Maitoa Suomesta 2/2016 by Arla Oy

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

2 • 2 0 1 6

Satu Mäkelä-Nummela: Rion olympialaisiin treenataan maidon voimalla Maidontuottajille kultamitaleja Kriisituet tapetilla

Hetkiä traktorimarssilta

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

Markkinoiden myllerryksessä rakenteet muuttuvat

M 7. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com TOIMITTAJA: Mirva Lahtimaa ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com antti.aijo@pellervo.fi Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna antti.aijo@pellervo.fi JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky PAINOPAIKKA: FRAM Oy, Vaasa

aidon markkinatilanne Euroopassa on historiallisen huono. Euroopan suurimman talousalueen Saksan maitomarkkinoilla hinnat laskevat rajusti. Euroopan keskeisen markkina-alueen muutokset heijastuvat ennemmin tai myöhemmin koko Eurooppaan ja Suomeen. Tutkimuslaitokset pelkäävät Saksan paikallisten meijereiden tuottajahintojen tippuvan jopa 22-23 sentin tasolle. Arla Suomi -yhteistyöryhmän viime vuonna keskipitoisesta maidosta jälkitileineen tilittämä reilu 40 senttiä litralta on, markkinatilanne huomioiden, ollut kova saavutus. Polttoaineissa, lannoitteissa ja rehuissa on onneksi jokaisesta tullut sentti tai pari kustannusten säästöjäkin maitolitraa kohden.

Markkinaympäristön muutosten ohella digitalisaatio, EU:n rajasuojan madaltuminen, politiikan liberalisaatio sekä kuluttajien entistä nopeammin muuttuva käyttäytyminen ovat meijerisektoriinkin voimakkaasti vaikuttavia asioita. Strategioiden päivityksille on siten ollut tarvetta. Markkinatilanne heijastaa myös Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijereihin. Maitomarkkinoiden muutokset ovat historiallisen nopeita ja jyrkkiä. Myös organisaatioiden täytyy pystyä vastaamaan muuttuvaan markkinaympäristöön, kuluttajavaatimuksiin ja tuottajien tarpeisiin. Arla Foods uudisti keväällä rakenteitaan. Arlan organisaatiossa Suomella on nyt edustus suoraan Euroopan johtoryhmässä, jonne toimitusjohtaja Reijo Kiskola valittiin. Suomalaiset maidontuottajat voivat olla tyytyväisiä, että uuden toimintamallin mukana suomalaiset tuotteet ja tuotekehitys ovat päässeet Arlan kautta Euroopan markkinoille. Nämä onnistumiset valavat uskoa siihen, että lisäarvotuotteet ovat entistä vahvemmin osa yhteistyöryhmän vahvuuksia ja sitä kautta turvaamassa tuottajahintaa. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on tehty useita uudistuksia. Tuottajalaboratorioon panostetaan lisää, maitotilityksissä tehdään entistä enemmän yhteistyötä, nettikaupan avulla tehostetaan tuotteiden toimitusnopeutta ja uusia yhteistyökumppanuuksia tarjotaan tiloille. Kaikkea ei kannata tai edes voi tehdä itse, mutta yhteistyöllä on tärkeää saavuttaa pitkällä aikavälillä myös tehokkuutta. Tämä on tuttua myös maitotilojen omassa päätöksenteossa. Muutokset, joita näemme ympäröivässä yhteiskunnassamme, vaikuttavat myös maidontuottajien toimintaan. Julkiset instituutiot, kunnan ja valtion palvelut, ovat isommassa myllerryksessä kuin koskaan. Muutoksen nopeutta harva osaa edes ennustaa. Taaksepäin katsottuna maitomarkkinat ovat eläneet jo vuosia muutoksessa. Tuotteet, jotka vielä viisi vuotta sitten toivat tilityskykyä, eivät sitä enää tänä päivänä välttämättä tuo. Ihmiset jakavat tietoa ja kokemuksia vaikkapa ruoasta sosiaalisen median kautta. Ajan hermolla on oltava koko ajan. Katse pelloille

Kevään pitkät valoisat päivät luovat maamiehelle, ja -naiselle, uutta uskoa tulevasta. Onnistunut nurmiviljely on maidontuotannon onnistumisen edellytys. Kannustan kaikkia tiloja panostamaan nurmituotantoon ja siunausta kevätkylvöihin sekä kesän säihin, että sato olisi tuottoisa ja antoisa.

SAMI KILPELÄINEN Kannen kuva: Mirva Lahtimaa

hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

ideaalia

Hintaeturehut:

TempoTäysrehu

Runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella. ME 12,5 OIV 116

VahvaTäysrehu

Energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. ME 12,7 OIV 120

TosiPuolitiiviste

Edullinen, monipuolinen ja vähän tärkkelystä sisältävä. Sopii hyvän säilörehun ja energiapitoisen viljan täydennykseksi. ME 12,1 OIV 140

TuottoPuolitiiviste

Hyvä ratkaisu, kun viljaa on käytettävissä rajoitetusti. Tarjoaa vahvan viljallisen vaihtoehdon myös kauraa sisältävän viljaosan rinnalle. Korkeatuottoisille karjoille. ME 12,7 OIV 135

RypsiTiiviste

Tehokasta valkuaislisää monentyyppisiin ruokintoihin kaikille naudoille. Lämpökäsitelty ja rakeistettu tuote ei sisällä kivennäistäydennystä. ME 11,7 OIV 160

AlkuRehu

Nyt hintaeturehuna myös tutkitusti toimiva ja maittava AlkuRehu. Sopii erinomaisesti vasikan ensirehuksi lypsykarjatilalle. ME 12,4 OIV 116 Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn. Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060. Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

SISÄLTÖ

10 Ruokinnan suunnittelu

Muut 3 Pääkirjoitus

säästää rahaa

4–9 Ajankohtaista

Hyvä ruokinnan suunnittelu vaatii panostamista ja kiinnostusta tuottajalta.

16 Tukibyrokratia

Maitovaltuuskunta otti maaliskuun lopussa voimakkaasti kantaa valvontaseuraamuksien kohtuullistamiseksi.

26 Satu

MäkeläNummela Olympiakisoihin valmistaudutaan syömällä voita!

14 Säilörehulla haetaan lisävolyymia maitomääriin. 20 Eläinlääkäriltä: Tarttuvilta taudeilta kannattaa suojautua.

22 Kuvareportaasi: Traktorimarssi keräsi satoja traktoreita Senaatintorille. 25 Yhteistyökumppanilta: Turvaa arkeasi kattavalla vakuutuksella. 31 Nasevan 10-vuotisjuhlaseminaari. 32 Historiallisia tiloja: Västankvarnin tilalla ollaan oltu isänmaan ja maatalouden asialla yli 120 vuotta. 38 Hämeenkyrössä vasikat asuvat igluissa. 40 Nimityksiä: Hämeenlinnan Osuusmeijerin laatuja ympäristöpäällikkö Anne Isokangas. 41 Aikuiskoulutus avaa uusia mahdollisuuksia. 42 Tuottaja harrastaa: Ylitornion Mellakosken kylässä sähly ja metsästys ovat tapoja irrottautua arjesta. MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

Ajankohtaista TERHI HONKONEN

PALKITUT. Hämeenlinnan osuusmeijeri: Tarja ja Simo Ikonen, Hattula; Anne ja Juha Kirjavainen, Hämeenlinna; Maria ja Jari Leino, Loppi; Leena ja Heikki Linna, Janakkala; Kirsti Myllymäki-Saarikko, Erkki Saarikko ja Taina Myllymäki, Hattula; Marja ja Antti Penttinen, Hattula; Virve ja Juhani Ruponen, Loppi; Annamari ja Tuomo Torttila, Hämeenlinna. Kiteen meijeri: Juha Havukainen ja Anneli Juntunen, Kitee. Laaksojen Maitokunta: Tuula ja Juha Isokoski, Ylivieska; Mty Somppi, Oulainen; Tuomelan tila, Sari ja Jouni Mäkelä, Oulainen. Limingan osuusmeijeri: Hanna ja Pekka Luukinen, Liminka.

Kultamitali on tunnustus näkymättömästä työstä TUOMAS KOIVUNIEMI

anakkalalaiset Heikki ja Leena Linna kuuluivat tänä vuonna joukkoon, joille huhtikuussa Valdemarin päivänä myönnettiin Maitohygienialiiton jakama kultainen Walter Ehrnsröm -mitali tunnustukseksi ensiluokkaisen maidon tuotannosta neljännesvuosisadan ajan. Linnan perheen yhden robotin navetassa on tällä hetkellä 68 lypsävää päätä. ”Mitali on hieno kiitos pitkäjänteisestä laatutyöstä. Laskimme vaimon kanssa,

että 25 vuoteen mahtuu hieman yli 18 000 lypsykertaa, joten laadun säilyttämiseksi on pitänyt olla huolellinen ja aavistuksen verran onneakin”, Heikki Linna sanoo. Puhtaus on a ja o

Maitotilan tuotanto menee Hämeenlinnan Osuusmeijeriin. Leena Linna toteaa, että laatutason säilyttämisessä huolellisuus ja eläinten hyvinvointi on kaiken a ja o. Eläinten parret ja tilat on pidettävä hyvässä kunnossa. Myös lypsyrobotin kunnossapidossa ja huollossa on huoleh-

PALKITUT. Ranuan meijeri: Heini Holmberg ja Teemu Mourujärvi, Posio. Ruhan meijeri: Ari ja Kirsi Ukkonen, Hirvensalmi.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

dittava puhtaudesta, eikä varaosien käytössä kannata säästellä. ”Eläinten hyvinvointia ja terveyttä on tarkkailtava koko ajan. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin. Meijeri lähettää tiedot lähetettyjen maitoerien solunäytteistä, mutta meillä on myös oma solulaskuri, jolla voimme itse ottaa maitonäytteitä”, hän kertoo. Luottolomittaja

Linnan tilalle on laadittu oma laatukäsikirja, joka auditoidaan eli arvioidaan

Linnan perheen neljästä pojasta kolme kaavailee seuraavansa vanhempiensa työtä maatalouden parissa. Yksi heistä on agrologiksi opiskeleva 21-vuotias Atso Linna.

Ajankohtaista TUOMAS KOIVUNIEMI

Tukihaussa 15.6. tärkeä päivämäärä TÄNÄ VUONNA maataloustukien päätukihaku päättyy vasta 15.6. Tällä päivämäärällä on myös toimitettava eläinten hyvinvointikorvauksen hakemus, sillä tuki on nykyään vain kalenterivuoden mittainen. Uusia sitoumuksia ei voi tänä vuonna tehdä. Tukihakuoppaat ovat luettavissa vain sähköisinä mavi.fi -sivuilta. 15.6. on myös viimeinen päivä ilmoittaa tiedot kylvöaloista, sillä erillistä kylvöalamuutosta ei enää tehdä. Viimeinen kylvöpäivä on 30.6.

Pronssinen ja hopeinen Walter Ehrnström -mitali saivat Valdemarin päivänä seurakseen kultaisen mitalin kiitokseksi 25 vuoden laatutyöstä.

”Oma meijeri on huolehtinut hyvin koulutuksesta ja laaduntarkkailun palveluista.” kolmen vuoden välein. Leena Linnan mukaan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotantoneuvoja Kirsti Laukkanen on ollut laatutyössä ja laadun ylläpidossa hyvä neuvonantaja. ”Oma meijeri on huolehtinut hyvin koulutuksesta ja laaduntarkkailun palveluista”, hän kiittää. Heikki Linna korostaa laatutason ylläpidossa myös lomituspalvelun toimivuutta. ”Olemme vaimon kanssa pyrkineet siihen, että pidämme säännöllisesti lomia, jotka katkaisevat työarkea. Meillä on ollut jo vuosia sama lomittaja, joka tunteet karjan ja tilan tavat, joten hänen varaansa voi työn loma-ajoiksi luottaa”, hän toteaa. Potkua eteenpäin

Linnat iloitsevat kultaisesta laatumitalista. Leena Linnan mukaan huomionosoitus palkitsee. ”Laatutyö on vähän sellaista näkymätöntä työtä. Joten kun siitä palkitaan, se antaa lisää potkua jatkaa työtä eteenpäin”, hän sanoo.

Kun Heikki Linna aloitti isäntänä vuonna 1983, tilalla oli yhdeksän lehmää. Tänään navetassa on 68 lypsävää.

Tulevaisuuden tekijät

Janakkalan Leppäkoskella sijaitseva maitotila on ollut evakkotaustainen Linnan perheen kotipaikka 1950-luvun alusta lukien. ”Isä on paikan silloin ostanut. Kun itse tulin isännäksi 1983, tilalla oli yhdeksän lehmää ja 15 hehtaaria maata. Nyt olemme kehittäneet tilaa niin, että omaa maata on 70 hehtaaria ja vuokramaita 40 hehtaaria. Peltoa riittää nykyiselle eläinmäärälle hyvin”, tilan isäntä toteaa. Laatumaitoa tuottavalla pariskunnalla on neljä poikaa, joista kolme nuorinta on suuntaamassa alalle. Toiseksi vanhin poika Atso (21) opiskelee agrologiksi Mustialassa. Myös viisi vuotta nuoremmat kaksospojat suunnittelevat maatalousalan opintoja peruskoulun jälkeen. ”Meillä on vielä kymmenen vuotta aikaa kehittää maitotilaa ennen eläkeikää. Poikien tulevaisuuden suhteen ollaan avoimin mielin siten, että teemme oman työmme niin hyvin ja laadukkaasti, että jos he haluavat työtämme jatkaa, tehtävään on hyvät edellytykset”, Heikki Linna pohtii.

Laatumaidontuottajia palkittiin PAAVOLAN Osuusmeijerin osuuskuntakokouksessa palkittiin laatumaidontuottajia. Kokous valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Ossi Yrjänän hallitustyöstä luopuneen Sauli Kallion tilalle. Hallituksen puheenjohtajana toimii Jukka Karhumaa.

Janne Näsi jatkaa puheenjohtajana ARLA SUOMI -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston puheenjohtajana jatkaa maidontuottaja Janne Näsi. Näsi on Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Laaksojen Maitokunnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Korte sai myös jatkopestin varapuheenjohtajana. MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

Ajankohtaista XXXX XXXXX

MIRVA LAHTIMAA

ÅKE HANTOFT VIERAILI SUOMESSA

MAITOMARKKINOILLA TARJONNAN JA KYSYNNÄN YHTEYS KATOAMASSA Hantoft viittasi kommenteillaan EU:n lisääntyvään maidontuotantoon kiintiöiden poistumisen jälkeen. USA:n ja Oseanian maiden tuotanto kasvaa myös. Kiintiöttömässä ajassa tuotanto EU:ssa tulee jatkossakin kasvamaan ja myös Arlan maidontuottajat lisäävät tuotantoaan. Kysynnän osalta Kiinan ja Venäjän poissaolo luovat epäsuhdan kysyntään ja tarjontaan.

SAMI KILPELÄINEN

rla Foods osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja ruotsalainen maidontuottaja Åke Hantoft tapasi suomalaisia maidontuottajia Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston kokouksessa maalis-huhtikuun vaihteessa. Hantoft avasi tuottajille Arlan näkymiä maailmanmarkkinoilla ja esitteli uutta strategiaa sekä Arlan organisaatiouudistusta. ”Maitoala on entistä globaalimpi ja tarjonnan sekä kysynnän suhde on enenevässä määrin vaikuttamassa markkinahintoihin laajasti kotimarkkinoille saakka”, Hantoft summasi erittäin haastavaa markkinatilannetta.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

”Maitoala on entistä globaalimpi.”

Investointi omalla tilalla

Hantoft investoi muutama vuosi sitten vaimonsa kanssa Etelä-Ruotsissa sijaitsevalle tilalle uuden yli 500 lehmän pihattonavetan. ”Vasta investoineena tilana tunnen alhaisen tuottajahinnan tuomat haasteet suoraan oman tilanikin kautta”, Hantoft kertoi suomalaisille tuottajille.

Ajankohtaista SAMI KILPELÄINEN

ARLA TAPASI MINISTERI TIILIKAISEN SAMI KILPELÄINEN

Maidontuottajana näkymä on kuitenkin oltava pidemmällä kuin vain tässä päivässä. Hantoft itse kertoi katsovansa markkinaa vähintään kolmen vuoden sykleissä oman tilansa osalta. Tällöin keskimääräisen tuoton voi arvioida luotettavammin kuin vain yhteen hetkeen keskittymällä. Hallituksen puheenjohtajan roolissa Hantoft on nähnyt esimerkiksi Afrikassa, kuinka huikea kasvunäkymä maitotuotteilla on väkirikkaassa maanosassa. Arla Foods osuuskunnassa maitotuottoa syntyi vielä viime vuonna 33,7 senttiä maitokiloa kohden jokaiselle seitsemän maan tuottajaomistajalle. Tämän vuoden aikana maitolitrasta maksettava kuukausihinta on painunut alle 30 sentin. ”Näkymät Euroopan markkinoilla ovat valitettavan synkät ja monet meijerit ovat kevään aikana laskeneet Euroopassa hintaa. Tilanne jatkuu kesän korvalla entistä haastavampana”, Hantoft totesi. Hantoft myös iloitsi Arla Oy:n uutuuksista Suomessa. Erikseen hän kertoi yllättyneensä Luonto+ vihannesjogurttien onnistuneesta mausta, vaikka myönsikin olleensa ennakkoon epäluuloinen maistellessaan tuotetta ennen kokousta Sipoossa. ”Uutuudet siivittävät Arla Oy:n kasvuuraa Suomessa.”

rlan ja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) tapaamisessa Venäjän vastapakotteiden ja globaalin markkinatilanteen todettiin aiheuttaneen tuntuvaa haittaa Suomen maitomarkkinoille ja tuottajille.) Reijo Kiskola, Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja Åke Hantoft, tuottajaedustajiston puheenjohtaja Janne Näsi sekä hankintajohtaja Sami Kilpeläinen viestittävät, että huoli markkinoiden kehittymisestä on kaikille meijeriyrityksille yhteinen. Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola ei muista yli kolmekymmentävuotisella meijeriurallaan kokeneensa yhtään vastaavankaltaista pitkään jatkanutta maitomarkkinoiden matalasuhdannetta. ”Haastavia ja vaikeita aikoja toki on ollut monia. Niitä on aina seurannut parempia vuosia ja niin uskon käyvän nytkin. Tämä matalasuhdanne on kuitenkin jatkunut poikkeuksellisen pitkään ja siksi sisältää vakavan riskin suomalaisen maidontuotannon vähentymisestä merkittävästi”, Kiskola pelkää. Euroopan unioniin liittyminen 90-luvulla oli raju muutos maataloudelle. Silloin hinnat muuttuivat yhdessä yössä. Siihen oli kuitenkin varauduttu pitkään. Siitä huolimatta maidontuotanto laski yli kolmesta miljardista litrasta n. 2,5 miljardiin litraan. Iso riski nykyisessä tilanteessa on investointien jatkuvuus. Niiden avulla,

tilojen vähentymisestä huolimatta, on suomalainen maidontuotanto pystytty pitämään 2,3 miljardin litran tasolla. ”Tähän asiaan valtiovalta pystyisi nyt vaikuttamaan ja turvaamaan siten tuotannon jatkuvuuden”, Reijo Kiskola sanoo ja jatkaa: ”Tilanne on poikkeuksellisen raskas sekä maidontuottajille että meijereille.” Maitomarkkinoita pitkään tutkineet rahoituslaitokset, kuten Rabobank, ennustivat vielä vuoden vaihteessa maitotuotteiden hintatason paranevan tämän vuoden aikana. Nyt kaikki tutkimuslaitokset ovat lykänneet ennusteissaan maitomarkkinoiden elpymisen tapahtuvan entistä myöhemmin. ”Arla on Suomessa tehnyt panostuksia lisäarvotuotteisiin, joilla on pystytty parantamaan kannattavuutta”, Kiskola taustoitti Arlan viime vuosien panostuksia. Ministeri Tiilikaiselle ja ministeriön edustajille oli myös positiivinen viesti, että Arlan Sipoossa tekemien tuotteiden, kuten Arla Protein -rahkojen, vienti on kasvussa ja viennin osuus on jo seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvista 10 yhteistyömeijeristä viisi osuuskuntapohjaista meijeriä on mukana suomalaisten osuuskuntien yhteenliittymässä Maitovaltuuskunnassa. Yhteistyömeijerit ovat ilmaisseet vahvan kantansa Maitovaltuuskunnassa, että maitotilat tarvitsevat tukitoimia pitkittyneeseen markkinakriisiin. MAITOA SUOMESTA 2/ 2016

Ruokinnan suunnittelu

Ruokinnan suunnittelu säästää rahaa Sukupolvenvaihdos sai Terhi ja Ville Löyttyniemen miettimään ruokinnallisia ratkaisuja Hallainmäen tilallaan Hämeenkoskella. Kokeilujen kautta on nyt saavutettu erittäin hyviä tuloksia ja maitomäärät vain kasvavat. MIRVA LAHTIMAA

allainmäen tilalla oli suunniteltu ruokintaa myös ennen vuoden 2011 sukupolvenvaihdosta. Pariskunnan oman kiinnostuksen ja myös ammatillisen osaamisen takia suunnittelu lähdettiin viemään kuitenkin pidemmälle kuin aikaisemmin. Pääsääntöisesti ruokinta muodostuu

10 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

”Otamme joka peltolohkosta aina näytteen.”

60 prosentista karkearehua ja 40 prosentista väkirehua. Löyttyniemet viljelivät ennen ihan tavallista yleisnurmea, timoteitä, jonka joukossa oli hieman raiheinää. Lisäksi oli ohraa, kauraa ja lisänä rypsitiiviste. ”Meillä tuli ennen valssimyllyn päälle kaksi putkea, joista toinen oli vähän toista suurempi. Näin myllyyn meni vähän

Ruokinnan suunnittelu MIRVA LAHTIMAA

Terhi ja Ville Löyttyniemi ovat kehittäneet ruokinnan suunnittelua tilallaan hyvin tuloksin.

lelle sinimailasta”, Terhi Löyttyniemi kertaa muutoksia. Osa pelloista muuttui apilavaltaisemmiksi, jolloin ne vaativat myös vähemmän lannoitusta. Löyttyniemet eivät laita apilapelloilleen ollenkaan säkkilannoitetta. ”Ne kasvavat sillä typellä, jonka ottavat ilmasta, sillä apila on typensitojakasvi”, Ville Löyttyniemi sanoo. Omat pellot lehmiä varten

Löyttyniemien pellot ovat kaikki eläimiä varten ja sijaitsevat kaukaisimmillaan kolmen kilometrin päässä tilalta. ”Olemme siitä hyvässä asemassa, että pystymme tekemään esimerkiksi yhdeltä peltolohkolta apilapaaleja ja toiselta perussäilörehua. Sitten meillä on apevaunu, jolla pystymme sekoittamaan säilörehun optimaalisen tasaiseksi. Koska pystymme sekoittamaan kaiken hyvin, voimme käyttää valkuaispitoista apilaakin pieniä eriä, kun yleensä se ei ole mahdollista”, Ville Löyttyniemi kertoo. ”Lisäksi meillä on ensimmäinen sato yleensä vähän parempi kuin toinen niin meidän ei tarvitse ensin syöttää huonompaa rehua ja sitten parempaa vaan saamme tasalaatuisen hyvän rehun sekoitettua koko ajan”, Terhi Löyttyniemi lisää. Väkirehupuolelle Löyttyniemet tekivät ainoan investointinsa ruokinnan optimoimiseksi. ”Meillä on siilot, mistä jyvät pystytään laskemaan tuollaiseen eräsekoittimeen, jossa on vaaka alla. Sitten myllyn läpi ja syöttöön”, he kertovat. Tukea meijeriltä

enemmän kauraa kuin ohraa, mutta emme pystyneet sitä sen enempää säätelemään, kun painovoima hoiti homman. Siitä se idea sitten lähti, että halusimme päästä kontrolloimaan määriä ja kun säilörehua oli jo parannettu niin halusimme lähteä parantamaan myös väkirehua”, Ville Löyttyniemi muistelee. Löyttyniemet halusivat ruokkia lehmi-

ään mahdollisimman kotovaraisesti, taloudellisesti, tasapainoisesti ja tehokkaasti. ”Aloitimme ensin lisäämällä apilapitoisia nurmia, mistä saimme rehuun valkuaista. Lisäksi lisäsimme viljan joukkoon hernettä eli lopputuloksena oli herne-kaura -sekoitus. Sitten lisäsimme vielä härkäpapua ja lopulta nurmien puo-

Löyttyniemet pitävät tärkeänä viljelijän omaa kiinnostusta ruokinnan suunnitteluun. Vaikka viljelijät saavat ruokintaan tukea myös rahallisessa muodossa, pitävät Löyttyniemet tärkeämpänä näytteiden analysoinnin tukemista. ”Otamme joka peltolohkosta aina näytteen, jotta tiedämme mitä säilörehussa on. Lisäksi otamme näytteet viljoista ja jokaisesta maitotankillisesta. Näin näemme, mitä tankissa tapahtuu ja pystymme nopeasti reagoimaan mahdollisiin MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 11

Ruokinnan suunnittelu MIRVA LAHTIMAA

muutoksiin. Mikäli esimerkiksi urea nousee, lisäämme jotain energiapitoista tai vähennämme papua ja rypsiä. Tai sitten toisinpäin. Jatkuvat analyysit mahdollistavat ruokinnan säädön hyvinkin nopeasti”, Ville valaisee. ”Toiset ovat sitä mieltä, että rehun analysointi on turhaa, että pitää katsoa miten se lehmä voi. Mutta kyllä paras tulos saadaan silloin, kun tutkitaan mitä lehmät syövät. Sitten katsotaan onko lehmä terve ja sitten millaista maitoa siitä tulee. Voidaan spekuloida, että mikäli tehdään paaleja isolta peltolohkolta ja vain yhdestä otetaan näyte, vastaako näyte muita paaleja. Tuskin, mutta täytyy olla joku lähtöpiste, mistä lähdet viemään sitä suunnitelmaa eteenpäin”, sanoo Terhi Löyttyniemi ja muistuttaa, että heidän suunnitelmansa on toiminut oikein hyvin. Selkeät hyödyt

Hallainmäen tilan maitomäärä on kasvanut tasaisen varmasti ruokinnan suunnittelun aloittamisen jälkeen. ”Toki omat äitiyslomani näkyvät navetalla selkeästi mutta nyt olemme saaneet päivätuotoksen 30 kilon paikkeille ja välillä tuotos on käynyt jopa 35 kilossa asti”, Terhi iloitsee. Lehmien terveys on myös erittäin hyvällä tasolla, sillä kuidun määrä on tasapainossa. Rahallinen hyöty on niin ikään suuri, sillä rehukustannukset ovat ennätysalhaiset.

12 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

”Lehmäkin sen tietää, että herne on energiakasvi.”

4 1

vinkkiä ruokinnan suunnitteluun

Käytä neuvojia, toisen mielipide auttaa näkemään asiat eri tavoin.

Kaikkia neuvoja ei tarvitse ottaa käyttöön omalla tilalla, valitse itsellesi sopivimmat.

Laske ensin, paljonko ruokinta tilallasi maksaa ja toimi sen mukaan.

Kokeile eri vaihtoehtoja: hernettä, härkäpapua, maissia ja niin edelleen.

Ostorehukustannus on Hallainmäen tilalla tällä hetkellä 2,5–5 snt/l, kun se täysrehusyötössä voi olla jopa 15 snt/l. ”Meidän tapauksessa täytyy ottaa huomioon myös rehukustannus, sillä teemme niin paljon itse. Kustannus on tällä hetkellä noin 11 snt/l paikkeilla”, Ville kertoo. Kun hyödyt ovat näin suuret, miksi kaikki eivät tee tätä? ”On varmaan hirvittävän helppoa ottaa yhdestä säkistä täysrehu ja antaa se lehmälle. Varsinkin, jos niin on aina tehnyt. Rehutehtaan auto on helppo tilata tuomaan se valmis tavara pihaan. Siitä jää se ylimääräinen säätäminen pois”, Löyttyniemet pohtivat syitä. Löyttyniemet sanovat itse olevansa hyvässä tilanteessa, koska omistavat kuivurin ja ymmärtävät, ettei kaikilla ole mahdollisuutta ruokinnan yhtä laajaan suunnitteluun ilman investointeja. ”Pelkästään sillä, että lisätään nurmeen apilaa, pääsee jo pitkälle. Mekin olemme olemassa olevia työkaluja lähteneet käyttämään tarkemmin ja vähän paremmin”, Löyttyniemet kertovat. ”Mikäli kiinnostusta ruokinnan suunnitteluun on, yllyttäisin kokeilemaan herne-kaura -sekoitusta, sillä se ei vaadi muuta kuin että kauran joukkoon kylvää hernettä. Herneestä yleensä puhutaan, että se on valkuaiskasvi mutta lehmäkin sen tietää, että herne on energiakasvi ja siitä saa siis tuplahyödyn. Tänä vuonna aiomme itse kokeilla rehuvehnää”, Ville Löyttyniemi kannustaa.

Parempaa

tuottoa sinulle.

Kuvat: Alex Arkink

Tehokasta toimintaa! X-Vik-siemenellä saat kaikki uudistukseen tarvitsemasi vasikat lupaavimmista hiehoistasi ja parhaista lehmistäsi. Samalla voit kasvattaa liharotusiemennysten osuutta ja saat mahdollisimman paljon risteytyslisiä.

Muista myös y-lajitellut blondi- ja limousin-sonnit. Nopeasti kasvavilla sonnivasikoilla on aina menekkiä!

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 13

Säilörehu

SÄILÖREHULLA HAETAAN LISÄVOLYYMIA MAITOMÄÄRIIN TUOMAS KOIVUNIEMI

TUOMAS KOIVUNIEMI

äilörehun osuus lehmien ruokinnassa on vuosien 1990-2015 välisenä aikana kasvanut 30 prosentista 48,5 prosenttiin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) professorin Marketta Rinteen mukaan karkearehun eli säilörehun, heinän ja laidunnuksen osuus lypsylehmien ruokinnassa on noin 55 prosenttia. ”Maidontuotannossa säilörehulla on iso rooli, sillä se nivoo peltoviljelyn ja navetan yhteen. Ravinteet kiertävät, kun pellon sato menee rehutuotantoon ja ruokintaan, ja palautuvat takaisin lannan muodossa. Kiertotalous on aina ollut kiinteä osa suomalaista lypsykarjataloutta.” ProAgrian tuoreiden tilastojen mukaan maitotilojen taloudellinen tulos on huonontunut, mutta samaan aikaan tuotostasot ovat kasvaneet. Rinteen mukaan maidon tilityshinnan laskua on korvattu volyymia kasvattamalla. ”Säilörehun osuus lehmien ruokinnassa on samaan aikaan lisääntynyt. On hienoa, että maitomäärät on saatu nousuun lisäämättä väkirehun määrää ruokinnassa.” Säilöntä ja laatu

Säilörehu on perinteisesti ollut sisäruokintakauden rehu. Tilakokojen kasvun myötä useilla maatiloilla on siirrytty sen ympärivuotiseen ruokintakäyttöön, mikä aiheuttaa vaatimuksia siilonhoidolle, säilöntäaineille ja ruokintatekniikalle. ”Erityisesti kesäkauden lämpimissä oloissa rehun kulutuksen siilossa pitää olla nopeaa, sillä kun rehu pääsee tekemisiin hapen kanssa, se alkaa ennemmin tai myöhemmin pilaantua. Pilaantumisen ensi oire on lämpeneminen, jonka aiheuttavat hiivojen ja homeiden kasvu rehussa.” Säilörehun laatuun vaikuttavat korjattavan kasvimassan ominaisuudet ja säilönnän onnistuminen. Muita tekijöitä on muun muassa pellon kasvukunto, rikkakasvien torjunta ja lannoitus. Ajoitus tärkeää

Professori Rinteen mielestä rehunkorjuun ajoittaminen alkukesällä on erityisen tärkeää, sillä kasvit korsiintuvat nopeasti kasvun edetessä. Rehun säilönnässä on oltava tarkka ja huolellinen, kun kyseessä on nopeasti pilaantuva materiaali.

14 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikössä työskentelevä professori Marketta Rinne tekee tiiminsä kanssa työtä kotimaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kehittämiseksi.

”Joskus tuntuu, että viljelijät alkavat olla uhanalaisia.” Nurmen rinnalle viljat

Mitä kasvilajeja hän suosittelee käytettäväksi rehuraaka-aineena? ”Kasvilajivalinnassa suosittelisin nurmisäilörehun rinnalle kokoviljasäilörehun käyttöä, koska se tuo monipuolisuutta eläinten rehuntuotannon kokonaisuuteen ja -ruokintaan.” Kokoviljasäilörehuksi soveltuvat hyvin ohra ja kevätvehnä. Hieman lisää eksotiikkaa kokoviljasäilörehun tekoon saa ottamalla mukaan vaikka härkäpapua. Maidontuotannon kilpailukykyä edistämässä

Luonnonvarakeskus eli Luke synnytettiin viime vuoden alussa, kun Maa- ja elin-

tarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike yhdistettiin saman katon alle. Jokioisissa työskentelevän Marketta Rinteen tutkimusalaa on lypsylehmien ravitsemus, nurmirehujen tuotanto ja rehuarvot. Rinne vetää tutkimustiimiä, jonka nimi on Maidontuotanto. Tiimin tehtävänä on kotimaisen maidontuotannon kilpailukyvyn edistäminen sekä tutkimustiedon tuottaminen niin julkiseen kuin yksityistenkin yritysten käyttöön. ”Olemme tehneet esimerkiksi tilaustutkimuksia säilöntäaineyrityksille heidän tuotekehittelynsä tueksi”, hän kertoo. Maatalouden ulottuvuudet

Professorin mukaan maatalous on tänään haastava ja poliittinen, mutta myös dynaaminen ala. ”Maataloudella on koko Euroopan unionin tasolla vahva poliittinen ulottuvuus. Samalla maatalouteen liittyy taloudellinen, biologinen, sosiaalinen ja luonto- sekä kaupungistumisen ulottuvuus.” Suomessa maa ja metsä ovat lähellä ihmisiä, mutta kansalaiset ovat siitä huolimatta etääntyneet näistä peruselinkeinoista. ”Olemme edenneet jo aika kauas entisaikojen maatalousyhteiskunnasta, eikä kaikilla ole enää ymmärrystä maataloudesta ja sen vaikutuksista. Maanviljelijöiden osuus kansasta on pieni ja joskus tuntuu, että viljelijät alkavat olla uhanalaisia.” Suomen vientituotteeksi

Rinne sanoo samaistuvansa maataloustuottajiin, sillä hänenkin työnsä on vahvasti sidoksissa elinkeinoon ja sen kehittämiseen. Suomessa maatalousala on joutunut ”altavastaajan rooliin”, vaikka työn tärkeyttä on vaikea kiistää. Esimerkiksi Hollannissa ja Irlannissa menestyvä maatalouselinkeino on kansakunnan ylpeys. ”Suomessa kannattaisi ajatella sitä, että tuottaisimme ja veisimme maitotalouden korkealle jalostettuja lisäarvotuotteita (erikoisjuustot jne.) muille markkinoille ja kantaisimme näin oman osuutemme maapallon kasvavan väestön ravitsemisesta”, hän kannustaa.

VUOTTA 196 6-2 016

Urban vasikanjuottoautomaatit

PAULA ja ALMA - Enemmän kuin vain juottoautomaatti - Ainutlaatuista osaamista

Pellon nostoikkunat Nyt myös Urban vasikkaiglut Pellon Groupilta! Urban Iglu 2

• parempi ilmanlaatu • lisää tuotosta ja kasvua • helppo säätää • nopea asennus myös vanhoihin kohteisiin

Pituus x Leveys x Korkeus

Iglu 2 mitat 200 x 120 x 145 cm Etuaitauksen mitat 150 x 120 x 95 cm

tai Urban Iglu XXXL 14m

Kysy tarjous! www.pellon.fi/myynti

ArtMocca

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

. o t i Ma Luonnollinen osa elämää. | 15 MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

BYROKRATIASTA

TUKIVALVONNASTA SANKTION SIJAAN KELTAINEN KORTTI? Maitotilojen tukiehdot kaipaavat kevennystä. Täydentävien ehtojen ja tukisanktioiden tulvasta on tullut riippakivi suomalaisille tuottajille. Suomen ruotsinkielisten tuottajien etujärjestön SLC:n toiminnanjohtaja Johan Åbergin mukaan keinoja keventämiseen olisi, jos tahtoa löytyy.

M SAMI KILPELÄINEN

aitovaltuuskunta otti maaliskuun lopussa voimakkaasti kantaa valvontaseuraamuksien kohtuullistamiseksi. Maitovaltuuskunta vaati, että ”kotieläintuotanto ja peltoviljely tulee erottaa valvontaseuraamuksissa toisistaan.” Suomen tämän hetken yksi kokeneimpia edunvalvojia on SLC:n toiminnanjohtaja Johan Åberg. Kysyimme Åbergilta, onko Maitovaltuuskunnan tavoitteissa mahdollista edetä ja millä aikataululla. ”Todelliseen yksinkertaistamiseen täytyisi avata maatalouspolitiikan perusasetuksia. Suurimmat valuviat sijaitsevat niissä. Poliittisesti tämä on kuitenkin erittäin vaikea kysymys, koska kaikki jäsenmaat eivät halua avata niitä”, Åberg arvioi. Maatalouskomissaari on kuitenkin viestittänyt, että hänellä saattaisi olla siihen halukkuutta, jos hän saisi ministerineuvoston taakseen.

16 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

”Mikäli perusasetuksiin ei kosketa kesken rahoituskauden, merkittäviä yksinkertaistamisuudistuksia täytyy odottaa seuraavaan reformiin saakka yli vuoden 2020”, pelkää Åberg. Rekisterimerkinnöistä huolehdittava

Maitotilojen tämänvuotiseen tukihakuun valmistautumisessa Åbergilla on selvä yleisneuvo: ”Kaikki rekisterimerkinnät täytyy tehdä ajallaan ja nautarekisteri on pidettävä ajan ta-

BYROKRATIASTA

Johan Åberg on vuosien varrella ollut mukana Suomen valtion ja EU:n tuottajajärjestöjen asettamissa tukien yksinkertaistamis- ja kustannustyöryhmissä. MICHAEL GODTFREDSEN

MAITOA MAITOA SUOMESTA SUOMESTA 22//2016 2016|| 17

BYROKRATIASTA

salla, vaikka tähän on tulossa lievennyksiä.” Valvonnan painopisteitä ennakoitaessa tilojen on aina syytä muistaa pistää pientareet ja suojakaistat kuntoon. Myös lanta-analyysi on muistettava tehdä. ”Näiden puutteista tulee paljon turhia seuraamuksia.” Ympäristökorvauksen osalta piti toukokuun alussa palauttaa ns. viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma. Myös nitraattiasetus on muuttunut. ”Nitraattiasetusta valvotaan täydentävänä ehtona, joten kannattaa tarkistaa, että lannankäsittely ja -levitys varmasti täyttävät uuden asetuksen vaatimuksia”, muistuttaa Åberg.

”Maitovaltuuskunnan ehdottama kotieläintuotannon ja peltoviljelyn erottelu valvontaseuraamuksissa on tuottajajärjestön ehdoton vaatimus ja tavoite”, Johan Åberg sanoo.

Säädöksiä voitaisiin yksinkertaistaa

Johan Åbergin mielestä olisi luontevaa kytkeä sekä merkittävä yksinkertaistaminen että byrokratian purkaminen maatalouspolitiikan välitarkistukseen vuonna 2017. ”Silloin ei ole suurta muutostarvetta itse tuissa, jolloin aikaa ja resursseja riittäisi säädösten yksinkertaistamiseen”, Åberg pohtii. Isossa reformissa yksinkertaistamispyrkimykset tuppaavat jäämään vähälle huomiolle, kun jäsenmaat taistelevat rahanjaosta ja EU-instituutiot vallasta. ”EU:n komissio ei taivu muutoksiin helpolla. Tässä asiassa toivoisin maan hallitukselta aktiivista vaikuttamistyötä”, Åberg linjaa. ”Sanktioihin lievennyksiä” Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden edustajien kanssa laatinut Euroopan komissiolle esityksiä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi jo viime vuonna. ”Yksinkertaistamista tehdään koko ajan. Ensimmäisen toimeenpanovuoden kokemusten perusteella komissaarille lähetettiin vuoden alussa uusia ja jo aiemmin esitettyjä yksinkertaistamisehdotuksia”, Åberg kertoo. EU:n komission aiemmat yksinkertaistamisehdotukset ovat olleet merkityksettömiä Suomen näkökulmasta. Viimeisimmässä yksinkertaistamispaketissa on kuitenkin jo hivenen toivoa. ”Pinta-alapuolelle on tulossa portaaton ja nykyistä lievempi seuraamuskäytäntö Suomessa käytössä olevista EU:n kokonaan tai osittain rahoittamista tukijärjestelmistä perustukeen ja nuoren viljelijän tukeen sekä luonnonhaittakorvaukseen”, Åberg tietää.

18 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

”EU:n komissio ei taivu muutoksiin helpolla.”

Aiemman kaksinkertaisen seuraamuksen sijaan seuraamus olisi jatkossa 1,5-kertainen määritettyyn pinta-alaan nähden. Uutena mallina otettaisiin käyttöön ns. keltainen kortti ja edellä maini-

tusta puolella alennetut seuraamukset enintään 10 % pinta-alavirheisiin. Eläinvalvontamuutoksia ajetaan

Eläinten pitopaikan virheissä voitaisiin asetusluonnoksen mukaan palata vuonna 2014 noudatettuun käytäntöön, jossa eläin voidaan hyväksyä, jos se on tilan toisessa pitopaikassa välittömästi tunnistettavissa. Tiettyihin tila- ja eläinrekisterin virheisiin ollaan esittämässä helpotusta. Välittömän seuraamuksen sijaan esitetään eläinkohtaista 24 kuukauden sanktiouhkaa. ”Käytännössä seuraamus edellyttäisi tila- ja/tai eläinrekisterin virhettä samasta eläimestä 24 kuukauden aikana”, Åberg selventää. Jäsenvaltioissa kuten Suomessa, joissa

BYROKRATIASTA MICHAEL GODTFREDSEN

Kriisituet etenevät hitaasti K

Ruokaketjun toimivuus -raportti Tuottajien ja elintarviketeollisuuuden edunvalvonta-alueita tällä hetkellä ovat ruokaketjun toimivuus niin EU:ssa kuin kotimaassa. Komission asettamasta työryhmästä on odotettavissa raporttia lokakuussa. Lisäksi tuottajajärjestöissä tehdään töitä EU:n lannoitetullien poistamiseksi, jotta saataisiin painetta alaspäin lannoiteiden hinnoissa. on käytössä tuotantokoko ajan. Suunnittelutyö liittyen EU:n yhteiseen maataloussidonnaisen tuen malli ”Maitovaltuuskunnan politiikkaan vuoden 2020 ja tukimäärä perustuu ehdottama kotieläintuojälkeen on jo käynnissä. Etu- tannon ja peltoviljelyn eläimen pitopäivien lujärjestössä kaivataan hyviä kumäärään, myös seuerottelu valvontaseuraaideoita. raamusten laskenta olimuksissa on tuottajajärsi tehtävä päiväkohtaises- Yksi nouseva trendi tulejestön ehdoton vaatimus ti. Ehdotuksessa oltaisiin vaisuuden maatalouspolija tavoite.” luopumassa kokonaan tu- tiikassa on riskienhallinta, Kuten kaikessa byromarkkinoiden turvaverkot ja en menettämiseen johtakratiaan liittyvässä varautumiskeinot markkinavasta ns. 20 %:n sanktio- kriisien varalle. työssä katse on suunnatkynnyksestä. tava Brysseliin. ”Nämä muutokset es”Uudistukset eivät täisivät sen, ettei viime vuoden kaltule onnistumaan pelkästään kotimaisten tainen tilanne enää toistuisi. Tällöin säädösten tulkinnalla tai EU:n alemman tuhansia nautatiloja uhkasi merkittäviä tason asetuksia muuttamalla. Päätöksien sanktioita tai koko tuen menettäminen taakse tarvitaan laaja rintama jäsenmaitulevaisuudessa”, Åberg laskee. ta vaatimaan uudistuksia maatalouspoliTäydentävien ehtojen valvontaohjeiden tiikan väliarvioinnin yhteydessä”, Åberg ja sanktioiden lieventämistä työstetään sanoo.

riisitukien osalta tilanne ei näytä erityisen valoisalta. Kansallista kriisirahaa on odotettavissa vuoden toisessa lisätalousarviossa. Kuinka paljon sitä on tulossa ja mihin tarkoitukseen on Johan Åbergin mukaan vielä liian aikaista sanoa. Yksi ongelma erityisesti AB-alueen osalta on se, että tuen maksamiseen ei oikein ole muuta juridista pohjaa kuin ns. de minimis -tukena. Jollain tiloilla saattaa tukikiintiö täyttyä edellisen kriisituen maksamisen jälkeen ja EU:n komissio ei ole ainakaan tähän menneessä ollut halukas nostamaan nykyistä 15.000 euron de minimis-kattoa. EU:n komissio on tarjonnut tilalle tilapäiseen markkinajärjestelyasetukseen perustuvaa maksuvaltuutta. Heikkoutena on, että tuen ehtona tuotanto ei saisi tilatasolla kasvaa. ”C-alueella tilanne on helpompi, koska pohjoisessa litratuessa riittää vielä maksuvaltuuksia myös mahdollisille kriisituille”, Åberg laskee. Yksi keino, jota kotimaassa tutkitaan tällä hetkellä on mm. kiinteistöveron alentaminen tai poistaminen maatalouden tuotantorakennuksista. EU:n mahdolliseen uuteen kriisipakettiin on komission suunnalta luvattu palata kesäkuussa, mikäli markkinoilla ei näy elpymisen merkkejä. Mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja on pääasiassa maatalouden kriisivaraus, joka on vain reilut 400 miljoonaa tai vaihtoehtoisesti kerätään ns. käyttämättömiä varoja. ”Suomen kannalta olisi erittäin tärkeää, että EU päättäisi uudesta kriisipaketista ja sen jälkeen jakokriteerit pitäisi saada paremmaksi kuin edellisessä kriisipaketissa”, Åberg vaatii. Suomi sai suurin piirtein tuotantoa vastaavan osuuden, vaikka Suomi on EU:n suurimpia häviäjiä Venäjän vastapakotteista. ”Tilatasolla ei siis kannata odottaa mitään nopeaa lievennystä tämän hetken kannattavuuskriisiin, vaan olisi syytä varautua siihen, että tämä kestää melko pitkään ja esim. suunnitella investointeja, hankintoja, lainanlyhennyksiä ja yksityistalous sen mukaan”, Åberg muistuttaa. MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 19

Eläinlääkäriltä

TARTTUVILTA TAUDEILTA KANNATTAA SUOJAUTUA

uomalaisilla maitotiloilla esiintyy vähän tarttuvia eläintauteja verrattuna useimpiin muihin maidontuottajamaihin. Meillä ei tarvitse vasikasta lähtien rokottaa eläimiä esimerkiksi naudan tarttuvaa virusripulia (BVD) tai tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta (IBR) vastaan. Muualla maailmassa verraten yleistä, naudalla kroonista ripulointia ja laihtumista aiheuttavaa paratuberkuloosia ei ole todettu suomalaisilla maitotiloilla ja salmonellaakin vuosittain vain alle kymmenellä lypsykarjatilalla. Hyvä tautitilanne ei ole itsestäänselvyys, minkä olemme viime vuosina saaneet kokea, kun maahan on tullut kaksikin uutta nautatautia. Epämuodostuneita vasikoita ja hedelmällisyyshäiriöitä aiheuttava Schmallenberg-virus tuli ilmateitse polttiaisten kuljettamana. Parantumattomia utaretulehduksia, hengitystietulehduksia ja niveltulehduksia sekä vasikoilla korvatulehduksia aiheuttava Mycoplasma bovis on tullut maahan todennäköisimmin tuontieläinten tai viime viikkoina saatujen tietojen mukaan mahdollisesti myös sperman mukana. Ensimmäiset tapaukset todettiin syksyllä 2012, ja tautia on tähän mennessä todettu noin 70 tilalla, joista 28 on lypsykarjatiloja. Eläinliikenne suurin riski

Eläinten siirtoon tilalta toiselle liittyy aina riski tarttuvien tautien leviämisestä. Salmonellariskiä voidaan hallita ennen eläinten siirtoa tehtävällä tutkimuksella. Huomattavasti hankalammin hallittavia ovat sen sijaan tartunnalliset sorkkasairaudet, hengitystietulehdukset, Streptococcus agalactiae -utaretulehdukset, pälvisilsa ja Mycoplasma bovis, joiden osalta tarvitaan pitkäaikaisempaa seurantaa ja tietoa lähtökarjan terveydentilasta. Hankittaessa uusia eläimiä lypsykarjatilalle tulee aina selvittää lähtökarjan eläinten terveydentila. Nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevasta (www.naseva.fi) on saatavissa sähköinen terveystuloste, joka kertoo karjan terveydentilan viimeisen terveydenhuoltokäynnin ja tutkimustulosten perusteella. Tilojen kuuluminen Nasevaan on tärkeää. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää eläinkauppaa varten laadittua ETUNautakarjan terveystodistusta paperiversiona. Välitysvasikoiden osto lypsy-

20 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

MIRVA LAHTIMAA

Pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri merkitys. karjatilalle on tietoisesti otettu riski, koska tällöin lähtötilan eläinten terveydentilaa ei tunneta. Ohjeita tarttuvilta taudeilta suojautumiseen, tautiriskien hallintaan eläinkaupassa sekä tartunnallisten sorkkasairauksien, hengitystietulehdus- ja ripulitartuntojen sekä Mycoplasma bovis- tartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon löytyy ETT:n nettisivuilta www.ett.fi. ETU- Nautakarjan terveystodistus löytyy kohdasta ”ohjeet ja lomakkeet / eläinkauppa”. Tautiriskeihin voi vaikuttaa

Päivittäisillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi vaikuttaa tilan riskiin saada jokin tarttuva eläintauti. Välttämättömille tuotantotiloissa kävijöille tarjotaan kunnon suojavaatteet ja -jalkineet sekä mahdollisuus käsien

ja työvälineiden pesuun ja desinfiointiin. Kävijöiltä täytyy myös edellyttää näiden varusteiden käyttöä, ellei työturvallisuussyistä ole perusteltua toimia toisin. Esimerkiksi lypsyrobottien huoltomiehet joutuvat sähkölaitteita käsitellessään käyttämään sähkösuojattuja jalkineita. Nämä täytyy silloin huolellisesti puhdistaa ja desinfioida tilojen välillä. Rehuvarastot sekä ruokinta- ja juomalaitteet on suojattava linnuilta. Jyrsijäkontrollista on huolehdittava tehokkaasti. Lähes kaikki nautatilojen salmonellatartunnat ovat lähtöisin haittaeläimistä. Kaikki linnut eivät kanna salmonellaa, mutta jos niiden ulostetta joutuu rehuun tai juomaveteen, on tartunnan vaara olemassa. Riskiin vaikuttaa myös yleinen siisteys; jos maahan karissutta rehua on lintujen ja jyrsijöiden saatavilla, on paikalla myös syöjiä. Tilalta lähtevä ja tuleva eläinliikenne on syytä hoitaa siten, etteivät eläinkuljettajat käy eläintiloissa. Virustautien leviämisen estämiseksi on eduksi, jos eläinkuljetusauto ei tule navetan ovelle, vaan eläimet siirretään kauemmas lastauskujaa pitkin. Tautiriskien hallinta on yhteistyötä, jossa pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri merkitys. OLLI RUOHO

Kirjoittaja on asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry

Vahva suomalainen kalsium-tuote Uudet kotimaiset Lehmän-pastat – jopa 40 % edullisempia Katso hintavertailu: finncow.fi

KALSIUM -pasta

Uutta tehoa poikimahalvausriskin pienentämiseen

• Yhdessä tuubissa jopa 55 g kalsiumia  40 grammaa kloridina eli pötsissä tehokkaasti ionisoituvassa muodossa • Vahva kalsium-lataus aktivoi myös synnytyspolttoja ja poikiminen nopeutuu. Samalla edistetään jälkeisten irtoamista. • Lehmän Kalsium-pasta toimii myös kookkailla lehmillä.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta”

Lehmän KALSIUM-pasta

Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Olemme jo parikymmentä vuotta pitäneet tilaa ja sinä aikana lisänneet karjamäärää useaan otteeseen. Olen alusta asti ollut hyvin kiinnostunut karjanjalostuksesta ja eläinaineksen kehittämisestä, työ ja harrastus ovat sitä myöten kulkeneet koko ajan käsi kädessä. Tällä hetkellä pihattonavetassamme on yli 80 lypsävää ja karjassamme on paljon vanhempia lehmiä. Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole keväästä lähtien ollut yhtäkään poikimahalvausta. Poikimahalvauksen riskiä pyrimme pienentämään antamalla Lehmän Kalsium-pastaa heti poikimisen käynnistyttyä, kuitenkin viimeistään heti poikimisen jälkeen. Kokemustemme mukaan myös jälkeisten jääminen on ollut tänä vuonna vähäisempää. Useasti poikineenkin lehmän lypsykausi lähtee hyvin käyntiin, kun takana on onnistunut poikiminen. Vuosi on kaiken kaikkiaan ollut lehmillemme hyvä ja eläinten poistoja on tilallamme tehty tänä vuonna hyvin vähän”, kertoo Laura Laiholahti uuden kotimaisen Lehmän Kalsium-pastan käyttökokemuksista.

PÖTSI

Kun pötsi piiputtaa

Lehmän PÖTSI-pastan pötsin toimintaa elvyttävä vaikutus perustuu hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-jauheeseen, jotka vahvistavat lehmän ruokahalua. Hiiva, propyleeniglykoli, kalsiumpropionaatti, gentiana -pasta

KETOOSI

Poikimisen jälkeiseen syömättömyyteen

Vahvistaa ruokahalua nostamalla lehmän veren sokeripitoisuutta. Lehmille, jotka ovat surullisen näköisiä, ruokahalu on heikko, sonta kiinteää. Käytä heti, kun huomaat rehun jäävän syömättä! Vahva energialataus: propyleeniglykoli, kalsiumpropionaatti -pasta

Pötsin nopeaan neutralisointiin

Happaman pötsi ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Nopeasti vaikuttava. Lehmille joilla on hapan pötsi ja juoksutusmahan haavauman oireita mm. ylisuuren väkirehuannoksen seurauksena. -pasta

MAGNESIUM Magnesiumin vajaukseen laitumella ja sisäruokinnassa

Vahva magnesiumlataus laidunhalvausriskin vähentämiseen. Sisältää jopa 46 gr magnesiumia tuubia kohti, joka on yli kolminkertaisesti vastaavaan ranskalaiseen tuotteeseen verrattuna. -pasta

FinnCow Oy/Ltd p. 050 301 7760 heikki.kemppi@finncow.fi

www.finncow.fi

HIILI

Myrkkyjen imuroimiseen ripuloivilta lehmiltä ja vasikoilta

Sisältää 100 % tehokasta CarboVet ® –tammihiiltä, 1 gramma sisältää 200 m2 imeytymispintaa. Lehmän HIILI-pastan erityinen MAITOA SUOMESTA 2 / 2016 21 hiilen rakenne mahdollistaa tehokkaan myrkkyjen ja myrkyllisten|aineiden poistamisen suolistosta. Nopea vaikutus. -pasta

TRAKTORIMARSSI

Ei niin suurta herraa... …etteikö se viljelijän kädestä syö. Tämä lause nousi esiin suurille kankaille kirjoitettuna, kun traktorit virtasivat Senaatintorille Helsinkiin 11.3. Maanviljelijöiden mielenosoitus oli rauhallinen ja asiallisen uhmakas mutta myös erittäin vakavamielinen. Sadat traktorit ja tuhannet maanviljelijät kokivat mittansa tulleen täyteen. Mielenosoituksen aikana kuultiin niin puheita kuin lauluesityksiäkin, koettiin yksi hyllyttäminen ja näytettiin aitoa huolta ruoantuotannon tulevaisuudesta. MIRVA LAHTIMAA

Sadat traktorit ja tuhannet maanviljelijät laittoivat Senaatintorin ajoittain pärisemään mutta myös hiljenemään.

Viljelijät seisoivat vakaasti asiansa takana.

Ajatuksia herättäviä lauseita ilmaistiin mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Myös Ranuan meijerin tuottajia oli saapunut monen sadan kilometrin päästä senaatintorille yhteisen asian puolesta.

22 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

Koko mielenilmauskansa puhkesi raikuviin aplodeihin kuultuaan Maaseutuviraston johdon hyllytyksestä.

TRAKTORIMARSSI

Useat maanviljelijät ovat odottaneet tukiaan lähes vuoden.

MIRVA LAHTIMAA

Ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) järjesteli uudelleen lentonsa Japanista Suomeen, jotta pääsisi puhumaan ja kuuntelemaan viljelijöiden viestin mielenilmaukseen. Maanviljelijät arvostivat suuresti elettä.

Traktorimarssin alkuvaiheessa myös eläimet olivat läsnä

Yhtä lopettavaa maajussia kohden syntyisi ainakin kaksi työtöntä.

Ivaako?

Juontajat pitivät tunnelman korkealla MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 23

SINÄ TIEDÄT, MIKÄ ON PARASTA MAATILALLESI. Mieti hetki tilannettasi ja kuvittele miten tilasi toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistä tietämyksesi Lelyn kokemuksiin automaattilypsystä ja räätälöi Lely Astronaut -lypsyrobotti oman tilasi tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Voit nyt toteuttaa oman robottisi valitsemalla kuudesta eri valmiiksi mietitystä varustepaketista tai niiden yhdistelmistä oman kokoonpanonsa tai täydentää järjestelmää myöhemmin valmiilla paketeilla. Näin järjestelmä vastaa tilan tarpeita ja on muokattavissa tulevaisuudessakin. Lue lisää myastronaut.lely.com/fi/

Laidunna lehmiä

Tarkenna tiinehtyvyyttä

Kasvata maitotuotosta

Tunne karjasi

Ota yhteyttä robottimyyntiimme ja kysy lisää. Yhteystiedot www.nhk.fi. 24 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

Varmista utareterveys

Hallise rehuhyötysuhdetta

Yhteistyökumppanilta

OP Vakuutuksen yhteyshenkilöt meijerien alueilla: HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI:

Pekka Raudaskoski 010 2531 964 ja Taneli Antila 010 2531 719 KAUSTISEN OSUUSMEIJERI:

Juha Anttila 010 2531 084 ARLA ITÄ-SUOMI, KITEEN MEIJERI OY

Tomi Kaksonen 010 253 1876 ja Jarno Kaksonen 010 253 0808 LAAKSOJEN MAITOKUNTA:

Asko Alanko 010 2531 082 LIMINGAN OSUUSMEIJERI:

Jukka Pitkänen 010 2531 811 ja Heino Vanhala 010 2531 365 PAAVOLAN OSUUSMEIJERI:

Asko Alanko 010 2531 082 PORLAMMIN OSUUSMEIJERI:

Ville Pitkänen 010 2531 805 ARLA POHJOIS-SUOMI, RANUAN MEIJERI OY:

Mikko Ylitalo 010 253 1597 RUHAN MEIJERI:

Taneli Antila 010 2531 719 SIPOON MEIJERI:

Taneli Antila 010 2531 719

Turvaa arkeasi kattavalla vakuutuksella ja terveyspalveluilla

rla Oy ja sen yhteistyömeijereistä koostuva Arla Suomi -yhteistyöryhmä ja OP ryhmä käynnistivät vuoden 2016 alussa yhteistyön, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää maidontuottajien ja maidontuottajaperheiden taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön painopisteenä on tarjota maidontuottajaperheille kattavia vakuutus-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. Arlan maidontuottajat ovat helmikuussa saaneet postissa tietoa OPn vakuutustarjouksesta. Lisätietoja yhteistyöstä ja OPn ratkaisuista löytyy myös Arlan Uuma-

tuottajapalvelusta. ”OPn ryhmäetu Arlan maidontuottajille on rakennettu maidontuottajan hyvinvointia varten”, toteaa asiamies Taneli Antila OP Vakuutuksesta. ”Maatilan työntekijöiden riskit ovat tavallista päivätyötä tekevän riskejä suuremmat. Jos maidontuottaja sairastuu tai hänelle sattuu tapaturma, tärkeintä on päästä hoitoon nopeasti ja turvata maatilan toiminnan jatkuminen.” OPn ryhmäetu sisältää hoitokuluvakuutuksen erityisehdoin: maidontuottajat sekä tilalla työskentelevät saavat Terveysturvahoitokuluvakuutuksen ilman terveysselvi-

tystä. Hoitokuluvakuutus korvaa sairauksien ja tapaturmien aiheuttamia hoito- ja tutkimuskuluja. Ryhmäetu edellyttää kokonaisasiakkuutta OPssa ja se myönnetään samanlaisena sekä uusille että vanhoille asiakkaille. Etu on voimassa toistaiseksi. Terveysturvavakuutus sisältää OPn valtakunnallisen hoitolaitosverkoston palvelut. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman nopea hoitoketju ja erinomainen asiakastyytyväisyys erityisesti OPn vakuutetuille asiakkaille. Sairaalaverkosto laajenee tänä vuonna Tampereelle ja tämän jälkeen Ouluun, Kuopioon ja Turkuun. OP tarjoaa osana OPn ryhmäetua maidontuottajan perheenjäsenille Terveysvakuutus-hoitokuluvakuutuksen terveysselvityksellä etuhintaan 30 prosentin alennuksella. Keskittämisalennukset (-10 %) huomioidaan vielä erikseen. Terveysvakuutus korvaa muun muassa sairauksien ja tapaturmien hoito- ja tutkimuskuluja valitun korvauspiirin mukaisesti. Tarjous on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Nyt on hyvä aika varmistaa kattava vakuutusturva sairauksien ja tapaturmien varalle. Ole yhteydessä suoraan OPn vakuutusmyyjään tai oman alueesi meijerin yhteyshenkilöön. Voit myös soittaa OPn puhelinpalveluun 010 252 9660*. *) Puhelinpalvelu on avoinna ma-pe klo 8-18. Puhelu OP Ryhmän 010-yritysnumeroon maksaa kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n) ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 25

SATU MÄKELÄ-NUMMELA

AMMUNTAA JA AMPUMISTA Ammunnassa vuonna 2008 olympiakultaa voittanut Satu Mäkelä-Nummela valmistautuu Rion kesäolympialaisiin syömällä voita. MIRVA LAHTIMAA

MIRVA LAHTIMAA

26 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

SATU MÄKELÄ-NUMMELA

MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA22//2016 2016|| 27

SATU MÄKELÄ-NUMMELA LASSI PALO / AMPUMAURHEILULIITTO

Satu MäkeläNummela tositoimissa Bakun Euroopan kisoissa viime kesäkuussa.

”S

inistä maitoa! Meillä tulee vettä kraanasta!”, huudahtaa Satu Mäkelä-Nummela nauraen nähdessään kevytmaitoa juustojen ja voin joukossa. Maatilan tyttönä Satu on tottunut juomaan maitonsa ”raakana”, jolloin kevytmaito ei luonnollisestikaan maistu samalta. Punainen maito on tässä talossa se oikea maito. Onneksi kuitenkin kevytmaidollekin löytyy käyttöä, lasten kaakaoissa nimittäin. Luotto maitotuotteisiin ja niiden voimaan on lähtenyt aikoinaan kotitilalta, josta maito toimitettiin Ruhan meijeriin. ”Lehmänmaitoa olen juonut koko pienen ikäni ja aina kotona käydessäni otin sieltä maitoa mukaan. Kun lehmät laitettiin pois vuonna 2003 oli luonnollista siirtyä ostamaan punaista maitoa. Muuta vaihtoehtoa ei ollutkaan”, Satu kertoo.

”Lehmänmaitoa olen juonut koko pienen ikäni.” Kipinä syttyi jo lapsena

Mäkelä-Nummelan kipinä ampumaharrastukseen syttyi pienimuotoisesta kisasta kaksoisveljen kanssa. ”Yhdeksän minuuttia nuoremman veljeni kanssa kisasimme kumpi uskaltaa ensimmäisenä ampua haulikolla. Jännittävää siinä oli se, että haulikko potkaisee aikalailla, kun sillä ampuu. Taisimme ol-

28 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

la 8-9-vuotiaita, kun ensimmäistä kertaa ammuimme taivaan tuuliin”, MäkeläNummela muistelee harrastuksen alkutaipaletta. Hänen isänsä ja vaarinsa vaikuttivat myös vahvasti ampumaharrastuksen syntyyn omalla metsästysharrastuksellaan. Lopulta Satu kulki veljensä kanssa naapurin sedän kyydillä riistapoluilla ampumassa peltikuvia. ”Minua alkoi sitten kiinnostaa enemmän tuo kilpaileminen. Aluksi kuvioihin tuli hiihto, sitten nakattiin ase selkään ja lopulta kädessä olikin sitten vain ase”, Mäkelä-Nummela kertaa kilpauransa alkua. 500 grammaa voita viikossa

Yhtään ylimääräistä vitamiinia MäkeläNummela ei suuhunsa laita, sillä kaiken hän hankkii ruuasta. Voin ja maitotuotteiden nimeen hän on vannonut ja tulee vannomaan aina. ”Ainoa asia, mihin käytän jotain muuta kuin voita, ovat kasvikset. Niiden wokkaamiseen käytän öljyä. Voita menee viikossa 500 grammaa ja mikäli leivon, silloin enemmän”, hän laskeskelee. Useat urheilijat välttelevät maitotuotteita, sillä he kokevat niiden lisäävän limantuotantoa. Mäkelä-Nummela ei ole omalla kohdallaan huomannut ongelmaa. ”Suoritukseni ei ole niin fyysinen, että siinä tarvitsisi hengästyä. Pikemminkin tarvitsen reagointi- sekä näkökykyä ja olen kuullut, että voin syönti edistäisi hyvää näköä. Tosin ulkonäköä tuo ei ainakaan tunnu edistävän”, vitsailee Satu pilke silmäkulmassa. Rio ohoi!

Kisoja kokenut Mäkelä-Nummela onkin sitten käynyt läpi useammat. Vuosilukuja

SATU MÄKELÄ-NUMMELA

Satu MäkeläNummela voitti olympiakultaa Pekingissä vuonna 2008. Hän muistelee lämmöllä Suomessa odottanutta vastaanottoa. LASSI PALO / AMPUMAURHEILULIITTO

”Taisimme olla 8–9-vuotiaita, kun ensimmäistä kertaa ammuimme taivaan tuuliin.”

MIRVA LAHTIMAA

hän ei edes muista, mutta vuoden 2008 kesäolympialaiset muistaa varmasti jokainen, ainakin Mallusjoella, mistä Mäkelä-Nummela on kotoisin. Silloin hän osallistui ensimmäisiin olympialaisiinsa ja palasi kotiin kultamitali kaulassaan. Mallusjoen nuorisoseura saapui häntä vastaan Helsinki-Vantaan lentokentälle bussikyydillä. ”Se oli tunteikas hetki”, Mäkelä-Nummela muistaa. Rion kesäolympialaisiin hän valmistautuu rennon viileästi ja turhia stressaamatta. Leirejä on ollut talven ja kesän aikana suhteellisen usein, sillä Suomen talvi ei anna mahdollisuutta harjoitteluun. ”Lähden Rioon odottavaisin mielin. Löin työkaverin kanssa vetoa, että jos saan paikan, lähteekö hän seuraamaan kisoja. Minä pääsin ja hän on nyt varannut liput Rioon.” Mäkelä-Nummela saa paljon tsemppauksia myös tuntemattomilta lajin seuraajilta. Muun muassa yhdet onnentoivotukset tulivat kassajonossa. ”Olen saanut eräältä täysin tuntemattomalta henkilöltä jo kolme tsemppiviestiä ja runoa!” Mäkelä-Nummela iloitsee. MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 29

Osana asiantuntevaa Suomen Rehun ruokintasuunnitelmaa, saat myös ainutlaatuisen IFE-arvon optimoinnin.

www.hankkija.fi www.suomenrehu.fi

30 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

IFE

TAR

Oikea ruokinnan IFE-arvo maksimoi maitotuotoksen sekä maidon pitoisuudet lehmien terveydestä ja hedelmällisyydestä huolehtien.

IFE-arvo kuvastaa pötsikäymisen tehokkuutta. Kun pötsi toimii tehokkaasti, muuntaa lehmä mahdollisimman hyvin syömänsä rehut maidoksi.

Onko ruokintasi jo IFE-tarkistettu?

KI TE S

Juhlaseminaari

Nasevan 10-vuotisjuhlaseminaarissa jaettiin tunnustuksia ja katsottiin tulevaan teiden ostajille ja kuluttajille. Maitotilayrittäjän puheenvuoron läintautien torjuntayhdistyksen puolestaan piti Juha Kantoniemi, joka ETT:n alaisuudessa toimiva naupuheenvuorossaan pohti maitotilojen tojen terveydenhuoltojärjestelmä nykypäivän haasteita ja mahdollisuuksia, NASEVA täytti helmikuussa 10 sekä sitä kuinka ennaltaehkäisevää eläinvuotta ja juhlaa vietettiin asiapitoisen ohten terveydenhuoltoa tiloilla odotetaan jelman tiimoilta juhlaseminaarissa Seinäeläinlääkärien toteuttavan. joella. Seminaarissa puheenvuoroja kuulJuhlaseminaarissa haluttiin muistaa tiin Nasevan toiminnanjohtaja Pirjo Kormyös Nautaterveydenhuollon uranuurtatesniemeltä, joka esitteli Nasevan hankjia luovuttamalla heille ETT ry:n viiri. keen ”Nautaketjun turvallinen toimintaTunnustuksen pitkäjänteisestä työstä tapa”, sekä toimijat Nasevan taustalla. lypsykarjojen terveydenhuollon edistäMaidontuottaja ja eläinlääkäri Mervi miseksi sai myös Hämeenlinnan OsuusYli-Hynnilä palautti yleisön mieliin meijerin tuotantoneuvoja Kirsti Laukmuistoja ja ajatuksia Nasevan kanen. Hän on ollut aiemmin perustamisen alkutaipaleelta, ETT:n hallituksen varajäsenenä ja nautojen terveydenhuoltosekä Nasevan johtoryhmän jäprojektin alkumetreiltä ensin senenä. Erityisesti Laukkasen Maitojalosteen kokeilutoiminansioksi mainittiin hänen aktana vuosina 1998-2000 ja sittiivinen maakuntatyönsä kantemmin Maaseutukeskusvetoinustaen tiloja liittymään nautosena ennen Nasevan perustajen ennaltaehkäisevään terveymista. denhuoltoon. Hämeenlinnan Ruotsalaiselta terveydenOsuusmeijerin maidontuottajahuoltoon erikoistuneelta eläintiloista noin 70 % kuuluu Naselääkäri Håkan Landinilta vaan, joka on selvästi valtakunkuultiin mielenkiintoinen luennallista keskiarvoa enemmän. to Ruotsin maidontuotantoSeminaarin lopuksi Nasetilojen terveydenhuollon järjesvan johtoryhmän puheenjohtelyistä ja heidän toimintataja Kristiina Sarjokari hahKirsti Laukkanen (kolmantena vasemmalta) sai tunnustusta työstään. tavoistaan. Ruotsissa tavoitteemotteli tulevaisuudennäkymiä na on yhdistää kansainvälinen mästä, sekä sen tuottamasta tiedosta Nasevalle. Tavoitteena on yhdistää erilaiWelfare Quality standardin mukainen ja hyödyntämisestä esimerkiksi osana sia nautatilojen tietokantoja ja terveydeneläinten hyvinvoinnin määrittely ja tuoavointa jäljitettävää ruokaketjua. Esimerhuollon raportteja samaan järjestelmään. tannollinen terveydenhuolto samaan pakiksi eläinten hyvinvointiin on kuluneiNasevan yksi tarkoitus on tuoda kerättyä kettiin. Tilakäyntejä tekevät vain erityina kymmenenä vuotena tullut merkittäviä tietoa nautojen terveydenhuollosta ja hysesti asiaan koulutetut eläinlääkärit, jotka parannuksia, joiden toteutumista raporvinvoinnista sujuvasti käyttöön tiloille, käyttävät tilakäynneillään varsin suunnitoimalla ja seuraamalla voimme osoittaa eläinlääkäreille, meijereille, sekä teurastelmallista tapaa analysoida ja ohjata tilotämän myönteisen kehityksen myös tuottamoille.

ANU AUTERE JA EIJA SAUKKO

KUVA: ETT RY

ja kohti niiden tavoitteita. Yhtenä merkittävimmistä asioista Ruotsissa nostetaan esiin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tuoma taloudellinen hyöty, jota todennetaan tuomalla taloudellisia tunnuslukuja tilastoista tilatasolle, sekä muuntamalla ne suoraan vertailtaviksi rahasummiksi. Raportoinnissa kuvaavassa käytössä olivat myös eriväriset hymiöt, joiden väri ja ilme kertoivat kyseisen osa-alueen onnistumisesta verrattuna kansalliseen keskiarvoon. Eläinlääkäri Erja Tuunainen (ETT ry / Naseva) kertoi puolestaan Nasevan tuloksista, uudesta Nasevan tietojärjestel-

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 31

VÄSTANKVARNIN TILA Västankvarn on käsite, jonka juuret ja historia ulottuvat pitkälle. Kyläläisille tärkeä tila työllistää ja elävöittää seutua ja maito on tältä tilalta löytänyt tiensä aina samaan meijeriin. TUOMAS KOIVUNIEMI

VÄSTANKVARNIN TILALLA OLLAAN OLTU ISÄNMAAN JA MAATALOUDEN ASIALLA YLI 120 VUOTTA

32 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

TUOMAS KOIVUNIEMI

VÄSTANKVARNIN TILA

änsi-Uudellamaalla Inkoossa sijaitsevalla Västankvarnin tilalla on jalostettu lypsykarjaa, tuotettu maitoa ja opetettu maatalouden saloja yli 120 vuoden ajan. Maatilan omistaa Helsingin yliopiston ruotsinkielinen osakunta Nylands Nation, jolle sen lahjoitti Lina Sandell vuonna 1893. Sandell oli yhdessä miehensä Emilin kanssa hankkinut eversti Linderin viidestä maatilasta 1840-luvulla muodostaman tilakokonaisuuden omistukseensa 1880-luvulla. Västankvarn oli lapsettoman pariskunnan elämäntyö, jonka he päätti-

vät lahjoittaa osakunnalle. Lahjoitusta tehtäessä tilan maa-ala oli noin 1 000 hehtaaria. Ajatuksena kansanopisto

Suomessa elettiin 1800-luvun lopulla vahvaa kansallisen heräämisen aikaa. Västankvarnin toimitusjohtajan tehtävästä tänä keväänä eläköityvä Torsten Lindqvist (65) kertoo, että maan irtautuminen Venäjästä ja itsenäistyminen oli 1890-luvun puolivälissä osakunnan tärkeimmistä tavoitteista. Sama ajatus elähdytti myös lahjoittajatahoa. ”Sandellit ja osakuntalaiset olivat hyvin isänmaallista väkeä. Nylands Nationin tarkoi-

Uusi navetta (vasemmalla) valmistui Västankvarnin tilalle vuonna 2014 ja se on 120-paikkainen. Vieressä oleva ja vuonna 1997 valmistunut vanha navetta on nuorkarjan käytössä.

Tiedätkö historiallisesti merkittävän tilan? Vihjeitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen maitoasuomesta@arlafoods.com. MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA22//2016 2016|| 33

VÄSTANKVARNIN TILA

Torsten Lindqvist on johtanut Västankvarnin toimintaa rehtorina, yksikönjohtajana ja toimitusjohtajana vuodesta 1993 lähtien. Työura saman työnantajan palveluksessa alkoi jo vuonna 1983 opettajan pestillä.

TUOMAS KOIVUNIEMI

Isänmaan asia oli ja on ollut tärkeä niin tilan lahjoittaneille Lina ja Emil Sandellille kuin lahjan saaneelle Nylands Nationille. Lotta Svärd -järjestön astiasto on tänään kunniapaikalla tilan kansliatalon salissa, mutta viime sotien jälkeen astiastot piilotettiin visusti talon vintille.

tus oli vuonna 1893 tarkoitus perustaa tänne oma kansanopisto, joka olisi opettanut kansalle luku- ja kirjoitustaitoa sekä historiaa. Opisto olisi näin palvellut myös isänmaallista tarkoitusta.” Maatalousopetusta yli sata vuotta

Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti ei kuitenkaan antanut lupaa kansanopiston perustamiselle. Siksi lahjakirjaa muutettiin lahjoittajan kanssa yksissä tuumin siten, että tilalle perustettaisiin maatalousja emäntäkoulu. Tuolle koulutustoiminnalle lupa sitten heltisi vuonna 1895. Seuraavat sata vuotta tilalla toimi itsenäinen maatalouskoulu, kunnes vuonna 1994 se yhdistettiin muiden ruotsinkielisten ja alueella toimivien toisen asteen oppilaitosten kanssa Naturbrukinstitutetiksi. Samalla tila toimi ammattikorkeakoulu Sydvästin (myöhemmin

34 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

Västankvarnin tilan Nylands Nationille lahjoittivat Lina ja Emil Sandell, jotka toivoivat, että tilalle perustettaisiin kansanopisto kasvattamaan isänmaallista henkeä ja sivistämään kansaa. Senaatti ei kansanopistolle lupaa myöntänyt, mutta maatalouskoulu sai myönteisemmän vastaanoton.

”Uudessa navetassa on 100 lypsävää ja elokuuhun mennessä 120 päätä.”

Novia) maatalouskoulutusyksikkönä. ”Koulutusyksikön toiminta loppui vuonna 2004, minkä jälkeen olemme toimineet Novian opetustilana. Noviasta käy meillä ryhmiä tutustumassa ja kurssilla, minkä lisäksi tarjoamme opiskelijoille harjoittelupaikkoja.” Maito aina samaan meijeriin

Västankvarnissa on myös koetilatoimintaa yhteistyössä Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin kanssa. Tänään maatilan koko on 550 hehtaaria, mistä peltoa on 190 hehtaaria ja metsää 360 hehtaaria. Vuokramaita tilalla on käytössään 60 hehtaaria. Koetilakäytössä maista on 10–15 hehtaaria. ”Maitoa täällä on tuotettu jo Sandellien aikaan. Lina Sandell oli erittäin kiinnostunut karjanjalostuksesta ja hänen jalos-

VÄSTANKVARNIN TILA

”Västankvarn on käsite viljelijöiden keskuudessa”

E Västankvarnin tilalla on myös maatalouskonemuseo, jota ylläpitää paikallinen maatalousseura.

tamansa eläimet saivat useita palkintojakin.” Lindqvist naurahtaa, että maito on yli 120 vuoden ajan ”mennyt samaan meijeriin”. Tilalla oli aikoinaan oma meijeri. Myöhemmin, 1960–70-luvuilla, tilan maito meni paikalliseen Jordbrukarens Mjölkcentraliin (JMC), joka toimi osakeyhtiöpohjalta, vaikka säännöt olivat samat kuin osuuskunnalla. ”JMC meni sitten 1980-luvulla Ingmanin omistukseen ja se taas sai myöhemmin omistajakseen Arlan. Västankvarn on mennyt aina meijerin mukana.”

spoolainen agronomi Mikael Jern (50) on Inkoossa sijaitsevan Västankvarnin koetilan uusi toimitusjohtaja, joka aloitti työt huhtikuussa yhdessä edeltäjänsä Torsten Lindqvistin (65) kanssa. Lyhyen siirtymäkauden jälkeen espoolainen ottaa vetovastuun tilalla kesäkuun alussa. Jern on työurallaan toiminut ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n lehden Landsbygdens Folkin päätoimittajana. Viime vuodet hän on ollut päätoiminen viljelijä tilallaan Inkoossa. Västankvarn on miehelle tuttu paikka, sillä hän kuuluu tilalla koetoimintaa harjoittavan Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin (NSL) hallitukseen. ”Västankvarnilla on pitkä ja mielenkiintoinen yli 120 vuoden historia alan kehittäjänä. Länsi-Uudellamaalla ja viljelijöiden keskuudessa se on käsite, jonka menestystä pidetään tärkeänä. Tehtävä on siksi tärkeä ja mielenkiintoinen”, Jern sanoo. Maidontuotanto on tilan perusta Inkoolaisen koetilan omistaja on Helsingin yliopiston vanhin osakunta, Nylands Nation. Osakunnalle tilan lahjoittivat aikoinaan Lina ja Emil Sandell. Osakunnan omistajuus antaa Jernin mukaan tilan toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle hyvät eväät. ”Osakunta-omistaja ei kaipaa toiminnasta voittoa itselleen, vaan rahat voidaan käyttää kehitystyöhön. Maatalous ja maidontuotanto ovat tilan perusta, minkä ohella koetilatoimintaa pyritään jatkossakin kehittämään.”

Kolme kovaa vuotta

”Pohja on jo saavutettu” Mikael Jern on toiminut pitkään Agronomiliiton puheenjohtajana. Suomalaista maataloutta ovat viime aikoina koetelleet Venäjä-pakotteet ja kannattavuusongelmat. Lyhyellä tähtäimellä katsottuna Venäjä-pakotteet ovat aiheuttaneet maataloudelle vakavan kriisin, mutta hän uskoo, että pohja on jo saavutettu. Suomalaisen maatalouden tärkein kilpailukykytekijä on tuotannon puhtaus ja eläinten hyvinvointi. ”Meillä eläimille syötetään vähän antibiootteja verrattuna muihin maihin ja tuotteista löytyy hyvin vähän torjunta-ainejäämiä. Ruokaketju pellolta pöytään on

Yrittäjyyskoulutusta viljelijöille Suomessa viljelijöiden tuotantotekninen osaaminen on järjestöjohtajan mukaan hyvä, mutta hän panostaisi jatkossa yrittäjäkoulutukseen. ”Yrittäjyyden, riskien ja talouden hallinnan koulutukselle on viljelijäkentällä kokemukseni mukaan kova tarve.” Yliopistossa huomio työelämälähtöisyyteen Agronomiliiton puheenjohtaja on myös huolissaan Helsingin yliopiston maaja metsätaloustieteen alan koulutuksen suunnasta. Jernin mukaan yliopisto tuntuu kehittävän alan kandidaatti- ja maisteritutkintoja siten, että opiskelijoita koulutetaan tutkijoiksi, eikä käytännön työelämän osaajiksi. ”Isolle osalle maaja metsätaloustieteen maistereiksi valmistuvista työtä on kuitenkin enemmän tarjolla yksityisen sektorin tehtävissä kuin tutkijoina. Siksi yliopistossa tulisi kiinnittää huomiota työelämälähtöisyyteen”, hän toteaa.

TORSTEN LINDQVIST

Toimitusjohtaja Lindqvist jää eläkkeelle elokuun alussa. Vetovastuun tilan uutena toimitusjohtajana ottaa Mikael Jern kesäkuun alussa. ”Västankvarniin rakennettiin uusi 120-paikkainen navetta, joka valmistui 2014. Olisin jäänyt eläkkeelle jo aiemmin, mutta navettahankkeen suunnittelu, rahoitus ja toteutus vaativat vähän extraaikaa.” Lindqvist huomauttaa, että erityisesti navettahankkeen rahoitus vaati ponnisteluja. Koska tilan omistaja on yhdistys, se ei saanut hankkeeseen investointitukea. ”Nyt hanke on kolmen kovan vuoden jälkeen saatu päätökseen. Uudessa navetassa on 100 lypsävää ja elokuuhun mennessä 120 päätä. Vanha, vuonna 1997 valmistunut, navetta on nuorkarjan käytössä, joten on vuoronvaihdon aika.

maassa puhdas ja tekijät osaavia. Myös kuluttajat luottavat vahvasti kotimaiseen osaamiseen ja tuotantoon. Jernin mielestä kotimaiselle maataloustuotannolle tulisikin etsiä uusia markkinaalueita näiden vahvuustekijöiden avulla esimerkiksi Euroopasta tai vaikka Aasiasta. ”Suomalaisia on hieman yli viisi miljoonaa, mikä vastaa puolta keskikokoisesta kiinalaisesta suurkaupungista. Voi kuvitella, millaiset markkinat Kiinassa olisi suomalaisen maataloustuotannon tuotteille, joiden brändinä olisi puhtaus ja eläinten hyvinvointi”, hän sanoo.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 35

VÄSTANKVARNIN TILA TUOMAS KOIVUNIEMI

Torsten Lindqvistin johdolla tilalle rakennettiin 120-paikkainen navetta, joka valmistui 2014. Hän toteaa, että rakennushankkeen rahoitus vaati ponnisteluja, koska yhdistyspohjalta toimiva tila ei saanut investointitukea. Maatilalla harjoitetaan koetilatoimintaa yhteistyössä Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin kanssa. Toiminnan käytössä on tilan maista 10-15 hehtaaria.

Västankvarnissa on oma hakevoimala, joka tuottaa lämmön tilan tiloihin.

Pitkäjänteinen omistaja

Västänkvarnin maat ja kiinteistöt omistaa Nylands Nation, mutta käytännön pyörittämisestä on vuosikymmenien ajan vastannut koulutustoiminnan taustalle perustettu kannatusyhdistys. Yhdistyksen hallinnossa on niin osakunnan kuin maatalousalan ammattilaisten edustus. ”Osakunnan omistajuus ja yhteistyö yhdistyksen kanssa on minun aikanani ollut hyvää ja toimivaa. Omistaja ei ole odottanut osinkoa tai tuottoa, vaan on antanut meidän käyttää tuotot koulutuksen, palveluiden ja tilan kehittämiseen.” Lindvistin mielestä ”kvartaalitalous” -ajattelun puuttuminen on ollut tilan kannalta myönteinen asia. Toki tilan omistajuus- ja yhdistysmuotoisuudessa on ollut haasteitakin. ”Päätöksenteko esimerkiksi kiinteistökaupoissa, maata ostettaessa tai myydessä on vienyt aikaa, koska kannatusyhdistys ei ole voinut siitä päättää, vaan pro-

36 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

”Työ maatalouden puolesta jatkuu edelleen.” sessi on hieman pitempi. Toisaalta, silloin kaupoissa on harkintaa”, hän toteaa. Töissä toistakymmentä henkeä

Västankvarnin tila työllistää neljätoista henkilöä, joista ei kuitenkaan kaikkia päätoimisesti. Maatalous- ja kiinteistöpuolella töissä on yhdeksän henkeä sekä

koetilatoiminnassa viisi henkeä. Kesäisin on lisäksi remmissä mukana kymmenkunta harjoittelijaa. Toimitusjohtaja Lindqvist on tullut Västankvarniin vuonna 1983, jolloin hän aloitti maatalouskoulun opettajana. Koulun rehtorin pestissä hän aloitti 1993 ja ammattikorkeakouluvuosina hän toimi yksikönjohtajan tehtävässä aina vuoteen 2004 saakka. Västankvarn on käsite

Inkoolaisella koetilalla on pitkä historia ja tärkeä merkitys Uudellamaalla. Lindqvistin mukaan työ maatalouden kehittämiseksi jatkuu edelleen vahvana. “Västankvarn on isolle osalle LänsiUudenmaan viljelijöistä tuttu paikka, sillä he ovat käyneet täällä koulunsa. Västankvarn on maakunnan ja lähiseudun ihmisille hyvin tärkeä. Työ maatalouden puolesta jatkuu edelleen, hän sanoo.

Tilaa irtokuiviketta ja pakattuja kuivikkeita suoraan myyntipalvelustamme: tai pakattuja kuivikkeita verkosta:

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 37

Vasikoiden iglukasvatus MIRVA LAHTIMAA

Tyytyväisenä iglussa Vanhassa navetassa sairastelevat vasikat saivat Päivi ja Eero Järvenpään etsimään muita ratkaisuja vasikoiden kasvattamiseen. Lopulta vastaus löytyi kestävistä, muovisista vasikkaigluista. MIRVA LAHTIMAA

äivi ja Eero Järvenpään tilalla Hämeenkyrössä vasikat voivat tänä päivänä erinomaisesti. Kolmisenkymmentä pikkuista lehmän- ja sonninalkua käyskentelee tyytyväisinä iglukodeissaan ja sen aidatulla edustalla. ”Ennen asiat eivät olleet näin hyvin. Vasikat sairastivat paljon ja niiden hoitaminen oli pikemminkin pakkopullaa kuin mielekästä huolenpitoa. ”Tuntui siltä, ettei muuta navetassa ehtinyt tekemäänkään kuin lääkitsemään vasikoita. Silloin toivoi, että voisi tehdä ihan kaikkea muuta kuin tätä”, Päivi Järvenpää muistelee kymmenen vuoden takaisia aikoja. Kymmenen vuotta sitten vasikat elivät ritirinnan parsinavetassa. Silloin lehmiä oli vielä vähän, eikä ongelmia ollut paljon. Eläinten määrä kuitenkin kasvoi, rakennettiin uusi pihatto jonne tuli myös juottoautomaatti. Ongelmat alkoivat paisua.

38 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

”Siinä samalla osastolla oli sitten eri ikäisiä hiehoja sekä ummessa olevia lehmiä. Sitten huomattiin, että vasikoilla oli aina jokin vaiva. Jos ne eivät yskineet niin sitten olivat hirveällä ripulilla. Vaikka sitä kuinka koitti huolehtia puhtaudesta niin joku oli aina kipeä. Siitä se ajatus sitten lähti”, Päivi kertoo. Vinkkejä Atlantin tuolta puolen

Eero Järvenpää kävi Kanadassa ja Yhdysvalloissa tutustumassa iglukasvatukseen. Hän huomasi, kuinka igluissa kasvaneet vasikat olivat hyvin erilaisia kuin kotopuolessa. ”Ne olivat jotenkin paljon elinvoimaisempia, terhakampia ja terveempiä”, hän muistelee. Järvenpäät päättivät eläinlääkärin suosituksesta kokeilla vasikoille tarkoitettuja igluja. Aluksi he ottivat pihalle muutaman kappaleen. Edulliset, noin 300–400 euroa maksavat iglut olivat pieni investointi, mikäli sairastelut saataisiin kuriin. ”Sitten huomasimme, että nehän toimi-

vat, joten hankimme lisää. Sairastelut, kuten yskä ja ripuli hävisivät. Vasikat myös söivät todella hyvin ja sama meno on jatkunut tähän päivään asti”, tilalliset kertovat. ”Kyllä näistäkin välillä joku löysällä on, mutta siihen pystyy kiinnittämään paljon helpommin huomiota ja hoitamaan. Se on kuin lapsen hoitoa, pitää välillä seurata ulosteita ja käyttää aisteja”, Päivi lisää. Vasikalle enemmän huomiota

Järvenpään tilalla iglut seisovat ulkona navetan sivustalla siistissä rivissä. Tyhjät iglut odottavat käyttövuoroaan vastapäätä. Jokaisessa iglussa on yksi vasikka, joka neljän viikon ikäisenä siirretään isompaan igluun toisen vasikan kanssa. Siellä Järvenpäät varmistavat, että vasikka syö kunnolla apetta sekä myslistarttia. Kun vasikat siirtyvät isompaan igluun tai jaloittelutarhaan, iglut tyhjennetään ja siivotaan. ”Periaatteessa isompaan igluun voisi laittaa kerralla kolmekin vasikkaa, mutta silloin ne helposti tahrivat itsensä. Kun olemme todenneet, että syöminen käy hyvin, siirretään vasikat jaloittelutarhaan,

missä niitä on sen parisenkymmentä”, Järvenpäät kertovat. Jotkut eläinlääkärit ovat olleet Järvenpäiden mukaan huolissaan iglujen käytöstä tiloilla. Vasikoiden pitäminen ulkona poissa navetasta ilmeisesti kauhistuttaa. Päivi Järvenpää on kuitenkin sitä mieltä, että vasikoilla on nyt paljon paremmat olot. ”Käymme niiden luona nykyään paljon useammin kuin vanhaan aikaan. Ensin viedään maito, sitten haetaan pullo pois, kohta viedään mysliä, vettä ja kuiviketta. Ei vasikoita sinne unohdeta. Lisäksi uskon, että ulkoilma on se syy, miksi vasikat voivat paremmin. Igluissa ilma vaihtuu hyvin ja vasikat pysyvät lämpiminä”, Päivi listaa. ”Olemme toki itsekin suunnitelleet rakentavamme jossain vaiheessa isomman vasikkalan. Se vaatisi kuitenkin kaksi rakennusta, jotta olisi yhtä kätevä ratkaisu muun muassa siivouksen kannalta kuin tämä”, Eero huomauttaa.

”Laiskan ihmisen hommaa tämä ei ole.”

Reilusti kokeilemaan

Järvenpäät suosittelevat kaikkia kokeilemaan iglukasvatusta erityisesti silloin, jos vasikoiden terveyden kanssa on ongelmia. ”Tämä vaatii toki hiukan ylimääräistä työtä ja panostusta. Laiskan ihmisen hommaa tämä ei ole. Iglut pitää kuivittaa ja pitää kuivana, etteivät vasikat kylmety ja sairastu. Siihen tarkoitukseen käytämme heinää, olkea ja joskus myös purua”, Päivi sanoo. ”Onhan se tietenkin hyvä konsultoida eläinlääkäriä ennen kuin igluja lähtee hankkimaan. Mutta ei se ota jos ei annakaan. Eroja huomaa myös siinä, että igluissa kasvaneet vasikat ovat erilaisia lehminä. Ne ovat tottuneet ihmiseen, eivätkä ole säikkyjä, mikä helpottaa niiden kanssa työskentelyä”, Eero päättää. MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 39

Nimityksiä MIRVA LAHTIMAA

Laatu- ja ympäristöpäällikön toimi yhdistettiin MIRVA LAHTIMAA

ämeenlinnan Osuusmeijerin laatuja ympäristöpäällikkönä lokakuussa aloittanut Anne Isokangas saapui uuteen pestiin Fazerin, Ingmanin ja Saarioisten kautta. Hän on koulutukseltaan elintarviketieteiden maisteri ja farmaseutti. Ennen useamman henkilön vastuulle jaetut ympäristöasiat sekä laatupäällikön toimi yhdistettiin nyt yhdeksi uudeksi toimeksi. ”Käytännössä minulle kuuluvat kaikki laatuun ja ympäristöön liittyvät asiat, joita tässä tuotantolaitoksessa on. Alaisuudessani on käyttölaboratorio, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Ylläpidän myös tuoteturvallisuusjärjestelmää, ohjeistuksia ja teen riskiarviointia”, Anne listaa työtehtäviään. Heti ensimmäisenä tehtävänään Anne pääsi uusimaan ympäristölupaa ja lähitulevaisuudessa käynnistetään tuotantoympäristön parannustoimia. ”Nyt meillä on käsillä hygieniasulkujen parannusprojekti. Saamme muun muassa uudet hygienialaitteet hygieniasulkuihin, mikä tarkoittaa muun muassa käsien ja jalkineiden pesupaikkoja”, Anne kertoo.

Elintarviketieteiden maisteri ja farmaseutti Anne Isokangas aloitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin laatuja ympäristöpäällikön työt lokakuussa.

40 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus avaa mahdollisuuksia KIRSTI KRIIKKU-KALAJA

yitä hakeutua aikuisiällä ammatilliseen koulutukseen on varmasti yhtä monta kuin koulutukseen hakeutujiakin. Ammattitaitovaatimukset kasvavat yhä työelämässä, myös meijeriteollisuudessa. Yksi hyvä syy hakeutua aikuiskoulutukseen onkin lisäkoulutuksen tarve nykyisessä ammatissa tai vaikka ihan oma halu oppia uutta. Elinikäinen oppiminen ja yksilölliset valinnat ovat tärkeitä näkökulmia nykyajan ammatillisen koulutuksen maailmassa. Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutusohjelma tarjoaa useita vaihtoehtoja työn ohessa opiskeluun. Elintarvikealan perustutkinto, meijeristi

Meijerialalla on mahdollista hankkia meijeristin ammattitaito myös näyttötutkintona. Tämä elintarvikealan perustutkintoon valmistava koulutus on suunnattu aikuisille, joilla on jo työpaikka meijeriteollisuudessa. Alan ammatillinen koulutus avaa tien prosessien kiehtovaan maailmaan. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat alan yrityksiin monipuolisiin työtehtäviin esim. tuotteiden valmistukseen, tuotekehitykseen, laadunvarmistukseen. Tuotannon automatisointi on tuonut tuotteiden valmistukseen uuden erilaisen työympäristön: tietotekniikkaa hyödyntävä prosessien valvonta on fyysisesti kevyempää ja henkisesti mielenkiintoista. Nykyisin korostuu myös ympäristöosaaminen. Sosiaalisia taitoja arvostetaan työelämässä entistä enemmän. Asioita tehdään nykyisin paljon projekteina ja erilaisissa tiimeissä. Niissä parhaat tulokset saavutetaan, kun on teoreettisen taustatiedon lisäksi riittävästi käytännön kokemusta sekä kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Yksilön kannalta ajateltuna ihanteellista on, että on vahva käytännön osaaminen ja lisäksi hyvä teoreettinen pohja. Meijerialan perustutkinnossa käytännön tekemisellä on merkittävä osuus. Opetusmeijerissä valmistetaan harjoitustöinä muun muassa erilaisia juustoja ja ravintorasvoja. Hapatelaboratorio on varustettu asianmukaisella ja opetuskäyttöön soveltuvalla pienoislaitteistolla. Mikrobiologian laboratoriotöissä avautuu mikrobien salainen maailma. Kemian laboratoriossa perehdytään raaka-aineista ja tuotteista otettavien näytteiden käsittelyyn, analyysien tekemiseen ja analyysitulosten tulkintaan. Elintarvikealan perustutkinto / meijeristi suoritetaan näyttämällä osaaminen tutkintotilaisuuksissa ja tutkintotodistukset myöntää tutkintotoimikunta. Näitä koulutustoteutuksia pyritään aloittamaan joka vuosi. Kulutuksen kesto on noin kaksi vuotta. Aikuismeijeristikoulutuksessa aloituspaikkoja on 15. Seuraava koulutustoteutus alkaa vuoden 2016 loppusyksyllä. Hakuaika on 16.5.-29.8.2016. Hakuohje ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.hami.fi

myöhemmin hakeutua suorittamaan meijeristin opintoja. Syksyllä 2016 alkavalle koulutukselle on varattu rahoitus Hämeen ammatti-instituutin ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoista. Koulutus voidaan rahoittaa myös oppisopimusrahoituksella. Oppisopimuksessa aloite on työntekijällä ja työnantajalla, jotka sopivat oppisopimustahon kanssa oppisopimuksen. Oppisopimusviranomainen ostaa koulutuksen ja siihen liittyvät tutkintotilaisuudet oppilaitokselta. Seuraava koulutustoteutus alkaa vuoden 2016 loppusyksyllä. Tarkemmat tiedot meijeriteollisuuden ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta tulevat kevään aikana sivuilta www.hami.fi. Sieltä löytyy myös hakuohje ja hakulomake. Muu ammatillinen lisäkoulutus

Joskus ammattitaidon kohentamiseen tarvitaan myös lyhyempää koulutusta, joka ei johda varsinaiseen tutkintoon. Meijerialan yksikkö suunnittelee tarpeen ja resurssien mukaan myös tällaista koulutusta. Koulutuksen teemat vaihtelevat ostajien tarpeiden mukaan.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Melica Nurmi Mira – Jauhemainen, runsaasti kalsiumia ja magnesiumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsykarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan. Saatavilla 500 kg lavana ja 1000 kg suursäkki

Meijeriteollisuuden ammattitutkinto

Aikuisille, jo työelämässä oleville, on kohdistettu myös ammattitutkinnot meijeriteollisuuden ammattitutkinto. Siihen valmistava koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena (lähipäiviä ja etäopiskelua) ja tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon suorittanut voi

Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 41

Tuottaja harrastaa TUIJA LINJAKUMPU

Kahdeksan kyläläistä ehti tällä kertaa pelaamaan sählyä. Mukana olivat Aino (kuvassa vasemmalla) ja Kaisa Kurtti sekä Venla Kuure, Rami Kvist, Maija Piuva, Roosa Siponen, Kaarina Lohiniva ja Meeri Lantto.

Esa Kiviniemi ja Pele-koira.

Urheiluseura liikuttaa kyläläisiä – mukana myös maidontuottajia Pienissä kylissä urheiluseura voi olla iso toimija, jonka toiminta ulottuu kylän elämän kaikkeen kirjoon – näin myös Länsi-Lapissa Ylitornion Mellakosken kylässä. Lohijärven Kuohu on liikuttanut lähikylien ihmisiä jo yli sadan vuoden ajan. TUIJA LINJAKUMPU

yläläiset muistelivat, että urheiluseuran perustaminen sai alkunsa vuonna 1903 edellisvuoden olympiavoittajan Hannes Kolehmaisen menestyksen innoittamana. Urheiluseuran talolla pelataan sählyä joka maanantai monen muun urheilulajin lisäksi. Sählyn pariin kokoontui talvisena iltana kahdeksan innokasta pelaajaa. Mukana on myös maidontuottajia, joista yksi on ylitorniolainen 29-vuotias Aino Kurtti. Hän on asunut koko elämänsä Ylitorniolla ja pitänyt tilaa nuoresta saakka isänsä sairastuttua. Hänellä on kolme lasta: Venla, Alisa ja Kaapo. Rinnalle on löytynyt myös aviopuoliso Esa Kiviniemi. Tilanpidon ja perheen perustamisen ohessa Aino on kulkenut kotoa käsin 80 kilometrin päähän Rovaniemelle, jossa hän on suorittanut kaksi tutkintoa maaja metsätalouteen. Ainon puoliso Esa Kiviniemi on 31vuotias paljasjalkalainen rovaniemeläi-

42 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

nen, joka tuli isännäksi Ainon kotitilalle metsätalousinsnööriopintojen päätyttyä. Yhdessä on rakennettu talo, laajennettu navettaa ja löydetty luottamustehtävistä vaikuttamisen kanavia. Tehtävät muun muuassa MTK:ssa kuljettavat nuoria ympäri Lappia, Suomea ja Eurooppaa.

100 jäsenen joukosta aina löytynyt pelaajia. Urheiluseura liikuttaa kylän väkeä monella muullakin tavalla. Valikoimaan kuuluu jalkapallo, lentopallo, perinteinen vappuhölkkä, kyläviestit, vekaraviestit sekä kesäaikana lavatanssit.

Irti arjesta

Ainon puoliso Esa Kiviniemi aloitti metsäsätysharrastuksensa 11-vuotiaana kulkien isä Jorman kanssa metsällä. Sama jatkuu nyt seuraavassa sukupolvessa, kun Venlasta on tullut isän seuralainen. Esa muistelee lämmöllä perheen ensimmäistä koiraa Nikoa. Niko oli saksanseisoja, jonka kanssa Esa kulki skootterilla metsällä. Esa toimi kuskina ja Niko istui takana kyydissä. Nykyinen koira Pele on 7-vuotias karkeakarvainen saksanseisoja. Perheessä on lisäksi 9-vuotias Jämtlannin pystykorva Vito. Metsällä kuljetaan yleensä miesporukalla. Muutamia naisia on hirviporukassa mukana ja Esan puolesta lisääkin mahtuisi. Esalle metsästys on luonnonläheinen tapa harrastaa ja hankkia itselle hyvinvointia muutoin niin kiireiseen arkeen. Esasta parasta on olla lähellä luontoa ja saada nauttia rauhasta yhdessä koiran kanssa. Saalis ei ole niin tärkeä vaan se, että saa kulkea luonnossa sekä oppia siitä ja ympäristöstä aina uutta. Nuotion äärellä istuminen ja odotteleminen on myös hyvää kärsivällisyyden opettelua nopealiikkeiselle miehelle, naurahtaa Esa.

Vaikka molemmat elävät elämänsä ruuhkavuosia, on harrastuksille haluttu jättää aikaa. Aino sanookin yhden kipinän harrastuksiin syntyneen siitä, että näkee myös muita kuin maatalouden parissa työskenteleviä. Urheiluharrastuksen lisäksi Aino soittaa pianoa ja toteaa sen olevan keskittymisen kannalta aivan loistava keino irrottautua arjesta. Harrastuksena voi pitää myös kaupunkipäiviä, jolloin käydään äidin kanssa ostoksilla ja kahviossa leivoskahveilla. Lopputalven valoisana iltana navetan jälkeen innokas ja rento porukka kokoontuu pelaamaan sählyä hikiset puolitoista tuntia. Sählyn perimmäinen idea toteutuu loistavalla tavalla. Pelataan yhdessä erilaisilla kokoonpainoilla, tuuletetaan omaa ja toisten onnistumista ja pisteiden laskusta ei ole niin väliä – pääasia on että pelataan. Aino toteaa kenkiä vaihtaessaan, että sähly sopi erinomaiseksi harrastukseksi arjen keskelle. Muutama vakiopelaaja on ilmoittanut esteestä, mutta kuten urheiluseuran aktiivinaiset Kaarina ja Meeri toteavat, on

Saksanseisoja Pele ja Esa pitävät yhtä

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016

| 43

Kappas, sehän on punajuuri.

Arla Luonto+ on samettisen sileä jogurtti, johon luonnollisen makeuden tuo pirteä vadelma, tilkka hedelmämehua ja nyt myös pieni määrä punajuurta soseena – siinä kaikki. 44 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2016