Maitoa Suomesta nro 1/2015

1• 2015

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

BRITIT HULLAANTUIVAT ARLA PROTEIN -RAHKAAN s. 6

Tarkkana tukihaussa

s.36

s. 13

Maito sai kyytiä 2014

Sarka -messuosasto veti tuottajia

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

ARLA SUOMI YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

MIKROPYYHE – parasta utarehygieniaan

UUTTA SUOMESSA – VAIHTOEHTO ALKUPERÄISILLE: LAC Nännikumi

3 000 lypsykertaa

LAC-nännikumeja valmistetaan eri tuotenimillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta ja niitä käytetään yli 60 maassa. Uusi edistyksellinen kumilaatu mahdollistaa LAC-nännikumille vakuuttavat laskennalliset kestävyysarvot: 3000 lypsykertaa ja 1000 käyttötuntia.

155 mm

ø 13,5 mm ø 38 mm

300 mm

LAC-nännikumi numero 24 – Vaihtoehto SAC nro 15022 (Uniflex).

Tuotenumero 23020024

155 mm

ø 22,5 mm

ø 25 mm ø 13,5 mm

Perinteinen puuvillakuitu

VÄRITÖN

Green Dip on uuden sukupolven 2-komponenttinen vedinhoitoaine. Tuote on suunniteltu Eurooppalaiseen käyttötapaan sopivaksi. Green Dip muodostaa vedinten pinnalle suojaavan kalvon. Vedintä kastettaessa aine tappaa bakteerit, virukset, hiivan ja sienet 15 sekunnissa.

Muodostaa vetimille suojaavan ”kilven”

LAC-nännikumi numero 28 – Vaihtoehto DeLaval nro 964008-80 (Harmony ja Harmony plus) Tuotenumero 23020028

• allantoin-lisäaine hoitaa vedinihoa • vetimet helppo puhdistaa • vain 2 snt / käyttökerta 148 mm

ø 22,5 mm

ø 26 mm ø 20 mm

– vasikan parhaaksi

ø 42,5 mm

315 mm

Myös kotimaiset Meijerin® nännikumit meijeristäsi.

Benfital Plus on vasikoiden ripulinestovalmiste, joka voidaan sekoittaa juomarehuun. Benfital Plus sisältää pektiinikuituja ja hiivasoluja, jotka kuljettavat ripulia aiheuttavia bakteereita pois suolistosta.

Vettä hylkivät pektiinikuidut eivät ime vettä, joten ne eivät kuivata ripulista Benfital Plus kärsivää vasikkaa.

- vasikan ripulin

Tarkkana tukihaussa

s.36

s. 13

Maito sai kyytiä 2014

Sarka -messuosasto veti tuottajia

6. vuosikerta

GREEN DIP – vetimet huippukuntoon

ø 38 mm

300 mm

ø 22 mm

BRITIT HULLAANTUIVAT ARLA PROTEIN -RAHKAAN

ø 22,5 mm

ø 25 mm

ø 22 mm

Mikrokuitu ”imee” likahiukkasia

Ylivoimainen kestävyys – kestää satoja pesuja

1 000 käyttötuntia

1• 2015

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

s. 6

LAC-nännikumi numero 20 – Vaihtoehto SAC nro 15020 (Uniflex).

Tuotenumero 23020020

ø 20 mm

• Täysin synteettinen Meijerin® MIKRO-pyyhe on kehitetty erityisesti vedinten ja utareiden puhdistukseen • Poistaa tehokkaasti mikrobien kasvualustaa • Imee vettä 4-5 kertaa painonsa määrän • Puhdistaa pienellä puristusvoimalla • Peseytyy helposti

PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Kaija Rinkinen PJP TOIMITTAJA: Antti Äijö PJP Postiosoite: PL 77, 00101 HELSINKI Puhelin: (040) 580 7953 Sähköposti: antti.aijo@pellervo.fi Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky TUOTANTO: Pellervon Julkaisupalvelu Oy PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy, Joensuu

Käänne parempaan?

M

aailmanpolitiikka on osa suomalaisen maidontuottajan elämää. Viime syksynä Ukrainan-kriisin seurauksena se tuli taas todistetuksi. Maidontuotannon tulevaisuuden näkymät ovat kaikista maatalouden tuotantosuunnista parhaat. Epävarmuus ja hintavaihtelut ovat ja tulevat olemaan osa yrittäjän arkea. Osa yrittäjätaitoja on myös riskeihin varautuminen.

Olemme tarjonneet viime vuonna yhteistyökumppaneidemme kautta tiloille talousneuvontaa ja apuja yrittäjätaitojen sekä –tietojen kehittämiseen. Apua ja neuvoja voi hankkia meijerin kautta.

Maitomarkkinoilla on tapahtumassa käänne parempaan. Eteläisen pallonpuoliskon kuivuus on vähentänyt tarjontaa maailmalla. Se on jo muutamissa huutokaupoissa nostanut teollisten maitotuotteiden hintoja ylöspäin. Kuluttajakauppa on Euroopassa paljon hitaampi muutoksille, joten positiiviset signaalit Euroopasta antavat vielä odottaa itseään.

Arla Suomi –yhteistyöryhmä maksoi jälkitileineen keskipitoisesta maidosta viime vuonna 48,0 snt/l. Suomen keskiarvo tullee olemaan noin 45,4 snt/l . Esimerkiksi Maitomaa julkaisi maksaneensa viime vuodelta 47,14 snt/l. Ryhmämme tilitys oli siten noin 2,6 snt/l yli maan keskiarvon ja se tekee 30 lehmän tilalle vuodessa yli 7 000 euroa enemmän. Robottitilalle jo noin 15 000 euroa enemmän kuin maan keskihinta.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä on ilmeisesti ainoana meijeriryhmänä pitänyt jälkitilin merkittävästi käytössä vuodelta 2014 ja taso on parin sentin luokkaa meijeristä riippuen.

Tuottajapalveluina osa ryhmämme meijereistä antaa vielä yli sentin verran arvoa maidon hinnan päälle.

Budjettivaje Suomi käy eduskuntavaaleihin leikkaustunnelmissa. Maailmantalouden hidastunut kasvu ja Venäjän viennin pysähtyminen elokuussa ovat kääntäneet talousluvut miinukselle. Budjettivajeen hoidon tarpeesta vallitsee yksimielisyys, toinen asia on sitten miten se tehdään.

Seuraava haaste tuottajia odottaa kevään tukihaun yhteydessä. Sopivia tukia ei oikein näytä olevan tarjolla. Kaikkien tukimuutosten laskennalliset menetykset ovat yhtensä noin neljä senttiä litralta. Se on paljon se. Seuraavan hallituksen on otettava vakavasti epäonnistuneen tukipaketin korjaus työlistalleen. Työvoimavaltaisen kotieläintalouden aseman on vahvistuttava tulevan hallituksen ohjelmassa.

Osana kansainvälistä toimintakenttää suomalainen maito on Arla Protein –brändin kautta löytänyt uusia markkinoita Isosta-Britanniasta. Se on oiva osoitus, miten kansainvälisen yrityksen kautta suomalainen maidontuottaja voi saada tuotteensa Euroopan suurimmille markkinoille.

Maitoa Suomesta – se yhdistää tämän lehden lukijoita, huippuraaka-aineen tuottajia.

Sami Kilpeläinen Hankintajohtaja, päätoimittaja

ensioireisiin

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT

MAITOA SUOMESTA

|3

AJANKOHTAISTA Arlalla takana haasteellinen, mutta onnistunut vuosi

Tulos parani tuoteuutuuksilla Liikevaihdon supistumisesta huolimatta Arla Oy:n kannattavuus parani vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. Arlan liikevaihto oli 373 milj. euroa, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna .

TEKSTI: OUTI FAGERLUND

A

rlan viime vuoden liikevoitto oli 13,9 milj. euroa eli 3,7 prosenttia liikevaihdosta. Vastaava liikevoitto vuonna 2013 oli 4,7 milj. euroa. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat onnistuneiden lisäarvotuotteiden, kuten proteiinirahkojen lanseeraukset sekä kokonaan suomalaiseen tuoremaitoon siirtyminen vähittäiskaupassa.

Yhtiön liikevaihdon lasku johtui toimitusjohtaja Reijo Kiskolan mukaan tiukasta markkinatilanteesta ja siitä seuranneesta hintojen laskusta. Kilpailu tuoremaitomarkkinassa jatkui tiukkana ja Arla menetti osuuttaan markkinassa.

Suomalaisuus tuoremaitojen ytimeen

SISÄLTÖ

Vuoden 2014 onnistumisiin kuuluu Maitoa Suomesta -lanseeraus, jossa Arla siirtyi vähittäiskaupassa kokonaan suomalaiseen maitoon. Suomessa tuotettua maitoa alettiin toukokuusta lähtien markkinoida kotimaisesta alkuperästä viestivän Maitoa Suomesta -tuoteperheen alla. Samaan aikaan kauppoihin tulivat myös paikallismaidot Uudeltamaalta ja Hämeestä. Maidon suomalaisen alkuperän viestiä tuki uusi, raikas pakkausdesign, joka luotiin yhteistyössä suomalaisten kuluttajien kanssa.

3 Pääkirjoitus 4 Arlalla positiivinen vuosi 6 Kevään tukihaku askarruttaa 6 Tarkkana tukihaussa 8 Uudistus epäilyttää Kaustisilla 10 Tarkennuksia valvontoihin 10 Tukiopetusta

4 | MAITOA SUOMESTA

11

13

17

18

Pienmeijerit hakevat vahingon korvausta Valiolta Meijereiden vuosi 2014: Maitomäärät vahvassa kasvussa Kannattaako juuri nyt investoida uuteen navettaan?

Kilpailukyky ratkaisi Arlan hyväksi

Arla ja sen yhteistyömeijerit kasvattivat vastaanotettavan raakamaidon määrää yli 10 prosenttia. Maitomäärän kasvuun vaikuttivat muun muassa Arlan tarjoamat tuottajapalvelut sekä tuottajille maksettavan maidon kilpailukykyinen hinta, joka ylitti koko maan keskiarvon.

Arla Protein vientimarkkinoille Toinen viime vuoden menestystarina oli keväällä 2014 Suomen markkinoilla lanseeratut Arla Protein -rahkatuotteet. Tuotteet ovat kotimaisen konseptisuunnittelun tulosta. Arla Protein sai alkunsa, aina sisällöstä sen pakkaustyyppiin ja -merkintöihin asti suomalaisten kuluttajien näkemyksistä ja tarpeista. Arla Protein valittiin myös Arla-konsernin globaaliksi konseptiksi, joka avasi mahdollisuudet kansainvälisille myyntikanaville. Sipoossa valmistetut Arla Protein -tuotteet lähtivät valloittamaan ulkomailta ensimmäisenä Ison-Britannian markkinoita joulukuussa 2014.

Vuoden 2015 odotukset Yleinen taloudellinen tilanne pysyy edelleen haastavana tulevana vuonna. Maitomarkkinassa kilpailu jatkuu kireänä, johtuen erityisesti kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta ja Venäjän maitotuotteiden tuontikiellosta. ”Arla vastaa haastavaan markkinatilanteeseen kilpailukykyisellä tuotevalikoimalla ja tuomalla uusia tuotteita vastaamaan kuluttajien muuttuneita tarpeita”, Reijo Kiskola lupaa.

Meijerit pyytävät suostumusta EU:n maitokiintiöjärjestelmä päättyy 31.3.2015. Kiintiöjärjestelmän päättymisen vuoksi maidon määrän seurannan ja tiedon keruun perusteet muuttuvat.

K

iintiöjärjestelmän päättyessä meijerin on pyydettävä jokaiselta tuottajalta suostumus siihen, että meijeri saa edelleen toimittaa tuottajakohtaiset tiedot keräillyn maidon määrästä hallinnon käyttöön. Tuotantotietojen nykyistä ilmoitustapaa on tarkoitus jatkaa eikä meijerin lähettämiin tuotantosanomiin ole lähitulevaisuudessa suunniteltu muutoksia. Suostumus tarvitaan 1.4.2015 lähtien keräillystä maidosta.

Suostumus tarvitaan, koska kyse on sellaisesta rekisteritiedosta, jonka luovuttamiseen tarvitaan tuottajan suostumus eikä tietoja saa luovuttaa ilman suostumusta. Tieto suostumuksesta on meijerin ja tuottajan välinen.

Maidontuottajien kannalta nykyinen järjestelmä on ollut helppo ja toimiva, koska meijerit ovat toimittaneet kuukausittain tuottajakohtaiset tiedot kiintiörekisteriin.

Meijerin toimittamia maidon tuo-

20 Teuvalla jalostetaan huippueläimiä 21 Antti Kujanpää ei kauaa hautonut meijerin vaihtoa 23 Ohje nautojen lantaisuuden vähentämiseksi 24 Utareterveys ja ruokinta 28 Arla Proteinista vientimenestys

tantotietoja käytetään vastaisuudessa maidon tuotantotuen ja maidon kuljetusavustuksen perusteena (C-tukialue). Maaseutuvirasto maksaa kuukausittain maidon tuotantotuen niille tuenhakijoille, jotka täyttävät tuen saamisen edellytykset.

Kattavien maidon tuotantotietojen saaminen on myös ehdoton perusta maidon tuotantomäärien tilastoinnille.

Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelut käyttää Kiintiörekisteristä saatavia maidon tuotantotietoja muun muassa ● maidon alueittaiseen tuotantotilastoon, joka julkaistaan kunnittain, ELY-keskuksittain ja tukialueittain ● tilastoon alueittaisesta maidontuotannosta EU:n tilastovirastolle (Eurostat) ● kuukausittain maidon tuotantotuen tilastointiin (snt/litra).

Arla Suomi -yhteistyömeijerit pyytävät tuottajilta Maaseutuviraston tarvitsemat suostumukset viimeistään maaliskuun aikana.

30 Uutuustuotteita suomalaista kuluttajaa kuunnellen 33 Pro Agria uudisti palvelunsa 35 Pohjois-Suomen nurmipäivät 36 Sarka-messut 36 Uusi navetta Ylivieskaan 39 Lehmät ja vasikat tanssivat posliinilla MAITOA SUOMESTA

|5

Tukitasot laskevat rajusti Maitotilojen tukimäärät laskevat olennaisesti vuonna 2015 viime vuosista. Pelto- ja eläintukijärjestelmien ehtojen muutokset ovat kuitenkin pienehköjä.

S

yitä tukien laskuun on monia: EU:n maatalouspolitiikan pienentyneet budjettivarat, heikentynyt uusi ympäristökorvaus ja erityisesti täysin onneton eläinten hyvinvointikorvaus.

Maitotiloilla suurin muutos on etelässä litrakohtaisen tuen muuttuminen eläinrekisterin mukaiseen lehmäpalkkioon.

C-alueella kiintiöjärjestelmän loppuessa ei ole korvaavaa järjestelmää pohjoisen rajoitteen ylityksen leikatessa tukia. Jatkossa litratuki leikkaantuu siellä aiemmin kiintiössä tuotetuilta kaikilta litroilta. Rajoitteen ylitys on nyt noin 6 %, tällä tuotanto-

määrällä tuen leikkaus tullee olemaan jatkossa 5-10 %.

CAP-tuet EU:n yhteinen maatalouspolitiikka aiheutti taas sekaannusta vuoden vaihteessa, kun maanomistajat kyttäsivät tukioikeuksiaan takaisin. Nyt tukioikeuden siirrot maanomistajille on jo pitänyt tehdä ja vuokratessaan pellot on syytä varmistaa, että tukioikeus on käytettävissä lohkoilla.

Vanhat tilatukioikeudet jatkuvat, mutta ne jakaantuvat nyt perusosaan ja viherryttämisosaan. AB-alueella tukitaso pe-

TEKSTI: SAMI KILPELÄINEN

rusosasta on 117,7 euroa/ha ja viherryttämistuki 74 euroa/ha eli yhteensä 191,7 euroa/ha.

C-alueella tukitasot ovat 101,7 euroa/ ha ja viherryttäminen noin 66 euroa/ha eli 24 euroa/ha vähemmän kuin AB-alueella.

Viherryttäminen ja nuoret viljelijät Viherryttämisessä iso asia on viljelyn monipuolistaminen. Poikkeuksia kolmen kasvin viljelyvaatimukseen saa nurmen ollessa yli 75 % pinta-alasta ja C-tukialueella on EU-säädöksissä kirjattu vaatimukseksi

Tarkkana tukihaussa TEKSTI JA KUVA: ANTTI ÄIJÖ

EU-tukien haussa pitää tänä keväänä olla tarkkana, kehottaa Antti Tuomala Kausalasta.

Hakurutiinit eivät suju ihan vanhoilta pohjilta ja oikeilla valinnoilla on suuri taloudellinen merkitys.

A

ntti Tuomalalla on pitkä kokemus tukihausta niin oman tilan osalta kuin luotettuna EUavustajana ja neuvojana. Viime vuosina avustettavia tiloja on ollut 40-50. Tämän kevään haku on sen verran työläämpi, että kaikille kysyjille ei välttämättä ehdi lomaketta täyttämään. ”Tukihaussa on niin paljon vaihtoehtoja, että yleispäteviä ohjeita ei voi antaa. Kaikki vaihtoehdot on pohdittava tilakohtaisesti.” Ohje pätee erityisen hyvin tällä kertaa, kun EU-ohjelmakausi on muuttunut.

Kevään haussa lisätyötä aiheuttaa myös karttojen piirtäminen. Jos peruslohkolla on useampia kasvulohkoja, ne on piirrettävä karttaan yhden aarin tarkkuudella.

Karttojen piirtämistä voi internetin Vipupalvelussa testailla jo nyt. Palvelusta löytyvät tällä hetkellä myös tiedot lohkojen

6 | MAITOA SUOMESTA

tukikelpoisuudesta. Varsinainen tukihaku avautuu myöhemmin.

Muutoksiin tottuu ”Ensimmäiset tiedot tukimuutoksista olivat jonkinlainen shokki, mutta siitä on selvitty. Eivät muutokset lopulta niin suuria tule olemaan”, Antti Tuomala kertoo juuri hallinnolle tarkoitetulta koulutusjaksolta kotiuduttuaan. Maaliskuun alun koulutuksen jälkeen moni asia on kuitenkin vielä avoin. ”Ympäristötuessa ovat tilojen kannalta suurimmat muutokset, sillä tukea haetaan lohkokohtaisesti. Ongelmana on oikeiden toimenpiteiden valinta.”

Alustavat laskelmat tukimuutoksista osoittivat, että peltotukien taso tulee aikaisemmasta laskemaan. Ympäristötu-

en lisätoimenpiteitä hyödyntämällä Antti Tuomala arvioi pääsevänsä suunnilleen samaan tukitasoon kuin aikaisemmin. ”Ympäristötuesta meidän tilalla otetaan käyttöön ainakin lietelannan sijoittaminen, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvit. Kasvipeitteisyyden osuutta mietitään vielä, onko se 60 vai 80 prosenttia.”

Terminologia hämää Tämän vuoden tukihaussa hämmentää muun muassa uusi terminologia. CAPtuki on nyt perustuki, ympäristötuki on ympäristökorvaus ja LFA on luonnonhaittakorvaus. Ehdoissa puhutaan viherryttämisestä ja pysyvästä nurmesta. Molemmat ovat saaneet aikaan pelonsekaisia tunteita.

kaksi kasvia tai yli 75 % nurmea. ”Jos tilalla on 10 - 30 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltolasta. Pääkasvi on se kasvi, jota on prosenttimääräisesti eniten.”, todetaan asetuksessa. ”Jos tilalla on yli 30 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia, pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta ja kahden tärkeimmän viljelykasvin yhteenlaskettu osuus saa olla enintään 95 % peltoalasta. Kaksi tärkeintä viljelykasvia ovat ne kasvit, joita on prosenttimääräisesti eniten ja toiseksi eniten.”

Nuori viljelijä saa 60 eurolla/ha korotettua tukea viisi vuotta tilanpidon aloittamista, kuitenkin enintään 40 -vuotiaaksi.

Korotetun tukioikeuden määrä on rajattu 90 hehtaariin.

Luonnonhaittakorvaus Luonnonhaittakorvauksessa yli 150 ha:n menevältä pinta-alalta leikataan 10 % LFA:sta ja sen lisäosasta. Yli 300 ha:n

menevältä osalta vähennys on 20 %. Tuki on kotieläintilalle AB-alueella 277 euroa/ ha ja C-alueella 302 euroa/ha. Kasvinviljelytiloilla tukitasot ovat 217 euroa/ha ja 242 euroa/ha. Maatilan viljelyjärjestelmä katsotaan kotieläintaloudeksi, jos maatilalla on eläinyksiköitä vähintään 0,35 ey/ha.

Ympäristökorvaus Ympäristökorvauksessa tukea maksetaan korvauskelpoista peltohehtaaria kohti 54 e/ha/v peltoviljelykasveille ja 200 €/h/v puutarhakasveille.

Ympäristökorvauksen tilakohtaiseen toimenpiteeseen tuli pakolliseksi viisivuotinen (aie)viljelysuunnitelma, viljavuustutkimukset, kolmen metrin suojakaista vesistön varrella, peltomaan laatutesti, yhden päivän koulutus, lohkokohtaiset muistiinpanot ja viljelykiertosuunnitelma sitoumuskauden ajaksi.

Uudessa ohjelmassa on lueteltu lohkokohtaisten toimien kohdentamisen periaatteet, jotka on kuvattu tarkemmin asiakirjan toimikohtaisissa kuvauksissa. Iso

ero aiempaan on ohjelmaan on, että tuki rajoittuu hehtaareihin, joissa toimea toteutetaan ja lohkot ilmoitetaan vuosittain.

Maitotilan kannattaa arvioida, mitkä toimenpiteet ovat järkeviä matalien tukitasojen suhteessa kustannuksiin takia valita. Erillisessä taulukossa on kuvattu muutamia maitotiloille sopivia toimia kuten myös lannan luovuttamisesta kasvinviljelytilan saama tukitaso.

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvauksessa tapahtuu isompia rakenteellisia muutoksia ja valitettavan suuria tukitasojen laskuja. Jatkossa sitoumus on yksivuotinen ja kalenterivuoden mittainen. Vanha perustoimenpiteen 50 euron tuki poistuu ja valittavista toimenpiteistä tätä vastaava ”nautojen ruokinta ja hoito” –toimenpiteellä saa vain 11 euroa/ey. Muut valittavat toimet ovat vasikoiden ja/tai nautojen pitoolosuhteiden parantaminen, laidunnus ja jaloittelu sekä sairas-, hoito- ja poikimakarsinat.

Antti Tuomalalla on keväällä edessä tukihakuruljanssi oman tilan lisäksi kymmenille asiakkaille.

”Pysyvää nurmea ei tarvitse pelätä, sille saa täydet tuet”, Antti Tuomala lohduttaa.

Viherryttäminen tarkoittaa kasvilajien monipuolistamista. Vaadittava viljelykasvien määrä riippuu peltoalasta. Tuen hakijan on syytä selvittää etukäteen, miten kasvilajit jaotellaan.

Vanhat ympäristö- ja LFA- sitoumukset päättyvät tähän kevääseen. Uusien tukien saamiseksi sitoumukset on tehtävä uudelleen. Luonnonhaittakorvausta voi hakea vuodeksi kerrallaan, ympäristökorvaukseen on sitouduttava viideksi vuodeksi. Ympäristökorvauksen perustukeen tulee lisävaatimuksia kuten viljelykiertosuunnitelma, joka on toimitettava maataloussihteerille tämän vuoden loppuun mennessä.

Uusi asia on sekin, että tukiehdoista poistuu sadonkorjuuvaatimus. Toisaalta täydentävissä ehdoissa määritellään edelleen, että pellolla on tuotettava kauppakelpoista satoa. Viranomaiset tarkentavat tätä vielä.

Lohkokohtainen ympäristötuki Ympäristösitoumukseen pitää tämän kevään tukihaussa ilmoittaa kaikki ne tuki-

muodot, jota aikoo seuraavien viiden vuoden aikana hakea. ”Ei haittaa, vaikka rastittaisi kaikki omalle tilalle sopivat toimenpiteet. Vain peltojen kasvipeitteisyysvaatimus pitää olla voimassa koko ajan”, Antti Tuomala opastaa.

Ympäristötoimenpiteiden valinnaisuutta voi rajoittaa se, että varoja on käytettävissä niukalti. Tämän kevään hakija ei voi olla varma, että kaikkia tukia on saatavissa koko ohjelmakauden ajan.

Maitokartano maatalousyhtymä on Tarja, Antti ja Veli-Matti Tuomalan yritys, jossa pihatossa on lypsäviä noin 30 ja peltoa hyvän matkaa toistasataa hehtaaria.

Kotieläinstatuksen vaatimasta eläinmäärästä pidetään kiinni, sillä se merkitsee hyvän lisätuen joka hehtaarille. Sen sijaan eläinten hyvinvointikorvausta harkitaan tarkkaan, kun korvaussumma on kovin pieni. Toisaalta eläinten ruokinnan ja hoidon toimenpiteen vaatimukset eivät ole pahat.

MAITOA SUOMESTA

|7

Esimerkkejä tukimuutoksista 2014-2015 Esimerkkitila 1, B-alue

peltoa 60 ha

Nurmea 30 ha ja viljaa 30 ha (kesantoa osa)

maidontuotanto 280 000 kg, keskituotos 8 000 kg/lehmä

lypsylehmiä keskimäärin 35 kpl

eläinyksiköitä 55 kpl

Oletuksena, että maitokiintiö ollut 31.3.2006 yht. 250 000 kg Tuet vuonna 2014

e/yks

yks

Yhteensä

Esimerkkitila 1, C-alue peltoa 90 ha Nurmea 60 ha ja viljaa 30 ha (kesantoa osa) maidontuotanto 550 000 kg, keskituotos 8 600 kg/lehmä lypsylehmiä keskimäärin 64 kpl eläinyksiköitä 95 kpl Oletuksena, että maitokiintiö ollut 31.3.2006 yht. 500 000 kg Yht. 2015

yks

e/yks

Tuet vuonna 2015, arvio, lopulliset tukitasot voivat vielä muuttua

CAP-tuet, tasatuessa peltoala nurmi vilja

30 30

5 829 5 829

5 748 5 748

30 30

191,6 191,6

148

35

5 180

18 410

35

526

Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan

tonnia 8,57

tonnia

250

2 143

2 143

18 980

32 049

250

CAP-Perusosa+viherrytäminen CAP-Perusosa+viherrytäminen Lypsylehmäpalkkio

8,57

maidon lisäosa

LFA:n lisäosa (kotieläintiloille)

105

60

6 300

3 600

60

60

LFA (luonnonhaittakorvaus)

200

60

12 000

13 020

60

217

ympäristötuki

107

60

6 420

3 240

60

54

Ympäristökorvaus

68

60

4 080 2 160

60

36

Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 %

typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 23 euroa/ha

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus, jos ey/ha suurempi kuin 0,35 luonnonhaittakorvaus

tehostettu kasvipeitteisyys 50 % , tuki 45 euroa/ha Eläinten hyvinvointituki

50

55

2 750

-kytkettyjen nautojen pitoolosuhteiden parantaminen

37

50

1850

605

-pitkäaikaisempi laidunnus lisätoimenpiteenä 35 euroa/ey

35

55

1 925

1 200

35 325

23 825

55

50

11

24

maidon tuotantotuki

Eläinten hyvinvointikorvaus

vilja

Yht. 2015

yks

e/yks

Tuet vuonna 2015,arvio, lopulliset tukitasot voivat vielä muuttua

170

60

10 200

10 062

60

167,7

CAP-Perusosa+viherrytäminen

170

30

5 100

5 031

30

167,7

CAP-Perusosa+viherrytäminen

4 286

4 286

19 586

19 379

Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan maidon lisäosa

tonnia

8,57

500

tonnia

Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan

500

8,57

280 000

8 960

-

maidon tuotantotuki

41

60

2 460

-

Kotieläintilojen ha-tuki 141-alueelle

11 420

0

65 725

55 874

23,5

20,0 19,3

LFA:n lisäosa (kotieläintiloille)

105

90

9 450

5400

90

60

LFA (luonnonhaittakorvaus)

210

90

18 900

21 780

90

242

ympäristötuki

107

90

9 630

4 860

90

54

Ympäristökorvaus

990

90

11

Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 % -ei kohdentamisalueella oleva tila

1 045

95

11

Eläinten hyvinvointikorvaus

95

24

Laidunnus

ympäristötuen lisätoimenpiteet -ei sopivia lisätoimenpiteitä Eläinten hyvinvointituki

50

95

4 750

-kytkettyjen nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

37

95

3515

-pitkäaikaisempi laidunnus lisätoimenpiteenä 35 euroa/ey

35

95

3 325

2280

49 570

36 355

47 300

47 300

550 000

0,086

uroopan unionin maataloustukimuutokset epäilyttävät kaustislaista Kimmo Kuorikoskea. Mies pyörittää yhdessä veljensä ja tämän vaimon kanssa maatalousyhtymää, missä on 75 lehmää, nuorkarjaa ja 135 peltohehtaaria.

Eläinten hyvinvointituen määrä putoaa tukiuudistuksen myötä 50 eurosta 11 euroon.

Eläinten hyvinvointituen osalta on

-2750

550 000

-0,005

550 000

yleinen hehtaarituki

multauskärry, joka mahdollistaa tuen lisäosan saamisen.

Kuorikosken mielestä suurin ongelma kevään tukiuudistuksessa tulee olemaan siirtyminen sähköiseen tukihakuun.

Epäilen, että tuleeko järjestelmä toimimaan ollenkaan, kun sinne on laitettava kartat ja kuvat, hän toteaa.

Ajantasaista tietoa EU-tukihakemusten tekemisessä Kuorikoski on hyödyntänyt ProAgrian neu-

maidon tuotantotuki Kiintiörajoitteen poistumisesta johtuva arvioitu leikkaus

nurmiala

28

60

1 680

840

60

14

yleinen hehtaarituki, nurmi

vilja-ala

28

30

840

420

30

14

yleinen hehtaarituki, vilja nurmiala

49 820

45 810

118 976

101 544

21,6

18,5

ilman eläinten hyvinvointitukea

mietittävä, kannattaako sitä edes hakea, koska tukea maksetaan eläinryhmäkohtaisesti. Tukitaso on niin matala, että siitä saatava raha menee tukeen liittyvään paperisotaan, Kuorikoski pohtii.

Ympäristötukea on aiemmin maksettu 107 euroa hehtaarilta, mutta tuki putoaa puoleen eli 54 euroon per hehtaari. Kuorikosken mukaan ympäristötuen kohdalla on laskettava tilanne peltolohkokohtaisesti, kannattaako tukea hakea.

Perusosalla se ei kannata. Meillä on

luonnonhaittakorvaus

Kansalliset tuet (arvio) 0,086

tuet snt/l

TEKSTI JA KUVA: TUOMAS KOIVUNIEMI

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus, jos ey/ha suurempi kuin 0,35

0

Tuet yhteensä

Tukiuudistus epäilyttää Kaustisilla

maidon lisäosa

EU-osarahoitteiset tuet

maidon tuotantotuki

0,032

tuet snt/l

8 | MAITOA SUOMESTA

Yhteensä

Laidunnus

Kansalliset tuet (arvio)

Tuet yhteensä

E

yks

Kansalliset tuet (arvio)

Kansalliset tuet (arvio)

Kotieläintilojen ha-tuki 141-alueelle

peltoala nurmi

Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan tonnia

EU-osarahoitteiset tuet

ympäristötuen lisätoimenpiteet

e/yks

CAP-tuet, tasatuessa 194,29 194,29

Lypsylehmäpalkkio

maidon lisäosa

Tuet vuonna 2014

17,9

vojan palveluita. Neuvojalla on ajantasainen tieto hakemuksiin liittyvistä kommervenkeistä. Jos täyttäisi itse hakemukset, pitäisi ehtiä päivittämään tietojaan itseään kurssittamalla.

Jos täyttäisi tukipaperit itse, niiden täyttämisessä voisi tulla virheitäkin.

Henkilökohtaisesti olen kokenut hyväksi käyttää ulkopuolista palvelua, hän sanoo.

Mies kaipaa tukiuudistuksesta ja sen vaikutuksista lisää tietoa.

Tietoa pitäisi saada enemmän aivan kaikesta, kuten eläinten hyvinvointi- ja pysyvän nurmen tuesta, eri tukiin liittyvistä vaatimuksista ja sanktioistakin, hän päättää.

ilman eläinten hyvinvointitukea

Kimmo Kuorikoski kritisoi uutta eläinten hyvinvointikorvausta ja sähköiseen tukihakuun siirtymistä.

MAITOA SUOMESTA

|9

Tarkennuksia valvontoihin

T

äydentävien ehtojen valvontoihin tehdään joitakin muutoksia tänä vuonna. Muun muassa eläinten hyvinvointivaatimusten valvottavia vaatimuksia tullaan Euroopan komission Suomeen tekemien tarkastuskäyntien tulosten vuoksi lisäämään. Vuonna 2015 valvontaan otetaan nykyisten vaatimusten lisäksi pitopaikan asianmukaiseen valaistukseen, sairaista ja loukkaantuneista eläimistä huolehti-

miseen, eläinten suojaamiseen huonoilta sääolosuhteilta, vasikoiden päivittäiseen tarkastukseen ja ternimaidon saantiin liittyvät vaatimukset. Nämä vaatimukset viljelijöiden on jo nykyään täytettävä, mutta uutta on niiden kytkeminen täydentäviin ehtoihin.

Hygieniavaatimusten valvonta laajenee tänä vuonna koskemaan kaikkia eläintiloja ja kasvintuotantotiloja. Valvottavia asioita olisivat muun muassa elintarvikkeiden

jäljitettävyys ja biosidien, kuten tuhoeläinten torjuntaan tarkoitettujen valmisteiden, oikea käyttö ja käytön kirjanpito sekä jätteiden ja vaarallisten aineiden varastoiminen ja käsittely. Osittain elintarvikehygienian uusia vaatimuksia valvotaan jo nykyään osana rehuhygieniavalvontoja.

Valvontoja tullaan tänäkin vuonna tekemään riskianalyysin perusteella. Valvojien ohjeistus ei kokonaisuudessa vielä tätä kirjoitettaessa ollut valmis.

Pienmeijerit hakevat vahingonkorvauksia Valiolta Juustoportti ILO, Osuuskunta Maitokolmio, Osuuskunta Maitomaa, Osuuskunta Satamaito ja Ilmajoen Osuusmeijeri hakevat yhteensä yli 43 miljoonan euron vahingonkorvauksia Valiolta käräjäoikeudelle jättämissään kanteissa ns. saalistushinnoittelu-tapauksessa.

Tukiopetusta

M

aitotilan tuloista lähes 40 prosenttia muodostuu tuista. Tästä huolimatta markkinatuottojen osuus on maitotiloilla paljon suurempi kuin muilla maatalouden tuotantosuunnilla. Markkinoilla ollaan turbulenssista huolimatta onnistuttu hyvin.

Tukiuudistuksien olisi suonut ajoittuvan toiseen aikaan kuin juuri nyt. Markkinoilla ollaan matalasuhdanteessa ja tukiratkaisu vie keskivertomaitotiloilta yli kymppitonnin. Ja tukimaksatukset siirtyvät vielä yli vuoden. Surullista, mutta totta.

Suomalaisen maitotilan tukivirtojen puolesta taistelu oli kovaa viime vuosituhannen lopulta tänne asti.

Agenda 2000-ratkaisu toi mm. nurmituet.

Aikanaan maitolaina turvasi lopulta 1,2 snt/l pohjoista tukea ja etelään vuodeksi tuplanurmituet. Maitotilojen top-up toi 10 vuodeksi lähes 2,5 senttiä kiintiölitroille alentuen viime ja tänä vuonna laskennalliseen vajaaseen senttiin.

Eläinten hyvinvointituki nostettiin 2010 oikeudenmukaiselle tasolle 50 euroon eläinyksiköltä ja lisätoimilla tukimäärät jopa yli tuplaantuvat.

Pohjoinen tuki on pysynyt kuosissa, kun tuotantorajoitetta on kunnioitettu ja tilojen kehittäminen turvattu kiintiökaupoilla ja -vuokrauksella. Etelän 141-tuesta vuoden 2007 ratkaisu saa kiitokset. Pisin kuuden vuoden ratkaisu vakaalla litratukitasolla toi mukanaan uuden kotieläintilojen hehtaarituen.

Joka osaa edeltä päätellä, niin näillä ratkaisuilla on EU:sta ja vain osin suomalaise-

10 | MAITOA SUOMESTA

sta budjetista saatu yli 100 miljoonaa euroa uutta rahaa maitotiloille vuosittain. 10 000 tilalle se oli keskimäärin yli 10 000 euroa joka vuosi.

Surullista on ollut nyt katsoa kuinka 141-tuesta luovuttiin taistelutta. Sama hallituspohja ja ministeri valmistelivat jo vuonna 2003 yli 40 prosentin leikkauksen etelän tukeen. Nyt ne lopettivat koko tuen.

Etujärjestöllä on lainmukainen neuvotteluasema tukineuvotteluissa. Vielä 2003 MTK:n johtokunnassa oli muutamia hajaääniä äänestämässä ratkaisua vastaan, nyt taisi puheenjohtaja siunata alasajon ilman konsultaatiota?

Erikoista, että vuosia on väitetty 141tuen neuvottelemisen vaikeutta, mutta uusi komissaari Hogan antoi ohi kaikkien rajoitteiden maksaa litratukea joulukuun litroille 15,3 snt/l. Vai oliko Orpo kovempi jätkä kuin edeltäjänsä?

Kreikkaan rakennetaan EU-rahalla miljardien tukipaketteja, mutta Suomi ei saa neuvoteltua maksuoikeutta kansallisella rahalla kuukausittaiselle maitotuen maksulle? Maksuoikeutta kuukausittaisena ”ennakkona” tarjottiin EU:sta jo pari vuotta sitten, mutta tukineuvottelijoita se ei Suomessa silloinkaan kiinnostanut. Maitotiloja kiinnosti jo silloin ja vielä enemmän nyt!

MTK:n johto ja ministeriön virkamiehet osaavat myös vaalien alla pohtia. Nyt pohditaan jo lomitusjärjestelmän heikentämistä ja pohjoisen tuen siirtämisestä myös lehmäkohtaiseksi, siis ennen vaaleja. Näidenkö käsissä on suomalaisen talonpojan asia?

Eläinten hyvinvointikorvauksen ja usean kohdalla myös ympäristökorvauksen päälle voi vetää raksit. Toki, jos tilalla on valmiiksi paljon hehtaareita ja tilaa karsinoissa, voi tuki olla harkinnan arvoinen. Voi vaan kysyä, miten tuki, joka maksetaan vain pienelle porukalle auttaa Itämeren saati hyvinvointiasian jaloja tavoitteita? No, ehkäpä suomalainen maatalous onkin hoitanut tonttinsa niin priimaksi, ettei näitä tukia kannustimina tarvita. Harmi vain, että tuottajan kukkaro niitä tarvitsisi.

Kehutut tukiratkaisut tai hienosti sanottuna torjuntavoitot vievät noin 4-5 senttiä maitolitraa kohden tukea pois joka vuosi. Seuraavan hallituksen pöydällä on oltava maatalouden tukitasojen palauttaminen takaisin entiselle tasolle. Nykyisillä kaupan voimasuhteilla ja lainsäädännöllä markkinoilta tukimenetyksiä ei saada takaisin. Tukiopetusta tarvittaisiin nyt monille neuvottelupöydissä istuville tahoille.

Sami Kilpeläinen

P

ienmeijereiden kanteessa käräjäoikeuteen todetaan, että ”Valion toimenpiteet osoittavat sen strategiaan kuuluneen, että sen jälkeen kun pienmeijerit oli ajettu ahtaalle, Valio tai valiolaiset meijerit ehdottivat pienmeijereille, että näiden tulisi lopettaa perusmaitojen valmistus (tai koko tuotantotoiminta), minkä jälkeen pienmeijereiden maidontuottajat siirtyisivät valiolaisiin meijereihin Valion tavoitteen mukaisesti”.

Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen oli ollut myös suoraan yhteydessä Juustoportti ILO Oy:n toimitusjohtaja Timo Keski-Kasariin. ”Valion toimitusjohtaja ilmoitti Valion tiloissa 15.4.2011 pidetyssä neuvottelussa, että Valio haluaa ostaa osuuden yhtiöstä, saada hallituspaikan ja tällä tavalla yhtiön Valion valvontaan.

Valion toimitusjohtajan viesti oli, että jos tähän ei suostuta, muuttuvat olosuhteet jo valmiiksi huonoista ”helvetiksi”,” asiakirjoista käy ilmi.

Lisäksi asiakirjoissa on mainittu, että Valion omistajaosakas ItäMaito, oli yhteydessä Maitomaahan vuoden 2009 lopussa hallituksen puheenjohtaja Kari Piirosen ja varapuheenjohtaja Jarno Kämäräisen sekä toimitusjohtaja Ilpo Lukkarisen toimesta, esittäen asiakirjojen mukaan, että ”Maitomaan koko tuotannollinen toiminta (ml. perusmaidot) tulisi lopettaa, jolloin Maitomaan tuottajat voisivat siirtyä lähistöllä toimivan ItäMaidon tuottajiksi.” Vielä marraskuussa 2011 oli seuraava yhteydenotto Piirosen, Lukkarisen ja hallituksen jäsen Risto Sonnisen taholta, jossa esitettiin ItäMaidon edustajien toimesta, ”että Maitomaa ei missään tapauksessa saisi jatkaa

mitään omaa tuotantoa.”

Elokuussa 2010 Osuuskunta Satamaidon hallitus oli kutsuttuna valiolaisen Osuuskunta Länsi-Maidon vieraaksi.

Myöhemmin marraskuussa asiakirjojen mukaan Länsi-Maito teki ”saalistusstrategian mukaisen tarjouksen, jonka perusteella Satamaito voisi jatkaa maitojuomavalmistusta, mutta perusmaitojen valmistus tulisi lopettaa kokonaan. Ehdotukseen kuului Satamaidon tuottajien siirtyminen Länsi-Maidon tuottajiksi.”

Markkinaoikeudessa jo aiemmin esitettyjen asiakirjojen mukaisesti Valion johtoryhmä oli linjannut maaliskuun lopussa 2010, että ”Maitosodan voitto = tuottajien siirtyminen Valiolle”.

Markkinaoikeus vahvisti päätöksellään 26. kesäkuuta 2014, että Valio oli syyllistynyt saalistushinnoitteluun Suomen perusmaitomarkkinoilla ja siten käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa kilpailulain sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vastaisesti. Valio pyrki tarkoituksellisesti ajamaan pois muut toimijat Suomen perusmaitomarkkinoilta hinnoittelemalla perusmaidot merkittävästi tappiollisiksi. Markkinaoikeus määräsi Valio Oy:lle tästä rikkomuksesta 70 miljoonan euron seuraamusmaksun. Valio Oy on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Arla Oy jätti aiemmin oman vahingonkorvauskanteen ja vahingonkorvausasian käsittely lepää, kunnes korkein hallintooikeus on tehnyt päätöksensä.

MAITOA SUOMESTA

| 11

Arla Suomi yhteistyöryhmä

Kenellä kiima?

Heatime kertoo varmasti.

Maitomäärät vahvassa kasvussa Vuosi 2014 oli vahvan kasvun vuosi useimmissa Arla Suomi yhteistyöryhmän meijereissä. Yhteenlaskettu maitomäärä kohosi yli 178 miljoonaan litraan, missä oli lisäystä reilut kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

V

TEKSTI JA KUVAT: ANTTI ÄIJÖ

uosi 2014 toi lisäystä myös yhteistyöryhmän meijereiden tuottajamääriin. Meijereihin liittyi 50 uutta maidontuottajaa, tuotannon lopetti 27 mai-

totilaa.

Vuoden vaihtuessa päättyi Halkivahan Meijeri Oy:n toiminta. Meijerin tuottajat liittyivät suoraan Arla Oy:n maidonlähettäjiksi.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Risto Koski

SCR Heatime HR valvoo väsymättä lehmiäsi, jotta et menettäisi yhtään mahdollisuutta parantaa karjaasi. Heatime-järjestelmä välittää reaaliaikaista tietoa yksittäisten lehmien kiimoista ja terveydentilasta, jotta sinä tiedät milloin toimia.

Paranna karjasi kokonaishedelmällisyyttä automaattisella kiimantunnistuksella.

Heatime-järjestelmän edut: • reaaliaikainen, eläinkohtainen seuranta • ilmoittaa luotettavasti kiiman ajankohdan • helppokäyttöinen järjestelmä, lehmäystävälliset anturit • pienentää siemennys- ja hoitokuluja • säästää aikaa karjanhoidossa Tarkenna karjasi seurantaa. Kysy lisätietoja heatime@faba.fi tai 040 311 5258. www.faba.fi

12 | MAITOA SUOMESTA

Hämeenlinnan Osuusmeijeri vastaanotti omilta tuottajiltaan 42 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2014. Määrä kasvoi suunnilleen koko Suomen keskiarvovauhtia.

Maitomäärän lisäys oli osaksi peräisin siitä, että tilat lisäsivät lehmämääriään ja lehmien keskituotos kasvoi. Tilakohtainen maitomäärä kohosi yli 283 000 litraan. ”Kasvuun vaikutti myös uusien tuottajien liittyminen osuuskuntamme jäseniksi”, kertoo toimitusjohtaja Risto Koski. . Uusia tuottajia meijeri sai neljä.

Vuosi 2014 alkoi positiivissa merkeissä, hintakehitys oli myönteinen ja tuotantovolyymi kasvussa. Loppuvuonna Venäjän asettamat vastapakotteet sekä meijerituotteiden kysynnän lasku maailmanmarkkinoilla ja maidontuotannon kasvu EU:ssa veti hintakehityksen maitomarkkinoilla voimakkaaseen laskuun. Tämä johti edelleen monissa meijereissä tuottajahinnan laskuun jo alkusyksystä. ”Meijerimme keskeinen tavoite on kilpailukykyinen tuottajahinta, maksoimmekin maidontuottajillemme vuoden 2014 aikana selvästi valtakunnan keskiarvon ylittävää tilityshintaa sekä investoimme uusiin tuotantolinjoihin keskeisin osin tulorahoituksella”, Risto Koski kertoo.

Toimitusjohtaja uskoo omilta maidontuottajilta vastaanotettavan maidon määrän edelleen kasvavan Hämeenlinnassa vuoden 2015 aikana.

Viime kuukausina erot tuottajille maidosta maksettavassa hinnassa ovat eri meijereiden välillä kasvaneet. Risto Koski arvioi, että tämä johtaa enenevässä määrin tuottajasiirtymiin. ”Tilojen tulotason heiketessä inves-

Kaustisen Osuusmeijerin Maire-myymälässä asiakkaita palvelee Jaana Myllymäki

tointien määrä tulee laskemaan mikä edelleen hidastaa maidontuotannon kasvua.”

Kaustisen Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Ulla Roininen ”Saimme uusia tuottajia ja myös ennestään olemassa olevat tuottajat lisäsivät tuotantoaan. Näin vastaanotettu maitomäärä kasvoi viime vuonna 16,4 prosenttia”, kertoo Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Ulla Roininen. Uusia tuottajia osuuskuntaan liittyi kuusi, koko maitomäärä jäi viime vuonna niukasti alle 18 miljoonan litraa. ”Jos nykyinen kehitys jatkuu, niin oman meijerimme maitomäärä nousee tänä vuonna 20 milj. litraan. Maidontuotannon näkymät ovat nyt kyllä yleisesti heikentyneet, ja se voi tietysti lisätä tälläkin alueella lopettavien tuottajien määrää. Uskon kuitenkin, että näkymät alkavat kirkastua taas ensi vuonna”, Ulla Roininen toteaa.

Laaksojen Maitokunta Toimitusjohtaja Ulla Roininen ”Onnistuimme taloudellisesti viime vuonna hyvin, vaikka yleinen laskukausi vaikutti meijerimyymälässä jonkun verran

kuluttajamyyntiä laskevasti”, kertoo Ulla Roininen Laaksojen Maitokunnan osalta.

Ylivieskassakin maitomäärä kasvoi, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin Kaustisilla.

Laaksojen Maitokunta sai kolme uutta maidontuottajaa ja osaksi näiden ansiosta koko vuoden vastaanotettu maitomäärä kohosi 21,9 miljoonaan litraan. Meijerin alueella tehtiin myös useita sukupolvenvaihdoksia maitotiloilla ja se luo uskoa tulevaan. ”Oman meijerimme maitomäärä on kasvussa, toivottavasti se suuntaus jatkuu huonontuneista maidontuotannon näkymistä huolimatta. Yleinen epävarmuus on jo lisääntynyt. Maidon hinnan lasku ja kiintiöiden poistuminen huolestuttavat tuottajia.

Varsinkin vasta investoineet tuottajat ovat nyt huolissaan tulojensa riittävyydestä. ”

Limingan Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Tapio Koskela Limingan Osuusmeijerin vastaanottama maitomäärä kasvoi reilut kolme prosenttia vuonna 2014. Kasvu on pääasiassa peräisin lisääntyneestä lehmämäärästä, kun viime vuosina investoineilla tiloilla on saatu toiminta täyteen vauhtiin.

Meijerin taloudellista tulosta toimitusMAITOA SUOMESTA

| 13

MEIJERITILASTO 2014 Meijeri Arla Oy

Maitomäärä Milj. ltr

- 0,5

59

1,2

0,2

5

Hämeenlinnan osuusmeijeri

42,1

2,6

148

Kaustisen osuusmeijeri

18,0

16,4

64

9,9

-4,6

44

21,9

+8,1

82

Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri

7,7

+3,3

36

Paavolan osuusmeijeri

4,0

+21,3

11

Porlammin osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky Yhteensä

johtaja Tapio Koskela kuvaa kohtuulliseksi. Taloutta vahvistaa se, että lähes kaikki kiinteistöt on tällä hetkellä saatu vuokratuksi. ”Vuokralaisia on nyt parikymmentä.

Alkuvuosi näytti kovin hiljaiselta, mutta viime aikoina on tullut lisää kysyntää.”

Maidontuottajien määrässä ei viime vuonna tapahtunut muutoksia eikä Tapio Koskela odota niitä tällekään vuodelle. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tuotannosta luopumisesta ei kerrota paljon etukäteen. ”Uskon, että litramäärät tulevat tänäkin vuonna kasvamaan, tosin sitä ei voi kovin pitkälle ennakoida.”

Maidon hinnan lasku on aiheuttanut monella Limingan Osuusmeijerinkin tuottajatilalla hampaiden kiristystä. Investointeja lyödään nyt jäihin, kun ei tiedetä, joko hinnoissa on pohjat nähty. ”Joillakin tiloilla voi tänä vuonna olla ongelmia. Kaikki eivät ole olleet tietoisia esimerkiksi pohjoisen tuen muutoksista ja ne tulevat yllättämään ikävästi.”

Tapio Koskela toivoo, että pankeilta löytyisi nyt joustoa ja ymmärrystä. Lyhennysvapaiden saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Paavolan Osuusmeijeri Hallituksen puheenjohtaja Jukka Karhumaa Paavolan Osuusmeijerissä maitomäärä kasvoi viime vuonna peräti 21,3 pro-

14 | MAITOA SUOMESTA

senttia. Vauhdikas kasvu johtuu hallituksen puheenjohtaja Jukka Karhumaan mukaan siitä, että viime vuosina valmistuneet navettahankkeet on saatu tuottamaan. Lisäksi osuuskunta sai yhden uuden tuottajan.

Paavolan Osuusmeijerin taloudellista tulosta Jukka Karhumaa kuvaa aivan hyväksi. Tulokseen vaikutti positiivisesti se, että meijeri myi pois omistamansa kiinteistöt.

Tälle vuodelle Paavolan Osuusmeijerissä odotetaan vielä maitomäärän lisäystä.

Maidon tuottajahinnan lasku on kuitenkin ikävä asia, joka varmasti vaikuttaa tuottajien mielialoihin. ”On vain totuttava entistä suurempiin suhdannevaihteluihin. Matalasuhdanteen jälkeen tulee uusi nousukausi”, Jukka Karhumaa odottaa.

Porlammin Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Kari Ollikainen ”Edellisenä vuonna oli muutamalla tilalla vaikeuksia muun muassa tilanpuutteen vuoksi, mutta nyt maitomäärä on palannut normaalille tasolle”, toteaa Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen. Viime vuonna maitomäärä kasvoi reilut seitsemän prosenttia.

Maidontuottajien määrässä ei Porlammilla tapahtunut muutoksia viime vuonna.

Osuuskunnan tulos tulee vuodelta 2014 toimitusjohtajan mukaan olemaan hieman voitollinen Tänä vuonna Kari Ollikainen arvioi

Tuottajia vuoden lopulla

16,0

Halkivahan Meijeri oy

6,3

+7,3

15

29,1

+28,6

122

22,2

+22,8

49

178,3

+10,3

632

voi 18,5 %. Kustannuksissa ei tapahtunut oleellista muutosta.

Jouko Lifländer ennakoi meijerin nykyisten tuottajien maitomäärän nousevan tänä vuonna 32 miljoonaan litraan. ”Odotamme ja otamme mielellämme uusia maidontuottajia muista meijereistä

Porlamin Osuusmeijerin varastotilaa on vuokrattu Arlalle aina tarpeen vaatiessa.

Muutos % edellisv.

ja kiinnostus meitä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi.”

Tuottajahinnan laskussa on Jouko Lifländerin mielestä harmillista se, että alennus on valunut kaupalle jo etukäteen. Kotimaan kulutus ei tästä alesta kuitenkaan merkittävästi kasva.

”Uskoisin kuitenkin, ettei kokonaistuotannossa tapahdu dramaattista pudotusta.

Tilojen kehittäminen kärsii, kun ei investointivaraa ole.”

Ruhan Meijeri Ky Toimitusjohtaja Jorma Oesch Myös Ruhan Meijerissä maitomäärä kohosi reippaasti viime vuonna. 22,1 miljoonan litran määrässä oli kasvua 22,8 %.

Komeiden kasvulukujen taustalla on toimitusjohtaja Jorma Oeschin mukaan se, että meijeri sai vuoden 2013 loppupuolella uusia tuottajia ja vanhatkin tuottajat lisäsivät maitomääriään. Viime vuonna uusia tuottajia tuli yksi. ”Maidon vastaanoton pitäisi näillä näkymin kasvaa tänä vuonna selkeästi, ellei maidonhinnan lasku vähennä tuotantoa”, Jorma Oesch arvioi.

Toimitusjohtaja ei usko että maidon hinnan laskulla on välittömiä seurauksia maitotiloilla. ”Investoinnit varmasti harkitaan tarkemmin. Osa tuottajista pyrkii varmasti kasvattamaan tuotantoaan ja näin kompensoimaan hinnanlaskun vaikutuksia.”

maidontuotannon pysyvän liki samalla tasolla. Maidon tuottajahinnan lasku saattaa kuitenkin aikaistaa lopettamispäätöksiä tiloilla.

Ranuan Meijeri Oy Toimitusjohtaja Jouko Lifländer Ranuan Meijerin maitomäärä oli viime vuonna meijerin toimintahistorian suurin ja se kohosi yli 29 miljoonaan litraan. 6,5 miljoonan litran lisäys johtui suurelta osin meijeriin siirtyneiden 30 tilan tuotannosta. ”Meille sekä siirtyneille tuottajille oli erinomainen asia, että meillä oli varakalustoa käytettävissä, että voimme ottaa uudet tuottajat keräilyyn heti, kun Kuusamon meijerillä ilmeni maitotilien maksuvaikeuksia”, kertoo toimitusjohtaja Jouko Lifländer. ”Hintaero markkinajohtajaan kasvoi myös merkittäväksi, joka aiheutti lisää yhteydenottoja ja siirtymiä alkoi tulla. Kun tiloilla talous kiristyy, kannattaa ottaa eurot sieltä mistä niitä eniten saa.”

Jouko Lifländerin mielestä on ollut kiintoisaa seurata hintakeskustelua maakunnassa. Kännykkäliittymät ja polttoöljyn toimittaja kilpailutetaan muutaman kympin takia, mutta maidossa ollaan yllättävän valmiit hyväksymään hinnanero, joka voi merkitä tuhansia euroja vuodessa.

Ranuan Meijerin oman toiminnan tulos parani edellisestä vuodesta merkittävästi. Tähän vaikutti paitsi maitomäärän kasvu, myös myymälätoiminta joka kas-

Manure Master - älykäs lannanpoistojärjestelmä

• Puhtaus parantaa maitohygieniaa • Herkkyyden säädöllä turvallisuutt a • Terveet sorkat • Energian säästö • Helppokäyttöinen • Liityntä lypsy- ja ruokintalaitteisiin Kysy lisää aluemyyjiltämme!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

MAITOA SUOMESTA

| 15

“DeLaval VMS-lypsyrobotti erottuu ominaisuuksillaan.

Eläinkohtainen hallittavuus ja asetusten säätö on omaa luokkaansa.”

Kannattaako juuri nyt investoida uuteen navettarakennukseen?

TEKSTI: ARI ROININEN

Saattaa tuntua siltä, että maidontuottajan taivaalla ei ole kuin synkkiä pilviä. Maidosta saatava hinta laskee kuin ”lehmän häntä”, Venäjän pakotteet vain lisääntyvät ja maitokiintiöistäkin on luovuttu. Lisäksi maatalouden investointitukien hakuajat ovat vielä täysin avoinna oleva asia jne.

INVESTOINTIKUSTANNUKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OVAT MM. Tummien pilvien välistä voi kuitenkin nähdä myös valoisia asioita.

Kesän 2015 navettarakentajat

Rosita, Elena ja Sakari, sekä Jussi, Juho ja Tuomas Kuusisto Orivesi 180 lypsylehmää n. 10 600 kg keskituotos vuonna 2014

Onko DeLaval VMS myös Sinun maitotilasi tuleva lypsytapa?

Lue Kuusiston maitotilan tarina: www.delaval.fi/kuusisto

16 | MAITOA SUOMESTA

Jos olet jo saanut myönteisen tukipäätöksen ja kaikki valmiudet rakentamiselle ovat olemassa, on tuleva kesäkausi erittäin hyvää aikaa uuden navettarakennuksen toteuttamiselle. Tänä vuonna on odotettavissa erittäin hiljaista koko rakennusalalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että hyvää työvoimaa pitäisi olla saatavilla niin suunnitteluun kuin rakentamiseenkin. Työssä tarvittavien koneiden ja laitteiden vuokrakustannukset ovat aikaisempaa alhaisemmat. Kotimaisilla rakenteiden valmistajilla ja materiaalien toimittajilla on pulaa tilauksista, ja samankaltainen tilanne on osalla kaluste-, kone- ja laitetoimittajista.

Näin sydäntalvella, kun kuokkaa ei vielä ole isketty maahan, kannattaa siis ensi kesän rakentajan kaikki liikenevä aika käyttää tulevan navettarakennuksen hankintojen kilpailutukseen ja työmaan organisoimiseen. Hyvän ja onnistuneen kilpailutuksen avulla on nyt erinomaiset mahdollisuudet tehdä hyvä tili. Hintataso saattaa olla jopa huomattavasti alhaisempi kuin kustannusarvioissa on esitetty. Toimitusajatkin saattavat pitää paremmin ja näin työmaan jouheva eteneminenkin onnistuu ilman jatkuvia uudelleen organisointeja.

Tulevaisuuden navettarakentajat Myöskään myöhemmin maidontuotantoon investoivalle ei tilanne ole aivan niin synkkä kuin ensi istumalta saattaisi kuvitella.

Viime vuonna päättyneen MTK:n hallinnoiman Tyyppinavetta-hankkeen yksi keskeisimmistä tuloksista oli, että uusista na-

vetoista tehdään helposti turhan hienoja ja kalliita. Uuden navetan suunnittelussa usein toiveet ja halut ohjaavat ratkaisun valinnassa yrityksen kannattavuuden jäädessä taka-alalle. Yli-investoinnit ovat vain harvoin lisänneet maidontuotantoa kannattavasti. Koska tuottajan maidosta saama hinta on laskenut viimeisien kuukausien aikana, ja on hyvin odotettavaa että alinta hintaa ei vielä olla nähty, pakottaa hinnan aleneminen uutta navettaa suunnittelevan entistä enemmän miettimään mikä on tarpeellista ja mikä vähemmän tarpeellista toiminnan kannattavuuden näkökulmasta.

Toinen Tyyppinavetta-hankkeen esittämä tulos oli, että kaikista navettainvestoinnin kustannuksista lyödään jopa 80 % kiinni esisuunnitteluvaiheessa, eli siinä vaiheessa kun navettaa aletaan hahmottelemaan, ja vain 20 %:iin kokonaiskustannuksista voidaan vaikuttaa itse rakentamisen aikana. Kiinteisiin tuotantokustannuksiin voidaan siis vaikuttaa merkittävästi uusinvestointia suunnitellessa. Myöhemmille vuosille investointia suunnittelevan kannattaakin nyt käyttää kaikki liikenevä aika siihen, miten investointikustannuksiin voidaan vaikuttaa.

Kannattaako juuri nyt investoida uuteen navettarakennukseen? Mielestäni kannattaa kunhan huomioi, että toiminta on investoinnin jälkeenkin vielä kannattavaa.

Ensi kesän rakentajilla on nyt optimaaliset mahdollisuudet toteuttaa investointi järkevästi, ja myöhemmin investointia suunnittelevat voivat nyt hioa suunnitelmansa rauhassa kustannustehokkaaseen kuntoon.

Kirjoittaja on DI ja toiminut mm. MTK:n Tyyppinavetta-hankkeen projektipäällikkönä.

● valinta: millainen navetta

tarvitaan vai millainen navetta halutaan ● millaiset mahdollisuudet on hyödyntää olemassa olevia tiloja ● millaiset mahdollisuudet on hyödyntää olemassa olevia koneita ja laitteita ● missä on hyvä rakennus paikka huomioiden maapohjan ja etäisyydet ● millaiset järjestelmät kannattaa valita (ruokinta, lannanpoisto, lypsy, kuivitus, LVIS) ● miten tilankäytön voisi tehos taa parhaiten (m2 , uudet tilat, vanhat tilat) ● miten koko investointi prosessin läpivienti hoidetaan mahdollisimman jouhevasti ● miten rakennustyömaa saadaan toimimaan tehokkaasti ● mistä löytyvät ammatti- taitoiset ja luotettavat urakoitsijat ● miten toimitaan viranomais ten kanssa kaikki lait ja asetukset huomioiden.

MAITOA SUOMESTA

| 17

www.janus-wa.de

Meijerin vaihto vei epävarmuuden

Kilpailukyky ratkaisi Arlan hyväksi TEKSTI JA KUVA: JOUKO LIFLÄNDER

Anetjärven koulun remontti teki Irmasta ja Simosta matkailuyrittäjiä.

K

arjan laitumia on lähimpien majoitustilojen vieressä, upeissa järvimaisemissa. Hiehot viihtyvät märimpiä räntäkelejä ja kovimpia sateita lukuun ottamatta ulkosalla ympäri vuoden. Ne ovat eräs tilan käyntikorteista ja samalla ne kasvavat vapaassa ympäristössä lajinmukaiseen elämään. Emäntä on toiminut myös seminologina, joten kaikki eläimet ovat emännän alkuun laittamia. Lypsyssä on noin 55 lehmää, karjan vuosituotanto 600 000 litraa.

Keväällä 2014 tilan väkeä alkoivat huolestuttaa silloisen maidonostajan toimet.

Kuusamon Juuston vaikeuksista alkoi liikkua huhuja, mutta esitettyihin kysymyksiin ei oikein tahtonut saada kunnollisia vastauksia. Jossittelua oli liikaa, faktoja tulevaisuudesta vähän. Epäilykset kasvoivat, kun pätevän tuntuinen tuotantojohta-

Irma ja Simo Anetjärven tilalla on touhua ja toimintaa. Maidontuotannon ohelle on rakennettu mittava maatilamatkailuyritys.

Posion Anetjärvellä sijaitseva tila on erinomainen maatalouden näyteikkuna turisteille, jotka voivat seurata maitotilan toimintaa likietäisyydeltä tai vaikka osallistua navettatöihin. Irma ihmettelee, kuinka kiinnostuneita kaupunkilaiset ja varsinkin lapset ovat eläimistä. Vieraat haluavat usein osallistua niiden hoitamiseen. ja sai yllättävät lähtöpassit. Meijerin tiedotustilaisuudesta tullessa emäntä kertoi kysyneensä Simolta, että ollaanko samaa mieltä ja lähtöpäätös syntyi heti.

Maidontuottaja on yrittäjä, asioita on arvioitava oman yrityksen näkökulmasta.

Meijerin toiminnan varmuus ja kilpailukykyinen tilityshinta ovat ykkösasia. Arlaan päädyttiin, vaikka toinenkin vaihtoehto oli tarjolla, kun auto ajaa läheltä.

Arlalla on monipuolinen tuotanto, laaja tuotevalikoima ja isot hartiat markkinoinnissa.

Meijerin vaihtoon liittyy paljon tunnettakin, vaikka paljon pienemmät asiat kilpailutetaan. Öljyn- ja kalkin toimittajaa kilpailutetaan ja rehuja vaihdetaan, mutta meijerin hintoja ei oikein vertailla. Anetjärvien tilalle meijerin vaihto on isännän mukaan tuonut kymmenessä kuukaudessa 13 880 euron lisätulon markkinajohtajan hintoihin verrattuna. Muutenkin muutos sujui pienen alkuopettelun jälkeen kivuttomasti.

Isäntäväki pohti myös sitä, onko meijereiden hallinnoissa riittävästi liiketalouden osaamista. Maailma muuttuu nopeasti, kyetäänkö reagoimaan muutokseen ajoissa. Viljelijän näkökulma on osuuskunnassa tärkeä, mutta se yksin ei kauan kanna.

Tämän hetkinen markkinatilanne huo-

lestuttaa. Kuinka investoineet tilat selviävät, jos tilanne jatkuu vaikeana pitkään. Kaupan asema ja toiminta hankalassa markkinatilanteessa ei saa ymmärrystä.

Miksi ”halpuutuksella” kyykytetään muutenkin vaikeuksissa olevaa kotimaista ruokaketjua ja maataloutta.

Tilan ohessa hoidettavan Aneen loman toiminta alkoi kehittyä v. 2005, kun ostettiin tyhjäksi jäänyt Anetjärven koulu. Luokat ja opettajien asunnot saneerattiin majoitus- ja kokoustiloiksi. Suorastaan kulttuuritekona voi pitää arvokkaiden rakennuksien säilyttämistä ja mm. koulun historiasta kertova valokuvanäyttelyä. Lähes kaikkien luokkien oppilaskuvat ovat järjestyksessä seinällä.

Kauniille paikalle Anetjärven itäpäähän rakennettiin vuonna 2010 kolme mökkiä sekä sauna ja huoltorakennukset. Alueella on paikka myös caravaanareille.

Aneen lomalla on tarjolla 90 vuodepaikkaa, erilaisia kokoustiloja, saunoja, hieno grillikota saunoineen jne. Lomapalvelua pyöritetään pitkälti emännän ja isännän omin voimin. Perheen kaksi poikaa ja kaksi tyttöä ovat opiskelemassa, mutta tarttuvat kotona käydessään tilan töihin sekä lomapalvelun toimintaan.

Tilalla on omat kotisivut, www.aneen-

loma.fi

Packaging by nature Renewable – Recyclable – Responsible

Elopak Oy · Pajalantie 21-23 · 04410 Järvenpää · Tel.: +358 (0)9 41 555 10 · Fax: +358 (0)9 41 555 110 · www.elopak.com

Elopak_AZ_Umwelt_186x135_RZ.indd 1

22.09.14 15:39

Oikein mitoitettu MYEL-työtulo… lisää myös turvallisuutta ja mielenrauhaa!

Irma ja Simo Anetjärven hiehot pääsevät ulos ympäri vuoden.

18 | MAITOA SUOMESTA

MAITOA SUOMESTA

| 19

Teuvalla jalostetaan huippueläimiä

TEKSTI JA KUVA: TUOMAS KOIVUNIEMI

Teuvalaisten Mirja ja Aaro Koljosen omistama ayrshirelehmä Rannan Iffiina palkittiin tammikuun lopulla Seinäjoen Sarka-messujen yhteydessä järjestetyssä Ayrshire Winter Showssa ”Grand Championina”. Tilalle osui myös kaksi muuta palkintoa, sillä Koljosten Rannan Jippo nimettiin ”Reserve Grand Championiksi” ja ykkössija lohkesi myös lehmien kasvattajaluokassa.

Antti Kujanpää ei kauaa hautonut meijerin vaihtoa TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS KOIVUNIEMI

Ylihärmäläinen maitotilan isäntä Antti Kujanpää siirtyi viime vuoden toukokuun alussa Arla-yhteistyöryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajaksi. Mies kertoo pohtineensa meijerin vaihtoa pois Valio-leiristä ”muutaman päivän” ennen ratkaisua.

O Mirja, Markus, Aaro ja Lauri Koljonen esittelevät Rannan Iffiinaa, joka valittiin Seinäjoella pidetyssä Ayrshire Winter Show 2015:ssa Grand Championiksi.

M

irja Koljonen on perustajajäseniä Suomen Ayrshirekasvattajat ry:ssä, joka perustettiin viisitoista vuotta sitten.

Vuosituhannen vaihteessa nähtiin rodun kaipaavan voimakkaampaa otetta niin, että se pysyy mukana maidontuotannon kehityksessä Suomessa.

Rodun rakenne ei ollut silloin nykyvaatimuksia vastaavalla tasolla. Me asiasta innostuneet lähdimme rotua kasvattamaan ja perustimme yhdistyksen sitä varten. Tavoitteena oli jalostaa rotua niin, että se olisi kestävä, helppohoitoinen, terve ja tuottava, Mirja Koljonen kertoo.

Rodun koulimista Koljosen mukaan ayrshirelehmien ongelmana oli tuolloin liian huono utarerakenne. Maitoa tuli paljon, mutta eläin oli vaikeasti lypsettävissä ja siksi lehmien uudistustarve oli liian nopeaa.

Kävimme silloin Ayrshire-kongressissa Englannissa, missä eläimet näyttivät erilaisilta ja totesimme, että eläintä voi ja-

20 | MAITOA SUOMESTA

lostaa eri tavalla. Yhdistys on saanut oppia ja kontakteja ulkomailta, joiden avulla on rotua saatu kehitettyä. Markkinoille on tullut myös yksityisiä eläinainesyrityksiä, joiden kautta on tullut monipuolisempaa ainesta maahan.

Ayrshirekasvattajien yhdistyksessä on tällä hetkellä 500 jäsentä. Sarka-messuilla järjestetty vuosinäyttely on yksi vuoden päätapahtumista. Koljoset ovat osallistuneet näyttelyyn joka vuosi ja tänä vuonna ”menestys oli pitkästä aikaa paras”.

2011. Samalla viljelypinta-ala kasvoi, joten oli enemmän varmuutta myös rehun hankinnassa.

Koljosten tehdessä päätöstä paluusta luomumaidon pariin Arla-yhteistyöryhmään kuuluva Hämeenlinnan Osuusmeijeri haki samaan aikaan uusia luomutuottajia.

Otimme yhteyttä Hämeenlinnaan ja päästiin hyvään yhteisymmärrykseen. Yhteistyöhön olemme olleet tyytyväisiä, Mirja Koljonen toteaa.

Luomuun panostettu

Katse tulevaisuuteen

Koljosten tilalla ovat pellot olleet luomussa vuodesta 1994 lähtien. Luomumaitoa tila on tuottanut kahteen otteeseen eli ensin vuosina 1998-2005 ja uudelleen vuodesta 2011 lähtien.

EU-säännösten muutos luomumaidon osalta tuli voimaan vuonna 2005 ja ne tuntuivat vaikeilta, joten poistuimme silloin luomusta. Myöhemmin säännökset selkiytyivät, joten päätimme aloittaa luomumaidon tuotannon uudelleen vuonna

Teuvalaistilalla uskotaan vahvasti maatalouden ja maidontuotannon tulevaisuuteen. Koljoset ovat kahden vuosikymmenen aikana investoineet tilan kehittämiseen useaan kertaan. Ensimmäinen pihatto tehtiin 1997 ja seuraava vuonna 2007. Pihattoa laajennettiin vuonna 2013.

Lehmiä tilalla on 190.

Tuorein investointi on tämän vuoden alussa valmistunut nuorkarjapihatto, Koljonen kertoo.

len luonteeltani sellainen, että en kauaa haudo päätöksiä. Laitoin nimen papereihin 13. huhtikuuta ja toukokuun alusta lähtien maitoauton keula suuntasi kohti Hämeenlinnaa, hän sanoo.

Ylihärmän Vesiluoman kylässä sijaitsevalla tilalla on tällä hetkellä 42 lypsävää sekä hiehot ja nuorkarja päälle.

Lehmäpaikkoja olisi yhteensä 48:lle.

Jalostus- ja ruokintasysteemit on saatu sellaiselle mallille, että keskituotos on sen verran kuin pitää eli 10200 litraa. Voisihan se siitä vielä nousta, mutta sitten pitäisi ryhtyä niin tarkaksi tuolla navetassa, että sinne pitäisi muuttaa asumaan, mies veistelee.

Antti Kujanpää on isännöinyt 90 peltohehtaarin maitotilaa keväästä 1990 lähtien. Maidontuotannon osalta ei ole viime

vuosina isoja investointeja tehty 2000-luvun alun jälkeen, jolloin mies hankki navettaan kaksi ruokkijaa ja rakensi rehutornin.

Viime vuosina on tullut enemmän investoitua maatalouskoneisiin, tilanpidon ohella urakointitöitä muille tiloille tekevä mies avaa.

Kaksi syytä Meijerivaihdokseen oli kaksi isoa syytä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto syytti Valio Oy:tä maidon saalistushinnoittelusta vuosina 2010-12. Asia oli viime keväänä markkinaoikeuden käsittelyssä. Myöhemmin kesällä yhtiö tuomittiin saalistushinnoittelusta 70 miljoonan euron seuraamusmaksuun.

Uhkasakko oli sellainen asia, jonka ajattelin tulevan vielä meidän tuottajien maksettavaksi.

Toinen syy oli ulkopoliittinen eli Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi. Kujanpään veli on töissä Venäjällä, joten hän pohti tilannetta, jossa itäraja menee kiinni.

Suomalaisella maitoalan markkinajohtajalla on ollut selkeänä tavoitteena pyrkiä Venäjälle erikoistuotteilla ja lisäämällä sinne investointeja. Mietin, että miten sitten käy, jos rajat menevät kiinni, mies taustoittaa vaihtopäätöksen syntyä.

Antti Kujanpään navetassa on tällä hetkellä 42 lypsävää.

Kauhavan Ylihärmässä maitotilaa pitävä Antti Kujanpää vaihtoi Arla-ryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajaksi viime toukokuun alussa.

Ukraina-kriisi kärjistyikin viime syksynä, minkä seurauksena niin Euroopan unionin pakotteet kuin Venäjän vastapakotteet iskivät vahvasti suomalaisiin elintarvike- ja maitoyhtiöihin.

Suuremmat hartiat Kujanpään mukaan vaihtopäätöksessä painoi sekin, että Hämeenlinnan Osuusmeijerin taustalla on Arla, joka on Euroopan kolmanneksi suurin meijerialan toimija.

Ruotsalaiset ja tanskalaiset on ennenkin osanneet hoitaa asiat viisaammin kuin suomalaiset. Ja kyllä maailma on niin muuttunut, että jos tuottajan tulot koko ajan pienenee, pitää katsoa, mistä saa parhaimman hinnan. Eihän siinä ole silloin mitään epäselvää, hän toteaa.

Ylihärmäläisisäntä sanoo olevansa tyytyväinen valintaansa, eikä hän löydä Hämeenlinnan Osuusmeijerin tai Arla-ryhmän toiminnasta huonoa sanottavaa.

Arla-ryhmässä tuntuu siltä, että maidontuottaja otetaan paremmin huomioon ja pidetään aktiivisesti yhteyttä. Tuotantoneuvoja Kirsti Laukkanen soittelee silloin tällöin ja kyselee kuulumisia, miten menee, Kujanpää päättää.

MAITOA SUOMESTA

| 21

ideaalia

OHJE NAUTOJEN LANTAISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI TEKSTI: ELÄINTAUTIEN TORJUNTAKESKUS (ETT RY)

1. RIITTÄVÄSTI TILAA Ahtaus on tutkimusten perusteella tärkeimpiä likaantumista aiheuttavia tekijöitä. Lypsylehmien makuuparsien tulee olla oikein mitoitettuja ja parsinavetoissa kytkyiden oikein säädettyjä siten, että ne mahdollistavat lehmien mahdollisimman normaalit makuulle meno- ja ylösnousuliikkeet.

Pihatoissa tulee olla vähintään yksi makuuparsi jokaista lehmää kohti.

Hintaeturehut:

TosiTäysrehu

Sisältää runsaasti lypsättävää valkuaista, jolla on väkirehun komponenteista tutkitusti paras tuotosvaste. ME 12,3 OIV 117

VahvaTäysrehu

Energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. ME 12,7 OIV 120

2. RIITTÄVÄ JA OIKEIN TOTEUTETTU KUIVITUS Hyvin kuivitetut karsinat ja parret lisäävät eläinten puhtautta. Kuiviketta on käytettävä riittävästi ja isoissa tuotantoyksiköissä se tulee voida levittää koneellisesti ja riittävän usein, jotta eläimet tottuvat kuivitustapahtumaan. Kostealla säällä lisääntyvä kuivitustarve tulee kylmäpihatoissa ottaa huomioon jo ennakolta. Parhaiten toimivat kuivikkeet, joissa on riittävästi sekä hienoa kosteutta imevää ainesta, kuten turvetta, ja lisäksi karkeampaa ainesta, kuten silputtua olkea. Vettyneet kestokuivikepohjakarsinat pitää tyhjentää mahdollisimman pian ja kuivitella uudestaan. Kuivikkeen tarvetta voidaan vähentää lisäämällä eläinten käytettävissä olevaa pinta-alaa ja puhdistamalla ruokintaalue säännöllisesti.

TosiPuolitiiviste

Edullinen, monipuolinen ja vähän tärkkelystä sisältävä. Sopii hyvän säilörehun ja energiapitoisen viljan täydennykseksi. ME 12,1 OIV 140

TuottoPuolitiiviste

Hyvä ratkaisu, kun viljaa on käytettävissä rajoitetusti.

Tarjoaa vahvan viljallisen vaihtoehdon myös kauraa sisältävän viljaosan rinnalle.

Korkeatuottoisille karjoille. ME 12,7 OIV 135

RypsiTiiviste

Tehokasta valkuaislisää monentyyppisiin ruokintoihin kaikille naudoille. Lämpökäsitelty ja rakeistettu tuote ei sisällä kivennäistäydennystä. ME 11,7 OIV 160

3. RIITTÄVÄ JA OIKEIN SÄÄDETTY ILMANVAIHTO Riittävä ilmanvaihto ja kosteuden poisto ovat keskeisiä tekijöitä eläinten puhtauden kannalta. Suuri eläintiheys lisää ilmanvaihdon tarvetta, ja riittämätön ilmanvaihto johtaa kosteuden lisääntymiseen ja tiivistymiseen pinnoille. Raskas, tunkkainen ilma on merkki huonosta ilmanvaihdosta.

AlkuRehu

Nyt hintaeturehuna myös tutkitusti toimiva ja maittava AlkuRehu. Sopii erinomaisesti vasikan ensirehuksi lypsykarjatilalle. ME 12,4 OIV 116 Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

Navetoissa tulisi olla mahdollisuus poistaa ilmaa noin 50 m3 tunnissa sataa elopainokiloa kohti. Ilmanvaihdon tehoa tulee voida lisätä lämpötilan noustessa. Minimi-ilmanvaihdon on syytä olla 2050 % maksimitasosta. Vetoa tulee välttää.

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060.

Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

Suositut suomalaiselta 22 | MAITOA SUOMESTA

hoitukse

l

aa

sä

li

atrianauta.fi

a -R

la

A

Haluamme tukea kotimaista maidontuotantoketjua tarjoamalla kustannustehokkaita ruokintaratkaisuja. Juuremme ovat syvällä suomalaisessa maaperässä.

ä m ik aksua

Tuloilmaluukut on säädettävä poistomäärän mukaisesti. Niitä tarvitaan 1,2 cm2 poistuvaa ilmakuutiometriä kohden. Automaattinen säätö on herkin.

Käsikäyttöisissä järjestelmissä voisi olla esim. kolme asentoa: kesällä luukut täysin auki, nollakeleillä puoliväli ja pakkasilla minimirako.

Luukkuja ei suljeta pakkasillakaan, vaan säädetään siten, että ilma vaihtuu aina riittävästi.

4. LISÄLÄMMITYS Vain lypsylehmät tuottavat riittävästi lämpöä tuottamansa kosteuden sitomiseksi. Vasikkakasvattamoissa ja navetoiden vasikkaosastoissa tulee käyt-

Nautojen puhtaus on tärkeää sekä eläinten hyvinvoinnin että elintarviketurvallisuuden kannalta. Hyvää lypsyhygieniaa on vaikea ylläpitää ja ulosteperäisten bakteereiden joutumista maitoon vaikea välttää, jos lypsylehmät ovat likaisia ja lantaisia.

Eläinten lantaisuus on monen taustatekijän summa. Seuraavien tekijöiden on oltava kunnossa, jotta eläimet pysyvät puhtaina.

tää lisälämmitystä, jotta minimi-ilmanvaihto kosteuden poistamiseksi voidaan taata. Käytännössä hyväksi keinoksi on osoittautunut esimerkiksi vesikeskuslämmitys ja kasvattamon ulkoseinillä olevat putki- tai levymalliset lämpöpatterit. Pikkuvasikoille saadaan hyvät olot ”kaksi-ilmastokarsinoissa”, joissa kiinteän makuualueen takana olevan patterin yläpuolelle tehdään katos.

Kattolämmityselementit ovat eläinten kannalta hyvä ratkaisu, ja niillä voidaan ohjata eläimiä makaamaan haluttuun paikkaan. Erilaisten puhaltimien etuna on monipuolisuus ja siirreltävyys, mutta haittapuolena niiden aiheuttama veto ja tulipaloriski. Jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa vasikoiden kiinteäpohjaisille makuualueille on syytä suunnitella lisälämmitysmahdollisuus.

5. RUOKINTA JA LANNAN KOOSTUMUS Riittävä kuidun saanti on tärkeää eläinten puhtaanapidon kannalta. Lannan tulee olla kuin löysää puuroa, joka lässähtää maahan jättäen kasaan eräänlaiset ”vuosirenkaat”. Tätä löysempi lanta aiheuttaa likaantumista ja on merkkinä pötsin toiminnan häiriöistä. Pötsin häiriöalttius lisääntyy väkirehuprosentin kasvaessa. Märkä säilörehu, runsas väkirehumäärä ja märän perunarehun runsas käyttö lisäävät eläinten likaantumisriskiä. Rehun huono säilönnällinen laatu tai liian pitkäkortinen rehu voi johtaa siihen, että eläimet repivät rehun jalkoihinsa, jolloin ritiläpalkkien raot tukkeutuvat.

6. KARVANLEIKKUU JA ELÄINTEN PUHDISTAMINEN Lyhytkarvaisiin eläimiin lanta ei tartu. Toimivat käsittelytilat mahdollistavat karvojen leikkuun, joka tulee tehdä vähintään hännästä, selästä ja lypsylehmille utareesta. Karjaharjan asentaminen lypsykarjapihattojen ohella myös teuraskypsien eläinten karsinaan on melko vaivaton tapa huolehtia teuraiden puhtaudesta. Jos lantaisuutta kaikesta huolimatta esiintyy, on eläimet puhdistettava.

7. RAUHALLISET JA TASAKOKOISET ELÄINRYHMÄT Tutkimusten mukaan vakiintuneet eläinryhmät ja sopiva eläintiheys pitävät karsinat parhaiten puhtaina. Eläinten yhdistelyyn ja liian suureen ryhmäkokoon voi liittyä levottomuutta, joka johtaa eläinten likaantumiseen. Hoitajan on huolehdittava ryhmien tasaisuudesta ja vältettävä niiden sekoittamista. Lypsylehmiksi kasvatettavat lehmävasikat on hyvä totuttaa makaamaan kiinteällä alustalla parressa, jotta ne eivät myöhemmin makaisi ritilälattialla.

8. TASAINEN VEDEN SAANTI Epätasainen veden saanti lisää veden roiskimista karsinoihin ja parsiin, jolloin eläimet likaantuvat helpommin. Tämän estämiseksi on huolehdittava sekä riittävän tasaisesta paineesta putkistossa että juomakuppien ja -nippojen toimivuudesta. Juomaveden esilämmittämisestä voi olla hyötyä, sillä hyvin kylmä vesi aiheuttaa roiskuttamista.

MAITOA SUOMESTA

| 23

ELÄINLÄÄKÄRI TEKSTI: EIJA JA EERO LÄIKKÖ KUVAT: TARJA JALKANEN

Utareterveys ja ruokinta E nnen vanhaan utareterveyden hoitamiseksi riitti kokkareen havaitseminen siivilävanussa ja toimenpiteeksi soitto eläinlääkärille sekä hoito hänen määräämillään utaretuubeilla. Nykyisin tiedämme, että tällaiset toimet eivät ole alkuunkaan riittäviä. Utareterveys ja siihen vaikuttava utaretulehdus on varsin monimutkainen tapahtuma.

Hoitaja huomaa tulehduksen usein vasta, kun lehmän elimistö jo puolustautuu sitä vastaan lähettämällä paikalle tulehdussoluja, erilaisia valkosoluja ja syöjäsoluja.

Nämä sitten näkyvät maidosta tehdyissä solutesteissä. Solut ovat elimistön normaali puolustusmekanismi ja siis hyvä asia esimerkiksi lehmän kannalta. Hoitajalle ne ovat merkki siitä, että utareessa jotain on tapahtumassa ja täytyy ruveta toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja mahdollisen hoidon määrittämiseksi.

Monesti elimistön oma puolustus pystyy voittamaan utareeseen suuntautuneen hyökkäyksen ja tulehdus paranee itsestään. Tällöin valkosolut ja syöjäsolut hoitavat niin bakteerit kuin vaurioituneen kudoksen jäänteet pois. Merkkinä tästä ovat erilaiset tulehduseritteet ja jopa märkäinen vuoto. Tulehdus saattaa kuitenkin parantua aivan huomaamattakin.

Mikä on tulehdus?

Mikä siis tämä utaretulehdus oikeastaan on? Sanalle "tulehdus" on lääketieteessä kaksi eri ilmaisua, jotka ovat hoidon, ennusteen ja ennaltaehkäisyn kannalta tyystin erilaiset. Inflammaatio tarkoittaa elimistön tapaa reagoida johonkin ärsyttävään häiriötilaan elimistössä, esimerkiksi sinne tunkeutuneeseen sairautta aiheuttavaan bakteeriin, jolloin kyseessä on infektio. Inflammaatio voi kuitenkin seurata monesta muustakin syystä kuin bakteerin tai muun mikrobin aiheuttamasta elimistön puolustautumisesta. Inflammaatio voi seurata myös vauriosta, vammasta,

24 | MAITOA SUOMESTA

stressistä tai vaikkapa virheellisestä ruokinnasta.

Ihmisellä tunnetaan nykyisin hyvin esimerkiksi liikalihavuudesta aiheutuneita inflammaatiotiloja, joista voi seurata vakavampiakin sairauksia. Lypsylehmällä utare on se paikka, jossa inflammaatio helposti ilmenee ja jonka usein aiheuttaa myös bakteeri-infektio. Utaretulehdukseen sekoitetaan joskus myös ns. utarepöhö. Se on useimmiten poikimisen yhteydessä todettava utareiden hyvinkin voimakas turpoaminen, joka ei kuitenkaan ole lainkaan tulehdus, vaan johtuu nesteen kertymisestä utarekudokseen.

Utarepöhö liittyy lehmän nestetasapainon häiriötilaan. Utarepöhön aiheuttaja ei ole yksiselitteinen, mutta taustalla saattaa olla liian voimakas tunnutusruokinta, ja myös liiallista suolansaantia on epäilty. Pöhö on ikävä ja usein hankala hoidettava, ja sitä hoidetaan nesteenpoistolääkityksellä, jonka teho tosin usein on vain väliaikainen. Tärkeintä on kuitenkin oikaista mahdolliset taustalla olevat virheet.

poikimisajankohdan tulehdusten kannalta.

Liika energian saanti tunnutusruokinnassa tai ummessa oloaikana aiheuttaa sen, että lehmä on poikiessaan liian lihava. Tämä lisää stressiä sekä alentaa vastustuskykyä.

Seurauksena voi olla myös hapan pötsi tai sorkkakuume.

Liian vähäinen energiansaanti taas voi johtaa joko kliiniseen tai oireettomaan asetonitautiin, mikä tutkimusten mukaan jopa kaksinkertaistaa riskin saada utaretulehdus. Kivennäisten, varsinkin kalsiumin ja magnesiumin epätasapaino, sekä vitamiinien kuten A-, D- ja E-vitamiinien puute on haitallista poikimisajankohdan tulehduksia ajatellen.

Hyviä yksityiskohtaisia ruokintaohjeita on saatavilla yleisesti. Poikimisaikaan utareterveyttä uhkaavat erityisesti huonot ympäristötekijät kuten virheellinen ruokinta, huono parsi, huono ilmastointi, huono kohtelu ja sosiaalinen stressi. Lypsykaudella tärkeämmäksi tulevat varsinaiset utareinfektion aiheuttajabakteerit eli niin sanottu infektiopaine.

Milloin on hoidon aika

Eläimen tila ratkaisee

Utaretulehduksia siis tulee ja menee hoitajan huomaamatta aivan normaalistikin.

Mikä siis saa tulehduksen kehittymään niin vakavaksi, että siitä on selvät merkit ja sitä on ryhdyttävä hoitamaan? Yksittäisen lehmän utaretulehduksen puhkeamisen taustalla on hyvin usein stressin aiheuttama vastuskyvyn heikkeneminen. Yksittäisten lehmien tulehdukset vaikuttavat koko karjan utareterveystilanteen heikentymiseen. Pelkkä äkillinen muutos ruokinnassa, ympäristössä tai hoidossa voi riittää aiheuttamaan stressitilan ja vastustuskyvyn heikkenemisen.

Poikiminen on se ajankohta, jolloin lehmän vastustuskyky on normaalistikin alentunut ja tästä syystä erilaiset stressiä aiheuttavat tekijät uhkaavat tällöin erityisen voimakkaasti. Oikea ruokinta, erityisesti oikea energiataso on hyvin tärkeää

Yksittäisen lehmän utareen tulehdustilojen hoitotoimenpiteiden tulee perustua siihen, että selvitetään ensin lehmän tila sekä tulehdukseen mahdollisesti liittyvät bakteerit. Tulehduksen aiheuttajabakteerin tunkeutumista elimistöön ja elimistön tulehdusvastetta eli infektiota hoidetaan sopivilla antibiooteilla silloin, kun se on perusteltua utareen ja lehmän tilan kannalta.

Yksittäisen lehmän utaretulehdus-tapauksissa tulisikin aina tutkia huolellisesti maidon ulkonäön ja solupitoisuuden lisäksi utareen tila ja lehmän yleisoireet eli lähinnä lämmönnousu ja syöminen. Vakava, voimakkaiden yleisoireiden kanssa ilmenevä utaretulehdus vaatii eläinlääkärin paikallakäynnin ja hoitona usein myös muuta lääkitystä kuin antibioottia, esimerkiksi kipulääkettä. Kivulias utare saattaa johtaa maidon pidättämiseen, jolloin tarvi-

taan maidonanti- eli oksitosiinihormonia.

Utareessa olevat bakteerilajit tulee selvittää, sillä tehokas antibioottihoito on erilainen riippuen bakteerilajista. Antibioottihoidon valintaan vaikuttavat myös muut tekijät, joista karjanhoitajan olisi hyvä neuvotella eläinlääkärin kanssa. Näitä ovat esimerkiksi tuotantovaihe, joka on tärkeä asia maidontuotantotappioiden arvioimiseksi. Antibioottihoitoa on aina käytettävä harkiten ja se on miltei aina tarkoitettu bakteerien tuhoamiseen. Joskus voidaan tyytyä bakteerimäärän vähentämiseen tasolle, joka riittää pelastamaan esimerkiksi lypsykauden ja hoitaa tulehdus lehmää umpeen laitettaessa.

Joskus utareessa ei löydy bakteereita tulehdustilasta huolimatta. Niitä ei ehkä ole ollutkaan (kyseessä on vain inflammaatio) tai elimistö on onnistunut puhdistautumaan infektiosta. Antibioottihoidosta ei tällöin ole mitään hyötyä. Tätä elimistön kudosreaktiota johonkin muuhun kuin bakteeriin (tai muuhun mikrobiin) ei siis kannata hoitaa antibiootilla vaan poistamalla sen aiheuttanut syy. Samalla varaudutaan kyllä siihen, että inflammaatiosta

Poikimisaikaan ulkoisilla olosuhteilla on suuri merkitys utaretulehduksen kehittymiseen.

Utaretulehdusten hoitoon ei ole patenttilääkkeitä, jokainen tulehdustapaus on erilainen.

MAITOA SUOMESTA

| 25

tai sen aiheuttaneesta stressitilasta voi olla seurauksena elimistön heikentynyt vastustuskyky, jolloin bakteerien on helpompi tunkeutua utareeseen ja aiheuttaa infektio. Ja jotta asia vielä vähän mutkistuisi, on todettu tutkimuksin, että utareesta löytyy tavanomaisia utaretulehdusbakteereita ilman, että kyseessä olisi tulehdus. Tällaisen ns. bakteeriesiintymän ollessa kyseessä, tulisi mahdollista antibioottihoitoa harkita tapauskohtaisesti.

Olipa kyse yksittäisen lehmän utaretulehduksesta tai karjan utareterveystilanteen heikkenemisestä, tärkeintä on aina koettaa selvittää tulehdustilan aiheuttaja ja pois-

taa se taikka ne. Tämä tarkoittaa useiden asioiden selvittämistä ennaltaehkäisevästi.

Käydään läpi navettaympäristö ja lypsyyn liittyvät asiat. Palautetaan mieleen aikaisemmat utaretulehdukset ja muistellaan, onko hankalien bakteerien vaivaamat lehmät hoidettu ja mahdolliset kantajat poistettu. Varmistutaan, että ruokinta on kohdallaan tarvittaessa rehu-, maa- ja mahdollisten veri- ja maitoanalyysien avulla. Käytetään hyväksi kuntoluokitusta sen varmistamiseksi, että lehmät ovat sopivassa kunnossa varsinkin poikimisaikana (kuntoluokka 3,5), mutta myös muulloin.

Lopuksi tar-

kistetaan, saako lehmä ja juoko se tarpeeksi hyvälaatuista vettä.

Utareterveyden vaaliminen on monimutkainen tapahtumaketju, jonka eteen täytyy tehdä jatkuvasti työtä. Olosuhteet, joihin tärkeänä kuuluu myös lehmän ruokinta, on pidettävä kunnossa. Näin annetaan lehmälle mahdollisimman stressitön elämä ja mahdollisuus ennaltaehkäistä tulehdusbakteerien hyökkäykset tai selviytyä niiden hyökkäyksestä voittajana. Utaretulehduksen hoito antibiooteilla on aina kalliimpaa kuin elimistön omien puolustusmekanismien hyväksikäyttö.

Karjanhoitajan olisi työssään hyvä tuntea myös erilaisten utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien ominaisuuksia, mutta se on kokonaan oman tarinansa arvoinen juttu. Yhtä kaikki voidaan todeta, että kaikki utareterveyttä edistävät toimenpiteet ovat kannattavia. Terveet ja tyytyväiset lehmät tuottavat jo sinänsä iloa hoitajilleen, ja sen lisäksi ne palkitsevat hoitajan lypsämällä paljon hyvälaatuista maitoa.

Uudet kotimaiset Lehmän-pastat – jopa 40 % edullisempia* KALSIUM

PÖTSI

Täydennysrehu lehmille poikimahalvausriskin pienentämiseen

Täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

pH

KETOOSI

Täydennysrehu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen

Täydennysrehu lehmille ketoosin eli asetonitaudin riskin pienentämiseen

HIILI

MAGNESIUM

Täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin tai myrkytystilan yhteydessä

Täydennysrehu laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille

-pasta

-pasta

Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi!

-pasta

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Hivelic Ketoosi plus – Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas vähentäen lehmän ruokahalua ja energiansaantia. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa. Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus – Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Saat monia hienoja etuja: alennuksia siemenannoksista, ilmaiset typpitäytöt, edullisempi tilasiemennyskurssi ja paljon muuta. Kysy lisää omalta alue-edustajaltasi!

26 | MAITOA SUOMESTA

Hivelic Kalsium plus – Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

-pasta

-pasta

-pasta

Yksi tuubi = yksi tehokas ja turvallinen kerta-annos

Kysy tuotteita Arla Suomen yhteistyömeijereistä. *Katso hintavertailu: finncow.fi Tervehdys, Noin 20 vuotta sitten tutustuin Tanskassa lehmien pastavalmisteisiin ja aloitin niiden maahantuonnin Valiolle.

Pitkäaikainen haaveeni, pastojen omasta valmistuksesta Suomessa, on vihdoin toteutunut.

Olemme kehittäneet suomalaisten asiantuntijoiden tuella uuden, kotimaisen Lehmän-pastatuotesarjan. Tuotesarjan kotimaisuusaste on 70 %, ja oma tuotanto on käynnistetty Turussa.

Lehmän-pastat ovat ammattimaisessa karjanhoidossa tehokkaita, turvallisia ja edullisia.

Toivotan kaikille karjanhoitajille menestystä karjanhoidossa uusilla Lehmän-pastoilla.

FinnCow Oy/Ltd p. 050 301 7760 heikki.kemppi@finncow.fi

Heikki Kemppi www.finncow.fi MAITOA SUOMESTA | 27

Britit hullaantuivat Arla Protein -rahkasta

Arla Protein valloittaa maailmaa Arla Protein –tuotteesta ovat kiinnostuneet Ison-Britannian lisäksi monet muutkin Arla-maat. Kyselyjä tuotteesta tulee ympäri maailmaa. Suomessa luotu brändi ja pakkaus ovat monistumassa myös muille Arla-markkinoille, sillä proteiinituotebuumi on globaali ilmiö.

28 | MAITOA SUOMESTA

T

ytti-Lotta Ojala sanoo, ettei ole kovinkaan tavallista, että Suomessa suunniteltu tuotekonsepti, eli visuaalinen ilme ja pakkauksen design, päätyy myös ulkomaille.

"Usein ajatellaan, että pakkausilmeen miellyttävyydessä on maakohtaisia eroja.

Arla Protein –pakkausten moderni ja raikas ote puhuttelee kuitenkin yli rajojen.

Voidaan perustellusti sanoa, että tämä on suomalaiselle tuote- ja pakkaussuunnittelulle iso juttu", Tytti-Lotta painottaa.

Suomessa suunniteltu Arla Protein – tuotteiden pakkaus päätyy lähes samanlaisena myös brittiläisten kauppojen hyllyille. Arla Protein –tuote on suunniteltu yhteistyössä suomalaisten kuluttajien

kanssa. Myös pakkausilmeen yksi tavoite on kuluttaja-asiakkaan huomioiminen ja hyvä palvelu.

"Mustaa väriä ei ole aikaisemmin suosittu maitotuotteissa. Siksi Arla –Protein –tuotteiden moderni ilme erottuu hyvin maitotuotehyllystä. Tavoite on ollut tehdä valinta kuluttajalle helpoksi: hän löytää haluamansa tuotteen nanosekunneissa ja tietää, millaisesta tuotteesta on kyse", Tytti-Lotta kuvailee.

Hyvin ovat kuluttajat löytäneet Arla Proteinin brittiläisistä kaupoista. Myynti on ylittänyt kaikki ennusteet ja kuluttajapalaute on ollut ainoastaan positiivista.

Onnea maailmanvalloitukseen Arla Protein!

Suomessa onnistuneesti lanseerattu Arla Protein -tuote on kerännyt kiitosta ja kiinnostusta myös kansainvälisesti. Tammikuun alussa käynnistyi Arla Protein -rahkojen vienti Isoon-Britanniaan.

A

rlan kehityspäällikkö Rasmus Diesen kertoo, että viennissä on lähdetty liikkeelle kolmella rahkamaulla: mansikalla, mustikalla ja vadelmalla.

Toive ja tavoite on, että vientisalkkua saadaan laajennettua myös muihin Arla Protein -tuotteisiin.

Ensimmäiset kolme kuukautta Arla Protein -rahkoja myy yksinoikeudella Britannian suurin päivittäistavarakauppaketju Tesco. Sen jälkeen tuotteita on saatavilla myös muista valtakunnallisista kaup-

paketjuista.

"Tämä on meille mahtava saavutus, sillä Tesco on tunnetusti yksi maailman vaativimmista asiakkaista", Rasmus hehkuttaa.

Rasmuksen uskomus, että Arla Protein -rahkoille riittää brittiläisissä ruokapöydissä kysyntää, on osoittautunut oikeaksi.

Maan rahkamarkkinat eivät ole niin kehittyneet kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Rahkojen ensimmäisen vuoden kokonaismyynnin arvioidaan yltävän Britanniassa 360 000 kiloon. Myynti on ollut

yli odotusten heti alusta alkaen. ”Britannian markkinoille tuote on ainutlaatuinen: terveellinen, täyttävä ja hyvänmakuinen. Tällaiselle tuotteelle on ollut siellä tarvetta", Rasmus Diesen toteaa.

Rasmus kertoo, että neuvottelut ja valmistelut Arla Protein –rahkojen viennin aloittamiseksi Isoon-Britanniaan vietiin läpi ennätysajassa, noin neljässä kuukaudessa.

"Saavutus on kerrassaan mieletön! Asia on koettu meillä tärkeäksi ja sen eteen laitettiin kaikki peliin", Rasmus iloitsee.

MAITOA SUOMESTA

| 29

"Pyrimme kuuntelemaan ja ymmärtämään kuluttajien tarpeita yhä paremmin. Meillä on käytössämme uudenlainen Arlan innovaatioprosessi, joka pohjautuu vahvaan yhteistyöhön kuluttajien ja asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi viime keväänä uudistuneet maitopakkaukset on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Niiden pakkausdesign on todella onnistunut ja saanut jo maailmanlaajuista huomiota osakseen", Slotte kuvailee.

Arla haluaa tuoda kuluttajien ulottuville säännöllisesti uudenlaisia tuotteita ja konsepteja. Siksi kuluttajien kuunteleminen on integroitu vahvasti osaksi Arlan innovaatioprosessia. Kuluttajan mukaan voidaan lähteä esimerkiksi ruokakauppaan, jotta saadaan parempi ymmärrys siitä, millaisia tuotteita kuluttaja omiin ruoka- ja ruoanvalmistushetkiinsä tarvitsee ja toivoo.

"Hyvä esimerkki kuluttajien tarpeiden kuulemisesta on Arla Protein -tuotteiden sarja, johon kuuluu rahkoja ja jogurtteja. Entistä useampi kuluttaja haluaa saada ravinnostaan enemmän proteiinia, mutta vähemmän lisättyä sokeria. Arla Protein -tuotteet ovat vastaus tähän toiveeseen", Slotte kertoo.

TEKSTI: KRISTA KORPELA-KOSONEN

Arlan myyntijohtaja Minna Slotte:

Paikallisuus on vahva arvo

Uutta kehitetään suomalaista kuluttajaa kuunnellen Numero kahdeksan sinetöi Minna Slotten suuntautumisen maitotaloustieteen pariin. Nykyisessä työssään Arlan myyntijohtajana hän sanoo jahtaavansa innovaatioita, jotka voivat viedä koko meijerialaa eteenpäin.

N

imitys Arlan myyntijohtajaksi tiesi viime elokuussa Minna Slottelle paluuta takaisin maidon pariin sekä vanhaan, tuttuun työpaikkaan. Slotte aloitti tuotekehityspäällikkönä meijeriyritys Ingmanilla vuonna 2000 ja siirtyi myöhemmin markkinoinnin tehtäviin.

Vuosi 2007 toi mukanaan kansainvälisen tuulahduksen, kun Ingmanin meijeritoiminta myytiin ruotsalais-tanskalaiselle Arla Foodsille. ”Arla Ingmanilla ehdin olla noin vuoden, kunnes siirryin SOK:lle ensin valikoima- ja myöhemmin ryhmäpäälliköksi.

Näissä tehtävissä vierähti kaikkiaan vajaat seitsemän vuotta",Slotte kertoo.

Minna Slotte on saanut viettää suurimman osan työurastaan maidon maailmassa, sillä SOK:n valikoimapäällikön tehtävässäkin hänen vastuullaan olivat mm.

30 | MAITOA SUOMESTA

maitotaloustuotteet. Arlan myyntijohtajan pesti palautti hänet entistä vahvemmin maidon pariin. ”Tavallaan tämä on paluu ydinosaamisalueelle, sillä pääaineeni Helsingin yliopistossa oli maitotaloustiede", Slotte sanoo.

Kohtalokas kahdeksikko Maitotaloustieteen valikoituminen opintosuunnaksi oli melkein puhdas sattuma.

1990-luvun alkupuolella opintonsa Helsingin yliopistossa aloittanut Slotte mietti pääsykoetta varten kaksi vaihtoehtoista pääainetta, joita voisi lähteä opiskelemaan. Ykkösvaihtoehto oli suurtalousala, mutta toinen vaihtoehto vaati enemmän pohdintaa.

"Silloinen poikaystäväni ehdotti kymmenen kohdan listalta vaihtoehtoa kahdeksan, koska se oli hänen onnennumeronsa. Numero kahdeksan oli maitotaloustiede, jota sitten pääsinkin opiskelemaan", Slotte muistelee hymyillen.

Maidon maailma vei nuoren opiskelijan pian mukanaan. Opiskeluintoa ei yhtään heikentänyt se, että Minna Slotte päätti jo pikkutyttönä lopettaa kokonaan maidon juonnin. Omaksi intohimoksi valikoituivat juustot, joista Slotte myöhemmin teki myös opinnäytetyönsä. ”Joku on joskus ihmetellyt, miten yli-

opistossa voi opiskella kuusi vuotta maitoasiaa, mutta tosiasiassa paljon pitemmänkin ajan saisi helposti kulumaan. Maito on erittäin monikäyttöinen ja mielenkiintoinen raaka-aine ja se sisältää paljon ihmiselle tärkeitä ravintoaineita. Voidaan sanoa, että ilman maitoa ja maitovalmisteita on vaikea päästä yhtä täysipainoiseen ruokavalioon”, Slotte innostuu.

Kuluttaja on ykkönen Arlan myyntijohtajana Minna Slotte vastaa sekä vähittäiskaupan että foodservicen myynnin kehittämisestä ja johtamisesta.

Hän on lisäksi Arlan johtoryhmän jäsen.

"Suomi on perinteinen maitomaa ja meijeriala tarjoaa paljon työpaikkoja. Pidän tärkeänä tämän hienon ja perinteisen alan uudistamista ja eteenpäin viemistä.

Jahtaan uudenlaisia innovaatioita, jotka auttavat tehostamaan ja kehittämään koko arvoketjua."

Slotten mukaan Arla haluaa olla inspiroiva ja piristävä haastaja Suomen maitomarkkinoilla, joita hallitsee yksi iso toimija. Monikansallinen yritys pystyy tuomaan kuluttajien ulottuville myös kansainvälisiä makuja, vaikka valtaosa Arlan Suomessa myytävistä tuotteista onkin kehitetty ja valmistettu paikallisesti suomalaisten kuluttajien tarpeet ja makumieltymykset huomioiden.

Arla Protein -tuotteet ovat muiden Arlan tuoremaitotuotteiden ohella suomalaisen tuotekehityksen tulosta. Paikallinen tuotekehitys takaa, että tuotteet istuvat suomalaiseen makuun ja markkinaan. Suomessakin voidaan kuitenkin hyödyntää monikansallisen Arlan laajaa tuotevalikoimaa. Esimerkiksi arvostetut juustomerkit Apetina ja Castello tuodaan Suomeen Tanskasta.

Sipoolaiset juuret ja pitkä perinne suomalaisena meijeritalona ovat Arlalle edelleen vahva arvo, jota halutaan vaalia. Yhteistyö suomalaisten maidontuottajien kanssa on tärkeää.

"Maitotuotteet ovat olennainen osa ruokakulttuuria kaikissa Pohjoismaissa. Siksi erityisesti tässä tuoteryhmässä korostuu paikallisuuden merkitys. Meidän suomalaiset maidontuottajaamme ovat Arlalle iso vahvuus."

KUKA MINNA SLOTTE

Akkreditoitu testauslaboratorio (T190)

palveleva, luotettava, puolueeton

• Utaretulehdusnäytteet (PCR-tekniikka) • Progesteroninäytteet (lehmän raakamaito, koiran seerumi/plasma)

Koulutus: Elintarviketieteiden maisteri Nykyinen työ: Arla Oy:n myyntijohtaja

• Antibioottijäämät (Delvotest)

Aikaisemmin: SOK:lla valikoima- ja ryhmäpäällikkönä, sitä ennen tuotekehityksen ja markkinoinnin johtotehtävissä Ingman Foodsilla ja Arla Ingmanilla "Pyrin syömään säännöllisesti omaa hyvinvointiani kuunnellen. Omia suosikkimaitotuotteitani ovat juustot ja luonnonjogurtti. Syön juustoa paljon, ja aina veitsellä eikä höylällä leikaten. Hyödynnän juustoja monipuolisesti myös ruoanvalmistuksessa. Olen harmissani siitä, että arjen ruoanlaittoa leimaa liian usein kiire. Olisi ihanaa laittaa ruokaa useammin rauhassa ja ajan kanssa."

• Salmonellanäytteet (eläinuloste- ja ympäristönäytteet)

• Vesinäytteet (talous-, uima-, luonnon- ja jätevesi) HakaLab Oy Teknologiakylä, Teknotalo 1, 86600 Haapavesi Avoinna: ma-pe klo 7.00 – 15.30 Puh: 044 7591 685, 044 7591 685 (laboratorion johtaja) ymplabra@haapavesi.fi<mailto:ymplabra@haapavesi.fi> www.hakalab.fi<http://www.hakalab.fi>

MAITOA SUOMESTA

| 31

Saija Moisio Arla Oy:n markkinointijohtajaksi KTM Saija Moisio aloitti 12. tammikuuta Arla Oy:n markkinointijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Saijan vastuulla on Arlan markkinoinnin ja tuotekehityksen johtaminen sekä Arla-brändin vahvistaminen Suomessa.

O

len iloinen, että Saija liittyi joukkoomme. Hän on kokenut elintarvikealan ja kuluttajamarkkinan ammattilainen ja omaa vahvaa näkemystä markkinoinnista. Olen myös tyytyväinen Arlan johtoryhmän kokoonpanoon, jossa lisäkseni on neljä naista ja kolme miestä”, toteaa Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola.

Saija Moisiolla on pitkä kokemus elin-

tarvikemarkkinoinnista. Hän on työskennellyt mm. Valiolla markkinointijohtajana, Atrialla brändijohtajana sekä Kraft Foodsin (nyk. Mondelēz) markkinointipäällikkönä Pohjoismaissa. Elintarviketeollisuuden lisäksi hänellä on myös kokemusta mediatoimistosta.

Arlan edellinen markkinointijohtaja Kai Gyllström siirtyi Arlan Saudi-Arabiassa olevan tytäryhtiö Danyan johtoon vuoden 2014 lopulla.

Terve!

Tiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia?

Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä. Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertais­ tunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon.

32 | MAITOA SUOMESTA

Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita.

Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muodossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta.

Näin on syntynyt hyvää ja turvallista kotimaista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa.

Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleenisalpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan täydennykseen.

Onnistu sinäkin seleenin avulla.

Lue lisää: yara.fi

ProAgria uudisti maitotilojen palveluita

P

roAgria lupaa vahvistaa maitoyritysten palvelutarjontaa uudistuvalla Tuotosseurannalla ja uudella Tuotannon ohjaus -palvelulla. Tarjolla on asiantuntija-apua, joka tähtää maitoyrityksen parempaan tulokseen, kannattavuuteen ja arjen helpottamiseen. ”Yhdessä nämä palvelut antavat maitoyritykselle entistä varmemman pohjan johtaa tuotantoa, asettaa tavoitteita ja päästä haluamaansa tulokseen. Meidän roolimme on tuottaa entistä aktiivisemmin päätöksissä tarvittavaa tietoa, tukea ja tsempata onnistumaan. Se tehdään jatkuvalla yhteydenpidolla, tulosten seurannalla ja karjahavainnoilla”, kertoo palvelujen muodostamasta hyödystä maitoyrityksille palveluryhmäpäällikkö Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta.

ProAgrian maitotilojen palvelut ovat uudistuneet ja selkiytyneet kolmeen osaan.

Ytimessä on tiedon keruuseen ja raportointiin keskittyvä Tuotosseuranta sekä siihen liittyvät uudet tekniikkaan ja tulosten tallennukseen liittyvät palvelut. Tuotosseuranta- ja muiden tuotantotietojen hyödyntäminen ja tavoitteiden määrittäminen tehdään Tuotannon ohjauksessa. Karjan ruokintaa, rehuntuotantoa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan ruokinnan, rehuntuotannon ja talouden ohjauspalveluissa. ”Nyt viimeistään heitetään historiaan karjantarkkailu ja assistentit sanoina. Ne ovat mennyttä maailmaa eivätkä kuvaa lähimainkaan tekemisiämme tänä päivänä.

Tuotosseuranta, Tuotannon ohjaus, osaavien asiantuntijoiden tarjoama tuki johtamiselle ovat tätä päivää”, toteaa Henna Mero.

Tuotosseuranta yksilöllisemmäksi Tuotosseuranta uudistuu joustavammaksi ja yksilöllisemmäksi. Lisäksi se tarjoaa uusia havainnollisia raportteja, palveluja ja tekniikkaa maidon mittaamiseen, näytteiden ottoon sekä tietojen lähetykseen tietokantaan. Uudistuksella saavutetaan erityisesti tehokkuutta tiedonkeruuseen ja sitä kautta myös tiedon laatuun. ”Haluamme varmistaa, että asiakkaillamme on käytössä ajantasaista ja mitattua tietoa päätöksentekoa ja yrityksen johtamista varten. Myös vertailutieto on elintärkeä päätöksen teon pohjaksi”, tiivistää tuotosseurannan kehittämisen projektipäällikkö Heli Wahlroos. Erityisesti automaattilypsytiloilta on uuden teknologian käyttöönotosta saatu hyvää palautetta.

”Koelypsyjen arkea helpottavia teknisiä ratkaisuja on saatavilla kaikille lypsyjärjestelmille. Maitoyrittäjä voi halutessaan ulkoistaa koko koelypsyn tai sen jonkin osan. Tekniset asiantuntijamme auttavat koelypsyn tekniikan ja vuokralaitteiden käytössä sekä valinnassa. Maitomäärien tallennuksesta vastaavat keskuksiin nimetyt tuotosseurannan asiantuntijat, jotka myös auttavat maitoyrittäjää tietojen laadun hallinnassa. Ensi vuoden alusta koelypsystä saatujen tulosten laadukkuutta eli ajantasaisuutta ryhdytään seuraamaan uuden laatupisteraportin avulla”, kertoo Wahlroos.

Suomen Tuotosseuranta on osa kansainvälistä ICAR-toimintaa (International Committee for Animal Recording).

Kansainvälisesti yhteiset pelisäännöt toteutuvat tuotosseurannan ohjesäännössä ja säännöllisissä auditoinneissa. ”Järjestelmäämme on auditoinneissa kiitetty maitoyrittäjien kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävistä palveluista, jotka hyödyntävät tuotosseurannassa kerättyjä tietoja. Kansalliset tuloksemme ovat vertailukelpoisia muiden ICAR-maiden tulosten kanssa”, Heli Wahlroos kertoo.

Tuotannon ohjaus antaa tukea tekemiseen ”Tuotannon ohjaus on uusi palvelumme, jota maitoyrittäjät ovat odottaneet. Kuljemme siinä yrittäjän rinnalla arjessa; ennaltaehkäisemme, ratkaisemme ongelmia, mietimme sujuvampia tai toimivampia ta-

poja hoitaa navetan töitä. Keskitymme esimerkiksi karjan olosuhteisiin ja terveyteen, eläinten käsittelyyn ja lehmäliikenteeseen, karjan uudistukseen ja hoitokäytäntöihin, talouden parantamiseen tuotantotapoja kehittämällä, raporttien tulkintaan tai verkkopalveluissa olevan tiedon entistä parempaa hyödyntämiseen”, sanoo kehityspäällikkö Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta. ”Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi tilan eläimet, tuotosseurannan tulokset ja navetan olosuhteet. Tapaamisen aikana määritetään tavoitteet, joita kohden lähdemme suunnitelmallisesti etenemään.”

Meijeriin menevän maidon osuuden lisääminen kokonaismaitomäärästä on hyvä esimerkki Tuotannon ohjaus -palvelun tavoitteesta. Tuotannon ohjauksen asiantuntija selvittää silloin lehmien solutilanteen ja onko navetan olosuhteissa utareterveyttä heikentäviä asioita. Heikentyneeseen utareterveyteen voi olla syynä esimerkiksi navetan puutteellinen ilmanvaihto, parsien vähäinen kuivitus tai liian pieni koko. ”Yhdessä yrittäjän kanssa mietimme, mitä soluttaville lehmille ja olosuhteille olisi tehtävissä ja miten haluttuun tavoitteeseen päästään. Kyseessä on tavoitteellinen kehitysprojekti, jossa yrittäjä päättää miten paljon, missä ajassa ja miten edetään”, Sanna Nokka kertoo.

Uusista palveluista kannattaa olla yhteydessä ProAgria keskusten palvelupäälliköihin, jotka vastaavat alueidensa palveluista maitoyrityksille.

MAITOA SUOMESTA

| 33

Arla Protein –rahkapirtelö Helppo herkku mukaan otettavaksi  Uusi rahkapirtelö on helposti liikkeellä nautittava, täyttävä välipala, jossa on herkullisen täyteläinen ja rahkamainen koostumus.

Sopivan makea maku tulee marjoista ja hedelmistä ilman lisättyä sokeria ja ylimääräisiä hiilareita. Makuina ovat suussasulava vadelma-graniittiomena, pirteä mansikka-lime sekä täyteläinen ja pehmeä maustamaton.

Pakkauksessa on mukana pilli.

Arla Protein –rahkapirtelö:  kätevästi mukaan otettava,

herkullinen juotava välipala

 300 gramman pikari,

jossa pilli

 paljon proteiinia –

24 g/annos

 kuluttajien kanssa

kehitetyt maut

 ei lisättyä valkoista sokeria, makeus vain marjoista ja hedelmistä, luonnollisesti

’Jussin ideat ’: Käytettyjä, pestyjä nännikumeja voi vielä hyödyntää monessa jutussa.

Tässä vinkkejä:

- Monella maatilalla on käytössä Farmi polttoainesäiliöitä. Polttoainesäiliön pistoolin pään saa pysymään puhtaana, kun pujottaa pistoolin päähän käytetyn nännikumin. Ylöspäin sojottavan ohuen nännikumin letkunpään voi taittaa kaksin kerroin ja kiinnittää sen vaikka nippusiteellä.

-Nännikumeja voi hyödyntää myös pikkuvasikoille ’huvituteiksi’. Naru pujotetaan pestyn nännikumin läpi ja kiinnitetään karsinan seinään sopivalle imentä korkeudelle.

- Koiranomistajien lemmikit leikkivät ja pureksivat mielellään myös joustavia käytettyjä nännikumeja, ’puruleluja’.

NEUVO 2020 esillä nurmiseminaarissa TEKSTI: EIJA SAUKKO

P

ohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari kokosi jälleen tammikuussa ajankohtaisten asioiden äärelle maitotilojen kanssa työskentelevät neuvojat ja asiantuntijat. Nurmiseminaari järjestettiin Syötteen lumisissa maisemissa, mutta päivien teemat olivat tiiviisti kasvukauteen ja nurmentuotantoon syventyviä. Päivien luennot koostuivat mm. tutkimuksen, tuottajajärjestön ja sidosryhmien puheenvuoroista.

Avauspäivässä luodattiin tulevaa; tulevia tukimuutoksia sekä maitokiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutuksia tiloille ja toimintaan. Asiantuntijoiden monipuoliset mutta napakat luennot ovat hyvä yleiskatsaus ja pohja tilojen kanssa käytäviin keskusteluihin.

Päivän annista haluan nostaa esille Neuvo 2020 -järjestelmän, jonka avulla alkavalla ohjelmakaudella tarjotaan tiloille uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti tilakohtaista neuvontaa.

Uuden Neuvo 2020 -järjestelmän taustaa ja toteutusta valotti ProAgria Oulun erityisasiantuntija Risto Jokelainen.

Jokaisen tilan on ohjelmakauden aikana

mahdollista käyttää maaseutuviraston hyväksymien neuvojien palveluihin maaseuturahaston tukea 3 500 e tilaa kohden. Tuetun neuvonnan teemoina ovat ympäristö, eläinten hyvinvointi- ja terveys, kasvinsuojelu, luomu sekä energiatehokkuus. Neuvontapalveluiden erityisasiantuntijoiden apu ja käytettävissä oleva tuki on järkevä hyödyntää täysimääräisenä. Jo nyt on hyvä pohtia, mitä haluaisi omalla tilallaan kehittää sekä seurata tiedotusta millaisia palveluita järjestelmän myötä tulee tarjolle.

Toisen seminaaripäivän antina oli erittäin monipuolinen kattaus nurmen ja nurmirehun tuotannosta. Tutkimustiedon lisäksi päivän hyvää antia olivat esimerkit tiloilla tehdyistä käytännön toimenpiteistä nurmentuotannon kehittämisessä sekä niiden vaikutuksista sadon määrään ja laatuun sekä luonnollisesti myös taloudelliseen tulokseen. Nurmen kunnon ja satotason merkitystä ei maitotilalla koskaan korosteta liikaa.

ProAgria Länsi-Suomen nurmiasiantuntija Anu Ellä kertoi mielenkiintoisin esimerkein Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutetun nurmiryhmän toimintamallista sekä kokemuksista ja tuloksista. Pienryh-

EvoLED i

mätoiminta koulutusmuotona on suhteellisen uusi, mutta se on todettu erittäin tehokkaaksi ja tuloksekkaaksi. Pienryhmän toiminnan jatkuessa pidempään, esimerkiksi kaksi vuotta teoriatiedon siirtäminen käytäntöön ja syntyneiden tulosten mittaaminen on kannustavaa ja palkitsevaa.

Tilatasolla nurmentuotannossa on pureuduttu mm. lajikevalintoihin ja ravinnetaseiden korjaamiseen sekä säilörehun laadun parantamiseen. Erityisen antoisana koulutukseen osallistuvat tilat olivat pitäneet uusien näkemysten saamista oman tilan toiminnasta. Innostavalla ja kehittävällä ryhmähengellä on positiivinen vaikutus. Pienryhmätoiminnasta on saatu uutta intoa oman viljelyn kehittämiseen ja näin on saavutettu myös parempaa taloudellista tulosta.

Nurmiseminaarin tavoitteena on tiivistää yhteistyötä tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen välillä sekä maitotilojen kanssa työskentelevien tahojen verkostoituminen.

Nurmiseminaarin seminaariesityksien materiaalia on luettavissa ProAgria Oulun kotisivuilta http://www.proagriaoulu.fi/fi/ nurmiseminaari-2015/.

Energiaystävällinen kustannustehokas paloturvallinen • Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin

• Valokiskon nosto- ja laskulaitteisto

• Tasainen luonnonvalojakauma • Syttyy välittömästi sähkökatkon • • • •

jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä Kestävä ja pitkäikäinen Energiansäästö 50-70% Investoinnin takaisinmaksuaika keskim. 4 vuotta Saatavana myös parsinavetoihin ja sikaloihin

Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönottohetkestä alkaen.

Kysy tarjous!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

34 | MAITOA SUOMESTA

MAITOA SUOMESTA

| 35

Sarka-messuilla Luonto+ teki kauppansa

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski esitteli maidontuottajille osuuskunnan toimintaa osana Arlayhteistyöryhmää.

TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS KOIVUNIEMI

A

rlan ja yhteistyömeijerien joukkue osallistui tammikuun viimeisenä viikonvaihteena Etelä-Pohjanmaan pääkaupungissa Seinäjoella järjestetyille Sarka-messuille. Kiteen Meijeri Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarkkinen oli messuilla mukana nyt kolmatta kertaa. ”Arlan näyttelyosastolla kävi mukavasti ihmisiä. Esittelyosastolla tarjolla ollut Luonto+ -jogurtti teki hyvin kauppansa kävijöiden keskuudessa”, hän sanoo.

Sarkkisen mukaan yleisön Arla-väelle antama palaute ja suhtautuminen oli myönteistä. Yleisön ja tuottajien kanssa pohdittiin maidon ja lihan hintakehitystä sekä maataloustuotannon tulevaisuutta.

Sarka-messuilla kävi tutustumassa maidon- ja elintarviketuotantoon, kotieläimiin, maatalouskoneisiin sekä energia- ja metsätalouden tuoreimpiin virtauksiin lähes 11 800 henkeä. Messuilla oli näytteilleasetta-

Heikki Raerinne, Kiteen toimitusjohtaja Juha Sarkkinen ja hankintajohtaja Sami Kilpeläinen vaihtavat kuulumisia.

Arlan esittelyosastolla oli tarjolla uutta Luonto+ -jogurttia.

Kirsti Laukkanen tarjoili messuväelle jogurttia.

jia yli 200 kappaletta eri puolilta Suomea.

Messujen järjestelyistä vastasivat EteläPohjanmaan Pytinki Oy yhdessä Suomen

Sarkamessuilla esiteltiin uutta tuotetta kuluttajille.

Ayshirekasvattajien, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan rakennustaitosäätiön kanssa.

Uusi navetta Ylivieskaan TEKSTI JA KUVAT: JOUKO LIFLÄNDER

M

ty Aimo ja Pasi Heikkilän tilalla olivat ovet auki tammikuussa. Uuteen tuplarobottinavettaan tutustui päivän aikana 600-

700 vierasta.

Karjaa on kasvatettu valmiiksi niin, että sata lehmäpaikkaa ja noin 60 hiehopaikkaa saatiin likimain täyteen muuttopäivänä, joka oli viikon navetan avajaisten jälkeen.

Isännät uskoivat, että pihaton käyttöönotto onnistuu kohtuullisesti, sillä lehmiä on laidunnettu vasikasta alkaen. Jatkossakin ulkoilumahdollisuus on helppo järjestää kun lähimmät pellot ovat navetan ympärillä. Hiehojen kasvatus tapahtui viiden kilometrin etäisyydeltä vuokratussa navetassa.

Valoisa tuotantolaitos on betoniseinäinen ja varustettu valoharjalla, luonnollisella hormi-ilmanvaihdolla sekä kennolevy-nostoikkunoilla. Valoisuutta lisäävät Led valot. Rakennustöistä vastasi RKL Poukkula Oy avaimet käteen -periaatteella.

Karjan keskituotos on yli 10 000 litraa, jossa aiotaan pysyä jatkossakin. Puolet nykyisistä lehmistä on Holstein–rotuisia ja puolet ay –karjaa, eikä tässä vaiheessa ole erityistä vetoa rotujen suhteen. Lyp-

36 | MAITOA SUOMESTA

Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai palvelevalta alue-edustajaltamme.

www.vilomix.fi

MELICA-TUOTEPERHEEN RAKEISET KIVENNÄISET MELICA TARMO

Fosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille. settävyys, terveys ja tuotostaso ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Kaikki makuuparret on varustettu parsimatoilla, mutta lantakäytävät eivät ainakaan vielä, esitteli Aimo -isäntä.

Lypsy uudessa navetassa tapahtuu takakiertoisella SAC RDS MAX 2-box robotilla. 8 000 litran tilasäiliö on varustettu lämmön talteenotolla.

Tilalla siirrytään uuden tuotantoyksikön myötä aperuokintaan. Omaa peltoa on noin 70 hehtaaria ja yhteensä saman

verran vuokrattuja sekä sopimuspeltoja joista kauimmaiset ovat 5 kilometrin etäisyydellä. Pellon riittävyys ei isäntien mukaan ole ongelma, sitä on tällä tietoa saatavilla lisääkin.

Nykyinen pinta-ala tarvitaan pääosin nurmelle. Tuorerehu on tähän asti korjattu tarkkuussilppurilla, mutta voi olla että jatkossa tätäkin on pohdittava uudelleen.

Urakoitsijan käyttö lietteen levityksessä sekä rehun teossa on yksi vaihtoehto.

MELICA LEMPI

Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen ja korkean magnesiumpitoisuuden ansiosta se soveltuu erinomaisesti laidunruokintaan.

MELICA KASVU LEMPI

Runsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja kasvaville naudoille.

Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen.

MAITOA SUOMESTA

| 37

Lehmät ja vasikat tanssivat posliinilla

Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

M

uonion Tapojärvellä syntynyt Marjo Friman-Oikarainen muutti Ranuan Asmuntiin 1980 –luvun alussa. Piirtäminen oli jo lapsena verissä ja taipumuksia arvostettiin koulussa kympeillä. Piirtämisen välineenä olivat tuolloin lyijykynä ja hiili. Olipa kerran jäädä kymppi saamatta, kun kaikki 70 näytetyötä olivat mustavalkoisia. Opettajalle piti tehdä yksi sininen piirustus osoitukseksi värin käytöstä, jolla kymppi sitten irtosi.

M

ieli olisi myöhemmin tehnyt taidekouluun, mutta kun asia oli ajankohtainen, ei se silloin ollut mahdollista. Muutettuaan Asmuntin kylälle ja lapsien hiukan vartuttua, Marjo osallistui kyläkoululla järjestetylle kansalaisopiston posliininmaalauskurssille ja siitä se lähti. Opettaja oli taitava ja kannustava. Alkuun maalattiin kymmenkunta vuotta kuppeja, astiastoja ja maljakoita, ”kuppi–tädiksi” jo alkoivatkin nimitellä.

L

Startti Auto Startti Maito Instant 38 | MAITOAwww.valio.fi/Startti SUOMESTA

Startti tuotannon kasvulle.

Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.

uonto ja ennen kaikkea eläimet ovat lähellä Marjon sydäntä. Maalauksen aiheiksi alkoivatkin tulla lehmät ja vasikat. Innokas ja eläinrakas karjaihminen seurasi eläinten elämää jatkuvasti hyvin läheltä. Eläimet hoitavat vasikoitaan tai käyttäytyvät laitumella eri tavoin, ne kaikki ovat yksilöitä, erilaisia.

Aika usein Marjolta pyydetään maalaamaan joku tietty eläin lautaselle tai maljakkoon. Ranuan Meijeri ja Arla hankkivat Marjolta 100 – tonnareille lautaset, joissa ”juhlakalu” on ikuistettu posliiniin.

Eläimillä on usein joku ominaispiirre, jonka haluaa tuoda maalatessa esille. Holstein –lehmät ovat kuvan perusteella vaikeimpia maalta, sillä erityispiirteet eivät usein kuvassa erotu. Elävänä mallin näkeminen helpottaisi paljon. Usein tilauksia kuitenkin tehdään facebookin kautta, jolloin vain kuva on käytettävissä.

Useimmiten Marjo piirtää tarkan kuvan rasvakynällä suoraan posliinille.

Vaikka luonnos toisinaan peittyykin pohjavärin alle, on kuva kuitenkin piirtynyt mieleen niin hyvin että se toteutuu lopullisessa työssä.

Maalaus tapahtuu tuputtamalla ensin pohjaväri ja sitten pikkutarkasti itse kuva. Tavoitteena on saada värit ja muodot elämään. Ennen kaikkea eläimen ilme on tärkeä ja usein luonnekin näkyy ulospäin.

K

äytettävästä väristä riippuen voidaan useita värejä maalata peräkkäin ja tehdä viimeistely kertapoltolla. Joskus voidaan käyttää useampia polttoja. Värit muuttuvat polttovaiheessa, joten haastetta ja jännitystäkin riittää loppuun asti. Polttolämpötila on 800 astetta ja siihen vaiheeseen kuluu yön seutu.

Lämpötilaa voi nostaa nopeammin, mutta jäähdytys on tapahduttava hitaasti, jotta posliini ei hajoa.

Omassa navetassa on hyvä karja. Jalostukseen on aina panostettu. Onpa Marjon ja Eskon navetassa ollut pari 100 –tonnaria ja koko joukko korkeatuottoisia lehmiä. Nyt kun joukossa on Lapin –lehmiä sekä kyyttö, keskituotos on ”vain” hiukan 10 000 litran päälle. Paras Lapin lehmä herui 36 kg:n päivätuotokseen ja vuosituotos ylitti 8 000 kg. Lapin –lehmien luonteesta Marjo pitää ja niitä on mukava maalata.

M

arjolle maalaaminen on hyvää terapiaa ja mieleinen harrastus. Aikaa vain pitäisi olla enemmän.

Taloudellisesti maalaaminen ei ole tuottoisaa, tuntipalkkaa siitä ei saa, mutta silloin kun mielestään onnistuu, saa hyvän mielen. Varjopuolena voi pitää kovaa itsekriittisyyttä, aina haluaisi onnistua paremmin!

Marjon maalauksia voi tilata facebook’in (kummun tila) tai Ranuan Meijerin kautta.

MAITOA SUOMESTA

| 39

Jos sinulla ei ole aikaa jäädä kuuntelemaan, älä kysy Pentiltä, miksi hän rakastaa maitoa niin paljon.

Maitoa, jolla on koti Suomessa.

nauti hyvästä

40 | MAITOA SUOMESTA