Arla Oy Maitoa Suomesta 4 2015

4• 2015

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut – laatua laboratoriosta s. 6

Tuottajaedustajisto kokoontui

s. 28, 35

s. 10

Urakointi yleistyy

Herkkuja jouluun!

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-KARJAHALLI

UUTUUS !

Tukeva halli esim hiehoille, vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym.

• • • • • • •

Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

Tukeva runko Vahvistetut kaksoiskaaret Peite 610 g/m2 Mitat 6000 x 6000 x 3700 mm Aitaosan korkeus 1550 mm Portin leveys 2700 mm Vapaa korkeus 3400 mm

Toimitus metallilaatikossa, 850 kg

Hinta

3900,­

Ennakko­ tilaajan alennus –10%

VASIKKA-MASTER SIMPLE – maitotiloille hallittuun vasikoiden hapanjuottoon Automaatti joka mm. juottaa, rajoittaa ja vieroittaa.

Vasikka-Master Simple on suunniteltu suomalaisille maitotiloille.

Helpottaa päivittäistä vasikoiden hapanjuottoa. Voit hyödyntää hapanjuoton edut ja optimoida juontimäärän vasikkakohtaisesti.

• • • • • • • •

”mölytön” vieroitus Voidaan hyödyntää esim. maitoa, jauheita, huuhteita Vasikkakohtainen, optimaalinen juottomäärä koko juottojakson ajan Päivittäisten juomamäärien rajoittaminen Riittävä määrä juoma-asemia myös isommille ryhmille Juoma-asemia voidaan lisätä vasikkamäärän kasvaessa Vain yksi "liikkuva osa" Hinta Hygieeninen muovirunko /kk+alv.

54,­

UUTUUS !

Leasing 36 kk, 10% jäännösarvo.

Kiiman tarkkailuun HEATPHONE

• Auttaa löytämään kiimat varhaisessa vaiheessa • Oikea-aikainen siemennys • Lyhentää poikimavälejä • Optimoin lehmän luontaisen hedelmällisyyden Hintaesimerkki: 20 pantaa

(noin 60­70 lehmää) Leasing 36 kk, 10% jäännösarvo.

162,­

/kk+alv.

HeatPhone on helppokäyttöinen ja luotettava väline kiimantarkkailuun.

Hiehon tai lehmän kaulaan asennettava panta rekisteröi eläimen käyttäytymistä 5 minuutin välein. Järjestelmä seuraa eläimen käyttäytymisen muutosta ja ilmoittaa tekstiviestillä eläimen numeron kun kiima havaitaan. Kun eläin on siemennetty siirretään panta seuraavalle. Pantojen tarve noin kolmannes karjan määrästä.

Eläimiä voi seurata, lisätä ja poistaa selainpohjaisella DWS-sovelluksella joka toimii tabletilla, kännykällä tai tietokoneella – missä ja milloin vain.

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut.

Hinnat voimassa 31.12.2015 mennessä tehdyille tilauksille.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT

ARLA SUOMI YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

Maltilla vaurauteen 6. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Kaija Rinkinen PJP TOIMITTAJA: Antti Äijö PJP Postiosoite: PL 77, 00101 HELSINKI Puhelin: (040) 580 7953 Sähköposti: antti.aijo@pellervo.fi Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky TUOTANTO: Pellervon Julkaisupalvelu Oy PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy, Joensuu

"S

uomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa ja taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt.”

Näin arvioi valtiovarainministeriö tänä syksynä talouden näkymiä. Viesti on selvä.

Suomen taloudessa tarvitaan muutos. Pääministeri Sipilän johtama hallitus on esittänyt tukun isoja muutoksia, joilla on vaikutusta myös maidontuottajan arkeen. Viimeisimpänä aluehallinnon uudistaminen yhdessä sosiaali- ja terveysalueiden kanssa ”maakuntavaaleineen”.

Maidontuotannon arvo koko maatalouden myyntituloista on 43 %. Maidontuottajien päätökset, ne jotka tehdään tai jätetään tekemättä, vaikuttavat koko Suomessa aluetalouksiin. Maakunnallisen hallinnon uudistamisessa on tärkeää saada alueille myös rahaa. Jo kymmenen vuotta sitten Kainuun hallintokokeilussa ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirien tehtävät järjestettiin saman katon alle kuntien perusterveyden- ja ympäristöhuollon, sosiaalihuollon ja toisen asteen koulutuksen kanssa. Prosessissa mukana olleena voi todeta, että alueiden kehitys ei pelkällä hallintorakenteen uudistamisella kohene. Painopisteet pitää olla elinkeinojen kehittämisessä. Maidontuottajien on oltava aktiivisia uusia hallintorakenteita luotaessa.

Sipilän hallitus on tehnyt tärkeitä panostuksia biotalouden investointeihin ja liikenneväylien korjaamiseen. Määrärahat ovat kertaluonteisia ja ne jaksotetaan vuosille 2016– 2018. Vaikka markkinatilanne vaikuttaa vielä kireältä, niin investointien suhteen nyt kannattaa olla liikkeellä. Ostajan markkinoilla navetan kulut saa kokeneiden rakennuttajakonsulttien kanssa painettua alas ja tuotannon lähtiessä käyntiin maitomarkkina voi olla kovassakin myötätuulessa. Notkon jälkeen tulee ylämäki, niin on ollut ja niin tulee jatkossakin olemaan. Ensi vuoden lopulla saatetaan maitomarkkinoilla mennä jo raketin lailla ylöspäin.

Uutta ja vanhaa Arla Suomi –yhteistyöryhmän vuosi on haasteista huolimatta sujunut hyvin. Osuuskunta MS Tuottajapalvelut alkaa vuoden alusta järjestää laboratoriopalveluita maidosta. Kun tänä vuonna painopiste on ollut vahvassa maitomäärän kasvussa, on pitkän aikavälin kasvun ohella ensi vuonna keskiössä tuottajapalvelujen kehittäminen. Katse on koko tuottajakentässämme ja palvelujen parantamisessa.

Nettikauppaan tuomme uusia kovia tarjouksia ja tarjoamme apua niillekin tuottajille, jotka tarvitsevat oppia tietotekniikassa. Uudet tablettitietokoneet ovat myös äärimmäisen helppoja käyttää. Kaikki tarvittavat sovellukset ovat valmiina ja parin sormen painalluksen päässä onkin jo tilaus.

Jos ei nyt aivan seitsemää lihavaa vuotta eikä aivan seitsemää laihaa vuotta, niin viime vuosien opetukset ovat selvät. Markkinoilla hintavaihtelujen kanssa on opittava elämään. Jos ei aina ole ollut maallamme sitä kuuluisaa malttia, niin tiloilla on aina syytä olla katse pidemmällä ja luoda sitä kautta uskoa sekä malttia vaurastumiseen.

Rauhallista Joulun aikaa ja Maltillista Uutta Vuotta!

Sami Kilpeläinen Hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA

|3

AJANKOHTAISTA

Pahin ehkä ohi maitomarkkinoilla

M

SISÄLTÖ

aitomarkkinoiden ongelmat johtuvat EU komission maatalouspääosastolla markkinakysymyksistä vastaavan johtaja Jens Schapsin mukaan erityisesti siitä, että maidon tuotanto EU-maissa alkoi voimakkaasti kasvaa jo kaksi vuotta ennen kiintiöiden poistumista. Kasvu on jatkunut tähän asti ja yhdessä heikentyneen kysynnän kanssa se on saanut aikaan tuottajahintojen voimakkaan laskun.

Tuottajahintojen railakas heilahtelu on vielä vanhempaa perua. Ainakin vuodesta 2007 lähtien hintamuutokset meijerituotteiden kansainvälisessä kaupassa ovat olleet suuria. Euroopan Unionin alueella hinnat ovat vaihdelleet vähemmän kuin maailmanmarkkinoilla.

Pidemmällä aikavälillä Jens Schaps näkee maidontuotannon tilanteen selvästi tämänhetkistä valoisammaksi. Maitotuotteiden kulutus maailmanlaajuisesti kasvaa ennusteiden mukaan yli 2 prosentin vauhtia ja parhaat mahdollisuudet tuotannon lisäämiseen ovat Euroopassa.

Maidon keskihinta EU-alueella on painunut tänä syksynä niukasti alle 30 sentin, mutta vaihte-

lu eri maissa on suurta. Korkeimpia hintoja on maksettu Suomen ohella Välimeren maissa, matalimmat hinnat on noteerattu Baltiassa. ”Juuri nyt hinnat maailmanmarkkinoilla ovat tasoittuneet. On mahdollista, että pahimmat ajat ovat takana päin”, Jens Schaps totesi PI Johtamiskoulun marraskuisessa maitoseminaarissa.

Juustot ovat meijerituotteiden markkinoilla tällä hetkellä ongelmallisin tuoteryhmä. Maitojauheen ja voin hintakehitys on syksyn mittaan ollut positiivisempi.

EU komission edustajalta tivattiin maitoseminaarissa useaan otteeseen mahdollisuutta palauttaa EU:n alueelle jonkinlainen maidon tuotantomäärien säätelyjärjestelmä.

Komissiossa tällaiselle ei ole ymmärrystä, vapaat tuotantomahdollisuudet takaavat virkamiesten mielestä sen, että Euroopan Unionin jäsenet pystyvät ottamaan osansa kasvavista kansainvälisistä markkinoista.

Saksalaisen Jens Schapsin vastuualueelle EU komission maatalouspääosastolla kuuluvat muun muassa maitotuotteiden markkinaoperaatiot.

3 Pääkirjoitus 4 Pahin ehkä ohi maitomarkkinoilla 5 Kriisituet maidontuottajille haettavissa

Tukimaksuaikataulut ja lomitus-

18.12.2015 asti

kaikkea

6

10 Urakointi yleistyy tilojen koon

Arlan konsernijohtaja Peder Tuborgh

muutokset kestämättömiä

9

Tuottajalaboratorio- laatu ennen

vieraili Suomessa

kasvaessa

”Markkinat nihkeässä vaiheessa”

12 Sukupolvenvaihdoksessa ei kannata

7

Arla Suomi tuottajaedustajisto:

4 | MAITOA SUOMESTA

kiirehtiä

Kriisituet maidontuottajille haettavissa 18.12.2015 asti

M

aidontuottajat voivat hakea kriisitukea 1.–18.12.2015.

Tukea haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Kriisitukea maksetaan maitotiloille yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja sikatiloille yhteensä noin 8 miljoonaa euroa.

Väliaikaista poikkeuksellista kriisitukea maidontuottajille haetaan Maaseutuviraston lomakkeella 481, joka on saatavissa osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet.

Maaseutuvirasto maksaa tuen Kiintiörekisterin tietojen perusteella 1.1.–31.3.2015 markkinointiin ostetusta ja suoraan kuluttajalle myydystä maidosta. EU:n rahoittamaa tukea maksetaan koko maassa enintään 0,85 senttiä litralta. Tilakohtainen maitokiintiö ei rajoita tuen maksamista.

Etelä-Suomessa maidontuottajille maksetaan lisäksi enintään 0,82 senttiä litralta kansallisesti rahoitettua tukea EU-tuen täydennyksenä. Pohjoisen tuen alueella vastaava kansallinen EU-tuen täydennys toteutetaan korottamalla vuoden 2015 marras–joulukuun litrakohtaista pohjoista tukea 1,5 senttiä litralta. Pohjois-Suomen kansallinen lisätuki maksetaan maidon tuotantotuen maksujen mukana.

Maaseutuvirasto maksaa 18.12.2015 mennessä haetut kriisituet kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta hyväksyy määrärahat vuoden 2016 talousarvion yhteydessä.

13 Haastava talvi edessä 14 Kaksi vuosikymmentä meijereiden yhteistyötä 15 Maitovaltuuskunta ajaa tuottajien etua 16 Lomituslain muutokset kurittavat perheviljelmiä

17 Lomitustiukennukset harmittavat Kaustisella 19 Laatuohjelma uudistuu ja tiivistyy 20 Uusi navetta eläinten ehdoilla

23 Impiön tilalla lehmätkin puhuvat 25 Sukupolvi vaihtuu Aapismaidossa 27 Lääkkeiden luovutus puhutti tuottajapäivillä 28 Arlan tuoteuutuuksia 31 Maidontuotannon tuulia lyhyesti 33 Laitumella kertoo tarinaamme 35 Suklainen halkokakku

MAITOA SUOMESTA

|5

AJANKOHTAISTA

TEKSTI: SAMI KILPELÄINEN

"Markkinat nihkeässä vaiheessa"

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston puheenjohtaja Janne Näsi linjasi marraskuun kokouksessa maitomarkkinoilla vallitsevaa tilannetta nihkeäksi. Reilun sadan lehmän tilan isäntä Hämeenlinnan Tuuloksesta kuitenkin valoi uskoa tulevaan.

"Arlan viime vuoden tulos ja kuluvan vuoden onnistumiset ovat meille kaikille tuottajille eduksi."

Näsi pitää tärkeänä, että yritysten taseet pysyvät vahvoina eikä kaikkea voi maksaa taloista ulos. "Kateuteen tai ahneuteen ei ole varaa eikä kaikkea pidä ulosmitata."

Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoneu-

voston puheenjohtajana toimiva Näsi kiitteli Arlaa pitkäjänteisestä toiminnasta ja kilpailukykyisestä tuottajahinnasta.

Elpyminen hidasta Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola arvioi kulunutta vuotta haastavaksi markkinoilla. Arla on kuitenkin onnistunut lähes säilyttämään liikevaihdon viime vuosien tasolla, vaikka yleinen hintataso on heikko. Määrät ovat tänä vuonna mukavasti kasvussa.

Kiskola pitää Suomen kansantalouden tilaa poikkeavana lähes koko Euroopassa.

"Muissa Pohjoismaissa ruokakaupan vo-

lyymit ja liikevaihto kasvoivat useita prosentteja alkuvuodesta. Suomi oli tippunut samaan kastiin Kreikan kanssa, kun ruokakauppa oli laskussa."

Reijo Kiskolan mukaan jauheiden ja juustojen markkinahinnat ovat maailman huutokaupoissa edelleen alamaissa.

"Maailmanmarkkinan odotettu elpyminen näyttää valitettavasti kestävän."

Lähes 40 senttiä litralta Tuottajahintaa Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit ovat tänä vuonna maksaneet keskipitoisesta maidosta kaikkine lisineen ja vähennyksineen lähes 40 snt/l ilman jälkitilejä.

"Maksuvalmiuteen kilpailijoita korkeampi tuottajahinta, ja viime vuodelta yli sentin maan keskiarvoa paremmat jälkitilit, ovat robottikokoluokan tilalle tuoneet maan keskihintaan verrattuna lähes 25 000 euroa enemmän," laskee hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Arlan konsernijohtaja Peder Tuborgh vieraili Suomessa

M

aitoseminaarissa syyskuussa vieraillut Arlan konsernijohtaja Peder Tuborgh pitää Suomen markkinoita erityisen tärkeinä yhtiön tuotekehitykselle.

- Suomi on mielenkiintoinen markkina-alue. Meidän roolimme täällä on olla luova ja innovatiivinen haastaja. Täällä voidaan kehittää tuotteita, kuten esimerkiksi Arla Protein, joita sitten viedään muuallekin, Tuborgh kertoo.

Suomessa tuottajahinta on korkeampi verrattuna muihin Arla maihin. Tämä ei kuitenkaan Tuborghin mukaan närästä muissa maissa.

6 | MAITOA SUOMESTA

- Hinnasta kyseltiin vuosia sitten, kun tulimme Suomeen, ei enää. Maitomarkkinat ovat täällä erilaiset ja omistajamme ymmärtävät sen.

Omistajuus kiinnostaa osaa maitotiloista ja voisi joskus halukkaille olla myös mahdollista. Tavoitteena on mahdollistaa omistajuus niille tuottajille, jotka sitä haluavat. Mikäli omistajuutta kohden mentäisiin, prosessi olisi pitkä. Iso-Britanniassa se vei 15 vuotta.

- Omistajuus ei ole ajankohtainen nyt, mutta mikä on tilanne 10 vuoden kuluttua, sitä ei tiedä kukaan.

Arla Suomi tuottajaedustajisto:

Tukimaksuaikataulut ja lomitusmuutokset kestämättömiä

A

rla Suomi –yhteistyöryhmän kymmenen yhteistyömeijerin tuottajaedustajisto vaati marraskuun kokouksessaan muutoksia tukimaksuaikatauluihin ja etelän tuen palauttamista litratueksi. Suomen valtion lopetettua 141-tuen maksun tämän vuoden alussa, eivät maitotilat ole saaneet vielä euroakaan tämän vuoden maitotukea etelässä.

Kahden robotin tilalta jää litratuen poistumisen takia tänä vuonna saamatta yli 30 000 euroa rahaa ja lisäksi useita kymmeniä tuhansia muita tukia siirtyy pitkälle ensi vuoteen. Tilanne on kestämätön.

Myös pohjoisen tuen rajoitteen poistuminen leikkaa jopa kymmenen prosenttia litroille tulevaa tukea, kun tuki laimenee määrien lisääntyessä. ”Tätä ei voida hyväksyä”.

Sekoilu tukiasioissa on jatkunut ympä-

ristökorvauksen uudistamisessa. Tuen ehdot istuivat erityisen huonosti maitotiloille. Ensi vuodelle ollaan myös tekemässä muutoksia tukiehtoihin. ”Jos ehdot muuttuvat kesken kauden, on kaikilla oltava oikeus irtisanoa sopimus heti sanktioitta”, tuottajaedustajisto vaatii.

Yhteistyöryhmä vaatii lisäksi suojavyöhykkeiden tuen lopettamista heti ensi vuodesta alkaen. Tuki johtaa näennäisviljelyyn ja on täysin kestämätön.

Sijaisavun heikennykset iskevät kipeästi Hallituksen esitys lomituslain muutokseksi on annettu eduskunnalla marraskuussa. Merkittävimmät heikennykset koskevat sijaisapua. Jatkossa aikuiskoulutukseen ja tuottajajärjestöjen kokouksiin ei saisi maksullista sijaisapua lainkaan. Arla Suomi –yhteistyöryhmä ei voi hyväk-

syä lomituksen heikennyksiä samaan aikaan, kun tilamäärä on alenemassa Suomessa ennätysmäisen nopeasti.

Käytännössä muutos tarkoittaisi, että perheviljelmien ja samalla muidenkin tilojen mahdollisuudet osallistua alan koulutukseen ja edunvalvontaan heikkenevät.

Lienee selvää, että koulutuksiin osallistuminen romahtaa olennaisesti. Tuottajamäärän vähetessä koulutukset ovat entistä kauempana tiloista ja sijaisapu olisi entistä tärkeämpää. Tämä on huono viesti nuorille ja muille itseään kouluttaville.

Arla Suomi yhteistyöryhmään kuuluvat Arlan, Arla Itä-Suomen, Arla Pohjois-Suomen, Hämeenlinnan Osuusmeijerin, Kaustisen Osuusmeijerin, Laaksojen Maitokunnan, Limingan Osuusmeijerin, Paavolan Osuusmeijerin, Porlammin Osuusmeijerin ja Ruhan meijerin tuottajat.

Joulupöydässä maito pukeutuu juhlakuosiin

M

aitovalmisteet kuuluvat joulun ruokien valmistukseen, mutta nyt ne puetaan juhlakuosiin, Maitolähettiläs Anni Lehtonen muistuttaa.

Punaiseen maitoon keitetty riisipuuro maistuu luumusopan tai kanelin ja sokerin kera jouluaattona. Koti- ja leipäjuusto ovat perinteinen osa joulupöytää. Jälkiruokana maistuvat esimerkiksi luumurahka pipar-

kakkumuruilla, glögillä maustettu juustokakku ja maitosuklaa.

– Juustotarjotin hillokkeiden, kuivahedelmien, pähkinöiden ja piparkakkujen kera sopii jo joululahjavalvojaisiin, Anni kuvailee. Monipuolinen juustotarjotin kruunaa juhlan jouluna. Juustotarjottimen äärellä vaihtuu myös vuosi viihtyisästi.

Lähde: Maito ja terveys ry MAITOA SUOMESTA

|7

Vahva suomalainen kalsium-tuote Uudet kotimaiset Lehmän-pastat – jopa 40 % edullisempia Katso hintavertailu: finncow.fi

KALSIUM -pasta

Uutta tehoa poikimahalvausriskin pienentämiseen

• Yhdessä tuubissa jopa 55 g kalsiumia  40 grammaa kloridina eli pötsissä tehokkaasti ionisoituvassa muodossa • Vahva kalsium-lataus aktivoi myös synnytyspolttoja ja poikiminen nopeutuu. Samalla edistetään jälkeisten irtoamista.

• Lehmän Kalsium-pasta toimii myös kookkailla lehmillä.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta”

Lehmän KALSIUM-pasta

Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Olemme jo parikymmentä vuotta pitäneet tilaa ja sinä aikana lisänneet karjamäärää useaan otteeseen. Olen alusta asti ollut hyvin kiinnostunut karjanjalostuksesta ja eläinaineksen kehittämisestä, työ ja harrastus ovat sitä myöten kulkeneet koko ajan käsi kädessä.

Tällä hetkellä pihattonavetassamme on yli 80 lypsävää ja karjassamme on paljon vanhempia lehmiä. Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole keväästä lähtien ollut yhtäkään poikimahalvausta.

Poikimahalvauksen riskiä pyrimme pienentämään antamalla Lehmän Kalsium-pastaa heti poikimisen käynnistyttyä, kuitenkin viimeistään heti poikimisen jälkeen.

Kokemustemme mukaan myös jälkeisten jääminen on ollut tänä vuonna vähäisempää. Useasti poikineenkin lehmän lypsykausi lähtee hyvin käyntiin, kun takana on onnistunut poikiminen.

Vuosi on kaiken kaikkiaan ollut lehmillemme hyvä ja eläinten poistoja on tilallamme tehty tänä vuonna hyvin vähän”, kertoo Laura Laiholahti uuden kotimaisen Lehmän Kalsium-pastan käyttökokemuksista.

PÖTSI

Kun pötsi piiputtaa

Lehmän PÖTSI-pastan pötsin toimintaa elvyttävä vaikutus perustuu hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-jauheeseen, jotka vahvistavat lehmän ruokahalua. Hiiva, propyleeniglykoli, kalsiumpropionaatti, gentiana -pasta

KETOOSI

Poikimisen jälkeiseen syömättömyyteen

Vahvistaa ruokahalua nostamalla lehmän veren sokeripitoisuutta. Lehmille, jotka ovat surullisen näköisiä, ruokahalu on heikko, sonta kiinteää. Käytä heti, kun huomaat rehun jäävän syömättä!

Vahva energialataus: propyleeniglykoli, kalsiumpropionaatti -pasta

pH

Pötsin nopeaan neutralisointiin

Happaman pötsi ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Nopeasti vaikuttava. Lehmille joilla on hapan pötsi ja juoksutusmahan haavauman oireita mm. ylisuuren väkirehuannoksen seurauksena.

-pasta

MAGNESIUM Magnesiumin vajaukseen laitumella ja sisäruokinnassa

Vahva magnesiumlataus laidunhalvausriskin vähentämiseen.

Sisältää jopa 46 gr magnesiumia tuubia kohti, joka on yli kolminkertaisesti vastaavaan ranskalaiseen tuotteeseen verrattuna.

-pasta

FinnCow Oy/Ltd p. 050 301 7760 heikki.kemppi@finncow.fi

8 | MAITOA SUOMESTA www.finncow.fi

HIILI

Myrkkyjen imuroimiseen ripuloivilta lehmiltä ja vasikoilta

Sisältää 100 % tehokasta CarboVet® –tammihiiltä, 1 gramma sisältää 200 m2 imeytymispintaa. Lehmän HIILI-pastan erityinen hiilen rakenne mahdollistaa tehokkaan myrkkyjen ja myrkyllisten aineiden poistamisen suolistosta. Nopea vaikutus.

-pasta

TEKSTI JA KUVA: MIRVA LAHTIMAA

Tuottajalaboratorio – laatu ennen kaikkea

K

aikki on sujunut aikataulun mukaisesti ja uusi tuottajalaboratorio aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa 1.1.2016.

Tästä ajankohdasta eteenpäin kaikki maitonäytteet toimitetaan Sipoon meijerin tuottajalaboratorioon analysoitavaksi.

- Nyt koko prosessi on omissa käsissämme ja voimme taata laadun, suunnitelmallisuuden ja puuttua mahdollisiin poikkeamiin tehokkaasti. Ennen näytteiden matka laboratorioon oli pitkä, mistä johtuen näytteiden ikä osoittautui ajoittain analyysivaiheessa ongelmaksi, kertoo Osuuskunta MS Tuottajapalveluiden ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski.

Laboratorion aloittaessa toiminta nopeutuu merkittävästi. Suomesta on valittu alueittain vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat näytteiden toimitusta laboratorioon. Lisäksi yksi henkilö Suomessa aikatauluttaa ja suunnittelee näytteenottojärjestyksen.

- Näin kuormitamme laboratoriota tasaisesti ja kustannustehokkaasti, Koski kertoo.

Lisää analyysejä Laboratorion toiminnassa keskeisessä asemassa on tulosten oikeellisuus sekä täsmällinen ja nopea informointi tuottajalle.

Oma tuottajalaboratorio antaa mahdollisuuden kehittää koko laboratoriotoimintaa sekä tulosten toimittamista paremmin tulevaisuudessa. Tavoitteena on saada nykyisten analyysien rinnalle lisää tuottajia hyödyttäviä testejä.

- Olemme kehittämässä ja suunnittele-

massa muun muassa tiineys- ja utaretulehdustestejä sekä mahdollisesti progesteronitestejä. Lisäksi käymme läpi myös muita mahdollisia analyysejä ja palveluita, Koski iloitsee.

Toimintoja varten on luotu tarkat prosessikuvaukset, tavoitteet ja toimintaohjeet, jolloin mahdollisissa poikkeustilanteissa vastuuhenkilöiden kautta tapahtuva poikkeamien löytäminen ja korjaaminen on nopeaa.

- Kaikki tarve muutokselle lähti alunperin laadusta. Haluamme taata, että tulokset ovat luotettavia ja totta kai tavoitteemme on myös kustannustehokkuus, Koski kertoo.

Uusi jäsen mukaan Limingan Osuusmeijeri on lähtenyt mukaan jäseneksi Osuuskunta MS Tuottajapalveluihin. Tämä kertoo Kosken mukaan siitä, että asioita on tehty oikein ja meijerit sekä tuottajat ovat palvelusta kiinnostuneita.

- On erittäin myönteinen asia, että olemme nyt yhdessä saaneet konkreettisia

asioita aikaan. Se yhdistää ja tekee meistä entistä vahvemman. Lisäksi voimme olla yhä kilpailukykyisempiä niin tuottajapalveluiden, tuottajahinnan kuin maitomarkkinoiden suhteen. Toiminnan pääpaino on kustannustehokkaan ja laadukkaan palvelun tuottamisessa, yhdessä tekemällä pääsemme asetettuihin tavoitteisiin, kertoo Koski.

Mikäli sinulla tuottajana on kysyttävää tai huomaat poikkeamia tuloksissa, otathan yhteyttä alueesi vastaavaan: Pohjois-Suomi: Eija Saukko Pohjanmaa: Merja Lempola (Laaksojen Maitokunta), Riitta Heikkilä (Kaustisen Osuusmeijeri) ja Maarit Rehula (Limingan Osuusmeijeri) Etelä-Suomi ja Itä-Suomi: Anu Autere MAITOA SUOMESTA

|9

Loukasten tilalla maissia pui lokakuun alussa Markku Heikkilä Silmu Contractors –yrityksestä.

Urakointi yleistyy tilojen koon kasvaessa Urakoitsijoiden käyttö maatiloilla on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Energian alentunut hinta on samaan aikaan pitänyt kustannusten nousun hyvin kurissa.

T

yötehoseuran tekemän selvityksen mukaan maataloustöiden urakkahinnat ovat vuosien 2013-2015 välisenä aikana kohonneet keskimäärin vain 2-3 prosenttia. Paljon urakoiduissa peltotöissä kustannukset ovat kohonneet vielä vähemmän.

Työtehoseura on selvittänyt maatalouden urakointihintoja kahden vuoden välein tehtävällä kyselyllä. Tänä vuonna tehdyn kyselyn mukaan urakoinnin veloitukset ovat kehittyneet likimain samaa tahtia kuin traktoreiden ja työkoneiden hinnat.

Polttoaineiden alentuneet hinnat ovat näkyneet urakkaveloituksissa jossain määrin.

Urakkatöistä perittävät veloitukset vaih-

10 | MAITOA SUOMESTA

televat huomattavasti. Osasyynä on se, että vastaajien joukossa on sekä päätoimenaan että osa-aikaisesti urakoivia yrittäjiä.

Vähän urakoivilla hinnat ovat selvityksen mukaan keskimäärin edullisempia. Kaikenlaisten epäselvyyksien välttämiseksi urakoista on hyvä tehdä kirjallinen sopimus etukäteen.

Yleisimmin maitotiloilla käytettyjä urakointipalveluita ovat lietelannan levitys, nurmisadon korjuu ja viljan puinti. Viime vuosina yleistynyt maissisäilörehun teko on siihen vaadittavien erikoiskoneiden vuoksi lähes kokonaan urakoitsijoiden työtä.

Työtehoseura selvitti tämän vuoden kyselyssään myös urakoinnin haasteita. Vastaajien mielestä suurimmat haasteet liittyivät töiden sesonkiluontoisuuteen ja siihen, että tilauksia tehdään kovin myöhään.

Sääriski koskee urakointia samalla tavalla kuin viljelijöitä, mutta sen suhteen vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin pienet.

Sato talteen sutjakasti Läheskään kaikki yrittäjät eivät ole laskeneet, mitä omilla koneilla tehdyt työt to-

TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ KUVAT: KIMMO HAIMI

dellisuudessa maksavat. On todennäköistä, että useimmissa tapauksissa urakoitsijan avulla karjatilan rehut voidaan saada talteen edullisemmin kuin maatilan omilla koneilla. Kustannukset säilöttyä rehukiloa kohti kuitenkin vaihtelevat tiloilla huomattavasti. Tähän vaikuttavia tekijöitä on paljon.

Korjattavien peltolohkojen koko on keskeinen kustannuksiin vaikuttava tekijä.

Mitä pienemmät lohkot, sitä korkeammat kustannukset. Työn tuottavuus kärsii aina, kun koneita joudutaan siirtämään korjattavalta lohkolta toiselle.

Kotoisen rehun tuotanto voisi urakoitsijoiden mielestä olla tiloilla huomattavasti nykyistä tehokkaampaa. Ongelmat lähtevät jo pellon peruskunnosta ja nurmen perustamisesta. Tasaiset pellot ja kivettömyys helpottavat töiden etenemistä.

Korjuukoneiden tarkat säädöt eivät toimikunnolla, kun pelto on epätasainen. Tästä aiheutuu helposti laatutappioita. Pellon harjanteet ja mahdolliset kivet vaikuttavat myös työn sujumiseen.

Urakkatyön toteutuksesta on hyvä sopia etukäteen kirjallisesti. Tätä varten on olemassa valmiita sopimuspohjia. Työket-

ju voidaan tehdä urakoitsijan konein alusta loppuun tai tila voi ottaa osan siitä omalle kontolleen. Helpoimmin nurmisadon korjuuketjuun sovitettavia isäntälinjan töitä ovat niitto ja siilon täyttö.

Tiestön ja peltoliittymien kunto on tärkeä asia sekä tilan omien töiden sujumiseksi että urakoitsijan helpottamiseksi.

Kantavat tiet ja sillat ovat välttämättömät.

Lohkojen liittymissä pitää olla leveyttä vähintään kuusi metriä, kun liikutaan isoilla koneilla.

Asennemuutos tarpeen Siirtyminen urakoitsijan käyttöön rehun teossa vaatii työtä teettävältä isännältä vähän samaa kuin siirtyminen robottilypsyyn navetassa. Pelloilla pitää käydä korjuuaikaa arvioimassa hyvissä ajoin etukäteen ja jälkeenpäin tarkistamassa, että työt on tehty kunnolla. Ennakkovalmistelu on tärkeää, ettei urakoitsijan tullessa tarvitse miettiä, missä hapot ovat ja missä järjestyksessä lohkot korjataan.

Urakasta sovittaessa sovitaan myös,

kuka vastaa esimerkiksi happojen ja muovien hankinnasta. Urakoitsijan kannalta on tärkeää, että työn teettäjä pystyy ilmoittamaan halutun korjuuajan mahdollisimman hyvissä ajoin etukäteen. Tämä helpottaa työjärjestyksen suunnittelua ja antaa takarajan milloin kaikki pitää ol-

la lähtövalmiina. Mahdollinen sääriski on aina otettava huomioon, huonoimmilla keleillä eivät urakoitsijankaan koneet liiku.

Lähde: Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakkahinnat. TTS:n tiedote 3/2015

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Nännipesu – Vedinten pesuaine, joka pesee vetimet puhtaiksi ja auttaa pitämään vedinihon kunnossa.

Käyttö on edullista ja sopii myös koko eläimen pesuun. Hajusteeton.

Tehotippi – Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Pitkäkestoinen desinfioimisvaikutus (sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia). Sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen.

Tehotippi Soft Plus – Jodipohjainen käyttövalmis vetimien desinfiointiaine. Sopii hyvin myös roboteille.

Tuotteella on bakteereja ja hiivoja tuhoava vaikutus.

Sisältää lisäksi vedinihoa hoitavaa ja kosteuttavaa glyseriiniä.

Tiedustele tuotteita meijeristä tai alue-edustajiltamme.

UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi MAITOA SUOMESTA

| 11

Sukupolvenvaihdoksessa ei kannata kiirehtiä

TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS KOIVUNIEMI,

Kaustisilla 40 lehmän maitotilaa pyörittävät Jouni ja Päivi Kaustinen pitävät tärkeänä, että maatilan sukupolvenvaihdosta ei tehdä kiireellä tai kerrasta poikki –systeemillä, vaan sen toteuttamiseen varataan riittävästi aikaa.

Jouni Kaustinen piti vaiheittaista sukupolvenvaihdosta onnistuneena ratkaisuna.

P

aikkakunnan vanhimpiin asuinpaikkoihin kuuluvan Kaustisten tilaa pyörittivät pitkään Jouni Kaustisen isä Erkki kahden veljensä kanssa. Poika osti kahden setänsä osuudet maitotilasta vuonna 2008, minkä jälkeen se toimi maatalousyhtymä-mallilla tähän kesään saakka.

- Sukupolvenvaihdosta tehtiin useamman vuoden ajan siten, että jo kolme vuotta vetovastuu on ollut selkeästi meillä. Jouni hoiti peltotyöt ja koneet sekä minä lehmät ja paperien pyörityksen. Erkki auttoi aamuaskareissa ja tilan töissä, mutta jäi vaiheittain pois, Päivi Kaustinen kertoo.

Joustoa puolin ja toisin Päivi, Jouni ja Erkki Kaustinen toteavat, että onnistuakseen maatilan sukupolvenvaihdoksessa kannattaa käyttää aikaa työ-

12 | MAITOA SUOMESTA

ja tietomäärän läpikäymiseen sekä uuteen tilanteeseen sopeutumiseen.

- Prosessi on pitkä, missä on huomioitava käytännön järjestelyt ja talouden luvut.

Tilanne vaatii joustavuutta niin luopujilta kuin jatkajilta, Päivi Kaustinen sanoo.

Erkki Kaustinen vahvistaa asian ja toteaa, ettei vaihdostilanteessa luopujan kannata olla ehdoton. Mies toteaa, että kannattaa luopua silloin, kun on halukkaita jatkajia. Hetken kuluttua tilanne voi olla sellainen, ettei jatkajahalukkaita löydy, vaikka luopumisen intoa olisikin.

Unelmien ammatti Jouni ja Päivi Kaustinen ovat molemmat unelmiensa ammatissa. Päivi Kaustinen on miehensä tavoin kasvanut maitotilalla, joten maausko on vahva. Nainen opiskeli toki ensin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan opintoja, mutta huomasi pian veren vetävän maatalouden pariin.

- Hain opiskelemaan Ilmajoelle ammat-

Kahden kuukauden ikäinen Onni-poika pitää Päivin vielä poissa navetasta.

tikorkeakoulun maatalousalalle ja valmistuin agrologiksi vuonna 2008. Jouni taas on kouluttautunut maatalousyrittäjäksi.

Päivi Kaustinen oli valmistumisen jälkeen töissä Raisiolla rehupuolen asiakkuusvastaavana Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen pohjoisosien alueella. Nyttemmin maitotilan työt ovat työllistäneet molempia.

- Tällä hetkellä olen äitiyslomalla, Päivi Kaustinen kertoo kahden kuukauden ikäinen Onni-poika sylissään.

Tulevaisuuden suunnitelmat Kaustisen tilalla uskotaan vahvasti maitotalouden tulevaisuuteen, vaikka hintataso onkin tällä hetkellä haasteellinen. Päivi Kaustisen mukaan pariskunnalla on suunnitelma investoinneista tulevaisuuteen, mutta se vaatisi peltohehtaarien kasvatta-

mista nykyisestä 40 hehtaarista.

- Uusi pihatto on tarkoitus rakentaa, jos vain saataisiin peltoa lisää. Realistista on eläinmäärän kasvattaminen 120-130 eläimeen eli kahden robottiaseman navettaan.

Maataloustuotteiden markkinat ovat tällä hetkellä pohjalla, mihin on vaikuttanut muun muassa Venäjä-pakotteet. Myös tukipolitiikan muutokset tuovat tiloille haasteita, mutta usko tulevaan on vahva.

- Laatu ja puhtaus ovat suomalaisen tuotannon markkinavaltteja. Ja kyllä jossain vaiheessa hinnat myös lähtevät ylöspäin, joten on uskottava omaan tekemiseen.

Kaustisen tilalta on maito lähetetty oman paikkakunnan osuusmeijeriin siitä lähtien, kun meijeri on perustettu.

- Oman meijerin kanssa on yhteistyö sujunut hyvin, Jouni Kaustinen toteaa.

Sukupolvenvaihdosta tai investointeja suunnitteleva Ota yhteyttä oman meijerisi tuotantoneuvojaan tai johtoon. Saat vinkkejä ja apuja muutosvaiheeseen.

Olemme myös järjestämässä seuraavan kolmen vuoden aikana rakennusinvestointeja tekeville tiloille Investointipäivän torstai-iltana 28.1.2016 Seinäjoella.

Ota yhteyttä hankintajohtaja Sami Kilpeläiseen, sami.kilpelainen@ arlafoods.com tai soita 050 383 1755 ja ilmoita kiinnostuksestasi osallistua tilaisuuteen.

Navettakävelyt Pohjois-Suomessa on yhdessä DeLavalin kanssa aloitettu tuottajille tarkoitetut navettakävelyt parsinavetoissa. Näissä tapahtumissa voi jokainen oppia ja saada uusia ideoita pienistä keinoista parantaa työmukavuutta.

Tapahtumat laajenevat koko maahan.

Lisätietoja aikatauluista saa Eija Saukolta eija.saukko@arlafoods.com tai 045 879 7013.

Haastava talvi edessä Taloudellinen tilanne yhdistettynä huonoon rehukesään luovat synkkiä pilviä maidontuottajan taivaalle. Ruoan hinnan alentaminen on päivän termi ja kuluttajat haluavat koko ajan halvempaa. Hyvä ruoka ei kuitenkaan synny halvalla.

Käynnissä on oravanpyörä.

TEKSTI JA KUVA: MIRVA LAHTIMAA

J

ani Sääskilahti pyörittää 67 lehmän maitotilaa Lapissa Ranualla. Huono rehukesä leikkaa suuren loven maidontuottajan tilipussiin. ”Ruokinnan kanssa tulee varmasti haasteita ensi talvena ja kalliisti joudutaan rehuvarastoja täydentämään, jotta lehmät lypsävät. Meidän tilalla puhutaan usean tuhannen euron kuluista kuukaudessa”, Sääskilahti kertoo.

Rehua kuluu Sääskilahden tilalla 250 000 kiloa vuodessa ja tonni rehua maksaa noin 300 euroa. Kylmä ja sateinen kesä kasvatti rehulle lehtimassan mutta ei kuituista kortta, mikä olisi märehtivälle lehmälle tärkeää. ”Toiveissa on, että voisimme syöttää sekaisin kevät- ja syysrehua mutta määrät ovat ainakin kolmanneksen vähemmän kuin viime vuonna. Rehu on ylivoimaisesti suurin kuluerä, eikä siitä voi tinkiä, kun kyse on lehmien hyvinvoinnista”, Sääskilahti painottaa.

Paljosta tingitään ”Päätimme vaimon kanssa, että itse emme lähde lehmiä vähentämään, kun rehu näillä näkymin riittää. Viime kesä oli sen verran raskas, että päätimme tinkiä omasta palkasta ja ottaa tilalle työntekijän, jotta itsellä olisi vähän mahdollisuus huilata. Kuitenkin sen verran paska fiilis on jäänyt”, Sääskilahti kertoo.

Maitolitrasta maksetaan vähemmän kuin parina viime vuonna eivätkä tuot-

tajalle aiheutuvat kulut laske samassa suhteessa. Suomen hinnat ovat Euroopan kärkitasoa mutta niin ovat kustannuksetkin. Investoinnit ovat tinkimisen kohteena ensimmäisenä. ”Olemme kiinnittäneet entistä enemmän huomiota lehmiin. Niiden hyvinvoinnista ei tingitä mutta emme myöskään viimeiseen asti täydennä ruokintaa, jolloin maitomäärät laskevat. Viime vuoden keskituotos 10 700 litraa onkin tippunut 9 800 litraan ja olen sen täysin hyväksynyt. Ne ovat kuitenkin kalliita litroja”, Sääskilahti sanoo.

Peltojen kalkitukset ovat myös kovan pohdinnan alla ja Sääskilahdet ovatkin miettineet, ottaako riski kenties huonommasta sadosta ensi vuonna ja jättääkö 10 000 euron kalkit tilaamatta. Myös meijeriltä on jouduttu pyytämään ennakkoa, sillä tukien maksun siirtyminen lokakuun puoleen väliin on aiheuttanut ongelmia. ”Nyt kun tuet siirtyivät puolellatoista kuukaudella eteenpäin, laskupino odottaa. Eikä myöskään pohjoisen tuista jää käteen enempää, kun mm. rahtikulutkin ovat meillä etelää suuremmat”, Sääskilahti muistuttaa.

Ruoan hinnanalennuksista puhuttaessa Sääskilahden ilme synkkenee entisestään. ”Se on loukkaavaa. Miksi juuri ruoka on täytynyt ottaa kohteeksi? Ihmiset eivät kuitenkaan syö yhtään enempää ja kaikki tulee loppujen lopuksi tuottajan maksettavaksi. Koska maatalouskauppa alkaa samanlaisiin talkoisiin?” Sääskilahti kysyy.

MAITOA SUOMESTA

| 13

Kuva: Mauno-Markus Karjalainen

Kaksi vuosikymmentä meijereiden yhteistyötä

Maitovaltuuskunta suunniteltiin osuusmeijereiden yhteishankkeena Pellervossa vuoden 1995 aikana. Silloin nähtiin, että tuotekohtainen edunvalvonta olisi vastaus EU-ajan koventuviin haasteisiin. Mallia haettiin erityisesti Tanskasta.

E

nsimmäinen EU-vuosi oli alalle vaikea, sillä maidon tuottajahinnat tippuivat kerralla yli 30 %. Maitotilat jäivät myös ilman varastokorvauksia, kun nurmirehulle ei laskettu mitään arvoa. Tapahtumat antoivat maitomiehille pontta taistella oman järjestön rakentamiseksi, vaikka MTK:n silloinen johto hanketta kiivaasti vastusti. Valion hallinnossakin ilmeni epäilyjä, vaikka asian aktiivisimmat ajajat, kuten Jarno Mäki ja Jouko Kallio, tulivat sieltä, kertoo Maitovaltuuskunnan historiikin kirjoittanut toimittaja Mauno-Markus Karjalainen.

Maitovaltuuskunnan ensimmäinen puheenjohtaja Matti Rinta-Kohtamäki kertoi, että valtuuskuntaa suunniteltaessa oli loppumetreille asti avoinna kaksi organisoitumisvaihtoehtoa: MTK tai Pellervo. MTK lopulta voitti lupaamalla uudistaa oman maitovaliokuntansa ja luovuttaa sen enemmistön valtuuskunnan valitsemille meijereiden edustajille. Valiokunnan puheenjohtajuuden MTK säilytti.

Maitoalan ylimmäksi tahdonmuodostajaksi tuli itsenäinen Maitovaltuuskunta, mutta etenkin ensimmäisinä vuosina se joutui kovasti taistelemaan omasta

14 | MAITOA SUOMESTA

asemastaan MTK:n sisällä. Maitovaltuuskuntaan tulivat heti mukaan tulivat kaikki silloiset neljä kilpailevaa meijeriryhmää omien maitomääriensä suhteessa. Samassa suhteessa meijerit sitoutuivat myös maksamaan kaikki toiminnasta aiheutuneet kulut.

Rakenne- ja rahoitusratkaisut ovat sittemmin kestäneet. Ne ovat olleet turvaamassa myös toiminnan itsenäisyyttä maatalousalan monissa kovissa sisäisissä väännöissä.

Rahoitus on mahdollistanut myös tutkimustoiminnan tukemisen ja omat projektit. Vaikuttavuus MTK:n vanhaan maitovaliokuntaan verrattuna kasvoi vähitellen.

Maito-Suomi vastaan Vilja-Suomi Maitoalan edunvalvonnan tie on ollut mäkinen ja vauhdikas. Maito oli EU-neuvotteluissa onnettomasti jäänyt tukiasioissa huonompaan asemaan erityisesti viljaan verrattuna. Kovissa kiistoissa MTK:n silloisen puheenjohtaja Esa Härmälän katsottiin edustaneen Vilja-Suomea. Alan oli totinen pakko taistella Maito-Suomen elinehtojen turvaamiseksi.

Vuosia myöhemmin maataloushallin-

non edustajat, esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Ilkka Ruska, myönsivät maitoalan jälkeenjääneisyyden. Tätä onnistuttiin osittain purkamaan Agenda 2000-neuvotteluista alkaen.

Maitoasiamies on Maitovaltuuskunnan työrukkanen, jonka toimipaikka on MTK:ssa. Ensimmäisille maitoasiamiehille jouduttiin alkuvuosina useamman kerran vaatimaan MTK:n johdolta työrauhaa hoitaa niitä tehtäviään, joita varten heidät oli palkattu.

Maitomiesten mukaan MTK:n johto oli aluksi mustasukkainen alan suorista kontakteista ministeriöön. Sitten päästiin sopimukseen, että tapaamisissa piti aina olla mukana myös MTK:n edustaja tiedonkulun turvaamiseksi.

Tukialueiden intressiriitojen ylittämiseksi Maitovaltuuskunta teki alusta lähtien kovaa ja tärkeää työtä. Maatalouden eri tuotantosuunnat ja osin myös tukialueet joutuvat usein taistelemaan samoista aina hyvin rajallisista tukipoteista.

Ensimmäinen kotieläinasiamies Brysseliin saatiin lokakuussa 1997. Palkkausjärjestelyyn tulivat mukaan myös lihaalan ot-yritykset, Munakunta, MTK ja Pellervo. Tehtävään valittiin Pekka Pesonen, joka tänään toimii Copa-Cogecan pääsihteerinä.

Nurmituki ja Top-up suurimpia saavutuksia Jo Esa Härmälän ollessa MTK:n puheenjohtajana maitomiesten kerrottu "loputon

jääräpäisyys ja sinnikkyys" alkoivat vähitellen tuottaa näkyviä tuloksia. Vuonna -99 nurmi onnistuttiin nostamaan EU:ssa tukikelpoiseksi. Samalla suomalaisen maidontuotannon kilpailukyky parani.

Olli Laanisen pitkä puheenjohtajakausi alkoi 2004. Samana vuonna Maitovaltuuskunta onnistui varmistamaan lopulta noin 85 miljoonan euron vuosittaisen tuen maitotiloille Top-upin eli tilatuen lisäosan kautta.

Maitovaltuuskunnan saavutuksiin kuuluu myös eläinten hyvinvointituki ja etenkin sen parantuminen vuodesta 2012 alkaen. Myös tuotantokustannusryhmä ostoskorivertailuineen on pitkään tehnyt hyvää työtä kilpailukyvyn parantamiseksi.

Maitomäärät pystyttiin pitämään kiintiöiden puitteissa. Sillä estettiin pohjoisen tuen leikkaukset ja se turvasi Suomelle liikkumatilaa EU:ssa, vaikka aiheutti toisaalta napinaa ja purnausta kotimaassa.

Maitovaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2006 toiminut Eero Isomaa pitää kansallisen tuen turvaamista strategisena

tavoitteena, josta käsin on ollut helpompi puolustaa koko Suomen, myös AB-alueen, maidontuotantoa.

Etelä-Suomen tuotannon turvaamiseksi Maitovaltuuskunta ja -valiokunta ovat joutuneet työskentelemään pitkään. Etelän 141-tukea onnistuttiin jatkamaan vielä viisi vuotta sitten, mutta edellinen hallitus siitä yllättäen luopui ilman taistelua.

Pienellä satsauksella elintärkeitä tuloksia Maitovaltuuskunnan ja -valiokunnan onnistumisten yhteisarvo nousee MaunoMarkus Karjalaisen mukaan useisiin satoihin miljooniin euroihin. Täysin kiistatonta laskelmaa niistä ei kuitenkaan ole olemassa. Toisaalta rahallinen panostus edunvalvontaan on ollut vain meijereiltä kerättyjen jäsenmaksujen verran. Ne ovat kahdessa vuosikymmenessä olleet vajaat seitsemän miljoonaa euroa.

Maatalouden tuotantosuunnista vain

Maitovaltuuskunta ajaa tuottajien etua

maidolle on Suomessa syntynyt itsenäinen etujärjestö. Vasta valmistuneessa historiikissa kuvataan, miten vaativaa ja pitkäjänteistä sellaisen rakentaminen ja etenkin tulosten saavuttaminen on.

Esa Härmälä kuvaili kirjan haastattelussa: "Monta kertaa kyllä ihmettelin sitä, mihin kaikkeen maidontuottajien aika riitti. Jotkut aktiivisimmat luottamusmiehet taisivat olla kännykässä vuorokauden ympäriinsä!"

Maitoedunvalvonnan tie on kulkenut kriisistä kriisiin. Onneksi väliin on mahtunut myös monia valoisia vuosia. ”Mitalin molemmat puolet yritin rehellisesti kuvata, avoimesti myös maatalousalan kovat riidat”, sanoo historiikin kirjoittanut Mauno-Markus Karjalainen.

Kannattaa lukea!

Maitovaltuuskunnan juhlakokouksessa luovutettiin Pellervo-Seuran myöntämät tunnustukset edunvalvonnan veteraaneille.

Kultaisen Gebhard-mitalin sai Risto Volanen, hopeisen Matti Voutilainen ja pronssisen Sami Kilpeläinen.

TEKSTI JA KUVA: ANTTI ÄIJÖ

”On tärkeää, että maidontuottajilla on tällainen yhteistyöfoorumi”, sanoo Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä. ”Meillä kaikilla on yhteinen etu ja se on maidosta maksettava hinta.”

2 Jalostusmeijerien liittoa edustava Mauri Penttilä on toiminut Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien.

0 vuotta toiminut Maitovaltuuskunta on vahva toimija, koska sen kokouksissa on edustettuna yli 95 prosenttia koko maan maidontuotannosta.

Mauri Penttilästä on tärkeää, että Maitovaltuuskunta on pystynyt toimimaan yksimielisenä ja edistämään maidontuottajille tärkeitä asioita. ”Siellä ei keskustella meijeriyritysten sisäisistä asioista, käsiteltävinä ovat yhteiset edut tilatasolla.”

Ajankohtaisia asioita Maitovaltuuskunnan listoilla ovat muun muassa lomitukseen kaavaillut muutokset ja tukimaksatuksen ongelmat. ”Pyrimme vaikuttamaan tukiaikatauluissa sekä maa- ja metsätalousministeriöön että virkamiehiin hyvissä ajoin, mutta byrokratia on ollut liian vahva. Vastaukseksi saimme, että maksatuksia ei voida aloittaa ennen kuin tilatarkastukset on tehty. Sitten, kun komissaari Phil Hogan lupasi joustoja valvontoihin, paljastui, et-

tä maksatuksissa on paljon muitakin ongelmia.”

Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja saa paljon viestejä tuottajilta erityisesti tällaisina vaikeina aikoina. Mauri Penttilä kannustaa tuottajia harkitsemaan ratkaisunsa hyvin, ettei tämän hetken päätöksistä olisi haittaa tulevaisuudessa. ”Markkinoilla on pieniä positiivisia merkkejä havaittavissa. Maitovaltuuskunta pyrkii tekemään kaikkensa, että maidosta maksetaan tuottajille jokainen sentin kymmenys mitä hintaa on saatavissa lisää.”

Meijeriryhmien rajat tuntuvat Maitovaltuuskunnan toiminnassa vain edustajien valinnassa. Mauri Penttilä on valittu tehtäväänsä Jalostusmeijerien liiton edustajana. ”Maidontuottajilla on samat huolet meijeristä riippumatta. Hintaerot kotimaassa ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät ratkaise.”

MAITOA SUOMESTA

| 15

Lakiin ollaan tekemässä heikennyksiä

Lomituslain muutokset kurittavat perheviljelmiä

TEKSTI: SAMI KILPELÄINEN

Osana 1970-luvun yhteiskunnallista kehitystä myös maataloustuottajien sosiaalturvaa alettiin parantaa lomituksen avulla. Huhtikuun alusta vuonna 1974 suomalaiset tuottajat pystyivät saamaan vuosilomaa kuusi päivää.

J

o seuraavana vuonna 1975 karjatalousyrittäjille tuli mahdolliseksi oikeus sijaisapuun sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Järjestelmää on kehitetty mm.

1980- ja 1990-luvuilla ensin viikkovapaajärjestelmällä ja sen jälkeen tuetulla maksullisella lomituksella.

Vuosiloman 26 lomapäivään oikeutettuja yrittäjiä on noin 20 000 ja heistä yli 8 000 maatalousyrittäjää on vuosittain käyttänyt sijaisapua.

tieläinyksikön tilat eivät saisi jatkossa lomaoikeutta. Merkittävät heikennykset koskevat sijaisapua. Jatkossa aikuiskoulutukseen eikä tuottajajärjestöjen kokouksiin saisi maksullista sijaisapua lainkaan.

Käytännössä muutos tarkoittaisi, että perheviljelmien ja samalla muidenkin tilojen mahdollisuudet osallistua alan koulutukseen ja edunvalvontaan heikkenevät.

Lienee selvää, että koulutuksiin osallistuminen romahtaa olennaisesti.

Loma-oikeus ja sijaisapu heikkenevät

Itse järjestetty lomitus vain yrityksille

Hallituksen esityksessä alle kuuden ko-

Maatalousyrittäjä ei voi jatkossa saada

16 | MAITOA SUOMESTA

korvausta lomituksesta enää itselleen. Lomitusta voisi itse järjestää jatkossa vain ennakkoperintärekisteriin merkityltä lomitusyrittäjältä.

Eduskunta sai lakiesityksen marraskuun viidentenä päivänä ja valiokunnat ovat aloittaneet asian käsittelyn. Ulospäin näyttää erikoiselta, että pienten tilojen lomaoikeuksia heikennetään. Hallitus poisti lausuntokierroksen jälkeen esityksen, että osa-aikaiset tilat pääsisivät vaivaisella 10 000 euron MYEL-työtulolla lomituksen piiriin. Päätoimisuusvaatimus on mukana hallituksen esityksessä, mikä on maidontuottajien kannalta hyvä asia.

Lomitustiukennukset harmittavat Kaustisella

TEKSTI JA KUVA: TUOMAS KOIVUNIEMI

Eduskunta sai marraskuun alussa käsiteltäväkseen lomituspalvelulain muutoksen, minkä on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Lakia tiukennetaan muun muassa sijaisavun osalta siten, ettei sijaisapua annettaisi enää aikuiskoulutukseen tai tuottajajärjestön kokouksiin.

P

etri ja Virpi Paavolan maitotilalla Kaustisella on otettu viime vuosina isoja kehitysaskeleita. Paavolan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2009, jolloin isännän vanhempien kanssa pyöritetty maatalousyhtymä purettiin.

Maitotilalla on sukupolvenvaihdoksen jälkeen otettu isoja kehitysaskeleita. Navetan eläinmäärä on kasvanut 34 lehmästä 160 lehmään ja peltopinta-ala 40 hehtaarista yli 300 hehtaariin. Kolmen robotin navetta valmistui vuonna 2010.

Paavolan tilalla työtä riittää isäntäparin ohella kahdelle tilan ulkopuoliselle työntekijälle. Paavolat toteavat, että lakisääteiset 26 lomapäivää ovat olleet tarpeellisia, koska ison tilan työt ovat muuten niin sitovia.

Tilaa kehitettäessä omistajat ovat kouluttaneet itseään koko ajan, minkä vuoksi he ovat käyttäneet vuosittain tuettua sijaisapua 10-15 päivää.

- Olemme osallistuneet maatilan johtamis-, hyvinvointi- ja ruokinta- sekä Kaustisen Osuusmeijerin koulutuksiin. Koulutuksista on ollut hyötyä, kun investointeja ja tilan kehittämistä on suunniteltu, Virpi Paavola kertoo.

Paavolat harmittelevat sijaisavun ehtojen tiukentamista.

- Se ei ole hirveän mukavaa. Ammatti kuitenkin sitoo paljon ja olemme kokeneet, että mahdollisuus osallistua koulutuksiin on ollut tärkeää ja hyväksi omalle työlle. Muutosten myötä on selvää, että

koulutuspäivistä on tingittävä, Virpi Paavola toteaa.

Kaustisella uskotaan vahvasti maa- ja maitotalouden tulevaisuuteen.

Petri Paavola harmittelee maidon tuottajahinnan heilahteluja, joita toki on osattu odottaa, mutta ei välttämättä niin rajuina kuin nyt on käynyt.

- Hinta ei ole enää niin vakaa kuin aikaisemmin eli epävarmuus on kasvanut, mutta tilanne maataloudessa on kaikkiaan haasteellinen tällä hetkellä. Toivotaan, että markkinatilanne paranee ja maidon hintakin nousee, hän sanoo.

Virpi Paavolan mielestä tuotannon tulevaisuuteen vaikuttaa paljon myös kuluttajien asenne, missä on viime aikoina näkynyt muutos.

- Maataloustuotantoa on nostettu julkisuudessa esiin negatiivisesti, vaikka tiloilla eläinten hyvään hoitoon kiinnitetään huomiota ja niille ei syötetä liikaa lääkkeitä. Ulkomailta on tässä suhteessa paljon huonompia esimerkkejä, hän toteaa.

Paavolan maitotilan tuotanto vuosikymmenien ajan ”aina mennyt omaan Kaustisen Osuusmeijeriin”.

MAITOA SUOMESTA

| 17

Parempaa

tuottoa sinulle.

Terveydeltään parhaat Kuva: Alex Arkink

Toimii kuin unelma!

FabaTerveVG-sonnit on valittu erittäin hyvän utareterveyden, vähäisten solujen, hyvän sorkkaterveyden sekä vähäisten eläinlääkäri-hoitojen vuoksi. Näillä sonneilla on terveys geeneissä. Terveet eläimet ovat huolettomia ja ne pitävät kulut kurissa. Ne ovat näkymättömiä lehmiä.

FabaTerveVG-sonneilla: • terveet, tuottavat ja pitkäikäiset eläimet • pienemmät eläinlääkärikulut • lisääntynyt tehokkuus ja eettisen tuotannon edistäminen

Hyvää joulua!

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen.

Lisää sonneistamme www.faba.fi.

18 | MAITOA SUOMESTA

Faban kumppani

Hyvien olosuhteiden rakentaminen eläimille on osa tiloilla tehtävää laatutyötä.

Laatuohjelma uudistuu ja tiivistyy

M

eijerin ja tuottajan välinen laatuohjelma on tullut tutuksi lähes satasivuisena möhkäleenä, käsikirjana, jota ei aina jaksa edes selata. On ollut helpompaa tarttua luuriin ja kilauttaa kaverille. Ensi vuonna asiaan on tulossa parannus, kun uusi, puolet tiiviimpi ja helppolukuisempi Laatuohjelma saapuu tiloille.

- Vanha laatuohjelma on perustunut kansalliseen laatutyön toimintamalliin ja oli tyyliltään työohjemuotoinen. Siinä neuvottiin oikeaoppista lypsämistä, miten maito jäähtyy tai vasikka juotetaan. Informaatio hukkui helposti nippelitiedon sekaan, kertoo neuvonta-agrologi Eija Saukko Ranuan meijeriltä.

Edellinen laatuohjelma oli jo ilman liitteitä lähes satasivuinen. Nyt tieto on pakattu tiiviimpään muotoon ja tuottajan on helpompi löytää kirjasta olennaiset asiat. Tekstiin on luotu kolme eri tasoa, jotka helpottavat luettavuutta.

- Laissa olevat vaatimukset on merkitty punaisella, elinkeinon ja Arla Suomen vaa-

timukset sinisellä sekä Arla Suomen suositukset vihreällä, Saukko luettelee.

Laatuohjelma perustuu neljään kulmakiveen: maidon koostumus, elintarviketurvallisuus, eläinten hyvinvointi ja ympäristön huomiointi. Ajan kuluminen on myös antanut aihetta Laatuohjelman päivitykseen, sillä tilat ovat kehittyneet ja monimuotoistuneet.

- Meillä on nykyään pieniä parsinavettoja, mutta myös suuria automaattilypsytiloja. Tilojen tarpeet ja työtavat ovat hyvin erilaisia, jolloin sama työohje ei välttämättä palvele kaikkia, Saukko kertoo.

Uusi ohjelma mukailee globaalia Arlagården laatuohjelmaa mutta on sovellettu Suomeen. Tarkempi informaatio toimitetaan liitteinä UumaWebin kautta. Tuottajalla on siis mahdollisuus perehtyä tarkemmin mm. antibioottitestaukseen niin halutessaan.

- Tuottajilla on muutoinkin paljon materiaalia, joihin heidän tulee perehtyä. Nyt tieto on pureskellumpaa ja tiiviimmässä paketissa. En usko kenenkään pistävän pahakseen, jos luettavaa on vain puolet edel-

TEKSTI: MIRVA LAHTIMAA KUVA: ANTTI ÄIJÖ

liseen laatukäsikirjaan verrattuna, Saukko huomauttaa.

Tilakäynneillä mukana tilan elämässä Uutuutena Arlan Laatuohjelmassa mainitaan tilakäynnit, joita meijerin edustaja tekee vähintään kerran kolmessa vuodessa.

- Tilakäynnin tarkoituksena on olla mukana tilan elämässä ja silloin käydään läpi, kuinka voisimme tukea mm. peruskorjausta tai uutta navettaa suunnittelevia tiloja.

Tiloilla käydään toki tarvittaessa useammin, mutta kolmen vuoden välein on minimi, Eija Saukko mainitsee.

Saukko painottaa, etteivät tilakäynnit ole tarkastuskäyntejä vaan tarkoituksena on olla mukana tuottajan arjessa ja pohtia yhdessä, missä on onnistuttu ja missä voisi parantaa.

- Tilalla ei tarvitse olla ongelmia, että siellä voi käydä. Aikaisemmin toimintatavat vaihtelivat meijereittäin eikä kaikilla tiloilla käyty tasaisesti. Nyt tähän saadaan parannus, Saukko kertoo tyytyväisenä.

MAITOA SUOMESTA

| 19

Vinokuivikepihatto toteutti toiveet

Uusi navetta eläinten ehdoilla Eläinten hyvinvointi oli ykkösasia, kun Hämeenlinnan Lammilla maitoa tuottavat Titta Malinen ja Aatu Liukkala lähtivät suunnittelemaan uutta navettaa. Vinopohjainen kuivikepihatto oli navettatyyppi, jossa eläinten hoito näytti olevan parhaiten järjestettävissä. Marraskuussa, kuukauden kuluttua pihaton käyttöönotosta kaikki näyttää toimivan suunnitelmien mukaan.

TEKSTI JA KUVAT: ANTTI ÄIJÖ

kintapöydällä riittävästi. Navetassa ei ole myöskään umpiperiä, mihin arkoja eläimiä voitaisiin ahdistaa”, Titta kertoo. ”Olemme yrittäneet uudessa navetassa poistaa maidontuotantoa estäviä tekijöitä. Holsteinlehmät ovat niin pitkälle jalostettuja, että ne kyllä tuottavat kun saavat mahdollisuuden.”

Numeroina mitattuna Titalla ja Aatulla on karjassaan kaksi tavoitetta. Poistoprosentti on tarkoitus painaa lähelle kymmentä ja keskituotos 12 000 kilon vaiheille. Kymppitonni tuli täyteen jo vanhassa navetassa.

Lypsävät saavat syödäkseen yksinomaan apetta, jonka ainesosina ovat säilörehun lisäksi kuiva heinä, Lahdesta saatava mäski, kotoinen vilja, rypsi ja kivennäiset. Ummessa olevien osasto on erillään lypsävistä, jotta niiden ruokinta on helppo hoitaa erikseen.

Kennolevyseinä toimii hyvin

Aatu Liukkala ja Titta Malinen rakensivat navetan, jonka uskovat olevan lehmille mieleen. 2,5 vuotias Sandra on jo innolla mukana askareissa.

U

uden navetan rakentaminen oli vauhdikas prosessi, kun suunnitelmat oli tehty hyvin ja hankinnat valmisteltu. Pohjatyöt aloitettiin maaliskuussa ja seitsemän kuukauden kuluttua siitä lypsävät otettiin sisään. ”Navettahankkeessa edettiin nopeasti, koska se toi niin paljon etuja aikaisempaan verrattuna. Meillä oli lypsäviä kahdessa navetassa ja lisäksi hiehoja kasvamassa eri paikassa. Uuteen navettaan haluttiin päästä mahdollisimman nopeasti”, Titta kertoo.

Vanhat lypsävien tilat ovat nyt vasikoiden ja hiehojen kasvatuspaikkoja.

Uutta pihattoa käyttöön otettaessa Titan ja Aatun navetoiden karjat yhdistettiin ensin laitumella ja muutaman tunnin kuluttua otettiin yhdessä sisään. Uuteen avaraan tilaan eläimet sopeutuivat hyvin. ”Emme tautiriskien takia ole ostaneet lypsäviä lehmiä. Karjaa lisätään vielä ny-

20 | MAITOA SUOMESTA

kyisestä noin 60 lypsävästä. Toivottavasti vuoden kuluttua kaikki sata lehmäpaikkaa ovat käytössä”, Aatu suunnittelee.

Tilan väen omaa työpanosta rakentamisessa ei voitu käyttää, kun karjatilan jokapäiväiset työt veivät aikansa ja perheessä on kolme alle kouluikäistä lasta. Tällä hetkellä töitä helpottaa kaksi palkattua ammattilaista, joista Aatun veljen vastuulla ovat erityisesti konetyöt ja toisen työntekijän tehtävänä eläinten hoito.

Kustannukset kurissa Titta ja Aatu pohtivat alun perin rakentavansa kylmäpihaton, mutta ajatus muuttui, kun järkevällä hinnalla pystyttiin tekemään eläinsuojasta lämpöeristetty. Seinärakenteet pitävät talvella lämmön sisällä ja kesällä liian lämmön ulkopuolella. ”Lähdimme ajattelemaan puhtaalta pöydältä, mitä lehmä haluaa ja miten se voidaan järkevällä hinnalla toteuttaa. Tällaisessa pihatossa eläimet voivat makailla kuin laitumella ja jokaiselle on tilaa ruo-

Uuden pihaton seinät ovat osaksi kennolevyä, minkä ansiosta ilma vaihtuu tehokkaasti. Betoniset seinäelementit ovat Lujabetonilta ja sisärakenteet pääosin Pellonpajalta. Rakenteissa käytettiin paljon metritavaraa, koska vinopohjan takia tavanomaiset portit eivät joka paikassa toimi. ”Tavoitteena oli päästä kustannuksissa alle 8 000 euron lehmäpaikkaa kohti, mutta se ei ihan onnistunut. Näillä maidon hinnoilla rakentaminen ei saisi maksaa paljon”, Aatu Liukkala sanoo.

Kustannuksia saatiin säästettyä muun muassa hankkimalla käytetty 2x9 -paikkainen lypsyasema. Asemaa aikaisemman omistajan navetasta purkaessa Liukkalan isäntää vähän arvelutti, mutta asennus uuteen ja käyttöönotto sujuivat hyvin. Apuna oli pattijokelainen maatalouden ja teollisuuden rakenteisiin erikoistunut yritys TeräsWelho Oy. Asemalypsy valittiin, koska sekä Titta että Aatu ovat enemmän kiinnostuneet käytännön lypsytyöstä kuin tietokoneen kanssa puuhailusta. Lypsyvuoro asemalla kestää noin tunnin kerrallaan. Pihaton tilojen suunnittelussa on varauduttu siihen, että lypsyrobottikin sinne tarvittaessa mahtuu.

Uuden pihaton kustannukset pyrittiin painamaan mahdollisimman alas, hinnaksi tuli vähän päälle 8 000 euroa lehmäpaikkaa kohti.

Vinopohjainen kuivikepihatto vastaa Titan mielestä laidunmaisia olosuhteita ja eläimet ovat selvästi nauttineet. Pihaton vapaus ja väljyys helpottivat heti kiimojen tarkkailuakin ja seminologi

Vinokuivikepohjalla eläimillä on mukavat oltavat. Tärkeää hyvinvoinnille on sekin, että kaikille riittää tilaa ruokintapöydän ääressä.

sai uuden navetan tultua vierailla tilalla usein.

Toimintavarmuus oli yksi yrittäjien tavoitteista uudessa navetassa. Kaikki ratkaisut ovat mahdollisimman yksinkertaisia, esimerkiksi lanta poistetaan ruokintaalueelta kerran vuorokaudessa Bobcatilla tai traktorin etukuormaimella.

Ohran olki on Aatu Liukkalan mie-

lestä paras kuivike ja sitä puhalletaan olkipatjalle lisää päivittäin. Kuivikkeiden riittävyys vähän arvelutti ennen navetan käyttöönottoa, mutta se on osoittautunut turhaksi huoleksi. Lähitienoolta saatiin kesällä koottua helposti 1 500 paalia.

Titan tilalta maidon on jo pitkään hankkinut Ruhan Meijeri, Aatu siirtyi Ruhan tuottajaksi kolmisen vuotta sitten.

Urban vasikanjuottoautomaatit

PAULA ja ALMA - Enemmän kuin vain juottoautomaatti - Ainutlaatuista osaamista

Vasikka: 0001 /01 Terveys Oleskelun pituus 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Poikkeama: -01:14 min:sek Viim. käynti: 07:55 min:sek * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (01/03)

Vasikka: 0001 /01 Terveys Käynnit asemalla 7 pvän keskiarvo: 015 Eilen: 013 Poikkeama: -002 Vasikka: 0001 /01 Terveys Tänään: 010 Oleskelun pituus * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Vasikka: 0001 /01 -01:14 min:sek Poikkeama: Terveys Oleskelun pituus Viim. käynti: 07:55 min:sek * min:sek 7 pvän keskiarvo: Vasikka: 0001 /01 Terveys Asetukset Ryhmä- 08:25 Ryhmä+ (01/03) Eilen: 07:11 min:sek Juomisnopeus Poikkeama: -01:14 min:sek 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Viim. käynti: 07:55 min:sek Eilen: 0310 g/min * AsetuksetVasikka: Ryhmä(01/03) Poikkeama: -0210 g/min 0001Ryhmä+ /01 Terveys Viim. käynti: 0220 g/min Käynnit asemalla * (03/03) 7 pvän keskiarvo: 015 Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ Eilen: 013 Vasikka: 0001 /01 -002 Poikkeama:Terveys Käynnit asemalla Tänään: 010 * 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- 015 Ryhmä+ (02/03) Eilen: 013 Poikkeama: -002 Tänään: 010 * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) Vasikka: 0001 /01 Terveys Juomisnopeus 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Eilen: 0310 g/min Vasikka: 0001 /01 -0210 g/min Poikkeama:Terveys Juomisnopeus Viim. käynti: 0220 g/min * 0520 g/min 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03) Eilen: 0310 g/min Poikkeama: -0210 g/min Viim. käynti: 0220 g/min * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03)

Automaattinen pesuohjelma

• •

Kaksi pesuainetta ( hapan ja emäksinen ) Kiertopesu – Letkuliitoksia ei tarvitse muuttaa pesun ajaksi

Dynamic monitoring vasikoiden terveysseuranta

Tuttiautomatiikka

• •

Integroitu PAULA -juottolaitteeseen

•

Parantaa juoma-automaatin tehoa (jopa 25 vasikkaa)

Nopeuttaa vasikoiden juomakäyttäytymistä asemalla

• • • •

Juoma-asemalla käytetty aika Vierailujen lukumäärä Juontinopeus

Dynamic monitoring aikaistaa ja nopeuttaa vasikoiden mahdollisten terveysongelmien havaitsemista

Parallel ruokinta CalfMom Alma

• • •

Juottaa neljä vasikkaa samanaikaisesti Juottolaitteen teho lisääntyy Vasikoiden opettaminen automaatille helppoa

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

MAITOA SUOMESTA

| 21

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Melica Special Mira – Vahva jauheinen kivennäinen korkeatuottoisille lehmille ja kasvaville naudoille. Korkeat hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet.

Melica Nurmi Mira – Jauhemainen runsaasti kalsiumia ja magnesiumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsykarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan.

Melica Lammas Mira – Kupariton kivennäisrehuseos lampaiden ja karitsoiden ympärivuotiseen ruokintaan.

Melica Mahti Mira – Kivennäisrehuseos lypsylehmille ja kasvaville naudoille. Mahti Mira on runsaasti kalsiumia sisältävä fosforiton kivennäinen, joka sisältää erityisen runsaasti E-vitamiinia.

Melica Ape Mira – Ape Mira on edullinen fosforiton, runsaasti kalsiumia sisältävä täyskivennäinen. Se soveltuu parhaiten käytettäväksi seosrehuvaunussa ja rahtimylläriautossa.

Melica Kasvu Mira – Jauhemainen runsaasti kalsiumia ja natriumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsylehmille, kasvaville naudoille ja hevosille. Sisältää myös fosforia.

Melica Ape Premium Mira – Sisältää korkeat pitoisuudet vitamiineja, hivenaineita, natriumia sekä magnesiumia. Kalsiumtaso on matala, joten tuote soveltuu sellaisenaan ummessa oloajan ruokintaan sekä emolehmille.

Tiedustele tuotteita meijeristä tai alue-edustajiltamme.

UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

22 | MAITOA SUOMESTA

TEKSTI JA KUVAT: MIRVA LAHTIMAA

Tiesitkö, että lehmätkin osaavat puhua, osoittaa mieltään ja syödä karkkia? Näin tekevät ainakin Lysti, Inari ja Roosa.

Helena ja Reino Impiön tilalla Ranualla lehmät ovat täynnä tarinoita.

Impiön tilalla lehmätkin puhuvat

K

yyttölehmät, PSK- ja LSK- sekä AY -karja lypsävät Impiön tilalla sulassa sovussa. Isäntä ja talon nuorin poika ajavat rehua ja hiehot seuraavat aktiivisina vieressä traktoria pelkäämättä. Pian emäntäkin ilmestyy paikalle ja napsii suuhunsa pari auringon kypsyttämää vadelmaa laidunta kiertävästä pensaasta. ”Eivät ne ole tottuneet pelkäämään mitään, kovin tuttavallisia ovat ja kaipaavat rapsutusta,” emäntä Helena Impiö virkkoo.

Helena ja Reino ovat pitäneet maitotilaa 42 vuoden ajan. Helena on tehnyt ensimmäiset lypsynsä jo 5-vuotiaana eikä Helenan äiti millään meinannut saada tyttöä ulos navetasta. ”Äiti sanoi, että olin sellainen itikka, etten millään pysynyt poissa navetasta vaan konttasin lehmien alla ja hoin, ”Minä lypsän, minä lypsän!” Helena nauraa.

Kyyttölehmä Lysti astelee uteliaana emäntää kohti ja pohtii saisikohan tältä suunnalta rapsutusta. Emäntä juttelee Lystille kuin kenelle tahansa ja lehmät kuuntelevat tarkkaavaisina. ”Näille puhutaan kuin ihmiselle ja vanhimmat lehmät alkavat jo omalla kielellään vastailla, kun niille vasikasta asti on juteltu. Lehmä ei ole tyhmä eläin. Jos sitä pidetään vertaisenaan, ihmisestä tulee osa sen laumaa ja lehmä myös käyttäytyy sen mukaan,” Helena kertoo.

Lysti olisi tällä hetkellä kovasti poikien perään ja emäntä joutuu torumaan kyyttöä, kun se niin kovasti muiden selkään hyppii.

Lysti katsoo toruvaa emäntää ja on silminnähden ärtynyt kielloista. ”Lysti! Ei saa kiusata muita!” Helena toruu lempeästi ja kyyttö katsoo pettyneenä mutta tottelee.

Mikä sitten on saanut Helenan ja Reinon kiintymään lehmiin niin kovin? ”Se, kun niiden kanssa on ikänsä elänyt. Minä jouduin nuorena tyttönä lopettamaan koulun kesken ja tulemaan äidin avuksi karjanhoitoon, kun isä otti ja lähti.

Tähän vain on kasvanut niin kiinni ja itku tulee, jos joutuu yhdestäkään karvakorvasta luopumaan,” Helena muistelee.

Isäntä Reino nojaa aitaan ja tutkailee laidunta. Helena kutsuu lehmiä lempeästi luokseen ja eläimet katsovat tarkkaavaisina. ”Ekkö kehtaa tulla?” Helena juttelee Leimulle, Kukkamaarialle ja Lystille.

Hieman tämä uusi kasvo taitaa jännittää mutta lopulta uteliaisuus voittaa. Emäntä rapsuttaa Kukkamaariaa ja lehmä nauttii silminnähden. ”Meidän vanhin, 10 kertaa poikinut lehmä Roosa on jo niin tottunut puheeseen, että se vastaa omalla kielellään. Reino eräänä päivänä kysyi pitäisikö Roosalle tuoda vettä, vastaus oli ”Mjuuuuu!” Helena naurahtaa.

Kyyttölehmä Lystin kauniit silmät lähestyvät ja turpa nuuhkii aktiivisesti kameraa. Pakkohan tällaista kaunokkia on rapsuttaa. ”Lehmä ei luota keneen tahansa. Se aistii kyllä, pitääkö ihminen eläimistä vai ei ja vaistoaa, hoitaako ihminen sitä velvollisuudesta vai rakkaudesta,” Reino kertoo. ”Kun elämässä on suruja ja murheita ollut, niin kyllä minä olen ne kaikki lehmän turkkiin itkenyt, ne kuuntelevat aina ja aistivat ihmisen pahan olon,” Helena jatkaa.

Eläimet myös kiintyvät helposti hoitajaansa. ”Kun meidän Arvo lähti armeijaan, niin yhdelle lehmälle tuli ihan kamala hätä ja voi kamala sitä huutoa. Se oli vasikasta asti ollut Arvon lellikki. Kun Arvo sitten kerran soitti kotiin, lehmä havahtui ja rauhoittui heti kuullessaan äänen puhelimen läpi. Koittipa se syödäkin puhelinta yrittäessään saada Arvoa ulos,” Helena ja Reino nauravat.

MAITOA SUOMESTA

| 23

ideaalia

Hintaeturehut:

TempoTäysrehu

Runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella. ME 12,5 OIV 116

VahvaTäysrehu

Energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. ME 12,7 OIV 120

TosiPuolitiiviste

Edullinen, monipuolinen ja vähän tärkkelystä sisältävä. Sopii hyvän säilörehun ja energiapitoisen viljan täydennykseksi. ME 12,1 OIV 140

TuottoPuolitiiviste

Hyvä ratkaisu, kun viljaa on käytettävissä rajoitetusti.

Tarjoaa vahvan viljallisen vaihtoehdon myös kauraa sisältävän viljaosan rinnalle.

Korkeatuottoisille karjoille. ME 12,7 OIV 135

RypsiTiiviste

Tehokasta valkuaislisää monentyyppisiin ruokintoihin kaikille naudoille. Lämpökäsitelty ja rakeistettu tuote ei sisällä kivennäistäydennystä. ME 11,7 OIV 160

AlkuRehu

Nyt hintaeturehuna myös tutkitusti toimiva ja maittava AlkuRehu. Sopii erinomaisesti vasikan ensirehuksi lypsykarjatilalle. ME 12,4 OIV 116 Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060.

Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

Tuottajat, jotka ovat käyneet kanssamme eläinkauppaa* ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn, saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin.

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

*teurasnautoja

Kampanja-aika 1.9.–30.11.

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut

24 | MAITOA SUOMESTA

Osakeyhtiössä toimitaan toisin

Sukupolvi vaihtuu Aapis Maidossa Sukupolvenvaihdoksen perusasiat ovat samat yritysmuodosta riippumatta. Osakeyhtiössä selvitettäviä asioita on kuitenkin enemmän kuin perinteisellä perheviljelmällä. Pälkäneellä maitoa tuottavassa Aapis Maito Oy:ssä tehtiin viime vuoden lopulla osakekauppa, jossa yhtiön enemmistö siirtyi seuraavalle sukupolvelle.

TEKSTI JA KUVA: ANTTI ÄIJÖ

S

ukupolvenvaihdoksen kannalta osakeyhtiö ei ole paras vaihtoehto maatalouden harjoittamiseen, sillä verohelpotuksia on vähän ja osakekauppoihin ei saa rahoitustukea. Hyvällä valmistelulla asiat kuitenkin sujuvat.

Aapis Maidon omistuspohja on muuttunut parin vuoden aikana aika tavalla.

Aikaisemmin osaomistajana ollut NHKkeskus luopui osakkeistaan vuonna 2013, jolloin Tuija Mattila ja Tuomas Känsälä tulivat pienillä osuuksilla mukaan yhtiöön.

Viime vuoden lopulla tehtiin lisää osakekauppoja ja Tuomas Känsälästä tuli Aapis Maidon enemmistöomistaja.

EU:n ohjelmakauden vaihtuminen oli selvä määräraja kauppojen tekoon, koska tiedossa oli, että muun muassa aloittamisavustuksen ehdot heikkenevät. Kauppahintakin olisi tämän vuoden puolella ollut toinen, sillä sen määräytymisessä otetaan huomioon kolmen edellisen tilikauden tulos.

Kauppahinnan määrityksessä ja muissa yksityiskohdissa apuna oli ProAgrian asiantuntija Mika Hirvijoki. Hän selvitti verotuskysymykset ja varmisti, ettei ikäviä yllätyksiä tullut.

Valmistelu palkitaan Sukupolvenvaihdosta tehtäessä on parasta selvittää mahdollisimman paljon asioita etukäteen. ”Sukupolvenvaihdoskauppoihin ei pidä lähteä suin päin. Eläkkeistä, aloitustuesta ja kaupan veroseuraamuksista on hyvä pyytää ennakkopäätökset”, Mika Hirvijoki kehottaa.

Yhtiöitetyn maatilan sukupolvenvaihdos lähtee siitä, että osakkeille määritetään käypä arvo. Tähän voidaan käyttää joko tuottoarvoa tai substanssiarvoa. Tuottoarvo lasketaan niin, että otetaan keskiarvo yhtiön kolmen edellisen tilikauden tuloksesta ja pääomitetaan se 15 prosentin korkokannalla. Substanssiarvo selviää, kun yhtiön varoista vähennetään velat. Näistä valitaan osakkeiden käypä arvo. Kauppa-

hinta on sitten ostajan ja myyjän välinen asia. Verottajan käytäntönä on ollut, että lahjaveroseuraamuksia ei tule, jos maksettu hinta ylittää puolet osakkeiden käyvästä arvosta.

Osakeyhtiön osakkeet voidaan myydä vaiheittain, mutta aloitustuen saaminen vaatii yhtä ostajaa hankkimaan enemmistön osakkeista ja äänivallasta. Aloitustuen saaja on yhtiö, mikä rajoittaa sen käyttömahdollisuuksia. Osakekaupan leimavero on kaksi prosenttia, mutta aloitustukeen oikeutettu saa siitä vapautuksen.

Osakeyhtiö on EU-tukien hakijana samanlaisessa asemassa kuin muutkin maatilat. Nuoren viljelijän korotus yhtiöille maksetaan kuitenkin vain, jos kaikki osakkaat sopivat ikärajoihin.

Tulos kärsii tänä vuonna Aapis Maidon omistavat tällä hetkellä Tuomas Känsälä, Tuija Mattila, Anne Mattila ja Pasi Mattila erisuuruisin osuuksin. Navetassa on noin 195 lehmää, joiden keskituotos on 11 000 kilon luokkaa. Lypsytyöstä huolehtii kolme robottia. Karjan hoidossa ja ruokinnassa pyritään säilyttämään korkea tuotostaso ja parantamaan maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Pa-

Navetan tapahtumia voi seurata kätevästi langattoman tietokoneyhteyden kautta.

Kahvipöydän ääressä Pasi ja Tuija Mattila sekä Tuomas Känsälä.

rempaa tulosta maidosta pyritään saamaan myös lehmien kestävyyttä parantamalla.

Nykyinen karjakoko on Aapis Maidon omistajien mielestä aika sopiva. ”Liikevaihto ei tuo tulosta, pitää kiinnittää enemmän huomiota kannattavuuteen. Iso liikevaihto tuo mahdollisuuksia, mutta myös riskejä”, Pasi Mattila tuumaa.

Osakeyhtiö on ollut sopuisa, äänestämään ei ole yhtiökokouksissa tarvinnut ryhtyä missään vaiheessa. Tähän mennessä yhtiö ei ole maksanut omistajille osinkoa, tänä vuonna palkkaakin jouduttiin heikentyneen kannattavuuden vuoksi tarkistamaan alaspäin. ”Tulos on todennäköisesti korkeintaan puolet edellisvuotisesta. Siihen vaikuttaa jonkin verran sekin, miten EU-tukien tilitykset ajoittuvat”, Tuomas Känsälä kertoo.

Omistajien lisäksi yrityksessä on vakituisesti työssä kaksi palkattua työntekijää. Kesän kiireimpään aikaan apuvoimia tarvitaan enemmän.

MAITOA SUOMESTA

| 25

• • • •

• • •

26 | MAITOA SUOMESTA

Lääkkeiden luovutus puhutti tuottajapäivillä TEKSTI JA KUVAT: EIJA SAUKKO

Arla Suomi yhteistyöryhmän tuottajapäivät järjestettiin tänä vuonna Iso-Syötteen tunturimaisemissa. Tuottajapäivien luennoissa pureuduttiin muun muassa vuoden 2014 lopussa uudistuneisiin eläinten lääkitsemistä koskeviin säädöksiin. Säädösviidakkoa selkeytti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Hanna Lounela.

E

läinlääkinnän säädösten uusiutuminen toi tarkennuksia muun muassa lääkekirjanpidon sisältöön. Lääkekirjanpidossa tulee aiempien kirjausten lisäksi merkitä lääkkeen antopäivämäärät aiemman aloituspäivämäärän lisäksi sekä merkitä lääkityksen aloittaja.

Lääkkeiden luovuttaminen varalle kiinnostaa tuottajia, mutta sen ehdot ovat usealle vielä uusi asia. Lääkkeiden varalle luovuttamisen ehtona on, että tila toteuttaa aktiivisesti terveydenhuoltotyötä eläinlääkärinsä kanssa. Luovutusehdot täyttävälle karjan terveydenhuoltotyölle on annettu selkeä raamitus, joka on täytettävä. Käytännössä ehtoihin on kirjattu, että tilan on tehtävä eläinlääkärin kanssa valtakunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän mukainen terveydenhuoltosopimus ja -suunnitelma sekä säännölliset terveydenhuoltokäynnit on oltava aloitettu. Lisäksi lääkkeiden käytöstä ja käytön tavoitteista on tehty kirjallinen suunnitelma ennen kuin lääkkeiden luovutus varalle on mahdollista.

Mitä lääkkeitä voidaan tilalle luovuttaa? Luovutettavat lääkkeet voivat olla joko tavanomaisesti ilmenevien sairauksien hoitoon tai terveydenhoitoa varten.

Käytännössä ne voivat olla antibiootteja, kipulääkkeitä tai maitohormonia eli yleisimpien karjan sairauksien kuten utaretulehdusten ja vasikoiden hengitystietulehdusten hoitoon tarvittavia lääkkeitä tai maidon laskeutumista edistäviä aineita.

Kipulääkettä voi olla varalla esim. poikivan eläimen kivunlievitykseen.

Tilalle voidaan uusien säännösten mukaan luovuttaa ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaisesti lääkkeitä ja lääkehoitojen toteutumisesta on pidettävä kirjaa.

Lääkekirjanpidon toteutustapa on normaalisti hyvin vapaamuotoinen, mutta lääkkeiden varalle luovutuksessa on toteutettava sähköistä kirjausta jota voidaan tarvittaessa valvoa. Toteutuneet lääkitykset tulee

Arla Pohjois-Suomen tuottajapäivien osallistujia.

Läänineläinlääkäri Hanna Lounela kertoi tuottajapäivien osallistujille lääkkeiden luovutuksen pelisäännöistä.

kirjata sähköiseen järjestelmään, joka on lypsykarjatiloilla Naseva.

Lääkkeiden varalle luovutuksen hyödyntäminen vaatii tilalta sitoutunutta ja pitkäjänteistä työtä sekä tiivistä yhteistyötä eläinlääkärin kanssa. Tilojen kiinnostuksessa uuteen toimintamalliin on alueellisia eroja. Jää nähtäväksi minkä verran jo olemassa olevia terveydenhuoltosopimuksia laajennetaan mahdollistamaan lääkkeiden luovutus varalle tai uusia tiloja liittyy terveydenhuoltoon voidakseen hyödyntää tätä mahdollisuutta.

MAITOA SUOMESTA

| 27

Arlan uutuudet Arla Protein Jogurttikombot: - räjäyttävän hyvää!

Arla Protein Jogurttikombo on kokonaisvaltainen välipala, joka yhdistää miedosti maustetun rahkajogurtin ja terveellisen granola-sekoituksen.

Mikä parasta, jogurttikombot eivät sisällä lisättyä valkoista sokeria.

Maista kolmea hurmaavaa makuvaihtoehtoa: vienosti vaniljaista, kevyesti kanelista ja iloisen inkivääristä.

Valmistaja Arla Oy, Sipoo.

Perhejuustot:

Tässä ne ovat, vastustamattomat juustojen juustot! Juustot, jotka pyyhkäisevät perheen juustoerimielisyydet kerralla historiaan. Uudet Arla Perhejuustot Hillitön Gouda, Loputon Kermajuusto ja Tolkuton Cheddar tuovat hilpeyttä arjen juustovoileiville. Tolkuttomien juustojen miedot ja maukkaat maut sopivat kaiken ikäisille. Nyt höylätään!

Valmistaja Arla Oy, Tanska/Iso-Britannia.

28 | MAITOA SUOMESTA

Arla Luonto+ Rasvattomat jogurtit:

Piparkakkurahka:

Kausimaku Arla Keittiö piparkakkurahka tekee odotetun paluun!

Piparkakkurahka tuo jouluista makua jälkiruokiin, täytteisiin ja leivontaan. Kokeile rahkaa perinteisiin piirakoihin, muffinsseihin ja kääretorttuihin, tai nauti sellaisenaan. Mikä parasta, Arla Keittiö piparkakunmakuinen rahka on laktoositon!

Valmistaja Arla Oy, Sipoo.

www.janus-wa.de

Titityy! Arla Luonto+ Rasvaton jogurtti on aamiaispöydän kivoin kaveri ja välipalahetken herkku, joka syntyy helpolla reseptillä. Luonnollinen maku syntyy samettisen sileästä rasvattomasta luonnonjogurtista ja ihan oikeista hedelmistä ja marjoista.

Tilkkanen hedelmämehua ja hedelmä- tai marjasosetta antavat makua muuten lempeään luonteeseen.

Valmistaja Arla Oy, Sipoo.

Packaging by nature Renewable – Recyclable – Responsible

Elopak Oy · Pajalantie 21-23 · 04410 Järvenpää · Tel.: +358 (0)9 41 555 10 · Fax: +358 (0)9 41 555 110 · www.elopak.com

Elopak_AZ_Umwelt_186x135_RZ.indd 1

22.09.14 MAITOA SUOMESTA | 2915:39

Vapon

LAADUKASTA KUIVIKETURVETTA

Arlan sopimustuottajille Tilaa irtokuiviketta ja pakattuja kuivikkeita suoraan myyntipalvelusta:

Puh. 020 341 400, Tel. 020 341 300 tai pakattuja kuivikkeita verkosta:

vapo.fi/kauppa Puheluiden hinnat: lankaliittym채st채 8,28 snt/puh + 7 snt/min matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min

30 | MAITOA SUOMESTA

Maidontuotannon tuulia lyhyesti TEKSTI JA KUVAT LEA JÄRVINEN JA KIRSTI LAUKKANEN

H

uittisten Vampulassa valmistui syksyllä uusi robotti-pihattonavetta. Kirsi Iivonen ja Jarmo Nurmi valmistautuivat huolella isoon investointiin.

Vanhassa kombinavetassa toimiminen oli tosi työlästä ja aikaa vievää. Nyt tulevaisuutta katsotaan vahvasti eteenpäin. Eläinten hyvinvointi huomioituna, valoisa, avara, automatisoitu, toimiva ja kohtuukustannuksin rakennettu tuotantorakennus on toteutunut isäntäväen toiveiden mukaan.

Tuotantorakennuksen avajaiset kiinnostivat aktiiviviljelijöitä, tultiin etsimään uusia vaihtoehtoja ja erilaisia käytännön ratkaisuja. Myös lähiseudun asukkaat piipahtivat tutustumaan ja ihmettelemään nykypäivän maidontuotantoa.

Bussillinen venäläisiä ayrshirekarjasta kiinnostuneita jalostajia, eläinlääkäreitä ja tutkijoita saapumassa Janne Näsin tilalle.

● Faban ja Viking Geneticsin yhdessä karjaomistajien kanssa järjestämä Lypsikit Livenä -tapahtuma pidettiin tänä vuonna Etelä-Suomessa.

Ensimmäisenä päivänä karjanomistajat avasivat navetoidensa ovet vierailijoille, joita riitti pitkin päivää. Vieraat saivat tutustua tilojen jalostustyön tuloksiin ja Viking Geneticsin sonnien jälkeläisiin.

Arla Suomi yhteistyöryhmän tuottajatiloista Aapis Maito Oy Pälkäneeltä ja Janne Näsin Ylöskartanon tila Tuuloksesta olivat vierailukohteina.

Etualalla Asmo Iivana ( VR Rambo +S.Tuima) paras 10018-4,1-3,3, rakennearvostelu 83-81-8684 Janne Näsin tilalla Tuuloksessa.

Tolasta satatonnari Tolasta tuli Hämeenkyrössä sijaitsevan Einolan tilan kymmenes satatonnari kesällä. Tilan nykyiselle isäntäväelle Elina ja Juho Vuoriselle satatonnari oli ensimmäinen.

MAITOA SUOMESTA

| 31

DeLaval puhdas on selvästi puhtaampaa!

Kehitämme, valmistamme ja testaamme pesuaineemme, jotta ne pesevät tehokkaasti niissä olosuhteissa, joissa DeLaval laitteistoja käytetään. Ne ovat tarpeeksi voimakkaita hoitamaan tehtävänsä, mutta samalla tarpeeksi hellävaraisia, jotta kumiosat, putket ja koneet pysyvät hyvässä kunnossa. Ne poistavat rasva-, proteiini- ja kalsiumjäämät, joita muut pesuaineet saattavat jättää jälkeensä. Näet vaikutuksen heti!

Super & Cidmax

Alkali 1+

Edullinen annostelu -vain 0,5 dl /10 l.

Toimii kaikissa vesilaaduissa.

Tehokas mutta hellävarainen yhdistelmä- tai vuoropesuun.

2 säkk iä 180€

-10%

Hintoihin sisältyy ALV 24%

PLUS+ :aa hyvillä päätöksillä Lue lisää: www.delaval.fi/pesuaineet

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti +

+

+

Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

Ainutlaatuinen solulaskuri

+ Tarkka maidon laadunseuranta

+

+

+

Integroitu maitotilan tuotannonohjausjärjestelmä

Jopa 3000 kg maitoa vuorokaudessa

Palveleva huolto lähellä sinua

+

+ Helppokäyttöinen kosketusnäyttö

Tehokas maidon esijäähdytys

Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

VMS+ www.delaval.fi/enemmankuinrobotti Maitoa Suomesta VMS+ 2015 185 x 270 cm.indd 1

25.11.2015 8:16:18

Laitumella kertoo tarinaamme Käy sinäkin tutustumassa sivustoon osoitteessa: laitumella.arla.fi Mikäli tiedät hyvän juttuidean, kerro se toki meille osoitteeseen: mirva.lahtimaa@arlafoods.com!

Muista, huonoja ideoita ei olekaan.

Auta meitä kertomaan, voit jakaa Laitumella –artikkeleita sosiaalisen median kanavissa.

V

ArtMocca

astikään julkaistu Arla Laitumella –sivusto tuo läpinäkyväksi toimintaamme aina maidontuotannon alkulähteiltä kuluttajan pöytään saakka. Tavoitteenamme on tuoda esille, mitä teemme, mitä maidontuottajamme tekevät ja mitä meijerissä tehdään.

Maidontuottajat ovatkin olleet vahvasti esillä ensimmäisissä artikkeleissa ja ne ovat herättäneet suurta kiinnostusta sosiaalisessa mediassa. Ihmiset haluavat tietää, mistä heidän maitonsa ja maitotuotteensa tulevat ja olemme iloisia voidessamme kertoa siitä heille tarinoin kuvin ja videoin.

Laitumella –artikkelit korostavat paikallisuutta eli sitä, että meillä on käytössämme aitoa suomalaista maitoa, jota tuottavat suomalaiset tuottajat. Tyyli on rehellistä, aitoa ja ihmisläheistä kuitenkaan unohtamatta vakavuutta ja pilkettä silmäkulmassa.

. o t i Ma Luonnollinen osa elämää.

MAITOA SUOMESTA | 33

MAIDONTUOTTAJIEN TABLETIT

Arla tabletilla on mahdollisuus hyödyntää maidontuotannossa käytettäviä sovelluksia suoraan vaikkapa navetasta.

Tarjoamme yhteistyössä Arlan kanssa työvälineet digitalisaation lisäämiseen ja arjen helpottamiseen tiloilla.

HP ElitePad 1000 G2 Rugged Navetankestävä tietokone

10,1” FHD Touch näyttö Z3795 neliydinsuoritin 4GB keskusmuisti 128GB SSD-levy ydet 3G, WLAN ja bluetooth yhte

kk 42€+20€ laitteet

palvelu

1419 € suoraosto

HP x2 210 tabletti ja tietokone Täydellinen toimiston työjuhta 10,1” HD Touch näyttö Z8300 prosessori 4GB keskusmuisti 64GB SSD-levy WLAN ja Bluetooth yhteydet

kk 18€+20€ laitteet

palvelu

600 € suoraosto

34 | MAITOA SUOMESTA

100%

Verovähennyskelpoisuus Käyttötuki sisältyy hintaan lisää tietoa ja tilaukset arla.indata.Þ

HP Pro Tab 10 ee tabletti Kevyeen navettakäyttöön

10,1” HD Touch näyttö Z3735F neliydinsuoritin 2GB keskusmuisti 32GB SSD-levy 3G, WLAN ja bluetooth yhteydet

kk 19€+20€ laitteet

palvelu

620 € suoraosto

ASUS Z300C tabletti kevyeen toimistosurffaukseen

näyttö 10.1" IPS-paneelin kosketus Intel -neliydinsuoritin 2GB keskusmuisti 16GB eMMC tallennusmuisti WLAN 802.11b/g/n & BT 4.0

kk 8€+20€ laitteet

palvelu

210 € suoraosto

Sopimuksen pituus 36kk, jonka jälkeen laitteiston voi lunastaa omistukseensa 1% jäännösarvolla. Laitteiston voi ostaa myös suoraostolla, kuukausiveloitteisista palveluista ainoastaan palvelun osuus jää voimaan.

Palvelun korkean tason toteuttamiseksi,

Paras Ratkaisu.

Suklainen piparkakkuhalko

AINEKSET pohja 4 kananmunaa 1 dl sokeria 1 dl perunajauhoja 2 rkl vehnäjauhoja 2 rkl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta

Piparkakkuhalko, tuo ranskalaisten joulupöytien perinteinen komistaja, on vihdoin saapunut Pohjolaan! Näyttävän buche de noel herkun pinta muistuttaa puun kuorta, mutta on oikeasti pehmeää suklaata. Se kätkee sisäänsä ihanan kermaisen piparkakkurahkatäytteen.

Täyte 2 dl Arla kuohukermaa 2 prk (á 200 g) Arla Keittiö piparkakkurahkaa 1 rkl sokeria Ganache-kuorrute 1 dl Arla kuohukermaa 150 g tummaa leivontasuklaata Koristeluun kaakaojauhetta tomusokeria Huurrutetut karpalot 1 kananmunan valkuainen 5 dl tuoreita karpaloita 2 dl tomusokeria

Reseptistä valmistuu 10 annosta

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munavaahdon sekaan vähitellen, koko ajan vatkaten. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle korkeareunaiselle pellille, tasoita pinta ja paista uunissa noin 10 minuuttia. Kumoa kypsä pohja puhtaalle leivinpaperille ja irrota päällä oleva leivinpaperi varovasti. Valmista täyte. Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Lisää Arla Keittiö Piparkakkurahka ja vatkaa kiinteäksi. Levitä täyte jäähtyneen pohjan päälle ja rullaa tiiviiksi rullaksi. Kääri torttu tiiviisti leivinpaperin sisään ja nosta jääkaappiin odottamaan. Tee kuorrute. Laita kulhoon pieniksi paloiksi pilkottu suklaa. Kuumenna kerma kiehumispisteeseen ja kaada kahdessa erässä suklaan päälle. Sekoita, kunnes seos on tasainen. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi. Leikkaa tortun molemmista päistä sentin paksuiset viipaleet ja aseta viipaleet tortun päälle koristeeksi. Levitä kuorrute tortun päälle lusikalla. Anna kuorrutteen jähmettyä noin 10 minuuttia ja vedä pintaan lusikalla puunkuorikuviointi. Viimeistele kaakaojauheella ja tomusokerilla. Tarjoile piparkakkuhalon seurana huurrutettuja karpaloita: Karpalot :Vispaa haarukalla valkuaisen rakenne kulhossa rikki. Vuoraa laakea vuoka leivinpaperilla. Kaada karpalot valkuaisen joukkoon ja sekoita huolellisesti.

Nosta karpalot käsin kulhosta valuttaen samalla liiat valkuaiset pois. Laita marjat vuokaan mahdollisimman erilleen toisistaan.

Ripottele karpaloiden päälle puolet tomusokerista ja heiluttele vuokaa niin, että tomusokeri tarttuu niihin. Lisää loput tomusokerit ja heiluttele vuokaa uudelleen. Kaada karpalot puhtaalle leivinpaperille kuivumaan pariksi tunniksi.

Siemenet

kevään kylvöille TILAN OMA SEOS Räätälöidään tilasi ruokintatarpeiden, maalajin ja / tai laiduntavien eläinten mukaan. Seos kootaan haluamillasi seossuhteilla haluamistasi lajikkeista.

Käytössäsi on laaja piensiemenvalikoimamme.

Saatavana myös: Lajiketietoa www.tilasiemen.fi

• • • •

Viljat Nurmet Palko- ja öljykasvit Nurmisiemenseokset

OTA YHTEYTTÄ, kerromme lisää: Pelto-Paturi Oy

Janakkala toimisto@pelto-paturi.fi p. 040 555 3757 Eliisa p. 0400 427 614 Jukka

Kalle Pertola Rauma kalle@pertola.fi p. 0500 222 984

Katso koko valikoimamme

www.pelto-paturi.fi

www.tilasiemen.fi

MAITOA SUOMESTA

| 35

UUSI RAIKAS RAHKAJOGURTTI, JOSSA MUKANA PÄHKINÖITÄ JA HEDELMIÄ SIINÄ ON SUOMALAISEN LUJUUDEN RAKENNUSAINEET.

36 | MAITOA SUOMESTA