Arla Maitoa Suomesta 3 2015

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

Janne Näsi:

UUDET TUOTTAJAT TERVETULOA MUKAAN!

3• 2015

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon UUTUUS !

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-KARJAHALLI Tukeva halli esim vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym.

• Tukeva runko • Vahvistetut kaksoiskaaret • Peite 610 g/m2 • Mitat 6000 x 6000 x 3700 • Aitaosan korkeus 1550 • Portin leveys 2700 • Vapaa korkeus 3400

Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

Hinta

3500,-

Toimitus metallilaatikossa, 850 kg

OLKIPAALIPEITE POLYTEX

EASYFIX-PARRENEROTIN

Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen. PolyTex-materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise sadetta.

Koko: 9,8x25 m.

Materiaali: päättymätön PP-kuitu

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle • 10 vuoden täystakuu

Hinta

305,-

Hinta alkaen

110,-

/parsipaikka

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA

LAC-KARJAHARJA

Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms.

• kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

Hinta

Hinta

2100,-

1200,-

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA LAC-SORKANHOITOTELINE • • • • • • •

Automaattinen lukitus Isot siirtopyrörät, helposti siirrettävissä Edistyksellinen nostojärjestelmä Liukueristematto Säädettävä pään lukitus Erittäin tukeva rakenne Mitat: 195 x 130 x 215cm, 350 kg

Hinta

2350,alv 0%

• Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

1-4 kpl

450,/kpl

5+ kpl

430,/kpl

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut.

Hinnat voimassa 30.9.2015 mennessä tehdyille tilauksille.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT

ARLA SUOMI YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

3• 2015

Janne Näsi:

UUDET TUOTTAJAT TERVETULOA MUKAAN!

6. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Kaija Rinkinen PJP TOIMITTAJA: Antti Äijö PJP Postiosoite: PL 77, 00101 HELSINKI Puhelin: (040) 580 7953 Sähköposti: antti.aijo@pellervo.fi Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky TUOTANTO: Pellervon Julkaisupalvelu Oy PAINOPAIKKA: Upc-Print, Vaasa

Lisää arvoa maidosta

H

allitusohjelmaa myöten Suomessa kaivataan kasvua. Kasvu mielletään liian usein pelkästään määrien kasvuksi ja unohdetaan, että arvon kasvu on vähintään yhtä tärkeää ellei tärkeämpää.

Vuonna 2012 Pellervon taloustutkimus PTT julkisti, että ”suomalainen meijeri ei saa markkinoilta sen enempää hintaa kuin muunmaalaisetkaan. Mutta meilläpä on parempi sortimentti!”. PTT viittasi tuolloin siihen, että Belgiassa maitojauhetta oli 35 % tuotannosta, kun Suomessa vain 6 %.

Arla Oy on parantanut sortimenttiaan koko ajan. Arla on luopunut jauheiden ja juustojen valmistuksesta Suomessa ja onnistuneita panostuksia on tehty lisäarvo-tuotteisiin. Kilpailijoiden jauheiden tuotanto näyttää kasvaneen 20 %:iin tänä vuonna.

Sen sijaan, että tuottaisimme arvokkaasta suomalaisesta maidosta bulkkijuustoa tai jauhetta, olemme panostaneet lisäarvoon. Tästä oivia esimerkkejä ovat Maitoa Suomesta ja paikalliset Maitoa Uudeltamaalta ja Hämeestä -konseptit sekä vientimarkkinat räjäyttäneet Arla Protein rahkat ja vain hedelmien omaa sokeria sisältävä Luonto+.

Näin kasvu syntyy lisäarvosta ja maitojen osuus liikevaihdosta on enää noin kolmannes. Arla Suomi -yhteistyöryhmän 10 meijeriä ovatkin saaneet parissa vuodessa yli sata uutta tuottajaa, jotka ovat päässeet nauttimaan kasvun hedelmistä. Tässä perusteita, miksi tuottajahintamme on vahva.

Katse tuottajiin – Arla Suomi -yhteistyöryhmältä tekoja byrokratian keventämiseen Suomalainen maidontuottaja on ollut kovilla. Venäjän pakotteet ovat näkyneet samaan aikaan, kun maailmanmarkkinoilla ollaan oltu alavireessä. Alavire on aika ajoin toki osoittanut jo merkkejä paranemisesta. Siitä EU:n tilastot ja Uuden-Seelannin huutokaupat ovat todisteina. Tukineuvottelijoilta odottaisi vihdoin jo tekoja maidontuottajien eteen. Kyvyttömyys hoitaa kuukausittainen tuen maksu etelään, pohjoisen tuen alasajo ilman rajoitteita, tämän vuoden tukiratkaisun laskennallinen yli viiden sentin tukien heikkeneminen ja suunnitelmat kohdentaa tukia vain pienelle ryhmälle, ovat heikkoa johtajuutta.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä on päättänyt tarttua härkää sarvista ja ryhtyä byrokratiatalkoisiin, kun monet niistä vasta puhuvat. Laatukäsikirjat ovat paisuneet meijereissä satojen sivujen mittaisiksi. Olemme linjanneet, että loppuvuonna uudistuva käsikirjamme on kompakti paketti, jonka sivumäärän tiputamme kolmasosaan. Jatkossa tuottaja saa tietonsa napakasti ja asiantuntevat neuvojamme opastavat ja vinkkaavat tiloja säännöllisten kierrosten lisäksi jatkuvasti mm. lainsäädännön muutoksista. 25 metrin pyykkinaru-tukipapereita ei tarvitse meijeriltä toista samanmoista.

On ollut ilo kuulla tuottajilta, että he arvostavat kilpailukykyisen hintamme lisäksi palvelujamme. Palveluissa olemme oman uuden tuottajalaboratorion laajenevan valikoiman lisäksi tehostaneet pientarvikkeiden tilaus-toimitusketjua; tärkeinä päämäärinä entistä halvemmat tuotteet ja nopea toimitus. Massatuotteissa olemme solmineet uusia kustannustehokkaita yhteistyöratkaisuja. Kaikilla valtateillä kulkeva keräilyverkkomme mahdollistaa nopeasti uusien tuottajien mukaan ottamisen sekä tehokkaan välitystoiminnan. Vuodesta 2007 alkaen ryhmämme on maksanut tuottajille maan keskihinnan ylittävää tuottajahintaa.

Vastuu maitomarkkinoiden vaikeasta tilanteesta kuuluu ketjun kaikille osapuolille. Toisia syyttelemällä tilanne ei parane. Tuottajien ja meijereiden haasteet pitää välittyä kaupalle ja kuluttajille. Eri maissa kuluttajat ja asiakkaat ovatkin osoittaneet tukensa tuottajille mutta myös poliittisissa päätöksissä maitoalan tarpeet on huomioitava nopeasti. ”Katse eteenpäin!” on monille tuttu, mutta ehkä monille päättäjille tärkeä kerrattava asia vielä tänäänkin. Me Arlassa emme ole jääneet tuleen makaamaan, vaan uudistumme koko ajan. Maito tarjoaa paljon mahdollisuuksia, ja niihin pitää koko ketjun panostaa. Sillä se Suomi saadaan nousuun.

Meille Arla Suomi -yhteistyöryhmässä jokainen tuottaja on tärkeä. Ota yhteyttä, meillä on aikaa tuottajillemme koko Suomessa.

Sami Kilpeläinen Hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA

|3

AJANKOHTAISTA

Toimitusjohtaja Reijo Kiskola:

Arlan panostukset lisäarvoon tuottavat tulosta

M

aidon markkinatilanne on ollut haastava keväästä 2014 alkaen. Merkittävin tekijä on ollut kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Kiina ja muut maitovalmisteiden ostajamaat vähensivät ostojaan ja kun samaan aikaan maidontuotanto maailmalla kasvoi, seurauksena oli kysyntää suurempi tarjonta. Tilanne muuttui Suomessa vielä haastavammaksi, kun Venäjä asetti vastapakotteena tuontikiellon EU:n maitotuotteille vuosi sitten elokuussa.

Arlan toimitusjohtaja Reijo Kiskolan mukaan markkinatilanteen muutos on vaikuttanut kaikkiin toimijoihin. ”Tuleen ei jääty makaamaan, vaan Arla päätti vahvista valittua strategiaansa ja lisätä panoksia lisäarvotuotteisiin, ” paljastaa Kiskola. Toisten toimijoiden, maidontuottajien, teollisuuden tai kaupan syyttely ei nyt auta, kun yhteinen huoli on vaikea markkinatilanne. ”Ja onnistumiset näkyvät jo nyt.”

Perusmaidosta lisäarvotuotteisiin

SISÄLTÖ

Julkisuudessa on helposti syntynyt mielikuva, että Arla Oy olisi keskittynyt vain perusmaitoihin. Maitojen, erikoismaitojen ja piimien osuus Arlan liikevaihdosta oli kuitenkin enää reilu kolmannes viime vuonna. ”Olemme kasvaneet lisäarvotuotteissa vauhdilla”, Reijo Kiskola kertoo.

Arlan liikevaihdosta ruoanvalmistustuotteiden ja muiden tuoretuotteiden, lyhyesti sanottuna lisäarvotuottei-

3 Pääkirjoitus 4 Arlan panostukset lisäarvoon

tuottavat tulosta

6

Perusmaitojen markkinat muuttuvat

9

4 | MAITOA SUOMESTA

Tuotevalikoimaa parannetaan edelleen Arla lopetti massajuustojen jalostuksen Suomessa vuonna 2012. Aikanaan tunteitakin nostattanut päätös oli kuitenkin oikea. Juustossa markkina on avoin ja kilpailu

10

Rakennuttajakonsultti on

maidontuottajan tuki ja turva

11

Investoijan vaaranpaikat

12

Maissi on pätevä energiarehu

14

Ongelmiin kannattaa hakea

Komissio tarjoaa lääkkeitä maitokriisiin

apua ajoissa

Sosiaalinen media – kaveri traktorissa

17

Arla Suomi yhteistyöryhmä

jatkuvasti 7

den, osuus nousee koko ajan. Tänä vuonna taso lähestyy jo kolmannesta.

Arla lanseerasi puolitoista vuotta sitten Maitoa Suomesta -tuoteperheen ja paikalliset Maitoa Uudeltamaalta ja Hämeestä -konseptit. Pakkaus- ja tuotekonseptien onnistumista kuvastavat voitot sekä suomalaisissa että kansainvälisissä pakkausdesignkilpailuissa. Arlan ruoanvalmistuskermat kanalle, lihalle ja kalalle on myös palkittu tuoteinnovaatiosta.

Arla Protein -rahkat pääsivät suoraan Arla Foodsin globaaliin jakeluun ja mm. yhdellä maailman haastavimmista markkinoista, eli Isossa-Britanniassa, tuotteet pääsivät suurimman kauppaketjun Tescon sekä viiden muun ketjun hyllyyn. Ja nyt Arla Luonto+ -jogurtit, joissa ei ole lisättyä valkoista sokeria, ovat lähdössä lentoon muihin Arla-maihin. ”Tämä strateginen panostus on osunut oikeaan aikaan”, kiittelee Reijo Kiskola ja on syystäkin ylpeä siitä vahvasta kokeilukulttuurista, joka Arlalla ja Arla Suomi -yhteistyöryhmässä vallitsee. ”Erittäin tärkeää on ollut, että olemme saaneet lisää suomalaista maitoa ja samalla kuunnelleet kuluttajien toiveita.”

erittäin kovaa. Useat meijerit ovat myös Euroopassa siirtyneet jauheesta juustojen tuotantoon. ”Euroopassa on juustoista paljon tarjontaa ja se on EU:n tilastojen mukaan lisääntynyt, kun halvasta jauheesta on siirrytty juustoihin.”

Jo vuonna 2012 Pellervon Taloustutkimus laski, että tuottajahintoihin vaikuttaa erityisen paljon eri maissa bulkkituotteiden osuus. Maitojauheiden osuus tuotannosta oli tuolloin esimerkiksi Belgiassa 35 %, Tanskassa 22 % Ranskassa 13,5 %, Ruotsissa 13 % ja Hollannissa 12 %. PTT totesi silloin, että ”mutta suomalaisillapa maitojauhetta on vain 6 % tuotannosta! Sen lisäksi Suomella on huomattavasti korkeampi jalostusaste!”

Tänä vuonna Gallup Elintarviketiedon tilastojen mukaan jauheen osuus tuotannosta lähestyy Suomessa jo kahtakymmentä prosenttia. Arlalla ei ole Suomessa jauheen- eikä juustontuotantoa.

Kaikissa tuoteryhmissä kaikissa kauppaketjuissa Suomessa Arlan on ollut järkevää panostaa tuoretuotteisiin, koska raaka-aineesta on ollut niukkuutta. Arla Oy on suomalainen yhtiö ja sille on tärkeää toimia Suomessa mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeä uudistus on ollut myös suomalaisen tuoteperheen vahvistaminen. ”Pakatut perusmaidot ovat kaikki Maitoa Suomesta -brändin alla. Emme käytä perusmaidoissamme täten

19

20 22

Ostamme lisää maitoa Suomesta Yhteistyötä kautta Suomen Ensimmäiset 100 päivää Arlalla

24

Hämeenlinnan Osuusmeijerin jalostus ja

maidonhankinta kasvussa

27

Kylvöt sateiden välissä

28

Tuottajalaboratorio palaa Sipooseen

"Olemme vahvasti yhteistyössä kaikkien vähittäiskauppaketjujen ja laajan suurkeittiöasiakaskunnan kanssa." tuontimaitoa, eikä sitä ole enää vähittäiskaupan eikä myöskään suurkeittiöiden tai tukkujen valikoimissa”, Kiskola valottaa. ”Meille Arla Suomessa on tärkeää, että olemme kuluttajamarkkinassa mukana laajalla tuotevalikoimalla, jonka avulla riskejä myös tasataan. Samoin olemme vahvasti yhteistyössä kaikkien vähittäiskauppaketjujen ja laajan suurkeittiöasiakaskunnan kanssa. Tämä luo vakautta toimintaamme”, Reijo Kiskola päättää.

29 30 32 33 35 36 39

Nettikauppa uudistuu Kaikki lähtee pellosta Uusia satatonnareita Luonto+ vienti vauhdittuu Tutustu Arla Suomen johtoryhmään!

Tuottajat tapasivat Power Parkissa Karhunmetsästyksestä vastapainoa arkeen

MAITOA SUOMESTA

|5

Perusmaitojen markkinat muuttuvat jatkuvasti

P

erusmaitojen markkina on Suomessa erittäin iso suuresta kulutuksesta johtuen. Näin ollen siihen kohdistuu monenlaista spekulaatiota ja kiinnostusta. Jos markkinat toimivat, se tarkoittaa myös eri meijerien valmistamien volyymien muutoksia vuosittain.

Näin onkin, toki vähäisessä määrin, tapahtunut myös parin viime vuoden aikana.

Maidon myyntiosuudet vähittäiskaupassa vaihtelevat vuosittain eri meijereiden välillä.

Muutokset eivät rajaudu pelkästään meijereihin vaan vuosien aikana kaupan omien merkkien osuudet ja myös perusmaitoihin laskettavat tuotteet ovat lisääntyneet.

- Perusmaitojen markkinaosuuksia laskettaessa Suomessa on huomioitava meijereiden omat brändituotteet, kaupan omat merkit (ns. private label), tuontimaito ja maitohyllyyn tulleet uudet maidot, kuten ”arkimaitojuoma”, josta on valkuaista eli proteiinia vähennetty. Kuluttaja ostopäätöstä tehdessään tulkitsee myös tämän tuotteen kuuluvaksi pe-

Arla Foodsin maitomäärä kasvussa

A

rla Foods –osuuskunnan maitomäärä on kasvanut noin neljä prosenttia omistajamaissa Tanskassa, Saksassa, iso-Britanniassa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa.

Maailman markkinoilla markkinatilanne on jatkunut tiukkana. Arla Foods on kuitenkin onnistunut löytämään uusia markkinoita. Kevään aikana yhteistyötä ja –yrityksiä on perustettu mm.

Aasiaan ja Afrikkaan.

Arla Foods maksoi Euroopassa omistajilleen alku vuonna keskimäärin 33,8 senttiä. Vuoden 2014 taso oli 41,7 snt/kg, kun vuonna 2013 taso oli 41,0 snt/kg.

6 | MAITOA SUOMESTA

rusmaitoihin.

Arlan maitojen myynti on vaihdellut vuosien varrella. Katsottaessa tämän vuosikymmenen myyntejä asettamalla vuosi 2010 indeksillä 100 oli Arlan vuoden 2014 maitojen myynti indeksissä 89.

- Tammi-heinäkuun 2015 aikana kasvua on tullut kolmisen prosenttia, joten matkaa vuoden 2010 tasoon on edelleen, Reijo Kiskola kertoo.

Vuosi 2010 on lähtökohta, koska silloin alkoi kova kilpailu meijerien välillä. Siitä vuodesta alkaen myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloitti oman tutkimuksensa.

Reijo Kiskola painottaa, että Arla lopetti kokonaan tuontimaidon myynnin heinäkuussa myös julkiselle sektorille. Luonnollisesti myös tuontimaidon loppuminen on vaikuttanut volyymeihin.

- Jostain kumman syystä julkisuuteen saatetaan tietoja, että Arla olisi noussut markkinajohtajaksi. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa, vaikka Arlan osuuteen lasketaan

vuosi

indeksiluku

2010

100

2011

95

2012

98

2013

105

2014

89

2015 tammi-heinäkuu vs 2014 tammi-heinäkuu

103

Näissä volyymeissä on mukana kaikki Arlan valmistamat perusmaidot, omat brändit, kaupan merkit ja tuontimaito (joka loppui kokonaan heinäkuussa 2015)

mukaan kaikki meidän valmistamat perusmaidot, siis omat merkit ja kaupan merkit.

Arlan käsityksen mukaan Valion osuus perusmaitojen myynnistä Suomessa on n. 45 % ja Arlan osuus 33 %.

Arla aloitti maidon oston Ahvenanmaalta

A

rla Oy aloitti yhteistyön kahdentoista ahvenanmaalaisen tuottajan kanssa elokuun alussa. Maidonkeräilyn aloittamisen mahdollisti Ahvenanmaan maidontuotannon kasvu kymmenillä prosenteilla viime vuosina.

Tuotanto maakunnassa saavuttanee tänä vuonna 17,5 miljoonan litran määrän.

Ahvenanmaalaiset tuottajat ovat olleet yhteydessä Arlaan ensimmäisen kerran jo helmikuussa 2014. Arlan lähtökohtana yhteistyöhön oli myös suomalaisen maitoraaka-aineen niukkuus. Suomalaista maitoa tarvitaan edelleen lisää ja varsinkin syksyllä on perinteisesti kausivaihte-

lun takia niukkuutta.

- Lähdimme liikkeelle tuottajien toiveesta. Ahvenanmaan maitomäärä on kasvanut viime vuodet lähes 10 prosenttia vuodessa. Aloitimme maidonkeräilyn määrällä, joka vastaa yhden maitoauton kapasiteettia, kertoo Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Komissio tarjoaa lääkkeitä maitokriisiin Euroopan unionin eri toimielimet ovat syksyn aikana aktivoituneet maatilojen heikentyneen maksuvalmiuden ja varsinkin maitokriisin takia. Syyskuun seitsemäs päivä kokoontunut ylimääräinen maatalousministerineuvosto teki päätöksiä tilanteen korjaamiseksi.

K

omission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen esitteli maatalouskomissaari Phil Hoganin sijaan noin 500 miljoonan euron paketin erityisesti maidontuottajien tukemiseksi. Toimenpiteinä ovat mm. suorat maidontuottajille osoitettavat tukitoimet. Erityisesti mainitaan markkinahäiriöstä kärsivät maat. Merkittävä uudistus on myös EU:n kokonaan rahoittamien tukien maksun aikaistaminen jo 16.10.2015 alkaen, mikäli riittävät valvonnat on jäsenmaissa tehty. Tukimäärä voi olla 70 % nykyisen 50 %:n sijaan.

Myös maaseudun kehittämisohjelmista maksettavat pelto- ja eläinperäiset tuet voidaan maksaa 85 %:sti nykyisen 75 %:n sijaan jo lokakuun puolivälin jälkeen. Näitä tukia Suomessa ovat mm. luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus. EU kannustaa myös jäsenmaita maksamaan kansallisia de minimis-tukia kriisitiloilla. Tässä rajoitteena on enintään 15 000 euroa kolmen vuoden aikana. Komissio esittää myös joukon markkinatoimenpiteitä mukaan lukien interventio-ostohintojen tarkastelun.

Vuonna 2009 edellisen maitokriisin yhteydessä maidontuottajille maksettiin 0,22 snt/l tuki koko vuoden maitomäärälle. Tuhannet maatalous- ja ja maidontuottajat olivat osoittamassa mieltä Schumanin aukiolla komission päärakennuksen Berlaymontin

Kuva: Antti Äijö

Maidontuottajat ovat vaikeuksissa kautta Euroopan.

Irlannissakin maidon hinta on herättänyt levottomuutta alhaisista kustannuksista huolimatta.

TEKSTI: SAMI KILPELÄINEN

edessä Brysselissä. Arla Suomi -yhteistyöryhmä on vaikuttanut aktiivisesti maidontuottajien tukiaseman parantamiseksi Meijeriyhdistyksen sekä edustajiemme välityksellä Maitovaltuuskunnan ja maitovaliokunnan kautta.

Investointitukihaku on auki Maatalouden investointitukia voi hakea nyt jatkuvasti. Maaseutuvirasto ratkaisee hakemukset tukijaksoittain, jotka ovat: *16.8.-15.10. *16.10.-15.1. *16.1.-15.3. *16.3.-15.8.

Investoivan tilan kannattaa huomioida, että valtioneuvosto muutti huhtikuussa ympäristöluparajoja. Kunnalla on toimivalta päättää luvasta 150 lypsylehmään.

Arla Suomi –yhteistyöryhmä auttaa tiloja monin tavoin investoinneissa.

Alkavana talvena investointinsa aloittavilla tuottajilla tulee olemaan iso kustannusetu, kun rakennusmarkkinoilla on hiljaista.

MAITOA SUOMESTA

|7

Vapon

LAADUKASTA KUIVIKETURVETTA

Arlan sopimustuottajille Tilaa irtokuiviketta ja pakattuja kuivikkeita suoraan myyntipalvelusta:

Puh. 020 341 400, Tel. 020 341 300 tai pakattuja kuivikkeita verkosta:

vapo.fi/kauppa Puheluiden hinnat: lankaliittym채st채 8,28 snt/puh + 7 snt/min matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min

Sosiaalinen media – kaveri traktorissa TEKSTI: MIRVA LAHTIMAA

R

antalan tilalla luotsataan tottuneesti niin Facebookia, Twitteriä kuin Instagramiakin. Sosiaalinen media on Johanna ja Jarkko Saloselle arkea, jossa päivitykset hoituvat työn ohessa eikä asiasta oteta paineita.

Someen jaetaan aitoja tilalla tapahtuvia asioita, ja kännykkä onkin yleensä aina käden ulottuvilla.

- On mukava kun julkaiset Twitterissä jonkun faktan päivästä ja se herättää ihmisissä kysymyksiä. Silloin tuntuu, että voin olla avuksi jollekin, vaikka istunkin yksin traktorissa, Jarkko kertoo.

Sosiaalinen media on oiva kanava välittää tietoa omasta työstään. Kun Jarkko ja Johanna, päivittävät sosiaalista mediaa, he tekevät sen aidosti; mitään poistamatta ja mitään siihen lisäämättä.

- Useilla ihmisillä ei ole välttämättä hajuakaan siitä, mitä työhömme kuuluu. Kerromme asioista oman työtapamme kautta, silloin ihmisiä kiinnostaa ja he saavat päivityksistä sen mitä hakevatkin. Manifestia emme ala heille julistamaan, Jarkko sanoo.

Tunteella ja taidolla Vaikeistakin asioista voi Salosten mukaan kertoa somessa, kunhan vain käyttää oikeita ilmaisuja ja miettii asiaa ulkopuolisen silmin.

He kuitenkin korostavat, ettei rehellisten faktojen pöytään lyöminen riitä vaan asiat pitää tuoda esille mielikuvien kautta.

- Maataloudesta saa vaikka minkälaisia lähestymistapoja ja siihen voi helposti lisätä esimerkiksi huumoria. Lisäksi suomalainen maatalous on kestävällä pohjalla, jolloin valehtelulle ei ole tarvetta. Valheesta jää sitä paitsi aina kiinni, Saloset muistuttavat.

Joskus asioita ei välttämättä kerrota kuvin tai edes tekstein. Asioita ei aina voi selittää parilla rivillä Twitterissä eikä aina laajasti Facebookissakaan. Jos selitys jää vajaaksi, voi keskustelu lähteä helposti sivuraiteille.

- Pyrimme näyttämään työstämme niin hyvät kuin huonotkin puolet. Kaikkia asioita emme välttämättä lähde tuomaan esiin, koska tiedämme, että niistä voi olla hankala kertoa.

Vaikka itse tiedämme, että jokin asia olisi täysin normaalia, ihminen joka ei ole lehmien kanssa tekemisissä, ei välttämättä ymmärrä asiaa, Saloset painottavat.

Tähän liittyy sosiaalisen median huono puoli. Kommentteja aiheeseen saattaa tulla laidasta laitaan ja hyvä tarkoitus saattaa saada ikävän käänteen. Salosille negatiivisia kommentteja on tullut kuitenkin hyvin vähän.

- Olemme saaneet paljon kiitosta ihmisiltä siitä, että kerromme asiat niin kuin ne ovat.

Joskus jotkut kommentoijat yrittävät provo-

soida tai taustalla on joku ympäristö- tai eläinaktivisti, joka yrittää johdattaa keskustelun väärälle tielle, mutta silloin ei saa itse provosoida takaisin, Jarkko muistuttaa.

Muista kenelle julkaiset Salosten mielestä päivityksiä tehdessä tärkeintä on miettiä kohderyhmää. Kerrotko asioita muille tilallisille ja kollegoille vai kuluttajille? Somessa on toki hyvä muistaa, että kuka tahansa voi nähdä päivityksesi, vaikka tarkoituksenasi olisikin suunnata päivitys esimerkiksi kollegoille.

- Ei kirurgikaan voi kuvata asioita mahan sisältä ja lyödä niitä faceen, koska se tuntuu muiden mielestä ihan välinpitämättömältä.

Meidän työssä on joskus todella raadollisia tilanteita ja silloin kannattaa miettiä missä menee se raja, Johanna Salonen kertoo.

Hyvä, vaikkakin surullinen esimerkki Salosten taidosta jakaa tilansa tapahtumia tunteella ja aidosti somessa, löytyy viime tammikuulta. Tuolloin vanha lehmärouva Pimu siirtyi vihreämmille niityille ja Johanna jakoi päivityksen surullisesta aamusta kuvan kera Facebookiin. Kuvassa Pimu painaa päänsä emännän syliin.

- Oli erittäin tunteellinen hetki, kun Pimu painoi minut päällään itseään vasten. Tällä päivityksellä pystyimme välittämään aidon tunteen muille, ja vaikka joku joskus saattaa sanoa, etteivät lehmät ole perheenjäseniä, niin kyllä niistä vain sellaisia tulee ja jokaisen poislähtö tekee kipeää, Johanna kertoo.

Muistopäivitys sai paljon myötätuntoisia kommentteja ja osa jakoi muistoja Pimu-lehmästä. Salosten mielestä surullisissakin asioissa avainasemassa on kertoa niistä empaattisesti ja arvostaen.

- Kun asia ja tunne ovat aitoja, ei päivitykseen kukaan puutu negatiivisesti, Johanna summaa.

Vinkit someen 

Valitse kohderyhmä, jolle päivität  Kerro asiat rehellisesti, älä valehtele  Mieti ymmärtääkö kohderyhmä viestisi/sen mitä kuvassa tapahtuu  Pohdi onko kuva aina paras keino vai voisiko asian myös kertoa sanoin ja toisinpäin  Voitko selittää asian parilla rivillä ymmärrettävästi?  Ole valmis vastaamaan kysymyksiin  Pidä tunne mukana  Muista, että edustat itseäsi ja tilaasi  Älä provosoi provosoijia

Seuraa ja hanki vinkkejä: Twitterissä: @Torholanisanta @Torholanemanta Facebookissa: Rantalan tila (J&J Nummela-Salonen) Instagramissa: Jossu_jake Rantalan Tila MAITOA SUOMESTA

|9

Tapio Nieminen, Jarmo Nurmi ja Matti Kokko keskustelevat navettahankkeen aikataulusta.

Rakennuttajakonsultti on maidontuottajan tuki ja turva Jarmo Nurmen maitotilalla uuden 80-paikkaisen lypsylehmäpihaton ensi askeleet otettiin puolitoista vuotta sitten, kun maatalousyrittäjä laittoi ympäristölupahakemuksen vireille.

Hanke eteni sujuvasti niin, että vuosi sitten marraskuussa saatiin ympäristölupa ja muutkin lupa-asiat kuntoon. Rakentamistyöt päästiin aloittamaan maaliskuussa.

V

ampulan Osuuspankin rahoituspäällikkö Tapio Nieminen pitää rahoittajan näkökulmasta tärkeänä, että rakennuttajakonsultti Matti Kokko on Nurmen navettahankkeen toteutuksessa mukana. Kokko on huolehtinut muun muassa urakoitsijoiden kilpailutuksesta ja seuraa tarkasti hankkeen kustannuksia sekä rakentamisen aikataulujen toteutumista.

- Konsultti on ollut hankkeessa maatalousyrittäjän tuki ja turva – ”kummisetä”, jonka

10 | MAITOA SUOMESTA

kokemus ja näkemys ovat olleet avuksi sopimusasioissa ja rakentamisessakin. Myös seurantarooli on tärkeä, sillä tällöin riski hankkeen kustannusten kasvamisesta minimoituu, mikä on keskeinen asia niin maatalousyrittäjän kuin rahoittajankin näkökulmasta, Nieminen kiittelee.

Ammattilaiselta apua Nurmen uuden lypsylehmäpihaton pintaala on hieman yli 1 200 neliötä. Tapio Nieminen korostaa sitä, että 80 lehmäpaikan ja hieman yli 850 000 euron navettahanke vaatii tuottajalta vahvaa maauskoa, ammattitaitoa ja sitä, että talousasiat ovat kunnossa.

- Jos viljelijän talous ei ole kunnossa, ei taloutta lisäinvestoinnilla pelasteta. Jarmolla on yrittäjäominaisuudet kunnossa. Olimme ennen hankkeen aloittamista puhuneet jo ennemmin hänen laajentumissuunnitelmistaan, mitkä olivat hyvin realistiset, Nieminen kertoo.

Uusien hankkeiden tai laajentumissuunnitelmien toteutuksessa voi eteen tulla mutkia, joissa ulkopuolisesta ammattilaisesta on apua. Kokko on seurannut rakentamisen kus-

tannuksia tiiviisti ja on pitänyt aktiivisesti yhteyttä pankkiin.

Kaikki ajan tasalla Konsultti on myös pitänyt työmaakokoukset säännöllisesti kaikkien urakoitsijoiden kanssa.

- Navettahanke on iso, joten on tärkeää, että kaikki osapuolet – niin maatalousyrittäjä kuin urakoitsijat ja rahoittajat ovat selvillä siitä, missä kohtaa hankkeessa mennään ja pysytäänkö budjetissa, konsultti sanoo.

Jarmo Nurmen mielestä yhteistyö Kokon ja pankin kanssa on sujunut hyvin.

- On ollut hyvä, että mukana on ollut toinen henkilö apuna seuraamassa kustannuksia, kilpailuttamassa urakoitsijoita ja auttamassa lupa-asioissa sekä etsimässä tietoa.

Viime kädessä päätösvalta asioista on kuitenkin omissa käsissä, hän toteaa.

Yhteistyö sujunut Nurmen uuden navetan rakentamiseen on osallistunut keskimäärin yhdeksän henkeä.

Tällä hetkellä rakennustöissä on neljä henkeä. Rakennushanke on edennyt aikatau-

TIETOA NAVETTARAKENTAJAN AVUKSI Maidontuottajalle uusi navettarakennus saattaa olla yksi elämän suurimmista ja taloudellisesti haastavimmista ponnistuksista. Mistä löytyy rakentamiseen oikeaa ja puolueetonta tietoa investoijan tueksi? Mitä ja miten pitäisi toimia? Mitä mikin maksaa, miten kannattaisi toteuttaa ja missä itse voisin olla parhaiten hyödyksi?

MTK:n hallinnoiman Tyyppinavetta-hankkeen loppuraportissa on julkaistu monipuolisesti ja kattavasti navetan rakentamisprosessin vaiheet. Raportissa on esitetty pelkistetysti mm. mitä pitää ottaa huomioon, mistä tietoa on tarkemmin saatavilla ja miten itse rakentaminen kannattaa toteuttaa. Raportin yhteydessä on julkaistu myös yhden robottikokoluokan tyyppinavetta kustannusarvioineen ja piirustuksineen.

Raportti auttaa kertarakennuttajaa prosessin läpiviemisessä ja se kannattaa käydä kaikkien navettahankkeeseen ryhtyvien läpi. Tyyppinavetta-hankkeen aineisto on veloituksetta kaikkien vapaasti käytettävissä. Aineiston löydät osoitteesta: http://www.mtk.fi/maatalous/tyyppinavetta Ari Roininen

INVESTOIJAN VAARANPAIKAT  Oman osaamisen ja voimavarojen yliarvioiminen.  Toiveet ja halut uuden navetan suhteen epärealistisia ja ylimitoitettuja, mikä johtaa turhiin ja kalliisiin ratkaisuihin.  Suunnitellaan ja toteutetaan yrittäjäuran suurin investointi myyjien ehdoilla ja valvonnassa.  Unohtuu viisaudet: Ei käy! Ei ole varaa!  Mielikuva, että ammattilaisten käyttö suunnittelussa, rakennuttamisessa, työnjohdossa ja projektien johtamisessa on vain rahastusta. 

Luotetaan liikaa toisen sanaan. Kirjallisia sopimuksia ei tehdä tai ne ovat puutteellisia, joskus jopa lainvastaisia. 

Hyväksytään viivästykset ja virheet.



Omat virheet ja puutteet pyritään peittelemään. 

Projektin kustannuksia ei seurata rakentamisen aikana systemaattisesti.

Kustannusten ylittyminen huomataan vasta silloin, kun mitään ei ole enää tehtävissä.  Uskallus avoimeen yhteistyöhön rahoittajien ja rakentajien kanssa puuttuu.  "Halvat" messuhankinnat investoinnin

aikana.

Maidontuottaja Jarmo Nurmi ja rakennuttajakonsultti Matti Kokko tarkastamassa rakennuksen ajankohtaisvaihetta.

lussa. Lypsylehmäpihaton on tarkoitus valmistua lokakuussa, jolloin 80 lehmää sekä hiehot, nuorkarja ja vasikat pääsevät uusiin tiloihin. Samalla tilan lehmämäärä tuplaantuu.

- Nyt on tärkeää, että uudet tilat saadaan aikataulun mukaan mahdollisimman pian Vampulan Osuuspankin rahoituspäällikön Tapio Niemisen mielestä ulkopuolisen rakennuttajakonsultin käyttö on navettahankkeessa maatalousyrittäjän tuki ja turva myös rahoittajan näkökulmasta katsottuna.

Matti Kokko

valmiiksi ja maidontuotanto saadaan mahdollisimman pian käyntiin, Tapio Nieminen sanoo.

Jarmo Nurmi on isännöinyt maitotilaa vuodesta 2007 lähtien, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Mies vaihtoi Arla Suomi –yhteistyöryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajaksi vuonna 2009.

- Olen ollut meijeriryhmän vaihtoon tyytyväinen. Yksi tekijä vaihdokseen oli hinta, mutta voin todeta, että pienemmässä meijerissä otetaan tuottajan näkökulmat ja asiat paremmin huomioon, Nurmi sanoo.

MAITOA SUOMESTA

| 11

Barbro ja Antti Koljosen maatalousyhtymän tilalla Hämeenlinnan Rengossa on maissia viljelty menestyksellä jo yli 20 vuotta.

MAISSI on pätevä energiarehu Rehumaissia kasvaa suomalaisten karjatilojen pelloilla yhä suurempia pintaaloja. Viljelyalue on levinnyt Etelä-Suomesta Pohjanmaalle asti. Tänä vuonna kasvukauden alku oli vaikea, lämmin syyskuu on kasvattanut sadon rehuarvoa päivä päivältä.

L

oukasten tilalla Hämeenlinnan Rengossa on maissin viljelystä ja rehukäytöstä kokemuksia jo 20 vuoden ajalta. Epäonnistumisia on agronomi Barbro Koljosen mukaan ollut harvoin. Vuosittainen maissin viljelyala vaihtelee nykyään 25-30 hehtaarin välillä. Maatalousyhtymän tilalla viljeltiin maissia ensimmäisen kerran yhden hehtaarin alalla vuonna 1994. Heti seuraavana vuonna pinta-alaa kasvatettiin huomattavasti.

Koljosten maissin viljelyvuosista epäonnistuneita satovuosia on kolme. 1990-luvun puolivälissä sato jäi kuivuuden takia heikoksi, vuonna 2007 maissi hukkui kesän runsaisiin sateisiin. Yhtenä vuonna sato jäi niukaksi kylmyyden takia. ”Viime vuosi oli maissin kannalta erittäin hyvä, tänä vuonna odotettavissa on noin 20 prosenttia pienempi sato”, Barbro

12 | MAITOA SUOMESTA

Koljonen arvioi. ”Tänä vuonna alkukesä on ollut maissille hankala, mutta elokuun lämpimät päivät korjasivat tilannetta. Lopullinen sato riippuu siitä, milloin tulevat ensimmäiset hallat.

Tähkien kasvu alkoi vasta syyskuun alussa ja se päättyy heti, kun lämpötila menee miinukselle.”

Tänä keväänä osa maissista kylvettiin hajoavan suojamuovin alle. Kylvö ja muovin levitys sujuvat samalla erikoiskoneella. Menetelmällä saatiin kylvöä aikaistettua kaksi viikkoa normaalista, mikä tulee näkymään tähkien koossa. Kylvö muovin alle pienentää myös alkukesän paleltumisriskiä. Maissi ei taimelle tultuaan siedä minkäänlaisia halloja. Kasvuston turvaamiseksi maissi on Rengossa ollut tapana kylvää ilman muovia vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Katemuovin käyttö lisää kustannuksia 260 euroa hehtaa-

TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ KUVAT: TAPANI LEPISTÖ

rilta. Pidentyneen kasvukauden tuoma sadonlisä voidaan arvioida niin suureksi, että panostus kannattaa.

Kasvukauden pituus rajoittava tekijä Maissi vaatii pitkän kasvukauden, vaikka viime vuosina markkinoille on tullut uusia nopsemmin valmistuvia lajikkeita. Näiden negatiivisena puolena on kuitenkin heikompi sato. Parhaillakaan lajikkeilla Suomessa ei saada maissista yhtä hyviä satoja kuin EteläRuotsissa tai Tanskassa ja korjatun sadon kuiva-ainepitoisuus jää selvästi alhaisemmaksi.

Meillä hyvänä vuonna kuiva-ainepitoisuus voi korjattaessa olla 25 prosenttia, kun muualla tavoitteena on noin 35 prosentin kuivaainepitoisuus. Alhaisen kuiva-ainepitoisuuden vuoksi puristenestettä tulee paljon ja hi-

Maissi on sitä parempaa rehua mitä pidempään kasvukausi kestää, tähkissä on valtaosa rehun energia-arvosta.

taassa syötössä laakasiilossa voi olla rehun jäätymisriski.

Maissi pärjää kaikilla maalajeilla. Loukasissa pääasiallinen maalaji on hiesusavi ja siellä se on onnistunut hyvin.

Maissi viihtyy myös turvemailla, joista vapautuu kasvukauden mittaan kasvin tarvitsemaa typpeä. Läpäisevilläkin maalajeilla maissi viihtyy, mutta kuivuus voi ajoittain aiheuttaa ongelmia.

Lannoitusta pitkään mittaan kasvava maissi tarvitsee paljon, ensimmäisinä vuosina Koljosten tilan hehtaarisatoja rajoitti typen liian vähäinen käyttö. Karjatilalle maissi on hyvä kasvi, koska se pystyy hyödyntämään hyvin lietelannan ravinteita. Rikkakasvien torjunta on tärkeää, koska kasvi kylvetään 75 sentin rivivälillä ja lannoituksessa käytetään lietelantaa. Erikoiskoneella kylvö ja osa kasvinsuojelutöistä pystytään tekemään yhdellä ajolla.

Runsas sato yhdellä korjuukerralla Maissin parhaisiin puoliin kuuluu se, että kasvista saa yhdellä korjuukerralla lähes yhtä paljon satoa kuin nurmesta 2-3 korjuukerralla. Syksyllä sopivia olosuhteita joutuu joskus odottamaan, mutta hyvän päivän tullen korjuu käy joutuisasti. Korjuun nopeuttamiseksi Loukasissa täytetään samanaikaisesti kahta laakasiiloa. ”Ilman maissia meillä pitäisi olla nurmialaa huomattavasti enemmän. Maissin viljelyyn liittyy kuitenkin myös riski, jota meillä on vähennetty korjaamalla osalta pelloista kokoviljasäilörehua”, Barbro Koljonen kertoo..

Maissin kylvö ja korjuu vaativat erikoiskoneita, joita ei kannata hankkia pienille korjuualoille. Hämeestä löytyy urakoitsijoita, jotka tekevät töitä melko laajalla maantieteellisellä alueella. Maissisadon korjuussa ei käytetä säilöntäaineita. Säilyvyys perustuu siihen, että rehun sokerit muuttuvat maitohapoksi.

Energiapitoinen lisä appeeseen Maissisäilörehua käytetään Loukasissa yli satapäisen lypsykarjan ruokinnassa yhtenä appeen osana. Yhtä maissitonnia kohti rehuun laitetaan kaksi tonnia nurmirehua.

Maissi antaa rehuun energiaa ja nurmisäilörehu valkuaista. Lisäksi tietysti tarvitaan muita komponentteja.

Lehmät syövät maissisäilörehua mielellään, menekki on sitä parempi mitä lyhyemmäksi rehu on silputtu. Maittavuuteen vaikuttaa sekin, miten pitkään sänkeen rehu on korjattu.

MAITOA SUOMESTA Maitoa Suomesta 9 2015.indd 1

| 13

26.8.2015 13:38:50

Työterveyshuolto parasta ennaltaehkäisyä

Ongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari on lähtöisin maitotilalta Nivalasta.

K

entältä on kantautunut viestejä, että viljelijöillä on ongelmia jaksamisessa. Nyt on poikkeuksellisen vaikea vuosi taloudellisesti ja se heijastuu myös hyvinvointiin”, kertoo hyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta. Henkinen kuormitus yrittäjien keskuudessa on kasvanut, mutta se ei vielä ole näkynyt esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden määrissä. ”Yrittäjillä näyttää riittävän sitkeyttä, vaikka ajat ovat vaikeat”, maitotilalta lähtöisin oleva asiantuntija näkee.

Tosiasia on kuitenkin se, että talous ja hyvinvointi kytkeytyvät tiukasti yhteen. Kärjis-

14 | MAITOA SUOMESTA

täen voidaankin sanoa, että yrittäjien hyvinvointi rakentuu siitä, että euroja on riittävästi taskussa. Eurojen vähetessä oma hyvinvointikin on koetuksella. ”Talouden suhteen ei erityisiä poppakonsteja taida olla, paras tapa lienee ennakointi ja kassabudjetin säännöllinen seuranta. Oletettavissa olevista talousvaikeuksista tulisi keskustella ajoissa pankin kanssa ja sopia riittävän pitkästä lyhennysvapaasta. Moni pyrkii maksamaan lainojen lyhennykset säntillisesti, vaikka laskut jäävät maksamatta. Parempi järjestys olisi hakea lainoille lykkäystä ja hoitaa laskut ajoissa, jotta välttyy myös viivästyskoroilta. Maksuvalmiuden säilyttäminen on erityisesti tällaisena vuonna ensiarvoisen tärkeää”, Pirjo Saari korostaa.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos pyrkii toimimaan yrittäjien hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä omin toimin että yhdessä sidosryhmien kanssa. Muutama vuosi sitten luotiin varhaisen välittämisen malli ennen kaikkea uupumuksen ennaltaehkäisyyn., Mallin toimintaa on edelleen tarkoitus kehittää.

Varhaisen välittämisen malli perustuu siihen, että usein tilalla käyvät yhteistyökumppanit kuten lomittajat, neuvojat, maitoauton kuljettajat ja muut mahdolliset tilalla vierailevat havainnoivat tutuilla tiloilla ja reagoivat mahdollisiin terveysongelmiin havaitessaan merkkejä ongelmien kasaantumisesta.

Sitten he pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan auttamaan ja ohjaamaan yrittäjää tarjolla olevan avun piiriin. ”Varhaisen välittämisen mallin koulutuskierros on parhaillaan käynnissä. Tämän kierroksen jälkeen mietitään, miten mallin käyttöönottoa voidaan tehostaa”, Pirjo Saari kertoo.

Varhaisen välittämisen mallista saatuja tuloksia on vaikea nähdä, koska toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Kun yrittäjistä on kyse, ei ole sellaista tahoa, jonka velvollisuutena olisi huolehtia hyvinvoinnista, se olisi jokaisen itse tehtävä. ”Kun vapaaehtoisuudesta on kyse, on

omantunnon asia, että joku yhteistyökumppani ottaa asioita hoitaakseen.”

Hyvinvointipäiviä kautta maan Yksi ajankohtainen eläkelaitoksen kädenojennus yrittäjille on hyvinvointipäivien järjestäminen. Maatalousyrittäjien eläkelaitos järjestää näitä eri puolilla maata säännöllisesti. Tänä vuonna teemaksi on otettu muiden aiheiden ohella talouden hallinta, koska juuri talousongelmien takia hyvinvointi monella tilalla tällä hetkellä kärsii. Hyvinvointipäivät on tarkoitettu kaikille maaseutuyrittäjille. Osallistuminen on ilmaista, mutta ennakkoilmoittautuminen on tarpeen. Melan lisäksi tilaisuuksista tiedottaa myös MTK omien kanaviensa kautta.

Syksyn ensimmäinen hyvinvointipäivä järjestetään 7. lokakuuta Iisalmessa, toinen tilaisuus on Ikaalisten kylpylässä 15. lokakuuta.

Myöhemmistä tilaisuuksista Pirjo Saari kehottaa hakemaan tietoa yrittäjille tarkoitetuilta nettisivuilta www.juurevajoukko.fi ”Hyvinvointipäivät ovat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen pysyvä palvelutuote, teemat vaihtuvat ajankohtaisten tarpeiden mukaan.”

Satunnaisten tapahtumien ohessa apua on saatavissa säännöllisemminkin. Maatalousyrittäjä voi ongelmissaan aina kääntyä MELA-asiamiehen puoleen. Heidän lisäkseen eläkelaitos on kouluttanut eri puolella Suomea toimivia henkilöitä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin asiantuntijoiksi. Työturvallisuusasiamiehet antavat tyhy-neuvonnan lisäksi opastusta myös henkilökohtaiseen suojautumiseen. Työturvallisuusasiamiesten lisäksi työhyvinvointineuvontaa saa jatkossa myös pääkonttorista, jossa toimintaansa aloittelee vuoden vaihteessa tyhy-neuvoja.

Eläkelaitoksen lisäksi maaseudun yrittäjien hyvinvoinnista kantavat huolta muutkin tahot. Maaseudun Sivistysliiton organisoiman tukihenkilöverkon ihmiset ovat Pirjo Saaren mielestä hyviä yhteistyökumppaneita. Heihin kannattaa ottaa yhteyttä, kun tun-

tee tarvitsevansa keskustelukumppania. Tukihenkilöt ovat tehtäväänsä koulutettuja, maaseudun olosuhteet tuntevia asiantuntijoita, joille voi puhua ja jotka opastavat etsimään ulospääsyä vaikeasta tilanteesta.

Työterveyshuolto ensimmäinen askel Kaikkien maatilayrittäjien kannattaa Pirjo Saaren mukaan ehdottomasti liittyä työterveyshuoltoon. Säännölliset terveystarkastukset ja tilan olosuhteiden kartoitus auttavat ehkäisemään ongelmia ennalta. ”Työterveyshuoltoon liittyminen kannattaa niin nuorille kuin ikääntyneille. Investoinnit työterveyteen tasaantuvat vuosien tarkastelujaksolla ja kantavat hedelmää pitkällä tähtäimellä.”

Ongelmien ennaltaehkäisy on aina parempi ja edullisempi ratkaisu kuin jo puhjenneiden sairauksien hoito. Säännöllisin terveystarkastuksin päästään ajoissa perille muun muassa mahdollisista pitkäaikaissairauksista. Uupumukseenkin voi näin puuttua ajoissa ja uupumuksen hoito on paljon helpompaa kuin siitä mahdollisesti seuraavan masennuksen. ”Harva tunnistaa itse uupumuksen oireet ajoissa.

Uupumukseen tulee puuttua ajoissa, sillä se altistaa masennukselle ja masennuksen hoitoon kuluu yleensä kuukausia.”

Mikä avuksi, kun talous ahdistaa Tiukka taloudellinen tilanne rasittaa henkisesti. Sen kokee moni yrittäjä tänä syksynä. Taloudenpidossa pitää miettiä tarkkaan mikä on tuotannossa välttämättömien hankintojen tärkeysjärjestys, kun investointeihin on liian vähän rahaa. Kovimmin talouspaineet rasittavat niitä yrittäjiä, jotka ovat äskettäin investoineet voimakkaasti eivätkä vielä ole pystyneet lyhentämään lainojaan.

Jokaisen tulisi tunnistaa jaksamisensa rajat, sillä kyse on aina yksilöllisistä tekijöistä. On suunniteltava, miten saa ajan riittämään kaikkeen välttämättömään, kun eläinten ja hehtaarien määrä kasvaa. Etukäteen olisi hyvä pohtia myös sitä, mistä saa avun, kun sitä tarvitsee tilapäisesti tai pidemmäksi aikaa.

Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä, mikä on sopiva yrityksen koko. Isoissa yksiköissä tarvitaan lähes poikkeuksetta ulkopuolistakin työvoimaa. Työvoiman saanti on muuttunut yhä vaikeammaksi ja käytännössä ongelmatilanteissa yrittäjän on itse aina joustettava.

Serap tilasäiliöiden myynti Suomessa Pellon Group Oy:lle.

SERAP Tilasäiliöt maidon tehokkaaseen jäähdytykseen!

Myydyin ma Euroopa lli ssa SERAP SE: Elliptiset umpitilasäiliöt 26 eri kokovaihtoehtoa 900 – 30000l

SERAP SV : Siilotilasäiliöt 10000 – 40000l MIKSI SERAP? • Energiatehokkaan SCROLL

•

• • • • • • • •

-kompressorin koko määräytyy jäähdytystehon tarpeen mukaan.

SERAP tilasäiliöitä valmistettaessa huomioidaan lypsytavan / maidon esijäähdytyksen vaikutus kylmälaitteen tehovaatimukseen.

Kylmäaine R 404 A. Helppo käyttöönotto: Kylmälaitteisto / lauhdutin voidaan asentaa kiinteästi tilasäiliöön tai irtokoneikkona.

Jäähdytyksen ohjaus ja valvonta elektronisella ohjauskeskuksella RL20 Kylmäaineen PumpDown -ohjaus.

Pesuautomaatti WASH 2020, kahdella pesunestepumpulla.

Peseytyvä tyhjennyshana.

Jäähdytyksen käsiohjausmahdollisuus.

Helppo huoltaa.

SERAP SE / SV tilasäiliöt toiveittesi mukaan!

Ota yhteyttä aluemyyntiimme!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com

MAITOA SUOMESTA

| 15

L

JE

ER

UUTTA

VI

KOFASIL

®

INEETKIN

RN

HAPOT

A TÄ

Y MY

SÄILÖ N

KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISESTI KONEITA SÄÄSTÄEN!

LIJÄNBE

BIOLOGISET SÄILÖNTÄAINEET JA SÄILÖNTÄSUOLAT

OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA: 28 ammattilaista eripuolilla Suomea!

Kaikki yhteystiedot osoitteessa viljelijänberner.fi

Haapajärvi

Helsinki

Isokyrö

Kouvola

Maalahti

Nurmijärvi

JARMO AHO

MAARIT VILJAKAINEN

PÄIVI KOIVUSALO

KYÖSTI SKIPPARI

KENNETH ASP

PASI PULKKANEN

0500 289 078

0400 222 961

0500 158 427

0500 193 163

040 579 3042

040 579 2645

020 791 4040

16 Säilörehu-ilmoitus185x270_2015.indd | MAITOA SUOMESTA

1

5.9.2015 10.45

Arla Suomi yhteistyöryhmä

A

rla Suomi yhteistyöryhmä on toiminut eri kokoonpanoin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Yhteistyön alkuvaiheessa nimi oli ”Kymppimeijerit” ja myöhemmin Ingman yhteistyöryhmä. Aluksi mukaan kuuluivat lähes kaikki Valio-yhteistyön ulkopuolelle jääneet meijerit ja sittemmin Ingmanin kanssa yhteistyötä jatkaneet meijerit.

Kyseessä ei ole siis mikään uusi asia. Yhteistyöryhmään kuuluu tällä hetkellä kymmenen meijeriä jotka ovat: Osuusmeijerit Hämeenlinna, Porlammi, Kaustinen, Laaksojen Maitokunta, Liminka ja Paavola sekä Sipoon suorat tuottajat ja Osakeyhtiöt Kitee ja Ranua sekä Ruhan meijeri Ky. Ryhmän tarkoituksena on suomalaisten maidontuottajien etujen ajaminen ja se kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuu jäsenmeijereistä 1-3 maidontuottajaa sekä toimihenkilö. Myös Arla Foodsin hallituksen edustaja on usein mukana kokouksessa ja silloin onkin oiva tilaisuus kertoa heille suomalaisen maidontuottajan olosuhteista ja kustannuksista. Nämä keskustelut luovat myös ymmärryksen ja perustan korkeammalle maidon tuottajahinnalle Suomessa. Yhteisymmärrystä edesauttaa se, että myös Arla on osuuskunta, jonka tehtävänä on maidon tuottajahinnan maksimointi.

Lisäksi ryhmällä on johtoryhmä, joka koostuu toimihenkilöistä. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella kokouksia ja toimeenpanna tehdyt päätökset.

Yksi ryhmän saavutuksista on luomutuotteiden saaminen Arla-tuoteperheeseen ja toinen vielä näkyvämpi asia on Maitoa Suomesta -tuoteperhe, joka sisältää myös lähimaidot Sipoossa ja Hämeenlinnassa. Kumpaakin asiaa painostettiin pari vuotta ryhmän kokouksissa ja ne saatiin läpi.

Suuri ansio tuottajasuhteiden kehittämisessä on Arla Suomen nykyisellä toimitusjohtajalla Reijo Kiskolalla. Hän on toiminut työurallaan useiden osuustoimintayritysten johtotehtävissä ja on ”sydämeltään maalainen”.

Hänen aikanaan on Arla Suomelle perustettu hankintajohtajan vakanssi ja tänä vuonna on palkattu myös hankintapäälliköt Pohjoisja Itä-Suomeen. Se on selvä osoitus siitä, että ryhmässä on sitouduttu suomalaiseen maitoraaka-aineeseen ja kilpailua markkinoilla käydään suomalaisella maidon hinnalla.

"Arla on osuuskunta, jonka tehtävänä on maidon tuottajahinnan maksimointi."

Ryhmän tuottaja voi olla luottavainen siitä, että maidosta saa aina valtakunnan keskitason ylittävää hintaa ja maito noudetaan aina varmasti. Yksi pieni esimerkki ryhmän saavutuksista on tasaisen kassavirran malli, joka on ollut käytössä pari vuotta. Se tarkoittaa sitä, että kausihinnoittelu on käytössä, mutta tuottaja saa halutessaan läpi vuoden samaa perushintaa ja syksyllä katsotaan

kevät- ja syksytuotannon suhde, joka tasoitetaan joulukuussa.

Arla Suomella on meneillään strategiatyö vuoteen 2020 ja siihen valmistelutyöhön on otettu mukaan myös suomalaiset maidontuottajat. Se on oiva todiste siitä, kuinka tärkeänä suomalaista raaka-ainetta ryhmässä pidetään. Me arvostamme ja kunnioitamme kotimaisten kilpailijoidemme tuotekehitystä ja toimintaa ja toivotamme heille menestystä kovenevilla markkinoilla. Samalla haluamme olla kuitenkin piristävä haastaja niin tuote- kuin hankintamarkkinoillakin. Siihen meitä velvoittaa Suomen eduskunnan tahto ja kilpailulaki.

Suomalaiset kuluttajat haluavat suomalaisia tuotteita, joten tarvitsemme lisää Maitoa Suomesta. Tervetuloa mukaan!

Janne Näsi Arla Suomi yhteistyöryhmän pj.

MAITOA SUOMESTA

| 17

Parempaa

tuottoa sinulle.

Kuva: Elisabeth

Kuva: Elisabeth

Robottilypsyn mestarit Kuva: Elisabeth

Kuva: Alex Arkink

Toimii kuin unelma!

FabaRobottiVG-sonnit periyttävät juuri niitä ominaisuuksia, joita robottilypsyssä tarvitaan. Utareen yksityiskohdat ovat kohdallaan ja hyvät jalat takaavat lehmien aktiivisuuden.

Myös lypsynopeus on huomioitu! FabaRobottiVG -sonneilla saat toimivia ja aktiivisia itsepalvelulehmiä.

FabaRobottiVG-sonnien tyttäret ovat: • aktiivisia ja liikkuvia • hyväutareisia • nopealypsyisiä • runsastuottoisia

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat.

Me autamme sinua saavuttamaan sen.

18 | MAITOA SUOMESTA

Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani

Ostamme lisää Maitoa Suomesta Jorma Oesch Ruhan meijeri: Taloustietoisen maidontuottajan itsenäinen valinta.

Tuija Linjakumpu Arla Pohjois-Suomi: Kaikki tuottajat ovat samanarvoisia

Sami Kilpeläinen Arla Oy: Lisäarvoa ja kasvumahdollisuuksia maidontuottajille suomalaisesta maidosta

Risto Koski Hämeenlinnan Osuusmeijeri: Luonnollinen osa elämää...

Ulla Roininen Kaustisen Osuusmeijeri: Joka tipassa makua luonnosta!

Laaksojen Maitokunta: Maitoa Pohjanmaalta – Laaksojen Maitokunta

Jouni Tahvanainen Arla Itä-Suomi: Tyytyväisyys lähtee pienistä asioista

Kari Ollikainen Porlammin Osuusmeijeri: Aitoa mustaleimaa perinteellä

Jukka Karhumaa Paavolan Osuusmeijeri: Maasta se pienikin ponnistaa

Tapio Koskela Limingan Osuusmeijeri: Luonnollisesti Limingasta

MAITOA SUOMESTA

| 19

Yhteistyötä kautta Suomen Limingan Osuusmeijeri Limingan Osuusmeijeri sijaitsee keskellä Limingan kylää historiallisessa pihapiirissä, jossa se on sijainnut jo vuodesta 1916.

Maailma on kuitenkin muuttunut meijerin ympärillä ja vaikuttanut myös yrityksen toimintaan. 2000-luvulle siirryttäessä Limingan Osuusmeijerin oma tuotanto loppui, yritys toimii nykyään hankintaosuuskuntana. Uudestisyntynyt meijeri laajensi myymäläänsä sekä valikoimaltaan että asiakaskunnaltaan ja toimii nyt myös kotina useille yrityksille, jotka toimivat vanhan meijerin saneeratuissa tiloissa. Limingan Osuusmeijeri onkin tätä nykyä lähempänä ainutlaatuista ostoskeskusta kuin perinteistä meijeriä.

Paavolan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri on yli sata vuotta toiminnassa ollut osuuskunta, jonka kotipaikka on nykyisessä Siikajoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä toimivan hankintameijerin maitomäärä ylittää tänä vuonna 4 miljoonaa litraa. Yrityksellä on neljän maidontuottajajäsenen muodostama hallitus ja tilitys- ja tuottajapalvelut hoitaa Laaksojen Maitokunta.

Laaksojen Maitokunta Laaksojen Maitokunta perustettiin lähes sata vuotta sitten Kalajoen rannalle Ylivieskaan. Meijerin vaiheet ovat olleet värikkäät ja monenlaisista kriisiajoista huolimatta osuuskunta on pitänyt pintansa.

Jalostustoiminnan päätyttyä 2000-luvun alussa meijeri on toiminut menestyksekkäästi hankintameijerinä, jonka maitomäärä on nyt runsaat 23 milj. litraa.

Meijerimyymäläkin on sopeutunut ajan haasteisiin: Justus-myymälä palvelee maidontuottajia, yrityksiä ja kuluttaja-asiakkaita Savarin vilkkaalla liikealueella.

Kaustisen Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri sijaitsee KeskiPohjanmaalla, jossa lehmätkin kuulemma lypsävät musiikin tahdissa. Historiaa

20 | MAITOA SUOMESTA

meijerille on ehtinyt kertyä jo 110 vuoden ajalta. Maitomäärä on kehittynyt hyvinkin myönteisesti viime vuosina ja maitoa kerätään Kaustisen, Kruunupyyn, Kokkolan ja Vetelin alueen 66 tilalta nyt jo noin 22 miljoonaa litraa vuodessa. Meijerin yhteydessä toimii myös hyvän palvelun maatalouskauppa Maire, joka palvelee sekä yksityisiä, yrityksiä että maatiloja.

Ruhan meijeri Vuonna 1870 perustettu Ruhan meijeri on Suomen vanhin meijeri ja myös suurin yksityisessä omistuksessa oleva maidonkerääjä. Ruhan meijerillä on pitkät perinteet meijerialalla ja ne ulottuvat aina Sveitsiin asti, mistä Christian Oesch saapui vuonna 1879 kehittämään meijerija karjataloutta. Nykyään meijerin toimitusjohtajana toimii Christianin pojanpojanpoika ja seuraava polvi seuraa perässä.

Meijerin maidonkeräily tapahtuu Pirkanmaan, Hämeen, Uusimaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueilla. Parissa vuodessa maidonhankinta on kasvanut yli 50%.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri Hämeenlinnan Osuusmeijeri on vuonna 1926 perustettu maidontuottajien omistama osuuskuntamuotoinen yritys. Yhdessä noin 170 tuottajaomistajamme kanssa tarjoamme laadukkaita meijeripalveluita vuosikymmenten kokemuksella. Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Hämeen sydämestä tulevat tuotteet myydään ja markkinoidaan suomalaisille yhteistyössä Arlan kanssa.

Porlammin Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri on maidontuottajiensa omistama itsenäinen osuuskunta, joka on tänä päivänä Etelä-Suomen ainoa jäljellä oleva juustola. Vuonna 2012 vastaanotettu maitomäärä oli 6,5 miljoonaa litraa ja liikevaihto 9 milj. euroa. Päätuotteet ovat emmentaljuusto, juustoraasteet, juustosiivut ja sulatejuustot.

Arla Pohjois-Suomi Meijeritoimintaa Ranuan meijerillä on harjoitettu vuodesta 1965 lähtien ja maidon-, juuston- sekä vointuotannon ohella meijerillä on ollut myös oma sikala. Varsinainen tuotantotoiminta on loppunut kokonaisuudessaan vuonna 2002. Arla Oy Pohjois-Suomen Ranuan meijeri kerää maitoa 21 kunnan alueelta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sekä jatkossa myös Kainuun alueelta. Edes huonot tiet, pitkät välimatkat tai tilakoko eivät hidasta toimintaa. Se on sitä pohjoista sisua. Ranuan Meijerin myymälä on hankintayhtiön tärkeä palvelu tuottajille ja kaikille kuluttajille. Se tekee tuotevälityskauppaa, huoltopalvelutoimintaa, sekä muita maidontuotantoa edistäviä palveluja. Huoltopalvelut on tunnettu ongelmanratkaisukyvystään; jos huoltotöissä tarvittava osa puuttuu, tehdään se viimekädessä vaikka itse.

ARLA POHJOIS-SUOMI

LIMINGAN OSUUSMEIJERI PAAVOLAN OSUUSMEIJERI KAUSTISEN OSUUSMEIJERI

Arla Itä-Suomi

LAAKSOJEN MAITOKUNTA

ARLA ITÄ-SUOMI

Arla Itä-Suomen Kiteen meijeri toimii maidon keräilymeijerinä ja palvelee elintarvikemyymälässään kaikkia kuluttajia.

Alun alkaen Kiteen meijeri on toiminut navettana, joka on saneerattu meijerikäyttöön vuosina 1965-1966. Meijeritoimintaa Kiteen Savikolla on puolestaan ollut jo vuodesta 1889 alkaen. Voita meijerillä kirnuttiin aina vuoteen 2004 ja kirnu onkin säästetty muistuttamaan menneistä ajoista. Maitojauheen valmistuksen loputtua 2009 hallin vuokrasi taho, joka valmistaa maankuulua Savikon Tähkää ja Aitoa Kitteeläistä Pontikkaa.

Arla RUHAN MEIJERI

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI 

ARLA OY SIPOON MEIJERI 

PORLAMMIN OSUUSMEIJERI

Sipoon meijeri ja Arla Suomen pääkonttori sijaitsevat Sipoon Söderkullassa. Sipoossa jalostetaan yli 300 eri tuotetta ja meijerillä on 75 omaa maidontuottajaa.

Meijeritoiminta sai alkunsa saunassa, jossa Hjalmar kypsytti äitinsä Auroran viilejä. Tiesitkö muuten, että nykyisen meijerin rakentaminen aloitettiin jo ennen kuin sille myönnettiin rakennuslupa?

MAITOA SUOMESTA

| 21

Ensimmäiset 100 päivää Arlalla TEKSTI JA KUVA: MIRVA LAHTIMAA

Usein bisnesmaailmassa puhutaan johtajien ensimmäisestä sadasta päivästä, joiden aikana muutokset pistetään alulle ja tutustutaan työntekijöihin. Arla Pohjoisja Itä-Suomen hankintapäälliköt Tuija Linjakumpu ja Jouni Tahvanainen ovat nyt viettäneet Arlalla nuo kuuluisat 100 päivää. He molemmat kiittävät lämpimästä vastaanotosta niin Arlaa, meijerin tiimiä kuin tuottajiakin.

K

esä alkaa taittua syksyyn, mutta Kiteellä ja Ranualla hankintapäälliköiden mieliä ei varjosta pilvenhattarakaan. Tuija ja Jouni ovat tiimeineen paiskineet töitä tuottajien parempien palveluiden eteen jo nelisen kuukautta ja tuloksia on syntynyt.

Ensimmäisenä listalla olivat kuitenkin arkiset askareet.

- Kiteellä tilasimme autokuskeille Arlan logoilla varustetut työvaatteet, päivitimme myymälän logot ja nostimme liput salkoon.

Lisäksi olen pyrkinyt omalla esimerkillä-

22 | MAITOA SUOMESTA

ni tuomaan uusia ideoita myynnin toteuttamiseen. En usko norsunluutornista johtamiseen vaan yhdessä tekemiseen, Jouni Tahvanainen kertoo.

Myös myymälä on saanut uuden ilmeen

ja tuotevalikoimakin on kokenut kasvojenkohotuksen.

- Olemme herätelleet myös tuottajia ajattelemaan uudella tavalla ja kokeilemaan uusia tuotteita. Usein tuottajat ostavat sen

”Emme erottele leirejä vaan kaikki tuottajat ovat samanarvoisia tuottivatpa he maidon meille tai jollekin muulle.”

”Pyrimme ratkomaan emme vatvomaan. Pohdimme jatkuvasti, kuinka voisimme tarjota tuottajille parempia palveluita, sillä meillä on etuna pienuuden ja keveän organisaation notkeus.” saman tuotteen tottumuksesta, mutta autamme heitä huomaamaan kenties kustannustehokkaamman vaihtoehdon, Tahvanainen sanoo.

Tuija Linjakumpu kehuu Ranuan tiimiään tehokkuudesta. Tuottajia ja tärkeitä yhteistyökumppaneita on muun muassa muistettu tänä kesänä kesäkasseilla ja kohta kaikilla on mahdollisuus hankkia tuottajapalveluna edulliseen hintaan Isäntä- tai Emäntä iPad. - Täällä tartutaan välittömästi toimeen eikä ongelmista tehdä liian suuria. Pyrimme ratkomaan emme vatvomaan. Pohdimme jatkuvasti, kuinka voisimme tarjota tuottajil-

le parempia palveluita, sillä meillä on etuna pienuuden ja keveän organisaation notkeus: pystymme toteuttamaan asioita nopealla aikataululla, Tuija kertoo.

Tuija on korostanut roolissaan suomalaisen maidon ja maidontuottajien tärkeyttä.

- Me kaikki olemme osa maidonhankintaa ja jokainen roolissaan palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla, hän muistuttaa.

Tuottajien huomioiminen tärkeää Sekä Jouni että Tuija painottavat sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä tuottajien kans-

sa työskenneltäessä. Esimerkiksi meijerin myymälässä päivitetään tietoja ja vaihdetaan kuulumiset.

- Kerran viikossa tilalliset käyvät ostoksilla ja se on heille erittäin tärkeä hetki muutoin yksinäisen työn lomassa, sanoo Jouni.

- Useat tuottajat ovat sanoneet, että saavat kai he tulla Ranuan myymälään edelleen ostoksille, vaikka nettikauppa tuleekin, Tuija kertoo tyytyväisenä.

Tyytyväisyys lähtee pienistä asioista. Esimerkiksi henkilökohtaisesti viety kukkalähetys merkkipäivänä ilahduttaa tuottajia suuresti. Jouni pyrkii käymään tiloilla mahdollisuuksien mukaan kerran viikossa ja kontaktoi myös uusia asiakkaita.

- Asiakaskäynneissä on tullut selkeästi ilmi se, että me olemme mukana tuottajan arjessa ja läsnä muulloinkin kuin pelkästään ongelmien ilmaantuessa. Emme erottele leirejä vaan kaikki tuottajat ovat samanarvoisia tuottivatpa he maidon meille tai jollekin muulle, Tuija ja Jouni kertovat.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Melica Melassoitu Rypsi – pelletöity, rypsirouhepohjainen valkuaistäydentäjä lypsylehmille ja lihanaudoille viljan ohessa käytettäväksi. Maittava Melica Melassoitu Rypsi sisältää pötsin hyvinvoinnin kannalta tarpeellista sulavaa kuitua sekä melassia. Soveltuu erinomaisesti automaattiruokintaan. Kivennäis- ja vitamiinitäydennyksestä on huolehdittava erikseen.

Melica Melassoitu Rypsi

Melica NDF puolitiiviste – edullinen valkuaisrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. Täydentää hyvin paljon energiaa, mutta vähän kuitua sisältävää ruokintaa. Kivennäis- ja vitamiinitäydennyksestä on huolehdittava erikseen.

Melica NDF puolitiiviste

Tiedustele tuotteita meijeristä tai alue-edustajiltamme.

UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi MAITOA SUOMESTA

| 23

Hämeenlinnan Osuusmeijerin jalostus ja maidonhankinta kasvussa

A

rla Suomi –yhteistyöryhmään kuuluva Hämeenlinnan Osuusmeijeri on kuluvan vuoden aikana saanut riveihinsä kymmenen uutta maidontuottajaa. Toimitusjohtaja Risto Kosken mukaan meijerille maitoa tällä hetkellä toimittaa 150 tuottajaa, joista pääosa on Kanta-Hämeen, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnista. Osuusmeijerin jalostama maitomäärä oli viime vuonna 110 miljoonaa litraa.

Risto Kosken mukaan tämän vuoden maidonhankinnassa on havaittavissa positiivinen muutos.

- ”Alkuvuonna kasvu oli kahden prosentin luokkaa, mutta viime aikoina maidonhankintamäärät ovat kasvaneet. Vuoden loppuun mennessä kasvua tullee viime vuoteen verrattuna noin kymmenen prosenttia”, hän arvioi.

Uusi investointi Hämeenlinnan Osuusmeijerissä saatiin vuosi sitten päätökseen iso investointi, kun lähes

24 | MAITOA SUOMESTA

viisi miljoonaa euroa maksaneet tuotantolinjat otettiin käyttöön. Tuotantolinjojen myötä meijeriyrityksen tuotevalikoima laajeni merkittävästi.

Meijerin tämän vuoden investoinneiksi on arvioitu miljoona euroa. Toimitusjohtaja Koski kertoo, että pääosa euroista käytetään

uuden lämpökeskuksen rakentamiseen Hämeenlinnan tuotantolaitokselle.

- ”Meijerin tulevaisuus on myönteinen, pystymme nykyisillä laitteilla ja linjoilla tarjoamaan kuluttajille laajan skaalan erilaisia tuotteita. Kuluttajakentän toiveet ja odotukset voivat muuttua nopeastikin, joten pyrimme panostamaan tuotekehittelyyn ja uusiin tuotteisiin ”, Koski sanoo.

Kysyntä vakaa

Meijerin tavoitteena on lisätä edelleen maidontuottajien määrää raakaainekysynnän tarpeen tyydyttämiseksi.

Talouden suhdanteilla ei ole isoa vaikutusta meijerin maito-, piimä- ja kermatuotteiden menekkiin, sillä ne ovat ihmisten arjessa tarvitsemia peruselintarvikkeita. Kosken mukaan meijerin tavoitteena on lisätä edelleen maidontuottajien määrää raaka-ainekysynnän tarpeen tyydyttämiseksi.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin palveluksessa on tällä hetkellä 82 ammattilaista.

Henkilöstön määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin viime vuosina. Väkeä on lisätty, kun toiminta on laajentunut ja uusia tuotteita on tullut markkinoille.

Laitetarjoukset 1.9.-31.12.2015 • Vaihda vanha Milkmaster uuteen Blue –lypsy-yksikköön • Sisältää uuden Harmony™ II -lypsimen CloverTM -nännikumilla

1118,-

+ ALV

Vaihda vanha Milkmaster uuteen MU480 –lypsy-yksikköön Sisältää uuden Harmony™ II –lypsimen CloverTM nännikumilla

1979,-

+ ALV

DeLaval DeLaval VMS™ VMS lyps yrobotti 90v –juhl ahintaan Paljon enemmän kuin T . ule ja pyy dä tarjou lypsyrobotti s!

Lisäksi esitellään uusi MU Blue lypsy-yksikkö, demolaite mukaan sekä jatketaan FW ruokintavaunukampanjaa

+

Ainutlaatuinen solulaskuri

+ Tehokas maidon esijäähdytys

+ Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

+ + VMS Jopa 3000 kg maitoa vuorokaudessa

+ + Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

Palveleva huolto lähellä sinua

+ Tarkka maidon laadunseuranta

+ Helppokäyttöinen kosketusnäyttö

+ Integroitu maitotilan tuotannonohjaus järjestelmä

www.delaval.fi/enemmankuinrobotti

Lue lisää Osallistu samalla arvontaan, jossa palkintona FMC-IP1, HD -laatuinen valvontakamera navettaan, talliin tai ulkotiloihin!

ideaalia

Hintaeturehut:

TempoTäysrehu

Runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella. ME 12,5 OIV 116

VahvaTäysrehu

Energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. ME 12,7 OIV 120

TosiPuolitiiviste

Edullinen, monipuolinen ja vähän tärkkelystä sisältävä. Sopii hyvän säilörehun ja energiapitoisen viljan täydennykseksi. ME 12,1 OIV 140

TuottoPuolitiiviste

Hyvä ratkaisu, kun viljaa on käytettävissä rajoitetusti.

Tarjoaa vahvan viljallisen vaihtoehdon myös kauraa sisältävän viljaosan rinnalle.

Korkeatuottoisille karjoille. ME 12,7 OIV 135

RypsiTiiviste

Tehokasta valkuaislisää monentyyppisiin ruokintoihin kaikille naudoille. Lämpökäsitelty ja rakeistettu tuote ei sisällä kivennäistäydennystä. ME 11,7 OIV 160

AlkuRehu

Nyt hintaeturehuna myös tutkitusti toimiva ja maittava AlkuRehu. Sopii erinomaisesti vasikan ensirehuksi lypsykarjatilalle. ME 12,4 OIV 116 Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060.

Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

Tuottajat, jotka ovat käyneet kanssamme eläinkauppaa* ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn, saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin.

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

*teurasnautoja

Kampanja-aika 1.9.–30.11.

26 | MAITOA SUOMESTA

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut

OJA T S I U ÄM KESAurinkoinen loppukesä auttoi unohtamaan

alkukesän sateet, vai auttoiko sittenkään?

Palatkaamme vielä tuohon sateiseen kesään ja siihen, miltä se tuottajan silmissä näytti.

Kylvöt sateiden välissä?

TEKSTI JA KUVA: MIRVA LAHTIMAA

Korte on kuullut kritiikkiä, että miksei kylvöjä tehdä sateiden välissä. Näissä lammikoissa se voisi olla haasteellista.

Jälkiviisas todennäköisesti muokkaisi otsikkoa hieman. Kylpeminen, se olisi parempi sana kylvämiselle. Esimerkiksi Pohjanmaan lakeuksilla ja eritoten pelloilla on nimittäin tänä kesänä kärsitty niin suurista vesimääristä, että kylpeminen olisi ollut käytännössä mahdollista.

Sää vaikuttaa maidontuottajan työssä aivan kaikkeen ja sen armoilla vietetään 365 päivää vuodesta.

M

ikko Korte pyörittää 40 lehmän maitotilaa Ylivieskan lakeuksilla. Ennen hänen isänsä piti maitotilaa omien töidensä ohessa, mutta Mikon käytyä armeijan alkoi isä keskittyä enemmän taksarin hommiin ja Mikko puolestaan maitoon.

Lopulta Mikko osti tilan itselleen vuonna 2000. Maitoauton kuljettajasta tulikin maitotilallinen.

On keskikesä. Kaunis mutta tänä kesänä päänvaivaa tuottanut Kalajoki virtaa Kortteen tilan ja peltojen vieressä. Joen tulvimisen vuoksi kevät ja kesä ovat olleet maidontuottajalle tuskaisia.

- Muistan, että kolmisen vuotta sitten olisi ollut vielä pahemmat tulvat. Nyt vesi on kaksi metriä korkeammalla kuin normaalisti, mutta silloin pellot lainehtivat myös kauempana tien toisella puolella, Mikko muistaa.

20 hehtaaria peltoa ja nurmea meni kolme vuotta sitten kirjaimellisesti metsään. Sato oli käyttökelvotonta mutta onneksi naapuri tuli hätiin ja Korte sai kerätä nurmea hänen pelloiltaan.

- Pitää yrittää varautua siihen, että joki nousee tulvimaan, sen takia meillä on nykyään sellaisillakin lohkoilla aina nur-

mea, mistä se saadaan varmasti pois, Mikko kertoo.

Jokivesi erityisen haitallista Mikäli tulvavesi nousee pelloille tai laidunmaille, tulee niistä käytännössä täysin käyttökelvottomia. Kolme päivää veden alla ollut nurmi täytyy vain niittää pois ja ajaa kompostoitumaan, josta se levitetään lannoitteeksi.

- Erityisesti jokiveden mukana tuleva kolibakteeri on haitallinen lypsylehmille, jopa hengenvaarallinen. Jokivesi on kaikkein pahinta sen takia, että kaupunki ohijuoksuttaa jätevettä jokeen, Mikko harmittelee.

Maidontuottaja välittää lehmistään eikä veden alla ollutta rehua koskaan syötetä lypsäville, sillä se vaarantaisi niiden terveyden ja huonontaisi maidon laatua. Kuivikkeeksikin tällainen rehu kelpaa vain harvoin.

- Joen tulvavesi on savista, heinä pölisee ja siinä on bakteereita. Jos savea on vähän, voi nurmen tehdä kuivaksi heinäksi, koska siinä pölisee osa savesta pois. Lypsylehmille niitä ei kuitenkaan koskaan syötetä, vaan ne päätyvät nuorenkarjan lisärehuksi laitumelle, Korte kertoo.

Kolibakteeri saastuttaa myös laidunmaat, jolloin lehmiä ei voi päästää kyseiselle laitumelle ollenkaan ainakaan saastuneilta osin.

Kortteen lehmät pääsivät tänä vuonna laitumelle viikkoja myöhässä.

Vapaat kortilla Sinnikäs isäntä ei paljon vapaita vietä. Maidontuottajan työ on ympärivuotista ja –vuorokautista hommaa. Huonojen säiden takia työt täytyy joskus tehdä tuplavauhtia. Päivät venyvät 15-16 tunnin mittaisiksi ja töiden välissä on aikaa vain yöunille.

- Stressi iskee kun tiedät, että työt pitäisi tehdä mutta et vaan pääse pellolle millään. Tietoisuus siitä, mitä kaikki viivästyminen tulee kustantamaan esimerkiksi sisäruokintakaudella, lisää stressiä, Mikko kertoo.

Vaikka stressi on kova ja tämä kesä painetaan Kortteen tilalla ilman kesätyöntekijää, yrittää isäntä suhtautua tulvivaan tilanteeseen huumorilla.

- Ei asioita kannata jäädä murehtimaan ja laskemaan menetettyjä satoja, uutta putkeen vaan, Mikko kannustaa.

MAITOA SUOMESTA

| 27

Tuottajalaboratorio palaa Sipooseen

Maija Lähteenmäki selvittää Sipoon uuden tuottajalaboratorion laitteiden toimintaa.

Arla Suomi yhteistyöryhmä haluaa tukea tuottajiaan tarjoamalla heille parempia palveluja muun muassa tuottajalaboratorion muodossa. Yhteistyömeijereiden panostuksen ansiosta Osuuskunta MS Tuottajapalvelut oli mahdollista toteuttaa.

T

uottajilla ja yhteistyömeijereillä syntyi kehittämistarve ja halu perustaa laboratorio. Näinpä perustimme osuuskunnan. Kun tuottajamäärä kasvaa, on järkevämpääkin aloittaa näytteiden analysointi Sipoossa, kertoo hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Yhteisellä osuuskunnalla voidaan kehittää ja sijoittaa pääomat niihin palveluihin, joita tuottajat tarvitsevat. Yritysmuodoksi valittiin ns. toisen asteen osuuskunta, jonka jäsenistön enemmistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä. Mukaan lähteneille osuusmeijereille osuuskuntamuoto oli tuttu yritysmuoto.

- Arla Suomi –yhteistyöryhmässä mukana olevat meijerit päättivät kehittää maidon analytiikkaa huipputasolle. Hankintameije-

28 | MAITOA SUOMESTA

reille tuottajapalvelut ovat keskeinen osa toimintaa, kertoo Kilpeläinen.

Tuottajalaboratorion paluu Sipooseen varmistaa tuottajille paremmat palvelut, laajemmat maidosta tehtävät analyysit ja myös näytteiden nopean analysoinnin näytteenottohetkestä. Laboratorio tutkii raakamaitoja, jolloin myös tuntuma raakamaidon laatuun palaa Sipooseen. Tuottajalaboratorion toiminnat toteuttaa Massbyn laboratorio ja se aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa.

- On erittäin myönteinen asia, että olemme nyt yhdessä saaneet konkreettisia asioita aikaan. Se yhdistää ja tekee meistä entistä vahvemman ja voimme olla yhä kilpailukykyisempiä niin tuottajapalveluiden, tuottajahinnan kuin maitomarkkinoiden suhteen.

TEKSTI JA KUVA: MIRVA LAHTIMAA

Toiminnan pääpaino on kustannustehokkaan ja laadukkaan palvelun tuottamisessa, yhdessä tekemällä pääsemme asetettuihin tavoitteisiin, iloitsee Osuuskunta MS Tuottajapalveluiden ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski.

Tuottajalaboratorion siirtyminen takaisin Sipooseen tuo säästöjä myös logistisesti.

- Maitonäytteitä ei enää tarvitse kuljettaa pitkän matkan päähän vaan ne tulevat muun maitokuorman mukana Sipooseen tutkittavaksi, kertoo Koski.

Tervetullut uudistus tuo mukanaan ensi vuoden aikana uusia analytiikkapalveluja. Nämä palvelut ovat olleet Arlalla käytössä osassa muita maita jo aiemmin ja nyt ne tulevat myös Suomeen.

Verkkokaupan uudistus loppusuoralla Uuman verkkokauppa uudistuu lokakuussa. Uusi versio on nyt testattu ja käynnissä on pilotointi. Uuden ilmeen saanut verkkokauppa on kaikkien Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajien käytettävissä 12.10.2015, jolloin vanha poistuu käytöstä. Käyttäjältä muutos ei vaadi mitään toimenpiteitä. Kirjautumisosoite on sama kuin vanhassakin.

P

rojektin aikana on pyritty pitämään kirkkaana mielessä helppokäyttöisyys ja selkeys. Sivut toimivat hyvin esimerkiksi tabletissa tai puhelimessa”, logistiikkapäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö Jani Aholaakko kertoo.

Tuotteista on nettikauppaan laitettu kuvat sekä tuotteiden takaa löytyvät yksityiskohtaisemmat tuotetiedot. Alkuvaiheessa ihan joka tuotteesta ei ole vielä ”tuotekorttia”, koska verkkokaupan tuotevalikoimaa uudistetaan vielä syksyn aikana. ”Projektin yhteydessä tavarantoimittajien kanssa käydään neuvotteluita ja uudistamme valikoimaa. Tarkoitus on keskittää ostoja ryhmässä jolloin pääsemme alhaisempiin hankintakustannuksiin. Tätä kautta pystymme

tarjoamaan tuotteita edullisemmin.” ”Arla ja yhteistyömeijerit tulevat myös tarjoamaan maidontuottajille kahta eri tablettimallia ostettavaksi. Toinen malli on sisäkäyttöön ja toinen malli kestää ulkokäyttöä. Laitamme tästä tietoa erikseen kun hinnat vahvistuvat”, Jani Aholaakko kertoo.

Verkkokauppa ei poista nykyisiä tilausmalleja, mutta verkkokaupan käyttäjät tulevat varmasti hyötymään verkon kautta tilaamisesta. Esimerkiksi tarjoukset ilmestyvät nopeammin verkkokauppaan eikä kaikista tarjouksista tule välttämättä paperiversioita ollenkaan. ”Uuden verkkokaupan julkistamisen yhteyteen olemme saaneet mielenkiintoisia tarjouksia jotka laitamme vain verkkokauppaan”, Aholaakko lupaa.

Arla uudisti keräilyreitit Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitoa kerätään 15 yhdistelmällä. Niistä neljä kerää maitoa Pohjois-Suomen alueella.

A

rlan maidonkeräilyreitit ovat kokeneet suuren muutoksen viimeisen kahden vuoden aikana. Käytännössä kaikki on muutettu läpi Suomen. Pelkästään Etelä-Suo-

messa keräilykilometrit vähenivät lähemmäs 300 000 km. Keräilyn tehostuessa on tuottajien toiveita silti pystytty kuuntelemaan ja aikataulut ovat saatu sovitettua lähes poikkeuksetta kaikkia tyydyttäviksi.

Tällä hetkellä Arla-Suomi yhteistyöryhmän keräilyverkosto kattaa koko Suomen.

Autoja kulkee koko valtakunnan leveydeltä. Uusimpana alueena Pohjois-Karjalan yläreuna, Kainuu ja Pohjois-Savo. Logistiikkapäällikko Jani Aholaakko kertoo, että ”keräilyreitit ovat suunniteltu tukemaan toisiaan ja meillä on aina mahdollisuus tehdä tilaa sinne missä sitä tarvitaan”. Näin ollen uuden tuottajan kerääminen onnistuu hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.

Arlan maidonkeräilykalusto on kasvattanut kokoaan. Autojen lukumäärä ei ole juurikaan muuttunut vaan yksikköjen koko on kasvanut. Tällä hetkellä Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitoa kerää 15 yhdistelmää joista neljä on isoja 76 tonnin yhdistelmiä. Yhtä lukuunottamatta isot yhdistelmät sijoittuvat pohjoiseen.

- Tällä keräilykapasitteetillä pystymme vielä tiivistämään, mutta toivottavasti saadaan maitoa siinä määrin, että pääsemme lisäämään autoja, summaa Aholaakko.

MAITOA SUOMESTA

| 29

Maidon luomutuotannossa lehmät saavat olla laitumella mahdollisimman pitkään.

TEKSTI JA KUVAT: MIRVA LAHTIMAA

Luomutilallisen työ ei ole yksinkertaista. Kaiken paperityön lisäksi on olemassa liuta sääntöjä, joiden olisi hyvä olla osa tilallisen arvomaailmaa.

Kaikki lähtee pellosta

J

aakko ja Pirkko Suominen ovat vannoneet luomutuotannon nimeen Vennan tilalla jo 20 vuotta. Maaperän, eläinten ja loppukädessä ihmisten hyvinvointi ovat heille sydämen asia, jota luomutuotanto palvelee mitä mainioimmin.

- Kuluttaja, joka käyttää luomutuotteita, olettaa että ruoka on kotimaista, lähellä tuotettua ja puhdasta. Nykypäivänä ihmiset haluavat jäljittää ruoan alkulähteet. Me tiedämme tasan tarkkaan, mistä oma rehumme tulee, sillä viljelemme lähes kaiken itse, Jaakko Suominen kertoo.

Mikäli rehu ei tule Suomisen omalta tilalta, ostetaan se parilta lähitilalta samoin kuin omassa puristamossa puristettava rypsi.

Luomu on kokonaisuus Suomiset eivät halua vain täyttää luomusääntöjä, vaan he ovat myös omaksuneet vahvasti arvot, joita luomutuotanto vaatii.

30 | MAITOA SUOMESTA

Olli Suominen (vas.) on pienestä pitäen perehtynyt yrittämiseen vanhempiensa Jaakon ja Pirkon lypsykarjarjatilalla.

- Suomessa on siirtynyt luomuun paljon viljelijöitä, jotka lähtevät vain täyttämään nippanappa sääntöjä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ajatusmaailma täytyy myös ymmärtää.

Kaikki lähtee hyvästä pellon hoidosta, johon liittyy vesitalous ja kalkitus sekä totta kai hyvästä eläintenhoidosta. Se on niin suuri kokonaisuus, Suomiset kertovat.

Suomisilla on vahvat syyt panostaa luomuun ja he omaavat vahvan ideologian.

Työskennellessään opiskelijana Aaro ja Elvi Rajalan luomutilalla Ypäjällä, Suomen ensimmäisellä sellaisella, Jaakko sai kipinän luomutuotantoon.

- Täytyy nostaa hattua Aarolle ja Elville, sillä he perustivat oman luomutilansa jo 60-luvulla, jolloin mitään tukia ei ollut olemassakaan. Sieltä arvomaailma on itsellekin

tullut, hän kehuu.

Nykyään luomua tuetaan Suomisten mielestä hyvin, mutta paperityöt ovat lähes kaksinkertaiset perustilaan verrattuna.

- Paljon pitää papereita olla ojennuksessa, kun tarkastaja tulee käymään, että kyllä tässä hommaa on, mutta ei se ole syy, miksi tätä tehdään, kertoo Pirkko Suominen.

Aivan. Papereita täytyykin Suomisten mielestä olla, jotta ostaja voi varmistua luomun aitoudesta.

- Luomutuotannossa ei käytetä kemikaaleja tai lannoitteita ja pidetään tarkka kirjanpito kaikista ostoista. Lisäksi varastotaseet täytyy olla koko ajan tiedossa. Meidän täytyy pystyä osoittamaan joka hetki se, että tuotanto on luomua. Asiakasta varten tätä tehdään, jotta luottamus säilyy, Suomiset muistuttavat.

Jaakko Suomisen mielestä yksi luomun arvoista on kestävä toimintatapa.

- Kyllähän se luomun yksi arvokas asia on ravinnekierto. Me tiedämme, että maapallon fosforivarat loppuvat ja koko tavanomainen tuotanto perustuu glyfosaatin käyttöön. Nyt on lisäksi tutkittu, että glyfosaatti kertyy pohjaveteen sekä äidinmaitoon ja aiheuttaa autismia, Suominen kertoo.

Lehmästä ei saa sikaa tehdä Suomiset pitävät luomutuotannossa kaikkein tärkeimpänä ruokintajärjestelmää, joka perustuu karkearehuun.

- Nauta on märehtijä ja sen hyvinvointi lähtee vatsasta, kuten ihmiselläkin. Kun noudatimme alussa tavanomaista ruokintaa, niin ikäni muistan kuinka meillä oli vallan sairaita lehmiä, Jaakko kertoo.

Luomutilallisen haasteena on saada tarpeeksi hyvää säilörehua, sillä huono laatu ei tuota maitoa. Hoitoa täytyy ajatella eläimen näkökulmasta: kuinka eläin toimii ja miksi se tekee niin kuin tekee.

- Emme saa ajatella, kuinka haluamme

lehmän toimivan. Se on lauma- ja saaliseläin, joka pelkää petoja ja nämä täytyy ottaa huomioon joka kohdassa kun niiden kanssa toimitaan, Jaakko muistuttaa.

Eläimen käyttäytymisen huomioiminen on avainasemassa Suomisten luomutilalla.

Arka ja lauman suojasta nauttiva eläin tulee huomioida jokaisessa käänteessä.

- Lypsyrobotti on kamalin paikka, johon laumaelämästä nauttiva nauta voi joutua. Yksinäisyys ja ahdas tila ovat paha paikka eläimelle, joka on tottunut pienestä asti kulkemaan laumassa. Tähän olemme miettineet ratkaisua, sillä uskon, että kaikki eivät saa robottilypsyä toimimaan juuri tästä syystä, Suominen pohtii.

Lauma ja arkuus ovat tärkeimpiä huomioon otettavia asioita. Lehmää ei voi pakottaa ja sillä kestää aikaa oppia. Opittua asiaa on puolestaan helppo toistaa.

- Nauta on hyvin rauhallinen eläin, jonka pitää saada nuuhkia, katsoa ja miettiä. Oppimisjaksot ovat aika pitkiä ja remontoidessamme vanhaa navettaa, teimme siitä lähes identtisen aikaisemman navetan kanssa ja huomasimme, kuinka eläinten stressitasot laskivat, kertoo Pirkko.

- Luomu lähtee hyvästä eläinten ja pellon hoidosta, kiteyttää Jaakko Suominen.

Jymy - pitkäjänteisyyden tulos S

uomisen tilalla on ollut pitkän tähtäimen tavoitteena lähteä mukaan jatkojalostukseen. Mielessä on ollut muun muassa oman meijerin perustaminen, mutta lopulta jäätelön kohdalla kaikki palaset napsahtivat paikoilleen.

- Kyllä suuri kiitos kuuluu Hämeenlinnan Osuusmeijerille joustavuudesta. Ovat tehneet tästä jäätelöbisneksestä omalta osaltaan helpon, Suomiset kiittelevät.

Jäätelöbisnes on Suomisten poikien Ollin ja Samulin sekä kolmen muun osakkaan hoivissa. Ensimmäisen yrityksen pojat perustivat jo 5- ja 7-vuotiaina maidontuotantoyrityksen muodossa. Tällaisena taloudellisena aikana tuottajalta vaaditaan innovatiivisuutta.

- Jymy -jäätelössä tärkeintä on ehdottomasti se maku ja luomu. Meille aina yhtä tärkeää on se, mitä siihen laitetaan kuin se, mitä siihen ei

Jymy-jäätelö täyttää tiukat luomuvaatimukset.

laiteta. Aloitimme myynnin vuosi sitten ja vaikka kesä oli kylmä, olemme tyytyväisiä myynnin kehitykseen, kertoo Suomisen Maidon talousjohtaja Olli Suominen.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 E-Plus – E-Plus vitamiiniliuos on tarkoitettu tuotantoeläinten Evitamiinitarpeen tyydyttämiseen. EPlus antaa ravintoon myös hyödyllisen seleenilisän.

Seleeni EC-Plus rae – vahva E-vitamiini- ja seleenivalmiste. E-vitamiini ja seleeni suojaavat elimistöä hapettumisvaurioilta. Sopii käytettäväksi vastapuidun ja tuoreen viljan E-vitamiini pitoisuuden nostoon. Sisältää myös C-vitamiinilisän.

Karjan Propyleeni Plus – eläinten ketostaattirehulisä, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta. Karjan Propyleeni Plus sisältää betaiinia ja myös mm. nikotiiniamidia, joka parantaa nautojen ruokahalua ja rehun hyväksikäyttöä.

Tiedustele tuotteita meijeristä.

UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi MAITOA SUOMESTA

| 31

JA IS - UÄ H NN RE A VE OIS ANJ I K IK P ER K A M

Teuvalla juhlittiin Talvikkia TEKSTI JA KUVA: KIRSTI LAUKKANEN

Kartoita kivennäiset

nyt

Päivänsankari 100-tonnari Talvikin alkukasvattajat Anna-Liisa ja Mika Mäkelä Jurvasta sekä nykyiset omistajat Aaro ja Mirja Koljonen Teuvalta.

Kun tilaat

R

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä

tai 1 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

2 000 kg tai 4 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

Kaupan päälle

Ultrapoint Maasto

Ultrapoint Pro

-karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi kännykkään tai tablettiin

*Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähtikivennäisissä tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.

Voimassa: 31.10. asti Lisätiedot kampanjasta: www.kinnusenmylly.fi

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

32 | MAITOA SUOMESTA

-karttaohjelmisto kännykkään tai tablettiin

Ultrapoint Maasto ja Pro ovat korkealuokkaisia, kotimaisia karttaohjelmistoja, joiden avulla maastossa liikkuminen on entistä turvallisempaa ja mielekkäämpää sekä metsästäjille, marjastajille, kalastajille että muille luonnosta nauttiville. Ohjelmistot ovat yhteensopivia Windows Phone -, Android- ja Java-käyttöjärjestelmien puhelimien ja tablettien kanssa.

Katso: www.ultracom.fi!

Myynti: maatalouskaupat

Tarjoukset eivät sisällä puhelinta.

500 kg

anta Ayrshires Oy:n tilalla Teuvalla juhlittiin kesällä ensimmäistä satatonnaria, Y. Talvikkia.

Talvikki ostettiin Rannan tilalle poikivana hiehona v. 2006 AnnaLiisa ja Mika Mäkelältä Jurvasta.

Parhaana vuotena maitoa on kertynyt yli 13 900 kiloa ja keskimäärin yli 11 000 kg/vuosi. Takana on seitsemän poikimista. Terveys on ollut hyvä ja luonne varsin säyseä ja muutenkin laumaansa sopeutuva.

Talvikin suvussa ovat peräkkäin

suomalaisen ayrshirejalostuksen parhaat isäsonnit eli isänä Tyrisevän Migur, emänisänä Kangassalon Kelli ja emänemänisänä Neuvosen Voltti. Talvikki on jättänyt karjaan tasoisensa tyttären, eli Rannan Helokin, joka myös on luokiteltu GP 84 ja joka voitti vuoden 2015 Ayrshire-vuosinäyttelyssä 5-vuotiaiden lehmien luokan.

Juhlahumun jälkeen väki siirtyi seuraamaan navetan puolelle kanadalaisen Yves Charpentierin esittelemää eläinten luokitusta.

Syytinki lypsi 100 000 täyteen TEKSTI JA KUVA: LEA JÄRVINEN

J

anne Näsin holsteinrotuinen Syytinki-lehmä lypsi 100 000 maitokiloa täyteen jo viime vuoden lopulla. Heinäkuun kesäillassa Syytinki juhli Hämeenlinnan Tuuloksessa saavutustaan yhdessä yhteistyökumppaneineen ja ystävineen. Trubaduuri Aimo Kokkola viihdytti niin yleisöä kuin Syytinkiäkin.

Syytinki on tasainen lypsäjä, ensimmäistä kautta lukuun ottamatta sen tuotokset ovat alkaneen ykkösellä. Paras vuosituotos on ollut 12563-386 -3,1-386-3,1 ja keskimäärin 1-9: 11181-402-3,6-3563,2.

Ahosen Pasasen tytär on erittäin hyvin säilynyt ja toimii robottilypsyssäkin erinomaisesti, jo-

ten lypsykausia tulevaisuuteen on odotettavissa. Ikänsä pihatossa ollut Syytinki tottui vähän jo varttuneemmalla iällä uuteen lypsytapaan kivuttomasti. Jälkeläisiä Syytinkillä on useammassa polvessa.

Luonto+ valloittaa kansainvälisesti TEKSTI JA KUVA: MIRVA LAHTIMAA

Vuoden alussa suomalaista osaamista kunnioitettiin Arla Protein –tuotteiden maailmanvalloituksella. Nyt on puolestaan tullut veikeiden Arla Luonto+ -lintuhahmojen muuttolennon aika.

K

ansainvälinen kiinnostus on Suomelle upea asia. Luonto+ on jo Suomessa suuri menestys mutta kiinnostus tuotteeseen ei kuitenkaan ole koskaan itsestään selvää.

- Kun pohjatyö on tehty, niin edellytyksenä sille, että näistä konsepteista kiinnostutaan globaalilla tasolla on myös se, että niiden pitää myydä. Onkin ollut mukava nähdä, että kuluttajat tykkäävät tuotteista ja ostavat niitä, iloitsee kategoriapäällikkö Eetu Viuhkonen.

Globaalista Arlasta kerrotaan, että Luonto+ herätti kiinnostusta luonnollisuutensa vuoksi ja myös design ihastutti suuresti. Muun muassa Hollannissa puuhataan jo lanseeraussuunnitelmaa. Globaali Arla etsii jatkuvasti uusia onnistumisia sekä menestystarinoita ja Luonto+ -konseptilla on ansaittu kunnia olla yksi näistä.

- Luonto+ on keino luoda hyvänmakuisia, luonnollisia jogurttituotteita. Nämä ovat helposti toteutettavissa muilla markkinoilla, globaalista Arlasta kerrotaan.

Myös sokerikeskustelu on kansainvälisillä markkinoilla suuressa roolissa ja kuluttajat jättävätkin surutta hyllylle tuotteet, joissa on lisättyä valkoista sokeria. Kuluttajat vaativat myös enenevässä määrin tuotteita, jotka on makeutettu luonnollisesti ja tähän Arla Luonto+ vastaa.

- Tärkeintä on ollut kuluttajien kuunteleminen.

Heiltä on kysytty mitä he jogurtilta haluaisivat ja mistä he haluaisivat päästä eroon. Samat kriteerit nostavat päätään myös ulkomailla, kertoo Viuhkonen.

MAITOA SUOMESTA

| 33

www.janus-wa.de

Packaging by nature Renewable – Recyclable – Responsible

Elopak Oy · Pajalantie 21-23 · 04410 Järvenpää · Tel.: +358 (0)9 41 555 10 · Fax: +358 (0)9 41 555 110 · www.elopak.com

34 | Elopak_AZ_Umwelt_186x135_RZ.indd MAITOA SUOMESTA

1

22.09.14 15:39

OUTI FAGERLUND, VIESTINTÄJOHTAJA Olen pankkimaailman 6 vuotta sitten mielenkiintoiseen maitoon vaihtanut viestinnän sekatyöläinen. Haluan kertoa suomalaisille, kuinka loistavaa työtä henkilöstömme ja tuottajamme tekevät. Olen luontoaddikti, joten vauhdikkaiden työpäivien jälkeen minut löytää metsästä tai mereltä.

Siellä syntyvät ne parhaimmat ajatukset ja ideat.

TOMI TANNINEN, TALOUS- JA HALLINTOJOHTAJA Yli 17 vuoden rautainen kokemus vaativista taloushallinnon johtotehtävistä, liiketoiminnan kehittämisestä sekä yrityskaupoista. Vapaa-aika menee yleensä mökkeillessä perheen ja hyvien ystävien kanssa.

MINNA SLOTTE, MYYNTIJOHTAJA Lähiölapsi ItäHelsingistä eksyi aikanaan Viikkiin maitotalouden pariin.

Tuotekehityksen ja markkinoinnin kautta päätyi vähittäiskauppaan, johon jätti osan sydämestään.

Vapaa-aika hurahtaa kätevästi urheillessa!

SAIJA MOISIO, MARKKINOINTIJOHTAJA Markkinoinnin ammattilainen joka on viihtynyt elintarvikealalla lähes koko työuransa; repertuaari suklaasta ja kahvista leipään, lihaan ja maitotuotteisiin. Vapaaajallaan matkustaa mielellään, käy vaeltamassa Alpeilla ja hiihtämässä Lapissa. Suuri koirien ystävä, kotona 2,5-vuotias Havannankoira.

REIJO KISKOLA, TOIMITUSJOHTAJA Kokenut maitomies unelmatehtävässä palvelemassa suomalaisia kuluttajia ja tuottajia. Tässä hektisessä maitobisneksessä tulokset ja luottamus mitataan joka päivä. Oman tehtäväni onnistumisen kannalta tärkeintä on osaava ja motivoitunut johtoryhmä (ja tässä miul o semmonen).

Parasta elämässä ovat kuitenkin perhe ja lastenlapset, siksi tie vie Poriin lähes joka viikonloppu. Ja hei onhan se tässäkin sanottava, että Patasydän sykkii Porin Ässille!

SAMI KILPELÄINEN, HANKINTAJOHTAJA Suomalaisen maidontuottajan edusmies, joka ennen Arlaa lobbasi päättäjiä MTK:n ja maitovaltuuskunnan maitoasiamiehenä Helsingissä ja Brysselissä.

SUL:n vuoden seurajohtajana palkittu Kilpeläinen viihtyy vapaa-aikanaan niin moukarinvarressa kuin traktorin pukillakin.

MAIJA TANTERE, HR Juustomestarin tyttärentytär, jonka paras palkka on nähdä sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö ylittämässä omia tavoitteitaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi lähellä sydäntä ja vapaa-aika kuluukin tyttösalibandyn parissa joukkueenjohtajan roolissa.

Oman sykkeen pitää korkealla perheen bokseri.

Tutustu Arla Suomen johtoryhmään!

ARLAN MAITOA SUOMESTA -konsepti täytti vuoden Tuottajat Power Parkissa

Arla Suomiyhteistyöryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski (vasemmalla) ja Laaksojen Maitokunnan maidontuottaja Mikko Korte Ylivieskasta sekä Arla Suomi Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläinen ja toimitusjohtaja Reijo Kiskola kertoivat Power Park –kesäpäivän aluksi ryhmän Maitoa Suomesta –brändistä ja maitomarkkinoiden ajankohtaisista asioista.

A

rla Suomi –yhteistyöryhmään kuuluvien meijerien maidontuottajat eri puolilta Suomea kokoontuivat juhannuksen jälkeen Alahärmään Power Park –huvipuistoon kesäpäivän viettoon. Huvipuiston laitteista ja yhdessäolosta nautti yli 500 yhteistyöryhmän tuottajaa ja heidän perheenjäsentään.

Arla Oy:n toimitusjohtajan Reijo Kiskolan mukaan kesäpäivä oli samalla ryhmän yhteisen Maitoa Suomesta –konseptin yksivuotisjuhla. Maitoa Suomesta –brändin alla ovat kaikki ryhmän vähittäiskaupassa myytävät maidot, kermat, piimät ja viilit.

Kymmenen suomalaisen meijerin muodostama Arla-ryhmä halusi uuden konseptin myötä korostaa maidonhankinnan ja –tuotannon vahvaa kotimaisuutta. Ryhmän maidoille on myönnetty kotimaisuudesta kertova Joutsenmerkki.

- Paikallisuus ja kotimaisuus on meille tärkeää, sillä tuottajamme saavat omasta lähimeijeristään kaikki palvelut. Toisaalta, kun olemme osa laajempaa konsernia, suomalaisten tuottajien maidosta jalostetuille tuotteille avautuu markkinoita uusiin maihin, Kiskolta totesi.

Yhdeksi esimerkiksi suomalaisesta tuotekehityksestä hän nosti Arla Protein –rahkan, minkä vienti aloitettiin viime vuonna IsoonBritanniaan.

36 | MAITOA SUOMESTA

Maitomarkkinoilla kilpailu on viime vuosina koventunut. Arla-yhteistyöryhmä on maidonhankinnassa selvässä kasvusuunnassa. Ryhmään kuuluvat meijerit keräävät tänä vuonna maitoa arviolta 200 miljoonaa litraa. Kahden vuoden aikana kerätyn maidon määrä on kasvanut neljänneksellä eli 25 prosenttia.

- Arla-ryhmän meijereillä on yhteensä 650 tuottaja eri puolilla Suomea. Uusia maidontuottajia on aloittanut tai siirtynyt ryhmään viimeisen kahden vuoden aikana satakunta, Arla Suomi Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoi.

Luomun suosio vahvassa kasvussa kesällä Kuluttajien keskuudessa on luomumaidosta valmistettujen tuotteiden suosio ollut ryhmän myyntitilastojen mukaan alkukesän kuukausien aikana vahvassa kasvussa. Toukokuussa luomumaidon ja –jogurttien menekki oli lähes 20 prosenttia ja kesäkuussa yli 39 prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Arla Suomi –ryhmässä luomumaidon jalostajana toimii Hämeenlinnan Osuusmeijeri. Luomutuotteiden jalostukseen käytetään ryhmän tuottajilta hankkimasta maidosta viitisen prosenttia. Luomumaidon raa-

ka-aine tulee 80-prosenttisesti Etelä-Pohjanmaalta.

Tuottajien toiveet otetaan huomioon Power Parkissa kesäpäivää vietti Ranuan Meijeri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jani Sääskilahti perheineen. Sääskilahti on ollut maidontuottaja vuodesta 1997 lähtien ja tällä hetkellä navetassa on 60 lypsylehmää.

Mies on tyytyväinen Arla-yhteistyöryhmän toimintaan.

- Meijerin hallituksessa olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan yhteistyötä. Pienelle meijerille läheisyys ja se, että palvelua kehitetään maidontuottajien toiveiden mukaan, on tärkeää. Arla-ryhmässä henkilöstö ja tuottajat tuntevat toisensa, hän sanoi.

Power Parkiin olivat lähteneet rentoutumaan myös Laaksojen Maitokunnan tuottajat Pekka ja Pauliina Nikula Oulaisista neljän lapsensa keralla. Nikulat ovat pyörittäneet maitotilaa viisitoista vuotta ja tällä hetkellä navetassa on 34 lypsävää.

Pariskunnan mielestä Arla-ryhmän yhteinen kesäpäivä toi sopivaa vaihtelua arjen työhön.

- Power Park on myös sopivan matkan päässä Oulaisista, he totesivat.

Power Parkin vuoristorata oli suosittu huvilaite tuottajaväenkin keskuudessa.

Limingan Osuusmeijerin maidontuottaja Esko Pietilä vaihtoi mielipiteitä Arla Suomi Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläisen ja toimitusjohtaja Reijo Kiskolan kanssa Arla -yhteistyöryhmän kesäpäivillä Power Parkissa Alahärmässä.

Pekka ja Pauliina Nikula lapsineen olivat tulleet Härmään Oulaisista.

Huvipuistopäivä oli erityisesti lasten mieleen.

Arla Suomi –yhteistyöryhmän kesäpäivään osallistuivat ranualaiset Katja Salmela ja Jani Sääskilahti sekä lapset Mira ja Matti Sääskilahti.

Jani Sääskilahti toimii yhteistyöryhmään kuuluvan Ranuan Meijeri Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

MAITOA SUOMESTA

| 37

Lely Vector

Automaattinen ruokintajärjestelmä KUSTANNUSTEHOKASTA RUOKINTAA

Täysin sähköllä toimiva, energiatehokas järjestelmä Traktorin käyttötunteja jopa 500 tuntia vähemmän vuodessa Säästä jopa 1 000 työtuntiasi vuodessa Voit seurata ruokintaa ryhmätasolla seurantaohjelmiston avulla Mahdollista liittää Lely T4C-tuotannonhallintajärjestelmään Vähemmän hukkarehua

Tule tutu stumaa toiminn assa ole n viin Lely Vec toreihin .

ELÄINYSTÄVÄLLINEN RUOKINTAJÄRJESTELMÄ

Aina tuoretta rehua eläintesi saatavilla Omat seokset pienillekin ryhmille Useita ruokinta- ja rehun työntökertoja vuorokaudessa kulutuksen mukaan

LISÄTIE DOT: Jarno Riu tt jarno.riu ala ttala@n hk.fi tai 043 824 0140

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää Lely Vectorista! sähköpostit: etunimi.sukunimi@nhk.fi

HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248

PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243

SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007

IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112

OULU Arto Toivanen 046 878 3593 TORNIO Janne Jurva 045 124 9000

38 | MAITOA SUOMESTA

Karhunmetsästyksestä vastapainoa arkeen TEKSTI JA KUVAT: JOUNI TAHVANAINEN

K

iteellä Hatunvaaran kylässä maitoa tuottava Markku Vanhanen aloitti karhujahdit 1970-80 luvun taitteessa. Metsästys on tuonut hyvää vastapainoa maatilan arkeen ja jännitystä elämään. ”Karhujahti vaatii tietoa, taitoa, pitkää pinnaa ja myös hyvää tuuria onnistuakseen”, Markku Vanhanen sanoo. Vuosien saatossa

kaatoja on tullut kuusi kappaletta.

Rajan pinnassa karhu on tullut säännölliseksi vieraaksi. Tilalta matkaa valtakunnanrajalle tulee noin 1,5 kilometriä.

Markku Vanhanen kertoo kaataneensa karhut yhden-kahden miehen jahdeissa. Muutamissa kaadoissa apuna on ollut myös karhukoira. Suurin isännän kaatamista karhuista oli elopainoltaan oli noin 310 kiloa.

Knowledge grows

Ota uusi näkökulma viljelyyn!

Täysin uudistunut YaraMila-valikoima nyt saatavilla asiantuntevalta maatalouskauppiaaltasi. www.yara.fi

MAITOA SUOMESTA

| 39

OSTAMME LISÄÄ MAITOA SUOMESTA. Suomalainen juo mieluiten suomalaista

yli 48 senttiä litralta. Jälkitilimme olivat parin

maitoa myös tulevaisuudessa ja laadusta ollaan

sentin luokkaa. Nytkin maksamme keskipitoi-

valmiita maksamaan. Tinkimättömästä työstä

sesta maidosta 40 senttiä litralta.

kuuluukin saada reilu korvaus.

Tuottajamme pitävät tarjoamiamme tuotOlemme menestyneet maitomarkkinoilla

tajapalveluja maan kattavimpina. Tyyty-

onnistuneiden uudistuksiemme ansiosta.

väisten tuottajiemme joukkoon onkin liittynyt

Suomalaiset ovat ottaneet omakseen Maitoa

parin viime vuoden aikana noin sata uutta

Suomesta, lähimaidot, Arla Protein -rahkat

maidontuottajaa. Hyvä niin, sillä haluamme

ja Luonto+ -jogurtit. Muun muassa näiden

pyrkiä vielä parempaan. Siksi tuomme myös

onnistumisien ansiosta voimme maksaa tuot-

tänä vuonna lisää etuja tuottajillemme, sillä

tajiemme työstä reilun korvauksen. Keskipi-

haemme jatkuvasti tuottajia tekemään pitkä-

toisesta maidosta maksoimme viime vuonna

jänteistä yhteistyötä kanssamme.

pyydä meiltä tarjous. Uskomme, että yllätyt positiivisesti.

Sami Kilpeläinen, hankintajohtaja, Arla Oy

puh. 050 383 1755

Jouni Tahvanainen, hankintapäällikkö, Arla Oy Itä-Suomi

puh. 050 561 1225

Tuija Linjakumpu, hankintapäällikkö, Arla Oy Pohjois-Suomi

puh. 050 562 1876

Risto Koski, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Osuusmeijeri

puh. 040 532 8174

Ulla Roininen, toimitusjohtaja, Laaksojen Maitokunta ja Kaustisen Osuusmeijeri

puh. 050 377 8820

Tapio Koskela, toimitusjohtaja, Limingan Osuusmeijeri

puh. 049 576 5476

Jukka Karhumaa, hallituksen puheenjohtaja, Paavolan Osuusmeijeri

puh. 041 506 9360

Kari Ollikainen, toimitusjohtaja, Porlammin Osuusmeijeri

puh. 0500 354 083

Jorma Oesch, toimitusjohtaja, Ruhan Meijeri Ky, Orimattila

puh. 050 339 2824

40 | MAITOA SUOMESTA