Maitoa Suomesta 1/2019

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

1 • 2019

Tuottajat ja meijerit yhteistyössä Rehu vaikuttaa rasvaan

Biopakkaukset tulevat

Meijerit esittelyssä MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

|1

DeLaval Jopa 10% nopeampi

Patentoitu muotoilu

UUDIS TUNUT

**

Alipainetaso on korkeampi vetimen päässä ja matalampi suuosan kohdalla. Erinomainen hieronta.

Ote vetimestä pitävä mutta hellävarainen koko lypsyn ajan.

Pysyy oikeassa lypsyasennossa ilman ilmavuotoja koko lypsyn ajan.Maksimaalinen mukavuus.

Jopa

Vähemmän utaretulehduksia.

Koskettaa vedintä täydellisesti koko ympärysmitaltaan.

5% enemmän**

Vähemmän irtoamisia.

Jopa

-12%

maitoa

tulehduksia*

Nopeampi maidonvirtaus. * Kielin yliopiston tutkimus. Tulokset voivat vaihdella eikä niitä voida taata. ** verrattaessa DeLaval Clover™ -nännikumia aiempiin malleihin, tiedot peräisin pilottitiloiltamme, eivät sopimusperusteisia.

SI VE

• Pienempi biofilmien ja maitokiven vaara • Bakteerit eivät kasva puhtailla pinnoilla

Tunnista pesun tärkeimmät haasteet

PESUAINEET

IHM INE N

Pidä lypsylaitteisto puhtaana

LYPSYVALMIS RASVA

Pidennä laitteiston käyttöikää

MINERAALIT A

BIOFILMI PÖ

ÄM

A

Tuota Korkealaatuista maitoa

TIL

AIK

• DeLaval-pesuaineet on valmistettu ja testattu toimimaan yhdessä DeLaval-laitteiston kanssa

VALKUAINEN

L

TO I M I N TA

• Alhainen kokonaisbakteeriluku • Ei jäämiä lypsyjärjestelmässä

Tutustu uudistuneeseen nestemäisten pesuaineiden valikoimaan ja lue lisää, mitä Lypsyvalmis tarkoittaa? www.delaval.com/fi/ratkaisumme/lypsy/kulutustarvikkeet/lypsyvalmis/ tai lataa esite tästä: 2|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

www.facebook.com/delaval

www.instagram.com/delavalsuomi

PÄÄKIRJOITUS

Tuottaja on palkkansa ansainnut ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

10. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: UPC Print, Vaasa

Kannen kuva: Tuomas Koivuniemi

V

iime kesän kuivuus herätti laajan keskustelun suomalaisten maatilojen menestymisestä. Kuluttajat ilmoittivat laajasti halunsa tukea suomalaisia tuottajia.

Valtiovaltakin päätti suunnata kriisitukea kuivuudesta kärsineille tiloille. Puoli vuotta on vierähtänyt ja tukien maksatukset ovat pääosin edelleen odotuslistalla. Näin ei voi jatkua.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä hintamme on ollut viime vuodet vähintään puolisen senttiä valtakunnan hinnan yläpuolella ja välillä eroa on ollut parikin senttiä. Tuottajat ovat jokaisen sentin ansainneet.

Suomalaiset rakastavat maitotaloustuotteita. Kotieläintalouden tuotteille on Suomessa erityinen paikka kodeissa ja ravintoloissa. Jos maitotuotteita ei löydy ravintolasta tai ruokalasta, niin suosittelen ottamaan yhteyttä henkilöstöön ja ilmoittamaan puutteista. Maidolla on tärkeä osa suomalaista ravitsemusta ja viljavesien sijaan maito kuuluu ruokapöytäämme, myös ravintoloissa.

Kuluttajien halu tukea suomalaista maataloutta on otettava kaikkien ruokaketjun toimijoiden vakavasti. Se on tärkeä viesti. Maatalouspolitiikassa on keskustelussa EU:n yhteisen politiikan uudistaminen ja uudistamistarpeen keskiössä on tuottajien asema ja kohtuullinen tulotaso. On selvää, että tuottajien aseman vahvistaminen on oltava EU:n politiikkauudistuksen keskiössä. Puheista on varmasti aika siirtyä tekoihin.

Ilmasto- ja vastuullisuuskeskustelu on mahdollisuus Eduskuntavaalien alla ilmasto- ja vastuullisuuskeskustelu saa paljon tilaa eri medioissa.

Maatalouden ja maidontuotannon kannalta positiivista lopulta on, että nimenomaan tiloilla tehtävät ratkaisut ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Arla on Suomessa päättänyt, että maitopurkin sisusta on jatkossa tehty uusiutuvasta mäntyöljypohjaisesta muovista uusiutumattoman sijaan. Kun ilmasto- ja ympäristökeskustelussa monin paikoin vielä esitetään tavoitteita, Arlassa olemme jo aloittaneet mittavat toimet puheista teoiksi. Otimme ensimmäisenä käyttöön 100% metsästä valmistetun, suomalaisen innovaation. Me, tuottajamme ja kaikki suomalaiset voimme olla ylpeitä ja luonto kiittää.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on myös aloitettu toimenpiteet tilojen kanssa hiilijalanjäljen laskemiseksi ja ympäristökuorman pienentämiseksi. Yli vuosi sitten uudistetussa laatukylttiohjelmassa tiloille on toimenpiteenä mm.

Maidon osuus maatalouden myyntituloista nurmivaltainen ruokinta. Nurmi sitoo hiilmaakunnittain. Koko Suomi: 40,0 % tä, kuten metsätkin, ja siten maitotilat ovat tärkeä osa suomalaista hiilinielua.

Tilojen energiaratkaisujen osalta pilotoimme tilojamme jo ympäri Suomea hiilipäästöjen vähentämiseksi nollaan.

Maidontuotannon kerrannaisvaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan ovat laajat. Maidontuotannon arvo koko Suomen maatalouden tuotannon arvosta on vuosia ollut yli 40 prosenttia. Koko kotieläintalouden merkitys Suomen maataloudelle, myös kasvinviljelytiloille, on elintärkeä.

Siksi maidontuotanto vaikuttaa laajasti Suomen talouteen ja sen tarpeet on huomioitava myös ilmastokeskustelussa. Jos ei ole suomalaista maataloutta, ei ole suomalaista ruokaa.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja

PS. Maaliskuulta alkaen olen vaalikentillä, joten otathan ensin yhteyttä omaan meijeriisi hankinta-asioissa.

Lähde: Kantar TNS Agri Oy rahavirtatutkimus MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

|3

Ruoka on kaiken A ja o!

Tee tuottava rehutilaus nyt.

Arlan ja A-Rehun hintaeturehut talveen Arlan ja A-Rehun hintaeturehut kevääseen!

Hintaeturehut: Hintaeturehut:

UUTUUS! Uutuusrehut:

MJ/kg g/kg Energiaa MJ/kg Täysrehut Energiaa Täysrehut kaka OIVOIV g/kg kaka TempoTäysrehu 12,3 115 TempoTäysrehu 12,4 117 VahvaTäysrehu 12,7 120 VahvaTäysrehu 12,7 120 RypsiTiiviste 11,7 160 RypsiTiiviste 11,7 160 TosiPuolitiiviste 12,1 140 TosiPuolitiiviste 12,1 140 TuottoPuolitiiviste 13,0 138 TuottoPuolitiiviste 13,0 138 AlkuRehu 12,4 116 AlkuRehu 12,4 116

KreemiTäysrehu HiehoRehu

Etuhinnan viimeistään 7 vrk ennen toivottua Etuhinnan ehdot:ehdot: Tilaus Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää.

Eräkoko toimituspäivää.

Eräkoko min. 6min. tn. 6 tn.

4|

Energiapitoisen rehun onjuuri suunniteltu HiehoRehulla varmistat, ettäkoostumus hiehosi saavat oikeassa suhtukemaan pötsin toimintaa ja kuidun sulatusta. teessa valkuaista ja energiaa. Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, hyvinvointi ja karkearehun sulatuksen jollaPötsin luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille. maksimointi näkyy maidon pitoisuuksissa.

Energia 12,4 MJ/kg ka • OIV 117 g/kg ka

Energia 13 M J/kg ka • OIV 116 g/kg ka

TanakkaTäysrehu

TanakkaTäysrehu sopii matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysrehulla, kun korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja.

Energia 12,7 MJ/kg ka • OIV 126 g/kg ka

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun-tuottajapalvelusta p. 020 472 7060 • www.atrianauta.fi

SISÄLTÖ Tuomas Koivuniemi

37

Muut

8 Yhteistyö ja

3 Pääkirjoitus 6–7 Ajankohtaista

intohimo tuottavat innovaatioita

10 Maataloudenharjoittajan verotukseen tulossa muutoksia.

Kai Gyllström: ”Innovoimme kuluttajille uudenlaisia maitotuotteita osaksi hyvää ja tasapainoista ruokavaliota”.

16 Arla Suomi -yhteistyöryhmässä tuottajan ääni kuuluu Meijerit esittelyssä

22 Piiroomäen tilan

elämää voi seurata somessa

12 Ari Hänninen: Vaikeuksien kautta voittoon.

14 Maitomäärät 2018 20 Laatuneuvojat ovat tiloja lähellä.

24 Jari Leinonen puhuu ja tekee työtä alkuperäisrotujen puolesta.

22 28

26 Minun valintani: Olli-Pekka Iisakka.

28 Lapin matkailun kasvu synnyttää uusia pienyrityksiä.

30 Uusien kartonkipakkausten biomuovi on peräisin metsästä.

32 Ruokinnan vaikutus maidon pitoisuuksiin.

34 Maidon rasvan arvon muutoksen vaikutus lehmien ruokintaan.

37 Sarka-messuilla haisteltiin tulevia tuulia.

38 Kuivia juttuja Vapolta.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

|5

Ajankohtaista

KRISTA KORPELA-KOSONEN

M

aidon matkalla tilalta kuluttajan keittiöön tarvitaan monenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Sen saivat huomata myös Kirkkonummen Winellska Skolan yhdeksäsluokkalaiset, jotka kävivät tutustumassa Arlaan osana Elintarviketeollisuusliiton koordinoimaa Maistuva päivä -tapahtumaa.

– Meijeri tarjoaa monipuolisia uravaihtoehtoja tuotannosta ja logistiikasta myyntiin ja markkinointiin. Koulutuspolut näihin tehtäviin ovat vaihtelevia, kertoi henkilöstöjohtaja Maija Tantere.

Arlalla oman uratarinansa nuorille kertoivat Arlan Head of Digital Tomi Sirén ja tuotannon kehityspäällikkö Sini Hoffman.

– Ruoka-ala on tulevaisuuden ala ja työllistää ihmisiä jatkossakin, koska meidän täytyy aina syödä, Maija Tantere muistutti.

Tulevaa ammattiaan pohtivat ysiluokkalaiset tutustuivat Arlaan 6|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Ajankohtaista

Elina Vuorinen nousi hallitukseen SAMI KILPELÄINEN

H

ämeenlinnan Osuusmeijerin hallitukseen on valittu uutena edustajana maatalousyrittäjä Elina Vuorinen Hämeenkyröstä.

38-vuotias Vuorinen valittiin Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajistoon vuonna 2013, mistä hänet valittiin vuonna 2014 hallintoneuvostoon.

Elina Vuorinen on koulutukseltaan agronomi MMM ja maaseutuelinkeinojen markkinoinnin tradenomi.

Sukupolvenvaihdos Elinan kotitilalla tehtiin elokuussa 2012. Pihatossa lypsää holstein-lehmät, ayrshiret, jerseyt, itä-suomenkarjaa, länsi-suomenkarjaa ja pohjoissuomenkarjaa. Lisäksi tilalla on 3 hevosta, lampaita ja kanoja.

Perheeseen kuuluu aviomies Juho ja lapset Julia 4 v. ja Akseli 2 v.

EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta kuuleminen

M

aa- ja metsätalousministeriö kuuli helmikuulla kansalaisia EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta, joka on parhaillaan meneillään.

Uuden kauden on määrä alkaa vuoden 2021 alussa.

CAP-kiertue jalkautui Pieksämäelle, Iisalmeen, Kankaanpäähän, Kaustisella, Kouvolaan, Nurmijärvelle ja Saloon. PohjoisSuomessa ei järjestetty tilaisuutta.

Kaikille maatalouspolitiikan uudistamisesta kiinnostuneille tarkoitettu Ota kantaa -kysely avautui 12. helmikuuta ja jatkuu 31.

maaliskuuta saakka. Siinä CAP-uudistuksesta kysytään tarkemmin kuin kiertueella.

CAP-kiertue ja Ota kantaa –kysely täydentävät maa- ja metsätalousministeriön organisoimaa laajaa CAP-kuulemista, johon kuuluu myös sidosryhmien osallistava kuuleminen työpajojen muodossa. Ministeriö järjestää työpajat 27 teemasta. Niiden antia käsitellään CAP-uudistusta varten asetetuissa neljässä työryhmässä, joissa on myös tärkeimpien etujärjestöjen edustus.

Työpajoista ja työryhmistä lisätietoa voi katsoa osoitteesta www.mmm.fi/cap27.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

|7

Ajankohtaista

Mirva Lahtimaa

Yhteistyö ja intohimo tuottavat innovaatioita KRISTA KORPELA-KOSONEN

A

rla Suomi ottaa monissa tekemisissään ketterän edelläkävijän askelia. Viime vuonna maailmanlaajuista näkyvyyttä toi maidon tien avaaminen tilalta meijeriin lohkoketjuteknologialla, tänä vuonna 40 miljoonaa tuotepakkausta muuttuu ympäristön kannalta entistä vastuullisemmaksi.

Tapahtumarikas. Tämä sana Kai Gyllströmillä tulee heti mieleen, kun hän summaa Arla Suomen viime vuotta ja samalla ensimmäistä vuottaan yrityksen toimitusjohtajana.

– Meillä oli selkeästi parempi vuosi kuin edellinen ja paljon onnistumisia. Monet mittarit näyttävät oikeaan suuntaan, Gyllström sanoo.

Yksi viime vuoden isoista onnistumisista oli lohkoketjuteknologian hyödyntäminen osana Yhden tilan luomumaidon viestintää ja markkinointia. Yhden tilan luomumaito

8|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

tuotetaan Tikan tilalla Kurikassa.

– Arla Suomi avasi tiettävästi ensimmäisenä maailmassa maidon valmistusketjun maitotilalta meijeriin lohkoketjuteknologiaa hyödyntämällä. Tikan tilalla uusi teknologia otettiin innostuneesti vastaan. Tämä kuvaa

”Meille on tärkeää, ettei pelkästään aseteta korkeita tavoitteita, vaan asioita edistetään enemmän tekojen kautta.”

hyvin ketteryyttämme: hyvät ideat saadaan toteutukseen nopeasti. Lanseeraus on tuonut runsaasti maailmanlaajuista näkyvyyttä. Se on tarjonnut myös uutta kipinää keskusteluun kuluttajien kanssa, Gyllström kertoo.

Pakkausuudistus tukee vastuullisuustyötä

Edelläkävijän askelia otetaan myös tänä vuonna, kun kaikkiaan 40 miljoonaa Arlan pakkausta muuttuu ympäristön kannalta entistä vastuullisemmiksi. Harjakattoisten pakkausten valmistuksessa on vuoden alusta lähtien hyödynnetty Suomessa innovoitua puupohjaista biomuovia. Arla toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille myös kuitupohjaisen jogurttipikarin, jonka voi kansineen kierrättää kartonkikeräyksessä.

– Nämä ovat konkreettisia tuloksia viime vuonna käynnistyneestä strategiatyöstämme, jossa yhdeksi toimintamme painopisteeksi valittiin vastuullisuus. Meille on

Ajankohtaista

tärkeää, ettei pelkästään aseteta korkeita tavoitteita, vaan asioita edistetään enemmän tekojen kautta, Gyllström toteaa.

Kaksi muuta strategiatyössä valittua painopistealuetta ovat hyvinvointi sekä intohimo ruokaan.

– Innovoimme kuluttajille uudenlaisia maitotuotteita osaksi hyvää ja tasapainoista ruokavaliota. Terveellisyytensä ohella ne tuovat myös nautintoa elämään.

Maidontuottaja on tärkein kumppani

Gyllströmin mukaan yksi strategiatyön tärkeä oivallus on ollut, että nopeasti muuttuvassa maailmassa kaikkea ei pidä eikä tarvitse tehdä yksin. Arlan toiminnassa se tarkoittaa, että erilaisten kumppanuuksien merkitys vahvistuu jatkossa.

– Arla voi olla yrityksille loistava kumppani, sillä meillä on laaja globaali markkina, jonka kautta voimme edesauttaa suomalaisten innovaatioiden pääsyä maailmalle.

Oma hyvä esimerkkimme tästä on Suomessa innovoitu Arla Protein -tuoteperhe, joka tällä hetkellä löytyy kaupoista Euroopasta Lähi-itään. Ihana-brändimme lanseerattiin

”Haluamme olla helposti lähestyttäviä, sillä avoin vuoropuhelu on meille tärkeää.” viime vuonna sekä Iso-Britanniassa että Tanskassa, Gyllström havainnollistaa.

Yhteistyökumppaneista kaikkein tärkeimmät ovat edelleen Arla-ryhmään kuuluvat suomalaiset maidontuottajat.

– Toivon, että meillä on vahva ja hyvä suhde jatkossakin. Haluamme olla helposti lähestyttäviä, sillä avoin vuoropuhelu on meille tärkeää.

Hävikin hallinta tuo säästöjä

Arla-konserni tavoittelee eri maissa kolmen vuoden kuluessa noin 400 miljoonan euron säästöjä. Säästöt syntyvät tekemällä asioita

uudella tavalla ja aiempaa tehokkaammin.

Calciumiksi kutsuttu muutosohjelma käynnistyi vuosi sitten. Arla Suomessa muutoksiin ryhdyttiin jo ennen sitä.

Gyllström kertoo, että Arla Suomi jatkaa hyvään vauhtiin saatuja toimenpiteitä kokonaistuloksen parantamiseksi. Yrityksen prosessit käydään läpi, ja monia tuotantoon, logistiikkaan ja ostoihin liittyviä hankkeita on jo aloitettu.

– Hävikin vähentäminen on yksi iso tehostamiskohde. Siihen pyrimme muun muassa entistä paremmalla suunnittelulla ja ennustetarkkuudella sekä hyvin toimivalla tuotannolla, joka pystyy joustavasti reagoimaan kysynnän muutoksiin. Jo näillä toimenpiteillä puhumme merkittävistä summista.

Gyllström muistuttaa, että hävikin vähentäminen tukee säästötavoitteiden lisäksi myös Arlan vastuullisuustavoitteita.

– Se on ympäristön kannalta hyvä asia ja tärkeää myös siksi, että tehokkaana yrityksenä kykenemme paremmin kantamaan vastuumme myös maitotilojen elinvoimaisuudesta, hän sanoo.

LYHIN TIE SUOMALAISEEN PÖYTÄÄN! maitotuotteet PAKATAAN

– toimitetaan –

hämeenlinnan osuusmeijerissä – maidosta –

– Suomalaisilta –

MAITOTILOILTA, suomalaisiin pöytiin.

KULUTTAJIEN nautittavaksi

JALOSTETAAN

maitoa, piimää & kermaa Maidosta saatu tuotto PALAUTUU

– suomalaisille –

MAITOTILOILLE MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

|9

VEROTUS

Maataloudenharjoittajan verotukseen tulossa edullisia muutoksia SAMI KILPELÄINEN

M

aatalouden veroilmoitus on tänä vuonna annettava viimeistään 2.4.2019.

– Anna viimeistään 2.4. myös muut tuloveroilmoitukset, esimerkiksi metsätalouden veroilmoitus ja täydennykset esitäytettyyn veroilmoitukseen. Koska suurimmalla osalla maa- ja metsätaloudenharjoittajista on verokausi kalenterivuosi, on arvonlisävero kuitenkin ilmoitettava ja maksettava viimeistään 28.2.2019. Näin ollen suurin osa maataloudenharjoittajista käytännössä antaa veroilmoitukset helmikuun loppuun mennessä, toteaa MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.

Huomattavaa myös on, että veroilmoituksen täytyy olla perillä Verohallinnossa viimeistään määräpäivänä.

– Energiatuotteen valmisteveron palautushakemuksen on oltava perillä viimeistään 28.2.2019. Hakijalle palautetaan valmisteveroa mm. verovuoden aikana maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä ja sähköstä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus nosti kriisitukena maataloudelle energiaveronpalautusta polttoöljylle 20 miljoonalla eurolla vuodelta 2018. Erityisesti tämän takia on hyvä muistaa tehdä palautushakemus ajoissa, summaa Timo Sipilä.

Hakemus tehdään maataloudessa käyte-

10 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Yrittäjävähennys merkitsee maa- ja metsätalouden harjoittajille noin 38 miljoonan euron verosäästöjä.

tyn polttoöljyn mukaan.

– Yrittäjävähennyksen verottaja tekee viran puolesta, joten maa- ja metsätaloudenharjoittajan ei tarvitse sitä erikseen vaatia, toteaa Sipilä.

Elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaava vähennys. Yrittäjävähennys merkitsee maaja metsätalouden harjoittajille noin 38 miljoonan euron verosäästöä.

Hallitus on antamassa vielä alkuvuoden

aikana esityksen maatilatalouden tuloverolain muuttamiseksi siten, että maatalouden tulosta vähennettävän tasausvarauksen enimmäismäärä korotetaan nykyisestä 13 500 eurosta 25 000 euroon. Varauksen enimmäismäärää on korotettu edellisen kerran vuonna 2001. Kun otetaan huomioon edellisestä muutoksesta kulunut aika, enimmäismäärän tarkistusta voidaan pitää vähintään jo senkin takia perusteltuna.

– Tasausvarausmahdollisuus tulisi kuitenkin lisäksi olla käytettävissä yhtäläisenä kaikilla maataloudenharjoittajilla toiminnan laajuudesta riippumatta, linjaa Sipilä.

– Näin ollen tasausvaraus pitäisi saada tehdä ilman, että sitä rajoitetaan euromääräisellä ylärajalla. Sama suhteellinen mahdollisuus varaukseen olisi oltava riippumatta siitä miten suuri maatalouden tulo on.

Tämän vuoksi perusteltua olisi poistaa tasausvarauksen yläraja kokonaan.

Tasausvarausesityksen on kaavailtu tulevan sovellettavaksi ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Verovelvolliselle edullisen verolain säätäminen taannehtivasti voimaan on mahdollista.

Sipilä katsoo, että muutos olisi saatava voimaan mahdollisimman pian, siten että se olisi sovellettavissa jo vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Tämä kuitenkin toistaiseksi on vielä lainsäätäjän pöydällä.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 11

Puheenjohtajalta

Tuomas Koivuniemi

”Miten pitkään tällainen tuotannon taso pystytään turvaamaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi”, kysyy Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen.

Vaikeuksien kautta voittoon

J

otenkin alkaa tuntua, että joka vuosi aloitan edellisvuoden miettimisen samalla kaavalla. Taas oli erittäin haastava vuosi maidontuottajana. Kesän kuivuus ja pankkitilin kuivuus tuntuu olevan päällimmäisenä mielessä, kun summaa vuotta 2018. Vuodesta 2017 tämä erosi vain kesän kuivuuden osalta, silloin taas painittiin liiallisen märkyyden kanssa.

Venäjän pakotteet ja erilaiset sääolojen ääri-ilmiöt ovat olleet tuottajien riesana ja ainakin sääolot tuntuvat vuosi vuodelta muuttuvan vaikeammin ennustettaviksi.

Maidontuottajat ovat sitkeää sakkia, kun miettii kaikkea sitä mitä viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut. Useita maitotiloja on tässä ajassa lopettanut, mutta silti maitoa tuotetaan lähes saman verran, kuin viisi vuotta sitten.

Mutta miten pitkään tällainen tuotannon taso pystytään turvaamaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi ja onko se enää ylipäätään kannattavaa millään tasolla? Kuitenkin viljelijöiden tulot ovat romahtaneet tässä ajassa ja kustannukset ovat karkaamassa saavuttamattomiin.

Viimesyksyiset viljanhintojen nousut ovat monelle maitotiloille se viimeinen pisara kustannusten kasvaessa, ja nämä pitäisi saada pikaisesti siirrettyä myös maidon tuottajahintaan, että pysyttäisiin edes nykyisellä kannattavuustasolla. Valtiovallan kriisiapupaketit kuivuvat kasaan, eikä niillä suomalaisen tuottajan selkänahkaa pelasteta. Tärkeintä olisi, että saataisiin koko ketjulle pellosta pöytään järkevä toimeentulo.

12 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Nyt kun viime vuonna luomun kysyntä saatiin hienoiseen kasvuun, päätti valtiovalta, että uusia luomusitoumuksia ei kuluvana vuonna tehdä. Tämä jarruttaa huomattavasti yhtä kannattavaa tuotannon muotoa ja on vastoin yleisiä valtiovallan asettamia omia tavoitteita. On myös väläytelty turvemaiden raivaamiskieltoa, jolla osa viljelijöistä olisi saanut helpotusta niukkaan pelto pintaalaan ja rehun riittävyyteen.

Euroopassa ollaan parhaimmillaan menty maidontuottajahinnassa ohi Suomen, ja kuitenkin puhutaan huomattavasti edullisemmista tuotantokustannuksista. Eli tuottajan kukkaroon siellä jää enemmän katetta. Useissa Euroopan maissa maidontuotanto on noussut useita prosentteja vuosittain ja sieltä tulee painetta myös tänne kotimaan markkinoille. Onneksi viitteitä paremmasta on olemassa, kun maitojauheen interventiovarastot on saatu lähes kokonaan purettua.

Tämä tervehdyttää hintoja, kun halpaa jauhetta ei dumpata väkisin markkinoille.

”Asioilla on tapana järjestyä, kun vain itse uskoo omaan tekemiseensä ja tavoitteisiinsa.”

Kevättä ilmassa

Alkukevät on sitä aikaa, että katseet on suunnattava jo seuraavaan tuotantokauteen. Aurinko alkaa taas näyttäytyä ja maidontuottajan mieli pimeän talven jälkeen alkaa taas kirkastua. Ajatukset alkavat olla ensi kevään kylvöissä ja kesän rehunteoissa.

Nyt kannattaakin miettiä kylvöjä suunnitellessa vähän tarkemmin, mitä lajikkeita esim. nurmen uudistamisessa käyttää. Vuoden alusta voimaan tullut maidon komponenttihinnoittelun muutos suosii enemmän kuitupitoisten säilörehujen käyttöä. Hyvin pienillä muutoksilla ruokinnassa voidaan saada tuloksia aikaan litroista säästämättä.

Lajikevalinnoilla päästään edullisesti kiinni parempaan hintaan ilman kalliita lisärehukustannuksia. Myös optimaaliseen säilörehun korjuuajan määrittämiseen se antaa hieman pelivaraa.

Toivotaan, että tästä vuodesta tulee edellistä parempi ja saadaan maausko palautettua suomalaisen maidontuottajan mieliin.

Asioilla on tapana järjestyä, kun vain itse uskoo omaan tekemiseensä ja tavoitteisiinsa.

Ainakin maidonlaatu on Arla yhteistyöryhmässä ollut huippuluokkaa, ellei jopa Suomen parasta, sillä E-luokan maidon osuus on hetkittäin ollut lähes 100%. Tämä kertoo kuinka laadukasta, puhdasta maitoa me ryhmän tuottajat tuotamme.

ARI HÄNNINEN Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja

TALVITARJOUKSET

Tykkää meistä Facebookissa!

2019

Talvikäsine Snow Grip

Talvikäsine Pro Winter WP

Viiltokäsine KevCut Pro

Metsuripaketti PELTOR G3000

Metsuripaketti PELTOR G2000

Turvajalkine AL GT Timber

Turvasaapas Light boot

Nitriilikäsine Handsafe GN91

Raivaussahatakki 8321

Raivaussahaavohaalari 834

Suomalaiset tuotteet suomalaiselta tukkurilta

Tutustu tuotteisiimme | 13 www.etra.fi

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Maitomäärät

Maitomäärät 2018 Tilastossa on kerrottu vuoden 2018 maitomäärä litroina, kasvuprosentti sekä tuottajien määrä vuoden lopussa.

Arla Oy

Arla Oy Pohjois-Suomi

20 353 493 litraa -6,0% Tuottajia: 53

37 475 133 litraa -0,8% Tuottajia: 99

Limingan Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi

7 187 269 litraa -1,7% Tuottajia: 25

13 916 911 litraa +4,0% Tuottajia: 40

Laaksojen Maitokunta

Porlammin Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Paavolan Osuusmeijeri

25 946 549 litraa +0,9% Tuottajia: 56

5 164 737 litraa -1,3% Tuottajia: 11

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Ruhan Meijeri Oy

25 589 751 litraa +1,3% Tuottajia: 70

46 633 968 litraa +0,3% Tuottajia: 113

MAITOA SUOMESTA SUOMESTA 11//2019 2019 14 14 || MAITOA

5 278 622 litraa -2,8% Tuottajia: 11

Yhteensä

219 462 980 litraa Tuottajia: 528

31 916 547 litraa +2,6% Tuottajia: 50

Maitomäärät

Arla Suomi pakkaa vain suomalaista maitoa

”Maitoa kerätään eri puolilta Suomea”

A

rlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen on iloinen Arla Suomi -yhteistyöryhmän viiden viimeisen vuoden tuloksista.

– Arla on luopunut käytännössä kokonaan tuontimaidon käytöstä jo vuonna 2016. Suuri kiitos suomalaisille maidontuottajille ja yhteistyömeijereille, että olemme saaneet lisättyä suomalaista maitoa ja korvanneet sillä ruotsalaisen maidon, kiittelee Kilpeläinen.

Suomessa, kuten Tanskassa Arla Foodsin ja Hollannissa Friesland Campinan, Valion on määräävän hankinta-asemansa takia myytävä maitoa kilpailijoille. Arla tarvitsee myös ns. kiintiömaitoa Suomessa.

Muutamia tuottajasiirtymiä

Tuottajasiirtymiä tapahtuu Suomessa vähän ja tilojen tuotannon kasvulla ja investoinneilla on ollut myös suuri merkitys maitomäärän kasvuun.

Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluu 10 yhteistyömeijeriä. Maitoa tuottajilta ostava Arlan Sipoon, Itä-Suomen ja PohjoisSuomen hankintameijerit sekä Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Kaustisen Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta, Limingan Osuusmeijeri, Paavolan Osuusmeijeri, Porlammin

Osuusmeijeri sekä Ruhan Meijeri Oy. – Maitomäärät ovat kasvaneet jonkin verran kaikkialla Suomessa. Keräämme maitoa eri puolelta Suomea ja runkolinjat kulkevat kaikilla valtateillämme Ahvenanmaata myöten. Keräämme maitoa pienemmiltäkin kyliltä hivenen etäämmältäkin, kertoo Kilpeläinen.

Investointeja tulossa

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on ollut paljon innokkuutta tuotantoinvestointeja kohtaan.

– Laajentavien ja isompien tilojen tarpeeseen olemme hankkineet rakennuttajakonsultti- sekä suunnittelupalvelua Ari Vataselta sekä järjestäneet johtamiskoulutusta tiloillemme toisen Arin (Erkkilä) johdolla. Näillä palveluilla haluamme tukea tilojemme kehittymistä, sanoo Kilpeläinen.

Vaikka tilakoko vuoden lopussa ryhmässä oli noussut jo yli 415 000 litraan tilaa kohden, ovat kaikki maitolitrat Arlalle yhtä arvokkaita.

– Jokainen maitotila eri puolella Suomea tekee arvokasta työtä. Meille jokainen litra on yhtä arvokas, päättää Kilpeläinen.

157 987 928 161 698 778 178 338 453 Maitomäärä kasvussa

2015

202 668 741

2016

219 123 844

2017

219 420 733

2018

219 462 980

Maidon tuonti ulkomailta on vähentynyt vuoden 2012 60 000 000 litrasta 100000000 160000000 vuoden 2018 1 000 000 litraan

220000000 MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 15

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä tuottajan ääni kuuluu

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän 528 tuottajalla on taustallaan 10 eri hankintayksikköä. Jokaisella meijerillä on oma tuottajahallintonsa. Viidellä osuustoimintameijerillä on vuosittainen osuuskuntakokous, jossa valitaan tuottajahallinon edustajat määrätyksi toimikaudeksi. Kuudennella osuustoiminnallisella meijerillä on vaaleilla valittu edustajisto, joka käyttää korkeinta päätäntävaltaa.

Arlan kolmessa hankintayksikössä tuottajat äänestävät edustajansa tuottajavaltuustoon. Arlan meijereiden ohella Ruhan meijerillä on vuosittaiset tuottajakokoukset.

Kaikilla meijereillä on myös yhteiset tuottajatapahtumat ja -tapaamiset hallinnon lisäksi.

Arla Sipoon tuottajavaltuusto

A

rlan Sipoon tuottajavaltuustossa puheenjohtajana toimii maidontuottaja Erik Franzen. Arlan tuottajat kokoontuvat vuosittain piirikokoukseen, joka on avoin kaikille maidontuottajille. Tuottajavaltuutet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi piirikokouksessa. Tuottajavaltuustossa on yhteensä kuusi maidontuottajaa he edustavat alueen 53 tuottajaa. Lisäksi Arla Suomen Ahvenanmaan tuottajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa yhdessä Arlan johdon kanssa.

Arlan johto osallistuu piirikokoukseen ja tuottajavaltuuston kokouksiin. Tuottajavaltuutetut tuovat tuottajien näkemystä Arlalle ja yhdessä kehittävät Arlan tuottajapalveluja ja maidon keräilyssä huomioitavia asioita. Sipoon tuottajat ovat olleet aktiivisia ja mm. Lähimaito-konseptille Sipoon tuottajat ovat antaneet vahvan panoksen ja kasvot. Maidonhankinnassa Sipoossa työskentelee yhteensä kolme henkilöä. Arla Sipoo, Arla Itä-Suomi ja Arla Pohjois-Suomi työllis-

16 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

tävät yhteensä 14 henkeä, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä myös ryhmän muiden 7 meijerin kanssa. Sipoon tuottajat tuottavat reilut 20 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Sipoossa toimii Arla Suomen pääkonttori ja jalostava meijeri.

HANKINTAJOHTAJA: Sami Kilpeläinen HANKINTA- JA LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖ Mikael Ingman TUOTTAJAVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Erik Franzen Sami Kilpeläinen

Mikael Ingman

Erik Franzen

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Ruhan Meijeri Oy

P

erheyhtiönä Ruhan Meijerillä ei ole varsinaista tuottajahallintoa eikä siihen kohdistuvia hallintokuluja. Toimintaa ohjaa vahvasti periaate, että tuottajahinnan ja tuottajapalveluiden muodostaman kokonaisuuden pitää olla kilpailukykyinen.

Ruhan Meijerin tuottajat kokoontuvat vuosittain yhteiseen tilaisuuteen, jossa käsitellään edellisen vuoden markkina- ja tilitysasiat sekä tuottajapalvelut. Yhteistyöryhmän tuottajaedustajistoon meijerin tuottajat osallistuvat yhteensä kolmen hengen voimin.

Laajalla keräilyalueella toimiva Ruhan Meijeri keräsi 50 tuottajaltaan viime vuonna lähes 32 miljoonaa litraa maitoa. Ruhan Meijerin tuottajien tilakoko on kasvanut jo yli 600 000 litraan, keskiarvoltaan Arla-ryhmän suurimmaksi.

TOIMITUSJOHTAJA: Jorma Oesch

Jorma Oesch

Kaustisen Osuusmeijeri

V Olga Kochina / Adobe Stock

uonna 2008 Kaustisen Osuusmeijeri siirtyi hankintaosuuskunnaksi Arla Suomi -yhteistyöryhmään. Kaustisten tuottajamäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti ja tuottajia oli viime vuonna yhteensä 56 ja maitomäärä lähes 26 miljoonaa litraa.

Kaustisten 9-henkistä hallitusta johtaa Kimmo Kuorikoski. Kaustisen osuusmeijerin hallinto on järjestetty siten, että tuottajat valitsevat joka syksy osuuskuntakokouksessa edustajat hallitukseen.

TOIMITUSJOHTAJA: Peter Prest HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Kimmo Kuorikoski

Peter Prest

Kimmo Kuorikoski

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän toinen jalostava meijeri sijaitsee Hämeenlinnassa. Osuuskuntapohjaisessa Hämeenlinnan osuusmeijerissä oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 113 tuottajaa ja meijeri vastaanotti maitoa 46,6 miljoonaa litraa. Meijerin ylintä päätäntävaltaa käyttää kolmen vuoden välein vaaleilla valittava edustajisto. Edustajistossa on yhteensä 25 tuottajaa. Edustajiston puheenjohtaja on Heli Turunen.

Hallintoneuvostossa on yhteensä 14 jäsentä. Hallintoneuvostossa puhetta johtaa Janne Näsi.

Hallituksessa puhetta johtaa Olli Palmu, joka sai viime syksynä maanviljelysneuvoksen arvon. Hallituksessa on yhteensä 5 jäsentä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerissä työskentelee yhteensä 80 henkilöä ja meijerillä on myös varsin merkittävä asema luomumaidon tuottajana, pakkaajana ja jalostajana.

TOIMITUSJOHTAJA: Risto Koski HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Olli Palmu HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJA: Janne Näsi EDUSTAJISTON PUHEENJOHTAJA: Heli Turunen

Risto Koski

Olli Palmu

Janne Näsi

Heli Turunen

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 17

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Arla Itä-Suomi

A

rla Itä-Suomi on 40 tuottajan ja lähes 14 miljoonan litran kasvava hankintameijeri. Tuottajat kokoontuvat keväisin maitopäivään, jossa joka kolmas vuosi valitaan edustajat tuottajavaltuustoon. Viisihenkisen tuottajavaltuuston puheenjohtaja on agrologi Ari Hänninen. Hänninen on johtanut kaksi vuotta Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajistoa.

Itä-Suomi ja Sipoo ovat viimeisten vuosien aikana aloittaneet myös luomumaidon keruun. Arla Itä-Suomen toimipiste on Kiteellä, jossa työskentelee yhteensä viisi henkeä. Pari vuotta sitten tehty varastomyymälän uudistaminen on tuonut myös lisää myyntiä ja alueen muiden meijereiden tuottajat, muut maatalousyrittäjät ja muut asiakkaat ovat löytäneet hyvin uudistuneen Savikon alueen myymälän noin viiden kilometrin päästä Kiteen keskustasta.

Vuoden 2018 alussa uudistettiin elintarvikemyymälän kylmä/pakastinhyllyjärjestelmät. Muutoksen ansiosta laitteiden tuottamalla hukkalämmöllä lämmitämme meijerin autohallin.

Arla Itä-Suomi tuottaa maidontilitys/tiliöintipalvelua myös Arla Pohjois-Suomen sekä Arla Sipoon tuottajille.

HANKINTAPÄÄLLIKKÖ: Jouni Tahvanainen TUOTTAJAVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA: Ari Hänninen

Jouni Tahvanainen

Ari Hänninen

Laaksojen Maitokunta

Y

livieskassa kotipaikkaansa pitävä Laaksojen Maitokunta kerää maitoa lähialueen tuottajilta yhteensä 25,5 miljoonaa litraa. Tuottajamäärä pysyi koko viime vuoden 70 tuottajassa.

Laaksojen Maitokunnassa hallituksessa on tuottajajäseniä yhteensä 5 henkilöä. Puhetta johtaa Mikko Korte. 10 hengen hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja hallintoneuvoston valitsee osuuskuntakokous, joka valitsee hallintoneuvoston edustajat 3 vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Marko Sorvisto.

Laaksojen Maitokunnan toiminta on varsin laajaa myös kaupallisella puolella. Laaksojen Maitokunta on yhtenä omistajana myös Teollisuushankinta Oy:ssä. Ylivieskassa sijaitsevasta Maitokunnan myymälästä löytyvät nykyisin myös Matkahuollon palvelut.

TOIMITUSJOHTAJA: Ulla Roininen HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Mikko Korte HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJA: Marko Sorvisto

Limingan Osuusmeijeri

R

eilun seitsemän miljoonan litran hankintameijeri Limingan Osuusmeijeri on tänä päivänä 25:n tuottajan hankintaosuuskunta lähellä Oulua, Pohjois-Pohjanmaalla. Osuuskunnalla on pääradan vieressä vanha meijerikiinteistö, jonka toimitilojen vuokraaminen on osa meijerin toimintaa.

Osuuskuntakokous valitsee Limingan Osuusmeijerin hallituksen jäsenet 3 vuoden mittaiseksi kaudeksi vuosittain. Hallituksessa puhetta johtaa Janne Kokko. Hallituksessa on yhteensä 6 tuottajajäsentä.

TOIMITUSJOHTAJA: Maarit Rehula HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Janne Kokko

18 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Maarit Rehula

Janne Kokko

Ulla Roininen

Mikko Korte

Marko Sorvisto

Arla Pohjois-Suomi

A

rla Pohjois-Suomi on Arla Suomi -yhteistyöryhmän toiseksi suurin hankintayksikkö, joka on viimeisen viiden vuoden aikana lähes tuplannut maitomääränsä. Viime vuonna maitoa tuotettiin lähes 37,5 miljoonaa litraa. Tuottajia oli vuoden lopussa 99 eli maitomäärä lähestyy pian 400 000 litraa tilaa kohden.

Maidontuottajat kokoontuvat vuosittain maitopäivään, jossa valitaan 10+3 henkinen tuottajavaltuusto. Tuottajavaltuustossa puhetta johtaa Jani Sääskilahti. Meijerin johtoryhmään kuuluvat Sääskilahden lisäksi Sakari Manninen ja Merja Niskala.

Arla Pohjois-Suomen kuusihenkinen toimisto ja myymälä toimii Ranualla. Sieltä palvellaan myös laajan hankinta-alueen tuottajia huoltopalvelujen kautta. Arla Oy Pohjois-Suomen meijerin myymälän huoltopalveluihin kuuluvat mm. lypsykone- ja tilasäiliöhuollot.

Lisäksi kylmälaitehuoltoja tehdään aikataulujen puitteissa joissain määrin muillekin asiakkaille.

HANKINTAPÄÄLLIKKÖ: Tuija Linjakumpu TUOTTAJAVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA: Jani Sääskilahti

Tuija Linjakumpu

Jani Sääskilahti

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Porlammin Osuusmeijeri

Paavolan Osuusmeijeri

K

ari Rantalan johtama 4-henkinen hallitus muodostaa tänä päivänä 11 tuottajan Porlammin Osuusmeijerin hallinnon. Hallituksen jäsenet valitaan osuuskuntakokouksessa.

Osuusmeijeri yhtiöitti meijeritoiminnan muutama vuosi sitten.

Porlammilla valmistetaan mm. maankuulua mustaleima-emmentalia ja uutuuksina viime vuosilta myös vege-juustoja.

Porlammin osuusmeijeri sijaitsee Lapinjärvellä Porlammin kylässä. Meijeri työllistää 20 henkeä.

Tuottajien tuottama maitomäärä oli viime vuonna reilut 5 miljoonaa litraa.

TOIMITUSJOHTAJA: Kari Ollikainen HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Kari Rantala

Kari Ollikainen

J

ukka Karhumaa johtaa puhetta Paavolan Osuusmeijerissä Siikajoella. Tuottajia hankintaosuuskunnassa on yhteensä 11 ja maitoa tuotettiin viime vuonna lähes 5,2 miljoonaa litraa. Tuottajien tuottama maitomäärä on siten lähes puoli miljoonaa litraa tilaa kohden.

Hallituksessa on yhteensä 4 jäsentä ja osuuskuntakokous valitsee joka kevät hallitukseen edustajat erovuoroisten tilalle. Osuuskunnan toimitusjohtaja on Pekka Laaksonen.

Osuuskunta hankkiin taloushallintopalvelut ja tuottajapalvelut lähellä sijaitsevalta Laaksojen Maitokunnalta.

TOIMITUSJOHTAJA: Pekka Laaksonen HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Pekka Jukka Karhumaa Laaksonen

Jukka Karhumaa

WikliSoft Oy Wikli Group Oy Vaikuta tulevaisuuteesi jo tänään

Toteuta tilasi Liiketoimintasuunnitelma sähköisesti.

Aloita kirjautumalla www.wikli.fi ja Luo tunnukset sekä sen jälkeen Kirjaudu sisään. Ja eteesi avautuu aivan uusi Maatilan Wikli-maailma.

www.wikli.fi | info@wikli.fi | fb.me/wikligroup MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 19

Neuvojat tilojen tukena

Laatuneuvojat ovat tiloja lähellä

A

rla Suomi -laatuohjelman mukaiset tilakohtaiset kumppanuuskäynnit ovat pyörineet runsaat kaksi vuotta. Uudistuneen laatukyltin mukaisia tilakäyntejä on tehty nyt reilun vuoden ajan.

Viime vuosi oli uudistusten vuosi, kun laatukyltin mukaisesti mm. lypsylehmien ruokinnassa ei heinäkuun 2018 alusta alkaen ole saanut käyttää soijaa.

Eläinten liikkuminen taataan joko pihattonavettana tai parsinavetoiden 90 päivän laidunnuksen kautta huhti–lokakuun aikana.

Vasikoiden hyvinvoinnista pidetään erityistä huolta. Vasikoille turvataan aina mahdollisuuksien mukaan oman emän maitoa ternimaitokauden ajan. Lisäksi juottotapana on tuttijuotto.

Laatuun liittyvät vaatimukset ovat muutoinkin merkittävät.

Hyviä kokemuksia

Alkutuotannon koordinaattori Anu Autere

20 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Ruhan meijeristä kiittää maidontuottajia todella hyvästä yhteistyöstä kumppanuuskäyntien osalta. Hän on tehnyt käyntejä Ruhan lisäksi myös Sipoossa, Porlammilla, Arla Itä-Suomen ja Arla Pohjois-Suomen alueella sekä Kaustisen Osuusmeijerin tiloilla.

– Tuottajat ovat ottaneet vastaan tilakäynneille positiivisella asenteella ja tilakäynnit ovat poikineet yhteydenottoja tiloilta myös auditoinnin jälkeen. Vaikka tilakäynti olisikin aluksi vähän jännittänyt on hienoa huomata, että puhuttavaa asiaa löytyykin paljon ja usein ensimmäisen käynnin jälkeen tilan ja meijerin välille on syntynyt entistä luottamuksellisempi suhde, toteaa Autere Laatuneuvojat ovat koulutuksien ohella tehneet säännöllisesti yhteistyötä ja myös yhteisiä tilakäyntejä on järjestetty muutamia vuosittain. Tällä myös yhtenäistetään eli kalibroidaan neuvojien toimintatapoja yhteneviksi: – Neuvojien yhteistyö on ensiarvoisen

tärkeää. Jokaiselta löytyy omia vahvuusalueita ja on hienoa, että omasta yhteistyöryhmästä löytyy apua silloin, kun joku tilanne jää mietityttämään tai vaatii useamman ammattilaisen arviointia. Yhteiset tilakäynnit varmistavat sen, että koko ryhmän tiloille auditoinnit tapahtuvat saman linjan mukaisesti ja meillä tilakäyntejä tekevillä on tavallaan yhdet yhteiset silmät käytössä, kertoo Autere.

Neuvojat lähettävät kiitokset tiloille siitä, että pääsääntöisesti tuotantoon liittyvät asiat on hoidettu tiloilla esimerkillisesti ja vaikka auditointikäynnillä olisikin huomattu jokin korjattava asia, ovat tilat ottaneet kehitysehdotukset hyvin vastaan.

– Kumppanuuskäynnit ja auditoinnit ovat olleet meille erinomainen mahdollisuus tutustua paremmin tuottajiin ja tilojen arkipäivään. Me neuvojat puolestamme toivomme, että tuottajat kokevat meidät helposti lähestyttävinä ihmisinä ja yhteydenpito tilojen kanssa tulee jatkossakin olemaan aktiivista.

KOTIMAINEN, LUOTETTAVA JA KUSTANNUSTEHOKAS RATKAISU

Kiilto® ROBO

LYPSYROBOTTIEN PUHTAUTEEN

Anu Autere

LYPSYROBOTIN PÄÄPESU

Kiilto Robo -tuotteet on kehitetty ja testattu yhteistyössä robottitilojen kanssa. Korkealaatuinen tuotesarja tarjoaa kokonaisratkaisun kaikkien johtavien lypsyrobottimerkkien vaativaan puhdistukseen.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA:

MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

DESINFIOINTI LYPSYROBOTIN PÄÄPESU

Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä

F4 ROBO H 20 l, 60 l, 200 l Vahvasti hapan pesuaine. Fosfori- ja sitruunahappopohjainen, poistaa tehokkaasti kivettymiä. Toimii hyvin kaiken kovuisissa vesissä.

F5 ROBO D 20 l, 200 l

DESINFIOINTI

Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

F2 ROBO E 20 l, 200 l Vahvasti emäksinen vaahtoamaton pesuaine. Lypsyrobottien, putkistojen, säiliöiden ja koneistojen pesuun.

Laajakäyttöinen harjojen desinfiointiaine.

Tappaa bakteereja jo 5-20 oC lämpötilassa.

Koostuu vetyperoksidin ja peretikkahapon stabiloidusta yhdistelmästä.

F6 ROBO V 20 l, 60 l, 200 l Käyttövalmis, jodipitoinen vedinkastoaine.

Desinfioi ja pehmentää vedinihoa sekä suojaa vedinkanavaa. Sisältää myös suojaavaa glyserolia.

F3 ROBO KE 20 l, 60 l, 200 l Klooripitoinen, emäksinen pesuaine. Poistaa tehokkaasti proteiinilikaa ja ehkäisee maitokiven saostumisen pinnoille.

F4 ROBO H 20 l, 60 l, 200 l Vahvasti hapan pesuaine. Fosfori- ja sitruunahappopohjainen, poistaa tehokkaasti kivettymiä. Toimii hyvin kaiken kovuisissa vesissä.

F6 ROBO V 20 l, 60 l, 200 l Käyttövalmis, jodipitoinen vedinkastoaine.

Desinfioi ja pehmentää vedinihoa sekä suojaa vedinkanavaa. Sisältää myös suojaavaa glyserolia.

www.kiilto.com

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 21

PIIROOMÄEN TILA

Piiroomäen tilan elämää voi seurata somessa

22 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

PIIROOMÄEN TILA

TUOMAS KOIVUNIEMI

S

osiaalinen media on tärkeä kanava kertoa puhtaasta suomalaisesta ruoasta ja viljelijän arjesta. Kaikella kansalla on ollut jo muutaman vuoden ajan mahdollisuus seurata Kiteellä sijaitsevan Arto ja Sari Rouvisen omistama Piiroomäen tilan elämää niin Facebookissa kuin Instagramissa.

Sari Rouvisen mukaan somettaminen alkoi muutamia vuosia sitten. Piiroomäen tilalla on oma Facebook-sivu ja Instagramissa tilan elämää voi seurata emännän profiilissa. Miksi tilan väki somettaa arjestaan?

– Haluan markkinoida puhdasta, kotimaista ruokaa. Kun lehmät voivat hyvin, sitä ilkiää näyttää muillekin. Ihmisille on näytettävä, mitä maatalous on ja mistä maito tulee, emäntä sanoo.

Rouvisen mukaan kaupunkilaisilla ja varsinkin nuorella sukupolvella on vääriä käsityksiä siitä, mistä ruoka tulee ja mitä sen tuottaminen vaatii. Sosiaalinen media on helppo tapa tavoittaa nämä ryhmät ja oikaista vääriä käsityksiä.

– Olen koettanut laittaa paljon kuvia Facebookiin. Meillä on kolmena vuotena ollut peräkkäin sivuilla joulukalenteri, mihin on joka päivä laitettu yksi lehmän kuva.

Positiivista palautetta

Rouvisten kotialbumi

Pienessä kuvassa alla Piiroomäen tilan isäntäpari Sari ja Arto Rouvinen Loisto-lehmän kanssa.

Piiroomäen tilan some-sivuista on tullut vain positiivista palautetta. Sari Rouvisen mukaan joulukalenteria ihmiset ovat seuranneet innokkaasti ja viestit ovat olleet kannustavia – ”hienoa, että jatkatte työtänne.”

– Joulukalenterin kohdalla on tullut viestejä, joissa on kiitetty sitä, että jokaisella lehmällä on nimi ja etteivät ne ole pelkkiä korvanumeroita. Niin se on, lehmät ovat meidän ystäviämme ja työkavereitamme, emäntä toteaa.

Negatiivisia kommentteja ei some ole tilan väelle tuonut. Sosiaalisen median tilit toimivat paitsi yleisön ikkunana tilan elämään, myös hyvänä muisti- ja päiväkirjana Rouvisille.

– Somessa on kuvia ja tekstejä maatilan eläimistä ja tapahtumista. Sen avulla pysyy itsekin kärryillä siitä, mitä on tehty ja sieltä voi tarkistaa vaikka sen, millaiset sääolosuhteet ovat milloinkin olleet. Onko ollut lunta ja pakkasta vai aurinkoista ja kuivaa.

Sari Rouvisen mukaan tilan tapahtumista kerrotaan somessa mielellään, eikä mieleen ole tullut, että somesta oltaisiin poissa.

– Olemme ylpeitä omasta työstämme ja saamme tehdä sellaista työtä, mistä tyk-

käämme. Ja haluamme kertoa siitä muillekin.

Piiroomäen tilalla on tällä hetkellä 33 lypsävää ja kaikkiaan eläimiä on 60. Tilan työt ovat yhden ihmisen hoidettavissa. Talon emäntä leipoo muun muassa ruisleipiä ja voileipäkakkuja myyntiin.

Maatalouden tulevaisuus

Tilan maidot ovat vuosikymmeniä menneet Ingmanille ja myöhemmin Arlalle. Sari Rouvisen mukaan he ovat tyytyväisiä oman meijeriryhmän palveluihin.

– Meijerillä on hyvä hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen, joka ajattelee meitä tuottajia ja on puolellamme. Hän ehtii katsoa meille edullisia vaihtoehtoja tuotantotarvikkeisiin ja auttaa tilan kehittämistyössä.

Arto ja Sari Rouvisella on kolme lasta, jotka ovat 16-, 15- ja 11-vuotiaita. Millaisena Rouviset näkevät maatalouden tulevaisuuden?

– Tulevaisuus on suhteellisen valoisa.

Ihmiset tarvitsevat aina ruokaa, joten siinä mielessä on toiveena, että lehmien kanssa saadaan jatkossakin töitä tehdä ja ettei pönkää tarvitse ovelle laittaa.

Kotimaista ruokaa pitää arvostaa

Suomessa järjestetään keväällä eduskuntavaalit. Poliittisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus myös viljelijöiden elämään.

Sari Rouvinen kavahtaa vihreiden parista esiin nousseita puheita lomituspalveluiden lakkauttamisesta kokonaan. Moiset puheet tulisi unohtaa, jos aiotaan kotimainen ruoantuotanto säilyttää.

– Juuri oli uutisissa siitä, että saksalaisen Lidlin jauhelihasta oli löydetty salmonellaa.

Tällaiset tapaukset osoittavat, että kotimaista ruokaa pitää arvostaa, sen elinvoimaa ja kehittämistä tukea, Sari Rouvinen päättää.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 23

JARI LEINONEN

Jari Leinonen puhuu ja tekee työtä alkuperäisrotujen puolesta TUOMAS KOIVUNIEMI

J

outsalainen maitotilallinen Jari Leinonen, 51, on unelmatyössään. Uudellamaalla Nurmijärvellä syntynyt ja kasvanut mies haaveili jo pikkupoikana omasta maatilasta ja siitä, että hän pääsisi kasvattamaan alku-

peräisrotuja.

– Kesäisin kävimme kylässä tädin ja sedän luona Reisjärvellä, missä heillä oli pieni tila ja siellä oli Länsi-Suomen karjaa ja kyyttöjä, hän kertoo.

Leinonen opiskeli nuorena metsuriksi.

Nuorimies oli töissä Suomen Työtehoseuran palveluksessa Nurmijärven Rajamäellä. Hän testasi työssään kaikenlaisia laitteita metsäkoneista klapikoneisiin.

– Haave omasta tilasta kuitenkin eli vahvana ja siihen tähtäsin päämäärätietoisesti.

Laitoin sitten Maaseudun Tulevaisuuteen pienen ostoilmoituksen, jossa todettiin ”Haluatko eroon vaikeuksistasi? Ostetaan lypsykarjatila”, hän naurahtaa.

Täysin vieraalle paikkakunnalle

Ilmoitukseen tuli vastaus pientilalta KeskiSuomen Leivonmäeltä. Ja niin nurmijärveläisestä poikamiehestä tuli isäntä keskisuomalaiselle tilalle vuonna 1999.

– Leivonmäki oli minulle aivan vieras paikkakunta, eikä minulla ollut täällä minkäänlaista verkostoa.

Leinosen isä työskenteli kuorma-auton kuljettajana ja äiti oli erikoissairaanhoitaja.

Mitä vanhemmat ajattelivat, kun mies ryhtyi maatalousyrittäjäksi.

– Vanhemmat eivät olleet siis viljelijöitä,

24 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

”Tavoitteena on kasvattaa eläimiä niin, että ne ovat mahdollisimman pitkäikäisiä. Samalla aion panostaa rotutyöhön.”

vaikka edelliset polvet sitä olivat, joten siinä kohtaa maatalouden osalta hypättiin yhden sukupolven yli. Isä kyllä tykkäsi, että hullu olen, kun tällaiseen lähden, hän muisteli.

Jari Leinonen suoritti viljelijätutkinnon sekä myöhemmin opistoagrologin tutkinnon, joka on jo päivittynyt amk-agrologin papereiksi. Kahden vuosikymmenen aikana hän on kasvattanut ja kehittänyt määrätietoisesti omaa tilaansa.

Nyt tilalla on 50 hehtaaria metsää ja 50 hehtaaria peltoa sekä 10 hehtaaria vuokrapeltoa. Navetassa on 26 lypsylehmää ja neljä siitossonnia sekä muuta karjaa 26 päätä.

Kolme eläintä on ylittänyt 100 000 maitokilon tuotantorajan.

Rotujen kirjo

Rotujen kirjo on monipuolinen, sillä katon alla on ayrshire-, holstein- ja friiläislehmiä sekä Pohjois-, Länsi- ja Itä-Suomen karjaa.

– Kotimaisten karjarotujen säilyminen on tärkeää perinnön ja biodiversiteetin vuoksi.

Suomenkarjan hyvä ominaisuus on siinä, että niiden maidossa on enemmän valkuaista ja rasvaa, joten meijeri maksaa siitä enemmän.

Leinonen huomauttaa, että kotimaiset rodut ovat tuontirotuihin nähden paljon terveempiä.

– Ne tarvitsevat vähemmän rehuakin, joten kustannukset ovat pienemmät.

Keskisuomalainen maitotilan isäntä on intohimoinen kotimaisten rotujen puolusta-

JARI LEINONEN Tuomas Koivuniemi

Jari Leinosen navetasta löytyy rotujen kirjon ohella kolme satatonnaria.

ja. Leinosen mukaan Suomi sitoutui 1992 Rio de Janeirossa kansainväliseen biodiversiteetti-sopimukseen, minkä perusteella täällä pitäisi huolehtia alkuperäisten karjarotujen säilymisestä.

– Aikaisemmin meillä oli sonniasemilla tallessa suomenkarjan geeniperimää, mutta kun asemat myytiin ulkomaisille omistajille, ne heitettiin pois. Onneksi geeniperimää on tallessa Helsingin yliopistolla.

Leinonen kertoo olleensa aktiivisesti yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön, Luonnonvarakeskukseen, Faba Osuuskuntaan ja Viking Geneticsiin siitä, että kotimaisten rotujen geeniperimän säilyttämisestä pidettäisiin huolta.

– Minua kiukuttaa se, että meillä on vuosikymmeniä ollut nämä kotimaiset ja hyvät rodut. Ne ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, hän muistuttaa.

Jari Leinonen on haalinut navettaansa Länsi-Suomen, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen karjan rotuyksilöitä ympäri Suomea – Etelä-Pohjanmaalta, Uudeltamaalta, EteläHämeestä ja Pohjois-Pohjanmaalta. Tarpeen vaatiessa hän on tehnyt pitkään salapoliisityötä jäljittääkseen haluamansa eläimen.

Arlan tuottajaksi vuoden alussa

Keskisuomalainen rotutila siirtyi Arlan tuottajatilojen joukkoon kuluvan vuoden alussa. Isäntä kertoo miettineensä siirtymis-

tä Valiolta Arlan riveihin vuoden verran.

– Valiossa puhuttiin vastuullisuudesta, mutta johtajat saivat kovia palkkoja ja tuottajille maksettiin vähemmän.

Lähialueella oli jo ennestään muutama Arla-ryhmän tila, joten logistisestikin ajateltuna vaihto oli mahdollinen. Mies otti viime vuoden huhti–toukokuussa yhteyttä Arlan hankintajohtajaan Sami Kilpeläiseen ja näin vaihtoprosessi alkoi.

Leinonen on tällä hetkellä tyytyväinen tila- ja karjakokoon.

– Toistaiseksi karjakoko pysyy nykyisellään. Tavoitteenani on kasvattaa eläimiä niin, että ne ovat mahdollisimman pitkäikäisiä. Samalla aion panostaa rotutyöhön.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 25

OLLI-PEKKA IISAKKA

Minun valintani TUIJA LINJAKUMPU Nimi, ikä, perhesuhteet Olli-Pekka Iisakka, Posio, 34 vuotta, perheeseen kuuluu puoliso Eeva sekä 2-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö. Eeva työskentelee Coronarian palveluksessa Posiolla.

Tilan taustatiedot Kokonaispeltoala 120 hehtaaria, josta omaa 26 ha. Metsää 58 hehtaaria. Pihattonavetta automaattisella lypsyllä, lehmiä yhden robotillisen verran.

Ensimmäinen vaihe sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2010. Loppuosa tilasta siirtyi minulle vuonna 2016.

Mitä ajattelit maidontuotannosta aloittaessasi ja mitä ajattelet nyt?

Muistan ajatelleeni, että onkohan tässä mitään järkeä ja miten tästä kaikesta selvitään.

Navetan rakentamisen suunnittelu oli aktiivisimmillaan juuri kun aloitin ja totta kai velkamääräkin hiukan pelotti. Ajattelin varmaan myös, että jollakin on itsensä elätettävä ja kun olin työskennellyt muualla palkkatyössä, niin halusin kuitenkin tuottaa maitoa.

Nyt ajattelen, että aika on mennyt nopeasti. Vastuksia on ollut yrittäjyyden alkuvuosina riittävästi. Näihin vuosiin mahtuu kolme huonoa kesää ja sateiden vuoksi säilörehua on jouduttu ostamaan merkittävästi. Maidon hinnan lasku sattui samoihin aikoihin ja lisäksi oli muita taloudellisia rasitteita.

Näistä haasteista johtuen töitä on tehty lujasti saadakseni maitomäärän ja keskituotoksen nousemaan ja koen nyt, että olen onnistunut näissä tavoitteissani.

Tavoitteenani on ollut 600 000 litraa maitoa vuodessa, 12 000 kg keskituotos ja päivämaito 35–37 kg/lehmä ja nämä kaikki ovat toteutuneet. On ollut hienoa havaita myös se, että tyytyväisyys omasta työstä kasvaa asteittain, kun asetetuissa tavoitteissa onnistuu.

Mikä on parasta ammatissasi?

Parasta on se, että saa päättää yksin – just se on parasta. Toki ”vanhan isännän” mielipiteillä on edelleen iso merkitys. Aluksi isot päätökset pelottivat, mutta eivät enää, koska koen kasvaneeni ja kehittyneeni yrittäjänä ja ihmisenä. Luottamus omaan osaamiseen on kasvanut myös pikku hiljaa.

Pidän myös vapaudesta, joka liittyy yrittämiseen. Voin määritellä työtahtini ja päättää mitä milloinkin teen ja missä järjestyksessä. Hyväksyn myös sen, että vapaa-aika ja työ on sidottu toisiinsa ja olen opetellut nauttimaan myös työstä. Pilke silmäkulmassa sanoisin että erityistä onnea koen saadessani ajaa kuorma-autolla.

Mikä on tärkeää tuottajalle meijerissä? Mistä asioista luottamus muodostuu yhteistyössä?

Olen tullut Arla Oy Pohjois-Suomen tuottajaksi vajaat viisi vuotta sitten. Asia oli minulla harkinnassa jo aiemmin ja harkintani johti hyvään päätökseen. Luottamus syntyy perusasioista kuten esimerkkeinä tilitysten ja tuotevälityksen toimivuudesta.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Pyrin pysymään vauhdissa mukana ja pärjäämään kohtuullisesti ja maksamaan velkaa pois.

Katson muutaman vuoden eteenpäin ja mikäli maidontuotanto on kannattavaa, harkitsen investointeja maidontuotantoon.

Mistä pidät Arla Pohjois-Suomen toiminnassa?

Pidän siitä, että kynnys yhteydenottoon meijerin ja tuottajan välillä on matala. Minua rauhoittaa tieto takaraivossa, että jos tulisi kysyttävää, tietäisin kenelle soittaisin.

26 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Mervi Kelahaara

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 27

KULTURANTA Mervi Kelahaara

L

apin matkailu on kasvanut rajusti parin viime vuoden aikana ja erityisesti kova kasvu on ollut kansainvälisen kysynnän osalta.

Samalla kun matkailu on kasvanut, on kasvanut tarve uusille palvelu- ja majoitusyrityksille.

Näistä yksi sijaitsee Ranualla Simojärven rannalla entisessä sukellusveneterminaalissa.

Sukellusveneterminaalista on muotoutunut maidontuottaja Mauri Kuhan käsissä kiinnostava matkailukohde.

– Yli 90 prosenttia asiakkaistani on yritysasiakkaita, Mauri kertoo.

Yritysasiakkaat hakevat paikasta omaa

rauhaa ja pitävät järvelle avautuvasta näkymästä.

Kulturanta sijaitseekin asiakkaiden näkökulmasta hyvällä sijainnilla reilun tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä ja Pudasjärveltä ja reilun kahden tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Matkailukohde on aivan Simojärven rannassa. Järvi on kooltaan 100 km2 ja rannalta avautuu huikeat maisemat Kultivaaraan ja Kultisalmelle.

Lomakiinteistö siirtyi Maurin omistukseen vuonna 2014 ja vuodesta 2015 lähtien se on ollut asiakkaiden varattavissa.

– Tämä on minulle vielä osittain harrastus, koska päätyöni on maidontuotannossa, kertoo Mauri.

Majoitustiloja on tarjolla 20 henkilölle

Lapin matkailun kasvu synnyttää uusia pienyrityksiä – Kulturanta on yksi niistä TUIJA LINJAKUMPU

28 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

ja asiakkaille on järjestettävissä sekä kesä- ja talviaktiviteetteja talvikalastuksesta purjelautoihin.

– Tämmöinen pienimuotoinen matkailutoiminta on hyvää vastapainoa maidontuotannolle. Tykkään olla asiakkaitten kanssa ja viihdyn itsekin hyvin täällä luonnon keskellä erämaassa. Toivon, että tulevina vuosina voin panostaa tähän liiketoimintaan enemmän.

Mauri Kuhan varsinainen leipätyö on maidontuotannossa. Maitoa tuotetaan vuositasolla noin 1,2 miljoonaa litraa vuonna 2012 valmistuneessa pihatossa.

Omaa ja vuokrapeltoa on yhteensä 210 hehtaaria. Tilalla on oman väen lisäksi yksi palkattu työntekijä.

ium Prem SUOJAUS

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

KARJAHALLI PRO 12 X 36

AGRITUBEL-PARSIKALUSTEET • Supistamalla tehdyt jatkot • Useita erilaisia parsimuotoja ja kiinnitystapoja • Loppuun saakka mietittyjä yksityiskohtia

Karjatiloille suunniteltu modulaarinen ja edullinen karjahalliratkaisu, jonka tuotesisältö on valittavissa tilatarpeen ja käyttötavan mukaan.

Tuote on investointiavustuskelpoinen.

BIORET AQUASTAR ULTIMATE -VESIPETI • Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • Varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms.

• Sis. kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto • Käyttöjännite 230 VAC

!

Rajoitettu erä superhintaan

99900

• Bioret Aquastar Ultimate – parasta eläimillesi • 35 mm latex-peti ja vesipeti muodostavat yhdessä 70 mm paksun pedin • Vesipedin ansiosta Aquastar ultimate vähentää painopisteitä ja mahdollistaa optimaalisen verenkierron  korkeampi maitotuotos • Sisältää Aqua board®-rintatyynyn

Aqua board®

sis.alv.

Lateksipatja Pintamatto

COOLIBRI-HELIKOPTERITUULETTIMET • Tasainen ilmavirtaus myös moottorin alla • 6 metrinen tuuletin siirtää 130 m³ ilmaa/ sekunnissa 4 metrin korkeudessa • Eläimet eivät keräänny puhaltimien kohdalle koska koko navetta on viileä • Liikkuva ilma vähentää lintujen kiinnostavuutta ja kärpästen häirintä vähenee • Esimerkiksi 5 metrin tuuletin kuluttaa vähemmän sähköä kuin normaali hiustenkuivain!

• Kaikki mallimme sisältävät taajuusmuuttajan moottoriin Pyörimis­ asennettuna

Vesitasku

Ammattilaisten pumput

suunta vaihdettavissa

Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 www.finnlacto.fi • 064 210 300

MAITOA

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT JA SUOMESTA 1 / 2019 | 29 FINNLACTO OY

VASTUULLISUUS

KRISTA KORPELA-KOSONEN

A

rlalla haluamme tarjota kuluttajille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia entistä vastuullisempiin valintoihin.

Meille on luonnollista, että pyrimme ottamaan ympäristön ja luonnon huomioon koko toimitusketjumme varrella.

Siksi olemme erityisen iloisia, että Arlan tutut maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoiset pakkaukset ja Luonto+ pikarit muuttuvat tänä vuonna ympäristölle entistä paremmiksi.

Harjakattoisten pakkausten valmistuksessa on vuoden alusta lähtien alettu hyödyntää Suomessa innovoitua puupohjaista biomuovia. Uudistus tarkoittaa, että vuoden aikana kaikkiaan 40 miljoonaa Arlan pakkausta vaihtuu entistä vastuullisempaan suuntaan.

– Nestekartonkipakkauksissa ei voida tuoteturvallisuuden ja hygienian vuoksi kokonaan luopua muovista, vaan kartongin pinnalle tarvitaan muovikalvo. Uusien pakkauksiemme biomuovi valmistetaan puun jalostusteollisuuden sivuvirtana syntyvästä mäntyöljystä, kertoo Brand & Category Manager Sanna Heikfolk Arlalta.

Uusien kartonkipakkausten biomuovi on peräisin metsästä

Biomuovi pienentää hiilijalanjälkeä

Puupohjaisen, uusiutuvan biomuovin hyödyntäminen nestekartonkipakkauksissa on ympäristön kannalta kestävä ja vastuullinen ratkaisu, sillä se vähentää fossiilisen muovin tarvetta ja pienentää merkittävästi maitopakkauksen jo ennestään alhaista hiilijalanjälkeä.

– Jokainen UPM:n tuottama tonni puupohjaista raaka-ainetta vähentää tonnin fossiilisen raaka-aineen tarvetta, tarkentaa UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtaja Sari Mannonen.

100-prosenttisesti metsästä

Uudet ympäristöystävällisemmät pakkaukset valmistaa Elopak.

– Harjakattoinen nestekartonkipakkaus koostuu noin 80-prosenttisesti kartonkimateriaalista eli on metsästä peräsin. Elopakista oli loogista viedä tätä vielä yksi askel eteenpäin ja tarjota 100-prosenttisesti pohjoismaisesta metsästä tuleva pakkaus, jossa myös muovipäällystys on puusta lähtöisin, Elopakin toimitusjohtaja Juha Oksanen sanoo.

Biomuovi sopii maidon ja muiden maitotuotteiden pakkauksiin hyvin, sillä se vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaista nestekartonkipakkauksissa hyödynnettävää muovia. Uudenlainen biomuovi ei vaikuta pakkausten kierrätettävyyteen eli ne voi kierrättää samalla tavalla kuin muutkin nestekartonkipakkaukset.

30 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

”Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan hyvin ympäristötietoisia ja haetaan kestäviä, parempia vaihtoehtoja aktiivisesti.”

VASTUULLISUUS

Vastuullisuuden merkitys valinnoissa kasvaa

Suomalaisista kuluttajista 68 % pitää ostotilanteessa tärkeänä, että tuote tai palvelu on vastuullisesti tuotettu.* – Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan hyvin ympäristötietoisia ja haetaan kestäviä, parempia vaihtoehtoja aktiivisesti. Olemme olleet hyvin innoissamme saadessamme yhteistyökuppaniksi Arlan kaltaisen edelläkävijän, UPM:n Mannonen sanoo.

Suomen ensimmäinen kuitupohjainen pikari

Arla toi vuoden alussa ensimmäisenä Suomessa markkinoille myös kuitupohjaisen pikarin. Uusista pikareista löytyvät jatkossa Luonto+ jogurttien maut mango, mustikka, päärynä ja vanilja. Samalla pikarin koko kasvoi aikaisemmasta 150 grammasta 175 grammaan.

Uusi pakkaus on vastaus kuluttajien toiveisiin helposti kierrätettävistä pakkauksista, sillä kuitupohjaisen purkin kansineen voi laittaa kartonkikeräykseen. Kuluttajan arjessa se tarkoittaa entistä vähemmän muovia ja entistä helpompaa pakkausmateriaalin kierrätystä.

Uudistusten myötä kaikkien Luonto+ tuotteiden pakkaukset ovat entistä vastuullisempia ja ympäristöystävällisempiä, sillä myös niiden harjakattoisissa nestekartonkipakkauksissa hyödynnetään uusiutuvaa, puupohjaista biomuovia. Näistä pakkauksista löytyvät suositut Luonto+ smoothiet ja yhden kilon jogurtit.

– Luonto+ tuotteita on alusta saakka kehitetty kuluttajien toiveita kuunnellen.

Tavoitteemme on, että Arla Luonto+ on terveellisin, herkullisin ja vastuullisin jogurttibrändi Suomessa, summaa Brand & Category Manager Kati Janhunen. * Vastuullisuustutkimus 2017 Miltton Oy, n= 1002 suomalaista MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 31

REHUANALYYSI

RUOKINNAN VAIKUTUS MAIDON PITOISUUKSIIN

L

ypsylehmien ruokinnan onnistumista voidaan mitata useilla eri tavoilla; maitotuotoksella, maidon pitoisuuksilla, lehmien kuntoluokituksella, karjan tiinehtymisellä tai maidon ureapitoisuudella.

Nykyisellä maidon hinnoittelulla, kun rasva- ja valkuaispitoisuudesta maksetaan, kääntyy katse äkkiä keinoihin, joilla näihin päästään vaikuttamaan. Perimällä, lehmän rodulla ja lypsykauden vaiheella on varsin suuri vaikutus maidon pitoisuuksiin. Ruokinnalla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa asiaan.

Kuitua ja energiaa

Maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden suhteen tulee olla 1,1–1,4. Mikäli suhde on alle 1,1 on ruokinta liian väkirehupainotteinen, jolloin kuidun määrää ruokinnassa tulisi nostaa. Kuidun lisääminen nostaa rasvapitoisuutta, sillä maitorasva koostuu haihtuvista rasvahapoista (esim. voi- ja etikkahappo), joita lehmä saa pötsimikrobiston hajottaessa kuitua. Jos mikrobeilla ei ole tarpeeksi kuitua tai pötsi on liian hapan mikrobeille, jää rasva-% alhaiseksi. Jos maidon rasva/valkuais-suhde on yli 1,4 kertoo tämä energiavajeesta. Hyvä tapa lisätä energiaa lehmälle on hyvälaatuinen säilörehu, jolloin maidon valkuaispitoisuus nousee.

Väkirehun määrän lisääminen johtaa myös samaan suuntaan, mutta ei yhtä tehokkaasti.

Maidon rasvapitoisuutta voitaisiin teoriassa nostaa lisäämällä rasvaa ruokintaan, sillä rasva toimii energianlähteenä. Rasvan

32 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Rehuanalyysien avulla voidaan usein selvittää ruokinnassa hieman piilevinä olevia ongelmatilanteita.

lisäys olisi helppo toteuttaa kasviöljyn avulla, mutta käytännössä liika rasva pötsissä lamauttaa mikrobien toimintaa ja huonontaa sitä kautta kuidun sulatusta. Suomessa käytössä olevista rehuista lähinnä kylmäpuristettujen rypsi- tai rapsirouheiden rasvapitoisuus voi olla ääritapauksissa niin korkea, että se saattaa rajoittaa rehun käyttömääriä.

Tilaolosuhteissa käytössä olevia rypsipuristimia on monenlaisia, ja sitä kautta myös puristettavan öljyn saantoprosentti vaihtelee paljon. Puristamatta jäänyt öljy jää rehuun.

Tästä syystä käytettäessä ruokinnassa kylmäpuristettua rypsi- tai rapsirouhetta (tai -puristetta) kannattaa rehun rasvapitoisuus varmistaa rehuanalyysin avulla.

Maidon valkuaispitoisuutta saa nostettua, kuten mainittu, lisäämällä energiaa ruokintaan. Toinen keino on ohutsuolessa imeytyvän valkuaisen lisääminen. Hyvälaatuisen

väkirehun määrän lisäys auttaa myös asiassa tiettyyn määrään asti, mutta liian suuret väkirehun kerta-annokset tai liian suuri tärkkelyspitoisuus lamauttavat pötsin mikrobeja aiheuttaen pötsin happamoitumista.

Maidon ureapitoisuuden avulla voidaan myös arvioida ruokinnan onnistumista, sillä se kuvastaa pötsimikrobiston tehokkuutta. Korkea ureapitoisuus, yli 30 mg/100 ml, kielii liiasta hajoavasta valkuaisesta pötsissä tai kuidun puutteesta. Tällöin eläimen sonta on löysää ja mikrobien toiminta vajavaista. Mikäli ruokinnassa on liian korkea kuitupitoisuus ja alhainen valkuaispitoisuus, ilmenee tämä alhaisena, alle 15 mg/100 ml, urealukuna. Näissä tapauksissa eläimen sonta on liian kiinteää. Ruokinnan suunnittelussa urealuku antaa vain summittaisen avun, joten pelkästään sen varaan ei voi tuudittautua.

REHUANALYYSI

Rehunäytteitä NIR-analyysipurkissa, jossa näytteet skannataan NIRanalysaattorilla.

Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:n tutkimusagrologi Virpi Saksa näkee työssään koko rehuvalikoiman kirjon. Hän kertoo, että rehuanalyysien avulla voidaan usein selvittää ruokinnassa hieman piilevinä olevia ongelmatilanteita.

Kaikki lähtee ruokinnansuunnittelusta

Säilörehun laadun selvittäminen analyysien avulla on erittäin tärkeä työkalu ruokinnan suunnittelussa. Rehuanalyysien avulla voidaan usein selvittää ruokinnassa hieman piilevinä olevia ongelmatilanteita. Laadukkaan säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa, sillä ruokinnallisen tai käymislaadultaan ongelmallisen säilörehun paikkaaminen muulla rehustuksella voi olla vaikeaa ja kallista.

Mikäli oikulliset sääolosuhteet ovat tehneet tepposet, voidaan rehuanalyysien avulla vielä minimoida ruokinnalliset ongelmat karjassa ja saavuttaa olosuhteisiin nähden kelvollinen taloudellinen tulos.

Rehuanalyyseista apua

Eurofins Viljavuuspalvelussa on saatavilla monipuolisia, eri laajuisia rehuanalyysipal-

Säilörehunäyte ennen kuivaukseen menoa.

veluita, joita on hyvä täydentää erilaisilla kivennäisanalyyseillä. Laajassa säilörehupaketissa nurmisäilörehulle, apilapitoiselle säilörehulle sekä maissisäilörehulle tulostuu myös Pötsipuntari-niminen tulkintaosio, jossa pötsivalkuaisen määrän ja kuidun sulavuuden avulla arvioidaan tilannetta karjassa sekä annetaan ruokinnan korjausehdotuksia ja vinkkejä rehuntekoa varten.

Rehujen analyysit voidaan karkeasti jakaa kemiallisiin ja NIR-analyyseihin. NIRlyhenne tulee sanoista Near Infrared, analyysimenetelmässä mitataan lähi-infrapunasäteilyn heijastumista eri aallonpituuksilla näytteestä. Ns. kemiallinen rehuanalyysi tarvitaan edelleen esim. aperehujen analysointiin, mutta NIR-analyysi on nopeampana ja edullisempana korvannut sen aika pitkälti heinien, säilörehujen ja rehuviljojen analysoinnissa.

Näytteen saavuttua Viljavuuspalveluun Mikkeliin sitä kuivataan yön yli, seuraavana päivänä se jauhetaan hienoksi, jotta saadaan tasalaatuinen näyte mitattavaksi.

Tästä syystä näytettä tarvitaan riittävästi, suosituksena on säilörehun osalta kaksi litraa.

Näytteistä mitattua spektriä verrataan vastaavaan kalibrointimateriaaliin, oikean vertailuryhmän valitsemiseksi laajasta joukosta tarvitaan tiedot rehun raaka-aineesta ja sadonkorjuupäivästä.

Jos näytteestä ei ole tilattu kivennäisiä, tulokset saapuvat asiakkaalle 3-4 päivän kuluttua siitä, kun näyte on saapunut laboratorioon, kivennäisiä sisältävät analyysitulokset tulevat noin viikossa.

VIRPI SAKSA

Eurofins Viljavuuspalvelu Oy MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 33

RUOKINTA

Maidon rasvan arvon muutoksen vaikutus lehmien ruokintaan

Maitoa Suomesta -lehti tiedusteli rehutehtailta näkemyksiä siitä, millaisia vaikutuksia maidon rasvan arvon muutoksella on lehmien ruokintaan.

1. Miten muutos vaikuttaa ruokinnan suunnitteluun?

2. Mitä asioita ruokinnassa kannattaa seurata?

3. Miten yrityksenne on vastannut rasvan arvon muutokseen omissa tuotteissanne?

Pirjo Hissa: kehityspäällikkö, Hankkija Oy

1

Maito ja varsinkin maidon rasva sisältävät runsaasti energiaa; puolet maidon energiasisällöstä on rasvakomponentissa. Jos halutaan nostaa maitorasvan tuotantoa, lehmän on syötävä paljon. Hyvä syönti ja tehokas pötsin toiminta ovat edellytys korkealle maitotuotokselle ja hyville pitoisuuksille. Hyvä säilörehun syönti, tehokas kuidun sulatus, säilörehun hyvä säilöntälaatu ja sokeripitoisuus nostavat maidon pitoisuuksia ja maitorasvaa. Hyvälaatuinen, maittava ja sulava säilörehu on entistä tärkeämpi pohja onnistuneelle ruokinnalle.

Säilörehun NDF-kuidun hajoamistuotteet etikkahappo ja voihappo ovat maitorasvan tärkeimpiä esiaineita. Vain sulavasta kuidusta syntyy näitä rasvan esiaineita. Hyviä maidon rasvapitoisuuksia tavoiteltaessa on ruokinnassa syytä välttää runsaita kasviöljymääriä ja suosia kovia, pötsisuojattuja ras-

34 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

voja, jotka eivät häiritse kuidun sulatusta eivätkä maitorasvan synteesiä.

2

Ruokinnan seurannassa on hyvä osata lukea sekä lehmää (mm. lihavuuskunto, sonnan laatu, syöntihalu ja pötsin täyteys, märehtiminen, terveys ja aktiivisuus) että kaikkea saatavissa olevaa tuotanto- ja syöntitietoa. Maitotuotos, pitoisuudet ja niiden suhteet (maidon rasva: valkuainen) sekä näiden muutokset kertovat ruokinnan tasapainosta ja lehmän terveydestä.

Seurantamittarit antavat viitteitä myös perusrehujen laadun muuttumisesta. Kotoisten rehujen riittävän tiheä analysointi auttaa ruokinnan suunnittelussa ja seurannassa.

Maidon ureapitoisuus on yksi ruokinnan seurannan mittareista. Se kertoo ennen kaikkea säilörehun valkuaistason vaihtelusta ja sen riittävästä täydentämisestä ruokinnassa.

3

Vahvat täysrehut (mm. Auto-Krossi 3 ja 4) ja energiapitoiset puolitiivisteet (mm. Energia-Krono) tukevat hyviä

maidon pitoisuuksia.

Oikea rehu valitaan säilörehuanalyysin perusteella. Laadukkaat pitoisuusrehut ovat toimiva kokonaisuus, jossa on useita maitorasvan tuotantoa ja pötsin toimintaa tukevia elementtejä, kuten pötsin pH-tason hallinta, tärkkelyksen porrastettu hajoamisnopeus, sulavat kuidut ja optimaalinen rasvahappokoostumus. Ne vahvistavat sekä maidon pitoisuuksia että maitotuotosta.

Tilakohtaiset Sopiva-rehut suunnitellaan aina oman säilörehuanalyysin pohjalta ja tilan toiveet huomioiden.

Korkeiden pitoisuuksien tuottamiseen tarvitaan myös hyvät ruokintakäytännöt.

Kannattaa tarkistaa rehun jatkuva saatavuus, riittävä pöytätila, lehmien sopiva lihavuuskunto, oikea umpiruokinta ja piilevän ketoosin ennaltaehkäisy.

Hankkijan ruokinta-asiantuntijat osaavat neuvoa ruokinnan toteuttamisessa ja tehdä toimivan ruokintasuunnitelman eri eläinryhmille.

RUOKINTA Kari Kullas: myyntipäällikkö, Kinnusen Mylly Oy

1

Maidon rasvapitoisuuden nostamisessa ruokinnallisina keinoina toimivat korsirehun määrästä ja NDFkuidun riittävästä pitoisuudesta huolehtiminen.

Lehmä lypsää rasvapitoista maitoa säilörehuvaltaisella ruokinnalla. Lisärehuna kannattaa antaa riittävän tärkkelyspitoista väkirehua. Esimerkiksi kotoinen ohra nostaa hyvin rasvapitoisuuksia maidossa. Luonnollisesti tärkkelyksen antamisella vaikutetaan lehmien kiertoon robotilla, pötsin happamoitumiseen ja lehmän kykyyn syödä runsaasti korsirehua, joten kohtuutta tarvitaan myös tärkkelyslisäyksissä.

Anton Havelaar / Adobe Stock

2

Jo pienetkin maitomäärän laskut vievät kannattavuuden hyviltä pitoisuuksien nostoilta. Maitoa kannattaa aina tuottaa lehmän luonnollisen perimän mukaisesti sekä pyrkiä säätämään ruokintaa rasvan ja valkuaisen tuottamista tukevaan suuntaan.

Ruokinnassa kannattaa ennen muuta seu-

rata lehmää. Hyvin tuottava lehmä voi hyvin ja maitomäärän muutoksia kannattaa seurata tarkasti. Myös yleinen vireystila sekä sonta kertovat kokeneelle tuottajalle ruokinnan onnistumisesta.

Maidon rasvapitoisuuden muutokset kuvastavat yleensä lehmän syömän rehun korsirehupitoisuutta.

3

Muokkasimme rehujemme koostumuksia kuluvan syksyn aikana. Lisäsimme tuotteisiimme kotoista ohran tärkkelystä ja osaan vielä rasvaa. Näillä toimilla pyrimme luonnollisella tavalla tuomaan lehmän ruoansulatukselle rakennusaineita maitorasvan tuotantoon.

Joihinkin tuotteisiin lisäsimme hieman NDF-kuitua, sillä näissä rehuissa piti huolehtia tärkkelyksen ja kuidun tasapainosta, ettei se keikahtaisi liikaa tärkkelyksen puolelle. Teemme ruokintasuunnitelmia itsekin asiakkaillemme. Suunnitteluohjelmalla on helppo lisäksi testata rehujen toimivuutta säilörehujen kanssa.

Näin selvitämme tuotteidemme sopivuuden karjalle jo ennen kuin rehuja edes syötetään.

Merja Holma: kehityspäällikkö, Lantmännen Feed Oy

1

Väkirehumäärän lisääminen nostaa valkuaispitoisuutta, mutta voimakas (> 50 % ka:sta) väkirehuruokinta alentaa yleensä rasvaa, ellei väkirehussa ole rasvaa kohottavia komponentteja. Väkirehumäärää lisättäessä riskinä on liiallinen helppoliukoisten hiilihydraattien saanti, joka happamoittaa pötsiä. Erittäin alhainen maidon rasvapitoisuus on yleensä merkki happamasta pötsistä. Appeeseen voidaan lisätä pötsiä neutraloivia elementtejä, esimerkiksi natriumvetykarbonaatin ja elävän hiivan seos vähentää pötsin happokuormaa etenkin runsaalla viljaruokinnalla.

Säilörehun sulavuus vaikuttaa tuotokseen ja maidon koostumukseen. Nuorena korjattu säilörehu sisältää enemmän energiaa, joten sillä on myönteinen vaikutus tuotokseen ja maidon valkuaiseen. Pitkälle käynyt säilörehu alentaa sekä valkuais- että rasvapitoisuutta vähentämällä syöntiä, mikrobivalkuaisen tuotantoa sekä etikka- ja voihapon muodostusta pötsissä. Virhekäyminen tehostaa negatiivista vaikutusta.

Perusruokinnassa kannattaa pyrkiä vaikuttamaan seuraaviin asioihin: Valitaan lypsäville lehmille parhaat karkearehut.

Varmistetaan riittävä valkuaisen saanti ja oikea aminohappokoostumus. Sopiva väkirehutaso suhteessa säilörehun laatuun. Valitaan väkirehu, joka lisää glukoosin saan-

tia. Valitaan väkirehuksi pitoisuusrehu, jossa on suojattuja fraktioituja rasvahappoja.

Vältetään runsasta öljymäisen rasvan käyttöä. Estetään hapanpötsi. Huolehditaan tasapainoisesta kivennäisruokinnasta. Poistetaan syönnin esteet eli karkearehua tai apetta aina vapaasti tarjolla. Puhdasta vettä aina tarjolla.

2

Ruokinnan seuraaminen kannattaa aloittaa kattavista kotoisten rehujen analyyseistä ja niiden pohjalta tehdyistä ruokintasuunnitelmista Kun ruokinta näyttää ”paperilla” toimivalta, varmistetaan, että mahdollinen seosrehu on tasaista ja seosrehua tai erillisruokinnassa säilörehua on vapaasti saatavilla. Lypsyrobotin ja erillisruokinnan väkirehun syöntimäärät kannattaa myös pitää seurannassa. Syöntimäärän muutokset voivat indikoida lehmän terveyttä.

Jos kyseessä on robottikarja, tärkeintä on seurata lehmien aktiivisuutta eli robottikäyntejä ja keskimaitoa ja tankkimaidon pitoisuuksia, jos robotilla ei ole kalibroitua pitoisuuksien mittausta. Eli energiakorjattu/ eurokorjattu maitotuotos on oleellista seurata kaikissa karjoissa.

Lehmien sonta kertoo myös ruokinnan tasapainosta. Maidon urea on hyvä pitää seurannassa, mutta yhden analyysin perusteella ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Jos lehmät syövät hyvin rehunsa, joista on kattavat analyysit ja ruokintasuunnitelma,

jos tuotos sekä pitoisuudet ovat kohdallaan ja lehmien sonta on normaalia, kannattaa seurailla tilannetta eikä ryhtyä muuttamaan ruokintaa ennen päivitettyä rehuanalyysiä.

3

Olemme tehneet useita tieteellisiä tutkimuksia erilaisilla ruokinnoilla, joissa on pyritty kohottamaan maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta sekä estämään milk fat depressio. Kokeita on tehty sekä kotimaassa että Euroopassa eri tutkimuslaitoksissa Olemme myös saaneet kaksi patenttia aiheeseen liittyen. Kokeiden pohjalta voidaan tehdä seuraava johtopäätös: Suojattua fraktioitua rasvaa sisältävä rehu nostaa erityisesti maidon rasvapitoisuutta sekä energiakorjattua maitotuotosta. Maidon valkuaispitoisuus kohoaa myös verrattuna öljymäistä rasvaa sisältävään rehuun. Fraktioitu suojattu rasva ei häiritse pötsin toimintaa, jolloin kuidun sulatus tehostuu.

Tieteellisten kokeiden pohjalta olemme tuoneet markkinoille pitoisuusrehuvalikoiman. Pitoisuusrehumme sisältävät fraktioitua suojattua rasvaa. Viime syksynä markkinoille tuotiin Maituri 14 00 rehusarja, johon kuuluu täysrehu, puolitiiviste sekä robottirehu. Samaan aikaan toimme pitoisuusrehuja myös Opti-tuotteisiin eli Opti 22 täysrehun sekä Opti 26 puolitiivisteen. Näiden uusien tuotteiden lisäksi valikoimaamme kuuluvat Benemilk-rehut, joilla saadaan korkein rasvapitoisuus.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 35

Muista tilata AIV-irtoliuokset viimeistään 31.3. mennessä!

Saat toimituksen tilallesi ennen rehuntekoa, varmistat eläinten huippulaatuisen ruokinnan – ja turvaat selustasi AIV Laatutakuulla.

36 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

Sarka-messut Anna ja Joni Lehtinen Alahärmästä olivat tulleet messuille tutustumaan uuteen viljelysuunnitteluohjelmaan.

Tuomas Koivuniemi

Arla-ryhmä esitteli Sarka-messuilla uuden kartonkisen jogurttipakkauksen.

Mikko-Matti ja Johanna Rinta-Harri nauttivat Arlan Luonto+ -jogurteista. ”Hyvää on”, oli yksimielinen arvio.

Sarka-messuilla haisteltiin tulevia tuulia

P

erinteiset Sarka-messut järjestettiin helmikuun ensimmäisen viikonvaihteen perjantaina ja lauantaina Seinäjoella. Arla-ryhmä esitteli messuilla uuden kartonkisen jogurttipikarin, joka on ekologisesti kestävä tuote.

Arlan ja yhteistyömeijerien messuosastolla uutuuteen kävi tutustumassa viljelijäpariskunta Anna ja Joni Lehtinen Alahärmän Voltista. Lehtiset viljelevät 35 hehtaa-

riin viljatilaa. Messuille he olivat varsinaisesti tulleet tutustumaan uuteen viljelysuunnitteluohjelmaan.

– Samalla pääsee katsomaan, mitä uusia koneita ja laitteita sekä kehitystä alalla on vuoden aikana taas tapahtunut, Anna Lehtinen totesi.

Jalasjärvinen eläkeläispariskunta MikkoMatti ja Johanna Rinta-Harri olivat niin ikään tulleet haistelemaan maatalouden uu-

sia tuulia. Pariskunnalla on metsätila ja työuraa on tehty tilan ulkopuolella.

– Maaseudun ja maatalouden tilanne ei näytä niin valoisalta. Euroopasta määrätään ja valvotaan viljelijöiden elämää niin monella tavalla. Meillä valvotaan tarkalleen sitä, mitä ja kuinka paljon kauraa pellolla viljellään. Samaan aikaan vanhustenhuollossa valvonnasta taas ei ole huolehdittu, Mikko-Matti Rinta-Harri totesi.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

| 37

Yhteistyökumppanilta

Kuivia juttuja saatavilla ympäri vuoden apo tunnetaan kuivittajien keskuudessa paremman palvelun kuiV vikkeista sekä monipuolisesta kuiviketarjonnasta. Suosituimpia Vapon kuiviketuotteista ovat turvepohjaiset tuotteet. Suosion taustalla ovat laatu ja toimitusvarmuus sekä turpeen ominaisuudet. Turve sitoo tehokkaasti nesteitä, ravinteita ja luontaisen happamuutensa ansiosta myös ammoniakkia ja rikkivetyä. Happamuus ehkäisee tehokkaasti haitallisten mikrobien kasvua.

– Turve sitoo ylivoimaisesti parhaiten ammoniakkia ja se on suoraan yhteydessä navetan ilman laatuun ja eläinten keuhkojen terveyteen. Kuiviketurve on vähän maatunutta rahkaturvetta. Vaalea turpeemme on erittäin imukykyinen. Siksi se on paras vaihtoehto kuivittamiseen, Vapon kuivikemyynnistä vastaava Jussi Kankainen kertoo.

Toimitusvarmuus ja laatu ovat Vapon vahvuuksia Vapolla on vuosikymmenten kokemus kuiviketurpeen tuotannosta ja toimituksista. Se näkyy tuotteen laadussa ja kykynä toimittaa kuivikkeita kaikkialle Suomessa ympäri vuoden.

– Turpeemme on tasalaatuista ja osaamme tuottaa turpeen siten, että siinä ei ole kiviä tai kantoja, Kankainen selittää.

– Turve saadaan varmasti perille jokaiselle maitotilalle Suomessa kaikkina vuodenaikoina. Toimitusvarmuutemme on syntynyt pitkän kokemuksemme kautta syntyneen huippuluokan toimitusketjun sekä riittävän kuljetuskapasiteetin ansiosta, Kankainen kertoo.

• Vapon verkkokaupasta voit tilata pakattuja kuivikkeita neljässä eri koossa • Irtokuiviketilaukset hoituvat Vapon myyntipalvelun kautta.

• Voit myös noutaa itse kuiviketurpeen tilaamalla sen ennakkoon myyntipalvelustamme.

• Oletko kuullut uudesta kuivikekonttipalvelustamme?

Se on kehitetty ennen kaikkea tiloille, joilla ei ole katettua kuivikevarastoa tai se halutaan ottaa muuhun käyttöön. Palvelu sisältää kuivikkeen ja varaston. Kuivikekontti on saatavilla Varsinais-Suomessa, Päijät- ja KantaHämeessä, Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla.

Kuiviketilaukset: Verkkokauppa: kauppa.vapo.fi Myyntipalvelu: puh. 020 341 400 Kysy lisää kuivikkeista myyntipäälliköiltämme: Jani Sutinen, puh 040 588 1147 Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. jani.sutinen@gc-materials.com

Myyntialueet

Niko Nevalainen, puh 0400 142492 Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. niko.nevalainen@gc-materials.com Markku Punkari, puh. 0400 823 226 Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, ja Uusimaa markku.punkari@gc-materials.com Vapo-konsernin tytäryhtiö G&C Materials Oy myy jatkossa kaikki Vapon kasvuturvetuotteet ja kuivikkeet. Päivittäisessä toiminnassa, yhteyshenkilöissä ja vastuualueissa ei tapahdu muutoksia. Tuotemerkkinä kaikissa tuotteissa säilyy Vapo.

38 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu

www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

Automaattinen ruokintajärjestelmä: • Aina tarkka annostelu • Rauhallinen ruokailu • Enemmän syöntiä, enemmän tuotosta • Eri ruokintaryhmien hallinta helposti • Aktiiviset eläimet käyvät useammin robotilla • Vähemmän seosrehun lajittumista ja lämpenemistä ruokintapöydällä • Jopa 50% säästö energiakuluissa verrattuna traktorin käyttöön • Säästää työtunteja

UUT

UUS

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019

!

| 39

Pellon Group Oy | Puh. 06-4837 555 | www.pellon.com

Hyvää sisältä ja ulkoa!

SUOMEN ENSIMMÄISET KARTONKISET JOGURTTIPURKIT

Voit nyt kierrättää uudet, suomalaisesta puusta tehdyt Arla Luonto+ -jogurttipurkit ja -kannet kartonkikeräyksessä.

40 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2019