten hyväksi, kun rottia/hiiriäykaneja jne. tutkitaan.

— Väärin.

V a ih to e h to isilla tu tkim u sm e n e te lm illä — solukudos-bakteeritasolla on jo jo ita kin vastauksia ju ­ listettavana. Selvää on: Vanhat m enetelm ät ovat huonoja. Uusia tarvitaan kipeästi. Eläinkokeiden ai­ ka on ohi, tarvitaan muuta, parempaa.»

M arketta Karkinen-Jääskeläinen, kokeellisen lääketieteen dosentti, kirurgian ja lääketieteen to h to ri

Eläinkokeita S u o m e s s a :

K O IR A T H U IP P U U R H E IL U N U H R E IN A Oulun yliopisto n fysiologian laitoksella on h ilja t­ tain tu tk ittu anabolisten steroidien (suorituskykyä lisääviä horm ooneja, joide n käyttö urheilussa on kielletty) vaikutusta sydämen toim intaan. T utkim uk­ sessa on käytetty koe-eläiminä koiria, jo ille on syö­ tetty horm ooneja ja tämän jälkeen a ltiste ttu rasituk­ selle (esim. pakotettu juoksem aan liikkuva lla alus­ talla). Hormoonien käyttö aiheutti koirille sydänvaurioita.

M ielestämm e tällainen koe on täysin turha! Ana­ boliset steroidithan ovat kiellettyjä ja ne on jo aiem­ m in tod ettu terveydelle h a ita llisiksi. — M iksi teh­ dään terveistä ko irista sairaita sen vuoksi, että ur­ heilu on sairas? Eikö näitäkin varoja olisi voitu käyt­ tää johonkin hyödyllisem pään, esim. eläinsuojelun tai kuntourheilun tukem iseen?

M itä m ieltä olet tällaisista kokeista? K irjoita m ie­ lipitee si perusteluineen osoitteella: Oulun ylio p isto , fysiolog ian laitos, Kajaanintie 52 A, 90220 OULU (Valitettavasti emme voineet painattaa tähän leh­ teen pro te stikorttia. K ortit tulevat hyvin ka lliiksi ja ilm eisesti niistä osa menee hukkaan, koska n iitä ei postiteta. Lehden to im itu sku n ta harkitsee parhail­ laan halvempaa ratkaisua.)

nut yllättä västi eniten tukea. (Suomen Eläinsuoje­ luyhdistys = n. 1.900 jäsentä, Valtakunnallinen E lä in su o je lu liittp = n. 4.500 jäsentä, Koe-eläinten Suojelu ry = 7.000 jäsentä). Jos toim innan laajuutta m itataan sillä, m iten m onella eläinsuojelun alueel­ la yhd istys to im ii, (jos esim. koe-eläinsuojelua pi­ detään liian rajallisena alueena) tu lis i V altakunnal­ lisen E lä in suojelu liiton saada ehdottom asti enem­ män tukea. Jos jakoperusteena on toim innan a k tii­ visuus, niin jotainhan tästä kertovat jo yhdistysten jä s e n m ä ä rä t. . .

K. Kivivuori

Korjaan lehdessä 2/85 olleen tiedon, jonka m u­ kaan Babor tekisi eläinkokeita. Siis: BABORin tu o t­ te ita El OLE TESTATTU ELÄIMILLÄ.

Tampereen Koe-eläinten Suojelu ry on lopettanut to im in ta n sa ja sen varat tullaan sääntöjen mukaan luovuttam aan Koe-eläinten Suojelu ry:lle. Y hdistys käyttää ne Tampereen alueosaston toim innan tuke­ miseen. Tampereen Koe-eläinten Suojelu ry:n jäsen­ maksun vuonna 1985 maksaneet henkilöt ovat au­ to m a a ttise sti Koe-eläinten Suojelu ry:n jäseniä ja heille lähetetään yhdistyksen jäsenlehti sekä jäsenm aksukortti vuodelle 1986, elleivät to isin halua.

Y hdistys s u u n n ite le e 3 —4 päivän kesäleiriä ke­ sälle -86. Etsim m e parhaillaan hyvää leiripaikkaa.

Jos sin u lla on tiedossa sopiva paikka, jo ssa n. 50 henkeä voi m ajoittua, syödä (myös kasvisruokaa!), pitää kokouksia, saunoa ja uida kohtuuhintaan, niin ota yhteys toim istoom m e.

Jäsenhankintakilpailun palkinnot on to im ite ttu voittajille. Ensimmäisen palkinnon vei Liisi Hiltunen, joka hankki 32 uu tta jäsentä. Seuraaviksi s ijo ittu i­ vat Tarja Pöysti ja Pilvi Lassila. Kiitäm m e kaikkia k il­ pa ilijo ita osanotosta!

V altion tuki e lä in su o je lu työ lle oli vuonna 1985 203.000 markkaa. Se jakautui seuraavasti: Suomen E läinsuojeluyhdistys 80.000 mk, V altakunnallinen e lä in s u o je lu liitto 53.000 mk, Koe-eläinten Suojelu ry 20.000 m k ja Koe-eläinten Suojelun Säätiö (jaet­ tavaksi apurahoina vaihtoehtotutkim uksen keh ittä­ miseen) 50.000 mk.

Jakoperusteena oli kuulem m a »toim innan laa­ juus». Ihm ettelem m ekin nyt, m illä tätä laajuutta m i­ tataan. Jos sitä m itataan esim. jäsenmäärällä, on yl­ lä m ain ituista eläin suo je luyh distyksistä pienin saa­

K O E-ELÄ INTEN S U O J E L U RY:n A L U EOSASTOT/Y H DYS H E N KILÖT: LAHJOITUKSIA 11.10. 85 MENNESSÄ: Espoo:

Pamela W ickström , Hansav. 26, 02780 ESBO, tel:. 90-811 240 Nina Jauhiainen, Kuninkaankartanont. 7, 02780 ESPOO, puh: 90811 350 Haukipudas: T iina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAUKIPUDAS Hum ppi: Minna Kupari, 43640 HUMPPI (Kars­ tula) Joensuu: Raili Könönen, Sukkulat. 10 b B 1, 80260 JNS, puh: 973-309 90 Kokkola: Virva llvesaava, Porm estarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh: 968-13 738 Karjalohja: Märta Petrell, 09140 RISTEYS, puh: 912-5752 Kuopio: Anne M iettinen, Neulamäent. 16 F 46, 70150 KUOPIO Lahti: Sirpa Tienhaara, Möysänk. 9 A 8, 15150 LAHTI, puh: 918-475 96 A nita Lo uh ijo ki, V iipurin Vältät. 11 B 21,15150 LAHTI, puh: 918-522 550 Lappeenranta: Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 LPR, puh: 953-277 95 Mänttä: Anne Lahtinen, Koskelank. 21, 35800 MÄNTTÄ, puh: 934-412 239 Oulu: Josh io Kawanowa, Hanhlt. 17 G A 4, 90150 OULU, puh: 981-173 87 Pauliina Petäjä, Latvust. 2, 90650 OULU, puh: 981-303 617 Punkalaidun: T iina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN Tampere: Mia Savolainen, Tarmonk. 6 B 24, 33990 TRE, puh: 931-654 178 Per-Erik Pettersson, Karhunk. 4 F, 33500 TRE, puh: 931-550 246 Turku: Tarja Lehtinen, Mäntysaari, 21330 PAATTI N EN, puh: 921-472 062 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Kauristie 10, 23500 UKI, puh: 922-230 24 V ih ti: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh: 913-739 55 Y lito rnio : Kaisu Niska, K äpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO O ulunsalo: Kirsi Ridell, Mustaherukkakj. 8,90460 OULUNSALO, puh: 981-481 847 Jyväskylä: Jaana Raitio, Hirvenp. 6, 40270 PALOKKA

KIITÄMME KENNELLIITTOA JA KOTISAARI OY:TÄ T O I M I N T A M M E TUKEMISESTA!

HUOM!HUOM! Yhdistyksen aukioloajat (myös puhelinpäivystysajat) ovat m uuttuneet: m aanantaisin klo: 10— 18 t i — pe klo: 9 — 17 Tervetuloa käymään!

TURUN ALUEOSASTO JÄRJESTÄÄ JOULUMYYJÄISET 14.12.1985 klo: 10—14 (lauantai)

Ebba von W endt 2.000,— ; Jukka Zeitz 150,— ; T ii­ na Seppä 50,— ; Minna Martikainen 4,50; Anneli Skippari 30,— ; Annika Modig 25,— ; Sari Mäenpää 30,— ; S. Vuorinen 100,— ; Tarmo Ekman 150,— ; Seija-Riitta Raja-Alho 200,— ; Kirsi Karim äki 50,— ; Harkonmä­ ki 100,— ; Sirpa Tuominen 100,— ; P. Vuoksi 1.000,— ; Ilona Arneva 200,— ; Eva Roth 10,— ; Sari Hannele Yrjölä 50,— ; Kitty Lehtelä40,— ; Leena Talvitie 20,— ; Reetta Kareinen 100,— ; Leena Keinänen 100,— ; An­ ne Hurme 30,— ; Irmeli Haavisto-Kurittu 60,— ; Kaa­ rina Rinne 30,— ; Raimo H olm sten 20,— ; M arjatta Sievänen 50,— ; T. Pohjanpalo 100,— ; M alm in Lastenystävät 120,— ; Rigm or Evert 75,— ; Sirkka Haila 50,— ; K yllikki Nurm i 150,— ; Rauni Tuisku 70,— ; Maija Hannukainen 20,— ; A nita Viitanen 50,— ; Mari Suhonen 30,— ; M inttu Kinnunen 100,— ; Irmeli Haa­ visto-K u rittu 60,— ; A nita T urun en 20,— ; KatjaTohmo 36,25; Ben & Maria W olfram 400,— ; Jaana Karp­ pinen 20,— ; Juhani Enholts 200,— ; Hilkka Sahlberg 30,— ; Terttu Aulanko 70,— ; V. Hepokoski 30,— .

Läntinen Ratakatu 21, Luonnonsuojeluyhdistyksen kerhohuone Alueosasto kiittä ä jäseniään vastauskirjeistä

TAMPEREEN ALUEOSASTO TIEDOTTAA: NYT VOIT LAINATA ELÄINKOKEITA VASTUSTA­ VAA KIRJALLISUUTTA, NOUTAA YHDISTYKSEMME ESITTEITÄ, DIOJA JA MUUTA MATERIAALIA ARMI VALTOSEN OMISTAMASTA LIIKKEESTÄ, HUIKKAANAUKIO 7. ARMITEX ON AVOINNA ARKISIN KLO 10—17.

Koe-eläinten Suojelu ry:n tai BWC:n lahjakortti on hyvä joululahja!

Kuva Pekka Vesanen

Lehdessä 3/85 oli valokuva to im isto ssa m uuta­ man viikon asustaneista kaniineista. Kuvassa kak­ si kania muovilaatikoissa. Asian selvennykseksi: ka­ n it eivät suinkaan asuneet la atikoissa vaan ne oli siirretty niihin valokuvauksen ja häkkien siivouksen ajaksi. Kanit ja loitte liva t päivittäin toim isto n la ttia l­ la — valitettavasti n iitä ei voitu päästää kaikkia yh­ täaikaa jaloittelemaan, sillä joukossa oli uros ja naaraskaneja.

L a k im ie s

neuvoo

—

m ite n la ad in te s ta m e n tin Yhdistyksemme on saanut lukuisia kirjeitä, joissa huolestuneet eläinten ys­ tävät tiedustelevat, miten sellainen tes­ tamentti laaditaan, että haluttu raha­ summa varmasti tulee Koe-eläinten suo­ jelu ry:n hallintaan. Eräskin jäsen kirjoit­ taa: ”... Minulla on sukulaisia, joille omaisuuteni menee kuolemani jälkeen, mutta haluaisin kuitenkin muistaa myös eläimiä. Miten minun pitäisi siis mene­ tellä, jotta voin testamentata teidän yhdistyksellenne ja sitä kautta eläimille hiukan rahaa?”

Kysyimme asiaa SYP:n lakimieheltämme ja hän selvittää tässä käytäntöä.

Toivomme, ettei kukaan loukkaannu tästä, sillä tämä on todella kysymys, jo­ ka on askarruttanut monia eläinten ys­ täviä. Tulemme toistamaan neuvot leh­ temme joka numerossa, jotta niistä mahdollisesti kiinnostuneet uudet jäse­ net voisivat hyötyä niistä.

T estam entti on tehtävä kirja llise sti, se p itä ä o l­ la a lle k irjo ite ttu ja kahden esteettöm än, sam an­

14

aikaisesti läsnä olevan henkilön tod istam a.* Tes­ tam en tti voi koskea tekijänsä koko om aisuutta tai vain tie tty ä osaa, esim. rahasummaa.

Testam entissa ei ole pakko käyttää m itään m äärättyä sanam uotoa, pääasia e ttä s iitä ilm e­ nee, kuka on saaja ja m istä om aisuudesta on ky­ symys.

Testam entintekijän eläessä ei testa m e n ttia ta r­ vitse valvoa tai rekisteröidä; vasta hänen kuo l­ tuaan on testam entinsaajan valvottava testa­ m entti alioikeudessa.

Ellei p e rin n ö n jä ttä jä llä ole lä hisu kulaisia eikä testam e nttia ole tehty, menee perintö valtiolle. * E steellisiä todistam aan ovat esim. lähiom aiset.

J O

U

L

U

L

A

H

J A

K

S I

B

W

C

- t u o t t e i t a

t a r j o u s h i n t a a n !

ESIMERKKI TESTAMENTTIKAAVASTA: TESTAM ENTTI Viimeisenä tah ton ani ja testam en ttinan i m ä ä ­ rään, että kuoltuani on kaikki om aisuuteni m ene­ vä Helsingissä

kuun

A u re liu s -p a rta v e s i ja d e o d o ra n tti y h t. 6 8 ,— (n o rm . 9 6 ,— )

päivänä 198

rouva H elsinki

R ip s iv ä ri, ra ja u s k y n ä ja lu o m iv ä ri y h t. 5 8 ,— (n o r m . 8 2 ,— )

Vartavasten kutsuttuina ja sam an aikaisesti s aa­ puvilla olleina todistam m e täten, e ttä rouva , jonka m e hyvin tunnemme, on o m akätisesti alle kirjo itta n u t edellä olevan testam enttinsa selittäen sen viim eiseksi tahdokseen, sekä että hän on täm än tehnyt vapaasta tahdos­ taan ja täysin käsittäen oikeustoim en m erkityk­ sen.

valitse näistä:

Paikka ja aika edellä m ain itu t

luomiväri:

ripsiväri:

m usta, ruskea, sininen tai harm aa

rajauskynä: m usta, ruskea, sininen (kajal) tai harm aa Blue Rose S ilver Birch A utum n Brown Jade M int H aze

(vaalean sin.), (harmaa), (m urrettu rusk.), (tum m anvihr.) tai (vaalean vihr.)

KAUNEUTTAILMANELÄINKOKEITA J Ä S E N A L E N N U S 20 % (vuoden -85 loppuun) vain Kinkaju Oy:ltä

Sapphire A m ethyst Jade Topaz Turquoise O live Green Lilac V iolet

B E A U T Y W I T H O U T CRUELTYkosmetiikkasarjan hinnasto marraskuu 1985 IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml Sireeninkukkapuhdistusvoide 50 g Auringonkukkavehnävoide 50 g K osteusvoide 50g Avocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml Ruusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaamlo 100 ml Kuorintavoide 120 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

16

40,— 45,— 55,— 55,— 54,— 49,— 47,— 45,— 55,— 44,— 34,—

MEIKKIVOITEET 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige M isty Rose Coffee Beige Sun Beige

40,—

PEITEKYNÄ

34,—

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

38,— 54,—

HUULIPUNAT C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T ulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire W ild O rchid Koala Iced Melon

3 2 ,-

HUULI PUNAKYNÄT M allow Pink Red Hot Pink Hot Copper Burnt B rick S oft Toffee Plum Julep

34,—

HUULIKIILTO

24,—

HUULTEN RAJ AUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

25,—

KYNSILAKAT 13 ml C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T ulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum Fuchsia Fire W ild O rchid Koala Neutral

3 2 ,-

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

3 0 ,-

POSKIPUNAT Shim m er Sugar Alm ond Sun Cold Rosetta Tawny W hisper Hot Chesnut

32,—

POSKI PUNAKYNÄT Clover Sorbet Peach Frost Rosy G low

45,—

LUOMIVÄRIT C rocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch M int Haze Flam ingo F lirt Autum n Brown G inger Cat Tim ber W olf Colden O riole Chameleon Tigers Eye Champagne H ighlig hter

32,—

LUOMIKYNÄT Quarts Opal

3 4 ,-

RIPSIVÄRIT M usta Ruskea Harmaa Laivastonsininen

32,-

KULMAKYNÄT Musta Ruskea

18,-

RAJAUSKYNÄT M usta Ruskea Harmaa

18,-

MIEHILLE A urelius partavesi A urelius roll-on deodorantti

70,— 26,—

DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau M adonna Lily Yolanda

22,— 22,— 26,—

SHAMPOOT 150 ml Lootuksenkukka (norm aalit hiukset) R osm ariini (rasvaiset hiukset) M an te liöljy (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön Henna Hoitoaine, värjäämätön Henna H iusho itoku uri

26,— 26,— 26,— 28,— 53,— 63,—

M ÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

26,—

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

50,—

UUTUUSTUOTTEET

KAJALKYNÄ Musta Laivastonsininen

34,18,

M eikkikynien teroitin

28,

HAJUVEDET 8 ml Kyphi Yolanda G em ina 3

96, 96, 67,

TARJOUS Catista 7 ml

52,

EAU DE COLOGNE 50 ml Honey M ist Moon Rose

45, 49,

AURINKOVOITEET 100 ml Matala suojakerroin 1— 2 Keski suojakerroin 3 —4 Korkea suojakerroin 5—6 Suojaava voide s.k. 7— 9 100 ml

49,— 49,— 53,— 44,—

Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml

47,—

IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT Bronze Copper Burgundy Gold Blue Lilac

32,—

□ Tilaan värikartan Tee tila ukse si tällä liitte e llä , alleviivaa haluam asi tuo tte e t ja m erkitse kappalemäärät, tai soita 90-736 405.

Toim itam m e tuo tte e t postitse, h in to ih in lisätään po stikuluje n lisäksi to im itu s k u lu t 5,— A lle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan allekirjo itus.

T arjo ustuo tteista ei jäsenalennusta J ä s e n n ro _____________________ TILAAJA _________________________________________________________________________________ OSOITE __________________________________________________________________________________ PUH. _____________________ ALLEKIRJOITUS _____________________________________________

KINKAJU OY I Kauneutta ilm an eläinkokeita

Mäkelänkatu 8, 00550 H elsinki 55, puh. 90-736 405

M E R K IT T Ä V IÄ

LUONTAISK O S M E TO LO G IS E T H O ID O T

L Ä Ä K E T IE T E E L L ISIÄ K E K SIN T Ö JÄ

B E A U T Y W ITH OU T C R U E L TY, B W C -k o sm etiik k a sa r ja n tu o tteita e i t e s ­ tata eläim illä, eik ä n iid en v a lm is tu k s e s ­ sa k ä y tetä m uita elä in k u n n a n tu o tteita kuin m ehilä isva h a a ¡a lanoliinia. T u o ttee t ovat k o rk ea la a tu ista lu o n n o n k o s m e tiik ­ kaa, jo ta m yydään E u ro o p a ssa , P o h jo isA m e r ik a ssa s e k ä A u stra lia ssa .

S u o m e s s a B W C -ko sm etiik a n m aahan tuo­ ja on K IN K AJU OY, jo n k a kaikki o s a k k e e t om ista a K o e -e lä in te n s u o je lu ry. Y htiön tu otta m a v o itto k äytetä än y h d isty k s e n toim in ta an ja s tip e n d e in ä v a ih to e h to tu tk im u s m e n e te lm ie n k e h ittä m is e e n .

O stam alla B W C -tu otteita tu et eläin s u o je ­ lu ty ö tä ja voit olla varma tu o tte id e n tur­ v a llis u u d e sta ja k o rk ea sta la ad u sta.

A n n e Maria Tarsalainen

Ohessa on esimerkkejä sellaisista lää­ ketieteellisistä keksinnöistä, joita pide­ tään tärkeinä nykyajan terveydenhoidol­ le. Ne on kaikki keksitty ilman eläviä eläi­ miä.

•

— Ih o n p u h d istu k se t (pintapuhd., kuorin­ ta, sy v ä p u h d ., naam io, h o ito v o id e)

— R en tou tta v a t hoitavat kasvo- ja hartiahieronn at, m y ö s y h d iste tty n ä ih ö p u h d istu k siin — J a lk a h o id o t — K ä s ih o id o t — S e lk ä h ie ro n n a t — M eik k a u s/M a sk eera u s (laajan väriskaalan omaava, kovaakin m en oa k e s ­ tävä B W C -m a ke up)

— m ikroskooppi — röntgenkuvaus — tieto kone to m og rafia eli röntgendiagnostinen m enetelm ä jossa kuvauskohteen tie tty kerros saadaan valokuvatuksi, käytetään esim. aivotutkim uksessa — inektioruisku — verenpainem ittari — kuum em ittari — stetoskooppi — silm äpe ili — sydänkatetri — veriryhm ät — verensiirrot — bakteriologia — pulssin laskem isen m erkitys — koputus- ja kuu ntelutekn iika t — aspiriini — d ig ita lis (sydänlääke) — an tibiootit (penisilliini, streptom ycin, kefalosporiinit) — de sin fioiva t aineet — nukutusaineet (eetteri, klo roform i, ilokaasu) — selkäydinpuudutus — akupunktio

Käytän k orkea la atu isia yrttipohjaisia hoito tu o tte ita , jo ita e i o le te s ta ttu e lä in k o ­ kein .

SALON

W EL LAMO

T eh taa n katu 13 00140 H elsin k i

Lähde u usiseelantilainen eläinsuo jelu/ehti Safe­ guard 9— 10/84.

KINKAJU O Y Kauneutta ilman eläinkokeita

M ä ke lä n ka tu 8,0 055 0 H e ls in k i 55, pu h. 90-736 405.

VAIHTOEHTO s in u lle ö itte n

m itä

Jälleenmyyjät Helsingin Yrtti ja Kauneus, Aurorankatu 13 Helsinki Luontaistuote Yrtti, Kirkkokatu 53 Oulu Kemikalio ja paperi, Vieremä Puisto-Asu, Puistokatu 13 Jyväskylä Luontaisravinto Nokkonen, Asemakatu 12 Oulu Kosmetologi Anne Tarsalainen, Tehtaank. 13 Helsinki

koko

muuta

hauskaa

e n e rg ia p o litiik k a

e lä im ille , ja

Y D IN VO IM ALLE-lehti

ih m is ille ,

m a a ilm a lle . käsissämm e!

toehto

Y d in vo im a lle !

voim ayh ti

saa

V fT E lL fA J

n/ a JIev -

xOrm

aikaan

y h te is k u n n a lle

V a lin ta

meidän

kertoo

V a lits e

on sin ä

v ie lä V aih­ __________ "H A U S k A A t ICOSIOsAM TIED Ä M it ä ' s a a t A i f c A t s e * * i l "

T I L A A I L M A I N E N NÄYTENUMERO o s . E V Y , J ä ä k ä r i n k a t u t a i p u h e l i m i t s e m a -to k l o 12 -18 90-631 047.

6 b D 31,

HKI

15

19

R A P O R T T I K A N SA IN V Ä L IS E ST Ä E L Ä IN K O E S Y M P O S IU M IS T A T U K H O L M A S S A 12.

1 4 . 8 . 8 5

Ruotsin keskuskoe-eläinlautakunta jär­ jesti elokuussa kolmipäiväisen symposiu­ min jonka aiheena oli eläinkokeiden etiik­ ka. Osanottajia oli Englannista, Espanjas­ ta, Hollannista, Itävallasta, Kanadasta, Länsi-Saksasta, Norjasta, Ranskasta, Ruotsista, Suomesta, Sveitsistä, Tans­ kasta ja Yhdysvalloista. Yhteensä 150 osallistujaa 13 maasta.

Valtaosa o sa n o tta jista o li eläinkokeiden te k ijö i­ tä, siis lääkäreitä, tu tk ijo ita ja eri alojen professo­ reita (fysiologia, eläintiede, farm akologia, to k s ik o ­ logia jne.) ja heidän lisäkseen muutamia Ruotsin m i­ niste riö ide n edustajia.

Vastapuolen kannattajia eli m eitä koe-eläinten s u o je lijo ita oli kuite nkin saapunut paikalle Ilahdut­ tavan paljon. Parhaiten oli edustettuna luonnollises­ ti N ordiska Sam fundet Mot Plägsamma D jurförsök eli Ruotsin koe-eläinten suojeluyhdistys, m utta m il­ tei kaikista m uista osanottajam aista oli m yös eläin­ ten suojelijoita. Yksi sym posium in parhaista anneis­ ta olikin ulkomaisten kollegoitten tapaaminen: saim­ me kuu lla m iten m uut yh d istykset toim ivat, kuinka he rahoittavat kampanjansa, m inkälaisia kyseisten m aiden e läin suo je lulait ovat jne.

Koe-eläinten Suojelu ry.:stä sym po siu m iin osal­ listuivat puheenjohtaja Hannele Luukkainen, toim is­ tonhoitaja Kaarina Kivivuori sekä tietoryhmän vetäjä Pilvi Lassila.

Kokouksen ohjelm a koostui 30 ja 60 m inuutin esi­ telm istä, lyhyistä puheenvuoroista, paneelikeskus­ te lu is ta sekä vä itte lyistä ja kysym yksistä.

Teemaksi o li va littu hyvä ja m onipuolinen aihe, eläinkokeiden etiikka. O dotim m e kiinnostuneina eri osapuolten kannanottoja ja aiheesta viriävää kes­ kustelua, m utta kuinka kävikään!! Lähes kaikki eläinkokeiden tekijät käsittelivät omaa alaansa teo­ ree ttise sti, selostaen ko e te kn iiko ita ja vakuutellen eläinkokeiden välttä m ä ttö m yyttä kertaakaan tu o ­ m atta etiikkaa vapaaehtoisesti esille. E lä in suojeli­ jat k iin n ittiv ä t useita kertoja huom iota vaiheen vie­ restä puhumiseen, m utta m eihin suhtauduttiin pää­ asiassa väheksyvästi ja m eitä p id e ttiin tu n te e llis i­ na vouhottajina, ehkä eniten kuite nkin tie tä m ä ttö ­ minä.

Tiedän etten ole ainoa eläinkokeiden vastustaja joka haluaisi saada selville kokeiden tekijöid en m o­ tiiv it, m utta rauhallista ja a sia llista keskustelua o li vaikea saada syntymään; eläinkokeiden te kijä t us­ konevat niin vakaasti työnsä tärkeyteen, ette i he il­ lä ole m inkäänlaista kiinnostusta tutustua eläinsuo­ je lijo id e n näkökulmaan.

Kolm en päivän aikana kuulim m e e site lm iä ja pu­ heenvuoroja eri maiden lainsäädännöstä, kosmetiikkatesteistä, eläin koke ista opetuksessa, kipu- ja stressitutkim u ksesta eläim illä, alkoholitestauksesta, palovammakokeista, tulevaisuudennäkym istä ja koe-eläinten suo je lijan kannasta.

20

Pilvi Lassila Kuvat: Sami Bläberg Hannele Luukkainen kertoi suom alaisesta e läin­ suojelulaista ja täm änhetkisestä tilanteesta lakirlntam alla (aiheesta enemmän lehtem m e numerossa 3/85).

Alkon palveluksessa toim iva J. D. S in cla ir kertoi perusteellisesti Alkon eläin koke ista ja o m ista tu t­ kim uksistaan. Hän on maailman ainoa ro tilla krapu­ laa tu tkiva henkilö. Hän yrittä ä selvittää krapulan olem usta tekem ällä rotat ensin riippuvaisiksi alko­ h o lista ja antam alla niiden sen jälkeen juoda itsen­ sä humalaan. S in c la irilta kysyttiin m itä tekem istä rottako keilla on ihm isten alkoholiongelm ien kanssa. Hän vastasi että kokeiden avulla on huom attu e ttä myös eläim et voivat tu lla riippuvaisiksi alkoho­ lista ja saada vierotusoireita, m asentunut rotta juo selvästi enemmän alkoh olia kuin normaali rotta ja p e rin n ö llisyystu tkim u ksissa ne ovat ehdoton apu­ väline: ei-alko ho listiro tta painaa Skinnerin laatikos­ sa vain vesinappulaa, a lkoh olism iin taipuva rotta sen sijaan alkoholinäppäintä. Tarkoituksena on löy­ tää hoitokeinoja jo tka saisivat ihm iset lopettamaan alkoholin him oitsem isen. M iten joku voi suhtautua vakavasti noin järjettöm iin kokeisiin? Eihän alkoholi ole rottien vaan ihm isten ongelma.

Toinen suomalainen tutkija, jo lla oli puheenvuoro, oli plastiikkakirurgi Sirpa Asko-Seljavaara HYKS:stä.

Hänen aiheenaan oli pa lo va m m a tu tkim u s -----------30 min. aikana hän ei kertaakaan edes sivunnut etiik­ kaa. Hän on tehnyt kokeita sekä ro tilla e ttä hiirillä.

R ottakokeissa hän p o ltti selkäihon karrelle rotilta, jo tk a eivät ollee t nukutuksessa, hiiriko keissa hän p o ltti kuum alla vedellä palovam m oja nukutettujen hiirie n selkään ja heräämisen jälkeen tu tki niiden im m uniteettia ja aineenvaihduntaa. Keskustelin Sir­ pa Asko-Seljavaaran kanssa myös kahden kesken, ja hän kertoi m ielipiteitään ja näkemyksiään seuraa­ vasti: Lääkekatastrofeja tapahtuisi kuulem m a vie­ lä enemmän ellei eläinkokeita käytettäisi, lääketestaus ih m isillä on täysin m ahdotonta epäeettisyytensä takia. Tosiasiassahan eläim illä testatut ihm isten lääkkeet ovat syynä lääkeonnettom uuksiin; meidän on ym m ärrettävä e ttä ihm inen on kuitenkin aina lo­ pullinen koekaniini.

M ikäli eläinkokeita ei teh tä isi, m erkitsisi se Sir­ pa Asko-Seljavaaran mukaan katastrofia: tu tkim u s ei e d istyisi, kehitys pysähtyisi ja Suom i putoaisi pois kilpailusta. Hänen mieleensä ei kertaakaan tu l­ lu t valhtoehtom enetelm ien kehittäm inen ja sitä kautta turvallisempien lääkkeiden saaminen markki­ noille.

Ruotsin koe-eläinten suojeluyhdistyksen puheen­ jo h ta ja B irg itta Carlsson tähdensi m onia itsestään selviä asioita. Myös elä im illä on kyky tun te a kipua ja tuskaa, suurin osa eläinkokeista on puhtaasti kau­ pallisia, tutkim ukse n p itä isi olla hyödyksi nim en­ om aiselle koeyksllölle (eli ei kaneja ihm issham poiden testaukseen), älykkyyttä ei voida ottaa rajanvetäjäksi, silloinh an vauvoilla ja se n iile illä voita isiin tehdä kokeita. Lopuksi hän korosti vaihtoehtojen ke­ hittäm isen ja voimakkaammaan käyttöönottam isen m erkitystä; eläinsuojelu tarkoitta a myös ihm isten hyvinvoinnin parantam ista.

Suom en kokousedustajat (Hanu Luukkainen, Kaa­ rina Kivivuori ja Pilvi Lassila) tauolla Hollannin vaihtoentotutkim ussäätiön puheenjohtajan (vas.) sekä Am erikan kansallisen koe-eläinyhdistyksen tiedo­ tuspäällikön kanssa (oik.).

a

Nordiska Sam fundetin uusitussa myymälässä Drottningsgatanilla aivan Tukholman keskustassa voi viettää aikaa kierrellen ja katsellen. M yym älän yh­ teydessä on yhdistyksen eläinsuojeluaiheinen kir­ jasto sekä kirjakahvila. M yym älän valikoim issa on m itä erilaisim pia eläinsuojelu- ja eläinaiheisia tava­ roita sekä tietysti kosm etiikkaa (B WC). Kannattaa käydä tutustum assa.

Koko sym posium in viim einen yh te istila isu u s oli paneelikeskustelu, jossa p o h d ittiin eläinkokeiden tulevaisuutta. Ikävä kyllä se el näytä eläinten kan­ nalta kovin valoisalta.

Tanskalainen kosm etiikkatestauksen spesialisti, professori Clausen, ei usko täydellisesti in vitro -me­ netelmään, sillä hänen mukaansa kokeisiin tarvitaan kokonainen organism i. Hän tähdensi kokeiden ke­ h ittä m istä (refinem ent) niin että parem m alla suun­ nittelulla ja huolellisem m alla valm istelulla voitaisiin vähentää käytettävien eläinten määrää.

Claes Rehbinder Ruotsin eläinlääketieteen laitok­ selta uhkaili, että jos länsim aissa lopetetaan eläin­ kokeet, siirtyvät tutkijat silloin kolmannen maailman valtioih in , jo issa e lä im illä ei ole edes sitä arvoa jo ­ ka n iillä m eillä on ja jo issa eläinkokeita saa tehdä täysin vapaasti.

Alkon tu tk ija S in cla ir uskoi vaihtoehtom enetelmien tulevan m ahdolliseksi m yös alkoholitestauksessa, m utta ne eivät suinkaan tule korvaamaan ny­ kyisiä eläinkokeita vaan n iitä tullaan käyttämään uusien ongelm ien ratkaisem iseen.

Useat tu tk ija t vannoivat kivun ja stressin tu tk i­ muksen vakaaseen tulevaisuuteen. Vakaa se on sik­ si että ih m iskun ta ei tule koskaan pääsemään irti mm. stressistä, sen laatu korkeintaan voi m uuttua ja eläinkokeita tarvitaan muka paikkaamaan aukot tie d o ssa !!!

Vaikka tutkijo id en asenteet helposti lannistavat, antoi ulkomaisten eläinkokeiden vastustajien tapaa­ minen uskom attom asti v o im ia --------------yhdessä olem m e voim akkaita ja voim m e vaikuttaa eläin ko­ keiden poistam iseen.

21

SRI LANKA — RISTIRIITAINEN PARATIISI Hannele Luukkainen Kuvat: Sami Bläberg

Sri Lanka on useimpien ihmisten mie­ likuvissa unelmien saari, jossa eletään eksoottista elämää paratiisimaisissa oloissa — eläimet ja ihmiset sulassa so­ vussa. Valitettavasti todellisuus on haa­ veita karumpi. Lue poikkeava matkaker­ tomus, se on kirjoitettu eläinsuojelijan näkökulmasta.

Sri Lanka on köyhä kehitysm aa, jo nka rikkaudet, jalokivikaivokset, tee vilje lm ä t ja orastava turism i ovat harvojen hallussa. Tulo- ja om aisuuserot ovat­ kin räikeän silm iin pistä vät. V altauskonto — budd­ halaisuus on tehnyt tavallisen kansan alistuneeksi ja kärsim yksistä vapauttavaa kuolem aa odottavak­ si; saam attom uus oli hyvin selväpiirteistä.

Kasvissyöjänä kuvitte lin pääseväni notkuvien pöytien ääreen, pöytien, jo ita ei ole ta h rittu eläin­ ten verellä. Pidin itsestään selvänä, että syvästi buddhalaisuskonnollisessa maassa ei syödä eläi­ m iä — Buddhahan kieltää tappam isen. M utta päin­ vastoin Sri Lankassa oli suuria vaikeuksia saada ruo­ kaa, jo ssa ei o lis i lihaa tai kalaa. U seim m ille lanka­ laisille kasvissyönti oli täysin outo käsite. Jotkut tar­ jo ilija t jopa suhtautuivat »puhdasoppisuuteeni» p il­ kallisesti, heille kun elämän kunnioittam inen perus­ tu i eläinten hyväksikäyttöön.

Eläinten väärinkäyttö o li hyvin julkeata; eläim iä p id e ttiin yle isesti tu ristirysie n syöttinä. H otellien rannassa norsu jo u tu i tekemään pitkää työpäivää to im im a lla ajattelem attom ien tu ristie n ratsuna.

Kymm eniä kertoja päivässä sen oli polvistuttava o t­ tamaan tu ris te ja kyytiinsä ja taas pienen lenkin jä l­ keen laskeuduttava päästämään ne pois. Ja jo s se ei to te llu t, ajuri iski pitkän tikarin sen niskaan, nor­ sun arimpaan hermokohtaan. Shokkihoidon jälkeen norsu o li taas pitkään nöyrä ja kuuliainen. Vastaa­ vasti norsuja käyte ttiin puun siirtoko ne ina sahoilla raskaissa töissä. Sääliksi kävi m yös n iitä käärm ei­ tä, jo ita päivät pitkät ro ik o te ttiin säkeissä tu ristie n kaulalla kuvattavaksi. Ja niitä apinoita, jotka oli otet­ tu »lem m ikeiksi» ja s id o ttu puolen m etrin juoksulankaan pihatolppaan. Siinä ne sitten joutuvat kiep­ pumaan niin kauan kuin sattuvat pysymään hengis­ sä. Järkyttävää o li m yös katsella pientä kro k o tiilin poikasta, jonka toisen etujalan juureen oli sid ottu köysi, ette i se vain pääsisi karkuun, kun sitä e s ite l­ tiin kirku ville tu riste ille . Jos mukanani o lis i o llu t edes lin kku ve itsi, o lis in päästänyt sen vapauteen oman henkenikin uhalla. M utta narun kanssa se olisi m enehtynyt nopeasti, jos olisin sen muka vahingos­ sa lu iskau tta nu t veteen. Sitä ei hyödyttänyt ostaa vapaaksi edes rahalla, koska kyläläiset hankkivat kuite nkin uuden heti tila lle . — T oivotonta puuhaa eläin suo je lija lle.

Pettyneenä edellä kuvattuun ihm isten raadolli­ suuteen od otin inno lla käyntiä Sri Lankan pääkau­ pungin C olom bon eläintarhaan, jo ta m ainostetaan Aasian parhaana. — M ie liku vitukse ni ei riitä kuvit­ telemaan miten kurjaa eläim illä muissa Aasian eläin­ tarhoissa m ahtaa olla, siksi onnettom at o lo t olivat Colom bossa. Eläintarhan ylpeydet, norsut kärsivät elinkautistaan rautakahleet jaloissaan vieri vieres­ sä katoksen alla k ivilattialla seisten. Pisimpään van-

Apinoita rautahäkeissä Colom bon eläintarhassa vailla pienintäkään virikettä. — IH M IN E N EIKÖ S I­ NUA HÄVETÄ?

Elintasokoiria Sri Lankassa batiikkitehtaan pihas­ sa.

Norsu kärsimässä elinkautistuom iotaan Colombon eläintarhassa. Tuomiosta kulunut vasta 55 vuotta.

g ittu n a o llu t norsu o li o llu t s ie llä jo 55 vuotta? Pak­ koliikkeet olivat norsuparkojen ainoa »huvi». Apinaraukat olivat kurjissa ruosteisissa rautahäkeissä vailla m itään virikkeitä. Vastaavasti myös isot kis­ sat, leopardit olivat pienissä rautakopperoissa kat­ sojien arm oilla. Oravia oli tun gettu »pop corni-kojuun» ainakin sata enemmän kuin sinne kohtuudella mahtuu. Jne. — Kuvottavaa eläinten väärinkäyttöä!

Koko loma uhkasi mennä pilalle nähtyjen eläimiin kohdistuvien julm uu ksie n vuoksi. O nneksi vuokra­ sim m e veneen ja lähdim m e m erelle, jossa d e lfiin it tulivat m eitä tervehtim ään. Ne nauttivat vapaudes­ taan, uivat, sukeltelivat, leikkivät ja seurustelivat. Se o li jum alainen näky. Veneen om ista ja kertoi, että de lfiin ie n, meren kuningattarien näkeminen tuo on­ nea. D e lfiin it kun näyttäytyvät vain hyville ih m is il­ le. Siksi he eivät koskaan tapa delfiinejä. M utta mus­ lim it, jotka asuvat maassa vähemmistönä, eivät kun­ nioita delfiinejä enempää kuin muitakaan eläim iä ja ovat valm iit tappamaan m itä haluavat. D e lfiin it ovat pelastaneet m yös srilankalaisten kalastajien hen­ kiä kuljettam a lla haaksirikkoutuneita m aihin. Del­ fiin ie n ihm isystävällisyys on rajatonta. Ja ihm inen sitten palkitsee d e lfiin it vangitsemalla niitä delfinaarioiden kylpyam m eisiin ja pakottam alla ne teke­ mään sirku ste m pp uja nälässä pitäm ällä. — Delfinaariot, k iito s ei!

Myös kilpikonnan olem assaoloa uhkaa ihm inen.

Jos sitä ei keitetä sopaksi tai kauneusvoiteeksi, niin sitten sen munat syödään. Sri Lankassa e rityisesti m u slim it ovat erikoistu nee t tähänkin puuhaan. Kilpikonnanaarashan nousee m aihin ja m unii useita kym m eniä m unia rantahiekkaan. M unim assa käy­ neen kilpikonnan jä lje t on helppo erottaa hiekasta ja poim ia syötäväksi. O nneksi Sri Lankaan on pe­ rustettu m erikilpikonnien tutkim uskeskus, joka yrit­ tää pelastaa kilpiko nn ia joutum asta m uslim ien sui­ hin. Kosgodan kylässä toim ivaa tu tkim uske skusta on vaikea erottaa ym päristöstään, s illä siihen kuu­ luu vain m uutama kaislamaja. Keskusta johtaa eräs itävaltalainen professori ja s iinä työskentelee vain yksi paikallinen biologi. T utkim uskeskus ostaa k il­ pikonnan munia, hautoo poikaset ja kasvattaa ne al­ taissa kolm en päivän vanhoiksi ja vie ne sitten me­ ren vapauteen. Oli suuri eläm ys viedä näitä poika­ sia Intian valtameren aaltoihin. T ietysti heitim m e il­ m oille toiveen, että ne eivät ikinä enää jo u tu is i ih ­ misen kanssa tekem isiin. Jätim m e kilpikonnam iehelle pienen rahasumman kiito kseksi s iitä työstä, m itä he tekevät eläinten eteen. Yllätykseksem m e hän kertoi pystyvänsä ostamaan rahallamme 800 kil­ pikonnan munaa. — Ehkä n iistä joku pystyy välttä­ mään ihm isten ansat ja synnyttämään taas uusia k il­ pikonnia.

•

Sea Turtles R E S E R C KC E N T R E

K. CHANMASMI A M A fW N AK - KOSOOOA SM LANKA

H aluaisitko sinä olla mukana pelastam assa k il­ pikonnia? H aluaisitko sinä kantaa kilpikonnan p o i­ kasia meren vapauteen? S ym bolisesti se on m eille kaikille m ahdollista lahjoittam alla rahaa kilpikonnakeskukselle. Me voim m e hoitaa valuuttam uodollisuudet puolestasi. Parhaiten la hjo itukse si menee perille, kun vain maksat sopivaksi katsom asi sum ­ man Koe-eläinten suojelu ry:n la hjo itu stilille ja mer­ kitse t pa nkkisiirtoo n sanan »kilpikonnille».

K iito s kilpiko nn ien puolesta.

RITUAALITEURASTUKSESTA

LUKIJAPOSTIA

Kim m o Sundström

RAVIURHEILU, E L Ä I N R Ä Ä K K Ä Y S T Ä VAI El? NYKYAJAN raviurheiluun ta lle ilta käsin tutustuessani olen ikäväkseni saanut todeta, että hevo­ siin koh distu u jo illa k in osin häikäilem ätöntä ju l­ m uutta. Ikävää on sivustapäin katsoa, kuinka yhä ueammat tu tu tk in hevoset juoksevat ainaisen tai ajoittaisen pelon vallassa. »Listasta» tu lis i jokseen­ kin liian pitkä, jo s alkaisin kaikkia ilm itu lle ita »rääkkäystapauksia» eritellä; joten seuraavassa jo ita kin y le isim p iä »virityskeinoja»: MONET hevoset joutuvat juoksem aan nk. »nah­ ka rullalla»; hevonen on kilpailupäivän aamuna tai e d e llisilta n a hakattu »tottelevaiseksi» jo ko k e ttin ­ gillä, tuuletinrem m illä tai kiilahihnalla. Varmasti erit­ täin epäm iellyttävää selän ja takajalkojen ollessa arat; kilpailutilanteessahan hevonen hikoilee ja ohja sta ja vielä loppusuoralla saattaa hieman vielä m u istu tta a ajovitsalla. Toinen e rittäin arveluttava keino on hevoselle sähköiskujen antam inen joko korvien, peräsuolen tai hännäntyven kautta. Esimer­ kiksi R uotsissa on tod iste tta va sti m uutam a hevo­ nen k u o llu t sydämen vajaavaiseen toim intaan liia l­ lisen »sähkövalmennuksen» seurauksena. Suomes­ sa ei tiettävästi ole kuolemaan päätynyt tähän men­ nessä kuin yksi (SEKIN LIIKAA) surullinen tapaus.

Vakavin ongelma lienee oikeaksi »muoti-ilmiöksi» noussut pienten rautapiikkien asennus kielen sisäl­ le. T uskallisin vaihtoehdoista tiettävästi. Hevosen kielen sisä lle asennetaan 2 pientä Qoskus 4) terä­ vää rautapiikkiä jo tka om m ellaan kiinni, jo n ka jä l­ keen hevosen suuhun laitetaan kuolain, kitarauta ja kie liside , suu saadaan pysymään tiu ka sti kiinni asentam alla leukalenkkl liia llise n kireälle. Varmas­ tikaan ei hevosella ole m uuta vaihtoehtoa kuin ju os­ ta suorassa; pienikin päänheilahdus tuottaa varmas­ ti m ielettöm än tuskan. Nämä esim erkkeinä nk. u l­ koisista pakkokeinoista; vakavin kaikista kuitenkin doping, joka on lisääntynyt huolestuttavasti vuosien kuluessa. K äyttäjillä ei asiasta m onestikaan ole tar­ peeksi tietoa; hevoset menettävät »hermojenhallintakykynsä», tulevat syyttä agressiivisiksi ja hyökkäileviksi hoitajiaan kohtaan. Monien tam mahevosten kiim at sekoavat täysin, ja tulevaisuuden siito s o rit, jo tka vielä kilpailevat, om istavat m onessa tapauk­ sessa heikomman siemennesteen kuin aikanaan jär­ kevällä työ llä ja valm ennuksella, ilm an horm oneja aikaansaadut kilpailutulokset omistavat nykyhetken h u ip p u s iito s o rit. . . Tämä kaikki on e rittäin huoles­ tuttavaa n iinkin hienon ja jalon lajin kuin raviurhei­ lun parissa.

T a llilla itse työske nne llyt; hevosenom istaja kunnon raviurheilun puolesta ..

RÄÄKKÄYSTÄKÖ?

M inä olen aina pitänyt eläim iä ensim m äisellä s i­ jalla, niinp ä hain eläinhoitajan paikan y lio p isto lta .

Sain paikan ja työhöni kuului: kanat, kukot, kanit, m arsut, rotat ja hiiret. Ensim m äinen päivä o li jä rky­ tys: työkaverini tappoi hiiren lyöden sen hännästä

pitäen pöydänkulmaan. Sitten huom asin että h iiriä ta p e ttiin purkki kaupalla. Kaneista o te ttiin veriko­ keita (päästä), rottia ta p e ttiin vain veren vuoksi. Ka­ nit olivat rauhattom ia, häkki oli sen kokoinen että siellä pystyi kääntymään ja nukkumaan (ei liikkum is­ varaa). M inulle san ottiin että m inäkin joudun tappa­ maan hiiriä. Kuulem m a ihm isen luonne kovettuu ajan myötä. M ielestäni täm ä jo s m ikä on ELÄIN­ RÄÄKKÄYSTÄ. Ihan turhia eläinkokeita. Nekään eläim et eivät näe auringonpaistetta. terv: lo p p u tilin ottan ut Hki

RITUAALITEURASTUS

-

S I L K K A A E L Ä I N R Ä Ä K K Ä Y S T Ä

Julkisuudessa on keskusteltu taannoin uskonnol­ lisesta rituaaliteurastuksesta. Kun kirjoituksissa on tu llu t ilm i, että suom alaisten »asiantuntijalausun­ tojen» mukaan rituaaliteurastus ei olisi eläimelle sen tuska llise m pi kuin tavanom ainen teurastus, on asiaan vielä syytä puuttua.

Englannissa on hiljan julkaistu asiaa koskeva, kol­ men vuoden tutkim ustyön tulos: Raportti uskonnol­ lisin m enetelm in teurastetun karjan hyvinvoinnis­ ta. Sen on laatinut M aatalouseläinten hyvinvointineuvosto ja se päätyy seuraavaan ehdotukseen: sel­ laiset lainsäädännön poikkeukset, jo tka sallivat ri­ tuaaliteurastuksen ilm an että teuraseläintä tätä en­ nen on tain n u te ttu , on kumottava.

Itse rituaaliteurastuksen lisäksi asiaan liittyy m ui­ takin ongelm ia. »Huomattava osa» rituaaliteurastetusta lihasta menee mm. avoim ille m arkkinoille, m i­ kä sekin johtuu eräistä usko nn ollisista säännöksis­ tä. T ällaista lihaa ei myöskään ole m illään tavalla

m erkitty, jo tta ritua aliteura stu sta vastustava asia­ kas voisi kieltäytyä sitä ostamasta. Toiseksi esim. kuka hyvänsä m uslim i voi Englannissa suorittaa eläimen teurastuksen, joka tapahtuu lausumalla sa­ nat »Allahin nimeen» leikattaessa auki eläimen kurk­ kua. (Juutalaisilla rituaaliteurastajilla sen sijaan on erityiskoulutus.) Kolmanneksi erilaiset uudet teurastusvälineet, jo ita on o te ttu käyttöön teuraseläim en kärsimysten vähentämiseksi, eivät ole toim ineet aio­ tu lla tavalla. Joskus vaikutus on o llu t kärsim ystä li­ säävä.

Pääpulma on se, ettei eläim iä tain nu te ta ennen rituaaliteurastusta. Raportin mukaan rituaaliteuras­ tus ideaalitapauksessakin on eläim elle tuskallisem ­ pi kuin norm aali teurastus. Tämän vuoksi m in iste ­ riölle ehdotetaan, että juutalais- ja m uslim iyhteisöjä kehotetaan kehittäm ään sellaisia vaihtoehtoisia rituaaliteurastustapoja, jo tka sallivat eläim en teh ok­ kaan tainnutuksen ennen teurastusta.

Käytännössä asiassa on päästy jo eteenpäin neu­ vottelem alla usko nn ollisten yhteisöjen kanssa, va­ paaehtoisuuden tietä. Toisaalta on e siin tyn yt vas­ tustustakin. Juutalainen päärabbi Sir Immanual Jakobovits k irjo itti Times-lehdessä: »Uskonnolliset o i­ keudet ovat tod ellisia ja tärkeitä, eikä niitä voida yk­ sinkertaisesti punnita 'eläinten oikeuksia’ vastaan».

Hannele Luukkainen Suom essakin harjoitetaan uskonnon nim issä ri­ tuaaliteurastusta, jo ssa tain nu ttam a tto m alta eläi­ m eltä viilletään kaula auki. Tällainen teurastustapa on silkkaa eläinrääkkäystä ja lopetettava heti. Eläin­ rääkkäykseen perustuvilla m uinaisilla u sko nn ollisil­ la ritua alitavoilla ei ole pienintäkään oike u tu sta o l­ la voim assa nykypäivän Suomessa.

Koe-eläinten suojelu ry on koko lakiuudistusprosessin ajan ponnekkaasti vaatinut rituaaliteurastuk­ sen kieltäm istä, m utta eduskunnan enem m istö ei katsonut aiheelliseksi puuttua asiaan. Esim erkiksi Sveitsissä rituaaliteurastus on kielletty, m ihin maan ju utalaise t ja m u slim it (juuri he harrastavat rituaa­ liteurastusta) ovat sopeutuneet. R ituaaliteurastuk­ sen kieltäm inen on parastaikaa esillä m yös Englan­ nissa, m istä Kimmo Sundström on kirjoittanut m eil­ le asiantuntevan raportin.

R itu a a lite u ra stu s o n

E R IK O IS K O U L U T E T T U H IU S T E R A P E U T T I - S I N U N K A M P A A JA S I TAI P A R T U R IS I! K ä y t ä m m e

N a t u r n ä r a h i u s t e n - ¡a i h o n h o i t o ­

t u o t t e i t a , joita ei o l e t e s t a t t u e l ä i m i l l ä

L iik k e itä y li 60 e ri p a ik k a k u n n a lla , o ta y h te y s , n iin n e u ­ vom m e, m ik ä on lä h in n ä S in u a !

tie d u s te lu t:

fjjestarikampa oy Mäkelänk. 54 A 00510 H E L S I N K I puh: 7 35 865

T O M

R E G A N

JA ELÄINTEN OIKEUDET

Kai O ulasvirta

Pohjois Carolinassa, Yhdysvalloissa, asuva filosofi Tom Regan on julkaissut eläinten oikeuksista useita artikkeleita tieteellisissä aikakauslehdissä ja toimit­ tanut useita teoksia aiheesta. Huomatta­ vin Reganin teos on kuitenkin yli 400-sivuinen »The Case for Animal Rights» (»Eläinten oikeuksien puolesta»; London: Routledge and Kegan Paul 1983).

Reganin teos on kannanotto eläinten oikeuksien puolesta siinä keskustelussa, jo ta y lio p is to filo s o fia käy eläinten oikeuksista. M utta Reganin teos on ta rko ite ttu myös laajem m alle yle isölle — etenkin n iille, jo tk a tekevät työtä eläinten paremman koh­ telun puolesta. Yllättäen teos o so itta u tu u helppo­ lukuiseksi, ja s ilti s illä näyttää olevan tärkeää sa­ nottavaa paitsi am m a ttifiloso fe ille myös laajem m al­ le yle isölle .

Teoksessa kerrotaan vain vähän siitä, m iten eläi­ miä tällä hetkellä tosiasiassa kohdellaan. Tämä jo h ­ tuu siitä, että tästä aiheesta on jo ennestään o le ­ massa korkeatasoista kirja llisu u tta . Reganin m u­ kaan teoksen tavoitteena onkin aikaisempaa perus­ teellisem m in kehittää ja puolustaa käsitystä, jonka mukaan e lä im illä on tie tty jä perusoikeuksia. Edel­ leen tarkoituksena on tutkia, m itä seurauksia eläin­ ten oikeuksien tun nustam isella on eläinten kohte­ lun kannalta. Reganin teos on pohdiskeleva, eläin­ ten kohteluun eettistä teoriaa kehittelevä perusteos.

Eläinten tietoisuus Perusteluna sille, että eläim iä vo ita isiin kohdel­ la pelkkinä välinearvoina tai »uudistuvina lu on non­ varoina», on perinteisesti pidetty ihm isen ja eläimen o le te ttu a ratkaisevaa erilaisuu tta. Ranskalainen f i­ losofi Descartes väitti 1600-luvulla, että eläimet ovat pelkkiä m onim utkaisia mekaanisia kojeita. Ihmisellä taas on tie to isu u s, jonka olem assaolo selittä ä ih ­ misen kielellisen luovuuden ja epäkaavamaisuuden.

Eläim et m ekaanisina kojeina reagoivat ym päristön ärsykkeisiin refleksinom aisesti siten, että sam an­ kaltaiset ärsykkeet aina saavat aikaan sam anlaisia käyttäytym ism uotoja.

Descartes ajatteli, että kielen käyttäm inen on se ulkoinen käyttäytym isen piirre, joka erottaa ihmisen eläim estä ja jonka selitykseksi täytyy olettaa tie to i­ suuden olemassaolo ihmisellä. Reganin mukaan ny­ kyaikainen tu tkim u s ei tue Descartesin teoriaa.

Regan selostaa »New York Times» -lehden report­ terin tekemää 8-vuotiaan Lucy-sim panssin haastat­ telua. V uoropuhelu tapahtui kuurojen elekielellä.

R eportteri (näyttää avainta): »Mikä täm ä on?»

Lucy: »Avain» Reportteri (pitää kampaa): »Mikä täm ä on?»

Lucy: »Kampa . . . kampaa minua.»

Reportteri: »Okey» Reportteri: »Lucy, haluatko m ennä ulos?»

Lucy: »Ulos, en. Haluan ruokaa, omenan.»

Reportteri: »M inulla ei ole ruokaa. Valitan.»

Lehden reportteri selosti vaikutelm iaan haastat­ telusta: »Lyhyttä. Ei erityisen syvällistä. M utta var­ masti k o m m u n ika a tio ta . . . Jokaisen vuoropuhelun jälkeen Lucy ja m inä tu ijo tim m e toisiam m e silm iin m uutam ia sekuntteja. En tied ä m iltä s iitä tu n tu i, m utta m inä olin herm ostunut. O lin vuoropuhelus­ sa om alla kielelläni älyllisen o lion kanssa, joka oli to is ta lajia.»

Tieteellisessä keskustelussa on usein väitetty, et­ tä sim panssin käyttäm ä kie lio pp i on huom attavas­ ti yksinkertaisem pi kuin ihm iskielen sekä että s im ­ panssi ei pysty muodostamaan yhtä m onim utkaisia ilm aisu ja kuin ihm inen. K iista näistä kysym yksistä on vielä ratkaisematta. Joka tapauksessa on kuitenkin selvää, että kehittyneim m ät eläim et voidaan opettaa käyttämään kie ltä viestinnässä ihm isen kanssa. Descartesin perustelu sille, e ttä vain ih m i­ sellä on tie to isu u tta , on o so itta u tu n u t vääräksi: myös kehittyneim m ät eläim et voivat oppia keskus­ telem aan m erkkikielellä ja siten myös n iillä pitäisi o lla tie to isu u tta .

Regan asettaa vastakkain Descartesin käsityksen ja evoluutioteoriaan perustuvan näkemyksen. Tie­ toisu us on keh ittynyt evoluution tuloksena, ja s illä on tärkeä tehtävä eliön elossasäilym isen ja ym pä­ ristöön sopeutum isen kannalta. Evoluutioteoriaan perustuvan näkemyksen mukaan tie to is u u tta ei esiinny vain ihm isessä vaan m onien m uidenkin la­ jien jäsenillä.

Reganin mukaan eläim et aistivat, n iillä on tu n te ­ muksia, mielialan vaihteluita, intressejä, haluja, tahtom uksia, uskom uksia jne. Täysin oikein on puhua ei vain ihm isen vaan m yös eläinten hyvinvoinnista, s iitä m iten niiden tarpeet, tavo itte et ja in tre ssit to ­ teutuvat.

Oikeuksien näkökulma Regan nim ittää kehittelem äänsä e e ttistä teoriaa oikeuksien näkökulm aksi (The Rights View). Sen mukaan on teko oikea tai väärä sen mukaan edistääkö se vai loukkaako se eläimen tai ihm isen oikeuksia.

Regan ei hyväksy e e ttistä teoriaa, jonka mukaan vain ih m isillä on moraalisia oikeuksia siksi, että vain ihm inen ymmärtää, m itä hyvällä ja pahalla tarkoite­ taan, ja siten vain ihm inen voi tehdä varsinaisesti m oraalisia tekoja. Tämä sopim usteoreettinen eet­ tinen teoria ei aseta velvoitteita eläinten oikeuksien k u n n io itta m ise lle — eläinten kohtelua voidaan tä­ män teorian mukaan pitää vääränä vain siinä tapauk­ sessa, että välillisesti jonkun ihmisen oikeuksia lou­ kataan.

Regan kritis o i m yös Peter S ingerin utilitarism ia.

U tilitaristise n käsityksen mukaan se, m issä määrin teko on hyvä tai ei, riippuu ainoastaan teon seuraus­ ten arvosta. K ritiikki kohdistuu siihen, että u tilita ­ ristise sta teoriasta seuraa — ainakin Reganin m u­ kaan — , että tietyn eläimen oikeuksia voitaisiin lou­ kata esim erkiksi eläinkokeessa, jo s tä llä kokeella o lis i enemmän hyviä kuin huonoja seurauksia. Re­ ganin S inger-kritiikki tuntuu tekn iseltä ja väkisin lä­ piviedyltä. Lukija ei välttäm ättä vakuutu siitä, että

Kuva Helena M inkkinen Reganin päättely o lis i jatkuvasti m oitteetonta. Jo­ ka tapauksessa on muistettava, että sekä Regan että Singer ovat tun n e tu sti m olem m at a ktiivise sti teh­ neet työtä eläinten paremman kohtelun hyväksi.

Reganin teorian seurauksia O ikeuksien näkökulm asta m etsästys ja teuraseläinten tuo ta nto ei ole hyväksyttävää. Ei edes s il­ loin kun se tapahtuu »humaanisesti». Myös tällöin loukataan eläinten oikeuksia.

Eläinten käyttäytym inen tie te e llisissä eläin ko­ keissa tuom itaan myös. »Oikeuksien näkökulm a suhtautuu . . . kielteisesti eläinten käyttöön opetus­ tarkoituksissa, uusien tuotteiden ja kem iallisten yh­ disteiden testauksessa ja tieteellisissä tutkim uksis­

sa.» (s. 396) Eläinten käyttö tie te e llisissä kokeissa tulisi elim inoida kokonaan. Ei edes m oitteettom asti suo ritettu anestesia tee eläinkokeita sellaisiksi, e t­ teivät ne loukkaisi eläinten oike u tta elämään.

Teoksensa loppusanoissa Regan ottaa uudelleen e sille teoksen m ottona olevan filo s o fi John Stuart M illin m ietelm än: »Jokaisen suuren pyrkim yksen täytyy kokea kolm e vaihetta: s ille nauretaan, s iitä keskustellaan, se omaksutaan.» V iitaten tähän Re­ gan kirjoittaa : »Varmasti ju u ri aikaisem pien ajatte­ lijoiden i d e a t . . . ovat siirtäneet pyrkim yksen eläin­ ten oikeuksien tunnustam iseksi vaiheesta, jossa s il­ le nauretaan, vaiheeseen, jossa siitä keskustellaan.

Tämän kirjan julkaisem isella toivotaan olevan jokin tehtävä kun täm ä suuri pyrkim ys, eläinten oikeu k­ sien liike, etenee kohti kolm atta ja lopullista vaihetta — kohti om aksum isen vaihetta.»

M a a i l m a n Eläinsuojeluliitto W S P A tiedottaa:

JO H T O K U N N A N

TIESITKÖ T Ä M Ä N

24—25.8.85

S U U N N I T T E L U LE I Rl

KILPIKONNAKEITOSTA? JÄTTILÄISKILPIKO NNIA Pyydystetään ju lm in menetelm in.

Pyydystäjät raahaavat rannoilta pyydystetyt suu­ ret eläim et veneisiinsä, m issä ne ladotaan päällek­ käin kuum iin lastiruu m iin . Tämä kilpiko nn ala ji on vedessä elävä, jo te n kärsim ys alkaa jo tästä kohte­ lusta. Kun veneet saapuvat määräsatamaan, e läin­ ten uim aräpylöiden läpi pujotetaan kepit k u lje tu s­ ta varten. Perillä m yyntipaikalla ne saavat maata tun­ tikausia paahtavassa auringossa ennenkuin ne vie­ dään teurastettaviksi.

Teurastus tapahtuu siten, että eläin kaadetaan se­ lälleen ja kilpi leikataan suurella veitse llä irti. Sen jälkeen eläin käännetään ja kilpi nostetaan kannen tavoin pois. Eläin huohottaa kuuluvasti tuskissaan ja vasta kun veri on valunut ty h jiin pistetään veitsi eläimen sykkivään sydämeen. Eläintieteilijät ovat to ­ denneet, että kilpiko nn at niinku in m uutkin m a te li­ jat kokevat kipua aivan sam alla tavalla kuin nisäk­ käät.

MUUTTOLINNUTKAAN eivät säästy ihm isen sää­ lim ä ttö m ä ltä nautinnonhim olta. Yhä uudelleen ja uudelleen on varoitettu siitä, että Välim eren m ais­ sa niitä pyydetään m iljoonittain verkoilla, liim atikuilla ja am pum alla, niin että eräät la jit jo ovat uhan­ alaisia. Tätäkin pyyntiä on kuvattu ja film i näyttää m iten peukalonkokoisia »makupaloja» ahnehditaan.

Myös TURHAMAISUUDESTA ihm inen aiheuttaa eläim ille kärsim yksiä. Turkikset, k ro k o tiilin -ja käärm eennahkatuotteet sekä kengurun nahasta tehdyt laukut ja kengät on saatu aikaan julm in menetelmin.

•

Terveisin Heidi Rantanen

KOE-ELÄIN KASVATUSTA SUOMESSA

VIHREÄ RISTI — GRÖNA KORSET RY

•

Värdsjurskyddsförbundet W S P A informerar:

V IS S T E DU DETTA O M SKÖLDPADDSSOPPA? Jättesköldpaddan avlivas pä ett bru ta lt sätt.

Jättesköldpaddorna är vattendjur, men fängas dä de gätt upp pä land. De släpas sedan tillb a ka tili stranden och lämpas ner i fängstäm nnens smä farkoster, där de ligge r i lager pä varandra i de kvävande heta lastrum m en.

När fartygen anlöpt de stinationsham nen skär man häl i skäldpaddornas fe n lika bakextrem iteter, som sam m anbinds. »Trädda» pä en stäng forslas djuren sedan till torget, där de fär ligga i den gassande solen tills köparna lastar dem pä b ilfla k och de körs tili slakt.

I slakthuset vänds sköldpaddorna pä rygg och med m ycket stora knivar delvis skärs, delvis sägas den med ryggraden och revbenen förenade skölden

28

Kauniina loppukesän viikonloppuna pakkasivat jo h to ku n ta ja m uutam a Tampereen aktiivisen alue­ osaston jäsen kim psunsa ja kam psunsa ja m atka­ sivat Hämeenkyröön, Frantsilan y rttitila lle .

Oli suu n n itte lu le irin aika. O hjelm a o li tiivis. Lä­ hes jokainen o sa llistu ja oli saanut valm isteltavakseen puheenvuoron ja kuulim m e mm. eläinsuojelu­ lain uudistuksesta, uusista varainhankintakeinoista ja m eille e s ite ltiin jäsenlehden uusi look. Saam­ me uudennäköisen lehden ensi vuoden alusta.

S uunn itte lim m e m yös tämän syksyn ja ensi kesän ohjelm aa.

Per-Erik Pettersson, joka kääntää Hans Ruesch’n kirjaa Slaughter of the Innocent suom eksi, esitte li m eille käännöstä ja kirjasta virisikin innokas kes­ kustelu.

Kaiken kaikkiaan viikonloppuleiri oli innostava, vi­ rikke itä antava ja Frantsilan y rttitila paikkana mah­ tava. Vahinko, ettem m e voi ajatella tulevaa kesälei­ riämme sinne, koska paikka on liian pieni niin suu­ relle joukolle. Saimme aivan ihanaa kasvisruokaa ja nukuim m e yrttien tuoksussa vanhassa tuvassa.

Lämmin kiito s vielä Frantsilan henkilökunnalle!

Toivottavasti näemme m ahdollisim m an monet te istä kesäleirillä!

loss och ly fts bort som locket pä en ask. Blodet sprutar och med de fen lika extrem iteterna försöker djuren kämpa em ot medan de ger ifrän sig ett im s ­ tande ljud. Forst efter det sköldpaddorna tappats pä det m esta av s itt blod, sticks kniven i deras hjärtan som ännu pulserar. Frustandet och stänkandet — sköldpaddornas enda sätt att uttrycka pläga och sm ärta — upphör.

Numera hävdar zoologer ett skäldpaddornas, likasom de andra kräldjurens förm äga att uppleva sm ärta är lika välutvecklad som hos däggdjuren.

VIHREÄ RISTI — GRÖNA KORSET RY

Koe-eläinkasvattaja E. Kauppila Tervosta toteaa Savon Sanomien haastattelussa 12.10. 85 valin­ neensa koe-eläinkasvattajan am m atin »rakkaudes­ ta luontoon» ja että »eläintä ei voi kohdella kylmästi». Vakuutamme E. Kauppilalle, että luonnottomampaa o lo tila a kanille (jo ita hän kasvattaa) tuskin löy­ tyy kuin koe-eläinlaboratorio. Vaikka Kauppila itse kohtelisikin eläimiään hyvin, niin se ei suinkaan tar­ koita sitä, että ne saisivat samanlaisen kohtelun jo u­ duttuaan koe-eläim iksi.

Luontoa voi toki kunnioittaa muullakin tavoin kuin kasvattamalla eläimiä laboratorioiden luonnottom iin oloihin.

LUE TOTUUS ELÄINKOKEISTA Maailmankuulun sveitsiläisen kirjailijan HANS RUESCH:n Keskieuroopassa suurta huomiota herättänyt dokumentti "SLAUGHTER OF THE INNOCENT pal­ jastaa eläinkokeiden (vivisektion) todelli­ suuden. Hän on kirjoittanut sen yhteis­ työssä monien an/ostettujen lääkäreiden kanssa.

HANS RUESCH ei todista pelkästään eläinkokei­ den tarpeettomuuden, vaan myös — ja nimenomaan — niiden vaarallisuuden, sovellettaessa niistä saatu­ ja tuloksia ihmiseen. Eläinkokeet ovat olleet ja tule­ vat olemaan — ellei niitä lailla kielletä — syynä mm. lukuisiin lääkekatastrofeihin, sillä ne antavat vaaralli­ sen turvallisuudentunteen lääkkeiden "vaarattomuu­ desta".

Lue todisteet HANS RUESCH:n teoksesta "SLAUGHTER OF THE INNOCENT".

Kirja on ilmestynyt myös saksan-, italian- ja rans­ kankielellä: "NACKTE HERRSCHERIN” , "IMPERAT­ RICE NUDA” ja "CES BÊTES QU'ON TORTURE INU­ TILEMENT” .

"Ei voi olla huomioimatta, että aivan liian harvat ih­ miset haluavat tietää — ja vasta myöhempi sukupolvi pystyy sen mahdollisesti mittaamaan — minkä avun HANS RUESCH on halunnut antaa ja on antanut työllään ja uhrautuvaisuudellaan kanssaihmisilleen".

(Lääket. tri, kirurgian erikoislääkäri Werner Hartinger) "Eläinkokeiden puolustajilla tulee tämän kirjan jäl­ keen olemaan vaikea esittää yhtä ainoatakaan perus­ tetta, joka edelleen puolustaisi heidän tekemiään eläinkokeita. Huolellisesti dokumentoitu ja lisäksi erittäin rohkea kirja". ("Westermanns Monatshefte”)

TILAA: "Slaughter of the Innocent’ (466 S./35 mk) "Nackte Herrscherln” (320 S./40 mk) Kirjoja myy: Per-Erik Pettersson, Karhunk. 4 F, 33530 TRE puh. 931/550 246

29

JOULUKORTTI 2 mk/kpl

Jum ala, k u u le m eid ä n nöyrä ru k o u k ­ s e m m e y stä v iem m e e lä in te n p u o le s ta , e r ity is e s ti n iid en , jo tk a kärsivät, n iid en , jo illa te e te tä ä n työtä yli n iid en voim ien, aliravittujen ja ju lm a sti k o h d e ltu je n elä in ­ ten p u o le sta ; k a ikk ien va p a u teen kaipaavien p u o le s ta , jo tk a hakkaavat siip iä än h äkkien ristikoihin; kaikkien, joita p y y d y s­ tetä än ja m e ts ä s te tä ä n tai jo tk a on jä te t­ ty h e it t e e lle tai ovat p e lo is s a a n ja n ä lis­ sään; k a ik k ien n iitten p u o le s ta , jo tk a on lo p etetta v a . M e p y y d ä m m e h a rta a sti nii­ d e n p u o le s ta a rm o a si ja sä ä liä si ja h e il­ le, jo tk a eläim iä k ä sitte le v ä t m e p y y d ä m ­ m e m y ö tä tu n to ista sy d ä n tä ja le m p e itä k ä siä s e k ä y stä vä llisiä sa n oja. T ee m e is ­ tä itse k u sta k in u sk o llisia elä in ten ystäviä ja site n tulem aan o s a llis ik si siitä siu n a u k ­ s e s ta , jo k a on luvattu arm ahtavaisille.

Dr. A lb ert S c h w e itz e r

Ekd , -J' aeslt a

Koi

r • ‘V. «

y1y

^ rum

k

COLLEGE PAITA ä 95 mk 100 % puuvillaa, kotim ainen tuote koot: S, M, L, XL, XXL, painatus: yhd istystunn us väri: harmaa vaal.sininen beige m usta

k p l ............................... k p l ............................... k p l ............................... k p l ...............................

koko koko koko koko

T-PAITA ä 40 mk 100 % puuvillaa koot: S, M, XL, XXL painatus: yhd istystunn us väri: valkoinen tai sininen

k p l ...............................

koko

PIPO ä 35 mk 100 % puuvillaa yksi koko, te ksti: Koe-elälnten Suojelu ry valkoinen pohja/vihreä teksti vihreä pohja/valkoinen teksti

................................. .................................

YHDISTYKSEN RINTANEULA ä 40 mk hopeinen rintaneula, jo ssa eläinryhm ä kohokuvioina

kpl ......................... .

RINTANAPPI ä 5 mk yhdistyksen tunnus, halkaisija 4 cm

kpl .........................

TARRA ä 4 mk sään kestävä, pyöreä tarra yhdistystunnus, ha lka isija 10 cm

kpl.. .........................

AUTOTARRA ä 5 mk pituus: 48 cm, teksti: V astustan eläinkokeita.

Voidaan kiin n ittä ä auton ikkunan ulkopuolelle.

kpl.. .........................

PUHELINMUISTIO ä 12 m k

kpl .........................

KIRJEENSULKIJAMERKIT 6 mk/arkki pyöreä, punainen, 35 kpl/arkki »Vastusta tu s k a llis ia eläinkokeita» »Stoppa plägsam m a djurförsök»

kpl........................... kpl...........................

KÄÄNNÄ

31

JOUKKOJULKAISU

O s ta

tu o tte ita m m e

—

t u e t t o im in t a a m m e

KORTTEJA 5 m k/nippu eläin aihe isia kortteja 6 kpl

nippua

KYNÄ ä 5 mk kuulakärkikynä, yhdistyksen nim i ja puhelinnum ero

kpl ...................................

KYNÄ ä 3 mk kuulakärkikynä, teksti: »Auta kärsiviä eläimiä»

kpl ...................................

KIRJA: »KANI El OSAA ITKEÄ» ä 30 mk k irjo itta n u t Ulla-M aija Aaltonen

kpl ...................................

KESÄKISSATARRA ä 3 mk neljä e rila ista kuvaa

kpl ..................................

YHDISTYKSEN 20 V. JULKAISU ä 5 mk tärkeim m ät tapahtum at v. 1961 — 1981

kpl ...................................

VIHKONEN »NÄKÖKOHTIA ELÄINKOKEISTA» ä 3 mk Lähtökohtia keskusteluun koe-eläinten käytöstä

kpl ..................................

Lähetä tila ukse si yhdistyksen to im isto o n , M äkelänkatu 8, 00550 H elsinki. Maksu tapahtuu tavara­ to im itu kse n mukana seuraavalla tilille p a n o k o rtilla viim eistään 7 vrk:n ku lu ttu a tavaran saapum i­ sesta. Yli 30 mk:n o sto kset toim ita m m e postiennakolla, joten laskuun liitetään postiennakkom aksu 6 mk ja tavarat maksetaan po stista noudettaessa. Lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

V oit tila ta tällä lom akkeella m erkitsem ällä haluam asi tuo tteiden kohdalle kappalemäärän, koon, värin ym. Täytäthän tilauslom akkeen h u o le llise sti — usein esim. paitojen koot puuttuvat ja jo u ­ dum m e tiedustelem aan n iitä erikseen!

Sänd beställningen tili kansliet Backasgatan 8, 00550 H elsingfors 55. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter m ottaget PG-kravkort e lle r om inköpen överstiger 30 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten.

Täytä myös tämän sivun alalaidassa olevat oso itetie do t.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N ILMAISET ESITTEET: — — — — — — — — — —

Esite yhdistyksen tu o tte is ta ja toim inn asta Esite: »Mitä on vivisektio» (yleisesite) Esite: »Tieteellistä eläinrääkkäystä» (o p iske lijo ille suunnattu esite) Esite: »Kauneutta — m utta m illä hinnalla» (kosm etiikkateollisuuden eläinkokeista) Y hdistyksen säännöt Juliste: »Hyväksytkö kidutuksen» (yleisjuliste) Juliste: »Täytyykö kauneuteen liitty ä julm uutta» Ruotsalainen esite: »Tag del i djurskyddet» Y leise läinsuo je lue site (lem m ikit, turkis- ja m uut tuo ta ntoe läim et, eläintarhat, sirkukset ym.)

V aihtoehtom enetelm ät

Nimi Namn O soite Adress

Vamm ala 1985

Vammalan K irjapaino Oy