Maitoa Suomesta 4/2017

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

4 • 2017

Reijo Kiskola:

Kuluttajatrendit haastavat maitoalan yritykset

Laatukylttiehdot uudistuvat

Kai Gyllström Arlan toimitusjohtajaksi

Tuottajaedustajisto esittäytyy MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

|1

. o t i a M

Luonnollinen osa elämää.

2|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

Isänmaan asialla yli 100 vuotta

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän 10 meijeriä onnittelevat lämpimästi rakasta 100vuotiasta isänmaatamme Suomea 6.12.2017. Useimmilla yhteistyömeijereistämme ja useilla maitototiloilla juuret ovat sadan vuoden takana, jopa kauempana. Tämän päivän Suomessa on vaikea edes ymmärtää kuinka iso ponnistus itsenäisen Suomen rakentaminen on ollut. Ja toisaalta kuinka paljon siihen on myös käytetty voimavaroja, todellista yritteliäisyyttä, rohkeutta ja uhrauksiakin edellisten sukupolvien toimesta. ***

8. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: UPC Print, Vaasa

Kannen kuva: Mirva Lahtimaa

Maidontuottajien ja kuluttajien saumaton yhteistyö on entistä tärkeämpää tänä päivänä.

Monelle maidontuottajan arki on tuntematon ja siksi tietoa tuotannosta ja tuotantotavoista tarvitaan kuluttajille. On hienoa nähdä, että ryhmämme maidontuottajat ja meijerit ovat tarttuneet haasteeseen. Uusia toimintatapoja kehitetään ja tilat kertovat aktiivisesti toiminnastaan suomalaisille – se on todellista arjen sankaruutta, ylpeyttä omasta työstä.

Maitotiloilla työ kuluttajien eteen on ollut pitkäjänteistä. Sen tuloksena Arla Suomi -yhteistyöryhmässä maidon laatu on maailman parasta. E-luokkaisen maidon osuus on lähestynyt jo 98 prosenttia.

Uusi Laatuohjelma ja siihen liittyvät kumppanuuskäynnit saavat seurakseen uudet syventyvät laatukyltti-ehdot. Eläimistä ja ympäristöstä huolehtimisen lisäksi on tärkeintä kantaa huolta tilan tärkeimmistä voimavaroista, ihmisistä. Arla Suomen laatukyltti-ehdoissa tuottajien hyvinvointi on siten keskeisessä asemassa. ***

Maitotilojen taloudessa johtamisen merkityksen ohella kustannusten alentamisessa on tärkeää tehdä lisäpanostuksia. Investointien osalta Arla-ryhmässä on tehty jo vuosia onnistunutta yhteistyötä rakennuttajakonsulttien kanssa investointikustannusten alentamiseksi.

Kiteelle rakennettu 600 000 euron robottinavetta on loistava esimerkki oikeilla toimintatavoilla saavutettavista hyödyistä.

Eduskunnan käsittelyssä on myös kaksi varsin tärkeää maidontuottajaperheitä koskevaa asiaa. Toinen on lomitusuudistus ja toinen on osakeyhtiöittämiseen liittyvä varainsiirtoverovapaus. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä pidetään tärkeänä lomituksen säilymistä henkilökohtaisena, mutta kannetaan huolta ostettujen palvelujen hinnasta. Varainsiirtoverovapauden toteutuessa ensi vuoden alussa, kannattaa useimpien maitotilojemme arvioida tilansa yhtiöittäminen. Olemme tähän kouluttaneet jo tiloja ja välitämme edelleen vinkkejä ja yhteistyökumppaneita niitä tarvitseville. ***

Maitotiloilla naiset ja miehet, isännät ja emännät, perheet ja palkattu työvoima, ovat tehneet uupumatta pitkiä päiviä.

Tänä päivänä on aika juhlia sen työn tuloksia. Kiitos kaikille maidontuottajaperheille ja erityisesti edellisille sukupolville ja veteraaneille, jotka omalla panoksellanne olette olleet ja olette rakentamassa 100-vuotiasta Suomea alkavalle vuosisadalle. Maidolla on tärkeä rooli ei vain maaseudulle vaan koko Suomelle myös tulevaisuudessa.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

|3

Tutustu herkullisiin uutuuksiimme!

HoReCa

6927 Mustikkalevypiirakka 3 x 1,35 kg kypsäpakaste, laktoositon 6926 Lakritsi-sitruunalevykakku 1 x 2 kg kypsäpakaste, laktoositon 6925 Lakkalevykakku 1 x 2 kg kypsäpakaste, laktoositon

6417700069277* 6417700069260* 6417700069253*

6918 Gluteeniton Runebergin levykakku 1 x 2 kg kypsäpakaste, gluteeniton, laktoositon 6865 Kasvispiirakka 24 x 110 g kypsäpakaste, laktoositon

6417700069185* 6417700068652*

Lisätietoja tuotteistamme: myllynparas.fi/horeca

Kysy lisää myynniltä: HoReCa-myyntipäällikkö | Sami Virtakoski | puh. 040 542 7242 | sami.virtakoski@myllynparas.fi SUOMESTA 4 / 2017 4 | MAITOA HoReCa-avainasiakaspäällikkö | Tommi Pekkanen | puh. 040 052 6902 | tommi.pekkanen@myllynparas.fi

SISÄLTÖ Mirva Lahtimaa

14

Muut

8 Eläkkeelle jäävä

3 Pääkirjoitus 6–7 Ajankohtaista

toimitusjohtaja Reijo Kiskola:

24 Neuvojalta: Tuttijuotto – vasikanhoitajan valinta.

”Kun omistajat ja henkilöstö uskovat omaan asiaansa ja puhaltavat yhteen hiileen, mitä vain voidaan saavuttaa.”

25 Laatukyltti: Yrittäjän hyvinvointi on kaiken A ja O 26 Puheenjohtajalta: Suomalaisena maidontuottajana olemisen vaikeus

14 Arla Suomi

-yhteistyöryhmä

Arla Suomi -yhteistyöryhmän strategian keskiössä ovat ryhmän jäsenten tasa-arvoisuus, kunnioitus, luottamus ja avoimuus.

20 Byrokratiasta

Hanna Castro aloittaa Maitohygienialiiton toiminnanjohtajana ensi vuoden tammikuussa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava tekee väitöskirjatyötään listeriasta.

28 Hyryn tilalla uskotaan oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

30 Ahvenanmaan Godbyssä on maitotila keskellä kylää.

34 38

34 Historiallisia tiloja: Crista Hällfors edustaa yhdettätoista polvea sukutilan ruorissa.

38 Tornionjoen rannoilla elää vahva usko maahan ja maitoon.

42 Yhteistyökumppanilta: Karjan hyvinvoinnin merkitys kasvaa tilakokojen suurentuessa.

44 Maailman maidontuotanto globaalista näkökulmasta.

46 Kinnusen Mylly on PohjoisSuomen elinvoiman asialla.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

|5

Ajankohtaista

Kai Gyllström toimitusjohtajaksi SAMI KILPELÄINEN

K

ai Gyllström on nimitetty Arla Oy:n toimitusjohtajaksi. Kai ottaa tehtävän vastaan 1. tammikuuta 2018.

Kai aloitti uransa Arlalla vuonna 2009, jolloin hän vastasi Arla Suomen liiketoimintojen kehittämisestä. Hän toimi kaksi vuotta talous- ja hallintojohtajana, kunnes sai vastuulleen markkinoinnin ja tuotekehityksen.

Gyllströmin urapolku jatkui Suomesta Saudi-Arabiaan, jossa hän johti Arlan paikallista liiketoimintaa. Viime vuoden kesäkuusta lähtien Kain vastuulla on ollut rakentaa Arlan Food Service -organisaatio Eurooppa-divisioonan alle.

Siirtyminen Suomeen tuli nopealla aikavälillä, silti Kai ja Food Service -tiimi ovat jo saaneet hyviä tuloksia aikaan. Kailla on laaja liiketoimintaosaaminen, joka pitää sisällään liiketoiminnan kehittämisen, rahoituksen ja markkinoinnin sekä johtamisen.

– Kai on tehnyt erinomaista työtä Arlalla, sanoo Arlan Eurooppa-divisioonasta vastaava johtaja Peter Gioertz-Carlsen.

Kai on Peterin mukaan ihanteellinen

Osakeyhtiöittämisen varainsiirtovero poistuu SAMI KILPELÄINEN

E

duskunta on hyväksynyt varainsiirtoverolain muutoksen, jolla toteutetaan hallitusohjelman mukainen osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus yritysmuodon muutoksessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lain muutos tulee voimaan 1.1.2018.

Varainsiirtoverolaki muuttuu siten, ettei varainsiirtoveroa tarvitse maksaa tuloverolain 24 §:n mukaisessa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatin-

6|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

”Hallussamme on Arla Foodsin vahvuudet sekä haastajan markkinaasema, joka antaa meille luvan olla luova, niin toiminnassamme kuin näkemyksissämme.” henkilö Arlan toimintojen eteenpäin viemiseen Suomessa.

– Minulle on kunnia tulla nimitetyksi Arlan Suomen toimitusjohtajaksi. Meillä on vielä paljon mahdollisuuksia Suomessa.

Hallussamme on Arla Foodsin vahvuudet sekä haastajan markkina-asema, joka antaa meille luvan olla luova, niin toiminnassamme kuin näkemyksissämme, Kai visioi.

Esko Kiviranta

Ajankohtaista Mirva Lahtimaa

”Olen Aamu-kissa ja asun maitotölkissäsi” ARLAN digitaalisen markkinoinnin päällikkö Tomi Sirén kertoo, että Arla tuo lisättyä todellisuutta Maitoa Suomesta -maitopurkkeihin marraskuun lopulta alkaen.

– Tavoitteemme on ilahduttaa maidon ystäviä ja tarjota jotain uutta ja jännittävää perheiden maitohetkiin, kertoo Sirén.

Aamu-kissan kanssa pääsee leikkimään lataamalla Arilyn-sovelluksen sovelluskaupasta ja osoittamalla puhelimella Arlan maitotölkkiä, jossa on Aamu-kissan kuva.

– Jos Aamu-kissa saa perheen pienet ja miksei isommatkin hyvälle tuulelle, niin olemme osuneet tavoitteeseemme, Siren päättää. www.arla.fi/aamukissa/

Arlan luomutuotteiden myynti kasvaa harjoittaja taikka maa- ja/tai metsätalouden harjoittaja perustaa toimintaa jatkamaan osakeyhtiön. Varojen ja velkojen tulee siirtyä sellaisenaan osakeyhtiöön. Myöskään omistussuhteet eivät saa muuttua.

Maataloudessa voi ensi vuoden alusta siirtyä osakeyhtiömuotoon muiden perheyritysten kanssa tasavertaisesti, kun yritysmuodon muutoksessa ei enää tarvitse maksaa 4 prosentin varainsiirtoveroa kiinteän omaisuuden siirtämisestä osakeyhtiöön, toteaa kansanedustaja Esko Kiviranta.

Voimassa oleva laki

Kiinteistön kaupasta suoritetaan varainsiirtoveroa. Verovelvollinen on ostaja. Veron peruste on yleensä kauppahinta tai muu vastike. Varainsiirtoverokanta kiinteistön luovutuksesta on 4 %.

Muutos ja sen vaikutukset

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on Suomessa noin 700. Osakeyhtiömuotoon siirtyminen on vähitellen kiihtynyt tuloverotukses-

ta johtuvista syistä. Osakeyhtiöittämisen edut koskevat sellaisia hyvin kannattavia ja/ tai sivutoimisia maatiloja, joissa merkittävä osuus tulosta verotetaan ansiotulon ankarilla rajaveroasteilla.

Varainsiirtoverokohtelua koskevan hallitusohjelmakirjauksen johdosta osakeyhtiöittämisten toteuttamista on lykätty. Selvää on, että varainsiirtoverokustannuksen poistuminen lisää maatalouden yhtiöittämisiä vuoden 2018 alusta lähtien.

Osakeyhtiön tuloa verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla. Tämä mahdollistaa luonnollisena henkilönä toimimista tehokkaammin yhtiön investointeja varten otettujen velkojen maksamisen tulorahoituksella, ääritapauksessa jopa 80 %:n suuruisella verotettavan tulon osuudella. Osakeyhtiön maksaman yhteisöveron ja osingosta maksettavan veron yhteismääräksi muodostuu edullisimmillaan 26 %.

Verotusta voi optimoida myös maksamalla omistajille ansiotulona verotettavaa palkkaa.

ARLAN luomumaidot pakkaavan Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski kertoo syksyn aikana syntyneen luomutuotteiden pakkausennätyksiä.

– Kysyntä on vahvistunut onnistuneen pakkausuudistuksen ja koulujen lisättyä luomumaidon käyttöä, Koski kommentoi.

Tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolkin mukaan uudet luomumaitopakkaukset jättävät 33% pienemmän hiilijalanjäljen kuin normaalit nestekartonkipakkaukset.

– Jos kaikki Suomen maitopakkaukset vaihdettaisiin tähän uuteen materiaaliin, kulkisi Suomen teillä vuosittain 800 000 kiloa vähemmän pakkausmateriaalia. Se on aikamoinen määrä se, täsmentää Heikfolk.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

|7

REIJO KISKOLA

8|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

REIJO KISKOLA Pasi Salminen

Reijo Kiskola on ollut maito- ja meijerialan suuren muutoksen näkijä ja tekijä Arla Suomi Oy:n toimitusjohtaja jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa TUOMAS KOIVUNIEMI

A

rla Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola (63) jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla Kurikassa syntynyt ja kasvanut mies valmistui vuonna 1980 meijeri-insinööriksi Hämeenlinnan meijerioppilaitoksesta. Kiinnostus alaa kohtaan kylvettiin jo lapsuusvuosina.

Peruskoulutuksen jälkeen varusmiespalvelusta suorittaessaan kurikkalaisnuori mietti, millaiselle ammattipolulle hän suuntaisi. Varteenotettavia ja kiinnostavia opiskelupolkuja oli kaksi.

– Maa- ja metsätalouden ala kiinnosti, koska suvussa oli useita maidontuottajia ja edustajia Kurikan Osuusmeijerin hallinnossa. Toinen vaihtoehto oli sotilasura. Armeijan jälkeen olin jäämässä ”kesäkessuksi” ja hakupaperit upseerikoulutukseen oli tilattu, mutta valitsin kuitenkin toisin, hän muistelee.

Tulevan vaimonsa, Ilmajoen Koskenkorvalta kotoisin olevan Seijan, mies tapasi Kauhajoen Kasinolla vuonna 1975. Nelivuotinen opintie meijerioppilaitoksessa alkoi vuonna 1976.

– Seuraavan vuoden vietin työharjoittelussa Valion Äänekosken meijerillä, missä tehtiin Aura- ja Emmental-juustoa koko vuosi.

Perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi Tuomas vuonna 1979. Reijo ja Seija Kiskolan perheeseen syntyi vielä kaksi lasta, Tiina 1983 ja Annemari 1986.

Ylistarosta ura alkuun

Vastavalmistunut meijeri-insinööri sai ensimmäisen työpaikan Ylistaron Osuusmeijerin isännöitsijänä, missä hän aloitti vuoden 1981 alussa. Nuorella insinöörillä oli työpestien suhteen hyvä tilanne, sillä hänelle olisi ollut tarjolla myös juustomestarin paikka Kauhajoen Osuusmeijerillä.

Toimitusjohtaja Kiskola on työurallaan nähnyt suomalaisen maidontuotannon ja meijeriteollisuuden suuren rakennekehityksen, joka maassa on 40 vuoden aikana tapahtunut. Miehen aloittaessa isännöitsijänä Ylistarossa tekniikka teki tuloaan ja maidonkeräilytapoja muutettiin.

– Isännöitsijänä vein autolla maidonjäähdyttimiä tiloille. Ylistarossa siirryttiin ensimmäisenä maidon yökeräilyyn ja ennen sen aloittamista kiersin kaikki tilat läpi tiedustelemassa, että käykö se kaikille.

Yhteistyön oppi

Kolmen ja puolen vuoden isännöitsijäpestin jälkeen nuoren miehen mieli paloi uusiin haasteisiin – eteenpäin uralla. Ylistaron kymmenhenkinen työyhteisö vaihtui Rantasalmen Osuusmeijeriksi, minkä toimitusjohtajana Kiskola aloitti vuonna 1984.

– Rantasalmi oli meille täysin tuntematon paikka, mutta kotiuduimme Itä-Savoon hyvin. Ihmiset tulivat nopeasti tutuiksi ja meillä on edelleen Seijan kanssa sieltä runsaasti ystäviä.

Rantasalmen Osuusmeijeri oli uudelle toimitusjohtajalle liiketoiminnan kehittämisen ja yhteistyön oppikoulu. Savonmaalla MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

|9

REIJO KISKOLA Rantalsalmen, Varkauden ja Juvan Osuusmeijerit tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään maidon jalostuksessa.

Laadussa ykkönen

”Levoton luonne” kaipasi uusia haasteita ja kotiseudulla Etelä-Pohjanmaalla avautui Alavuden Osuusmeijerin toimitusjohtajan pesti. Kiskola aloitti Alavudella vuoden 1987 alussa. Pohjalaismeijerissä oli väkeä töissä parikymmentä henkeä. Meijeri teki voita ja maitojauhetta.

– Alavus teki yhteistyötä Virtain Osuusmeijerin kanssa ja tulin valituksi myös sen toimitusjohtajaksi v. 1989. Meillä oli yhteinen laatuneuvoja, legendaarinen Ulla-Maija Leskinen. Alavus-Virrat oli laatukilpailuissa useana vuotena ykkönen ja kakkonen, hän muistelee.

Alavuden työvuosiin osui suomalaisen meijeriteollisuuden rakennemuutoksen käynnistyminen. Suomessa oli vuonna 1986 maidontuottajia 61 000 ja 148 meijeriä. Iso osa meijereistä oli tuolloin Valion jäseniä, joka alkoi muokata organisaatiotaan ja toimintaansa uuteen uskoon.

– Oli selvää, että rakennekehityselle oli tarve. Valio ajoi muutosta niin, että Suomeen olisi tullut vain muutama toimiva aluemeijeri.

Satakuntalaista maakuntahenkeä

Organisaatio- ja rakennemuutosten keskellä Kiskola vaihtoi työpaikkaa siirtyen vuonna 1993 Satamaidon toimitusjohtajaksi Poriin.

Satakuntalaismeijeri ei lämmennyt Valioryhmän aluemeijeriajatuksille ja lähti omille teilleen.

– Satamaidossa nähtiin, että olisi kestämätön tilanne, jos maahan olisi tullut vain yksi meijeriyritys. Se olisi ollut monopoli, joka olisi kuitenkin ajan myötä murtunut.

Satamaito oli Valio-ryhmästä irtaantuessaan nollatilanteessa. Toimitusjohtaja Kiskola kävi henkilökunnan kanssa töihin Timo Kallin puheenjohtajan hallinnon tuella.

– Meidän oli rakennettava omat jakelu-, markkinointi- ja myyntiorganisaatiot sekä yhteydet kuluttajiin ja kauppiaisiin, eikä tilanne ollut helppo, kun iso kilpailija teki kaikkensa pitääkseen markkinat, Kiskola muistelee. Asiakaskenttä oli silloin varsin erilainen, vielä tehtiin paikallisiakin päätöksiä. Mutta valtakunnalliset asiakkuudet tulivat jo silloin tutuksi.

Satakuntalaiset maidontuottajat uskoivat omaan osuuskuntaansa. Satamaito pääsi tuotteineen kauppojen hyllyille ja satakuntalaisten kuluttajien pöytiin. Kiskolan mukaan osuuskunnan onnistumiseen vaikutti myös se, että satakuntalainen teollisuus oli kokenut kovia 1990-luvun lamavuosina.

– Poria teollisuuden rakennemuutos oli koetellut kovasti ja muun muassa oma teurastamo oli mennyt. Satakuntalaiset kulutta-

10 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

REIJO KISKOLA Tuomas Koivuniemi

jat päättivät, että nyt saa riittää. Satamaito nosti maakuntahenkeä ylös – ”Ostamalla Satamaitoa, sinä päätät.” – oli sloganimme, hän muistelee.

Satamaidon taistelu markkinaosuuksista Valion kanssa oli Kiskolan mukaan ensimmäinen ”maitosota”, joka päättyi maakunnallisen toimijan voittoon.

– Se oli hieno osoitus siitä, että kun omistajat ja henkilöstö uskovat omaan asiaansa ja puhaltavat yhteen hiileen, mitä vain voidaan saavuttaa. Tärkeää oli luonnollisesti se, että satakuntalaiset kuluttajat luottivat meihin, Kiskola muistelee.

Satamaito aloitti myös yhteistyön Ingmanin kanssa vuonna 1994 myyden ja jaellen koko Ingmanin tuotevalikoiman alueellaan.

– Jo silloin Sipoon henkilöstö, tuotteet ja toiminnot tulivat tutuiksi.

Toimitusjohtajalle Satamaidon taistelu antoi oppia siihen, miten rakennetaan organisaatio kuluttajamarkkinoita varten ylös ja miten kilpailussa pärjätään.

Ihmisten johtaminen on avain

minnasta. Raaka-aine on helposti pilaantuvaa, joten se on käsiteltävä nopeasti ja hygieenisesti. Osaava ja motivoitunut henkilökunta on yrityksen menestymisen edellytys.

Kiskolan mukaan yritystoiminnassa ei voi koskaan korostaa liikaa hyvän johtamisen ja avoimen viestinnän merkitystä. Mies toteaa elintarvikealan töiden olevan vaativia, joten hän nostaa hattua jokaiselle alan ammattilaiselle, jokaisen panos on yhteisen tavoitteen ja tuloksen kannalta arvokas.

– Uskon ihmisten johtamisessa siihen, että jokainen tekee parhaansa omassa tehtävässään, kun he saavat itse vastata tekemisestään ja heihin luotetaan, hän sanoo.

Jos työyhteisössä nousee esiin ongelmia tai puutteita, tulee niihin hänen mukaansa puuttua heti.

”Kun omistajat ja henkilöstö uskovat omaan asiaansa ja puhaltavat yhteen hiileen, mitä vain voidaan saavuttaa.”

Vuosituhannen vaihteessa mies teki ”hypyn tuntemattomaan” ja vaihtoi alaa, kun Satakunnan Eurassa sijaitseva HK Broilertalo haki toimitusjohtajaa.

– Liike-elämässä niitä tehtäviä, joita olen päässyt tekemään, optimiaika kussakin tehtävässä on ollut 4–7 vuotta.Silloin itsestä on uudet ideat ja tehot saatu irti. Jos haluaa itseään kehittää, on työpaikkaa silloin syytä vaihtaa. Koin vuosituhannen vaihteessa, että olin kaikkeni antanut satakuntalaiseen maitobisnekseen, joten uusi haaste oli mieluinen.

Broilertalon vetovastuu tiesi paikkaa myös pörssiyhtiö HK:n johtoryhmässä, jota veti Simo Palokangas.

– HK:ssa tulivat tutuiksi kansainvälinen liiketoiminta ja pörssin pelisäännöt. Broilertalon toimitusjohtajuuden ohella sain vastuuta koko konsernin kaupallisena johtajana. Tehtävään kuuluivat niin konsernin tuotekehitys kuin vienti, myynti ja markkinointi. Tuohon aikaan tehtiin varsin paljon asiakkaiden kanssa ns. Joint Business Planeja eli yhteisiä liiketoimintasuunnitelmia.

HK:ssa hän kertoo saaneensa hyvän opin henkilöstön johtamisesta. Ennen Palokankaan aikaa lihayhtiössä johdon ja henkilöstön suhteet olivat tulehtuneet. Palokankaan johdolla lähdettiin hakemaan koko konsernissa yhteistä näkemystä ja tilanne parantui.

– Erityisesti maito- ja liha-alalla liiketoiminnan kannattavuus riippuu tilaus- ja toimitusketjun saumattomasta ja nopeasta toi-

Takaisin maitobisnekseen

Maito- ja meijerimiehen sivupolku liha-alalle kesti kuusi vuotta. Veri veti takaisin maidon pariin.

– Hämeenlinnan Osuusmeijeri etsi toimitusjohtajaa ja sieltä kysyttiin kiinnostusta tehtävään, sillä he tunsivat minut jo Satamaidon ajoilta. Aloitin tehtävässä vuoden 2007 alussa. Arla oli juuri ostanut Ingmanin, joten yritys tuli silloin jo tutuksi.

Kiskola siirtyi Hämeenlinnasta vuoden 2011 alussa Arla-Ingmanin tuotanto- ja logistiikkajohtajaksi. Saman vuoden joulukuussa Robert Ingman jäi pois toimitusjohtajan tehtävästä ja Kiskola otti vetovastuun.

Arlan konsernijohtaja Peter Tuborg oli tullut tutuksi jo Hämeenlinnan tj-vuosina.

Mies toteaa, että 56-vuotiaana oli hienoa tarttua vielä uuteen haasteeseen ja sitä tehtävässä on riittänyt.

Kilpailu ei ole haitaksi

Valio kävi vuosista 2009–10 lähtien rajua maitosotaa Arlaa ja muita kilpailijoita vastaan. Myöhemmin asiaa on käsitelty Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimesta ja Markkinaoikeudessakin, joka määräsi Valion sakkoihin saalistushinnoittelusta.

Suomalaiset maitomarkkinat muuttuivat Kiskolan mukaan osana tuota kilpailua.

Maitosodassa nousi samalla esiin se, että Suomessa eivät kaikki tahdo vieläkään ymmärtää, että kilpailu on tullut jäädäkseen.

– Eikä se ole huono asia ollenkaan. Kilpailu tuo tehokkuutta, laatua ja lisää tarjoomaa, ja niihin on panostettava, jos aikoo pärjätä. Suomessa on edelleen joillain vahva näkemys siitä, että meijerialalla ei olisi kuin vain yhdellä yhtiöllä oikeus toimia. Tällainen ajattelu on vaarallista, hän sanoo.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 11

REIJO KISKOLA

Kiskolan mukaan tästä ajattelusta tuorein esimerkki on keskustelu puolustusvoimien maitotuotteiden hankinnasta, jotka Leijona Catering Oy tekee. Kun median kautta tuli tietoon, että hankinnat oltaisiin tekemässä Arla Suomi -ryhmältä, syntyi varsin kummallisia kommentteja.

Julkisuudessa eräät päättäjät ottivat kantaa asiaan paheksuen valintaa. Arla-ryhmään kuuluvat tuottajat vastasivat päättäjien kommentteihin tuoden esiin, että Arlan maitotuotteista yli 90 prosenttia valmistetaan suomalaisesta maidosta.

Kiskola ei päättäjiä arvostele, mutta toteaa, ettei ymmärrä sitä, miksi osa tuottajista yritettiin leimata keskustelussa niin, etteivät he osaisi työtään.

Kuluttajatrendit ja vastuullisuus tärkeitä

Arlan asema vahvistunut

Arlan toimitusjohtaja Reijo Kiskola näkee suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuden valoisana, vaikka rakennekehitys on ollut raju. Suomessa maidontuottajia vuon-

12 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

Pasi Salminen

Arla-ryhmän markkinaosuus Suomen markkinoilla vaihtelee toimitusjohtajan mukaan 5–30 prosentin välillä eri tuoteryhmistä riippuen. Kiskolan toimitusjohtajakaudella ei perusmarkkinaosuuksissa ole tapahtunut suuria muutoksia.

– Kuluttajatrendeissä tapahtuu tänään paljon ja nopeita muutoksia, jotka haastavat yritykset. On rasva- ja kasvisbuumit sekä proteiinituotteet. Keskustelun ytimessä on ollut vahvasti myös hiilihydraatit ja niiden välttäminen. Tämä on johtanut siihen, että myynti ja markkinaosuudet heittelevät 10– 20 prosentin verran lyhyessäkin ajassa.

Kuluttajien ostopäätöksiin ja sitä kautta tuotteiden menekkiin vaikuttavat tänään myös muut kysymykset kuin hinta.

– Ihmiset ovat tiedostavia kuluttajia, jotka vaativat yrityksiltä vastuullisuutta, ympäristön huomioimista ja eläinten hyvinvointiin panostamista. Siksi meillä Arlaryhmässä on panostettu laatuohjelmaan, jossa painottuvat eläinten hyvinvointi ja ruokinta, eettisyys ja ympäristö.

Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat jo nyt ja tulevat tulevaisuudessa aiempaa enemmän painottumaan siinä, miten elintarvikealan yrityksetkin tavoittavat kuluttajat. Kiskola pyrkii olemaan hyvin sisällä sosiaalisessa mediassa ja hän onkin muun muassa yksi maan aktiivisimmista yritysvaikuttajista Twitter-somepalvelussa.

– Digitaalisessa ja some-maailmassa on oltava aktiivinen, koska siellä näkee, mitkä trendit ja aiheet puhuttavat kuluttajia, toimittajia ja poliitikkoja. Se maailma on tärkeä myös markkinoinnin kannalta, sillä some-toimijat pystyvät valinnoillaan vaikuttamaan isoihinkin joukkoihin.

”Arla-ryhmässä on panostettu laatuohjelmaan, jossa painottuvat eläinten hyvinvointi ja ruokinta, eettisyys ja ympäristö.” na 2000 oli 22 000, kun nyt heitä on enää alle 7 000.

– Maidon tuotantomäärä on pysynyt kutakuinkin samana 2000-luvulta lähtien eli 2,2–2,3 miljardissa kilossa. Muutos jatkuu sillä tavoin, että tilakoot kasvavat ja ne muuttuvat entistä useammin yrityspohjaisiksi, joissa emännän ja isännän lisäksi on töissä ulkopuolisia työntekijöitä.

Kiskola on tyytyväinen Arlan jalansijaan ja asemaan Suomessa.

– Arlan tunnettavuus kuluttajien ja muiden tahojen parissa on noussut runsaasti viime vuosien aikana. Olemme varteenotettava elintarvikealan toimija Suomessa, joka on tuonut markkinoille ensimmäisenä uusia kuluttajatrendien mukaisia tuotteita, kuten lisäaineettomat juustot, Lempi Ruokakermat ilman lisä- ja säilöntäaineita sekä Luonto+ -jogurtit ilman lisättyä valkoista sokeria.

Toimitusjohtaja nostaa esiin myös sen, että Arla on investoinut Sipoon tuotantolai-

tokseen tämän kymmenen vuoden aikana runsaasti, lähes 100 miljoonaa euroa.

– Tämä on osoitus luottamuksesta Arla Suomen liiketoimintaa ja henkilöstöä kohtaan. Samaan aikaan myös Hämeenlinnan Osuusmeijeri on investoinut merkittävästi tuottaakseen kuluttajatuotteita yhdessä markkinoitavaksi.

Joulukuun lopulla eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja kiittää Arla Suomi -ryhmän väkeä ja tuottajia aktiivisesta kehittämistyöstä. Meijerien yhteistyö ryhmän sisällä ja tuottajien kesken on mennyt koko ajan eteenpäin. Luottamus on kasvanut eri osapuolten välille, mikä näkyy myös kuluttajien suhtautumisessa.

– Minulla on erittäin vahva luottamus Arlan menestymiseen jatkossakin. Ei voi kuin arvostaa sitä osaamisen ja sitoutumisen määrää, joka näkyy henkilöstössä ja maidontuottajissa. Ja nuo minua nuoremmat ikäluokat ovat entistä kyvykkäämpiä.

Aikaa perheelle

Kiskola toteaa olleensa työurallaan sitoutunut kulloiseenkin tehtävään 24/7 -periaatteella, joten vapaalle jäätyään hän aikoo ensiksi ottaa rennosti.

– Muutama hallituspaikka pitää yhteyden työelämään, mutta muuten on ajatus panostaa aivan muuhun. Lapset ja lastenlapset asuvat kaikki muutaman kilometrin säteellä kodistamme Porissa, joten heidän kanssaan varmasti riittää tekemistä.

Eteläpohjalaissyntyinen Kiskola on aina seurannut mielenkiinnolla yhteisiä asioita, joten nyt siihenkin on enemmän aikaa.

– Olemme vaimon kanssa olleet aina innokkaita tutustumaan uusiin paikkoihin ja maihin, joten nyt aikaa on matkusteluun.

20 vuotta robottilypsyä Super+Cidmax

Alkali 1+

-pettämätön yhdistelmä kierto- ja vuoropesuun

Suomen suosituin emäksinen jauhepesuaine

Lue maidon laatuun vaikuttavista tekijöistä

www.delaval.fi/maidonlaatu

TriFender™ -tehokas vedinhoito, parempi utareterveys

s!

jou r a t y s y K

Lue ACT- ja I-tech tekniikasta vedinhoitoaineista:

www.delaval.fi/vedinhoitoaineet

Riittävästi vettä ja varmaa aitaamista myös kovalla pakkasella

Lämmitettävä juomakuppi NELSON E300 + suojamuuntaja

yhteishintaan 550€

Talvinauha B40

75 €

-20% Lue lisää: www.delaval.fi/talviaitaus

DeLaval FeedtechTM

www.facebook.com/delaval www.instagram.com/delavalsuomi

ENNAKKOMYYNTI ON KÄYNNISSÄ.

KYSY TARJOUS!

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 13

Tarjoukset voimassa 1.11.-31.12.2017

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

”Keskinäinen tasa-arvo, kunnioitus, luottamus ja avoimuus”

Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajistossa ja seminaareissa saadaan myös kansainvälistä tietoa. Tänä vuonna kokoukseen osallistui Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja Åke Hantoft.

Uudistamishalu ja toiminnan kehittäminen jäsenmeijereitä ja tuottajien toiveita kuunnellen on Arla Suomi -yhteistyöryhmän strategian keskiössä. Ryhmän jäsenten tasa-arvoisuus, kunnioitus, luottamus ja avoimuus ohjaavat tiivistinyttä yhteistyötä. Ryhmän toimintaa ohjaavat arvot ovat tuottajille ja meijereille suuri ylpeyden aihe.

A

SAMI KILPELÄINEN

rla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajia ja meijereitä edustaa yhteistyön kehittämisessä ja tuottajien asioiden hoitamisessa 10 meijerin tuottajista muodostettu tuottajaedustajisto.

Kaksikymmentähenkinen tuottajaedusta-

14 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

jisto kokoontuu pari-kolme kertaa vuodessa.

Tänä vuonna tuottajaedustajisto viimeisteli ryhmän yhteisen strategian.

Kokousten välillä ryhmän toimitusjohtajat muodostavat johtoryhmän, joka valvoo käytännön toimien toimeenpanoa.

Yhteistyö ja positiivinen imago

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja ja ryhmän johtajiston puheenjohtajan Ris-

to Kosken mukaan Arla Suomi -yhteistyöryhmällä on tärkeä merkitys Suomen maitomarkkinoilla.

– Jäsenmeijereiden välinen yhteistyö ja toisten tukeminen mahdollistavat tuottajillemme kehittyvät sekä kustannustehokkaat järjestelmät ja työkalut.

Yhteinen osuuskunta MS Tuottajapalvelut on taannut korkealaatuiset ja reaaliaikaiset laboratoriotulokset maidoistamme tuot-

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ Mirva Lahtimaa

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajahallinnon edustajat tutustuivat Arla Itä-Suomen tuottajapalveluihin ja tuottajiin elokuussa Kiteellä. Kuvassa oikealla Risto Koski.

minta ja tarinat tiloilta, sosiaalisen median hyödyntäminen ja yleisesti oma brändäämisemme ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Ryhmän yhteistyöllä saadaan kilpailutuksissa ostovoimaa ja laskettua tilojen hankintahintoja.

– Uudet toimintatavat sekä toiminnan tehostaminen ovat mahdollista yhteistyöryhmän kautta. Esimerkiksi ryhmän rakentamispalvelut tai oma johtajuus -koulutukset mahdollistavat tiedonvaihdon onnistumisista ja käytännön kokemuksista toisilta tiloilta eri puolelta maata tai Euroopasta, Korte kertoo.

Yhteisöllinen toimintatapamme takaa luottamuksen, jota varten ryhmä haluaa tukea tuottajiensa hyvinvointia. Yhteiset tilaisuudet ja koulutukset ovat myös tärkeä henkinen voimavara.

– Tuottajat odottavat yhteisiä perhepäiviä. Se on ollut ehdoton plussa tuottajaperheillemme, Korte iloitsee.

Kansainvälinen yhteistyö

Pitkäjänteisyyttä

”Eläinten hyvinvointi, ympäristöasiat sekä luonnollisesti maidon korkea laatu ja koostumus ovat avaimia markkinoilla menestymiseen.”

tajille pian kahden vuoden ajan.

– Osuuskunnan toimintaa kehitetään vastaamaan tuottajien tarpeita kustannustehokkaalla tavalla, Koski taustoittaa.

Menestyminen maitomarkkinoilla lähtee maitotiloilla tehtävästä työstä. Maidontuottaja Mikko Korte Ylivieskasta johtaa puhetta Laaksojen Maitokunnan hallituksessa.

Korte on tyytyväinen Arla Suomi -Laatuohjelman tuomasta uudesta ennakoivasta toimintatavasta ja säännöllisistä tilakäynneistä.

– Eläinten hyvinvointi, ympäristöasiat sekä luonnollisesti korkea maidon laatu ja koostumus ovat avaimia markkinoilla menestymiseen, Korte summaa.

Uudenlaisessa mediaympäristössä toi-

Arla Foodsin kautta suomalaisille tuottajille on avautunut mahdollisuus oppia muiden maiden hyvistä tuotantotavoista. Mikko Korte on erittäin tyytäväinen, että ryhmässä saadaan suoraa tietoa Arlan toiminnasta kansainvälisesti sähköisten kanavien ja suorien johtohenkilöiden tapaamisten kautta.

Pohjoismainen laatumaine on näkynyt suomalaisen osaamisen vientinä, muun muassa Arla Protein ja Luonto+ -tuotteina.

– Olemme tutustuneet Arlan muiden maiden toimintoihin ja saaneet sieltä monia hyviä ideoita ja ajatuksia toiminnan kehittämiseksi, Risto Koski summaa.

Tuottajien menestymisen tukeminen

Maitomarkkinoilta saatava kilpailukykyinen hinta ja yhteiset sekä yksilölliset tuottajapalvelut ovat ketterän ryhmän vahvuus.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän strategisina valintoina on tarjota tuottajilleen parhaat palvelut, mutta ennen kaikkea kestävän ja pitkäjänteisen yhteistyön. Yhteistyön, jossa markkinoilla onnistuminen on avain kilpailukykyiseen tuottajahintaan sekä meijereiden ja tuottajien menestymiseen.

Tuottajille Arla Suomi -yhteistyöryhmän päämääränä on tarjota kilpailuetua ei vain kilpailukykyisen tuottajahinnan vaan myös oman tilan johtamisen työkaluihin. Yhteistyö ei vain Suomessa vaan myös sitä kautta kansainvälisesti avaa tuottajillemme ja yhteistyömeijereillemme loistavat mahdollisuudet kehittää omaa tuotantoa ja hankkia lisäarvoa sekä kasvumahdollisuuksia suomalaisesta maidosta.

Lisää aiheesta seuraavalla sivulla MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 15

Tuottajaedustajisto tuo viljelijänäkökulman päätöksentekoon Tuorealkio 150 € + alv.

Pakastealkio 250 €+ alv.

Alkioilla tehokkuutta jalostukseen Kun olet kiinnostunut karjan tehokkaasta jalostamisesta ja haluat nopeasti tuloksia, valintasi on alkio.

Saat parasta mahdollista eläinainesta tautiturvallisesti ja helposti.

Saavuta jalostustavoitteet nopeammin Uudista karjaa tehokkaasti ja turvallisesti Vaihda rotua sujuvammin Edisty taloudellisesti tärkeiden ominaisuuksien jalostamisessa

Alkioilla kaikki poikivat hyviä vasikoita!

Lue lisää: www.faba.fi/palvelut/alkiot

Faban kumppani

16 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

A

rla Suomi -yhteistyöryhmässä maidontuottajista muodostuva tuottajaedustajisto kokoontuu kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Tänä vuonna edustajistossa on 19 henkilöä. Lisäksi meijerien johtoa osallistuu kokouksiin.

Puheenjohtajana toimii Arla Itä-Suomen maidontuottaja Ari Hänninen Kiteeltä, joka seuraa tehtävässä Janne Näsiä.

Arla Suomi -Laatuohjelman ja laatukyltin kehittämisessä tuottajaedustajisto ja sieltä valitut edustajat ovat olleet tuomassa ohjelmiin tuottajien näkökulmaa. Esimerkiksi idea kumppanuuskäynneistä syntyi yhteistyömeijerin hallinnossa syntyneestä ideasta, jonka tuottajaedustajisto yhdessä meijerien johdon kanssa otti osaksi vakiintunutta toimintaa.

Viimeisen vuoden aikana tuottajaedustajisto on aktiivisesti ollut mukana esittämässä toimia, joilla ryhmän meijereiden yhteisiä palveluja on kehitetty. Neuvojat tekevät entistä tiiviimpää työtä meijerirajojen yli ja yhteiset tietojärjestelmät mahdollistavat uusia palveluja. Viimeisimpinä kehitykskohteina ovat nykyaikaiset some-palvelut ja some-koulutukset.

Kansainvälistä väriä

Mikko Korte on tuottajaedustajiston varapuheenjohtaja.

Tuottajaedustajiston tapaamisissa on vuosittain mukana myös kansainvälistä edustusta. Tänä vuonna kokousta seuranneeseen seminaariin osallistui Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja, maidontuottaja Åke Hantoft.

Yhteistyöryhmässä järjestetään tuottajaperheille yhteisiä tapahtumia, tuottajien koulutusta ja jaetaan tietoa parhaista toimintatavoista alkutuotannon kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Tuottajaedustajisto on aktiivinen toimija linjaamassa tavoitteita tuottajien toiminnan kehittämiseksi.

Edunvalvonnassa ryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä yhteisiä etuja esimerkiksi antamalla lausuntoja tai ottamalla kantaa alaa koskeviin lakiuudistuksiin tai kehityshankkeisiin. Tämän vuoden aikana mm. lomituslain uudistamisessa ryhmä on pitänyt tärkeänä henkilökohtaisen lomaoikeuden ohella ostopalveluna ostetun lomituspäivän kustannusten pitämistä maltillisena.

Tuottajaedustajistossa on edustajia eri puolelta Suomea ja he edustavat hyvin erityyppisiä tiloja. Mukana on maidontuottajia perheviljelmäpohjaisilta, yhtymämuotoisilta ja osakeyhtiö-muotoisilta tiloilta. Lisäksi mukana on luomumaidontuottajia.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä päätöksenteossa on pyritty karsimaan hallintoportaita ja siten pitämään päätöksentekoketju lyhyenä ja tehokkaana. Ja kaikessa päätöksenteossa kunnioitetaan jokaisen meijerin itsenäisyyttä. Kaikessa toiminnassa noudatetaan kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen mukaisia periaatteita.

Esittelemme tässä lehdessä kaikki tuottajaedustajistomme jäsenet. Maidontuottajaperheemme ja kaikki Arla Suomi -yhteistyöryhmästä kiinnostuneet voivat välittää tietoa toiminnan kehittämiseksi meijereiden edustajien lisäksi tuottajaedustajien kautta.

SAMI KILPELÄINEN Lisää aiheesta seuraavalla sivulla

Hyvää joulua suomalaisille tuottajille suomalaiselta A-Rehulta!

Pukinkonttiin Arlan ja A-Rehun hintaeturehut sekä syksyn uutuudet Hintaeturehut: Täysrehut

Syksyn uutuusrehut: Energiaa

HiehoRehu

MJ/kg ka

OIV g/kg ka

TempoTäysrehu

12,4

117

VahvaTäysrehu

12,7

120

HiehoRehulla varmistat, että hiehosi saavat juuri oikeassa suhteessa valkuaista ja energiaa. Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, jolla luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille.

RypsiTiiviste

11,7

160

Energia 12,4 MJ/kg ka • OIV 117 g/kg ka

TosiPuolitiiviste

12,1

140

TuottoPuolitiiviste

13,0

138

AlkuRehu

12,4

116

Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

TanakkaTäysrehu

TanakkaTäysrehu sopii matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysrehulla, kun korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja.

Energia 12,7 MJ/kg ka • OIV 126 g/kg ka

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 17

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun-tuottajapalvelusta p. 020 472 7060 • www.atrianauta.fi

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajistossa on maidontuottajia eri puolelta Suomea. Edustajat tuovat päätöksentekoon tuottajien näkökulmaa.

Arla Suomen

Ari Hänninen, puheenjohtaja, Kitee, Arla Itä-Suomi, 165 lehmän oy-muotoinen tila

Mikko Korte, varapuheenjohtaja, Ylivieska, Laaksojen Maitokunta, 40 lehmän perheviljelmä

Marko Sorvisto, Ylivieska, Laaksojen Maitokunta, 130 lehmän perheviljelmä

Jyrki Peltola, Mäntsälä, Arla Sipoo, 140 lehmän perheviljelmä

Erik Franzen, Askola, Arla Sipoo, 60 lehmän perheviljelmä

Jukka Karhumaa, Siikajoki, Paavolan Osuusmeijeri, 65 lehmän oy-muotoinen perhetila

Olli Palmu, Karkkila, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, 20 lehmän perheviljelmä

Janne Näsi, Hämeenlinna/Tuulos, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, 145 lehmän perheviljelmä

Barbro Koljonen, Hämeenlinna, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, 145 lehmän maatalousyhtymä

18 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

tuottajaedustajisto Mirva Lahtimaa

Kuvista puuttuu: Kari Rantala, Lapinjärvi, Porlammin Osuusmeijeri

Jani Sääskilahti, Ranua, Arla Pohjois-Suomi, 60 lehmän perheviljelmä

Merja Niskala, Pudasjärvi, Arla Pohjois-Suomi, 65 lehmän maatalousyhtymä

Sakari Manninen, Rovaniemi, Arla Pohjois-Suomi, 34 lehmän perheviljelmä

Jarmo Nikola, Siikajoki, Limingan Osuusmeijeri, 70 lehmän perheviljelmä

Kimmo Kuorikoski, Kaustinen, Kaustisen Osuusmeijeri, 80 lehmän maatalousyhtymä

Hannu Myllymäki, Kaustinen, Kaustisen Osuusmeijeri, 55 lehmän perheviljelmä

Jorma Oesch, Orimattila, Ruhan Meijeri, 70 lehmän perheviljelmä

Suvi Rajala, Ylöjärvi, Ruhan Meijeri, perheellä oy-muotoinen maatila

Titta Malinen, Hämeenlinna/Lammi, Ruhan Meijeri, 100 lehmän perheviljelmä MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 19

BYROKRATIASTA

LYPSYHYGIENIA AVAINTEKIJÄNÄ LISTERIAN TORJUNNASSA Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Hanna Castro aloittaa Maitohygienialiiton toiminnanjohtajana ensi vuoden tammikuussa. Hanna Castro tekee väitöskirjatyötään listeriasta Helsingin yliopistossa.

HEINI RIIPI

–L Maitohygienialiiton toiminnanjohtajana aloittava Hanna Castro pitää tärkeänä ylläpitää ja myös kehittää edelleen suomalaisen maidon huippulaatua.

20 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

isteriabakteerin aiheuttama listerioosi on yleistynyt Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana, Hanna Castro kertoo.

Syitä taudin yleistymiseen ei tarkkaan tiedetä, mutta esimerkiksi tautiseurannan edistyminen, väestön ikääntyminen ja sen myötä riskiryhmän kasvu voi vaikuttaa sairauden yleisyyteen, Castro pohtii.

Listeriasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä Listeria monocytogenes-lajia, joka on ainut ihmisille tautia aiheuttava listerialaji. Listeria on ympäristöbakteeri, ja se on hyvin yleinen luonnossa esimerkiksi maaperässä ja kasvikunnassa.

Vakava sairaus ihmisillä, vaarattomampi lehmillä

Listeriabakteeri voi aiheuttaa ihmisille listerioosin, vakavan, mutta harvinaisen elintarvikeperäisen sairauden. Listerioosin riskiryhmiä ovat raskaana olevat naiset, pienet

Mirva Lahtimaa

BYROKRATIASTA

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 21

BYROKRATIASTA lapset, vanhukset ja ihmiset, joilla on heikentynyt vastustuskyky esimerkiksi pitkän sairastamisen vuoksi.

Riskiryhmään kuuluvat voivat saada listeriasta verenmyrkytyksen, aivokalvontulehduksen tai raskaana olevat keskenmenon. Pienet määrät listeriaa elintarvikkeissa voivat aiheuttaa terveelle aikuiselle lievempiä, influenssan kaltaisia oireita tai olla täysin oireettomia.

Märehtijöillä tavallisin tartuntalähde on säilörehu. Listeriaa esiintyy säilörehussa runsaasti jos rehu on huonolaatuista (pH yli 4,5). Listeriaa voi esiintyä ajoittain myös korkealaatuisessa säilörehussa.

Tilalla, jolla noudatetaan hyvää tuotantohygieniaa, listeriamäärät ovat vähäiset ja se pienentää tilan listeriariskiä. Jos tuotantohygienia on huono, listeriaa on tilalla todennäköisesti enemmän ja listeriariski on suurempi, Castro selventää. Listeriaa ei pyritä saneeraamaan tiloilta kokonaan, vaan vähentämään eläinten altistusta listerialle.

Rehu-ja lypsyhygienia tärkeää

Listerialla on kyky tarttua erilaisiin pintoihin esimerkiksi lypsylaitteistossa ja tilasäiliössä. Etenkin lypsylaitteiston suodatinputki ja suodatinteline ovat tyypillisiä paikkoja, joissa listeriaa esiintyy. Listeria kyke-

Mirva Lahtimaa

Hanna Castro ja Päivi Rajala-Schultz.

nee muodostamaan pinnoille biofilmin eli kasvavan mikrobisolupopulaation. Biofilmissä sillä on parempi vastustuskyky pesuja desinfiointiaineille.

Listeria-altistusta voi ehkäistä huolehtimalla tilan rehu- ja lypsyhygieniasta. Säilöre-

hussa tärkeä painopiste on säilönnän onnistuminen ja pH:n lasku nopeasti riittävän alas, jotta bakteerit eivät voi lisääntyä rehussa.

Tilalla tulee huolehtia etteivät rehu ja lanta pääse kosketuksiin toistensa kanssa, esimerkiksi likaisten saappaiden muodossa

NIR-REHUANALYYSIN tulokset 3-4 päivässä Mikkelistä Tutustu uuteen Pötsipuntari-rehutulkintaan ja markkinoiden laajimpiin säilörehututkimuksiin www.viljavuuspalvelu.fi

22 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi Lähetä rehunäytteet Mikkeliin P. 044 5885 260 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu • www.suomenymparistopalvelu.fi

BYROKRATIASTA ruokintapöydällä. Syömättä jääneet rehutähteet tulisi korjata ruokintapöydältä vähintään kerran päivässä. ”Ehjät nännikumit ja puhdas lypsylaitteisto”

Erityisesti hyvällä lypsyhygienialla on tärkeä merkitys tankkimaitoon päätyvän listeriamäärän vähentämiseksi, Castro painottaa. Tankkimaidossa havaittu listeria on tavallisesti peräisin utareen pinnalta, johon se on päätynyt esimerkiksi lannasta tai kuivikkeesta. Terveidenkin nautojen ulosteet sisältävät usein listeriabakteereja.

Listeria tarttuu helpommin kuluneille pinnoille ja huonosti puhdistuviin rakoihin, siksi lypsylaitteiston kunnossapidosta ja puhtaudesta on tärkeää huolehtia.

Huolellinen utareiden puhdistus ennen lypsyä, oma lypsypyyhe jokaiselle lehmälle, ehjät nännikumit ja käsin puhdistetut suodatinputki- ja teline ovat hyviä keino-ja ehkäistä listerian kasvu ja leviäminen.

– Myös naudat voivat sairastua neurologiseen listerioosiin tai listerian aiheuttamaan utaretulehdukseen, mutta tapaukset ovat hyvin harvinaisia. Näissä tapauksissa listeriaa on ollut rehussa todella runsaasti tai kyseisen yksilön vastustuskyky on heikentynyt.

Maitohygienialiitolla tärkeä rooli laatutyössä Maitohygienialiitto kerää ja julkaisee tilastoja maidosta ja maidontuotannosta. Samalla liitto toimii maidon koko tuotantoketjun yhteistyöfoorumina.

Monissa Euroopan maidossa on vahvasti esillä koko tuotantoketjun osapuolien välinen yhteistyö. Maitohygienialiitossa on mukana valtion hallinnon ja kunnallisen toimialan edustajien lisäksi tutkimuksen, meijereiden sekä maidontuottajien edustus sekä rehuteollisuuden ja muut tärkeimmät hygieniaan vaikuttavat intressiryhmät.

Liitto järjestää koulutuksia ja kursseja, tarjoaa omavalvonnan auditointeja.

Liitto on myös tehnyt julkaisuja ja oppaita maidontuottajille.

Maidontuottajille tuttu on myös 25 vuoden yhtäjaksoisesta E-luokkaisesta maidontuotannosta jaettava kultainen Walter Ehrströmin säätiön mitali. Liitto hoitaa mitalien jakoon liittyviä käytännön asioita ja on tärkeä osa tilastojen luotettavuuden todentajana.

Umpeen Professori Päivi Rajala-Schultz on toiminut Maitohygienialiiton puheenjohtajana keväästä 2016 alkaen.

Tällä hetkellä Rajala-Schultz vetää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusta, joka keskittyy umpeenpanohoitoihin ja niiden yleisyyteen suomalaisilla lypsylehmillä.

S

uomessa ei ole aikaisemmin kerätty tietoa umpeenpanohoitojen käytöstä, ja aiheesta on parhaillaan käynnissä kyselytutkimus asian kartoittamiseksi.

Alustavien arvioiden mukaan suurimmalla osalla tiloista lehmiä hoidetaan valikoidusti umpeenpanon yhteydessä utareensisäisillä pitkävaikutteisilla antibioottivalmisteilla, eli niin kutsutuilla umpituubeilla. Pieni osa tiloista ei käytä umpituubeja ollenkaan.

Umpituubien käyttö on tutkimuksen mukaan yleisempää suuremmilla tiloilla ja automaattilypsytiloilla.

Mallia Pohjoismaista

Muualla maailmassa umpeenpanohoitoja käytetään hyvin yleisesti, ja antibioottituubit on suositeltu annettavaksi rutiininomaisesti kaikille lehmille, riippumatta utareterveydestä ja soluluvuista. Bakteerien lisääntyneen antibioottiresistenssin vuoksi käytännöt ovat kuitenkin hitaasti muuttumassa ja antibioottien perusteltua käyttöä korostetaan, kertoo RajalaSchultz.

Koko tilan lypsävien hoito umpituubeilla pitäisi tehdä vain poikkeustilanteessa ja eläinlääkärin kanssa neuvotellen, esimerkiksi jos tilalla leviää helposti tarttuva utaretulehdus. Kaikkien lehmien hoito umpituubein pitäisi olla vain väliaikainen ratkaisu siihen asti että tilanne saadaan rauhoittumaan.

Suomi on edelläkävijä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa antibioottien käytössä, sillä meillä on aina painotettu antibioottien harkittua ja perusteltua käyttöä.

Utareterveyteen on panostettu, ja se näkyy myös maidon laadussa.

Tehokas ja taloudellinen hoitokeino

Umpeenpanohoito tehdään lehmille lypsykauden loppuessa antibiooteilla. Hoidon tarkoituksena on päästä eroon piilevistä utaretulehduksista ja vähentää tulehduksien esiintymistä tulevalla lypsykaudella.

Hoidot vähentävät utaretulehduksen riskiä umpikaudella ja seuraavalla tuotoskaudella.

Suomessa antibioottihoidon tarve voidaan arvioida tutkittujen maitonäytteiden bakteeritulosten ja maidon soluluvun pe-

rusteella. Lypsykauden aikana soluttaneet lehmät (yli 200 000 solua/ml) kannattaa hoitaa umpituubeilla umpeenpanon yhteydessä. Myös oireilevia tulehduksia sairastaneet ja niiden takia hoidetut lehmät kannattaa hoitaa umpituubeilla, etenkin jos niiden soluluvut ovat hoidon jälkeen pysyneet korkealla, Rajala-Schultz muistuttaa.

Yleensä umpeenpanohoidot ovat taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto piilevien utaretulehdusten hoidossa, kuin antibioottihoito kesken lypsykauden. Umpeenpanohoidoissa maitoa ei mene hukkaan antibioottijäämien takia ja hoito on tehokkaampi verrattuna lypsykaudella tehtäviin hoitoihin.

Tärkeä lepovaihe

Lehmien ummessaolokauteen voisi panostaa Rajala-Schultzin mukaan enemmänkin. Umpikauden tärkeyttä ei ehkä osata ajatella riittävästi, koska silloin lehmä ei tuota maitoa.

Ummessaolokausi on tärkeä lepovaihe lehmälle, jolloin se palautuu lypsykaudesta, valmistautuu poikimiseen ja seuraavaan tuotoskauteen.

Lehmät ovat kuitenkin herkkiä sairastumaan utaretulehduksiin heti umpikauden alussa ja lopussa poikimisen aikoihin. Ajanjaksot ovat lehmälle vaativia ja stressaavia, ja ne alentavat elimistön puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan.

Umpikauden tapahtumat näkyvät lehmän terveydessä ja poikimisen jälkeen tuotoksessa, etenkin jos jotain menee pieleen.

Ummessaolokaudellakin on siis tärkeää huolehtia lehmien ympäristön puhtaudesta ja tasapainoisesta ruokinnasta, jotta lehmien vastustuskyky pysyy korkeana, neuvoo Rajala-Schultz.

Pidetään kiinni vastuullisesta toimintatavasta jatkossakin

Utaretulehduksista on mahdoton päästä kokonaan eroon, niitä esiintyy niin kauan kuin lehmiä lypsetään. Utaretulehdukset aiheuttavat taloudellisia menetyksiä tuottajalle ja sen takia tulehdusten ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kannattaa panostaa.

Suomessa lehmien utareterveystilanne on ollut pitkään hyvällä tasolla. Antibioottihoidot ovat kohdennettuja, eli hoidot perustuvat maitonäytteiden ja niiden bakteeritulosten tutkimiseen. Meidän tulee huolehtia että vastuullinen toimintatapa säilyy jatkossakin.

Suomi on yksi maailman korkealaatuisimman maidon tuottajista, ja tästä voimme olla erittäin ylpeitä, Rajala-Schultz kehuu.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 23

Neuvojalta Anu Autere

Tuttijuotto – vasikanhoitajan valinta Elintärkeä vaisto

Vasikan ensimmäisten elintuntien henkivakuutus on sen voimakas luontainen imurefleksi. Saadakseen vasta-aineita tautien vastustukseen, tarvitsee vasikka ternimaitoa viimeistään neljän tunnin kuluessa syntymästä.

Pysähdy vasikan luona

Tuttijuotossa vasikan juomisasento on luonnollisempi, jolloin maito kulkeutuu juoksutusmahaan ja riski juottovirheestä johtuvaan ripuliin vähenee oleellisesti. Riippumatta siitä juotetaanko vasikka tuttiämpäristä vai tuttipullosta, on tärkeää että imuasento on vasikalle hiukan yläviistossa ja tutti riittävän jämäkkä niin, ettei maito valu itsestään vasikan suuhun, vaan vasikka saa rauhassa imeä juomansa. Maidon laktoosi eli maitosokeri käynnistää vasikan imurefleksin ja keskimäärin imutarve kestää noin 15 minuuttia juomisen aloittamisesta. Jos vasikka saa imeä rauhassa, eikä tyhjentyneiden juottoastioiden pois keräämisessä hätäillä, tyydyttyy vasikan imutarve paremmin.

Vasikan tuttijuottoon hoitajalta kulunut aika palkitaan terveemmillä ja seurallisilla vasikoilla. Vasikan hoitajalla on juoton aikana hyvä tilaisuus vasikoiden tarkkailuun.

Hyvinvoiva vasikka imee juomansa lähes keskeytyksettä, muutokset käyttäytymisessä voivat olla merkki esimerkiksi alkavasta sairastumisesta. Ongelmiin puuttuminen niiden alkuvaiheessa ehkäisee sairauksien kroonistumista ja edistää parantumisennustetta.

Juottokausi luonnollisesti – vasikan ehdoilla

24 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

• Vasikalle annetaan hyvälaatuista, oikean lämpöistä (n.+38°C) ternimaitoa neljän tunnin kuluessa syntymästä, ternimaitoa voi antaa vasikalle vapaasti niin paljon kuin se jaksaa imeä.

• Ternimaidon vasta-aineiden määrää voi mitata esimerkiksi Brix-refraktometrillä tai kolostrometrillä (hyvälaatuisen ternimaidon raja-arvot ovat Brix%-lukuna ≥ 22% tai kolostrometrin lgG-pitoisuus >50g/L ).

• Pakastettu ternimaito sulatetaan esimerkiksi vesihauteessa, ternimaidon vastaaineet tuhoutuvat yli +40°C lämpötilassa –> ei ternimaitoa mikroon sulamaan.

• Vasikan ensimmäisen elinvuorokauden juottomäärä on 10-15% vasikan omasta painosta, kuitenkin vähintään 4 litraa.

• Jos vasikka ei itse ime tai on voimaton, täytyy ternimaito letkuttaa vasikalle suoraan ruuansulatuskanavaan.

kuttaa myönteisesti hiehojen siemennyskypsyyteen ja ensimmäisen tuotoskauden maitotuotokseen.

Onnistuneen juoton ohella myös muut olosuhteet vasikalle ovat tärkeitä hyvän eläinaineksen kasvattamisessa. Kun vasikalla on lajitovereiden seuran lisäksi puhdas hyvin kuivitettu makuupaikka, raikasta ilmaa, puhdasta vettä ja vapaasti hyvälaatuista vasikoille sopivaa väkirehua, sekä korsirehua tarjolla läpi juottokauden, on vasikasta lupa odottaa hyvää lypsylehmää aikuisena.

Tuttijuotto on avoämpäriä merkittävästi luonnollisempi vaihtoehto, jos vasikka ei voi olla vierihoidossa emän tai imettäjälehmän kanssa. Tuttijuotto voidaan toteuttaa ensimmäisten Matti Salmi

Tyydytetty imemistarve saa vasikan rauhalliseksi ja vähentää oleellisesti vasikan häiriökäyttäytymistä. Nautojen myöhemmän iän imemisongelmiin on tutkimuksissa löydetty yhdistäviä tekijöitä, paitsi vasikka-ajan energiavajeeseen, myös vasikoiden puutteellisesti toteutettuihin juotto-olosuhteisiin.

Onnistunut tuttijuotto vähentää vasikan stressiä, tyytyväinen vasikka kasvaa paremmin ja omaa suuremman tuotanto-potentiaalin aikuisena. Vasikan hyvä kasvu vai-

TERNIMAITO - VASIKAN TAIKAJUOMA

juottokertojen jälkeen paitsi tuttiämpäristä tai tuttipullosta käsityönä, myös juottoautomaatilla tai esimerkiksi hapanjuottoasemalla. Tapahtuipa juotto millä tavalla tahansa, on tärkeää huolehtia juottovälineiden riittävästä puhtaudesta ja vaihtaa tutteja aina tarvittaessa uusiin, jotta tuttijuoton hyöty ei katoa likaisiin ja rikkinäisiin välineisiin.

Juottokauden pituus on noin kaksi kuukautta, vieroitus kannattaa tehdä vaiheittain pienentämällä juoma-annosta. Tärkeintä on, että vieroitushetkellä vasikka osaa syödä riittävästi muita rehuja.

Vieroitusikäisen vasikan tulisi syödä väkirehuja noin 1,5kg:a vuorokaudessa.

ANU AUTERE Alkutuotannon koordinaattori, Ruhan Meijeri Oy

Laatukyltti Tuomas Koivuniemi

Walter Ehrströmin säätiö myönsi keväällä Limingan Osuusmeijerin tuottajille Esa ja Hanna Kojolle mitalin kiitoksena 25 vuoden laatutyöstä.

iken A Yrittäjän hy vinvointi on ka

ja O:

”Laatua vaalien, lehmistä huolehtien, ympäristöä kunnioittaen” mään uudistuneet kriteerit, laatukylttilisää aletaan maksamaan 1.1.2018 alkaen ja kukin yhteistyömeijeri päättää hinnoittelun ja toimeenpanon omissa hallintoelimissään sovitun aikataulun mukaan.

Laatukyltin osalta myönnetään kahteen ehtoon siirtymäaikaa kesäkuun loppuun asti. Lypsylehmien ruokinnassa ei käytetä soijaa sisältäviä rehuja ja tila on liittynyt työterveyshuollon piiriin.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän tilat voivat tilata tila-auditoinnin omasta hankintameijeristä kuten myös kaikkia tiloja koskevan Arla Suomi Laatuohjelman kumppanuuskäynnin.

– Asiakkaat arvostavat kovasti Arla Suomi -yhteistyöryhmän tekemiä Laatuohjelma-ratkaisuja. Uskon, että myös kaikkien tilojen kannattaa tehdä tarvittavat muutokset uutta laatukylttiä varten, varsinkin, kun sille tullaan maksama kannustava korvaus, arvioi Sami Kilpeläinen.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä

”Asiakkaat arvostavat kovasti Arla Suomi -yhteistyöryhmän tekemiä Laatuohjelmaratkaisuja.”

JELMA

UOTANNON LAATUOH

ARLA SUOMI MAIDONT

Arla Suomi -yhteistyöryhmän Laatuohjelma julkaistiin keväällä 2017.

Mirva Lahtimaa

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän laatukyltti myönnetään tilalle, joka täyttää maidon laadun ohella vasikoiden hyvinvointiin, koko karjan liikkumiseen sekä ruokintaan ja hyvinvointiin liittyvät ehdot. Uudet laatukylttiehdot otetaan käyttöön vuoden alussa ja kaikki laatukyltti-tilat myös auditoidaan uusien kylttiehtojen myötä. Auditointi voidaan sopia myös tehtäväksi Arla Suomi Laatuohjelman kumppanuuskäynnin auditoinnin yhteydessä.

– Usein huomaa, että eläinten hyvinvointi on kirjattu joka paikkaan, mutta kaiken A ja O on tuottajien hyvinvointi, mihin olemmekin kiinnittäneet erityistä huomiota, muistuttaa Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Kun tila täyttää Arla Suomi Laatuohjelman vaatimukset ja sitoutuu täyttä-

ARLA SUOMI

Laatuohjelma

Arla Itä-Suomi 1

Arla Pohjois-Suomi

Sami Kilpeläinen, Arla Oy, hankintajohtaja .................................................................................................. puh. 050 383 1755 Jouni Tahvanainen, hankintapäällikkö, Arla Oy Itä-Suomi/Kiteen Meijeri ........................................... puh. 050 561 1225 Tuija Linjakumpu, hankintapäällikkö, Arla Oy Pohjois-Suomi/Ranuan Meijeri .................................. puh. 050 562 1876 Risto Koski, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Osuusmeijeri ...................................................................... puh. 03 65 751 Peter Prest, toimitusjohtaja, Kaustisen Osuusmeijeri ............................................................................... puh. 040 555 5491 Ulla Roininen, toimitusjohtaja, Laaksojen Maitokunta .............................................................................. puh. 050 3778 820 Maarit Rehula, toimitusjohtaja, Limingan Osuusmeijeri ........................................................................... puh. 044 562 4101 Jukka Karhumaa, hallituksen puheenjohtaja, Paavolan Osuusmeijeri .................................................. puh. 041 506 9360 Kari Ollikainen, toimitusjohtaja, Porlammin Osuusmeijeri ...................................................................... puh. 0500 354 083 Jorma Oesch, toimitusjohtaja, Ruhan Meijeri Oy .......................................................................................... puh. 050 339 2824 MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 25

Puheenjohtajalta

Tuomas Koivuniemi

”Taisi monelle epäilijälle tulla yllätyksenä se, että Arlan Suomessa myymistä maitotuotteista yli 90% on valmistettu Suomessa”, kirjoittaa Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen.

SUOMALAISENA MAIDONTUOTTAJANA OLEMISEN VAIKEUS

N

yt kun eletään jo vuoden loppupuoliskoa, on syytä tarkastella asioita taaksepäin ja samalla myös tulevaan. Tämä vuosi jää historiaan ehkä kautta aikain vaikeimpana satokautena sääolosuhteista johtuen. Suomessa viljelijät tuottavat maailman puhtainta ruokaa, jossa ei ole jäämiä antibiooteista eikä kasvinsuojeluaineista, ja myös kotimainen lihantuotanto on vapaata maailman yleisimmistä eläintaudeista, kuten salmonellasta.

Tämä on meille suomalaisille tuottajille itsestäänselvyys ja kunnia-asia, jota pyrimme pitämään yllä tiukoilla laatuohjelmilla ja lainsäädännöllä. Moni kuluttaja arvostaa lähellä vastuullisesti tuotettua ruokaa ja on jopa valmis maksamaan siitä hiukan enemmän. Mutta olemmeko muun Euroopan kanssa samalla viivalla?

Mielestäni tämä kysymys on esitetty kuluvan vuoden aikana julkisuudessa moneenkin otteeseen eri yhteyksissä, viimeisimmäksi puolustusvoimien ruokahankinnoista vastaavan Leijona Catering Oy:n ja Arla Suomi Oy:n välisen hankintasopimuksen vuodettua julki ennen kuin se oli lainvoimainen.

Muun muassa Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari ennätti moittimaan, etteivät Arlan tuotteet kilpaile samalla tasolla muiden kotimaisten maitotuotteiden kanssa, koska ”Valtioneuvosto on ohjeistanut peri-

26 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

”Uskallan väittää, että Arlan suomalaiset tuottajat tuottavat markkinoille Pohjoismaiden laadukkainta ja eettisimmin tuotettua maitoa.” aatepäätöksellään valtion yksiköiden hankintaa siten, että ruoan on oltava vastuullista ja tuotantotavan kotimaan lainsäädännön mukaista.” No mitäpä muuta se sitten Arlan kotimaisilla tuotantotiloilla olisi?

Tähän oli meidän Arla yhteistyöryhmän tuottajina reagoitava nopeasti ja julkaistava pikaisesti oma vastineemme kirjoitteluun: meidän suomalaisten Arla-tuottajien mollaaminen oli saatava loppumaan sekä virheelliset argumentit oikaistua. Taisi monelle epäilijälle tulla yllätyksenä se, että Arlan Suomessa myymistä maitotuotteista yli

90% on valmistettu Suomessa, suomalaisesta maidosta. Ja mitä lainsäädäntöön ja vastuullisuuteen tulee, niin samojen lakien ja ehtojen mukaan myös Arlan tuottajat hoitavat eläimiään.

Lisäksi meillä on käytössä vasta uusittu Arla Suomi -Laatuohjelma, jossa on otettu käyttöön lakejakin tiukempia suosituksia ja ehtoja maidon laadun takaamiseksi.

Näillä perusteilla uskallankin väittää, että Arlan suomalaiset tuottajat tuottavat markkinoille Pohjoismaiden laadukkainta ja eettisimmin tuotettua maitoa, josta on helppo jalostaa laadukkaita elintarvikkeita myös suomalaisille varusmiehille ja -naisille, koko puolustusvoimien ruokahuoltoa myöten.

Arla Suomi Oy on paikallinen, kotimainen, mutta myös osa globaalisti toimivaa Arla-osuuskuntaa. Tällaisen ”tytäryhtiö” -mallin vahvuus on juuri siinä, että se pystyy toimimaan myös paikallisesti ottaen huomioon maan lainsäädännön ja erityiset tuotanto-olosuhteet sekä myös sopimustuottajien mielipiteet.

Lisäksi Suomessa toimivan Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto tekee linjauksia ja päätöksiä toimivan johdon tueksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

ARI HÄNNINEN Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi!

VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa.

Vasikan HIILI-geelssä on myös elektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja.

Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

UUTUUS lehmille

Pakkaus 4 x 425 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää Dikalsiumfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 34 grammaa/tuubi, päivässä 68 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa UUSI, PEHMEÄ KOOSTUMUS!

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattina ja magnesiumtrisilikaattina.

Yksi tuubi sisältää 14 grammaa puhdasta magnesiumia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nielemään sitä.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääke-kasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-Pastaa vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä.

Vaikutus on nopea.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 122 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow, Turku p. 040 684 0102 MAITOA SUOMESTA 4 / 2017 info@finncow.fi

www.finncow.fi

| 27

HYRYN TILA

”Tässä työssä on osa pitkää sukupolvien ketjua” Hyryn tilalla uskotaan oman osaamisen ja tilan jatkuvaan kehittämiseen.

TUOMAS KOIVUNIEMI

H

yryn tila Iissä on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1779.

Tänään 163 viljelyhehtarin ja 130 lehmän maitotilaa isännöivät maatalousyhtymänä isä ja poika – Kyösti, 56, ja

Juho Hyry.

Maatalousyhtymän navetta muine rakennuksineen sijaitsevat parin kilometrin päässä perheen vanhasta talouskeskuksesta.

Uusi sijaintipaikka on mahdollistanut maitotilan toiminnan lisäkehittämisen.

– Tila muuttui maatalousyhtymäksi vuoden 2011 alussa. Silloin alettiin rakentaa

28 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

uutta tilakeskusta Lehtolantien varteen.

Kotipaikalla on enää vain nuorkarjaa, Juho Hyry, 26, kertoo.

Jatkuvia askeleita eteenpäin

Hyryt ovat ottaneet tilan kehittämisessä viime vuosina lisää askeleita. Kolme vuotta sitten alettiin suunnitella uuden vasikkalan tekemistä navetan lähelle, joka valmistui tänä syksynä. Uudessa rakennuksessa on 48 vasikkapaikkaa.

– Suunnitelmat vasikkalan rakentamisesta olivat olemassa jo kuusi vuotta sitten, kun navettaa rakennettiin, mutta onneksi ei sitä silloin tehty. Jos se olisi rakennettu, olisivat vasikkalan kustannukset olleet isommat ja tilat pienemmät, Juho Hyry kertoo.

Ylisukupolvista kehittämistä

Maatalousyhtymä on muuttumassa ensi vuonna osakeyhtiöksi, mihin Juhon ohella

”Kuudessa vuodessa on oppinut tilan pyörittämisestä paljon, mutta meillä on visiona jatkuva oman osaamisen kehittäminen.” pääosakkaiksi ovat tulossa veljet Heikki, 25, ja Sakari, 21. Isä-Kyösti jäänee yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Veljekset edustavat sukutilan isännyyttä kahdeksannessa polvessa.

HYRYN TILA Tuomas Koivuniemi

Oppia ikä kaikki

Hyryn tilalla on viime vuosina investoitu, mutta panostettu myös kouluttautumiseen.

Juho ja Heikki ovat molemmat osallistuneet erilaisiin koulutuksiin, joita ovat järjestäneet niin Kauhavan Yrittäjäopisto kuin ProAgria Oulukin.

– Kuudessa vuodessa on oppinut tilan pyörittämisestä paljon, mutta meillä on visiona jatkuva oman osaamisen kehittäminen. Siksi olen suorittanut yrittäjän ja yritysjohtamisen ammattitutkinnot, minkä lisäksi osallistumme ProAgrian maitoliideri-koulutukseenkin, Juho Hyry kertoo.

Työ motivoi

Veljesten mielestä maatilat ovat yrityksiä siinä, missä muutkin. Juho ja Heikki toteavat, että maatalousyrittäjinä motivoi työhön liittyvä vapaus ja se, että työssä saa olla tekemisissä eläinten ja luonnon kanssa.

– Tässä työssä näkee kättensä jäljen ja pääsee olemaan osa pitkää sukupolvien ketjua. Hieno tunne nousee siitä, kun luonto herää keväällä, kasvu lähtee käyntiin ja luonto vihertyy, Heikki Hyry tunnelmoi.

Työhön motivoi myös eläinten jalostus ja hyvinvointi. Juho Hyry muistuttaa, että hy-

Heikki ja Juho Hyry.

Maatalousyrittäjän tutkinnon suorittaneen Juho Hyryn mukaan hänelle maatilan jatkaminen on ollut haave jo lapsuudesta lähtien. Maatalouden kehittämisessä tulisi pitää mielessä ylisukupolvisuus ja se, että se on jatkuvaa.

– Asioita pitää suunnitella ja tehdä pitkällä tähtäimellä jo senkin vuoksi, että tämä on hyvin pääomavaltainen ala. Jos viljelijä jossain vaiheessa pysähtyy ja on tyytyväinen olemassa olevaan tilanteeseen, se tarkoittaa kehityksen loppumista, Juho Hyry toteaa.

Maatalous on viime vuosina paininut kannattavuus- ja muiden ongelmien parissa.

Iissä oma filosofia on selvä.

– Sen ajan, minkä voisi käyttää toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista valittamiseen, olemme päättäneet käyttää tilan tai oman osaamisen kehittämiseen.

vinvoiva ja terve lehmä tuottaa maitoakin paremmin.

Työnjako selvä

Maatalousyhtymän muutos osakeyhtiöksi on aivan kynnyksellä. Veljesten ja isän keskinäinen työnjako on jo selvä. Kyösti ja Juho vastaavat jatkossa yrityksen taloudesta ja karjanhoidosta. Sähköasentajan koulutuksen saanut Heikki kantaa vastuuta rakennus- ja peltotöistä sekä Sakari-veli niin ikään peltotöistä.

– Ajatus on, että tilan työt pyörivät neljän hengen voimin eli omalla väellä. Omistajien osalta kaikilla olisi säännöllisesti vapaata tilan töistä, emmekä ole silloin niin riippuvaisia lomituksesta, Juho Hyry sanoo.

Lomitusjärjestelmää miehet kehuvat ja muistuttavat, että suomalaiset tilat ovat hyvässä asemassa, sillä vastaavaa järjestelmää ei muualla maailmassa ole.

Iissä nähdään maatalouden tulevaisuuden kulkevan kohti suurempia tilakokoja. Hyryn tilan yrittäjillä on selvät sävelet tulevaisuuden suhteen.

– Aiomme tehdä työtä ja kehittää tilaa oman näkemyksemme mukaan, emmekä vilkuile sivuille, Juho ja Heikki Hyry linjaavat.

Unelmiesi navettaa ei ole olemassa – Sinun täytyy luoda se!

Suunnittele robottinavettasi ja valmentaudu sen töihin yhdessä 4dBarn-tiimin kanssa.

UUTT A!

Yhteystiedot: www.4dbarn.com www.facebook.com/4dbarn/ sähköposti: info@4dbarn.com MAITOA SUOMESTA 4 / 2017 | 29

GODBYN MAITOTILA Tuomas Koivuniemi

Godbyn keskustan asujaimistoa sijaitsee aivan tilan pihapiirin laidalla.

Naapurien kanssa yhteistyö sujuu hyvin, Mikael ja Birgitta Pellas kertovat.

Godbyssä on maitotila keskellä kylää Mikael Pellaksen maitotila on ollut saman suvun isännöimä 1700-luvulta lähtien.

TUOMAS KOIVUNIEMI

30 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

A

hvenanmaalaisen Godbyn keskustan ytimessä sijaitsee Mikael Pellaksen maitotila. Maatalon pihasta ja navetalta on parisataa metriä kunnan kauppakeskustaan ja aivan tilan pihan reunalla rajanaapureina sijaitsee kaksi isoa asuinkerrostaloa.

Maatila on ollut saman suvun isännöimä 1700-luvulta lähtien. Mikael Pellas osti maitotilan vanhemmiltaan vuonna 1999, jolloin pihapiirissä sijaitsi 36 lehmän parsinavetta.

Uusi isäntä rakensi pihapiiriin 80 lehmän pihattonavetan. Tällä hetkellä yhden robotin navetassa on 70 päätä.

Naapurusto suhtautuu myönteisesti

Godbyn keskustan asukkaille ja muulle naapurustolle maatilan laajentuminen ja rakentaminen ei ole ollut ongelma.

GODBYN MAITOTILA

Mikael Pellaksen navetassa on tällä hetkellä 70 päätä.

– Ihmisten ajatus on ollut, että maatila on ollut täällä ennen heitä, joten sillä on oikeus laajentua ja olla tällä paikalla. Valituksia ei ole tehty tai tullut, vaan ihmiset ovat suhtautuneet positiivisesti, kun tila on kasvanut, Mikael Pellas selventää ahvenanmaalaista ajattelua.

Lähinaapuruston kanssa yhteispeli pelaa muutenkin. Kyläläiset ja koululaiset käyvät mielellään katsomassa eläimiä ja tutustumassa maatilan elämään.

– Luonnollisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaikki on kunnossa.

Isäntä kehuu, että myös viranomaisten kanssa yhteistyö on laajennushankkeiden yhteydessä toiminut hyvin. Navettaa tehtäessä tai laajennettaessa toimintaa ei ole tarvittu raskaita lupaprosesseja, vaan ympäristöilmoitus on ollut riittävä.

Arla Suomi -ryhmän edut ovat hyvät

”Ihmisten ajatus on ollut, että maatila on ollut täällä ennen heitä, joten sillä on oikeus laajentua ja olla tällä paikalla.”

Ahvenanmaalla on tällä hetkellä 32 maidontuotantotilaa. Arla Suomi -ryhmään tuottajia näistä on kaksitoista, jotka siirtyivät ryhmään kaksi vuotta sitten Ålands Mejerietiltä.

Saarimaakunnan meijerin hallinnossa mukana ollut mies toteaa, että yksi syy vaihtoon Arla-ryhmään oli paikallismeijerin tekemät isot investoinnit, jotka ”menivät tuottajien piikkiin”. Myös maitolitralta maksettava hinta on Arla Suomi ryhmässä 4–5 senttiä korkeampi.

– Arla Suomi -ryhmässä edut tuottajan työn kannalta ovat muun muassa karjantarkkailu- ja laboratoriopalveluiden sekä tavara-, tarvike- ja tuotetilausten osalta hyvät, hän kehuu.

Pellaksen tilalla on maata 100 hehtaarin MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 31

GODBYN MAITOTILA verran. Talon isännän lisäksi tilalla työskentelee yksi ulkopuolinen palkattu työntekijä.

Hintapolitiikka on tulevaisuuskysymys

Suomalaisen maidontuotannon tärPellaksen tila vaihtoi Arla-ryhmään kaksi kein tulevaisuuskysymys on miehen vuotta sitten. Mikael mukaan hintapolitiikka. Viime aija Birgitta Pellas koina yleistynyttä ruoan halpuuttaasuvat tilaa, joka on mista hän ei pidä myönteisenä asiollut samalla paikalla 1700-luvulta lähtien. ana tuottajien, eikä lopulta kuluttajienkaan kannalta.

– Maidon hinta on tällä hetkellä matala, mikä estää tilojen toiminnan kehittämistä.

Tilat eivät uskalla tehdä investointeja, hän harmittelee.

Pellas toteaa, että suomalaisen ruoan ja maidon valttikortti on puhtaus.

– Halpuuttaminen ei ole hyvä asia, kyllä puhtaasta ruoasta pitäisi saada parempi hinta, hän sanoo.

Arla Suomi -ryhmään kuuluvat maidontuottajat pitävät Ahvenanmaalla yhteyttä, tapaavat toisiaan ja vaihtavat kokemuksia.

Pellas tekee kolmen muun tilan kanssa koneyhteistyötä muun muassa säilörehun tuotannossa.

– Yhdessä saamme enemmän ja nopeammin asioita tehtyä ja aikaan.

32 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Tuomas Koivuniemi

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Melica Melassoitu Rypsi Valkuaistäydennysrehuseos lypsylehmille, lihanaudoille, imettäville tammoille ja varsoille. Rakeisen muotonsa ansiosta se toimii hyvin myös ruokintaautomaateissa.

Pakkauskoot: 25 kg säkki ja 900 kg suursäkki Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 33

HÄLLFORSIN TILA

Crista Hällforsin navetassa häntää heiluttaa 70 lypsävää ja nuorta karjaa on 80 päätä, minkä lisäksi tilalla on 60 lammasta ja 40 kanaa. Tilan omistajalla on myös muutamia vuohia ja lihanautoja sekä kesäisin possujakin.

Crista Hällfors edustaa yhdettätoista polvea sukutilan ruorissa Lapinjärveläinen agrologi Crista Hällfors, 29, hoitaa Härsbölen kylässä sijaitsevaa tilaa, joka on ollut suvun omistuksessa vuodesta 1645 lähtien. Nykyinen omistaja edustaa sukutilan ruorissa yhdettätoista sukupolvea.

34 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

HÄLLFORSIN TILA

”Meillä on selkeä työnjako äidin kanssa. Se päättää, mitä tehdään, joka istuu lompakon päällä.”

Tuomas Koivuniemi

Äiti Henrika Husberg ja tytär Crista Hällfors tekivät sukutilalla sukupolvenvaihdoksen kolme vuotta sitten.

Nyt äiti on tyttärellään töissä.

Tiedätkö historiallisesti merkittävän tilan?

Vihjeitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen maitoasuomesta@arlafoods.com.

den yön aikana toiselle. Äiti jäi minulle töihin. Meillä on selkeä työnjako äidin kanssa.

Se päättää, mitä tehdään, joka istuu lompakon päällä, Crista naurahtaa Henrikan nyökytellessä pöydän ääressä.

TUOMAS KOIVUNIEMI

H

ällforsin tilalla on metsää 300 hehtaarin verran sekä omaa peltoa 80 hehtaaria ja vuokrapeltoja 60 hehtaaria. Navetassa häntää heiluttaa 70 lypsävää ja 80 nuorta karjaa, minkä lisäksi tilalla on 60 lammasta ja 40 kanaa. Tilan omistajalla on myös muutamia vuohia ja lihanautoja sekä kesäisin possujakin.

Monitoimitilan vetäjälle oli jo nuorena selvää, että hän jatkaa tilanpitoa äitinsä Henrika Husbergin jälkeen. Äiti otti vetovastuun tilasta vuonna 1985 ja Cristasta tuli ”isäntä taloon” kolmisen vuotta sitten.

– Meillä sukupolvenvaihdos tehtiin kerralla niin, että valta ja vastuu siirtyivät yh-

Armeijan opeista apua

Maatilan pihapiirissä kanat liikkuvat kesäisin vapaina.

Hällfors kirjoitti ylioppilaaksi Loviisan ruotsinkielisestä lukiosta vuonna 2006.

Lukion jälkeen nuori ylioppilas otti välivuoden ja suuntasi vapaaehtoisena armeijaan Dragsvikiin. Crista kävi armeijassa aliupseerikoulun ja toimi rannikko-ohjusryhmän johtajana. Reserviin hän siirtyi kersantin arvoisena.

– Elisabeth Rehn mahdollisti aikoinaan naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Halusin mennä armeijaan, sillä tahdoin todistaa ensisijaisesti itselleni, että suoriudun siitä.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 35

HÄLLFORSIN TILA

Tilanomistaja haluaa pitää tilan tuotannon mahdollisimman monipuolisena, vaikka myöntääkin, että erikoistuminen eli keskittyminen maidontuotantoon olisi parasta ja kannattavinta.

Palvelus ei ollut fyysisesti kovin rankkaa.

Armeijakokemuksesta on hänen mukaansa ollut hyötyä myöhemmin muussa elämässä ja maatilayrityksenkin pyörittämisessä.

– Armeijassa oppi, miten ryhmässä toimitaan ja miten muita koulutetaan sekä ottamaan erilaiset olosuhteet ja tekijät huomioon. Siellä opetettiin myös ottamaan vastuuta muista ihmisistä ja asioista, hän kertaa.

Sotilaskoulutuksen jälkeen Crista Hällfors suuntasi opintielle – agrologiopintoihin Sydväst-ammattikorkeakouluun Tammisaareen. Agrologiksi hän valmistui vuonna 2011. Nuori nainen aloitti agronomiopinnot Helsingin yliopistossa ja ne ovat edelleen vaiheessa, sillä ison maatilan pyörittäminen vie aikaa.

Meijerin palvelu on hyvää

Hällforsin tilan maito meni aikoinaan Liljendalin meijeriin ja sitten Milkalle 1990luvun lopulle saakka. Sen jälkeen lapinjärveläistilalta maito on kuljetettu nykyisen Arla Suomi Oy:n meijeriin Sipooseen. Maitoa tila tuottaa vuodessa 500 000 kiloa.

Maidontuottaja on tyytyväinen Arla-ryhmän tiloille tuottamiin palveluihin.

36 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

”Haluan, että tilan tuotanto on mahdollisimman monipuolista, vaikka erikoistuminen olisi parasta ja kannattavinta.”

– Maidon hintahan saisi olla parempi, mutta palvelu on hyvää, hän sanoo.

Crista Hällfors myy ternimaitoa suoraan tilalta kuluttajille, minkä lisäksi hän kauppaa reko-lähiruokaringissä kananmunia.

Nurmen ohella hän viljelee pelloillaan ohraa ja kauraa.

– Haluan, että tilan tuotanto on mahdollisimman monipuolista, vaikka erikoistuminen eli keskittyminen maidontuotantoon olisi parasta ja kannattavinta, monitoimiviljelijä toteaa.

Suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuden Crista Hällfors näkee positiivisena. Maitotuotteilla on varsinkin PohjoisSuomessa vahva asema, mutta asutuskeskuksissa kilpailu kuluttajien sieluista on kova.

– Meijerien tulisi koko ajan kehittää uusia tuotteita vastapainoksi. Suomalaisen maidon valttikortti on puhtaus ja laatu, jota tulisi hyödyntää markkinoinnissa. Arlalla on uusi laatuohjelma, mikä on tärkeä tekijä, hän sanoo.

Uusi navetta suunnitteilla

Härsbölessä sijaitsevalla tilalla suunta eteenpäin on selvä. Nykyinen navetta on täynnä. Uusi rakennus on suunnitteilla ja

JANTURI FARM on maatiloja ja maidonjalostajia palveleva valvonta- ja hälytysjärjestelmä, joka valvoo maidon alkutuotannosta lähtien lypsy-, jäähdytys- ja puhdistusjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä on hajautettu ja hälyttää myös häiriötilanteista.

Havaitsee ja hälyttää: • Lämpötilojen poikkeamat • Häiriötilanteet • Pesurin toiminnan Laajentuu: • Vedenpaineen seuranta • Ruokinta-automaattien seuranta • Sähköenergian mittaus • Kamera- ja kulunvalvonta • Ilmanvaihto- ja lämmitysvalvonta

omistajan mukaan ajatus on, että kahden lypsyrobotin navetta olisi valmis vuoteen 2020 mennessä. Rakennuksen kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa.

Maidontuotannon laajentaminen vaatii myös lisää peltoa. Hällfors uskoo, että laajentamisen jälkeen hänen ja äidin työpanoksen ohella lisävoimaa on palkattava toiminnan pyörittämiseksi.

– Ajatus on jatkaa pienimuotoista maataloustuotteiden suoramyyntiä kuluttajille, nainen suunnittelee.

lojen kehittämiseen enemmän kannusteita, hän sanoo.

Elintarvikkeiden halpuutuskampanjoista ja Venäjä-pakotteista Hällfors ei ole innostunut.

– Ruuan hinta kun menee kerran alas ja jos se nousee vaikka 50 senttiä, eivät kuluttajat tykkää sitä nousua maksaa. Venäjä-pakotteet ovat tehneet niin ikään paljon hallaa maidon hinnalle.

Kannusteita aktiivisille ja nuorille viljelijöille

Sukutilan omistaja tykkää työstään tilan ruorissa.

– Olemme äidin kanssa molemmat työnarkomaaneja, joten emme työstä valita.

Maatilan pyörittäminen on itse valittu juttu.

Pyrin pitämään yhden viikon kesällä ja yhden viikon talvella lomaa, jolloin olen tyystin poissa töistä, vaikka lomalla ulkomailla, hän kertoo.

Crista ja Henrika rentoutuvat yhdessä metsästysharrastuksen parissa.

– Lokakuun puolivälistä saakka ollaan joka viikonloppu hirvimetsällä, se on rentouttavaa. Silloin hoidetaan navettatyöt enemmän tai vähemmän yöllä, että on aikaa mennä hirvimetsään, Crista päättää.

Crista Hällfors uskoo suomalaisten maatilojen kokoluokan kasvavan tulevina vuosina.Maatilat suurenevat, ammattimaistuvat ja erikoistuvat. Maatalouden tukipolitiikan osalta hän harmittelee sitä, että tiloja kehittävät aktiiviviljelijät ja ”harrastajaviljelijät” saavat samat tuet.

Kun tukea maksettaisiin aktiivisesti tiloja kehittäville, tuki menisi oikeaan osoitteeseen.

– Viljelijöiden keski-ikä Suomessa on aika korkea. Nuorilla voisi olla intoa ja suunnitelmia alalle, joten nuorille viljelijöille tulisi suunnata investointeihin ja ti-

Työnarkomaani rentoutuu metsästyksen parissa

Janturi Oy, Pajatie 5, 85500 Nivala www.janturi.fi Anssi Ruotsalainen Jukka-Pekka Savolainen MAITOA SUOMESTA 4 / 2017 | 37 anssi@janturi.fi jukka@janturi.fi 050 5747 640 040 5711 621

YHTEISTYÖTÄ RAJAN YLI Tuomas Koivuniemi

Mikko Savikujan tilalle valmistui vuonna 2014 kahden robotin navetta, missä on tilaa 126 eläimelle. Miehen suunnitelmissa on laajentaa toimintaa rakentamalla toinen samankokoinen navetta.

Tornionjoen rannoilla elää vahva usko

MAAHAN JA MAITOON ”Kyllä maatalous on edelleen kannattavaa, pitää vain uskoa asiaansa, ja taloutta on seurattava jatkuvasti”, Mikko Savikuja sanoo.

TUOMAS KOIVUNIEMI

38 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

YHTEISTYÖTÄ RAJAN YLI

A

avasaksalaisen Mikko Savikujan, 53, suku on viljellyt maata ja tuottanut maitoa Tornionjoen rannalla 1800-luvun lopulta lähtien. Miehen isoisän isällä Peter Salmella oli jo tuolloin laiduntamassa ja navetassaan 40 lehmää.

Savikuja itse tuli tilan isännäksi 30-vuotiaana vuonna 1994, jolloin Suomi eli keskellä suurta lamaa. Hän oli opiskellut kaupallista alaa ja oli Helsingissä töissä MetsäSerlalla, kun lama iski vuonna 1989. Talouslamaa ei hänen mukaansa kaikilla työpaikoilla huomannut, mutta jälkimainingeissa hän irtisanoi itsensä ja lähti takaisin pohjoiseen.

– Tietynlainen kyllästyminen minuun iski ja lähdin takaisin pohjoiseen. Tein täällä Lapissa monenlaista parin vuoden ajan ennen tilakauppaa juhannuksena 1994, hän muistelee.

Sopimukset paperille

Savikujan tilalle valmistui vuonna 2014 kahden robotin navetta, missä on tilaa 126 eläimelle. Navetan kustannusarvio oli alun pitäen 970 000 euroa.

– Nykyisin ei maatalousrakentamista voi tehdä sillä vanhalla systeemillä, että isäntä itse tekee alusta loppuun saakka. Itse tein navetan pohjatyöt, mutta muuten ulkopuolinen rakentaja vastasi työstä, mies kertoo.

Kustannukset kasvoivat noin 140 000 eurolla, kun kantavia rakenteita oli korotettava. Lisäkustannuksia tuli siksikin, että Savikuja joutui korjaamaan asennusvirheitä itse, koska rakennuksen myyjä ei voinut toimittaa osaavaa henkilökuntaa takuutyöhön.

Isäntä painottaa rakentamisessa sitä, että urakalla pitää olla hyvä valvoja ja kaikki pitää olla sovittuna paperilla. Se säästää tuottajalle pitkän pennin.

– Jos rakentamisen laatu on sutta ja sekundaa, on syytä olla sopimukset, joista käy ilmi, kenelle vastuu kuuluu.

Mitä tekisin toisin?

Nyt, kun navettaprojektin valmistumisesta on kulunut jo muutama vuosi, Savikuja pohtii, mitä hankkeessa olisi voinut tehdä toisin. Hän muistuttaa, että tärkein henkilö hankkeessa ei ole navetan suunnittelija tai rakentajakaan, vaan valvoja.

Tuomas Koivuniemi

Ruotsalainen Lantmännen-maatalousosuuskunta on yksi Pohjoismaiden suurimmista maatalous-, elintarvike-, kone- ja biotalousalan toimijoista ja sen liikevaihto oli viime vuonna 40 miljardia kruunua.

”Tietynlainen kyllästyminen minuun iski ja lähdin takaisin pohjoiseen.”

– Meidän hyvä keskituotos on jalostustyön ansiota. Kymmenen vuotta sitten ryhdyimme käyttämään siemennyksessä valiosonneja. Itse kävin siemennyskurssin vuonna 2012. Tärkeässä roolissa tuotoksen nostamisessa on myös palkattu työntekijä, Savikuja kertoo.

Tärkeitä tekijöitä keskituotoksen nostamisessa ovat jalostuksen ohella olleet huomion kiinnittäminen eläinten hyvinvointiin ja ruokintaan.

Taloutta seurattava jatkuvasti

– Tehtävään kannattaa valita joku paikallinen maatalousrakentamista tunteva rakennusinsinööri, jolla on langat käsissään ja joka tuntee paikalliset tavarantoimittajat ja urakoitsijat. Hyvä olisi myös, jos rakentaja olisi paikallinen toimija. Jos navettarakentamisessa tehdään virheitä, ne maksavat paljon, hän sanoo.

Keskituotos noin 11 000 kiloa

Uuden navetan myötä Savikujan tilan tuotanto tuplaantui. Eläimet navettaan kasvatettiin itse, joten ensi alkuun siellä oli lypsyssä 70–80 lehmää.

Tornionjoen rantamilla olevan maitotilan lehmien keskituotos on tällä hetkellä noin 11 000 kiloa eläintä kohden. Suomessa lehmien keskituotos oli viime vuonna hieman yli 9 500 kiloa per eläin. Robottitiloilla keskituotos oli noin 10 100 kiloa per eläin.

Suomalainen maatalous on paininut kannattavuusongelmien kanssa. Mikko Savikujan mukaan pärjääminen alalla vaatii taistelutahtoa ja jatkuvaa talouden seurantaa.

– Kyllä maatalous on edelleen kannattavaa, pitää vain uskoa asiaansa ja taloutta on seurattava jatkuvasti, hän toteaa.

Savikujan tilalla on maata satakunta hehtaaria Suomen puolella. Suunnitelmissa on laajentaa toimintaa jatkamalla nykyistä navettaa niin, että tilaa olisi neljälle robotille, jolloin tuotanto jälleen tuplaantuisi.

– Ajatus on, että kahden vuoden sisällä hanke etenee, hän suunnittelee.

Miehen perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä lasta. Lapset ovat 20 ikävuoden molemmin puolin. Isä-Mikko sanoo toivovansa, että lasten joukosta löytyy aikanaan jatkaja, kun hän siirtyy eläkkeelle.

Lisää aiheesta seuraavalla sivulla MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 39

YHTEISTYÖTÄ RAJAN YLI

Ruotsissa maatalouskauppa ymmärtää viljelijän asemaa

M

ikko Savikujalla on maata myös Tornionjoen vastarannalla Ruotsissa.

Aloittaessaan isäntänä kotitilallaan vuonna 1994, mies turvautui ruotsalaiseen maatalouskauppaan jo seuraavana vuonna.

– Suomessa rehu- ja apulantakaupoissa hinta vaihteli ostajan mukaan, mutta Ruotsissa oli hinta kaikille sama. Tänään ostan kaikki rehut ja apulannat Ruotsin puolelta.

Suomalaisen tuottajan kannalta oli huono juttu, kun Kemira Agro myytiin norjalaisille – hinnat kallistuivat, hän sanoo.

Savikuja myöntää, että ruotsalaisten rehujen hinta on tällä hetkellä hieman kotimaisia korkeampi, mutta laatu on hänen mukaansa parempi.

Hän on hankkinut Ruotsista maatakin.

Meänmaan puolella toimivan Lantmännenin maatalousmyyjän Jonas Kohkoisen veli lopetti viljelyn vuonna 2000 ja Savikuja vuokrasi tältä maat rehu- ja viljelykäyttöön.

Maan osto vaikeaa

Maan ostaminen oli ulkomaalaiselle vaikeaa, kun hän ei asunut ja pääasiallisesti toiminut Ruotsissa. Lopulta kauppa onnistui. Nyt miehellä on Ruotsissa maata n. 117 hehtaaria.

Länsinaapurissa maan hinta pohjoisilla leveysasteilla on noin 1 500 kruunua hehtaaria kohden, kun rajajoen toisella puolella peltohehtaarin hinta vaihtelee 1 800–2 000 euron paikkeilla.

– Ruotsissa maatalouden tukitaso ei ole samanlainen kuin Suomessa. Viljamaiden tuki on 2 500 kruunua per hehtaari ja nurmen tuki 1 100–1 400 kruunua per hehtaari.

Ammattimaisempi ote

Savikuja on ruotsalaisen Lantmännenmaatalousosuuskunnan jäsen. Lantmännen on yksi Pohjoismaiden suurimmista maatalous-, elintarvike-, kone- ja biotalousalan toimijoista ja sen liikevaihto oli viime vuonna 40 miljardia kruunua.

Savikujan mukaan ruotsalaisen osuuskunnan tapa tehdä maatalousbisnestä on ammattimaisempi kuin Suomessa. Hänen mukaansa Ruotsissa ei olisi koskaan tehty vastaavaa virhettä kuin meillä eli myyty Kemira Agro eli nykyinen Yara muualle.

– Ruotsalaiset ovat kaupanteossa joustavampia kuin suomalaiset, siellä ymmärretään paremmin viljelijöiden asemaa ja liiketoimintaa, hän kehuu.

Mikko Savikujan selän takana siintää Ruotsi, missä hänellä on myös maata omistuksessaan.

Uutuustuote sorkkien hyvinvointiin

DD-DELETE

Käytetään nautojen sorkkavälin liikasvun, sorkkasyylien ja sorkka-alueen ihotulehduksen hoidon yhteydessä.

Olen käyttänyt DD-Deleteä sorkkavälin liikakasvuun liikakasvun alkuvaiheessa ja tulokset ovat lupaavia. Käytän myös aina sorkka-alueen ihotulehduksissa ja sorkkasyylien hoidossa.

Tuote tuoksuu raikkaalle tervalle ja se on kätevä käyttää.

Vaikuttavat aineet: terva, salisyylihappo, kuparisulfaatti

- Marko Vartiainen, sorkkahoitaja, Haapajärvi

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

40 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

Valmistaja: FinnHoof Oy Heikki Kemppi, puh. 050 301 7760 Linnankatu 35 bC 76, 20300 Turku www.finnhoof.fi

Kysy meijeristäsi tai sorkkahoitajaltasi.

Jokaisella kasvulla on tarinansa

Tuomas Koivuniemi

www.kinnusenmylly.fi www.kinnusentahtirehut.fi www.viljanosto.fi

Todennäköisesti maailman ympäristöystävällisin maitotölkki.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 41

Yhteistyökumppanilta

KARJAN HYVINVOINNIN MERKITYS KASVAA TILAKOKOJEN SUURENTUESSA TUOMAS KOIVUNIEMI

T

urkulainen yrittäjä ja agrologi Heikki Kemppi on tehnyt töitä maatalousalalla yli 40 vuotta.

Mies on ollut koko ajan tekemisissä nautakarjapuolen kanssa, sillä työnantajina ovat toimineet niin rehuteollisuudessa toiminut Cultor kuin meijeriteollisuuden toimija Valiokin.

Meijeriyhtiön palveluksesta mies jäi eläkkeelle vuonna 2013, mutta vierivä kivi ei sammaloitunut.

– Työurallani olen tehnyt myyntiä, markkinointia ja tuotekehitystä. Eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvää yritystoimintaa olen pyörittänyt kaksi vuosikymmentä työn ohella.

Kemppi sai vuonna 2012 Eläinlääkäriliiton myöntämän Eläinten hyvinvointipalkinnon vasikoiden ja niiden olosuhteiden parantamiseen liittyvästä työstä. Mies kehitti käytännöllisiä juotto- ja kasvatusmenetelmiä sekä esitelmöi ja kirjoitti eläinten hyvinvoinnista niin tuottajille kuin muille asiantuntijoille.

– Vasikoiden ravitsemus- ja hyvinvointityössä olivat työni kohderyhmänä kaikki tuottajat, eivät vain Valion tuottajat.

Turkulainen Kemppi perusti eläkkeelle jäätyään FinnCow Oy:n, joka tekee pasta-

42 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

Heikki Kempin omistama yritys muun muassa valmistaa sorkkien hoitotuotteita.

maisia erikoisrehuja lehmille. Yrityksen valmisteista on apua muun muassa eläinten poikimahalvausten ja erilaisten rasitesairauksien hoidossa korkeatuottoisissa karjoissa.

– Olin miettinyt asiaa jo etukäteen ja perustin yhtiön 2013. Pastatuotteet ovat saaneet hyvän vastaanoton markkinoilla. Kotimaisena valmisteena ne korvasivat ulkomaista tuontia, hän kertoo.

Merkitystä terveyteen ja talouteen

FinnCow:n toiminnan hän myi puolisen vuotta sitten turkulaiselle Zeus Tech Oy:lle.

Yrittäjähenkinen mies suuntasi toimintatarmonsa kohti uutta. Nyt miehen omistama Finnhoof Oy markkinoi, myy ja valmistaa sorkkien hoitotuotteita sekä tekee alaan liittyvää tuotekehitystä.

– Suomessa karjatilojen koko on kasvanut huomattavasti viimeisen 20 vuoden ai-

kana. Parsinavetoista on siirrytty pihattoihin, minkä vuoksi eläimet liikkuvat paljon ja sen vuoksi on tullut jalkaongelmia ja – sairauksia.

Kempin mukaan eläinten jalka- ja sorkkasairaudet ovat merkittäviä terveydellisiä ongelmia, mitkä vaikuttavat niin tuotantoon kuin aiheuttavat taloudellisiakin menetyksiä. Asiantuntijoiden mukaan 90 prosentissa ontumistapauksissa syy löytyy sorkista.

– Kun lehmät ontuvat, ne eivät liiku ja syö kunnolla, mikä vaikuttaa maitotuotokseen ja aiheuttaa tiinehtymättömyyttä. Yhden ontuvan eläimen tuotannon lasku on tutkimusten mukaan 150-600 kiloa vuodessa. Sadan lehmän tilalla ongelma voi aiheuttaa kustannuksia tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin per vuosi, minkä lisäksi siitä koituu runsaasti ylimääräistä työtä, hän sanoo.

Yhteistyökumppanilta

Finnhoof

Tuotekehitystä verkoston kanssa

”Tuotekehitysideat ovat lähteneet asiakkaiden tarpeista.”

Finnhoof valmistaa DD-delete sorkkatervaa, jota käytetään nautojen sorkkavälin liikakasvun, sorkkasyylien ja sorkkien ihotulehdusten hoitoon. Yritys markkinoi ja myy myös sorkkaveitsiä.

– Sorkkaongelmiin aiotaan kehittää lisää tuotteita. DD-deleten ohella kehitteillä on jo uusi tuote, mies kertoo.

Kemppi on työ- ja yrittäjäurallaan luonut laajan verkoston niin tuottajakenttään kuin asiantuntijoiden ja ammattilaisten parissa.

– Tuotekehitysideat ovat lähteneet asiakkaiden tarpeista. Sorkkatuotteiden osalta mukana tuotteen kehittämisessä ja testauksessa on ollut eläinlääkäreitä, sorkkahoitajia ja viljelijöitä, hän kertoo.

Ideanikkarilla riittää intoa

Yrittäminen on Kempillä siis verissä. Finn-

hoofin yrittäjän mukaan hänen motivaationsa tehdä työtä eläinten hyvinvoinnin parissa on yksinkertainen – hän tykkää työstä ja pää on ideoita täynnä.

– Jokainen haluaa tehdä jotain hyödyllistä, joten mitä enemmän tulee virkaikää ja työ-kokemusta, osaamistaso nousee. Suomessa on ollut kulttuuri, jossa ihminen taputellaan eläkkeelle ja hän jää oloneuvokseksi.

Suomessa tulisi ottaa hänen mielestään mallia maailmalta eläkkeelle jääneiden kokemusten hyödyntämisessä.

– Muualla tällaiset ihmiset otetaan senior advisoreiksi, sillä eihän ihmisen osaaminen katoa, vaikka hän jää eläkkeelle. Jos ihmisellä on voimaa, tarmoa ja intoa, sitä kannattaa hyödyntää. Minun tähteni on ollut tehdä tätä hommaa, koska se on hauskaa, on terveyttä ja ideoita nuppi täynnä, mies päättää.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 43

Katsaus maidontuotantoon

80

Korvaus omalle työlle ja pääomalle Poistot Rehukustannukset (ml. ostorehu, siemen, lannoite ja kasvinsuojelu) Muut juoksevat rahamenot

snt / kg EKM

60

Maidon ja lihan myyntitulot, välilliset ja suorat tuet

40

20

Suomi, 75 lehmää

Saksa, Länsi-Ranska, Irlanti, 139 lehmää 66 lehmää 132 lehmää

Tanska, USA, Wisconsin, 170 lehmää 80 lehmää

Maailman maidontuotanto globaalista näkökulmasta

M

aitomarkkinat muuttuvat nopeasti suhdanteesta toiseen eivätkä esimerkiksi kriisien seurauksina syntyvät muutokset aina ole ennakoitavissa.

Kattavan tiedon kerääminen kuitenkin lisää ymmärrystä maitomaailmasta. Tätä tietoa on jo vuodesta 2000 alkaen tuottanut International Farm Comparison Network (IFCN) verkosto yhdessä yli 100 maan maatalousekonomistien kanssa. Pitkäjänteinen työ tuottaa jatkuvasti tarkentuvan kokonaiskuvan maidontuotannosta ja tuotantokustannuksista eri puolilla maailmaa.

IFCN on alun perin lähtenyt liikkeelle eri maiden tuotantokustannusten vertailusta. Vertailu perustuu ns. tyypillisten maitotilojen määrittelyyn, joilta kootaan yksityiskohtaisesti ja yhteneväisesti paljon tilan talouteen ja tuotantoon liittyviä tietoja.

Suomesta verkostossa on mukana kolmen, hieman eri alueita ja kokoluokkia edustavien tilojen tiedot. Nämä tilat puolestaan on muodostettu usean tilan tietojen keskiarvona kannattavuuskirjanpitotilojen joukosta, jolloin niistä on saatu tilastollisesti edustavat. Tarkassa tuotantokustannusvertailussa vuonna 2017 oli mukana 159 erilaista maitotilaa 52 maasta, kaiken kaikkiaan maidontuotantoa ja kysyntää tilastoidaan verkostossa 110 maasta, joka kattaa 98 % maailman maidontuotannosta.

Työkalu kannattavuuden vertailuun myös EU:n ulkopuolelle

Kannattavuustavoitteeseen, eli kunkin maan yleisen kustannustason mukaiseen palkkavaatimuksen ja pääomakustannusten saavuttamiseen ylsi 43 % maailman maitotiloista. Keskimäärin maidon tuotantokustannus vuonna 2016 koko maailmassa oli 33 senttiä per EKM kilo. Edullisimmillaan maitoa tuotettiin noin 25 sentillä Latinalai-

44 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

Maailman maidontuotannon tunnuslukuja vuodelta 2016 Maidon keskihinta maailmassa:

23,25

euroa/100kg EKM (4 % rasvaa, 3,3 % valkuaista)

Maailman maidontuotanto:

845

milj. tonnia EKM

Tuotannon muutos edellisvuoteen:

1,1 %

9,2 milj. tonnia.

(3,5 kertaa Suomen tuotannon verran)

Maidon keskihinta maailmassa:

23,25

euroa/100kg EKM (4 % rasvaa, 3,3 % valkuaista)

Globaalisti maidosta toimitetaan meijereihin:

62 %

loput käytetään suoraan tai jalostetaan itse

Lehmiä ja puhveleita maidontuotannossa yht.:

370,7

miljoonaa eläintä

Lypsykarjan keskituotos:

2200

kg EKM

Maitotiloja tai sellaisiksi katsottavia yhteisöjä on:

119,6

miljoonaa.

Määrä on laskussa

Globaalisti karjojen keskilehmäluku on:

3,1

lehmää

sessa Amerikassa, eräissä Itä-Euroopan maissa ja Uudessa Seelannissa. Suomi kuuluu vertailussa korkeimpien tuotantokustannusten maiden joukkoon. Tämän osoittaminen myös EU-maita laajemmassa kontekstissa on tärkeää ja antaa selkänojaa myös Suomen maatalouspolitiikan edunvalvonnalle.

Vaikka jokaiseen maahan liittyy omat erityispiirteensä, vertailun avulla on mah-

dollista nostaa esiin kehittämiskohteita.

Suurin yksittäinen ero yksikkökustannuksissa löytyy rakennuksista. Suomessa rakennusten huolto ja poisto maksavat noin 7 senttiä maitokiloa kohden, kun esimerkiksi Tanskassa kustannukset ovat 2 sentin ja Saksassa alle 1 sentin luokkaa. Koneiden kustannuksia kertyy 12 senttiä, kun vastaavasti Tanskassa 8 senttiä ja Saksassa alle 6 senttiä. Lähes kaikki kustannukset ovat kautta linjan hieman korkeampia kuin kilpailijamaissa, eikä ero selity yksinomaan tilakokojen eroavaisuuksilla. Luonnonolosuhteista johtuen osa kustannuksista jää väistämättä korkeammaksi kuin kilpailijamaissa, mutta kilpailuttamisen merkitystä kaikissa tilalle tehtävissä hankinnoissa ei voi liikaa korostaa.

Suhdanne ylöspäin selvästi alkanut

Suomenkin maidon tuottajahintaan heijastuva maailmanmarkkinahinta määräytyy tuotantomäärän ja kysynnän kasvun tasapainon perusteella. Molemmat kasvavat joka vuosi, kysymys on siis siitä, kumpi kasvaa enemmän.

Vuoden 2016 tarjonta, eli maidon tuotantomäärä kasvoi vain 1,1 prosenttia, joka oli alhaisin arvo vuoden 1998 jälkeen. Keskimäärin kasvua vuodessa on ollut 2,3 prosenttia eli 17 miljoonaa tonnia. Maidon globaali kysyntä vuonna 2016 sen sijaan kasvoi vain 1,7 prosenttia. Tasapainopisteen siirtyminen kysyntävetoiseksi näkyy maailmanmarkkinahintojen elpymisenä. Vaikka volyymit ovat valtavia, pienikin ali- tai ylitarjontatilanne siis riittää muuttamaan hintakehityksen suunnan.

Ennennäkemätöntä sen sijaan oli nyt nähty eri komponenttien, eli rasvan ja valkuaisen kysynnän raju eriytyminen.

OLLI NISKANEN Luonnonvarakeskus

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 45

Yhteistyökumppani

Marja-Riitta Kinnunen, Tuomas Kinnunen ja Aarne Kinnunen tekevät perheyrityksessä työtä Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Kinnusen Mylly on PohjoisSuomen elinvoiman asialla Utajärveläinen rehunvalmistaja tähtää myös kansainvälisille markkinoille.

TUOMAS KOIVUNIEMI

U

tajärveläinen rehuvalmistaja Kinnusen Mylly Oy on yksi Arla Suomi -ryhmän pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista. Perhemylly on perustettu 1962, jolloin Armi Kinnunen osti 1950-luvun alussa perustetun myllyn oululaisilta liikemiehiltä.

Yrityksen isältään ostivat pojat Eero, Arvo, Risto ja Aarne Kinnunen vuonna 1976 ja tämän vuosikymmenen alussa yhtiön toimintaan ovat tulleet mukaan kolmannen sukupolven edustajat.

46 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

Mylly jauhoi alkuaikoina lähialueen viljelijöiden viljat jauhoiksi ja rehuiksi. Maatalouden koneellistumisen myötä viljelijät ryhtyivät jauhamaan viljansa itse, mikä johti useiden maaseutumyllyjen toiminnan loppumiseen. Kinnusen mylly selvisi, sillä oli ryhtynyt jauhamaan viljaa leipomoiden tarpeisiin.

Hyvää yhteistyötä

Rehujen valmistus on ollut kiinteä osa perhemyllyn toimintaa koko ajan. Kinnusen Tähti -rehuja yritys on valmistanut kolme vuosikymmentä. Arla-ryhmään nyt kuuluva

Ranuan Meijeri on ollut alusta saakka yhtiön rehutuotteiden jälleenmyyjä tuottajille.

– Yhteistyö Arla Suomi -ryhmän kanssa on ollut hyvää ja luottamuksellista. Yhteydenpito on ollut mutkatonta ja mieluista, toimitusjohtaja Aarne Kinnunen tiivistää kokemuksen yhteistyöstä.

Toimitusjohtajan mukaan yritys seuraa tarkasti alan tutkimusta ja osallistuu siihen tekemällä yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Uudet tuotteet ja raaka-aineet testataan ruokintakokeilla.

– Meille on tärkeää tuntea tarkasti asiak-

Yhteistyökumppani

kaiden tarpeet ja tavoitteet. Karjatiloille tehdään runsaasti ruokintasuunnitelmia, joiden pohjana on tilan kotoiset rehut ja niiden analyysitulokset. Tämä tietämys antaa tärkeää pohjatietoa tuotteiden suunnitteluun.

Tuotekehityksessä siis yhteistyö maatilojen, ruokintasuunnittelijan ja rehusuunnittelijan kesken on tärkeää.

– Olemassa olevaa rehuvalikoimaa säädetään satokausittain täydentämään parhaalla mahdollisella tavalla tilojen kotoisia rehuja.

Arvioimme raaka-ainepohjan kustannustehokkuutta ja tavoitteena on aina paras mahdollinen hinta–laatu -suhde, hän sanoo.

Raaka-aine lähialueelta

Rehujen valmistuksessa tarvittavan raakaaineen perheyritys hankkii lähialueen tuottajilta. Aarne Kinnusen mukaan he pitävät koko Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden kannalta tärkeänä, että alueella säilyy koko ketju alkutuotannosta jalostukseen sakka.

– Rehuviljan saamme hankittua lähes kaikki lähikuntien alueelta ja käytämme kotimaista rehuraaka-ainetta aina, kun mahdollista. Muun muassa rypsipuriste ja kasviöljy saadaan kotimaiselta valmistajalta.

Valkuaisrehuja ja melassileikettä yritys

s a ilau t s i st Mu liuo lle! to sä -ir si ke V AI en

”Yhteistyö Arla Suomi -ryhmän kanssa on ollut hyvää ja luottamuksellista. Yhteydenpito on ollut mutkatonta ja mieluista.” tuottaa maahan Kalajoen sataman kautta, sillä kotimaista tavaraa ei ole riittävästi saatavana.

– Näissä raaka-ainehankinnoissa käytämme pitkäaikaisia, tunnettuja ja luotettavia toimittajia laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi, Kinnunen toteaa.

Kinnusen Mylly Oy:n liikevaihto vuonna 2017 asettuu 30 miljoonan euron tasolle.

Yritys työllistää yhteensä 35 henkeä.

Kehityspöhinä päällä

Mylly on perhe- ja sukuyritys, jollaisena se aiotaan tulevaisuudessakin pitää. Tulevaisuus näyttää myönteiseltä, sillä Aarne Kinnusen mukaan tällä hetkellä yrityksessä on hyvä ”kehityspöhinä” päällä.

– Yrityksen nykyisiin tukijalkoihin eli re-

hutehtaaseen ja myllyyn on viime vuosien aikana investoitu runsaasti ja molemmat ovat tehokkaita ja nykyaikaisia tuotantolaitoksia, joiden kehittämiseen tullaan panostamaan.

Yritys on pitänyt hyvää huolta tuotteidensa laadusta. Toimitusjohtaja Kinnusen mukaan laatutyön merkitys tulee jatkossa vain entisestään kasvamaan. Kahden perinteisen tukijalan ohella haetaan uusiakin markkinoita.

– Uusi kauramylly-investointi on vastikään aloitettu ja kaurahiutaleiden tuotanto käynnistyy keväällä 2019. Kauran jalostamisesta tulemme saamaan hyvän kolmannen tukijalan. Näillä tuotteilla tähtäämme myös kansainvälisille markkinoille, Aarne Kinnunen päättää.

Tulevaisuutta pitää ruokkia Me tunnemme suomalaisen rehunsäilönnän haasteet, mutta tiedämme myös AIV-tuotteiden tehon. Siksi myönsimme ensimmäisinä rehunsäilöntäaineillemme ainutlaatuisen AIV Laatutakuun. Se takaa huippulaatuisen rehun ja turvaa tuloksellisen tuotannon. Tänään ja huomenna.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017

| 47

AIV.fi

48 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2017