Maitoa Suomesta 1/2020

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

1• 2020

Maidon hiilijalanjälki selätti kilpailijat Piimä tulee uudelleen Crista Hällfors: ”Into kehittää tilaa ei katso ikää”

Neuvojat tilojen tukena

Maito – maailman täydellisin raaka-aine

Ilmastotyö vaatii heronleimauksia Lehmä on sankari. Se pystyy laiduntamaan mailla, joilla vilja ei kasva, ja muuttamaan ihmisravinnoksi sopimatonta kuitua ja elintarviketuotannon sivujakeita maidoksi ja lihaksi. Uusilla rehukeksinnöillä maidon- ja lihantuotannon hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi.

Maituri Hero, Benemilk Hero ja Opti Hero -ilmastorehut pienentävät metaanin muodostusta pötsissä, lisäävät tutkitusti tuotosta ja tukevat ruoantuotannon sankareiden hyvinvointia.

lantmannenfeed.fi

PÄÄKIRJOITUS

Maito – täydellinen raaka-aine ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

11. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: UPC Print, Vaasa

”M

aidolla on tärkeä rooli kestävässä ruokajärjestelmässä, joka sisältää kaikki ne ravintoaineet, jotka ovat kriittisen tärkeitä kasvavan maailman väestön pitkäaikaisen terveyden varmistamiseksi. Ravintorikkaan sisältönsä ansiosta maitotuotteilla on kyky tarjota maailman väestölle paitsi perusravinteet myös parempi ravitsemus.

Maidolla on potentiaalia elvyttää maaseudun taloutta tarjoamalla kestävää toimeentuloa pienviljelijöille ja olla kestävä talouskasvun lähde. Meijerituotteilla voi olla merkittävä vaikutus vastaamisessa ravitsemusturvan, kestävyyden ja heikkolaatuiseen ruokavalioon liittyvien sairauksien vähentämisen haasteisiin.”

Näin todetaan YK:n alaisen kansainvälisen maatalousjärjestö FAO:n analyysissä, miten maailman yli 7,7 miljardiin ihmiseen jo kasvanut ja edelleen kasvava väestö voidaan kestävästi ruokkia. Yli 10 prosenttia maailman väestöstä eli yli 800 miljoonaa ihmistä arvioidaan olevan aliravittuja.

Ei ole sattumaa, että maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa Suomessa tuotetaan nurmeen pohjautuvaa maitoa. Nurmea kun me ihmiset emme pysty syömään. Ja viljat eivät koko maassa menesty. Maito sisältää lähes kaikki ravinteet, yhdessä paketissa, mitä ihminen tarvitsee. Kaikkea ei maidosta kuitenkaan saa riittävästi ja siksi monipuolinen lautasannos on tärkeää, myös minun kaltaiselle maitotuotteiden suurkuluttajalle.

Maidolla on yksi kaikkein pienimmistä hiilijalanjäljistä. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä ja myös seitsemässä muussa Arla-maassa lasketaan jokaisen maitotilan hiilijalanjälki yksilöllisesti auki. Suomessa tehtyjen laskelmien mukaan hiilijalanjälki saavuttaa monella tilalla jopa jo nyt alle 1 hiilidioksidikilon yhtä maitokiloa kohden. Maitotuotteiden hiilijalanjäljestä noin 80 % tulee tiloilta. Maitotilat tekevät myös vastuullista hiilensidontaa pelloilla ja metsissä.

Keskivertotilalle metsän hiilisidonta vastaa vähintään 0,3 hiilikiloa joka maitolitraa kohden.

Luomu-ehdot edellyttävät laiduntamisen Eläinten hyvinvointikeskustelussa on unohtunut oikean rehustuksen merkitys. Huomiotta on jäänyt, mikä vaikutus ruokinnalla on myös maidon ominaisuuksiin. Nurmi on lehmän tärkein rehu, mutta monella ns. ”vapaalle lehmällä” nurmi on saattanut jäädä vähemmistöön.

Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä tarkoitetaan kun puhutaan ”vapaasta lehmästä” tai vapaan lehmän maidosta. Kuluttajat helposti sekoittavat sen siihen, että lehmät laiduntaisivat vapaasti ulkona. Näin ei kuitenkaan välttämättä useinkaan ole.

On olemassa kahdenlaisia maitotiloja, niin sanottuja tavanomaisia tiloja sekä luomutiloja. Luomutiloilla lehmät laiduntavat vapaasti ulkona. Esimerkiksi Arla Yhden Tilan Luomumaidon lehmät saavat laiduntaa aina kun haluavat säistä ja vuodenajoista riippumatta, kunhan lypsy on hoidettu.

Tavanomaisilla tiloilla lehmät ovat parsinavetassa tai pihatossa. Pihatossa lehmät oleilevat rakennuksen sisällä ja liikkuvat siellä vapaasti. Nykyaikaisissa parsinavetoissa lehmät voivat liikkua vapaasti omalla paikallaan ja osa tavanomaisista parsitiloista ulkoiluttaa lehmiä myös talvisin. Näin tehdään myös luomua tuottavilla pienillä parsitiloilla. Arla-ryhmän laatukyltti takaa että parsitiloilla lehmät saavat laiduntaa vapaana ulkona 3–5 kesäkuukautta vuodessa. Laatukyltin lisäsenttejä saa myös nurmirehuvaltaisella ruokinnalla. Se edistää lehmien hyvinvointia ja kestävää ympäristön hoitoa.

Arlalle on tärkeää, että lehmiä hoidetaan hyvin ja se on myös maidontuottajien etu. Kun lehmä voi hyvin, se myös tuottaa maitoa paremmin. Auditoimme kaikki tilat säännöllisesti. ***

Poliittisilla päätöksillä niin Suomessa kuin EU:ssa pitää varmistaa, että maitoa tuotetaan koko Suomessa jatkossakin. Edellytys menestyvälle tuotannolle on myös tuottajien joka päivä tekemän työn reilu arvostus. Suomalainen maito selättää hiilijalanjäljessä useat muut elintarvikkeet, myös useimmat kasvikset. Tästä lehdestä saat paljon tietoa, missä ja miten Arla Suomi -yhteistyöryhmässä maitoa tuotetaan ja pienen ripauksen herkuista, joita siitä valmistetaan. Maito kuuluu suomalaiseen ruokavalioon.

SAMI KILPELÄINEN

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

|3

Uskalletaan unelmoida.

Unelmointi antaa energiaa, jonka voimalla asiat etenevät ja pystymme elämään sen näköistä elämää kuin tahdomme. Unelmat antavat kehitykselle vauhtia, sillä niistä saamme rohkeutta tehdä isoja päätöksiä. Ne kantavat vaikeiden aikojen yli, auttavat jaksamaan arjen rutiineissa ja laittavat meidät tekemään töitä. A-Rehu perustettiin unelmasta luoda tuottajien omistama suomalainen rehuyritys, joka käyttää vain kotimaista viljaa ja tarjoaa parhaat ratkaisut tilojen rehustamiseen ja ruokinnan kehittämiseen. Tämän päivän unelmat antavat eväät tulevien vuosikymmenten kilpailuun, jossa me haluamme olla vahvasti mukana.

4|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

#USKALLETAANUNELMOIDA ATRIATUOTTAJAT.FI

SISÄLTÖ Jonna ja Marko Suoninen sekä Jaana ja Ari Hänninen.

28

Muut 3 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 8 Arla-ryhmä on edelläkävijä suomalaisessa maidontuotannossa.

12 Maito on tehokas ravintoaineiden lähde.

16 Hyvän piimän ja viilin

18 Yhteistyöryhmän maitomäärät vuonna 2019.

tunnistaa raikkaudesta Hapanmaitotuotteilla on tärkeä rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa.

28 Osakeyhtiö

osoittautui kaukaa viisaaksi ratkaisuksi

”Meidän vahvuutemme oli siinä, että meitä oli neljä ja pystyimme menemään yhdessä vaikeitten henkisten ja taloudellisten aikojen lävitse.”

19 Arla Suomi -yhteistyöryhmä.

14 30

22 Hämeenlinnassa maitoa on jalostettu 140 vuotta.

27 Ryhmä 8 kehittää toimintoja.

30 Crista Hällfors: uusi navetta avaa tilalle kehittämispolkuja.

32 Lomituspalveluiden käyttäjistä valtaosa on lypsykarjatiloja.

34 Tulosten laatu ratkaisevaa laboratoriopalveluissa.

36 Korkiton pakkaus vähentää muovin tarvetta.

38 Arlan uusi jakeluauto kulkee biokaasulla.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

|5

Ajankohtaista

Arla ja UPM: Vastuullisuus syntyy yhdessä tekemällä MAGDALEENA IGNATIUS

A

rla Suomi tekee jatkuvasti töitä vastuullisemman maitoketjun eteen. Tavoitetta kohti mennään monin keinoin, kuten täysin uusiutuvilla, puupohjaisilla tuotepakkauksilla ja vähentämällä maidontuotannon päästöjä maitotiloilla. Nyt Arla ja UPM haluavat yhdessä edistää suomalaisten kierrätystä ja kiertotaloutta uudelle tasolle tuomalla kuluttajille pakkausten kautta Kierrätyskamut-pelin.

Arlan tavoitteena on olla hiilineutraali meijeri tulevaisuudessa. Siksi Arla on avannut maitoketjunsa kaikki vaiheet lehmästä kuluttajaan, tunnistanut sen ilmastovaikutukset ja vähentää päästöjään konkreettisilla teoilla. Ytimessä on yhteistyö niin kuluttajien kuin kumppanien kanssa.

”Se, mitä me kutsumme roskaksi, on usein arvokasta raaka-ainetta.”

Yhteistyön lisäksi päästöjen vähentämisessä keskeistä on kiertotalous. Sitran mukaan kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Esimerkiksi käytettyjä materiaaleja ei tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Yksi esimerkki kiertotaloudesta ja yhteistyöstä on viime vuonna tehty mittava pakkausuudistus, jossa kaikki Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoiset pakkaukset vaihdettiin kokonaan uusiutuvasta materiaalista valmistetuiksi. Arla teki yli 40 miljoonaa parempaa pakkausta kattavan uudistuksen yhdessä Elopakin ja UPM:n kanssa.

Uudistuksen myötä kaikkien harjakattotölkkien pinnalla oleva muovi on nyt 100-prosenttisesti uusiutuvaa puupohjaista biomuovia. Biomuovin raaka-aineena on UPM:n Lappeenrannan biojalostamolla tuotettava UPM BioVerno-materiaali.

6|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

UPM BioVerno on suomalainen innovaatio, joka valmistetaan selluntuotannon tähteenä syntyvästä mäntyöljystä. Se ei siis kilpaile ruoan- tai rehutuotannon kanssa eikä sitä varten tarvitse kaataa yhtään ylimääräistä puuta. Puupohjainen uusiutuva muovi pienentää merkittävästi pakkausten hiilijalanjälkeä.

– UPM korvaa Beyond fossils -lupauksensa mukaisesti fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla materiaaleilla ja pakkausyhteistyö Arlan kanssa on tästä erinomainen esimerkki. Hienoa, että jatkossa edistämme yhdessä kierrätystä ja kiertotaloutta, sanoo UPM Biopolttoaineiden myyntipäällikkö Marko Snellman.

Onko maitotölkki roska? Kierrätyskamut tutustuttaa kiertotalouden saloihin

Puupohjaiset, fossiilittomat pakkaukset esittelevät tänä keväänä uuden ulottuvuuden vastuullisuuteen, kun maito- ja

Ajankohtaista

Maataloudenharjoittajille tuplapoistomahdollisuus

U

jogurttipurkkien kylkiin ilmestyy Kierrätyskamut-peli. Lapsille suunnatussa pelissä Aamu-kissa ja Arla Luonto+ -tuotesarjasta tutut linnut seikkailevat kiertotalouden maailmassa lisätyn todellisuuden avulla. Pelillä varustetut pakkaukset ilmestyvät kauppoihin helmikuun aikana.

– Haluamme Kierrätyskamujen avulla edistää kierrätystä ja ymmärrystä kiertotaloudesta suomalaisissa lapsiperheissä.

Lisätty todellisuus on hyvä keino tehdä kokemuksesta hauskaa ja mukaansatempaavaa, kertoo Arlan Head of Digital & Technological Innovation Tomi Sirén.

Kierrätyskamuja pelaavat oppivat ja tekevät yhdessä Aamu-kissan ja lintujen kanssa arjen parempia tekoja. Kierrätyskamut innostaa kierrätyksen pariin pelaamisen ilon ja erilaisten tehtävien kautta.

Peli yhdistää arjen ja lisätyn todellisuuden, sillä pelin tehtävät tehdään aidossa arjessa.

Kierrätyskamut valaisee sitä, miten kierrätys kotona on tärkeä osa isompaa kiertotalouden kokonaisuutta. Arlan tavoitteena on, että jokainen pakkaus pääsee kierrätettynä uuteen käyttöön.

– Se, mitä me kutsumme roskaksi, on usein arvokasta raaka-ainetta. Esimerkiksi tyhjä jogurttipurkki voi jatkaa elämäänsä muussa muodossa, kun se on kierrätetty oikein. Arla Luonto+ -brändin kautta voimme kertoa meidän kohderyhmälle näistä tärkeistä asioista, sanoo Kati Janhunen, Arlan Brand & Category Manager.

Peliin pääsee lataamalla Arilyn-sovelluksen esimerkiksi puhelimeen ja skannaamalla Arlan maito- tai Arla Luonto+ -jogurttipurkin kyljessä olevan Kierrätyskamut-kuvan.

uden koneen, kaluston tai muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta verovuosina 2020–2023 tehtävät poistot saavat olla enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta.

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalla on oikeus verotuksessa vähentää ns. tuplapoistot kalenterivuosina 2020–2023 käyttöön ottamiensa elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä olevien koneiden, kaluston tai niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista, kertoo MTK:n verojohtaja Timo Sipilä (kuvassa).

Korotetun poiston saa tehdä ensimmäisen kerran sinä verovuonna, jona irtain käyttöomaisuus on otettu käyttöön.

Raportti kestävästä eurooppalaisesta maidontuotannosta julkaistaan ​

K

eskustelu kestävästä elintarviketuotannosta on ajankohtaista koko Euroopassa. Tämän vuoksi Arla Foods on tilannut ajatushautomona toimivalta Euroopan ympäristöpolitiikan instituutilta tutkimuksen siitä, miten Euroopan maitotuoteala voi siirtyä kestävään malliin vuoteen 2050 mennessä.

Raportti julkaistaan ​​tapahtumassa Brysselissä 4. helmikuuta. Se tarkas-

telee meijerialan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä toimialan kestävyyttä ympäristön näkökulmasta.

Raporttiin sisältyy suosituksia hallitusten ja toimitusketjun toimijoiden erityistoimenpiteiksi, jotta varmistetaan tulevaisuudessa taloudellisesti vakaa ja kestävä meijeriteollisuus.

Raportti on saatavana 4. helmikuuta osoitteessa www.arla.com/sustainability.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

|7

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Arla-ryhmä on edelläkävijä suomalaisessa maidontuotannossa

K 8|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

ai Gyllström, 40, on toiminut Arla Oy:n toimitusjohtajana vuoden 2018 alusta lähtien. Gyllströmin mukaan kaksi vuotta Suomen toiseksi suurimman meijeriryhmän johdossa on kulunut todella nopeasti.

– Näiden kahden vuoden aikana operatiivista tulosta on parannettu ja liikevaihto on vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta saatu kääntymään kasvuun. Samaan aikaan Arla-konsernissa on ollut meneillään Calcium-muutosohjelma, jossa etsitään uudenlaisia toimintatapoja.

Sen avulla olemme onnistuneet saamaan säästöjä tuotannossa, logistiikassa, ostoprosesseissa ja muissa kuluerissä.

Meijeriyhtiö on kehittänyt uusia innovatiivisia tuotteita, pakkauksia ja digitaalisia ratkaisuja. Arla on yhdessä UPM:n ja Elopakin kanssa lanseerannut muun mu-

assa puupohjaista biomuovia hyödyntävän kartonkipakkauksen maitotuotteille. Arla on myös tiettävästi ensimmäinen maailmassa, joka avasi maidon valmistusketjun maitotilalta meijerille lohkoketjuteknologiaa hyödyntämällä, minkä ansiosta kuluttajalla on mahdollisuus seurata Arla Maitoketjusta Tikan tilan luomumaidon matkaa aina tilalta tölkkiin.

Arla-ryhmällä on Suomessa kaksi tuotantomeijeriä, joista toinen on Arla Oy:n oma Sipoon meijeri ja toinen ryhmään kuuluvan itsenäisen Hämeenlinnan Osuusmeijerin meijeri Hämeenlinnassa.

Yhteistyöryhmään kuuluvat myös kahdeksan meijeriä eli Arla Pohjois-Suomi, Arla Itä-Suomi, Limingan Osuusmeijeri, Paavolan Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta, Kaustisten Osuusmeijeri, Porlam-

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Kuluttajalähtöinen innovointi osa yrityskulttuuria

”Olemme olleet edelläkävijöitä maidontuotannon kehittämisessä.”

min Osuusmeijeri ja Ruhan Meijeri Oy. Meijerit keräsivät viime vuonna maitoa 215 miljoonaa litraa 500 tuottajalta eri puolilta Suomea. Gyllströmin mukaan meijeriryhmä on perustanut yhteisen osuuskunnan laboratoriopalveluiden tuottamiseen sekä kehittäneet kansainvälisen Arlagården -johtamis- ja laatuohjelman mukaisen kotimaisen ohjelman.

– Olemme olleet edelläkävijöitä maidontuotannon kehittämisessä. Ensimmäisenä Suomessa poistimme soijan kokonaan lypsykarjan ruokinnasta, kehitimme erinomaisesta maitotilasta kertovaan laatukylttijärjestelmäämme pitkän 90 päivän laidunnuksen lakisääteisen 60 päivän jaloittelun sijaan ja vasikat saavat oman emän maitoa ternimaitokauden, hän kertoo.

Elintarvike- ja maitoalalla kansainväliset trendit ja kuluttajamielipide vaikuttavat merkittävästi tuotekehitykseen. Gyllströmin mukaan kuluttajalähtöinen innovointi on vahvasti osa koko Arlan yrityskulttuuria. Trendit ja kuluttajakäyttäytyminen muuttuvat vauhdilla.

– Se edellyttää meiltä kykyä tunnistaa hiljaisia signaaleja ja nopeata reaktiokykyä. Paikallinen tuotekehitys, markkinointi, tuotemerkit ja tuotanto antavat meille mahdollisuuden ketterästi vastata kuluttajien ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Toimitusjohtaja Gyllströmin mielestä kotimainen maito on erinomainen raakaaine ja Arla haluaa tarjota siitä aina jotakin vähän parempaa, luonnollisempaa ja maistuvampaa. Eräs esimerkki tästä on Arla Luonto+ -jogurttisarja, joka on ensimmäinen hedelmäjogurtti markkinoilla, missä ei ole lisättyä valkoista sokeria.

Viime vuonna sarjaan tuotiin myös ensimmäisenä Suomessa kartonkipikarit, jotka voi laittaa kansineen kartongin keräykseen ja pakkauksella on näin ollen merkittävästi alempi päästövaikutus.

Suomen strategiset fokusalueet on valittu toissa vuonna aloitetussa Arla Growth Engine -suunnitteluprosessissa.

– Katsomme ulospäin ja eteenpäin: tapaamme kuluttajia, tieteen edustajia ja muita asiantuntijoita, jotta ymmärrämme nousevia trendejä ja ideoimme mahdollisia ratkaisuja ja etsimme itsellemme parhaat mahdolliset kumppanit.

Yksi näistä fokusalueista on vastuullisuus, missä painopisteinä ovat ympäristö, ilmastonmuutos ja eläinten hyvinvointi.

Esimerkki tästä on digitaalinen innovaatio ”Arla Iris”, joka ensimmäisenä maailmassa mittaa tekoälyn avulla tilalla eläinten hyvinvointia ja tuo tiedon helposti kuluttajan saataville.

– Toinen esimerkki on lisättyyn todellisuuteen rakennettu Kierrätyskamut-peli, MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

|9

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ Sami Kilpeläinen

jonka tuomme alkuvuodesta maito- ja Luonto+ -pakkauksiin. Tavoitteena on opettaa kiertotaloutta ja motivoida lapsia kierrättämään.

Hiilijalanjäljen laskennalla säästöjä

Arla Foods -konsernilla on maidontuottajia Suomen lisäksi seitsemässä pohjoisen Euroopan maassa. Konserni on asettanut omaksi tavoitteekseen olla tuotannoltaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Osa tavoitteen toteuttamista on kaikkien eri maissa olevien maidontuotantotilojen, joita on yhteensä 10 400 kappaletta, hiilijalanjäljen laskeminen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Gyllströmin mukaan Suomessa halutaan olla hiilineutraali konsernin tavoitetta aiemmin. Tilakohtaiset luvut mahdollistavat päästöjen systemaattisen mittaamisen ja pienentämisen tulevina vuosina.

– Meille kertyy paljon tilakohtaista tietoa niin Suomesta kuin Arlan muista maista, ja voimme tehdä vertailuja tilojen välillä.

Hiilijalanjäljen kartoittamisen avulla tiloilla voidaan tehdä uusia ratkaisuja esimerkiksi eläinten ruokinnan tai vaikka biokaasun hyödyntämisen osalta. Toimenpiteet eivät välttämättä tuo maidontuottajille suuria lisäkustannuksia, vaan päinvastoin, niillä saadaan aikaan säästöjä.

– Vertailukelpoisten tilojen välillä ovat päästötasot usein hyvin eri lukemissa.

Pienipäästöisemmät tilat ovat melkein poikkeuksetta myös kustannustehokkuudeltaan paremmalla tasolla. Tiloilla on siis mahdollisuus vähentää päästöjä ja parantaa omaa tulostaan, hän kannustaa.

Arla Oy:n Gyllströmin mukaan kansainvälisellä meijeriyhtiöllä on useita globaaleja hankkeita, jotka liittyvät päästöjen vähentämiseen.

– Erityisesti ruokinnan suhteen olemme lähellä mahdollisesti todella mullistavaa innovaatiota, jolla voi olla todella merkittävä vaikutus päästöihin.

Myös meijeriryhmän tilaus- ja toimitusketjussa sekä maidonjalostuksessa osa ympäristöystävällisyyttä on pyrkimys hävikin pienentämiseen.

Tuottajan hyvinvointi on tärkeää

Maidontuottaja on meijeriryhmän elinvoiman tärkein henkilö. Arla Oy:n toimitusjohtajan Kai Gyllströmin mukaan eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin ohella ryhmässä on panostettu tuottajien hyvinvointiin.

Maidontuottajien kuuluminen työterveysjärjestelmiin on Laatukylttimme

10 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

KUKA?

Kai Gyllström Koulutus: Kauppatieteen maisteri, Svenska Handelshögskolan 2001.

MBA, Thunderbird School of Global Management 2005.

Työura: Arla Oy:n toimitusjohtaja, Suomi 2018–. Arla Foods, Euroopan Foodservice -liiketoiminnan johtaja, Tanska 2016–17. Arla Foods SaudiArabia, toimitusjohtaja 2014–16. Arla Oy, talouden, hallinnon, markkinoinnin ja liiketoiminnan kehityksen johtotehtäviä 2009–14. Carlsberg Breweries, kehitysjohtaja ja muutoshankkeen johtamistehtävät 2007–09

”Menestykseen tarvitaan paljon yhteistyötä.” perusta, sillä ennakoivasti terveydestään huolehtiva maidontuottaja on paras laadun tae.

Meijerien ja tuottajien välinen yhteisöllisyys on myös merkittävässä roolissa.

– Yhteiset tapahtumat 500 tuottajaperheen jäsenen kesken Linnanmäeltä PowerParkkiin ja Särkänniemeltä Ähtäri Zoohon ovat tärkeää yhteisöllisyyttä, jota

haluamme ylläpitää, hän sanoo.

Gyllströmin mukaan Arla pitää tiiviisti ja läheisesti yhteyttä tuottajiin.

– Tapaamme tuottajien kanssa eri foorumeissa useasti vuoden aikana. Tuottajaedustajistomme tapaa myös säännöllisesti Arla Foodsin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa.

Kuluttajien näkemysten ja tieteen keksintöjen ohella maitomarkkinoille tuoduissa tai tuotavissa innovaatioissa tuottajiakin kuunnellaan herkällä korvalla.

Gyllström toteaa, että tästä hyvä esimerkki on ”Yhden tilan maito” eli kurikkalaisen Tikan Maatila Oy:n tuottama luomumaito ja sen tuotantoketjun läpinäkyvyys.

Toinen esimerkki on Maitoa Uudeltamaalta -maidot.

Yksi osa tuottajien hyvinvointia on myös kilpailukykyisen tuottajahinnan maksaminen per maitolitra.

– Se on vuosittain ollut yli maan keskihinnan, toimitusjohtaja toteaa.

Tulevaisuuden menestyksen eväät

Millaiset ovat meijerialan tulevien vuosien näkymät? Gyllströmin mukaan tulevaisuudessa maitotilan ja meijerien menestyksen eväitä ovat vastuullinen tuotanto, minkä osasia ovat eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen, ympäristöja ilmastonäkökohtien huomioiminen sekä tuotannon läpinäkyvyys ja uudet innovaatiot.

– Menestykseen tarvitaan paljon yhteistyötä ja monien eri toimijoiden panosta.

Myös poliittiset päätöksentekijät ovat tärkeässä roolissa. Heidän tehtävänään on rakentaa toimintaympäristö, jossa meijeriala voi kehittää toimintaansa ja investoida tulevaisuuteen.

Tilaa nyt irtoliuokset kesäksi.

Saat toimituksen tilallesi ennen rehuntekoa, varmistat eläinten huippulaatuisen ruokinnan – ja turvaat selustasi AIV Laatutakuulla.

Olemme mukana Sarka 2020 messuilla Seinäjoella 31.1.–1.2.2020 Tervetuloa tapaamaan meitä A-halliin!

Lue lisää tuotteistamme: | 11

aiv.fi/tuotteet

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

MAITOTUOTTEET

Maito on tehokas ravintoaineiden lähde

S

itran mukaan keskivertosuomalainen tuottaa ilmastopäästöjä hiilidioksidiksi muutettuna noin 10 300 kiloa per vuosi. Ruoan osuus tuosta määrästä on 2 100 kg, mistä juuston ja muiden maitotuotteiden osuus on 630 kg.

Envitecpolis Oy on selvittänyt eri ruokaaineista saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden määrää verrattuna niiden hiilipäästöihin. Lähtökohtana selvityksessä olivat suomalaisten ravitsemussuositusten ravintoainetiheyssuositus. Mitä ravintoainetiheys tarkoittaa?

– Ravintoainetiheys tarkoittaa sitä, miten paljon ruoassa on ravintoaineita tiettyä energia- tai grammamäärää kohden. Ravintoainetiheyden avulla tarkastellaan yleensä suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita, asiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Senja Arffman Envitecpolisista kertoo.

Arffmanin mukaan asiaa voi konkretisoida näin: saamme hiilihydraatteja sekä sokeria sisältävästä limsasta että ruisleivästä. Hiilihydraattimäärien perusteella molemmat ovat ravitsevia, mutta kun katsotaan niiden ravintoainetiheyttä eli minkä verran niistä saadaan vitamiineja ja kivennäisaineita, ruisleivän ravitsemuksellinen etu on selvä.

Energian tarve vaihtelee

Suomalaisten energian tarve vaihtelee yksilöstä riippuen. Energian tarpeeseen vaikuttaa yksilöllisten aineenvaihdunnallisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa ikä, sukupuoli, arkiaktiivisuus ja liikunnan määrä.

Senja Arffman

– Yleensä suomalaisessa ruokavaliossa energiansaanti ei ole ongelma, vaan suurempi haaste on riittävä suojaravintoaineiden eli vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Eli ruoan ravintoainetiheys on huono. Saamme energiaa ylimäärin, mutta silti liian vähän suojaravintoaineita, hän toteaa.

Ravitsemuksellisesti täysipainoisen ruokavalion rakentaminen on hänen mukaansa kokonaisuus, jossa tasapainossa on niin energian kuin vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti.

– Tämän saa toteutettua monella eri tavalla, mutta pääpiirteet ovat aina samat; vanha kunnon lautasmalli ja ruokapyramidi antavat hyvän avun.

Envitecpolisin Arla Oy:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin eri ruoka-aineista saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden määrää verrattuna niiden hiilipäästöihin.

– Vertailua ei voi tehdä suoraan, sillä tarpeemme eri vitamiineille ja kivennäisaineille ovat erilaiset. Joillakin vitamiineilla päivätarve on mikrogrammoja eli gramman miljoonasosia ja joillakin kivennäisaineilla yli gramman. Siispä oli mietittävä suhdeluku, jolla nämä eri suuruusluokat saadaan samalle viivalle. Päädyttiin prosentteihin eli kuinka monta prosenttia saantisuosituksesta ravintoaineen määrä ruoka-aineessa on, hän taustoittaa.

Maitotuotteet tärkeä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde

Miten maitotuotteet pärjäävät ravintoainetiheysvertailussa suhteessa esimerkiksi kasviksiin? Arffman toteaa, että maitotuotteista ihminen saa runsaasti ja monipuolisesti eri suojaravintoaineita.

– Suomalaisessa ruokavaliossa maitotuotteet ovat tärkeä kalsiumin, D-vitamiinin, seleenin ja jodin lähde ja niiden riit-

CO2-ravintoainetiheysindeksin laskeminen Maito 100g Ravintoaineiden saanti, prosenttia ravintotiheyssuosituksista 40 35 30 25 20 15 10 5,0 0,0

A-vit. RE B12 ug

12 |

D-vit. ug C-vit. mg

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

E-vit. TE Tiamiini mg Ca mg P mg K mg

B6 mg Folaatti ug Riboflaviini mg Niasiini NE Mg mg Se ug Fe mg Zn mg Jodidi ug

Huomioidaan ne, jotka ylittävät 15 % suosituksesta ja lasketaan kuinka monta prosenttia ne ylittävät suosituksen.

Lasketaan prosentit yhteen

MAITOTUOTTEET tävään saantiin pitää kiinnittää erityishuomiota, mikäli maitotuotteet eivät kuulu omaan ruokavalioon. Edellä mainittujen lisäksi maito sisältää monipuolisesti muitakin ravintoaineita, joita elimistömme tarvitsee ruoasta päivittäin.

Kasviksista taas saamme muita suojaravintoaineita, jotka ovat terveydellemme yhtä tärkeitä.

Hiilipäästöjä tarkasteltaessa voidaan tarkastelua tehdä myös yksittäisen ravintoaineen kautta eli esimerkiksi, mistä määrästä saadaan riittävästi kalsiumia ja mitkä tuon annoksen hiilipäästöt ovat.

Maito pärjää tässä tarkastelussa hyvin.

– Tällaisessa tarkastelussa on tärkeä huomioida myös se, millaiseksi käyttömäärä muodostuu. Maidosta riittävästi kalsiumia saadaan 3,5 maitolasillisesta.

Keräkaalista päivittäinen kalsiumin tarve saadaan tyydytettyä pienemmällä hiilikuormalla, mutta tällöin kaalia tulisi syödä päivittäin puolitoista keräkaalia, hän havainnollistaa.

Maidolla pieni hiilijalanjälki

Kun eri ruoka-aineiden hiilidioksidipäästöjä tarkasteltiin suojaravintoaineiden saantiin verrattuna, ylivoimaisesti suurin hiilijalanjälki oli valkoisella riisillä, toiseksi suurin naudanlihalla ja kolmanneksi suurin tummalla riisillä. Riisin kohdalla tätä selittää etenkin valkoisen riisin vähäinen vitamiinien ja kivennäisaineiden määrä sekä sen viljelystä aiheutuvat muita viljoja merkittävästi suuremmat päästöt.

Naudanlihan kohdalla suojaravintoaineiden saanti on hyvä, mutta lihan tuotannon hiilipäästöt suuret.

Maidon hiilijalanjälki asettui selvästi näitä alhaisemmalle tasolle. Myös kaurajuomalla, moniviljaleivällä, sianlihalla, ja banaanilla on maitoa suurempi hiilijalanjälki, kun taas ruisleivän ja jäävuorisalaatin kanssa se on suurin piirtein samalla tasolla ja kalalla ja kananmunalla pienempi.

– Tästä nähdään, että asia ei ole niin yksinkertainen kuin ensin voisi ajatella.

Lopputulokseen vaikuttavat niin ruoantuotannon hiilipäästöt kuin ruoasta saatavien ravintoaineiden määrä. Osalla elintarvikkeista päästöt ovat suuremmat, mutta ravintoaineiden saanti suurta, osalla päästöt ovat maltilliset, mutta ravintoaineiden saanti niukkaa, Arffman summaa.

Maidon ohella peruna, porkkana, ruisleipä, kananmuna, kala ja broileri ovat hiilipäästöiltään pieniä, kun otetaan huomioon niistä saatavien ravintoaineiden määrä ja monipuolisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niistä saadaan runsaasti eri vitamiineja ja kivennäisaineita verrattuna niiden hiilipäästöihin.

Envitecpolisin selvitykseen voi tutustua verkossa osoitteessa: https://envitecpolis.fi/ 2019/11/13/ruoan-ymparilla-kaydyssa-keskustelussa-on-unohdettu-yksi-keskeinen-asiamiksi-me-syomme/

Kuinka paljon hiilipäästöjä syntyy ravintoaineiden saantiin verrattuna?

16,9

Tarkasteltuna 100g kohti eli ruoka-aineiden energiamäärät vaihtelevat kuvaajassa CO2-ravintoainetiheysindeksi, (/100g)

ih ,v a alk oi ne n

a

isi

Ri

Na u

da nl

lih

la

an Si

Ka

nm un a Br oi le ri

Ka na

us to So ija

Ju

Po r

kk an a Pe ru na Ba Jää na an vu or i isa laa Ri tti isi ,t um m M ait a o, M Ko ait o tip el lo n til So a ija ju om Ka a ur aju om Ru a isl M ei on pä ivi lja le ip ä

2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0

LUOMU.

TULEE HÄMEENLINNASTA.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 13

NEUVONTA Sami Kilpeläinen

1

Sami Kilpeläinen

2

Sami Kilpeläinen

3

Neuvojien ja maidontuottajien yhteistyö pelaa – myös hiililaskennassa

14 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

1,0

Mitä tietoja ennakkoon?

Anu Autere on tehnyt tiloille selvät mallit, mitä tietoja kannattaa erityisesti ennakkoon kerätä, jotta tietojenkeruu ennen laskentaa olisi sujuvaa.

– Energiankulutus ja jakauma maatalouden ja kotitalouskäytön välillä kannattaa katsoa ennakkoon. Ruokinnasta on erittäin tärkeää saada mahdollisimman tarkat tiedot siitä, minkä verran viimeisen 12 kuukauden aikana eri eläinryhmille on syötetty yhteensä mitäkin rehua. Ruokinta on yleensä eniten aikaa vievä, jos tietoja ei ole kerätty ennakkoon, vinkkaa Autere keinoja, joilla nopeutetaan tilakäyntiä.

Eri kasvien satotasot ja maankäyttötiedot löytyvät viljelysuunnitelmista, viljavuusanalyyseista ja lohkomuistiinpanois-

ke Arla s n 1, kia kv 15 rv . o

Tä tu mä lo n s: ti 0, la 89 n Ar la ka , Su . 0 om ,9 e 8 n

0,8

Suomalaisten maitotilojen hiilijalanjälki on takavuosina tehtyjen laskelmien mukaan arvioitu olevan noin 1,15 hiilidioksidikiloa tuotettua maitokiloa kohden.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä käytetään kansainvälisesti erittäin laajasti arvostettua CFT-laskentatyökalua, jonka käyttöoikeudet Suomessa ovat Envitecpolisilla.

Maailmassa maitokilon hiilijalanjälki on keskimäärin 2,5 kiloa maitokiloa kohden.

1,2

1,4

ta. Rehustuksella ja peltojen käytöllä on iso merkitys.

– Jos tilalla on lihakarjaa tai osa esimerkiksi viljasta myydään, on tärkeää eriyttää määrät, satotasot ja viljelyyn käytetyt panokset, jotka eivät mene tilan omaan rehukäyttöön, muistuttaa Autere.

Envitecpolisin arvion mukaan tilalta kerätään arviolta 200 eri tietoa. Nämä tiedot ovat kuitenkin usein hyvin helposti löydettävissä ruokinnan suunnittelusta, tukihauista, viljelysuunnitelmista ja lohkokohtaisista muistiinpanoista.

– Peltojen lohkojen viljavuustiedot ja lohkokortit olisi hyvä olla myös ennakkoon haettu, sillä niihin on mennyt tilakäynnillä paljon aikaa, neuvoo Autere.

Simolan mukaan on mielenkiintoista nähdä, että millainen hiilijalanjälki tilalle muodostuu. Mitään ennakko-odotuksia yhtenä päävastuullisista osakkaista 4 robotillisen verran lehmiä kattavassa Maitofarmarit Oy:ssä ja yhden robotin kokoisella perhetilalla maitoa tuottavalla isännällä ei ollut.

Simola oli tutustunut hiilijalanjälkiuutisointiin ennakkoon ja siksi oman tilan laskentaan onkin kova kiinnostus.

– Mielenkiinnolla odotan tuloksia, kertoo Simola.

Y ke lein sk en 2, iar kv 5 vo .

A

nu Autere on tarttunut innolla uusiin haasteisiin viime vuoden lopulla. Autere on nimittäin yksi Arla Suomi -yhteistyöryhmän neuvojista, joka auttaa tiloja keräämään tarvittavia tietoja hiililaskentaa tekevän asiantuntijayritys Envitecpolisin tarpeisiin. Arla Suomen lisäksi seitsemässä muussa Arla-maassa saadaan tämän vuoden loppuun mennessä laskettua jokaisen maitotilan hiilijalanjälki.

– Mietin, että pitäisikö saada aluksi korkea ensimmäinen lukema, että voisi sitten reilusti pienentää tulevaisuudessa, naurahtaa maidontuottaja Tuomas Simola maatilan pöydän ääressä tammikuisena aamuna.

Ruhan meijerin tuotantoneuvoja Anu Autere kuittaa nopeasti, että tämän tilan erittäin suunnitelmallisilla ja tehokkailla työmenetelmillä ei ole pelkoa, että lukema olisi korkea.

– Jos tilalla on korkea keskituotos, kuten Suomessa kansainvälisesti verrattuna on, ja pelloilta saadaan hyvät satotasot eikä energiaakaan hukata, niin voidaan monella tilalla päästä jopa alle yhden hiilidioksidikilon yhtä maitokiloa kohden, rohkaisee Autere kaikkia tiloja.

2,7

Tuija Linjakumpu

4

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA:

FAKTA Hiilijalanjälkiä • Korhoset 0,84 • Simolat 0,89 • Sorvistot 0,91 • Manninen 1,15 • Arla, Suomen keskiarvo nyt 0,98 • Arla, kv. keskiarvo 1,15 • USA 1,5 * • kv. keskiarvo 2,5 * • Bangladesh 4,8 * *Kansainvälisen maitotilojen vertailuverkosto IFCN:n raportin mukaan

1. Marko ja Sari Sorviston tilalla tehtiin laskelma viime syksynä. Tulos oli 0,91 CO2-kg maitokiloa kohden.

2. Jouni ja Eini Korhosen (takana oikealla) tilalla Nurmeksessa tehtiin hiililaskentaa marraskuun alussa. Paikalla olivat myös hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen, tuotantoneuvojat Ella Huttunen (edessä oik.) ja Taina Raerinne (edessä vas.) sekä koneen takana laskemassa Senja Arffman. Tilalla on myös oma lämpökeskus. Tulos 0,84 CO2-kg maitokiloa kohden.

3. Maidontuottaja Tuomas Simola Artjärveltä ja tuotantoneuvoja Anu Autere Ruhan meijeristä kävivät läpi hiililaskentaan tarvittavia tietoja.

Tulos: 0,89.

4. Sakari Mannisen ja Sari Vedenpään tilalla tehtiin laskelma joulukuussa Rovaniemellä. Tuloksena oli 30 lehmän tilalla pohjoisissa oloissa hyvä 1,15 CO2-kg maitokiloa kohden. Kaisa Matila kerää tietoja.

Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu MAITOA SUOMESTA 1 / 2020 | 15 www.eurofins.fi/agro • www.suomenymparistopalvelu.fi

MAITOTUOTTEET

Hyvän piimän ja viilin tunnistaa raikkaudesta

H

apanmaitotuotteilla on tärkeä rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa. Piimän valmistus on ollut keino saada maito säilymään pitempään hyvänä ja juotavana. Viiliä on voinut helposti valmistaa kotikeittiössäkin. Hapanmaitotuotteet sopivat myös herkkävatsaisille.

Niitä siedetään yleensä paremmin kuin tavallista maitoa.

Hyvän piimän ominaisuudet

Arla Oy:n innovaatio- ja tuotekehityspäällikkö Minna Elovainion mukaan hyvä piimä on maultaan raikkaan hapan ja sopivan paksu.

– Piimä ei saa olla lirua, eikä maultaan metallisen hapanta. Rasvaprosentti luonnollisesti vaikuttaa suuresti piimän makuun ja rakenteeseen, samoin laktoosittomuus, joka tuo siihen makeutta. Tärkeä tekijä on valittu hapate.

Piimä valmistetaan lisäämällä maitoon maitohappobakteerien viljelmä, joka hapattaa sen sekä antaa sille tunnusomaisen maun ja aromin.

– Piimä on siis hyvin luonnollinen perinnetuote.

Elovainio toteaa, että piimä on hyvä ruokajuoma ja välipalajuoma, mutta sitä voi käyttää myös monipuolisesti ruuanlaitossa ja leivonnassa.

– Piimässä on luonnostaan runsaasti kalsiumia, hyvänlaatuista maitoproteiinia sekä mm. jodia. Arlan piimät on lisäksi täydennetty D-vitamiinilla.

Hyvää luustolle ja hampaille

Hyvä viili taas on paksu, venyvä ja sopivan lohkeava.

– Se maku on raikkaan hapan. Viili valmistetaan homogenoimattomasta maidosta, joten sen pinnalle nousee rasvakerros.

Viili ei sisällä muuta kuin maitoa ja hapatetta. Siinä on tallella kaikki maidon ravintoaineet.

Viilistä kuten maitotuotteista yleensä saa runsaasti luuston ja hampaiden hyvin-

16 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

voinnin kannalta tärkeää kalsiumia sekä muita tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten magnesiumia, foolihappoa ja B12-vitamiinia. Maustamattomat viilit ovat piimän tavoin hyvin perinteisiä suomalaisia maitotuotteita.

– Maustetut viilit taas tehdään homogenoidusta maidosta, jolloin niiden pinnalla ei ole rasvaa. Ne ovat rakenteelta lohkeavia ja maultaan raikkaan marjaisia. Niiden suosio on etenkin nuorempien kuluttajien parissa noussut, Elovainio kertoo.

Maitoja joka lähtöön

Kauppojen hyllyiltä löytyy runsas maitovalikoima. On täysmaitoa, kevytmaitoa, rasvatonta maitoa, maitojuomaa ja luomumaitoa. Mitä eroja maidoissa on ja mitä ominaisuuksia eri valmistustavat niille tuovat?

Elovainion mukaan maitolaadut poikkeavat toisistaan rasvapitoisuuden perusteella (rasvaton maito 0 %, kevytmaito 1,5 %, täysmaito 3,5 %).

– Maitoon ei lain mukaan saa lisätä tai poistaa mitään muuta kuin rasvaa.

Laktoosittomista maitojuomista on poistettu laktoosia. Siksi niitä ei voi kutsua maidoksi, vaan ne ovat maitojuomia.

Markkinoilla on tarjolla muitakin maitojuomia, joiden koostumusta on muutettu tavanomaisesta, hän kertoo.

Normaali tuoremaito on pastöroitua.

Pastörointi on lievä lämpökäsittely, jolla raakamaidosta tuhotaan terveydelle haitalliset mikrobit.

”Arlan piimät on täydennetty D-vitamiinilla.”

Minna Elovainio

MAITOTUOTTEET

TUTKIMUS:

Hapatettujen maitotuotteiden käyttö pienentää miesten infarktiriskiä

I

– Pastöroitaessa maito kuumennetaan 72 °C:een noin 15 sekunnin ajaksi. Pastöroinnin jälkeen maito jäähdytetään nopeasti.

UHT-maito on kuumennettu vähintään 135 °C lämpötilaan muutaman sekunnin ajaksi. UHT-maito säilyy pitkiä aikoja myös huoneenlämmössä.

Markkinoilla on lisäksi pidempään säilyviä korkeapastöroituja eli ESL-maitoja (Extended Self Life -käsittely), joita on lämpökäsitelty hieman voimakkaammin.

– ESL-käsitellyissä maidossa ja kermoissa on kuitenkin raikas ja tuore maku. Ne säilyvät hiukan pidempään kuin tavallisen pastöroinnin läpikäyneet tuotteet ja niitä tulee säilyttää kylmässä, Elovainio opastaa.

Maito luomutuotteiden kärjessä

Luomumaidon suosio on kuluttajien parissa kasvanut tasaisesti. Elovainion mukaan luomumaitojen kohdalla on huomioitava, että täysmaidon osuus niissä on selkeästi suurempi kuin tavanomaisissa maidoissa. Luomumaidot ovat homogenoimattomia.

– Arla on tehnyt mielenkiintoisia avauksia luomumaitojen saralla. Yh-

den tilan luomumaidosta haluamme tehdä maailman läpinäkyvimmän maidon.

Tämän maidon matkaa voi seurata tilalta tölkkiin aivan uudella tavalla Arlan nettisivuilla.

Hapatetut tuotteet ovat nykyisin trendikkäitä ja niitä pidetään luonnollisesti terveellisinä. Piimä ja viili ovat perinteisiä hapatettuja tuotteita, jotka toivottavasti pääsisivät myös nuorempien kuluttajien suosioon.

Minna Elovainion mukaan Arla tekee tuotekehitystä tiiviissä yhteistyössä kuluttajien kanssa.

– Kuuntelemme kuluttajien toiveita.

Sokerin vähentämien tuotteissa on yksi esimerkki tästä samoin kuin mahdollisimman luonnollisten ja vähän lisäaineita sisältävien tuotteiden kehitys. Hyvinä esimerkkeinä näistä ovat Lempi -ruuanvalmistussarja sekä Luonto+ jogurttisarja, hän kertoo.

tä-Suomen yliopiston lokakuussa 2018 julkistaman tutkimuksen mukaan runsaasti hapatettuja maitotuotteita käyttävillä miehillä on pienempi sydäninfarktiriski kuin niitä vähemmän käyttävillä.

Aiemmissa tutkimuksissa hapatetuilla maitotuotteilla on havaittu positiivisempia vaikutuksia esimerkiksi veren rasva-arvoihin tai sydänsairauksien riskiin kuin muilla maitotuotteilla. Hapatettuja maitotuotteita ovat esimerkiksi juusto, jogurtti, viili, rahka, kefiiri ja piimä. Tutkimuksia on toistaiseksi kuitenkin tehty vasta vähän.

Asiaa selvitettiin yliopiston toteuttamassa Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta, johon osallistui noin 2 000 miestä. Miesten ruokavalio selvitettiin tutkimuksen alkaessa 1984–89.

Tutkittavia seurattiin noin 20 vuoden ajan ja tuona aikana 472 miestä sai sydäninfarktin.

Itä-Suomen yliopistossa vastaavana tutkijana toimi FT Jyrki Virtanen. Yliopiston tiedotteen mukaan tutkittavat jaettiin ryhmiin eri maitotuotteiden käyttömäärien perusteella. Tämän jälkeen verrattiin eniten ja vähiten maitotuotteita käyttävien riskiä ottaen huomioon useita elintapa- ja ravitsemusmuuttujia.

– Kun tutkittavat jaettiin neljään ryhmään vähärasvaisten, alle 3,5 prosenttia rasvaa sisältävien hapatettujen maitotuotteiden käytön mukaan, ylimmässä neljänneksessä oli 26 prosenttia pienempi sydäninfarktiriski verrattuna alimpaan neljännekseen, tiedotteessa todetaan.

Yleisimmin käytetty vähärasvainen hapanmaitotuote oli piimä.

Juuston kaltaisen runsasrasvaisen hapanmaitotuotteen käytöllä ei havaittu yhteyttä sydäninfarktiriskiin.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 17

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Maitomäärät 2019 Tilastossa on kerrottu vuoden 2019 maitomäärä litroina, kasvuprosentti sekä tuottajien määrä vuoden lopussa.

Arla Oy

Arla Oy Pohjois-Suomi

18 751 773 litraa -7,5% Tuottajia: 53

34 524 557 litraa -7,9% Tuottajia: 91

Limingan Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi

7 233 452 litraa +0,6% Tuottajia: 24

13 635 967 litraa -2,0% Tuottajia: 37

Laaksojen Maitokunta

Porlammin Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Paavolan Osuusmeijeri

26 747 552 litraa +3,1% Tuottajia: 49

5 102 452 litraa -1,1% Tuottajia: 10

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Ruhan Meijeri Oy

23 987 554 litraa -6,3% Tuottajia: 62

48 878 002 litraa +4,8% Tuottajia: 108

SUOMESTA SUOMESTA 1 / 2019 1 / 2020 1818 | MAITOA | MAITOA

5 092 975 litraa -3,3% Tuottajia: 10

Yhteensä

196 385 798 litraa Tuottajia: 492

31 183 287 litraa -2,3% Tuottajia: 48

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Maidon pitoisuudet nousivat

A

rla Suomi -yhteistyöryhmä keräsi maitoa vuonna 2019 yhteensä reilut 215 miljoonaa litraa. Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo vuoden 2019 aikana maidon pitoisuuksien nousseen merkittävästi koko Arla Suomi -yhteistyöryhmässä.

– Maidon pitoisuudet nousivat kaikissa meijereissä ja vaikka koko ryhmän maitomäärä laski kaksi prosenttia, nousivat rasva- ja proteiinipitoisuudet molemmat lähes kaksi prosenttia, kertoo Kilpeläinen.

Pitoisuuksien nousu käytännössä tarkoittaa, että ns. energiakorjattuja tai ekvivalenttimaitolitroja tuotettiin jopa edellistä vuotta enemmän – vähemmän litroja, mutta vahvempaa maitoa.

– Maitojen pitoisuuksien nousun taustalla on säilörehunurmien hyvä laatu sekä edellisen että kuluvan talven rehustuksessa. Lisäksi maidossa on nostettu rasvasta maksettavaa hintaa laajasti eri meijereissä ja se on vaikuttanut pitoisuuksia nostavasti, arvioi Kilpeläinen.

Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluu kymmenen yhteistyömeijeriä. Maitoa tuottajilta ostava Arlan Sipoon, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hankintameijerit sekä Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Kaustisen Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta, Limingan Osuusmeijeri, Paavolan Osuusmeijeri, Porlammin Osuusmeijeri sekä Ruhan Meijeri Oy. Keskirasva oli jo 4,39 prosenttia ja valkuainen 3,56 prosenttia. Syksyllä rasvapitoisuudet kohosivat keskimäärin maidossa jo 4,5 prosenttiin ja valkuainen 3,6 prosenttiin. Suomen EU:lle ilmoittamat keskimääräiset pitoisuudet ja tuottajahin-

Tuija Linjakumpu, Sami Kilpeläinen ja Jouni Tahvanainen.

nat ilmoitetaan ns. normimaidolle, jossa pitoisuudet ovat rasvassa 4,3 prosenttia ja valkuaisessa 3,3 prosenttia.

Laatukyltti ja hiililaskenta

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on jo vuosia toteutettu kansainvälistä laatuohjelmaa Arlagårdenia, joka Suomessa on Arla Suomi Laatuohjelma. Vuonna 2020 ohjelmaa uudistetaan täyttämään entistä laajemmat kestävää luonnonvarojen käyttöä ja vastuullisuutta koskevat ehdot.

– Aloitimme vuonna 2019 jokaisen lähes 500 Arla Suomi -yhteistyöryhmän tilan hiilijalanjäljen laskennan. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikilla tiloilla on tehty laskenta, kertoo Kilpeläinen.

Laatukyltti on Arla-ryhmässä ollut jo yli vuosikymmenen käytössä. Pari vuotta sitten tehdyn uudistuksen jälkeen maidon laadun lisäksi eläinten ja tuottajien hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Maitoa koko maasta

Arlan omat hankintayksiköt sijaitsevat Sipoossa, josta hallinnoidaan myös Ahvenanmaan sekä Länsi- ja Keski-Suomen tuottajapalvelut, Pohjois-Suomessa Ranualla ja Itä-Suomessa Kiteellä. Hankintajohtajana toimii Sami Kilpeläinen.

Sipoossa tuottajia palvelevat hankintaja logistiikkapäällikkö Robert Sandström ja laatuneuvoja Heini Riipi. Ranualla hankintapäällikkö Tuija Linjakummun tiimissä ovat laatuneuvoja Kaisa Matila sekä huollosta vastaava Topi Luokkanen, myymälää vetävä Jari Perätalo, tuottajapalveluissa ja ryhmän IT-asioissa vahvasti mukana oleva Mervi Kelahaara sekä myymälän tukitoiminnoissa Terttu Ollonen.

Kiteellä hankintapäällikkö Jouni Tahvanaisen tiimissä ovat laatuneuvojat Ella Huttunen ja Taina Raerinne, joka tekee tilakäyntejä myös muissa Arlan yksiköissä. Talousasioita Kiteellä ja muille Arlan yksiköille hoitaa Anne Jaatinen. Tuomo Makkonen vastaa rehuvaraston ja raskaan tavaran myynnistä ja Mariitta Rautio hoitaa myymälän ohella myös mm. sijaistuksia.

Kaikissa Arlan hankintayksiköissä on tuottajavaltuustot. Vuonna 2019 näissä puhetta johtivat Sipoossa Erik Franzen, Itä-Suomessa Ari Hänninen ja PohjoisSuomessa Jani Sääskilahti. Tuottajavaltuustot ovat tärkeä side tuottajien ja meijerien välisessä tiiviissä yhteistyössä, kun esimerkiksi uusien palveluiden tai tuotantotapojen kehittämistä viedään eteenpäin.

Perinteisesti maitojen rasvapitoisuudet ovat olleet Lapissa matalammat kuin muussa maassa. Viime vuonna kuitenkin juuri Pohjois-Suomessa rasvapitoisuudet nousivat 0,13 prosenttia yli 4,3 prosenttiin. Myös Itä-Suomessa pitoisuudet nousivat lähes kymmenyksen 4,35 %:iin ja Sipoon alueella rasvapitoisuudet olivat keskimäärin jo peräti 4,47 %, ja syksyllä jo yli 4,6 prosenttia.

Ruhan Meijeri täyttää 150 vuotta

O

eschin suvun omistama Ruhan Meijeri toimi Jorma voi- ja juustomeijerinä vuoteen 1989 asti, Oesch jonka jälkeen meijerin toiminta on jatkunut hankintayhtiönä. Tänä vuonna Ruhan Meijeri täyttää 150 vuotta. Ruhan meijerin toimipiste on Orimattilassa ja meijeritoiminta on aloitettu vuonna 1870.

– Ruhan Meijeri vastaa maidon tilityksestä, maidon keräilystä, tilasäiliöiden hankinnasta ja huollosta sekä tarjoaa erilaisia tuottajapalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan, kertoo toimitusjohtaja Jorma Oesch meijerin toiminnasta tänä päivänä.

Ruhan Meijeri Oy:n hallinnosta vastaa toimitusjohtaja Jorma Oesch, sekä hallituksen jäsenenä toimiva Valtteri Oesch. Meijerin päivittäisistä tuottajapalveluista huolehtii lisäksi tuotantoneuvoja Anu Autere. Ruhan Meijeri Oy osallistuu Arla yhteistyöryhmän yhteisiin kokouksiin. Tuottajaedustajistossa Ruhaa ovat edustaneet Titta Malinen Hämeenlinnasta ja Suvi Rajala Ylöjärveltä.

– Olemme joustava ja tuottajan lähellä oleva hankintameijeri, jossa tuottaja voidaan huomioida yksilöllisesti. Ruhan Meijerin noin 50 tuottajalta keräillään vuositasolla noin 31 miljoonaa litraa maitoa, valottaa Jorma Oesch toimintatapoja.

Ruhan Meijeri on tällä hetkellä Arla-yhteistyöryhmän kolmanneksi suurin maidontoimittaja.

Ruhan Meijerin tuottaja-asiakkaita toimii PäijätHämeessä, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa.

Vuonna 2019 ​E-luokan maidon osuus nousi lähes 98 %:iin, mistä toimitusjohtaja Oesch haluaa antaa kiitoksen kaikille tuottajille.

– Positiivista oli myös toiminnan tehostuminen maidonkeräyksessä ja tilasäiliöiden kunnossapidossa. Rehu- ja muu tuotantotarvikemyynti tuottajille kasvoi merkittävästi. Loppuvuodesta aloitettiin tietojen keruu maitotilojen hiilijalanjäljen laskemiseksi, iloitsee Oesch.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 19

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ Ulla Roininen

Halla vei viljan Paavolassa

V

uonna 2019 erityisenä asiana voisi mainita elokuun ensimmäisellä viikolla kolmena yönä vierailleen hallan, toteaa Paavolan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja, maidontuottaja Jukka Karhumaa.

– Enimmillään oli -6 astetta pakkasta. Se vioitti Jukka osan viljasta, riippuen viljojen kehitysasteesta.

Karhumaa Viljan hehtaarisadoissa oli hallasta johtuen suuret satovaihtelut 1 500–6 500 kg/ha, kertoo Karhumaa.

Paavolan Osuusmeijeri on ottanut vastaan maitoa 107 vuotta.

Enimmillään on maidon lähettäjiä ollut 500. Meijeri on ollut voimeijeri ja oma jalostus loppui 1996 vuonna.

– Olemme olleet mukana Kymppimeijerissä perustamisesta lähtien. Nykyisin maidonlähettäjiä on 10 tilaa ja vuosimaitomäärä vähän yli 5 miljoonaa litraa.

Meijerin hallinto on yksiportainen ja hallituksessa on neljä jäsentä. Jukka Karhumaa toimii puheenjohtajana ja maidontuottaja Ossi Yrjänä toimitusjohtajana.

Kaustisilla meijerin markkinat vetävät väkeä

K

austisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest kertoo hankintameijerin tapahtumien olevan tärkeän kohtaamispaikan niin maidontuottajille kuin keskipohjalaisen kunnan ja lähikuntien asukkaille.

– Yhdessä vuokralaisten – Sirpan käsityöpajan sekä Wanha Markun kierrätysmyymälän – kanssa Peter Prest järjestettiin viime vuonna yhteiset kevät-, syys- ja joulumarkkinat. Asiakkaita kävi kaikissa tapahtumissa paljon ja vastaavia tapahtumia tullaan järjestämään jatkossakin, toteaa Prest.

Tuottajatapaamisia markkinoiden ohella ovat kesätapaaminen ja perhejoulujuhla sekä tietenkin yhteinen tuottajatapahtuma Arlan ja yhteistyöryhmän kanssa.

– Viime kesänä vuorossa oli Ähtärin eläintarha.

Kaustisen Osuusmeijeri on perustettu elokuussa 1905, joten tänä vuonna tulee täyteen 115 vuotta. Kaustisen Osuusmeijerin hallituksessa puhetta johtaa maidontuottaja Kimmo Kuorikoski.

Kaikkien tuottajien osuuskuntakokoukset pidetään sekä keväällä että syksyllä.

– Maitomäärät ovat kasvaneet vuosittain ja viime vuonna kasvua oli 3,1% ja maitomäärä oli 26,7 miljoonaa litraa, kertoo Prest.

MaiRe-myymälä palvelee kaikkia asiakkaita kuusi päivää viikossa.

Maitoauton kyydissä voivat tuottajat tilata myymälästä tuotteita, jos asuu vaikka kauempana Kaustiselta. Myymälästä löytyy elintarvikkeita, lahjatavaraa, pakasteita arkeen ja juhlaan, työvaatteita sekä maidontuotantoon liittyviä tarvikkeita ja rehuja.

– Olemme toimineet maidon hankintameijerinä vuodesta 2008 kun varsinainen meijeritoiminta loppui. Maitoa keräämmä KeskiPohjanmaalta ja Pohjanmaalta. MaiRe-myymälämme on tärkeä osa toimintaamme ja pystymme välittämään tuottajille kaiken mitä he maidontuotantoon tarvitsevat, päättää Prest.

20 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

Laaksojen Maitokunta palvelee myös kuluttaja-asiakkaita

Y

livieskassa toimivan hankintaosuuskunta Laaksojen Maitokunnan Justus-myymälä on sopeutunut ajan haasteisiin ja palvelee sekä maidontuottajia että kuluttaja-asiakkaita Savarin liikealueella.

– Myymälässä on ollut vuodesta 2018 lähtien myös Matkahuollon palvelupiste, kertoo osuuskunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen.

Tuottajamäärä on tällä hetkellä 62 ja työntekijöitä on viisi, joista neljä toimii joko koko- tai osa-aikaisesti myymälässä.

– Osuuskunnan liikevaihto koostuu raakamaidon myynnistä ja meijerimyymälän myynnistä. Myös hallintopalveluita, kuten kirjanpito- ja tilityspalveluita tuotetaan muille yrityksille, toteaa Roininen.

Osuuskunnan hallinto on kolmiportainen ja koostuu hallituksesta, hallintoneuvostosta ja ylintä päätösvaltaa käyttävästä osuuskuntakokouksesta. Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain yleensä huhtikuun loppuun mennessä.

– Suosituin tapahtuma on meijerin järjestämä jouluateria, mutta tuottajat osallistuvat aktiivisesti myös esim. myymälän syysmarkkinoihin ja Arla Suomi -ryhmän yhteisiin tuottajatapahtumiin, sanoo Roininen.

Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana toimii Mikko Korte ja hallintoneuvoston puheenjohtajana Marko Sorvisto, jotka edustavat Laaksojen Maitokuntaa myös yhteistyöryhmän Tuottajaedustajistossa.

Meijeri on perustettu vuonna 1917 Ylivieskaan Kalajoen rannalle ja toimi aluksi Ylivieskan Osuusmeijerin nimellä, ja sittemmin vuodesta 1973 lähtien nimellä Laaksojen Maitokunta. Meijerillä oli alkuvaiheessa 78 tuottajaa. Aluksi meijeri tuotti pelkästään voita, mutta maitomäärän kasvettua 1940-luvulta lähtien myös maitonesteitä. Emmentalin valmistus aloitettiin vuonna 1955, jolloin maitomäärä oli noussut yli 7 miljoonaan litraan. Suurimmillaan tuottajamäärä oli vuonna 1965, jolloin maitoa vastaanotettiin yli 2 000 tuottajalta.

Laaksojen Maitokunnan Emmental-juusto palkittiin useissa kansainvälisissä kilpailuissa jopa maailman parhaana, mutta alalla tapahtuneiden rakennemuutosten seurauksena juuston valmistus päättyi Ylivieskassa vuonna 2001. Jalostustoiminnan päätyttyä osuuskunta on jatkanut toimintaansa maidonhankintameijerinä, ensin Ingman-ryhmässä ja edelleen Arla Suomi -ryhmässä.

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Kuvassa entisiä hallituksen puheenjohtajia, vasemmalta Aappo Juustila, Aappo Matturi, Kalle Arvola ja Aappo Juustila nuorempi. Kaksi vasemmanpuoleista kuvaa on vuodelta 1932. Pöydällä olevassa kuvassa oleva lehmä on LOM logossa oleva Kaupin Hela.

Hela oli ensimmäinen pohjoissuomalainen lehmä, joka on tuottanut vuodessa yli 300 rasvakiloa. Tämä tapahtui vuonna 1958. Hela oli länsisuomenkarjaa. Omistajat olivat Helli ja Toivo Alatalo Limingasta.

Limingan Osuusmeijerin 110. toimintavuosi

M

aitomäärä oli Limingan osuusmeijerissä hiukan jaa, joilla oli 1 766 lehmää. Uusi meijeri valmistui nykyiselle paikalleen 1917. Uuden meijerin valmistuttua alplussalla edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottajia koi toiminta nopeasti kasvaa ja laajeta. Meijerissä valon 24 Limingassa, Lumijoella, Siikajoella, Raahessa, Tyrnävällä ja Siikalatvalla. mistettiin Valiolle Emmental-tahkojuustoa. Maidot – Meijerin 110 vuoden aikana vastaanottama maitomyytiin omissa kaupoissa Oulussa, avaa historiaa Rehumäärä viiden vuoden loppuun mennessä on yli miljardi la. litraa eli 1 040 211 974 litraa maitoa, kertoo osuuskunVuonna 1953 Valion ja Limingan meijerin välit kiristyinan toimitusjohtaja Maarit Rehula. vät, kun kaupunkilaisten vaatimuksesta liminkalaiset avasivat Oulun Kauppahalliin taas myymälän. Kiistoja ai110. toimintavuotta juhlistettiin tarjoamalla marraskuun loppupuolella entisille ja nykyisille tuottajille, työn- Maarit Rehula heuttivat myös keräilyalueen laajeneminen, täydennystekijöille ja asiakkaille torttukahvit. Myös vanhat puheenmaidon toimittamisvelvoite Valiolle, liminkalaiset eivät johtajat nostettiin taas seinälle, ja muutenkin oli ilmassa historian myöskään suostuneet keskuslaskutussopimukseen Valion kanssa. Valio alkoi käyttää pakotteita liminkalaisia vastaan ja esti juussiipien havinaa. Myymälään on koottu valokuvanäyttely ja muuta tohapatteiden, suolojen ja AIV-liuoksen saannin, myös keinosiehistoriaa. Näyttelyyn voi käydä tutustumassa helmikuun loppuun. mennystoiminta estettiin maidontuottajilta. Yhteisymmärrystä Meijeri toimii nykyisin hankintameijerinä ja meijerillä on myymälä Limingan keskustassa. Myymälässä voivat asioida muutkin kuin ei löytynyt, joten Limingan Osuusmeijeri erotettiin Valiosta tuottajat. Meijerin kiinteistöissä on myös vuokralaisia.

22.4.1954.

Meijerillä on hallituksessa kuusi jäsentä. Puheenjohtajana on toi1960-luvulla tuotantoa kehitettiin edelleen ja vuonna 1961 minut Janne Kokko vuodesta 2007 alkaen. meijeri sai ensimmäisenä Suomessa Tetra-Pak-pakkauskoneet.

Historian suurin maitomäärä oli 1969, jolloin otettiin vastaan 17,5 Värikäs historia miljoonaa litraa maitoa. 1960-luvulla aloitettiin Edam-juuston teko, tehtiin piimää ja pakattiin voita puolen kilon paketteihin. KuoLiminka sai vuonna 1888 ensimmäiset yhtiömeijerinsä. Limingan ritusta maidosta oli ylituotantoa ja hankittiinkin kuivauskone, milyhtiömeijeri oli alueensa suurin ja voita valmistettiin jopa 1 000 lä kurrista tehtiin maitojauhetta. 1990-luvun alussa Limingassa dritteliä. Limingan asema olikin Oulun läänin suurin voinvientiasema ja voita vietiin vuonna 1890 huimat 348 315 kiloa. Yhtiöalettiin ensimmäisenä pakata luomumaitoa. meijerien aikaan korkeatasoista Limingan voita vietiin Englantiin Meijeri on ollut monessa mukana. Meijerillä on ollut mylly, sikala ja saha. Erikoisuutena omistuksessa oli myös elokuvateatteri ja Tanskaan. 1900-luvun alussa osuustoiminta-aate saapui myös ja kahvila vuoteen 1961 saakka. Meijerillä on ollut myös omistukLiminkaan. Limingan Osuusmeijeri perustettiin joulukuussa 1909 sessaan huomattava metsäomaisuus. Vuonna 1975 metsää oli ja yhtiömeijerien toiminta lakkasi. Osuusmeijerin hallituksen ensimmäinen tehtävä oli ostaa yhtiömeijereiden meijerit, mylly, ko1 650 hehtaaria ja 1990-luvun lopulla jo lähes 2 000 hehtaaria. neet ja metsät 32 000 markan hinnalla. Kaupassa tuli osuusmeijeJalostustoiminnan loputtua 2000-luvun taiteessa ”maitosodan” rin omistukseen myös Oulussa sijainneet 8 maitokauppaa. aikana meijeri sai rahaa velkojensa maksuun myytyään metsät – Helmikuussa 1910 oli meijeriin liittynyt jo 171 karjanomistaMetsähallitukselle.

Porlammi työllistää 27 henkeä

P

orlammin Osuusmeijerillä on 10 maidontuottajaa. Porlammin meijerissä työskentelee 27 henkilöä.

Porlammilla tuotetaan ja pakataan useita juustotyyppejä kuten emmental-juustoja ja sulatejuustoja.

– Viime vuonna liikevaihtomme lähti kasvuun ja investoimme uuteen pakkauslinjaan, kertoo osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen.

Hallituksessa on neljä henkilöä ja puheenjohtajana toimii Kari Rantala. Porlammin Osuusmeijeri juhli satavuotista taivaltaan 20.1.2020.

Kari Ollikainen MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 21

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Hämeenlinnassa maitoa on jalostettu 140 vuotta

H

ämeenlinnan Kaurialan kaupunginosassa sijaitseva Hämeenlinnan Osuusmeijeri jalostaa tänään 110 omistajajäsenen tuottamaa maitoa noin 50 miljoonaa litraa vuodessa. Meijerillä käsitellään maitoa kaiken kaikkiaan yli 100 miljoonaa litraa per vuosi.

Osuusmeijerin toimitusjohtajan Risto Kosken mukaan osuuskunnan jäsenten eli maidontuottajien määrä on vuosien varrella laskenut, tasaantuen viime vuosina. Maitomäärä on edelleen kasvanut.

– Meillä luomumaidon osuus niin maidontuotannosta kuin -jalostuksesta on merkittävä. Pidämme tärkeänä maitoraaka-aineen oikeaa suhdetta tuotantovolyymiin nähden, joten kasvatamme sitä markkinoiden mukaan, Koski sanoo.

Meijerin juuret 1800-luvulla

Hämeen pääkaupungissa on jalostettu maitoa omassa meijerissä 140 vuotta.

Kaupunkilaiset ja alueen kartanonomistajat perustivat 1871 Hämeenlinnan Meijeriosakeyhtiön. Ensimmäisenä toimintavuotena meijeri vastaanotti 200 000 litraa maitoa. Yhtiön ensimmäiseen koneistoon kuuluivat kirnu ja voinvaivaaja, joten se oli voinvalmistusmeijeri.

Meijeriosakeyhtiön nimi vaihtui 1903 Hämeenlinnan Meijeri Oy:ksi, jonka meijerituotteet menivät pääosin kaupungin asukkaille. Hangon sataman kautta voita vietiin Englantiin ja Venäjälle Pietariin.

Meijeri aloitti juuston valmistuksen ensimmäisen maailmansodan aikana. Hämeenlinnan Meijeri Oy:n toiminta päättyi 1928.

Uudelle meijerille rakennus kaupungin keskustaan

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 maatalous muuttui Hämeessäkin karjatalousvaltaiseksi ja alueelle syntyi runsaasti itsenäisiä maatiloja. Tilat perustivat vuonna 1919 maidonmyyntiosuuskunnan. Seitsemän vuotta myöhemmin maitomäärien kasvaessa meijeriosakeyhtiö ja maidonmyyntiosuuskunta neuvottelivat yhdistymisestä, minkä myötä Hämeenlinnan Osuusmeijeri syntyi.

Osuuskunnalle ryhdyttiin suunnittelemaan uutta ja ajanmukaista voi-, juustoja kauppanestemeijeriä vuonna 1926 ja rakennus valmistui Vanajaveden rannalle 1928. Meijerin tilat kävivät nopeasti ah-

22 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski.

Meijeri sijaitsi Hämeenlinnan keskustassa 1920-luvulta aina vuoteen 1966 saakka, jolloin uusi meijerirakennus valmistui Kaurialan kaupunginosaan. Samalla paikalla meijeri toimii edelleen.

Kaurialan meijeriä laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970. Sen jälkeen meijerillä on tehty investointeja sekä laajennushankkeita jokaisella vuosikymmenellä. Maidontuottajien määrässä tapahtui kasvua 1970-luvulla, kun Valion Turengin meijerin ja Maitokaari Oy:n tuottajat siirtyivät osuusmeijerin lipun alle.

lopulla. Valio pyrki ryhmittämään koko Suomen meijeriteollisuuden kahdeksaksi alueosuuskunnaksi. Hämeenlinnassa ei näistä yhdistymiskaavailuista innostuttu.

Meijeri investoi 1980-luvun puolivälissä kilpailukykyyn ja tehokkuuteen. Tuotteiden pakkaus- ja materiaalinkäsittely- sekä varastojärjestelmät uudistettiin. Tuotevarastoa ja palautuvan materiaalin varastoa laajennettiin sekä pakkausosasto saneerattiin.

Vuonna 1993 voimaan astunut kilpailulaki oli viimeinen niitti Osuusmeijerin ja Valion yhteistyölle.

Hämeenlinnalla oli valittavana yhteistyössä kolme vaihtoehtoa eli sulautuminen, vuokraus tai markkinointisopimus Valion kanssa. Valio pyrki tiivistämään osakasmeijerien yhteistyötä ja se halusi yhtiöittää osakasmeijerien teollisuuden siten, että maassa olisi ollut vain yksi meijeriliike, joka vastaa jalostuksesta ja markkinoinnista.

Osuuskunnassa ei oltu tyytyväisiä kehityksen suuntaan, sillä se ei olisi turvannut tulevaisuutta ja todennäköisesti omaa tuotantolaitosta ei olisi ollut mahdollista pitää.

Osuusmeijeri päätti jatkaa omillaan itsenäisenä. Se oli yhdessä kahdeksan muun Valiosta irtaantuneen meijerin kanssa perustamassa Kymppimeijerityhteistyöryhmää.

Itsenäiselle tielle ja kohti uutta kumppanuutta

Yhteistyö on tuonut tehokkuutta ja kannattavuutta

taaksi ja niitä laajennettiin jo kymmenen vuoden kuluttua.

Lähialueen meijerit yhdistyivät Hämeenlinnan Osuusmeijeriin

Meijerialan seuraava askel osuuskunnan osalta oli, kun lähialueen pienmeijerit yhdistyivät Hämeenlinnan Osuusmeijeriin.

Hämeenlinnan ja Hattulan Osuusmeijerit olivat neuvotelleet fuusiosta jo vuodesta 1930 lähtien, mutta lopullinen sulautuminen tapahtui vasta marraskuun alussa 1945.

Seuraavalla vuosikymmenellä osuusmeijeriin liittyivät Hauhon Eteläinen (1953) ja Tuuloksen (1958) Osuusmeijerit.

Rengon Osuusmeijerin tuottajat siirtyivät Hämeenlinnan meijeriin vuonna 1961.

Kaupungin keskustasta Kaurialaan

Hämeenlinnan Osuusmeijeri oli pitkään mukana Valio-yhteistyössä.

Maitoalan myllerrys jatkui 1980-luvun

Hämeenlinnalaiset aloittivat yhteistyön Ingman Foods Oy:n kanssa. Kumppanit löysivät nopeasti yhteisen sävelen, jonka

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Katariina Oksanen on yksi Hämeenlinnan Osuusmeijerin 80-henkisen työyhteisön jäsenistä.

tuloksena syntynyt yhteistyösopimus astui voimaan maaliskuun 1994 alussa.

Osuusmeijeri markkinoi ja myi Ingmanin valmistamia tuotteita omalla alueellaan.

Osapuolet aloittivat myös yhteistyön maidon keräilyssä ja hankinnassa. 1990-luvun puolivälissä meijeri uudisti maitotuotteiden valmistuslinjat, pesukeskukset sekä maidon vastaanoton.

Ingman-kumppanuus siivitti osuusmeijerin kasvuun niin tuotannollisesti kuin taloudellisestikin. Samalla yhteistyö avasi mahdollisuuden molemmille osapuolille käydä kauppaa laajemminkin kotimaan markkinoilla.

Uusia tuottajia tuli lisää 1990-luvulla

osuusmeijerin leiriin, kun tuottajia liittyi niin Etelän Maitokunnasta kuin toimintansa lopettaneesta Mouhijärven Osuusmeijeristä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Ingman Foodsin myyntiorganisaatioiden päällekkäisyydet purettiin vuonna 2002.

Asiakkaiden tilausten ja laskutuksen hoito siirrettiin Ingmanin vastuulle Sipooseen. Hämeenlinnan Osuusmeijeri keskittyi maidon jalostukseen.

Arla Foods osti 30 prosentin osuuden Ingman Foods Oy:stä 2006. Kolme vuotta myöhemmin se osti yhtiön kokonaan.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin osalta omistajan vaihdos ei tuonut muutosta yhteistyöhön.

Pitkän historian menestyksen eväät

”Etelä-Pohjanmaan alueella olemme viime vuosina kasvaneet vahvasti.

Maidontuottajamäärän vähentyessä ovat hankinta-alueet kasvaneet.”

Mitkä ovat tekijöitä, joiden vuoksi meijeritoiminta on säilynyt Hämeenlinnassa 140 vuotta? Risto Kosken mielestä keskeinen tekijä on ollut määrätietoinen, asiansa osaava ja yksimielinen omistajakunta.

– Päätökset ja ratkaisut ovat olleet maltillisia, kauaskantoisia ja kestäviä myös investointien osalta. Tärkeässä roolissa on ollut myös osaava ja motivoitunut henkilökunta, joka on osoittanut toiminnassaan sisäistä yrittäjyyttä. Meidän henkilöstömäärä on 80 henkeä. Meijerin tuotteet ovat tunnettuja korkeasta laadusta, hän sanoo.

Eräs tärkeä tekijä meijerin menestyksessä on ollut ja on logistinen sijainti Suomen väestöllisessä keskipisteessä. Osuusmeijerin koko on sellainen, että se on lä-

hellä omistajiaan eli maidontuottajia.

– Tämä tekee meijeristämme hyvän yhteistyökumppanin suomalaiselle maidontuottajalle ottaen huomioon myös kilpailukykyisen tuottajahinnan ja -palvelut.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri kerää maitoa eteläisen ja läntisen Suomen alueelta.

– Etelä-Pohjanmaan alueella olemme viime vuosina kasvaneet vahvasti. Maidontuottajamäärän vähentyessä ovat hankinta-alueet kasvaneet. Maidon keräilyssä meillä on yhteistyösopimukset parin liikennöitsijän kanssa. Lisäksi Arla Oy:n ja Ruhan Meijeri Oy:n kanssa meillä on yhteiskeräilyä, hän kertoo.

Kymmenessä vuodessa on investoitu 20 miljoonaa

Osuusmeijerissä uskotaan vahvasti suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuteen. Koski kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana meijeri on investoinut tuotantoteknologiaan, energian käytön tehostamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen yli 20 miljoonaa euroa.

Mitkä ovat osuuskunnan tämän hetken vahvuudet ja mahdollisuudet sekä haasteet?

– Meijerimme edustaa viimeisintä teknologiaa, meillä on vahva ja osaava henkilökunta sekä hyvä ja luotettava yhteistyökumppani Arla Oy, jonka kanssa teemme tiivistä yhteistyötä myös tuotekehityksessä. Tulevissa kehityshankkeissa ja investoinneissa katsomme tuloksentekomahdollisuuksia laajemmalla skaalalla. Suurin haaste on maidon kulutuksen lasku, mikä edellyttää tietoisuuden MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 23

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI lisäämistä, sillä onhan maito ravintoarvoltaan yksi parhaista elintarvikkeista.

Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta

Tänään kuluttajat arvostavat yrityksen vastuullisuutta, mihin olennaisesti kuuluu ilmastonmuutos- ja ympäristönäkökulmien huomioiminen. Kosken mukaan meijerin jalostusta ja maidontuotantoa ohjaavat laatu- ja ympäristöjärjestelmät.

– Järjestelmien avulla ylläpidämme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti niin, että ne täyttävät kuluttajien vaatimukset ja odotukset, jotka kohdistuvat esimerkiksi tuotteiden laatuun, vastuullisuuteen ja ympäristöön.

Koski nostaa esimerkiksi vastuullisuustyöstä hiilijalanjäljen laskennan, mikä tehdään kuluvan vuoden aikana niin meijerin kuin kaikkien sen maidontuottajien osalta.

– Hiilijalanjälkilaskennan pohjalta käynnistämme toimenpiteet, joilla saavutamme asettamamme tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vastuullisuuteen liittyy myös maidontuotannon arvoketjun läpinäkyvyys tilalta kauppaan saakka. Arla-ryhmä ja Hämeenlinnan Osuusmeijeri ovat tässä suhteessa edelläkävijöitä, sillä kurikkalaiselta Tikan Maatila Oy:ltä tulevan ”Yhden tilan maidon” tuotantoprosessia voi seurata verkkosivuilta aina tilalta meijeriin ja kaupan hyllylle saakka.

– Läpinäkyvyys koko tuotantoketjussa on tärkeää. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia kaikista maidon tuotantovaiheista, pellolta pöytään. Hämeenlinnan Osuusmeijerissä on selvää, että kehitystyö esimerkiksi hiilineutraalia tuotantoa ja jalostusta kohti jatkuu. ”Maidon arvostus tulee kasvamaan”

Maidontuotannon rakennemuutos on Suomessa tällä hetkellä voimakasta.

Maito on edullinen ja monipuolinen ravintoaine. Koski uskoo, että maidon ja maitotuotteiden arvostus ja kulutus tulee vielä kasvamaan.

– Se johtaa ennen pitkää maidontuotannon myönteiseen kehitykseen. Tämä edellyttää myös päättäväisiä toimia koko arvoketjussa siten, että lisäämme kuluttajien arvostusta ja luottamusta maitotuotteita kohtaan. Maito on kuitenkin peruselintarvike, jota tullaan joka tapauksessa aina käyttämään ja tuottamaan.

Toimitusjohtaja Kosken mukaan 140vuotiset juuret omaava Hämeenlinnan Osuusmeijeri tulee olemaan vahva toimija maitomarkkinoilla tulevaisuudessakin.

Arla Suomi -ryhmän yhteistyöhön meijerissä ollaan tyytyväisiä.

– Yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja rakentavaa, mikä on koitunut myös suomalaisen maidontuottajan hyväksi.

24 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

”Maidontuotanto on kilpailukykyisin maatalouden ala Suomessa”

S

uomalainen, hyvin hoidettu ja ammattitaitoinen maitotila pärjää kohtuullisesti myös tulevaisuudessa, toteaa Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Janne Näsi, 52, Tuuloksesta.

Agrologiksi 1990-luvun alussa valmistunut mies on isännöinyt kotitilaansa ja tuottanut maitoa vuodesta 1993 lähtien.

Näsin perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta.

– Olen tilan toinen isäntä tässä suvussa.

Vanhempani ovat kovasti maahenkisiä, joten sitä kautta ammatti on verenperintöä, hän kertoo.

Vahva maahenki

Maahenki on ollut vahva. Näsin aloittaessa tilan isäntänä lehmiä oli parsinavetassa kuusitoista ja tilalla 82 000 kilon maitokiintiö. Ensimmäisinä vuosina tilalla rakennettiin vuosittain.

– Nyt nuoren karjan tiloina toimiva vanha navetta rakennettiin 1997 ja sitä laajennettiin 2003. Uusi, kahden robotin navetta valmistui 2012. Nykyisestä navetasta on parhaana vuotena saatu meijeriin maitoa lähes 1,5 miljoonaa litraa, hän valaisee.

Isännän lisäksi tilalla on töissä kaksi ulkopuolista työntekijää. Näsin agrologiksi opiskeleva poika osallistuu tilan töihin vapaa-aikoinaan. Tilalla on jo kuuden vuoden ajan viljelty rehumaissia katemuovimenetelmän avulla.

Osuusmeijerin vahvuudet

Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoon mies osallistui aluksi edustajiston kautta. Hallintoneuvoston jäseneksi hänet valittiin vuonna 2005 ja sen puheenjohtajaksi seuraavana vuonna. Näsillä on siis pitkä perspektiivi osuuskunnan vahvuuksiin.

”Uusia tuloksentekomahdollisuuksia pitää etsiä.”

– Meijerin ehdoton vahvuus on erinomainen sijainti lähellä kuluttajia ja huippuunsa hiottu tehokkuus nestemaitotuotteiden kategoriassa. Myös kumppanuus Arla Suomen kanssa on etu, joka mahdollistaa pärjäämisen yhä tiukkenevassa nestemarkkinassa, hän sanoo.

Haasteitakin on, joista suurin on vuosia jatkunut nestemaitojen kulutuksen lasku, jota ilmastokeskustelu on voimistanut.

Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja uskoo tulevaisuuteen.

– Meijerin tulevissa investoinneissa pyritään varautumaan tuoterepertuaarin kasvuun. Myös uusia tuloksentekomahdollisuuksia pitää etsiä. Kehitämme edelleen tuottajapalveluita, parannamme meijerin näkyvyyttä paikallisesti entisestään ja huolehdimme siitä, että henkilöstön hyvinvointi pysyy hyvällä tasolla jatkossakin, hän listaa.

Tahto ja ammattitaito ratkaisevat

Näsin mielestä maidontuotannolla on Suomessa hyvä tulevaisuus. Ratkaisevaa on yrittäjän aito halu toimia maidontuottajana, vahva ammattitaito ja kehittämisen tahto.

– Nurmiviljelyyn perustuva maidontuotanto on suhteellisesti kilpailukykyisin maatalouden ala Suomessa, koska numen satopotentiaali on lähellä Keski-Euroopan tasoa. Myös ilmaston kannalta nurmiviljelyn edut ovat kiistattomat, hän päättää.

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Olli Palmu on nähnyt kolme suurta maitokentän mullistusta

rooppalaisille, miksi Suomessa tulee olla korkeampi tuottajahinta kuin KeskiEuroopassa. Arlalla se on hyvin tiedostettu ja hyväksytty. Osoituksena siitä Arla nosti tänne tultuaan kolmasti tuottajahintaa, mutta muut toimijat eivät siihen lähteneet, eikä siten se tuottanut toivottua tulosta.

ämeenlinnan Osuusmeijerin hallitusta vuodet 2007–19 luotsannut maanviljelysneuvos Olli Palmu, 65, Karkkilasta toteaa, että meijerin tulevaisuus on vakaalla pohjalla. Maidontuottajana lähes neljä vuosikymmentä toiminut mies on nähnyt useita maatalouden ja maidontuotannon mullistuksia, joista hän nostaa esiin kolme.

Ensimmäinen maitokentällä tapahtunut mullistus oli Valion hajaannus. Palmu oli itse aikoinaan valiolaisen osuuskunnan tuottaja ja luottamushenkilö, kunnes hän siirtyi Valiosta erkaantuneen Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajaksi vuonna 1994.

– Valiosta erkaantuminen mahdollisti Hämeenlinnan Osuusmeijerin säilymisen itsenäisenä osuuskuntana ja toimivana meijerinä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoneuvostoon hänet valittiin 1996 ja sen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi 1997.

– Osuusmeijerin yhteistyö Ingmanin kanssa jatkui aina vuoteen 2006, jolloin Arla astui mukaan kuvioihin ostamalla Ingmanista 30 prosentin osuuden ja loputkin vuonna 2008. Tämä on ollut toinen merkittävä tapahtuma tänä aikana, hän sanoo.

Sitoutuminen luo vakautta

H

Arla-yhteistyö sujunut hyvin

Kolmas käännekohta osuusmeijerin toiminnassa on ollut luomutuotteiden jalostuksen mukaan ottaminen. Palmun mielestä yhteistyö Arlan kanssa on sujunut

Sitoutuminen luo vakautta.

erittäin hyvin. Yhteistyö on antanut suomalaisille mahdollisuuden vaikuttaa yli rajojen.

– Olemme päässeet perustelemaan eu-

Pitkäaikaisen hallintomiehen mukaan Osuusmeijerin tulevaisuuden vakauden pohjana ovat sitoutuneet tuottajat, erittäin korkealaatuinen raaka-aine, osaava ja motivoitunut henkilökunta sekä hyvät tuotteet ja yhteistyökumppanit.

– Meijeri on sijainniltaan erinomaisessa paikassa ja toiminnallisesti tehokas.

Myös koneistukseltaan ja kiinteistöltäänkin se on hyvässä iskussa, sillä siitä on pidetty hyvää huolta.

Maanviljelysneuvoksen mukaan maidontuotannon tulevaisuus näyttää siltä, että perheviljelmä-malli jää taka-alalle tuotannon muuttuessa teollisuusmaisemmaksi ja yksikkökokojen kasvaessa. Maatilojen yhtiömuotoisuus on lisääntymässä.

– Naapurimassa kehitys on vieläkin nopeampaa, joten jäämme jälkeen joka tapauksessa, sillä pelkillä litroilla ja kiloilla emme pärjää, vaan jotakin erityistä pitäisi tuottaa.

Palmu uskoo, että ilmastonmuutoksen myötä ja maailman väkiluvun kasvaessa ruoan tuotannolla on tilausta.

Yhteistyössä voimaa

Eläkeiässä oleva Palmu on kiitollinen, että on saanut olla vuosia mukana rakentamassa osuusmeijeriä ja sen tulevaisuutta.

– Esitän kiitokseni kaikille, joiden kanssa olen saanut tehdä työtä. Yksin ei pysty ihmeitä saamaan aikaan mutta yhteistyössä on voimaa. Toivon uusille hallintomiehille ja meijerin väelle voimia, taitoa ja näkemystä asioiden hoidossa, entinen hallituksen veturi päättää.

Heikki Linna Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoneuvoston johtoon

M

aanviljelysteknikko ja maidontuottaja Heikki Linna, 57, Janakkalasta on Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoneuvoston uusi puheenjohtaja. Linna aloitti sukutilan pidon 1983 ja on ollut siitä lähtien osuusmeijerin tuottajana.

– Aloittaessani tilanpidon puitteet olivat melko vaatimattomat. Navettaa on rakennettu kolmeen otteeseen. Vuodesta 2006 lähtien on lypsetty yhdellä robotilla maksimikapasiteetilla, hän kertoo.

Meijerin hallintoon mies tuli mukaan

2007, jolloin hänet valittiin edustajiston puheenjohtajaksi.

– Hämeenlinnan Osuusmeijeri on hyvin hoidettu meijeri erinomaisella sijainnilla ja laatutuotteilla. Markkinointiyhteistyö Arla Suomen kanssa antaa vakautta ja ”lihaksia” toimia maitomarkkinoilla, hän kiittelee.

Linnan mukaan koko maitoala kaipaa järkevää yhteistyötä, koska asiallinen hintataso markkinoilla ja viennin onnistuminen koituu koko maitosektorin parhaaksi.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 25

ium Prem SUOJAUS

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

YHDISTÄ PARSIPEDIN JA VESIPEDIN HYVÄT PUOLET ENNEN

JÄLKEEN

Aqua board®

BIORET AQUASTAR ULTIMATE -VESIPETI Aquastar-vesipedissä on alla 35 mm lateksipatja ja sen päällä vesipetipintamatto.

• patja antaa makuulle mennessä suojaa iskuilta ja noustessa pitoa sorkalle  lehmä liikkuu rauhallisemmin • maatessa ja märehtiessä vesipeti vähentää painetta utareessa ja parantaa verenkiertoa  korkeampi maitotuotos • kokonaispaksuus n. 70mm • takuu 15 vuotta (5+5+5)

Molemmat mallit saatavana Aqua board®rintatyynyllä tai ilman

Lateksipatja Pintamatto

Tuoteuutuudet RBT Lactic, RBT Gold ja RBT Chlorhex esittelyssä SARKA-messuilla 31.1.-1.2.2020

Vaikuttava aine Jodi Pakkauskoot: 22kg, 60kg, 200kg ja 1000kg

RBT LACTIC Maitohappo- vedinhoitoaine ROBO Red

Vaikuttava aine Maitohappo + LSA UUTUUS Erittäin korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

RBT CHLORHEX Klooriheksidiini-vedinhoitoaine

Vaikuttava aine Klooriheksidiini UUTUUS Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

ROBO Blue

Maitohappovedinhoitoaine

RBT GOLD Maitohappo + LSA-vedinhoitoaine

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020Jukka

Onneksi on

vaihtoehto

RBT

LACTIC

ROBO Red ROBO Blue lypsyroboteille ja lypsylaitteille Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Maitohappo+LSAvedinhoitoaine

Onneksi on

vaihtoehto

RBT GOLD

ROBO Red ROBO Blue lypsyroboteille ja lypsylaitteille Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Klooriheksidiini- vaihtovedinhoitoaine ehto Onneksi on

RBT

CHLORHEX

Tervetuloa osastollemme 5 B

lypsyroboteille ja lypsylaitteille Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

26 |

Hyödynnä vanha lateksipatja ja päivitä parsipeti Aquatop-pintamatolla nykyaikaiseksi vesipediksi • samat hyödyt kuin Aquastar vesipedissä • helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä • erinomainen puhdistettavuus

Vesitasku

RBT2500 Jodi-vedinhoitoaine

Vaikuttava aine Maitohappo UUTUUS Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

AQUATOP -SANEERAUSVESIPETI

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 www.finnlacto.fi • 064 210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT JA FINNLACTO OY

Ryhmä 8

Ryhmä 8 kehittää toimintoja

A

rla Suomi -yhteistyöryhmässä tuottajien näkökulman päätöksiin tuovat tuottajaedustajisto ja sieltä valittu Ryhmä 8.

Ryhmä 8:ssa puhetta johtaa tuottajaedustajiston puheenjohtaja Ari Hänninen. Muut jäsenet ovat varapuheenjohtaja Mikko Korte, Jani Sääskilahti, Erik Franzen, Janne Näsi, Jorma Oesch, Kimmo Kuorikoski ja Pertti Tuuli.

Yhteistyöryhmässä järjestetään koulutusta tuottajille ja jaetaan tietoa parhaista toimintatavoista alkutuotannon kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Ryhmä 8 on tuonut tuottajien näkökulman vahvasti Arla Suomi Laatuohjelman ja climate check -ilmastokartoitusten toteutukseen.

Tammikuun loppuun asti on avoinna tuottajien ilmoittautuminen ensimmäiseen Arla-akatemiaan, jossa vajaan puolentoista vuoden aikana on tuottajilla mahdollista tehdä johtamisen ja yritys-

Ari Hänninen

Mikko Korte

Jani Sääskilahti

Erik Franzen

Janne Näsi

Jorma Oesch

Kimmo Kuorikoski

Pertti Tuuli

johtamisen erityisammattitutkinto.

Koulutuskoordinaattorina toimii Antti Lintala, jolle voi ilmoittautua numeroon 0400-366 929. Oppisopimuksella koulutus on tuottajalle ilmainen.

Yhteistyöryhmä edistää jäsentensä yh-

teisiä etuja antamalla lausuntoja ja ottamalla kantaa alaa koskeviin lakiuudistuksiin tai kehityshankkeisiin. MTK:n ja Maitovaltuuskunnan yhteisessä Maitovaliokunnassa ryhmää edustaa maidontuottaja Janne Näsi.

Todennäköisesti maailman ympäristöystävällisin maitotölkki.

Packaging | 27

by Nature™️

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

Jonna ja Marko Suoninen sekä Jaana ja Ari Hänninen.

Osakeyhtiö osoittautui kaukaa viisaaksi ratkaisuksi TUIJA LINJAKUMPU

–O

sakeyhtiön perustaminen oli meille kauaskantoinen ja hyvä ratkaisu, toteavat MaitoSuoni Oy:n osakkaat Jonna ja Marko Suoninen sekä Jaana ja Ari Hänninen Kiteeltä.

– Maatilan yhtiöittäminen on aina tilakohtainen ratkaisu. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle, mutta meille se oli lähtötilanteessa ainoa järkevä tapa kun halusimme kehittää maidontuotantoa.

Yhteistyön ensimmäiset ajatukset syntyivät sählyiltojen automatkoilla.

– Pikku hiljaa huomasimme jakavamme samankaltaisia ajatuksia tilakoon laa-

28 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

jentamisesta sekä lisäpeltojen hankinnasta, kertovat Marko ja Ari. – Molemmat tarvitsimme peltoa emmekä halunneet ryhtyä tappelemaan samoista peltolohkoista.

Vuonna 2008 Markolla ja Jonnalla oli sukupolvenvaihdoskaupan jälkeen peltoa 34 ha ja lypsylehmiä 20 sekä nuori karja.

Hännisillä oli taas vuonna 2006 rakennettu pihatto lypsyasemalla. Lypsylehmiä oli 60 ja peltoa hallinnassa n. 50 ha.

Lisäksi Ari teki lumiurakointia talvisin.

Vahva perusta yhteistyölle

– Kävimme pitkään keskusteluja siitä mikä on paras toimintatapa, kun halusimme luoda tiloistamme yhteenliittymän sekä lähteä sen pohjalta kehittämään maidontuotantoa.

– Kaikilla osakkailla oli halua kehittää

maidontuotantoa, mutta siihen liittyvien toiminnallisten ja taloudellisten riskien näkökulmasta halusimme tehdä sitä yhdessä. Yhteistyölle loivat selvät raamit osakeyhtiöittämiseen liittyvät osakassopimukset, voitonjaon selkeys sekä taloudellisen seurannan velvoitteet. Kun nämä on selkeästi määritelty, niin vahva perusta yhteistyölle on olemassa, toteavat Marko ja Ari. – Ajatustasolla piti luopua myös perheviljelmäkäsitteestä ja siirtyä miettimään, että tämä on meidän yhteinen yritys, kertoo Jaana.

Osakeyhtiöön tasaosuuksin

– Osakassopimukseen kirjattiin se, että kaikki neljä olemme tasaosuuksin omistamassa vuonna 2012 perustamaamme MaitoSuoni Oy:tä. Se oli meille selkein

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ ja turvallisin ratkaisu. Jokaisen panos yhtiöön on yhtä tärkeä ja jokaisen vastuualueet määriteltiin myös myöhemmin osaamisen ja kiinnostuksen perusteella.

Meidän henkilökemiamme toimivat ja niiden toimivuus on osoittanut voimansa viime vuosina kun on todella tarvittu yhteen hiileen puhaltamista, kertoo Jonna.

Perustettavan yhtiön taseeseen tulivat navetan rakennuspaikka, navetta ja kaikki eläimet. Yhtiölle hankittiin myös ape- ja noukinvaunu, murskamylly sekä Avantpienkuormaaja. Muut koneet ja pellot säilyivät osakkaiden omistuksessa ja osakkaat myyvät sadon sekä tekevät konetyötä yhtiölle. Viljelykasveina on monivuotinen nurmi, hernevehnä sekä rehuvehnä.

– Osakeyhtiö on tilakokonaisuuden hallinnan kannalta myös erinomainen toimintamuoto. Osakeyhtiön hyötyjä on lähtökohtaisesti jo pelkästään se, että riskit ovat pienemmät, verotus on kohtuullisempaa ja yhtiö toimintatapana johtaa automaattisesti toiminnan ja talouden parempaan ymmärrykseen ja reaaliaikaisuuteen. Tämä on tärkeää sekä meille osakkaille että yhteistyökumppaneille, tiivistää Ari. Rahoittajan ja yrittäjien yhteisymmärrys kullanarvoista

– Yhteistyökumppaneista tärkein on ehdottomasti pankki. Meillä on velvollisuus osoittaa toimintamme ammattimaisuus rahoittajalle lukujen kautta ja tämä on myös pankin etu, toteaa Ari. – Luottamusta herättävää yhteistyötä rahoittajan kanssa on myös se, että pystymme kertomaan kuinka tuotannon tunnusluvut muutetaan euroiksi, jatkaa Marko.

– Rahoittajapankin tehtävä on sitten vastaavasti luottaa siihen, että ammattimainen tekeminen näkyy paranevina euroina, toteaa Jonna.

– Olemme ajatelleet niin, että kun teemme oman osamme hyvin, rahoittaja voi luottaa lainojen takaisinmaksuun kohtuullisessa ajassa ja antaa myös lisärahoitusta korvausinvestointeja varten, pohtivat osakkaat yhdessä.

– Rahoittaja on myös tärkeässä roolissa, kun käymme keskusteluja ja asetamme suuntaviivoja sille, millaisin kehitysaskelin me voimme kehittää yritystämme eteenpäin. Mitkä ovat ne taloudelliset riskit ja miten ne hallitaan parhaiten. Tätä yritystoiminnan ennakoitavuutta joudutaan tekemään koko ajan, mutta se sopii meille.

Rakentamisaikojen haasteista maidontuotannon kehittämiseen

MaitoSuoni Oy perustettiin vuonna 2012 ja 180 paikan pihattonavetan rakentaminen käynnistyi samana vuonna. Maito-

”Meidän vahvuutemme oli siinä, että meitä oli neljä ja pystyimme menemään yhdessä vaikeitten henkisten ja taloudellisten aikojen lävitse.”

Suoni Oy osti suunnittelu-, rakentamisja rakennusvalvontaan liittyvän palvelun ulkopuolelta. Osakkaiden tehtävänä oli hoitaa nykyisten navettojen karja, korjata nurmirehusato kasvavalle eläinmäärälle sekä suunnitella ja hankkia riittävä eläinaines. Kaikki toiminta tähtäsi siihen, että tammikuussa 2013 aloitetaan toiminta uudessa navetassa.

– Me pidimme oman osamme sopimuksesta kiinni, mutta toinen osapuoli ei pitänyt, kertoo Ari. – Tämä johti siihen, että rakentamisja käyttöönottoaikataulu venyi. Lisäksi toisen sopimusosapuolen osaamattomuus maksoi meille kohonneina rakentamiskustannuksina. Kustannusarvion ylitys oli lopulta 40%.

– Hankkimamme eläinaines koostui lypsävistä lehmistä, mutta pääosin kantavista hiehoista. Kun uutta navettaa ei saatu käyttöön keskellä talvea, meidän piti järjestellä tilaa omista navetoistamme.

Tälle eläinmäärälle se oli lopulta mahdoton tehtävä ja valtavat kustannukset syntyivät menetetystä eläinaineksesta.

– Kun navetta saatiin käyttöön myöhemmin, aloitimme ajanlaskun tavallaan uudelleen, muistelevat osakkaat. Samaan aikaan kävimme raskaan oikeudenkäyntiprosessin vastapuolen kanssa. Meidän etumme oli se, että olimme dokumentoineet kaiken ja tiesimme, että pystymme todentamaan sen, mitä olimme sopimuksiin kirjanneet.

– Nyt kun palaa niihin vuosiin, niin meidän vahvuutemme oli juuri siinä, että meitä oli neljä ja pystyimme menemään yhdessä vaikeitten henkisten ja taloudellisten aikojen lävitse. Päätimme myös yhdessä että emme luovuta, toteavat osakkaat.

Maidontuotannon tunnusluvut paranevat koko ajan

– Eläinaineksen hankinta käynnistyi uudelleen omasta karjasta ja se on ollut pitkä ja vaativa prosessi. Tällä hetkellä lypsylehmiä on 150 kpl ja hankimme kuluvan vuoden aikana vielä 30 lehmää lisää.

Olemme kuitenkin pystyneet kasvattamaan maidontuotantoa asteittain ja asettaneet tavoitteeksi 1,8 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Tämä tavoite on saavutettavissa jo ensi vuonna, iloitsevat Jonna ja Jaana.

Tyytyväisyyttä tuo myös se, että karjan eläinterveys on hyvä.

– Panostamme paljon eläinten kestävyyteen ja olemme onnistuneet myös siinä.

Peltopuolella panostamme nurmisadon tuottokykyyn ja viljelykiertoon. Meillä on aivan huippuyhteistyökumppanit Pro Agriasta sekä kotieläin- että nurmipuolelle. Ilman heitä olisi usko joskus meinannut loppua, kiittelee Ari. Navetan kustannusarvion ylitys rakentamisessa johti siihen, että lisärahoituksen järjestäminen on ollut vaativaa.

– Tiukasta taloustilanteesta johtuen meillä on vain yksi palkattu työntekijä ja viimeiseen kolmeen vuoteen emme ole pystyneet tekemään korvausinvestointeja.

Lähivuosien tärkein investointi liittyy kahden lypsyrobotin hankintaan. Ensin pitää kuitenkin löytää yhteinen näkemys hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta rahoittajapankkimme kanssa, toteaa Ari. Selkeät tavoitteet ohjaavat tekemistä

– Pidemmän aikavälin tavoitteiksi olemme asettaneet maidontuotannon vakiinnuttamisen, kestävän karja-aineksen, taloudellisen aseman paranemisen sekä oman hyvinvointimme.

– Menneet vuodet ovat kasvattaneet meitä ihmisinä sekä erikseen että yhdessä. Silti on vaatinut meiltä paljon venymistä ja on kohtuullista, että saisimme toimeentulon tästä tulevaisuudessa.

– Meidän vahvuutemme on ollut se, että käymme yhdessä asioita lävitse.

Vaikka henkinen kantti on ollut kovilla, puhuminen ja asioiden jakaminen on helpottanut, toteaa Jaana.

– Osakeyhtiön laaja osakaspohja on mahdollistanut selkeät vastuualueet sekä antanut riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen. Meillä maidontuottajilla on muutakin elämää kuin lehmät ja siksi viikonloppuvapaat joka kolmas viikonloppu ovat perheen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Meillä täällä Pohjois-Karjalassa ei ole tapana luovuttaa kovin pienestä, toteavat Jonna, Jaana, Ari ja Marko yhdessä.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 29

HÄLLFORSIN SUKUTILA

Crista Hällforsin mielestä uusi navetta avaa tilalle uusia kehittämispolkuja

L

apinjärvellä asuvalle maidontuottajalle Crista Hällforsille, 31, oman sukutilan toiminnan jatkaminen on ollut itsestään selvyys jo viisivuotiaasta lähtien. Agrologiksi opiskellut Hällfors osti tilan äidiltään viisi vuotta sitten ja on yhdestoista henkilö sukutilan ruorissa. Tilan maito viedään Arla Oy:n Sipoon meijeriin.

Hällfors on jatkanut sukutilan kehittämistyötä. Uusi kahden robotin pihattonavetta valmistui omalle pellolle Härsbölen kylässä joulukuun alussa. Lehmät siirtyivät vanhasta navetasta uuteen joulukuun kolmantena päivänä.

– Uutta navettaa olen suunnitellut jo kymmenen vuotta. Kun ostin tilan äidiltäni viisi vuotta sitten, oli erittäin hyvä toimia yrittäjänä ennen lopullista päätöstä investoinnista, hän kertoo.

Crista Hällfors toteaa, että ennen investointiin ryhtymistä piti ottaa huomioon kannattavuuslaskelmat, riittääkö pintaala suunniteltuun eläinmäärään ja riittääkö lannan levitysala. Ja tärkein kysymys, että ”riittääkö oma pää”.

Lupaprosessit etenivät suhteellisen jouhevasti

Navetan rakentuminen ajatuksen tasolta käytännöksi vei parisen vuotta.

– Jo kaksi vuotta sitten soittelin tutuille tuottajille, jotka olivat investoineet navettaan ja kyselin ”tyhmiä kysymyksiä”.

Monet varoittelivat, että hanke voi venyä rakennus- ja ympäristölupa-asioiden vuoksi.

Hällforsin tilan kohdalla lupaprosessit sujuivat lopulta jouhevasti.

– Rakennus- ja ympäristölupien paperi-

rumba alkoi keväällä 2018. Lupahakemukset jätettiin elokuussa 2018. Rakennuslupa tuli kahdessa kuukaudessa ja ympäristölupa tuli kuudessa kuukaudessa.

Ympäristölupa tuli viime vuoden maaliskuun alussa. Navetan rakentaminen aloitettiin huhtikuussa ja valmista oli siis joulukuun alussa. Hällfors on tyytyväinen hankkeen etenemiseen.

– Minun tapauksessa asiat ovat menneet hyvin. Myös kylän naapuriyhteisö ja muut tuottajat ovat olleet kannustavia, mutta tietysti minua on kutsuttu sekä hul-

Arla Suomen maidontuottajat ruokkivat KRISTA KORPELA-KOSONEN

K

aikki Suomessa valmistetut Arlan maitotuotteet pohjautuvat lypsylehmien soijattomaan ruokintaan.

Arlan suomalaiset maidontuottajat ovat käyttäneet soijatonta rehua tiloillaan kesästä 2018 lähtien. Soijan sijaan lehmien valkuaisrehuna hyödynnetään rypsiä, rapsia ja nurmea, jotka on pääosin tuotettu Suomessa.

Maatalousyrittäjä Joonas Jaakkolan (kuvassa) tilalla Alavudella Etelä-Pohjan-

30 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

maalla lehmät ruokitaan kerran päivässä jaettavalla appeella. Se sisältää tilalla itse tuotetun nurmirehun lisäksi herne-vilja-säilörehua, jauhettua ohraa ja kauraa, rypsirouhetta, lehmien tarvitsemia kivennäisiä sekä rankkia, joka on tislausja panimoteollisuudessa syntyvä sivutuote.

– Apetta jaetaan kerralla koko päivittäisen tarpeen verran eli lehmät pääsevät ruo-

kailemaan aina halutessaan. Lypsävät lehmät saavat lypsyrobotilla käydessään myös tiivisterehua ja vastapoikineet lehmät lisäenergiaksi vielä nestemäistä rehua, Jaakkola kertoo.

Rakennusaineita maidontuotantoon

Lehmän syömän rehun valkuaisen määrällä ja laadulla on merkitystä. Rehun valkuaisesta lehmä saa ra-

HÄLLFORSIN SUKUTILA

”Kylän naapuriyhteisö ja muut tuottajat ovat olleet kannustavia, mutta tietysti minua on kutsuttu sekä hulluksi että tyhmäksi.” oli noin 10 000 euroa. Uudessa navetassa on tällä hetkellä noin 80 lypsävää, mutta määrä nousee tämän vuoden aikana 140 lehmään eli tilan maidontuotantomäärä kaksinkertaistuu aiempaan verrattuna, noin miljoonaan litraan vuodessa.

Uusia visioita

Crista Hällforsin kasvot koristavat myös maitopurkin kylkeä.

luksi että tyhmäksi. Navetan lupa-asiat olivat kolme kertaa käsittelyssä, eikä yhtään valitusta tullut, hän sanoo.

Paikallisin voimin rakennettu

Uuden navetan on suunnitellut NHK-keskuksen Juho Aaltonen. Hällfors kilpailutti kaikki rakennuksen osa-alueet kriteereinään hinta, laatu, aikataulu, huoltovalmius ja hankkeen toteuttamiskyky.

Navetan kuori aputilojen kattoa lukuun ottamatta ja lietekuilusto tuli NHK-keskukselta pakettina.

– Parsikalusteet tulivat Pellon Group Oy:ltä sekä lietesäiliöt ja lantala Lujabetonilta, hän kertoo.

Muuten rakentaminen hoidettiin paikallisin tai alueellisin voimin. Pohja- ja kaivuutyöt teki lapinjärveläinen Kaivinkoneyhtymä Lindholm Oy. Navetan rakentamisesta vastasi virojokinen Ravijoen Rakennus Oy, LVI-työt lapinjärveläinen Erikssonin putki ja sähkötyöt elimäkeläinen Sähköurakointi P. Marjakaarto.

Navetan yhden lehmäpaikan kustannus

Maitotilayrittäjän kehittämisinto ei ole loppumassa. Crista Hällfors kertoo, että aina pitää olla visio ja uusi navetta avaa niitä lisää. Kaikki maatalouden energiansäästöratkaisut kiinnostavat – niin biokaasu kuin aurinkopaneelit.

– Lehmä on sen verran ihme-eläin, että se ei tuota vain maitoa, vaan myös lämpöä, lihaa, nahkaa, jälkeläisiä ja pellolle ravintoa. Lehmä on luonnolle resurssi ja mahdollisuus, pitäisi vain löytää oikeat tavat hyödyntää kaikki, hän sanoo.

Hällfors toivoo myös, että tilojen investointeja ja kehittämistä kannustettaisiin.

– Luulen, että asenne maataloutta ja sen työmäärää kohtaan tulee kotoa ja kasvatuksen kautta. Into kehittää tilaa ei katso ikää, mutta nuoria pitäisi kannustaa jatkamaan. Muuten ollaan kohta ilman hyvää, puhdasta, kotimaista ruokaa.

lehmiään soijattomalla rehulla kennusaineita maidontuotantoaan varten.

Rypsi sopii soijaa paremmin täydentämään viljaa ja nurmirehua lehmien ruokinnassa, sillä se tehostaa lehmän maidontuotantoa. Myös nurmi on lehmälle tärkeä valkuaisen lähde, joka vaikuttaa myönteisesti lehmän terveyteen.

– Käyttämällä kotimaista valkuaisrehua voimme varmistua siitä, että se on tuotettu vastuullisesti. Kotimaisen valkuaisrehun hiilijalanjälki on pienempi kuin tuontisoijaa sisältävillä tuotteilla, Jaakkola mainitsee.

Soijaton ruokinta on osa vastuullisuustyötä

Lypsylehmien soijaton ruokinta on osa Arlan vastuullisuustyötä ja yksi sen monista toimenpiteistä kohti hiilineutraalia maitoketjua. Soijan tuottajamaissa sen viljelyyn liittyviä kielteisiä ympäristövaikutuksia ovat muun muassa metsäkato, kasvihuonekaasupäästöt, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja eroosio.

– Kuluttajat edellyttävät maidon tuotantoketjulta vastuullisuutta. Me haluamme omilla toimillamme vastata näihin odo-

tuksiin, kertoo Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Arla Foods -konserni on tehnyt pitkäjänteisesti työtä soijan käyttöön liittyvien haittojen vähentämiseksi. Muissa Euroopan maissa Arlan maidontuottajat ovat sitoutuneet käyttämään vastuullisesti tuotettua, RTRS-sertifioitua soijaa.

– Suomessa menimme askelen pidemmälle. Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajat olivat Suomessa ensimmäisiä, jotka jättivät soijan pois lehmien ruokinnasta, toteaa Kilpeläinen.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 31

LOMITUSPALVELUT

Lomituspalveluiden käyttäjistä kaksi kolmannesta on lypsykarjatiloja

A

gronomi Päivi Wallin aloitti kuluvan vuoden alussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) lomitusja työkykypalveluista vastaavana johtajana. Eläkelaitos ohjaa ja valvoo kuntien järjestämän lomituksen paikallisyksiköiden toimintaa sekä huolehtii valtionrahoituksen jakamisesta.

– Melalla on tällä hetkellä lomituspalveluiden toimeksiantosopimus 40 kunnan kanssa, joiden palveluksessa lomituksesta huolehtii 200 hallintohenkilöä ja 2 400 vakituisessa työsuhteessa olevaa lomittajaa. Määräaikaisissa työsuhteissa lomittajia on noin 5 000, Wallin kertoo.

”On tärkeää, että lomituspalveluilla huolehditaan kotieläintuotantoa päätoimisesti harjoittavien maatalousyrittäjien työssä jaksamisesta.”

Käyttäjämäärä vähenee

Maatalouden rakennekehitys näkyy lomituspalveluiden käyttäjien määrässä, sillä siihen oikeutettujen maatalousyrittäjien määrä vähenee 5–6 prosentin vuosivauhdilla. Lomituspalveluihin oikeutettuja maatalousyrittäjiä vuonna 2010 oli 25 800, kun kuluvan vuoden lopulla heitä arvioidaan olevan 14 100 henkeä.

Vuonna 2025 heitä on enää 10 000.

– Asiakkaiden määrän väheneminen on johtanut joissakin paikallisyksiköissä lomittajamäärän vähentämistarpeeseen ja yt-neuvotteluihin. Pääosin sopeutustarve on pystytty hoitamaan eläköitymisen ja muun luontaisen poistuman kautta. Toisaalta joissakin paikallisyksiköissä kärsitään lomittajapulasta. Osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla riittävästi.

Lomituspalveluita käyttävistä tiloista 61 prosenttia on lypsykarjatiloja, 21 prosenttia nautatiloja, kahdeksan prosenttia sikatiloja, neljä prosenttia siipikarja- tai broilertiloja, neljä prosenttia hevostiloja sekä kolme prosenttia lammas- ja vuohitiloja.

Wallinin mukaan karjasta luopuvat tilat ovat usein perinteisiä parsinavetoita. Jatkavat tilat investoivat automaatioon ja teknologiaan, mikä luo uusia osaamistarpeita maatalouslomittajille. Lomittajien osaamista voidaan lisätä joko täydennyskoulutuksella tai tilakohtaisella perehdyttämisellä.

Tilakohtainen perehdyttäminen tuli lomituspalvelulakiin vastaamaan erityisesti lisääntyvän automaation tarpeisiin. Tilakohtaisella perehdytyksellä pyritään siihen, että jokaisella tilalla olisi useampi tilan olosuhteet hyvin tunteva maatalouslomittaja. Tilakohtaisesta perehdytyksestä huolehtii maatalousyrittäjä, hän kertoo.

Tilojen määrän väheneminen näkyy lomitusmäärärahoissa. Valtio on kuluvalle vuodelle varannut lomituksen menoihin rahaa 121,75 miljoonaa euroa, mikä on

32 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

Tulevaisuuden kehitys

11,95 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.

Valtion osuuden lisäksi maatalousyrittäjät rahoittavat itse osan lomituspalveluista sijaisapumaksuina sekä maksullisen lomituksen maksuina. Maatalousyrittäjien rahoitusosuus on noin 19 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien työssä jaksaminen

Viljelijäkentällä on esiintynyt vaateita, että lomituspalvelun tulisi olla saatavilla vain päätoimisille viljelijöille. Lomituspalvelulaissa erityisedellytyksenä vuosiloman saannille on, että ”että maatalousyrittäjän työpanos on lomitusajankohtana ja sitä edeltäneen kuuden kuukauden aikana kohdistunut maatalouden harjoittamiseen vähintään samassa määrin kuin maatalousyrityksen ulkopuolella tapahtuvaan työskentelyyn ja että maatalousyrittäjä ei ole työttömänä työnhakijana.”

Palvelun saaminen edellyttää lisäksi, että maatalousyrityksen tuotanto käsittää lomituspalvelujen käyttämisajankohtana vähintään kuusi kotieläinyksikköä.

– Kotieläinyksiköiden minimimäärä rajaa pienimmät kotieläintuotannon ”harrastajat” lomituspalvelujen ulkopuolelle.

Wallinin mukaan lomituspalvelulain uudistamista selvittäneessä työryhmässä pohdittiin myös kotieläinyksiköiden minimimäärän nostamista nykyisestä kuudesta ylemmäs, jotta palvelut kohdentuisivat nykyistä selkeämmin kotieläintuotannosta pääasiallisen toimeentulonsa saaville maatalousyrittäjille.

– Mielestäni on tärkeää, että lomituspalveluilla huolehditaan kotieläintuotantoa päätoimisesti harjoittavien maatalousyrittäjien työssä jaksamisesta.

Lomituspalvelulakiin on suunniteltu uudistuksia useiden hallitusten toimesta.

Edellisellä vaalikaudella Juha Sipilän hallituksen tarkoituksena oli siirtää lomituspalvelut perustettavien maakuntien hallinnoitavaksi ja toteuttaa lakiuudistus.

Lomituspalveluiden organisoinnin epävarmuuteen ja kaavailtuun maakuntauudistukseen liittyen paikallisyksikkörakennetta ei ole kehitetty Melan toimesta useaan vuoteen. Samalla maatalouden rakennekehityksen vuoksi paikallisyksiköt ovat pienentyneet kooltaan merkittävästi.

Nyt huolena on, että pienenevien volyymien takia paikallisyksiköiden kyky laadukkaan lomituspalvelun tuottamiseen voi olla heikentymässä.

– Mela on käynnistänyt selvityksen paikallisyksikkörakenteen kehittämiseksi niitä yhdistämällä. Isommat yksiköt antaisivat paremmat lähtökohdat toiminnan varajärjestelyille sekä mahdollistaisivat tehokkaamman ja joustavamman lomituspalvelun järjestämisen.

Melassa on arvioitu, että tehokkaimmin lomituspalvelut toimisivat vähintään 40 000–50 000 lomituspäivää tuottavissa yksiköissä. Se tarkoittaisi noin 8–12 paikallisyksikön muodostamista valtakunnan tasolla. Tarkoitus on, että Melan selvitys valmistuu tämän vuoden aikana.

Wallinin mukaan myös lomituspalvelulain sisältö vaatisi joiltain osin uudistuksia. Osa sijaisapuun liittyvistä säädöksistä johtaa tällä hetkellä maatalousyrittäjien kannalta hankaliin tilanteisiin.

– Esimerkiksi työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän sijaisavun säädöksiä tulisi tarkastella uudelleen. Sijaisavun keskeisenä tavoitteena on tukea maatalousyrittäjän jaksamista sairausja tapaturmatilanteissa, mutta tämä tavoite ei kaikilta osin nyt toteudu, hän sanoo.

ENERGIATÄYDENNYSREHUT LEHMILLE MELICA ENERGIA TRIMMI

Anne Nykänen pitää Melan roolia lomituksen laadun takaajana tärkeänä

M

elan valtuuskunnassa kaksitoista vuotta vaikuttanut maitotilayrittäjä Anne Nykänen Mikkelistä toteaa, että Suomen ainutlaatuinen lomitusjärjestelmä on toiminut hyvin, joten sitä ei saa tulevaisuudessa vaarantaa. Viljelijäkentällä on esiintynyt vaateita, että lomituspalvelun tulisi olla saatavilla vain päätoimisille viljelijöille, eikä sivutoimisille tai harrastajaviljelijöille.

– Olen sitä mieltä, että palvelut tulisi turvata päätoimisille maatalousyrittäjille, mikä määräytyy kotieläinyksiköiden kautta. Lomaoikeutettu on sellainen, jonka työvaatteet haisevat lannalle, hän pelkistää.

Nykäsen mukaan lomituspalveluiden käyttöä ei voida laajentaa esimerkiksi osakeyhtiöihin, jos valtiolta ei tule lisää määrärahoja. Maatalousyrittäjä nostaisi myös tuetun maksullisen lomituksen tuntimäärää ja pidentäisi määritellyn työpäivän pituutta.

– Myös tuntilomittajien käyttö on tärkeä asia. Heidän käyttöään tulee helpottaa ja heidän pitää saada tehdä tuettua maksullista lomitusta, hän sanoo.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kaavaileman sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistusten yhteydessä lomituspalveluita oltiin keskittämässä maakunnallisiksi. Nykyhallituksen suunnitelmat palvelun kehittämisen osalta ovat vielä hahmottumattomat.

Anne Nykäsen mielestä Melalla on tulevaisuudessakin rooli lomituspalveluiden järjestämisessä, vaikka yhteiskunta uudistaisi hallintorakenteitaan. Maatalousyrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että valtion raha lomituspalveluihin on tulevaisuudessakin korvamerkitty.

– Lomituspalvelut ovat osa kansallista sosiaalipolitiikkaa, mutta sen rahoitusta ei pidä laittaa osaksi yleistä sote-rahoitusta, vaan raha pitää korvamerkitä. Enkä lämpene ajatukselle siitä, että lomituksessa olisi käytössä palvelusetelitoiminta, hän toteaa.

Nykänen näkee hyvänä, että jatkossakin valtion ja lomituspalveluiden järjestäjien eli kuntien välillä on Mela tahona, joka varmistaa järjestelmän toimivuuden, valvoo sen laatua ja ymmärtää viljelijöiden näkökulmaa.

Monipuolinen energiatäydennysrehu lypsylehmille. Sisältää glyserolia, pötsisuojattua rasvaa ja propyleeniglykolia.

Lisäksi tuotteessa on pötsin pH:ta ylläpitävää natriumbikarbonaattia ja pötsin mikrobistoa ylläpitävää patentoitua Progut-hiivaa.

25 KG

900 KG

10 KG

20 KG

TEHOMELASSIGLYKOLI PLUS Nestemäinen täydennysrehuseos lypsylehmille ketoosiriskin vähentämiseen.

Sisältää veren sokeripitoisuutta kohottavia propyleeniglykolia ja glyserolia, maksan rasva-aineenvaihduntaa edesauttavaa koliinia ja pötsimikrobeille energiaa antavaa seosmelassia.

230 1200 KG KG

KARJAN PROPYLEENI PLUS Märehtijöille ketoosiriskin vähentämiseen tarkoitettu propyleeniglykolivalmiste, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta ylläpitäen ruokahalua.

Tuote sisältää myös mm. betaiinia ja nikotiiniamidia, jotka tehostavat maksan toimintaa.

10 KG

20 KG

210 KG

1050 KG

Tiedustele tuotteita meijeristäsi MAITOA www.vilomix.fi SUOMESTA 1 / 2020 | 33 puh. 010 402 7700,

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut Sirpa Rinne

Tulosten laatu ratkaisevaa laboratoriopalveluissa

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän hankintameijerit päättivät muutaman vuoden ulkoistamisen jälkeen perustaa ryhmään oman tuottajalaboratorion vuonna 2015. Perustamissopimus toisen asteen osuuskunnasta allekirjoitettiin arvokkaasti Helsingin Lasipalatsissa.

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut oli perustettu.

– Osuuskunnan perustamisen ensisijainen ajatus oli tuottaa laboratoriopalveluita, jotka ovat laadullisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä, kertoo osuuskunnan toimitusjohtaja Risto Koski.

Osuuskunnan jäseninä on Arla Suomi -yhteistyöryhmän hankintameijereitä.

– Arla Suomi yhteistyöryhmän maidontuotantotilat sijaitsevat eri puolilla Suo-

Niina Honkala analysoi maitonäytteitä Sipoossa. Taustalla osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen, toimitusjohtaja Risto Koski ja hallituksen varapuheenjohtaja Ulla Roininen.

mea ja aikaisemmat laboratoriopalvelut olivat etäällä, joten logistiset haasteet olivat merkittävät, selventää Koski.

Näytteet käsitellään nopeasti

Maidosta tehdään useita näytteitä niin

tiloilla kuin meijereissä. Tyypillisimmät ja lakisääteiset näytteet ovat maidon laatua kuvaavat bakteerien ja solujen tutkimukset. Vierasaineiden, kuten antibioottien, varalta maidosta otetaan näytteet aina joka tilalta ja matkan aikana vielä

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut

L ABOR ATORIOPALV ELU T Suomalaisten maidontuottajien tuottama maito on maailman huippuluokkaa. Tästä maidosta jalostetaan maailman parhaat ja puhtaimmat meijerituotteet Meille suomalaisille.

Laatua pidetään usein itsestään selvyytenä, vaikka se ei kaikkialla maailmassa sitä ole. Suomalainen laatu syntyy pitkäjänteisellä työllä maidontuotannossa ja jalostuksessa.

Laboratoriopalvelumme auttavat onnistumaan.

Risto Koski toimitusjohtaja +358 40 532 8174

34 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut

”Tulosten nopea saatavuus tiloille mahdollistaa ruokinnan täsmällisen suunnittelun.” maitoautoista ja meijerissä ennen maitojen purkua.

Maitotiloilla maidon mikrobiologisen laadun lisäksi erittäin tärkeää ovat maidon pitoisuudet. Maidon tuottajahinta muodostuu suurilta osin proteiinin ja rasvan määrän perusteella. Vaikka maidon hinnoitteluun on tullut nykyisin myös eläinten ja ihmisten sekä ilmaston hyvinvointiin liittyviä mittareita, on luonnollisesti laadun ja maidon koostumuksen rooli hinnoittelussa keskeinen.

– Maidontuotantotiloilla keskeistä on koostumushinnoittelun kautta muodostuva maidon hinta suhteessa lehmien ruokintaan myös taloudellisen onnistumisen

kannalta. Tulosten nopea saatavuus tiloilla mahdollistaa ruokinnan täsmällisen suunnittelun. Suomessa vallitseva vahva laiduntaminen ja nurmivaltainen ruokinta tukee loistavalla tavalla maidontuotantoa ja on kuluttajien näkökulmasta niin ravintoarvollisesti kuin eettisesti kestävällä pohjalla, arvioi Koski.

Maidon koostumuksella on keskeinen merkitys sitä jalostettaessa. Maidon koostumuksen mittaaminen ennen jalostusta on välttämätöntä valmistusprosessin ja valmiin tuotteen korkean laadun saavuttamiseksi.

Maitokuormista mitataan kaikki pitoisuudet joka kerta, ennen maitojen purkua meijereihin Hämeenlinnassa ja Sipoossa.

Osa Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajista ottaa myös omista maidoistaan joka hakukerta rasva- ja proteiinipitoisuudet, hän sanoo.

Tuottajille palveluja

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut on tarjonnut tiineystestiä tuottajille jo kolmen vuoden ajan. Tiineystestin avulla tilat saavat tiedon lehmäkohtaisesti maitonäytteestä, onko lehmä tiineenä eli odottaako se vasikkaa.

– Tieto on maitotiloille arvokas, koska lehmien poikimavälin pitäminen optimaa-

lisena on yksi perusedellytys korkean maitotuoton saavuttamisessa. Poikimavälin suunnittelu edesauttaa tasaisemman maidontuotannon toteuttamisessa, Koski muistuttaa.

Vertailu tärkeää

Laboratorioita valvotaan tiukasti Suomen kansallisen akkretidointielimen FINASin toimesta. Lisäksi laatu- ja johtamissertifikaatteihin kuuluvat perusteelliset toimenpiteet laadun varmistamiseksi ja tarkastukset eli auditoinnit useita kertoja vuodessa.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä on tehnyt jo vuosia vertailua kansainvälisten ja muiden suomalaisten laboratorion kanssa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi.

Tämä ns. interkalibrointi on osoittautunut tärkeäksi osaksi, jolla Suomessa on saatu varmistettua kansainväliset standardit reilusti ylittävät tulokset.

Yhteistyö Arla Foods:n käyttämien kansainvälisten laboratorioiden kanssa on myös osoittautunut hedelmälliseksi ja tuonut toimintaan paljon lisäarvoa.

– Näin varmistamme, että saadut tulokset ovat luotettavia ja oikeita. Suorittamissamme vertailuissa tulokset ovat olleet erinomaisia, myös kansainvälisissä vertailuissa, kiittelee Koski.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 35

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 390 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja SUOMESTA 1 / 2020 36 020 | MAITOA puh.

765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Valmistaja

www.finncow.fi

Korkiton pakkaus vähentää muovin tarvetta KRISTA KORPELA-KOSONEN

A

rla ei ole lisännyt maidon, piimän ja maitojuoman käytetyimpään pakkauskokoon eli litran purkkiin muovista korkkia, sillä korkittomuus on ollut monien kuluttajien toiveena. Se säästää vuosittain yli 100 000 kiloa muovia.

– Olemme kuunnelleet kuluttajia. Kuluttajat painottavat, että he eivät halua lisätä muovin käyttöä, vaan päinvastoin vähentää sitä, kertoo Brand & Category Manager Sanna Heikfolk Arlalta.

Korkiton pakkaus on ympäristön kannalta hyvä valinta, sillä se vähentää muoviraaka-aineen tarvetta. Yhden maitotai piimäpurkin muovikorkki kauluksineen painaa 2,6 grammaa. Paljon käytetyissä volyymituotteissa pienistäkin määristä muovia tulee vuositasolla valtavia.

– Arlan litran maidossa, piimässä ja maitojuomassa ei ole koskaan ollut muovikorkkia, joten muovia on vuosien mittaan jäänyt käyttämättä huimia määriä, Heikfolk sanoo.

Korkittomuus lisää myös maito- ja piimäpakkauksen kierrätysarvoa. Kartonkitölkin kierrätysmateriaali on laadukkaampaa, kun siinä on vähemmän muovia. Korkittoman pakkauksen kierrättäminen kartonkikeräyksessä onkin helppoa ja vaivatonta.

Korkilla on paikkansa

Arlan kahden ja viiden desilitran maidoissa sekä ruoanvalmistustuotteissa, kuten ruokakermoissa, korkki on kuitenkin osa pakkausta. Näissä tuotteissa käytetty korkki on sokeriruo’osta valmistettua biomuovia.

– Tietyissä tuoteryhmissä korkki lisää käyttömukavuutta.

Esimerkiksi kahden desilitran maidon moni tykkää juoda suoraan pakkauksesta. Puolen litran maitoa taas käytetään paljon kahvimaitona, joka on helpompi annostella korkillisesta pakkauksesta, Heikfolk havainnollistaa.

On pakkauksessa korkki tai ei, säilyvyyden kannalta sillä ei ole merkitystä.

– Tuotetestiemme mukaan maito, piimä ja maitojuoma säilyvät korkittomassa pakkauksessa yhtä hyvin kuin korkillisessa pakkauksessa, kun kartonkisen kaatonokan taittaa käytön jälkeen kiinni.

Innovatiivisia pakkausratkaisuja

Arlalla uusien, vastuullisempien pakkausratkaisujen etsiminen on jatkuvaa kehitystyötä. Arla Foods -konsernin tavoitteena on olla hiilineutraali meijeri viimeistään vuonna 2050. Suomessa aiotaan päästä tavoitteeseen nopeammin, ja innovatiiviset pakkausratkaisut tukevat tavoitteen saavuttamista.

Alkuvuodesta 2019 Arla alkoi pakata kaikki harjakattoisissa pakkauksissa olevat tuotteensa kartonkipurkkeihin, jotka on valmistettu pinnoitteena olevaa biomuovia myöten kokonaan puusta peräisin olevista raaka-aineista. Samanaikaisesti Arla toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille kartonkisen pikarin Luonto+ jogurtteihin. Koko jogurttikipon kansineen voi laittaa kartonkikeräykseen.

– Olemme saaneet näistä uudistuneista pakkauksista kuluttajilta paljon kiitosta, Sanna iloitsee.

Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5-lypsyrobotteja on toiminnassa useilla tiloilla ympäri Suomen. Lähde tutustumaan suuren suosion Suomessa ja maailmalla saavuttaneeseen A5-lypsyrobottiin käytännössä. Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

| 37

Biokaasu

Arlan uusi jakeluauto kulkee biokaasulla KRISTA KORPELA-KOSONEN

A

rla otti joulukuussa käyttöön ensimmäisen pelkästään biokaasua polttoaineenaan hyödyntävän kuorma-auton, joka huolehtii tuotejakelusta asiakkaille pääkaupunkiseudulla. Biokaasu on uusiutuva polttoaine, joka vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia.

Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi kaasuautolla on tavalliseen dieselkäyttöiseen kuorma-autoon verrattuna merkittävästi pienemmät lähipäästöt. Niillä tarkoitetaan pakokaasupäästöjä, jotka vaikuttavat muun muassa ilmanlaatuun.

– Uudessa jakeluautossamme myös lämmönsäätölaite eli tuotteiden sopivasta säilytyslämpötilasta huolehtiva kylmäkone saa energiansa auton biokaasua hyödyntävästä moottorista. Autossa ei

siis käytetä lainkaan ilmastoa kuormittavia, fossiilisia polttoaineita. Vastaavan dieselöljyä polttoaineenaan käyttävän jakeluauton hiilidioksidipäästöt ovat noin 26 600 kiloa vuodessa, kertoo jakelupäällikkö Veli-Tapani Perälä Arlalta.

Biokaasua polttoaineenaan hyödyntävä jakeluauto on yksi Arlan toimenpide matkalla kohti hiilineutraalia maitoketjua.

– Hankimme nyt käyttökokemuksia, jotka huomioimme tulevissa investoinneissa. Kaasuautojen määrää on mahdollista helposti lisätä, sillä biokaasun jakeluverkosto on viime vuosina huomattavasti laajentunut, Perälä toteaa.

Lähes kaikki suomalaiset osallistuvat biokaasun tuotantoon

Arlan uusi jakeluauto tankkaa biokaasua Gasumin tankkausasemilla.

Tankillisella biokaasua kuorma-auto kulkee jopa 500 kilometriä. Energiayhtiö Gasum on Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja.

– Lähes jokainen suomalainen osallistuu biokaasun tuottamiseen, kertoo liikenteen Senior Sales Manager Jani Arala Gasumilta.

Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten kotitalouksien biojätteestä, päivittäistavarakauppojen ja ravintoloiden ruokahävikistä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta ja teollisuuden sivutuotteista.

Tuotannossa syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite maataloudessa perinteisten lannoitteiden tilalla tai se jalostetaan teollisuudelle ravinnetuotteiksi.

– Biokaasun tuotanto ja sen hyödyntäminen ovat kiertotaloutta parhaimmillaan, Arala sanoo.

Uusi VMS V310 tekee myös tiineystarkastukset ja löytää kiimat ™

32 %

parempi siemennysprosentti*

Ota yhteys laitemyyjääsi ja kysy kuinka se sopii sinun tilallesi: www.delaval.com/fi/yhteys TERVETULOA TUTUSTUMAAN V310 SARKA MESSUILLE 38 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2020

www.delaval.com/fi/ratkaisumme/lypsy/vms/v310

www.delaval.fi

Maaseudun Tulevaisuus etuhintaan!

Tilaa ja v

Arvonnan

oita auto

säännöt:

!

MT.FI/arv onta

Kolme tapaa tilata:

Verkossa: MT.FI/netti Postitse: Tätä ja palauta kuponki.

Postimaksu on maksettu puolestasi.

Soita: 020 413 2277 (ark 8-21)

Tilaus- ja arvontakortti Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden kestotilauksena edulliseen tutustumishintaan 1. jakso 3 kk vain 49,80 € (norm. 72,90 €). Tilaukseen sisältyy myös MT:n verkkopalvelun rajaton lukuoikeus sekä kaikki jakson aikana ilmestyvät liitelehdet: Kantri, MT Metsä, Suomalainen Maaseutu ja Viikonvaihde.

Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun

Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa henkilöauton, arvo 32 000,00 €!

MAV0036

Nimi Lähiosoite Postinumero

VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti Kyllä, haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja tarjouksia

Maaseudun Tulevaisuus

 sähköpostilla

 tekstiviestillä

Tarjous on voimassa 31.3.2020 asti ja koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää MAITOA SUOMESTA 1 / 2020 yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 020 413 2277 (ark. 8–21). Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta www.viestilehdet.fi

| 39

40 miljoonaa pakkausta 40 miljoonaa parempi pakkausta 40 miljoonaa suomi parempi

#arlateot

#arlateot

#arlateot

pakkausta suomi parempi suomi

pohjaa myöten pohjaa puupohjainen myöten purkki. puupohjainen purkki. pohjaa kokonaan myöten kartonkikeräyskokonaan puupohjainen kartonkikeräyskelpoinen. purkki. kelpoinen. kiva, kun kiva, kun kierrätät! kokonaan kierrätät! kartonkikeräyskelpoinen. kiva, kun kierrätät!

tervemenoa fossiiliset raaka-aineet, ei tule ikävä!

tervemenoa fossiiliset raaka-aineet, ei tule ikävä!

Haluamme tehdä piirun verran parempia valintoja. Siispä menimme metsään ja siirryimme 100 % puupohjaisiin Haluamme tehdä piirun verran parempia valintoja.

Siispä menimme metsään ja siirryimme kartonkipakkauksiin.

Nyt kaikki maito-, jogurttija kermapakkauksemme on tehty vain uusiutuvista raaka-aineista. tervemenoa fossiiliset raaka-aineet, ei tule ikävä!

Haluamme tehdä piirun verran parempia valintoja. Siispä menimme metsään ja siirryimme 100 % puupohjaisiin Jopa purkin sisäpinnoite kartonkipakkauksiin. saadaan pohjoismaisesta Nyt puusta.

Biomuovi tehdään nimittäinja sellunteon sivussa syntyvästä 100 % puupohjaisiin kaikki maito-, jogurttikermapakkauksemme kartonkipakkauksiin.

Nyt kaikki– maito-, jogurtti- ja kermapakkauksemme on tehtyinnovaatio, vain uusiutuvista mäntyöljystä ylimääräistä puuta kaatamatta.

Tässäpä kotimainen joka on raaka-aineista. tehdä piirunyhtään verran parempia valintoja.

Siispä menimme metsään ja siirryimme 100pohjoismaisesta % puupohjaisiin onHaluamme tehty vain uusiutuvista raaka-aineista.

Jopa purkin sisäpinnoite saadaan Jopa purkin sisäpinnoite saadaan pohjoismaisesta puusta.

Biomuovi tehdään nimittäin sellunteon sivussa syntyvästä 40 miljoonan pakkauksen verran vastuullisempi.

Ei huono, vaikka itse sanommekin! kartonkipakkauksiin.

Nyt kaikki maito-,nimittäin jogurtti- jasellunteon kermapakkauksemme on tehty vain uusiutuvista–raaka-aineista. puusta.

Biomuovi tehdään sivussa syntyvästä mäntyöljystä yhtään mäntyöljystä – yhtään ylimääräistä puuta kaatamatta.

Tässäpä kotimainen innovaatio, joka on Jopa purkin sisäpinnoite saadaan pohjoismaisesta puusta. Biomuovi tehdään nimittäin sellunteon sivussa syntyvästä ylimääräistä puuta kaatamatta.

Tässäpä kotimainen innovaatio, on 40joka miljoonan 40 miljoonan pakkauksen verran vastuullisempi.

Ei huono, vaikka joka itse sanommekin! mäntyöljystä – yhtään ylimääräistä puuta kaatamatta. Tässäpä kotimainen innovaatio, on pakkauksen verran vastuullisempi.

Ei huono, vaikka itse sanommekin!

40 miljoonan pakkauksen verran vastuullisempi. Ei huono, vaikka itse sanommekin!

arla.fi/vastuullisuus

Yhteistyössä: UPM ja Elopak

40 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2020 arla.fi/vastuullisuus arla.fi/vastuullisuus

Yhteistyössä: UPM ja Elopak

Yhteistyössä: UPM ja Elopak