Toimintakertomus 2019

Toimintakertomus 2019

Sisällys 4 Johdanto 6 Vaalikevät 2019 8 Turkistarhaus 9 Tuotantoeläimet ja kasvissyönti 10 Koe-eläimet 12 Muut toimintakohteet 14 Viestintä 18 Vapaaehtoistoiminta 21 Nuorisotyö 22 Varain- ja jäsenhankinta 23 Talous 24 Henkilöstö 25 Hallitus 26 Yhteistyötahot

26 27

28

Yhteiskuntavastuu sekä toimisto- ja toimintakäytännöt

Kotimaan yhteistyötahot Kansainväliset yhteistyötahot



Kansikuva PEXELS Taitto ja kuvitukset JENNI KOLJONEN

3

Kuvat PEXELS & ADOBE STOCK

1.

Johdanto A

nimalia on olemassa edistääkseen eläinten oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa ja kansainvälisesti. Vuonna 2019 Animalia jatkoi toimintaa vakiintunein keinoin. Animalia edisti eläinten oikeuksia kampanjoimalla, tiedottamalla, neuvottelemalla, kouluttamalla ja tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Animalia vaikutti lainsäädäntöön, kuluttajiin ja yritysmaailmaan sekä osallistui yleiseen arvokeskusteluun. Strategian vuoden 2019 painopisteiden mukaisesti Animalia panosti erityisesti viestinnän tavoittavuuteen, vaikuttavuuden arviointiin ja järjestön resurssien vahvistamiseen.

Vuonna 2019 Animalian pääpainopiste oli eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen vaikuttamisessa ja Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan uudelleen käynnistämisessä.

Eläinsuojelulain uudistus keskeytyi viime metreillä hallituksen kaatumiseen

keväällä 2019. Eduskuntavaalien ja hallitusneuvotteluiden yhteydessä Animalia nosti esiin erityisesti tuotantoeläimiin ja kasvissyönnin edistämiseen liittyviä tavoitteitamme. Animalia piti esillä myös eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien rahoitusta.

Turkistarhaus nousi entistä keskeisemmäksi Animalian vaikuttamistyön kohteeksi Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan uudelleenkäynnistämisen myötä. Turkistarhauksen vastaisen kampanjoinnin ja vaikuttamistyön lisäksi Animalia panosti myös entistä enemmän tiedontuotantoon kahden uuden turkistarhausta käsittelevän raportin kautta.

Vuonna 2019 Animalia nosti tehokkaasti eläinasioita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vuoden aikana julkaistujen tiedotteiden perusteella tehtiin 252 mediaseurantaan tarttunutta uutista, jotka tavoittivat arviolta 4,4

4

miljoonaa henkilöä. Erityisen menestyksekkäästi medianäkyvyyttä sai turkistarhausgallup, jonka puitteissa Animalia kutsuttiin myös televisioon keskustelemaan. Turkistarhausaiheet kiinnostivat ylipäänsä edellisvuotta enemmän. Mediassa aiheeseen liittyvät jutut, joissa Animalia mainittiin, tavoittivat arviolta noin 1,8 miljoonaa henkilöä.

Animalian tavoitteena on saada aikaan poliittista muutosta keskittymällä avainkysymyksiin pitkäjänteisellä vaikuttamistyöllä. Vaikuttamistyö sai vuoden aikana ansaitusti tilaa mediavetoisen kampanjoinnin rinnalla. Kampanjointikin oli aiempaa pitkäjänteisempää ja nojasi edellisinä vuosina luotuihin rakenteisiin. Vaikka Animalia hallitsee mediatilaa hyvin, poliittisten muutosten aikaansaaminen vaatii vuosien työn sekä suhteiden luomiseen ja painostukseen perustuvaa kahden kärjen taktiikkaa. Uuden eduskunnan aloitettua toimintansa Animalia

asetti tavoitteeksi vaikuttamistoiminnan systematisoinnin. Syksyn aikana tavattiin yli 10 keskeistä hallituspuolueiden kansanedustajaa, ministeriä tai heidän avustajaansa ja käsiteltiin Animalian tavoitteita.

Animalia edusti eläinoikeusliikettä virallisessa päätöksenteossa. Vuonna 2019 Animalian toiminnanjohtaja oli jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön alaisessa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa sekä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnassa. Animalian eläinsuojeluasiantuntija oli jäsenenä eläinkokeiden hankelupalautakunnassa ja varajäsenenä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa.

Animalia näkyi valtakunnallisesti paikallistoimintansa kautta. Animalialla oli vuonna 2019 alueosasto tai yhteyshenkilö 14 paikkakunnalla sekä kolme

toimintaryhmää . Vapaaehtoiset osallistuvat aktiivisesti Animalian kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja järjestivät runsaasti tapahtumia omilla paikkakunnillaan. Vapaaehtoiset olivat mukana toteuttamassa myös muun muassa Animalia-lehteä ja valtakunnallisia tapaamisia.

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin erityisesti Eurogroup for Animals -kattojärjestön ja Fur Free Alliance -verkoston kanssa. Järjestön sisäisessä kehitystyössä panostettiin erityisesti varainhankintaan henkilöstöresurssia lisäämällä.

Varainhankinnan pääpaino oli yksityisvarainhankinnassa ja sen vahvistamiseksi kehitettiin lahjoittamisen asiakaslähtöisyyttä, uusia varainhankintakeinoja sekä varainhankinnan mittareita ja seurantaa.

Vuoden 2019 lopussa Animalialla oli noin 5 800 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.

5

Kuvat PÄIVI TIKAMO

2.

Vaalikevät 2019 K

evättä 2019 värittivät kahdet vaalit: huhtikuussa järjestettiin eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit. Jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja Suomen sen hetkinen hallitus erosi ja siten myös eduskunnan käsittelyssä ollut eläinlaki raukesi.

Säätytalolla hallitusneuvottelujen alla. Samanaikaisesti viestittiin Animalian hallituskauden tavoitteista myös ulospäin.

Keskeisiksi tavoitteiksi nousivat turkisasetuksen ja eläinsuojelulain uudistusten yhteydessä rajoitukset turkistarhaukseen, emakkohäkkien kielto, eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien rahoituksen turvaaminen, riittävä kivunlievitys ja kasvissyönnin edistäminen.

Animalia julkaisi tavoitteensa niin eduskuntavaaleihin kuin hallitusneuvotteluihinkin. Tavoitteet nojasivat eläinlakikampanjamme sisältöihin.

Heti eduskuntavaalien jälkeen järjestettiin eurovaalit. Eurogroup for Animals -kattojärjestö valmisteli sitoumuksen, johon ehdokkaat saattoivat sitoutua. EU:n laajuisesti sitoumuksen allekirjoitti ennätysmäärä ehdokkaita. Animalia jakoi tietoa tästä sitoumuksesta suomalaisille ehdokkaille yhteistyössä SEYn ja Luonto-Liiton susiryhmän kanssa.

Vaalityö tehtiin pitkälti yhteistyössä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa. SEYn kanssa jatkettiin myös eläinpolitiikka.fi-sivuston ylläpitoa. Eduskuntavaalien alla järjestöt avasivat eläinpoliittisen vaalikoneen, jossa ehdokkaat pääsivät jakamaan kantansa tärkeimpiin eläimiin liittyviin vaaliteemoihin. Ehdokkailta kysyttiin mielipidettä mm. turkistarhaukseen, kasvisruoan kulutuksen lisäämiseen, eläinsuojelupoliisin toiminnan laajentamiseen ja eläinten häkkikasvatukseen liittyen. Vastauksia saatiin aiempaa selvästi enemmän. Myös eduskuntapuolueiden kannat keskeisimpiin vaaliteemoihin selvitettiin.

Animalia teki yhteistyötä Eurogroup for Animals -kattojärjestön kanssa myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen heinäkuusta joulukuun loppuun. Suomi edisti puheenjohtajuuskaudellaan kiitettävästi eläinpoliittisia tavoitteita. Suomen aloitteesta valmisteltiin mm. Euroopan unionin ministerineuvoston lausunto, jonka mukaan uutta lainsäädäntöä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi on säädettävä ja nykyistä lainsäädäntöä on päivitettävä.

Vaalien jälkeen Animalia teki vaikuttamistyötä hallitusneuvotteluiden aikana. Animalia lähetti keskeisille neuvottelijoille tiedon järjestön tavoitteista ja järjesti mielenosoituksen

6

Animalian pääkaupunkiseudun alueosaston järjestämä eduskuntavaalipaneeli keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä.

7

Kuvitus JENNI KOLJONEN

3.

Turkistarhaus A

nimalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen Suomessa.

Lisäksi Animalia tekee kansainvälistä turkistarhauksen vastaista yhteistyötä.

Vuonna 2019 turkistarhaus nousi entistä keskeisemmäksi Animalian vaikuttamistyön kohteeksi Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan uudelleenkäynnistämisen myötä. Kampanjaa valmisteltiin kampanjaryhmän kanssa ja Animalian kevätpäivässä. Tulevan viiden vuoden aikana kampanjan tavoitteena on tehdä Animalian turkistarhauksen vastaisesta työstä mahdollisimman näkyvää ja tehokasta ja pitää Animalia turkisasioiden pääasiantuntijana Suomessa.

Eduskuntavaalien alla Animalia julkaisi avoimen kirjeen eduskuntapuolueille

turkistarhauksen kieltämisestä ilmaisjakelulehti Voimassa, Animalia-lehdessä ja somevideona. Keväällä Animalia osallistui myös alan järjestämälle vierailulle turkistarhalle, josta saatua kuvamateriaalia järjestö hyödynsi kampanjoinnissa ja tarjosi median käyttöön.

Lokakuussa valmistui Animalian raportti “Turkistarhaus Suomessa – Nykytila, ongelmat, tulevaisuus”, jota käytettiin syksyn poliitikkotapaamisten pohjana.

Raportti myös esiteltiin osana Animalian kirjamessuohjelmaa Kultti-yhdistyksen messulavalla Helsingissä lokakuun lopussa.

Marraskuussa järjestettiin turkiton perjantai ja siihen liittyen noin 10 alueellista tapahtumaa. Samalla julkaistiin myös

8

yhdessä Oikeutta eläimille -järjestön kanssa tilattu ja Taloustutkimuksen toteuttama mielipidetutkimus turkistarhauksesta, mikä osoitti, että nykymuotoisen turkistarhauksen vastustus oli Suomessa noussut edellisestä vuodesta viidellä prosentilla 74 prosenttiin. Gallupin tuloksista uutisoitiin laajasti. Syksyn aikana Animalia kutsuttiin myös kaksi kertaa väittelemään turkistarhauksesta televisioon.

Vuoden aikana työstettiin kansainvälisen Fur Free Alliance -verkoston kanssa Welfur-sertifiointijärjestelmää koskevaa “Certified Cruel. Why WelFur fails to stop the suffering of animals on fur farms” -raporttia. Animalia oli hankkeen pääkoordinaattori.

4.

Kuvat PEXELS

Tuotantoeläimet ja kasvissyönti A

nimalian tavoitteena on eettisesti kestävä ruoantuotanto ja eläinten määrän jatkuva väheneminen osana maataloustuotantoa. Niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi ruoantuotannossa, on niiden hyvinvoinnin parantaminen Animalialle tärkeää.

Eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen yhteydessä Animalia nosti esiin erityisesti tuotantoeläinasioita. Lisäksi kasvisruoan lisäämiseen liittyvät teemat olivat hallitusneuvotteluissa keskeisesti esillä.

Kesällä 2019 kampanjointiin alueellisesti kalateemalla. Animalia julkaisi vetoomuksen, jolla vaadittiin kalojen hiilidioksiditainnutuksen kieltämistä.

Vetoomukseen kerättiin kesän tapahtumissa ja verkossa yli 3 000 nimeä ja vetoomus luovutettiin eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle syksyllä.

Kampanjalle teetettiin myös somevideo, joka kertoo kalojen tainnuttamisen ongelmista.

Syyskaudella ensimmäinen kampanjaulostulo oli eläinten päivänä 4.10. järjestetty valtakunnallinen emakkohäkkien vastainen toimintapäivä. Animalia vei Eduskuntatalolle porsitushäkin, jolla haluttiin muistuttaa hallituspuolueita niiden vaalien alla antamista lausunnoista sekä siitä, että emakot viettävät lähes puolet elämästään kääntymisen estävissä häkeissä. Tapahtuman yhteydessä pidettiin kylttimielenosoitus ja kerättiin ohikulkijoilta kortteja, joilla he saattoivat vaatia kansanedustajilta porsitushäkkien kieltämistä. Häkittömän tulevaisuuden puolesta järjestettiin tapahtumia myös muualla Suomessa.

Lokakuun lopussa Animalia nosti esiin sikojen hiilidioksiditainnutuksen ongelmat .

Animalia vaati yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun ja Eurogroup for Animalsin kanssa, että sikojen tainnuttaminen korkeita hiilidioksidipitoisuuksia sisältävällä kaasulla on lakkautettava mahdollisimman pian.

9

Marraskuussa Animalia myönsi vuoden eläinoikeuspalkinnon Pro Animalian Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy:lle, joka toi ravintoloidensa sekä Joensuun alueen koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten ruokalistoille paikallisesti valmistetun seitanin. Eläinoike uspalkinnolla Animalia halusi nostaa esiin joukkoruokailun tärkeän roolin eläin- ja ilmastokysymyksissä ja kiittää Polkka Oy:tä eläin- ja ympäristöystävällisestä tuoteinnovaatiosta.

Animalia toi esille myös eläintuotannon ilmastovaikutuksia. Vuoden aikana Animalia oli mukana tukemassa ympäristöjärjestöjen Korvaamaton-kampanjaa, jossa vaadittiin Suomelle kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Keväällä Animalia osallistui myös ilmastomarssille ja syksyllä tuimme kansainvälistä Ilmastolakkoa.

10

Kuvitus JENNI KOLJONEN

5.

Koe-eläimet A

nimalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Animalia vaikuttaa siihen, että eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien käyttö lisääntyy koko ajan.

Elokuussa Into Kustannus julkaisi kirjan ”Eläinkokeet Suomessa”, jota oli kirjoittamassa ja toimittamassa Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Kirja kokosi yhteen asiantuntija-artikkeleita eläinkokeiden eettisistä ongelmista sekä eläinkokeiden toteutuksesta, eläinten olosuhteista laitoksissa, alaa koskevasta lainsäädännöstä ja eläinkokeettomasta tutkimuksesta. Kirjan tiimoilta eläinsuojeluasiantuntija oli haastateltavana mm. Helsingin ja Turun kirjamessuilla sekä vieraili alueosastojen järjestämissä tapahtumissa kertomassa eläinkoetoiminnasta ja sen ongelmista.

Animalia jatkoi eläinkokeettomasta kosmetiikasta tiedottamista kuluttajille.

Animalia ylläpiti kansainvälistä eläinkokeettoman kosmetiikan listaa Suomen

osalta. Listaa päivitettiin aktiivisesti uusien eläinkokeettomien tuotemerkkien tullessa Suomeen myyntiin. Animalia piti muutenkin koe-eläimiin liittyviä aiheita esillä viestinnässään ja kertoi kansainvälisistä uutisista. Animalia uutisoi muun muassa Saksassa tapahtuneista räikeistä koe-eläinten kaltoinkohteluista sekä eläinkokeiden eettisistä ongelmista.

Animalia keskusteli eläinkokeettoman tutkimuksen rahoituksen turvaamisesta ja lisäämisestä tapaamisissa poliitikkojen kanssa. Hallitus lisäsikin eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien rahoitusta 100 000 eurolla vuodessa.

Animalian edustajia oli jäseninä sekä eläinkokeiden luvat myöntävässä hankelupalautakunnassa että tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnassa, joissa he pitivät esillä lainsäädännöllisiä ja eettisiä velvoitteita koe-eläinten suojelemiseksi, koe-eläinten määrän

11

minimoimiseksi ja eläinkokeettoman tutkimuksen edistämiseksi.

Animalian edustaja oli hallituksen jäsenenä myös FINCOPA-järjestössä, joka kokoaa yhteen eläinkokeettomien menetelmien tutkijoita, eläinsuojelujärjestöjä, viranomaisia ja teollisuuden edustajia. Animalia teki läheistä yhteistyötä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta tukevan Juliana von Wendtin säätiön kanssa. Säätiön toimisto sijaitsee Animalian toimiston yhteydessä. Animalia teki kansainvälistä yhteistyötä Eurogroup for Animalsin kanssa muun muassa tiedottamalla eläinkokeisiin, eläinkokeettomaan tutkimukseen sekä EU:n eläinkoetilanteeseen liittyvistä asioista. Joulukuussa EU-parlamentissa järjestettiin eläinkokeettomiin tutkimusmenetelmiin keskittynyt seminaari, jonka järjestäjinä toimivat Suomi EU-puheenjohtajamaana sekä Eurogroup for Animals.w

Kuvat ANIMALIA & FLICKR Kuvitus JENNI KOLJONEN

6.

Muut toimintakohteet A

nimalia toimi pääkohteidensa ohella myös metsästykseen, kalastukseen, lemmikkieläimiin ja eläinten viihdekäyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Animalia osallistui Suomen Kennelliiton vetämään eläinsuojelutyöryhmään, jossa eläinjärjestöt keskustelivat eläinsuojeluun liittyvistä asioista ja edistivät yhteisiä päämääriä. Animalia tuki kestävää löytöeläintyötä esimerkiksi Romaniassa ja Venäjällä.

Alkuvuodesta Animalia nosti esiin maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman lakimuutoksen, joka poisti supikoiran, minkin ja piisamin riistalajeista. Lakimuutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että näitä lajeja saa tappaa ilman metsästäjäntutkintoa ja niiden metsästyksessä saa käyttää välineitä, jotka muussa metsästyksessä ovat kiellettyjä. Animalia vastusti muutosta ja yritti vaikuttaa siihen, että muutosta ei olisi hyväksytty.

Marraskuussa Animalia antoi vuoden eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalian maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle EU:n vieraslajiasetuksen tulkinnasta, joka johti muun muassa supikoiran metsästyksen rajoitusten poistamiseen.

12

Animalia jätti kolme metsästyslainsäädäntöä koskevaa lausuntoa maa- ja metsätalousministeriölle: -Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen muuttamisesta (25.2.2019).

-Lausunto ehdotuksesta tarkemmiksi säännöksiksi vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyyntivälineistä ja menetelmistä (12.3.2019).

-Lausunto ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi (4.4.2019).

Alkuvuodesta Animalia vaati SM-pilkkiä noudattamaan eläinsuojelulakia. Animalia oli useita kertoja yhteydessä tapahtuman järjestäjiin, jotta sääntöihin palautettaisiin vaatimus kalojen välittömästä lopettamisesta. Vaatimusta kannatti myös mm. Suomen Eläinlääkäriliitto. Vaatimusta ei kirjattu SM-pilkin sääntöihin, mutta vuoden aikana viranomaiset puuttuivat useamman kerran kalojen tainnutukseen kalastuksen yhteydessä ja asia sai mediahuomiota pitkin vuotta.

Syksyllä Animalia julkaisi artikkelin tiineiden tammojen käytöstä estrogeeniä sisältävän vaihdevuosilääkkeen tuottamiseksi. Hevosia kasvatetaan tätä varten erityisen julmissa olosuhteissa Kanadassa ja Kiinassa. Artikkeli herätti huomiota ja poiki uutisia Ylen kautta sekä netissä että radiossa.

Animalia jatkoi toimintaa eurooppalaisessa Trophy Free EU -työryhmässä, jonka tavoitteena on trofeiden tuontikielto Eurooppaan. Suomesta työryhmässä olivat mukana Animalian lisäksi SEY ja Luonto-Liitto.

Animalian karhuryhmä jatkoi toimintaansa Aasian sappikarhujen puolesta.

13

14

Kuvat ADOBE STOCK & PEXELS & UNSPLASH Kuvitus JENNI KOLJONEN

7.

Viestintä V

iestinnän tavoitteena oli pitää pääteemat eläinlaki, eduskuntavaalit, eurovaalit, Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja ja Kalarakas-kampanja sekä Anti ja Pro Animalia -palkinnot julkisessa keskustelussa kotimaassa ja kansainvälisesti ja tehostaa Animalian toiminnan vaikuttavuutta. Sisäisinä kehityskohteina olivat viestinnän linjausten ja ohjeistusten uudistus sekä viestinnän mittaamisen parantaminen. Animalian päätoimintakohteita, eli tuotantoeläimiä, koe-eläimiä ja turkiseläimiä, tuotiin esiin säännöllisesti. Animalia otti kantaa myös lemmikki- ja harraste-eläimiin, eläinviihteeseen sekä metsästykseen ja kalastukseen liittyviin kysymyksiin.

Animalian teemat Eläinlaki näkyi mediassa runsaasti koko vuoden ajan, ja uutisseurantaan osui yhteensä 673 juttua eläinlakiin liittyen.

Näissä Animalia mainittiin 60 kertaa.

Eduskuntavaalien yhteydessä Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu tekivät yhteisen

puoluekyselyn ja vaalikoneen. Vaaleihin ja hallitusneuvotteluihin liittyvistä teemoista tiedotettiin 5 kertaa. Animalia mainittiin eduskuntavaaliuutisoinnissa 107 kertaa.

Nämä uutiset tavoittivat arvioilta yli kaksi miljoonaa henkilöä. Eurovaalit osuivat samalle ajankohdalle eduskuntavaalien kanssa. Animalia osallistui Eurogroup for Animalsin vaalikampanjointiin tiedottamalla yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa ja jakamalla yhteisiä somesisältöjä.

Vaalien jälkeen Animalia avasi Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan uudestaan. Kampanjan ilme uudistettiin, ja tästä työstä vastasi Saara Holappa.

Animalia julkaisi avoimen kirjeen puolueille hallitusneuvotteluiden aikaan. Kirje julkaistiin Animalia- ja Voima-lehdissä ja siitä tehtiin somevideo vapaaehtoisten avulla. Kirjeelle avattiin oma sivu osoitteessa tarhauskielto.com.

Turkittomana perjantaina julkaistiin uusi mielipidemittaus turkistarhauksen hyväksyttävyydestä. Mittaus toteutettiin yhteistyössä Oikeutta eläimille -järjestön kanssa. Mielipidemittaukseen liittyviä

15

mediaosumia oli 36 kappaletta. Nämä tavoittivat arviolta noin 540 700 suomalaista. Kyselyyn liittyvät mediaosumat lisääntyivät viime vuodesta ja niiden kattavuus myös kasvoi. Myös muut turkistarhausaiheet kiinnostivat edellisvuotta enemmän. Turkistarhausaiheisia mediaosumia, joissa Animalia mainittiin, oli 98 kappaletta. Nämä uutiset tavoittivat arviolta noin 1,8 miljoonaa henkilöä.

Animalian Kalarakas-kampanja oli aktiivinen kesäkiertueen aikana. Kalastukseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä käytiin kesän aikana jonkin verran keskustelua.

Vuonna 2019 Anti ja Pro Animalia -kampanjoinnissa siirrettiin painopiste kohti eläinoikeuspalkinto Pro Animaliaa.

Joensuulaiselle Polkka Oy:lle mennyt Pro Animalia tuotti 4 mediajuttua.

Animalian puheenjohtaja Erja Laakkosta haastateltiin myös Pohjois-Karjalan paikallismedioissa. Anti Animaliasta tehtiin 3 mediajuttua.

Viestinnän kehitystyössä Animalian kriisiviestinnän ohjeistus päivitettiin

ja siihen lisättiin ohjeistus sosiaalisen median kriisiviestinnästä. Samalla toteutettiin järjestön sosiaalisen median linjaus. Viestinnän mittaamista kevennettiin hieman.

Viestintäkanavat Animalian pääviestintäkanavat vuonna 2019 olivat neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Animalia-lehti, lehden verkkojulkaisualusta Animalia-media (animaliamedia.fi), uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille, sosiaalinen media ja verkkosivut animalia.fi ja elainpolitiikka.fi.

Animalia-lehdessä julkaistiin artikkeleita ja uutisia toimintakohteista ja muista eläinaiheista sekä ajankohtaisista kampanjoista. Animalia-mediassa julkaistiin vuoden aikana 117 juttua, joista valtaosa, 85 juttua, oli uutta sisältöä, jota ei ollut aiemmin julkaistu lehdessä. Sivun katseluita oli yhteensä 116 386, joista yksilöityjä sivun katseluita oli 98 523 kappaletta. Vuonna 2019 kehitettiin Animalia-median saavutettavuutta ja käännätettiin Taiteen edistämiskeskuksen tuella Animalia-median artikkeleita ruotsiksi ja englanniksi.

Sosiaalisessa mediassa Animalia oli esillä erityisesti Facebookissa omalla pääsivullaan sekä Turkistarhaton Suomi 2025 -sivulla. Lisäksi Animalia oli aktiivinen Twitterissä ja Instagramissa. Facebookissa Animalian pääsivun kokonaistavoittavuus oli 3 337 995 henkilöä ja Turkistarhaton Suomi 2025 -sivun 559 874 henkilöä.

Instagramissa Animalian kokonaistavoittavuus oli 536 108 henkilöä.

Uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille lähetettiin kerran kuukaudessa, tilanteen vaatiessa useamminkin. Lisäksi lähetettiin useita varainhankinnallisia kirjeitä kohdistetulle joukolle tärkeinä ajankohtina, esimerkiksi äitienpäivän ja joulun aikaan. Uutiskirjeen tilaajia oli loppuvuonna 2019 noin 36 969.

Tiedotteet, media ja seuranta

edellisvuodesta, mutta Animalia pääsi useammin isoihin medioihin, mikä nosti tavoittavuutta.

Vuoden aikana julkaistiin 26 tiedotetta, joiden niiden perusteella tai suorien yhteydenottojen kautta tehtiin 252 mediaseurantaan tarttunutta uutista. Nämä artikkelit tavoittivat arviolta 4,4 miljoonaa henkilöä. Mediaosumien määrä laski

Animalia oli myös yhteydessä kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin ja julkaisi englanninkielisiä tiedotteita niiden käyttöön.

Facebookin tavoittavuus

3 337 995 559 874 Instagramin tavoittavuus

536 108

Animalian verkkosivut kaatuivat alkukeväällä ja niiden korjaaminen osoittautui mahdottomaksi. Uudet sivut saatiin käyttöön loppukeväällä 2019.

Uutiskirjeen tilaajia

36 969 16

Julkaistut tiedotteet: • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Presidenttiparin kasviskorissa suomalaisen metsän superfoodeja 19.12.2019 EU:n ministerineuvosto: eläinten hyvinvointilainsäädäntöä on uudistettava 17.12.2019 74 per cent of Finns already oppose fur farming in its current form — the majority does not accept killing animals for fur 3.12.2019 Taloustutkimus: Jo 74 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta – valtaosa ei hyväksy eläinten tappamista turkkien vuoksi 29.11.2019 Misinterpretation of the EU Invasive Alien Species regulation leads to more suffering for raccoon dogs in Finland 25.11.

Vuoden eläinvastaisuuspalkinto maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle EU:n vieraslajiasetuksen kyseenalaisesta tulkinnasta 13.11.2019 Pohjoiskarjalainen Polkka oy sai vuoden eläinoikeuspalkinnon 11.11.2019 69 eurooppalaista eläinjärjestöä vaatii, että sikojen tainnuttaminen hiilidioksidilla lakkautetaan vuoteen 2025 mennessä 31.10.2019 Slovakia kielsi turkistarhauksen 18.10.2019 Emakoiden häkkikasvatusta vastustaa hallituksen ja kansan suuri enemmistö – Animalia tuo porsitushäkin Eduskuntatalolle ja vaatii hallitukselta toimia 3.10.2019 Luonnosta vangittujen afrikannorsujen kauppa ja hyötykäyttö on lopetettava 23.8.2019 Finnish fur industry in sharp decline 14.8.2019 Animalian uusi toiminnanjohtaja on Heidi Kivekäs 5.8.2019 Turkistarhojen laiminlyönnit lisääntyivät – hallituksen puututtava turkistarhaukseen 11.6.2019 Hallitusohjelman kirjaukset tuotantoeläinten kohdalla ovat riittämättömät 3.6.2019 Suomen mepeistä yli puolet haluaa edistää eläinten hyvinvointia 31.5.2019 Prada julkistaa turkittomuuslinjauksen ja liittyy kansainväliseen Fur Free Retailer –ohjelmaan 22.5.2019 Joka kuudes suomalaisista eurovaaliehdokkaista edistäisi eläinten hyvinvointia 15.5.2019 Ilmastotavoitteet eivät onnistu ilman muutoksia eläintuotantoon – Animalia huolissaan hallitusneuvotteluista 9.5.2019 Turkistarhausta vastustavat erityisesti naiset ja nuoret 25.4.2019 Eläinmyönteisille puolueille vaalivoitto 15.4.2019 Turkistarhaus aiotaan kieltää Norjassa 11.4.2019 Animalia vaatii SM-pilkkiä noudattamaan lakia – kaloja ei saa jättää kitumaan 4.4.2019 Jo neljä puoluetta turkistarhauksen täyskiellon kannalla – Animalia julkaisi avoimen kirjeen 1.4.2019 Animalian johtoon nousi polvijärveläinen Erja Laakkonen 28.3.2019 Eläinsuojelulain uudistus kaatui – päätavoitteina eläinten häkkikasvatuksen ja turkistarhauksen lopettaminen 14.3.2019 Kuka eduskuntavaaliehdokkaista kieltäisi turkistarhauksen, entä laajentaisi eläinsuojelupoliisin toimintaa? 11.3.2019 Animalia-media on Suomen ensimmäinen eläinoikeusaiheinen verkkolehti 30.1.2019 Ministeriön ehdottama lakimuutos aiheuttaisi mittavaa kärsimystä eläimille 24.1.2019

17

8.

Vapaaehtoistoiminta A

nimalian alueosastot ja toimintaryhmät järjestivät vuoden aikana runsaasti toimintaa omilla paikkakunnillaan. Vuonna 2019 Animalialla oli alueosasto tai yhteyshenkilö 14 paikkakunnalla tai alueella: Hämeenlinna, Itä-Lappi, Jyväskylä, Joensuu, Kerava, Kotka, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, pääkaupunkiseutu, Rovaniemi, Tampere ja Turku. Lisäksi Animalian alaisuudessa toimi kolme toimintaryhmää: englanniksi toimiva Vegan Action Helsinki, Aasian sappikarhujen puolesta toimiva karhuryhmä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan yhteydessä toimiva opiskelijaryhmä.

Vapaaehtoiset osallistuvat aktiivisesti Animalian kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja vapaaehtoisnäkökulma huomioitiin kampanjasuunnittelussa järjestelmällisesti. Kampanjatoiminnan lisäksi alueosastot mm. esittelivät Animalian toimintaa, järjestivät valokuvanäyttelyitä, elokuvanäytöksiä, luentoja ja infotilaisuuksia, lukupiirejä, kokkauskursseja, piknikejä ja nyyttikestejä. Kaikki alueosastot järjestivät

kuukausikokouksia, vuosikokouksia ja uusien iltoja sekä tekivät varainhankintaa oman toimintansa rahoittamiseksi.

Vapaaehtoistyönä tehtiin myös muun muassa jäsenlehteä, valokuvausta tapahtumissa, käännöstöitä sekä toteutettiin Vegemessujen pisteet tammikuussa ja syyskuussa. Vapaaehtoistiimi järjesti yhdessä vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa kevätpäivän ja syysleirin.

Huhtikuun eduskuntavaalien aikaan alueosastot osallistuivat vaalikampanjointiin mm. järjestämällä vaalipaneeleja ja -valvojaisia sekä jakamalla vaaliesitteitä.

Myös kevään Ilmastolakko-tapahtumiin osallistuttiin.

Animalian Kalarakas-kampanja näkyi keväästä alkusyksyyn erilaisissa tapahtumissa, joissa kerättiin nimiä kampanjan vetoomukseen, jaettiin esitteitä, järjestettiin piknikejä ja maistatuksia.

Alueosastoille tarjottiin kampanjapaketit toiminnan tueksi.

Lokakuussa eläinten päivän teemana oli porsitushäkkikiellon saaminen

18

valmistelussa olevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista. Alueosastot jalkautuivat kaduille ja erilaisiin tapahtumiin jakamaan porsitushäkkikieltoa vaativia postikortteja kansanedustajille lähetettäväksi. Helsingissä Animalian toimisto, pääkaupunkiseudun alueosasto ja opiskelijaryhmä järjestivät yhdessä mielenilmauksen eduskuntatalon portailla ja katutempauksen Narinkkatorilla.

Kouvolassa, Kotkassa ja Joensuussa järjestettiin perinteikäs kynttilätempaus eläinten päivänä.

Marraskuussa turkittomana perjantaina ja sen alusviikolla järjestettiin erilaisia tapahtumia, kuten elokuvanäytöksiä, mielenilmauksia ja katutapahtumia.

Marras- ja joulukuussa Animalia osallistui Kansalaisareenan vapaaehtoispäivän kampanjaan Facebookissa ja Instagramissa.

Vapaaehtoistoimintaa tuettiin koulutuksin, joita järjestettiin kahdessa valtakunnallisessa aktiivien tapaamisessa: maaliskuisessa kevätpäivässä

ja syyskuussa järjestetyllä syysleirillä.

Järjestödemokratian vahvistamiseksi kevätpäivä järjestettiin järjestön vuosikokouksen yhteydessä. Syysleiri järjestettiin Meriharjun luontotalolla Helsingissä.

Maaliskuussa järjestettiin yhteyshenkilöiden oma tapaaminen, jonka teemana oli kampanjasuunnittelu, viestintä sekä yleisesti toiminnan järjestäminen. Yhteisten tapaamisten yhteydessä järjestettiin iltajuhlat kiitokseksi vapaaehtoistoiminnasta. Lisäksi vapaaehtoisille tarjottiin vuoden aikana verkkokoulutusta kalojen lopetusmenetelmistä sekä kouluvierailukoulutusta.

Koulutuksiin, luennoille ja työpajoihin tarjottiin mahdollisuuksien mukaan etäosallistumista alueellisen tasa-arvon edistämiseksi.

Turkiton perjantai näkyi myös Hämeenlinnassa.

Osallistujia oli enemmän kuin odotettiin. Kuva: Jenni Kankaanpää

Alueosastojen, yhteyshenkilöiden ja toimintaryhmien toiminnan tukena toimistolla työskenteli vapaaehtoiskoordinaattori. Alueosastojen keskinäistä ja alueosastojen ja toimiston välistä verkostoitumista ja tiedonjakoa jatkettiin. Vapaaehtoiskoordinaattori vieraili seitsemän alueosaston tapahtumassa tai tapaamisessa, minkä lisäksi myös kampanjavastaava ja eläinsuojeluasiantuntija tapasivat alueosastoja.

Alueosastoille tarjottiin myös tukea viestinnässä ja mainonnassa sekä erilaisia esittelymateriaaleja ja myyntituotteita varainhankintaa varten.

Alueosastoilla oli mahdollisuus hakea Animalialta rahallista tukea toiminnalleen sekä koulutuksiin osallistumiseen.

Alueosastojen omat toimintakertomukset on koottu erilliseen vapaaehtoistoiminnan toimintakertomukseen, josta löytyy tarkempaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta.

Eläinten päivän teemana oli porsitushäkkikiellon saaminen lakiin eläinten hyvinvoinnista. Helsingissä Animalia toi emakkohäkin Eduskuntatalon rappusille ja Narinkkatorille.

19

Animalia osallistui myös Ilmastolakko-tapahtumiin.

Kuva: Mimosa Sihvola

20

Kuva PEXELS

9.

Nuorisotyö N

uorisotyön pääpaino oli vuonna 2019 oppimateriaalin toimittamisessa kouluihin sekä nuorten kirjoituskilpailun järjestäminen.

Animalian toimistolla työskenteli vuoden aikana TETharjoittelijoita, jotka muun muassa osallistuivat Animalian Nuori animaali -blogisarjan tekemiseen.

Opettajille tarjottiin Animalian maksuttomia opetusmateriaaleja Subject Aid -palvelun kautta. ”Animalian Eläimille oikeuksia, oppilaan opas” -materiaalia toimitettiin kouluihin yli 9 000 kappaletta. Tammikuussa Animalia osallistui opettajien Educa-messuille, missä esiteltiin kouluvierailutoimintaa ja Animalian oppimateriaalia.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettiin ja saatiin avustusta järjestön nuorisotoiminnan järjestämiseen.

Animalia järjesti yhdessä lasten ja nuorten kirjallisuusseuran IBBY Finland ry:n kanssa nuorille kirjoituskilpailun aiheella ”Eläin ihmisten maailmassa”. Kirjoituskilpailua mainostettiin kouluille ympäri Suomen. Kilpailuaika oli elokuusta lokakuuhun. Kilpailuun saapui 28 kirjoitusta 13-20 vuotiailta nuorilta.

Kirjoituksista palkittiin kolme ja jaettiin kunniamaininta kolmelle kirjoitukselle. Tuomaristossa toimi Animalian edustajana vapaaehtoiskoordinaattori Kanerva Pelli, IBBY Finlandin edustajana Marianna Koljonen sekä ulkopuolisena tuomarina kirjailija Reetta Niemelä. Palkittuja teoksia julkaistiin IBBY Finlandin verkkolehdessä ja Animalia-mediassa.

Animalian kouluvierailijat tekivät vuoden aikana 39 kouluvierailua, joilla tavoitettiin 670 oppilasta viidellä paikkakunnalla.

Lisäksi alueosastot ja toimintaryhmät osallistuivat omissa kaupungeissaan nuorille suunnattuihin tapahtumiin.

Kouluvierailukoulutus järjestettiin maaliskuussa Helsingissä.

21

39

Kouluvierailua

Tavoitettiin

670 oppilasta

9 000

kpl

Animalian Eläimille oikeuksia, oppilaan opas -materiaalia

Kuvat PEXELS

10.

Varain- ja jäsenhankinta V

uonna 2019 Animalia jatkoi varainhankinnan ammattimaista kehitystyötä ja varainhankinnan perustoimintojen vahvistamista osaksi järjestön päivittäistä arkea. Varainhankinnan pääpaino oli yksityisvarainhankinnassa.

Vuoden 2019 lopulla Animalialla oli noin 5 800 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.

Varainhankinnan vuosisuunnittelua ohjasivat tyypillisten varainhankinnan sesonkien lisäksi eduskuntavaalit ja Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaan liittynyt valmistelu. Aineettomien lahjojen Lahja eläimille -kauppaa hyödynnettiin osana varainhankintaa ympärivuotisesti. Äitienpäivän sesonkia ajatellen tehtiin räätälöidysti uusi Oikeus hoivaan -lahja, jonka avulla nostettiin esiin erityisesti maidontuotannon eläinoikeusongelmia . Loppuvuodesta kauppaan lisättiin myös koe-eläintyölle omistettu Eläinkokeeton maailma -lahja sekä uusi turkisaiheinen Maata jalkojen alla -lahja.

Animalian verkkosivuston kaatuminen keväällä näkyi varainhankinnassa, etenkin verkkolahjoitusten määrässä ja tuotemyynnissä. Animalian verkkokauppa tuhoutui kokonaan pääsivuston kaatumisen vuoksi.

Animalian myyntituotteiden verkkokauppa uudistettiin loppuvuodesta 2019. Vanha järjestelmä ei ollut erityisen käyttäjä- tai asiakasystävällinen, joten sen uudistusta oli suunniteltu jo ennen verkkosivujen kaatumista. Kaupan

uudelleenrakentamisen yhteydessä koko kauppa siirrettiin MyCashFlow’n pro bonona tarjoamalle verkkokauppa-alustalle, samalle, jonka päälle myös Lahja eläimille -kauppa on rakennettu.

Kyseinen toteutustapa on tätä kirjoitettaessa uusi, ja Suomessa sen on ennen Animaliaa ottanut käyttöön vain yksi, maailmanlaajuisestikin toimiva kehitysyhteistyöjärjestö.

Animalian joulukampanja toteutettiin Turkistarhaton Suomi- ja eläinystävällinen joulu -teemoilla. Joulukampanjan varainhankintakeinoina olivat Lahja eläimille -kaupan aineettomat lahjat, Facebook-keräys ja vuoden viimeisen lehden viitelahjoituskirje, Kettukummiohjelma sekä uuden nettikaupan tuotemyynti. Aineettomia lahjoja mainostettiin niin sosiaalisessa mediassa kuin maksetuilla mainosbannereilla.

Lisäksi useat julkisuuden henkilöt suosittelivat pyynnöstä – ja pyytämättä – Animalian aineettomia lahjoja.

Joulukampanjan tuotoissa keskeiseksi muodostuivat lahjoitukset sekä aineettomien lahjojen myynti.

Vuoden 2019 alusta kaikki järjestön varainhankintaan liittyvä laskutus siirryttiin tekemään edellisenä vuonna uudistetun Sense-jäsenrekisterin kautta.

Uudistus oli merkittävä, sillä asiakkuuksienhallintajärjestelmä vaikuttaa koko järjestön toimintaan. Sense-rekisterin käyttö varainhankinnan, viestinnän ja vapaaehtoistoiminnan apuvälineenä on keskeisessä roolissa järjestön menestymisessä jatkossa.

Vuoden aikana otettiin käyttöön ja tuotteistettiin uusia lahjoitustapoja ja -konsepteja. Kevätkaudella otettiin käyttöön kertalahjoitusmahdollisuus mobiilisti MobilePay-sovelluksen kautta. Loppuvuodesta konseptoitiin turkiseläintyölle kohdistettu kuukausilahjoitustuote Kettukummi, joka on MobilePay-sovelluksella tehtävä niin sanottu tilauspohjainen lahjoitus: kun kuukausittainen lahjoitus on kerran kytketty päälle, se veloitetaan asiakkaalta kerran kuukaudessa niin kauan kuin tilaus on voimassa.

Liittyminen on helppoa ja nopeaa.

22

Kuvat ADOBE STOCK

11.

Talous V

uoden 2019 talousarvio laadittiin toimintasuunnitelman pohjalta.

Hallitus hyväksyi vuoden 2019 talousarvion kokouksessaan 20.9.2018 edelleen esitettäväksi järjestön vuosikokoukselle.

Talousarvio oli 139 900 euroa alijäämäinen. Tilikauden toteutunut ylijäämä oli 137 363,85 euroa. Hallitus hyväksyi vuoden 2019 tilinpäätöksen kokouksessaan 27.2.2020.

Vuonna 2019 Animalia sai valtionavustuksia yhteensä 45 790 euroa, mikä kattoi noin 8 % Animalian toimintamenoista. Maa- ja metsätalousministeriöltä Animalia sai 31 790 euron yleisavustuksen

23

valtakunnallisille eläinjärjestöille osoitetusta määrärahasta, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 10 000 euron yleisavustuksen nuorisotyöhön sekä Taiteen edistämiskeskukselta 4 000 euron erityisavustuksen kulttuurilehdille.

Animalian talous on vakaalla pohjalla ja toiminta suunniteltiin jatkuvasti talousnäkökulmasta siten, että tehokas ja pitkäjänteinen toiminta on turvattu.

Hallitus seurasi talousarvion toteutumista säännöllisesti läpi vuoden ja tarvittaessa teki tarkistuksia talousarvioon. Hallitus nimitti keskuudestaan kaksi tositetarkastajaa, jotka toimivat ylimääräisinä taloudentarkastajina.

Kuvat iSTOCK & ADOBE STOCK

12.

Henkilöstö A

nimalia on laatinut henkilöstöstrategian, jota noudatetaan kaikissa henkilöstön palkkaukseen ja työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Henkilöstöstrategiassa painotetaan erityisesti henkilöstön työhyvinvointia.

Vuoden aikana henkilöstössä tapahtui muutoksia, sillä Animalian toiminnanjohtajana vuodesta 2015 toiminut Mai Kivelä valittiin eduskuntaan huhtikuussa 2019. Kivelän seuraajaksi valittiin avoimella rekrytoinnilla YTM Heidi Kivekäs.

Lisäksi muutoksia tapahtui varainhankinnan saralla, kun Animalian varainhankkija Ninni Pehkonen palasi hoitovapaalta 1.8.2019. Samalla Pehkosen sijaisena heinäkuusta 2019 toiminut Emmi Pääkkönen siirtyi kehittämisasiantuntijaksi. Vuoden 2021 loppuun jatkuvan määräaikaisuuden aikana Pääkkönen vastaa varainhankinnan kehitystehtävistä sekä Animalian 60-vuotisjuhlavuoden koordinoinnista.

Vuoden 2019 aikana Animaliassa työskentelivät seuraavat työntekijät: Tarja Balding, talouspäällikkö Irina Karosjoki, siivooja Heta Kasurinen, taittaja Heidi Kivekäs, vs. toiminnanjohtaja (26.4.-30.6.2019, 20% työajalla); toiminnanjohtaja vakituisessa työsuhteessa (1.8.2019 alkaen) Mai Kivelä, toiminnanjohtaja (31.4.2019 asti) Veikka Lahtinen, kampanjavastaava Ninni Pehkonen, varainhankkija (palasi perhevapaalta 1.8.2019) Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori Annu Piensoho, verkkotuottaja (7.1.-11.12.2019, 60 % työajalla) Emmi Pääkkönen, markkinointiviestinnän suunnittelija (26.8.2019 asti); kehittämisasiantuntija (27.8.2019 alkaen) Taija Rinne, viestintäpäällikkö Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija Lisäksi toimistolla työskenteli vuoden aikana harjoittelijoita ja työelämään tutustujia.

24

13.

Hallitus Animalian vuosikokous pidettiin lauantaina 23.3.2019.

Vuosikokouksesta lähtien Animalian hallitukseen kuuluivat: Erja Laakkonen, KT, FM, Polvijärvi, järjestön puheenjohtaja Sami Säynevirta, MTI (AMK), Helsinki, järjestön varapuheenjohtaja Jenna Aarnio, VTM, Turku Johanna Hiekkala, merkonomi, Helsinki Jussi Keskinen, tradenomi (AMK), Joensuu Niina Lätti, FM, Helsinki Martta Kinnunen, Yhteisöpedagogi (AMK), medianomi (AMK), Helsinki Pauliina Klemola, FM, Kouvola Santeri Pienimäki, FM, Helsinki Senni Puustinen, medianomi (AMK), Helsinki Salla Tuomivaara, YTT, Helsinki

Hallitus vastasi järjestön toiminnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä, talouden ja omaisuuden hoidosta ja valvoi, että yhdistykselle annettujen lahjoitusten ehdot täytetään. Animalian hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Yhdistyksen toimintaa kehittivät ja suunnittelivat työryhmät, jotka koostuivat työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä sekä vapaaehtoisista. Vuonna 2019 toiminnassa olivat henkilöstö-, talous-, lehti-, kansainvälisten asioiden- ja leirityöryhmä.

25

Kuvat RIKU CAJANDER & ANIMALIA

14.

Yhteistyötahot Kotimaan yhteistyötahot

A

nimalian yhteistyötahoja Suomessa ovat muun muassa erilaiset kansalaisjärjestöt, säätiöt, yritykset, median edustajat, poliittiset puolueet ja erilaiset eläinsuojelun, eläintuotannon ja koe-eläintoiminnan sidosryhmät. Eläinten hyvinvointikeskus, Tampereen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM ja eduskunnan eläinsuojeluryhmä ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Animalia noudattaa toiminnassaan uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta linjaa.

Animalia jatkoi tiivistä yhteistyötä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa vaalivaikuttamisen merkeissä. EU-vaaleihin liittyvässä kampanjassa keskeinen yhteistyökumppani oli SEYn lisäksi Luonto-Liiton susiryhmä. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyötä Tuulispään sekä uuden eläinten turvakoti Saparomäen kanssa.

Juliana von Wendtin säätiön kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. Eläinkokeet Suomessa -kirjan puitteissa.

26

Muita sidosryhmiä, joihin Animalia ylläpiti kontakteja, ovat erilaiset kuluttajajärjestöt, Suomen Eläinlääkäriliitto, muut eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöt, tuotantoeläinten turvakodit, eläinten hyvinvointikysymysten parissa työskentelevät viranhaltijat, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja muut tuottajajärjestöt.

Osana kampanjatyötä Animalia pyrki vaikuttamaan yritysten ja erityisesti kaupan keskusliikkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuohjelmiin ja -linjauksiin. Animalia tapasi kaupan alan edustajia eläinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyen.

Animalia ylläpitää Suomessa kansainvälistä turkittomien vaateliikkeiden järjestelmää (Fur Free Retailer) ja kansainvälistä eläinkokeettoman kosmetiikan ja kodinkemikaalien standardia.

27

Kansainväliset yhteistyötahot Kansainvälisessä toiminnassa jatkui tiivis yhteistyö kattojärjestö Eurogroup for Animalsin kanssa. Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta toimi Eurogroupin hallituksen jäsenenä. Animalia osallistui myös kattojärjestön työryhmätyöskentelyyn sekä Eurogroupin ja muiden kansainvälisten verkostojen kampanja- ja vaikuttamistyöhön. Muut keskeiset kansainväliset yhteenliittymät, joissa Animalia oli mukana ovat Fur Free Alliance (FFA), Open Wing Alliance (OWA), European Coalition to End Animal Experiments (ECEAE) ja Dolphinaria Free Europe -koalitio (DFE).

Vuonna 2019 Animalia ylläpiti yhteistyötä ja yhteydenpitoa erityisesti Pohjoismaiden ja Viron järjestöjen kanssa.

Näistä tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Viron Loomus ja Ruotsin Djurens Rätt. Animalian karhuryhmä toimi Aasian sappikarhujen puolesta keräämällä rahaa Animals Asia -järjestön toiminnan tukemiseksi Kiinassa ja Vietnamissa.

28

Kuva ADOBE STOCK

14.

Yhteiskuntavastuu sekä toimisto- ja toimintakäytännöt V

uonna 2019 Animalian strategian jalkauttamista jatkettiin. Strategiaa jalkautettiin kaikkeen toimintaan ja sitä pidettiin esillä aina toimiston suunnittelupäivien yhteydessä.

Animalia huomioi toiminnassaan myös ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. Animalian työntekijät käyttivät matkoissaan joukko- tai kevyttä liikennettä aina, kun se oli mahdollista.

Lentomatkoista maksettiin vapaaehtoista lentoveroa. Lennoissa suosittiin taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa välilaskuttomia lentoja. Animalian toimistolla vältettiin turhaa kulutusta ja kierrätys on kattavasti järjestetty.

Myyntimateriaaleissa huomioitiin tarkasti tuotteiden alkuperä ja käytettiin mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja, luomu- ja Reilun kaupan tuotteita. Animalian tapahtumissa ja tarjoiluissa suosittiin luomu- ja Reilun kaupan elintarvikkeita. Animalian tapahtumissa tarjottiin vain vegaanista ruokaa. Animalialle suunnatut lahjoitukset käytettiin Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n suositusten mukaisesti.

Animalia vastustaa syrjinnän eri muotoja, kuten rasismia, seksismiä ja transfobiaa. Eri vähemmistöryhmien osallistumisen esteet pyrittiin huomioimaan eri tavoin, kuten kiinnittämällä huomiota tapahtumien puhujien moninaisiin taustoihin, esteettömyyteen ja tapahtumien tallentamisen avulla alueelliseen tasa-arvoon. Animalia on syrjinnästä vapaa alue. Animalia on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

29

30