ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
2 • 2 0 2 0
Yhteistyö korostuu poikkeusoloissa
”Paremmat ajat edessäpäin”
Laatuohjelmasta Johtamisohjelmaksi Luke tutkii päästöjen vähentämistä
KUNNON EVÄÄT LAIDUNKAUTEEN!
LYPSY HERTTA 20 KG
1370
KASVU HERTTA 20 KG
1330
NUOLUSANKO LYPSY 20 KG
2080
NORM. 15,90 | VIB3334
NORM. 15,50 | VIB3332
NORM. 23,10 | VIB82249
Täyskivennäinen lypsäville lehmille. Soveltuu sisä- ja laidunkauden ruokintaan.
Täyskivennäinen kasvaville naudoille. Soveltuu hiehojen ja lihanautojen kivennäistäydennykseen.
Kivennäisnuolukivi lypsylehmille sisäruokintaan ja erityisesti laitumelle. Sopii myös luomuun!
LAIDUNALLAS P450
KIVENNÄISRUOKKIJA MINERAL ROCKER
RUOKINTAHÄKKI 8 PAIKKAA
NORM. 282,- | AL89491901 P650 295,- (NORM. 329,-) | AL89491902 P1000 356,- (NORM. 396,-) | AL89491903
EN1001
253,-
Kestävä laidunallas laitumelle ja pihattoon. Iso tyhjennysreikä puhdistusta varten. Ei sisällä uimuria. Tarjous voim. 30.6.2020 saakka.
TARJOUSHINNAT VOIMASSA 31.5.2020 SAAKKA. TUOTTEET SAATAVANA MYÖS VERKKOKAUPASTA:
290,-
“Kaatumaton” kivennäisruokkija nupopäisille naudoille laitumelle tai pihattoon kivennäisen vapaaseen ruokintaan.
hankkija.fi
490,KB291257
Kuumasinkitystä putkesta valmistettu ruokintahäkki. Sisähalkaisija 130 cm, ei pohjaa. Toimitetaan osina.
PÄÄKIRJOITUS Koti, uskonto ja isänmaa
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
11. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa Kannen kuva: Tuija Linjakumpu
P
andemiakriisi covid-19 on tuonut maidontuottajat uuden tilanteen eteen. Elintarvikesektori ns. kriittisenä alana tuli kerralla tärkeäksi ja huoltovarmuuden perään kysytään entistä enemmän. Arlan kansainväliset yhteydet varautumisessa ovat osoittautuneet tärkeiksi. Ohjeistimme maidonkeräilyn ja tilat varautumaan mahdolliseen taudin leviämiseen. Yritystasolla aloitimme rajoittavat toimenpiteet jo helmikuun lopulla, kuten muissakin Arla-maissa. Rajasimme ensin tuotantolaitokset ja kontaktien määrät. Suojavarusteiden hankinnassa olemme hyödyntäneet Arlan kansainvälistä hankintaa. Huhtikuun lopulla saimme tilausketjujemme kautta naamasuojaimia. Toimitimme Arlassa myös tiloille käytettäväksi maskeja. Myynti maitoautojen kautta on kasvanut rajusti, koska siten voi vähentää kontakteja.
Markkinat heilahtivat. Maitomarkkinoilla nähtiin ensin Eurooppaa myöten tuotteiden hamstraus. Sen jälkeen kysyntä on laskenut alle normitason. Vaihtelut viikkojen ja jopa päivien välillä ovat suuria. Aiemmin kaupoissa käytiin noin neljä kertaa viikossa, nyt yksi tai kaksi kertaa. Ravintoloiden ja koulujen sulkeutuminen on myös alentanut food service -tuotteiden myyntiä. Ruokakauppojen kautta tätä miinusta on saatu kohtuudella paikattua, ei toki aivan kokonaan. Suomessa Arla Pro eli Food service -myyntimme päätti yhteistyömeijereidemme kanssa lähteä maitorekan kera kiertämään ja myymään tuotteita, jotka jäivät ravintoiloille ja suurkeittiöille myymättä. Kiertue pysähtyi yhteensä viiden yhteistyömeijerimme ja Oulun Rauhanyhdistyksen pihoilla. Ostoksien teossa noudatettiin turvallisuutta, ja asiointi oli mahdollista autosta käsin. EU:n komissio päätti aloittaa markkinoita vakauttavat toimet yksityisen varastoinnin tuella tietyille juustoille, voille ja maitojauheelle. Lisäksi komissio haluaa mahdollistaa eri Euroopan maissa olevien tuottajaorganisaatioiden sopia kilpailulain rajoittamatta tilapäisesti tuotannon rajoituksista, mutta vain hetkellisesti. Koronan jälkeen. Koronan aiheuttamat poikkeusolot Suomessa ovat kääntyneet kriisiajan toimintamalleihin. Ensin sammutettiin tulipaloa, nyt varmistetaan, ettei tulipalo uusiudu. Maidontuottajille on tärkeää varmistaa tuotannon jatkuvuus. Tärkeintä on varmistua oman terveyden ylläpidosta ja välttää sosiaalisia kontakteja. Maitojen kysynnän lasku aiheuttaa huolta. Kilpailijat päättivät jo ennen kriisiä ottaa käyttöön tuotannon rajoitustoimet. Ilmeisesti tuotannon oikeutuksesta tai ainakin muuttamisesta päättää meijerin hallinto, ei tuottaja itse. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä tuottajat päättävät itse omista tuotantomääristään. Edes EU:n maitokiintiöt vuoteen 2015 eivät estäneet tiloja päättämästä tuotannostaan. Kiintiöitä sai ostaa. Tilamme ovat vastanneet kausivaihtelun haasteisiin ja viikkomaitomäärät ovat noin pari prosenttia miinuksella. Tuotannon tasaisuus on eduksi myös markkinoilla. Kiitos siitä. Maitomarkkinoiden jälleen elpyessä, on tärkeää huomioida kuluttajia kiinnostavat asiat Arla Suomi Maitotilan johtamisohjelman mukaisesti: kestävä tuotantotapa, hiilijalanjälki, läpinäkyvyys, ihmisten ja eläinten hyvinvointi sekä turvallinen ja laadukas maito. * * *
Suomen marsalkka ja ylipäällikkö Mannerheim lopetti ensimmäisen päiväkäskynsä talvisodan alkaessa sanoihin ”me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta”. Vaikka tämän päivän taistelut ovat onneksi erilaisia, on pandemia aiheuttanut melko suuren määrän kuolonuhreja. Näinä aikoina korostuu perheviljelmien vahvuus. Maitotilamme ovat aidosti perheviljelmiä. Osalla on jonkin verran työvoimaa tai palveluja ostetaan urakointina. Perheviljelmäpohjaisen suomalaisen tuotantotavan edut tulivat vahvasti esille heti korona-pandemian alkaessa. Kriisiaika on myös sulkenut rajat ja ihmisten elinympäristö on keskittynyt kodin ja läheisimpien ihmisten ja työkavereiden ympärille. Huoltovarmuus on nyt entistä tärkeämpää. Ja kun hätä on suuri, ei kaikki lopulta ole vain ihmisen kädessä. Maidontuottajan työ on arvokasta. Siksi on helppo yhtyä Mannerheimin sanoihin: kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. SAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
|3
Bioturva on asennekysymys Välittävä asenne, arkijärki ja riskinarviointi ovat bioturvan kulmakiviä. Keskittymällä olennaiseen ehkäiset riskejä ja huomisen harha-askelia – huolellisilla on vähemmän tauteja. Pyydä tilasi omaa eläinlääkäriä tekemään riskiarviointi tilakohtaisesti. Se on osa Naseva-toimintaa ja juttutuokio tilasi parhaaksi.
Vasikoiden ja teuraslehmien haku ulkoa sopivista karsinoista
Säännöllinen puhtaanapito – rehuntähteet pois rehuketjusta, rakennuksista, pihamaalta ja nurkista
Navetan ympäristön raivaaminen kymmenen metrin leveydeltä kasvillisuudesta ja irtotavaroista – jotta jyrsijät eivät uskaltaudu navettaan
4|
Ostoeläinten terveystodistusten käyttö ja arviointi ennen eläinten tuloa
Näin varmistat hyvän bioturvan maitotilalla: Rehuvarastojen kattaminen tai peittäminen
Rehu- ja lantalinjan erottaminen toisistaan
Työntekijöiden ja ulkoisen liikenteen tautisuojaus: tautisulku ulkona ja sisällä, asianmukainen suojavaatetus sekä tarvikkeiden ja käsien pesumahdollisuus
Kertatyhjenteiset vasikkakarsinat, ikäero ryhmän sisällä mieluiten kolme viikkoa, maksimissaan kuukausi
A-Kaupasta löydät runsaan valikoiman bioturvatuotteita! Tutustu: a-kauppa.fi
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
SISÄLTÖ
– Huomataanko kaupungeissa poikkeusaikana, ettei maalla ole lopulta niin huono asua. Täällä on väljempää, eivätkä karanteenit ja rajoitukset vaikuta niin paljoa kuin kaupungeissa. Harri (vas.) ja Tatu Känsäkoski tuumivat.
30
10 Yhteistyö
Muut 3 Pääkirjoitus
on tärkeää poikkeustilanteessa
– On tärkeää, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta pidämme toisiimme yhteyttä ja kaikki tietävät, missä yrityksessämme mennään, Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström sanoo.
30 Känsäkoskien tilalla uskotaan maidontuotannon tulevaisuuteen
Suvun yhdeksättä sukupolvea edustava kaksikko pyörittää maitotilaa Kaustisen Köyhäjoella maatalousyhtymänä.
6 Ajankohtaista 8 Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on siirrytty laajasti etäkokouskäytäntöihin tänä keväänä. 14 Luonnonvarakeskus ja yritykset yhteistyöhön maidontuotannon päästöjen vähentämiseksi. 22
16
16 Kuudelle tilalle Walter Ehrnströmin säätiön kultamitalit. 20 Ari Hännisen kommentti: ”Mitähän vielä?” 22 Japanilainen monialayhtiö Shikoku vieraili Hämeenlinnan Osuusmeijerillä. 24 Kehitämme maitotilojemme johtamisohjelmaa. 26 Hiililaskenta tehty jo joka kolmannelle tilalle. 28 Arla Suomessa tuottajat päättävät itse tuotantomääristään. 35 Tuomo Makkonen jo 40 vuotta meijerin palveluksessa Kiteellä. MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
|5
Ajankohtaista
”Haluamme Arlassa pitää huolta tuottajaperheidemme terveydestä.”
Kasvosuojaimia saatavilla meijerissä
M
aidontuottajat työskentelevät kriittisellä toimialalla. Useissa yhteistyömeijereissämme on myös tarjolla tuottajille kasvosuojaimia. – Haluamme Arlassa pitää huolta tuottajaperheidemme terveydestä sekä toimintakyvystä myös koronapandemian aikana, kertoo hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen. Tahvanainen kertoo, että välttämättömiä tilalla tapahtuvia vierailijoiden käyntejä varten, kuten seminologin tai eläinlääkärin käyntiä varten Arlan meijerit tarjosivat tiloille myös käyttöön joitain suojaimia. – Annoimme tiloille myös pakkauksen veloituksetta käyttöön, sanoo Tahvanainen.
6|
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Ajankohtaista
Arlan drive-in meijerikiertue toi poikkeustilanteessa myymättä jääneet ravintolatuotteet kuluttajien ja tuottajien saataville SIRPA RINNE
P
oikkeustilanteen vuoksi Arla Suomelta varastoon jäi ravintoloille valmistettuja laadukkaita maitotuotteita. Koska tuotteista voi valmistaa herkullista ruokaa myös kotikeittiöissä, Arlalla ideoitiin Suomen ja ehkä koko maailman ensimmäinen drive-in meijerikiertue. Meijerikiertueelta kuluttajat saivat käydä ostamassa maitotuotteita edullisin poikkeustilanteen hinnoin. Myynnissä olleet tuotteet oli tehty ammattikäyttöön, joten ne olivat reilunkokoisissa pakkauksissa. Esimerkiksi ruokakerma ja vispikerma ovat yhden litran purkeissa ja juustot 1–2 kg pakkauksissa. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellista idearikkautta – Maitotuotteet kuuluvat lasiin ja lautaselle, joten halusimme tarjota kulut-
”Maitotuotteet kuuluvat lasiin ja lautaselle.” tajille mahdollisuuden ostaa niitä poikkeustilanteen vuoksi meiltä suoraan. Ja tietenkään emme halua aiheuttaa hävikkiä heittämällä upeita tuotteitamme pois. Ideoimme tempauksen Arla Pro -tiimissä, joka normaalisti palvelee suurkeittiöasiakkaitamme, kertoo Arla Suomen Foodservice-myyntijohtaja Katja Knuutinen. Tarjolla oli viisi erilaista laktoosittomia maitotuotteita sisältävää tuotepakettia.
Asiakas sai halutessaan ostaa tuotteet omassa autossaan istuen, sillä meijerikiertue palveli kuluttajia jakeluautosta meijereiden pihalla. Ostokset maksettiin kortilla ja tuotepaketti nostettiin suoraan asiakkaan auton kyytiin. – Tuotepaketista löytyi myös toimitusjohtajamme Kai Gyllströmin helppo ja herkullinen jälkiruokaresepti kotimaisesta kermasta, paljasti Knuutinen. Drive-in meijerikiertue starttasi Arlan Sipoossa sijaitsevan tuotantolaitoksen pihalta, jossa ostoksille saapuvia palveltiin kotimaisella biokaasulla kulkevasta jakeluautosta. Sen jälkeen kiertue suuntasi kohti pohjoista, jossa pysähdyspaikkoina oli Arla Suomen yhteistyöryhmään kuuluvia meijereitä ja Oulussa Rauhanyhdistyksen parkkipaikka.
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
|7
Ajankohtaista
Etäkokoukset valtasivat käytännöt Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on siirrytty laajasti etäkokouskäytäntöihin tänä keväänä.
O
suuskunta MS Tuottajapalvelut kokousti Microsoftin Teams -etäkokousohjelman välityksellä. Osuuskunnan toimitusjohtaja Risto Koski oli tyytyväinen osuuskuntakokouksen onnistumiseen. – Kokous meni suunnitelmien mukaan ja päätökset saatiin tehtyä asianmukaisesti sekä oikeassa järjestyksessä, toteaa Koski.
Osuuskunnan tulos
Osuuskunta MS Tuottajapalvelut on toiminut huhtikuun lopussa nyt tasan viisi vuotta. Toimitusjohtaja Koski toteaa viime vuoden sujuneen suunnitellusti. Myös osuuskunnan talous on vakaa. – Liikevaihto ja tulos kehittyivät molemmat viime vuonna myönteisesti, Koski paljastaa. Onnistuneita kokouksia
Kokouksen jälkeen osanottajat totesivat, että kokous onnistui todella hyvin. Osalle tämä oli ensimmäinen teams-kokous.
MS Tuottajapalvelujen osuuskuntakokous käytiin etänä.
Hämeenlinnan Osuusmeijeristä kokousedustajana ollut Janne Näsi totesikin, että maidontuottajan kannalta tilanteessa on etujakin. – Nyt säästyi paljon myös aikaa sen ansiosta, ettei kokouspaikalle tarvinnut matkustaa. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on ke-
vään aikana otettu kaikissa toimielimissä käyttöön etäkokouskäytännöt. Tuottajaedustajiston kokous päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan, mutta sen sijaan tuottajista muodostuva Ryhmä 8 kokousti huhtikuun lopulla käsitellen tuottajia koskettavia ajankohtaisia asioita.
Maitovaliokunta perää uusia tukia
M
aito-osuuskuntien Maitovaltuuskunnan sekä tuottajajärjestöjen MTK:n ja SLC:n yhteistyöelin Maitovaliokunta kokousti huhtikuun lopulla kokousohjelman välityksellä. Maitovaliokunta totesi kokoustiedotteessaan, että maitomarkkinat ovat haastavassa tilanteessa. ”Suomessa tuottajahinta on pitänyt pintansa, mutta Euroopassa hinnat ovat laskussa ja tilanne on kärjistynyt useassa maassa jopa maidon hävittämiseen asti.” Maitovaliokunta näkee tärkeänä varautua mahdolliseen tilanteen heikkenemiseen selvittämällä yksityisen varas-
8|
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
toinnin ja intervention lisäksi muita tukitoimenpiteitä. ”Pohjoisella pallonpuoliskolla maidon tuotanto on kasvussa näin korkean tuotannon kautena ja kulutus puolesHämeenlinnalainen Janne Näsi on Maitotaan laskusuun- valiokunnan jäsen. nassa, ja sen kulmakerrointa on horeca-sektorin romahdus jyrtuotantopanosten kuten rapkentänyt kovasti. Rasvattosirouheen hinta lähtee nouman maitojauheen hinta häsuun.” tyyttelee jo interventiohintaa Maitovaliokunnassa interja voin hinta on lähtenyt myös ventio nähtiin myös mahdoljyrkkään laskuun. Tilanne on lisesti huonoa markkinatilanhuolestuttava ja varsinkin, jos netta pitkittävänä toimena,
totesi maitoasiamies Marjukka Manninen kokoustiedotteessa. Komissio on antanut helpotuksia tukien maksun aikaistamiseen ja paikan päällä tehtäviin valvontoihin näin poikkeustilanteessa. EU:n rahoituskehyksiä koskien on tulossa uusi ehdotus koronatilanteen vuoksi. Esitys annetaan lähiaikoina ja käsittelyä pyritään nopeuttamaan. Cap viivästyy
”Nyt on vakava uhka, että maatalousbudjetin esitys voi mennä aivan uudenlaiseksi. CAP-valmistelu ei etene, kun ei ole rahoituskehyksistä päätöstä. CAP:n täysistunto-
Vilomixin uudet ripulinkatkojat
Täysmaidon kulutus pompsahti
L
uonnonvarakeskuksen (LUKE) huhtikuun lopussa julkaistuista tilastoista käy ilmi, että täysmaitojen pakkaus Suomessa kasvoi maaliskuussa 5,35 miljoonaa litraan. Viime vuonna täysmaitoja pakattiin 5 miljoonaa litraa. Kasvua oli 6,2 prosenttia. Kevytmaitojen Rasvattomien maitojen pakattu määrä oli 13,8 miljoonaa litraa, jossa laskua oli tasan miljoonaa litraa ja -7 prosenttia viime vuodesta. Suosituin maitolaatu on kevytmaito, jota LUKEn tilaston mukaan pakattiin 26,14 miljoonaa kiloa, kun vuosi sitten pakkausmäärät Suomessa olivat maaliskuussa 27 miljoonaa kiloa, joten laskua tuli Iskukuumennettuja UHTmaitoja meni kriisin alussa runsaasti ja meijerit pakkasivat niitä yhteensä lähes 2,7 miljoonaa kiloa edellisen
Osmot Erikoisruokavaliot vakauttamaan eläinten neste- ja elektrolyyttitasapainoa ruoansulatushäiriöiden (ripulin) riskitilanteissa, hoidon tai toipumisen aikana.
Osmo Jauhe
Natriumasetaattia sisältävä elektrolyyttijauhe.
Osmo Luomu Elektrolyyttijauhe luomuraakaaineista.
Osmo OsmoBakt Luomu Neste
Natriumasetaattia sisältävä nestemäinen elektrolyytti.
Maitohappobakteerivalmiste luomuraakaaineista.
Nesteytys
vuoden reilun 1,7 miljoonan kilon sijaan maaliskuussa. Kokonaisuudessa maitoja pakattiin Suomessa prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Osmo Pore
Taudinaiheuttajiin tehoava, yrttiuutetta sisältävä poretabletti.
Osmo 2Teho
Ulostetta kiinteyttäviä kuituja sisältävä elektrolyyttijauhe.
TaudinSonnan aiheuttajat koostumus
Käyttö
Osmo Jauhe
Vesi/Maito/ Juottorehu
Osmo Neste
Vesi/Maito/ Juottorehu
Osmo 2Teho
Vesi/Maito/ Juottorehu
Osmo Pore
Vesi/Maito/ Juottorehu
Osmo Luomu OsmoBakt Luomu
käsittely venyy lokakuulle. Jos budjetti muuttuu suuremmin, tullee muutoksia myös sisältöön ja silloin viivästys voi pitkittyä.” Siirtymäkautta koskeva raportti etenee kuitenkin parlamentissa. Kahden vuoden siirtymäaika on odotettavissa. Pellolta pöytään -strategian, biodiversiteettistrategian ja muitakin Green dealin linjauksia saatetaan lykätä viikoilla tai osin jopa kuukausilla, kertoi Brysselin kotieläinasiamies Tarja Bäckman. Venäjältä on tullut aloitteita tässä globaalissa pandemiatilanteessa vanhojen unohtamisesta ja pakotteista luopumiseksi. Toistaisek-
si tämä on kuitenkin saanut vain vähän vastakaikua. Valiokunta totesi, että Venäjän avautuminen tässä markkinatilanteessa olisi hyvä asia, mutta avautumista ei lyhyellä aikavälillä todennäköisenä nähty. Tukipolitiikan toimenpiteitä lyhyesti läpikäytäessä valiokunta linjasi eläinten hyvinvointikorvaustasojen olevan riittämättömät. Laidunnus tulisi saada toimenpiteeksi myös erikseen umpilehmille ja hiehoille. Todettiin myös, että nykyiset säännöt eivät huomioi märän kesän olosuhteita, mikä tulisi toimenpiteitä valmisteltaessa huomioida.
Vesi Vesi/Maito
Lue lisää www.vilomix.fi tai kysy lisää alueesi edustajalta tai meijeristä. MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
|9
Ajankohtaista
10 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Ajankohtaista
Mirva Lahtimaa
Yhteistyö on tärkeää poikkeustilanteessa
A SAMI KILPELÄINEN
rla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström on viimeisen kahden kuukauden aikana ollut lähes joka päivä työn tuiskeessa ja koneen ääressä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Korona-kriisi tai oikeammin COVID-19 -pandemia on muuttanut toimintatapoja. Pääsiäisen jälkeen haastateltu Gyllström kertoi itse rauhoittuneensa pääsiäisenä ja lähetti terveiset maidontuottajille: – Toivottavasti useilla teistä on ollut mahdollisuus rentoutua ja ladata voimavaroja pääsiäisen aikana. Tänä vuonna tuottajien eri puolella Suomea järjestetyt tapaamiset on peruttu. Kasvotusten ei tänä keväänä päästä tapaamaan kertaakaan COVID-19-pandemian vuoksi. – On kuitenkin tärkeää, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta pidämme toisiimme yhteyttä ja kaikki tietävät, missä yrityksessämme mennään, Gyllström kertoo. Maaliskuu kaksijakoinen
Lukujen kautta katsottuna maaliskuu oli Gyllströmin mukaan hyvin erilainen kuin tavallisesti. – Tilausmäärämme lähtivät voimakkaaseen nousuun, kun poikkeusolot tulivat voimaan ja ihmiset hamstrasivat koteihinsa ruokaa yli tarpeen. Samaan aikaan myynti Foodservice-asiakkaillemme supistui alle puoleen normaalista, avaa Gyllström tilannetta. Brändien myyntiin koronakriisi on vaikuttanut negatiivisesti, erityisesti tämä näkyy Gyllströmin mukaan suurkeittiöille suunnatuissa Arla Pro -tuotteissa. – On kuitenkin ollut mukava nähdä, että laskusta huolimatta meillä on ollut monia onnistumisia. Kuluttajat ovat siirtyneet peruselintarMAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 11
Ajankohtaista
vikkeisiin kriisin aikana ja esimerkiksi Ingmariini, Apetina, Tolkuttomat ja Baby & Me vetävät nyt hyvin. Myös Lempiruoanvalmistustuotteet ovat kasvaneet, koska ruokaa laitetaan tällä hetkellä kotona useammin kuin aiemmin. Koronakriisi muutti toimintatapoja
Ruoka-ala on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen toimiala. Sen vuoksi
12 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
jokaisen meistä työ on tärkeää, kiittelee Gyllström maidontuottajia heidän arvokkaasta työstään tiloilla. Arlan tehtävänä on huolehtia siitä, että tuotteita on jatkuvasti saatavilla kaupan hyllyillä. – Olemme ottaneet toimipaikallamme Sipoossa nopeasti käyttöön lukuisia ohjeistuksia ja olen ollut tyytyväinen siihen, että niitä luodessamme olemme pysty-
neet hieman ennakoimaan toimintaympäristön muutosta. Esimerkiksi vältämme sitä, että monta työntekijäämme on samaan aikaan samassa paikassa ja monet tekevät etätöitä. Kiitos siitä, että ohjeistukset on otettu vakavasti, Gyllström sanoo. Arlan tarkoituksena on, että työympäristö on turvallinen, oli työpiste tai -tehtävä mikä tahansa.
Ajankohtaista
Mirva Lahtimaa
”Arla on tällä hetkellä Suomen neljänneksi suurin reseptisivusto. Mahtava saavutus!”
Markkinointisuunnitelmat tarkasteltiin
Markkinointisuunnitelmat on käyty uudessa tilanteessa tarkkaan läpi ja panoksia on siirretty pois sieltä missä ihmiset eivät tällä hetkellä liiku ja lisätty televisioon ja digikanaviin, joiden käyttö on juuri nyt todella suurta. – Markkinointitiimistä kerrottiin, että verkkosivuillamme olevia ruokareseptejä on haettu pääsiäisen aikana enemmän
kuin jouluna ja kävijöiden määrä sivuillamme on kasvanut 51 %. Arla on tällä hetkellä Suomen neljänneksi suurin reseptisivusto. Mahtava saavutus!, hehkuttaa Gyllström. Erinomaista on Gyllströmin mukaan myös se, että poikkeavista olosuhteista huolimatta, toimme markkinoille toukokuun alussa uudenlaisen hyvinvointia tukevan tuotteen: Feed your Gut -jogurtit.
”Pick up the phone and call”
Myös myynnissä uudenlaiset toimintatavat on otettu nopeasti ja ammattitaidolla käyttöön. – Vähittäismyynti sai aikaan maaliskuussa kovan lisämyynnin sillä, että se soitti asiakkaita läpi yksi kerrallaan. Ihailtavaa on, että vähittäiskauppoihin myytiin lavoittain Foodservice-tuotteita kuten UHT-maitoa, Café Maitoa ja kermaa yhden litran pakkauksissa, kiittelee Gyllström. Koska Foodservicen asiakaskunnasta moni on sulkenut ovensa, tiimi on keskittynyt vähentämään hävikkiä muun muassa etsimällä uusia myyntikanavia. Tiimissä myös pohditaan, miten Arla voi olla eturintamassa auttamassa asiakkaita, kun kriisitilanne hellittää. – Maidon keräily tiloilta jatkuu hyvällä normaalilla tasolla virustilanteesta huolimatta, eikä maidonhankintatiimin mukaan tiloiltamme ole raportoitu sairastumisia, kertoo Gyllström. Gyllström on myös tyytyväinen, että pystymme jatkamaan maitotiloilla Climate Check -ilmastokartoituksia varotoimia noudattaen, jotta kaikkien tilojen hiilijalanjälki on selvillä loppuvuodesta. – Tähän mennessä laskelma on tehty 150 tilalla, ja niillä päästöjen keskiarvo on 1,01 CO2e maitokiloa kohden, mikä on verraten alhainen. Kerroimme ennen pääsiäistä laskennasta väliaikatietoa Maaseudun Tulevaisuudelle, joka uutisoi asian hienosti, toteaa Gyllström laajaa tiedon tarvetta ja kiinnostusta hiililaskentaan. Sipoon meijerissä esimerkiksi kokouksia ja tarvittavia rekrytointeja on tehty videoyhteyksien avulla ja henkilöstölle kirjoitettiin todistuksia, joilla he pääsivät Uudenmaan ulkopuolelta Sipooseen töihin, kertoo Gyllström Lopuksi Gyllström haluaa vielä todeta, että viime aikojen merkittävistä muutoksista huolimatta kukaan ei ole jäänyt tuleen makaamaan vaan toimintamme jatkuu ja olemme selvinneet todella hyvin. – Haasteita tulee päivittäin ja niitä ratkotaan sitä mukaa. On vaikea kuvitella organisaatiota, joka pystyisi hoitamaan poikkeustilanteen paremmin kuin me. Iso kiitos kaikille! MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 13
Päästöt
Luonnonvarakeskus ja yritykset yhteistyöhön maidontuotannon päästöjen vähentämiseksi Uusi tutkimus selvittää, voidaanko ruokinnalla vähentää lehmien tuottamia päästöjä. Tavoitteena on lisätä maidontuotannon kestävyyttä pienentämällä nurmivaltaisesta ruokinnasta syntyviä metaanipäästöjä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeessa (Public-Private Partnership) ovat mukana Arla Suomi, Hankkija, Mootral SA ja Luonnonvarakeskus Luke.
M
aidontuotanto on tärkeä osa suomalaista maataloustuotantoa, ja sen kestävyyden ja kannattavuuden lisääminen on nykytilanteessa entistä tärkeämpää. Maidontuotannon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 4 prosenttia. Koko ajan haetaan keinoja saada tätä lukua pienennettyä, jotta Suomi pääsee 80 prosentin vähennykseen kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin lehmien röyhtäilemästä ja lannasta erittyvästä metaanista. Metaania muodostuu lehmän pötsissä ravintoa hajottavien mikrobien toimesta, jotka samalla tuottavat valtaosan lehmän tarvitsemasta energiasta ja valkuaisesta. Suomessa lypsykarjan ruokinta perustuu pääosin nurmirehuun. Lehmä pystyy muuttamaan sen korkealaatuiseksi ravinnoksi ihmisille, eikä lehmille tarvitse silloin syöttää ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa tai soijaa. Nurmien viljely on myös ympäristön kannalta parempi, sillä monivuotiset nurmet tuottavat vähemmän päästöjä kuin muu viljely. Nurmivaltaisella ruokinnalla lehmän pötsin mikrobit tuottavat kuitenkin enemmän metaania kuin väkirehuvaltaisella ruokinnalla. Tavoitteena tässä hankkeessa on saada tuotetun metaanin määrää vähennettyä nurmirehuruokintaan lisättävillä lisäaineilla.
Alustavat tulokset lupaavia
Hankkeessa testataan kolmea eri rehulisäainetta kahdeksan lehmän ruokavaliossa tammi-huhtikuun aikana Luken navetassa Jokioisilla. Testattavat lisäainesosat, joilla oletetaan olevan edullisia vaikutuksia lehmien päästöihin, tuotokseen ja terveyteen, ovat peräisin luonnonmateriaaleista ja pääosin kotimaisia.
14 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Luken erikoistutkija Alireza Bayat.
Lehmien metaanin tuotantoa kullakin rehuratkaisulla mitataan metaboliakammioissa. Kokeessa tarkkaillaan lisäksi lehmien syöntiä, maidon tuotantoa ja terveyttä. Samalla saadaan koottua arvokasta aineistoa lehmän perimän, ruokinnan ja pötsin mikrobiston vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. – Koe on nyt puolessa välissä, ja alustavien mittausten perusteella voidaan odottaa lupaavia tuloksia, sanoo Luken erikoistutkija Alireza Bayat. Yksi testattavista lisistä on sveitsiläisen
Mootral SA:n kehittämä patentoitu luonnonmukainen ravintolisä, joka vaikuttaa suoraan pötsin metaanintuotantoon estämällä metaania tuottavien arkkien toimintaa. – Tutkimme jatkuvasti Mootralin® tehokkuutta ja vaikutuksia. Luken kanssa tehtävä tutkimustyö auttaa meitä hienosäätämään metaanipäästöjä vähentävää vaikutusta mahdollisimman suureksi vaarantamatta eläinten hyvinvointia tai tuotoskykyä, sanoo Matthias Miller, Mootral SA:n tieteellinen johtaja.
WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto
Tavoitteena kestävämpi ruoantuotanto
Luke panostaa uudessa strategiassaan erityisesti alkutuotannon vastuullisuuden, kestävyyden ja kannattavuuden parantamiseen. – Tämä on erinomainen esimerkki hankkeesta, joka voi tuottaa konkreettisia tuloksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo ohjelmajohtaja Johanna Vilkki Lukesta. Hankkija on tehnyt pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä Luken kanssa. – Kotieläintuotannon kestävyyden edistäminen on yksi Hankkijan rehujen kehitystavoitteista ja odotamme menossa olevasta kokeesta uusia keinoja tavoitteen toteuttamiseksi, sanoo Hankkijan tutkimus- ja kehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa. Useissa maissa toimivan meijeriyhtiö Arla Foodsin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja Suomessa tätä aiemmin. – Arlan tiloilla tekemät laskelmat osoittavat lehmien aineenvaihdunnan olevan merkittävin yksittäinen päästölähde ja siksi on erinomaista, että rehustuksesta ollaan löytämässä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kommentoi Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.
”Koe on nyt puolessa välissä, ja alustavien mittausten perusteella voidaan odottaa lupaavia tuloksia.”
Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Laboratoriomme on auki normaalisti
ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä Hyödynnä veloitukseton maanäytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta: www.eurofins.fi/agro/yhteystiedot/ P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020 | 15 www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi
Palkittuja
Kuudelle tilalle Walter Ehrnströmin säätiön kultamitalit
W TUOMAS KOIVUNIEMI
alter Ehrnströmin säätiö palkitsi perinteiseen tapaan tuottajia ensiluokkaisen maidon tuotannosta. Kultamitalien jakotilaisuus siirtyi syksyyn. Arla Suomi -ryhmään kuuluvien meijerien tuottajista säätiön kultamitalin saavat Juha ja Eija Lonkainen Kiteeltä (Arla Itä-Suomi), Jani ja Maria Törmälä Oulaisista (Laaksojen Maitokunta), Tapani ja Eeva Voltti Ylivieskasta (Laaksojen Maitokunta), Mikko Säkkinen ja Marika Lahtela Posiolta (Arla Pohjois-Suomi), Olli-Pekka Iisakka ja Eeva Posio Posiolta (Arla Pohjois-Suomi) sekä Mikko ja Heidi Koivisto Alastarolta (Hämeenlinnan Osuusmeijeri). Maitoa Suomesta –lehti esitti jokaiselle tuottajalle seuraavat kysymykset:
1. Tuottajat, ikä ja koulutus 2. Tilan lyhyt historia? 3. Mikä innostaa teitä maidontuottajan työssä? 4. Miten aiotte tulevaisuudessa omaa tilaanne kehittää? 5. Millaisena näette maidontuotannon tulevaisuuden?
Mikko Säkkinen ja Marika Lahtela, Posio 1. Mikko, 52, on käynyt maamieskoulu ja Marika, 52, kauppaopiston. 2. Isän kuoleman jälkeen vuonna 1991 Mikko siirtyi jatkamaan tilaa. Hän on tilan kolmas isäntä. 3. Työ on hyvin monipuolista. 4. Eläinaineksen kehittäminen.
Jani ja Maria Törmälä, Oulainen 1. Jani, 36, on suorittanut maatalouden perustutkinnon. Maria, 36, on koulutukseltaan ravintolakokki. 2. Tila on Janin kotitila ja hän edustaa viljelijänä kolmatta polvea. Aloitimme maatalousyrittäjinä vuonna 2009. 3. Innostus maidontuotantoon tulee jo lapsuudesta. Yhteiselo luonnon kanssa ja sen ehdoilla eläminen tuo oman alati muuttuvan haasteen. Todella monipuolinen ammatti, joka hakee vertaistaan. Eläinrakkaus ja eläminen maalla omassa rauhassa ovat ehkä ne suurimmat tekijät. 4. Tällä hetkellä on suunniteltu navetan remonttia ja peruskorjausta/ laajennusta. Se on tavoite toteuttaa vuonna 2021. 5. Maidontuotanto tuntuu muuttuvan aina vain haastavammaksi, mutta varmasti puhtaalle, laadukkaalle sekä eettisesti tuotetulle ruualle on kysyntää.
16 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Palkittuja
Mikko ja Heidi Koivisto, Alastaro 1. Mikko, 53, on koulutukseltaan maanviljelysteknikko sekä Heidi, 53, yo-merkonomi ja taloushallinnon sihteeri. 2. Koivistot ovat toisen polven viljelijöitä ja tila on perustettu 1940-luvulla. Mikko aloitti viljelijänä vuonna 1984. 3. Monipuolisuus. 4. Olemassa olevalla linjalla mennään, sillä jatkaja eli 23-vuotias tytär on ajokoneenkuljettaja metsäalalla ja suuntautuu metsäpuolelle. 5. Haasteellisena. MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 17
Palkittuja
Tuija Linjakumpu
Olli-Pekka Iisakka ja Eeva Posio, Posio 1. Nykyiset tuottajat Olli-Pekka, 35, on koulutukseltaan maanviljelijä ja pölliautokuljettaja sekä Eeva, 33, on koulutukseltaan sosionomi ja tradenomi. Perheeseen kuuluu kaksi lasta, viisivuotias tyttö ja kolmivuotias poika. 2. Tilalla tuotetaan maitoa neljännessä polvessa. Sirniön kylässä sijaitsevalle tilalle on tultu asumaan 1930-luvun puolessa välissä. 3. Maidontuottajan työssä innostaa, kun näkee oman työnsä jäljen, mukaan lukien onnistumiset ja virheet. Myös se, kun saa olla eläinten kanssa tekemisissä ja veivata koneitten kanssa. Tekemisen vapaus on myös suuri asia. 4. ja 5. Maidontuotannon tulevaisuus on monelta kantilta epävarma. Arvostus ruokaa kohtaan, joka tuntuu olevan kaikille itsestäänselvyys, on monella leivän purijalla unohtunut ja mikä vaikuttaa hintoihin. Vesikin maksaa kaupassa enemmän kuin maito ja sitähän ihmiset ostaa. On tulossa uusi EU-ohjelmakausi, jonka seurauksena tuntuu tiloille jaettavat eurot olevan tippumassa enemmän tai vähemmän. Tuotantopanosten hinnat nousevat prosentteja vuodessa. Tiloja tyhjenee, kun nuoret eivät ryhdy viljelijöiksi. Nyt täytyy mennä eteenpäin vuosi kerrallaan ja yrittää suunnitella vähän sitä seuraavaakin – ”ja kyllähän ne paremmat ajat on vain edessä päin." Pääasia, että on mukavaa olla maidontuottaja, meistä ainakin.
18 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Palkittuja
Tapani ja Eeva Voltti, Ylivieska 1. Tapani, 40, on koulutukseltaan maaseutuyrittäjä ja Eeva, 39, agrologi. 2. Alajoen tilan on perustanut Tapanin isopappa sodan jälkeen 1945 ja maitoa on tuotettu Laaksojen Maitokunnalle siitä lähtien. Olemme siis neljäs sukupolvi jatkamassa tätä työtä. 3. Saa tehdä töitä itsenäisesti eläinten ja viljelyn parissa. 4. Tavoitteena on, että tila olisi myös tulevaisuudessa toimeentulon antava ja mielekäs työpaikka. 5. Todennäköisesti tulevatkin vuodet ovat erittäin haasteellisia.
Juha ja Eija Lonkainen, Kitee 1. Juha, 51 on suorittanut viljelijätutkinnon. Eija on koulutukseltaan vaatetusteknikko ja käynyt useita maatalousalan kursseja. 2. Juha on toisen polven isäntä. Sukupolvenvaihdos tilalla on tehty vuonna 1992. Eija on ollut päätoiminen lehmän lypsäjä vuodesta 1996. Parsinavetta on laajennettu vuonna 2009. 3. Ylpeys puhtaista, terveellisistä, turvallisista ja kotimaisista elintarvikkeista. 4. Vanhin poika on suorittanut muun muassa maatalousyrittäjän tutkinnon ja on tällä hetkellä töissä tilalla. Vastuuta tilan jatkuvuudesta on tarkoitus siirtää hänelle. 5. Tulevaisuus on hyvin epävarmaa maataloudessa. Eletään kokoajan muuttuvassa maailmassa. Toiveena, että kuluttajat haluavat turvallisia kotimaisia elintarvikkeita tulevaisuudessakin ja tuottajahinta kestää kannustavalla tasolla. MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 19
KOMMENTTI
Mitähän vielä?
J
oskus ääneenkin olen ajatellut, että maatalouden arvostuksen nousemiseksi tarvittaisiin jonkunlainen kriisi tai sotatila, tosin en nyt ihan kuvitellut, että se tulisi näin yllättäen ja nopeasti maailmanlaajuisesti. Nyt maatalouden harjoittaja ei ole ollut ilmastonpilaaja, eikä tukirahoilla eläjä. Maanviljelijä on ollut se, joka turvaa kotimaamme omavaraisen ruoantuotannon ja tekee sitä koronavirusta uhmaten niin kauan kunnes se jossain vaiheessa uuvuttaa hänet työnsä äärelle. Apuvoimia kannattaa jo hyvissä ajoin kartoittaa, että mahdollisesti yrittäjien sairastuessa tilan työt saadaan tehdyksi. Mutta jokainen viljelijä taas antaa varmasti pelloilla ja karjasuojissa kaikkensa suomalaisten kuluttajien eteen raataen, niin kauan, ennen kuin sairastuu. Apuvoimia ovat tarjonneet jo maatalousoppilaitokset, sekä netissä www.toihintilalle.fi, joista voi kysellä työvoimaa tarvittaessa. Aika näyttää
Moni varmasti miettii jo tulevaisuuteen, että miten maailma makaa tämän koronakriisin jälkeen. Talouden elpyminen varmasti vie aikaa, ja saattaa kestää jopa vuosia, että tilanne normalisoituu. Näin tuottajan näkökulmasta aina miettii, että miten kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu ja pysyykö maidon ja maitotuotteiden kulutus normaalina. Toistaiseksi on viitteitä jopa hetkittäisistä maidonkulutuksen kasvuista. Aika näyttää mihin
20 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
tasoon näissä päästään, kunhan epidemian kulku tasaantuu. Ainakin joutsenlipputuotteiden menekki näyttäisi kuluttajien ostoskoreissa kasvavan, se on positiivinen signaali kotimaiselle tuotannolle. Viime talven poikkeuksellisen alhainen sähkön hinta on saanut jatkoa polttoaineiden hinnan alenemisena. Tällainen hintakehitys on tietysti plussaa maatalouden kustannusten nousulle, mutta miten kauan suuret öljyntuottajamaat kestävät lähes negatiivisia markkinahintoja ja miten se tulee vaikuttamaan ruoan hintaan? Moni maa on jo sulkenut rajansa siten, ettei esimerkiksi valkuaista viedä jatkossa omien rajojen ulkopuolelle. Tällä voi syksyn ja ensi talven aikana olla vaikutuksia ostovalkuaisen hintaan, mihin kannattaakin varautua kevään kylvöjä miettiessä.
Tuomas Koivuniemi
Jokainen viljelijä antaa varmasti pelloilla ja karjasuojissa kaikkensa suomalaisten kuluttajien eteen raataen, kirjoittaa Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen.
Kunnon eväillä kesää kohti! KUN TILAAT
karjallesi 1000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla
SAAT KAUPAN PÄÄLLE sinun evääsi viileänä pitävän Sortino Trail -kylmärepun.
Kampanja voimassa 16.3.–31.5.2020 Saat halutessasi kampanjaedun alennuksena.
Hyvää alkanutta kevättä, sekä tulevaa kesää kaikille. Toivotaan, että kaikki pysyisimme terveenä ja selviäisimme myös tämän koettelemuksen yli.
08 514 4700 kinnusentahtirehut.fi
ARI HÄNNINEN Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja
MPÖ Plus
Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.
Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 21
Vieraita
Yoshinori Hata ja Shigeru Ueda tutustuivat Risto Kosken johdolla Hämeenlinnan Osuusmeijeriin helmikuun lopulla.
Juha Oksanen kuvassa vasemmalla.
Tuotantolinja Hämeenlinnan Osuusmeijerissä.
Japanilainen monialayhtiö Shikoku vieraili Hämeenlinnan Osuusmeijerillä
S
aimme Hämeenlinnan Osuusmeijerille vieraita Japanista, kun Elopakin delegaatio Juha Oksasen johdolla kävi esittelemässä Shikokun pääjohtajalle ja omistajalle Shigeru Uedalle sekä kansainvälisten toimintojen johtajalle Yoshinori Hatalle uutta harjakattopakkauslinjaamme, kertoi toimitusjohtaja Risto Koski. Hämeenlinnan Osuusmeijerin käyttämät nestepakkaukset toimittaa Elopak ja Shikoku on toimittanut pakkauskoneen. – Japanilaiset olivat erittäin tyytyväisiä näkemäänsä ja kehuivat kovasti myös meijerin tuotantotilojen siisteyttä ja toimivuutta, iloitsi Koski.
22 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Kansainvälistä yhteistyötä
Elopak on norjalainen nestekartonkipakkausten toimittaja, joka on erityisen tunnettu Pure-Pak®-pakkauksestaan. Kartonkinen harjakattopakkaus on kestosuosikki keveytensä, käyttäjäystävällisyytensä sekä suojaominaisuuksiensa vuoksi, minkä seurauksena elintarviketuottajat ympäri maailman pitävät sitä korkeassa arvossa. Shikoku Kakoki Co., Ltd. on japanilainen monialayhtiö pakkaustoimialla. Shikoku suunnittelee ja valmistaa mm. pakkauslinjastoja meijeri- ja juomateollisuudelle. Yrityksessä on sitouduttu noudattamaan perinteisen japanilaisen käsityöläisyyden periaatteita (Monozukuri) periksiantamattomuutta, intohimoa ja luovuutta.
”Japanilaiset olivat erittäin tyytyväisiä näkemäänsä ja kehuivat kovasti myös meijerin tuotantotilojen siisteyttä ja toimivuutta.”
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 23
Maitotilan johtamisohjelma
KEHITÄMME MAITOTILOJEMME JOHTAMISohjelmaa
24 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Maitotilan johtamisohjelma
A
Panostukset kestävään vastuulliseen maidontuotantoon
&
rla Suomi Maitotilan johtamisohjelma sisältää jatkossa kaksi osaa. Arla Suomi Laatuohjelman ja maitotilan tekemän oma-arvioinnin lisäksi asiantuntijat keräävät tiedot climate check -ilmastokartoitukseen. Vuonna 2020 toiminnassamme panostamme maidon laatuun ja ruoan turvallisuuteen. Samalla otamme käyttöön uuden Arla Suomi Maitotilojen johtamisohjelman mukaiset toimintatavat ja huomioimme entistä paremmin ja joustavammin tilakohtaiset tarpeet. Ilmastokartoitukset auttavat koko Arla Suomi -yhteistyöryhmän tavoitteita saavuttamaan hiilineutraalisuuden eli ”carbon net zero” -sitoumuksen. Tilat saavat ilmastokartoituksen avulla yksityiskohtaisen kuvan oman tilan hiilijalanjäljestä jokapäiväisessä tilan tekemisessä, näkemään mahdolliset ”vuodot”, kehittämismahdollisuuksia ja arvioimaan oman tilan kestävää tuotantoa ja vastuullisuutta.
Uusi tilakäyntimalli
Uudistetut ja päivitetyt tavoitteet tukevat jatkuvaa kehittämistä tiloilla. Samalla lisäämme koko maitoketjussa läpinäkyvyyttä ja korostamme Laatuohjelmamme sekä johtamisjärjestelmän neljää tärkeää osa-aluetta: Maidon laatu & elintarviketurvallisuus, eläinten hyvinvointi, ilmasto & luonto ja ihmiset. *Uusi auditointimalli tuo lisää läpinäkyvyyttä – Tila tekee oma-arvioinnin valmiiseen lomakkeeseen. – NASEVAn tai muun eläinten terveydenhuoltosopimuksen mukainen ulkoinen auditointi otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. – Kumppanuuskäynti ja sisäinen auditointi tehdään edelleen vähintään joka kolmas vuosi. – Riskitilojen (ulkoiset) auditoinnit, mikäli aiemmilla käynneillä on havaintoja korjattavista puutteista
maaspesifisiä hiililaskentaan vaikuttavia tekijöitä. Kansainvälisen, tilakohtaisiin tarkimpiin tietoihin perustuvan, mallin käyttäminen lisää merkittävästi tietojen luotettavuutta ja vertailtavuutta kuluttajille, asiakkaille ja laajemmin yhteiskunnalle. Kuinka toimitaan
Ilmastokartoitukset on suunniteltu mittaamaan ja pienentämään tilan hiilijalanjälkeä. Toimitusjohtaja Maarit • Neuvojat ja ulkopuolinen lasRehula toimii laaturyhmän kenta- ja asiantuntijaorganisaatio puheenjohtajana. keräävät ja tallentavat tiedot laskentaa varten. Samalla varmistetaan tietojen luotettavuus ja otetaan tarvittaessa vielä yhteys tilaan tietojen täydentämiseksi. • Tila saa käyttöön tulosanalyysin oman tilan hiilijalanjäljestä ja sen jakautumisesta. Samalla tilalle toimitetaan perusteet, jotka vaikuttavat tilan hiilijalanjälkeen. Lisäksi raportissa esitetään tilalla keinoja, joilla voi alentaa hiilijalanjälkeä. Nopea reagointi hyödyttää myös tilaa
Hiililaskenta avaa tilalla arvokkaan vertailuaineiston muihin tiloihin. Se mahdollistaa tiloja arvioimaan mahdollisia ’vuotokohtia’, joiden tilkkiminen voi usein tarkoittaa myös kustannusten alentamista tilatasolla. Arla Suomi Laatuohjelman ehdoissa on hiililaskennan tekeminen vuoden 2020 loppuun mennessä ja siitä eteenpäin vuosittain määritellään myös CO2-päästöjen vähentämisen vaikutukset hinnoitteluun.
*Maitotiloille enemmän vapautta täyttää vaatimukset ja suositukset tilakohtaisesti parhaalla tavalla. Vastaus kuluttajille
Maitomarkkinoiden vaatimuksiin voidaan paremmin vastata uusilla toimintavoillamme niin tiloilla kuin koko maitoketjussa. Uudet toimintatavat antavat myös kuluttajille tärkeää tietoa ja vahvistavat yhteistyötämme kaikkien asiakkaiden ja maidon kuluttajien kanssa. Arla-ryhmän Suomessa käyttämä työkalu hiililaskennassa on kansainvälinen Cool Farm tool (CFT). Se on laajasti maailman tunnettujen elintarvikeyritysten käytössä ja siinä on huomioitu
”Vuodesta 2020 climate check -ilmastokartoitukset ovat yhdessä Arla Suomi Laatuohjelman kanssa osa jokaisen tilan sitoumusta täyttämään kuluttajien, asiakkaiden ja koko yhteiskunnan tarpeita kestävästä ja vastuullisesta tuotantotavasta osana Arla Suomi Maitotilan johtamisohjelmaa.” MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 25
Hiilipäästöt
Hiililaskenta tehty jo joka kolmannelle tilalle Sami Kilpeläinen
SAMI KILPELÄINEN
A
rla Suomi -yhteistyöryhmän tiloista jo joka kolmannelle tilalla on tehty climate check -ilmastokartoitus ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Huhtikuun alussa laskenta oli tehty jo yli 150 tilalle ja huhtikuun aikana on tehty vielä lähes pari kymmentä laskentaa, kaikki etänä. Huhtikuussa tehtyjen laskelmien perusteella hiilijalanjälki Arla Suomi -yhteistyöryhmän tiloilla oli keskimäärin 1,01 kiloa hiilidioksidia yhtä maitokiloa (ekvivalentti) kohden. Ekvivalentti tarkoittaa normimaidoksi muutettua 4,3 prosentin rasva- ja 3,3 prosentin valkuaiskorjattua maitoa.
Tilan omat ratkaisut vaikuttavat
Hiilijalanjäljen laskenta on osoittanut, että usein myös tilan tuotannon tuottojen ja kustannusten suhde on käsi kädessä hiilijalanjälkeen. Luonnollisestikaan peltojen laadusta ja sijainnista johtuvat lohkojen matalammat satotasot ovat asioita, joihin voi vain rajallisesti vaikuttaa. Esimerkiksi pohjoisemmassa osassa maata satotasot ovat matalammat, mutta myös siellä on tiloja, jotka pääsevät alle yhden hiilijalanjäljessä. Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle hiililaskentaa kommentoinut Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoi, että ”tuottajat ovat kartoituksen perusteella huomanneet, että ilmastoon voi vaikuttaa
26 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Jouni ja Eini Korhosen (takana oikealla) tilalla Nurmeksessa tehtiin hiililaskentaa marraskuun alussa. Paikalla olivat myös hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen, tuotantoneuvojat Ella Huttunen (edessä oik.) ja Taina Raerinne (edessä vas.) sekä koneen takana laskemassa Senja Arffman.
”Tulosten perusteella nähdään, että hiilijalanjälki ei katso suoraan tilakokoon.”
pieninkin teoin ja niillä on myös myönteinen vaikutus tilan kustannuksiin”. Tilakoko ei ratkaise
Arla Suomi -yhteistyöryhmälle hiililaskentaa tekevä asiantuntijaorganisaatio Envitecpolisin johtava asiantuntija Senja Arffman toteaa, että tilakoko ei ole ratkaiseva tekijä hiilijalanjäljessä. – Tulosten perusteella nähdään, että hiilijalanjälki ei katso suoraan tilakokoon, muistuttaa Arffman. Arffman kertoo, että hiilijalanjälki voi olla matala niin isolla kuin pienellä tilalla. Pienin hiilijalanjälki on tähän men-
Hiilipäästöt
Kokoluokat - painotettu keskiarvo Maitomäärä
alle 200 000 l
Painotettu keskiarvo, CO2e kg
200 000-400 000 l 400 000-700 000 l
yli 700 000 l
1,08
1,04
1,06
0,97
Tiloja laskettu
10 kpl
22 kpl
26 kpl
16 kpl
Litroja laskettu
1 446 880 l
13 814 874 l
19 788 448 l
5 758 001 l
Tilan tuotanto ja hiilipäästöt
Tilan tuotanto ja hiilipäästöt
mukaan Maitotilojen hiilidioksidipäästöt maitokiloaHiilipäästötmaidontuotosmäärän kohden eri kokoisilla tiloilla. Tiedot ovat maaliskuulta, jolloin tiloja oli laskettu alle 100. 1,40 1,40
Matiolitra, CO2e kg
Maitolitra, CO2e kg
1,30 1,30 1,20 1,20 1,10 1,10 1,00 1,00 0,90 0,90
0,80 0,80 0,70 0,70
-
200 000 000 200
400 000 400 000
600 000 600 000
800 000 000 800 Meijerimaito / v
1 000000 000 1 000
1 200000 000 1 200
1 400 000 000 1 400
Meijerimaito/v
nessä yli 70 lehmän tiloilla, joissa hiilijalanjälki on 0,97. Esimerkiksi noin 20– 40 lehmän tiloilla hiilijalanjälki oli kuitenkin vain 1,04. Myöskään alle 20 lehmän tiloille ei hiilijalanjälki nouse keskimäärin kuin tasolle 1,08 tällä hetkellä. 40–70 lehmän tiloilla hiilijalanjälki on tähän mennessä 1,06. Maailmalla hiilijalanjälki on keskimäärin peräti 2,5 ja maailman suurimmissa tuotantomaissa Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa jopa 5–6 hiilidioksidiekvivalenttia maitokiloa kohden.
Senja Arffman
Tietojen keruuta etänä
Kaisa Matila ja Tuija Linjakumpu Arla Pohjois-Suomesta ovat keränneet tietoja etäyhteyksien avulla. Samoin myös esimerkiksi Hämeenlinnan Osuusmeijeristä Esa Yrjölä on huhtikuussa huhkinut etäyhteyksien avulla. Meijerin neuvojien ja hankintapäällikön kokemukset ovat rohkaisevia: – Tämä on onnistunut yllättävän hyvin ja tarvittaessa on vielä soitettu perään tai pyydetty sähköpostilla lisätietoja. Tilat ovat todella taitavia etäyhteyksien kanssa, tietojen keräämisessä mukana olleet Arla Suomi -yhteistyöryhmän henkilöt kertovat yhdestä suusta. MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 27
Tuotantomäärät
Arla Suomessa tuottajat päättävät itse tuotantomääristään
A
rla Suomi -yhteistyöryhmä ei ole asettamassa tuotantoa rajoittavia tilakohtaisia kiintiöitä tai investointirajoitteita. Markkinajohtaja on ilmoittanut asettavansa tilakohtaiset rajoitteet ja kolmihintajärjestelmän. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan markkinajohtjaja aikoo myöhemmin määrittää tuotanto-oikeudet kuukausittain. – Arla-ryhmässä jokaisella tuottajalla on oikeus päättää omasta tuotantomäärästään tai tilalle sopivasta investointiaikataulusta, kertoo Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Arla Suomi -yhteistyöryhmä on koko ajan kannustanut korkeampiin syksyn maitomääriin kausihinnoittelulla. Kausihinnoittelu on ollut Suomessa käytössä vuosikymmeniä, ja sillä on pyritty alentamaan kevään luontaisesti korkeaa maitomäärää ja nostamaan syksyn maitomääriä. – Arla Suomi -yhteistyöryhmässä kau-
sivaihtelu on noin 11 prosenttia kevään korkeimman ja syksyn matalimman kuukauden välillä. Jos tilat pystyvät esim. tiinehtymisiin tai ruokintamalleihin vaikuttamalla saamaan kausivaihtelun 6–9
Adobe Stock
prosenttiin korkeimman ja matalimman kuukauden välillä tai vaikka tasaamaan kokonaan tuotantovaihtelut, olisi sillä merkittävä etu vastaamisessa markkinakysyntään, toteaa Kilpeläinen.
DeLaval viilennyspuhaltimet
Viilennyspuhallin DF710
-33%
Vaikuta kesäaikaiseen maitotuotokseen, maidon pitoisuuksiin, sorkka- ja utareterveyteen sekä hedelmällisyyteen. Pienempien ja matalampien tilojen tehokas viilentäjä, DeLaval DF710 viilennyspuhallin 33% alennuksella hintaan 496,- (sis. alv) Kysy tarjous juuri sinun navettaasi sopivasta tehokkaasta automaattisesta SUOMESTA 2 / 2020 28 | MAITOA puhallinjärjestelmästä alueesi laitemyyjältäsi! Tarjous voimassa 1.4 - 28.6.2020.
Lämpötilan, kosteuden, lanta-kaasujen, taudinaiheuttajien ja pölypitoisuuksien hallinta asianmukaisen ilmanvaihdon avulla on ensiarvoisen tärkeää, jotta lehmät saavat jatkuvasti tarvitsemaansa raikasta ja puhdasta ilmaa, pystyvät saavuttamaan tuotantopotentiaalinsa ja pysyvät terveinä. Lue lisää eläinten pitkäikäisyydestä:
Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
PREMIUM-TUOTTEET UTARESUOJAUKSEEN RBT2500 Jodi-vedinhoitoaine Vaikuttava aine Jodi Pakkauskoot: 22 kg, 60 kg ja 200 kg
UUTUUS
RBT LACTIC Maitohappo- vedinhoitoaine
UUTUUS
RBT GOLD Maitohappo + LSA-vedinhoitoaine
Vaikuttava aine Maitohappo Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg
Vaikuttava aine Maitohappo + LSA Erittäin korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg
UUTUUS
RBT CHLORHEX Klooriheksidiini-vedinhoitoaine Vaikuttava aine Klooriheksidiini Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg
Gds Electric -sorkanhoitoteline Ammattilaisten ominaisuuksilla varustettu kohtuuhintainen sorkanhoitoteline. Varustettu 5 x 220 V sähkövinsseillä Kumimatto 3 sähköpistoketta rälläkälle ym. työvälineille LED-Työvalo Erittäin tukeva rakenne Galvanoitu runko Takajalan lisätuki Mitat: 225 x 135 x 190 cm (korkeus x leveys x pituus) Paino 580 kg Lisävarusteina: Siirtopyörät Hydraulinen takaportti
Uudistettu takajalan lisätuki
Katso video finnlacto.fi
KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO
1 EHKÄISE
2 SUOJAA
3 PARANNA
Auttaa parantamaan sorkkaalueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD)
Ei antibiootteja Ei karsinogeenejä Tunkeutuu ihon alle Ympäristöystävällinen
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 • Tuomas 050 541 3112 • www.finnlacto.fi
| 29
K채ns채koskien tila
Harri ja Tatu K채ns채koski luottavat maidontuotannon tulevaisuuteen TUOMAS KOIVUNIEMI
30 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Känsäkoskien tila
Tuomas Koivuniemi
K – Lehmiä on tällä hetkellä viisikymmentä ja nuorkarja päälle. Tavoitteena on nostaa lehmien määrä seitsemäänkummeneen, Tatu (vas.) ja Harri Känsäkoski kertovat.
änsäkosken suvun hallussa 1770-luvulta saakka ollut tila Kaustisen Köyhäjoella sai viime vuoden alussa uudet isännät, kun veljekset Harri, 32, ja Tatu, 23, Känsäkoski astuivat ruoriin. Molemmilla veljeksillä on taustallaan maatalousalan koulutus, sillä Harri on amk-agrologi ja Tatu on suorittanut maatalousyrittäjän tutkinnon. Suvun yhdeksättä sukupolvea edustava kaksikko pyörittää maitotilaa maatalousyhtymänä. Ennen maatalousyhtymän perustamista Harri oli tilan isäntänä neljä vuotta, kunnes Tatu tuli tilanpitoon mukaan.
Yhtymämalli osakeyhtiötä parempi
Veljesten mielestä yhtymämalli osoittautui tuossa vaiheessa taloudellisesti kannattavammaksi ja toiminnallisesti osakeyhtiötä paremmaksi vaihtoehdoksi jatkaa eteenpäin. Suunnitelmissa oli myös uuden navetan rakentaminen, joten sekin puolsi yhtymävaihtoehtoa. – Halusimme perustaa maatalousyhtymän ennen investointia, että se voitiin tehdä yhdessä, kumpikaan ei olisi lähte-
nyt investoimaan yksin, Tatu Känsäkoski sanoo. Omaa peltoa ja vuokramaita Kaustisten Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvalla maitotilalla on yhteensä 70 hehtaarin verran, joka on kaikki nurmiviljelyssä. Maitotilalle valmistui juuri tänä keväänä uusi yhden robotin navetta. – Lehmiä on tällä hetkellä viisikymmentä ja nuorkarja päälle. Tavoitteena on nostaa lehmien määrä seitsemäänkymmeneen. Nuorkarja jää vanhaan navettaan, joka on rakennettu 1996, Harri Känsäkoski kertoo. Tulevaisuuden suunnitelmat
Millaisia suunnitelmia Känsäkoskilla on oman tilan kehittämiseksi tulevaisuudessa? Veljesten mukaan uusi navetta on lähtenyt käyntiin ilman suurempia ongelmia. – Navettaa täytetään lähivuosina ja keskitytään eläinaineksen kehittämiseen. Peltoviljelyä on pyritty kehittämään muun muassa peruskunnostuksilla ja kehitetään jatkossa lisää. Navetta ja peltopuolelle suunnitellaan eri menetelmiä, jotta tuotanto on tehokasta ja entistä ilmastoystävällisempää, he toteavat. Keski-Pohjanmaa tunnetaan vahvana maidontuotantoalueena. Känsäkoskien mielestä maidontuotannolla on kotimaakunnassa hyvät tulevaisuuden näkymät, MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 31
Känsäkoskien tila
mutta se vaatii jatkuvaa kehittämistyötä. – Keski-Pohjanmaalla on paljon tuotantoaan kehittäviä tiloja, hyvä yhteishenki ja paljon nuoria tuottajia. Toivotaan että jatkossakin maatalousalalle riittää nuorilla kiinnostusta. Sellainen näkemys meillä on, että maataloustuotteille on kysyntää ja tästä elanto saadaan, vaikka tulevaisuudessa haasteita riittääkin, miehet linjaavat. Maailmaa ja Suomea vaivaa tällä hetkellä koronavirusepidemia, jolla on vaikutus myös maatalouteen. Kotimaisen maataloustuotannon arvo on noussut kriisin keskellä hyvin esille. Känsäkosket toivovat, että puhtaan ja laadukkaan kotimaisen tuotannon arvostus kasvaa edelleen ja että sen merkitys muistetaan myös epidemian jälkeen. – Huomataanko kaupungeissa poikkeusaikana, ettei maalla ole lopulta niin huono asua. Täällä on väljempää, eivätkä karanteenit ja rajoitukset vaikuta niin paljoa kuin kaupungeissa. Hyvä yhteistyö meijerin kanssa
Känsäkosket ovat tyytyväisiä yhteistyöhön oman meijerin kanssa. – Meijerillä on hyvä palvelu sekä myynnissä hyvät ja kilpailukykyiset tuotteet, kuten kylvösiemenet ja muovit. Osuusmeijeriltä käytiin ennen navettainvestointia tutustumassa suunnitelmiin ja kommentoitiin niitä, miehet kiittelevät. Miten isännät rentoutuvat raskaan työn vastapainona? – Vapaa-aika kuluu luonnossa liikkuen, musiikkia kuunnellen ja soittaen, pelimannipitäjän miehet sanovat.
Tilalla on käytössä pyöröpaalirehu. Mattoruokkijalla ruokintapöydälle saadaan tuoretta rehua useasti päivässä.
Uusi navetta tehtiin omin voimin
K
Känsäkosken tilan uusi yhden robotin pihattonavetta otettiin käyttöön tämän vuoden maaliskuussa. Harri Känsäkoski kertoo, että lupa-asiat laitettiin liikkeelle vuoden 2018 lopulla ja ”kuokka laitettiin maahan” viime vuoden huhtikuussa. Valmista tuli siis hieman alle vuodessa. – Valmistauduimme investointiin muutamana viime vuotena tutustumalla eri navettoihin sekä kasvattamalla eläinmäärää ja peltoalaa. Uuden navetan suunnittelusta ja rakentamisesta vastasivat veljekset pääosin itse. – Vanhemmista ja sisaruksista oli suuri apu hankkeen toteutuksessa,
32 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
kun omasta porukasta löytyy lvi- ja rakennusalan osaamista. Talkoohenki vahva Maanrakennustöissä heidän apunaan oli kaksi eri urakoitsijaa omalta kylältä. Valutyöt tehtiin niin ikään itse paikallisten ammattimiesten tuella. – Seinät ja katto tulivat asennettuina. Rakentamisessa käytimme paikallisia palveluntarjoajia esimerkiksi nosturi- ja sähkötöissä sekä ostot tehtiin paikallisesta rautakaupasta. Ison kiitoksen ansaitsee Köyhäjoen kylän talkoohenki, Harri ja Tatu Känsäkoski kiittelevät. Rakennusprojekti meni hyvin, mutta jälkikäteen ajateltuna on löytynyt pa-
rannettavaa. Investoinnin suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa. Känsäkoskien mukaan hekin olisivat voineet aloittaa sen vähän aiemmin. – Projekti meni hyvin, mutta aikaa meni hieman kauemmin, kun paljon tehtiin itse, mutta tämä oli kyllä alusta asti tiedossa. Samalla kyllä rahallisesti säästettiin, mutta vapaa-ajan ongelmia ei ollut, kun viimeisen vuoden ajan rakentaminen oli samalla työ ja harrastus, he naurahtavat. Uuden oppimistakin Känsäkoskien navettainvestoinnin kustannus jää alle miljoonaa euroon. Pihattonavetassa on tilat 70 lehmälle,
Tuomas Koivuniemi
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! Green Line KALSIUM-pasta
UUSI
Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi. Pakkaus 6 x 380 g
tilat ummessa oleville lehmille ja juottovasikoille sekä poikima- ja sairaskarsina. Nuorkarja on jatkossa vanhassa, vuonna 1996 rakennetussa, navetassa. – Tilan lehmämäärä tuplaantuu tulevaisuudessa siihen nähden, mitä se oli muutama vuosi sitten. Navettahan on kokoluokaltaan keskikokoinen. Uutta tekniikkaa tuli vanhaan navettaamme nähden suhteellisen paljon esimerkiksi lypsyn, ruokinnan, vasikanjuoton ja ilmanvaihdon osalta. Uuden opettelua tämä on itsellekin niin teknisissä asioissa kuin toimintatavoissa, sillä esimerkiksi seuranta lisääntyy, he toteavat.
KALSIUM-pasta
FOSFORI-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 390 g
Pakkaus 4 x 370 g
KETOOSI-pasta
PÖTSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g
Pakkaus 4 x 330 g
pH-Pasta
MAGNESIUM-pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentä miseen.
Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 430 g
Pakkaus 4 x 390 g
HIILI-pasta
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 335 g
Pakkaus 4 x 360 g
Toimittaja
Valmistaja
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020 | 33 puh. 020 765 9580 www.finncow.fi www.teollisuushankinta.fi
Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5-lypsyrobotteja on toiminnassa useilla tiloilla ympäri Suomen. Lähde tutustumaan suuren suosion Suomessa ja maailmalla saavuttaneeseen A5-lypsyrobottiin käytännössä. Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot: www.nhk.fi
34 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
Merkkipäivä
Tuomo Makkonen jo 40 vuotta meijerin palveluksessa Kiteellä
S
illoisessa Kiteen Meijeri Oy:ssä aloitti maaliskuun 10. päivänä 1980 työuransa reilu parikymppinen nuori mies, Tuomo Makkonen. Tuottajia oli tuolloin Kiteen Meijerissä 366 kappaletta. Maitoa meijeri keräsi yhteensä 10,1 miljoonaa litraa. Tänä keväänä raskaan tavaran tuottajamyynnistä Arla Itä-Suomen Kiteen myymälässä vastaava Tuomo Makkonen on ollut töissä tutulla tontilla jo täydet 40 vuotta. – Talveen 1985–86 asti kaikki rehut olivat 40 kilon säkeissä. Sitten alkoivat irtorehutoimitukset, muistelee Makkonen uransa alkuvuosia. Vuonna 1990 Kiteellä otettiin vastaan maitoa 11,1 miljoonaa litraa ja tuottajamäärä oli lähes puolittunut tasan 200 tuottajaan. EU-jäsenyyskään ei hirvittävästi vaikuttanut tuottajamäärän laskuun, vaan esimerkiksi vielä vuonna 1998 Kiteellä ja lähialueilla maitoa tuotti meijeriin 142 tuottajaa yhteensä 13 miljoonan litran verran. Viime vuonna Arla Itä-Suomi keräsi maitoa 13,6 miljoonaa litraa yhteensä 37 tuottajalta.
Voita ja jauhetta
Kiteen meijerillä tuotettiin voita vuoteen 2005 saakka ja maitojauheen valmistus päättyi vuonna 2009. Lopulta yhdeksi isoimmaksi muutokseksi työtehtävissä Tuomo mainitsee tietokoneen tulon omiin työtehtäviinsä. – Tietokone tuli tuottajavaraston tehtäviä helpottamaan vuonna 2009. Siihen asti oli kaikki kirjattu käsin, paljastaa Makkonen. ”Kerralla oikein”
Tuomo Makkonen on toiminut koko työuransa asiakaspalvelutehtävissä. – Tuotemyyntiä, tilauksia, tiliöintiä, laskutuksia…, luettelee Makkonen vuosien varrella tutuksi tulleita tehtäviään. Maidontuottajat ja työkaverit ovat oppineet tuntemaan Tuomon viimeisen päälle siististä työympäristöstä. Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen kertookin Kiteen varastomyymälän olevan ”kuuluisa työpisteen ja varaston siisteydestä”. – Työaikaa ei mene yhtään sen enempää, kun pitää paikat kunnossa, toteaa Makkonen. Työkaverit kahvittelivat kakun kera Tuomon 40 työvuotta Kiteellä ennen pandemian puhkeamista maaliskuussa. Työkaverit ovat oppineet tuntemaan Tuomon jämptin asenteen asioiden hoidossa: – Tehdään kerralla oikein.
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020
| 35
3 36 |
HYVÄÄ MAKUA
MAITOA SUOMESTA 2 / 2020