Arla Oy Maitoa Suomesta 1/2016 by Arla Oy

A r l a S U O M I - Y h t e is t y ö r y h m ä n l e h t i

1• 2016

Veroilmoitukset sähköisiksi Meijerimyymälät ovat edullisimpia ostospaikkoja

Tuottajat kohtasivat Sarkamessuilla

NYT ARLAN TUOTTAJILLE HINTAETUTUOTTEET YARA MILA Y2 YARA BELA SUOMENSALPIETARI KOFASIL LP

- Säilöntäliuos

GRASAAT LACTO

- Happo

KOFASIL KOMBI

- Yhdistelmätuote biologiseen säilöntään

OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA HAAPAJÄRVI

JOROINEN

ISOKYRÖ

HÄMEENLINNA

JARMO AHO

MIMMI VALKONEN

PÄIVI KOIVUSALO

ASKO MYLLYMÄKI

0500 289 078

040 579 4115

0500 158 427

040 553 4755

TYRNÄVÄ

SIPOO

KOUVOLA

MAALAHTI

JUHA-PEKKA KLASILA

BENGT ASPELIN

KYÖSTI SKIPPARI

KENNETH ASP

040 579 2513

0500 193 163

040 579 3714

Även på svenska

040 579 3042 Även på svenska

MEILTÄ MYÖS: KASVINSUOJELUAINEET ● SIEMENET ● KALKKI ● POLTTO- JA VOITELUÖLJYT

020 791 4040

Arla SUOMI -Yhteistyöryhmän lehti

Kokonaisuus ratkaisee

R 7. vuosikerta Päätoimittaja: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén Toimittaja: Mirva Lahtimaa Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com antti.aijo@pellervo.fi Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna antti.aijo@pellervo.fi Julkaisijat: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky Painopaikka: FRAM Oy, Vaasa

yhmämme investoivien tilojen info-tilaisuudessa tuottajat totesivat yhdestä suusta maitotilayrittäjän kannalta keskeisen oivalluksen: ”Kokonaiskuvan ymmärtäminen ja kokonaisuus lopulta ratkaisevat.” Sama pätee myös maitomarkkinaympäristön lisäksi yhteiskunnallisen ja poliittisen viitekehyksen ymmärtämiseen. Maitomarkkinoilla takana ovat poikkeuksellisen kivuliaat puolitoista vuotta. Maailmankaupan huutokaupat ennustavat tilanteen jatkuvan markkinoilla haastavana ainakin kesään ehkä syksyynkin asti. Muutkin raaka-aineet, kuten öljy, ovat matalalla tasolla. Kokonaiskuvan ymmärtämiseksi on hyvä muistaa, että Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidon markkinoiva Arla Oy on lopettanut Suomessa jauheiden ja bulkkijuustojen valmistuksen jo vuosia sitten. Jauheiden hinnat alittavat tammikuussa EU:ssa jo interventiotason ja juustojen valmistus jatkaa kasvuaan. Kokonaisuudesta on hyvä myös tiedostaa, että Arlan viime vuodenkin liikevaihdosta vain runsas kolmannes muodostui nestemaidoista ja lisäarvotuotteiden merkitys kasvaa. Myös helmikuussa Arla lanseerasi uusia lisäarvotuotteita. Maidon tuottajahinnassa Arla ja yhteistyömeijerit ottivat kovan haasteen taistellessa markkinajohtajaa korkeamman tuottajahinnan puolesta. Koko vuoden noin kolme senttiä korkeampi hinta kirvoitti loppuvuodesta jo osan kilpailijoista nostamaan hivenen tuottajahintojaan. Pitoisuuksilla ja laatulisäyksillä sekä –vähennyksillä korjattu keskipitoisen maidon hintamme ylittää jälkitilien jälkeen 40 sentin rajan. Tässä markkinatilanteessa se on kova hinta. Kokonaisuudessa tiloilla on vielä isommat potit, jotka vaikuttavat tilan talouteen: tukia maitotiloille tulee keskimäärin 25 senttiä litralta ja kaikki kustannukset maitolitraa kohden ovat 60-70 senttiä litralta. Meijereiden tekemillä hankintojen kilpailutuksilla ja tilakohtaisilla ratkaisuilla kustannuksista on saatavissa jopa senttejä irti. Uusia hintaetuja ja panostusta yrittäjäperheisiin

rla Suomi –yhteistyöryhmän meijerit ovat erittäin kilpailukykyisiä maataloustarvikkeiden kaupassa. Pientarvikkeiden, rehujen ja kuiviketurpeiden lisäksi tuomme nyt massatuotteista hintaetuvalikoimiin lannoitteet ja vakuutuksia. Uudet yhteistyökumppanimme esittäytyvät myös tässä lehdessä. Ryhmässä olemme myös vakuutuksissa ottaneet näkökulman koko maitotilayrityksen perheisiin ja myös työvoimaan. Nopea hoitoketju niin itselle kuin läheiselle on niin arvokas asia, että siihen kannattaa panostaa. Toisaalta olemme panostamassa nurmiketjuun yhteistyökumppaniemme asiantuntemusta hyödyntäen. Tulemme jalkautumaan eri puolille Suomea ja jo tässä lehdessä on tärkeitä eväitä onnistumiseen nurmituotannossa.

***

uosi 2015 oli Arla Suomi –yhteistyöryhmällä vahva suomalaisen kasvun vuosi. Kiitokset kaikille tuottajille. Ryhmämme maitomäärä oli yli 202 miljoonaa litraa ja pystyimme syksyllä kertomaan, että kiintiömaidon kera kaikki valmistamamme tuotanto tehtiin suomalaisesta maidosta. Kiitos, ja pidetään mielessä, että ”kokonaisuus ratkaisee”. Sami Kilpeläinen hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

Ajankohtaista

sisältö

Arla Ihana -sarjan tuotteet saivat hyvän vastaanoton myös Sarka-messuilla Seinäjoella.

3 Pääkirjoitus 4 Arla panostaa uutuuksiin 6 ”Anna ammattimiehen hoitaa

sähköisiksi

investointi”

7 Lyhyesti 9 Nurmiseminaari 2016 9 Pohjoinen tuki leikkaantuu 9 Lyhyesti

maitoa suomesta 1 /2016

10 Yhteistyökumppanilta: Tehokkaalla nurmituotannolla tilan talous kuntoon

14 Kaikki verolomakkeet muuttuivat 16 Kultainen neuvo – minkä pääomatulo- osuuden valitsen

17 Kolumni: Yrittäjälle ensi vuonna luvassa veronkevennyksiä

Ajankohtaista

Kuvat: Timo Aalto

Arla panostaa uutuuksiin

rlan toimitusjohtaja Reijo Kiskola iloitsee helmikuussa julkaistujen uusien lanseerauksien vastaanottoa Suomen maitomarkkinoilla. ”Arla Ihana -sarjan uudistuminen toi herkutteluun aivan loistavan uuden konseptin”, Kiskola hehkuttaa. Kuluttajilta on tullut todella hyvää palautetta Arlan viime aikojen erinomaisista uutuuksista. Arla oli muun muassa vuosi sitten edelläkävijä suomalaisessa jogurttimarkkinassa. Silloin tuotiin Luonto+ -tuoteperhe, jossa ei ole lainkaan lisättyä valkoista sokeria. ”Nyt tähän Luonto+ -sarjaan tulee uutuudet, joissa on tässä laajudessa ensimmäisenä meijerinä myös vihannes- ja juuresjogurtit”, Kiskola kertoo. Suomalaista maitoa

Arla Suomi –yhteistyöryhmän maitomäärän kasvu on mahdollistanut jo syksystä lähtien, että kaikki Arlan tuotteet on valmistettu Suomessa suomalaisesta maidosta. ”Olemme hankkineet yli 40 miljoonaa litraa suomalaista maitoa lisää ja se

”Arla Ihana -sarjan uudistuminen toi herkutteluun aivan loistavan uuden konseptin.” on mahdollistanut tuotteiden siirtymisen suomalaiseen raaka-aineeseen”, Kiskola kiittelee kaikkia pitkään maitoa ryhmälle tuottaneita kuin uusia tuottajia. Arla ei lisää kaikkiin pakkauksiin joutsenlippu -merkkiä, koska tarvitsemme tasaavana elementtinä mahdollisuuden käyttää ruotsalaista maitoa. Näitä tilanteita voi syntyä tuotemarkkinassa ja toisaalta raaka-aineen tuotannossa tapahtuvissa muutoksissa. ”Kaikki tuoremaito myydään Maitoa

Suomesta konseptilla ja niissä kaikki maito on suomalaista, niin vähittäiskaupassa kuin suurkeittiömyynnissäkin.” Maitotuotteiden markkinatilanne hyvin epävakaa

EU:n maitotilastoja keräävän viraston hintatietojen mukaan maitotuotteiden hinnat laskivat jälleen tammi-helmikuun vaihteessa. EU:n maitomarkkinatobservatorion (milk market observatory) mukaan jo hivenen elpyneet rasvattoman maitojauheen ja voin hinnat laskivat kohti lähihistorian alimpia hintoja. Rasvattoman maitojauheen hinta on painunut jo alle interventiovarastoon ostohinnan eli alle 170 euroon sadalta kilolta. Kiskolan mukaan suurin syy tilanteeseen on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, tuotanto on suurempaa kuin kysyntä. Merkkejä kysynnän elpymisestä on kovin vähän ja tuotanto jatkaa kasvuaan. ”Hinnat sahaavat jonkin verran, mutta pysyvät ennätyksellisen alhaalla.” Myös tuottajahinnat Euroopassa ovat juuri nyt laskussa, tosin siihen vaikuttaa myös vuodenvaihteen normaali kysynnän lasku.

18 Yhteistyöryhmän maitomäärä kasvoi 20 Varmempia tuloksia maidontuottajille 22 Pilaantuneessa näytteessä on väärät

ostospaikkoja

pitoisuudet

vakuutuksella ja terveyspalveluilla

24 Karkit vaihtuvat jogurttiin – Ihana tuo

30 Mikael Ingman hankinta-asiamieheksi 32 Maarit Rehula aloitti Limingan Osuusmeijerin

herkuttelutuotteet jogurttihyllyyn

26 Meijereiden ostoskorit pärjäävät hintavertailussa

27 Meijerimyymälät ovat edullisimpia 28 Turvaa maidontuottajien arkeen kattavalla

uutena toimitusjohtajana

34 1000 tonnia vähemmän sokeria maitoa suomesta 1/2016 |

Sarka-messujen investointi-ilta

Kuvat: Tuomas Koivuniemi

”Anna ammattimiehen hoitaa investointi” Tuomas koivuniemi

un maidontuottaja päättää uudesta navetta-investoinnista, toteutuksessa kannattaa jo alkumetreiltä lähtien olla mukana ulkopuolinen asiantuntija tai ammattimies, jolloin vältytään useilta sudenkuopilta, mitä hankkeessa voi tulla eteen. Investointeja kaavaileville tuottajille antoi tämän neuvon Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski tammikuussa Seinäjoen Sarka-messujen yhteydessä järjestetyssä investointi-illassa. Koski otti asiaan esimerkin omasta työstään. Hämeenlinnan Osuusmeijeri investoi toissa vuonna uuteen tuotantolinjaan neljä miljoonaa euroa. ”Meijerin liikevaihto oli 74 miljoonaa euroa, joten investointi oli merkittävä. Investointihankkeen vetovastuu oli ulkopuolisella ammattilaisella. Minä toimitusjohtajana keskityin omaan osaamiseeni eli koko meijeriyrityksen johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen”, hän totesi. Toimitusjohtaja Koski kehotti myös investoivia tuottajia luottamaan ulkopuoliseen apuun. ”Kun ammattimies hoitaa investointiin liittyviä asioita eteenpäin, teillä on tuottajina mahdollisuus keskittyä omaan työhönne maatila- ja maidon-

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

”Hankinnoissa ja sopimuksissa kannattaa hyödyntää rakennuttajakonsultin palveluita.” tuotantoyrityksen pyörittämiseen.” Kustannustehokasta rakentamista

Investointi-illassa asiantuntijapuheenvuorot rahoituksesta, navettarakentamisesta ja projektinjohtamisesta pitivät Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen, diplomi-insinööri Ari Roininen ja rakennuttajakonsultti Matti Kokko. MTK:ssa aikoinaan Tyyppinavettahanketta vetäneen Roinisen mukaan yhden robotin navetan hintaluokka on karannut pahimmillaan yli miljoonaan euroon, mutta vastaava navettainvestointi on mahdollista toteuttaa kolmanneksen edullisemmin.

”Tyyppinavetta-hankkeessa toteutettiin yhden robotin navettainvestointi 800 000 eurolla eli maatilarakentamisessakin on mahdollisuus kustannustehokkaasti tehdä toimiva kokonaisuus”, Roininen sanoo. Tavoitteet selväksi

Roinisen mielestä investoinnin ennakkosuunnittelu on erittäin tärkeää, sillä koko hankkeen kustannuksista lyödään kiinni 80 prosenttia jo tuossa vaiheessa. Silloin kannattaa pohtia yritystoiminnan tavoitteet ja mitä kannattaa ulkoistaa, tehdä perusteelliset investointi- ja rahoitussuunnitelmat sekä miettiä oman osaamisen ja resurssien riittävyys. ”Hanke kannattaa aikatauluttaa selkeästi. Toteutuksessa kannattaa antaa vastuuta ammattirakentajille. Omaa työpanosta voi antaa maanrakennuksessa ja hankintajärjestelyissä, mutta hankinnoissa ja sopimuksissa kannattaa hyödyntää rakennuttajakonsultin palveluita. Rakennuttajakonsultin tuntihinta voi Roinisen arvioin mukaan olla 70-85 euron välillä ja navettahankkeessa työtunteja kertyy 120-150 kappaletta. ”Rakennuttajakonsultti on sitten apuna ja tuottajan etujen valvojana esisuunnitteluvaiheessa, aikataulutuksessa, työmaakokouksissa ja –valvonnassa, hankinnoissa ja niiden kilpailutuksessa sekä yhteyksissä rahoittajiin ja

Lyhyesti

Aino Kurtti maaseutunuorten johtoon

viranomaisiin. Konsultin palkkaukseen kuluvat rahat maksavat helposti itsensä moninkertaisesti takaisin kustannussäästöinä. Hyödyllistä tietoa

Yksi investointi-iltaan osallistuneista oli loppilainen luomuviljelijä Jonna Ukkola. Loppilaisella luomutilalla kaavaillaan siirtymistä maidontuotantoon ja tuotantotilojen rakentamista. Ukkola oli erittäin tyytyväinen illan antiin. ”Meillä on ollut hanketta kaavailtaessa mukana asiantuntijoita, mutta heiltä ei ole saanut kokonaiskuvaa. Nyt tämä tilaisuus oli todella herättelevä tuoden paljon tietoa ja näkökulmaa kokonaisuuteen. Hienoa ja hyvää palvelua meijeriltä, että investointi-ilta järjestettiin”, Ukkola kiitteli. Ukkolan mukaan luomutilalla on mietitty maidontuotantoa siksi, että silloin saadaan tilan omat pellot aiempaa tehokkaammin käyttöön. Investoinnin askelmerkit

Kaustisten Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvat Sami Nikula ja Johanna Luoma-Nikula pitivät illan antia omien

suunnitelmien kannaltakin tarpeellisena. Nikuloiden tilalla Kaustisella on tällä hetkellä 30 lypsävää ja 150 sonnia, mutta nyt panokset ovat siirtymässä kokonaan maidontuotantoon. Ensi kesänä on tarkoitus ryhtyä rakentamaan yhden robotin navettaa. ”Uuteen navettaan tulisi 140 lehmää. Investointi-ilta herätti uusia ideoita”, Sami Nikula totesi. Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvat hämeenkyröläiset Juho ja Elina Vuorinen pitivät iltaa hyödyllisenä. Vuoristen tilalla on tällä hetkellä sata lypsävää ja laajentaminen on harkinnassa. ”Tilaisuudesta sai hyvää tietoa siihen, miten navettainvestoinnissa kannattaa edetä. Suunnitelmissa on oltava tarkka ja järjestelmällinen, kaikki asiat kannattaa laittaa paperille ja aikataulutuksesta on pidettävä huolta”, Juho Vuorinen summasi.

MTK:n nuorten valiokunnan puheenjohtajaksi on valittu Aino Kurtti Ylitorniosta. ”Maaseutunuorten puheenjohtajuus on minulle erittäin iso luottamuksen osoitus, ja tiedän joutuvani tekemään paljon töitä voidakseni olla työpanokseeni tyytyväinen”, kommentoi iloinen Aino tuoreeltaan valintaansa. Arla Pohjois-Suomelle 35 lehmän tilalla maitoa tuottava Kurtti on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja agrologi. Ahkera Kurtti on myös Ranuan Meijeri Oy:n hallintoneuvoston jäsen.

Uutta ilmettä nettisivuuudistuksella Ruhan meijerin uudet kotisivut ovat avautuneet. Nykyisillä sivuilla kävijä pääsee tutustumaan niin meijerin värikkääseen historiaan kuin tiloihinkin. Uusi selkeä ilme tuo esiin meijerin parhaat puolet. Käy tutustumassa: http://www.ruhanmeijeri.fi. MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

SORKAT KUIVINA - ELÄIMET TERVEENÄ DryMaxx kuivikeaine parantaa parren puhtautta

säkk

iä

100€

22kg säkki suos. 38,70 500 kg suursäkki 550,suos. 587,DryMaxx tarjous voimassa 29.2. asti. Kysy Huoltoteknikoltasi tai lähimmästä Hankkijan myymälästä! Päivitä yhteystietosi ja tilaa uutiskirje: www.delaval.fi -saat vaihtuvat tarjoukset s-postiisi säännöllisesti!

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti + Integroitu maitotilan tuotannonohjaus järjestelmä

Ainutlaatuinen solulaskuri

Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

+ + Tarkka maidon laadunseuranta

+ Automatisoitu ruokinta

+ UUTUUS! Kuntoluokkakamera

Palveleva huolto lähellä sinua

+ Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

VMS+ www.delaval.fi/enemmankuinrobotti 8|

Maitoa Suomesta MAITOAVMS+Spectra SUOMESTA+1Drymaxx / 2016 185 x 270 cm.indd 1

3.2.2016 12:46:29

Ajankohtaista

Nurmiseminaari 2016: hälyttävän moni säästää kalkituksesta

ohjois-Suomen nurmitoimikunta järjestää vuosittain Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin neuvojille ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvan talviseminaarin. Nurmiseminaari 2016 järjestettiin Kalajoella ja päivien teemat sivusivat muun muassa nurmentuotannon kehittämistä ja tilan talousjohtamista. Seuraavassa muutamia poimintoja seminaaripäivien luennoista: Kesän 2015 kasvuolosuhteet olivat haastavat koko alueella. Toisin paikoin sadonkorjuun esti runsas sade ja pohjoisimmilla alueilla kylmyys ja märkyys jarruttivat nurmen kasvua. Vaikeissakin kasvuoloissa parhaiten satoa tuottivat pellot, joiden peruskasvutekijöistä on huolehdittu, näistä ojitus ja kalkitus etumaisina. Taloudellisen tilanteen ollessa tiukka, hälyttävän monet tilat ovat säästäneet erityisesti kalkituksesta ja maanparannusaineista. Kalkitusyhdistysten tilastojen mukaan vuonna 2015 koko Suomen peltopinta-alasta kalkittiin vain muutama prosentti. Peltomaan pH.n pitäminen tasapainossa on perusedellytys viljelytoimille. Oikea pH vaikuttaa mm. maan mururakenteeseen, kasvien kykyyn käyttää ravinteita sekä maan kykyyn läpäistä vettä. Säilörehun analysointi on ruokin-

nan suunnittelun kannalta välttämätöntä, jonka merkitys korostuu kasvuoloiltaan poikkeavan kesän jälkeen. Ruokinnan täydennyksessä on erityisesti syytä kiinnittää huomiota kivennäisaineisiin, koska niiden tulostasot ovat normaalikesää selkeästi alhaisemmat. Tilan talouden hallinnassa budjetointi ja talouden toteuman säännöllinen seuranta ovat tärkeitä. Totta on, että kerran vuodessa tehty tilinpäätös on katsomista peruutuspeiliin. Sen sijaan ajan tasalla oleva kirjanpito ja budjetin toteuman seuranta antavat mahdollisuuden ennakointiin ja tarvittaessa kurssin muutokseen. Ennakoimalla sekä seuraamalla toteumaa voi välttää pahimmat karikot ja ehtii tarvittaessa hyvissä ajoin neuvotella tilanteen korjaamisesta esim. rahoittajan kanssa. Työkaluna välitilinpäätös antaa tärkeää väliaikatietoa. Viljelijäpuheenvuorossa nousi erityisesti esille kassabudjetoinnin merkitys. Työkaluna arjen talouden seurannassa ei välttämättä tarvita monimutkaisia tai valmiita sovelluksia, vaan voi hyödyntää esimerkiksi useimmilta tiloilta jo löytyvää Exel-taulukkolaskentaa, jonka avulla voi helpommin hahmottaa kokonaisuutta.

Pohjoinen tuki leikkaantuu M aitomäärien raju kasvu ja pohjoisen tuen rajoitteen poisto tiloilta leikkaa rajusti vuonna 2016 maksettavaa pohjoista tukea. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2016 maksettavasta pohjoisesta tuesta on hyväksytty ja tuli voimaan 27.1.2016. ”Litrat kerrotaan tukiyksikkökertoimella 0,9, jonka jälkeen saadaan tukeen oikeutettu litramäärä.” Esimerkiksi C1-alueen tuki leikkaantuu 7,9 sentistä litralta 7,1 senttiin litralta tukiyksikkökertoimen takia. Vakintuneessa tuotannossa olevalta 300 000 litran vuosituotoksiselta tilalta

leikkaus tuessa on siten vajaat 2500 euroa. Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai viljelijän ilmoittamien suoramyyntimaidon määrien mukaan. Maidon tuotantotuen tukiyksikkökerroin on 0,90. Etelä-Suomen lypsylehmäpalkkio viime vuodelta oli mantereella 520 euroa lypsylehmältä. Osa tuesta maksetaan vasta kesällä. Keskimääräisellä 8000 kilon keskituotoksella tukea muodostui siten noin 6,5 senttiä litralta. Tuki maksetaan lehmämäärän perusteella A- ja B-tukialueilla.

Käytössä Arla-tabletit! Ranuan meijeri sai käyttöönsä Arla-tabletit. Uusien tablettien avulla meijerillä esitellään tuottajille uutta verkkokauppaa ja kannustetaan tilaamaan tabletti oman maatilan käyttöön. ”Käyttöönotto oli helppoa ja sujuvaa. Tabletti on kevyt ja kiva työväline päivittäiseen asioiden hoitoon. Ominaisuuksia on paljon ja on vain meistä itsestämme kiinni, mitä niistä päätämme ottaa käyttöön”, kommentoi Arla PohjoisSuomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu.

Arla muuttaa toimintatapojaan Arla Foodsin organisaatio muuttuu keväällä. Uuden organisaatiomallin tavoitteena on optimoida ja reagoida maitomarkkinoilla nopeasti tapahtuviin muutoksiin. Strategian uudistaminen ja haastava markkinatilanne vaikuttivat uudistuksen ajankohtaan. Jatkossa Arlalla keskitytään enemmän maidontuottajien ja kasvavan maitomäärän talodelliseen optimointiin. Toiminto nousee myös Arla Foodsin globaaliin johtoryhmään. Myös brändin vahvistaminen, innovaatiot ja paikallisiin toimintoihin panostaminen vahvistuvat uudistuksessa. Osa paikallisista toiminnoista, kuten henkilöstöhallinto, hoidetaan jatkossa pääsääntöisesti keskitetysti. Aikaisempien liiketoimintaryhmien sijaan kaupalliset toiminnot keskitetään jatkossa kahteen osaan: eurooppalaiseen ja kansainväliseen. Päätöksenteko nopeutuu ja samalla vähennetään eri maiden päällekkäisyyksiä. Rakenteelliset muutokset voivat johtaa koko konsernissa jopa 500 henkilötyövuoden vähennyksiin ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden määrässä. Mahdolliset vaikutukset Arla Suomen henkilöstöön arvioidaan erikseen. Jos niihin joudutaan, käydään neuvottelut suomalaisen lainsäädännön mukaisesti. Kaikkien muutosten taustalla on tavoite parantaa Arla Foodsin taloudellista tulosta ja sitä kautta tuottajille maksettavaa maidon hintaa. MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

yhteistyökumppanilta

Arla Suomi -yhteistyöryhmän uusi yhteistyökumppani ViljelijänBerner antaa neuvoja onnistuneeseen säilörehun tuotantoon ja ruokintaan.

Tehokkaalla nurmituotannolla tilan talous kuntoon

äilörehun satotavoitetta ei saavutettu tai säilörehun laatu oli huono. Edellä mainitut asiat ovat varsin tyypillisiä ongelmia tilatasolla. Karjalle syötettävän säilörehun laatu on monen tekijän summa. Hyvä säilörehu- ja laidunnurmi on taloudellisesti kestävän ruokinnan perusta. Korkeatuottoisten nautojen ruokinnassa on tärkeää, että eläimet saavat laadullisesti hyvää säilörehua. Säilörehunurmen ja laitumen on oltava täystiheää ja rikkaruohotonta. Tämän lisäksi nurmen korjuun olisi tapahduttava oikealla hetkellä rehun sulavuutta ja ruokittavan eläimen tarpeita ajatellen unohtamatta onnistunutta rehunsäilöntää.

Huolellinen nurmen perustaminen ja nurmisiemenseoksen valinta tärkeää

Huolellinen nurmen perustaminen on tärkeä vaihe, sillä se määrittää osaltaan nurmikierron onnistumisen. Pellon peruskunnostuksesta, ojituksesta, lannoituksesta ja kalkituksesta on huolehdittava jo nurmea perustaessa, jotta sadon muodostukselle taataan hyvä lähtökohta. Toisaalta tasainen ja oikein viettävä pelto

10 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

Berner

Maarit Viljakainen

vähentää maan joutumista rehun sekaan nurmen korjuun yhteydessä. Viljavuustutkimuksen avulla pellon peruskunnosta saadaan kattava kuva. Nurmisiementen lajikevalinnassa kannattaa olla huolellinen ja valita siemenseos, joka parhaiten sopii tilan lohkoille. Siemenseokset ovat vuosien aikana monipuolistuneet jopa neljän-viiden lajin seoksiin. Seoksia valittaessa on huomioitava sopivuus eri tuotantoeläimille ja seosten lajikkeiden ominaisuudet, esimerkiksi lajikkeiden valkuaispitoisuus, jälkikasvukyky ja sulavuus. Esimerkiksi NuuttiBORtimotein sulavuus on korkea ja myös erittäin kestävä, joten rehun laatu ei sadonkorjuun viivästyessä laske nopeasti. Inkeri BOR –nurminadan laatu on myös huippuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen.

Ajoita rikkatorjunta oikein

Kestorikkakasveista ohdake, valvatti, nokkonen ja juolavehnä tulee torjua ennen uuden nurmen perustamista. Onnistuneen nurmen rikkatorjunnan perusta on lohkon rikkakasvivalikoiman tunteminen. Nurmien rikkakasvitorjunta on yhtä tärkeä tehdä kuin muillakin viljelyksillä, koska rikkakasvit valtaavat nopeasti tilan ja ravinteet nurmelta. Runsaasti rikkakasveja sisältävän säilörehun laatu vaikuttaa sekä eläinten terveyteen että tuotantoon. Lehmä ei pysty valikoimaan mitä se syö säilörehusilpun ollessa tasaista. Esimerkiksi voikukka on energiapitoinen kasvi, mutta sen kivennäissisältö ei sovellu naudoille. Säilörehussa etenkin kaliumin määrä nousee liian korkeaksi suhteessa kalsiumin ja magnesiumin määriin voikukan osuuden lisääntyessä. Rikka-

yhteistyökumppanilta

kasvit voivat aiheuttaa myös maku-, väritai koostumusvirheitä maitoon. Keväällä tehtävän ruiskutuksen tehon määrittelee oikea ruiskutusajankohta. Voikukan ruiskutus tulisi ajoittaa voikukan nuppuvaiheelle. Keväällä ja kesällä rikkakasvitorjuntaa tehtäessä voidaan ruiskutusnesteeseen lisätä mukaan hivenravinnetarpeeseen erilaisia lehtilannoitteita. Säilönnän perusohje: Muista neljä H:ta

Rehunsäilönnän tavoite on kasvientsyymien ja haitallisten bakteerien mikrobitoiminnan esto ja hyödyllisten maitohappobakteereiden toiminnan edistäminen rehussa, tavoitteena rehun pH:n aleneminen. Mikrobien, sekä hyödyllisten että haitallisten, toimintakykyyn vaikuttavat re-

Hyvä säilörehuja laidunnurmi on taloudellisesti kestävän ruokinnan perusta.

hun kosteus, pH, happipitoisuus ja ravintoaineet. Onnistuneessa rehunsäilönnässä nämä tekijät huomioidaan niin, että tuloksena on rehun hyvä säilönnällinen laatu. Hyvää säilönnällistä laatua kun ei voida mitenkään korvata. Rehunteon haaste onkin saavuttaa yhdenaikaisesti hapettomat ja happamat olosuhteet sekä hygieeninen rehumassa. Tämä edellyttää, että kaikki rehunsäilönnän työvaiheet niitosta, tiivistämisestä, peittämisestä ja painotuksesta olisi tehtävä huolellisesti. Säilöntäaineen osuus rehunsäilönnän onnistumisessa on merkittävä, mutta rehuntuotannon kuluista varsin pieni. Ensisijaisesti säilöntäaineella pyritään varmistamaan rehun hyvä säilönnällinen laatu ja ravinteiden, kuten valkuaisen hyvä laatu. Rehunsäilöntä on kehittynyt vuosien MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 11

yhteistyökumppanilta Berner

sekä hapettomat olosuhteet. Näin ollen biologisten säilöntäaineidenkäytön riski liittyy huonoihin korjuuolosuhteisiin ja rehuraaka-aineen sokeripitoisuuden riittämättömyyteen. Käyttövalmiit KOFASIL -säilöntäliuokset ovat tehokkaita ja turvallisia

saatossa sitten kelasilppureiden ja tuoreen nurmen säilönnästä. Samalla ovat kehittyneet rehunsäilöntäaineetkin. Tilojen tarpeet, korjattava kasvimateriaali, korjuuketjut ja -koneet eivät ole samanlaiset, siksi säilöntäaineen valinta tulisi tehdä ensisijaisesti oman tilan tarpeita ajatellen. Tätä näkökulmaa tukien ViljelijänBernerin rehunsäilöntäaineiden tuotevalikoima on koottu Addconin valmistamista GrasAAT -hapoista sekä KOFASIL -biologisista ja -suolapohjaisista säilöntäaineliuoksista. Asiakas voi tehdä omista lähtökohdistaan valinnan, sopiiko hänelle happopohjainen, biologinen säilöntäaine vai käyttövalmis säilöntäliuos. Kaikilla säilöntäaineilla voidaan tehdä hyvää rehua, kunhan säilöntäaine on valittu oikein ja sitä on käytetty tarvittava määrä. Varsin usein tilalla päädytäänkin valitsemaan kaksi täysin toiminnaltaan erilaista säilöntäainetta esimerkiksi korjuukelejä tai koneita silmällä pitäen.

sessin alussa. Tarkkaan määritetyllä annostelutasolla ja laktoosilisällä päädytään siihen, että nurmen omien maitohappobakteereiden toimintaa ei lamauteta vaan rehun pH saadaan laskemaan rajoitetulla käymisellä.

Hapot tehokkaita vaikeissa olosuhteissa

Bakteerit ohjaavat käymistä biologisessa säilönnässä

Nykyään säilörehu lähes poikkeuksetta esikuivataan. Aina ei voi olla varma, että saadaanko säilörehu korjattua oikeaan aikaan ja riittävän kuivana. Silloin happopohjainen tuote on hyvä valinta, jotta rehun pH saadaan nopeasti laskemaan. Happo toimii erityisesti tuoreen tai märän säilörehun säilönnässä, sillä mitä märempää rehumassa on, sitä alemmaksi pH on saatava rehun säilymiseksi. Alhainen pH lopettaa kasvientsyymien toiminnan, soluhengityksen ja estää haitallisten mikrobien toiminnan. Edistyksellisenä innovaationa voidaan pitää laktoosilisää, joka on GrasAAT -hapossa. Lisätty laktoosi tarjoaa nurmen omille maitohappobakteereille lisäravintoa käymisen lähtöaineeksi säilöntäpro-

12 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

”Säilönnässä rehun säilönnällinen laatu on tarpeellista varmistaa.”

Biologisten säilöntäaineiden toiminta perustuu rehuun lisättyihin maitohappobakteereihin, jotka kiihdyttävät maitohappokäymistä alentaen rehun pH:ta. Markkinoilla olevia biologisia säilöntäaineita on paljon. Biologisia säilöntäaineita vertailtaessa tärkeää olisikin pohtia millaisia ominaisuuksia säilöntäaineelta tahtoo. Tuotteiden välillä on ensisijaisesti eroa käymistä ohjaavissa bakteerikannoissa, bakteerien määrässä sekä bakteerien toiminta-alueessa. Rehutonnikustannus ja tuotteiden käyttäjä- ja koneystävällisyys ovat biologisten säilöntäaineiden kiistattomia hyviä puolia. Olisi kuitenkin muistettava, että maitohappobakteerit tarvitsevat lisääntyäkseen riittävästi kosteutta, sokeria ravinnoksi

Omia koneita käytettäessä säilörehuntekijät ovat valinneet biologisia säilöntäaineita ehkä osittain suojellakseen konekalustoaan, mutta biologisten säilöntäaineiden sekoittaminen on voitu kokea työlääksi. Tähän tarpeeseen ratkaisuna ovat käyttövalmiit ja syövyttämättömät KOFASIL -säilöntäliuokset, jotka edustavat nykyaikaista rehunsäilöntäainetta parhaimmillaan. KOFASIL – säilöntäliuokset soveltuvat kaikkien rehukasvien säilöntään kaikissa korjuuolosuhteissa. Tehoaineina säilöntäaineissa toimivat natriumnitriitti-heksamiini -yhdistelmä sekä natriumpropionaatti ja kaliumsorbaatti, joista kaksi jälkimmäisintä toimivat jälkilämpenemisen estämisessä. Säilöntäliuosten toiminta perustuu haitallisten mikrobien lisääntymisen estämiseen eli tällöin turvataan täydelliset olosuhteet luontaiselle maitohappokäymiselle, jonka avulla rehun pH saadaan laskemaan. Suolapohjaiset säilöntäaineet ovat tehokkaimmat tilanteissa, joissa on suurempi riski epäpuhtauksista ja haitallisista mikrobeista. Rehu saattaa sisältää lietelantaa tai jos on kontaminaatioriski esimerkiksi pellon raiteista, myyrien koloista tai karhotuksesta johtuen. Vastaperustetut nurmet sisältävät myös kuolleita kasvien osia, kuten viljan kortta tai vanhat nurmet kuloheinää. Esikuivatusajan venyessä haasteeksi voi rehunsäilönnän onnistumisen kannalta muodostua liian kuiva rehumassa, jota on vaikea tiivistää riittävän hyvin. Liian kuivassa säilörehussa biologisten säilöntäaineiden toimintaa rajoittaa veden saanti, eivätkä hapot ole paras vaihtoehto pitkälle esikuvatun rehun säilöntään, koska rehun säilönnän kannalta ongelmaksi muodostuvat kuivan säilörehun ongelmat: homeet ja hiivat. Luontainen maitohappokäyminen loppuu, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on yli 45. Kuitenkin biologisella säilöntäaineella voidaan rehun pH:ta laskea vielä kuiva-aineen ollessa 60. Näinkin kuivan ja vielä kuivemman säilöheinän säilönnässä rehun säilönnällinen laatu on tarpeellista varmistaa esimerkiksi uudenaikaisilla KOFASIL -säilöntäliuoksilla tai KOFASIL KOMBI biologisella yhdistelmätuotteella, jotka ovat tehokkaita homeita ja hiivoja vastaan.

Vahva suomalainen kalsium-tuote Uudet kotimaiset Lehmän-pastat – jopa 40 % edullisempia Katso hintavertailu: finncow.fi

KALSIUM -pasta

Uutta tehoa poikimahalvausriskin pienentämiseen

• Yhdessä tuubissa jopa 55 g kalsiumia  40 grammaa kloridina eli pötsissä tehokkaasti ionisoituvassa muodossa • Vahva kalsium-lataus aktivoi myös synnytyspolttoja ja poikiminen nopeutuu. Samalla edistetään jälkeisten irtoamista. • Lehmän Kalsium-pasta toimii myös kookkailla lehmillä.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta”

Lehmän KALSIUM-pasta

Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Olemme jo parikymmentä vuotta pitäneet tilaa ja sinä aikana lisänneet karjamäärää useaan otteeseen. Olen alusta asti ollut hyvin kiinnostunut karjanjalostuksesta ja eläinaineksen kehittämisestä, työ ja harrastus ovat sitä myöten kulkeneet koko ajan käsi kädessä. Tällä hetkellä pihattonavetassamme on yli 80 lypsävää ja karjassamme on paljon vanhempia lehmiä. Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole keväästä lähtien ollut yhtäkään poikimahalvausta. Poikimahalvauksen riskiä pyrimme pienentämään antamalla Lehmän Kalsium-pastaa heti poikimisen käynnistyttyä, kuitenkin viimeistään heti poikimisen jälkeen. Kokemustemme mukaan myös jälkeisten jääminen on ollut tänä vuonna vähäisempää. Useasti poikineenkin lehmän lypsykausi lähtee hyvin käyntiin, kun takana on onnistunut poikiminen. Vuosi on kaiken kaikkiaan ollut lehmillemme hyvä ja eläinten poistoja on tilallamme tehty tänä vuonna hyvin vähän”, kertoo Laura Laiholahti uuden kotimaisen Lehmän Kalsium-pastan käyttökokemuksista.

PÖTSI

Kun pötsi piiputtaa

Lehmän PÖTSI-pastan pötsin toimintaa elvyttävä vaikutus perustuu hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-jauheeseen, jotka vahvistavat lehmän ruokahalua. Hiiva, propyleeniglykoli, kalsiumpropionaatti, gentiana -pasta

KETOOSI

Poikimisen jälkeiseen syömättömyyteen

Vahvistaa ruokahalua nostamalla lehmän veren sokeripitoisuutta. Lehmille, jotka ovat surullisen näköisiä, ruokahalu on heikko, sonta kiinteää. Käytä heti, kun huomaat rehun jäävän syömättä! Vahva energialataus: propyleeniglykoli, kalsiumpropionaatti -pasta

Pötsin nopeaan neutralisointiin

Happaman pötsi ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Nopeasti vaikuttava. Lehmille joilla on hapan pötsi ja juoksutusmahan haavauman oireita mm. ylisuuren väkirehuannoksen seurauksena. -pasta

MAGNESIUM Magnesiumin vajaukseen laitumella ja sisäruokinnassa

Vahva magnesiumlataus laidunhalvausriskin vähentämiseen. Sisältää jopa 46 gr magnesiumia tuubia kohti, joka on yli kolminkertaisesti vastaavaan ranskalaiseen tuotteeseen verrattuna. -pasta

FinnCow Oy/Ltd p. 050 301 7760 heikki.kemppi@finncow.fi

www.finncow.fi

HIILI

Myrkkyjen imuroimiseen ripuloivilta lehmiltä ja vasikoilta

Sisältää 100 % tehokasta CarboVet ® –tammihiiltä, 1 gramma sisältää 200 m2 imeytymispintaa. Lehmän HIILI-pastan erityinen MAITOA SUOMESTA 1 / 2016 13 hiilen rakenne mahdollistaa tehokkaan myrkkyjen ja myrkyllisten| aineiden poistamisen suolistosta. Nopea vaikutus. -pasta

Verot

Maa- ja metsätaloudenharjoittajan verotuksessa paljon tärkeitä päivämääriä

KAIKKI VEROLOMAKKEET MUUTTUIVAT SÄHKÖISIKSI Sami kilpeläinen

Viestilehtien arkisto / Markku Vuorikari

14 |

MTK:n Timo Sipilä tähdentää, että kausiveroilmoitus on annettava oma-aloitteisesti.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

aa- ja metsätalouden veroilmoitukset annetaan viimeistään 29.2.2016. Tuloveroilmoituksen palautusaikaan voi saada pidennystä poikkeustapauksissa, mutta silloinkin lisäaikaa on pyydettävä kirjallisesti verotoimistolta ennen veroilmoituksen viimeistä palautuspäivää. Arvonlisäveroa koskevalle kausiveroilmoitukselle Verohallinto ei kuitenkaan anna lisäaikaa. Kaikkien arvonlisäverovelvollisten alkutuottajien on annettava tiedot kausiveroilmoituksella viimeistään 29.2.2016. Kausiveroilmoitus on annettava, vaikka ei olisi ollut lainkaan arvonlisäverollista toimintaa verovuoden 2015 aikana. ”Maatalousyrittäjät ja metsänomistajat eivät saa tänä vuonna enää postitse paperisia kausiverolomakkeita ja ilmoituksen täyttöohjeita, vaan kausiveroilmoitus on annettava oma-aloitteisesti”, muistuttaa johtaja Timo Sipilä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta. Ilmoituksen voi antaa sähköisesti

Verotili-palvelussa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Yritykset ja kuolinpesät tarvitsevat kirjautumiseen erillisen Katso-tunnisteen. Palvelusta löytyvä sähköinen verkkolomake on ulkoasultaan identtinen paperisen kausiveroilmoituksen kanssa. Kun lomake on täytetty ja lähetetty, palvelu antaa vastaanottokuittauksen onnistuneesta tapahtumasta. Kausivero-ilmoituksen voi myös esimerkiksi printata netistä Verohallinnon sivuilta ja lähettää postitse. Metsätalouden veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos vuoden aikana ei ole ollut metsätalouden harjoittamiseen liittyviä tuloja, vähennettäviä menoja tai metsävähennyksestä ja varauksista ilmoitettavia seurantatietoja. Maatalousyrittäjät ja maatalousyhtymän osakkaat saavat myös esitäytetyn veroilmoituksen henkilökohtaisista tuloistaan myöhemmin keväällä. Esitäytettyyn veroilmoitukseen on merkitty sen palautusaika, joko 4.5. tai 13.5.2016.

Verot

MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA11//2016 2016|| 15

Verot Viestilehtien arkisto / Markku Vuorikari

Timo Sipilä muistuttaa, että esitäytettyyn veroilmoitukseen on syytä perehtyä kunnolla.

”On erittäin tärkeää myös esitäytetyn veroilmoituksen osalta paneutua Verohallinnon lähettämään lomakkeeseen ja tarkastaa se, että tulot ja vähennykset on oikein huomioitu ja että muutenkin kaikki tiedot ovat oikein”, Sipilä korostaa. Energiaveron palautus haettava 29.2.

Maatalouden tuloa ovat kaikki ne tulot, jotka on saatu maatalouteen liittyvästä toiminnasta rahana tai rahanarvoisena etuutena. Myös energiatuotteiden valmisteveron palautukset ja arvonlisäveron alarajahuojennukset ovat veronalaista tuloa. Arvonlisäverovelvollinen maa-

”Kausiveroilmoitus on annettava oma-aloitteisesti.”

hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Verohallinto on antanut vuoden 2015 verotusta koskevat yhtenäistämisohjeet, joissa käydään läpi muun muassa maatalouden vähennyksiä. Yhtenäistämisohjeet on tarkoitettu tueksi säännösten tulkinnassa, myös silmällä pitäen niitä tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan raha- ja prosenttimääriä. Yksittäistapauksessa verovelvollisen esittämä selvitys on kuitenkin aina ensisijainen verotuksen peruste. Energiantuotteiden valmisteveron palautusta pitää hakea viimeistään 29.2.2016. Verohallinto ei voi antaa lisäaikaa energiatuotteiden valmiste-

taloudenharjoittaja ilmoittaa myyntitulot 2-lomakkeella ilman arvonlisäveron osuutta. Vastaavasti vähennyskelpoisia menoja ovat kaikki maatalouden tulon

Kultainen neuvo – minkä pääomatulo-osuuden valitsen?

aatalouden pääomatulo-osuus lasketaan vuoden 2015 verotuksessa vuoden 2014 lopun nettovarallisuuden perusteella. Vuoden 2015 aikana maatalouden harjoittamisen aloittaneiden pääomatuloosuus määräytyy kuitenkin vuoden 2015 nettovarallisuuden perusteella. Nettovarallisuus lasketaan ja varat sekä velat arvostetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa säädetyllä tavalla. Maataloudenharjoittajan pääomatulo-osuutta laskettaessa maatalouden vuoden 2014 nettovarallisuuteen lisätään 30 prosenttia vuonna 2015 maksetuista palkoista.

16 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

Maitokiintiöt on lakkautettu 1.4.2015 lähtien. Verovuoden 2015 maatalouden nettovarallisuus kuitenkin määräytyi 31.12.2014, joten siinä ne vielä ovat. Jos on maatalouden aloittanut vuonna 2015, maatalouden nettovarallisuus määräytyy 31.12.2015 mukaan eikä silloin maitokiintiötä enää ole. Maataloudenharjoittajan pääomatulo-osuudeksi katsotaan verotuksessa 20 prosenttia nettovarallisuudesta, ellei maataloudenharjoittaja vaadi erikseen pääomatulo-osuudeksi 10 prosenttia nettovarallisuudesta tai että yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi.

Se mitä verovelvollisen kannattaa näistä kolmesta vaihtoehdosta valita edellyttää aina tapauskohtaista arviota. Vuonna 2015 pääomatuloverokanta on 30, kun taas ansiotulosta menee vain kunnallis-, Yle- ja kirkollisevero sekä sairausvakuutusmaksu 16 500 euroon saakka. ”Verovelvollisen kannattaakin pyrkiä valitsemaan ansiotulo-osuus siten, että maatalouden harjoittajan kaikki ansiotulot (mm. maataloudesta saatu ansiotuloosuus, palkkatulot, päivärahat, eläkkeet) yhteensä toteuttavat mahdollisimman lähelle tuon 16 500 euron määrän. Opti-

Verot

Yrittäjälle ensi vuonna luvassa veronkevennyksiä

veron palautushakemukselle. Verohallinto palauttaa hakijalle valmisteveroa hänen verovuoden 2015 aikana ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä tai maataloudessa käyttämästään, Suomessa verotetusta kevyestä polttoöljystä 6,65 senttiä litralta, raskaasta polttoöljystä 7,59 senttiä kilogrammalta ja biopolttoöljystä 6,65 senttiä litralta. Sähköstä palautetaan veroa 1,2 senttiä kilowattitunnilta I veroluokan mukaisesta kulutuksesta. ”Energiaveron palautus maksetaan käytön mukaan, ei hankintojen mukaan”, Sipilä muistuttaa. Hakijan kirjanpidosta tai muistiinpanoista on siis käytävä ilmi energiaveron palautukseen oikeus. Valmisteveron palautukset maksetaan hakijan Verohallinnossa olevalle tilille kerran vuodessa syys-lokakuussa, ja ne ovat maatalouden tuloa.

maalisin ansiotulon määrä riippuu tietysti viljelijän asuinkunnan kunnallisveroprosentista”, johtaja Timo Sipilä muistuttaa. ”16 500 euron määrä on ratkaiseva siinä, että sen ylittävältä osalta marginaalivero useissa suomen kunnissa nousee yli 30 prosentin pääomatuloverokannan. Ansiotuloa kannattaa siis ottaa tuohon pisteen saakka ja siitä ylimenevä tulo kannattaa pyrkiä saamaan pääomatulona. Jos puolisot toimivat yrittäjäpuolisoina, tulee pääomatulo-osuus valita niin, että molemmat pääsevät mahdollisimman lähelle 16 500 euron ansiotulo-osuutta.”

allitusohjelmaan sisältyvät yritystoiminnan veronkevennykset on tarkoitus toteuttaa vuonna 2017. Ne koskevat kaikkia yrittäjiä, myös maaja metsätalousyrittäjiä. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja työnantajia. Myös suuret kotieläintalouden yksiköt ovat merkittävä, kasvussa oleva työnantajaryhmä. Yrittäjävähennys on valmistelussa valtiovarainministeriössä ja se on toteutumassa vuoden 2017 alusta lähtien. Hallitus antanee esityksen eduskunnalle ensi syksynä valtion vuoden 2017 budjetin yhteydessä. Viime eduskuntakauden hallitukset suosivat vain osakeyhtiöitä ja pörssilistautumattomien osakeyhtiöiden suurimpia osingonsaajia. Osakeyhtiöiden ohella myös osuuskunnat pääsivät osallisiksi yhteisöveroprosentin alentamisesta 26 prosentista 20 prosenttiin.

ääministeri Juha Sipilän hallitus on luvannut ottaa käyttöön yrittäjävähennyksen, joka koskisi muita yrityksiä kuin osakeyhtiöitä ja osuuskuntia: se ulottuu hallitusohjelman mukaan liikkeen- ja ammatinharjoittajiin, maatalouden harjoittajiin, metsätalouden harjoittajiin sekä verotusyhtymiin ja henkilöyhtiöihin. Metsätilan sukupolvenvaihdosten edistäminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Parhaiten tämä tapahtuu kasvattamalla metsävähennystä, joka rinnastuu luonnolliseen tulonhankkimisvähennykseen. Tavoite edistää puun markkinoille tuloa tapahtuu tätä kautta uskottavasti ja verojärjestelmään kuuluvalla tavalla. Metsävähennyksen tulee muutoksen jälkeen vastata puuston osuutta metsän hankintamenosta. Hallitusohjelmassa varattu rahoitus riittää valtiovarainministeriössä hallitusneuvottelujen yhteydessä laaditun laskelman mukaan metsävähennyksen korottamiseen 60 prosentista 95 prosenttiin metsän hankintamenosta. Metsävähennyksen korottaminen kohdistuisi täsmätoimena juuri sukupolvenvaihdoksiin. Metsätalouden kiinteän omaisuuden kauppahintaosuus ei tuloudu sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin kuuluvassa kaupassa myyjälle, jos hän on omistanut metsän yli 10 vuotta. Ostaja saa kuitenkin tehdä metsävähennyksen.

hä useampi perheyritys muuttaa myös maataloudessa toimintamuodon osakeyhtiöksi. Maataloudessa välttämättömästä kiinteästä omaisuudesta on kuitenkin maksettava 4 %:n varainsiirtovero, kun yksityinen maataloudenharjoittaja siirtää toimintansa osakeyhtiöön. Verottaja laskee varainsiirtoveron käyvästä arvosta ja se nousee yleisesti yksikkökoosta riippuen 50 000–100 000 euroon. Tällainen täysin kohtuuton yritysmuodon muutoseste pitää poistaa mahdollisimman pian, toivottavasti jo tämän vuoden puolella. Kiinnostusta osakeyhtiöittämiseen on runsaasti. Osakeyhtiön etuina ovat 20 %:n yhteisövero ja pellon huomioon ottaminen hankintahinnan mukaisesti pääomatulo-osingon määrään vaikuttavaa osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa. Varainsiirtoveron poistamista odotetaan laajasti. Esko Kiviranta Kirjoittaja on Keskustan kansanedustaja MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 17

Arla Suomi -yhteistyöryhmän vuosi 2015

Yhteistyöryhmän maitomäärä kasvoi Sami kilpeläinen

rla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvat kymmenen hankintameijeriä jatkoivat maitomäärissä kasvun tiellä kuten edellisenäkin vuonna. Koko Suomen maitomäärä on kasvanut reilussa kolmessa vuodessa lähes 150 miljoonaa litraa 2320 miljoonaan litraan. Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitomäärä on kasvanut parissa vuodessa yli 40 miljoonaa litraa ja oli viime vuonna yli 202 miljoonaa litraa. Hämeenlinnan Osuusmeijeri: jalostus ja luomu merkittävässä kasvussa

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän toimitusjohtajiston puheenjohtaja Risto Koski on tyytyväinen sekä oman meijerinsä kuin koko ryhmän vahvasta toiminnasta ja yhteistyöstä päättyneenä vuonna. ”Vahvana ryhmänä on rakennettu uusia tuottajapalveluita kaikille tuottajille, yhtenä suurimmista yhteinen laboratorio Osuuskunta MS Tuottajapalvelujen perustamisen avulla,” Koski kiittelee hyvää yhteistyötä tuottaja- ja meijerikentässä. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidonjalostusmäärät kasvoivat. Luomun myynnin kasvu ilahduttaa toimitusjohtajaa. ”Takana on kaksi vahvaa investointien vuotta mm. uusiin tuotantolinjoihin ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Ne mahdollistavat osaltaan kasvua.” Erityisen kiitoksen Koski antaa tuottajaomistajilleen sekä henkilöstölle, sillä yli 44 miljoonasta kerätystä maitolitrasta peräti yli 99 prosenttia oli E-luokassa. Roininen luotsasi Pohjanmaan meijerit hyvään vireeseen

Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roinisella on syytä tyytyväisyyteen tarkastellessaan maatalouskaupan lukuja, sillä Ylivieskassa sijaitseva Justus-myymälä onnistui hyvin pitämään asemansa koventuneessa maatalouskauppamarkkinassa. ”Myymälätoiminta kantaa vaikeat ajat huomioiden kohtalaisen hyvin,” arvioi Roininen. Reilu 10 prosentin maitomää-

18 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

rän kasvu nosti Laaksojen Maitokunnan maitomäärän jo yli 24 miljoonan litran. Kaustisen Osuusmeijerin tuottajamäärän kasvu oli yksi ryhmän suurimmista vuonna 2015, kun 10 tuottajaa siirtyi tuottamaan maitoa hankintameijerille. Luopumistahti pysyi vahvalla maitoalueella matalana, kun vain 3 tuottajaa lopetti tuotannon. Päättyneen vuoden aikana Kaustisen Osuusmeijeri ja Arla uudistivat yhteistyösopimuksen. ”Kaustisellakin tuotettiin ennätysmaitomäärä, kun litroja kerättiin yli 22 miljoonaa,” Roininen kiittelee tuottajia. Paavolan Osuusmeijerin kasvutahti jatkui kovana, kun meijeri hankki maitoa omistajiltaan jo yli 4 miljoonaa litraa. Tämän pohjois-pohjalaisen hankintaosuuskunnan kasvutarina on ollut viime vuosina merkittävä, sillä tilojen keskikoko on noussut jo noin 400 000 litraan per tila. Limingassa kesä jätti jälkensä

Erittäin sateinen kesä palautti Limingan Osuusmeijerin maitomäärän vuoden 2013 tasolle. ”Liminka ja Oulun eteläpuolinen alue on hyvää viljelyaluetta, mutta viime kesä oli tosi huono,” harmittelee Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtajana vuoden vaihteessa aloittanut Maarit Rehula. Muutokset maitomäärässä olivat kuitenkin marginaalisia ja vain yksi tuottaja lopetti tuotannon. Meijerillä on hyvin vuokralaisia vanhoissa meijerin jalostusrakennuksissa ja meijerimyymälän myynti piti hyvin pintansa viime vuonna. Ollikainen tyytyväinen Porlammin vuoteen

Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen kertoo meijerin maidonhankinnassa ja myös jalostuksessa tapahtuneen pientä kasvua viime vuonna. ”Maitomäärässämme 6,4 miljoonaa litraa oli pientä kasvua ja juustoja valmistettiin noin miljoona kiloa,” Ollikainen valottaa tunnuslukuja. Jorma Oesch: osakeyhtiötilat lisääntyvät

Suomen vanhimman meijerin Ruhan Meijeri Ky:n omistaja ja maidontuottaja

Maitom Arla Oy

20 950 220 litraa +30,6% Tuottajia 73

Arla Itä-Suomi 11 538 116 litraa +16,1% Tuottajia 50

Arla PohjoisSuomi

34 045 492 litraa +17,1% Tuottajia 122

Laaksojen Maitokunta 24 171 092 litraa + 10,3% Tuottajia 84

Hämeenlinnan Osuusmeijeri 44 243 975 litraa +5,1% Tuottajia 143

Arla Suomi -yhteistyöryhmän vuosi 2015

määrät 2015 Ruhan meijeri Ky 27 147 660 litraa +22,6% Tuottajia 54

Arlan hankintameijerit

Porlammin Osuusmeijeri 6 396 849 litraa +1,6% Tuottajia 15

Limingan Osuusmeijeri 7 557 638 litraa -1,4% Tuottajia 34

Paavolan Osuusmeijeri 4 380 678 litraa +10,4% Tuottajia 11

Kaustisen Osuusmeijeri Arla

Tilastossa on kerrottu vuoden 2015 maitomäärä litroina, kasvuprosentti sekä tuottajien määrä vuoden lopussa.

Jorma Oesch tietää kertoa, ettei meijerin maitomäärä ole kasvanut ikinä yhtä paljon kuin viime vuonna. Kokonaismaitomäärä kipusi 27 miljoonaan litraan ja vain yksi tuottaja lopetti tuotannon. Lähes kaikki maito tuotettiin E-luokassa lukuun ottamatta syksykuukausien pientä alenemaa haastavan kesän jälkeen. Ruhan Meijeri Ky:n erityispiirteenä on ollut kasvanut osakeyhtiö-pohjaisten tilojen määrä. ”Kiinnostusta oy-muotoon on maitotiloilla entistä enemmän,” Oesch kuvaa tuottajakentässä käynnissä olevaa muutosta.

22 237 021 litraa +23,8% Tuottajia 71

Arla Oy:n maidontuottajamäärä kasvoi 18 uudella tuottajalla ja sen lisäksi Halkivahan Meijeri Oy fuusioitui Arlaan vuoden 2015 alussa. Arlan maitomäärän kasvu oli historiallisen suuri sekä uusien tuottajien että navettalaajennusten käyttöönoton ansiosta. Myös vakiintuneessa tuotannossa olevat tilat kasvattivat tuotantoaan. Vuoden aikana lisälitroja Sipoon meijerin 73 suoralta tuottajalta tuli noin 5 miljoonaa litraa edellistä vuotta enemmän. Arla Itä-Suomi vahvisti asemiaan alueen hankintamarkkinassa ja vuoden aikana aloitettiin toimenpiteet maatalouskaupan uudistamiseksi uuden hankintapäällikkö Jouni Tahvanaisen johdolla. ”Meijerimyymälän remontti mahdollistaa entistä paremman tuotevalikoiman ja tuottajien palvelun Kiteen meijerin myymälässä,” Jouni Tahvanainen taustoittaa uudistuksia. Vajaassa kahdessa vuodessa lisälitroja Itä-Suomesta on tullut jo pari miljoonaa litraa ja vauhti kiihtyi viime vuoden lopulla. Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkönä aloitti Tuija Linjakumpu, joka seurasi tehtävässä pitkän työuran Arlassa ja Ranua Meijerillä tehnyttä Jouko Lifländeriä. ”Päättyneen vuoden aikana tilamäärä kasvoi 122 tilaan ja tilakohtainen maitomäärä on jo 280 000 litraa,” Tuija Linjakumpu kiteyttää toisen peräkkäisen vahvan kasvun vuoden. Nopea rakennekehitys kuvastaa Arlan pohjoisimman hankintameijerin viime vuotta osuvasti. Hankintameijereistä Arla Pohjois-Suomi kasvoi edelleen ryhmän suurimpana ns. pyörämeijerinä keräten yli 34 miljoonaa litraa entisten Lapin ja Oulun läänien alueelta. Ranua Meijeri Oy:n nimellä toiminut hankintayhtiö saneerasi myös meijerin myymälää ja kehitti nettikauppaa tuottajilleen. MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 19

Kuvat: Mirva Lahtimaa

Varmempia tuloksia maidontuottajille mirva lahtimaa

uden tuottajalaboratorion toiminta Sipoossa on käynnistynyt vauhdilla. Näytteitä saapuu päivässä noin 700 kappaletta, mikä tuo kivaa vilskettä laboranttien tossuihin ja näppeihin. Tuottajalaboratorion toiminnan pyörittämiseen on resursoitu yksi laborantti ja laatuinsinööri Maija Lähteenmäki, jotta näytteet saadaan analysoitua luotettavasti. ”Olemme analysoineet näytteitä nyt kolme viikkoa ja kaikki on sujunut hyvin pieniä alkuhaasteita lukuun ottamatta”, kertoo Lähteenmäki. Ongelmana on ollut muun muassa, että karjantarkkailunäytteiden tulokset ovat lähteneet tuottajille useampaan kertaan. Kyseessä oli raportointipalvelun tuottajan päässä ohjelmointiin liittynyt ongelma. ”Ongelma on kuitenkin saatu korjattua

20 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

ja tulosten lähetys sujuu paremmin”, vakuuttaa Lähteenmäki. Neljänä päivänä kuussa laboratoriossa tehdään pidempää vuoroa, jotta näytteet saadaan analysoitua oikeissa aikarajoissa. Koko projektilla on pyritty alunperinkin siihen, että hinnoittelunäytteiden analysointiaika saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Analyysit pyritään tekemään alle 36 tunnin sisällä näytteenotosta ”On tärkeää, että näytteet eivät vietä matkalla tarpeettoman kauan aikaa, sillä näytteen tulisi edustaa mahdollisimman hyvin maidon laatua näytteenottohetkellä. Esimerkiksi näytteiden bakteeripitoisuus kasvaa, mitä kauemmin näytteitä säilytetään ennen analysointia. Maidon heikentynyt laatu vaikuttaa edelleen maidon laatuluokitteluun ja sitä kautta tuottajalle maksettavaan hintaan. Toimitusketjua on saatu nyt huomattavasti lyhennettyä, kun meidän ei enää täältä Sipoosta tarvitse lähettää näytteitä eteenpäin”, kertoo Lähteenmäki tyytyväisenä. Nykyinen menetelmä on erittäin hyvä erityisesti pitkille reiteille, jotka keräävät maitoa toista vuorokautta. ”Olemme muun muassa organisoineet työvuoroja siten, että laboratorio aukeaa aikaisemmin ja sulkeutuu myöhemmin iltapäivällä, jotta näytteet saadaan analysoitua aikarajojen puitteissa”, kertoo laboratoriopäällikkö Eija Kolmonen.

Tuottajalaboratorio

”On tärkeää, että näytteet eivät vietä matkalla tarpeettoman kauan aikaa.” Kevään aikana näytteistä määritellään myös vapaat rasvahapot. Tuottaja hyötyy tiedosta, sillä se auttaa muun muassa lehmien tuottavuuden ja terveyden seurannassa. ”Lisääntyneiden vapaiden rasvahappojen määrä aiheuttaa maitoon pahaa makua ja hajua. Niiden määrään vaikuttavat lehmäkohtaisesti lypsykauden vaihe, tiineys, maitotuotos, ruokinta, mahdollinen utaretulehdus ja lypsyväli. Ulkoisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lisääntyneeseen vapaiden rasvahappojen määrään ovat muun muassa maidon lypsyn jälkeinen käsittely, kuten pumppaus ja lypsykoneen heikko toiminta”, valaisee Lähteenmäki. Lisää aiheesta seuraavalla sivulla.

Knowledge grows

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 21

Tuottajalaboratorio Mirva Lahtimaa

Pilaantuneessa näytteessä on väärät pitoisuudet Sami Kilpeläinen

uotosseurantanäytteiden analyysitulosten luottavuuden takaamiseksi näytteiden ottamisessa ja käsittelyssä tulisi olla huolellinen. MS Tuottajapalveluiden näytteissä laboratorio analysoi myös näytteiden pH-arvon, joka kertoo näytteen alkavan pilaantumisen. ”Alle 6,4 pH lukema tarkoittaa, että näyte on alkanut muuttua happamaksi ja näytteen koostumusprosentit voivat olla epäluotettavia analyysituloksissa,” kertoo alkutuotannon koordinaattori Anu Autere. Harvat laboratoriot Suomessa edes ovat seuranneet tuotosseurantanäytteissä maidon pH:ta. Näytteet siis edelleen analysoidaan, mutta niiden luotettavuus tuottajien kannalta on erittäin kyseenalainen. Siksi näytteiden tuoreuteen kannattaa panostaa. ”Maitonäytteen matala pH vaikuttaa maidon rasvatulokseen nostavasti ja näytteen proteiinitulokseen sekä jäätymispisteeseen arvoon laskevasti. Maidon pilaantuminen tekee myös solutuloksesta epäluotettavan,” muistuttaa laatuinsinööri Maija Lähteenmäki tuottajalaboratoriosta. Arla Suomi –yhteistyöryhmä on halunnut panostaa erityisesti laboratorion laatuun. Siksi esimerkiksi pH:n mää-

22 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

” Näytteet säilytetään viileässä, esimerkiksi jääkaapissa.” ritys on tärkeä osa täsmällisen tiedon tuottamista. Osuuskunta MS Tuottajapalvelut seuraa vielä hetken näytteiden tuoreutta, mutta muistuttaa jo nyt tuottajia, että jatkossa jo tilalla vanhentuneita näytteitä ei tulla analysoimaan. Oma tuottajanumero ja näytteenottopäivämäärä merkittävä

Näytteet otetaan joko perinteisiin itse tarroitettaviin pikareihin, tai esikoodattuihin viivakoodipikareihin, joissa on säilöntäaine mukana. Näytteet lähetetään maitoauton mukana pahvisissa tuotosseurantalaatikoissa Osk MS Tuottajapalvelun laboratorioon analysoitaviksi. Tuotosseurantalaatikoiden päälle on tärkeää merkitä oma tuotta-

janumero, sekä näytteenottopäivämäärä. Anu Autere pitää tärkeänä, että oikeiden tulosten saamiseksi tuottajat ja näytteenottajat huomioivat tarkasti ohjeet. ”Tuotosseurantanäyte sekoitetaan huolellisesti, mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen. Sekoittaessa tulee tarkistaa, että säilöntäaine liukenee näytteeseen. Näytteet säilytetään viileässä, esimerkiksi jääkaapissa.” Mikäli näytteenotto kestää pitkään, esimerkiksi robotilla tuotosseurantanäytteitä otettaessa, olisi hyvä välillä tyhjentää näytteitä näytteenottolaitteesta, sulkea pikarien kannet, sekoittaa näytteet ja säilyttää valmiit näytteet viileässä tilassa. Tällöin pikarit voi numeroida juoksevalla numeroinnilla esimerkiksi kansiin, jotta näytejärjestys säilyy ja näytteet voidaan kohdentaa oikealle lehmälle. Esikoodattuja viivakoodipikareita käytettäessä pikarit yhdistetään tilalla lehmätietoihin, jos tietojen yhdistäminen on epäonnistunut, ei laboratorio pysty lähettämään tietoja eteenpäin, eikä näytettä voida kohdentaa tietyn eläimen tietoihin. Opastusta tuotosseurantanäytteiden ottamiseen ja käsittelyyn saa ProAgrian teknisiltä neuvonantajilta tilojen omalta alueelta.

ideaalia

Hintaeturehut:

TempoTäysrehu

Runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella. ME 12,5 OIV 116

VahvaTäysrehu

Energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. ME 12,7 OIV 120

TosiPuolitiiviste

Edullinen, monipuolinen ja vähän tärkkelystä sisältävä. Sopii hyvän säilörehun ja energiapitoisen viljan täydennykseksi. ME 12,1 OIV 140

TuottoPuolitiiviste

Hyvä ratkaisu, kun viljaa on käytettävissä rajoitetusti. Tarjoaa vahvan viljallisen vaihtoehdon myös kauraa sisältävän viljaosan rinnalle. Korkeatuottoisille karjoille. ME 12,7 OIV 135

RypsiTiiviste

Tehokasta valkuaislisää monentyyppisiin ruokintoihin kaikille naudoille. Lämpökäsitelty ja rakeistettu tuote ei sisällä kivennäistäydennystä. ME 11,7 OIV 160

AlkuRehu

Nyt hintaeturehuna myös tutkitusti toimiva ja maittava AlkuRehu. Sopii erinomaisesti vasikan ensirehuksi lypsykarjatilalle. ME 12,4 OIV 116 Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn. Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060. Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 23

Arla Ihana

Arlan uutuustuotteet olivat esillä Seinäjoen Sarka-messuilla.

Karkit vaihtuvat jogurttiin – Ihana tuo herkuttelutuotteet jogurttihyllyyn

usien Ihana Greek Style -jogurttien intensiivinen makuelämys tarjoaa herkutteluhetken arjen keskelle. Neljä syntisen ihanaa makua kannustavat löysäämään nutturaa, nauttimaan elämästä ja hymyilemään vastaantulijoille, sillä Ihanan mielestä positiivisuus on päätös. Jatkossa nautintoa ei enää kannata etsiä makeisista, sillä Arla tuo herkut jogurttihyllyyn. Uusissa Ihana Greek Style -jogurteissa yhdistyy aidolla kreikkalaisella hapatteella tehty pehmeä pohja ja herkullinen kerros hilloa. Jo tutuksi tulleet Ihana-jogurtit saavat samalla uuden, ylellisen pakkauksen.

24 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

Onnellisuus on geeneissä

Ei muulla väliä kunhan on ihanaa!

Ihana haluaa lisätä suomalaisten onnellisuutta hemmottelemalla makunystyröitä ja muistuttamalla elämän ihanista, herkullisista ja hassuista hetkistä. Amerikkalaistutkijat ovat nimittäin selvittäneet, että onnellisuus on suurelta osin omissa käsissä*. Selvityksen mukaan 50 prosenttia onnellisuuden kokemuksesta syntyy geeneistä, 10 prosenttia olosuhteista, mutta jopa 40 prosenttiin voimme itse vaikuttaa. Positiivisuus on päätös, jonka jokainen voi tehdä oman elämänlaatunsa parantamiseksi. Myönteinen elämänasenne liitetään usein menestykseen opinnoissa ja työelämässä, ja sen

Arla Ihana Timo Aalto

4 1

vinkkiä positiivisuuden lisäämiseksi:

Tee hyvää. Päätä, että teet tietyn määrän muita ilahduttavia tekoja viikossa. Hyvät teot lisäävät onnellisuutta ja auttavat näkemään muut positiivisessa valossa. Varaa huoliaikaa. Jos huolien vatvomista on vaikea katkaista, varaa siihen itsellesi tietty aika joka päivä. Vatvo huoliasi naurettavuuteen asti - ja päästä sitten menemään. Harjoittele kiitollisuutta. Listaa säännöllisesti ylös asioita, joista olet kiitollinen. Tämä siirtää huomiosi negatiivisista asioista siihen, mikä on hyvin. Muista kiittää myös itseäsi! Hymyile enemmän. Vaikka päiväsi ei olisi paras mahdollinen, kasvojen ilmeen muuttaminen vaikuttaa tunteisiisi. Bonuksena saat muut ihmiset hyvälle mielelle!

uskotaan lisäävän elinvuosia. Positiivisuus myös tarttuu. Levittämällä hyvää mieltä ympärillesi, saat sen takaisin moninkertaisena. Ei muulla väliä kunhan on ihanaa! Ihanuutta ystävänpäivästä alkaen

Ihana Greek Style -jogurteissa on neljä yllättävää makuyhdistelmää: granaattiomena-vadelma-kaneli, mango-chili, veriappelsiini-inkivääri ja passionhedelmä. Tuotteet saapuvat kauppoihin helmikuussa, juuri ajoissa juhlistamaan Suomen ihaninta juhlaa, ystävänpäivää. Ihana-jogurtit sopivat täydellisesti arjen hemmotteluhetkeen juuri silloin, kun sinulle sopii. Täysin uudenlainen

herkuttelujogurtti on syntynyt Arlan Sipoon meijerissä suomalaisen tuotekehityksen tuloksena ja saatu lopulliseen muotoonsa maidontuottajiemme tuottaman suomalaisen maidon ansiosta. Kaikki Ihana-jogurtit on pakattu ylellisen tyylikkäisiin, mustiin pak-kauksiin, jotka ovat palkitun designtoimisto Kuudes Kerroksen käsialaa.

*Lyubomirsky, Sonja, Sheldon, Kennon M. & Schkade, David / Pursuing Happiness: The Architecture of Sustainable Change -artikkeli Review of General Psychology by the Educational Publishing Foundation -lehdessä (2005, vuosikerta 9, numero 2, sivut 111–131).

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 25

Ostoskorin hintavertailu

OSTOSKORI HALVIMMILLAAN:

14 113 euroa

Tutkimuksessa mukana olleet tuotteet ja niiden arvioitu vuosikulutus keskimääräisellä maitotilalla Maitovaltuuskunta on vuodesta 2008 alkaen koonnut hintatietoa maitotilojen pientarvikkeista. Käytännön viljelijät keräävät tutkimuslaitoksen toimeksiannosta tietoa tuotantopanosten hinnoista kolmessa eri maatalouden kaupparyhmässä: meijereiden myymälöissä, Agrimarketeissa ja K-maataloudessa. Arla

Käärintäkalvo 40 rullaa Aumamuovi 4 rullaa Paaliverkko 5 rullaa Aamupesuneste 80 litraa Turvajalkine 2 paria AIV-2 säilöntäaine 4000 litraa Helosan lypsyvoide 15 kg Kalsiumkivennäinen 3 000 kg Siiviläsukka 800 kpl Nännikumi 20 kpl Juomakuppi 5 kpl Kuivikekutteri 6 000 kg Vasikan juomajauhe 600 kg Traktorin yleisöljy 100 litraa Vedinkastoaine 100 litraa

Maitovaltuuskunnan pientarvikkeiden ostoskori-tutkimus

Meijereiden ostoskorit pärjäävät hintavertailussa Sami Kilpeläinen

MTK:n ja Maitovaltuuskunnan maitoasiamies Ilkka Pohjamo voi tiukassa markkinatilanteessa olla tyytyväinen ainakin kustannusjahtiin, tai etujärjestömiehenä ainakin osittain. Suomen Gallup Elintarviketiedon uusin pientarvikkeiden ostoskori osoittaa, että meijereiden myymälät tarjoavat tuottajille useimmiten kaikkein edullisimpia tuotantopanoksia. Viimeisin tutkimus julkistettiin vuoden 2015 lopulla. Siinä kerätyistä 15 tuotteesta muodostuneelle ostoskorille hintaa kertyi keskimäärin 15 031 euroa. ”Kilpailuttaminen kannattaa, sillä halvimmillaan korin sai ostettua 14 113 eurolla ja kalleimmillaan hinta kohosi 16 403 euroon”, taustoittaa Pohjamo tutkimustuloksia. Suurimmat hintaerot koriin muodostuvat suurimmissa tuotteissa kuten käärin-

26 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

täkalvoissa, kuivikekutterissa ja paaliverkossa. Pohjamon mukaan keskeisten tuotantopanosten hintoja kannattaa seurata aktiivisesti eikä luottaa siihen että vakimyyjällä on aina halvin hinta. Yleinen kustannustaso noussut, ostoskori laskenut

Ilkka

Pohjamo Maitovaltuuskunta tilasi ensimmäiset ostoskorivertailut vuonna 2008. Tutkimuksen taustalla oli tarve

”Kilpailuttaminen kannattaa.”

saada objektiivista tietoa tuottajille pientarvikkeiden hintatasosta eri maatalouskaupparyhmissä. Toisaalta hintojen läpinäkyvyydellä pystyttiin parantamaan myös tuottajien neuvotteluvoimaa. Maitoasiamies Pohjamo on tyytyväinen, että ostoskorin hinnat ovat jopa laskeneet viimeisen seitsemän vuoden aikana. ”Korin hintataso on jopa laskenut ja varsinkin korien hintahajonta on pienentynyt”, tietää Pohjamo. Maitoasiamies kertoo MTK:n tekemien selvitysten mukaan maatalouden tuotantopanosindeksin vastaavasti jopa nousseen noin 25 prosenttia vuosien 2009-2015 välillä. ”Ostoskori on kiistattomasti onnistunut vaikuttamaan tuotantopanosten hintoihin alentavasti”, Pohjamo päättää.

Ostoskorin hintavertailu

Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen:

MEIJERIMYYMÄLÄT OVAT EDULLISIMPIA OSTOSPAIKKOJA Maitovaltuuskunnan tekemässä ostoskorissa meijerimyymälät ovat olleet vuodesta toiseen edullisin tai edullisimpia maatalouskaupan ketjuvertailussa.

Hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen pitää tärkeänä myymälöiden ja tuotevalikoiman kehittämistä.

Sami Kilpeläinen

Kilpailutus tuo tulosta

Maidontuottajan kannalta tärkeintä on viivan alle jäävä tulos. Säästetyt eurot ovat siten vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin tienatut. Tahvanaiselta löytyy monia vinkkejä, miten tuottaja voi kasvattaa tilipussiaan ostamiskäyttäytymisellä. ”Esimerkiksi pesuaineet, vedinkastot tai tyhjiöpumppuöljyt kannattaa ostaa isommissa astioissa”, sillä näin litrahinta on edullisempi Tahvanainen selventää. Käytännön vinkkinä tiloille on myös, että lypsykoneen pesuaineissa kannattaa siirtyä jauhemaisista nestemäisiin. Ne ovat merkittävästi edullisempi vaihtoehto. Määrien suhteenkin kannattaa olla tarkkana, sillä pesuaineiden ja vedinkastotuotteiden ominaisuudet kestävät enintään vuoden. Isommat erät alentavat rahtikuluja

Arla Suomi -yhteistyöryhmä on jo parin vuoden ajan tarjonnut tuottajille edullisia tarjouksia massatuotteista. ”Etua saadaan, kun keskitetään ostoja harvempiin nimikkeisiin ja niitä ostetaan

Mirva Lahtimaa

rla Itä-Suomen Kiteen meijerin myymälää vetävä hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen on tyytyväinen, että Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijerimyymälät ovat erittäin kilpailukykyisiä hinnoiltaan. ”Vastaavat tuotteet maksavat meillä 14 013 euroa eli vielä satasen alle edullisimman korin”, Tahvanainen kertoo. Tahvanainen pitää tärkeänä, että myymälöiden hankintoja kilpailutetaan ja tuotevalikoimaa kehitetään jatkuvasti.

”Vastaavat tuotteet maksavat meillä 14 013 euroa.” paljon”, Tahvanainen kiteyttää. Tuotteen pitää toimia tiloilla. Usein kilpailevien tuotteiden erot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei muutos juuri vaikuta maitomääriin tai omiin työkäytäntöihin. Rahti- ja kokonaiskustannuksien alentamiseksi on Arla pyrkinyt sopimaan tavarantoimittajien kanssa hintaeturehuissa tai vaikkapa kuiviketurpeessa sellaiset määrärajat, että pienempikin tila pystyy sen varastoimaan. ”Usein kannattaa myös arvioida, kannattaisiko muutaman satasen tai tonnin investointi vaikkapa säilytystiloihin tehdä, jos tiedossa on nopeasti matalammat hinnat vähän isommissa ostoerissä”, Tahvanainen laskee. Tahvanainen kannustaa myös aina ottamaan yhteyttä meijerin henkilökuntaan ja vertailemaan tuotteiden ominaisuuksia heidän avullaan. Näin rahaa säästyy.

”Edullisin ei ole aina halvin”

ouni Tahvanaisen mukaan rehunsäilöntäaineet kannattaa tilata jo talvella ostoehdoista johtuen. Maksu kannattaa kuitenkin vaatia toimitusten jälkeen. ”Edullisin ei kuitenkaan ole aina halvin”, Itä-Suomen hankintapäällikkö Tahvanainen muistuttaa. Vaikkapa käärintämuoveissa on laatueroja ja rehuntekoaikaan tuotteen on toimittava. ”Käytännön toimina tänä talvena tulee erityisesti hyödyntää ruokintasuunnitelmaa ja sen kautta on valittava oikea rehustus. Oikea rehu tuotoksen mukaisesti”. Tämän kesän ensimmäistä rehuntekoa ajatellen polttoaine on edullisempaa kuin moneen vuoteen. Tahvanainen epäilee, että tuotantokaudella hinta on jo korkeampi. MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 27

Uusi yhteistyökumppani

Sami Kilpeläinen

Arlan meijereiden ja sopimusmeijereiden johtoa kävi tutustumassa OP Ryhmän Omasairaalan palveluihin Helsingissä tammikuussa 2016. Seuraava sairaala avautuu Tampereelle 1.8.2016. Samalla Omasairaalan nimi vaihtuu Pohjola Terveydeksi.

Turvaa maidontuottajien arkeen kattavalla vakuutuksella ja terveyspalveluilla Arla Oy ja sen yhteistyömeijereistä koostuva Arla Suomi -yhteistyöryhmä ja OP Ryhmä ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää maidontuottajien ja maidontuottajaperheiden taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä on yhteistyön aluksi tarjota maidontuottajaperheille kattavia vakuutus-, terveys- ja hyvinvointipalveluja.

rla Suomi -yhteistyöryhmälle maidontuottajat sekä luonnollisesti heidän perheensä terveys ja jaksaminen ovat avainasioita yrittäjien menestymiselle. ”OP Ryhmän kanssa aloitettava yhteistyö avaa loistavan mahdollisuuden tuottajaperheille muun muassa varmistaa no-

28 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

peampi hoitoketju ja on tärkeä lisä Arlaryhmän tuottajapalveluihin”, kertoo hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. OP tulee yhteistyössä Arla Oy:n kanssa lähestymään Arlan maidontuottajia ja tarjoamaan mahdollisuutta tutustua OP ryhmän maidontuottajille tuottamaan laajaan pankki- ja vakuutuspalvelukokonaisuuteen. Siihen sisältyy muun muassa ryhmä-

etu terveys- ja hoitokulujen vakuutusturvasta, joka tarjoaa maidontuottajille nopean ja sujuvan palvelun sairastumisen tai tapaturman sattuessa kohdalle ja mahdollistaa nopean paluun työkykyiseksi. OP:lla on vankka kokemus ja osaaminen maatalousyrittäjän riskien tunnistamiseen ja riskienhallintaan. Erityisesti henkilöriskien turvaamisen

Uusi yhteistyökumppani Ilkka Humalainen

”Yhteistyö on tärkeä lisä Arlaryhmän tuottajapalveluihin”

palvelukokonaisuus on kattava, ja terveysturvavakuutukseen sisältyvät OP:n valtakunnallisen hoitolaitosverkoston palvelut. OP Ryhmä laajeni terveys- ja hyvinvointipalveluihin vuoden 2013 alusta käynnistämällä Helsingissä täysin omistamansa Omasairaalan, jonka tavoitteena on mahdollisimman nopean hoitoketjun ja erinomaisen asiakas-

tyytyväisyyden tarjoaminen erityisesti OP:n vakuutetuille asiakkaille. Sairaalaverkosto laajenee valtakunnalliseksi, ja seuraavat sairaalat avautuvat Tampereelle, Ouluun, Kuopioon ja Turkuun. Arlan maidontuottajat saavat helmikuun kuluessa postissa tietoa OP:n vakuutustarjouksesta. Lue lisää Uumasta! MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 29

Nimityksiä

Mikael Ingman hankinta-asiamieheksi Outi Fagerlund

ikael Ingman on nimitetty Sipoon meijerin hankinta-asiamieheksi. Hän aloitti tehtävässään jo 13. tammikuuta. Mikael seuraa toimessaan Jan-Mikael Evertsonia hänen siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen tammikuussa. Mikaelin esimiehenä toimii hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Mikael on viittä vaille valmis maaja metsätaloustieteiden maisteri. Hän tekee parhaillaan maisterintutkielmaa HKScanille. Jotkut tuottajat ehkä muistavat tavanneensa Mikaelin, koska opintojensa ohessa hän on ajanut maitoautoa J&J Johanssoneille lähes puolen vuoden ajan vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Ingman on kotoisin sipoolaiselta Styrmansin tilalta, jota hänen perheensä on viljellyt vuodesta 1991. Tilan päätuotantosuunta on vehnän, mallasohran ja kauran viljely. Mikaelin isoisoisä on Sipoon meijerin aikoinaan perustanut Hjalmar Ingman.

30 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

Mirva Lahtimaa

Parempaa

tuottoa sinulle.

Kuva: Alex Arkink

Rakenteeltaan parhaat

Kestävää kauneutta! FabaRakenneVG-sonnit periyttävät sopusuhtaista kokoa, optimaalista rakennetta, liikkuvuutta ja syöntikykyä. Eli kestävää ja toimivaa kauneutta!

FabaRANE-palvelu nopeuttaa edistymistä yhdessä FabaRakenneVG -sonnien kanssa. Tutustu uudistuneeseen, edulliseen hinnoitteluun!

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 31

Nimityksiä Ilkka Humalainen

”Toimitusjohtajana tärkein työni on varmistaa, että homma toimii ja tuottajat pysyvät tyytyväisenä”, Maarit Rehula sanoo.

Maarit Rehula aloitti Limingan Osuusmeijerin uutena toimitusjohtajana Tuomas Koivuniemi

umijokinen amk-agrologi Maarit Rehula aloitti tämän vuoden alussa Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvan Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtajana. Rehulalle meijerin tuottajat ovat tuttuja, sillä hänellä on omaa Limingan maidontuottajakokemusta kahden vuosikymmenen ajalta. ”Meidän tuottajamme ovat jo melkein kuin omaa perhettä, hän sanoo. Myös osuuskuntayrityksen eri portaat ovat naiselle tutut. ”Osuusmeijerin palvelukseen tulin vuoden 2007 alussa, jolloin aloitin osaaikaisena tuottajapalvelussa ja -myymälässä. Elokuusta 2012 lähtien vastuullani ovat olleet maitotilitykset ja vuodesta 2014 lähtien olen huolehtinut myös kirjanpidosta.” Tuottajien asialla

Limingan Osuusmeijeri on Arla Oy:n hankintameijeri ja tuottajia sillä on tällä hetkellä 33. Tuottajilta kerättiin viime vuonna maitoa hieman yli 7,5 miljoonaa

32 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

litraa. Rehulan mukaan maitomäärä laski hieman yli prosentin verran edellisvuoteen verrattuna, mihin vaikutti haasteellinen viime kesä. ”Kesä vaikuttaa varmaankin tämän sisäruokintakauden maitomääriin laske-

vasti”, hän arvioi. Rehula näkee oman tehtävänkuvansa toimitusjohtajana selkeänä. ”Toimitusjohtajana tärkein työni on varmistaa, että homma toimii ja tuottajat pysyvät tyytyväisenä ja kokevat, että meijeri on heidän, omistajiensa, asialla.” Suomalaisen maidon- ja ruoantuotannon tulevaisuuteen hän katsoo positiivisesti. ”Tuottajat tekevät arvokasta työtä meidän kaikkien kuluttajien hyväksi, joten meidän täytyy pystyä tukemaan heitä tässä työssä”, Rehula sanoo. Pienelle suuri hyöty

Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtajan mielestä Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuulumisesta on suuri hyöty pienelle hankintaosuuskunnalle ja sen olisi mahdotonta toimia ilman ryhmän tukea. ”Esimerkiksi laboratoriopalveluiden järjestäminen olisi aika vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Ryhmän kautta pystymme tukemaan tuottajien työtä tarjoamalla heille välineitä maidontuotannon kilpailukyvyn kehittämiseen”, Rehula sanoo.

Pelma Bolukset: Kalsium, Biotiini,

Prepavel, Magnesium, Ferti, Long Active, Fosfori

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Karjan Propyleeni Plus sisältää propyleeniglykolin lisäksi mm. betaiinia ja niasiinia, jotka tehostavat maksan toimintaa. Sopii jatkuvaan käyttöön. Maittava Tehomelassiglykoli Plus sisältää propyleeniglykolia, glyserolia, seosmelassia, poliolia ja koliinia. Tuote soveltuu houkutusrehuksi lypsyrobotille ja jatkuvaan käyttöön. Hivelic Proppi 100 % sisältää propyleeniglykolia ja koliinia. Energiaarvo on erittäin korkea 20 MJ/kg. Erikoistuote syömättömyys- ja ketoosieli asetonitautitapauksiin.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 33

1000 tonnia vähemmän sokeria

Innovaatio- ja tuoteviestintäpäällikkö Minna Elovainio lupaa, ettei tuotteiden maku kärsi sokerin vähennyksestä

uluttajat niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa haluavat viettää vähemmän makeaa elämää. Siksi Arlakin aikoo vähentää sokerin määrää tuotteissaan osana terveysstrategiaansa (Health Strategy). ”Tavoite on, että vuoteen 2018 mennessä Arla-brändin perusjogurteista ja välipalarahkoista vähennetään koko konsernin tasolla yhteensä tuhat tonnia sokeria. Haluamme edistää kuluttajien terveyttä luonnollisesti hyvillä Arla-tuotteilla”, kertoo innovaatio- ja tuoteviestintäpäällikkö Minna Elovainio. Jogurteissa on muiden maitovalmisteiden tapaan paljon ravitsemuksellisesti hyvää. Ne tuovat ruokavalioon muun muassa proteiinia, kalsiumia, jodia sekä Dja B-vitamiineja. Osa kuluttajista pitää

34 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

”Sokerin vähennys tehdään niin, ettei tuotteiden maku kärsi siitä.” jogurtteja kuitenkin epäterveellisinä valintoina niiden sokeripitoisuuden vuoksi. ”Vähemmän makeita vaihtoehtoja kaivataan. Esimerkiksi lapsille halutaan tarjota vähemmän sokeria sisältäviä aamu- ja välipaloja”, Elovainio tietää.

Suomessa perusjogurttien sokerikuorma kevenee jo ensi kevään aikana. Jogurteissa on nyt keskimäärin noin kahdeksan grammaa lisättyä sokeria, ja tästä on tarkoitus nipistää 1-2 grammaa pois. ”Sokerin vähennys tehdään niin, ettei tuotteiden maku siitä kärsi. Keinotekoisia makeutusaineita jogurtteihin ei ole tarkoitus sokerin sijaan kuitenkaan käyttää”, Elovainio tarkentaa. Hän muistuttaa, että Arlan valikoimissa on jo nyt runsaasti hyviä vaihtoehtoja vähemmän makeutta kaipaaville kuluttajille. Arla Protein ja Luonto + -tuotteet ovat nousseet kuluttajien suosikeiksi myös vähäsokerisuutensa vuoksi. ”Molempien brändien tuotekehitystä jatketaan ja valikoimat laajenevat edelleen”, Elovainio lupaa. A r la

Krista Korpela-Kosonen

Kuva: Mirva Lahtimaa

Viimeisten 200 vuoden aikana lisätyn sokerin käyttö on noussut huimasti ja sen runsas saanti on merkittävä ongelma kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi sokerin vähentäminen on yksi Arlan tärkeimpiä hankkeita.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016

| 35

Ei muulla v채li채 kunhan on ihanaa.

Ennen maistamaton herkku on Ihana. Siell채 miss채 jogurtit. 36 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2016