Maitoa Suomesta 3/2019

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

3 • 2 0 1 9

Tuottajien on mentävä kuluttajien sydämiin

Maissi yleistyy

Kevytmaidon suosio kasvaa

Kohti tasaista tuotantoa

Verkkokauppa on avattu!

-10% ensimmäisestä tilauksesta

Jos olet jo DeLavalin asiakas, sinulle on luotu valmiiksi OmaDeLaval-tili ja sinulla on käytössä samat alennusprosentit kuin muutenkin DeLavalin kanssa asioidessasi. Löydät rekisteröitymiseen tarvittavan asiakasnumerosi viimeisimmästä laskusta. Jos et ole vielä DeLavalin asiakas, rekisteröidy yrityksesi Y-tunnuksella.

Rekisteröidy OmaDeLaval-tilillesi asiakasnumerollasi tai luo uusi tili Y-tunnuksellasi

Kevyt ja hiljainen TOIMITETAAN 2 AKULLA R2 akkuklipperi naudoille ja hevosille Ympäristöystävällinen, pitkäikäinen ja nopeammin latautuva akku ja pitkä käyttöaika.

MYÖS NÄMÄ KAMPANJATUOTTEET VERKKOKAUPASTA:

534,-

norm. 5

94,00

ref. 2150007720 norm. 594,00

Hiljainen C2 klipperi naudoille ja hevosille

HILJAINEN - vain 65 dB

Ergonominen muotoilu tekee karvanleikkuusta kevyempää

5 kp l

PVC-harja, joka kestää

30,0

vä kestä harja a j s ka Teho leveä PVC m 280 m

456,-

norm. 5

07,00 ref. 9

ref. 86581201 norm. 507,00

DeLaval VMS™ V300 Täysin uusi lypsykokemus!

Juhli kanssamme VMS V300-lypsyjärjestelmän ensimmäistä vuotta!

Yli 2500 maidontuottajaa ja lähes 150 000 lehmää nauttivat jo VMS™ V300:sta sen käyttöönoton jälkeen, miksi et myös sinä?

. 9€

. norm

482 7311

0

PÄÄKIRJOITUS

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

10. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa Kannen kuva: Tuomas Koivuniemi

Brexit, kausivaihtelu ja laiduntavat lehmät – kaikki vaikuttavat maidon kysyntään

M

aidon tuottajahintaan tuli heinäkuussa tarpeellinen sentin korotus laatukylttilisän korotuksena. Viime talvena moni tila kärsi myös korkeista viljan hinnoista ja kuiva kesä toi osalle tiloista säilörehuhaasteita, joista yhteistyöryhmän ja muiden tuottajien avulla selvittiin. Tämän kesän jäljiltä viljan hinnat ovat lähestyneet normaalia hintatasoa, joka onneksi antaa säästöjä talven ruokintaa suunniteltaessa.

Suomalainen maitomarkkina on ollut matalasuhdanteessa EU:n asettamien Venäjä-pakotteiden ja sitä seuranneiden vastapakotteiden jälkeen. Ison-Britannian EU-ero ei tätä kirjoittaessa vielä ollut päivämäärien osalta selvillä, mutta lokakuun lopulla mahdollisesti toteutuva sopimukseton EU-ero voisi tuoda tulleja useille britteihin vietäville maitotuotteille.

Jos EU:sta miljardeittain Isoon-Britanniaan vietävät litrat jäävät EU:n alueelle osittainkin, voi se ainakin hetkellisesti tarkoittaa pientä shokkia. Toisaalta pelkästään Pohjois-Irlannista viedään Irlantiin tällä hetkellä 800 miljoonaa litraa maitoa ja se jäisi jatkossa Isoon-Britanniaan. Brysselin konsultit ovat arvioineet, että sopimuksettoman Brexitin vaikutukset EU:lle olisivat kolme tai nelinkertaiset verrattuna Venäjä-pakotteisiin. Venäjä-pakotteet tosin iskivät käytännössä Suomen maitomarkkinoihin, sillä EU:ssa tuottajahinnat ovat viimeiset kolme vuotta olleet 32–35 sentin paikkeilla, mikä on pitkällä tähtäimellä ollut varsin hyvä hintataso EU:n tuottajille. ***

Maidontuotannossa vallitsee edelleen voimakas kausittainen vaihtelu. Takavuosikymmeninä tätä pyrittiin tasoittamaan isolla kausihinnoittelulla. Osa meijereistä on luopunut kausihinnoittelusta, mutta yllättävää kyllä kausivaihtelu ei ole pienentynyt vaan pikemminkin kasvanut. Syksyllä maidontuotanto on noin 11–12 prosenttia matalampaa kuin keväällä.

Viisitoista vuotta sitten lukemat olivat samanlaiset, itse asiassa jopa hivenen pienemmät.

Miksi vaihtelua olisi syytä tasata? Maitojen kysyntä on korkeimmillaan syksyllä. Koulujen alkaminen ja pimenevät illat sekä joulusesonki lisäävät maitotuotteiden kulutusta. Sen sijaan lämpenevät kevätpäivät ja kuumat kesät alentavat merkittävät varsinkin juotavien maitojen kulutusta. Karkeasti sanottuna maidontuotanto laskee reilut kymmenen prosenttia keväästä syksyksi ja kulutus taas kasvaa melkein saman verran.

Kausivaihtelujen tasaaminen näyttää olevan haastavaa myös useimmille automaattilypsytiloille, joten Arla Suomi -yhteistyöryhmässä mietitään yhdessä keinoja ja kannustimia, joilla tuotannon tasaisuutta voitaisiin lisätä. ***

Maidontuottajat tekevät kaikilla tiloilla arvokasta työtä. Toiselle kuluttajalle pieni on kaunista, toinen kaipaa tietoa ja teknologiaa. Maidontuotannon laatuohjelmia on Arla Suomi -yhteistyöryhmässä kehitetty palvelemaan kaikkia tiloja. Vaativimmat ehdot ovat luonnollisesti luomu-tuotannossa, josta maksetaan korkeampaa tuottajahintaa. On olemassa kahdenlaisia maitotiloja, niin sanottuja tavanomaisia tiloja sekä luomutiloja.

Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä tarkoitetaan kun puhutaan ”vapaasta lehmästä” tai vapaan lehmän maidosta. Kuluttajat helposti sekoittavat sen siihen, että lehmät laiduntaisivat vapaasti ulkona. Näin ei kuitenkaan välttämättä useinkaan ole ja sen kilpailijatkin myöntävät. Laiduntaminen on paljon enemmän kuin jaloittelu. Laiduntamisessa ja talviaikaisessa jaloittelussa tai jopa laiduntamisessa on kuluttajille paljon lisäarvoa. Sitä tehdään jo luomutiloilla, mutta tuottajakyselymme mukaan myös useilla tavanomaisilla tiloilla. Omia nurkkia kannattaa katsella silläkin silmällä, että olisiko talviaikainen ”laidunnus” mahdollista.

Sillä voi olla myös terveyden kannalta positiivisia vaikutuksia, kunhan lehmät eivät liukastele liukkailla jäillä.

Erään tuottajan sanoin on syytä pitää huolta, että kukaan ei laita tuottajia riviin ja käske osaa siirtymään ”askel taaksepäin”. Yhteistyöryhmän vahvuus on siinä, että ”jokainen tuottaja ja jokainen maitolitra on yhtä arvokas”.

SAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

|3

4|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

SISÄLTÖ Tuomas Koivuniemi

Anna Koljosen mukaan Loukasten tilalla maissin viljelyala tulee kasvamaan ensi vuonna.

36

20 Maitoketjun alkulähteillä

Muut 3 Pääkirjoitus

Arla Suomen viestintäjohtaja Sirpa Rinne kävi tutustumassa maidontuottajan arkipäivään.

6 Ajankohtaista

12 ”Tuottajien

10 Tuottajat viettivät perinteistä kesätapahtumaa Ähtärissä.

on mentävä kuluttajien sydämiin”

8 Kai Gyllström: maitomarkkinoilla vaiherikas vuosi.

16 Joka toinen kokee saavansa liian vähän ravintoaineita ruoastaan.

28

18 Byrokratiasta: ”Maidontuotannon kannattavuuden parantamisessa katse jatkojalostukseen”.

20

Kristian Westerholmin mielestä meijerien on panostettava tuotekehitykseen.

22 Minun valintani: Salmut ja Vuoriset kertovat, kuinka he ovat päätyneet alalle.

28 Kuittilan tilalla on panostettu energiaomavaraisuuteen.

32 Voiko kausivaihteluun vaikuttaa?

Anu Autere

34 Kevytmaidon suosio kasvaa.

36 Rehumaissista iso satomäärä.

39 ETT julkisti muistorahaston.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

|5

Ajankohtaista

Kaikki lehmät joko laiduntavat tai

A

rlalle ja yli viidellesadalle ympäri Suomea olevalle maidontuottajallemme lehmien hyvinvointi on tärkeä asia muun muassa siksi, että vain hyvinvoiva lehmä tuottaa maitoa hyvin.

Pääsevätkö meille maitoa tuottavien tilojen lehmät ulos ja mikä on ”vapaa lehmä”? Johtaja Sami Kilpeläinen maidon hankinnasta avaa asiaa.

– On tärkeää ymmärtää, mitä tarkoitetaan kun puhutaan ”vapaasta lehmästä”

6|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

”Kun lehmä voi hyvin, se myös tuottaa maitoa paremmin.”

tai vapaan lehmän maidosta. Kuluttajat helposti sekoittavat sen siihen, että lehmät laiduntaisivat vapaasti ulkona. Näin ei kuitenkaan välttämättä useinkaan ole, Kilpeläinen aloittaa.

Kilpeläisen mukaan on olemassa kahdenlaisia maitotiloja, niin sanottuja tavanomaisia tiloja sekä luomutiloja. Luomutiloilla lehmät laiduntavat vapaasti ulkona. Esimerkiksi Arla Yhden Tilan Luomumaidon lehmät saavat laiduntaa aina kun haluavat säistä ja vuodenajoista riippumatta kunhan lypsy on hoidettu.

Ajankohtaista

Sami Kilpeläinen Suomen Meijeriyhdistyksen johtoon

A

rla Suomi Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläinen valittiin kesäkuussa Suomen Meijeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi.

Meijeriyhdistys on yksi Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimialayhdistyksistä ja sen jäseninä on 20 meijerialan yritystä. Yhdistyksessä on mukana monenlaisia meijereitä yli sata vuotta toimineista osuustoiminnallisista yrityksistä aina 2000-luvulla aloittaneisiin yksityisiin osakeyhtiöihin.

– ETL:n jäseninä olevat meijerit jalostavat ja myyvät noin 25 prosenttia eli noin 500-550 miljoonaa litraa Suomessa tuotetusta maidosta. Omia sopimus- ja jäsentuottajia on toista tuhatta ympäri Suomea, Kilpeläinen kertoo.

Elintarviketeollisuusliitossa ja sen toimialayhdistyksissä keskeisinä tehtävinä ovat työmarkkina-asioiden hoito ja sektorin lainsäädäntöön ja viranomaisohjeistukseen vaikuttaminen.

– Toimialayhdistykset pitävät myös yhteyttä muihin elintarvikealan yhteistyötahoihin. Suomen Meijeriyhdistys on jäsenenä meijereiden EUedunvalvontaorganisaatiossa EDA:ssa ja kansainvälisessä meijerialan liitossa IDF:ssä, hän valaisee.

Meijeriyhdistyksen puheenjohtajana Kilpeläisen tehtävänä on toiminnallaan aktivoida yhdistyksen toimintaa, johtaa puhetta kokouksissa ja pyrkii viemään eteenpäin yhteisiä hankkeita.

Risto Koski Hämeenlinnan osuusmeijeristä toimii meijeriyhdistyksen varapuheenjohtajana

Kaisa Matila Laatuneuvojaksi

K

aisa Matila on aloittanut Arla Oy Pohjois-Suomen laatuneuvojana. Hän on työskennellyt aiemmin Pro Agriassa, Ely-keskuksessa sekä Oulun ammattikorkeakoulussa.

Ranualaislähtöinen Matila on koulutukseltaan agrologi (AMK) sekä metsätalousinsinööri (AMK).

– Minua inspiroi työ maidontuottajien kanssa ja neljän kuukauden kokemuksella tunnen tulleeni oikeaan paikkaan, hän sanoo.

Ossi Yrjänästä toimitusjohtaja

P

aavolan Osuusmeijerin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimetty Ossi Yrjänä. Yrjänä on myös osuuskunnan maidontuottaja.

Yrjänä seuraa tehtävässä maidontuotannon lopettanutta ja pitkään toimitusjohtajana ollutta Pekka Laaksosta.

Osuusmeijerissä puhetta johtaa Jukka Karhumaa, joka myös on Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston jäsen.

ovat vapaana pihatoissa Tavanomaisilla tiloilla lehmät ovat parsinavetassa tai pihatossa. Pihatossa lehmät oleilevat rakennuksen sisällä ja liikkuvat siellä vapaasti. Parsinavetan lehmät elävät parressa. Ne saavat laiduntaa vapaana ulkona 3–5 kesäkuukautta vuodessa, ja osa tavanomaisista parsitiloista ulkoiluttaa lehmiä myös talvisin.

Näin tehdään myös luomua tuottavilla pienillä parsitiloilla.

– Meille maitoa tulee näiltä kaikilta erilaisilta tiloilta. Noin kolme neljäsosaa tavanomaisilta tiloilta peräisin olevasta

maidostamme tulee pihattotiloilta ja loput parsitiloilta. Pihattojen osuus kasvaa koko ajan.

Arlan Laatuohjelma ja Laatukyltti

Navettatyypistä riippumatta Arlalle on tärkeää, että lehmiä hoidetaan hyvin ja toki se on myös maidontuottajien etu.

– Kun lehmä voi hyvin, se myös tuottaa maitoa paremmin. Siksi auditoimme kaikki tilat säännöllisesti, Kilpeläinen painottaa.

Kaikki maidontuottajamme ovat sitou-

tuneet Arlan Laatuohjelmaan. Se sisältää lain vaatimukset sekä Arlan asettamat lainsäädännön ylittävät lehmien hyvinvointiin liittyvät tavoitteet ja vaatimukset.

Jos näet pihatien varteen sijoitetun Laatukyltin, tiedät että kyseinen tila noudattaa lisäksi vielä astetta korkeampia vaatimuksia, joissa myös painotetaan eläinten hyvinvointia. Jo noin 80 % vastaanottamastamme maidosta tulee Laatukylttitiloilta, ja osuus kasvaa sitä mukaa, kun tilat kehittävät toimintaansa ja sitoutuvat Laatukyltin periaatteisiin.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

|7

Ajankohtaista

Maitomarkkinoilla vaiherikas vuosi SAMI KILPELÄINEN

A

rla Oy:n toimitusjohtaja Kai Gyllström toteaa, että tämä vuosi on ollut todella vaiherikas maitomarkkinoilla.

– Sinällään on hienoa, että vuosia maitoyritysten välillä olleet vahingonkorvaus- ja oikeusjutut ovat nyt takana, toteaa Gyllström.

Markkinoilla on koko ajan toimijoiden kannalta suuria muutoksia.

– Pakatut maidot ovat olleet kolme-neljä vuotta lähes viiden prosentin laskussa vuosittain. Ensimmäiset tiedot kesän ja alkusyksyn julkisista pakkaustiedoista näyttäisi miinuksen hivenen kuitenkin pienentyneen, arvioi Gyllström.

Gyllström arvioi kulutustottumusten muuttuneen ja vedet tai kaurapohjaiset juomat ovat jonkin verran saaneet suosiota.

– Toistaiseksi ne ovat vielä suhteellisen pieniä, mutta kasvavat toki koko ajan, viittaa Gyllström uusien juomien tuloon markkinoille.

Kai Gyllström haluaa kuitenkin muistuttaa, että Arlan pitää tehdä koko ajan uusia innovaatioita eli uusia ratkaisuja kuluttajille.

– Ruuassa tärkeää on terveellisyys, vastuullisuus ja tuotteiden soveltuvuus ruuanvalmistukseen. Maitotuotteilla on huikeat mahdollisuudet vastata kysyntään, näkee Gyllström.

Kiintiömuutos voimaan

Kilpailu- ja kuluttajaviranomainen KKV on tehnyt muutoksia jo aiemmin 185 miljoonan litran kiintiömaidon myyntivelvoitteeseen Valiolle. Vuonna 2018 Valio sai hakemuksestaan muutoksen, että kerman myyntiä kiintiöstä rajoiitettiin. Valio on hakenut myös koko kiintiön pois-

8|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Mirva Lahtimaa

”Korotuksen suuntaaminen laatukylttilisään oli oikeaan osunut toimenpide.” tamista vuonna 2015, mutta muutti ehdotustaan vuoden 2019 alussa.

– KKV:n muutosten myötä kaupan kiintiöt poistuvat ja kiintiö laskee ensin 125 miljoonaan litraan ja sitten 100 miljoonaan litraan, taustoittaa Gyllström KKV:n päätöstä.

Arlan arvioiden mukaan ratkaisevaa on kiintiöiden jakauma eri toimijoiden välille tulevaisuudessa.

Kestävän kehityksen puolesta

Keskustelu kestävästä kehityksestä on kiihtynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana.

– Keskusteltu päästöistä tai hiilinieluista on ollut tänä vuonna vahvasti julkisessa keskustelussa. Liha ja maito ovat yleisesti olleet paljon esillä mediassa, muistuttaa Gyllström.

Kai Gyllström rauhoittelee huolestuneita maidontuottajia, että maidon vaikutus koko Suomen hiilijalanjälkeen on vain kolme prosenttia.

– Tässä toki ensinnäkin pitää olla mielessä, että maidon hiilidioksidipäästöt maitokiloa kohden ovat noin yhden kilon verran, kun maailmassa ne ovat keskimäärin kaksi ja puoli kiloa, laskee Gyllström.

Kuluttajat ovat kiinnostuneita ilmastovaikutuksista ja siksi se on tärkeää muistaa.

– Arlassa ja myös maidontuotantotiloilla on siis edelleen erittäin tärkeää jatkaa työtä niin päästöjen kuin eläinten hyvinvoinnin saralla, korostaa Gyllström.

Kai Gyllström on tyytyväinen, että vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta Arla Suomi pystyi nostamaan heinäkuun alussa tuottajille maksettavaa hintaa sentillä.

– Laatukylttilisä sisältää niitä tärkeitä toimia eläinten, ympäristön ja ennen kaikkea yrittäjien hyvinvointiin, ja joista kuluttajat ovat kiinnostuneita, niin korotuksen suuntaaminen juuri laatukylttilisään oli oikeaan osunut toimenpide, linjaa Gyllström.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

|9

Tuottajapäivä Ähtärissä

Kesätapahtuma Ähtärissä

Jaana, Henna ja Toni Määttänen nauttivat tuottajapäivästä Ähtärissä.

J

o perinteeksi muodostunut Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaperheiden kesätapahtuma suuntasi tänä vuonna Ähtärin eläinpuistoon.

Paikalla oli noin 400 yhteistyöryhmän tuottajaa ja perheenjäsentä.

Tilaisuuden aluksi Arlan toimitusjohtaja Kai Gyllström toi terveiset maitomarkkinoiden ja yhtiön kuulumisista. Ähtärin pandat kiinnostivat tuottajaperheitä ja tuottajia oli kaikista yhteistyömeijereistä.

Sami Kilpeläinen

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän kesäpäivässä itäisimmät osallistujat tulivat Joensuun itäpuolelta Enosta. Määttästen isäntä oli tilan töissä, mutta muu perhe suuntasi kesäpäivään ja tutustumaan eläintarhaan.

Jaana sekä lapset Henna ja Toni Määttänen ovat tyytyväisiä Arla Itä-Suomen tuottajia. Karjalainen iloisuus tuli positiivisesti esille, vaikka auditorion neljäsataapäinen yleisö joutui keittiössä olleen pienen rasvapalon takia siirtymään ulos odottelemaan palokunnan saapumista.

10 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Sami Kilpeläinen

Tuottajapäivä Ähtärissä Sami Kilpeläinen Tuija Linjakumpu

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän meijereiden tuottajatapaaminen järjestettiin tänä vuona Ähtärissä. Ähtäri Zoo tarjosi hienot puitteet ja mahdollisuuden tavata maailmankuuluja pandoja Lumia ja Pyryä.

Limingan Osuusmeijerin maidontuottajat lumijokelaiset Sari Apila ja Mikko Sallinen olivat lapsiensa Aatun, 9, ja Aadan, 12, sekä ystäviensä lapsen Juliuksen, 2, kanssa tuottajatapaamisessa.

10-vuotias Aapo oli jäänyt kotiin heinäntekoon.

Mikko kertoi, että he ovat osallistuneet miltei joka vuosi tuottajatapaamisiin ja yhdistävät reissuihin usein muitakin lomakohteita kuten tällä kertaa Power Park -huvipuiston ja vierailun kylpylässä.

Tuija Linjakumpu

A

rla Sipoon maidontuottajat myrskyläläiset Heidi ja Marcus Petas sekä perheen lapset Erik, 6, Emil, 10, ja Elin,8, osallistuivat tuottajatapahtumaan. Kohde kiinnosti koko perhettä, ja lapsista oli mukava nähdä pandat touhuissaan sekä kuunnella oppaan tarinointia pandojen päivärytmistä.

Lisäksi kohtuullinen matka kotitilalta mahdollisti reissun päiväkseltään, kiitteli Heidi.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 11

BRÄNNBOLSTADTIN MAITOTILA

Tuomas Koivuniemi

Kristian Westerholmin mielestä maataloustuottajien pitää pyrkiä kuluttajien sydämiin niin, että he ostavat korkeammin jalostettuja tuotteita.

”TUOTTAJIEN ON MENTÄVÄ KULUTTAJIEN SYDÄMIIN” TUOMAS KOIVUNIEMI

I

nkoolainen agronomi Kristian Westerholm, 50, on Brännbolstadtin maitotilan kolmas isäntä. Westerholmin isoisä osti tilan 1950-luvulla ja pojanpoika on ollut sen päätoiminen isäntä vuodesta 2002. Maitotilalla on tällä hetkellä 70 lypsylehmää, 120 hehtaaria peltoa ja 150 hehtaaria metsää.

Ennen kotitilan haltuunottoa vuonna 1995 Viikistä valmistunut mies toimi pari vuotta ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n asiamiehenä ja sen jälkeen kenttäpäällikkönä Ingmanilla. Westerholmin veri veti palkkatöistä kuitenkin kohti talonpoikaista vapautta.

– Perintö toki velvoitti, mutta minulla oli aito halu ryhtyä maanviljelijäksi.

Viljelijällä on työssään erilainen vapaus kuin palkkatöissä, voi itse päättää ja kehittää omaa työtään, hän sanoo.

Tuottajan uraa vielä pitkälti edessä

Inkoolaisen tilan arki pyörii isännän ja yhden ulkopuolisen työntekijän voimin.

Lähipiiristä löytyy tarvittaessa apukäsiä.

Westerholmilla on Mela-asiamiehenä toimivan vaimonsa kanssa kaksi tytärtä, joista toinen on lukiolainen ja toinen aloitti juuri bioIT-alan opinnot Aaltoyliopistossa.

12 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

”Minulla oli aito halu ryhtyä maanvilijelijäksi.”

Ei isoja investointisuunnitelmia

– Tyttäret saavat aikanaan päättää, haluavatko jatkaa tilaa, mutta ei heitä jatkajiksi pakoteta, vaan he saavat tehdä omat valintansa. En ole osaltani jatkajakysymystä miettinyt enempää, kun koen, että tasavuosista huolimatta tuottajan uraa on vielä pitkälti edessä. Pyrin kaikin tavoin kehittämään tilaa, hän sanoo.

Brännbolstadtin tilan suurin investointi tehtiin kaksitoista vuotta sitten, kun navettaan tehtiin iso laajennus – rakennettiin pihatto ja otettiin lypsyrobotti käyttöön. Isännän mukaan isoja investointisuunnitelmia ei lähivuosille ole, mutta tarkoitus on jossain vaiheessa rakentaa uudet tilat nuorkarjalle ja umpilehmille.

Länsi-Uusimaa ei ole perinteisesti ollut kovin suurta maidontuotantoaluetta.

Westerholm toteaa, että kun maidon hinta oli viisi vuotta sitten korkeampi, alueella tehtiin kymmenkunta uutta navettaa, mutta muuten maidontuottajia ei olisi nyt enää monta jäljellä.

Inkoo on merkittävä maatalouspitäjä 150 tilan lukumäärällä, mutta maitotiloja niistä on vain kolme.

Loihdi Juhlakakullamme näyttävät tarjoilut!

SYKSYN UUTUUSTUOTTEEMME Gluteeniton Juhlalevykakku 1 x 2 kg kypsäpakaste, LAKTOOSITON Gluteeniton Omenalevypiirakka 3 x 1,35 kg kypsäpakaste, LAKTOOSITON

6417700063091*

Kaura-riisipiirakka OATGOODS 90 x 37 g kypsäpakaste, LAKTOOSITON

6417700069680*

Kauralihapiirakka 40 x 55 g kypsäpakaste, LAKTOOSITON

6417700063466* Tutustu tuotteisiin: myllynparas.fi/ MAITOA SUOMESTA 3 / 2019 | 13 foodservice

6417700067181*

BRÄNNBOLSTADTIN MAITOTILA Maidontuotannon kannattavuus

Millaisena mies näkee maidontuotannon tulevaisuuden? Westerholmin mukaan kannattavuus on ollut heikko viime vuosina.

– Maitoalan pitäisi kehittyä, mutta jos rahat eivät riitä, niin minkäs teet. Navettoja rakennetaan tälläkin hetkellä, mutta luopujia on paljon ja maatilojen määrä tippuu. Huomaan itsekin, että pärjään, mutta on vaikea tehdä investointeja kassavirralla, konekanta pakostakin vanhenee ja seinä tulee jossain vaiheessa vastaan.

Millä keinoin kannattavuutta voitaisiin parantaa? Westerholmin mukaan helppoja ratkaisuja ei ole.

– Meijerien on panostettava tuotekehitykseen ja tehtävä sellaisia tuotteita, joita kuluttajat haluavat ja joista he ovat valmiita maksamaan paremman hinnan.

Kauppa on täyttänyt tyhjiön

Inkoolainen viljelijä on ollut S-ryhmään kuuluvan Varuboden Osla -osuuskunnan hallintoneuvostossa vuodesta 2003 lähtien ja sen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Viimeiset kolme vuotta mies on vaikuttanut myös SOK:n hallintoneuvostossa.

– Osuuskaupan hallinnossa on ollut mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti toiminnan ja omistajien palveluiden kehittämiseen. Työssä on päässyt näkemään senkin, mitä saadaan aikaan. Kaupan alalla on jouduttu tekemään ikäviäkin päätöksiä, mutta pääsääntöisesti asiat ovat olleet positiivisia, kun S-ryhmä on investoinut uusiin kauppoihin ja palveluihin.

Maatalouden kannattavuuskriisin yhteydessä on julkisuudessa puhuttu paljon kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon keskinäisistä suhteista ja asemasta.

Kaupan on sanottu olevan liian vahvassa asemassa suhteessa teollisuuteen ja tuottajiin.

Westerholm ei ajatusta allekirjoita.

Suomessa kaupan alalla on kaksi vahvaa toimijaa eli SOK-ryhmä ja Kesko Oyj, jotka ovat molemmat myös kotimaisesti omistettuja. Mies huomauttaa, että vastaavalla tavalla myös Norjassa ja Ruotsissa kaupan alalla on kaksi isoa toimijaa.

– Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa etäisyydet ovat pitkät, joten logistiikka maksaa. Näin ollen vain harvalla toimijalla on varaa ylläpitää verkostoa ja sen vaatimaa logistiikkaa ympäri maata.

Westerholm toteaa, että mikäli kaupal-

la on jonkinlainen ylivalta markkinoilla, ne ovat vain täyttäneet jonkun toisen osapuolen tyhjäksi jättämän tilan.

– Ei kauppa ole tilaa väkisin ottanut, vaan se on ehkä hyötynyt jonkun muun osapuolen heikkoudesta johtuen. Avaintekijä on kuitenkin suomalainen kuluttaja, joka omalla käyttäytymisellään määrittelee, mitä Suomessa syödään ja mikä menee kaupaksi. Tuottajien on mentävä siis kuluttajien sydämiin.

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä Hyödynnä veloitukseton maanäytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta - katso lista kotisivuiltamme

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

14 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 Tuomas Koivuniemi

Tuotekehitykseen on panostettava

Maitotilan isännän mielestä tuottajien on panostettava edunvalvontaan ja toisaalta omistamiensa elintarvikealan yritysten kautta tuotekehitykseen.

Westerholmin mukaan maitoala on pärjännyt EU-aikana hyvin, kun tuottajien omistamat meijerit ovat kehittäneet ja jalostaneet uusia, kuluttajien haluamia, tuotteita.

Agronomi Kristian Westerholm on isännöinyt Brännbolstadtin tilaa vuodesta 2002 lukien.

Suvulle tilan osti 1950-luvulla miehen isoisä.

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Automaattinen ruokintajärjestelmä: • Isompi syönti → isompi tuotos • Aina tilaa syödä rauhassa • Minimoi seosrehun lajittuminen ja lämpeneminen • Eri ruokintaryhmien hallinta helposti • Komponenttien otto ja seossuhteet aina tarkasti • Hallitse tautiriskiä • Säästä työtuntejasi • Säästä tilan energialaskussa

UUT

UUS

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 15

Pellon Group Oy | Puh. 06-4837 555 | www.pellon.com

!

TUTKIMUS

SIRPA RINNE

E

lintarvikeyhtiö Arla Foodsin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista puolet kokee saavansa ruoastaan joitakin ravintoaineita liian vähän. Viidessä Pohjois-Euroopan maassa toteutetun tutkimuksen tulokset kertovat myös, että ihmisten ravintotietämyksessä on puutteita, vaikka halu elää terveellisesti voimistuu koko ajan. Neljä viidestä vastaajasta ei tiedä, mitä ravintoaineita heidän ruokavalionsa sisältää. Tutkimukseen vastasi yhteensä 7 200 ihmistä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Suomesta vastaajia oli 1 023.

Kansainvälisen Arla Foods -konsernin teettämän tutkimuksen tulokset pistävät miettimään. Tutkimuksen suomalaisista vastaajista 48 prosenttia kokee, että he eivät saa ruoastaan riittävästi joitakin ravintoaineita. Ruotsalaisistakin joka kolmas epäilee oman ruokavalion sisältävän liian vähän joitakin ravintoaineita. Sen sijaan Tanskassa näin ajattelee vain 23 prosenttia vastanneista.

– Neljä viidestä vastaajasta ei tiedä, mitä ravintoaineita heidän ruokavalionsa sisältää. Positiivista kuitenkin on se, että ihmiset tunnistavat epätyydyttävän tilanteen ja osaavat sanoa, mitä ravintoaineita he mahdollisesti tarvitsisivat lisää. Esimerkiksi liian vähän kalsiumia kokee saavansa joka kolmas suomalainen ja joka neljäs epäilee saavansa liian vähän proteiineja, Arla Suomen markkinointipäällikkö Sanna Heikfolk avaa tutkimustuloksia.

Suomessa parempi maito-osaaminen kuin Ruotsissa tai Saksassa

Arla Foodsin tutkimus kertoo, että Suomessa ollaan monien muiden maiden kansalaisia paremmin perillä maidossa olevista ravintoaineista. Suomalaisista 77 prosenttia tietää, että maidossa on luonnostaan kalsiumia. Ruotsissa maidon kalsiumista tietää 60 prosenttia ja Saksassa 61 prosenttia. Suomalaisista 60 prosenttia tietää, että maito on myös oivallinen B- ja D-vitamiinin lähde. Ruotsissa tämän tieto on mennyt perille vain 42 prosentille vastaajista, ja saksalaisista tiedon on omaksunut vain 30 prosenttia. Maitoon liittyvästä proteiinitietämyksessä on parantamisen varaa maasta riippumatta.

– Suomalaisista 43 prosenttia tietää, että maidossa on runsaasti proteiinia.

JOKA TOINEN SUOMALAINEN KOKEE SAAVANSA RUOASTAAN LIIAN VÄHÄN RAVINTOAINEITA

Ruotsissa se on tuttua vain 28 prosentille kansalaisista. Vaikka maidossa on luonnostaan runsaasti monia ravintoaineita ja maitotuotteet ovat tärkeässä osassa ruokavaliossamme, parhaana yksittäisenä proteiinin, kalsiumin, B-vitamiinin ja kivennäisaineiden lähteenä maitoa pitää vain vajaa puolet suomalaisista, Heikfolk kertoo.

– Tutkimustulosten perusteella on selvää, että suomalaiset tarvitsevat lisää ravintotietoa. Erityisesti sitä tarvitaan nuorten aikuisten keskuudessa ja elämänvaiheessa, jossa ei ole vielä lapsia, Heikfolk jatkaa.

”Suomalaiset tarvitsevat lisää ravintotietoa.”

16 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Lähes joka kolmas suomalainen jättää jonkin aterian väliin

Arla Foodsin teettämä tutkimus kertoo, että kaikista vastanneista noin neljännes ja Suomessa 27 prosenttia jättää jonkin aterian väliin. Suomalaiset jättävät väliin useimmiten aamiaisen tai lounaan. Suurin syy siihen on halu säästää aikaa, ja siksi monelta jää päivittäin saamatta keskeisiä ravintoaineita, esimerkiksi kalsiumia ja D- ja B-

vitamiineja.

– Tulokset osoittavat, että ihmisillä on paljon epävarmuutta siitä, mitä pitäisi syödä. Kun tietää riittävällä tasolla ruoan ravintoaineista, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja ruoan ostaminen tasapainoista ruokavaliota varten on helpompaa, Arlan Sanna Heikfolk toteaa.

Arla innostaa terveelliseen elämäntapaan

Noin kolmannes ihmisistä Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa sekä Suomessa lähes puolet kertoo välttävänsä joitakin ruoka-aineita. Useimmiten ihmiset karttavat sokeria.

– Arlalla tiedämme vastuumme. Olemmekin vähentäneet sokerin määrää jogurteissa sitä mukaa kun ihmisten makutottumukset ovat sen mahdollistaneet. Kehittämällä uutta ja varmistamalla maidon ravitsemukselliset ominaisuudet tuotteissamme kannustamme ihmisiä tasapainoiseen ja terveelliseen elämäntapaan, Arla Suomen tuotekehityspäällikkö Minna Elovainio toteaa.

Tutkimuksen toteutti analyyseihin erikoistunut YouGov 19.12.2018–11.1.2019.

Arla

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 360 g

Pakkaus 4 x 400 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 410 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Poimintoja tutkimustuloksista: • Kaikista vastanneista 39 % (Suomessa 43 %) tietää, että maidossa on runsaasti proteiinia.

• Kaikkiaan 34 % (Suomessa 43 %) karsii ruokavaliosta joitakin ruokia. Tavallisin syy on se, että karsiminen koetaan terveellisemmäksi.

• Kaikista ruokavaliosta jotakin pois jättävistä puolet (Suomessa 43 %) tekee päätöksen karsimisesta täytettyään 20 vuotta.

• Aterioista tavallisimmin syömättä jätetään aamiainen. Kaikista aterioita väliin jättävistä aamiaisen hyppää yli 52 % (Suomessa 45 %) vastanneista.

Monipuolinen ravintoaine: • Maito sisältää 18 ihmisen päivittäin tarvitsemaa eri ravintoainetta.

• Maidossa on luonnostaan mm. proteiinia, kalsiumia, B2-vitamiinia, B12-vitamiinia, fosforia, jodia ja kaliumia.

• Monet maitovalmisteet ovat erityisen hyviä D-vitamiinin lähteitä niihin lisätyn D-vitamiinin vuoksi.

• Kalsiumia tarvitaan läpi elämän vahvistamaan luustoa ja hampaita.

• Proteiinia tarvitaan jatkuvasti kudosten kuten lihasten rakentamiseen ja uudistamiseen.

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Valmistaja MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 17

www.finncow.fi

BYROKRATIASTA

”MAIDONTUOTANNON KANNATTAVUUDEN PARANTAMISESSA KATSE JATKO- JALOSTUKSEEN”

J

TUOMAS KOIVUNIEMI

oensuulainen agronomi Asko Miettinen aloitti Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) johtokunnan jäsenenä ja sen maitovaliokunnan puheenjohtajana tämän vuoden alussa. Asko ja Marita Miettinen ovat tuottaneet maitoa talon emännän kotitilalla Särkivaarassa kaksikymmentä vuotta.

– Sukupolvenvaihdosta pohdittiin yksi vuosi. Pihatto rakennettiin vuonna 2005.

Tällä hetkellä navetassa on 40 lehmää ja nuorkarjaa, hän kertoo.

MTK:n Kiihtelysvaaran yhdistyksen johtokuntaan hän lähti mukaan neljätoista vuotta sitten. Marita Miettinen taas on ollut aktiivinen Pohjois-Karjalan tuottajaliiton toiminnassa. Asko Miettiselle tie MTK:n johtokuntaan ja maitovaliokuntaan avautui, kun maidontuottajien pitkäaikainen edusmies Eero Isomaa Nivalasta jäi viime syksynä pois.

– Pohjois-Karjalan tuottajaliitosta soitettiin minulle ja kysyttiin ehdolle MTK:n johtokuntaan. Yön yli piti ehdokkuutta miettiä ja keskustella perheenkin kanssa.

MTK:n syysvaltuuskunnassa vaalitulos oli selkeä, kun sain kaksi kolmasosaa äänistä.

taan. Kaksi tärkeää lakihanketta – eläinten hyvinvointi- ja lomituspalvelulaki – jäivät kesken, joten meidän toiveenamme on, että uusi hallitus ottaa ne nopeasti jatkovalmisteluun, Miettinen sanoo.

Maatalousala ja sitä myötä myös maidontuotanto on paininut kannattavuusongelmien parissa. Valiokunnan puheenjohtajan mukaan maidon tuotantosidonnaisten tukien jatko on turvattava. Myös investointien rahoitukseen tarvitaan valtion auttavaa kättä, jotta nykyinen tuotantotaso pystytään säilyttämään.

– Budjettiriihessä on luvattu Makeraan 58 miljoonaa euroa.

Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Euroopan unionissa kasataan uutta komissiota. Uusi komissio aloittanee työnsä marraskuussa ja sen ensimmäinen tehtävä on laatia rahoituskehys unionin seuraavalle seitsemän vuoden ohjelmakaudelle.

Suomessa maatalouden ja maidontuotannon kehitys on kulkenut kohti suurempia yksiköitä. Samaan aikaan maailmantalouden ja -politiikan kriisien aiheuttamat markkinamuutokset ovat vaikuttaneet maidontuottajan saamaan hintaan.

Vaikuttamistyötä kotimaassa ja EU:ssa

Maidon hinta markkinoilla on laskenut, eikä merkkejä hinnan noususta ole näköpiirissä. Siksi monella tilalla kannattavuutta on haettava kustannuspuolelta, mutta monilla tiloilla sekin on valiokuntajohtajan mukaan vaikeaa, koska tilojen rahoitustulos jää nykyhintatasolla liian pieneksi.

– Maitotilojen määrä on viime vuosina vähentynyt ja tilakoko kasvanut. Päätrendi tulee tulevaisuudessakin olemaan se,

MTK:n maitovaliokunnan tehtävä on edustaa koko maitosektoria. Valiokunnan jäsenistössä on tuottajia eri osuuskunnista. Valiokunnan tärkein tehtävä on maitoalan edunvalvonta sekä vaikuttaminen maatalous- ja tukipolitiikkaan.

– Tänä vuonna tärkeitä vaikuttamisen paikkoja olivat kahdet vaalit eli eduskunta- ja eurovaalit. MTK sai vietyä hallitusohjelmaan melko hyvin omia tavoittei-

18 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Ei hintanousua näköpiirissä

MTK:n johtokunnan jäsen ja maitovaliokunnan puheenjohtaja Asko Miettinen uskoo, että maidontuotanto tarjoaa jatkossakin osaaville ihmisille toimeentulon.

että tilakoko ja tuottavuus kasvavat.

Miettinen kääntäisi maidontuotannon kannattavuuden parantamiseksi katseen edelleen kohti tuotekehitystä ja uusien markkinoiden hakemista. Myös luomutuotteiden kysyntä on kuluttajien parissa kasvussa.

– Luomun osuus on hiljalleen kasvanut, mutta sen kysynnän voimistuminen on antanut odottaa itseään, hän sanoo.

Maitovaliokunnan puheenjohtaja uskoo, että maidontuotanto tarjoaa jatkossakin osaaville ihmisille toimeentulon ja elinkeinon.

– Suomen luonnonolosuhteet ovat sellaiset, ettei tämä tule olemaan automaattisesti mikään suuri vilja-aitta. Nurmi sen

BYROKRATIASTA Tuomas Koivuniemi

”Yön yli piti ehdokkuutta miettiä ja keskustella perheenkin kanssa. MTK:n syysvaltuuskunnassa vaalitulos oli selkeä, kun sain kaksi kolmasosaa äänistä.” sijaan kasvaa näillä leveysasteilla hyvin, joten se tukee maidontuotannon jatkoa.

Uusia markkinoita

Maitoteollisuus kärsi kovan kolauksen

EU:n ja Venäjän keskinäisten Ukrainapakotteiden vuoksi. Suomesta vietiin runsaasti muun muassa juustoja Venäjälle.

Miettisen mukaan Suomen on jatkossa-

kin seistävä Euroopan unionin yhtenäisessä rintamassa pakotteiden suhteen.

Suomalainen maito on pakotekriisin myötä löytänyt uusia markkinoita.

– Suomesta viedään nyt maitotuotteita uusille markkina-alueille. Hallitusohjelmassa on myös luvattu edistää elintarvikevientiä. Toisaalta, meillä kotimaassa käytetyistä juustoista puolet tulee ulkomailta, joten mahdollisuuksia riittää täälläkin.

Miettiselle MTK:n johtokunnan jäsenyys ja maitovaliokunnan vetovastuu tietävät useita kokouksia ja muita neuvotteluja. Johtokunta kokoontuu lähes joka kuukausi ja valiokuntakin on koolla 9–10 kertaa vuodessa.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 19

MAIDONTUOTANTO Anu Autere

MAITOKETJUN ALKULÄHTEILLÄ ANU AUTERE

A

rla Suomen viestintäjohtaja Sirpa Rinne kävi Artjärvellä Satu ja Tatu Anttolaisen maitotilayrityksessä tutustumassa maidontuottajan arkipäivään. Päivän aikana Rinne osallistui Anttolaisen tilan karjanhoitotöihin tarttumalla rohkeasti niin lantakolan varteen kuin lypsimiinkin.

Sirpa Rinne on Arla Suomen viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen. Arlan viestintäjohtajaksi Rinne valittiin vuonna 2018. Aikaisempaa kokemusta elintarvikealalta Rinteellä on muun muassa Elintarviketeollisuusliiton viestintäjohtajan tehtävistä. Nykyisin Rinne vastaa Arla Suomen viestinnän toteutuksesta ja kehittämisestä.

Satu ja Tatu Anttolaisen tilalla Artjärvellä parsinavetassa maitoa tuottavat länsisuomenkarjan, holstein- ja ayrshirerodun lehmät, joita yhteensä löytyy noin 30 lypsylehmää ja nuorikarja. Lypsy tapahtuu perinteisesti parressa putkilypsykoneella, mutta lehmiä myös jaloitellaan tai laidunnetaan ympäri vuoden sääolosuhteiden mukaan. Tilan yrittäjäpariskunta omaa laajan kokemuksen maataloudesta toimittuaan ennen yrittäjyyttä lomittajina ja isännän edelleen kiertäessä oman tilan ulkopuolella sorkanhoitotöissä.

Miksi halusit lähteä maitotilalle päiväksi töihin?

Minusta on tärkeää arlalaisena ymmärtää maidontuottajan arkea ja mitä kaikkea laadukkaan maidon tuottamiseen liittyy.

20 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

”Aluksi ajattelin, että miten minä tästä selviän, eihän täältä mitään tule.”

Ihan aidosti minua kiinnostaa, millaista työtä tiloilla tehdään ja millaisia ajatuksia yrittäjillä tiloilla on. Halusin nähdä ja oppia päivän aikana niin paljon kuin mahdollista. Olen vieraillut maitotiloilla aiemminkin, mutta osallistumalla tilan työpäivään konkreettisesti pääsee huomattavasti syvemmälle maitotilan arkeen kuin lyhyellä tilaesittelyllä.

Millaisiin töihin ja tilanteisiin pääsit tilalla osallistumaan?

Aamulypsylle lähdettiin aamuseitsemältä. Anttolaisten navetta on erillään päärakennuksesta, joten ajoimme emännän kanssa navetalle tilan autolla. Aluksi kolasin parsia puhtaaksi, jonka jälkeen alkoi lypsäminen.

Ensimmäisiä esisuihkeita käsin lypsäessäni ajattelin, että miten ihmeessä minä tästä selviän, eihän täältä utareesta mitään tule. Kerta kerralta suihkeet tulivat paremmin ja sain laitettua lypsimetkin hyvin paikoilleen. Onneksi sekä opastaja että lehmät olivat kärsivällisiä ja hyväntuulisia. Pääsin myös kuivattamaan leh-

mien parsia, seuraamaan eläinten ruokintaa ja juottamaan pikkuvasikoita.

Lypsyn jälkeen pesin emännän opastuksella lypsykoneet. Kun se oli hoidettu, sain maistaa tuoretta jääkylmää tankkimaitoa. Se oli puhtaan ja hyvän makuista! Tilan emäntä myös näytti, kuinka valmistetaan herkullinen leipäjuusto.

Aamunavetan jälkeen tilan isäntä lähti sorkanhoitoreissulle, ja me emännän kanssa keskustelimme pitkään monista maatalouteen, elintarviketuotantoon ja elämään yleensä liittyvistä asioista samalla kun söimme juuri valmistunutta leipäjuustoa.

Millainen kokemus päivä tilalla sinulle oli?

Vaikka olen työskennellyt pitkään ruokaalalla, olin tilalla täysin uudella maaperällä. Niinpä ei ollut ihme, että edellisiltana ei meinannut uni tulla. Ymmärsin olevani kokematon ja kohtaavani oikeat osaajat tilalla. Jännitys kuitenkin helpotti nopeasti, kun tilan väki otti minut luontevasti vastaan ja vedin työhaalarit päälle.

Sain paljon neuvoja ja tukea, mutta pääsin kuitenkin oikeasti itse tekemään oikeita navetan töitä.

Koen saaneeni sekä työni että itseni kannalta erittäin arvokasta tietoa ja kokemusta. Ymmärrykseni maidontuotannosta kasvoi ja pystyn hyödyntämään sitä eri tavoin. En lähtenyt hakemaan tilalta elämyksiä, vaan oppimaan tilan elämästä ja kuuntelemaan tuottajan näkemyksiä. Tällä päivällä on ollut minulle todella suuri merkitys. Tämä on yksi parhaista jutuista, joita olen työssäni saanut tehdä.

LUONNOLLISESTI TEHOKKAIN Kanssamme turvaat tilasi ympäristökestävyyden ilman tuottamattomia investointeja. Hankkijan ainutlaatuiset rehuratkaisut ja uudistunut OIV-optimointi parantavat luonnollisella tavalla rehujen hyväksikäyttöä sekä tukevat lehmien kestävyyttä. Ruokintapanoksien kohdentuessa tehokkaasti maidon tuottamiseen parannat myös tilipussisi kestävyyttä.

Lehmät kestää Ympäristö kestää Talous kestää

Hankkijan ruokinta-asiantuntijoiden avulla saat käyttöösi avaimet sekä ruokinnan taloudellisen että ympäristöllisen kestävyyden seuraamiseen ja kehittämiseen.

Ole rohkeasti ylpeä ruokintasi ympäristökestävyydestä, ota yhteyttä!

Lisätietoja ruokinta-asiantuntijaltasi.

Verkkokauppa: hankkija.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 21

MINUN VALINTANI

Minun

Tuija Linjakumpu

valintani TUIJA LINJAKUMPU

1

Nimi, ikä, perhesuhteet

Niina Salmu, 32, ja Seppo Salmu, 36, sekä lapset Nella, 9, Neea, 12, ja Leevi. 3 vuotta. Myös edellinen sukupolvi eli Sepon vanhemmat Annikki ja Markku asuvat lähellä.

Tilamme sijaitsee Kalajoella Etelänkylässä noin kuusi kilometriä keskustasta Kalajoen rannalla.

2

Tilan taustatiedot

1950-luvulla Sepon isovanhemmat Eero ja Fanni aloittivat maidontuotannon alle 10 lehmän karjalla. Vuonna 1975 rakennettiin 24 lypsylehmän parsinavetta ja vuonna 2010 sitä jatkettiin. Nykyisessä navetassa on paikat 34 lypsylehmälle.

Vanhojen rehusiilojen paikalle rakennettiin laajennuksen yhteydessä tilat nuorelle karjalle ja ummikoille.

Peltoa on hankittu pikku hiljaa lisää ja nykyisin peltoa on 70 ha vuokramaineen, kertoo Seppo. Vaikka tilamme sijaitsee alueella, jossa maidontuotanto on vahvaa, olemme onnistuneet saamaan peltoja kohtuumatkan päästä. Lähellä olevat pellot ovat laidunkäytössä. Tilallamme sekä lehmät, hiehot että vasikat ovat ulkona ja olemme harjoittaneet myös talvilaiduntamista.

Maidontuotannon rinnalla tilalla on harjoitettu maatilamatkailua 1990-luvulta saakka. Tarjoamme majoitusta mökeissä joista löytyy petipaikat yhteensä noin 30 hengelle.

Mökit sijaitsevat lähellä jokea ja keskellä maalaismaisemaa.

3

Mistä lähditte liikkeelle ja missä olette nyt?

Työskentelin aiemmin maatalouslomittajana ja metallihommissa ja vanhempien kanssa puhuttiin avoimesti mahdollisuudesta jatkaa tilanpitoa, kertoo Seppo.

Vuoden 2006 lopulla teimme sukupolvenvaihdoksen ja koemme edelleen, että valintamme oli hyvä ja luonnollinen jatkumo sille, mitä tilalla oli tehty aiemmin. Olimme valmiita isännyyteen ja vanhemmat olivat valmiita luopumaan. Alusta lähtien olemme kunnioittaneet sitä, että molemmilla sukupolvilla on oma elämä. Suku on paras, ei pahin toteaa vanha emäntä Annikki.

Vuodet menevät nopeasti ja tällä kokemuksella voisimme sanoa, että maidontuotannon ja matkailun harjoittaminen rinnakkain sopii meille. Pystymme hyödyntämään molempien vahvuuksia yritystoiminnassa ja meidän luonteillemme sopii se, että lypsämme lehmiä aamuin illoin ja päiväsaikaan palvelemme asiakkaita matkailun merkeissä.

22 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

4

Mikä on parasta ammatissanne?

Vapaus ja vastuu rinnakkain sekä yhdessätekemisen kulttuuri. Yrittäjyydessä on parasta se, että pystymme kehittämään molempia osa-alueita eteenpäin koko ajan. Yhä enemmän käytämme aikaa siihen, että karsimme ns. turhat työt tai työvaiheet ja mietimme työjärjestystä. Sitä taidetaan kutsua myös johtamiseksi, naurahtaa Seppo.

Emme stressaa asioista turhaan ja osaamme pyytää apua, jos alamme olla liian tiukilla. Yhdessä tekeminen on sitä, että ymmärretään niitä tarpeita, joita maidontuotantoon ja matkailuun liittyy elinkeinoina. Me toteutamme sitten niitä mielellämme ja sillä tavoin rakennamme tulevaisuuttamme. Monipuolisuus on tässä ammatissa parasta, sanoo Niina.

Olemme löytäneet myös mieluisia harrastuksia. Pidän amerikkalaisista autoista, salibandysta ja jalkapallosta, toteaa Seppo. Minä tykkään käydä salilla, jumpissa ja lenkkeilemässä ystävieni kanssa, kertoo Niina.

Huippukarjaa kannattaa mellitellä Suomessa kehitetyt ja valmistetut Mellikivennäiset täydentävät lehmien ruokintaa kaikissa tuotantovaiheissa. Mellien ainesosat lisäävät vastustus-ja stressinsietokykyä ja antavat eväät korkeaan tuotokseen, hyvään hedelmällisyyteen ja tehokkaaseen kasvuun.

Melli-syystarjous -20 €/tonni Minimiostomäärä 1 lava Voimassa 14.10.2019 asti Soita ja tilaa: 02 3610 3600 lantmannenfeed.fi

Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 23

MINUN VALINTANI

5

Mitä vastuullisuus merkitsee teille?

Vastuullisuus on meille arkisia tekoja. Meidän tilammehan on ollut jo vuosikymmeniä ikkuna siihen, mille maaseutu ja kotieläintila näyttää ja millä periaatteilla ruoantuotantoa harjoitetaan.

Matkailun hallittu kasvu edellyttää läpinäkyvyyttä ja yhä enemmän asiakkaamme kiinnittävät huomiota siihen, mille ympäristö näyttää ja miten esimerkiksi tilan ja mökkien jätehuolto on järjestetty. Ja sehän sopii meille, toteaa Niina. Olimme ensimmäisten joukossa tuomassa yritystämme sosiaaliseen mediaan, ja se on kannattanut.

Minusta on myös mukava päivitellä tilan kuulumisia sosiaaliseen mediaan, iloitsee Niina.

Asiakaspalvelu on meille myös tärkeää ja ehkä olemme siinä onnistuneet, koska meillä on vieraita, jotka palaavat tänne aina uudestaan, toteaa Seppo.

Erityisesti lapsiperheet näyttävät arvostavan laitumilla olevia lehmiä, hoidettua maaseutuympäristöä ja jokivartta sekä rauhallista sijaintiamme.

6

Mikä meijerissä on tärkeää tuottajalle?

Olemme Laaksojen Maitokunnan tuottajia ja onhan se huikeaa, että meijerin väki muistaa tuottajanumerommekin ulkoa. Arvostamme myös sitä, että toiminta on läpinäkyvää ja selkeää. Kuvaisimme suhdetta erittäin hyväksi, toteavat Niina ja Seppo.

7

Mikä on parasta tässä ammatissa?

Parasta on se ettei ole koskaan valmis, vaan on halu ja kyky oppia uutta.

Tässä työssä ja asumisessa maalla toteutuvat myös ne arvot, joita edellinen sukupolvi on meille välittänyt ja joita me haluamme välittää omille lapsillemme. Ja meillä on sellainen olo, että myös vieraamme kokevat, että pidämme tästä työstä – siksi tämä valinta on kannattanut. https://www.nettimokki.com/kalajoki/9738 https://www.salmunmaatilamatkailu.com/ https://www.facebook.com/Matkailutila/ Tuija Linjakumpu

1

Nimi, ikä, perhe ja tilan väki

Elina, 39, ja Juho Vuorinen, 34, sekä lapset Julia, 4, ja Akseli, 2 vuotta. Tilalla työskentelevät Age ja Öilme Jurgens sekä Jussi Luoto.

2

Tilan taustatiedot

Tilamme sijaitsee Hämeenkyrössä Jumesniemen Kyrösjärven rannalla Pirkanmaalla. Einolan tila on vanha sukutila ja jo 1500-luvulta lähtien tilalla on harjoitettu maa- ja metsätaloutta.

24 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Tämä on äitini kotitila ja me aloitimme tilanpidon yhdessä Juhon kanssa elokuussa 2012, kertoo Elina. Ensimmäinen vuosi tehtiin paljon päätöksiä yhdessä edellisen sukupolven kanssa. Sen jälkeen otimme päävastuun tilanpidossa ja aloitimme investoinnit.

Sukupolvenvaihdos on sillä tavalla arvokas asia, että jatkuvuuden turvaamiseksi sitä on hyvä tehdä joustavasti, toteaa Elina. Oma näkemys ja tapa tehdä asioita on tullut samalla kun vastuuta on otettu entistä enemmän.

Einolan tilalla vuonna 1990 vanhaan parsinavettaan remontoidussa pihatossa ja vuosien varrella laajennetussa ja remontoidussa pihatossa on 170 lypsylehmää ja nuori karja.

Lypsy tapahtuu 2 x 5 lypsyasemalla.

Peltoa on yhteensä 284 hehtaaria nurmella ja viljalla.

Osa rehunteosta on ulkoistettu urakoitsijalle. Rehut tehdään sekä paaleihin että vuonna 2019 rakennettuihin siiloihin.

ium Prem SUOJAUS

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

RINNAKKAISTUOTTEET ROBOTTILYPSYYN Punaisille:

ROBO Red

RoboRed®- ja RoboBlue®tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon laitetoimittajien alkuperäistuotteille.

RoboRed®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Harjapesuaine • Maitosuodattimet • Pesuharjat

Tehokkaat pesuaineet vastaavat alkuperäisiä ja ovat kaiken lisäksi SUOMESSA VALMISTETTUJA. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täydentyy ajan myötä.

Sinisille:

ROBO Blue

RoboBlue®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Maitosuodattimet • Nännikumi • Letkut

Käytössä monilla tiloilla.

Tuoteuutuudet RBT Lactic ja RBT Gold ensiesittelyssä KoneAgriassa 10.-12.10.2019

RBT2500 Jodi-vedinhoitoaine

Vaikuttava-aine Jodi Pakkauskoot: 22kg, 60kg, 200kg ja 1000kg

RBT LACTIC Maitohappo- vedinhoitoaine

Vaikuttava- aine Maitohappo UUTUUS Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

Vaikuttava- aine Maitohappo + LSA Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

ROBO Blue

Maitohappovedinhoitoaine

Onneksi on

vaihtoehto

RBT

LACTIC

RBT GOLD Maitohappo + LSA-vedinhoitoaine UUTUUS Erittäin korkea pitoisuus hoitavia aineita

ROBO Red

lypsyroboteille ja lypsylaitteille

ROBO Red

Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

ROBO Blue

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Maitohappo+LSAvedinhoitoaine

Onneksi on

vaihtoehto

RBT GOLD

Tervetuloa osastollemme D210

lypsyroboteille ja lypsylaitteille Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT JA 3 / 2019 | 25 Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490MAITOA SUOMESTA FINNLACTO OY

www.finnlacto.fi • 064 210 300

MINUN VALINTANI

3

Mistä lähditte liikkeelle ja missä olette nyt?

Lähdimme liikkeelle remontoimalla. Ajatuksenani oli se, että kun puramme ja rakennamme, opimme myös koko ajan, toteaa Juho. Tavoitteena on ollut myös se, että remontoidaan paikkoja helpottaaksemme kaikkien työtä. Investoinnit on tehty siten, että toiminta on nyt ja jatkossa kannattavaa, ja että me hallitsemme kokonaisuuden – myös investoinnin mukanaan tuoman kasvun, kertoo Juho.

Tällä meidän tilan porukalla, mukaan lukien tilan työväki, olemme yhdessä järkeistäneet asioita ja karsineet turhia töitä vuosien varrella. Olemme hakeneet järjestelmällisyyttä asioihin kyseenalaistamalla toimintatapojamme. Lypsytyössä mukanaolo on älyttömän tärkeää, jotta voi myös havainnoida asioita. Olen oppinut katsomaan kokonaisuuksia ja koen, että minulla on vieläkin paljon opittavaa, toteaa Juho. Tilan työväki on ollut tässäkin suhteessa hyvä kumppani kun prosesseja on mietitty.

Meille molemmille tilan suunta on selvä. Jatkamme maidontuotantoa ja haluamme lisää aikaa itsellemme ja lapsillemme.

Olemme päättäneet siirtyä automaattilypsyyn kahdella robotilla, kun tilan työntekijä eläköityy lähiaikoina.

Lisääntyvän vapaa-ajan käytän liikuntaan, kertoo Juho. Sillä varmistan itselleni tulevaisuuden työkyvyn ja saan vastapainoa arkeen.

Minä haluan taas palata vanhoihin harrastuksiini eli hevosten kanssa harrastamiseen ja taulujen maalaamiseen, suunnittelee Elina.

4

5

Olemme Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajia ja luottamuksellinen suhde syntyi heti alkumetreiltä lähtien. Meillä ei ollut vielä kovin paljon osaamista maidontuotantoon, mutta tuotantoneuvoja Kirsti hurautti autolla paikalle ja alkoi miettiä kanssamme ratkaisuja. Lisäksi huoltopalvelut ovat toimineet alusta lähtien erinomaisella tavalla.

Meijerillä ja meillä on yhteinen tavoite: maidontuotannon kehittäminen. Pidämme myös siitä, että meijerissä tunnetaan tuottajat ja ollaan keskinäisessä kanssakäymisessä avoimia ja rehellisiä. Minkäänlaisia ennakkoluuloja ei ollut meitä kohtaan meijerin suunnasta vaikka tulinkin alan ulkopuolelta, kiittelee Juho.

6

Mitä vastuullisuus merkitsee teille?

Vastuullisuus on sitä, että tuotanto tilalla tapahtuu eläimiä ja ihmisiä kunnioittaen, pyrkien hyvään taloudelliseen tulokseen ja siihen, että tilalla tiedetään mitä tehdään ja miksi sekä milloin. Tilalta vastuullisuus jatkuu meijerille, jossa tilan tuotanto ja olosuhteet tunnetaan. Raaka-aine säilyy hyvänä ja laadukkaana kuluttajalle asti, jolloin myös kuluttaja voi luottaa siihen, että koko ketju toimii hyvin.

Mikä meijerissä on tärkeää tuottajalle?

Mikä on parasta tässä ammatissa?

Parasta on se, että on haasteita ja työ on vaihtelevaa, toteaa Juho.

Minä tykkään olla myös kotona ja kasvattaa lapset täällä, missä olen itsekin kasvanut, toteaa Elina.

Vaikka meillä on pieniä lapsia ja paljon tehtävää, koemme, että tämä työ tuo rytmiä elämäämme ja on meidän näköistämme elämää.

Vanhasta kyläkaupasta kesäkahvilaksi ja kohtaamispaikaksi

H

ämeenkyrössä Jumesniemen kylässä toimi kyläkauppa vuoteen 1997 saakka. Kauppa tunnettiin Seppäsen kauppana omistajansa Terttu Seppäsen mukaan.

Elina Vuorisen isä Pentti Vuorinen hankki kiinteistön vuonna 2010 omistukseensa ja ajatuksena oli löytää kiinteistölle sellaista käyttöä, joka palvelisi kyläläisiä ja kesäasukkaita. Vuonna 2011 kauppakiinteistössä avattiin terassikahvila Einolan kievari. Asiakaspalvelu oli Vuoristen perheelle tuttua, koska Einolan tilalla oli harjoitettu maatilamatkailua Pentti ja Marja-Liisa Vuorisen aikana.

Kesäkahvion nykyinen vetäjä Elina

26 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Vuorinen on halunnut tarjota nuorille kesätöitä ja auttaa saamaan kokemuksen työskentelystä maaseudulla.

– Nuorten kesätyöntekijöiden kautta olen palannut omaan nuoruuteni, nau-

rahtaa alle nelikymppinen Elina.

– Parasta kesäkahviossa ovat asiakkaat ja heidän palvelemisensa, kertoo kesätöissä ollut Jenna.

Kahviossa on myynnissä myös lähiseudun ja Einolan tilan tuotteita . Lisäksi Elina leipoo joka päivä kahviotuotteita kahvin rinnalla tarjottavaksi. Kylän ainoa pehmiskone löytyy myös kahviosta.

– Kesäkahvilan myötä olen nähnyt, kuinka nuoriin voi luottaa ja kuinka he ottavat vastuuta tehtävistään. Tehtävät täytyy vain mitoittaa nuoren osaamiseen sopiviksi, toteaa Elina.

– On myös ollut ilo seurata kuinka innostuneita nuoret ovat vaikkapa siitä, että asiakkaita on käynyt paljon.

Rehun syönnin lisääminen on nyt ennätyksellisen helppoa.

Rehun manuaalinen siirto on nyt mennyttä aikaa. Lely Juno -automaattisen rehunsiirtäjän avulla rehunsiirto voidaan tehdä aiempaa useammin ja samalla vähentää työ- ja energiakustannuksia. Ota yhteyttä robottimyyjäämme ja kysy lisää automaattisen rehunsiirron hyödyistä. Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 27

KUITTILAN TILA Eini ja Jouni Korhonen ovat isännöineet Kuittilan tilaa vuodesta 1991 lähtien

Kuittilan tilalla on panostettu energiaomavaraisuuteen TUOMAS KOIVUNIEMI

N

urmeksessa sijaitsevalla Kuittilan tilalla on otettu kolmeen kertaan isoja kehittämisaskeleita. Jouni, 57, ja Eini, 49, Korhonen ovat isännöineet miehen kotitilaa vuodesta 1991 lähtien.

Korhosten aloittaessa tilanpidon navetassa oli 21 lehmää, peltoa oli 26 hehtaaria ja metsää 20 hehtaaria. Tänään tilalla on lehmiä 150, muuta karjaa 150 ja highlandinkarjaa 20 eläintä. Omaa peltoa on 90 hehtaaria ja vuokramaita 60 hehtaaria sekä metsää sata hehtaaria.

– Kylmäpihatto rakennettiin 1994, joka on nykyisin nuorkarjan tilana. Kaksi vuotta myöhemmin rakennettiin konehalli. Kymmenen vuotta myöhemmin eli 2006 rakennettiin navetta, jossa on 154 eläinpaikkaa, isäntä kertoo.

Navetan rakentamisen jälkeen tilan talouskeskuksen pihapiiriin nousi korjaamo vuonna 2008. Korjaamo tehtiin, kun Einin veli puhui pariskunnan ympäri.

Kymmenen vuotta toiminut Ylä-Karjalan Korjaamo Oy kunnostaa maatalous-, metsä-, maansiirto- ja muita koneita Nurmeksen, Valtimon ja Rautavaaran alueella. Työväkeä tuon yrityksen palveluksessa on kaksi henkeä.

Sähkölasku pieneni huomattavasti

Kolmannen kerran kehittämisaskeleita otettiin 2010-luvun alussa ja askeleet liittyivät energiatehokkuuteen ja -tuotantoon. Ensin pihapiiriin rakennettiin hakeja turveliiteri, minkä jälkeen navetan viereen nousi CHP- eli yhdistetty sähkö- ja lämmöntuotantolaitos vuonna 2014.

Pielisen-Karjalan kehittämiskeskus oli mukana CHP-laitoksen suunnittelussa.

Volter Oy:ltä hankitun CHP-laitoksen rakentamiseen he saivat tukea EU:lta.

28 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Jouni Korhonen testaa hakkeen kuivuutta.

”Tuo Jouni on ollut aina herkkä innostumaan, mutta minä en.”

– Maataloudessa pitää ajatella kannattavuutta. Meidän mäellä kulutettiin aikaisemmin sähköä 400 000 kilowattituntia vuodessa ja energialasku oli noin 54 000 euroa. Nyt sähköä kuluu 100 000 kilowattituntia ja sähkölasku on pienentynyt samassa suhteessa, isäntä sanoo.

Aurinkoenergia kuivaa energiahakkeen

Korhosten tilalla navetan ja hakeliiterin katoille on asennettu aurinkopaneelit.

Navetan maitotankissa on lämmön talteenotto. Talouskeskuksen kaikissa rakennuksissa on myös led-valaistus.

– Aurinkoenergialla pystytään kesän aikana kuivattamaan hake, jota sitten talvella poltetaan CHP-laitoksessa lämmöksi ja sähköksi. Meidän tavoitteena on ol-

KUITTILAN TILA Tuomas Koivuniemi

lut täysi energiaomavaraisuus, mutta siihen ei ole aivan päästy. Olemme ajatelleet lannan hyötykäyttöäkin energiantuotannossa, mutta se vaatisi puolen miljoonan investointia, Jouni Korhonen kertoo.

Talon isäntä olisi rakentanut tilan maille tuulivoimalan.

– Tuo Jouni on ollut aina herkkä innostumaan, mutta minä en, Eini Korhonen naurahtaa.

Tuotantomäärä 1,5 miljoonaa kiloa

Korhosten tilalla on myös highlandinkarjaa, joiden kasvatus on harrastus.

Korhosten navetassa lehmiä lypsää kaksi robottia ja tilan maidontuotantomäärä on noin 1,5 miljoonaa kiloa. Tuotantomäärää on saatu nostettua 200 000 kiloa parempia rehuja syöttämällä.

Kuittilan tila vaihtoi Arla -ryhmän maiMAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 29

KUITTILAN TILA

”Jos maidon hinta ei tulevaisuudessa parane, tuottajat loppuvat Suomesta.” dontuottajien joukkoon 2015. Korhosten mukaan Alfa Lavalilla aiemmin työskennellyt ja Arla Itä-Suomen palvelukseen siirtynyt Jouni Tahvanainen ja parempi maidon hinta olivat ratkaisevia tekijöitä siirtymisessä meijeriryhmän piiriin.

Kolme vakituista työntekijää

Korhosten tilan omistus on henkilöpohjalla, eivätkä he ole ajatelleet osakeyhtiöittämistä. Isäntäpariskunnan lisäksi tilan töissä työllistyy ympäri vuoden kolme vakituista henkilöä ja kesällä apukäsiä on yksi lisää.

– Vakituiset työntekijät ovat olleet meillä yli seitsemän vuotta. Tilan pyörittämisessä sitoutunut työntekijäväki on tärkeää, Eini Korhonen sanoo.

Isäntäpariskunnalla on neljä lasta eli Emma, 25, Juuso, 24, Anni, 17, ja Hilma, 15. Vanhin lapsi opiskelee tällä hetkellä agrologiksi. Maatilan omistuksen muutos osakeyhtiöksi voisi olla mahdollista tulevaisuudessa, mikäli lapset innostuvat jatkajiksi.

– Lapset saavat kuitenkin itse päättää, mitä haluavat tulevaisuudessa tehdä, Eini Korhonen toteaa.

Korhoset rakensivat navetan viereen lämmön- ja sähköntuotantolaitoksen vuonna 2014.

Kritiikkiä kiintiöjärjestelmästä luopumisesta

30 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Tuomas Koivuniemi

Jouni Korhonen kritisoi sitä, että Euroopan unionissa ja Suomessa luovuttiin maitokiintiöistä.

– Meilläkin oli hankittuna maitokiintiöitä 1,4 miljoonan kilon edestä. Yhdessä yössä niihin investoidut 400 000 euroa hävisivät tuossa tuokiossa, eikä verotuksessa tätä menetystä huomioitu mitenkään.

Maidon hinta on ollut viime vuosina laskussa, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa EU:n ja Venäjän Ukrainan kriisin vuoksi toisilleen asettamat pakotteet.

Jouni Korhosen mielestä se, että maidon hinta on sama niin Suomessa kuin KeskiEuroopassa on pitkällä tähtäimellä mahdoton yhtälö.

– Täällä on kuitenkin erilaiset luonnonolosuhteet ja kovemmat tuotantokustannukset kuin Keski-Euroopassa. Jos maidon hinta ei tulevaisuudessa parane, tuottajat loppuvat Suomesta, hän arvelee.

FeedtechTM – ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ!

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen.

Hakevaraston katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat energian, jolla kuivataan hake tulevan talvenkin käyttöä varten. Jouni Korhonen olisi rakentanut tilan maille tuulivoimalankin, mutta Eini Korhonen ei asiasta innostunut.

FEEDTECH™ M20XC – TEHOKAS ITIÖITÄ VASTAAN Nurmi- ja kokoviljarehuille.

Soveltuu luomutuotantoon ja parhaiten paalirehulle.

FEEDTECH™ M20XCE – VAIKEISIIN OLOSUHTEISIIN Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille.

Entsyymi varmistamassa säilönnän onnistumisen. Soveltuu luomutuotantoon ja kaikkiin varastotyyppeihin (paalit, auma, siilo).

FEEDTECH™ F600 – TEHOKKAASEEN JÄLKILÄMPENEMISEN ESTOON Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle murske- ja kokoviljasäilörehulle.

Soveltuu luomutuotantoon ja kaikille varastotyypeille.

150

ALKAEN /REHUTONNI (SIS. ALV)  Pihapiirissä on Ylä-Karjalan Korjaamo Oy, joka kunnostaa muun muassa maatalous- ja metsäkoneita Nurmeksen, Rautavaaran ja Valtimon alueella.  Korhosten tila on palkittu energiatoimistaan.  Kuittilan tilan ensimmäinen navetta.

UUTUUS

FEEDTECH™ SODIUM NATRIUM-BETSOAATTI – ESTÄÄ HOMEIDEN JA HIIVOJEN KASVUA

Käyttö varmistaa rehun laadun erityisesti silloin, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on korkea (35-70%). Käytetään yhdessä Feedtech M20XC ja M20XCE:n kanssa.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

hankkij MAITOA a.fi SUOMESTA 3 / 2019 | 31

Kausivaihtelu

Voiko kausivaihteluun vaikuttaa?

SAMI KILPELÄINEN

M

aidontuotanto tiloilla ja kulutus ruokapöydissä on huipussaan eri aikaan vuodesta. Kesäisin koulujen ollessa kesälomilla ja auringon lämmittäessä maitojen kulutus laskee. Syksyllä iltojen pimetessä ja koulujen ollessa täydessä vauhdissa maitojen ja maitotuotteiden kulutus nousee.

Maidontuotannossa on kautta aikain ollut vakiintunut kausivaihtelu. Tuotanto on syys-marraskuussa noin 10–12 prosenttia matalammalla kuin korkeimmillaan maalis-toukokuussa.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä valtaosa meijereistä maksaa edelleen maidosta enemmän syksyllä ja vähemmän keväällä. Kyseessä on ns. kausihinnoittelu. Tyypillisesti kausihinnan ero on ollut 2 senttiä litralta ylös ja alas. Vielä viime vuosikymmenellä eroa oli jopa 3,5 senttiä ylös ja alas perushinnasta.

Robottitiloilla sama vaihtelu

Tehokkaan ja taloudellisen tuotannon kannalta robottitililoilla tavoite on tasainen tuotanto läpi vuoden, jolloin käyttöaste on mahdollisimman korkea.

Näin ollen yleisesti arvioidaan, että kausivaihtelu olisi pienempää automaattilypsytiloilla. Näin ei kuitenkaan ole.

Kausivaihtelu on toistaiseksi yhtä suurta myös automaatti- eli lypsyrobottiloilla.

Koska kausivaihtelu ei ole vuosien varrella laskenut, esille on noussut myös kausihinnoittelun korostaminen. Osa meijereistä ei ole enää käyttänyt kausihintaa.

Tuotantoon tehokkuutta

Toimitusjohtaja Risto Koski Hämeenlinnan Osuusmeijeristä kertoo, että raakaaineen tehokkaan ja taloudellisen käytön kannalta on tärkeää, että tuotettu maito-

Meijerimaito, 2018 (miljoonaa litraa) 205 200 195 190 185 180 175 170

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

10

11

12

Automaattilypsytilojen kausivaihtelu

78 000 76 000 74 000 72 000 70 000 68 000 66 000 64 000

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Arla Suomi -ryhmän kausivaihtelu 30 päivään tasoitettuna 190

182,5

175

167,5 160

1

2

3

4

5

6

7

8

Presiis tilakohtainen rehuratkaisumme

9

10

11

12

www.feedex.fi

Jokainen maatila on erilainen, säilörehun arvot vaihtelevat ja ruokintatavat eroavat.

Miksi siis sama rehu sopisi kaikille?

Me teemme niin rehuja kuin kivennäisiäkin tilan omien reseptien mukaisesti.

32 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. 020 1984 820

kotimainen perheyritys

Kausivaihtelu

”Voimakkain muutos suhteessa maidontuotantoon tapahtuu syksyisin.”

määrä vastaa mahdollisimman hyvin markkinoilla tapahtuvaa myynnin vaihtelua.

Kesäkautena maitotuotteiden myynti on selvästi alhaisempi kuin vastaavasti talvikauden aikana.

– Voimakkain muutos suhteessa maidontuotantoon tapahtuu syksyisin, jolloin maidon myynti on reilu 10 % kesäistä

myyntiä korkeampi, maidontuotannon samanaikaisesti laskiessa, kertoo Koski.

Vaikka kulutustottumuksiin ei pystytäkään vaikuttamaan, niin luonnollisesti maitomäärien hallintaa helpottaisi, jos tuotannon vaihtelut olisivat pienemmät eri vuoden aikoina.

Tämä on yksi niistä asioista, jolla voidaan parantaa koko toimitusketjun tu-

loksellisuutta, kilpailukykyä ja kannattavuutta.

Meijerit ovat kannustaneet takavuosikymmeninä tiloja erilaisin keinoin tasaamaan maidontuotantoa eri vuodenaikoina ja näin tehdään myös jatkossa. Yksi tapa on ollut myös loppu vuoden aikana maksettava korkeampi hinta ja ennakkojälkitilit.

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

CID LINES -TUOTTEET NYT VALIKOIMASSAMME UTARETERVEYTEEN KENOPURE

KENODIN SD

KENOMINT SD

Laimennettava vedinten vaahtopesuaine, 10 litraa.

Käyttövalmis jodipoh­ jainen vedinkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn.

20, 60 ja 200 litraa.

Klooriheksidiinipoh­ jainen käyttövalmis vedintenkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn.

20, 60 ja 200 litraa.

VAAHTOPESUUN

DESINFIOINTIIN

KRYPTOSPORIDIOOSIIN

KENOSAN

VIROCID

KENOCOX

Vaahtopesuaine, 22 kg/astia.

Desinfiointiaine.

Tehoaa mm.

Salmonella, E.coli, ASF (afrikka­ lainen sikarutto) 5 litraa/astia.

Erikoisdesinfiointiaine.

ETT:n hyväksymä.

Koko 10 litraa.

MAITOA SUOMESTA 3TH / 2019 Oy Teollisuushankinta Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

| 33

Kulutustottumukset

Adobe Stock

KEVYTMAIDON suosio kasvaa SAMI KILPELÄINEN

M

aitojen kulutus on laskenut Suomessa viimeisen neljän vuoden aikana kaksikymmentä prosenttia eli noin 100 miljoonaa litraa.

Kevytmaitojen kulutus on siitä huolimatta kääntynyt tällä vuosikymmenellä nousuun. Kevytmaitoa suomalaiset joivat viime vuonna lähes 20 miljoonaa litraa enemmän kuin vuosikymmenen alussa eli yhteensä noin 330 miljoonaa litraa. Se edustaa kahta kolmannesta kulutuksesta.

Sen sijaan rasvattoman maidon kulutus on romahtanut. Vuosikymmenen alusta kulutus on laskenut alle 180 miljoonaan litraan, kun vuosikymmenen vaihteessa kulutus oli lähes 280 miljoonaa litraa.

Pelkästään viimeisen neljän vuoden aikana kulutus on laskenut 85 miljoonaa litraa.

Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiin maito- ja meijeritilastoihin. Luvut ovat pastöroitujen maitojen pakkausluvut ja tämän lisäksi pakataan mm. laktoosittomia ja vähälaktoosisia maitoja.

KEVYTMAITOJEN KULUTUS KASVUSSA 350 000 000 litraa

300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0

10 011 012 013 014 015 016 017 018 2 2 2 2 2 2 2 2 Kevytmaito Rasvaton maito

20

Vegaaniravinto ei riitä?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnassakin ja useiden ravitsemustieteilijöiden lausunnoissa on muistutettu, että ”proteiinin lähteiden on oltava monipuolisia, jotta vegaani saa riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja”.

Se tarkoittaa heidän mukaansa sitä, että vegaanin on syötävä vaihtelevasti esimerkiksi soijaa, muita papuja, linssejä, herneitä, täysjyväviljaa, siemeniä, pähkinöitä ja manteleita.

Ylen haastattelema Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab kertoi taannoin, että ”maitotuotteet monipuolistavat ruokavaliota hyvin paljon. Käytännössä voi olla, että mitään täydennyksiä ei tarvita.”

34 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

Kevytmaitoa suomalaiset joivat viime vuonna lähes 20 miljoonaa litraa enemmän kuin vuosikymmenen alussa.

Ruokavalio on melko helppoa saada ravitsemuksellisesti monipuoliseksi esimerkiksi silloin, kun syö kasvispainotteisesti, mutta mukana on maitotuotteita. Schwab suositti että maitovalmisteista kannattaa valita vähärasvaisia tai rasvattomia. Sama neuvo koskee vegaanien ohella sekasyöjiä.

Ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm kertoi neuvottelukunnan kiinnittäneen vegaaniruokavalioon huomiota ja arvioineen, etteivät kasvisjuomat ilman täydennyksiä anna riittävästi kaikkia mineraaleja ja hivenaineita. Maidossa nämä sen sijaan ovat luontaisesti.

Nyt kannattaa ajatella ensi kesää.

AIV-myyntikausi alkaa lokakuun alussa.

Hyödynnä nyt ennakkotilaajan etuhinnat ja varmista tulevan kauden onnistunut rehunsäilöntä. Meiltä löydät tutkitusti tehokkaat tuotteet kaikkiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Lisäksi turvanasi on ainutlaatuinen AIV Laatutakuu.

Tilaa nyt kotimaiset AIV-tuotteet kauden parhaaseen hintaan! Takuulla.

Tuoteneuvonta

020 710 8484

AIV.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 35

Maissi

REHUMAISSIN ETUNA ON ISO SATOMÄÄRÄ TUOMAS KOIVUNIEMI

Tuomas Koivuniemi

K

ahden sisaruksen Anna, 30, ja Antti, 37, Koljosen maatalousyhtymänä pyörittämällä Loukasten tilalla Hämeenlinnan Rengossa maissia on viljelty lypsykarjan rehuksi jo 25 vuotta. Maissin viljelystä innostui sisarusten Erkki-isä, joka tuolloin vaimonsa Barbro Sumelius-Koljosen kanssa isännöi tilaa.

– Mieheni oli kiinnostunut kokeilemaan uutta. Nummi-Pusulassa Kari Mela oli kokeillut viljellä maissia, joten niistä kytköksistä se meilläkin lähti. Ensimmäisenä vuotena maissia oli hehtaari, toisena kolme hehtaaria, kolmantena kuusi ja sitten määrä vakiintui pitkäksi aikaa 25 hehtaariksi, sisarusten äiti Barbro Sumelius-Koljonen kertoo.

Erkki Koljonen menehtyi vuonna 2004, minkä jälkeen Barbro, Anna ja Antti jatkoivat tilanpitoa maatalousyhtymänä. Äiti jäi eläkkeelle viime vuodenvaihteessa.

Loukasten tilalla maissin viljely oli aluksi haasteellista, kun tietoa oli vähän ja käytössä ei ollut sopivia koneita. Alkuhaasteiden jälkeen homma on sujunut.

Maissista saadaan iso satomäärä, sillä siitä saadaan kuiva-ainesatoa lähes saman verran kuin kolmesta nurminiitosta yhdellä korjuukerralla.

– Riskejäkin on, sillä maissi on kylmälle herkkä kasvi eli jos keväällä tehdyn kylvön jälkeen tulee hallayö tai sää on miinuspuolella, se paleltuu heti. Viljelemme maissia biohajoavan kalvon alla, jolloin nämä riskit pystytään minimoimaan.

Kalvo suojaa kylmältä, lämmittää maaperää ja antaa maissille kosteuttakin, joka antaa paremman lähdön maissin kasvulle, Anna Koljonen ja Barbro Sumelius-Koljonen toteavat.

Loukasten tilalla maissiala kasvaa

Maissin osuus tilan käyttämästä kokonaisrehumäärästä oli esimerkiksi viime vuonna puolet. Aikaisempina vuosina sen osuus on ollut kolmannes.

36 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

1

1. Anna Koljonen ja Barbro SumeliusKoljonen muistuttavat, että maissi on todella hallanherkkä kasvi.

2. Vesa Eerolan mukaan maissin etuna on, että yhdellä kertakorjuulla siitä tulee enemmän massaa kuin säilörehusta kolmella korjuukerralla.

3. Ylivieskalainen Mikko Korte on lannoittanut maissipeltoja kuivikelannalla.

– Maissi oli viime vuonna meidän pelastus, kun nurmisato oli niin huono, Anna Koljonen sanoo.

Loukasten tilalla on tällä hetkellä 155 lypsylehmää ja eläimiä on yhteensä 340 kappaletta. Viljelyssä on tällä hetkellä 200 hehtaaria, mistä nurmea on 90 hehtaarin, viljaa 70 hehtaarin ja maissia 38 hehtaarin verran.

– Maissin viljelyala on tällä hetkellä maksimissaan. Meillä on kuitenkin ensi keväänä alkamassa navetan laajennus eli tehdään neljän robotin pihatto, jolloin lypsylehmien paikkamäärä kasvaa 290 kappaleeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että varmasti kasvatetaan maissialaa, Anna Koljonen kertoo.

Maissin kylvötyöt Loukasten tilalle tekee niin ikään maissia viljelevä Janne Näsi, jolla on sen kylvöön tarkoitettu kone.

2 Etuna yksi korjuukerta

Pälkäneellä sijaitsevalla Eerolan tilalla rehumaissia on viljelty 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tilalla on tällä hetkellä peltoa 115 hehtaaria, mistä maissia viljellään 35 hehtaarilla. Lypsylehmiä pälkäneläistilalla on 70 kappaletta.

– Maissi korvaa säilörehua ja viljan käyttöä karjan ruokinnassa. Eläimet saavat maissista hyvin tärkkelystä ja energiaa. Lehmien ruokinnassa maissin osuus on meillä ollut noin kolmannes ja talvella hieman enemmän, mutta ei kuitenkaan

Pälkäneläistilalla maissi on kylvetty maahan normaalilla kylvökoneella ja siemenet on hankittu Virosta tai Puolasta. Eerolan tilalla ei maissia ole viljelty biohajoavan muovin alla.

– Muovin alla kasvatettu maissi on kasvultaan noin kaksi viikkoa edellä.

Perustamiskustannukset sen osalta olisi noin 800 euroa per hehtaari, joten en ole nähnyt sitä lisäpanostuksena tarpeelliseksi.

Helppo säilöä

Artjärvellä Maito Farmarit Oy:n pelloilla on maissia viljelty vuodesta 2016 rehukäyttöön. Tuomas Simolan mukaan rehumaissin etuina ovat yksi korjuukerta ja korjuu muiden sesonkien jälkeen sekä se, että kasvi hyväksikäyttää runsaan lietelannoituksen.

– Maissin avulla voi korjata aperuokinnassa kuidun määrää, jos muut rehut ovat hyvin sulavia. Rehumaissin säilöntä on helppoa joko laakasiilossa tai aumassa, helppo tiivistää ja se säilyy hyvin, Simola toteaa.

Haittapuolina hän näkee kasvin heikon hallankestävyyden keväällä. Kasvi vaatii myös omanlaisensa kylvö- ja korjuukaluston tai urakoitsijan käyttöä.

– Savimaalla tehtävä myöhäinen maissin korjuu voi olla myös aika sotkuista.

Maito Farmarit Oy:n eläinten ruokinnassa maissin osuus vaihtelee muiden käytettävien rehujen mukaan. Rehumaissin viljelyala tulee Simolan mukaan pysymään 20–30 hehtaarin haarukassa.

Nyt kannattaa tilata kivennäiset ja erikoisrehut koko sisäkaudeksi!

KUN TILAAT 1000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja PremiTähti-kivennäisiä tai 2000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

SAAT KAUPAN PÄÄLLE

CAT CT1205, ladattava vedenkestävä työvalaisin.

Kampanja voimassa 1.9.–31.10.2019.

Pohjoisessa muovin alle

3 yli 50 prosenttia, maitotilan isäntä Vesa Eerola sanoo.

Eerolan mukaan maissin viljelyn etuna on, että pelloille saa levittää runsaasti lietelantaa ja yhdellä kertakorjuulla siitä tulee enemmän massaa kuin säilörehusta kolmella korjuukerralla.

– Maissia säilöttäessä on pikkuisen laitettua happoa mukaan, mutta pääsääntöisesti ei ole käytetty mitään, joten siitä on tullut iso kustannussäästö. Meidän tilalla maissia on riittänyt rehuksi ympäri vuoden, Eerola toteaa.

Ylivieskalainen Mikko Korte viljelee niin ikään rehumaissia, mutta PohjoisPohjanmaan tienoilla kylvö on tehtävä muovin alle. Mies kertoo, että ilman muovia olleilla koealoilla maissin kasvu jäi noin metriin ja kasvit kärsivät heinäkuun hallasta huomattavasti enemmän kuin muovin alla itäneet. Kasvi toipuu kuitenkin hallavioituksista yllättävän hyvin.

Millaisen pellon maissi vaatii?

– Kylvön voi tehdä heti, kun pelto on kosteuden puolesta sopiva. Muovin alla maa lämpenee todella nopeasti. Maissi vaatii ravinteiltaan ja vesitaloudeltaan hyvän pellon, ja maan pitää kantaa korjuukoneita myöhään syksyllä.

Korte on lannoittanut maissipeltoja kuivikelannalla.

– Olisin tehnyt rikkaruiskutuksen, jos kasvusto ei olisi kärsinyt kahden kuukauden sateettomasta jaksosta, hän päättää.

Saat halutessasi kampanjaedun alennuksena.

Lisätietoja kampanjasta www.kinnusentahtirehut.fi

08 514 4700 kinnusentahtirehut.fi MAITOA SUOMESTA 3 / 2019 | 37

Maissi

Maissi on hyvä vaihtoehto lehmien säilörehuksi myös Suomessa?

S

uomessa on viljelty maissia lypsylehmien rehuksi jo ainakin 1990luvulta lähtien, mutta viljelyala on ollut hyvin pieni. Helsingin yliopiston maataloustieteiden osastolla työskentelevän yliopistonlehtorin Seija Jaakkolan mukaan maissisäilörehua käytetään maailmalla paljon lehmien rehuna yhdessä nurmisäilörehun kanssa.

Maissin viljelyala Suomessa oli ennakkotietojen perusteella viime vuonna 740 hehtaaria. Tänä vuonna viljelyalan osalta päästään noin 1000 hehtaariin.

taan maissin eri lajikkeiden, typpilannoituksen, katteen, kehitysasteen ja eri säilöntäaineiden vaikutuksia maissirehun koostumukseen ja rehuarvoon, hän kertoo.

Yhteisprojektissa tehdään myös kolme lypsylehmien ruokintatutkimusta.

– Lisäksi selvitetään saatavien tulosten avulla maissin kokonaisympäristövaikutukset ja ruokintakäytön vaikutukset maidontuotannon hiilijalanjälkeen ja verrataan niitä muihin Suomessa tuotettaviin erilaisiin karkearehuihin.

HELSINGIN yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat molemmat aikaisemmissa kenttäkokeissaan todenneet, että maissista voi saada Suomessa hyvissä olosuhteissa melko suuria satoja yhdellä korjuukerralla. Jaakkolan mukaan ajantasaista ja suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa tutkimustietoa esimerkiksi maissin viljelystä, käytöstä ruokinnassa tai vaikutuksista ympäristöön ei ole ollenkaan tai sitä on hyvin vähän.

– Tänä kesänä alkaneessa Helsingin yliopiston ja Luken yhteisprojektissa tutki-

MITÄ TILOILLA on otettava huomioon, jos ne käyttävät maissia rehuraaka-aineena? Jaakkolan mukaan maissin viljelyn aloittavan on luonnollisesti perehdyttävä kaikkiin maissiin liittyviin ohjeisiin ja olosuhdevaatimuksiin (maaperä, kasvuolosuhteet, viljelytoimenpiteet, korjuu, säilöntä, käyttö ruokinnassa), jotka vaikuttavat sadon määrään ja laatuun.

– Maissi viihtyy parhaiten melko lämpimässä ja lyhyessä päivässä. Siksi olosuhteet Suomessa ovat rajoittaneet viljelyä ja aiheuttaneet suuria sadon määrän ja

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus 38 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

S UUTUU

laadun vaihteluja. On otettava huomioon, että vaihtelevuus on edelleen suurta, Jaakkola sanoo.

Viljelymahdollisuudet ovat kuitenkin parantuneet uusien lajikkeiden soveltuessa yhä paremmin pohjoisiin olosuhteisiin kylmänkestävyyden ja nopeamman kehitysrytmin ansiosta, mikä on lisännyt tuottajien kiinnostusta maissin viljelyyn.

– Muualla tehtyjen tutkimusten perustella lypsylehmän ruokinnan kannalta optimaalinen maissin korjuuajankohta tuottaa rehua, jonka kuiva-ainepitoisuus on 300–350 g/kg ja tärkkelyspitoisuus 300–350 g/kg ka. Suomessa maissin kehitysvaihe ja koostumus korjuuhetkellä vaihtelevat suuresti ja edellä mainittua optimaalisena pidettyä kehitysastetta ei useinkaan saavuteta hitaan kehityksen vuoksi.

Kun Suomessa rehumaissi joudutaan korjaamaan ennen optimaalista kehitysvaihetta, se on märkää, hyvin sokeripitoista ja tärkkelystä on vähän.

– Tämä on otettava huomioon sekä rehun säilönnässä että ruokinnan suunnittelussa, Jaakkola opastaa.

Vaasan Tähtitorttu

Vaasan Joulutorttu Voilla leivottu klassikkotorttu.

Vegaaninen, laktoos iton tähtitorttu.

Vaasan

Voilla le Taskutortt u ivottu t luumuh askutorttu illolla.

unkki Vaasan Piparim i munkki

itu pien Valmiiksi sokero . uisella täytteellä piparkakun mak

SBS Winter Caramel -donitsi Näyttävä kausimaku Donitsipysäkkiin, sisällä kinuskia.

Joulun tunnelmaa ja tuoksua leivonnaisilla Muista ostaa joulun herkut oman meijerisi myymälästä! Takuuvarmat joulun tortut, mehevät Piparimunkit ja upeat Winter Caramel -donitsit löydät Lantmännen Unibakelta.

www.lantmannen-unibake.fi Lantmännen Unibake Finland

@lantmannenunibakefi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019

| 39

40 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2019