Maitoa Suomesta 3/2018 by Arla Oy

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

3 • 2018

Suomen kuiva kesä sai Arla Suomi -ryhmän tuottajat rehutalkoisiin

”Kaveria ei jätetä” -henki kukoistaa Pekka Laaksonen: Arla Suomi -yhteistyö toimii

Tikan tilan maito on jäljitettävissä| 1 MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

DeLaval VMSTM V300 S

U UUTU

AUTOMAATTILYPSYN UUSI AIKAKAUSI Lue lisää: www.delaval.com/fi/VMSV300

Ennakoitavissa olevat huoltokustannukset

10%

suurempi kapasiteetti

enemmän kuin

3 500kg

Lyhyempi lypsyaika

maitoa päivässä

99,8 %

kiinnitysaste

osumatarkkuus

AITO neljännes lypsy

Jopa

50 %

tankkimaitoa ei mene hukkaan

2www.facebook.com/delaval | MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

lyhyempi kiinnitysaika

www.instagram.com/delavalsuomi

PÄÄKIRJOITUS

”Lisää rahaa tuottajille”

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

9. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: UPC Print, Vaasa

Kannen kuva: Tuomas Koivuniemi

riisi on sana, joka on kuvannut suomalaisten maidontuottajien elämää viimeisen vuoden tai ainakin kaksi. Ongelman ydin on kuitenkin kauempana eli vuosissa 2014 ja 2015. EU:n asettamat pakotteet Venäjälle ja siitä seuranneet vastapakotteet ovat alkaneet näkyä voimakkaasti suomalaisten maitomarkkinoiden toiminnassa. Maitokiintiöiden poisto oli surullinen luku Suomelle. Kustannukset ovat nousseet eikä nykyinen hintataso ole mahdollistanut enää kannattavaa toimintaa. Viime vuoden sateet ja tämän vuoden raju kuivuus on aiheellisesti avannut kuluttajien ja poliitikkojen silmiä. Tätä kuvaa hyvin Yleisradion tekemä kysely, jossa yli 90 prosenttia kuluttajista oli valmis maksamaan lisää maidosta tuottajille. Samalla haluttiin varmuus, että raha ohjautuu tuottajille. Hyvä. Arla ilmaisi ensimmäisenä kiinnostuksensa olla mukana tällaisissa hankkeissa. Arla Suomi -yhteistyöryhmä oli ensimmäisenä liikkeellä myös kannustamassa kaikkia alan toimijoita varmistamaan tulevan talven rehut sitä tarvitseville maitotiloille. Olen erittäin ilahtunut, että kymmenet tilat löysivät ryhmän sisältä, mutta myös ryhmän ulkopuolelta, tarjotuilla nurmipaaleilla apetta talveksi. Kiitos kaikille, että ”kaveria ei jätetä” -henkeä todellakin löytyy suomalaisesta tuottajakentästä. Rasvan arvostus noussut Maitomarkkinaa on vetänyt Euroopassa jo useampana vuonna rasva. Rasvasta maksetaan Euroopassa jo enemmän kuin valkuaisesta. Suomessa markkina on muuttunut samaan suuntaan. Tämä edellyttää myös tuottajia reagoimaan rasvan arvon vahvistumiseen. Eläimiä ei muuteta nopeasti, mutta ruokinnalla on kuitenkin tehtävissä muutoksia, enemmän tai vähemmän. Nurmivaltaisen ruokinnan lisääminen myös parantaa eläinten terveyttä ja vähentää fosforikuormaa. Jokaisen tilan on luonnollisesti valittava oma strategiansa myös huomioiden kansalliset tuet. Maatalouspolitiikka muutoksissa EU:ssa tapahtuu iso muutos, kun Iso-Britannia jättää ’laivan’ maaliskuun lopussa 2019. Tämä on avannut keskustelun Suomen liittymissopimuksen tarkastelusta uudelleen. Pohjoisen tuen järjestelmä perustuu pysyvään 142 artiklaan. Sen perusteella tukea maksetaan tuotantoon sidottuna, kunhan tuet eivät johda tuotannon kasvuun. Mielenkiintoinen keskustelu on herännyt tukien ulottamisesta myös etelän tiloille. Kenenkään maidontuottajan intressi ei ole vastustaa litratuen paluuta etelään. Kuukausimaksatus on parempi kuin lähes vuoden jälkeen maksettava lehmäpalkkio. Missään nimessä muutos ei voi toisaalta romuttaa pohjoisen tukea. Tuottajajärjestöillä olisi kerrankin mahdollisuus tehdä ratkaisuja tuottajien byrokratian helpottamiseksi. EU:n komissio tarjoaa mahdollisuutta luopua byrokraattisesta tukioikeusjärjestelmästä. Tämä mahdollistaisi tukien maksamisen myös niille lohkoille, jotka ovat olleet ilman tukia jo yli 15 vuotta. Lohkoja, joilla on parennettu tilusrakenteita ja tehostettu toimintaa. MTK:lla ja ministeriöllä ei ollut hirveästi kiinnostusta taistella maidontuotannon kiintiöiden jatkamiseksi pohjoisella alueelle tukioikeuskiintiöinä. On outoa, jos nyt ei vapauteta tiloja peltotukioikeuksien kahleesta ja samalla mahdollisteta järkevät tuet lfa:ssa ja ympäristötuessa kaikille hehtaareille. Kaiken keskiössä pitää luonnollisesti olla tuotantoon sidottujen tukien turvaaminen. Rahaa tarvitaan markkinoilta lisää ja myös politiikka voi vaikuttaa siihen. Kustannuksien alentamiseen voidaan edelleen tehdä toimia. Arla Suomi -yhteistyöryhmä jatkaa työtä tuotantokustannusten alentamiseksi. Maatalouspolitiikalla voidaan kohdentaa vielä enemmän tukea tuotantoon. Markkinoiden vakaa toimivuus kiintiöttömässä ajassa pitää olla myös lainsäätäjän vastuulla.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Maailman paras pihvi tulee meilta Maailman parhaaksi valittu pihvi kasvatettiin Ylitorniolaisella Korven maitotilalla. Liity joukkoomme tuottamaan maailman parhainta ja puhtainta lihaa. Meille tärkeintä on tilojen menestyminen – olemme tuottajien kumppani, jonka tehtävänä on auttaa tiloja kehittymään ja saavuttamaan hyviä tuloksia.

Yhdessä olemme Atria Tuottajat – tervetuloa mukaan! 4|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

SISÄLTÖ Tuomas Koivuniemi

Muut

9 Arla Suomi auttanut

3 Pääkirjoitus 6–7 Ajankohtaista

tiloja nurmirehun hankinnassa:

12 Tikan tilalla tapahtuu asteittainen vahdinvaihdos.

”Nyt tarvitaan kaveria ei jätetä -henkeä.”

16 Arla Suomi

25 Miljardin litran merkkipaalu täyttyi Pohjois-Suomessa. 29 Matti Tuhkalaisen pihaton kustannusarvio pysyi kuosissa.

Katsaus yhteistyöryhmän meijerien kuulumisiin.

30 Byrokratiasta: Eero Isomaan mukaan strateginen tavoite on tuotantoon sidotun tuen turvaaminen.

26 Luomutila

34 Arlan tuottajien kesäpäivä keräsi 600 henkeä Särkänniemeen.

-yhteistyöryhmä

Turun ainoalla maatilalla panostetaan luomuun ja lisäarvoa löydetään jäätelöstä.

36 Simo Laukkanen on ajotaitokilpailun Suomen mestari. 39 Oma johtajuus -koulutus alkaa talvella.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Ajankohtaista

Arlan hinnoittelu on maidontuottajien edun mukaista SIRPA RINNE

rla Foods aikoo tilittää tämän vuoden nettovoiton kokonaan omistajilleen helpottaakseen kuivan kesän taloudellisia vaikutuksia maitotiloilla. Myös Suomessa Arla on pyrkinyt löytämään keinoja, joilla maidontuottajien olosuhteisiin saataisiin parannusta. Arla on yhdistänyt useita rehun puutteesta kärsiviä tiloja tiloihin, joilla on rehua yli oman tarpeen. Lisäksi Arla helpottaa tuottajien tilannetta maidon hinnoittelun kautta. – Maitotiloilla tehdään päivittäin arvokasta työtä. Sen ansiota meillä on huippuluokan maitoa, josta olemme jo vuosien ajan maksaneet keskimäärin enemmän kuin muut meijerit Suomessa. Äskettäin muutimme hinnoittelua tavalla, joka edelleen kohentaa tuottajien asemaa, Arla Oy:n toimitusjohtaja Kai Gyllström kertoo. Arla Suomen taloudellinen tilanne viime vuonna oli hyvin haasteellinen. Yrityksen liikevaihto laski ja tulos oli tappiollinen. Gyllströmin mukaan vaikeinakin aikoina kuten viime vuonna Arlan hinnoittelu on ollut Suomessa maidontuottajien edun mukaista. Tänä vuonna Arlalla Suomessa on etsitty ahkerasti uudenlaisia ja entistä tehokkaampia tapoja toimia, jotta tulos saadaan kohenemaan.

– Erilaisten toimenpiteiden ansiosta olemme Suomessa onnistuneet kääntämään suunnan parempaan. Olemme tehneet parannuksia tuotannossa ja logistiikassa sekä aikaansaaneet merkittäviä säästöjä esimerkiksi hävikkiä pienentämällä. Myös liikevaihto on kääntynyt pieneen nousuun, Gyllström kertoo. Suomi ei ole ainoa Arlan markkina-alue, jossa toimintaa uudistetaan. Muutos koskee koko konsernia. Sen taustalla on kolmevuotinen Calciumiksi nimetty ohjelma, jonka Arla Foods käynnisti vuoden alussa. – Calcium tähtää Arlan kilpailukyvyn parantamiseen. Toimintaa muutetaan siten, että se keskittyy yhä vahvemmin asiakas- ja kuluttajarajapintaan. Muutosohjelman avulla voimme investoida kasvuun ja varmistaa vahvan tulevaisuuden. Se on myös maidontuottajiemme etu, Gyllström toteaa.

”Olemme tehneet parannuksia tuotannossa ja logistiikassa.”

Kriisitoimiin 30 miljoonaa euroa SAMI KILPELÄINEN

ansallisen tuen neuvotteluissa maa- ja metsätalousministeriön sekä tuottajajärjestöjen MTK:n ja SLC:n välillä on käsitelty 30 miljoonan euron tukipotin jakamista. Maitoa Suomesta -lehden mennessä painoon tiedossa oli, että ministeriön ensimmäinen esitys oli maksaa tuki maitoja nautatukien korotuksena osana pohjoista tukea sekä etelään de minimis-tuen hakeminen ja lehmäpalkkion korottaminen. Esillä oli myös vehnän tukeminen ja lehmäpalkkion ohella vaihtoehtona oli etelän kotieläintilojen säilörehunurmialan tukeminen.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Neuvottelulähteiden mukaan ensimmäisissä neuvotteluissa on herättänyt ihmetystä MTK:n puheenjohtajan esitys suunnata tuki kokonaan tai lähes kokonaan luonnonhaittakorvauksen tukemiseen. Lehden mennessä painoon ratkaisuja ei vielä oltu tehty. Kotieläinpalkkioiden kautta maksatukset voisivat toteutua nopeasti pohjoisella alueella ja etelään tuki voitaisiin saada maksuun arviolta kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus on päättänyt osoittaa maatalouden kannattavuusongelmien lieventämiseen tähtääviin toimiin yhteensä 86,5 miljoonaa euroa. Poikkeukselliset sääolot ovat koskettaneet myös muita EU-maita, mutta EU-tason kriisitoimista ei vielä ole päätetty.

Vuosina 2018–2019 maksettaviin tulotukityyppisiin kansallisiin tukiin ja EUtukien kansalliseen täydentämiseen osoitetaan yhteensä 30 miljoonan euron määräraha. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan hallitus vastaa maatalouden vaikeaan tilanteeseen merkittävällä rahoituspaketilla. – Maatalouden kannattavuustilanne on jatkunut jo pitkään vaikeana. Siihen ovat vaikuttaneet Venäjän markkinan sulkeutuminen ja maitokiintiöiden poistuminen. Lisäksi viime vuoden ja tämän vuoden vaikeat sääolosuhteet ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen. – Nopeilla toimilla pyritään auttamaan

Ajankohtaista Tuomas Koivuniemi

Elintarvikemarkkinalaki syksyllä JO AIEMMIN on päätetty, että syksyllä 2018 eduskunnalle annetaan hallituksen esitys ns. elintarvikemarkkinalaiksi. Esityksen mukaisesti perustetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto, joka sijoitetaan vuoden 2019 alussa perustettavan Ruokaviraston yhteyteen. Viraston toimintamenoihin tarvitaan 0,5 miljoonan euron lisäys uuden tehtävän vuoksi. Nykyisen kilpailulain vaikutuksista elintarvikeketjun toimintaan teetetään riippumaton selvitys. Selvityksestä tulisi käydä ilmi vastaavatko Suomen kilpailu-

viranomaisten tulkinnat nopeasti muuttuvassa taloudessa yritysten todellista kilpailuympäristöä ja onko kilpailulain käytännön tulkinta samanlaista EUjäsenmaiden välillä. Maatalouden kannattavuutta pitkällä aikavälillä pyritään parantamaan toimilla, joista osa on hallituksen aiemmin valmistelemia toimia ja osa maa- ja metsätalousministeriön selvityshenkilön, vuorineuvos Karhisen selvitystyön ensimmäisiin johtopäätöksiin pohjautuvia. Toimenpiteiden määrärahatarve on 4,8 miljoonaa euroa.

Olli Palmusta maanviljelysneuvos

Kai Gyllström puhui Arlan tuottajien kesäpäivänä Särkänniemessä.

tiloja akuutissa maksuvalmiustilanteessa. Samalla tilojen kannattavuuteen esitetään useita erilaisia toimenpiteitä, jotta viljelijät saisivat pitkällä aikavälillä työstään riittävän korvauksen. Hallitus jatkaa aktiivista EU-vaikuttamista, jotta kuivuuden johdosta saataisiin viljelijöille myös eurooppalaista kriisiapua. Tukitoimenpiteiden lisäksi haetaan tarvittavia joustoja sääntöihin viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi ja maksujen nopeuttamiseksi. Lisätalousarvio ja 2019 budjetti

Vuoden 2018 lisätalousarvioon varaudutaan sisällyttämään määräraha vuoden 2018 aikana maksettaville tuille. Loppuosa sovitusta 30 miljoonasta eurosta kohdistuu vuoden 2019 talousarvioon. Ministeriö totesti elokuun lopun tiedot-

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 27.06.2018 Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajalle Olli Palmulle maanviljelysneuvoksen arvonimen. Maanviljelijä Olli Palmu on tehnyt merkittävän työn ja ansioitunut niin elinkeinoelämän kuin kunnallishallinon parissa. Vuosikymmeniä jatkunut työ Hämeenlinnan Osuusmeijerin sekä Arla Suomi yhteistyöryhmän hyväksi on näkyvä osoitus pitkäjänteisestä ja menestyksekkäästä hallintotyöstä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Pankin, kuntasektorin ja kauppa-alan hallinnollisiin toimiin vaikuttaminen aina kahdeksankymmentä luvulta saakka sekä maitoja osuustoiminnan etujärjestöissä toimiminen ovat osoitus laaja-alaisesta kokemuksesta ja näkemyksestä asioiden eteenpäin viemisessä.

teessa, että C-tukialueella Keski- ja PohjoisSuomessa kansallinen kriisituki on tarkoitus maksaa käytössä olevien kotieläintalouden tukien korotuksena. Kriisituen tarkemmasta kohdentamisesta tehdään linjaukset lähiaikana. AB-alueella Etelä-Suomessa kriisituen toimeenpano valmistellaan mahdollisimman nopeasti uutena kansallisena tukijärjestelmänä, koska kokonaan kansallisia tukivälineitä ei ole Etelä-Suomessa käytettävissä nykyisessä tukikokonaisuudessa. Mikäli Suomi tulee myöhemmin saamaan vielä erillistä EU:n maksamaa kriisitukea, päätetään samassa yhteydessä myös siitä, onko EU:n tukea mahdollista täydentää kansallisin toimenpitein. Hallituksen kehysneuvottelun yhteydessä päätetyn luonnonhaittakorvausten 10 mil-

Maanviljelysneuvos Olli Palmulla on luomumaitotila Karkkilassa, jossa hän on harjoittanut maidontuotantoa vuodesta 1980 vaimonsa Annen Palmun kanssa.

joonan euron ja nyt budjettiriihessä vahvistetun 21,5 miljoonan euron määrärahan lisäyksen lisäksi ehdotetaan kuivuuspaketin osana 6 miljoonan euron lisäkorotusta. Näillä yhteensä 37,5 miljoonan euron lisäyksillä vuoden 2019 luonnonhaittakorvauksen tukitasot palautetaan 2015–2017 tasolle. Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) maksujen viivästyskorkoa tilapäistä alentamista jatketaan vuosina 2019–2020. Toimenpiteen kustannusvaikutus on 1,2 miljoonaa euroa. Maataloudessa käytetyn kevyen polttoöljyn energiaverosta vuodelta 2018 maksettavaa palautusta korotetaan 20 miljoonalla eurolla, kuitenkin siten, että EU:n asettamaa polttoaineveron litrakohtaista alarajaa ei aliteta. Tavoitteena on nopeutettu, erillinen maksatus. MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Maidontuotannon uusi aikakausi on alkanut Hyvän vastaanoton saanut Lely Astronaut A5 -lypsyrobotti toiminnassa jo useilla tiloilla Suomessa.

Lähde tutustumaan toiminnassa oleviin A5-robotteihin. Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot www.nhk.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

SÄILÖREHU Jouni Tahvanaisen mukaan ItäSuomessa on rehua tarjolla.

Sami Kilpeläinen iloitsee tuottajakentän yhteishengestä rehupulan hoidossa.

Arla Suomi auttanut tiloja nurmirehun hankinnassa

”Nyt tarvitaan ’kaveria ei jätetä’ -henkeä”

rla Suomi -yhteistyöryhmän kymmenen hankintameijeriä päättivät aloittaa välittömät toimet riittävien säilörehunurmien hankkimiseksi talvea varten sitä tarvitseville maitotiloille heti elokuun ensimmäisenä päivänä. – Meijerit keräsivät tietoja sekä lisärehua talvelle tarvitsevista tiloista ja erityisesti tietoja niistä tiloista, joilla olisi mahdollista myydä nurmirehua sitä tarvitseville tiloille, kertoo Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Arla Itä-Suomen Kiteen meijerin toimipisteessä hankintapäällikkönä toimiva Jouni Tahvanainen kannusti tiloja myös panostamaan kolmannen rehusadon lannoitukseen ja keräämiseen, vaikka tiloilla itsellä ei olisi ollut lisärehuun akuuttia tarvetta. Muutamassa viikossa löytyi enemmän tarjoajia kuin rehuntarvitsijoita, josta Kilpeläinen ja Tahvanainen haluavat kiittää kaikkia maidontuottajia ja myös nurmea tarjoavia kasvinviljely- ja nautakarjatiloja. – Useat kymmenet ryhmämme tuottajat löysivät avullamme talveksi tarvittavan rehuntarjoajan ja lisäksi toimintamme kannusti tiloja aktiivisesti myös keskenään jär-

jestämään rehua ”kaveria ei jätetä -hengessä”, kiittelee Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen tilojen aktiivisuutta. Yhteys meijeriin, jos tarvetta rehulle on

Arla Suomessa ollaan tyytyväisiä, että myös muut alan toimijat lähtivät pari kolme viikkoa myöhemmin seuraamaan Arla Suomi -yhteistyöryhmän päätöksiä. Jouni Tahvainen kannustaa tiloja vieläkin kertomaan tietoa mahdollisista myytävistä paaleista, sillä osalla tiloista voi edelleen olla tarvetta lisärehulle. – Itä-Suomen alueella satokertymä oli

kohtalainen ja ehkä muuta maata paremmat, joten monella tilalla voisi olla mahdollisuudet tarjota rehua sitä tarvitseville, Tahvanainen kertoo Itä-Suomessa tehdyistä käytännön toimista. Yhteistyöryhmän meijereitä sijaitsee eri puolella Suomea ja hankintajohtaja Kilpeläinen kertoo Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijereiden myös tarvittaessa auttavan tiloja logististen ratkaisujen löytämisessä. – Julkaisemme kaikkien meijereidemme yhteystiedot, että apua tarvitsevat ja myytävää nurmea tuottavat tilat löytäisivät toisensa, Kilpeläinen päättää.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä Sami Kilpeläinen, hankintajohtaja, Arla Oy .................................................. puh. 050 383 1755 Mikael Ingman, hankinta- ja logistiikkapäällikkö, Arla Oy ......................... puh. 050 313 8966 Jouni Tahvanainen, hankintapäällikkö, Arla Itä-Suomi .............................. puh. 050 561 1225 Tuija Linjakumpu, hankintapäällikkö, Arla Pohjois-Suomi ........................ puh. 050 562 1876 Risto Koski, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Osuusmeijeri ....................... puh. 040 532 8174 Peter Prest, toimitusjohtaja, Kaustisen Osuusmeijeri ................................ puh. 040 555 5491 Ulla Roininen, toimitusjohtaja, Laaksojen Maitokunta ............................... puh. 050 377 8820 Maarit Rehula, toimitusjohtaja, Limingan Osuusmeijeri ............................ puh. 044 562 4101 Jukka Karhumaa, hallituksen puheenjohtaja, Paavolan Osuusmeijeri.... puh. 041 506 9360 Kari Ollikainen, toimitusjohtaja, Porlammin Osuusmeijeri ....................... puh. 0500 354 083 Jorma Oesch, toimitusjohtaja, Ruhan Meijeri Oy ........................................... puh. 050 339 2824 MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

SÄILÖREHU JA RUOKINTA

Riittääkö säilörehu ensi talvena? Viime kesän säilörehusato oli varsin vaihteleva. Eteläisemmässä Suomessa kärsitään paikoin rehupulasta. Pohjoiseen siirryttäessä sateet ovat mahdollistaneet laadultaan ja määrältään paikoin jopa hyvän sadon.

ulunut kesä on jäänyt tilastoihin ennätyslämpimänä. Sateet puolestaan jakaantuivat hyvin epätasaisesti. Kuivuus on yleisesti kiusannut viljelijöitä, mutta varsinkin Itäisessä Suomessa vettä on riittänyt paikoin hyvin ja nurmisadot ovat olleet varsin kelvollisia. Kesän 2017 ongelmana olivat märät rehut ja sen seurauksena rehujen virhekäymisen riski. Märkää, pitkälle käynyttä rehua lehmät syövät heikosti ja sen seurauksena karjoissa oli poikkeuksellisen paljon ketoosia. Päättyneen kesän rehut varsinkin ensimmäisen rehunteon osalta olivat puolestaan poikkeuksellisen kuivia. Kuivissa rehuissa sokereiden muuttuminen hapoiksi on hyvin rajallista. Tiiviisti peitettynä kuiva rehu voi säilyä hyvin, mutta siilon avaamisen jälkeen rehujen pilaantumisriski on lisääntynyt homeiden tai jälkilämpenemisen muodossa. Pilaantunutta rehua lehmille ei kannata antaa joten rehun leikkuupinnan eteneminen täytyy olla riittävän nopeaa ja pilaantuneet kohdat täytyy heittää pois. Leikkuupintaan voi yrittää lisätä esimerkiksi reppuruiskulla säilöntäainetta, mutta tutkittua tietoa menetelmän toimivuudesta ei ole. Kuluneen kesän rehujen laatu hyvä, mutta määrä paikoin huono

Kuivuus lopetti monin paikoin nurmen kasvun ennen aikojaan kesäkuussa. Kasvun hiipuessa nurmi alkoi tehdä röyhyä ja rehuntekoon ryhdyttiin pakon sanelemana. Pelkona oli rehun sulavuuden romahtaminen. Rehuanalyysien mukaan ensimmäinen sato oli sulavuudeltaan ja rehuarvoltaan yleisesti poikkeuksellisen korkea. Toiset tilat malttoivat odotella ja sato lisääntyi Darvon kustannuksella. Aikaisen ensimmäisen niiton vastapainona toinen sato oli D-arvoltaan keskimääräistä hieman matalampi. Korkea vuorokauden keskilämpö alentaa sulavuutta myös jälkisatojen osalta. Lämpimän kesän jälkeen myös syksy on jatkunut lämpöisenä. Elokuun loppuun mennessä Luke Maaningan toimipisteessä saavutettiin ennätyksellinen lähes 1400 asteen lämpösumma. Olosuhteet kolmannen rehusadon korjaamiseen ovat syyssateiden siivittämänä hyvät. Yleisesti kolmas niitto jää pitkien öiden seurauksena kuiva-aineeltaan matalaksi. Rehuanalyysin perusteella rehu on tyypilli-

10 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Kuvan Ambiente-maissilajike on kasvanut Luke Maaningan toimipisteellä lämpöisenä kesänä poikkeuksellisen hyvin.

sesti hyvin sulavaa. Ongelmana kolmannessa niitossa on rehun heikko maittavuus lehmille. Parhaimmillaan myöhäinen syysniitto on kakkossadon veroista ja rehun laatu tietysti riippuu syksyn sääolosuhteista. Eri niittojen sekoittamisesta olisi ruokinnallista hyötyä, mikäli se on teknisesti mahdollista. Paalitiloilla rehuerien yhdistäminen seosrehussa on joustavaa. Pienemmillä tiloilla kahden laakasiilon aukipitämisestä saattaa olla usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos rehu ei riitä

Säilörehu sisältää paljon vettä ja sen kuljettaminen tulee kalliiksi. Jos lähitiloilla ei ole myytävä rehua, niin käyttökelpoiset keinot ovat aika vähissä. Tavanomaisessa ruokinnassa väkirehuprosentti on jo valmiiksi korkea joten väkirehun lisääminen ei käytännössä pelasta rehupulaan joutunutta tilaa. Syksyn puintikelit ovat olleet kuitenkin hyvät ja olkea voi olla saatavilla siedettävään hintaan. Karkearehua voi hyvin korvata oljella ja samalla väkirehuprosentin voi suunnitella korkeaksi. Enimmillään seosrehutiloilla on käytetty 70 % väkirehuosuutta. Tämä vaatii ammattitaitoisen ruokinnansuunnittelun. Korkean väkirehuprosentin dieetissä tärkkelyspitoisuus täytyy pitää matalana. Rehuvalmistajilta löytyy kuitupitoisia myllyteollisuuden sivutuotteisiin perustuvia väkirehuja. Juurikasleike, ohrarehu ja vehnälesepohjaiset tuotteet ovat esimerkkeinä. Säilörehu-olki-väkirehuruokinnassa voi olla järkevää hieman tinkiä keskituotostavoitteesta. Väkirehuosuuden nostolla saadaan dieetin energiapitoisuus pidettyä korkean tuotostason vaatimalla tasolla,

mutta samalla ruokintasairauksien riski nousee. Saattaa olla parempi vaihtoehto tyytyä hieman matalampaan keskituotostasoon ja välttää ennenaikaisia lehmien poistoja. Varaudu tuleviin rehuvuosiin

Paras keino hoitaa rehupulaa on varautua ennakkoon heikkoihin rehuvuosiin. Suomessa saadaan keskimäärin aivan riittävästi karkearehua. Tila voi pitää puolen vuoden puskurivarastoa, joka kulutetaan heikkona vuotena pois ja hyvänä vuonna palautetaan. Tämä vaatii investointia lisävarastoihin ja samalla säilörehun tuotantokustannus nousee. Edullinen tapa tasata erilaisia rehuvuosia on rehuvalikoiman monipuolistaminen. Kokovilja tarjoaa joustavimman vaihtoehdon tähän. Ruokintakokeiden perusteella ruokinnasta voi korvata 40 % kokoviljalla ilman tuotostappioita. Kokoviljaa voi pitää kierrossa joka vuosi 20-30 % karkearehualasta. Toinen vaihtoehto on suunnitella viljelykierto siten, että ensimmäisen rehunteon jälkeen voidaan päättää korjataanko viljat puimalla vai kokoviljana. Maissi on yksi vaihtoehto etenkin EteläSuomessa. Luke Maaningalla on päättyneenä kesänä ollut kokeilussa aikaisia maissilajikkeita muovin kateviljelyssä. Kasvusto saavutti 3 metrin loppukorkeuden elokuun alussa. Syyskuun alussa tähkät olivat kehittyneet ja kehitysvaihe oli taikinatuleentuminen. Kirjoitushetkellä satoa ei ollut vielä korjattu, mutta alustavien näytteiden perusteella odotetaan yli 15 000 kuiva-ainekilon hehtaarisatoa. AUVO SAIRANEN Luke Maaninka

FeedtechTM

ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ – maittavampaa säilörehua, koneita säästäen FEEDTECH™ M20XC – TEHOKAS ITIÖITÄ VASTAAN

FEEDTECH™ F600 – TEHOKKAASEEN JÄLKILÄMPENEMISEN ESTOON

Nurmi- ja kokoviljarehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja erinomaisesti siiloon.

Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle ja kokoviljarehulle. Soveltuu luomutuotantoon ja siiloon.

FEEDTECH™ M20XCE – VAIKEISIIN OLOSUHTEISIIN

ALKAEN

Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja siiloon.

150

/REHUTONNI (SIS. ALV)

TRI-FENDER™

CALSIUM SUPLEMENT

KARVANLEIKKUUKONE CB35

PARSIMATTO RM21BS

Jodipohjainen ja tehokas vedinhoitoaine, joka soveltuu juoksevan koostumuksen ansiosta erinomaisesti myös robottikäyttöön.

SUOS. OVH 90,21 (SIS. ALV)

SUOS. OVH 484,46 (ALV 24%)

Poikimahalvauksen ehkäisyyn. Uusi, parempi koostumus. Imeytyy helposti ja nostaa veren kalsiumtasoa nopeasti. Ei ärsytä nielua ja limakalvoja.

Varmaa ja tehokasta trimmausta. Akkukäyttöinen, kevyt ja hiljainen ammattilaiskone, todella mukava käyttää.

Pehmeä alusta parteen ja karsinoihin. Alapuolen nystyt tekevät matosta joustavan ja estävät kosteuden kerääntymisen maton alle. Maton paksuus on 21 mm.

–10%

79,-

420,-

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • TARJOUKSET VOIMASSA 31.10.18 SAAKKA • VERKKOKAUPPA:

–10%

hankkĳa.fi MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 11

YHTIÖITTÄMINEN Tuomas Koivuniemi

Uusi Tikan Maatila Oy perustettiin tänä keväänä.

Tikan maatilalla tapahtuu asteittainen vahdinvaihdos TUOMAS KOIVUNIEMI Tuomo Mäkinen, Veera Peijariniemi, Vesa Tikka ja Päivi Tikka muodostavat Tikan Maatila Oy:n hallituksen. Yhteisen pöydän äärellä etsitään ja pohditaan tilan kehittämiseen liittyviä ratkaisuja.

urikan Myllysalossa sijaitsevalla Tikan maatilalla on käynnissä vahdinvaihdos, kun vuodesta 1995 lähtien tilaa yhdessä isännöineet Vesa ja Päivi Tikka ovat siirtämässä omistusta Tuomo Mäkiselle ja Veera Peijariniemelle. Tikat ovat yhdessä isännöineet tilaa vuodesta 1995 lähtien ja maatila muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2007. Maidontuotannolla on tilalla pitkät perinteet. Vesa Tikan suku on kotoisin Karjalan Jaakkimasta ja jo siellä tuotettiin maitoa. Vesa ja Päivi ovat kumpikin opiskelleet agronomeiksi Helsingin yliopistossa – isäntä viljelypuolella ja emäntä puutarhapuolella. Maidontuotantoon satsattiin

Myllysalossa maidontuotannon piti alun perin loppua jo 1990-luvun lopulla. – Meillä oli ensin ajatus, että muutama vuosi pidetään lehmiä ja laitetaan ne sitten pois, isäntä kertoo. Lehmiä oli tuohon aikaan kaksitoista, minkä lisäksi 24 hehtaarin tilalla tuotettiin siemenviljaa ja mallasohraa. Maidontuotannon lopettamissuunnitelmat muuttuivat, kun nelilapsisen perheen kotitalossa paljastui homeongelma. Vesa ja Päivi ryhtyivät laskemaan, miten eteenpäin ja mikä olisi kannattavin tuotantovaihtoehto. – Laskimme, että maidontuotannon jat-

12 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

tilalla siirryttiin luomuun jo vuonna 2000. Myös laajentuminen jatkui, sillä uusi 170paikkainen navetta nousi vuonna 2003. Viisi vuotta myöhemmin rakennettiin toinen navetta, minkä myötä eläinmäärä kasvoi 350:een. – Maatila yhtiöitettiin vuonna 2007, koska taloudelliset riskit olivat kasvaneet ja se toi mukanaan veroetuja. Laskukone on ollut aika tärkeä tekijä joka kerran, kun tilan kehittämisaskeleita on otettu, Vesa ja Päivi Tikka kertovat.

”Töitä kysyessäni Vesa tarjosikin koko tilaa.” kaminen olisi kaikkein kannattavin vaihtoehto EU-aikana. Niin rakensimme vuonna 1996 vanhaan heinälatoon 50 lehmän pihaton ja panostimme laajentumiseen, Vesa Tikka muistelee. Päivi Tikka kertoo vaatineensa mieheltään kirjallisen lupauksen siitä, että viisi vuotta katsotaan ja jos tuotanto ei kannata, lehmät lähtevät. Panostus kannatti. Tikan

Jatkajien etsintä

Perheen lapset ovat suuntautuneet aikuistuttuaan muihin ammatteihin, joten Tikat etsivät jo parin vuoden ajan tilalle ulkopuolista jatkajaa. Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi olivat jo kymmenen vuoden ajan etsineet itselleen sopivaa omaa maatilaa. Mäkinen oli ollut mukana Tikan navetan rakennustöissä kymmenen vuotta sitten ja hän kyseli Vesalta töitä. – Töitä kysyessäni Vesa tarjosikin koko tilaa, Mäkinen sanoo. Neljän omistajan työnjako

Uusi Tikan Maatila Oy perustettiin tänä keväänä, missä osake-enemmistö on tällä hetkellä Vesa ja Päivi Tikalla ja vähemmistöosakkuus Mäkisellä ja Peijariniemellä. Nelikko muodostaa yhdessä yhtiön hallituk-

JA S - UI NÄ EH E N I S R N JA V K I IKO PA ER K A M

Kuluttaja voi seurata maidon tietä tilalta kaupan hyllylle urikkalaisella Tikan maatilalla tuotettua luomumaitoa K saa nyt kaupoista eri puolilla Suomea. Ajatuksen tilamaidon jalostamisesta ja sen jäljitettävyydestä esitti Arla Suomi -ryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtajalle Risto Koskelle kurikkalaistilan isäntä Vesa Tikka. Idea sai heti lämpimän vastaanoton. – Kiinnostuin ajatuksesta välittömästi, sillä nykyisin kuluttajat arvostavat tuotteiden vastuullisuutta ja jäljitettävyyttä. He haluavat tietää, miten ja missä maito tai elintarvike on tuotettu, ja että sen eettiset ja laadulliset arvot ovat kohdallaan, Koski sanoo. Esimerkillinen tila Osuusmeijerin toimitusjohtajan mukaan tila on esimerkillinen monessa suhteessa, koska tuottajat ovat ammattitaitoisia ja kehittäneet maatilaa pitkäjänteisesti. Tuotanto on luomua, eikä tilalla käytetä lainkaan antibiootteja. Lehmät saavat niin tuotantotiloissa kuin laitumellakin kulkea vapaasti. – Keskustelimme Arlan tuotekehitys- ja markkinointiosaston kanssa ajatuksesta, joka todettiin hyväksi. Kurikkalaistilan maidontuotanto on yli kolme miljoonaa litraa, joten maitomäärä on tuotteen kannalta riittävä. Kaikki raportoidaan Tikan maitoa ostava kuluttaja voi seurata maidon matkaa ja jalostusvaiheita tilalta meijeriin ja meijeristä kaupan hyllylle saakka. Hämeenlinnan Osuusmeijeri on jo pitkään ollut merkittävä luomumaidon jalostaja. Yhden tilan maidon osalta uutta on se, että kurikkalaistilalta kerätyn maidon jäljitettävyydessä käytetään lohkoketjuteknologiaa ensimmäisenä meijerinä maailmassa. – Meijerillä uutta on se, että jatkossa tuotannon eri vaiheet – aikataulut, tapahtumat ja maitomäärät - raportoidaan reaaliajassa nyt myös kuluttajien nähtäville verkkoon.

Hyvää vääntöä syksyn ruokintaan Kun tilaat nyt 1 000 kg

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähtikivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

Bahcon huipputyökalut Liukunivelpihdit 8223-8226: Ammattilaiskäyttöön laadukkaat pihdit. 808050L Räikkä Bit -ruuvain: Räikkätoiminto + led-valo. Kätevä kuin mikä!

Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.

Maidon matkaa Kurikasta meijeriin ja kauppaan voi seurata verkko-osoitteesta www.arla.fi/tikantila/ Tikan tilasta lisää verkko-osoitteessa www.tikantila.fi Kampanja-aika Murrontie 2 91600 Utajärvi 1.9.–31.10. MAITOA SUOMESTA 3 / 2018 p. 08 514 4700 Myynti: maatalouskaupat www.kinnusentahtirehut.fi

| 13

YHTIÖITTÄMINEN sen, jossa puhetta johtaa Vesa Tikka ja toimitusjohtajana toimii Tuomo Mäkinen. Käytännön työssä kullekin on oma roolinsa – Vesa ja Tuomo vastaavat viljely- ja koneasioista sekä Veera ja Päivi eläinpuolen. Nelikko toteaa, että yhteistyö on sujunut koko prosessin aikana hyvin ja isot kysymykset ratkotaan yhteisen pöydän äärellä. – Tuomo ja Veera asuvat jo tilalla ja vastuuta siirretään vähitellen. On hienoa, että saimme tilalle veturit, joilta löytyy uusiakin näkökulmia ja viemme kehitystä neljästään eteenpäin. Voimme luottaa siihen, että toiminta jatkuu, Päivi Tikka iloitsee.

Kaupan hyllyltä saa Tikan tilan omaa maitoa

Kumppanuutta ja yhteistyötä

Omistajien ohella Tikan Maatila Oy:n palveluksessa on seitsemän ulkopuolista työntekijää, joista neljä työskentelee navettatöissä ja kolme henkeä on konetöissä. Kesäaikaan tilan töissä on parhaimmillaan kymmenen ulkopuolista työntekijää. – Meillä on tässä 100 kilometrin säteellä kumppaneina viisitoista kasvinviljelytilaa, jotka tuottavat meille rehua ja joiden pelloille voidaan ajaa lantaa. Yhteistyö on rikkaus, joka tuo työsäästöä ja hyötyjä molemmille osapuolille, Vesa Tikka toteaa. Maatilan vahdinvaihdossa Tikat saivat

Päivi ja Vesa Tikka päättivät EU-ajan alussa panostaa maidontuotantoon, jolloin vanhaan heinälatoon rakennettiin pihatto 50 lehmälle.

apua Autiomat Oy:n Osmo Autiolta, joka muiden asiantuntijoiden kanssa laati laskelmat ja suunnitelmat siitä, miten ison maatilaosakeyhtiön omistajuus vaiheittain siirtyy uusille omistajille. – Osmo näytteli prosessissa tärkeää roolia, jotta kauppa saatiin onnistumaan, Vesa Tikka kiittelee.

urikkalainen Tikan maatila on ollut K luomutuotannossa jo kahdeksantoista vuoden ajan. Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvan tilan maitomäärä on noin kolme miljoonaa litraa vuodessa. Tilan isäntä Vesa Tikka pyöritti päässään ajatusta omalla tuotemerkillä tuotetusta luomumaidosta. Kuluttajat arvostavat luomua, lähituotantoa ja tuotteiden jäljitettävyyttä. – Otin puhelimen käteen ja soitin ideasta Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtajalle Risto Koskelle, joka suhtautui asiaan myönteisesti. Nyt kauppojen hyllyiltä saa Tikan tilan omaa maitoa, jonka eri tuotantovaiheita kuluttajat pääsevät seuraamaan verkosta. Vesa Tikan mukaan yksi tilamaidon valttikorteista on myös se, että tila on antibioottivapaa.

Maatilojen yhtiöittämiskehitys jatkuu tasaisena TUOMAS KOIVUNIEMI

uomessa maatiloja on viime vuosina paljon yhtiöitetty vuosittain kymmeniä, mutta kuluvan vuoden aikana reippaat sata. Maatalousalan konsultti Osmo Autio Autiomat Oy:stä toteaa, että kiivain tahti yhtiöittämisen saralla on ehkä nähty, mutta jatkossakin niitä tulee tapahtumaan tasaiseen tahtiin. Valtio poisti vuoden alussa varainsiirtoveron maatiloja yhtiöitettäessä. Aution mukaan ennen tätä maassa oli yhtiöitetty 700 maatilaa ja verovapauden myötä tahti on ollut tiukka. – En ole tilastoja katsellut, mutta olettaisin, että nyt alkaa olla kohtapuoliin 1 000 tilan raja rikki. Tästä eteenpäin tahti on melko tasaista eli jatkossa yhtiöitetään 100200 tilaa per vuosi, hän arvioi. MTK:n verojohtaja Timo Sipilä on arvioinut, että jatkossa merkittävimmät tilat ovat yhtiömuotoisia. – Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenen vuoden kuluttua yhtiömuotoisia tiloja on vähintään 3 000 kappaletta, Autio sanoo.

olla kymmentien tuhansien eurojen suuruisia. – Ensimmäinen periaate on, ettei tilaa kannata tyhjätaskuna yhtiöittää. Maatilan toiminta yhtiömuotoisena ei ole sen kannattavampaa kuin ilman yhtiöittämistä. Paras anti asiasta saadaan silloin, kun maatila on jo valmiiksi kannattava yksikkö. Maatilan yritysmuodon muutos osakeyhtiöksi voi tuoda tilalle verotuksellisen vakauden, erityisesti tiloille, joilla verotus on liukunut ansiotuloverotuksen puolelle. Maatilaosakeyhtiö pystyy myös maksamaan lainojaan pois 1,2 kertaa paremmin kuin normaali maatila. Aution mukaan yksityistalouden tulee Tuomas Koivuniemi

Yhtiöittäminen harkittava tarkkaan

Osmo Aution mielestä maatilan yhtiöittämistä ei kannata lähteä tekemään ”noin vain” -periaatteella, vaan tilanne kannattaa harkita tarkkaan, sillä seuraukset voivat

14 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Maatalousalan konsultti Osmo Autio kehottaa maatilan yhtiöittämistä suunniteltaessa ottamaan huomioon tilan elinkaaren.

kuitenkin olla hallinnassa. Jos yksityistalouden puolella on esimerkiksi runsaasti asuntolainaa, tulee käsittää, että asuntolaina maksetaan takaisin verotuksen jälkeisellä rahalla. – Jos esimerkiksi asunnon lainanhoitokulut on 20 000 euroa vuodessa, se edellyttää lähes 30 000 euron verotettavaa tuloa. Ja ellei tilalla ole muita ansio- tai pääomatuloja, yksityistalouden lainat maksetaan pois pääosin osakeyhtiöstä nostettavasta palkasta. Mutta sitä ennen on palkasta maksettava verot. Yrittäjämäistä asennetta

Konsultti Autio painottaakin yrittäjämäistä asennetta tilan tuotannon ja talouden suhteen. Yhtiöittämistä miettiessä on katsottava myös tilan elinkaarta pitkällä tähtäimellä. – Onko näköpiirissä sukupolvenvaihdos tai tilan myynti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jso näin on, se vaikuttaa ratkaisevasti yhtiöittämissuunnitelmiin ja nimenomaan niin, että se estää yhtiöittämisen. Aution mukaan hyvin suunniteltu ja toteutettu yhtiöittäminen vakauttaa maatilan toimintaa, jolloin tuotantoa voidaan tehostaa. – Kaikkein paras asia yhtiöittämisessä on se, että kun isännästä tai emännästä tulee toimitusjohtaja, tuotantoa ja taloutta aletaan tarkastella tuloksentekoperiaatteella.

– Maitoa Suomesta –

NIIN LÄHELTÄ, että sen voi aistia.

– Suomalaisilta –

maitotuotteet

suomalaisiin pöytiin.

– toimitetaan –

MAITOTILOILTA,

PAKATAAN

meijerissä

– maidosta –

JALOSTETAAN

maitoa, piimää & kermaa

Maito

Luonnollinen osa elämää.

LYPSETÄÄN

– Suomalaisista lehmistä – TILOILLA

nautittavaksi

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI ON 130 suomalaisen maidontuottajan omistama MEIJERI.

sinunkin maitosi

SUOMALAISILLA

KULUTTAJIEN

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI JALOSTAA VUODESSA NOIN

– ja –

120 MILJOONAA LITRAA MAITOA.

kuljetetaan

MEIJERILLE

MAITO

Maidosta saatu

TUOTTO PALAUTUU

– suomalaisille –

MAITOTILOILLE

kerätään

– Arla Suomi –

YHTEISTYÖ MEIJEREIDEN TOIMESTA

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI ON OSA ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄÄ.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 15

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Arla Suomi -ryhmällä SAMI KILPELÄINEN

rla Suomi -yhteistyöryhmän 10 hankinta- ja jalostavan meijerin sekä noin 540 maidontuottajan tuottajaedustajistossa puhetta vuoden 2017 alkupuolelta alkaen on johtanut kiteeläinen maidontuottajaAri Hänninen. – Yhteisöllisyys on vahva ryhmässä. Ujoimmillekin olen sanonut, että tartu vain rohkeasti hihasta tuottajakollegaa tai meijereiden edustajaa omalta alueelta tai toiselta puolelta Suomea. Asiantuntijoita ja apua löytyy, sillä kaikilla on samat haasteet eivätkä ne katso paikkakuntaa, kiteyttää Hänninen. Hänniselle puheenjohtajuus siirtyi hämeenlinnalaiselta Janne Näsiltä. Hänninen on ollut mukana tuottajaedustajistossa jo kymmenisen vuotta. Puheenjohtajalla on selvä tunne siitä, mitä ryhmälle tänä päivänä kuuluu. – Porukka on hitsautunut hyvin yhteen ja on pystytty keskustelemaan hyvin yhdessä, tarvittaessa vaikeistakin asioista, Hänninen kertoo. Puheenjohtajan roolissa Hänninen näkee tärkeänä, että hän myös haastaa olemassa olevia käytäntöjä. – Jos ei haasta, niin ei myöskään kehity. Siksi haastaminen avaa uusia keskusteluja niin tuottajien kuin meijereiden toimihenkilöiden suuntaan, arvioi Hänninen. Puheenjohtajana Hänninen muistuttaa, että on oltava yksi ryhmästä eikä mikään erillinen henkilö.

16 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Ari Hänninen on Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston puheenjohtaja.

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

vahva yhteisöllisyys Tuomas Koivuniemi

”Etenkin somekanavissa olemme ottaneet aktiivisemman roolin suomalaisten tuottajien puolestapuhujana.”

Peder Tuborghista on tullut vakiovieraita Suomen Arlan tuottajaedustajiston kokouksissa ja seminaareissa, sanoo Hänninen. Hännisen puheenjohtajakaudella ollaan otettu vahvasti käyttöön myös digitaaliset tavat viestiä ja sopia asioista, kuten WhatsApp-ryhmät. – Näin saamme tarvittaessa hyvinkin nopeasti ryhmän mielipiteitä esille päätöksien tueksi. Ja etenkin somekanavissa olemme ottaneet aktiivisemman roolin suomalaisten tuottajien puolestapuhujana, Hänninen lähetti haastattelun jälkeen lisäyksen vielä tietysti viestillä. Ensimmäisenä markkinassa

Ryhmästä tullut aktiivinen toimija

Hänninen iloitsee, että Arla Suomi -yhteistyöryhmästä on tullut aktiivinen toimija. Kymmenen vuotta sitten ryhmä ja sen tuottajat olivat vielä enemmän kuunteluoppilaita kuin aktiivisesti vaikuttamassa päätöksiin. – Suomen Arlan asema osuuskunta Arla Foodsissa on vahvistunut ja Suomi on saanut toimia vahvasti suomalaisista lähtökohdista, kertoo Hänninen. Ryhmän vahvalla toiminnalla on Hännisen mukaan ollut vaikutus siihen miten Arla Foods -osuuskunta on suhtautunut Suomeen. – Arlan hallituksen edellisestä puheenjohtajasta Åke Hantofista ja pääjohtaja

Hänninen on havainnut Arlan olevan Suomessa useissa lanseerauksissa ajan hermoilla. Silti hän tavalleen uskollisena haastaa väkeä olemaan vieläkin aiemmin liikkeellä. – Kaipaan aina, että otettaisiin tuotepuolella vieläkin enemmän riskiä ja oltaisiin vaikka riskilläkin paljon aiemmin kaupassa. Rohkeasti vain, Hänninen kannustaa ryhmän jalostavia meijereitä ja markkinointia. Tuottajien asemasta Hänninen on viiltävillä analyyseillä antanut kuulua myös etujärjestö MTK:lle. – Maitoketjuun on saatava sopusuhta kustannusten ja tuottojen välille. Tuottaja ei voi olla viimeisenä ketjussa, joten maidollekin on saatava reilun kaupan malli toimimaan, päättää Hänninen. MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 17

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Jukka Peltonen on ollut Hämeenlinnan Osuusmeijerin mies lähes viisikymmentä vuotta TUOMAS KOIVUNIEMI

ämeenlinnan Osuusmeijerissä henkilökunnan työurat ovat olleet pitkiä. Yksi tällainen pitkä työura tuli päätökseen elokuun lopussa, kun kesällä 1970 meijerin palveluksessa aloittanut Jukka Peltonen jäi eläkkeelle. – Meijerillä töissä olleelta naapurin pojalta oli kysytty, että tietääkö hän ketään, joka voisi tulla varastomieheksi. Veljeni sai paikan ja hänen lähtiessään muihin tehtäviin, hän kysyi minua tilalleen ja näin tulin meijerin kylmävarastoon toistaiseksi voimassa olevaan pestiin, Peltonen muistelee. Meijeriuralle tuli katkos 1974–75, kun hän suoritti varusmiespalveluksensa Parolassa. Armeijan jälkeen hän palasi meijerille pakkaus- ja materiaalivirroista vastaavaksi. Mies sai pian houkuttelevan työtarjouksen toiselta työnantajalta, jossa oli parempi palkka. Peltonen irtisanoutui, mutta meijerillä ei haluttu päästää hyvää miestä lähtemään. – Silloin oli kesäkausi ja palkkausasioista päättävä toimitusjohtaja Urho Tammilehto oli lomalla. Tammilehto tuli sattumalta käymään meijerillä perjantaina, kun minun oli tarkoitus aloittaa uudessa työssä maanantaina. Palkka nostettiin siihen tasoon, minkä olisin toiselta saanut ja jäin taloon, hän kertoo. Jukka Peltonen ei sen jälkeen ole vilkuillut muiden työnantajien suuntaan. Merkittävän osan työvuosistaan hän on vastannut meijerin tuottajamyymälän pyörittämisestä sekä tarveaine- ja tarvikehankinnoista. Työ on ollut itsenäistä, mikä on hänelle sopinut.

Meijerialan myllerrykset

Lähes viiden vuosikymmenen aikana Peltonen on nähnyt maitoja meijerialan monet myllerrykset. Tänään maidontuottajia on huomattavasti vähemmän kuin 1970-luvun alussa. Meijerin jalostama maitomäärä

18 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtajana aikoinaan ollut Urho Tammilehto palkkasi 16-vuotiaan Jukka Peltosen töihin. Meijerillä on ollut hieman yli 90-vuotisen historian aikana viisi toimitusjohtajaa, joista neljän alaisena Peltonen on lähes 50-vuotisella työurallaan palvellut. Tammilehdon jälkeen toimitusjohtajana toimi Jorma Ijäs, hänen jälkeensä Reijo Kiskola ja Kiskolan jälkeen tehtävää on hoitanut Risto Koski (kuvassa alla).

taas on kasvanut. Kun vuonna 1972 maitoa jalostettiin 27 miljoonan litran edestä, nyt sitä jalostetaan noin 120 miljoonan litran verran. Pitkän linjan meijerimies katsoo työuraansa taaksepäin hyvillä mielin ja on kiitollinen työnantajalleen. – Hämeenlinnan Osuusmeijeri on ollut hyvä työnantaja. Jos ajattelee sitä, että uudelleen 16-vuotiaana pohtisin lähtöä tälle matkalle, lähtisin uudelleen, ei siitä ole kahta sanaa. Työtä on koko ajan ollut ja se on ollut mielekästä, Jukka Peltonen toteaa. Tuottajat uskovat tulevaisuuteen

Viiden vuosikymmenen aikana meijerin työntekijämäärä on hieman laskenut, mutta tekemistä Hämeenlinnan Kaurialan kaupunginosassa sijaitsevalla tontilla riittää. – Aloittaessani meijerillä oli töissä noin 120 henkeä ja nyt talo työllistää 80 henkeä. Peltonen arvostaa suomalaista maidontuottajaa. Työssään hän on nähnyt sen, miten arvokasta työtä he tekevät tiukoissakin paikoissa. – Tuottajilla on kuitenkin vahva usko tulevaisuuteen, hän sanoo.

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Tuomas Koivuniemi

Ruhan Meijeri Oy:n toimitusjohtajan Jorma Oeschin mukaan meijeri on omien tuottajiensa tukena, jotta nämä pärjäisivät katovuoden yli.

Ruhan meijeri on tuottajiensa tukena TUOMAS KOIVUNIEMI

S Jukka Peltonen on pitänyt työkunnostaan huolta monipuolisen liikunnan avulla. Mies on harrastanut uintia, sulkapalloa ja polkenut kuntopyörää. – Omakotitalon omistajana taas siellä riittää aina tekemistä, hän heittää. Hyvinvoinnista huolehditaan

Arla Suomi -ryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski toteaa, että meijeriyrityksessä on todella paljon pitkäaikaisia työntekijöitä. – Työnantajan kannalta on ollut myönteinen asia, että työurat ovat olleet pitkiä. Ihmisten käytännössä hankkima osaaminen ja kokemus ovat yritykselle merkittävä voimavara myös jalostusprosessia kehitettäessä. Osuusmeijerissä on tehty työyhteisön hyvinvointimittauksia säännöllisesti vuosikymmenen ajan. – Henkilökunnan työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan monin eri tavoin, kuten muun muassa kuntoremontti- ja liikuntahankkeilla sekä yhteisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Jokainen työntekijä on omassa roolissaan tärkeä, sillä yhdessä me palvelemme tuottajia ja teemme laadukkaita tuotteita, Risto Koski sanoo.

uomen sääolot ovat tänä vuonna olleet sellaiset, että katovuosi on tosiasia. Orimattilassa tukikohtaansa pitävän Ruhan Meijeri Oy:n toimitusjohtaja Jorma Oesch toteaa meijerin olevan omien tuottajiensa tukena, jotta he pärjäisivät katovuoden yli. – Meidän tavoitteena on olla lähellä tuottajan arkea. Konkreettisesti tämä tuki tarkoittaa sitä, että teemme aktiivisesti tilakäyntejä ja annamme talousneuvontaa. Joskus riittää sekin, että tuottaja saa keskustella aiheesta meijerin edustajan kans-

sa, Oesch sanoo. Meijerillä on tällä hetkellä 52 tuottajaa, joista kerättiin viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden elokuun välillä maitoa 32 miljoonaa litraa. Työntekijöitä on kaksi eli toimitusjohtaja Oesch sekä tuottajapalveluista ja neuvonnasta vastaava Anu Autere. Ruhan Meijerin toimitusjohtajan mukaan sen maidontuottajat ovat hyvin yrittäjähenkisiä, joten useat heistä ovat kasvattamassa tuotantoaan nykypuitteissa. – Useilla tuottajilla on myös investointisuunnitelmia, jotka odottavat sopivaa toteuttamishetkeä, hän toteaa.

Porlammin Osuusmeijeri on investoinut uusiin pakkauslaitteisiin TUOMAS KOIVUNIEMI

tä-Uudellamaalla toimivan Porlammin Osuusmeijerin tuottajien keskuudessa maitotalouden tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Meijerillä on kolmetoista tuottajaa ja viime vuonna heiltä kerätty maitomäärä oli 5,4 miljoonaa litraa. – Tuottajilla on ollut investointeja suunnitelmissa, mutta maidon nykyinen hintataso saattaa siirtää toteutusta. Näkymät tulevaisuuteen ovat epävarmoja. Etelä-Suomessa on helpompi työllistyä myös muuhun ammattiin. Siksi tilojen jatkuminen maitotiloina on epävarmaa, osuuskunnan toimitusjohtaja Kari Ollikainen toteaa. Osuusmeijeri tunnetaan myös Musta-

leima-juustoista. Juustoliiketoiminta yhtiöitettiin omaksi tytäryhtiökseen – Porlammin Meijeri Oy:ksi – kaksi vuotta sitten. – Yhtiöittäminen tehtiin siksi, että se mahdollistaa ulkopuolisen pääoman saamisen yritykseen. Osakeyhtiö ei ole enää pelkästään osuuskunnan omistuksessa, vaikka sillä onkin selkeä osake-enemmistö, Ollikainen kertoo. Meijeriosuuskunta onkin tehnyt viime aikoina merkittävimmät investoinnit pakkauslaitteisiin. – Olemme muun muassa hankkineet uuden siivutuslinjan ja parantaneet palapakkauslinjaa. Porlammin Osuusmeijerin palveluksessa on yhteensä 20 työntekijää. MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 19

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Arla Itä-Suomi tuottajia lähellä SAMI KILPELÄINEN

avikon alueella Arla Itä-Suomen toimipisteessä Kiteellä tehtiin kesällä uudistuksia, joilla markkinoitiin ohikulkijoille näkyvästi alueella olevien useiden toimijoiden palveluita. – Arla Oy Itä-Suomi, Suomen Pietarhovi, kauppamuseo P. Kankkunen Oy ja Savikon kartano laittoivat reilun sadan metrin päästä menevän Kiteen ohitustien varteen näyttävät kyltit. Kesällä asiakasvirrat kasvoivat lisämarkkinoinnin kautta huomattavasti, kertoo hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen. Arla Itä-Suomen tuottajista suurin osa sijaitsee lähellä myymälää ja tilat hakevat paljon raskastakin tavaraa myymälästä. Kumppanuuskäyntien kautta tiloilla vieraillaan aktiivisesti ja laajentuneen hankintaalueen reunoillakin hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen ja laatuneuvoja Ella Huttunen ovat tuttu näky. – Haluamme palvella tiloja parhaalla mahdollisella tavalla. Kilpailutamme tuotteita ei vain itä-suomalaisille vaan koko ryhmän tuottajille. Uudet työvaatteet ovat viimeisin kilpailutuksen kautta saatu panostus, kertoo Tahvanainen.

Arlan Sipoon tuottajavaltuusto välittää terveiset johdolle SAMI KILPELÄINEN

rlalla on Sipoossa 60 maidontuottajaa, joista kaksi kolmasosaa tulee Uudenmaan alueelta, toistakymmentä tuottajaa muualta Suomesta ja toistakymmentä tuottajaa Ahvenanmaalta. – Välitämme tuottajillemme meijerin omien myyntituotteiden lisäksi tärkeimmät yhteiskumppaneidemme navettatarvikkeet ja tuotantopanokset meijerillämme olevasta tuottajavarastosta suoraan maitoauton mukana, kertoo hankinta- ja logistiikkapäällikkö Mikael Ingman. Tuottajaneuvonnasta vastaa Heini Riipi,

20 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Sipoon tuottajavaltuusto.

joka aloitti Arlalla reilu vuosi sitten. Heini auttaa tiloja myös tilauksissa ja tuottajapalveluissa. Palveluja tuotetaan omien tuotta-

jien lisäksi myös muille meijereille ja palvelu on saatavilla myös molemmilla kotimaisilla kielillä.

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit Arla PohjoisSuomi Paavolan Osuusmeijeri

Tuomo Makkonen ja Jouni Tahvanainen vaihtoivat kuulumiset Anneli Juntuselle meijerin ajankohtaisista asioista ja uusista tuotteista.

Arlan Sipoon tuottajilla on kuusihenkinen tuottajavaltuusto, jonka puhetta johtaa maidontuottaja Erik Franzen. Tuottajavaltuusto välittää tuottajien terveiset suoraan Arlan Suomen ylimmälle johdolle. Viimeisin kokous pidettiin syyskuun ensimmäisellä viikolla. Tonkkapostien ohella Arlan Uumawebnettiportaali on kovassa käytössä. Sieltä tuottajat saavat erikoistarjouksia, joita tuottajat käyttävät entistä enemmän. Lisäksi ajankohtaiset uutiset päivitetään tuottajanettiin.

Limingan Osuusmeijeri Laaksojen Maitokunta

Kaustisen Osuusmeijeri

Ruhan Meijeri Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Arla ItäSuomi Porlammin Osuusmeijeri

Arla Sipoo ja Ahvenanmaa MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 21

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Ylivieskassa Matkahuollon palvelut Laaksojen Maitokunnan hoitoon TUOMAS KOIVUNIEMI

aaksojen Maitokunnan tuottajamyymälässä Savarissa palvelut monipuolistuivat kesäkuun alussa, kun Ylivieskan Matkahuollon palvelut siirtyivät sinne. Meijeriosuuskunnan toimitusjohtajan Ulla Roinisen mukaan myymälän asiakasliikenne on sitä myötä vilkastunut runsaasti. – Henkilökunnalla on ollut myös paljon uutta opeteltavaa, sillä Matkahuollon palveluskaala on laaja erilaisista paketeista matkakortteihin, hän kertoo. Justus-tuottajamyymälässä on sijainnut jo muutamia vuosia laboratorionäytteiden vastaanottopiste. Kaikille avoimessa myymälässä on maataloustuotteiden ohella myynnissä muun muassa lahjatavaroita ja elintarvikkeita. – Myymälän paistovalmiit pakasteleivonnaiset ovat tuoteryhmistä kuluttaja-asiakkaiden suosikkeja. Matkahuollon palveluiden tulo tarkoitti sitä, että osuuskunta palkkasi kaksi uutta määräaikaista työntekijää kesäkaudelle.

Osuuskunnan palveluksessa on ollut pitkään neljä työntekijää, mutta nyt lomakauden jälkeen väkeä on palveluksessa viisi. Tuottajat uskovat tulevaisuuteen

Laaksojen Maitokunnan maitomäärä oli viime vuonna noin 25,3 miljoonaa litraa. Roinisen mukaan maitomäärä pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, vaikka tuottajamäärä hieman aleni. Osuuskunnan tuottajien määrä on vakaa ja heitä on 70. Meijeriosuuskunnan tuottajat uskovat asiaansa. Keväällä tehtiin tuottajakysely, mihin vastasi 70 prosenttia tuottajista. – Vastanneista 85 prosenttia aikoo jatkaa maidontuotantoa ainakin vuoteen 2022 saakka. Peräsi 34 prosenttia suunnitteli kasvattavansa maidontuotantoa. Viisi tuottajaa suunnitteli navettainvestointia lähivuosille. Roinisen mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet maitotaloudessa kovia, joten pienet tuottajat harkitsevat lopettamista lähivuosina. – Pääsääntöisesti tulevaisuuden uskoa kuitenkin on, Roininen päättää.

Laaksojen Maitokunnan hallituksen puheenjohtaja ja maidontuottaja Mikko Korte on tyytyväinen meijerin laajaan palveluvalikoimaan.

Kaustisen Osuusmeijerin maitomäärä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa TUOMAS KOIVUNIEMI

austisen Osuusmeijerin tuottajiltaan keräämä maitomäärä oli viime vuonna 26 miljoonaa litraa. Meijerin tuottajamäärä on tällä hetkellä 56. – Tuottajat ovat Keski-Pohjanmaalta ja rannikkoseudulta. Maidontuottajistamme ruotsinkielisiä on viidennes, toimitusjohtaja Peter Prest kertoo. Keski-Pohjanmaa on perinteistä maidontuotantoaluetta. Alueella on viime vuosinakin ollut luja luottamus maidontuotantoon, mistä kertoo meijerin alueelta kerätyn maidon määrän kaksinkertaistuminen viidessä vuodessa. Vuonna 2012 maitomäärä oli 13 miljoonaa litraa. – Meijeri on saanut vuosien aikana uusia tuottajia ja useilla tiloilla on sukupolvenvaihdosten myötä tehty navettainvestointeja. Tälläkin hetkellä tuottajillamme on useita hankkeita meneillään. Myös robottitilojen määrä esimerkiksi on kasvanut. Suurin on

22 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

neljän robotin navetta, missä on 200 lypsävää, Prest sanoo.

Tuomas Koivuniemi

Kuivuus ei vaikuttanut paljoakaan

Suomalaista maataloutta koetteli tänä kesänä kova kuivuus. Prestin mukaan KeskiPohjanmaalla säästyttiin pahimmalta kuivuudelta, eikä rehusato sanottavammin kärsinyt. – Kesän ensimmäinen rehusato alueella oli aikalailla normaali ja toinen sato oli erinomainen. Myös kolmas rehusato saadaan korjattua, hän kertoi. Osuusmeijerin palveluksessa on tällä hetkellä neljä henkeä eli toimitusjohtaja Prest sekä hallinnossa Marja Tastula, tuottajapalveluissa Riitta Heikkilä ja myymälässä Heli Hohenthal. Osuuskunnan liikevaihto vuonna 2017 oli 12,5 miljoonaa euroa, mistä tuottajamyymälän osuus oli yli kaksi miljoonaa euroa. Kaustisen Osuusmeijerin kiinteistössä on osuuskunnan konttorin, rehuvaraston ja kaikelle kansalle avoimen Maire-myymä-

Riitta Heikkilä, Marja Tastula, Heli Hohenthal ja Peter Prest muodostavat Kaustisen Osuusmeijerin palvelevan henkilökunnan.

län ohella vuokralaisina muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä Kokkotyösäätiö, Sirpa Salmun käsityöpaja ja SPR:n paikallisyhdistys. Rakennuksessa on myös bändien harjoittelutila. Oma meijeri on tärkeä

Kaustisen Nikulan kylässä asuva maidon-

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ Limingan Osuusmeijeri

Maarit Rehula ja Hannu Mankinen toivottavat kaikki tervetulleiksi tötterölle Limingan Osuusmeijerin tuottajamyymälään.

Limingan meijeri on pienyritysten tukikohta TUOMAS KOIVUNIEMI

L tuottaja Virpi Hartikainen (kuvassa alla) on tyytyväinen oman meijerin toimintaan. Hartikainen edustaa sukutilan kolmatta polvea ja lypsyssä on tällä hetkellä 60 lehmää. – Lehmiä on tilalla aina ollut ja maito on aina mennyt Kaustisen Osuusmeijeriin – mitään muuta vaihtoehtoa ei ole koskaan harkittukaan. Meijeristä on aina saanut apua, jos on muutoksia tai erilaisia tilanteita eteen tullut, Hartikainen toteaa. Hartikainen on tyytyväinen myös Arla Suomi -ryhmän yhteistyöhön. Osuusmeijerin myymälää Hartikaisen perhe käyttää ahkerasti. Tilalla tehtiin pihattoinvestointi vuonna 2014 ja jatkosuunnitelmiakin on. – Nyt meillä osa lehmistä on parsinavetassa ja osa pihatossa. Suunnitelmissa on, että lypsyrobottiin siirryttäisiin mahdollisesti myöhemmin, hän kertoo.

imingan Osuusmeijerin pihapiirissä on vilskettä, vaikka meijerin rakennuksissa ei ole enää maitoa jalostettu 2000-luvun alun jälkeen. Entisissä meijeri- ja konttorirakennuksissa pitää tätä nykyä majaa kahdesantoista erilaista pienyritystä. – Vuokralaisina on muun muassa kirpputori, parturi-kampaamo, taiteilijoita työpajoineen, kiinteistöhuolto-osuuskunta, turva- ja sairaalatekniikan tuotteita tekevä ja biopohjaisia voiteluöljyjä valmistava yritys. Yksi yritys on Dogantti, joka on rakentanut entiseen juustovarastoon 250neliöisen keinonurmiareenan koira- ja agility-harrastajia varten, toimitusjohtaja Maarit Rehula kertoo. Osuusmeijerillä on vuokraustoiminnan

ohella tuottajamyymälä, josta on saatavilla Myllyn Parhaan ja Vaasan tuotteita sekä karjataloustarvikkeita, käärintäkalvoja ja muuta rehun säilöntään tarvittavaa. Niin tuottajille kuin kaikille muillekin asiakkaille avoimen myymälän pyörittämisestä vastaa osa-aikainen työntekijä Hannu Mankinen. Rehula vastaa osuuskunnan hallinnosta, yhteyksistä tuottajiin ja Arla-ryhmään. Limingan Osuusmeijerillä on tällä hetkellä 25 tuottajaa ja viime vuonna kerätty maitomäärä oli 7,3 miljoonaa litraa. – Arla-yhteistyöhön on osuuskunnassa oltu tyytyväisiä. Ihmiset ovat siellä niin helposti lähestyttäviä. Osa meijerin tuottajista on juuri tehnyt investointeja ja laajentanut, joten tulevaisuuden osalta kehitys tulee toivottavasti olemaan tasaista, Rehula sanoo.

Paavolassa ollaan tyytyväisiä Arla-yhteistyöhön Pekka Laaksosen kotialbumi

kriisi on hieman koetellutkin. aavolan – Oman osuusOsuusmeikunnan tuottajat jerin toitähtäävät tulevaimitusjohtasuuteen ja joukossa jan Pekka nuoriakin. Ihmiset Laaksosen mukaan katsovat myönteiPohjois-Pohjanmaalla sesti eteenpäin niin uskotaan maitotaloumaito- ja maatalouden ja yleisemminkin dessa kuin alueella maatalouden myönteiyleensäkin. Täällä Paavolan Osuusmeijerin toimitusjohtajan seen tulevaisuuteen. ei ole heitetty kirPekka Laaksosen mukaan meijerin tuottajilla Siikajoella toimivalla on vahva usko tulevaisuuteen. vestä kaivoon, hän meijerillä on tällä hettoteaa. Laaksosen mukaan Pohjois-Pohjanmaalkellä yksitoista tuottajaa. Maitomäärä oli la ollaan tyytyväisiä Arla Suomi -yhteisviime vuonna 5,2 miljoonaa litraa, missä työhön. oli kasvua 4,6 prosenttia. – Ei yhteistyöstä ole pahaa sanottavaa. Kuluvan kesän sääolosuhteet eivät ole Maidon hintakin on pysynyt hyvällä tasolkurittaneet meijerin tuottajia. Laaksonen la kilpailijoihin verrattuna, meijerin toimiiloitsee siitä, että omalla kotiseudulla kattusjohtaja ja maidontuottaja päättää. sotaan eteenpäin, vaikka maatalouden TUOMAS KOIVUNIEMI

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 23

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Palveluprosessit toimivat Arla Pohjois-Suomessa SAMI KILPELÄINEN

rla Oy Pohjois-Suomi pääpaikkanaan Ranua toimii laajalla alueella hankkien vuositasolla noin 40 miljoonaa litraa maitoa 20 kunnan alueelta Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. – Laaja hankinta-alueemme ja tuottajiemme maitotilojen sijainti harvaan asutulla alueella on lähtökohtana sille että palveluprosessi toimii niin, että jokaisen tuottajan on helppo käyttää palveluita ja ostaa tuotteita, hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu kertoo. – Maidontuottajammehan eivät oikeastaan osta tuotteita eivätkä käytä palveluja vaan niiden tuottamia hyötyjä. Tästä syystä palvelujemme meijerin myymälässä, verkossa ja kumppanuuskäyntien yhteydessä tiloilla tulee olla käytännönläheisiä ja maidontuottajan liiketoimintaa hyödyntäviä ja tuotantoa kehittäviä. Puhumattakaan maidon laatuun vaikuttavista tekijöistä. Meijerin väki koostuu monen alan ammattilaisista. Arla PohjoisSuomi on tuottajia varten eikä toisinpäin. Palvelutilanteisiin liittyy aina myös vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen on meille jokaiselle arvokas asia. – Meillä ja tuottajillamme on monenlaisia päiviä, hyviä ja joskus huonoja ja niissä tilanteissa toivottavasti osaaamme olla kuuntelijoina, keskustelijoina ja palvellen siten, että arki tiloilla sujuu, Linjakumpu taustoittaa. Myymälässä on iso varasto. Palvelua ei voi varastoida, vaan se tuotetaan Linjakummun mukaan aina alusta ja siten, että reagointikyky on riittävän nopea kun pohjoisen valoisan mutta lyhyen kasvukauden aikana tuotetaan pitkän talven aikana tarvittava sato. Miten varmistaa palvelukyky ja reagointinopeus?

– Muutimme myymälän aukioloaikoja. Kuluvan vuoden alusta olemme palvelleet kolmena päivänä viikossa lyhyemmällä aukioloajalla. Sen taustalla on se, että tuottajilla on monenlaisia ostotarpeita ja niiden vaihtoehtojen selvittäminen ja tarjouksen räätälöiminen tehdään juuri niinä aamu- ja iltapäivän tunteina, kun myymälä on kiinni, Linjakumpu kertoo uudistuksista. Tuottajalla on yhä vähemmän aikaa selvittää vaihtoehtoja ja siksi meijeri tekee sen. Palvelukokemuksesta puhutaan myös paljon. – Joillekin kumppanuuskäynti tilalla voi olla ainutkertainen ja mieleenpainuva tapahtuma, jossa molemmilla on yhteinen tavoite: tuottajan taloudellisen ja tuotannollisen menestyksen tukeminen, Linjakumpu kuvaa mitä Arla Suomi laatuohjelman toteuttaminen kumppanuuskäyntien muodossa tiloilla parhaimmillaan on. – Palvelukokemus on se, että ainoana meijerinä tarjoamme tilatankkien ja lypsykoneiden huolto- ja korjauspalvelut. Se on tapahtuma tilan arjen keskellä, mutta tämän palvelun myötä tilojen maitomäärien ja myös riskien kasvaessa ajallaan tehty ammattimainen huolto säästää monelta murheelta. – Palvelun hyöty on sitä suurempi mitä pienemmin uhrauksin asiakas palvelunsa saa. Se tarkoittaa sitä, että yhden viestin tai puhelinsoiton päässä esimerkiksi navetointiin liittyvä tarvike tulee tilatuksi ja toimitetuksi tilalle eikä se vaadi satojen kilometrien aja-

24 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

mista, Linjakumpu avaa. Meijerin ei ole järkevää tuottaa itse kaikkia palveluita. Tukipalveluihin on valittu sellaisia yhteistyökumppaneita, joiden toimintatapaan voi luottaa. Maidontuotantoon liittyvien haasteiden keskellä tuotannon ja talouden lainalaisuuksien yhteensovittaminen ja ymmärtäminen vaatii tilalta paljon. – Näihin tilanteisiin olemme yhdessä tilojen kanssa saavuttaneet tuloksia kun kumppanimme on ollut talous- ja tuotantopuolen ammattilaisista koostuva Autiomat Oy. Autiomat Oy:n rinnalle on kasvamassa laaja asiantuntijaverkosto, joka toimii saman katon alla Wikli Group Oy:ssä. – Tällä toimintatavalla yhteistyössä muiden kanssa haluamme erottautua myös kilpailijoistamme. Tämänkin palvelun käyttöön ottoon riittää yksi puhelinsoitto meijeriin, Linjakumpu muistuttaa.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ Mervi Kelahaara

Miljardi litraa maitoa

rla Pohjois-Suomen ja sen edeltäjän Ranuan Meijerin maidontuottajat tuottivat 11.6.2018 miljardinnen maitolitran. Merkkipaalun täyttyminen on ollut yli 50 vuoden matka. Ensimmäinen hankintameijerin tuottama litra lypsettiin vuonna 1965. Paikallisesta Ranualla toimivasta meijeristä on vuosien varrella kasvanut keskisuuri hankintameijeri Arla Pohjois-Suomi. Hankintameijeri toimii eteläisen Lapin ja entisen Oulun läänin alueella. Miljardis litra lypsettiin aamuvarhain Ranualla Liisa ja Jukka Sääskilahden tilalla. – Meijerin ensimmäisinä vuosina tuotanto oli noin kuusi miljoonaa litraa. Tänä vuonna Arla Pohjois-Suomi vastaanottaa maitoa jo lähes 40 miljoonaa litraa yli sadalta tuottajalta kahdestakymmenestä kunnasta, kertoo Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu. Maidontuotannolla on suuri merkitys Suomen aluetaloudelle ja maaseudun elinvoimaisuudelle. Lapin alueella maatalouden tuotannon arvosta peräti 78 prosenttia muodostuu maidosta.

Liisa ja Jukka Sääskilahden tilallavietettiin juhlahetki 11. kesäkuuta.

Arla Suomi vastaanottaa maitoa kaikkiaan 540 maitotilalta eri puolilta Suomea. – Näillä tiloilla on yhteensä 25 000 lehmää. Vuonna 2017 ne lypsivät 220 miljoonaa litraa maitoa. Valtaosa maidosta päätyy Suomessa myynnissä olevien tuotteidemme raaka-aineeksi. Lisäksi viemme maitotuotteita myös ulkomaille, muun muassa IsoonBritanniaan ja Tanskaan, Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo. Kilpeläisen mukaan hyvä yhteistyö maitotilallisten kanssa perustuu Arla Suomi Laatuohjelmaan, joka on tehty yhdes-

sä maidontuottajista koostuvan yhteistyöryhmän kanssa. Laatuohjelmassa on neljä keskeistä maidontuotannon kulmakiveä. Ne ovat maidon koostumus, elintarviketurvallisuus, eläinten hyvinvointi ja ympäristön huomiointi. – Arlalle on myös tärkeää, että maidontuottajat saavat reilun korvauksen työstään. Kilpailukykyisen hinnan lisäksi tuottajat arvostavat korkealaatuisia palveluja ja niihin panostetaan. Esimerkiksi Arla PohjoisSuomessa seitsemän henkeä palvelee maitotilallisia eri tavoin, Kilpeläinen kertoo.

NIR-REHUANALYYSIN tulokset 3-4 päivässä Mikkelistä Muista myös kivennäis- ja hivenaineanalyysit ruokintasuunnitelman pohjaksi

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) MAITOA 3 / 2018 | 25 P. 044 5885 260 • Sammonkatu 8 • SUOMESTA 90570 Oulu

www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

LUOMU

Jaakko Suominen kertoo Vennan tilan siirtyneen Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajaksi vuonna 2013.

26 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Tuomas Koivuniemi

Turun ainoalla maitotilalla panostetaan luomuun

V TUOMAS KOIVUNIEMI

ennan tilalla Turun Tortinmäellä on panostettu luomuun yli kaksi vuosikymmentä. Jaakko ja Pirkko Suominen aloittivat Pirkon kotitilan isäntäparina vuonna 1986, jolloin lehmiä oli 12 kappaletta ja peltoa 20 hehtaaria. Tänään, 32 vuotta myöhemmin, tilalla on hieman yli 100 lehmää ja peltoa sen verran sopivasti, että luomutila rehutuotannon osalta täysin omavarainen. Luomutuotantoon Jaakko Suominen tutustui jo opiskellessaan agronomiksi 1990-luvun taitteessa. – Olin harjoittelussa Aaro ja Elvi Rajalan tilalla, jotka olivat jo 1960-luvulla siirtyneet luomuun. Luomu oli silloin ideologinen valinta. Usko luomuun ei ole horjunut

Suomisten maitotilalla siirryttiin luomutuotantoon vuonna 1995. Kaksi vuosikymmentä sitten tuet luomutuotannolle olivat alhaiset, eikä kysyntäkään ollut kovin suurta. Isännän usko luomuun ei ole kuitenkaan koskaan horjunut. – Kun miettii, miten paljon elintarvikkeissa, lannoitteiden raaka-aineissa ja muussa tuotannossa käytetään kemikaaleja, on luomu ainoa ihmisen terveyden ja luonnon kannalta kestävä tuotantotapa. Oma käsitykseni on vain vahvistunut, mitä enemmän on tietoa tullut lisää, Jaakko Suominen toteaa. Varsinais-Suomessa on esimerkiksi luomuun siirtyneitä kasvinviljelytiloja, joiden kanssa Suomisten tila tekee yhteistyötä muun muassa lannan levityksen osalta. Suomisen mukaan luomun suosiossa on 2010-luvulla tapahtunut selkeästi käänne ja luomutilojen määrä on kasvanut nopeasti. – Luomulla pärjää, kun ymmärtää luontoa – vesitalouden ja kalkituksen merkityksen. Yhtälailla navetassa pitää huolehtia lehmien hyvinvoinnista ja ruokkia hyvällä säiMAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 27

LUOMU lörehulla, ja lehmää tuottaa maitoa hyvin. On palkitsevaa, kun eläin voi hyvin ja on terve, Suominen sanoo. Luomu vaatii jatkuvaa valvontaa, tarkkaa näyte- ja mittaustulosten seurantaa ja kirjaamista.

Tuomas Koivuniemi

Jaakko Suomisen mielestä on palkitsevaa, kun eläin on terve ja voi hyvin.

Luomutuotannon määrä kasvaa

Jaakko Suominen uskoo luomutuotannon lisääntymiseen Suomen maataloudessa. Uusia tuottajia tulee koko ajan lisää. – Luomutilat laajentuvat ja kasvavat suuremmiksi. En toki yksiselitteisesti pidä sitä hyvänä asiana. Jos luomutila on jättikokoinen yksikkö, se voi herättää epäilyjä kuluttajien parissa, hän pohdiskelee. Myös kotimaisen maataloustuotantoon tulevaisuuteen mies suhtautuu positiivisesti. Suomisen mukaan maatalous on toimialana sellainen, että sen on vaikea sopeutua nopeisiin markkinaliikkeisiin ja politiikan muutoksiin. – Politiikka ja markkinat kulkevat kuitenkin omaa latuaan, siksi ei ole muuta varmaa kuin oma tekeminen. Uskon siihen, että suomalaisen ruuan arvostus kasvaa tulevaisuudessakin ja sitä kautta tuottaja saa leivän, hän toteaa. Tila osakeyhtiöksi viisi vuotta sitten

Jaakko ja Pirkko Suominen yhtiöittivät maitotilansa vuonna 2013 Venna Oy:ksi. Isäntäparin ohella yhtiöllä on kaksi palkattua ulkopuolista työntekijää. – Toiminnan kannalta on tärkeää, että meillä on pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka

tuntevat eläimet ja tilan tavat, hän sanoo. Turun ainoa maitotila vaihtoi Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiksi niin ikään vuonna 2013. Jaakko Suomisen mukaan meijerialan kilpailu on tullut Suomeen jäädäkseen, eikä se hänen mielestään ole huono asia. Suomisilla on kaksi poikaa – Olli ja Samuli, jotka jo alle kouluikäisinä olivat isän ja äidin mukana navettatöissä.

– Pojat hoitivat hiehoja ja olivat lypsyllä saaden aina pienen palkkion työstään. He ostivat rahalla itse eläimiä ja saivat niistä kertyneen tuoton, Jaakko Suominen kertoo. Lisäarvoa jäätelöstä

Nyt aikuisiksi varttuneilla pojilla on itsellään oma luomumaatila, missä he kasvattavat luomukanoja. Pojat ovat ottamassa vastuuta myös Vennan tilasta. Yrittäminen ja

Kotitilan maidosta valmistetaan luomujäätelöä maailmallekin uomisen Maito Oy valmistaa Auran S keskustan tuntumassa sijaitsevissa teollisuustiloissa Vennan tilalla tuotetusta luomumaidosta jäätelöä. Yritys on perustettu vuonna 2014. Jäätelöyhtiön osakkaina ovat Olli ja Samuli Suominen sekä Erkki Mikola, Jyrki Sukula ja Horst Neumann. Olli Suomisen (kuvassa) mukaan perheessä oli tuohon aikaan pohdittu Vennan tilalla tuotetun luomumaidon jalostusmahdollisuuksia. Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluneilla Suomisilla oli meijerin kanssa sopimus, jonka mukaan he voivat itse jatkojalostaa osan tuottamastaan maidosta. – Samaan aikaan Helsingissä nämä kolme henkilöä (Mikola, Sukula ja Neumann) olivat saaneet idean valmistaa luomujäätelöä yhteistyössä sellaisen tilan kanssa, jossa tausta ja tarina ovat kohdallaan, Olli Suominen taustoittaa.

28 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Tausta ja tarina Osapuolet istuivat yhteisen pöydän ääreen ja siitä alkoi luomujäätelöyrityksen tarina. Nyt yritys valmistaa Jymy-luomujäätelöä. Jäätelön makuvaihtojen luomisessa käytetään esimerkiksi hasselpähkinää, vaniljaa, lakritsaa, raparperia, mansikkaa, mustikkaa, mäntyä ja puolukkaa, jotka kaikki täyttävät luonnonmukaisen tuotannon tiukat laatu- ja luomukriteerit. Jäätelöyhtiön toimitusjohtajana työskentelee Neumann. Olli Suominen on yrityksen talousjohtaja ja koska hän asuu lähimpänä tehdasta, vastaa mies myös sen pyörittämisestä. – Jäätelötehtaalla on töissä vakituisesti kuusi henkilöä. Kesäsesongin aikaan tekijöitä on enemmän, Suominen kertoo. Suomessa luomutuotteiden suosio on kasvussa, mutta Ruotsiin, Tans-

kaan ja Saksaan verrattuna kasvun varaa on edelleen. Ihmisiä kiinnostaa tänään entistä enemmän, millä tavoin ja missä heidän suuhunsa laittama ruoka on tuotettu. – Kyllä luvut osoittavat, että luomutuotannon merkitys on kasvamaan päin meillä ja maailmalla. Kasvua kotimaassa ja ulkomailtakin Suomisen Maito Oy hankki viime vuoden lopulla Osuuspankin joukkorahoitusalustan kautta lisärahaa laitehankintoihin, markkinointiin ja vientiponnisteluihin. Joukkorahoituskampanjan myötä yhtiö sai nelisensataa uutta omistajaa ja uutta pääomaa hieman yli

INVESTOINTI

Matti Tuhkalaisen pihaton kustannusarvio pysyi kuosissa ”Uskon siihen, että suomalaisen ruuan arvostus kasvaa tulevaisuudessakin.” siihen liittyvät ideat ovat perhekunnassa kuitenkin verissä. – Kun kävi selväksi, että maitokiintiöt poistuvat vuoden 2015 alussa, oli tällaisella eteläsuomalaisella maitotilalla mietittävä, mistä saadaan lisäarvoa, kun maidon hinta laskee. Syntyi idea jäätelön tuotannosta, hän kertoo. Näin syntyi Suomisen Maito Oy, joka valmistaa parikymmenen kilometrin päässä Tortinmäestä, Auran keskustan tuntumassa, sijaitsevissa tiloissa Jymy-jäätelöä. Jäätelötehdasta vetää vanhin poika Olli. Maitoraaka-aine jäätelötehtaalle toimitetaan omalta tilalta. – Hämeenlinnan Osuusmeijeri on ollut hyvä yhteistyökumppani, joka hakee maidon tilalta ja täältä se viedään suoraan jäätelötehtaalle.

ikkelin Vehmaskylässä asuvasta Matti Tuhkalaisesta,48, tuli kotitilansa isäntä jo 16-vuotiaana vuonna 1986. Tuolloin tilalla oli kuusi lehmää, kymmenen hehtaaria peltoa ja jonkin verran metsää. Tuhkalaisella on vahva usko maidontuotannon ja maatalouden tulevaisuuteen, sillä pihapiiriin valmistui viime syksynä pihattonavetta. – Muutama vuosi sitten mietin vakavasti, jatkanko maidontuotantoa vai ei. Ajatus oli, että jatkossa panostetaan sitten metsään, hän kertoo viitaten 2010-luvun alkuvuosiin. Ei ollut lehmistä luopujaksi

Tuhkalaisen kumppani Ann-Mari Lintunen kannusti miestä lähtemään mukaan ProAgrian järjestämälle luomukurssille. Miehestä ei ollut lehmistä luopujaksi. Luomukurssi antoi uuden suunnan jatkaa maidontuotantoa. Samalla hän päätti investoida. Vuonna 1989 valmistuneen navetan päätyyn nousi uusi kestokuivikepihatto. Tuhkalainen oli aiemmin ollut sitä mieltä, ettei hän robottia navettaan hanki. Investointipäätöksen myötä vanhaan navettaan asennettiin lypsyrobotti. Nopeasti valmista

400 000 euroa. – Kampanjan minimitavoite oli 200 000 euroa ja maksimi 500 000 euroa, joten se oli menestys. Uusien omistajien myötä alkuperäisten omistajien osuus osakkeista on 80 prosenttia, talousjohtaja avaa. Yrityksen viime vuoden liikevaihto oli 1,5 miljoonaa euroa. Jymy-jäätelöä on kotimaassa myynnissä Lidlissä, K- ja S-ryhmän kaupoissa sekä Stockmannilla. Lidlin kanssa luomujäätelöä on viety Ruotsiin. Yrityksen saksalaisjuuret omaava toimitusjohtaja taas on avannut markkinoita Saksaan. Äskettäin Jymy-jäätelö sai maahantuojan Japaniin. – Tulevaisuuden näkymänä on jatkaa kasvu-uralla ja pyrkiä avaamaan vientihankkeiden kautta uusia markkinoita Jymy-luomujäätelölle ulkomailta, Suominen päättää.

Tuomas Koivuniemi

TUOMAS KOIVUNIEMI

Rakentamispäätöksen hän teki toissa syksynä. Talven aikana isännän ajatukset hahmottuivat pihattonavetan piirustuksiksi. Rakentaminen alkoi viime vuoden heinäkuussa ja pihatto oli valmis ottamaan lehmät vastaan syyskuussa. – Investointituen hyväksytty kustannusarvio oli 380 000 euroa. Se melko lailla toteutui, kun ostetun rakennusmateriaalin ja -työn lisäksi lasketaan oma ja palkatun väen rakennus- ja maansiirtotyö, oma puutavara sekä tänä vuonna valmistuneet kaksi laakasiiloa. Investointituen ulkopuolelle jäivät käytettynä ostetut laitteet eli paalisilppuri, apevaunu ja tilasäiliö, hän kertoo. Tuhkalainen pyörittää kotitilaansa pääsääntöisesti omin voimin. Kesäkaudella apuna on palkattu ulkopuolinen työntekijä. Paikallisin voimin

Pihaton rakennustöissä isäntä luotti paikallisiin voimiin. Oman kylän yrittäjä Asko Taskinen miehineen vastasi rakentamisesta, minkä lisäksi sähkö- ja lvitöihin löytyivät tekijät lähiseudulta. Tuhkalaisen navetan lehmäluku oli

Maidontuotannosta luopumista harkinnut Matti Tuhkalainen osallistui kumppaninsa Ann-Mari Lintusen kannustamana Pro Agrian järjestämälle luomukurssille, mistä syttyi kipinä luomumaidon tuotantoon.

ennen investointia 35 päätä. Tällä hetkellä lypsyssä on nelisenkymmentä eläintä, mutta tulevan talven aikana eläinmäärä nousee tavoitteeseen eli 60 päähän. Yhden lehmäpaikan hinta 60 pääluvulla on noin 6 400 euroa. Valoisa tulevaisuus

Mikkeliläisisännän maausko on vahva. Investointia suunniteltaessa ja rahoitusta etsittäessä ei vastaavaa uskoa ollut neuvontajärjestöllä tai osuuspankilla. Tuhkalainen vei hankkeen kuitenkin läpi ja sai lainan sen toteuttamiseen Oma Säästöpankilta. Tuhkalaisen aikeet siirtymisestä luomumaidon tuottajaksi olivat silloisen meijerin tiedossa, mutta siellä ei luomusta oikein innostuttu. Arla haki keväällä riveihinsä luomumaidon tuottajia, jolloin mikkeläisisäntä tarttui tarjoukseen ja näin tila siirtyi Arla Itä-Suomen riveihin toukokuun alussa. Maa- ja maitotalouden tulevaisuuden luomutuottaja Matti Tuhkalainen näkee valoisana, mutta se tulee vaatimaan kovaa työtä. – Uskon kuitenkin, että ne, jotka jatkavat maataloutta, ovat entistä yrittäjähenkisempiä. Samalla on uskallettava kokeilla uusia tuotannon suuntia. On myös ajateltava taloudellisesti ja mietittävä, mitkä ovat parhaimpia ja edullisimpia tapoja toteuttaa suunnitelmia, hän sanoo. Tuhkalaisen mukaan viljelijöiden kannattaa myös jakaa omia kokemuksia ja neuvoja toinen toisilleen, olkoon kyse sitten investoinneista tai tuotannon kehittämisestä. MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 29

BYROKRATIASTA

STRATEGINEN TAVOITE ON TUOTANTOON SIDOTUN TUEN TURVAAMINEN ”Suomessa tuotetaan Euroopan laadukkainta maitoa huolehtien tuottajien, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista. Erilaisten perheviljelmäpohjaisten tilojen toimintaedellytykset turvataan niin, että maitoa voidaan tuottaa kannattavasti kaikilla alueilla.”

SAMI KILPELÄINEN

TK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa on tyytyväinen Maitovaltuuskunnan strategisesta linjauksesta maitovaltuuskunnan kokouksesta vuoden 2014 marraskuulta. Tänä syksynä Isomaan mukaan on jälleen aika tarkastella maidontuottajien ja meijeriosuuskuntien yhteenliittymän Maitovaltuuskunnan strategiaa. Vuoden 2014 linjaukset ovat edelleen kuitenkin ajankohtaiset. – Eläinten hyvinvointi on vahvasti politiikan keskiössä edelleen. Ilmastokysymykset ovat myös tulleet entistä vahvemmin esille, Isomaa tähdentää. Eläinten hyvinvointilaki on ollut viime aikojen yksi iso kysymys. Parsinavetassa lehmiä pitäviä ei ’kriminalisoitu’ ja se oli yksi keskeinen asia, johon maitovaliokunta vaikutti. – Ilmastopolitiikan kannalta nurmea hyödyntävien märehtevien lehmien asemaa on turvattava, sillä nurmihan on vahva ympäristöteko, linjaa Isomaa. Voimassa olevasta strategiasta myös tuottajien hyvinvointi on erittäin ajankohtainen asia. Lomituslaki on tiukassa kytköksessä maakunta- ja sote-uudistukseen. Huolta Isomaan mukaan lisää se, että lakiuudistuksen pitkittyminen voi johtaa osaavien lomittajien karkaamiseen alalta. – Lomituksen yrittäjävetoisuutta ajetaan lakiesityksissä liikaa enkä usko, että se on mahdollista joka alueella. Riittääkö maakuntauudistuksen toteutuessa päättäjillä kykyä ja osaamista lomitusasioihin, epäilee Isomaa. Suomi on maidontuotantoaluetta

– Koko Suomi on maidontuotantoaluetta. Tukien ja palvelujen, kuten eläinlääkäripalvelujen tulee toimia koko maassa, sanoo Isomaa.

30 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

Eero Isomaan kotialbumi

Eero Isomaa on toiminut MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2006.

”Eläinten hyvinvointi on vahvasti politiikan keskiössä edelleen. Ilmastokysymykset ovat myös tulleet entistä vahvemmin esille.”

Edunvalvonnan ykkösasia on tuotettu maitomäärä ja maidosta saatu hinta. – Hinta oli vakaa ja vuosia 8–10 senttiä litralta EU:n yläpuolella. Valitettavasti Venäjä-pakotteet 2014 ja heti perään kiintiöiden poisto ovat asioita, joista ei olla toivuttu vieläkään, harmittelee Isomaa tuskaista tietä. – Maitovaliokunta on myös viljelijän työn markkinointia. Teemme kaikkea mikä on panostusta ja tekoa suomalaisen maidon eteen. EU on yltiömarkkinaliberaali

Euroopan unionia Isomaa ei pidä vain markkinaliberaalina vaan maidon osalta yltiöliberaalina. – Viimeksi Brysselissä EU:n virkamiehet kehuivat, miten tuottajat tekevät rahaa ja hyvää bisnestä nykyisessä kiintiöttämässä ajassa, ei ainakaan Suomessa, ihmettelee Isomaa komission ajattelua.

BYROKRATIASTA

”Koko Suomi on maidontuotantoaluetta.” Ilmastonmuutos tulee näkymään maatalouspolitiikan uudistamisessa. Paljon puhutaan Isomaan mukaan myös riskien hallinnasta. Siinä hän kokee komission näkevän vain sääriskin, mutta markkinariskiä komissio ei näe huolena. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n uudistus ja tukiuudistukset ovat jälleen seitsemän vuoden jälkeen työpöydällä. – Jaettavaa rahaa on vähemmän, harmittelee Isomaa. Vaikeana savottana Isomaan mukaan tulee olemaan sektorien välinen tukien jako. Kasvinviljelytilat ja yksimahaiset ovat mielestään kärsineet edellisissä ratkaisuissa. Nurmea käyttävillä märehtijöillä on kuitenkin oltava mm. ympäristö- ja ilmastosyistä johtuen tukien kohdennusta. – Keskustelussa on esimerkiksi samat EU-tuet koko maahan, mutta asialla on puolensa eikä EU-ratkaisua voida tehdä irrallaan kansallisten tukien muutoksista, linjaa Isomaa. Pohjoinen tuki koko maahan?

MTK:n maitovaliokunta ja maitovaltuuskunta on linjanneet mahdollisimman tuotantoon sidotut tuet koko maahan. – Pohjoisen tuen järjestelmän ulottaminen koko maahan on noussut keskusteluihin myöskin viimeisten viikkojen aikana. Isomaa ei ole vielä kuitenkin varma mikä maitoalan tahtotila on. Toisiko pohjoisen tuen ulottaminen etelään kansallisesti mahdollisuuksia, on riippuvainen siitä onko tukieuroja käytössä. Nyt lehmäpalkkiona maksetaan Etelä-Suomen tiloille noin 30 miljoonaa euroa, tämä on EU:n maksamaa suoraa tukea. – Minulla ei ole henkilökohtaista kantaa. Jos koko maan ulottamisesta ei olisi uhkaa pohjoisen tuen järjestelmälle, niin mielestäni sitä kannattaisi harkita, Isomaa linjaa. Miten EU:n ja kansallisen rahanjako edistyisi on keskeinen kysymys. – Maksuvaltuutta on reilusti pohjoisessa tuessa, muistuttaa Isomaa. Maatalouspolitiikan uudistamisessa olisi mahdollista purkaa vanhakantainen ja erittäin byrokraattinen tukioikeusjärjestelmä.

Eero Isomaa tuottajakollegansa kanssa maitotilalla New Yorkissa MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 31

BYROKRATIASTA

Isomaa myös muistuttaa, että peltoja on raivattu tilusrakenteiden järkevöittämiseksi. Tarvittaessa asia voidaan myös arvioida tukialueittain. – Kytkisin selvitysmies Reijo Karhisen selvitykset tukien, markkinoiden ja kustannusten toimivuudesta tukikokonaisuuteen, Isomaa toivoo. 13 vuotta ytimessä

MTK:n ja maitovaltuuskunnan yhteisen maitovaliokunnan puheenjohtajana vuoden 2006 alusta toiminut Eero Isomaa on päättänyt siirtää kapulan seuraajalle tämän vuoden lopussa. Isomaa tuli MTK:n johtokuntaan vuoden 2004 lopulla. Sitä ennen Isomaa ehti vaikuttaa jo 1970-luvun lopulta MTK:n nuorissa tuottajissa, vuosituhannen vaihteessa MTK:n Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtajana ja C-liittojen puheenjohtajana. Vaaran vuodet pohjoisen tuen menettämiseksi ja tukileikkauksiin olivat pahimmillaan vuosina 2003 ja 2004, kun etelän tukea romutettiin urakalla. Silloin Isomaa ja maitoedunvalvonta tekivät hartiavoimin töitä ja saivat korvaavia elementtejä etelään nurmituen ja lehmätukien kautta. Isomaa on tehnyt edunvalvojana vaikut-

Eero Isomaa ja englanninsetteri Raipe lintumetsällä.

tavan pitkän uran, jossa maidon hinta on noussut vuoden 2006 tasolta Suomessa 36 sentistä jopa 48 senttiin vuosina 2013–2014 ja nyt takaisin 36 sentin tasolle. Huikea on näkymä myös katsottaessa maitotilojen tukivirtoja. Parhaimmillaan keskimäärin maitotilalle tulevat tuet litrojen, eläinten ja peltohehtaarien kautta ovat koko maassa nousseet jopa 27 senttiin litraa kohden. Isomaan aikana nousua tuli viitisen senttiä. Isomaan tilalla maidontuotanto päättyi vuoden 2016 lopulla. MTK-uran jälkeen

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus 32 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

S UUTUU

Isomaalla riittää edelleen tekemistä ja virtaa maaseudun hyväksi toimimiseen. Hietikon tilaa viedään nyt eteenpäin kasvinviljelytilana, mutta maailmaa Eero Isomaa sanoo katsovansa edelleenkin maidontuottajan silmin. Edunvalvontatyöstä vapautuva aika tarkoittaa lisää yhteistä aikaa perheen ja läheisten kanssa. – Suuntaan myös englanninsetteri Raipen kanssa entistä useammin maastoon ja lintumetsälle, valottaa Isomaa maitoedunvalvojauran jälkeisiä suunnitelmia.

Enemmänrasvaa, rasvaa, parempi maitotili Enemmän parempi maitotili

Kun maidon perushinta laskee, on löydettävä uusia keinoja tuottavuuden turvaamiseksi. Me Raisioagrolla olemme kehittäneet sinulle Me Raisioagrolla olemme kehittäneet rehuja, joilla saat tuotannostasi kannattavampaa. sinulle rehuja, joilla saat tuotannostasi Avainasemassa on rasva, josta meijerit maksavat kannattavampaa. jatkossa parempaa hintaa.

Uudet Maituri- ja Opti-pitoisuusrehumme

Uudet Maituri- ja Opti-pitoisuusrehumme sekä Benemilk nostavat tutkitusti maidon sekä Benemilk nostavat tutkitusti maidon rasvaja valkuaispitoisuutta tavalla, joka rasvaja valkuaispitoisuutta tavalla, joka näkyy maitotilissä. näkyy maitotilissä.

Pyydä asiakkuusvastaavaasi näyttämään

Pyydä asiakkuusvastaavaasi näyttämään €KM®-laskurilla, paljonko pitoisuuksien €KM®-laskurilla, paljonko pitoisuuksien muutos vaikuttaa sinun tilallasi. muutos vaikuttaa sinun tilallasi.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 33

KESÄPÄIVÄ

Arlan tuottajien kesäpäivä keräsi 600 henkeä Särkänniemeen TUOMAS KOIVUNIEMI

rla Suomi -yhteistyöryhmän meijerien maidontuottajat perheineen kokoontuivat eri puolelta Suomea heinäkuun viidentenä päivänä Tampereelle Särkänniemen huvipuistoon perinteiseen kesäpäivään. Kutsun kuuli lähes 600 henkeä. Usean tuottajaperheen kohdalla kesäretkeen kuului Särkänniemen vierailun ohella käynti hieman yli sadan ki-

34 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

lometrin päässä Tampereelta sijaitsevassa Oripäässä, missä pidettiin Okra-maatalousnäyttely. Kesäpäivä järjestettiin viidettä kertaa. Aikaisempina vuosina maidontuottajat ovat kokoontuneet Linnanmäellä Helsingissä, laivaristeilyllä Itämerellä, PowerParkissa Alahärmässä ja Duudsonit Activity Parkissa Seinäjoella. Arla Oy:n toimitusjohtaja Kai Gyllström kehotti omassa puheenvuorossaan tuottaja-

perheitä rentoutumaan ja lataamaan päivän aikana akkuja. – Toivon, että löydätte päivän aikana keskustelukumppaneita, joiden kanssa voitte vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia sekä oppia toinen toisiltanne, hän totesi. Gyllströmin mukaan maidontuotannossa ajat ovat tiukat. Menneen vuoden aikana on maidon hinta noussut kaksi kertaa ja kerran se on tullut alas. – Maidon hinnasta tehdään päätöksiä ai-

KESÄPÄIVÄ

Hämeenlinnan Iittalasta tulleet Antti ja Teija Ekholm sekä pojat Nico, Kalle ja Paavo osallistuivat ensimmäistä kertaa Arla-ryhmän kesäpäivään.

”Hienoa, että tuottajille järjestetään tällainen mahdollisuus.” tuotannon osalta tuodaan esiin uutta, Gyllström sanoi. Yksi luomutuotannon uusista avauksista on Kurikassa sijaitsevan Tikan tilan oma luomumaito, joka tulee kauppoihin nyt syksyllä. – Tikan luomumaidon osalta käytössä on uusin teknologia niin, että kuluttaja voi seurata maidon tietä tilalta kaupan hyllylle saakka, Gyllsröm kertoi. Samalla hän muistutti yhtiön kehittäneen Suomessa uusia innovatiivisia tuotteita, joille Arla on löytänyt jalansijaa muualta Euroopasta. – Suomessa kehitetyn Arla Protein -konseptin tuotteita viedään tällä hetkellä viiteentoista maahan. Ihana-tuotesarja on lanseerattu myös Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Vaihtelua työkauden keskelle

na kuukausi kerrallaan. Arla Oy teki viime vuonna rankan tappion, mutta olemme pyrkineet kaupallisin keinoin sekä etsimällä säästöjä logistiikasta ja it-palveluista tekemään työtä meidän kaikkien eteen. Pyrimme siihen, että maidon tuottajahinta pysyy kilpailukykyisenä.

Arla Suomi -tuottajaedustajiston kiteeläinen puheenjohtaja Ari Hänninen perheineen oli lähtenyt Tampereelle kesäpäivän viettoon, kun rehutkin oli jo saatu tehtyä. Hännisen mukaan kesäpäivä tuo sopivaa vaihtelua kiireisen työkauden keskelle. – Täällä näkee muita tuottajia. Heitä puhuttaa luonnollisesti maidon hinta, joka esimerkiksi Euroopassa on kääntynyt parempaan päin, hän totesi.

Vastuullisuutta ja tuotekehitystä

Toimitusjohtajan mukaan kuluttajien suosiosta kilpailtaessa on tärkeää panostaa muun muassa vastuullisuuteen ja laatuun. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista, käyttämiensä tuotteiden jäljitettävyydestä ja paikallisesta tuotannosta. – Olemme lanseeranneet Lähimaitoa Uudeltamaalta -tuotteet, jolle Crista Hällfors sekä Camilla Wasström ja Pasi Reinikainen ovat antaneet kasvonsa. Myös luomu-

Antti ja Anna Saari olivat lähteneet poikiensa Juhon ja Eeron kanssa tapahtumaan, kun se järjestettiin sopivasti lähialueella.

Kesäpäivä tarjosi tuottajaperheille katkon työkauden keskelle.

Antti ja Anna Saari olivat lähteneet poikiensa Juhon, 10, ja Eeron, 7, kanssa tapahtumaan, kun se järjestettiin sopivasti lähialueella. Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvat Saaret isännöivät 50 lehmän maitotilaa. – Olemme mukana ensimmäistä kertaa, he kertoivat. Hyötyä ja huvia yhdellä iskulla

Laaksojen Maitokunnan tuottajat Pekka ja Pauliina Nikula Oulaisista olivat liikkeellä lastensa Amin, 16, Santun, 10, Rasmuksen, 8, ja Rinnan, 6, kanssa. Nikulat olivat käyneet edellisenä päivänä tutustumassa Okra-näyttelyn tarjontaan, joten parin päivän reissussa yhdistyivät hyöty ja huvikin. – Särkänniemessä vietetään varmasti koko päivä, he totesivat. Hämeenlinnan Iittalasta tulleet Antti ja Teija Ekholm sekä pojat Nico, 14, Kalle, 11, ja Paavo, 9 osallistuivat ensimmäistä kertaa Arla-ryhmän kesäpäivään. Ekholmit viettivät aurinkoisen torstaipäivän huvipuistossa ja seuraavana päivänä he kävivät Oripäässä. – Hienoa, että tuottajille järjestetään tällainen mahdollisuus. Maidon hinnan alentuminen on ollut muiden kanssa puheenaiheena, Antti Ekholm sanoi. Yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä

Särkänniemen kesäpäivään olivat 600 kilometrin takaa Posiolta tulleet Arla PohjoisSuomen tuottajiin kuuluvat Pasi ja Taina Karasti. – On hienoa, että tuottajille järjestetään tällaisia tilaisuuksia. Näin luodaan meijerin porukalla yhteishenkeä, he kehuivat. Arla Itä-Suomen tuottajaväkeen kuuluvan Rouvisen perheen viisikko oli lähtenyt Kiteeltä Tampereelle rentoutumaan ja seuraavana päivänä käyntikohteena oli niin ikään Okra-näyttely. Rouvisten pihattonavetassa on nelisenkymmentä lypsävää. – Olemme nyt ensimmäistä kertaa mukana kesäpäivillä. Täältä on löytynyt mukavasti juttuseuraa. Arlalta tämä on hienoa yhteisöllistä toimintaa, joka antaa voimaa ja vie työtä eteenpäin, Sari Rouvinen kiitteli. MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 35

Maidon keräily

Simo Laukkanen on ajotaitokilpailun Suomen mestari Kovatasoiseen finaaliin osallistui yhteensä 13 kuljettajaa eri puolilta Suomea. Suomen mestariksi ajoi Kuljetus Laukkanen Ky:n Simo Laukkanen. Kuljetus Laukkanen kerää Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitoja. SAMI KILPELÄINEN

Reittioptimoinnilla säästöä

aailmanfinaaliin matkaava Suomen Volvo Driver Challenge mestari vuosimallia 2018 Simo Laukkanen on toiminut maidonkeräilykuljetusten parissa 20 vuotta paavolalaisessa Kuljetus Laukkanen Ky:llä. Simo pyrkii mahdollisimman taloudelliseen ajosuoritukseen myös arjessa Arlan maidon keräilyajossa ja polttoainekulutusta seurataan Volvo Dynafleet -tietojärjestelmällä. – Suomen finaalin ajoreitit olivat suunniteltu hyvin, ne olivat monipuoliset ja kaksi erilaista reittiä toivat lisämausteen kisaan. Jos eroja oli syntyäkseen, näillä reiteillä erot tulivat esiin. Finaali oli mukava kokemus kaiken kaikkiaan, Simo kiittelee. Simo matkaa maailmanfinaaliin hyvällä mielellä ja isolla mielenkiinnolla. – Otan haasteen vastaan! Parhaani teen ja enempää en voi, Simo Laukkanen kommentoi tunnelmia heti voiton ratkettua. Tämän vuoden Volvo Trucks Driver Challenge -kisaan osallistuu yli 12 000 kuljettajaa eri puolilta maailmaa ja finaaliin pääsi 44 kuljettajaa eri maista. Kilpailun Suomen-finaali järjestettiin 18.8.2018 Vaajakoskella.

Pitkä ura maidonkeräilyssä

Simon isä aloitti maidonkeräilyn jo vuonna 1976 trakorilla ajaen maitotonkkia Paavolan Osuusmeijeriin. Vuonna 1979 Kuljetus Laukkaselle tuli ensimmäinen kuorma-auto. Tämän vuosituhannen alussa Simo ja kaksi hänen veljeään tulivat mukaan yritystoimintaan.

Kivennäiskampanja käynnissä! Lue lisää www.feedex.fi

”Jos eroja oli syntyäkseen, näillä reiteillä ne tulivat esiin.”

– Isä kannusti taloudelliseen ajotyyliin, Simo kertoo. Taloudellinen ajo on koko perheen yhteinen projekti. Myös palkattua työvoimaa seurataan taloudellisen ajon mittaren, koskien mm. jarrupainallusten määrää ja polttoaineen kulutusta. – Isän kannustamana ennakoiva ajotyyli ja varsinkin ajoissa hiljentäminen risteyksiin ovat perusasioita, johon kaikkien kuskien tulisi kiinnittää huomiota, muistuttaa Laukkanen.

rlan hankinta- ja logistiikkapäällikköA nä toimiva Mikael Ingman kertoo, että Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on investoitu uusiin reittioptimoinnin työkaluihin. – Otimme käyttöön Arlan muissa maissa käytössä jo jonkin aikaa olleen optitool-ohjelmiston, Ingman valottaa. Ingman pitää hyvänä, että Arlassa vaihdetaan maiden välillä tietoa parhaista käytännöistä ja yhdessä kehitetään ja hankintaan myös ohjelmistoja. – Kansainvälisyys tuo hyötyä meille toimihenkilöille, samoin kuin parempia mahdollisuuksia palvella paremmin tuottajia, kertoo Ingman. Ympäristöasiat korostuvat kaikessa maitoketjuun liittyvässä työssä. Arlalla on jo vuosia ollut käytössä isompi maidonsiirtokalusto, jolla voidaan myös optimoida paremmin reittejä ympäristökuormituksen kannalta.

Kotimainen perheyritys palveluksessanne! Me Feedexillä uskomme siihen, että voimme tarjota kaikille Suomen tuottajille optimaalisen tuotannon neuvonnan ja korkealaatuisen rehun avulla. Tämän tuloksena voimme yhdessä tuottajiemme kanssa saavuttaa vahvemman eläinterveyden ja korkeatuottoisia eläimiä.

Ota yhteyttä rehuedustajiimme ja kysy lisää! 36 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

www.feedex.fi

Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. 020 1984 820

Varmista nyt huippulaatu ennakkotilaajan edulla! AIV-myyntikausi alkaa lokakuussa. Hyödynnä nyt ennakkotilaajan etuhinnat ja varmista tulevan kauden onnistunut rehunsäilöntä. Meiltä löydät tutkitusti tehokkaat tuotteet kaikkiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Lisäksi turvanasi on ainutlaatuinen AIV Laatutakuu.

Tilaa nyt kotimaiset AIV-tuotteet kauden parhaaseen hintaan! Takuulla.

Tuoteneuvonta

020 710 8484

AIV.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 37

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi! VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Lehmän KALSIUM -pasta

Lehmän FOSFORI -pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöi den ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa. Vasikan HIILI-geelssä on myös elektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja. Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista. Markkinoiden tehokkain suun kaut ta annosteltava kalsiumvalmiste

UUTUUS lehmille

Pakkaus 4 x 400 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta UUSI, PEHMEÄ KOOSTUMUS!

Pakkaus 4 x 360 g

Pakkaus 4 x 410 g

Lehmän KETOOSI -pasta

Kun lehmä ei syö!

Lehmän PÖTSI -pasta

Pakkaus 4 x 330 g

Lehmän HIILI-pasta

Pakkaus 4 x 335 g

Nopeasti vaikuttava täydennys rehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 114 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla VarsinaisSuomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa vuodesta 2015 alkaen. ”Huolimatta että puolet karjasta3 on kolme kertaa SUOMESTA / 2018 38siitä, | MAITOA tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Pakkaus 4 x 330 g

Lehmän pH-Pasta

Pakkaus 4 x 430 g

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää natriumdivetyfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 46g/tuubi, päivässä 92g. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55g puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 g /päivä eli optimiannoksen.

Täydennysrehu fosforin puutos tiloihin naudoille.

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattina ja magnesiumtrisilikaattina. Yksi tuubi sisältää 30g puhdasta magnesiumia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nielemään sitä. Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan! Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääkekasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua. Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-pasta vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea.

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow, Turku p. 040 684 0102 info@finncow.fi

www.finncow.fi

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Oma johtajuus -koulutus alkaa talvella Viime talvena järjestetty järjestyksessään toinen oma johtajuus -koulutus herätti tuottajien keskuudessa suurta kiinnostusta.

oulutuksessa keskiössä on yksilö itse. Työskentely sisältää kaksi kertaa 1-2 yhteistä ryhmäpäivää kahdessa osassa. Joukkoluentojen sijaan kouluttajat käyvät pienryhmätyöskentelyn lisäksi henkilökohtaisia valmennuskeskusteluja jokaisen omalla tilalla. Koulutus sisältää myös verkkotyöskentelyä.

”Leadership merkitsee johtajuutta ja tarkoittaa ihmisten johtamista”

Ihmisten johtamisen taidoilla on yhä merkittävämpi rooli yritystoiminnassa ja yritystuloksen tekemisessä. Leadership-taidoissa on mahdollista kehittyä ja kasvaa. Ihmisten johtaminen viittaa käyttäytyläpi valmennuksen aikana, keskustelun ja ohjauksen, kartoituksien, tilakäyntien, ryhmätapaamisten, verkkotyöskentelyn muodossa. Valmennuksen tavoitteena on kehittyä omassa johtajuudessa. Ilmoittaudu mukaan

Koulutukseen ilmoittautuminen on käynnissä ja ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tuottajia pyritään saamaan ryhmiin eri puolilta Suomea. Koulutuksen järjestää Hyvinvointi-idea. Ilmoittautumisesta, puolen vuoden aikana kahdesta 1-2 päivän sitovasta ja toteutuvasta koulutuksesta ja kustannuksista saa lisätietoa omasta hankintameijeristä. Voit myös olla yhteydessä hankintajohtaja Sami Kilpeläiseen sähköpostitse: sami.kilpelainen@arlafoods.com. Ilmoittautumiset tulee tehdä ennen lokakuun loppua.

Biorumin – Biorumin on pötsin ruokintaperäistä happamuutta tasapainottava jauhe, joka sisältää myös pötsin mikrobitoimintaa edistävää elävää hiivaa. Biorumin tarjoaa myös monipuolisesti ravintoaineita pötsimikrobien käyttöön. • Yksilöllisesti akuutissa pötsiasidoositilanteessa • Erinomainen täydennysrehu ruokinnan epätasapainotilanteissa • Pitää pötsin toimintakuntoisena ruokinnan muutostilanteissa Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai alue-edustajiltamme.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018

| 39

Maidon takana on tila. Arlan Yhden tilan luomumaito on aito ja täyteläinen hyvän mielen maito, joka tulee aina Tikan tilalta, Kurikasta. Tikan tila on Suomen edistyksellisimpiä luomutiloja: lehmille on luotu oltavat, joissa ne voivat elää lajilleen tyypillistä elämää – ja se maistuu myös maidossa. Lehmät saavat ulkoilla, milloin haluavat; käyvät lypsyllä, kun siltä tuntuu ja ne murkinoivat vain oman tilan luomuruokaa. Sekä ne päättävät tietysti myös maidon rasvaprosentin. Kiinnittämällä huomiota eläinten hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään hoitoon Tikan tila on ollut jo usemman vuoden täysin atibiootiton. Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävällä sivustolla maidonjuojat voivat nähdä maidon matkan aina tilalta kaupan hyllylle saakka. Täysin läpinäkyvään ja avoimeen maidon matkaan voi tutustua osoitteessa arla.ﬁ/tikantila.

40 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2018