Maitoa Suomesta 2/2017 by Arla Oy

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

2 • 2 0 1 7

Uumapalveluilla maitotilit ja ostokset hoituvat kotoa käsin Laatuohjelman koulutukset ja tilakäynnit käynnistyivät

Kojot Limingasta: ”Kultamitalin saavuttaminen vaatii huolellista työtä”

HoReCa

JUUSTOKAKKU KUPPONEN LAKKA 12x85 g, kypsäpakaste laktoositon

6417700063978*

COCKTAIL-RIISIPIIRAKKA 90x45 g, raakapakaste laktoositon

6417700065477*

JUURESLEIPÄ 4x450 g, kypsäpakaste laktoositon, kuidun lähde

6417700064289*

Tutustu uutuuksiimme!

JUUSTOKAKKU KUPPONEN MANSIKKA 12x85 g, kypsäpakaste laktoositon

JUUSTOKAKKU KUPPONEN MUSTIKKA 12x85 g, kypsäpakaste laktoositon

6417700063985*

COCKTAIL-RIISIPIIRAKKA 90x37 g, kypsäpakaste laktoositon

6417700063992*

RUISPALA PYÖREÄ 36x75 g, kypsäpakaste laktoositon, runsaskuituinen

6417700065460*

PANINI KINKKU-METWURSTI 16x130 g, kypsäpakaste laktoositon

KOOKOS-SUKLAAKAMPA 40x105 g, raakapakaste vähälaktoosinen

6417700066535*

KAURAPALA PYÖREÄ 36x75 g, kypsäpakaste laktoositon, kuidun lähde

6417700064265*

BRIOSSI MONIVILJASÄMPYLÄ 30x75 g, kypsäpakaste laktoositon, kuidun lähde

6417700068645*

GLUTEENITON TOFFEELEVYKAKKU 1x2000 g, kypsäpakaste laktoositon

6417700064272*

SUOMI-JUHLALEVYKAKKU 1x2000 g, kypsäpakaste laktoositon

6417700064258*

6417700063091* GLUTEENITON MANSIKKALEVYKAKKU 1x2000 g, kypsäpakaste laktoositon

6417700064197*

6417700064180* FI-016-015

FI-016-014

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

Lomitus on tärkeä osa sosiaaliturvaa

S 8. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky PAINOPAIKKA: FRAM Oy, Vaasa Kannen kuva: Tuomas Koivuniemi

uomalaiset maidontuottajat ovat parhaita asiantuntijoita oman sosiaaliturvansa kehittämisessä. Siksi tuntuikin ihmeelliseltä lomitustyöryhmän raporttia lukiessa, että vain yksi maidontuottaja oli osallistunut yhteen suurimmista maitotilallisten sosiaaliturvan reformeista. Lomitus on ollut suomalaisen maitoedunvalvonnan yksi kirkkaimpia onnistumisia. Se on ollut välttämätön järjestelmä, jotta suomalaiset talonpojat ovat voineet osallistua yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymisen hedelmiin edes jossain määrin muun yhteiskunnan mukana. Hämmästykselle on aihetta, kun lukee lakiesityksestä tuottajakohtaisen lomaoikeuden poistoesityksestä ja tilakohtaisen järjestelmän kautta lomituksen pakottamiseksi kaikille tilallisille yhtäaikaa. Miksi esimerkiksi kahden perheen ja neljän maidontuottajan tilalla vaaditaan jatkossa pitämään esitetyt 30 lomapäivää yhtäaikaa? Miksi lomaoikeuteen ei enää edyllytetä päätoimisuutta? Viljelijän sosiaaliturva on niin arvokas asia, että muutaman tilan ulkopuolelta merkittäviä ansiotuloja saavien lomaoikeus ei saa ajaa suuren tuottajajoukon tarpeiden edelle. Maakunnille siirtyvien palvelujen mukana pitää myös turvata toimivat palvelut kaikkialla Suomessa. Nyt on aika, jolloin maidontuottajien ääni pitää saada kuulumaan. Kumppanuuskäynnit tiloilla saavat kiitosta

Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, mutta muutoin meijerin edustajia tutumpi vieras on monella tilalla aktiivinen rehu- tai pientarvikekauppias. Tosiasiahan se on. Maitotiloille kevään aikana lähetetyt tai lähetettävät kyselylomakkeet avaavat tärkeää tietoa maidontuottajien tarpeista meijerin suuntaan. Paljon isompi ja tärkeämpi askel otetaan, kun kumppanuuskäyntien myötä tiloilla tavataan jatkossa säännöllisesti. Tyypillisen maitotilan ansioista kaksi kolmasosaa tulee omalta meijeriltä ja loput tuista. Siksi on molemmin puolin tärkeää tunnistaa mitä odotuksia meijeriä kohtaan on ja toisaalta, miten meijeriltä päin voidaan auttaa tilan tarpeisiin päin vaikkapa tuotantotarvikehankinnoissa tai tuottajapalveluissa. Omiin korviini on jäänyt erään helsinkiläisen tuttuni kertoma tositarina, että päiväkodissa ei voida käyttää opetuksessa apuna vasikan kuvaa, kun lapset eivät ymmärrä mikä vasikka on. Tämä antaa perspektiiviä siihen, miten kaukana osa kuluttajista on jo tänä päivänä maidontuotannosta. Siksi Arla Suomi Laatuohjelman kautta kirjasena ja tilakäynnein todennettava ohjelma on tärkeä käyntikortti ja tiedonlisääjä tämän päivän kuluttajille. Kuluttajille, joista osa ei tiedä mikä se vasikka on. Laatuohjelman koulutuksissa ollaan jo todella pitkällä ja tilakäynnit ovat lähteneet käyntiin. Ryhmämme tuottajan kommentit kumppanuuskäynnistä kiteyttävät hyvin sen, miten meijerin ja tuottajan yhteistyö voi tuoda ihan arkiseen työhön apua: ”Oli mukavaa, kun tultiin tilalle ja käytiin sinällään selviäkin asioita lävitse ja sellaisia, joihin ei ole vain itse kiinnittänyt huomiota. Kumppanuuskäynti ja auditointi on oppia ja neuvoa itselle.” Maidon laatutyö on arvokas osa tämän päivän ja tulevaisuuden markkinaa. Pidetään huolta siitä, että tämä osa ketjusta on tukevasti maidontuottajien ja meijereiden omistuksessa yhteisen Arla Suomi Laatuohjelmamme kautta.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Menesty Lely A4 -Pohjola-mallilla

Vuoden 2017 uutuutena Lely on tuonut markkinoille Pohjola-mallin Astronaut A4 -robotistaan. Lelyn Pohjola-malli on tarkoitettu vastaamaan suomalaistilojen korkeisiin tuotto-odotuksiin. Malliin on koottu kattava varustetaso, jonka avulla varmistat menestyksekkään tuotannonhallinnan ja tuotoksen nousun. Tarjoamme Pohjola-malliin myös tuotoslupauksen. Ota yhteyttä meihin, teemme tilallesi kehityssuunnitelman veloituksetta. Yhteystiedot www.nhk.fi

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

SISÄLTÖ Terhi Honkonen

10 Walter Ehrnströmin

Muut 3 Pääkirjoitus

säätiö jakoi mitaleita

6–9 Ajankohtaista

Kultaisen mitalin saa 25 vuoden yhtäjaksoisesta tuotetusta ensiluokkaisesta maidosta.

14 Uumapalvelut ovat

maitotilojen digipankki Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on systemaattisesti panostettu maidontuottajien sähköisiin palveluihin ja verkkokauppaan.

18 Byrokratiasta

Maatalouden päätukihaku päättyy kesäkuun puolivälissä. Suurimpia haettavia tukia ovat EU:n kokonaan maksama perustuki ja viherryttämistuki.

12 Limingassa iloitaan kultaisesta mitalista. 24 Eläinten hyvinvointikorvausta haki vain 41 prosenttia nautatiloista. 14

26 Tiineystestistä hyviä kokemuksia – robotilta maitosiirtymiä. 30 Historiallisia tiloja: Karhumaan tila on ollut samalla suvulla yli 180 vuotta. 34 Yhteistyökumppanilta: Uutta ajattelua, jos tila maitohuoneessa ei riitä. 37 Nimityksiä: Uusi hankinta-asiamies aloitti Hämeenlinnassa. 38 Laatuohjelman koulutukset ja tilakäynnit käynnistyivät. 39 Oma johtajuus -koulutus alkaa syksyllä. MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Ajankohtaista

Lomitukseen tulossa rajuja heikennyksiä SAMI KILPELÄINEN

omitusta valmisteleva työryhmä on saanut esityksensä valmiiksi maaliskuun lopussa. Esityksessä ollaan poistamassa kokonaan tuottajakohtainen lomaoikeus ja siirtämässä lomaoikeus tilakohtaiseksi. Käytännössä tämä pakottaa viljelijöitä pitämään lomansa jatkossa yhtäaikaa. Erikoista lomituslain uudistuksessa on myös se, että enää lomaoikeuden perusteena ei olisikaan päätoimisuus vaan esimerkiksi merkittäviä kuukausiansioita vaikkapa julkiselta tai muilta yksityisiltä työnantajilta ansaitsevat olisivat lomaoikeuden piirissä. Julkisuudessa on ollut esillä esimerkiksi etujärjestössä, ministeriössä tai edus-

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

kunnassa työskentelevien oikeus saada tällä muutoksella itselleen lomaoikeus. MELA pois lomahallinnosta

Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA on hallinnoinut pitkään lomitusta. Esitetyn uudistuksen myötä uudet 18 maakuntaa ottaisivat hoitaakseen lomituksen. Tuottajien kannalta huolena on, että tuottajien tasapuolisuus eri maakuntien alueella palveluiden laadun ja saatavuuden osalta voi vaarantua. Jatkossa ei olisi valtakunnallista koordinaatiota, vaan jokainen maakuntavaltuusto päättäisi budjettinsa kautta, kuinka lomitus toteutetaan. Sinällään lakiehdot tulee maakunnissa täyttyä, mutta MELAn kaltaista yhtä vahvaa koordinoivaa tahoa ei jatkossa enää

Huolena on, että tuottajien tasapuolisuus eri maakuntien alueella palveluiden laadun ja saatavuuden osalta voisi vaarantua.

Ajankohtaista

Mirva Lahtimaa

Maitovaltuuskunta: Lomitusjärjestelmän romuttaminen estettävä MAITOVALTUUSKUNTA linjasi kevään

kokouksessaan, että ”lomitusjärjestelmä on olemassa tuottajaa, ei tilaa varten. Lomaoikeiden on jatkossakin oltava henkilökohtainen ei tilakohtainen”. Kokouksessa muistutetiin, että viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimääräin yli 4 000 työtuntia vuodessa. Maidontuottajien työ on raskasta ja työpäivät pitkiä. Lomituspalvelut ovat keskeinen osa maidontuottajien sosiaaliturvaa. Erityisesti tämä on korostunut viimeisten vuosien taloudellisen ahdingon aikana. ”Lomituspalvelujen tulee olla myös jatkossa tuottajan subjektiivinen oikeus.” ”Mahdollisuus irrottautua sitovasta

ja vastuullisesta eläinten hoitotyöstä tukee tuottajien jaksamista. Sekä tuottajan että lomittajalle sälytettävän vastuun kannalta tuottajien on voitava itse päättää, voivatko he pitää vuosilomaa yhtä aikaa. Panostus tuottajien jaksamiseen on tae eläinten hyvälle hoidolle.” Rakennemuutoksen myötä tilojen toimintamuodot muuttuvat. Toisaalta työn sitovuus ja kuormittavuus eivät katoa minnekään. Uudistuksessa lomitusjärjestelmän kattavuutta tulee parantaa ja kehittää sen joustavuutta palvella tuottajia erilaisissa tilanteissa. Maitovaltuuskuntaan kuuluu yhteensä viisi Arla Suomi -yhteistyöryhmän osuuskuntaa.

Maidosta lähes 100 % E-luokassa ARLA SUOMI -yhteistyöryhmän meijereistä jo peräti kolmessa hankintameijerissä on saavutettu E-luokassa 100 prosentin taso helmikuun tai maaliskuun aikana. Paavolan Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta ja Limingan Osuusmei-

jeri ovat onnistuneet pääsemään täyteen sataan ainakin yhden kuukauden aikana. Koko ryhmässä E-luokan osuus maidosta on ollut ensimmäisen kolmen kuukauden aikana jo huimat 97,68 prosenttia.

Maitotuotteiden kulutus laskussa SUOMESSA kulutettujen maitotuot-

olisi. Väistämättä tämä tulee vaikuttamaan myös MELAn tulevaisuuteen ja siellä tullee olemaan edessä merkittävät henkilöstöleikkaukset. Järjestelmään esitetyt muut kehityskohteet jäävät marginaalisiksi mikäli 27 miljoonan euron leikkaukseen tähtäävä tilakohtaisen lomaoikeuden lanseeraaus jää voimaan. Työryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Annika Parsons sosiaali- ja terveysministeriöstä ja jäseninä johtaja Antti Huhtamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta, lakimies Maire Lumiaho Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta, verksamhetsledare Johan Åberg Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:sta, erityisasiantuntija Taina Väre Suomen Kuntaliitosta sekä pysyvinä asiantuntijoina karjatilallinen Paula Pusa ja toiminnanjohtaja Raimo Kivineva Maatalouslomittajat ry:stä. Sihteereinä olivat lakimies Pirjo Uusitalo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta ja hallitussihteeri Annika Juurikko sosiaali- ja terveysministeriöstä.

teiden menekki laski peräti 4,3 prosenttia vuoden ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Maidoissa laskua oli hälyttävät kuusi prosenttia, jogurteissa sekä juustoissa molemmissa neljä prosenttia ja esimerkiksi maustetut rahkat sisältävissä muissa tuoretuotteissa laskua oli yli

kahdeksan prosenttia. Vain kerman kulutus jatkoi vahvassa kasvussa yli neljän prosentin kasvu-uralla. Tiedot ilmenevät Suomen Gallup Elintarviketiedon maitomarkkinakatsauksesta. Lihan kulutus kasvoi samaan aikaan 1,6 prosenttia ja kananmunien peräti 5,6 prosenttia.

Puhelinneuvontaa huoltoasioista

Kaustisella onnistunut vuosi

RANUAN MEIJERIN Huoltopalvelu

KAUSTISEN

tarjoaa Arla Suomi- yhteistyöryhmän tuottajille mahdollisuuden puhelinneuvontaan koskien lypsykoneiden ja tilatankkien huoltopalvelua. Huollolla on TUKESin edellyttämät toimintaoikeudet sekä yli 40 vuoden kokemus huollosta, ongelmista ja ratkaisuista tilatasolla. Huoltopalvelun Usko Sääskilahti ja Topi Luokkanen auttavat puhelimitse pääsääntöisesti ma–pe klo 7.00–15.00 välisenä aikana. Heidät tavoittaa numerosta 050 466 05 83. Palvelu on maksuton Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajille.

Kaustisen osuusmeijerin tilikausi 2016 näytti hyvältä. Tämä oli selvästi aistittavissa myös huhtikuun puolivälin jälkeen kokoontuneen osuuskuntakokouksen keskustelujen perusteella. Maidontuotanto on noussut osuuskunnassa yli 25 miljoonaan litraan ja myymälän toiminta kehittyy jatkuvasti. Myös Laatuohjelman koulutustilaisuuksiin osallistui suuri joukko tuottajia ja ohjelma on otettu hyvin vastaan tuottajien keskuudessa. MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

ideaalia

Hintaeturehut: TempoTäysrehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,4 MJ/kg ka, OIV 117 g/kg ka

VahvaTäysrehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 120 g/kg ka

AlkuRehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energiaa 12,4 MJ/kg, OIV 116/kg ka

TosiPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,1 MJ/kg ka, OIV 140 g/kg ka

TuottoPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 135 g/kg ka

RypsiTiiviste Energia 11,7 MJ/kg ka, OIV 160 g/kg ka Hintaedun ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn. Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060. Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

Uudet Ohrarehutuotteet erityisesti seosrehuruokintaan: Lypsyape Ohrarehu MAX • Kaikki kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit lypsykarjalle. • Hyvin sulavaa ja pötsin toimintaa tasapainottavaa maittavaa ohrarehua. • Käyttömäärä muusta ruokinnasta riippuen n. 2 kg.

Lypsyape Ohrarehu Energia+ • Erikoistuote lypsykarjatiloille. • Kaikki kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit. • Hyvin sulavaa ja pötsin toimintaa tasapainottavaa maittavaa ohrarehua. • Tuotetta on terästetty suojatulla kasvirasvalla ja glyserolilla. Ohrarehujen minimimyyntierä on 15 tonnia.

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Ajankohtaista Arla Suomi

Avoimuus ja läpinäkyvyys on kaiken luottamuksen edellytys, kirjoittaa Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola.

MAITOMARKKINA ON ELPYNYT UUDELLE TASOLLE

uroopassa ja maailmalla maitomarkkina on elpynyt uudelle tasolle, viime vuoden varsin dramaattisesta tilanteesta. Markkinan tasoa kuvaa hyvin vuodentakainen Eurooppalainen tuottajahinta n. 24 ja nykyinen taso n. 33,5 c/litra. Eli siis merkittävä muutos, tosin vielä ei olla erityisen korkeassa tasossa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hissiliike hinnoissa jatkuu, mutta aikaisempaa korkeammalla tasolla. Erityisesti rasvan hinta on noussut, johtuen sen niukkuudesta markkinassa.

Maitovalmisteiden kulutuksesta

Maitovalmisteiden kulutus Suomessa on ollut pitkään erittäin korkealla tasolla, n. 420 litraa/henkilö kun kaikkien tuotteiden kulutus lasketaan maitolitroiksi. Tähän on ollut syynä maitovalmisteiden hyvä asema suomalaisten päivittäisissä ruokailutottumuksissa. Maitovalmisteet ovat myös saaneet hyvän aseman kaupan tarjonnassa laajan ja edustavan esillepanon johdosta. Suomalainen meijeriteollisuus on ollut innovatiivinen tarjoamalla moni-

Ruokaan liittyvissä asioissa kuluttajan mieli on entistä paljon herkempi.

puolisen ja jatkuvasti kehittyvän valikoiman maitotuotteita. Kulutuksen tasosta on nyt kuitenkin syytä olla huolissaan. Onko maitovalmisteiden asema suomalaisten ravitsemuksessa laskemassa merkittävästi? Viimeisten kuukausien myyntiluvut näyttävät vahvasti siltä. Onko kyseessä lyhytaikainen ilmiö vai pidemmän aikavälin trendi? Ruokaan liittyvissä asioissa kuluttajan mieli on entistä paljon herkempi. Ruoan terveellisyys, laatu, alkuperä, eetti-

syys, ympäristövaikutukset, tuotantoeläinten hyvinvointi jne, ovat jatkuvasti vahvasti esillä mediassa. Tämä sinällään on hyvä asia, jos käytettävät argumentit ovat oikeita ja asiallisia. Näin ei valitettavasti aina ole ja valheelliset väitteet jäävät elämään ihmisten mieliin. Meijerien ja maidontuottajien on syytä olla tässä keskustelussa vahvasti mukana. Maitovalmisteiden ravitsemukselliset ominaisuudet ovat erinomaisia. Niistä viestintä ja asiallinen keskustelu täytyy parantua. Toivottavasti tässä myös saadaan eri toimijoiden yhteiset resurssit käyttöön. Myös Arla Suomi -yhteistyöryhmä on panostamassa vahvasti maidontuotannon laatutyön edelleen kehittämiseksi ja sen läpinäkyyvyden parantamiseksi. Ryhmän laatuohjelma on päivitetty ja käynnissä on laaja koulutusohjelma. Tämä antaa edellytyksiä myös maidontuottajien ja kuluttajien entistä hedelmällisempään keskusteluun. Avoimuus ja läpinäkyvyys on kaiken luottamuksen edellytys. REIJO KISKOLA

Toimitusjohtaja, Arla Oy MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Palkittuja

Walter Ehrströmin säätiön kultaisen mitalin 25 vuoden E-luokan laatumaidon tuottamisesta sai tänä vuonna ennätyksellisesti 325 maitotilaa. Anita ja Lauri Meriläinen (vas. alarivi) sekä Heikki Raerinne Arla Itä-Suomesta saivat kultaisen mitalin.

Ranuan Meijeristä palkinnon saivat Irma ja Simo Anetjärvi (ministeri Kimmo Tiilikaisen takana), Jaakko Kylmäniemi, Jarkko ja Raili Laakkonen sekä Hanna Penttilä ja Paavolan Osuusmeijeristä Elina Mikkelä ja Joonas Koskelainen. Hämeenlinnan Osuusmeijeristä palkittiin Ari Jokinen ja Jaana Neuvonen.

10 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Palkittuja

Terhi Honkonen

Sari ja Marko Sorvisto sekä Merja Möttönen ja Heikki Hyytiäinen (vas. alarivi) Laaksojen Maitokunnasta sekä Teija ja Esa Heikkinen, Hanna ja Esa Kojo sekä Lotta ja Matti Saarnio (vas. keski- ja ylärivi) Limingan Osuusmeijeristä saivat mitalin ministeri Kimmo Tiilikaiselta. MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 11

Ajankohtaista

Esa ja Hanna Kojon mukaan Walter Ehrströmin säätiön 25 vuoden maidon laatutyöstä myöntämä mitali on kunnianosoitus ylisukupolviselle työlle liminkalaisella maitotilalla.

Limingassa iloitaan kultaisesta mitalista Esa ja Hanna Kojo maidon laatutyöstä palkittujen joukossa TUOMAS KOIVUNIEMI

alter Ehrnströmin säätiö jakoi maidontuottajille kultaisia, hopeisia ja pronssisia mitaleita ensiluokkaisesta maidon laatutyöstä. Kultaisen mitalin saa 25 vuoden yhtäjaksoisesta tuotetusta ensiluokkaisesta maidosta ja tähän mitalijoukkoon kuuluivat myös Esa ja Hanna Kojo Limingasta. Liminkalaistilalla on tällä hetkellä 56 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa. Peltoa vuokramaineen tilalla on noin 150 hehtaaria ja metsää toistasataa hehtaaria. Sukutilalla ikää 300 vuotta

Maitotila on Esa Kojon kotitila ja mies on talon kymmenes isäntä. Sukutilan historia ulottuu yli 300 vuoden päähän, vuoteen 1698 ja Karjalaan.

12 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

– Tila sijaitsi alunpitäen Ylämaalla Karjalassa kaksi kilometriä nykyiseltä valtakunnan rajalta Venäjän puolella, mutta sieltä jouduttiin evakkoon 1940. Isoäiti ja isoäidin äiti ostivat elokuussa 1940 uuden tilan silloiselta Hypoteekkiyhdistykseltä, mutta sukulinja on siis jatkunut katkeamatta kymmenen sukupolven ajan, Esa Kojo kertoo. Ei lehmätöntä aikaa

Esa Kojo on isännöinyt tilaa vuodesta 1999 lukien ensin vuokramiehenä. Sukutila siirtyi hänen ja vaimon omistukseen vuonna 2010. Isännän mukaan sukutilalla on aina ollut lehmiä. – Lehmätöntä aikaa ei tilalla ole tainnut koskaan tähän mennessä olla. Limingan Osuusmeijerille maito on mennyt niin kauan kuin tällä paikalla on tilaa pidetty, hän sanoo.

”Omalla meijerillä ymmärretään hyvin tuottajaa ja siitä on apua myös laatutyössä.”

Ajankohtaista Tuomas Koivuniemi

Kiitos ylisukupolviselle työlle

Kojot iloitsevat saamastaan kultamitalista, joka on kiitos niin nykyiselle kuin edellisen sukupolven tekemälle laatutyölle. Pariskunnan mielestä tuloksen saavuttaminen vaatii huolellista työtä, joka koostuu eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä koneiden ja laitteiden kunnosta huolehtimisesta. – Lehmien utareterveydestä, kuivikkeista ja lypsyhygienasta on pidettävä koko ajan huoli sekä ruokinnassa käytettävä laaturehuja. Nännikumit kannattaa vaihtaa säännöllisesti. Lypsykoneet ja muut laitteet on hyvä huoltaa säännöllisesti, jotta ne pysyvät kunnossa ja toiminnassa. Maitotilallisten mielestä laatutyö ei lopu kultamitaliin, vaan työ jatkuu. Hanna Kojo naurahtaa, että jos työn hoitaa hyvin ehtii vielä työurallaan saavuttamaan kultamitalin toiseenkin kertaan.

Luotettavat työntekijät apuna laatutyössä

Kojon tila työllistää isäntäväen ohella yhden ulkopuolisen työntekijän. Tila on mukana myös lomittajaringissä, jossa on kolme vakiolomittajaa. Esa Kojon mielestä ulkopuolisen työntekijän ja lomittajien panos laatutyössä on niin ikään tärkeä. – Yksi laatutekijä maidon osalta ovat luotettavat ja pitkäaikaiset työntekijät ja lomittajat. He tuntevat tilan tavat ja laatutyön tärkeyden, hän sanoo. Kojot ovat tyytyväisiä omaan meijeriinsä ja Arla Suomi -ryhmän yhteistyöhön. – Maidon tuottajahinta on parempi. Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtajalla Maarit Rehulalla on itsellään vahva tuottajakokemus, joten omalla meijerillä ymmärretään hyvin tuottajaa ja siitä on apua myös laatutyössä, Kojot kiittävät.

Maatalouden tulevaisuus valoisa

Suomalaisen maatalouden ja maidontuotannon tulevaisuuden pariskunta näkee valoisana, mutta silti haastavana. – Suomessa ilmasto-olosuhteet ovat sellaiset, että täällä kannattaa kasvattaa nurmea ja muita rehukasveja eli maidontuotanto on tässä mielessä järkevää. Euroopan viljanviljelyseutujen kanssa emme pysty satotasossa tai hinnoissa kilpailemaan, Esa Kojo toteaa. Liminkalaistuottajat uskovat maatalouden rakennekehityksen jatkuvan – tilojen koko suurenee sekä maatalousyhtymien ja -osakeyhtiöiden määrä tulee kasvamaan. – Olemme itsekin miettineet maidontuotannon jatkoa osakeyhtiö-pohjalta, mutta pitäisi saada mukaan muita kumppaneiksi, Esa Kojo kertoo. MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 13

UUMAPALVELUT Laaksojen Maitokunta

Ulla Roininen on Arla Suomi -yhteistyöryhmän uumapalvelujen kehittämisryhmän puheenjohtaja.

Uumapalvelut ovat maitotilojen digipankki Maatalouden toimialan supistuessa tilojen keskikoko jatkaa kasvuaan jopa nopeammin Viime vuosina tilojen toimintojen hallintaa on saatu helpotettua sähköisillä palveluilla. Myös Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on systemaattisesti panostettu maidontuottajien sähköisiin palveluihin ja verkkokauppaan. SAMI KILPELÄINEN

rla Suomi -yhteistyöryhmän Uumapalvelut.fi -sivustolta löytyvät kaikki keskeiset maidontuottajan ja meijerin väliset dokumentit. – Maitotilit, laboratoriotulokset, meijeriltä tehdyt ostot, lainat, verovuosiyhteenvedot, ajankohtaiset tiedot ja mm. tilojen perustiedot löytyvät kaikki sujuvasti uumapalveluista, kertoo toimitusjohtaja Ulla Roininen Laaksojen Maitokunnasta. Roininen on Arla Suomi -yhteistyöryhmän uumapalvelujen kehittämisryhmän

14 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

puheenjohtaja. Kehittämistyötä tehdään koko ajan maidontuottajilta ja meijereiltä tulleiden aloitteiden pohjalta. Viimeisimpänä uudistuksena Laskentakeskuksen perinnät, kuten keinosiemennykset, rekisteröintimaksut ja tuotosseurantamaksut saadaan maitotililomakkeelle nyt niiden tarkalla, alkuperäisellä nimikkeellä. Roininen kertoo, että tämä vaatii jonkin verran ohjaustietojen säätöä meijeriltä. – Se kannattaa tehdä, koska näiden pe-

rintöjen määrä on kasvanut suureksi eikä tuottaja aina ole ollut selvillä mitä peritään, jos lomakkeelle tulostuu pelkästään ”keinosiemennysmaksu” tai ”tuotosseurantamaksu”, Roininen taustoittaa. Verkkokauppa

Verkkokauppa on kasvattanut suosiotaan reilu vuosi sitten tehtyjen uudistusten jälkeen. Esimerkiksi Arla Pohjois-Suomen alueella käynnistettiin verkkokauppa vuoden 2016 alussa ja pian kolmannes tuottajista siirtyi tekemään ostojaan verk-

Arla Suomi -laatuohjelman kyselylomake netissä TÄNÄ keväänä aloitettujen Arla

Suomi -laatuohjelman mukaisten taustatietojen ja tilakohtaisten kysymysten vastaaminen tapahtuu uumapalvelut.fi -sivuilla. Kohdasta Tuottaja avautuu ”tila-auditointi” -osio. Kyselylomakkeessa on kaksi osaa. Toinen on tarkoitettu tilojen perustietojen kartoittamiseksi Arla Suomi -yhteistyöryhmän laatuohjelman auditointi- eli kumppanuus-

kokaupan kautta. Laaksojen Maitokunnan tuottajat ovat käyttäneet verkkokauppaa jo vuosia. – Ensimmäinen yksinkertainen verkkokauppaversio oli olemassa jo yli kymmenen vuotta sitten kun aloitin tässä yhteistyöryhmässä, mutta sen käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta, Roininen laskee. Tunnukset ja tarvittaessa myös opastusta verkkokaupan käyttöön saa omasta meijeristä. – Tuottajan kannalta verkkokauppa on hyvä siinä mielessä, että se on auki 24 tuntia vuorokaudessa ja vaikka verkkokaupan valikoima on yleensä suppeampi kuin kivijalkakaupassa, sieltä voi ”bongata” myös itselle uusia tuotteita. Valikoimassa oleville tuotteille on nyt saatu lisättyä myös kuvia ja se edistää ilman muuta tuotteiden menekkiä, Roininen iloitsee. Verkkokaupasta löytyvät tilaustiedot Arlan maitotuotteista navetassa tarvittaviin pientarvikkeisiin ja rehuihin ja sen mukaan, mitä kukin meijeri haluaa pitää omassa valikoimassaan. – Kivijalkakaupassa käymiseen verrattuna verkkokaupassa on tietysti myös se etu, että tavarat pakataan ja lähetetään meijereiltä maitoautojen kautta tiloille, Roininen kertoo. Verkkokauppauudistus oli myös tärkeä yhteistyöryhmän kannalta, sillä reitit muuttuvat usein melko nopeasti ja verkkokauppa mahdollistaa tuotteiden toimittamisen lähimmästä meijeristä nopeammin tilalle. – Toki meillä myymälässä asiointi on

käyntejä varten. Toinen osio on tuottajien tulevaisuuden toiveiden kartoittamiseksi. Näin voimme kehittää meijerimme ja yhteistyöryhmämme toimintaa. – Pohjatiedot tallennetaan tuottajatietoihin ja ne nopeuttavat myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana kaikille tiloille toteutettavaa kumppanuuskäyntiä, valottaa toimitusjohtaja Ulla Roininen.

kuitenkin edelleen myös sosiaalinen tapahtuma ja hyvä tilaisuus päästä kuulemaan muiden tuottajien ja meijerin kuulumisia, muistuttaa Roininen. Tiedon avulla palvelua tuottajille

IT-speasialisti Risto Pentti tuntee Uuman. Virolahtelaisella maitotilalla syntynyt nykyinen sipoolainen tuli vuonna 2002 töihin Ingmanille, ja pääsi mukaan käynnistämään ja tilaajan puolelta myös vetämään projektia, jonka lopputuloksena syntyi Uuma. Uuma otettiin käyttöön kesällä 2003, ja se rakennettiin aikanaan nimenomaan Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijereille maidontilitystä varten. Tilitys on edelleenkin koko sovelluksen keskiössä, mutta matkan varrella sitä on kehitetty ennen kaikkea tuottajapalvelujen näkökulmasta. – Tänä päivänä puhutaan paljon digitalisaatiosta tietojärjestelmien yhteydessä. Uumapalveluissa digitalisaation näkyvät osat ovat web-tuottajapalvelut ja verkkokauppa, joita tuottaja voi käyttää tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien avulla, taustoittaa Pentti. Uumapalvelujen käyttö on lisääntynyt selvästi viime vuosina, mutta tavoitteet käytön suhteen ovat korkeammalla. Kiinnostuksen lisäämiseksi tiloilla tarvitaan käytön opastamista ja esim. sähköisen tilaamisen helpottamista. – Näissä asioissa palvelun käyttäjiä pitää osata kuunnella, joten tuottajilta tullut palaute omalle meijerille on erittäin tervetullutta.

JANTURI FARM on maatiloja ja maidonjalostajia palveleva valvonta- ja hälytysjärjestelmä, joka valvoo maidon alkutuotannosta lähtien lypsy-, jäähdytys- ja puhdistusjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä on hajautettu ja hälyttää myös häiriötilanteista.

Havaitsee ja hälyttää: • Lämpötilojen poikkeamat • Häiriötilanteet • Pesurin toiminnan Laajentuu: • Vedenpaineen seuranta • Ruokinta-automaattien seuranta • Sähköenergian mittaus • Kamera- ja kulunvalvonta • Ilmanvaihto- ja lämmitysvalvonta

”Verkkokaupassa on tietysti myös se etu, että tavarat pakataan ja lähetetään meijeriltä maitoautojen kautta tiloille.”

Janturi Oy, Pajatie 5, 85500 Nivala www.janturi.fi Anssi Ruotsalainen Jukka-Pekka Savolainen MAITOA SUOMESTA 2 / 2017 | 15 anssi@janturi.fi jukka@janturi.fi 050 5747 640 040 5711 621

UUMAPALVELUT Outi Fagerlund

– Uusi tekniikka ei ole itse tarkoitus, vaan tärkeintä on tuottaa maidontuottajille sellaisia tietoon perustuvia palveluja, jotka helpottavat elinkeinon harjoittamista päivittäisessä työssä, toteaa IT-speliasti Risto Pentti.

IT:llä toimiva kokonaisuus

Meijereillä on tärkeää saada eri toimijoilta tulevat tiedot, kuten laboratoriokokeet tai maitomäärät, Uumaan konekielisesti ilman ylimääräisiä käsinsyöttöä. Näin tiedot saadaan näkymään tuottajille lähes reaaliajassa, jolloin maitotilalla ehditään arvioida tiedon vaikusta vaikkapa illan lypsysuunnitelmaan. Maitotila on yritys, jonka tiedot asuvat monessa eri tietojärjestelmässä. Osa on tuottajan omissa järjestelmissä, mutta

suuri osa eri liikekumppaneilla. Meijerillä on paljon tuottajaa kiinnostavaa tietoa, ja on varmaa, että kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. – Tuottajan kannalta yksi tärkeimmistä asioista on, että tietojärjestelmät muodostaisivat toimivan kokonaisuuden, jolloin tietoja ei tarvitsisi syöttää käsin eri järjestelmiin. Järjestelmien tulee keskustella keskenään. Näkisin, että uumapalvelut on tulevaisuudessa osa tuota toimivaa pakettia, jonka käärimisessä haluamme olla

mukana, Pentti valottaa. Ulla Roininen ja Risto Pentti uskovat molemmat, että sähköisten palvelujen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Näin tuottajapalveluissakin tulee käymään siinä määrin kuin on tarkoituksenmukaista. Tärkeää on kuitenkin huolehtia myös siitä, että sosiaaliset kontaktit eri toimijoiden välillä syntyvät ja säilyvät. – Teknologia on hyvä apuväline, mutta se ei sentään korvaa ihan kaikkea.

RIITTÄVÄTKÖ PELTOSI HIVENET HYVÄÄN NURMEN KASVUUN? Tarkista tilanne maan Nurmipaketti-tutkimuksella, tulokset kolmessa viikossa ilman lisämaksua.

16 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi

MAIDOISSA ON EROA? NIIN ON TABLETEISSAKIN!

MAIDONTUOTTAJIEN TABLETIT Arla tabletilla on mahdollisuus hyödyntää maidontuotannossa käytettäviä sovelluksia suoraan vaikkapa navetasta. Tarjoamme yhteistyössä Arla Suomi yhteistyöryhmän kanssa työvälineet digitalisaation lisäämiseen ja arjen helpottamiseen tiloilla.

Toimiston hybridi

Tehokas navettatabletti

Kevyeen toimistokäyttöön

Sään, iskun ja pölynkestävä rakenne 10.1” FullHD IPS-näyttö Intel x7-8750 neliydinsuoritin 4GB keskusmuisti 128GB SSD tallennusmuisti WI-FI ja 4G / LTE yhteydet Windows 10 järjestelmä

10,1” HD Touch näyttö Z8300 prosessori 4GB keskusmuisti tallennusmuisti SSD B 64G Wi-Fi ja Bluetooth yhteydet Windows 10 järjestelmä

kk 28€+20€ laitteet

kk 18€+20€

palvelu

laitteet

870 € suoraosto

palvelu

580 € suoraosto

Suojattu perustabletti Iskun ja pölyn kestävä rakenne

Investoinnin helppoutta - Laitevuokra 100% vähennyskelpoinen - Edullinen ja kattava laitevakuutus - Vapauttaa pääomia liiketoimintaan - Helposti budjetoitavat IT-menot

10.1” FHD IPS-näyttö neliydinsuoritin 2GB keskusmuisti 32GB eMMC tallennusmuisti WI-FI ja 4G / LTE yhteydet Android 6.0 järjestelmä

kk 10€+20€ laitteet

Rahoitus

Palvelut

halpaan hintaan tukea ja turvaa - lisäveloitukseton tekninen puhelintuki - laitevaihto vikatilanteissa (rahoitus) - Laitteiden esiasennus ja testaus - Laiteimagen ylläpito - Tietoturva ja valvontapalvelut - Päivityksien keskitetty hallinta - Etätukimahdollisuus

palvelu

322 € suoraosto

Sopimuksen pituus 36kk, jonka jälkeen laitteiston voi lunastaa omistukseensa 1% jäännösarvolla. Laitteiston voi ostaa myös suoraostolla, jolloin kuukausiveloitteisista palveluista ainoastaan palvelun osuus jää voimaan. Hintoihin lisätään MAITOA SUOMESTA 2 / 2017 | 17 kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.

Paras Ratkaisu.

BYROKRATIASTA

TUKIHAKEMUKSET PITÄÄ JÄTTÄÄ 15.6.

Maatalouden päätukihaku päättyy kesäkuun puolivälissä. SAMI KILPELÄINEN

aatalouden päätukihaku päättyy tänä vuonna 15.6.2017. Haussa jätetään vipu.mavi.fi -sivujen kautta ”tukihakemus 101B” -lomake ja ”tukihakemuksen kasvulohkolomake 102B”. Jos vuonna 2016 ilmoittamiin tietoihin on tullut muutoksia, tuenhakija palauttaa myös lomakkeet ”maatilalomake 101A” (pakollinen palauttaa siipikarjaa ja hevosia pitävän tilan myös tänä vuonna), ”maatilan osalliset 101D”, ”tukihakemuksen peruslohkolomake 102A” ja ”peruslohkojen muutoslomake 102C”.

Mitä tukia haetaan?

Suurimmat haettavat tuet ovat EU:n kokonaan maksama perustuki ja viherryttämistuki sekä nuoren viljelijän tuki (EU), peltokasvipalkkio. EU:n ja kansallisesti rahoitetuista tuista haettavina ovat mm. luonnonhaittakorvaus ja sen kotieläinkorotus, ympäristökorvaus ja erityistukisopimukset ja luomukorvaus. Lisäksi haettavissa ovat kokonaan kansallisesti rahoitetut tuet muun muassa pohjoisen tukialueen hehtaarituet (ml. nuorten viljelijöiden tuki), sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki ja eräät muut tukimuodot. – Jos olet uusi kansallisten ja/tai EU:n eläintukien hakija etkä jättänyt osallistumisilmoitusta vuonna 2015 tai 2016, ilmoittaudu eläinpalkkiojärjestelmiin osallistumisilmoituksella Vipu-palvelun kautta tai paperilomakkeella 184 viimeistään 15.6.2017, muistuttaa maatalousekonomisti Pekka Pihamaa maa- ja metsätalousministeriöstä. Haku on voimassa ilmoittautumisen jälkeen toistaiseksi kunnes irtisanot sen itse tai tukijärjestelmä lakkautetaan. Eläinten hyvinvointikorvausta ei tänä vuonna enää haeta päätukihaun yhteydessä vaan hakuajankohta oli jo tammikuun lopussa. Pitkät dokumentointiajat

Tuenhakijan on syytä huomioida, että

18 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

”Varsinaista kattoa haettavien tukioikeuksien määrälle ei ole asetettu.”

Maatalousekonomisti Pekka Pihamaa työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä.

useissa tuissa on erittäin pitkät dokumenttien säilytysajat. Ne vaihtelevat rehu- ja lääkekirjanpidon peräti viidestä vuodesta, päätukihaun sekä eläinten hyvinvointi-, ympäristö- ja luomukorvauksen dokumentoinnissa neljään vuoteen sitoumuskauden päättymisen jälkeen ja kasvinsuojelukirjanpidossa kolmeen vuoteen. – Viljelijöiden työtä helpottamaan on maataloushallinto laatinut koosteen kirjaamisvaatimuksista, kertoo Pihamaa.

Maataloustuista sadonkorjuuvelvoite on poistettu. Viljelijän on pyrittävä korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Kansallisten viljelyalaan perustuvien tukien ja EU:n peltokasvipalkkioiden saaminen edellyttää, että tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottavalla tavalla. Tukikelvottomat lohkot

Tuenhakija voi jättää hakemuksen 15.6.2017 lohkoilleen perustukioikeuksis-

BYROKRATIASTA

• • • • • • • • • • •

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 19

BYROKRATIASTA Pekka Pihamaan mukaan vuoden 2017 tukijärjestelmissä on vain pieniä muutoksia viime vuoteen.

ta pääasiassa tilanteissa, joissa tuenhakija täyttää joko nuoren viljelijän tai uuden viljelijän vaatimuksen, eikä ole aiemmin saanut tukioikeuksia varannosta. Nuoren viljelijän on pitänyt aloittaa tilanpitoa aikaisintaan 1.1.2012. Uusi viljelijä ei saanut harjoittaa maataloutta edelliseen viiteen vuoteen. Hakemus tarvittavine liitteineen on toimitettava määräajassa. Lisäksi hallinto ottaa huomioon lohkon tukikelpoisuuden ja hallinnan. – Varsinaista kattoa haettavien tukioikeuksien määrälle ei ole asetettu, Pihamaa opastaa. Varantohausta on laadittu erillinen opas Mavin sivuille, josta selviää haun yksityiskohtaiset ehdot Luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksen osalta peltojen korvauskelpoisuuden lisäämisen tilanne on toinen kuin perustuessa. – Tänä vuonna luonnonhaitta- tai ympäristökorvaukseen ei ole määrärahan niukkuuden vuoksi mahdollista ottaa uusia aloja lainkaan, Pihamaa kertoo. – Lisäksi Manner-Suomen maaseutuohjelmassa ympäristökorvaukselle asetetut pinta-ala tavoitteet on jo saavutettu. Näin viime vuonna käytöstä olleesta mahdollisuudesta liittää tukikelpoisiin lohkoihin tukikelvotontaalaa on myös jouduttu luopumaan.

Ympäristökorvauksen ehdot syytä muistaa YMPÄRISTÖKORVAUKSESSA tilakohtaisina toimina on ravinteiden tasapainoinen käyttö. Jokaisen ympäristökorvaukseen sitoutuneen viljelijän piti tehdä verkkotentti tai osallistua koulutukseen huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi tiloilla on lohkokohtaisia toimia, joissa osassa täytyy tehdä lokakuun lopulla ilmoitus tehdyistä toimista. Pihamaa kannustaa viljelijöitä suorittamaan tentin tai osallistumaan koulutukseen määräaikojen puitteissa. – Mikäli ei suorita tenttiä tai koulutusta määräajassa, viljelijä altistaa itsensä tukien takaisinperinnälle ja viime vuoden ravinteiden tasapainoisen käytön korvaukseen tulee 5 % vähennys, Pihamaa varoittaa. Verkkotentti on auki ja mahdollista

20 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

tehdä myös 30.4.2017 jälkeenkin, jolloin välttää seuraavan vuoden 10 %:n vähennyksen tuesta. Viljelijöiden kannattaa olla yhteydessä kuntaan ja selvittää milloin järjestetään seuraava koulutus, jos verkkotenttiä ei ole mahdollista tehdä. MAIDONTUOTTAJIEN pinta-alasta iso osa

on nurmea, mutta aina on hyvä muistaa kahden tai kolmen kasvilajin vaatimus EU:n kokonaan rahoittamassa viherryttämistuessa. AB-alueella maatilalla, jolla on 10– 30 ha peltoalaa, on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta. Jos maatilan pääkasvina on nurmi tai kesanto, sitä saa olla yli 75 % peltoalasta.

Suurimmalla osalla AB-alueen maitotiloista pinta-ala on yli 30 hehtaaria. Jos maatilalla on yli 30 ha peltoalaa, on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia. Pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta ja kahden eniten viljellyn viljelykasvin yhteenlaskettu osuus saa olla enintään 95 % peltoalasta. Jos maatilan pääkasvina on nurmi tai kesanto, sitä saa olla yli 75 % peltoalasta. C-alueella maatilan peltoalan ollessa yli 10 hehtaaria, on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia. Pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta paitsi jos pääkasvina on nurmi tai jos se on kesannolla. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi! VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa. Vasikan HIILI-geeli on myöselektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja. Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

UUTUUS lehmille

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää Dikalsiumfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 34 grammaa/tuubi, päivässä 68 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Pakkaus 4 x 425 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa UUSI, PEHMEÄ KOOSTUMUS!

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattina ja magnesiumtrisilikaattina. Yksi tuubi sisältää 14 grammaa puhdasta magnesiumia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nielemään sitä.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääke-kasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-Pastaa vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea. Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 122 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow Oy/Ltd, Turku p. 050 301 7760 MAITOA SUOMESTA 2 / 2017 | 21 heikki.kemppi@finncow.fi

www.finncow.fi

BYROKRATIASTA

Maatila vapautuu C-alueella kokonaan viljelyn monipuolistamisesta siinä tapauksessa, että yli 75 % maatilasi peltoalasta on nurmea, kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. Maaseutuviraston sivuilta kannattaa tarkistaa myös poikkeukset tilanteissa, joissa peltoalasta yli 50 % on sellaista alaa, jota et ole ilmoittanut edellisvuoden tukihakemuksessasi.

lehmämäärälle. Palkkion tason eläintä kohden on arvioitu olevan tänä vuonna 600 euroa ja AB-tukialueen ulkosaaristossa 870 euroa. – Arviot perustuvat olettamukseen, että lypsylehmien määrässä tapahtuu hienoista laskua. Palkkion tasot tarkentuvat toukokuussa 2018, kun tiedetään lopulliset palkkiokelpoiset eläinmäärät sekä valvonnan seuraamukset on voitu huomioida, Pihamaa tausoittaa. Palkkioon on varattu 32 miljoonaa euroa ja se jaetaan kaikkien palkkiokelpoisten lypsylehmien määrällä. Tuen ensimmäinen erä maksetaan tämän vuoden joulukuussa 1.1.–15.9. nautarekisterissä olevien eläinten perusteella. Lopuksi Pihamaa toteaa, että vuonna 2017 tulee tukijärjestelmään vain vähäisiä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Hän muistuttaa ympäristökorvauksen tentin suorittamisen tärkeydestä, kannustaa maitotiloja pitämään huolta eläinrekisterien ajantasaisuudesta ja toivottaa oikein menestyksekästä laidunja satokautta 2017.

”Palkkion tasot tarkentuvat toukokuussa 2018, kun tiedetään lopulliset palkkiokelpoiset eläinmäärät.”

MAIDONTUOTANNON pohjoista litratukea

ei tarvitse hakea erikseen, jos on ilmoittautunut tukijärjestelmän piiriin aiemmin. Tänä vuonna maidon kansallinen pohjoinen tuki maksetaan kahdessa eri tasossa. Elokuun loppuun asti tukitasot ovat C-tukialueella 0,5 snt/l pienemmät kuin syyskuun alusta vuoden loppuun. Maidon pohjoinen tuki halutaan vuonna 2017 toteuttaa poikkeuksellisesti alkuvuodesta loppuvuotta alemmalla tasolla, koska alkuvuoteen sijoittuu maidon tuotannon mukautustuen

tuotannon vähentämisjakso, Pihamaa toteaa. – Samaan aikaan mukautustuen vähentämisjakson kanssa ei haluttu nostaa tiloille tukivuoden aikana maksettavaa yksikkötukea. Lypsylehmäpalkkio maksetaan ABalueella nautarekisterin mukaiselle

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti

VMS

Ainutlaatuinen solulaskuri, joka laskee solut

Jopa 3000 kg maitoa vuorokaudessa

+ Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

-tarjous

+ Automatisoitu ruokinta

Helppokäyttöinen kosketusnäyttö

Hintaetu uuden robotin hankkijalle/ + vaihtaessasi uuteen Integroitu maitotilan tuotannonohjausajalla 1.2.-15.6. KYSY TARJOUS MYYJÄLTÄSI!

järjestelmä

Tarkka maidon laadunseuranta

Palveleva huolto lähellä sinua

+ Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

VMS+ 22 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

www.delaval.fi/enemmankuinrobotti

+ UUTUUS! Kuntoluokkakamera (BCS)

Bonsilage Pro

– hapanta pötsiä ja ketoosia vastaan Bonsilage Pro on uusi rehun säilöntäaine, jonka muodostama happokoostumus pienentää happaman pötsin ja ketoosin riskiä. Bonsilage Pro muodostaa säilörehuun runsaasti propyleeniglykolia, joka on hyvä ja helposti imeytyvä energian lähde.

Lisäksi herumisen aikana ruokinnan korkea väkirehupitoisuus ja esimerkiksi säilörehun korkea sokeripitoisuus altistavat happamalle pötsille. Kun rehussa on paljon helppoliukoista sokeria, muodostuu paljon Säilörehun haihtuvia rasvahappokorkea ja ja maitohappoa, jolsokeripitoisuus loin pötsin pH laskee.

ja väkirehuvaltainen ruokinta lisäävät happaman pötsin riskiä.

Maitohapon ja jäännössokerin pötsin pH:ta alentava vaikutus on kaksi kertaa suurempi kuin etikkahapon. Bonsilage Pron muodostama happokoostumus pienentää happaman pötsin ja ketoosin riskiä. Se muodostaa säilörehuun runsaasti myös propyleeniglykolia, joka on hyvä ja helposti imeytyvä energian lähde eikä se happamoita pötsiä. Propyleeniglykoli on tehokkain veren glukoosipitoisuuden nostaja, kun lehmän syöntikyky on rajoittunut lypsykauden alussa. Tehdyissä tutkimuksissa Bonsilage Prolla säilörehuun muodostui runsaasti propyleeniglykolia ja sillä ruokittaessa lehmien verestä mitatut ketoaineiden määrät jäivät selvästi alle piilevän ketoosiriskin rajan.

• kuiva-ainepitoisuussuositus 28-50% • pakkaus 100 g, 50 tonniin säilörehua • käy myös luomuun

Maitohapon, etikkahapon ja propyleeniglykolin määrät säilörehussa (% KA) 16

Vaikutus Pötsin pötsin pH-tekijä pH:hon

14 12 10 8 6

Maitohappo



Etikkahappo



1,5

Jäännössokeri



2,5



Propyleeniglykoli

 maitohappo

 etikkahappo

 propyleeniglykoli

Kontrolli

Bonsilage Pro

Yhteistyötutkimus, Göttingenin yliopisto ja ISF, 2016

Göttingenin yliopiston ja ISF:n tekemässä tutkimuksessa Bonsilage Prolla tehtyyn säilörehuun muodostui huomattavasti vähemmän pötsiä happamoittavaa maitohappoa ja enemmän etikkahappoa ja propyleeniglykolia kuin kontrollirehuun. Lehmien veren BHB-pitoisuus eri ruokintaryhmissä 1,2 1 BHB-pitoisuus, mmol/litra

Korkeatuottoisen lehmän ruokinnan suurimpia haasteita on saada lehmä syömään mahdollisimman paljon energiapitoista rehua ilman pötsihäiriöitä. Poikimisen jälkeen lehmän ruokahalu on yleensä heikko ja kuiva-aineen syöntikyky rajallinen, mikä lisää piilevän ketoosin riskiä ja voi olla myöhemmin sorkkavaivojen, tulehdusten ja hedelmällisyysongelmien syy.

Bonsilage Pro

Piilevän ketoosin raja-arvo

0,8

 kontrolli 0,6

 Bonsilage Pro 0,4 0,2 0

3 päivää ennen poikimista

5 päivää poikimisen jälkeen

Bonsilage Pro säilörehuruokinnassa lehmien verestä mitatut ketoaineiden määrät jäivät selvästi alle piilevän ketoosiriskin rajan.

Tutustu Bonsilage Prohon ja muihin maitotilan tuotteisiin: eurotrading.fi

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

| 23

Eläinten hyvinvointikorvausta haki vain 41 % nautatiloista

Tehosta karjasi hedelmällisyyttä! Säännöllisellä hedelmällisyyden seurannalla tehostat kiiman- ja tiineydentarkkailua, säästät siemennys- ja hiehojen kasvatuskuluissa sekä vähennät hedelmällisyyshoitojen määrää. FabaHELMI-palvelulla saat ajantasaiset, tietokantaan tallennetut tiineystulokset ja hedelmällisyysraportit. Hedelmällisyystavoitteita asettamalla ja seuraamalla sinulla on jatkuva tieto keskeisistä hedelmällisyystuloksista. Lue lisää FabaHELMI-palvelusta: www.faba.fi

ammikuun lopussa päättyneessä vuoden 2017 eläinten hyvinvointikorvauksen haussa vain 41 prosenttia nautatiloista haki tukea. Siipikarjatiloista tukea haki sen sijaan yli 80 prosenttia. Vielä vuoteen 2014 asti eläinten hyvinvointituki oli laajasti maitotilojen suosiossa. Tuottajajärjestöjen ja ministeriön tekemät rajut ehtojen heikennykset ovat romahduttaneet tukiohjelman suosion. Eläinten hyvinvointikorvausta haetaan nyt jo vuoden alussa. Ohjelmaa rahoitetaan EU:n ja kansallisin varoin.

Tuottajien keskuudessa on ollut pettymystä eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin että eläinsuojelulain valmisteluun. Maidontuottajien ääni ei valmistelussa ole riittävästi kuulunut. Arlan tuottajien piirikokouksessa kummasteltiin jo viime vuoden lopulla, että miksi eläinsuojelulain valmistelussa ollaan asettamassa eläimille itseisarvo? Tuottajien näkemyksen mukaan ”ei pitäisi asettaa itseisarvoa vaan luottaa siihen, että vastuulliset tuottajat huolehtivat eläimistä. Terve ja hyvinvoiva eläin on kaikkien etu eikä vähiten tuottajan”.

IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Kuulkaa!

Hyvä tarjous! Kun tilaat 1 000 kg

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

3M™ PELTOR™ WorkTunes™ Pro

-FM-radiokuulonsuojaimet

24 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi

Kampanja-aika 13.3.–31.5.2017 Saat halutessasi edun alennuksena. Myynti: maatalouskaupat

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon KAUAN ODOTETUT TUOTESARJAT LYPSYROBOTEILLE – NYT SAATAVISSA!

ROBO Red RoboRed®tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Harjapesuaine • Maitosuodattimet • Pesuharjat

• Tukeva sinkitty metallirunko • Mitat: 200 x 300 x 170 cm • Pressun materiaali PVC 610 g/m2 • Jopa kuudelle 13 kuukauden ikäiselle vasikalle (makuutila 0,9 m²/vasikka) • Myös isompia kokoja saatavana

• Materiaali HDPE • Mitat: pit. 194 cm, lev. 135cm, kork. 122 cm • Voidaan asentaa yksittäin, riviin tai kahteen riviin • Sis. juottosanko, vesisanko, tuttipullo, rehuastia

RoboRed®- ja RoboBlue®-tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaih toehdon laitetoimittajien alkuperäis tuotteille. Tehokkaat pesuaineet vastaavat alku peräisiä ja ovat kaiken lisäksi Suomes sa valmistettuja. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täy dentyy ajan myötä. Kaikki tuotteet ovat olleet testeissä ti loilla ja testatuista vaihtoehdoista on valittu parhaat tuotteet.

UUTUUS !

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

ROBO Blue RoboBlue®tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Maitosuodattimet • Nännikumi • Letkut

Tukeva halli esim vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym. • Tukeva runko • Vahvistetut kaksoiskaaret • Peite 610 g/m2 • Mitat 600 x 600 x 370 cm • Aitaosan korkeus 155 cm • Portin leveys 270 cm • Vapaa korkeus 340 cm Kysy myös isompia kokoja

UUTUUS !

• Materiaali HDPE • Etuaita kiinteä metallinen polyemeeri pinnoitteella tai kipattava HDPE • Oviaukossa etuverho • Iglun mitat: kork. 140 cm, lev. 120 cm, pit. 170 cm • Aitaus lev. 120 cm, pit. 147,5 cm • Sis. juottosanko, vesisanko ja rehuastia

www.finnlacto.fi • 064 210 300

UUTUUS !

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA PALVELUT MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 25

TIINEYSTESTI

Tiineystestistä hyviä kokemuksia – robotilta maitosiirtymiä Tiineystestianalyysit ovat saavuttaneet kohtuullisen suuren suosion tuottajien keskuudessa. SAMI KILPELÄINEN

lahti Jani Sääski nen äi yv yt ty on sa iin ks u m koke istä. tiineysteste

26 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Mirva Lahtimaa

TIINEYSTESTI

analysoitavan lehmän tuloksen virheellisesti tiineeksi, muistuttaa Arla Suomi -yhteisryhmässä työskentelevä alkutuotannon koordinaattori Anu Autere Ruhan meijeristä. Luotettavan testituloksen takaamiseksi Osuusrän tuloksen, kunta MS TuottajapalveJani Sääskilahti lut on päättänyt alusta alkakertoo. en suositella maitonäytteen Sen sijaan käottamista käsin lypsämällä. sin otettu Näytteeksi riittää yhdestä venäyte antoi lehEsimerkki näyt timestä lypsetty maito. mille oikeat epikarista, tarra an täytetään puut tuvat tiedot ky – Tuotosseurantanäytteistulokset, jatnällä. tä ei maitojen siirtymästä kaa Jani. aiheutuvan näytevirheriskin Laboratoriossa on seurattu laajemvuoksi suositella teetettäväksi tiineystesminkin robottitilojen näytteenottoa ja tejä, kertoo Autere. käsinotetuista näytteistä on tullut erittäin Jos tila päättää kuitenkin lähettää tuoselvästi esille onko lehmä tiine vai tyhtosseurantanäytteistä analysoitavia tiijä. Sääskilahden ja Salmelan tekemät haneystestejä, tulee nekin merkitä keltaiselvainnot on siten huomattu myös laajemla tarralla. massa mittakaavassa. – Näytteenotossa tapahtunut mahdolliVirhe tulee pienestä maitomäärästä nen maitosiirtymä ja siitä aiheutuvat virLypsyrobotin näytteenottolaitteen kautta heelliset koetulokset ovat näytteen tilaajan vastuulla. ottaessa on varmistuttava siitä, ettei edelJani Sääskilahti on tyytyväinen, että lisen lehmän maitoa pääse siirtymään myös tiineystestin hinta on laskenut tuotanalysoitavaan näytteeseen. tajien löydettyä uudet palvelut. – Huomaamattoman pieni määrä edellisenä lypsetyn tiineen lehmän maitoa – Hienoa, että ryhmä on tarjonnut uusia (0,2 %–1 % näytemäärästä) voi vääristää palveluja tuottajille, kiittää Sääskilahti.

”Hienoa, että ryhmä on tarjonnut uusia palveluja tuottajille.”

suuskunta MS Tuottajapalvelut on yhdessä tuottajalaboratorion ja neuvojien kanssa halunnut kaikissa näytteissä varmistaa tulosten luotettavuuden. Tästä syystä ennen tiineystestinkin käyttöönottoa tehtiin laaja piloitointivaihe, jossa analysoitiin näytteen luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Jani Sääskilahti ja Katja Salmela Ranualta olivat pohjoisin pilotoinnissa mukana ollut tilayksikkö. – Tulokset ovat näyttäneet erinomaisen hyvin tiineen tai tyhjän lehmän tiedot, iloitsee Jani Sääskilahti. Pilotointijakson aikana Jani testasi näytteenottoa suoraan robotin tuotosseurantanäytteistä ja erillislypsynä. – Heti ensimmäisellä kerralla sain tiedon, että robotin näytteenotolaitteessa tiineen lehmän jälkeen hyvin pieni maitosiirtymä seuraavaan lehmään antoi vää-

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 27

TIINEYSTESTI

Tiineystestin käyttöohje

iineystesti lähetetään säilöntäaineellisessa painokorkillisessa 30ml pikarissa. Pikariin tulee liimata keltainen tiineystestitarra ja täyttää tarraan omat tiedot, sekä analysoitavan eläimen tiedot huolellisesti. Tarra on kiiltäväpintaista materiaalia ja siihen kirjoitettavien tietojen tulisi sietää hieman kosteutta, joten tiedot kannattaa kirjoittaa ohuella vedenkestävällä tussilla. Näytteiden mukaan on hyvä varmuuden vuoksi liittää näytetiedot myös paperille kirjoitettuna. Tiineystestitarroja voi tilata omasta meijeristä. Testimenetelmä mittaa maidon glykoproteenien määrää. Hedelmöittymisen jälkeen alkio kiinnittyy kohdun seinämään ja muodostaa istukan, joka tuottaa glykoproteiineja verenkiertoon. Testin tulosten luotettavuus on erinomainen, mikäli maitonäyte on otettu oikein. Näytteenotossa ensiarvoisen tärke-

ää on, että näytteen maito on peräisin vain testattavaksi tarkoitetusta eläimestä. Näytetulokseen vaikuttaa jo 0,2–1,0 % siirtymä toisen lehmän maitoa. Tämän vuoksi tiineystestiin näytteet suositellaan otettavaksi käsin lypsämällä suoraan testattavaksi halutun lehmän utareesta. Näyte voidaan lypsää vain yhdestä vetimestä. Näytettä ei suositella otettavan näytteenottolaitteella. Tiineystesti voidaan tehdä kun lehmän edellisestä poikimisesta on kulunut vähintään 60 vuorokautta ja siemennyksestä vähintään 28 vuorokautta. Paras etu tiineystestistä saadaan, jos maitonäyte otetaan heti kun siemennyksestä on kulunut 28 vuorokautta. Varhain todettu tiineys suositellaan varhaisluomisriskin vuoksi varmistamaan uudella näytteellä 60–90 vrk:n kuluttua siemennyksestä tai varmistamaan esimerkiksi siementäjän toimesta myöhemmin.

St1 Opti-polttoöljyt Varma valinta lämmitys- ja moottorikäyttöön. Kysy lisää omalta hankintameijeriltäsi.

28 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

TIINEYSTESTI Mirva Lahtimaa

Näyte otetaan säilöntäaineelliseen 30ml näytepikariin, joita saat tilattua meijeriltä (tuotosseurantapikari, ilman viivakoodia). Näytteen mukaan merkitään seuraavat tiedot: Tiineystesti, meijerinumero (780), tuottajanumero, korvanumero, siemennyspäivä, näytteenottopäivä. Tiedot kirjoitetaan veden kestävällä kynällä KELTAISEEN tiineystestille tarkoitettuun tarrapohjaan, joka liimataan näytepikarin kylkeen. Tiineystestitarroja voit tilata meijeristäsi. Näyte lähetetään laboratorioon maitoauton mukana meijeristä tilattavassa 75-näytekuoressa tai muutoin huolellisesti pakattuna esimerkiksi minigrip-pussissa, joka on merkitty tekstillä ”TIINEYSTESTI-TUOTTAJALABORATORIO”. Jos näytteitä lähettää kerralla useampia, näytteet voi pakata tuotosseurantanäytteille tarkoitettuun pahvilaatikkoon, jol-

s lu ena P s n o r i t u k tilaus c t p ro oim -irto ä, saa a! P t o t lus ss ss N y s i r t orn P enne säkuu yö pc 7 m ke m ee Pro .201 ksen T

.5 tu 31 imi to

loin teksti ”Tuotosseurantanäytteitä” on korvattava tekstillä ”TIINEYSTESTI-TUOTTAJALABORATORIO”. Tiineystestin tulokset tulevat UUMAtuottajaportaaliin: Tulokset – Progesteroni ja Tiineys. Tulokset kirjautuvat UUMA-tuottajaportaaliin lukuarvoina: 0,0–0,099 – EI TIINE 0,1–0,249 – UUSINTATESTI >0,25 – TIINE Uusintatesti tarkoittaa sitä, että maitoon ei ole erittynyt tarpeeksi tiineydestä kertovaa proteiinia, jolloin tiineystulos on vielä epävarma. Tällöin suositellaan uuden maitonäytteen lähettämistä analysoitavaksi noin 1–2 viikon kuluttua edellisestä näytteestä.

Taas ruokakriitikot kehuvat. Ja totta jauhavat. Aito suomalainen AIV on huippulaatuisen säilörehun paras takuu. Navetasta kuuluva tasainen mussutus on maidontuottajan ilo ja etu. Laadukas AIV-säilötty rehu nimittäin maittaa lehmille, ja reilusti syövät eläimet voivat ja tuottavat paremmin. Lisäksi pohjalta pintaan hyvin säilynyt AIV-rehu helpottaa tilasi arkea, kun hävikki ja ylimääräinen työ vähenee.

AIV.FI

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 29

KARHUMAAN TILA Sari ja Jukka Karhumaa edustavat 13. sukupolvea Karhumaan tilan ruorissa, sillä Siikajoen Luohualla sijaitseva talo on ollut saman suvun hallussa jo yli 180 vuotta. Talon isäntä on toiminut tällä hetkellä 105-vuotiaan Paavolan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1996 lähtien.

KARHUMAAN TILA ON OLLUT SAMALLA SUVULLA YLI 180 VUOTTA Jukka ja Sari Karhumaan maitotilasta tuli osakeyhtiö viisi vuotta sitten. TUOMAS KOIVUNIEMI

aa- ja yrittäjyyshenki elää voimallisena Siikajoen Luohualla sijaitsevalla Karhumaan tilalla, jota isännöivät tällä hetkellä Jukka ja Sari Karhumaa. Maitotila on nyt 13. sukupolven käsissä, sillä Jukka Karhumaan suku on viljellyt maata samoilla sijoilla 1830-luvulta saakka. – Siikajoelta tuli tälle paikalle silloin Juho Laurinperttu, joka otti tilan nimen Karhumaa sukunimekseen. Tila on ollut samalla suvulla hieman yli 180 vuotta, isäntä kertoo. Karhumaan tilalla on tällä hetkellä yh-

30 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

den robotin navetta, missä on 65 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa. Maata tilalla on 130 hehtaaria. Jukka Karhumaa tuli talon isännäksi vuonna 1988 sukupolvenvaihdoksen myötä. Tuohon aikaan sukupolvenvaihdosten ikäraja oli 55 vuotta. – Olen nyt samanikäinen, kun isä luopui tilanpidosta. Itselläni on sukupolvenvaihdokseen aikaa vielä kymmenisen vuotta, isäntä toteaa. Suomalaisten maatilojen omistus on tähän saakka rakentunut henkilöomistukseen, missä maatalousyrittäjä itse vastaa niin varoista kuin veloistakin. Maatalou-

den rakenne- ja talouskehitys ovat johtaneet siihen, että viime vuosina maahan on syntynyt maataloutta tai eläintaloutta harjoittavia osakeyhtiöitä. Verotuksen optimointia

Jukka ja Sari Karhumaa perustivat Karhumaan Tila Oy:n vuonna 2013. Talon isännän mukaan yhtiöittäminen olisi tehty jo kahta vuotta aikaisemmin. Eräs tilan lähinaapureista harkitsi siirtymistä eläkkeelle luopumistukijärjestelmän kautta ja ajatus oli, että Karhumaat jatkavat luopujan peltojen viljelyä. – Osakeyhtiö ei olisi voinut olla tilan

KARHUMAAN TILA TUOMAS KOIVUNIEMI

Tiedätkö historiallisesti merkittävän tilan? Vihjeitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen maitoasuomesta@arlafoods.com.

jatkaja. Myöhemmin toki Jyrki Kataisen hallitus luopui koko lutu-järjestelmästä. Samaan aikaan osui uusjako-hanke, joka myös muutti suunnitelmia, isäntä kertoo. Maatilan yhtiöittämisessä eräs keskeisistä kannustimista oli verotuksen optimointi. Jukka Karhumaan mukaan maitotilan tuotanto oli hyvällä kannattavuuspohjalla, mikä tiesi kovia tuloveroja. Osakeyhtiö maksaa tuloksesta 20 prosenttia veroa. Yhtiön omistajat voivat ”kotiuttaa” tuloksesta osinkoa tietyin edellytyksin, josta 75 prosenttia on omistajille verovapaata ja 25 prosenttia pääomaveron alaista tuloa.

”Jos tehdään oikein hulppeita navetoita, voidaan helposti ajautua vaikeuksiin.” Maat ja eläimet taseessa

Isännän mukaan osakeyhtiöittäminen ei itsestään tee toiminnasta kannattavaa,

vaan asioiden tulee olla kunnossa jo ennen sitä. – Maatalouden henkilöyhtiön muuttuessa osakeyhtiöksi toiminnanmuodon muutoksella ei tarvitse maksaa lahja- tai myyntivoittoveroja, kun omistus säilyy samoilla henkilöillä. Ennen yhtiöttämistä kannattaa kuitenkin hakea ennakkopäätös verottajalta, Karhumaa opastaa. Karhumaan mukaan osakeyhtiö-muoto helpottaa tilan investointeja, sillä yhtiön tuloveroprosentti on 20 prosenttia. Henkilöyhtiön ja osakeyhtiön merkittävin etuero syntyy maanhankinnasta. – Henkilöyhtiössä maan arvo on aina MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 31

KARHUMAAN TILA

Yrittäjyys verissä

ukka Karhumaalla yrittäjyys on verissä. Maitotilan pyörittämisen ohella mies on mukana alihankinta- ja puualan yritystoiminnassa. Karhumaa oli osakkaana veljensä pyörittämässä Dometalot Oy:ssä, joka tekee matalaenergiataloja. Yrityksen toimipaikka sijaitsee aivan maitotilan naapurissa. Noin 1,5 miljoonan euron liikevaihtoa tehneen ja 13 henkeä työllistävän yrityksen liiketoiminta myytiin viime vuonna Lehto-konserniin kuuluvalle Optimikodit Oy:lle. – Dometalot lähti alunpitäen liikkeelle veljeni innostuksesta ja ideasta, joten lähdin sitten hänen tuekseen siihen mukaan. Toinen yritys, missä mies on mukana, on MSJ-Wood Oy. Aluksi yritys teki Luohuassa huonekalujen osia Incap Oyj:le, mutta pörssiyhtiön ajauduttua velkasaneeraukseen, alihankintatyö loppui. Yritys on nyt erikoistunut tekemään puuportaita erilaisiin rakennuksiin. MSJ-Wood perusti sittemmin Dometalot Oy:n, joka liiketoimintakaupan jälkeen on kiinteistöyhtiö. – Metallityöt ovat olleet minulle sellainen harrastus, joten olen maatilan metalliverstaalla rakennellut erilaisia maa-talouskoneita sekä tehtaalle tuotantolinjoja ja koneita, hän kertoo. Maatalous- ja muuta yritystoimintaa vertailtaessa erot ovat Karhumaan mukaan selvät. – Maataloudessa on lopulta pienemmät riskit kuin muussa yritystoiminnassa. Maataloudessa on kuitenkin vakaat markkinat, vaikka hinnat välillä heittelevätkin, mutta tuotannolle on koko ajan tasainen kysyntä.

32 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

verotusarvon mukainen nettovarallisuutta laskettaessa, kun taas osakeyhtiössä maa menee ostohinnalla taseeseen. Eläimiä ei henkilöyhtiössä arvosteta millään tavalla nettovarallisuutta laskettaessa, mutta osakeyhtiössä syntyneillä eläimillä on käypä arvo taseessa, hän kertoo. Taloutta voi seurata reaaliajassa

Osakeyhtiön myötä kirjanpito on monimutkaisempaa kuin perinteisessä maataloudessa. Jukka Karhumaa ei pidä sitä pahana, sillä tila oli jo ennen yhtiöttämistä kannattavuuskirjanpidon piirissä, jossa oli mukana jo varaston arvo ja tase. Muutosta ei näin ollen oikeastaan tapahtunut. Yhtiön taloushallinto on emännän ja isännän omissa käsissä – Sari tekee kirjanpidon ja Jukka tekee arvonlisäveroilmoitukset. – Osakeyhtiössä näkee reaaliaikaisesti sen, millä mallilla talous on, isäntä toteaa. Maatalouden tulevaisuus myönteinen

Jukka Karhumaa on ollut mukana Arla

Suomi -ryhmään kuuluvan Paavolan Osuusmeijerin hallinnossa vuodesta 1992 lähtien ja osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1996 lukien. Maatalouden ja maitotalouden tulevaisuuden hän näkee myönteisenä, mutta varoittaa tuottajia ”hulluttelusta”. – Maataloudella on suhteellisen tasaiset markkinat ja kysyntä, mutta en usko, että maitopuolella hinnat tulee lähiaikoina paljon nousemaan, joten tiloilla pitää huolehtia kustannusten pysymisessä kurissa ja työmäärän pysymisestä sopivassa suhteessa. Jos tehdään oikein hulppeita navetoita, voidaan helposti ajautua vaikeuksiin. Paavolan Osuusmeijerin nokkamies on tyytyväinen Arla Suomi -ryhmän yhteistyöhön. Pienen osuuskunnan ääni on hänen mukaansa kuulunut ryhmässä hyvin. Karhumaa pitää meijerialan kilpailua positiivisena asiana. – Ei ole tuottajien etu, että Suomessa olisi vain yksi toimija. Kilpailu on hyvästä, hän päättää.

TUOMAS KOIVUNIEMI

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Maittava! Melica Lempi

– Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidunja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää mm. runsaasti kalsiumia ja magnesiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen. Rakeistettu. 600 kg suursäkki. 30 x 20 kg = 600 kg/lava

a Touko-kesäkuuss lla kampanjahinna Melica Nurmi Mira

– Jauhemainen, mm. runsaasti kalsiumia ja magnesiumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsykarjalle laidunja säilörehuruokintaan. 1000 kg suursäkki. 20 x 25 kg = 500 kg/lava

Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme. Jukka ja Sari Karhumaan mukaan yksi keskeinen syy tilan yhtiöittämiseen oli verotuksen optimointi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 33

Yhteistyökumppanilta

Uutta ajattelua, jos tila maitohuoneessa ei riitä AARETTI SIPILÄ

aitotilat kasvavat Suomessa vauhdilla. Usein melko uusissakin pihatoissa tilat ja varsinkin maitohuone jäävät pieneksi kasvun tohinassa. Näin kävi myös Pälkäneläiselle Aapismaito Oy:lle. Pohdittavana oli käytännössä kolme vaihtoehtoa, joista tila ja tilasäiliön omistava Ruhan meijeri valitsivat Suomessa hieman epätavallisemman toimintatavan, eli puolittain ulos tulevan tilasäiliön. Aika on rahaa myös maidon keruussa,

34 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

varsinkin robottitilalla. Huhtikuussa 2016 Aapismaito hankki neljännen robotin, jonka jälkeen tilan vanha 10 000 litran Wedholmsin tilasäiliö jäi auttamattomasti pieneksi. Meijeri nouti maidon avuliaasti kerran vuorokaudessa, mutta myös vanha 300 litran Boetechin puskurisäiliö jäi pieneksi. Vaikka Aapismaito onkin lähes valtatie 12 varrella, myös maitoauton jokapäiväinen käynti tilalla maksaa. Tästä syystä meijeri ja Tuomas Känsälä Aapismaidosta päättivät laittaa pisteen jokapäiväiselle keräilylle. Kolme vaihtoehtoa

Vaihtoehtoja oli käytännössä kolme, eli

16 000 litran säiliö olemassa olevaan maitohuoneeseen, siilo-tilasäiliö, sekä ruotsalaisen Wedholms-konsernin tarjoama osittain ulos sijoitettava vaakatilasäiliö. 16 tonnin säiliö maitohuoneeseen jäi käytännössä aika nopeasti vaihtoehdoista pois, koska se olisi täyttänyt maitohuoneen niin, että siellä ei olisi pystynyt enää normaalisti liikkumaan, ja olisi myös hieman liian pieni 4 Lelylle. Osittain ulossijoitettu säiliö taas oli alussa hieman kummajainen, mutta kiitos Tuomaksen ennakkoluulottoman asiaan perehtymisen, myös kyseinen vaihtoehto piti pohtia läpi ja tuli lopulta valituksi. Mistä siis moinen? Ensimmäisenä Tuo-

Yhteistyökumppanilta Aaretti Sipilä

makselle päänvaivaa aiheutti talvipakkanen. Ulkosäiliö on kuitenkin koteloitu ja eristetty ja jos ne kerran toimivat Ruotsissa ja Islannissa ja vielä Pohjois-Pohjanmaallakin -37 °C pakkasella niin miksei sitten Pälkäneelläkin. Loppu onkin jo selvää matematiikkaa. Ulkoeristetyn säiliön lisähinta on 2 500 euroa eli huomattavasti halvempi kuin lisähinta vastaavan kokoisesta siilo-tilasäiliöstä. Siilon perustustyöt olisivat olleet myös huomattavasti kalliimmat. Nyt asfaltille tarvittiin vain teräslevyt jalkojen alle. 18 000 litran vaakasäiliössä on myös kaksi pesupäätä, kun siiloissa on vain yksi pesupää. Maalaisjärjen mukaan tämä säästää sekä vettä, että sitä kautta myös pesuaineita ja energiaa. Jos nyt joskus haluaa katsoa säiliöön sisään kun siellä on maitoa, on se vaakasäiliössä aina mahdollista. Siiloon ei voi enää katsoa sisään kun maito yltää miesluukuun. Ainoa positiivinen asia siilon hyväksi on se, että 18 000 litran siilo olisi säästänyt pohja-alassa noin 3 neliömetriä. Mitä suurempi siilo, sen suurempi hyöty luonnollisesti saadaan, kun mennään ylöspäin.

Aapismaidon uusi 18 000 litran puolittain ulos asennettu tilasäiliö on kätevä ratkaisu silloin, kun maitohuone jää pieneksi.

Säästöä lämmöstä

Mihin Aapismaito ja meijeri sitten sijoittivat säästyneet rahat? Lisäsäästöihin ja parempaan maidon laatuun luonnollisestikin. Aapismaidossa otetaan talteen lämpö sekä maitoa esijäähdyttämällä että itse maidon jäähdytyksestä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jo kahden robotin tilalla kannattaa ottaa lämpöä talteen molemmilla tavoin. Esijäähdyttäjä parantaa myös maidon laatua, koska maito tulee viileämpänä, eli noin 12–15-asteisena tilasäiliöön. Maidon jäähdytysprosessista veteen talteen otettu lämpö taas viilentää maitohuonetta etenkin kesäisin. Molemmat tavat tuottavat tietenkin esilämmitettyä vettä ja tämä taas pienentää sähkölaskua. Maitohuoneessa vapautuvaan tilaan tulee myös suurempi, eli 800 litran puskuritankki. Suurien maitotilojen kannattaa huomioida, että heillä on käytössä erinomainen lämpöreservi. Neljän robotin eli noin 8 000 litraa päivässä lypsävä karja tuottaa riittävästi lämpöä vaikka talon lämmitykseen. Aapismaidon pihatto on kuitenkin etäällä muista rakennuksista niin kuin uudet pihatot nykyisin ovat, joten ylimääräinen lämmin esilämmitetty vesi annetaan lehmille juomavedeksi.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA:

Aika on rahaa myös maidon keruussa, varsinkin robottitilalla.

Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Puolittain ulosasennetuissa säiliöissä on erikoisuutena sekoittajan moottorien ja paisuntaventtiilien kotelointi ja eristys, sekä putkiston eristys. MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 35

36 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Nimityksiä Minna Tamminen

– Odotan innolla yhteydenottoja ja tutustumista jäsentiloihimme, sanoo Hämeenlinnan Osuusmeijerin uusi hankinta-asiamies Esa Yrjölä.

Uusi hankinta-asiamies aloitti 1.5. Hämeenlinnassa MINNA TAMMINEN

sa Yrjölä, 40, aloitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin hankintaasiamiehenä 1.5.2017. Esa on kotoisin Tammelasta ja perheeseen kuuluu Kirsivaimon lisäksi pojat Veeti ja Valtteri. Aiemmassa tehtävässään lypsyrobottien teknisenä asiantuntijana DeLaval Oy:ssä yli viidentoista vuoden aikana maidontuotantokenttä on tullut Esalle eri sidos-

ryhmineen hyvin tutuksi. Hänen vastuualueisiinsa on kuulunut myös tilaneuvonta sekä eri sidosryhmien koulutus ympäri Suomen. Uudessa työssään hän odottaa oman tuottajakentän myötä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä sekä vanhojen tuttujen, että uusien maitotilojen parissa. Hän odottaa mielenkiinnolla uusia haasteita kaikissa maidontuotantoon liittyvissä asioissa. Esan toimenkuvaan kuuluu meijerin ja tilojen välisen yhteistyön yl-

läpito ja kehittäminen, muun muassa Arla Suomi Laatuohjelman toteuttaminen kumppanuuskäynteineen tiloilla sekä tilojen tukeminen niin laatutyössä kuin investointien yhteydessä. Hän vastaa myös tilasäiliöiden hankinnasta ja huoltotoiminnoista. Vapaa-ajallaan Esa mielellään maantiepyöräilee. Esan tavoittaa eläkkeelle vuoden vaihteessa jääneen tuotantoneuvojan Kirsti Laukkasen vanhasta tutusta puhelinnumerosta 040-5328 173. MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 37

Tuija Linjakumpu

Automaattiruokinnan edut Tuota enemmän

• Automaattisia ruokintakertoja esim. 6-12 kertaa päivässä • Tuoretta apetta aina tarjolla • Ruokailurauha jokaiselle eläimelle, parempi syönti • Vähemmän lajittumista • Ruokinnan avulla voit hallita eläinliikennettä • Kapeampi ruokintakäytävä vapauttaa neliöt tuotannolle • Tarpeen mukainen seosrehuruokinta ryhmittäin, esimerkiksi: a. lypsykauden alussa b. lypsykauden lopussa c. ummessa d. nuorkarja

Säästä

• Ruokinnan automatisointi vapauttaa työaikaasi • Tehokas seosrehun valmistus = alhaisempi energian kulutus • Automaattinen rehukomponenttien otto sekoittimeen mahdollistaa hyvin tarkan annostelun • Vapauta traktori muihin töihin

Eläinten hyvinvointi

• Pihaton isoja ovia ei tarvitse aukoa - vähemmän kosteutta - vähemmän vetoa

Lisätietoja lähimmältä aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.fi

Sanna Marjala (vas.) esitteli tilaansa Tuula Nurmelalle ja Maarit Rehulalle kumppanuuskäynnillä.

Laatuohjelman koulutukset ja tilakäynnit käynnistyivät SAMI KILPELÄINEN

rla Suomi Laatuohjelman koulutuksia on pidetty huhtikuun loppuun mennessä jo yhteensä 11 kappaletta. Koulutuksia on pidetty Ylitorniossa, Posiolla, Limingassa, Ylivieskassa, Paavolassa Kaustisilla sekä suomeksi että ruotsiksi, Hämeenlinnassa, Kiteellä, Orimattilassa ja Sipoossa. Koulutuksia järjestetään vielä kevään, mutta erityisesti syksyn aikana. Tuottajille toimitetaan meijereittäin myös ennakkokysely, jonka voi täyttää UUMA-palvelussa. Kyselyn avulla myös tiloille tehtävä kumppanuuskäynti menee nopeammin ja sujuvammin. Tilakäynti mukava kokemus

Kaikille tiloille tehtävä kumppanuuskäynti on saanut valtavan hyvän vastaanoton. Tuottajat ovat olleet tyytyväisiä, että meijeriltä vieraillaan tiloilla ja voidaan puolin ja toihin vaihtaa kuulumisia sekä saada tietoa toimintatavoista. Tila-auditointi on myös apuna viranomaisvelvoitteiden täyttämisessä. Sanna Marjala Pattijoelta kertoi, että

kumppanuuskäyntiin ja auditonitiin hän suhtautui oppivana ja neuvovana käyntinä. Hän on vuosien varrella tottunut useisiin eri viranomaisten käynteihin tilalla, kuten alkuvaiheessa vuosittaiseen hygieniatarkastukseen, joten hän on tottunut ja tiesi mitä katsotaan tilakäynneillä. Sanna totesi että vaikka hän tietää ja osaa paljon niin tilasokeus vain iskee väistämättä vaikka kokemusta onkin paljon. – Oli mukavaa kun tultiin tilalle ja käytiin sinällään selviä asioita lävitse ja sellaisiakin, joihin ei ole vain itse kiinnittänyt huomiota, vaikka tietää ne. Käyntiraporttia hän tiesi myös odottaa ja sanoi että se tekee todeksi sen mitä tilakäynnillä käytiin lävitse. – Joku herkkähipiäisempi olisi voinut tykätä huonoa raportin sanamuodoista, totesi Sanna lisäten, että hän koki asian niin että ”ne jotka ovat vaatimuksia, ovat niitä ja ne jotka ovat suosituksia, ovat niitä”. Raportti tiivisti Sannan mielestä keskeiset asiat ja se on välttämätön saada, koska tilakäynnillä ei pysty painamaan mieleensä kaikkia asioita, koska tilanne on kuitenkin erilainen ja asioita on paljon.

Koulutus

Oma johtajuus -koulutus alkaa syksyllä

Timo Aalto

SAMI KILPELÄINEN

uluneena talvena järjestetty oma johtajuus -koulutus on herättänyt tuottajien keskuudessa suurta kiinnostusta. Ensi syksynä on päätetty aloittaa ainakin yksi ja tarvittaessa toinenkin koulutusryhmä, joihin otetaan noin kymmen osallistujaa. Koulutuksessa keskiössä on yksilö itse. Työskentely sisältää 3–4 yhteistä ryhmäpäivää kahdessa osassa. Joukkoluentojen sijaan kouluttajat käyvät pienryhmätyöskentelyn lisäksi henkilökohtaisia valmennuskeskusteluja jokaisen omalla tilalla. Koulutus sisältää myös verkkotyöskentelyä. ”Leadership merkitsee johtajuutta ja tarkoittaa ihmisten johtamista”

Ihmisten johtamisen taidoilla on yhä merkittävämpi rooli yritystoiminnassa ja yritystuloksen tekemisessä. Leadershiptaidoissa on mahdollista kehittyä ja kasvaa. Ihmisten johtaminen viittaa käyttäytymiseen ja toimintoihin sekä usein myös johtajan ominaisuuksiin. Johtajuu-

Oma johtajuus -koulutukset käynnistyivät viime vuonna.

den kautta vaikutetaan ihmisiin, luodaan suuntaa ja motivaatiota. Leadershipin keskeisenä tehtävänä on työn tekemisen, muutosten ja innovaatioiden johtaminen. Nämä asiat ovat valmennuksen keskiössä, joita teemoja käydään läpi valmennuksen aikana, keskustelun ja ohjauksen, kartoituksien, tilakäyntien, ryhmätapaamisten, verkkotyöskentelyn muodossa. Valmennuksen tavoitteena on kehittyä

omassa johtajuudessa. Ilmoittaudu mukaan

Koulutukseen ilmoittautuminen on käynnissä ja ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tuottajia pyritään saamaan ryhmiin eri puolilta Suomea. Koulutuksen järjestää Hyvinvointi-idea. Ilmoittautumisesta, noin puoli vuotta kestävästä koulutuksesta ja kustannuksista saa lisätietoa omasta hankintameijeristä.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

| 39

40 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2017

Mitäpä siihen lisäämään.