Maitoa Suomesta 3/2020

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

3 • 2 0 2 0

Laidunnus on tärkeää lehmille – ja kuluttajille

Ruhan meijeri 150 vuotta Ennakoiva terveydenhuolto kannattaa Elvytysrahat jaossa

Nelson Lämmitettävä juomakuppi ja muuntaja

YHTEISHINTAAN

595,-

Tarjous voimassa 30.11.2020 asti.

LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI NELSON

MUUNTAJA NELSON

SILBER LAIDUNTOLPPA 60X2000 MM

1790

597,-

173,-

Lämmitettävien juomakuppien aatelia.

Soveltuu erinomaisesti pohjolan pakkasiin.

Muuntaja Nelson juomakuppiin. 240 V/24 V. Jokainen juomakuppi tarvitsee oman muuntajan.

Maatumaton, ruostumaton ja kevyt alumiininen tolppa. Toimitetaan 9 kpl:een nipuissa, tilaustuote.

TALVINAUHA DELAVAL B40 200 M

SÄHKÖPAIMEN DELAVAL 30M

AL97291680

AL97291881

SIL6020M

VAIN HANKKIJALTA

75,AL88154301

261,AL94300010

Laadukas ja kestävä talvinauha. Hyvä johtavuus, hylkii lunta ja erottuu paremmin talvella maastosta. UV-suojattu.

Verkkovirralla toimiva kaikille eläimille soveltuva tehokas peruspaimen.

UTAREKLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN

ULTRAÄÄNI JYRSIJÄKARKOTIN

AGROSAN DRY OUT KUIVADESINFIOINTIAINE 25 KG

39,VF19502

Agrosan DRY OUT® kuivadesinfiointiaine.

Fosfaatiton ja pH-neutraali ympäristöystävällinen kuivadesinfiointiaine. Suojaa eläimiä yleisimmiltä bakteereilta ja sieniltä.

Sitoo kostetutta ja ammoniakkia ja auttaa parantamaan navetan ilman laatua. Ei ole haitallista eläimille, eikä ihmisille.

449,AL94247100

Pieni ja ketterä vain 440 g painava akkuklipperi esim. utareiden klippaukseen.

Mukana kaksi akkua. 2 vuoden takuu.

KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ!

VERKKOKAUPPA: hankkija.fi

209,KB29986

Ultraäänikarkotin pitää 100-200 m2 vapaana kutsumattomista jyrsijöistä.

SAMI KILPELÄINEN

PÄÄKIRJOITUS

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Politiikkaratkaisujen pitää vastata markkinoiden haasteisiin

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

11. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa Kannen kuva: Heini Riipi

E

U:n päämiehet tekivät heinäkuussa merkittävät päätökset EU:n elvytyspaketista eli EU Next Generation (seuraava sukupolvi) -välineestä. Yhteensä 750 miljardin euron välineestä investoidaan varoja seuraaville kolmelle osa-alueelle: 1) EUmaiden toimet, joiden tavoitteena on kriisistä toipuminen, vahinkojen korjaaminen ja selviäminen kriisistä entistä vahvempana, 2) toimenpiteet, joilla edistetään yksityisiä investointeja ja tuetaan vaikeuksissa olevia yrityksiä sekä 3) lisäpanostus keskeisiin EU:n ohjelmiin, joilla hyödynnetään kriisistä saatuja kokemuksia, vahvistetaan sisämarkkinoita ja niiden palautumiskykyä sekä edistetään siirtymistä vihreään ja digitaaliseen talouteen.

Maidontuotanto ja meijeriteollisuus ovat sekä EU:n että Suomen maatalousklusterin suurin toimiala. Toimialalla on tehty paljon innovaatioita ja tässä lehdessä kerrotaan myös paljon toimia, joilla Arla Suomi -yhteistyöryhmä haluaa olla tiennäyttäjänä myös entistä kestävämmälle tuotantotavalle.

Maidontuotannon merkitys maaseutualueille ja maakunnille on edelleen merkittävä, sillä maitotilat käyttävät vuosittain pelkästään viljaa noin miljardi kiloa. Siihen tarvitaan yli 300 000 viljahehtaarin sadot Suomessa. Nurmea syötetään hiukan enemmän. Merkittävää on huomata, että maataloudessa robotiikka ja teknologia on edennyt hurjaa vauhtia ja uusissa navetoissa niiden osuus kokonaiskustannuksesta voi olla jo yli 40 prosenttia.

Onkin erikoista, että valtakunnan päämedioissa on edelleen kirjoituksia maataloudesta auringonlaskun alana. Voi sitä tietämättömyyden määrää. Asia on täysin päinvastoin. Maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa on paljon enemmän arvokasta tietoa kuin monella muulla alalla. Tieto on tärkeä saada hyödynnetyksi myös kuluttajien avuksi.

EU Next Generation -välineen pitää olla myös elintarvikesektorin käytössä. Esimerkiksi biokaasun käyttöönotto tiloilla vastaisi hallitusohjelmankin pyrkimykseen ilmastokuormituksen pienentämisestä. Samaan aikaan, kun päästöt vähenisivät olisi tärkeää saada suomalaista hajautettua biokaasua jopa liikennekäyttöön. Investoinnit ovat kuitenkin niin merkittävät, että niihin tarvitaan kannustimia sekä rakentamiseen että tuotantoon. * * *

Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee, että EU:n maaseutuohjelmille tulee tälläkin kertaa toinen jatkovuosi. Eläinten hyvinvointikorvaus olisi monelle tilalle oiva työkalu, jos siinä keskityttäisiin todellisiin hyvinvointia parantaviin asioihin muutamia tiloja palvelevien näpertelyjen sijaan.

Kuluttajille on selvästi tärkeää, että eläimet voivat hyvin. Keskeisimmät tekijät hyvinvointiin ovat laiduntaminen, eläinten vapaa liikkuminen ja eläimen luontaisen rehun eli nurmen hyödyntäminen. Laiduntamalla maitotilat vastaisivat toiseen isoon EU:n vaatimaan asiaan eli biodiversiteetin laajentamiseen. Laiduntaminen ja perinnebiotoopit lisäävät monimuotoisuutta eli biodiversiteettia.

Markkinoiden haasteisiin ja kuluttajien toiveisiin uskoisi myös hallinnon vastaavan.

Näpertely tilavaatimusten tai hyvinvointisuunnitelmien sijaan tarvitsee rinnalleen konkretiaa. Sitä kesät ja talvet laiduntavat lehmät tuovat. * * *

Eläinten hyvinvointimerkki on valmisteilla. Arla on ollut mukana projektissa ja Hämeenlinnan Osuusmeijerissä pakattavan Yhden Tilan luomumaito on valittu mukaan Luken hallinnoiman hankkeen pilotointiin. Kuluttajien kanssa tehtävien testien avulla saadaan hankkeelle ja myös tuottajille tärkeää tietoa, voisiko eläinten hyvinvointimerkki toimia Suomessa. Suomessa eläimistä pidetään hyvää huolta.

Kehitetään toimintoja edelleen ja tuodaan ne myös kuluttajien ja päättäjien näkyville.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

|3

KYRÖNNIEMEN MAATILA OY • Yrittäjä: Antti Huovinen • Perhe: vaimo ja kaksi lasta • Tuotantosuunta: lypsykarjatila n. 300 lehmää, vasikoista sonnit ja lihakarjarotuiset myydään lihatiloille • Peltoa: 350 hehtaaria • Perustettu: Huovisen ukki osti tilan vuonna 1964. Antti Huovinen tuli maatalousyhtymään mukaan vanhempiensa kanssa vuonna 2008. Tila osakeyhtiöitettiin vuonna 2018 sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Laatua ja säästöjä

Kokonaisuus ratkaisi kumppanin valinnan Kumppaneilla on merkitystä, kun yrityksen toimintaa kehitetään.

Ja tämän päivän nykyaikainen maatila on yritys.

Vieremän keskustan tuntumassa, Vieremänjärven rantamailla isännöi Antti Huovinen maatilaansa. Huhtikuusta 2020 lähtien Kyrönniemen Maatila Oy on ollut uusi lenkki Atria Nauta -ketjussa.

– Kokonaisuus ratkaisi valinnan ja atrialaiset tekivät parhaan tarjouksen. Siellä on muutakin tarjottavaa viljelijälle kuin pelkkä lihanosto, Antti Huovinen perustelee ratkaisuaan.

Tuottajapalvelut olivat tärkeä osa kokonaispakettia.

– Odotan sopimuksen tuovan käyttööni lisää viljanviljelyn ja nurmipuolen sekä ruokintapuolen osaamista. Ruokinnassa odotan lisäarvoa siitä, että A-Rehu on tuottajaomisteinen rehufirma. Sitä kautta rehun hinnan pitäisi olla kilpailukykyinen ja tuoda kustannussäästöjä.

Kassavirta seurannassa Kannattavuuden seuranta on olennainen osa maatilan taloudenpitoa. Tilan tärkein työkalu talouden seurannassa on kassavirtabudjetti, jota tilalla on seurattu jo 10 vuoden ajan.

– Tämä on pääomavetoinen bisnes ja kassan riittävyys on meillä suurin ongelma.

4|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Me olemme kannattavia ja meillä on hyvä tase, mutta kassavirtaa ja kassan riittävyyttä on seurattava.

Lehmien maidontuotanto on tilan kivijalka. Nurmirehu tulee omalta tilalta ja myös osa viljasta. Suurin osa viljasta ostetaan kuitenkin lähialueen tiloilta.

– Pääomakulu on niin iso tässä bisneksessä, että ruokintakustannuksiin kannattaa pistää hieman enempi panosta ja ottaa sitä kautta enempi maitoa. Kun saat nostettua litroja ja sitä kautta liikevaihtoa, niin sinne kiinteät kulut laimenevat. Lehmän pitää pysyä terveenä, mutta samalla pitää puskea sitä koko ajan kohti maksimituotosta, Huovinen pohtii.

Hyvällä työllä hyviä tuloksia

Kannattavuuden kannalta tärkeimmät valinnat tehdään maatilan arkisissa töissä. Ei ole ihan sama, millaista säilörehua navettojen ruokintapöydille kuskataan.

– Siihen pitää uhrata miestyötunteja, että rehu saadaan säilöttyä mahdollisimman hyvin. Säilörehun laadun eteen ei voi panostaa liikaa, Huovinen muistuttaa.

Riskienhallinta on tärkeä osa tilan kannat-

tavuuden seurantaa. Omat riskinsä liittyvät lihatiloille lähtevien vasikoiden kuljetuksiin.

– Meidän tilan suurin tautiriski liittyy eläinkuljetuksiin, joten niiden pitää olla kunnossa. Poikiminen ei ole myöskään täysin tasaista, mutta siitä huolimatta meille on tärkeä juttu, että vasikat lähtevät mahdollisimman nopeasti kasvatukseen, Huovinen toteaa.

Tuotto on tarpeen Vuoden 2019 osalta tilan liikevaihto oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Voittoakin viivan alle kertyi, mutta aikanaan diplomi-insinöörin paperit hankkinut viljelijä muistuttaa, että kannattavuutta voi tutkailla monin eri tavoin. Yksi niistä on tuotto sijoitetulle pääomalle.

– On varmasti parempia tiloja, mutta olemme mekin ihan hyvin kannattava tila.

Kun ajattelen asiaa henkilökohtaisesti, ja huomioidaan tässä tilassa kiinni olevat pääomat, vuosittaisen tulokseen eteen tehtävä työtunnit ja otettu riski, niin se riski on toteutunut.

Teksti: Pekka Moliis Kuva: Tuukka Kiviranta

SISÄLTÖ Tuija Linjakumpu

Lehmien syväkuivikeparret ja joustavat parsikalusteet Stenmilk Oy n vuoden 2019 lopulla valmistuneessa pihatossa.

28

28 Harkituin

Muut 3 Pääkirjoitus

askelin

6 Ajankohtaista

Stenmilk Oy:n tilalla Torniossa maidontuotannon kehittämisessä on edetty suunnitelmallisesti.

– Uuden pihaton tavoitteena oli säästää askelia ja aikaa, Tuomas Stenudd kertoo.

32 Eläinten terveyden-

huoltosopimus palvelee sekä eläinten hyvinvointia, tuottajia että kuluttajia

Arlan Laatuohjelman päivittyessä Arla Suomi Maitotilan Johtamisohjelmaksi tulee vuoden 2021 alkuun mennessä tuottajiemme tehdä kirjallinen sopimus eläinlääkärin kanssa.

8 Kai Gyllström: Uusia tuotteita ja innovaatioita pandemian aikana.

10 Lähitilan maitoa Uudeltamaalta tuottavat laiduntavat lehmät.

16 Ruhan meijeri on toiminut 150 vuotta.

38

10

20 Maitojen kulutus ja tuotanto korkealla eri aikaan.

24 Valkoposkihanhet tilan riesana jo 14 vuotta.

26 Valkoposkihanhista karjalaistiloille miljoonien vahingot.

30 Hävikki. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain pois jopa 120– 160 miljoonaa kiloa ruokaa.

36 Maitoalan kestävä tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä.

38 Sadonkorjuureseptit. Nyt kannattaa hyödyntää torien ja kasvimaiden tarjontaa alkupaloista jälkiruokiin.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

|5

Ajankohtaista

Paljasjalkaiset sipoolaiset toivottivat hyvää Suomalaisen ruoan päivää

Arlan viestintäjohtaja Sirpa Rinne.

H

istorian toinen Suomalaisen ruoan päivä oli perjantaina 4. syyskuuta. Päivää vietettiin kukin omalla tavallaan kokkaamalla ja hyvästä ruoasta nauttimalla, ja jopa kertomalla rakkaudesta ruokaan ja jakamalla tarinoita ystäville ja kumppaneille. ”Parhaat maitotuotteet valmistetaan Sipoossa ja Hämeenlinnassa” Koska meillä on syytä olla ylpeä siitä, että tarjoamme suomalaisille kuluttajille Suomen parhaita maitotuotteita. Arlassa päätettiin nostaa Suomalaisen ruoan päivän kunniaksi esille ne, jotka ovat välttämättömiä Suomen parhaimpien maitotuotteiden aikaansaamiseksi eli yli 400 Arlan ja yhteistyömeijereiden työntekijää sekä 500 maidontuottajaa eri puolilla Suomea.

– Lähetimme koko Suomelle Sipoosta terveiset ja esittelimme paljasjalkaisia sipoolaisia tuotteita Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä ja Twitterissä, kertoo Arlan viestintäjohtaja Sirpa Rinne.

6|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Ajankohtaista

Meijeriyhdistys ministeri Lintilälle: ”Kannustimia lantabiokaasun tuotannon lisäämiseen”

E

lintarviketeollisuusliitossa toimiva Suomen meijeriyhdistys tapasi syyskuun 11. päivä elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk).

Juuri matkustusrajoitteista tehtyjen päätösten jälkeen ministeri oli valmistautumassa seuraavina päivinä käytäviin budjettineuvotteluihin ja EU:n next generation -välineen eli EU:n elpymisrahaston rahanjakoehtoihin Suomessa.

Ministeri kertoi ilmasto- ja energia-asioiden nousevan isoksi osaksi elpymisvälineen rahanjakoa Suomessa. Elinkeinoministeriö tulee olemaan merkittävin ”rahanjakaja”.

Meijeriyhdistys muistutti ministeriä, että ”Lannan hyödyntäminen biokaasun tuotannossa sopii EU:n vihreän kasvun tavoitteisiin ja se tulisi huomioida Suomessa suunniteltavissa vihreän siirtymän tukitoimissa”.

Maatalousperäiseen raaka-aineeseen, kuten lantaan, pohjautuvan biokaasutuotannon lisäämiseksi tulisi Suomessa olla keinoja tukea myös pienempien biokaasulaitosten rakentamista, raaka-aineen ja biokaasun kuljetuksia sekä käyttöä syöttöä maakaasuverkkoon.

Energiakustannukset muodostavat suuren osan myös teollisuuden ja maitotilojen kustannuksista.

Brexitin jälkeiset tullit auki

I

son-Britannian EU-eron jälkeen on vielä tämän vuoden ajan Iso-Britannian ja EU:n välinen kauppa ollut vapaata.

Ensi vuoden alusta tilanne muuttuu. Kauppaneuvottelut eivät ole edenneet ja mahdollinen kova ratkaisu (hard Brexit) johtaisi maito-

tuotteilla 42–44 prosentin tulleihin lukuun ottamatta rasvoja, joilla tullitasot olisivat 10–12 prosenttia.

Pehmeä ratkaisu (soft Brexit) tullitasoissa johtaisi keskimäärin 3–5 prosentin tulleihin.

Neuvottelut jatkuvat ja lopullinen ratkaisu voi mennä lähellä vuoden vaihdetta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tapasi Suomen meijeriyhdistyksen puheenjohtajan Sami Kilpeläisen (Arla), toimialapäällikkö Marika Säynevirran ja hallituksen jäsen Juha MurtoKoiviston (osk.

Maitokolmio).

– Suomessa pitää pysyä maltillisessa energiaverotuksessa, ettei suomalaisen meijeriteollisuuden kilpailukyky kärsisi, vetosi meijeriyhdistyksen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen.

Yhdistys myös toivoo valtiolta toimia, joilla innovaatioiden tukeminen tulisi olla myös mahdollista meijeriteollisuudessa ja maitotiloilla. ”Biokaasulaitosten tai uusien innovatiivisten tuotteiden sekä tuotannollisten, pakkausteknisten ja kierrätysmateriaalien kehittämisen avulla voidaan saada aikaan mittavat yhteiskunnalliset vaikutukset ja parantaa tuotteiden vientimahdollisuuksia.”

MAITOFORUM

MAITOFORUM

Brexitin suurempivaikutus maitomarkk kuin Venäjä oille vo -pakottein iden i olla SAMI KILP

ELÄINEN

J

oao Pacheco Farm Europesta kertoi Pellervon maitoforumissa, että Ison-Britannian ero EU:sta voisi johtaa ilman sopimusta suurempiin vaikutuksiin EU-maille kuin Venäjäpakotteet aiheuttivat.

– Kova brittien EU-ero eli ”hard Brexit” ei näytä kovin todennäköiseltä marraskuun puolivälissä tuljälkeen. Jos leen alustavan sopimusluonnoksen välille ei tulisi sopimusta EU:n ja Ison-Britannian seuraisi sitä ennen 31.3.2019 tapahtuvaa eroa, EU:ssa iso maitokriisi, arvioi Pacheco.hinnan aikaEU vie maitotuotteita nyt korkean ja kaupan na 3,7 miljardia euroa Iso-Britanniaan miljardia euroa. arvon nettoylijäämä on peräti 2,2

/ 2018 MAITOA SUOMESTA 4

8|

/ 2018 MAITOA SUOMESTA 4

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

|7

|9

Ajankohtaista

uusia tuotteita ja innovaatioita pandemian aikana SAMI KILPELÄINEN

A

rlan Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström kertoo, että yhtiön viime vuoden liikevaihto kasvoi 6,6 miljoonalla eurolla 333 miljoonaan euroon ja tulos oli positiivinen.

Gyllströmin mukaan Arlalla on siirrytty koronapandemian akuutista vaiheesta vaiheeseen, jossa keski-

8|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

tytään enemmän normaaliin toimintaan ja mietitään ensi vuoden liiketoimintaa ja strategiaa.

– Pandemialla on edelleen vaikutusta niin tämän hetkiseen toimintaamme kuin pidemmällä tähtäimellä myös kuluttajakäyttäytymiseen. Näitä asioita mietimme tällä hetkellä paljon ja teemme toimenpiteitä sen mukaan, taustoittaa Gyllström.

Ajankohtaista

”Pandemian alkuvaiheessa ollut miljoonan euron hävikkiriski on saatu upeasti kokonaan pois –­ iso kiitos kaikille sen mahdollistamisessa mukana olleille!” demian alkuvaiheessa ollut miljoonan euron hävikkiriski on saatu upeasti kokonaan pois – iso kiitos kaikille sen mahdollistamisessa mukana olleille!

Arla Suomi -yhteistyöryhmä järjesti esimerkiksi Arlan tukkuasiakkaita ja julkisia hankintoja palvelevan Food Service -tiimin kanssa keväällä ja alkukesästä drive-in-meijerikiertueen, joka toi poikkeustilanteessa myymättä jääneet ravintolatuotteet kuluttajien saataville useilla eri paikkakunnilla. Tämän lisäksi koronakriisi vauhditti myös muita kaupallisia hankkeita, joista hyvänä esimerkkinä on vähittäiskaupalle kehitetty kesällä avattu Arla Deals -sovellus.

Kausivaihtelu haasteena Kesäisin tiloilta tulee muihin vuodenaikoihin verrattuna enemmän maitoa. Tänä kesänä oli poikkeuksellisen hyvät olosuhteet ja maitomäärät nousivat yllättäen rajusti.

– Koronakriisillä on myös ollut vaikutusta maitotuotteiden kokonaiskulutukseen. Koska kesällä kysyntä yleensä laskee muutenkin, teimme suunnitelmat, joiden avulla maitomäärä pystyttiin hyödyntämään, sanoo Gyllström.

– Tuotannon tasaisuus olisi jalostuksen kannalta tärkeää ja siksi kevään sekä kesän maitomäärien hallinta on tärkeää, muistuttaa Gyllström maidontuotannon luontaisen kausivaihtelun tasaamisen tarpeesta.

Uusia avauksia Gyllström iloitsee, että hävikin hallinnassa on onnistuttu hienosti. Ilman pandemiaa tilanne olisi hänen mukaansa loistava: – Olemme olleet hyvin systemaattisia ja luoneet myös uusia työkaluja hävikin pienentämiseksi. Pan-

Food servicellä iso merkitys Neljännes Arlan Suomen liiketoiminnastamme tulee food servicestä. Toukokuussa liikevaihto puolittui eikä vähittäiskauppa noussut siinä määrin, että se olisi kompensoinut menetyksen.

– Vaikka kokonaisvolyymimme välillä hivenen laski, meillä oli samaan aikaan paljon onnistumisia vähittäiskaupassa. Kulutuksen siirtyessä koteihin ja erityisesti kokkaamisen lisääntyessä kasvu siirtyi tiettyihin hyvin menestyneihin tuoteryhmiin, toteaa Gyllström kesän kehityksestä.

– Hyvä asia myös on, että food service on kesän ravintoloiden avautumisen jälkeen kasvattanut myyntiään. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä normalisoitunut, kertoo Gyllström.

Esimerkkinä Arlan innovatiivisuudesta Gyllström nostaa esille täyteläiset Arlan Got Guts? -jogurtit.

Ne sisältävät 50 miljardia B420-bifidobakteeria, liukoista kuitua ja kalsiumia, joka tukee ruoansulatuksen normaalia toimintaa. Kartonkipikariin pakattujen Got Guts? -uutuusjogurttien sopiva makeus on peräisin aidosta hedelmästä ja marjasta.

– Aiomme satsata keväällä lanseerattujen Got Guts? -jogurttien näkyvyyteen voimakkaasti koko syksyn ajan. Niiden lisäksi haluan mainita myös Yhden tilan luomukevytmaidon, jonka olemme tuoneet onnistuneesti markkinoille. Kaiken kaikkiaan olemme tehneet todella hienoa työtä ja löytäneet innovatiivisia ratkaisuja haastavan ajan keskellä.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

|9

LÄHITILAN MAITO

Latolan tilan isäntä Jyrki Peltola, Crista Hällfors sekä Sinikka ja Erik Franzen tuottavat Lähitilan maitoa Uudeltamaalta.

Lähitilan maitoa Uudeltamaalta tuottavat

laiduntavat lehmät KRISTA KORPELA-KOSONEN JA TUOMAS KOIVUNIEMI

10 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

LÄHITILAN MAITO Tuomas Koivuniemi

Meillä on ilo esitellä uusin maitomme, joka on Arlan Lähitilan maito Uudeltamaalta.

Se tuotetaan kolmella valitulla tilalla, joilla lehmät laiduntavat.

Nämä tilat ovat Hällforsin tila Lapinjärvellä, Franzenin tila Askolassa ja Latolan tila Mäntsälässä.

M

aidon matka tilalta meijeriin ja ruokapöytään on lyhyt. Lähitilan maito Uudeltamaalta pakataan Sipoon meijerissämme ja sitä myydään Uudenmaan alueen vähittäiskaupoissa, kertoo brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Laura

Kandell Arlalta.

Uudenmaan lähitiloillamme lehmät laiduntavat kesäisin ja tykkäävät ulkoilla sään salliessa myös talvisin.

Lehmät asuvat pihattonavetassa, jossa ne pääsevät vapaasti liikkumaan. Laiduntava lehmä elää vielä va-

paammin kuin vapaa lehmä, joka sekin asuu pihatossa, muttei kuitenkaan pääse ulos laiduntamaan.

Laiduntaminen tukee lehmien hyvinvointia Hällforsin tilalla Lapinjärvellä lehmät kirmasivat laitumelle toukokuussa. Maidontuottaja Crista Hällfors kertoo, että pihaton ovet ovat kesäisin aina avoinna.

– Lehmät saavat kulkea navetasta laitumelle ja takaisin juuri silloin, kun ne haluavat. Ne viihtyvät laitumella etenkin viileinä kesäpäivinä ja -öinä, mutta helteellä ja sateella ne ovat usein mieluummin sisällä.

Niillä on vapaus valita, Hällfors sanoo.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 11

LÄHITILAN MAITO

Latolan tilan isäntä Jyrki Peltola Mäntsälän Hautjärveltä toteaa, että pitkäaikainen kesälaidunnus lisää lehmien hyvinvointia. Lehmillä tulee olla järjestettynä vapaa kulku navetasta laitumelle ja takaisin, jolloin lisäruokinta ja eläinten pääsy helteillä varjoon ja sateella suojaan on mahdollista.

– On hyvä olla kovapohjaiset kulkuväylät, ettei kuraa tule navettaan saakka, Peltola sanoo.

Franzenin tilan omistaja Erik Franzenin mukaan kesälaidunnuksen hyödyt ovat monipuoliset. Laidunnus lisää lehmien terveyttä, liikunta vähentää poikimisongelmia ja sorkkasairauksia sekä laiduntamisella on positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen ja helpottaa ruokintaa kesäkaudella.

– Laidunnuksessa kannattaa huomioida, että on riittävästi laidunlohkoja ja että on monipuolinen laidunseos, joka kestää poutaa ja märkää, Franzen neuvoo.

12 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Jyrki Peltola esittelee vieraille pihattoaan.

”Vapaus liikkua ja laiduntaa tukee lehmien terveyttä monella tapaa.”

Laitumen kasvit ovat lehmille mieluista ravintoa, mutta lisäksi ne käyvät syömässä rehua navetassa ja tulevat lypsylle, kun tuntevat siihen tarvetta.

– Lehmä yksilönä on meille tärkeä ja haluamme tukea sen luonnonmukaista käyttäytymistä. Lehmä saa olla aivan oma itsensä. Tällä vapaudella on lehmien hyvinvoinnille valtavasti merkitystä. Vapaus liikkua

ENNAKKOMYYNTI NYT. TILAA HETI!

FEEDTECH

TM

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen!

FEEDTECH™ M20XC Tehokas itiöitä vastaan.

Nurmi- ja kokoviljarehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja parhaiten paalirehulle.

FEEDTECH™ M20XCE Vaikeisiin olosuhteisiin.

Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille.

Entsyymi varmistamassa säilönnän onnistumisen. Soveltuu luomutuotantoon ja kaikkiin varastotyyppeihin (paalit, auma, siilo).

FEEDTECH™ F600 Tehokkaaseen jälkilämpenemisen estoon.

Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle murske- ja kokoviljasäilörehulle.

Soveltuu luomutuotantoon ja kaikille varastotyypeille.

ja laiduntaa tukee lehmien terveyttä monella tapaa, Hällfors kuvailee.

Talviaikaisen ulkoilun hyödyt Lehmät ulkoilevat myös talvella. Franzenin ja Peltolan mukaan talviaikainen ulkoilu on terveellistä lehmille.

– Jos on lunta, talviaikainen ulkoilu parantaa sorkkaterveyttä huomattavasti, Peltola sanoo.

Franzen toteaa, että sorkkaterveyden lisäksi talviulkoilu parantaa eläinten ruokahalua ja vastustuskykyä sekä helpottaa poikimista.

160

ALK. /REHUTONNI (SIS. ALV) FEEDTECH™ SODIUM NATRIUMBETSOAATTI Estää homeiden ja hiivojen kasvua.

Käyttö varmistaa rehun laadun erityisesti silloin, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on korkea (35-70 %). Käytetään yhdessä Feedtech M20XC ja M20XCE:n kanssa.

Maidontuottajat esittäytyvät maitopurkeissa Kerromme elämästä Uudenmaan lähitiloilla myös Lähitilan maitopurkeissa, joissa maidontuottajat esittäytyvät piirroskuvissa avaten samalla työskentelyfilosofiaansa.

| 13 a.fi hankkij

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

LÄHITILAN MAITO

Jyrki Peltolan taukotilassa käytiin läpi laidunnuksen tärkeyttä.

– Meille on tärkeää, että voimme esitellä Lähitilojen maidontuottajia ja heidän osaamistaan. Uskomme kuluttajien arvostavan mahdollisuutta ostaa juuri tietyillä tiloilla, lähellä tuotettua maitoa, Kandell sanoo.

Hällfors on mielissään, että hänen maitotilansa Uudellamaalla on yksi Arlan Lähitilan maidon tuottajista. Maidontuottajastakin on mukava tietää tarkalleen, mihin tuotteeseen tilan maitoa käytetään.

– Suuri osa ruokavaliostani tulee oman tilan tuotteista, mutta muuten ostan itsekin lähituotettua ruokaa aina, kun se on mahdollista. Ja jos ei lähellä tuotettua, niin ainakin kotimaista.

Arlan Lähitilan maito Uudeltamaalta pakataan litran maitopurkkiin, jonka raaka-aineet ovat 100-prosenttisesti puupohjaisia. Saatavilla on rasvaton maito ja kevytmaito.

”Kuluttajat arvostavat lähellä tuotettuja ja laadukkaita elintarvikkeita.”

14 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Kuluttajat arvostavat lähellä tuotettua Franzen ja Peltola ovat tyytyväisiä siihen, että kuluttajat suhtautuvat myönteisesti paikallisiin tuotteisiin ja suomalaiseen ruoantuotantoon.

– Itä-Uudellamaalla kuluttajat arvostavat lähellä tuotettuja ja laadukkaita elintarvikkeita.

Peltolan mielestä maitotuotteiden laskevaan kysyntään tulee vastata kaikin tavoin kuluttajia houkuttelevilla tuotteilla ja maidontuotannon imagoa on pönkitettävä kaikin keinoin.

– Toivottavasti ihmisten luottamus suomalaiseen ruoantuotantoon pysyy ja että ihmiset ostaisivat kotimaisia tuotteita, Peltola toivoo.

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Ratkaisu vasikan stressittömään elämään VASIKKA-MASTER®JUOMA-AUTOMAATTI Automaatti joka mm. juottaa, seuraa, vieroittaa. Säästää hintansa juottokustannuksissa jo 50 vasikan juoton jälkeen. Voit hyödyntää hapanjuoton edut ja optimoida juontimäärän vasikkakohtaisesti.

KANNATTAVUUS PARANEE Vasikan elopaino kasvaa tasaisesti – tutkitusti jopa yli 1000 grammaa päivässä Vasikka-Master maksaa itsensä takaisin vasikkakasvattamoilla jopa alle vuodessa vapaaseen juottoon verrattuna, koska vasikka juo vain optimimäärän maitoa

󶬾󶬾 󶬾󶬾

Vasikka-Master on valmistettu Suomessa

ELÄIMET VOIVAT HYVIN Vasikka-Masterilla juotetaan hapanmaitoa, mikä vähentää taudinaiheuttajia ja edistää vasikan terveyttä Maidosta vieroitus tapahtuu pikkuhiljaa maitoannoksia pienentämällä. Vasikka oppii syömään kiinteää ruokaa jo varhaisessa vaiheessa, mikä edesauttaa pötsin kehitystä. Kun maitoannosta vähennetään vaiheittain, vasikan elopaino ei romahda Vasikka saa elää stressittömän nuoruuden, kun maitoa on saatavilla tasaisesti, eikä ravinnosta tarvitse kilpailla Stressittömyyden takia hiehot tiinehtyvät nuorempina ja lehmät kestävät pidempään Vasikat voidaan jakaa pieniin ryhmiin, joissa ne voivat paremmin

󶬾󶬾 󶬾󶬾

Juoma-astia

󶬾󶬾 󶬾󶬾

Vasikkapiika

SÄÄSTETÄÄN AIKAA Vasikka-Master vähentää maitotiloilla työmäärän jopa kymmenesosaan verrattuna siihen, että yhden henkilön työaika menee juottamiseen

󶬾󶬾

󶬾󶬾

Juoma-asema

Jauhepiika

󶬾󶬾

LAAJENNETTAVUUS Koko laitetta ei tarvitse ostaa uudelleen, jos haluaa uuden juoma-aseman, sillä yhteen Vasikka-Masteriin saa 16 eri juoma-asemaa. Yksi juoma-asema riittää 10-15 vasikalle

Annosteluyksikkö

Ohjauspaneeli

Vasikka-Master® PRO

TILAKOHTAINEN RÄÄTÄLÖINTI Kone sopeutuu rakennukseen, eikä rakennus koneeseen. Oli tarve 10 tai 600 vasikan juottoon, tiloja ei tarvitse rakentaa uudelleen

󶬾󶬾

BELTSCOOP-KUIVITUSKONE Beltscoop-kuivikkeenlevittimellä kuivittaminen on nopeaa, helppoa ja kuivike levittyy tasaisesti. Beltscoop mahdollistaa erilaisten kuivikkeiden ja niiden seoksien käytön. Pienkuormainmalleilla pääset kuivittamaan myös ahtaammissa tiloissa.

Kaikissa malleissa hydrauliikka yhdellä venttiilillä (2 letkua).

󶬾󶬾 Tilavuus 500 - 3000 litraa 󶬾󶬾 Paino 260 - 900 kg 󶬾󶬾 Leveys 1000 - 3000 mm 󶬾󶬾 Kuivitusmatka 1-5 metriä, molemmille puolille 󶬾󶬾

Tulossa myös hiekanlevitykseen soveltuva malli – kysy lisää!

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 • Tuomas 050 541 3112 • www.finnlacto.fi

| 15

RUHAN MEIJERI Jorma Oesch on itse viljelijä ja maidontuottaja, joten meijerin omistaja tuntee hyvin tuottajien arjen.

Ruhan Meijeri on toiminut

150 vuotta TUOMAS KOIVUNIEMI

16 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

RUHAN MEIJERI Tuomas Koivuniemi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 17

RUHAN MEIJERI Tuomas Koivuniemi

O

rimattilalaisella Ruhan Meijeri Oy:llä on juhlavuosi, sillä siellä on itse jalostettu tai keräilty maitoa jalostettavaksi 150 vuoden ajan. Myös osakeyhtiön omistajasuvulla Oeschin perheellä on lähes saman verran kokemusta meijeritoiminnan pyörittämisestä Suomessa.

Sveitsistä Suomeen tullut Christian Oesch tuli aikoinaan Karjalaan Valkjärvelle, minne valtio oli palkannut hänet meijeri- ja karjatalouden ohjaajaksi vuonna 1879. Myöhemmin hän perusti oman voi- ja juustomeijerin Tohmajärvelle 1895 ja laajentaen meijerin toimintaa seuraavan vuosisadan alussa Hämeeseen saakka.

Christianin poika Uno jatkoi isänsä jalanjäljissä toimien meijerinvuokraajana Vuojoen kartanossa Eurajoella ja Lupajan meijerissä Perniössä, kunnes hän osti vuonna 1923 Ruhan kartanon ja sen meijerin.

Meijerissä aloitettiin voin ja juuston valmistus.

Unoa seurasi hänen poikansa Timo, jonka aikana meijeri luopui juustojen valmistuksesta vuonna 1989 ja on toiminut sen jälkeen maidonhankintameijerinä.

Meijeri on tänään yksi Arla Oy:n hankintameijereistä.

Nykyisin meijerin toimitusjohtajana toimii Jorma Oesch.

Maitomäärä on kolminkertaistunut 15 vuodessa Ruhan Meijeri Oy:llä on tänään 45 maidontuottajaa.

Pääosa tiloista on Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sekä niiden lähialueilla.

– Tuottajamäärä on viime vuosina laskenut alan yleisen kehityksen mukaisesti, mutta toisaalta vanhat tuottajat ovat vastaavasti lisänneet tuotantoaan, jolloin maitomäärä on suunnilleen pysynyt samana, Jorma Oesch kertoo.

Maidon tuotantomäärä on kasvanut kolminkertaiseksi viidessätoista vuodessa.

– Viisitoista vuotta sitten vastaanotimme vuosittain noin 10 miljoonaa litraa maitoa. Nyt maitomäärä on vakiintunut reiluun 30 miljoonaan litraan. Tänä vuonna maidon vastaanotto tulee lisääntymään 2–3 prosenttia.

Ruhan Meijerin liikevaihto on maitomäärän kehityksen mukaan kasvanut tasaisesti noin 14 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon.

Meijerin maidot olivat koronakeväänä yhden kuukauden aikana kaikki E-luokkaa, mitkä tekijät siihen vaikuttivat?

– Kyse on monen tekijän summasta, mutta ennen kaikkea kiitos tästä kuuluu tuottajillemme ja heidän tinkimättömälle laatutyölleen. E-luokan ylläpitäminen vuodesta ja kuukaudesta toiseen on pitkäjänteistä puuhaa ja nyt keväällä palaset sattuivat loksahtamaan sopivasti kohdalleen.

18 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Ruhan kartanon vanha navetta on rakennettu vuonna 1840 ja oli käytössä aina vuoteen 2006 saakka.

Oman tilan toimintaa on kehitetty Meijerillä ja sen omistajasuvulla on pitkä historia maidonjalostuksen ja -tuotannon parissa. Millaisena yhtiön tulevaisuus näyttäytyy?

– Meijerin toiminta on hyvällä mallilla ja arki pyörii tuttuun tapaan. Tuottajillamme ei ole nyt suuria investointeja menossa. Maidontuotantoa kasvattaa tällä hetkellä kohtuullisen hyvä säilörehusato.

Jorma Oeschin mukaan tänä vuonna Ruhassa on panostettu oman maatilan kehitykseen. Tilalla on otettu käyttöön uusi lypsyrobotti ja navetassa ilmastointia ja valaistusta on päivitetty.

– Näillä toimenpiteillä edistetään vahvasti eläinten hyvinvointia ja samalla hieman pienennetään maidontuotantomme hiilijalanjälkeä.

Kotimaisen tuotannon valoisa tulevaisuus Oesch näkee suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuden valoisana, vaikka pakatun maidon kulutus vähentyykin.

– En näe suuria uhkia tulevaisuudessa. Brändituotteilla tulee olemaan entistä suurempi merkitys ja Arlalla on vahvat resurssit tuotekehittelyyn. Uskon myös, että nykyinen kauramaitobuumi on hetken ilmiö, hän päättää.

Parasta suomalaiselle maataloudelle Lantmännen Feed on sulautunut Lantmännen Agroon. Meillä on yhdessä vuosikymmenten kokemus suomalaisesta maatalouselinkeinosta sekä kannattavan ja kestävän kotieläintalouden edistämisestä.

Lehmien hyvä terveys, korkea tuotos sekä ympäristövaikutusten pienentäminen ohjaavat rehujemme kehitystä. Tavoitteenamme on olla maatalousyrittäjän paras kumppani koko arvoketjussa pellosta pöytään.

lantmannenagro.fi MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 19

MAIDONTUOTANTO

MAITOJEN KULUTUS JA TUOTANTO KORKEALLA ERI AIKAAN SAMI KILPELÄINEN

S

uomen maidontuotanto kasvoi kesäja heinäkuussa poikkeuksellisen paljon. Kesäkuussa valtakunnallisesti kasvua oli 4,3 prosenttia ja heinäkuussa 3,1 prosenttia.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä kasvua oli vastaavasti 2,5 prosenttia ja 3,2 prosenttia. Osittain ryhmän lukemiin vaikuttaa myös kausihinnoittelun muutokset ja tuotannon erilainen alueellinen painottuminen valtakunnallisiin tuotantotilastoihin nähden.

20 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Kausivaihtelu viikoittain 2019 ja 2020 Arla Suomi -yhteistyöryhmässä 100,0 % 92,5 % 85,0% 77,5 % 70,0 %

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 2019

2020

MAIDONTUOTANTO Arla

LEHMIEN HYVINVOINTIIN ADE PLUS Erityisesti nautakarjalle sopivassa suhteessa vitamiineja sisältävä nestemäinen vitamiiniesiseos.

5 litraa

E-PLUS Runsaasti seleeniä ja E-vitamiinia sisältävä vahva vitamiiniliuos erityisesti vastapuidun tai tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen.

5 litraa

ADE PLUS RAE Rakeistettu esiseos nautakarjan vitamiinitasapainon turvaamiseksi.

Sisältää tarpeiden mukaisesti A-, Dja E-vitamiineja sekä seleeniä.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijereistä suurella osalla oli käytössä kausihinnoittelun -2 sentin litrakohtainen kausiporras nyt ensimmäistä kertaa kesäkuussa, joka osaltaan vaikutti tuotantolukuihin.

Kulutus romahtaa kesällä Maitotuotteiden kulutus laskee perinteisesti kesällä, mutta viime vuosina lasku on ollut poikkeuksellisen suurta juotavien maitojen kulutuksen jatkuvasti laskiessa jopa yli neljän prosentin vuosivauhtia.

Suomessa tuotettiin vuonna 2019 maitoa yhteensä 2,2 miljar-

Tänä vuonna maidon tuotantomäärät ovat valtakunnallisesti olleet helmikuusta kesäkuulle asti joka viikko lähes 2 miljoonaa litraa keskimääräistä viikkoa korkeammalla tasolla.

Kuvituskuva.

20 KG

SELEENI E PLUS RAE Rakeistettu täydennysrehuseos erityisesti vastapuidun ja tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen. Tuote sisältää myös seleeniä.

15 KG

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 21

MAIDONTUOTANTO

Tuoretuotteiden valtakunnallisen kulutuksen ja maidontuotannon joka kuukauden keskimääräisen viikkotason poikkeama koko vuoden keskimääräisestä viikosta vuonna 2019.

3 000 000 2 250 000

Tasaisempaan tuotantoon Arla Suomi -yhteistyöryhmän johtajiston puheenjohtaja Risto Koski Hämeenlinnan Osuusmeijeristä korostaa tasaisen tuotannon tärkeyttä myös tuotantolaitosten kapasiteetin käyttöasteen hyödyntämisessä.

– Tänä kesänä korostui kesäkuun hellejakson aikana maitotuotteiden kokonaiskulutuksen lasku. Tasaisempi tuotanto parantaisi koko toimitusketjun tehok-

22 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

750 000 0 -750 000 -1 500 000

Kulutusero keskiarvoon

Joul u

Mar ras

Lok a

Syy s

Elo

nä Hei

Kes ä

Tou ko

ti Huh

lis Maa

mi Hel

-3 000 000

Tam mi

-2 250 000

Tuotannon ero keskiarvoon

Tuoretuotteiden valtakunnallisen kulutuksen ja maidontuotannon joka kuukauden keskimääräisen viikkotason poikkeama koko vuoden keskimääräisestä viikosta vuonna 2020.

3 000 000 2 250 000 1 500 000 750 000 0 -750 000 -1 500 000

Kulutusero keskiarvoon

kuutta, kilpailukykyä ja kannattavuutta, muistuttaa Koski.

Koski on iloinen, että syyskuun alkuun asti Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on tuotanto myös ollut hivenen tasaisempaa kuin viime vuonna.

– Kausihinnoittelulla on merkitystä. Toistaiseksi näyttäisi, että kuukauden viivästys kausiportaissa ovat tukeneet tavoitetta tasaisemmasta tuotannosta. Lokakuu ja marraskuu ovat vielä kausihinnassa nyt korkeamman hinnan ai-

Joul u

ras Mar

Lok a

Syy s

Elo

Hei nä

Kes ä

Tou ko

ti Huh

s Maa li

Hel

-3 000 000

mi

-2 250 000 i

Tuotanto korkealla helmi– kesäkuussa Tänä vuonna tuotantomäärät ovat valtakunnallisesti olleet jo peräti helmikuusta kesäkuulle asti joka viikko lähes noin 2 miljoonaa litraa keskimääräistä viikkoa korkeammalla tasolla.

Syksyisin maitomäärät ovat olleet 2 miljoonaa litraa joka viikko keskimääräistä reilua 43 miljoonan litran viikkotuotantomäärää alhaisemmat.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän hinnoittelumuutokset ovat osin vaikuttaneet, että syyskuun ensimmäisellä viikolla tuotanto ei ollut vielä lähtenyt laskemaan.

1 500 000

Tam m

dia litraa ja tuoretuotteiksi tästä määrästä valmistettiin 834 miljoonaa kiloa. Esimerkiksi toukokuussa 2020 tuotettiin maitoja, kermoja, piimiä, jogurtteja, viilejä, vanukkaita ja tuorejuustoja yhteensä 67 miljoonaa kiloa, kun vuosi sitten määrä oli vielä yli 71 miljoonaa kiloa.

Oheisista vuosien 2019 ja 2020 keskimääräisistä kuviosta voi hahmottaa, että muutettaessa tuotanto ja kulutus kyseisen kuukauden keskimääräiselle viikkotasolle, niin kesäkuussa kulutus on joka viikko peräti 1–1,5 miljoonaa kiloa pienempi kuin koko vuoden aikana keskimäärin.

Tuotannon ero keskiarvoon

Taulukot kertovat, että kesäkuussa kulutus on joka viikko 1-1,5 miljoonaa kiloa pienempi kuin koko vuoden aikana keskimäärin.

kaa ja silloin meijereissä myös on tarvetta lisälitroille, selventää Koski.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän kevään ja varsinkin kesän maitomäärät ovat olleet varsin korkealla.

Syyskuun alkuun mennessä kaikilla viikoilla oli tuotettu vähintään 95 prosenttia korkeimman tuotantoviikon maitomääristä. Vuonna 2020 matalin viikkomaitomäärä oli lokakuussa, jolloin tuotanto oli vain alle 87 % kevään korkeimman maitomäärän viikosta.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 23

VALKOPOSKIHANHET

tilan riesana Jouni Tahvanainen

TUOMAS KOIVUNIEMI

V

ärtsiläläinen maidontuottaja Heikki Raerinne, 29, kertoo, että valkoposkihanhet ovat olleet hänen kotitilallaan riesana jo neljätoista vuotta.

Mies itse on ollut tilan omistaja vuodesta 2016 lähtien.

Raerinteellä on viljelyssä tällä hetkellä 97 hehtaaria peltoa ja lehmiä on 32 päätä ja saman verran nuorkarjaa. Tilalla on käynnissä uuden tuotantorakennuksen rakentamistyöt, minkä myötä lehmäluku nousee 120 päähän.

– Valkoposkihanhet ovat olleet riesana jo vuodesta 2006. Hanhet syövät nurmikasvustoja ja viljojen oraita. Tilallamme suurimmat tuhot ovat kohdistuneet juuri nurmilohkoihin. Etenkin laidunnurmet ovat olleet hanhien ruokailualueena vuosittain keväällä ja syksyllä, hän kertoo.

Rehusadon menetykset kymmeniä prosentteja Raerinne arvioi, että tila menettää nurmisadosta pahimmillaan useita kymmeniä prosentteja. Säilörehunurmissa laadulliset tappiot ovat suuria, kun eri nurmikasvit kasvavat hanhien ruokailun jälkeen eri tahtiin kuin normaalisti.

– Esimerkiksi tänä kesänä tilallamme oli kasvustoja, joissa timotei ei ollut vielä tähkällä, kun samalla lohkolla kasvava ruokonata oli. Yksi suuri ongelma on harvaksi jäävät nurmikasvustot, jotka täyttyvät rikkakasveista. Harvat kasvustot ovat myös arkoja talvituhoille.

Maidontuottajalle taloudellisia tappiota syntyy menetetystä nurmisadosta, osin hukkaan menneistä tuotantopanoksista ja pahiten kärsineiden nurmilohkojen uudelleen kylvöstä.

– Tarkkoja summia en ole tilamme osalta laskenut, mies sanoo.

Hanhien aiheuttamat riskit Heikki Raerinne on toiminut neljä vuotta Keski-Karjalan lintutyöryhmän puheenjohtajana. Mitä riskejä hanhet maidontuotannolle aiheuttavat? Suurin riski tuottajien kannalta on se, että hanhet syövät suuren osan rehusadosta, jolloin tiloilla on vähennettävä eläinmäärää tai rehua hankittava lisää.

– Vaihtoehtoisesti nurmisatoa on kasvatettava pidempään, jolloin joudutaan usein tinkimään säilörehun ruokinnallisesta laadusta. Pitkällä aikavälillä nämä heikentävät maidontuotannon kannattavuutta merkittävästi, Raerinne toteaa.

24 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Jouni Tahvanainen

VALKOPOSKIHANHET

jo 14 vuotta Kallerna / Wikimedia Commons

Keski-Karjalan alueella on tutkittu lintujen aiheuttamaa hygieniariskiä. Tutkimuksissa havaittiin lintujen ulosteissa vain vähän taudinaiheuttajia.

– Suurempi ongelma on varmaankin ulosteiden kulkeutuminen pellosta rehun sekaan jolloin rehun säilyvyyden kanssa tulee ongelmia. Olen kuullut, että etenkin kolmannen rehusadon aikaan syksyllä hanhien ulosteet ovat saastuttaneet pellolla olevat karheet melkein käyttökelvottomiksi. Pilaantunut rehu on myös aina riski elintarviketurvallisuudelle.

Ari Hänninen

Ratkaisun avaimet viranomaisilla Raerinne kääntää katseet hanhiongelman ratkaisussa valtion virkamiesten ja ministerien suuntaan. Miehen mielestä hanhiongelma on viranomaisten välinpitämättömyyden takia päässyt kasvamaan sellaisiin mittasuhteisiin, ettei siihen enää löydy kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua.

– Nykyinen tilanne vaatisi erittäin järeitä keinoja.

Hanhien karkottaminen ampumalla tulisi sallia ja karkotustoimiin tulisi panostaa viranomaisten toimesta, koska kyseessä on rauhoitettu lintulaji.

Värtsiläläistuottaja uskoo, että valkoposkihanhien kanta kestäisi myös metsästyksen, ”mutta siihen on vielä pitkä matka”. Metsästyksen vapauttaminen taas toisi uusia haasteita vahingonkorvausten suhteen.

– Mediassa esillä olleet hanhipellot ja levähdysalueet eivät ole kestävä ja pitkäaikainen ratkaisu.

Mistään ei löydy riittävästi ruokailualueita, jotka riittäisivät vuosittain kasvavan hanhikannan ravinnoksi.

Käytännössä kaikilla viljellyillä alueilla on havaittu tuhoja, hän sanoo.

Kiteellä 20 000 euron rehusatomenetykset Kiteeläisen yhteisnavetta MaitoSuoni Oy:n tuottaja Ari Hänninen, 40, törmäsi valkoposkihanhien aiheuttamiin tuhoihin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Linnut söivät nurmikasvustot omilta 10 hehtaarin vuokramailta ja yli 40 hehtaarin sopimusviljelymailta, mistä aiheutui lähes 20 000 euron menetykset saamatta jääneestä rehusadosta.

Hännisen mukaan hanhien aiheuttama suurin riski on rehupula, jota ei rahalla voi oikeastaan korvata.

– Myös tautiriski kasvaa, kun hanhet paskovat syödyt alueet, joista korjataan vielä toinen ja kolmas rehusato.

Hanhiongelmaa hänkin ratkoisi karkottamalla lintuja ampumalla sekä muuttamalla vanhoja turvesoita hanhipelloiksi.

– Lisäksi vahingonkorvaukset on turvattava, jos edelleen vahinkoja aiheutuu, hän päättää.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 25

VALKOPOSKIHANHET

Valkoposkihanhista karjalaistiloille TUOMAS KOIVUNIEMI

V

alkoposkihanhet ovat nousseet maidon- ja maataloustuotannon riesaksi erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueilla. Isot hanhiparvet syövät nurmikasvustoja ja viljojen oraita.

Harri Kontkanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta kertoo, että tänä keväänä on kahden karjalaismaakunnan alueella korvattu hanhivahinkoja noin 2,5 miljoonan euron edestä.

Millaisia ongelmia valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet maatiloille? Kontkasen mukaan satotappioita ja runsaasti lisätyötä eli yleensä ensimmäisen ja viimeisen säilörehusadon menettämisen kokonaan tai osittain.

– Laidunnurmilla ei riitä karjalle hanhien jäljiltä syötävää. Toisinaan hanhet syövät nurmet niin tarkkaan juuriaan myöten, että heinänsiemen joudutaan kylvämään uudelleen. Käytännössä pahimmilla hanhialueilla ollaan jouduttu luopumaan kokonaan syysrukiin viljelystä, koska hanhet ovat siihen erityisesti mieltyneitä.

Poikkeuksellisen isot ongelmat Tämän vuoden kevät oli erityisen ongelmallinen alueella, sillä hanhia tuli paljon ja ne viipyivät pitkään muutolle vastaisten pohjoistuulien vuoksi.

– Kylmien säiden takia nurmet kasvoivat hitaasti.

Siksi hanhilta loppui niiden pääravinto ja ne siirtyivät syömään kylvettyjä viljan- ja herneen- sekä muita siemeniä. Siksi kevään vahingot ja ongelmat muodostuivat poikkeuksellisiksi laadultaan ja määrältään.

Maitotilojen näkökulmasta hanhet aiheuttavat riskejä rehuntuotannolle.

– Hanhien syödessä pahimmassa tapauksessa maitotilan kaikki nurmet keväällä paljaaksi, voi lisärehun saanti olla jopa mahdotonta, kun muillakin alueen viljelijöillä voi olla sama ongelma, Kontkanen sanoo.

Valkoposkihanhi on suojeltu tiukasti Euroopan unionin lainsäädännöllä, eikä siihen ole helposti saatavana muutosta. EU:n lintudirektiiviin tehtävät muutokset pitäisi tehdä unionimaiden yhteisellä päätöksellä.

Onnistunut suojelu kannan kasvan taustalla Mistä hanhien määrän kasvu johtuu? Kontkasen mu-

Laboratoriomme on auki normaalisti

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä Hyödynnä veloitukseton maanäytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta: www.eurofins.fi/agro/yhteystiedot/

26 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi

VALKOPOSKIHANHET

2,5 miljoonan euron vahingot kaan se on tulosta onnistuneesta suojelusta ja erityisesti siitä, ettei hanhia saa metsästää vapaasti.

– Lisäksi, kun talvehtimis- ja muutonaikaisilla levähdysalueilla on runsaasti hyviä ruokailupaikkoja, hanhet pääsevät hyväkuntoisina pohjoisille pesimäalueilleen, jossa niiden poikastuotto on vielä hyvä, hän avaa.

Valkoposkihanhien hyvät ruokailupaikat on mahdollistanut laajamittainen ja tehostunut maatalous. Linnut hyödyntävät karjalle tarkoitettua ravinne- ja valkuaisainepitoista ruohoa.

– Osaltaan tähän on vaikuttanut meidän korkeuksillamme ilmastonmuutos siten, että nyt täällä Pohjois-Karjalassa, mikä on optimaalinen levähdyspaikka hanhien näkökulmasta niiden matkalla Novaja Zemlajalle, on juuri sopivaan aikaan toukokuun puolivälissä juuri sopivia nurmia ruokailuun.

Kontkasen mukaan Venäjän puolella tapahtuneet viljelymuutokset ovat johtaneet siihen, että hanhet ovat hakeutuneet enenevässä määrin Suomen puo-

Jouni Tahvanainen

lelle, mikä taas on yhdessä kannan kasvun myötä pahentanut tilannetta.

Hanhia saa tänä syksynä vähentää 3 555 kappaletta Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö asettivat kesäkuussa Valkoposkihanhityöryhmän ratkomaan lintujen aiheuttamia ongelmia. Työryhmä on esittänyt, että luonnonsuojelulain poikkeuslupajärjestelmää kehitettäisiin siten, että se mahdollistaisi lintujen aiheuttamien vakavien vahinkojen estämisen muun muassa niitä ampumalla.

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi syyskuun alussa 115 viljelijälle poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen viljelyvahinkojen estämiseksi. Myönnetyillä luvilla saa ampua tänä syksynä yhteensä 3 555 valkoposkihanhea.

Ampumisluvat on myönnetty kahdelle vuodelle ja myös ensi syksyn kiintiö on 3 555 lintua. Yksittäisen maatilan kohdalla saa ampua syksyllä 20–40 hanhea tilan peltopinta-alasta riippuen.

Tervetuloa tutustumaan uuteen tulevaisuuteesi, missä robotit työntävät rehut, kolaavat lannan ja lypsävät lehmät puolestasi.

AUTOMATISOINTI • Keventää merkittävästi työtaakkaasi • Lisää toiminnan tehokkuutta • Lisää turvallisuutta • Vapauttaa resurssejasi suunnitteluun ja tarkkailuun

KYSY 3 X ROBOTIN TARJOUS LAITEMYYJÄLTÄSI!

Ota yhteys laitemyyjääsi ja kysy miten automatisointi voidaan toteuttaa sinun tilallesi: MAITOA SUOMESTA 3 / 2020 www. | 27 delaval.com/fi/yhteys

STENMILK

Harkituin askelin Stenmilk Oy:n tilalla Torniossa maidontuotannon kehittämisessä on edetty suunnitelmallisesti.

TUIJA LINJAKUMPU

V

uonna 2018 torniolaisella maitotilalla tehtiin sukupolvenvaihdos sekä muutettiin toimintamuoto osakeyhtiöksi. Tuomas ja Topias Stenudd ostivat osuuden tilasta vanhemmiltaan Tarjalta ja Vesalta. Tällöin tilalla oli navetassa 120 lehmää ja nuori karja sekä peltoa viljelyksessä 300 ha.

Välittömästi sukupolvenvaihdoksen jälkeen alkoi uuden navetan suunnittelu.

Se otettiin käyttöön joulukuussa 2019.

Kyseessä on 6-rivinen pihatto, jossa on tilat 300 lypsylehmälle. Tällä hetkellä lypsylehmiä ja hiehoja on 230 ja tämän lisäksi vanhemmassa navetassa on edelleen sama karjamäärä.

– Eläinmäärän lisääminen tehdään tulevana talvena harkituin askelin arvioiden nurmisadon määrä ja sen riittävyys karjalle, kertoo Tuomas Stenudd.

Eläinaines on tällä hetkellä hiehopainotteista. Maitomäärän kehitykseen ollaan kuitenkin tyytyväisiä ja pitkän aikavälin tavoitteena on 3 miljoonaa litraa maitoa vuodessa.

Suunnittelutyö oli ratkaisevassa roolissa Tuomas arvioi pihattoratkaisua kaikin puolin onnistuneeksi. Navetan suunnitteluun ja pohjakuvan piirtämiseen käytettiin oman väen kanssa paljon aikaa ja suunnittelulla oli kaksi merkittävää tavoitetta.

– Ensimmäinen tavoite oli työajan minimointi siten, että pihatto on kompakti rakennus, jossa on selkeät linjat ja kaikki oleellinen kuten taukotila, vasikkala, poikimakarsinat ja robotit on sijoitettu lähekkäin. Tavoitteena oli säästää askelia ja aikaa. Tämä on toteutunut positiivisella tavalla, sanoo Tuomas.

– Navetan päivittäiset rutiinit pystytään hoitamaan

28 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Tuija Linjakumpu

yhden ihmisen työpanoksella, joka oli meille kaikille miellyttävä yllätys.

Automatisoinnista merkittävät työajan säästöt Toisena tavoitteena oli mahdollisimman pitkälle viety automatisointi niissä osaalueissa, joissa se on järkevää ja kustannustehokasta.

Automaattisen lypsyjärjestelmän lisäksi käytössä on täysautomaattinen Lely Vector -ruokintajärjestelmä, joka sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Ruokinta perustuu komponentteihin ja eri eläinryhmille on oma reseptiikka. Navetassa ei ole ruokintakioskeja.

– Eläinten paikannusjärjestelmä on kuitenkin yksi eniten työaikaa säästävä järjestelmä, josta emme luopuisi mistään hinnasta, toteaa Vesa Stenudd.

– Varovaisestikin arvioituna työaikaa säästyy 2 tuntia päivässä kun eläimet voidaan paikantaa kaulapannan ja Lelyn toimittaman Cow Locator -sovelluksen avulla, jatkaa Tuomas.

– Kun kirjoitan lehmän numeron hakukenttään, näyttää sovellus minulle vihreällä pallukalla missä kyseinen eläin sijaitsee, toteaa Tuomas.

– Tämmöisessä eläinmäärässä eläinten hakeminen robotille tai esimerkiksi jalostusneuvojaa varten olisi valtavan työlästä ilman paikannusta.

Eläinten hyvinvointiasiat huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa – Lehmät makaavat mielellään jopa 14 tuntia vuorokaudessa ja makuulle menoja ja ylösnousuja on päivän aikana useita. Tähän halusimme löytää eläinten hyvinvointia palvelevia ratkaisuja ja olemme tyytyväisiä tehtyihin ratkaisuihin, toteaa Tuomas.

– Tutustuimme myös käytössä oleviin tutkimuksiin ja vakuutuimme kuinka iso merkitys makuumukavuu-

Tuija Linjakumpu

della on myös lehmien maitotuotokseen sekä lehmien kokeman stressin minimoimiseen.

– Pihatossa on syväkuivikeparret, joustavat parsikalusteet ja ruokinta-aidat, jotka kaikki ovat osoittautuneet viisaaksi valinnaksi, jatkaa Tuomas.

– Lehmä hakeutuu parteen sille miellyttävään asentoon ja sotkee partta, itseään ja vieruskaveriaan vähemmän. Meillä on parsien etuosassa parsimatot ylösnousun helpottamiseksi sekä etujalkojen suojaamiseksi.

Lannan separointi ja kuivituskäyttö toimiva ratkaisu – Suunnitteluvaiheessa käytimme aikaa myös siihen, millainen lannan separointijärjestelmä palvelisi meitä parhaiten ja kuinka järjestelmä saadaan palvelemaan kuivitusta. Haimme järjestelmän käyttöönotolla myös kustannussäästöjä emmekä halunneet olla riippuvaisia ostokuivikkeen saatavuudesta ja hinnasta. Päädyimme lannan separointiratkaisussa Demecan toimittamaan järjestelmään, johon liitimme automaattisen kuivitusjärjestelmän.

Kuivitus tapahtuu automaattisesti.

Tuomas Stenudd arvioi pihattoratkaisun olleen kaikin puolin onnistunut.

– Opimme koko ajan automatiikasta lisää, naurahtaa Tuomas.

– Käytäntö on jo osoittanut, että levityksen tasaisuus ja säännöllisyys palvelee parhaiten lehmien makuumukavuutta. Käytännössä noin 10 cm:n kuivikekerros on riittävä ja käsityötä tarvitaan ainoastaan märkien kuivikkeiden poistoon. Kuivikkeen kuivaainepitoisuus vaihtelee, mutta on keskimäärin 35 %.

Työajan säästö on merkittävä ja pölyhaitta huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi turpeella.

– Olen laskeskellut, että investointi maksaa itsensä takaisin 2–3 vuodessa säästyneinä kuivituskustannuksina, toteaa Tuomas.

– Lisäksi lehmien utareterveys on erittäin hyvä keskimääräisen soluluvun ollessa noin 100, toteaa Tuomas.

Eläinten hyvinvoinnin kannalta myös lehmien kintereet ja sorkat ovat hyvässä kunnossa.

–Kaiken kaikkiaan voimme olla tyytyväisiä siihen, että lähdimme ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia ratkaisuja, jotka ovat jo varsin lyhyessä ajassa palvelleet niitä tavoitteita, joita asetimme uudelle pihatolle, tiivistää Tuomas.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 29

RUOKAHÄVIKKI Arla

VIELÄ IHAN HYVÄ SYÖTÄVÄKSI Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain pois jopa 120-160 miljoonaa kiloa ruokaa, jonka päätyminen ruokahävikiksi olisi osittain estettävissä sillä, että hyödyntäisimme rohkeammin parasta ennen -päiväyksen ohittaneita tuotteita.

V

oi ei! Jääkaappiin on unohtunut jogurtti, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen toissapäivänä. Vieläköhän sen voi syödä?

– Kyllä voi. Parasta ennen -päiväys on tae siitä, että tuote säilyttää halutut ominaisuutensa vähintään siihen päivään asti. Päiväyksen umpeutuminen ei tarkoita, että tuotteesta tulisi käyttökelvoton heti sen jälkeen, kertoo tuotekehityspäällikkö Minna Elovainio Arlalta.

Minnan mukaan on mahdotonta antaa täsmällistä ohjetta siitä, kuinka pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeen jogurttia ja muita maitotuotteita voi vielä käyttää. Jos tuotteen kylmäsäilytyksestä on huolehdittu hyvin, se säilyy käyttökelpoisena todennäköisesti pitempään kuin tuote, jota on välillä pidetty pitkiä aikoja huoneenlämmössä.

– Kannattaa luottaa omiin aisteihin. Jos tuote tuoksuu ja maistuu normaalilta ja näyttää muutenkin kaikin puolin kunnolliselta, sitä voi vielä käyttää. Parasta ennen -päiväyksen jälkeen hapanmaitotuotteen maku tai rakenne voi alkaa jonkin verran muuttua, mutta mikrobiologista pilaantumista siinä ei tapahdu kovin äkkiä, Minna sanoo.

30 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

– Maitotuotteet säilyvät pakastettuna lyhyitä aikoja, noin kuukauden verran, tuotekehityspäällikkö Minna Elovainio kertoo.

Käytä vaikka pannukakkutaikinaan Parasta ennen -päiväyksen ohittaneet maitotuotteet voi käyttää normaaliin tapaan, kun ne ovat raikkaita ja hyvänmakuisia: maidon voi juoda ja jogurtin syödä sellaisenaan. Jos päiväyksen umpeutumisesta on jo tovi aikaa, tuote kannattaa hyödyntää ruoanvalmistuksessa. Maitoa voi hyvin käyttää esimerkiksi pannukakkutaikinaan ja ruoka- tai ranskankerman rippeitä kastikkeisiin ja laatikkoruokaan.

Monia maitotuotteita voi myös pakastaa. Ruoanvalmistuksesta ja leivonnasta yli jääneet juusto ja voi sopivat pakastettavaksi erityisen hyvin. Juusto kannattaa ennen pakastamista raastaa.

– Maitotuotteet säilyvät pakastettuna lyhyitä aikoja, noin kuukauden verran, Minna kertoo.

Omalla toiminnalla voi vaikuttaa Maitotuotteiden säilymiseen voi vaikuttaa omalla toiminnalla. Ne säilyvät parhaiten jääkaapissa, eikä niitä kannata pitää pitkiä aikoja huoneenlämmössä esimerkiksi ruoanvalmistuksen tai ruokailun aikana.

Kermaviiliä, ranskankermaa ja muita ruoanvalmistustuotteita on hyvä annostella vain puhtaalla lusikalla.

Käytön jälkeen pakkaus kannattaa sulkea huolella,

elintarvikkeiden päiväysmerkinnät Parasta ennen: Parasta ennen -merkintä kertoo ajankohdan, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuutensa. Tuote on usein käyttökelpoinen vielä päiväyksen jälkeenkin. Tämä merkintä löytyy mm. maidosta ja maitovalmisteista.

Viimeinen käyttöpäivä: Viimeinen käyttöpäivä -merkintä kertoo päivän, jolloin elintarvike on viimeistään käytettävä. Viimeinen käyttöpäivä merkitään hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, kuten lihaan ja kalaan.

jotta tuotteeseen ei tartu jääkaapissa vieraita makuja.

Jogurtista, viilistä ja muista hapanmaitotuotteista erottuu jääkaappisäilytyksen aikana helposti heraa, joka näkyy kirkkaana tai sameana nesteenä tuotteen pinnalla. Se on hapanmaitotuotteisiin liittyvä normaali ilmiö, eikä merkki pilaantumisesta. Heran voi sekoittaa tuotteeseen tai sen voi kaataa pinnalta pois ennen käyttöä.

Mistä sitten tietää, että maitotuote todella on jo pilalla, eikä sitä enää kannata syödä?

– Esimerkiksi pullisteleva pakkaus, kokkareinen rakenne ja hyvin hapan tuoksu ovat merkkejä siitä, että parasta ennen -päiväyksen ohittanut tuote on hyvä jättää syömättä. Silloinkin se kannattaa laittaa roskiksen sijaan biojätteisiin, Minna opastaa.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 31

ELÄINTEN TERVEYS Anri Timonen

32 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

ELÄINTEN TERVEYS

Eläinten terveydenhuoltosopimus palvelee sekä eläinten hyvinvointia, tuottajia että kuluttajia TUIJA LINJAKUMPU

A

rlan Laatuohjelman päivittyessä Arla Suomi Maitotilan Johtamisohjelmaksi tulee vuoden 2021 alkuun mennessä tuottajiemme tehdä kirjallinen sopimus eläinlääkärin kanssa. Kun terveydenhuoltosopimus on laadittu, eläinlääkärin tulee tehdä tilalle vähintään yksi teveydenhuoltokäynti vuodessa. Sopimus voi olla esimerkiksi Naseva tai sopimus Lehmälääkäreiden tai jonkin muun eläinlääkäritahon kanssa.

Säännöllisellä ennakoivalla eläinten terveydenhuollolla on yhä kasvava merkitys monesta näkökulmasta – Vuosikymmenten saatossa tapahtuneet rakenteelliset muutokset eläintenpidossa ovat johtaneet paitsi tuotantotapojen eriyttämiseen myös tilakoon kasvuun, jolloin eläinterveyttä täytyy hallita kokonaisuutena, toteaa eläinlääkäri Anri Timonen Lehmälääkärit.com:sta.

Päivittäinen eläinten terveydentilan seuraaminen kuten myös sairaiden lehmien tunnistus ja hoito on toki tärkeä osa rutiineja. Sitä ei voi unohtaa, kun on kyse hyvinvoivista eläimistä.

– Terveydenhuolto on kuitenkin ennen kaikkea tiimityötä, jonka tavoite on parantaa eläinten terveyttä ja tuottavuutta, toteaa Anri.

– Tässä ennaltaehkäisy ja suunnitelmallisuus johtavat tuloksiin.

Riittääkö kerran vuodessa?

Lehmälääkärit.com tarjoaa nautatiloille sekä laajoja, vuosittaisia terveydenhuoltokäyntejä että säännöllisempään yhteistyöhön tarkoitettuja kuukausittaisia terveydenhuoltokäyntejä. Lehmälääkärit.com tarjoaa omaa palveluaan ”TH® Vuosi”, joka on yhteenveto kuluneesta vuodesta ja katsaus tulevaan: – Missä onnistuimme, mikä eläinterveydentila on

– Terveydenhuoltoeläinlääkärin ”uudet silmät” tuovat lisäarvoa tilan tiimiin hoitavan eläinlääkärin lisäksi, Anri Timonen sanoo.

käyntihetkellä ja mitä tavoitteita asetamme seuraavalle vuodelle. Terveydenhuoltoeläinlääkärin ”uudet silmät” tuovat lisäarvoa tilan tiimiin hoitavan eläinlääkärin lisäksi, vakuuttaa Anri.

Anri Timosen mukaan vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon, jolloin ilman säännöllistä, kuukausittain tapahtuvaa karjan terveydentilan seurantaa ja toimenpiteisiin ryhtymistä voi tilanne karata käsistä.

Terveydenhuollon perustoimenpiteiden, nupoutusten ja tiineystarkastusten lisäksi seurantaan voi kuulua karjan utare- ja sorkkaterveyden, hedelmällisyyden, nuorkarjan terveyden ja ruokinnan tasapainon tunnuslukujen seuraaminen. Kun seurantaa tehdään säännöllisesti yhdessä tilan kanssa, edistetään tällä eläinterveyttä ja kyetään puuttumaan riskitekijöihin nopeasti. Näillä kaikilla on myös positiivinen vaikutus tilan talouteen.

Mikäli tila haluaa terveydenhuoltoeläinlääkäriltä säännöllisiä käyntejä vuoden aikana, tähän on tarkoitettu Lehmälääkärit.com ”TH Huolenpito -terveydenhuoltopalvelu”. TH® Huolenpidon ajatuksena on tarjota laajempia mahdollisuuksia käyttää eläinlääkärin ammattitaitoa hyväkseen oman karjan terveydenhuollossa, tilanteen seurannassa ja tilan kehittämisessä.

”Terveydenhuolto on ennen kaikkea tiimityötä, jonka tavoite on parantaa eläinten terveyttä ja tuottavuutta.”

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 33

ELÄINTEN TERVEYS

Etukäteisvalmistautuminen tehdään huolella Eläinlääkäri valmistautuu käyntiin huolella käyttäen hyväksi Nasevasta saatavia hoitotietoja ja tuotosseurannan raportteja. Samoin meijerin tietokantaan tutustuminen antaa arvokasta esitietoa karjan eläinterveydestä ennen itse tilakäyntiä, varsinkin, jos tila ei kuulu Nasevaan tai tuotosseurantaan.

Terveydenhuollon kannalta Nasevaan ja tuotosseurantaan kuuluminen mahdollistavat numeerisen eläinterveyden ja tuotoksen arvioinnin, joka antaa työkaluja tilan kehityksen suunnitteluun ja tavoitteiden seurantaan.

– Tilakäynnillä tutustumme yhdessä karjan terveydentilan tunnuslukuihin, kierrämme eläinosastot ja tarkastelemme eläinten terveydentilaa ja olosuhteita sekä pohdimme tilan omia tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Anri konkreettisesta toimintatavasta.

Tavoitteiden asettelussa otetaan huomioon tilan resurssit sekä pohditaan realistisesti askeleet tavoitteisiin päätymiseksi.

– TH® Vuosi -käynnin ohessa voimme myös tehdä lisäpalveluna SimHerd -ekonomiamallinnuksen ja käynnin yhteydessä täytetään tarvittaessa myös Nasevan vuosikatsauslomake. Tilakäynnin jälkeen saat erillisen ja kattavan Lehmälääkärit.com TH® Vuosi -terveydenhuoltosuunnitelman, johon kootaan tärkeimmät konkreettiset pääkohdat ja toimenpiteet, niiden tekijät ja aikataulu, kertoo Anri Timonen.

Eläinten terveydenhuoltosopimus palvelee myös kestävää kehitystä Arla haluaa olla edelläkävijä maitoketjun läpinäkyvyyden lisäämisessä, sillä kuluttajat ja asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia maitotilojen toiminnasta, ja heidän

Heini Riipi

Huolenpitosopimukseen voikin terveydenhuollon lisäksi kuulua esimerkiksi hedelmällisyyskäynnit, lääkeluovutus, laaja etätuki ja vaikkapa säännöllinen tavoiteseuranta, esimerkiksi utare- tai sorkkaterveyden osalta. Samoin Naseva-dokumentaatio voidaan sisällyttää Huolenpitopakettiin. TH® Huolenpitoon käytettävä aika on aina tilallisen itsensä määritettävissä.

– Oli kyseessä sitten ’TH® Vuosi’ tai ’TH® Huolenpito’ -käynti, on se kiireetöntä laatuaikaa tilalliselle, toteaa Anri Lehmälääkärit.com:sta.

”Kun ravintolaketjut ja suurkeittiöt kilpailuttavat tavarantoimittajia, he edellyttävät lähes aina eläinten terveydenhuoltosopimuksia tai Nasevaan kuulumista.”

Laatuneuvoja Heini Riipi.

Syksyn

Loistavat

Lue lisää: www.feedex.fi

KAMPANJAT

TIMAINEN KO

34 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. 020 1984 820

vaatimuksensa kestävälle maidontuotannolle ovat kasvaneet. Tämä näkyy esimerkiksi Arlan kuluttajapalveluun tulevina kysymyksinä.

Yrityksen itse määrittelemät ja todentamat vastuullisuusteot ja -väittämät eivät ole kuluttajien ja

Saat Lumoniten tehokkaan otsalampun omaksesi, kun ostat 2 lavaa kivennäisiä ja vitamiinia tai 3 suursäkkiä Polar Ape kivennäistä tai 3 tonnia Presiis-kivennäistä tai 4 lavaa Denkamilk-juomarehua!

yritysasiakkaiden silmissä yhtä uskottavia kuin ulkopuolisen asiantuntijan todentamat.

– Meijeri voi mainostaa maidon tulevan hyvinvoivista lehmistä, mutta uskottavammaksi tämä väite muuttuu, kun voimme osoittaa tiloillamme olevan terveydenhuoltosopimukset ja säännölliset terveydenhuoltokäynnit eläinlääkärin kanssa, toteaa laatuneuvoja Heini Riipi Arlalta.

Näin voimme viestiä luotettavasti ja kuluttajien silmissä uskottavasti maitotilojemme toimivan eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistävästi.

– Kun ravintolaketjut ja suurkeittiöt kilpailuttavat tavarantoimittajia, he edellyttävät lähes aina eläinten terveydenhuoltosopimuksia tai Nasevaan kuulumista. Tämä on useimmiten myös elintarvikeviennin ehtona, jatkaa Heini.

Eläinten terveydenhuoltosopimus • Tehdään eläinlääkärin kanssa sopimus eläinten terveydenhuollosta.

• Eläinlääkäri tekee vuosittain vähintään yhden terveydenhuoltokäynnin, jossa arvioidaan eläinten hyvinvointiin ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn sekä tautien esiintymiseen liittyviä asioita.

• Käynnin pohjalta voidaan laatia erillinen terveydenhuoltosuunnitelma.

Naseva Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevassa tehdään myös terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa, ja eläinlääkäri tekee vähintään yhden terveydenhuoltokäynnin vuodessa.

Lisäksi Nasevan hyötyjä ovat muun muassa: • Nasevaan voidaan koota kaikki tilan terveydenhuoltoa koskevat tiedot eli hoidot, lääkinnät ja tutkimustulokset löytyvät sähköisessä muodossa yhdestä paikasta.

• Tiedonkulku esim. tilan ja meijerin välillä: esim. äkillisessä virustautitilanteessa meijeri saa tiedon automaattisesti, jos valtuutus annettu.

• Hyödyksi myytäessä eläimiä: voi saada paremman hinnan ja lisäksi terveystodistukset saa helposti Nasevasta.

• Lääkkeiden varalle luovutuksen ehtona on tilan kuuluminen Nasevaan, eläinlääkärin käynnit karjakoon mukaan vähintään neljä kertaa vuodessa sekä sähköinen lääkekirjanpito Nasevassa.

Miten liitytään?

Otetaan yhteys valittuun kumppanuuseläinlääkäriin ja solmitaan terveydenhuoltosopimus.

Mitä se maksaa?

Meijeri maksaa Nasevan vuosimaksun.

Miten valtuutus meijerille annetaan Nasevassa?

Nasevan etusivulta yläpalkista Tila  Valtuutukset  Organisaatiot  valitse listalta Arla Oy

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 390 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Valmistaja

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 35

www.finncow.fi

RAPORTTI Arla

Maitoalan kestävä tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä Maitoalan kestävän tulevaisuuden turvaamisessa on huomioitava ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, linjaa alan tulevaisuutta analysoiva riippumaton raportti.

KRISTA KORPELA-KOSONEN

E

uroopan maitoalan kestävän tulevaisuuden turvaamisessa korostuu tarve löytää tasapaino ympäristövastuun, taloudellisen vastuun ja sosiaalisen vastuun välille. Näin linjaa Institute for European Environmental Policy (IEEP) tänä vuonna ilmestyneessä raportissaan, joka analysoi Euroopan meijerialan haasteita ja mahdollisuuksia. Maitoalan kestävää tulevaisuutta visioivan riippumattoman raportin teetti Arla Foods -konserni.

Arla Suomen maidonhankinnasta vastaava johtaja Sami Kilpeläinen sanoo, että niin maitoalan kuin koko elintarvikesektorin on otettava kestävä tuotantotapa ja vastuullisuus vakavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Kilpeläisen mukaan vastuullisuuskeskustelussa on annettu viime aikoina valtavasti painoarvoa erityisesti ilmastoon liittyville kysymyksille.

– Ilmasto on yksi osa ympäristövastuuta, mutta

36 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

vastuullisuuden alla on muitakin isoja kokonaisuuksia. Yksi raportin pääviesti on, että taloudellisella ja sosiaalisella vastuullakin on meijerialan kestävän tulevaisuuden varmistamisessa suuri rooli. Arla Foods -konsernissa näiden kaikkien osa-alueiden eteen on jo pitkään tehty työtä ja sillä linjalla aiomme myös Suomessa jatkaa, Kilpeläinen korostaa.

Kohti hiilineutraalia maitoketjua Yksi raportin keskeisistä suosituksista on, että meijeriteollisuuden täytyy tavoitella hiilineutraaliutta entistä tehokkaammin. Arla Foods -konsernissa on otettu globaaliksi tavoitteeksi, että hiilineutraali maitoketju saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tähän pyritään vielä nopeammalla aikataululla.

– Tämän vuoden loppuun mennessä kaikilla suomalaisten maidontuottajiemme tiloilla saadaan määritettyä hiilijalanjälki. Samanlaista tiedonkeruuta on

RAPORTTI

”Tuottajien ja kuluttajien yhteyden vahvistaminen on tärkeää, sillä entistä harvemmilla kuluttajilla on suoraa kosketusta arkeen maitotiloilla.”

tehty myös seitsemässä muussa maassa, jossa Arlalla on maidontuottajia. Kun tiedämme kaikkien tilojen nykyisen hiilijalanjäljen, pystymme miettimään toimenpiteet, joilla pääsemme kohti hiilineutraalia maidontuotantoa.

Tilatason lisäksi toimenpiteitä tehdään koko maidon tuotantoketjun varrella. Ympäristön kannalta vastuullisia ratkaisuja on otettu käyttöön myös tuotannossa, logistiikassa ja pakkausmateriaaleissa.

Tämän vuoden alussa Arla siirtyi Suomessa vihreän ja hiilijalanjäljeltään pienen vesisähkön käyttöön. Liikenteeseen on saatu myös ensimmäinen biokaasulla kulkeva jakeluauto ja markkinoille tuotepakkaukset, jotka on valmistettu kokonaan puuperäisistä raakaaineista.

– Nämä ovat esimerkkejä monista ilmasto- ja ympäristöteoista, joita Arla on Suomessa jo tehnyt, Kilpeläinen sanoo.

Eläinten hyvinvointiin pitää panostaa Raportti nostaa monissa kohdin esille, että hyvinvoivat tuotantoeläimet ovat yksi meijerialan kestävän tulevaisuuden määrittäjä. Raportti suosittaa, että eläinten hyvinvointia koskevia standardeja tulisi kohottaa.

Eläinten hyvinvointi on jo pitkään ollut yksi kulmakivistä Arla Suomen Laatuohjelmassa, joka tämän vuoden alussa uudistui Arla Suomi Maitotilan Johtamisohjelmaksi. Uudistuneessa ohjelmassa korostuu etenkin ennakoiva eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja terveydenhoito.

– Valtaosalla tiloista tämä on jo pitkään ollut arkipäivää. Maidontuottajiemme tiloilla toteutuvat hyvin esimerkiksi pitkät laidunnusajat. Laidunnuksen mahdollistaminen on tärkeää paitsi eläinten hyvinvoinnin, myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Tuottajien ja kuluttajien yhteyttä vahvistettava IEEP:n raportin mukaan tuotannon läpinäkyvyys on yksi keskeisistä keinoista rakentaa meijerialan kestävää tulevaisuutta. Raportti nostaa lisäksi esille tavoitteen tuottajien ja kuluttajien yhteyden vahvistamisesta.

Kilpeläinen mainitsee, että Arlan Yhden tilan luomumaito on hyvä esimerkki molempien tavoitteiden viemisestä käytäntöön. Tiedot Yhden tilan maidon matkasta tilalta purkitukseen ja älykameran nave-

Fakta Institute for European Environmental Policy (IEEP) haastatteli raporttia varten maidon arvoketjun sidosryhmien edustajia maidontuottajista konevalmistajiin, ammattiliittoihin, voittoa tavoittelemattomiin ympäristöja eläinsuojelujärjestöihin sekä kuluttajaryhmiin.

Kansainvälinen tutkijapaneeli suoritti raportin tuloksille vertaisarvioinnin.

Helmikuussa 2020 julkistettu raportti A vision for the future of the European dairy industry on kaikkien maitoalan tulevaisuudesta kiinnostuneiden vapaasti hyödynnettävissä.

Lue lisää: www.arla.com/ sustainability/ report-a-visionfor-europe/

tasta analysoima tieto eläinten hyvinvoinnista kerätään Arla Maitoketjuun, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden perehtyä hyvinkin tarkasti maidon alkuperään.

– Tämä on yksi tapa tuoda näkyväksi sitä työtä, jota maitotiloilla on jo vuosia tehty. Tuottajien ja kuluttajien yhteyden vahvistaminen on tärkeää, sillä entistä harvemmilla kuluttajilla on suoraa kosketusta arkeen maitotiloilla.

Maitoketju on merkittävä työllistäjä Euroopan meijeriteollisuusyhdistyksen (EDA) mukaan Euroopassa on noin 700 000 maitotilaa ja 300 000 maidonjalostuksen työntekijää. Suomessa maidontuotanto on suurin maatalouden tuotantosuunnista. Koko maitoketju tiloilta meijeriteollisuuden kautta kauppaan on merkittävä työllistäjä.

– Tässä yhdistyvät sosiaalinen ja taloudellinen vastuu. Maitoala on luomassa työtä ja sosiaalista kestävyyttä – nyt ja tulevaisuudessa. Meille Arla Suomessa on tärkeää, että maidontuottajiemme tiloilla voidaan hyvin, sillä tilat tuovat hyvinvointia myös ympäröivälle maaseudulle. Kannamme taloudellista vastuuta maksamalla maidontuottajillemme maidosta hintaa, joka on valtakunnallisten keskihintojen yläpuolella.

Yhteistyön merkitys korostuu Euroopan meijerialan kestävää tulevaisuutta luotaava raportti korostaa yhteistyön merkitystä. Meijerialan on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä monenlaisten sidosryhmiensä kanssa, jotta se vahvistaa kehitystään kestäväksi liiketoiminnaksi ja tuotantomalliksi.

Laaja-alaiseen yhteistyöhön panostetaan myös Arla Foods -konsernissa, jonka edustajia on mukana muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n sekä kansainvälisen meijeriliiton työryhmissä.

Suomessa Arla tekee yhteistyötä muun muassa tuottajien, meijerialan, tutkimuslaitosten, pakkaus- ja energiateollisuuden sekä eläinten terveydenhuoltojärjestöjen kanssa.

– Olemme monin tavoin verkostoituneet sekä alan sisällä että yhteiskunnallisesti. IEEP:n raportin myötä haluamme tuoda näkyväksi sen, että ravitsemuksellisesti monipuolinen ruoka-aine maito on mahdollista tuottaa entistäkin kestävämmin. Kestävä tuotantotapa on meillä ketjussa geeneissä, Kilpeläinen sanoo.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 37

RUOKA Arla

Kantarellikastike: 1. Puhdista ja pilko sienet.

2. Laita sienet paistinpannulle tai kattilaan ja keitä niistä ylimääräinen neste pois.

3. Lisää voi ja kuullota sieniä 3-4 min. ripottele vehnäjauho sienille ja kääntele.

4. Lisää vesi, kerma ja fondi koko ajan sekoittaen.

5. Mausta suolalla ja pippurilla ja halutessasi portviinillä.

6. Tarjoile kastike lisukkeena paistin, grillatun lihan tai broilerin kanssa tai keitettyjen perunoiden kanssa.

SADONKORJUURESEPTIT Syksy on värikästä, tuoksuvaa ja maukasta sadonkorjuun aikaa.

Nyt kannattaa hyödyntää torien, vihannestiskien ja kasvimaiden tarjontaa monipuolisesti alkupaloista jälkiruokaan.

M

onet kasvikset sopivat puhdistettuina ja pilkottuina dippailtaviksi sellaisenaan. Dippi syntyy hetkessä Arla Lempi kermaviilistä. Sekoita joukkoon silputtuja yrttejä tai tsatsikin tapaan raastettua ja mehustaan valutettua kurkkua tai puristettuja valkosipulin kynsiä.

Keitot ovat parasta syysruokaa Ilmojen viilentyessä maistuvat pehmeät ja ruokaisat keitot. Kermainen kantarellikeitto on alkusyksyn ehdoton ykkösresepti.

Vain kolmen raaka-aineen kurpitsakeitto on helppo, mutta sitäkin maukkaampi sesonkiruoka.

Erilaisten keittojen maku pyöris-

38 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

rapeiksi paahdetut tai al dente -kypsiksi kiehautetut juurekset.

Valele ne lopuksi voisulalla, johon olet silpunnut mieleistäsi yrttiä tai raastanut sitruunan tai limetin kuorta. Pienet lämpiminä tarjottavat punajuuret saavat somisteekseen salviavoinapin tai sinihomejuustoa joko sellaisenaan tai kermaviiliin murusteltuna.

tyy Arla Lempi ruokakermalla tai Fraîche -kermalla. Ripottele keittoannosten pinnalle paahdettuja kasvislastuja ja -viipaleita tai pähkinöitä. Ruokaisamman keitosta saat, kun lisäät päälle hieman raejuustoa.

Kevennä kasviksilla Lisää juuresraasteita jauheliharuokiin, piristä pastakastikkeita tuoreilla kasviksilla. Kala kypsyy meheväksi uunissa tai grillissä, kun laitat sen nyyttiin voinokareilla viimeistellylle juurespedille. Ja toki kasvikset ja hedelmät kuten omenat sopivat lihankin seuraan – joko samaan pataan tai vuokaan tai erikseen lisukkeina tarjottaviksi. Ruokavalio kevenee ja monipuolistuu kuin itsestään. Lisukkeina maistuvat paloitellut, uunissa

Lisää reseptejä löydät osoitteesta www.arla.fi/ reseptit

Hyödynnä sadon marjat ja omenat Puutarhan ja metsän antimista pyöräytät nopeasti näyttäviä jälkiruokia. Vaahdota kakkupohjan päällysteeksi Arla kuohukermaa ja laita koristeeksi roppakaupalla erilaisia marjoja. Hunajalla maustettu kermavaahto puolestaan kohottaa klassisen marjakiisselin uusiin ulottuvuuksiin.

Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Vahvan suosion saaneita Lely Astronaut A5 -lypsyrobotteja on toiminnassa jo yli 200 kappaletta ympäri Suomen. Liity menestyvien Lely-tilojen joukkoon – tarjoamme syksylle huippuedut hankintaan. Kysy lisää myyjiltämme.

Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020

| 39

3 40 |

HYVÄÄ MAKUA

MAITOA SUOMESTA 3 / 2020