Maitoa Suomesta 2/2019

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

2 • 2 0 1 9

Hyviä tekoja, parempaa maitoa Maitotiloilla tehdään tekoja ilmaston ja ympäristön hyväksi

Robert Sandström vastaa keräilystä

CAP27 -tukiuudistus etenee

Kultamitalistit korostavat johtamistaitoja

Yhdistelmäpaimen ESE7BS

Käytä akkupaimenta luonnonvoimalla Huipputehokkaat DeLaval aurinkopaneelit ylläpitävät ja jatkavat akkupaimenesi käyttöaikaa. Aurinkokennolla toimiva norm. 43 paimen, jossa on kiinteä aurinkopaneeli 7,00 ja integroituna 12V 7Ah akku.

Toimitetaan 230V akkulaturin ja liitäntäkaapeleiden kanssa. ref. 88859401

359,-

Tarjoukset voimassa 1.5-30.6.2019

Kärpässpray Aptaor Fly FS5 Tehokas kärpässpray navettaan ja kotiin.

Tehoaineena pyretriini.

3-5 sekunnin sumutus noin 100 m3. 520/450 ml ref. 96809362 norm.18,00 iini Pyretr n uu -luom tesopiva ! hoaine

6 pullo a

90,00

Laidunaltaat ja uimuri

Riittävästi vettä laitumelle

Soikea muoto helpottaa useamman eläimen pääsyn altaalle ja kevyt rakenne sekä suuri tyhjennysreikä helpottavat altaan puhdistamista.

Laidunallas P400, 400 L, 222,- (ei uimuria) 90561115 norm. 261,00 Laidunallas P600, 600 L, 263,- (ei uimuria) 90561116 norm. 309,00 Laidunallas P1000, 1000 L, 326,- (ei uimuria) 90561117 norm. 384,00 Uimuriventtiili laidunaltaalle, 52,4781143504 norm. 61,00

H

ä!

ettu er

ajoit UOM. R

-15%

DeLaval verkkokauppa avataan pian!

Viilennyspuhallin DF710

Pidä navetta viileänä!

Kun lämpötila nousee yli 25 °C:een, lehmäsi alkavat käyttää energiaa itsensä jäähdyttämiseen maidon tuottamisen sijasta. Huono ilmanlaatu myös heikentää maidon laatua. Suuri ilmankosteus, lantakaasut, taudinaiheuttajat ja pöly ovat haitallisia lehmillesi. ref. 87164901 norm. 721,00

-20%

Seuraa tilannetta kotisivuillamme: www.delaval.com/fi

DeLaval FeedtechTM biologinen rehunsäilöntäaine / alk. 1,5€ni rehutaolvn ) (sis

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen.

FeedtechTM

www.facebook.com/delavalsuomi www.instagram.com/delavalsuomi

UUT

UUS

PÄÄKIRJOITUS

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

10. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa Kannen kuva: Anu Autere

Maataloustuet palaavat keskusteluihin

M

aataloustuet ja -politiikka ovat olleet vuosikymmenet jatkuvien muutosten kohteina. Nyt suomalaisen maidontuottajan kannalta on kaksi mielenkiintoista asiaa, jotka voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti maidontuottajan arkeen: kotoinen hallitusohjelma ja EU:n maatalouspolitiikan uudistus Brexitin leikatessa rahoitusta.

2021–2027 EU:n budjetin rahoituskehys piti ratketa Suomen heinäkuussa alkavalla EU:n puheenjohtajakaudella, mutta nyt se näyttää epätodennäköiseltä. Maatalouden rahoitus EU:ssa leikkaantuu, se on selvää, mutta Ranska ja Saksa ovat pitäneet tuottajien puolta ansiokkaasti. Maatalouspolitiikan raamista tiedetään kuitenkin jo nyt sen verran, että alkupuheista huolimatta EU:n suorat tuet ovat leikkautumassa noin 2 %, mutta suhteellisesti Suomelle muita maita tärkeämmät ns. 2-pilarin tuet ovat leikkautumassa 15 %. Tämä voi merkitä isoja leikkauspaineita tai kansallisen lisärahoituksen tarvetta mm. luonnonhaittakorvaukseen tai ympäristökorvaukseen.

Suomessa leikkauspaineet ympäristökorvaukseen kohdentuvat jo vuoteen 2020, sillä esillä on jopa yli 30 prosentin hehtaarikohtainen leikkaus. Tuottajien kannalta keskeistä olisi, että myös luomu-sitoumuksia voisi tehdä uusille pinta-aloille. Tänä vuonna luomutiloille tuli turha jarru, kun uusia aloja ei saanut luomutuotannon piiriin. Tukirahaa tarvitaan siis jo vuodelle 2020.

Suomessa valmistaudutaan uuteen hallituskauteen ja keskeisenä asiana on ilmastonmuutos. Nähtäväksi jää löytyykö investointitukiin lisärahoitusta, jolla tuotantorakennusinvestointien ohella voitaisiin tukea biokaasuun tai muuhun uusiutuvaan energiaan kohdistuvia investointeja. Maatalous ja uusiutuvat luonnonvarat ovat ratkaisu eikä ongelma ilmastonmuutoksessa. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on panostettu useilla merkittävillä toimilla asiaan ja lisää kuuluu pian. Arla Foods kansainvälisesti ja Suomessa paikallisten toimijoiden kanssa olemme eturintamassa. ***

Tuotantoon sidotut tuet ovat suomalaisen maidontuotannon kannalta äärimmäisen tärkeitä. Tuotannon yksikkökustannukset ovat arviolta lähes 20 snt/l korkeammat kuin Keski-Euroopassa. Siksi Suomessa on maksettu kansallista tuotantoon sidottua tukea kompensoimaan kustannushaittaa. Tilakohtaisessa tukikatossa saatta piillä uhka. Leikkuri iskisi 60 000–100 000 euron vuosittaiseen EU:lta tulevaan tukisummaan. Siksikin olisi tärkeää, että Suomi saa rakennettua EU:n mahdollistaman tukikaton korotuksen jokaista tilan tuottajaa ja työntekijää kohden. Esillä on ollut 30 000–50 000 euron tukikaton korotus henkeä kohden.

Maataloustuilla on merkitystä, vaikka sitä ei julkisessa keskustelussa juurikaan viime aikoina ole nostettu esille. Maitotilan liikevaihdosta 35– 40 % on tukia. Siksi on olennaisen tärkeää, että tuet auttaisivat tilojen kustannushaittaa ja kannustaisivat tuotantoon eikä passiiviseen peltojen ylläpitoon. Suomella olisi EU-lähteiden mukaan myös mahdollista muuttaa EteläSuomen tuet osaksi pohjoisen tuen järjestelmää. Se olisi järkevää, sikäli kun joku muu huonommin tuotantoon kohdentuva tukimuoto vaihdettaisiin etelään tuotantoon sidotuksi tueksi. Tukien kannustavuus on tärkeä ja ruoantuotannon kannalta niiden merkitys on kiistaton.

Lopulta tilojen menestymisen kannalta positiiviset markkinasignaalit ja kustannusten alentaminen tuovat nopeammin rahaa viivan alle kuin tuet. Pellon sato on avainasemassa. Toivotaan siunausta kevään ja kesän toukotöihin sekä antoisia pellon antimia. Tiloilla tehdään tekoja ympäristön, ilmaston ja laadukkaan maidon eteen joka päivä. Arla Suomi -yhteistyöryhmän yhteinen logo viestii siitä, mitä tiloilla ja koko ryhmässä tehdään ylpeydellä: Hyviä tekoja, parempaa maitoa.

SAMI KILPELÄINEN

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

|3

Ruoka on kaiken A ja o!

Tee tuottava rehutilaus nyt.

Arlan ja A-Rehun hintaeturehut Arlan ja A-Rehun hintaeturehut kevääseen!

Hintaeturehut: Hintaeturehut:

UUTUUS! Uutuusrehut:

MJ/kg g/kg Energiaa MJ/kg Täysrehut Energiaa Täysrehut kaka OIVOIV g/kg kaka TempoTäysrehu 12,3 115 TempoTäysrehu 12,4 117 VahvaTäysrehu 12,7 120 VahvaTäysrehu 12,7 120 RypsiTiiviste 11,7 160 RypsiTiiviste 11,7 160 TosiPuolitiiviste 12,1 140 TosiPuolitiiviste 12,1 140 TuottoPuolitiiviste 13,0 138 TuottoPuolitiiviste 13,0 138 AlkuRehu 12,4 116 AlkuRehu 12,4 116

KreemiTäysrehu HiehoRehu

Etuhinnan viimeistään 7 vrk ennen toivottua Etuhinnan ehdot:ehdot: Tilaus Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää.

Eräkoko toimituspäivää.

Eräkoko min. 6min. tn. 6 tn.

4|

Energiapitoisen rehun onjuuri suunniteltu HiehoRehulla varmistat, että koostumus hiehosi saavat oikeassa suhtukemaan pötsin toimintaa ja kuidun sulatusta. teessa valkuaista ja energiaa. Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, hyvinvointi ja karkearehun sulatuksen jollaPötsin luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille. maksimointi näkyy maidon pitoisuuksissa.

Energia 12,4 MJ/kg ka • OIV 117 g/kg ka

Energia 13 M J/kg ka • OIV 116 g/kg ka

TanakkaTäysrehu

TanakkaTäysrehu sopii matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysrehulla, kun korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja.

Energia 12,7 MJ/kg ka • OIV 126 g/kg ka

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun-tuottajapalvelusta p. 020 472 7060 • www.atrianauta.fi

SISÄLTÖ Anu Autere

Titta Malisen ja Aatu Liukkalan tilalla on tuotettu luomumaitoa marraskuusta 2018.

20

20 Minun valintani

Muut 3 Pääkirjoitus

Liukkalan tilan luomuviljelijät Titta Malinen ja Aatu Liukkala kertovat työstään ja elämästään.

6 Ajankohtaista

17 Nimityksiä

12 Tuomelan tilalla on vahva usko maidontuotannon tulevaisuuteen.

Robert Sandströmistä hankinta- ja logistiikkapäällikkö.

8 Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajille kultamitaleja.

12

13 Kesäpäivä Ähtärissä.

15 Osuuskunta MS Tuottajapalvelut täytti neljä vuotta.

13

18 Byrokratiasta: CAP27tukiuudistus etenee.

26 Oma johtajuus: Ari Erkkilä jakaa tuottajille johtajuuden eväitä.

Timo Ahopelto

28 Vastuullisuustekoja: Envitecpolis auttaa maatilayrittäjää löytämään varmuuden päätöksilleen.

32 Päästöjä vähennetään teoilla, innovaatioilla ja osaamista vahvistamalla.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

|5

Ajankohtaista

Hävikin vähentäminen on osa Arlan jatkuvaa vastuullisuustyötä

H

ävikin vähentäminen on tärkeää koko ruokaketjussa ja myös Arlalla ja yhteistyöryhmässä pysyvä osa vastuullisuustyömme tavoitteita. Vuonna2018 asetimme entistä tiukemmat tavoitteet hävikin hallinnalle. Määrätietoinen työ toi tulosta: viime vuonna hävikki väheni Sipoon meijerissämme kolmanneksella.

6|

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

”Mahdoton oli kuitenkin mahdollista ja tavoitteista tuli uusi standardimme.”

Aikaisempaa vähemmän hävikkiä syntyy nyt etenkin pakkausmateriaaleissa, raaka-aineissa ja valmiissa pakatuissa tuotteissa.

– Kun asetimme uusia tavoitteita hävikin vähentämiselle, moni uskoi, että niiden saavuttaminen on mahdotonta. Mahdoton oli kuitenkin mahdollista ja tavoitteista tuli uusi standardimme. Saavutetuista tavoitteista huolimatta haluamme pystyä vieläkin parempaan. Työmme hä-

Ajankohtaista

Arlan hävikkituotteet päätyvät hyödyksi Yhteiseen pöytään

H

ävikin hallinta on tärkeä osa Arlan vastuullisuustyötä. Määrätietoinen työmme on tuonut myös tulosta. Viime vuonna hävikki väheni Sipoon meijerissämme peräti kolmanneksella. Isossa elintarvikealan yrityksessä hävikkiä ei voi kuitenkaan täysin välttää. Siksi Arla on Vantaalla toimivan Yhteisen pöydän säännöllinen lahjoittaja.

Yhteinen pöytä verkostoineen kehittää yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa.

Toiminnan keskiössä on Vantaalla sijaitseva Hävikkiterminaali, jonne Yhteinen pöytä saa ruokalahjoituksia elintarviketeollisuudelta ja vähittäiskaupalta. Arla on ollut Yhteisen pöydän lahjoittajakumppani toiminnan alusta eli vuodesta 2015 saakka.

– Yhteistyö Arlan ja muiden lahjoittajiemme kanssa on Yhteisen pöydän toiminnalle elinehto. Kaikki meille lahjoituksena tulevat tuotteet ovat laadukkaita elintarvikkeita, joista joka viikko hyötyy noin 5 000 vähävaraista vantaalaista, kertoo palveluesimies Laura Tuomi Yhteisestä pöydästä.

Toimintaa ja kohtaamisia ruoan äärellä

Yhteisen pöydän verkostoon kuuluu noin 35 ruokahävikin lahjoittajaa ja noin 65 ruoka-apua vastaanottavaa tahoa, joita ovat esimerkiksi Vantaalla toimivat järjestöt, seurakunnat ja kaupungin asukastilat. Yhteisöllisyys on verkoston toiminnassa merkittävässä

vikin vähentämiseksi jatkuu. Haluamme omalta osaltamme auttaa vähentämään hävikkiä koko ruokaketjussa, kertoo tuotantojohtaja Patrik Ingman.

Entistä parempi ennustetarkkuus

Hyviä tuloksia hävikin vähentämisessä on siivittänyt parantunut ennustetarkkuus.

Mitä tarkemmin pystymme ennustamaan tuotteittemme myyntiä tulevina viikkoina, sitä paremmin osaamme valmistaa niitä oikean määrän oikeaan aikaan.

– Tuotteita ei kannata valmistaa liikaa, mutta ne eivät saa loppua keskenkään.

Hyvä ennustetarkkuus vähentää hävikkiä, mutta samaan aikaan toimitusvarmuus paranee. Ennustaminen on helpompaa sil-

loin, jos tuotteiden myynti on viikosta toiseen tasaista. Kausivaihtelut, uusien tuotteiden lanseeraukset ja kampanjat tekevät ennustamisesta haastavampaa, sanoo Senior Key Account Manager Annica Lindblom.

Hyvään ennustetarkkuuteen päästään tiiviillä yhteistyöllä sekä asiakkaitten että sisäisesti eri osastojen kanssa.

– Mitä useampi ihminen toimitusketjussa ennusteita miettii, sitä varmemmin ne osuvat oikeaan, Annica tiivistää.

Patrik kertoo, että tiivis ja toimiva yhteistyö luo pohjaa myös tarkalle tuotannon ja myynnin suunnittelulle.

– Hyvällä suunnittelulla varmistamme, että toimimme kaikki oikeassa rytmissä.

roolissa. Pelkän ruoka-avun jakamisen sijaan verkosto kutsuu ruoka-avun tarvitsijoita mukaan yhteiseen toimintaan, kuten valmistamaan ruokaa ja syömään sitä yhdessä.

– Ruoka-apua tarvitsevien joukossa on paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka kaipaavat seuraa ja kohtaamisen paikkoja. Näitä kohtaamisen mahdollisuuksia Yhteinen pöytä verkostoineen haluaa tarjota, Tuomi sanoo.

Yhteinen pöytä on Arlalle arvostettu kumppani

Hävikkiterminaalin kautta kulkee vuosittain yli miljoona kiloa lahjoittajilta saatua hävikkiruokaa. Hävikkiruoan logistiikka tarjoaa työtehtäviä muun muassa pitkäaikaistyöttömille ja työssäoppijoille. Verkostossa työskentelee lisäksi suuri joukko vapaaehtoisia.

– Arvostamme Yhteisen pöydän toimintaa, joka on ammattimaista ja hyvin organisoitua. Haluamme olla mukana tukemassa työtä, joka tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisiin ruokahetkiin ja työllistymisen polkuihin ruoka-alalla, sanoo jakelupäällikkö Veli-Tapani Perälä Arlalta.

Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän vakituista toimintaa. Toimintamallia levitään parhaillaan myös muualle Suomeen Sitran ja Yhteisen pöydän yhteisessä projektissa. Tavoite on kaikkialla sama: ruokahävikin vähentäminen ja ruoka-avun saajien yhteisöllisyyden lisääminen.

Mirka Ollila hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi

L

aaksojen Maitokunnan hallintoneuvoston varapuheenjohtajana toimii tänä vuonna Mirka Ollila. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Marko Sorvisto.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

|7

Palkittuja

Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajille Walter Ehrström -kultamitaleja Vuonna 2019 Walter Ehrströmin kultainen mitali myönnettiin 25 vuoden aikana yhtäjaksoisesti tuotetusta ensiluokkaisesta maidosta 13:lle Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilalle.

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN KULTAMITALISTIT 2019 ARLA OY ITÄ-SUOMI: Marjatta ja Jari Markkanen, Leppävirta; Matti ja Sari Vänskä, Rääkkylä.

ARLA OY POHJOIS-SUOMI: Anni ja Tapani Manninen, Kuusamo; Sakari Sarajärvi, Ranua.

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI: Kalliomäen tila, Loppi; Jussi ja Pirjo Mattila, Janakkala.

LAAKSOJEN MAITOKUNTA: Erkki Hannula, Ylivieska; Elena ja Rauno Hyytiäinen, Oulainen; Mty Niemi, Alavieska; Inga ja Eero Pesonen, Kärsämäki.

LIMINGAN OSUUSMEIJERI: Juha-Pekka Limingoja, Siikalatva; Juhani Maaranto, Liminka.

RUHAN MEIJERI: Jukolan Maitotila Oy, Leivonmäki.

8|

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Palkittuja

Terhi Honkonen

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

|9

Palkittuja

Tuomelan tilalla on vahva usko maidontuotannon tulevaisuuteen TUOMAS KOIVUNIEMI

K

uusamolainen Tuomelan maatila on yksi tänä keväänä Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla palkituista laatumaidon tuottajista.

Tapani, 29, ja Anni, 32, Mannisen pyörittämällä tilalla on ensiluokkaista maitoa tuotettu neljännesvuosisata.

– Nykyinen isäntäpari edustaa tilanpidossa kolmatta sukupolvea. Tilan on perustanut ja sen raivannut Tapani Mannisen isoisä Arvi Manninen. Maidontuotanto aloitettiin hirsinavetassa, jossa oli viisi lehmää. Uusi navetta rakennettiin vuonna 1963 kahdeksalle lehmälle.

sen toivottiin poikivan ennen kiintiöiden osalta tärkeää määräpäivää.

– Matti sopi naapurin kanssa, että jos hieho ei ehdi ennen sitä poikia, hän hakee naapurista maitoa tonkkaan, jonka voi sitten lähettää meijeriin. Hieho poiki kuitenkin ajallaan, joten tilalle saatiin 30 000 litran maitokiintiö.

Mannisen navettaan tehtiin peruskorjaus, mutta lehmämäärä putosi kuuteen.

Koska tilalla ei ollut peltoa, ei lupaa tullut isompaan navettaan. Kiintiön saamisesta huolimatta maidontuotanto oli tilalla pitkään sivuelinkeino, sillä kalankasvatus säilyi päätuotantosuuntana vuoteen 2008 saakka, jolloin se lopetettiin.

Tauko tuotannossa

Sukupolvenvaihdos

Hieho poiki ajallaan

Suomeen oli tulossa maitokiintiöjärjestelmä. Kiintiöitä annettiin niille tiloille, jotka tuottivat maitoa tiettyyn päivään mennessä meijeriin. Hieho astutettiin ja

10 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Tuomelan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos 2010, jolloin Haapajärven maatalousoppilaitoksella maatalousyrittäjiksi opiskelleet Tapani ja Anni ottivat ohjat käsiinsä Matti ja Leena Manniselta. Lä-

”Nykyinen isäntäpari edustaa tilanpidossa kolmatta sukupolvea.”

Tuomas Koivuniemi

Maidontuotanto loppui tai oikeastaan siihen tuli tauko 1970-luvun lopulla: Arvi ja Severiina Manninen luopuivat lehmistä, kun tilalle ei ollut jatkajaa.

Poika Matti päätti kuitenkin palata kotitilalle 1981, mutta tuotantosuunnaksi hän valitsi kirjolohen kasvatuksen tilan maille kaivetuissa kasvatusaltaissa.

– Naapurissa asunut Jaakko Manninen päätti kuitenkin lahjoittaa Matille yhden lehmävasikan, koska Arvi oli tuonut viimeiset lehmänsä Jaakon navettaan. Matin ajatus oli kasvattaa vasikka ja ehkä syödä se, mutta toisin kävi, Tapani Manninen kertoo.

Palkittuja

Anni Manninen ja Tuomelan tilan ensimmäinen satatonnari Ööppeli-lehmä.

histöllä asuva vanha pari osallistuu edelleen tarpeen vaatiessa tilan töihin tai auttaa kuusilapsista perhettä lastenhoidossa.

Tapanin ja Annin aloittaessa tilanpidon yhdeksän vuotta sitten navetassa oli yhdeksän lypsävää. Vuotta ennen sukupolvenvaihdosta tilalla aloitettiin navetan remontti ja laajennus, minkä myötä lehmäpaikkoja oli 22 kappaletta.

– Toinen laajennus tehtiin 2011, jolloin paikkoja oli 37 lehmälle. Hiehoille rakensimme 2013 pihaton, jolloin saimme navettaan sopimaan 45 lehmää ja nuorkarjankin. Navettaan on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia ja olemme saaneet lehmämäärän kasvamaan 60 lypsävään, Anni ja Tapani Manninen kuvaavat kehityskulkua.

Tyytyväisyyttä Arla-ryhmän palveluihin

Anni ja Tapani Manninen ovat isännöineet Tuomelan tilaa vuodesta 2010 lähtien.

Tuomelan tilalta maito toimitettiin perustamisesta lähtien Kuusamon Osuusmeijeriin pois lukien vuodet, jolloin tilalla ei ollut maidontuotantoa. Arla-ryhmään kuuluvan Ranuan Meijerin tuottajiksi Manniset siirtyivät viisi vuotta sitten eli vuonna 2014.

Anni ja Tapani Manninen ovat tyytyväisiä yhteistyöhön meijerin kanssa ja Arlaryhmän palveluihin.

– Apua on saanut aina, kun sitä vain on MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 11

Palkittuja

Tuomas Koivuniemi

Anni ja Tapani Manninen toivovat, että joku lapsista kiinnostuisi tulevaisuudessa maidontuotannosta ja jatkaisi tilaa. Perheen nuorta polvea äidin ja isän välissä edustaa 2-vuotias Malla.

Mitali kiitos hyvästä työstä

”Meillä on vielä Suomessa hyvin vähän hyödynnetty maatilojen biokaasutuotantoa, toivoisimme siihen muutosta.” osannut pyytää. Meijerin kautta on ollut myös mahdollisuus kehittää itseään usealla eri osa-alueella. Kuluvan vuoden alussa kävin meijeriryhmän järjestämän Ari Erkkilän Oma johtajuus -koulutuksen, josta sai hyviä eväitä työhön. Suosittelen koulutusta muillekin, Tapani Manninen sanoo.

12 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Miltä Walter Ehrström -mitalin saaminen tuntuu?

– Hieno juttu, tehdystä työstä saa positiivista palautetta. Yleensä palautetta saa vain euroissa, mutta kyllä mitalitkin mieltä lämmittää. Tosin yksin emme pysty tähän, sen eteen on tehnyt myös töitä monet lomittajat ja tilan vanha isäntäväki.

Haluamme kiittää myös heitä, Anni ja Tapani Manninen toteavat.

Maidon laadusta on huolehdittu tilalla ottamalla tankkimaidosta analyysit useaan kertaan viikossa, jolloin poikkeamiin pystytään heti reagoimaan.

– Hyvä lypsyhygienia ja samat rutiinit navettatöissä auttavat pitämään maidon E-luokassa. Tällä maidon hinnalla ei talous kestä lypsää huonoa maitoa, se kannustaa tekemään työtä sen eteen.

Kehittämistyön on oltava jatkuvaa

Tuomelan tilan isäntäparilla on edessä 30 työvuotta, joten jatkajakysymys ei ole vielä ajankohtainen. Mannisten mukaan tilan kehittämistyön tulee olla kuitenkin jatkuvaa, jotta sillä on tulevaisuudessakin mah-

dollisuus tuottaa maitoa kannattavasti.

– Suunnitelmissa on lähivuosina tehdä uusi navettainvestointi, mutta ennen sitä täytyy raivata lisää peltoa. Toki toivomme, että joskus joku lapsistamme kiinnostuisi maidontuotannosta ja voisimme jatkaa maidontuotantoa yhdessä ennen meidän eläkeikää, pariskunta toteaa.

Luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Suomessa järjestettiin huhtikuussa eduskuntavaalit. Millaisia terveisiä kuusamolaistuottajilla on valtakunnan päättäjille siitä, millä tavalla maatalouspolitiikkaa maassa tulisi tulevina vuosina kehittää?

– Tuet kohdistetaan enemmän oikeaan viljelyyn ja tuotantoon, eikä anneta niiden valua pois alkuperäisestä tarkoituksesta. Meillä on vielä Suomessa hyvin vähän hyödynnetty maatilojen biokaasutuotantoa, toivoisimme siihen muutosta ja parempaa tukea. Se on tulevaisuutta.

Manniset katsovat luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

– Meidän pitää sopeutua nykyiseen maidon hintaan ja tehdä tilalla ratkaisut sen mukaan, he päättävät.

Ajankohtaista

Timo Ahopelto

Tervetuloa viettämään iloista kesäpäivää Ähtäri Zoohon!

Kesäpäivää vietetään tiistaina 25.6.2019 alkaen klo 11.00.

A

loitamme kokoontumallaÄhtäri-halliin klo 11.00, jossa jaamme lounasliput ja Ähtäri Zoo -yhdistelmäliput. Lipuilla pääsee kertavierailulle pandataloon tutustumaan Pyryyn ja Lumiin sekä 2 vrk ajan eläinpuistoon sekä kotieläinfarmille.

Kutsu on tarkoitettu Arla Suomi -ryhmän maidontuottajille ja heidän perheenjäsenilleen. Arla Oy:n johto pitää ajankohtaiskatsauksen yhteisen ruokailun aluksi ja oma meijerisi tarjoaa yhdistelmäliput pandataloon ja eläinpuistoon.

Ilmoittaudu mukaan 10.6.2019 mennessä. Ilmoittautuminen omaan meijeriin.

Halutessasi voit varata majoituksen hotelli mesikämmenestä Arla Suomi -tunnuksella tarjoushintaan. https://www.hotellimesikammen.fi.

Nähdään Ähtärissä!

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 13

ETRA-AGRI KEVÄT TARJOUKSET 2019

Pineline Car+Go 25 l

Valvoline ULTRAMAX HVLP 46 20l

10340006736

46,21

10340007141

45,-

/kpl

57,30 ALV 24%

/kpl

55,80 ALV 24%

Valvoline ULTRAMAX HVLP 46 208l

Kuumavesipainepesuri HDS 7/16 C 10260014245

10340007140

360,-

1850,-

/kpl

446,40 ALV 24%

/kpl

2294,00 ALV 24%

Laadukkaat tuotteet I Nopea toimitus Tuoterekisterissämme on yli 300.000 nimikettä ja varastoissamme on noin 100.000 nimikettä.

Sähköisen luettelon piirissä on jo yli 100.000 tuotetta ja sitä laajennetaan jatkuvasti.

Nopea tuotteiden toimitus suoraan tilalle tai nouto lähimmästä myymälästä.

Nyt Teillä on mahdollisuus ostaa tuotteet suoraan maahantuojan tukkurin verkkokaupan kautta.

www.etraonline.fi/login

MAINITSE TARJOUSKOODI

”AGRI”

Tarjoushinnat päivittyvät tiliasiakkaaksi rekisteröityneille.

14 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Tutustu tuotteisiin sähköisestä tuoteluettelosta www.etra.fi

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Altti Sillanpää johti puhetta Osuuskunta MS Tuottajapalveluiden osuuskuntakokouksessa.

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut täytti 4 vuotta

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän meijereiden perustama Osuuskunta MS Tuottajapalvelut on päässyt neljän vuoden ikään. Osuuskunta vastaa tuottajille tarjottavista palveluista tällä hetkellä erityisesti maidosta tehtävien laboratorionäytteiden osalta.

Osuuskuntakokous pidettiin Ylivieskassa 16.4.2019 ja kokouksessa vahvistettiin viime vuoden tilinpäätös ja toiminta sekä myönnettiin vastuuvapaudet tilivelvollisille.

Osuuskuntakokouksessa puhetta johti Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksessakin toimiva Altti Sillanpää.

Osuuskuntakokous valitsi hallitukseen uutena jäsenenä Arlan toimitusketjun johtajan Patrik Ingmanin.

Osuuskunnan hallitus järjestäytyi ja hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sami Kilpeläinen ja varapuheenjohtajana Ulla Roininen. Toimitusjohtajana osuuskunnassa toimii Risto Koski.

MPÖ Plus

Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

S UUTUU

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 15

Silotite-käärintäkalvot ja Baletitesidontakalvot nyt saatavilla NHK:lta!

SIlotite- ja Baletite-kalvot tekevät pyöröpaalauksesta nautinnollista erinomaisen laatunsa ansiosta. Maailman suurin maatalousmuovien valmistaja RPC bpi ja kotimainen perheyritys NHK ovat yhdistäneet voimansa taatakseen sujuvan pyöröpaalauksen läpi koko ketjun – aina nurmesta maitolasiin. Valikoimissamme on kahdeksan ylivertaista tuotetta pyöröpaalaukseen. Tutustu tarjontaan: www.nhk.fi Lisätiedot: Juha Pekkarinen, 043 211 0335 tai juha.pekkarinen@nhk.fi

16 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Nimityksiä

ROBERT SANDSTRÖM ALOITTI HANKINTA- JA LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖNÄ SAMI KILPELÄINEN

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän uutena maidon hankinta- ja logistiikkapäällikkönä aloitti Robert Sandström, 40. Robert toimi toukokuun alkuun asti Arlassa täydennyssuunnittelijana. Mikael Ingmanin siirryttyä huhtikuussa uuden työnantajan palvelukseen, löytyi seuraaja talon sisältä.

Leikkisästi voisi sanoa, että Robert Sandström vaihtoi tuontijuustot kotimaiseen maitoon.

– Olen viime vuodet vastannut tuontituotteiden tavaran liikuttamisesta, kertoo Sandström.

Robert on aloittanut Arla-uransa Ingmanin palveluksessa vuonna 2005.

– Olen hoitanut aikaisemmin myös tuoremaidon suunnittelua. Vastasin silloin maidon ohjauksesta eli siitä, missä meijerissä maito milloinkin käytetään. Sitä kautta valtaosa liikennöitsijä tuli tutuksi, kertoo Sandström aiemmastakin yhteistyöstä liikenneitsijöiden kanssa.

Kolmessa polvessa

Robertin isovanhemmat olivat maidontuottajia ja sen lisäksi isoisä Gösta Sandström hoiti maidon keräilyä Kotisaarella ja Kotisaari-Ingmanilla.

– Isoisäni vastasi Kotisaarella ja sittemmin Ingmannilla maidon keräilystä ja sopi tilojen kanssa reittimuutoksista 1990-luvun vaihteeseen asti, muistelee Robert.

Hauska yhteys Robertilla on edeltäjäänsä Mikaeliin, sillä molempien isoisät ovat

”Mielenkiinnolla kohti uusia haasteita ja uusia ihmisiä tapaamaan.”

Robert Sandström aloittaa hankinta- ja logistiikkapäällikkönä.

Hänen päätehtävänään on vastata maidon keräilystä ja tuottajayhteistyöstä Sipoon ja Ahvenanmaan alueilla.

Taakse jäävät tuonnin suunnittelutehtävät.

vastanneet maitologistiikasta Arla Suomen edeltäjä Ingmanilla. Robert Sandströmillä on myös lähempi kytkös Arlalle: – Äitini on ollut töissä talossa 1980luvulta asti voilinjalla ja vuosien varrella myös eri tehtävissä, joten Ingman ja Arla ovat tulleet hyvinkin tutuiksi ruokapöytäkeskusteluissa, naurahtaa Robert.

Uusiin haasteisiin

Robert Sandström siirtyi toukokuun ensimmäisinä päivinä uusiin tehtäviin perehdytettyään ensin uudet tekijät hänen vanhoihin hommiinsa.

Maidontuottajien tapaamisia Robert odottaakin jo kovasti uudessa työtehtävässä.

Robertin äidinkieli on ruotsi, joten hänelle kuuluu Sipoossa yhteydenpito Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla oleviin ruotsinkielisiin tuottajiin. Sujuva suomen kielen taito takaa myös yhteydenpidon keräilyasioissa kaikkien tuottajien kanssa.

– Odotan innolla, että opin paljon uutta maidon hankinnasta ja keräilystä. Joten siis mielenkiinnolla kohti uusia haasteita ja uusia ihmisiä tapaamaan, päättää Sandström.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 17

BYROKRATIASTA

CAP27-UUDISTUS LISÄÄ JÄSENMAAN MAHDOLLISUUKSIA Ison-Britannian EU-eroneuvottelut eli Brexit tulee vaikuttamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoitukseen. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Riikka Knaapi pitää todennäköisenä nykyisen kaltaisen tukijärjestelmän jatkumisen myös uudella kaudella.

SAMI KILPELÄINEN

18 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

M

aa- ja metsätalousministeriön CAPkierroksella useilla paikkakunnilla kerrottiin EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen CAP27:n muuttavan merkittävästi politiikan ohjausta EU:sta jäsenvaltioille.

Jatkossa EU-tasolla päätettäisiin vain isot EU-tason tavoitteet ja yhteinen viitekehys politiikalle sekä tietyt EU-minimivaatimukset. Jäsenmaalla on jatkossa enemmän valtaa päättää sen alueella sovellettavan tukikokonaisuuden sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta. Lisäksi jatkossa tehdään jäsenmaakohtainen strateginen suunnitelma molempien tukipilareiden toimenpiteistä, jonka komissio hyväksyy. Suunnitelma sisältäisi maakohtaiset tavoitteet ja saavutettavat tulokset sekä toimenpiteet tuloksiin pääsemiseksi.

– Komissio seuraa jäsenmaiden tavoitteiden ja tulosten saavuttamista mm. indikaattoreiden avulla ja jäsenmaat taas seuraavat viljelijöitään. Jatkossa olisi nykyistä vähemmän komission tarkastuksia tilatasolla, avaa Riikka Knaapi CAP27:n muutoksia.

Ympäristö- ja ilmastopainotus lisääntyvät

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) pilarit ovat monelle hepreaa. Käytännössä ns. I-pilari pitää sisällään EU:n kokonaan maksamat tuet mm. perustuen ja tuotantosidonnaiset tuet, joita on esimerkiksi AB-alueen lypsylehmäpalkkio.

II-pilari taas pitää sisällään EU:n ja Suomen yhdessä maksamat tuet mm. luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset, eläinten hyvinvointikorvaukset ja LEADER-rahoitukset. Näillä toimilla on ollut ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.

BYROKRATIASTA

Kansallinen säädöstarve kasvaa

”Yhteiset politiikan tavoitteet, yhteiset velvoitteet sekä yhteinen rahoitus säilyvät.”

Knaapin mukaan viherryttämistuki ja täydentävät ehdot ovat tulevaisuudessa osa kaikille tuille pakollisia ehdollistamisvaatimuksia. Tämän lisäksi tulee uusi ekojärjestelmä. Se on viljelijälle vapaaehtoinen, mutta jäsenmaalle pakollinen.

Suomi voi suunnitella siihen itse sopiviksi katsomiaan ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä, joille voidaan maksaa hehtaaritukea. Nykyisen kaltainen ympäristökorvaus II-pilarista on myös mahdollinen.

Eri lokeroiden toimet eivät ole päällekkäisiä eli samasta asiasta ei voi maksaa moneen kertaan.

– Jäsenmaille tulee pakollinen I-pilarin ekojärjestelmä, johon viljelijälle on vapaaehtoista osallistua. Ehdollisuuden järjestelmä korvaisi nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Siihen kuuluisi nykyistä enemmän ilmasto- ja ympäristövaatimuksia, kuten turvemaiden asianmukainen suojelu, viljelykierto ja paljaan maan kielto herkkinä aikoina, Knaapi listaa toimia.

40 % CAP-rahoituksen kokonaisuudesta pitäisi olla ilmastosidonnaista ja 30 % II pilarin määrärahoista tulee olla ympäristö- ja ilmastosidonnaista.

CAP-uudistus lisää vastuuta myös jäsenmaalle. Maa- ja metsätalousministeriöstä korostetaan, että politiikan toimeenpanomallin muuttaminen ei tarkoita maatalouspolitiikan kansallistamista vaan vastuunjaon muuttamista.

– Yhteiset politiikan tavoitteet, yhteiset velvoitteet sekä yhteinen rahoitus säilyvät. Tuloksia seurattaisiin yhteisen viitekehyksen ja raportointijärjestelmän avulla, kertoo Knaapi.

Brexit muuttaa tilannetta

Suomen puheenjohtajuuskauden alkaessa EU:ssa 1.7.2019 on vielä avoinna myös rahoitus. Se on selvillä, että CAP:n leikkaus I pilarissa on noin 2 % käyvin hinnoin (15 % kiintein 2018 hinnoin) ja II pilarissa käyvin hinnoin noin 15 % (26 % kiintein 2018 hinnoin).

– Leikkaus on suhteessa suurempi II pilarissa eli maaseudun kehittämisessä kuin suoriten tukien I pilarissa.

Tuleva kehyskausi on 7 vuotta eli vuodet 2021–2027. Iso-Britannien EU-ero eli Brexit tiukentaa EU:n budjettitilannetta, sillä Iso-Britannia on ollut iso nettomaksaja.

EU:n budjetista tehdään merkittäviä lisäpanostuksia sisämarkkinoiden kehittämiseen, innovaatioihin, turvallisuuteen, puolustukseen, maahanmuuttoasioihin ja Erasmus-ohjelmaan. Vähennyksiä esitetään erityisesti koheesiopolitiikkaan sekä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen.

– Ohjelmakausi on päättymässä jo ensi vuoden lopussa, joten odotetaan siirtymäasetuksia, joilla siirtymäkauden järjestelyinä nykyisiä tukijärjestelmiä jatketaan ainakin vuodella eteenpäin, paljastaa Knaapi.

Tuet haettava 17.6. mennessä

M

aataloustukia on tänä vuonna ollut mahdollista hakea verkkoasiointipalvelu Vipussa 29.4. alkaen. Päätukihakemuksen lähettämiseen viljelijöillä on aikaa 17.6. asti. Maaseutuviraston yhdistyttyä osaksi Ruokavirastoa, löytyvät hakutiedot osoitteesta https://vipu.ruokavirasto.fi.

Maa- ja metsätalousministeriössä työskentelevän erityisasiantuntija Riikka Knaapin mukaan vuoden 2019 päätukihaun suurimmat muutokset kohdentuvat luomutukiin. Tänä vuonna ei voi

ottaa luomu-sitoumukseen uusia lohkoja muuta kuin toisen viljelijän luomussa jo olevia lohkoja.

Vipu-palvelussa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mahdollista ilmoittaa yhteiskäyttöisten peruslohkojen kasvulohkojen rajat. Ilmoittamista kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, sillä lohkon haltijoiden on sovittava keskenään, kuka piirtää kasvulohkojen rajat yhteiskäyttöisille lohkoille Vipu-palvelussa. Jokaisen lohkon haltijan on tämän jälkeen lähetettävä tukihakemuksensa sähköisesti.

Viljelijätuet kannattaa hakea viimei-

simpien pinta-alatietojen mukaan. Mahdolliset peruslohkojen yhdistämiset, jaot ja uusien lohkojen luomiset on tehtävä viimeistään 10.5., jotta kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ehtivät käsitellä muutokset hyvissä ajoin tukien hakemista varten.

Erityisasinatuntija Riikka Knaapi maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo luonnonhaittakorvauksen nousenva viidellä eurolla tänä vuonna, mutta hän kehoittaa varautumaan ensi vuoteen, koska ympäristökorvaus laskee ensi vuonna keskimäärin 30 prosenttia.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 19

LIUKKALAN TILA

Titta Malisen ja Aatu Liukkalan tilalla on tuotettu luomumaitoa marraskuusta 2018.

Minun valintani Luomuviljelijät Titta Malinen ja Aatu Liukkala kertovat työstään ja elämästään.

TUIJA LINJAKUMPU ANU AUTERE, kuvat

20 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

1

Nimi, ikä, perhesuhteet

Titta Malinen, 36, ja Aatu Liukkala, 33, sekä lapset Viljami, 9, Sandra, 5, ja Rita, 4 vuotta. Tilalla työskentee myös Aatun velipoika Otto, Viktoriya Koivisto, Waltteri Haikonen ja Liisa Leppänen. Myös edellinen sukupolvi Maarit ja Matti ovat mukana tarvittaessa ja asuvat samassa pihapiirissä.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Pakkaus 6 x 380 g

2

Tilan taustatiedot

Meillä molemmilla on kotitila Hämeessä, Aatun Lammilla ja Titan Hämeenkoskella. Molemmissa tehtiin sukupolvenvaihdos alle kymmenen vuotta sitten. Yhdistimme voimamme vuonna 2011 jolloin Titta tuli mukaan Aatun tilalle eli nykyiselle Liukkalan luomutilalle. Kotitilallani on edelleen nuorta karjaa, jota isäni Seppo hoitaa, kertoo Titta.

Liukkalan tilalle on rakennettu vuonna 2015 vinokuivikepihatto noin sadalle lypsylehmälle. Vanhasta parsinavetasta on vuonna 2018 tehty hiehoille soveltuva kuivikepihatto.

Nuorta karjaa on satakunta päätä. Ruokintajärjestelmänä meillä on aperuokinta.

Kokonaispeltoala on yhteensä 220 havuokramaineen, metsää on 100 ha. Tilojen pelloilla viljellään nurmen lisäksi ohraa, kauraa, härkäpapua sekä hernettä. Rehunkorjuussa teemme yhteistyötä urakoitsijan kanssa ja korjaamme rehua myös muille tiloille.

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 360 g

Pakkaus 4 x 400 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 410 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Valmistaja MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 21

www.finncow.fi

LIUKKALAN TILA

3

Mistä lähditte liikkeelle ja missä olette nyt?

Vuonna 2010 juhannusviikolla tein tilakaupat ja lähdin ostamaan kauppakeskuksesta itselleni Isäntä-paidan, kertoo Aatu. Se oli kovana henkisenä tukena kun aloitin tilanpidon.

Pikku hiljaa lisäsin lehmämäärää ja hankin peltoa ja jatkoin yksin kunnes Titta tuli mukaan kuvioihin.

Ajatuksenani oli alusta saakka se, että maidon tuottamisesta tulee toimeentulo ja siihen laitetaan paukut. Ensimmäisenä vuonna silloiseen parsinavettaan hankittiin lypsykone ja tehtiin maitohuoneen laajennus. Aloitin 17 lehmällä ja 13 hieholla.

Kun sain Titan kaveriksi, aloitimme muutaman vuoden kuluttua yhteisen unelmamme suunnittelun. Tavoitteenamme oli panostaa eläinten hyvinvointiin navetan ja eläinhoidon ratkaisuissa. Meille molemmille hyvinvointi ja työskentelyolosuhteet ovat tärkeitä. Näistä lähtökohdista lähdimme suunnittelemaan tilan toimintojen uudelleen järjestelyjä sekä uutta tuotantorakennusta että vanhan navetan hyödyntämistä.

Myöhemmin aloimme selvittää ja opiskella mitä luomuun siirtyminen tarkoittaisi tilallamme ja millaiset valmiudet meillä on siihen.

Melko pian kävi selväksi, että peltojen osalta lähtökohdat olivat hyvät. Laiduntamisen järjestäminen eläimille oli meille jo muutoinkin itsestään selvää ja maidon osalta myös luomutuotanto alkoi kiinnostaa.

Vuosi 2018 oli sitten tavoitteemme kulminaatiovuosi. Siirsimme keväällä 2017 pellot luomuun ja 2018 marraskuun alusta olemme tuottaneet luomumaitoa. Olemme ensimmäinen Ruhan meijerin luomumaidon tuottaja.

Aikataulu oli haasteellinen, mutta kaiken kaikkiaan nyt tuntuu, että ratkaisu oli enemmän kuin oikea. Seuraava tavoite on nostaa edelleen keskituotosta ja keskipoikimakertaa ja hyödyntää yhä paremmin kotoisia rehuja.

Vierihoitovasikoita luomussa Liukkalan tilalla.

22 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Liukkalassa lypsyllä työntekijä Liisa Leppänen.

4

Mikä on parasta ammatissanne?

Vahva yhteisöllisyys on minulle tullut jo perintönä, sanoo Aatu. Yhdessä tekemisen tapa ja kulttuuri on asia, joita haluamme edelleen kehittää, vahvistaa Titta.

Pyrimme tekemään asioita tilalla niin, että työntekijämme ovat osa meitä. Arvostamme, kuuntelemme ja teemme mielekkäitä asioita yhdessä. Uskomme siihen, että se näkyy hyvinvoinnissa ja myös muissakin mittareissa. Arlan järjestämä Oma johtajuus -koulutus antoi minulle lisää eväitä näihin asioihin, mainitsee Titta.

Järjestämme tilalla myös erilaisia tapahtumia vuoden mittaan, joitten kautta haluamme kertoa avoimesti siitä arjesta, mihin kestävä ruoantuotanto perustuu.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 23

LIUKKALAN TILA

5

Mitä vastuullisuus merkitsee teille?

Meidän ruokapöydässämme on aina paljon väkeä. Ruokaideologiamme perustuu lähiruokaan ja sen hankintaan kestävällä tavalla. Hyödynnämme ostoissamme hävikkiruokaa, koska itsekin tiedämme miten kova työ ruoan tuottamiseksi on tehty. Luomun myötä olemme tutustuneet myös paikallisiin luomutuottajiin ja erityisesti kesäisin hyödynnämme heidän tuotteitaan.

Liukkalan tilan eläinkäsittelystrategia.

6

Mikä meijerissä on tärkeää tuottajalle?

Olemme Ruhan meijerin tuottajia ja kuvaisin suhdettamme todella positiiviseksi. Yhteistyö on avointa ja kaikessa välittyy tekemisen meininki. Meillä on tunne, että olemme samalla puolella.

7

Mikä on parasta tässä ammatissa?

Matkan varrella on ollut erilaisia haasteita, mutta niitä on saanut ratkoa sellaisten ihmisten kanssa jotka ovat halunneet auttaa, kiittää Titta.

Olisimme voineet siirtyä luomuun jo aiemmin, mutta emme olleet perehtyneet siihen riittävästi. Tiedon saanti oli

24 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

alussa vaikeaa, mutta nyt on hienoa olla mukana pienryhmissä jossa jaetaan tietoja ja kokemuksia. Myös luomuruoka on tänä päivänä arvostettua ja myös se tuntuu mukavalle, toteaa Titta.

Minusta parasta on se, että voin katsoa mitä tähän asti olemme saaneet aikaiseksi, sanoo Aatu. Parasta on myös se, että olen tässä ja saan toteuttaa sisäsyntyistä yrittäjyyttä.

Se on minulle edelleen mieluista, vakuuttaa Aatu. Tapamme toimia on hakea ratkaisuja, ei ongelmia.

ium Prem SUOJAUS

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

Kehittäville ja investoiville tiloille Bioret-vesipedit

LAC®-ranchbed

EasyFix-ritilämatot

EasyFix-navettakalusteet

Agritubel-navettakalusteet

Kuivituslaitteet

Harjalaitteet

Lannankäsittely

Vasikoiden ryhmäjuotto

Vasikoiden yksilöjuotto

Vasikkaiglut ja -karsinat

Tilaratkaisut

Ilmanvaihto

Vesilaitteet

Lehmän terveyden tarkkailu

Sorkanhoitotelineet

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT JA 2 / 2019 | 25 Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 MAITOA SUOMESTA FINNLACTO OY

www.finnlacto.fi • 064 210 300

OMA JOHTAJUUS

Ari Erkkilä jakaa tuottajille JOHTAJUUDEN EVÄITÄ TUOMAS KOIVUNIEMI

S

otkamolainen hyvinvointialan yrittäjä Ari Erkkilä, 55, on vetänyt Arla Suomi -ryhmään kuuluvien meijerien tuottajille kolmen vuoden aikana useita Oma johtajuus -koulutuksia. Koulutuksessa on käyty läpi muun muassa erilaisia johtajuusrooleja, vuorovaikutustaitoja, työn hallinnan ja työkyvyn ylläpidon tärkeyttä sekä kunkin tuottajan omaa johtajuutta ja kyvykkyyksiä.

Ari Erkkilä on pyörittänyt näihin kysymyksiin keskittynyttä Hyvinvointi-Idea Erkkilä Oy:tä kuutisentoista vuotta. Miehen laaja koulutuspohja antaa eväät tarkastella ihmisen hyvinvointia ja johtajuutta useasta eri näkökulmasta, sillä hän on suorittanut niin terveystieteiden maisterin, liikunta- ja kaupallisen alan tutkinnot kuin neurologia-alan, mielenterveysja päihdetyön koulutukset. Ennen yrittäjän tielle lähtöä hän toimi Rautaruukin kuntoutuskeskuksen kuntoutuspäällikkönä ja tehtävässä johtamis-, työkyky- ja hyvinvointikysymykset tulivat tutuiksi.

Maatalouden muutos on lisännyt tarvetta osaamisen kehittämiselle

Suomessa maatalous on kahden viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut rajun muutoksen. Tilakoot ovat kasvaneet ja työn määrä tiloilla lisääntynyt, minkä lisäksi kannattavuus on heikentynyt. Maatilojen määrä on vähentynyt, mutta jäljelle jääneillä tiloilla on osaamisen kehittämisen tarve kasvanut.

– Maataloudessa on nyt isompia yksiköitä ja toiminta on mennyt entisestään yritystoiminnan suuntaan. Aikaisemmin tilan työt saattoivat hoitua isännän ja emännän voimin, mutta nyt töitä on te-

26 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

”Tiloilla on osaamisen kehittämisen tarve kasvanut.”

Maatiloilla ei eletä kvartaalitaloudessa, vaan tilojen kehityskaari on pitkä. Siksi on hyvä huolehtia osaamisestaan ja hyvästä johtajuudesta, mutta myös panostaa omaan työhyvinvointiin ja -kyvyn ylläpitoon, Ari Erkkilä sanoo.

kemässä vakituista ulkopuolista väkeä, mikä vaatii osaamista esimiehenä ja johtajana toimimisesta, rekrytoinnista, oman työn priorisoinnista ja palautteen antamisesta, Erkkilä sanoo.

Tuottajille on järjestetty kolme johtajuuskoulutusta

Aloite tuottajien johtajuuskoulutuksen järjestämiseen tuli Arla-ryhmästä, missä ajatusta oli pohtinut hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Erkkilä on vetänyt nyt kolme Oma johtajuus -koulutusta, jotka ovat olleet tuottajien parissa suosittuja.

Tuottajien koulutuksessa on käyty läpi johtamisen eri tyylejä ja katsottu kunkin tuottajan kohdalla, mikä on kenellekin sopiva tapa toimia.

– Olemme käyneet läpi neljää eri johtajuuden teemaa, jotka ovat ohjaava, kysyvä, osallistuva ja salliva johtaja. Kutakin johtamisen tapaa on käyty läpi niin teoriassa kuin käytännön tilanteissa tutkien niiden etuja ja sudenkuoppia sekä samalla arvioiden, mikä on kunkin osallistujan oma tyyli ja missä voi olla johtajuuden osalta kehittämisen varaa.

Koulutuksesta tukea johtajuuteen ja tilojen arkeen

Mitkä ovat koulutusten myötä nousseet kehittämiskohteet tuottajien työssä ja tiloilla? Erkkilän mukaan haasteita löytyy delegointikyvystä ja vuorovaikutustaidoista. Tiloilla on ollut perinne, että asiat hoidetaan vanhastaan kotona isäntäparin

OMA JOHTAJUUS Tuomas Koivuniemi

Ari Erkkilän mukaan haasteita löytyy delegointikyvystä ja vuorovaikutustaidoista. kesken keittiönpöydän äärellä.

– Moni tuottaja on aloittanut työnsä nuorena niin, etteivät he ole koskaan olleet muun työyhteisön jäseniä, joten he eivät välttämättä osaa puhua ja viestiä muille työntekijöille, mitä halutaan, eivätkä osaa jakaa tietoa ja vastuuta oikein,

hän valaisee.

Yhteisten koulutustilaisuuksien välissä Erkkilä on tutustunut kunkin tuottajan tilan arkeen ja sparrannut jokaista osallistujaa erikseen johtajuuden, työhyvinvoinnin ja vuorovaikutustaitojen kysymyksissä.

Vaativalle työlle saatava myös vastapainoa

Erkkilän mielestä oman johtajuuden kohdalla tärkeä näkökulma on se, ettei tuottaja voi vaatia välttämättä työntekijöiltään aivan samanlaista sitoutumista kuin itseltään.

Samalla hän muistuttaa, että vaativan työn vastapainona on huolehdittava omasta jaksamisesta sekä panostamisesta perhe- ja muuhun elämään (harrastukset jne.).

– Maatiloilla ei eletä kvartaalitaloudessa, vaan tilojen kehityskaari on pitkä.

Siksi on hyvä huolehtia osaamisestaan ja hyvästä johtajuudesta, mutta myös panostaa omaan työhyvinvointiin ja -kyvyn ylläpitoon, hän päättää.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 27

VASTUULLISUUSTEKOJA

VILJELIJÄN PAIKKA ON KUSKINA – EI TAKAPENKILLÄ SAMI KILPELÄINEN

E

nvitecpolis auttaa maatilayrittäjää löytämään varmuuden päätöksilleen. Ei sanomalla mitä pitää tehdä, vaan antamalla tietoa päätöksen teon tueksi. Envitecpolis on ollut Arla Suomi -yhteistyöryhmän tiloilla kumppanina laskelmassa hiilijalanjälkeä. Envitecpolisin osaamisaluetta on myös tilan kannattavuuslaskelmien teko tilan todellisen toiminnan ja talouslukujen pohjalta.

Miten parannan maatilani kannattavuutta? Onko biokaasulaitos kannattava

28 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

minun maatilallani? Entä aurinkosähkö?

Kannattaako meidän tilallamme viljellä rehuvilja itse vai ostaa se valmiina? Siirtyisimmekö pelkäksi kasvinviljelytilaksi?

Luomu vai ei?

Viljelijän päässä pyörii monenlaisia kysymyksiä, on voinut pyöriä jo vuosikausia, mutta varmuutta päätöksen tekemiseen ei ole ollut. Mistä se löytyy?

– Numeroista, kertoo Senja Arffman, Maatilan Voitto palveluiden johtaja.

– Kun tilan toiminta sekä talous avataan ja pilkotaan, viljelijä pääsee näke-

mään eri osa-alueiden kannattavuuden.

Samalla voimme myös simuloida eri vaihtoehtojen vaikutuksia tilan toimintaan ja talouteen, hän jatkaa.

Maatilan Voitto laskentapalvelun pohjana on aina tilan todellinen toiminta ja talousluvut. Se on avain aitoon tietoon, jonka perusteella on tehty isojakin päätöksiä tilan tulevaisuudesta.

Palvelu on muotoiltu teollisuuden tuotantotaloudesta maatalouteen sopivaksi.

Sen taustalla on yksi Envitecpoliksen perustajista, tuotantotalouden diplomiinsinööri Toni Leinonen sekä ranta-

VASTUULLISUUSTEKOJA

salmelainen maatilallinen Mikko Tolvanen.

– Kun tietää missä mennään ja mitkä ovat päätösten vaikutukset tilan tulevaisuuteen, saa vahvan selkänojan päätöksilleen, Toni Leinonen kiteyttää.

Apua koko biokaasuinvestoinnin matkalle

Envitecpolis Oy on toiminut maatilakentässä yli 10 vuotta. Parhaiten yritys tunnetaan biokaasun asiantuntijapalveluistaan. Sen kautta hoituvat niin kannattavuuslaskenta, liiketoimintasuunnitelmat

”Kun tilan toiminta sekä talous avataan ja pilkotaan, viljelijä pääsee näkemään eri osa-aluieiden kannattavuuden.”

kuin luvitukset, rahoitushaut sekä keskustelut viranomaisten ja teknologiatoimittajien kanssa.

– Meidän kanssamme viljelijä pystyy kulkemaan koko investiontipolun ajatuksesta valmiiseen laitokseen, kertoo johtava biokaasuasiantuntija Toni Taavitsainen.

Lähtökohtana biokaasuinvestoinnin etenemiselle on aina taloudellisesti kannattava laitos, joka istuu myös tilan toimintaan.

– Me laskemme ja pyörittelemme kannattavuuden jokaisen maatilan kanssa auMAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 29

VASTUULLISUUSTEKOJA ki. Mikä lopulta on kannattava, edetäänkö, se on päätettävä jokaisen viljelijä itse, Toni jatkaa.

Etenkin useampien maatilojen pohtiessa yhteistä biokaasulaitosta kannattavuus paranee myös logistiikan suunnittelun kautta.

– Kun hyödynnetään logistiikan suunnittelua, saadaan niin biokaasulaitoksen raaka-aineiden kuin lopputuotteiden kuljetukset mahdollisimman taloudellisiksi ja toimiviksi. Säästetään aikaa, rahaa ja luontoa, kiteyttää Matti Arffman.

Hiililaskenta kiinnostaa maatiloja

Envitecpoliksella on seurattu mielenkiinnolla talven aikana kasvanutta keskustelua maatalouden hiilipäästöistä.

– Mietimme jo kahdeksan vuotta sitten hiililaskennan palveluita maatilakenttään, mutta totesimme, että niille ei ole vielä markkinoita, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mika Arffman.

– Olemme aktiivisesti seuranneet aihetta koko ajan ja nyt kysyntää laskennalle on tullut.

Hiililaskenta kytkeytyy saumattomasti Envitecpoliksen muuhun palvelutarjontaan, sillä biokaasulaitoksella on merkit-

30 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

Senja Arffman

tävä vaikutus hiilipäästöjen vähentämiseen maatilalla.

– Ja tottakai hiilipäästöjen vähentämiseen tähtääville toimenpiteille tarvitaan

hintalappu: miten ne vaikuttavat tilan toimintaan ja talouteen? Se saadaan selville Maatilan Voiton avulla, summaa Senja Arffman.

Enemmänrasvaa, rasvaa, parempi maitotili Enemmän parempi maitotili

Kun maidon perushinta laskee, on löydettävä uusia keinoja tuottavuuden turvaamiseksi.

Me Raisioagrolla olemme kehittäneet sinulle rehuja, joilla saat tuotannostasi kannattavampaa.

Maituri- ja Opti-pitoisuusrehumme sekä Avainasemassa on rasva, josta meijerit maksavat Benemilk nostavat tutkitusti maidon rasvaparempaa hintaa. ja jatkossa valkuaispitoisuutta tavalla, joka näkyy

maitotilissä.

Uudet Maituri- ja Opti-pitoisuusrehumme sekä Benemilk nostavat tutkitusti maidon Pyydä asiakkuusvastaavaasi näyttämään rasva- ja valkuaispitoisuutta tavalla, joka €KM®-laskurilla, paljonko pitoisuuksien näkyy vaikuttaa maitotilissä. muutos sinun tilallasi.

Pyydä asiakkuusvastaavaasi näyttämään €KM®-laskurilla, paljonko pitoisuuksien muutos vaikuttaa sinun tilallasi.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 31

HIILINEUTRAALI 2050

Päästöjä vähennetään teoilla, innovaatioilla ja osaamista vahvistamalla

32 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

HIILINEUTRAALI 2050

Arla Foods -konserni on asettanut tavoitteen vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla maitokiloa kohti vuoteen 2030 mennessä sekä olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteen myötä Arla Foods ottaa askeleen kohti kestävämpää maidontuotantoa.

Tavoite on asetettu kaikille Arla Foodsin markkina-alueille, joissa yhtiöllä on meijereitä.

Myös Arla Suomi on sitoutunut tekemään työtä sen eteen, että hiilineutraali maitoketju toteutuu viimeistään vuonna 2050. Toimenpiteet kattavat maidon koko arvoketjun lehmästä kuluttajaan.

S

uomessa Arla on avannut maidon koko arvoketjun ja tunnistanut sen osa-alueet, joilla on ilmastovaikutusta.

Myös toimenpiteisiin on

ryhdytty.

Olemme tuoneet markkinoille pakkausinnovaatioita, jotka pienentävät ilmastovaikutusta. Tänä vuonna otimme käyttöön Suomen ensimmäiset kokonaan puuperäiset harjakattoiset tölkit ja kartongista valmistetut jogurttipikarit. Määrätietoisen työn ansiosta olemme myös onnistuneet vähentämään hävikkiä kolmanneksella vuonna 2018.

– Suurin osa maitotuotteiden arvoketjun kokonaispäästöistä tulee kuitenkin tiloilta. Tämän vuoksi jatkossa panostamme erityisesti yhteistyöhön maidontuottajien kanssa.

Olemme aloittaneet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän

Kai Gyllström

pilottihankkeen kahdella tilalla, jotka ovat Kiteellä sijaitseva MaitoSuoni Oy sekä Kurikassa toimiva Tikan luomutila, Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström kertoo.

Pilotissa tilojen toiminnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt lasketaan lähteittäin. Laskenta kattaa laidunnuksen, lannoituksen, rehun tuotannon, lehmien aineenvaihdunnan, lannan käsittelyn, energiankulutuksen ja kuljetukset. Laskenta tehdään

Adobe Stock MAITOA MAITOA SUOMESTA SUOMESTA 22//2019 2019 || 33

HIILINEUTRAALI 2050 Ari Hänninen

Envitecpolis Oy:n Cool Farm Tool -työkalulla, joka on laajasti myös kansainvälisessä käytössä.

– Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin, myös meihin maitotilallisiin. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että keinoja ilmastovaikutusten vähentämiseksi pohditaan yhdessä ja että meidän tilamme on mukana Arlan pilottihankkeessa. Kun tulokset ovat selvillä, pääsemme tarkastelemaan hiilidioksidipäästöjen määrään vaikuttavia toimenpiteitä, MaitoSuoni Oy:n yrittäjä Ari Hänninen toteaa.

Pilotin tulokset valmistuvat kevään aikana. Siitä kertyvällä tiedolla vahvistetaan Arla Suomi -yhteistyöryhmän 530 maidontuottajan osaamista ja mahdollistetaan hiilidioksidipäästöjä vähentävien toimenpiteiden kehittäminen maitotiloilla.

Arla Foods -konsernin ilmastotavoitteen 2050 tausta:

Arla Foodsin ilmastotavoite on määritetty kansainvälisten yliopistotutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen tietojen perusteella.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin, myös meihin maitotilallisiin.”

Sen pohjana on Science Based Targets -aloite, jonka avulla maapallon lämpötilan nousu pyritään pitämään alle 2°C:ssa.

Lisätietoa: https://sciencebasedtargets.org

Maidon ilmastovaikutus:

SYK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön

(FAO) äskettäisen analyysin mukaan maidontuotanto muuttuu koko ajan tehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Yhden maitokilon hiilidioksidipäästöt ovat maailmanlaajuisesti keskimäärin 2,5 kg.

Arla Foodsin tuottajaomistajien keskimääräiset hiilidioksidipäästöt maitokiloa kohti ovat 1,15 kg eli noin puolet maailmanlaajuisesta keskiarvosta.

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä Hyödynnä veloitukseton maanäytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta - katso lista kotisivuiltamme P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu

34 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

Älä anna seosrehun lämmetä!

AIV Ässä Na parantaa seosrehun stabiilisuutta jopa yli 40 tuntia! (Luke 2017) Suoraan rehuun lisättävä AIV Ässä Na -liuos on tehokas ratkaisu seosrehun lämpenemisongelmaan.

45 Aika, tuntia

Ässän kaliumsorbaatti ja propionihappo ehkäisevät hiivojen sekä homeiden kasvua – ja muurahaishappo vähentää haitallisten bakteerien määrää.

Seosrehun stabiilisuus ennen lämpenemistä

40 35 30 25 20 15

Ei ainetta

AIV Ässä Na 2 l/t AIV Ässä Na 3 l/t

Tuoteneuvonta

020 710 8484

AIV.fi

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019

| 35

Uutuus!

36 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2019