Maitoa Suomesta 4/2018

?

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

4 • 2 0 1 8

Ilmastonmuutos on mahdollisuus maidolle

NURMI ON ILMASTOTEKO

Janne Näsi maitovaliokuntaan

Minun valinta: sukupolvenvaihdos

Brexit vaikuttaa maitomarkkinaan

//////// DeLaval OptiDuoTM

UUTU

US

///////// UUTU

US

DeLaval VMS V300 TM

Ennakoitavissa olevat huoltokustannukset

10 %

enemmän kuin

3 500kg

suurempi kapasiteetti

maitoa päivässä

Lyhyempi lypsyaika Jopa

50 %

Vedinkaston

99

lyhyempi kiinnitysaika

%

osuma-tarkkuus

AITO neljännes lypsy

99,8 %

tankkimaitoa ei mene hukkaan

www.facebook.com/delaval

kiinnitysaste

www.instagram.com/delavalsuomi

PÄÄKIRJOITUS ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

9. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Fram, Vaasa Kannen kuva: Csák István / Adobe Stock

Maitotilat ovat ratkaisu ilmastonmuutokseen

M

aitotilat ovat ilmastonmuutoksessa avainroolissa. Liikkeellä kannattaa olla nyt, sillä nopeimmin reagoivat korjaavat usein sadon. ”Aikainen lintu madon nappaa”. Usein kuvitellaan itujen tai viljojen syönnin pelastavan maailman, mutta näinhän se ei ole. Nurmiviljely on ympäristö- ja ilmastoteko mitä suurimassa määrin. Suomen pohjoinen luonto ja iso pinta-ala mahdollistaa nurmen kasvun pitkän yönkin ansiosta. Biomassaa, jota ihminen ei vielä nykytieteen avulla ole voinut hyödyntää suoraan ravintona, mutta lehmän kautta loistavasti maitona ja lihana. Nurmi sitoo hiiltä. Nurmi myös estää vesistöjen rehevöitymistä. Nurmi on myös monimuotoinen. Maatilojen energiaratkaisut voivat nousta hyvin keskeisiksi keinoiksi vähentää ilmastokuormitusta. Biokaasusta voi useampi tila saada jopa mielenkiintoisen tulonlähteen.

Seuraavien vuosien, ei kymmenen vuoden aikana, vaan jo lähivuosina, pitää joka tapauksessa tehdä suuria muutoksia tai muuten kuluttajamarkkinoilla voi toimialan maine kärsiä. Ilmaston lämpeneminen nousee kahteen asteeseen nykyisen ennusteen mukaan ja siihen on vaikutettava. Maatalous on keskeisessä roolissa Kaikki toimijat keskittyvät lämpötilan nousun rajaamiseen nyt 1,5 asteeseen. Se on hyvä ja kannatettava tavoite. Tässä lehdessä asiaan antaa hyvän näkökulman ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Ollikainen kertoo ilmastopaneelin näkemyksiä keinoista vaikuttaa ilmastonmuutokseen. ”Ilmastopaneelin mukaan maailmanloppu on lähellä” -otsikot ovat osin yliampuvia ja vieneet uskottavuutta ja antaneet monille aiheen myös kyseenalaistaa tutkimustuloksia. Tosiasia kuitenkin on, että ilmastonmuutoskeskustelu saattaa lopulta tuoda paljon enemmän mahdollisuuksia maitotiloille ja meijereille kuin viedä niitä. Jopa uusia tulonlähteitä kuten energian tuotannon.

Rasvamuutos on mahdollisuus

Suomessa voivuoret olivat vuosikymmeniä politiikassa iso kysymys. Voita vietiin itärajan taakse ja rasvasta alettiin sakottamaan samalla, kun tuottajalle maksettu hinta rasvasta aleni Suomessa rajusti. Myös EU:n interventiovarastot olivat täynnä voita vielä reilu kymmenen vuotta sitten. Reilu 10 vuotta sitten voille maksettiin vielä vientitukea, joka lähenteli jopa 1,5 euroa kilolta. Sitten kaikki muuttui. Vientituki loppui, varastot tyhjenivät ja vuosikymmenten takainen tutkimushuijaus voin pahuuden vääristelystä USA:ssa paljastui ja avasi voin markkinat.

Voi olla, että voin hinta heiluu tulevaisuudessa, mutta joka tapauksessa siitä on jälleen tullut arvo-osa maidossa. Kun rasvasta on tullut arvo-osa, on syytä, että myös tuottajahinnassa arvostetaan rasvaa nykyistä enemmän.

Rasvan arvon muutos on mahdollisuus myös tiloille. Eräs alan pitkän linjan konkari Jouko Järvinen on usein kysynyt, että miksi maidossa maksetaan vedestä eikä rasvasta ja proteiinista? No nyt tilanne on muuttumassa. Muutos antaa tiloille mahdollisuuden tarkastella mahdollisuuksia myös tienata enemmän pitoisuuksien arvostuksen muuttuessa. Johtavan tuottajaluottamushenkilömme jo parin vuoden takaa toteama lausahdus on tärkeä huomio arvioitaessa ruokinnan ja pitoisuuksien muutosten kautta tulevia mahdollisuuksia: ”rasvan arvon nostaminen mahdollistaa nurmivaltaisen ruokinnan kautta myös saada kokonaissäästöjä rehustuksessa ja samalla parantaa eläinten kestävyyttä sekä tilan taloutta.”

Muutos on mahdollisuus.

Hyvää Suomen 101-vuotispäivää ja erittäin hyvää ja siunattua joulun odotusta.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

|3

Ruoka on kaiken A ja o!

Tee tuottava rehutilaus nyt.

Arlan ja A-Rehun hintaeturehut talveen Arlan ja A-Rehun hintaeturehut kevääseen!

Hintaeturehut: Hintaeturehut:

UUTUUS! Uutuusrehut:

MJ/kg g/kg Energiaa MJ/kg Täysrehut Energiaa Täysrehut kaka OIVOIV g/kg kaka TempoTäysrehu 12,3 115 TempoTäysrehu 12,4 117 VahvaTäysrehu 12,7 120 VahvaTäysrehu 12,7 120 RypsiTiiviste 11,7 160 RypsiTiiviste 11,7 160 TosiPuolitiiviste 12,1 140 TosiPuolitiiviste 12,1 140 TuottoPuolitiiviste 13,0 138 TuottoPuolitiiviste 13,0 138 AlkuRehu 12,4 116 AlkuRehu 12,4 116

KreemiTäysrehu HiehoRehu

Etuhinnan viimeistään 7 vrk ennen toivottua Etuhinnan ehdot:ehdot: Tilaus Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää.

Eräkoko toimituspäivää.

Eräkoko min. 6min. tn. 6 tn.

4|

Energiapitoisen rehun onjuuri suunniteltu HiehoRehulla varmistat, ettäkoostumus hiehosi saavat oikeassa suhtukemaan pötsin toimintaa ja kuidun sulatusta. teessa valkuaista ja energiaa.

Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, hyvinvointi ja karkearehun sulatuksen jollaPötsin luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille. maksimointi näkyy maidon pitoisuuksissa.

Energia 12,4 MJ/kg ka • OIV 117 g/kg ka

Energia 13 M J/kg ka • OIV 116 g/kg ka

TanakkaTäysrehu

TanakkaTäysrehu sopii matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysrehulla, kun korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja.

Energia 12,7 MJ/kg ka • OIV 126 g/kg ka

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun-tuottajapalvelusta p. 020 472 7060 • www.atrianauta.fi

SISÄLTÖ Mervi Kelahaara

Nuoret tuottajat Tuomas ja Topias Stenudd lähtivät luottavaisin ja positiivisin mielin alalle.

14

8 Brexitin vaikutus maito-

Muut 3 Pääkirjoitus

markkinoille voi olla suurempi kuin Venäjäpakotteiden

Mikäli EU:n ja Ison-Britannian välille ei tulisi sopimusta ennen 31.3.2019 tapahtuvaa eroa, seuraisi sitä EU:ssa iso maitokriisi, arvioi Joao Pacheco.

14 Nuoret maidon-

tuottajat arvostavat omaa työtään

Maitoa Suomesta -lehti tapasi viisi nuorta maidontuottajaa, jotka kertoivat miksi he valitsivat tämän ammatin. Samalla he kertoivat paljon muutakin ajatuksistaan ja suunnitelmistaan.

6 Ajankohtaista 10 Mauri Penttilä: maitotilat ovat hiilineutraaleja.

12 Tuottajaedustajisto näkee mahdollisuuksia rasvan arvon kasvaessa.

22

24

13 Janne Näsi valittiin MTK:n maitovaliokunnan jäseneksi.

18 Byrokratiasta: Maitotilat voivat hillitä ilmastonmuutosta uusiutuvalla energialla ja nurmituotannolla.

22 Arlan uusi puheenjohtaja on tanskalainen Jan Toft Noergaard.

24 Kruunupyyssä rakennettiin navetta oman metsän värkeistä.

28 ETT on ollut neljännesvuosisadan eläinten terveyden asialla.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

|5

Ajankohtaista

Arla

Arla Ihana näkyi vahvasti Roosa nauha -päivänä Ihana Nainen -kampanjalla

–O

man kehon pysyvä muutos on jokaiselle kova paikka. Jokainen ihminen on ihana, vaikka keho ja mieli olisivatkin kokeneet kovia. Ihana Nainen -projektin tavoitteena oli vangita ihmisen kokonaisvaltainen kauneus, joka kumpuaa usein ulkoista kauneutta syvemmältä – ihmisen persoonasta, kokemuksista ja asenteesta, kertoo Betina Karvinen Arlalta.

Vapaan Taidekoulun opiskelijat kuvasivat teoksissaan rintasyöpäleikkauksen läpikäyneen naisen. Elävänä mallina poseerasi Marjut Keski-Korpi, joka on Loving white style -blogissaan kertonut avoimesti rintasyövästään. Kaikki Ihana Nainen -projektin taulut olivat esillä Sanomatalossa näyttelyssä viikon ajan, jonka jälkeen ne huutokaupattiin. Taulujen tuotot lahjoitettiin Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen naisten syöpien tutkimukseen. Projektissa syntyi myös koskettava minidokumentti, jonka voi käydä katsomassa YouTubessa.

– Markkinointi on nykyaikana yhä enemmän tekoja, joka on myös taustalla Roosa nauha -yhteistyössä Ihanan osalta.

Rintasyöpä koskettaa lähes jokaista suomalaista jollain tasolla. Rankkojen kokemusten ei tarvitse viedä meiltä sitä kaikkea kaunista, mitä me olemme. Jokainen on ihana juuri sellaisena kuin on. Siksi meistä on tärkeää olla tukemassa myös aiheesta keskustelua, muistuttaa Karvinen.

6|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

Ajankohtaista

Arla

Kohti tulevaisuutta

A

rlan henkilöstö yli osastorajojen on syksyn aikana suunnannut katseen kohti tulevaisuuden markkinoita.

Asiantuntija-alustusten ohella Arlan henkilöstö on työstänyt pienryhmissä ideoita, innovaatioita, tulevaisuuden tarpeista ja toimintojen uudistamisesta.

Toimitusjohtaja Kai Gyllström on iloinen, että Arlan toimintatapoja uudistetaan

entistä nopeammin tuomaan markkinoille uutuuksia ja innovaatioita. Paljon kansainvälistä kiitosta saaneessa yhteistyöryhmän yhden tilan luomumaidossa lanseerattu lohkoketju on yksi esimerkki.

– Arla Suomessa tehdään valtavan hienoja uutuuksia ja ollaan usein aiemmin liikkeellä kuin Euroopan ja maailman

suurilla markkinoilla. Suomi on paikka, josta tulevaisuudessa voidaan luoda entistä enemmän uutuuksia, jotka Arlan kautta pääsevät suoraan Euroopan suurimmille markkinoille Isoon-Britanniaan ja Saksaan, hehkuttaa Gyllström povaten uusia menestystarinoita tulevan pian Suomesta Arla Proteinin, Luonto+:n ja lohkoketjun seuraajiksi.

Lohkoketjulle paljon näkyvyyttä

A

rla ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän kurikkalaiselta Tikan luomumaitotilalta tuotettava Yhden tilan luomumaito on saanut lohkoketjuteknologian kautta huikeaa julkisuutta yhdysvaltalaismedioita myöten. Arlan digitoimintoja Suomessa vetävä Tomi Sirén on saanut kutsuja ympäri Eurooppaa tulla esittelemään Arla Suomen innovaatiota.

– Lohkoketju toimii kuten kirjanpito tai tietokanta, johon tapahtumat kirjataan lohkoihin (block). Uusi data varmennetaan lohkoketjuun ohjelmoidun algoritmin avulla ja tallennetaan vanhan lohkon täyttyessä uuten lohkoon, joka taas linkitetään edelliseen. Tuloksena on joukko tietolohkoja, jotka ovat aikajärjestyksessä linkitettyinä toisiinsa. Lohkoketju voi olla julkinen tai yksityinen, Sirén kertoo.

Tikan tilan Yhden tilan luomumaito on herättänyt kiinnostusta maailmalla.

Ominaisuuksiensa vuoksi lohkoketju on läpinäkyvä ja turvallinen, vanhoja tietoja ei voi väärentää jälkikäteen ja kaikki tapahtumat voidaan milloin tahansa varmentaa ketjusta. Vahva tietoturva, auditointien mahdollisuus sekä arvon, aitouden ja omistajuuden varma tallennus ovat siis lohkoketjun sisäänrakennettuja ominaisuuksia.

Lohkoketjun eli blockchain-tekniikan avulla kuluttaja voi tarkistaa maidon tien pöytään aina Tikan tilalta, maitoauton kautta Hämeenlinnan Osuusmeijeriin ja sieltä jakelun ja kaupan kautta maitolasiin.

– Koko kehityshanke on lähtenyt ihmisten toiveista. Ihmisille on tärkeää, että ruokia ja juomia valmistetaan vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Arla Maitoketju on jo nyt antanut meille roppakaupalla ymmärrystä tulevaisuuden varalle, mutta matka on vasta alussa. Haluamme rakentaa maailman läpinäkyvimmän ja vastuullisimman valmistusketjun, iloitsee Brand & Category Manager Sanna Heikfolk menestystarinasta.

Lisätietoa: www.arla.fi/tikantila MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

|7

MAITOFORUM

Brexitin suuremp vaikutus mait omarkk i kuin Ve inoille v näjä-pa kotteide oi olla n S A MI

8|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

KILPE

L ÄINE

N

MAITOFORUM

J

oao Pacheco Farm Europesta kertoi Pellervon maitoforumissa, että Ison-Britannian ero EU:sta voisi johtaa ilman sopimusta suurempiin vaikutuksiin EU-maille kuin Venäjäpakotteet aiheuttivat.

– Kova brittien EU-ero eli ”hard Brexit” ei näytä kovin todennäköiseltä marraskuun puolivälissä tulleen alustavan sopimusluonnoksen jälkeen. Jos sopimusta EU:n ja Ison-Britannian välille ei tulisi ennen 31.3.2019 tapahtuvaa eroa, seuraisi sitä EU:ssa iso maitokriisi, arvioi Pacheco.

EU vie maitotuotteita nyt korkean hinnan aikana 3,7 miljardia euroa Iso-Britanniaan ja kaupan arvon nettoylijäämä on peräti 2,2 miljardia euroa.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

|9

MAITOFORUM Sami Kilpeläinen

”En usko, että brittihallitus maksaisi tuottajilleen nykyisen tasoisia tukia.”

Suomen osalta tilanne on kuitenkin toinen, koska vienti Iso-Britanniaan on vähäisempää kuin monissa EU-maissa.

Voita viedään Pachecon mukaan Britanniaan EU:sta kolme kertaa enemmän kuin mitä Venäjälle ennen pakotteita.

Juustojen vientikin on tupla verrattuna aiempaan Venäjä-vientiin.

Nykytila tuskin jatkuu

Pacheco piti todennäköisyyttä IsonBritannian pysymiselle EU:ssa todella matalana. Marraskuun puolivälin 500sivuinen sopimusluonnos enteilee tullisopimusta, joka tarkoittaisi sitä, ettei kaupankäynnistä maiden välillä perittäsi tullimaksuja.

– Uutiset olivat ensi kuulemalta loistavia, iloitsi seminaarissa Pacheco.

Iso kysymys Isolle-Britannialle on Pohjois-Irlannin ja Irlannin vapaa liikkuvuus.

Pachecon mukaan haaste on myös Ison-Britannian parlamentin suhtautuminen ratkaisuun, koska sekä kovan EUeron eli Brexitin ajajat ja EU-myönteiset ovat molemmat pettyneitä esitykseen.

Nyt 31.3.2020 asti jatkuvan tulliliiton jatko siitä eteenpäin on vielä epävarmaa, sillä sopimusluonnoksessa ei ole takarajoja.

– Osa arvioi Iso-Britanniasta tulevan EU:n vasalli, vailla päätösvaltaa, mutta siitä huolimatta maksavan maksuja EU:lle.

Maataloustuet jatkuvat

EU:n komission maataloustukiesitys

vuosille 2021–2027 on Pachecon mukaan rajumpi kuin mitä brittien jäsenmaksujen leikkaantumisen pitäisi tarkoittaa.

– Komissio esittää jopa 12 prosentin leikkauksia ja 21 prosentin leikkauksia maaseututukitoimiin. Todellisuudessa CAP ei pitäisi leikkaantua kuin 5–6 prosenttia, Pacheco laskee.

Pacheco on toiminut EU:n komission maatalouspääosaston varapääjohtajana ja useita vuosikymmeniä ennen Farm Europen neuvonantajan tehtävää komissiossa.

– En usko, että brittihallitus maksaisi tuottajilleen nykyisen tasoisia tukia, mutta mikään ei estä heitä tukemasta tuottajiaan, sopimusluonnos ei sitä estä, muistutti Pacheco.

Sami Kilpeläinen

Mauri Penttilä: maitotilat ovat hiilineutraaleja ellervon maitoforumin avannut P maitovaltuuskunnan puheenjohtaja, kunnallisneuvos Mauri Penttilä kertoi maitotilojen olevan, tai ainakin tilat voisivat olla, hiilineutraaleja.

Penttilä viittasi kannanotollaan julkisuudessa käytävään ilmastokeskusteluun.

Ministeriölle Penttilällä oli selvä viesti, että ”tarvitaan lisää varoja, jotta biolaitoksia ja muita tarvittavia toimia tiloilla voitaisiin toteuttaa”.

10 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

MAITOFORUM

2,4

EU:n ulkopuolelta 1%

Muut EU-maat 28%

Ranska 24%

Saksa 16% Irlanti 30%

miljardia euroa

Ison-Britannian maitotuotteiden tuonnin arvo on noin 2,4 miljardia euroa.

Muut EU-maat 14%

Lähde: HMRC UK dairy imports, 2015.

EU:n ulkopuolelle 10%

Hollanti 8% Ison-Britannian maitotuotteiden viennin arvo on noin 1,2 miljardia euroa.

Irlanti 67%

1,2

miljardia euroa

Lähde: HMRC UK dairy exports, 2015.

Luken tutkija Arja Mustosen mukaan nurmessa on paljon käyttämätöntä satopotentiaalia: – Lannoitusta säätämällä ja nurmituotantoa kehittämällä saadaan merkittävät vaikutukset kannattavuuteen.

N, P ja K lannoituksen antamasta sadonlisästä nurmiviljelystä Fosfori

kg ka/ha

10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0

kg ka/ha

Typpi

kg ka/ha

10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0

100

200

300

400 500

N-lannoitus kg N / ha / v

Kivennäismaat

Eloperäiset maat

10

20

30

40

50

60

10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0

P-lannoitus kg P / ha / v

Matala P < 10 mg / l

P > 10 mg/l

Kalium

50 100 150 200 250 300 K-lannoitus kg K / ha / v

Hieta

Metsäsara-aine

Hiesusavi

Typpi tärkein ja fosfori toiseksi tärkein sadonmuodostuksessa. N ja P lannoitusta säädellään, mutta kaliumlannoitusta ei.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 11

Ajankohtaista

Sami Kilpeläinen

Pellervo maitoforumissa Pentti Suokannas Valiolta pääsi istumaan Sipoon tuottajavaltuuston puheenjohtajan Erik Franzen asiantuntevaan seuraan.

Tuottajaedustajisto näkee mahdollisuuksia rasvan arvon kasvaessa

Arla Suomi -yhteistyöryhmän 20-henkinen tuottajaedustajisto kokousti marraskuun puolivälissä.

Kokouksessa puhunut Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoi esimerksi Arla Foodsin maksavan Keski-Euroopassa rasvasta 0,43 euroa rasvakymmenykseltä.

A

Tuottajaedustajiston puheenjohtaja Ari Hänninen iloitsee, että kuluttajat olisivat tutkimusten mukaan kuitenkin valmiita maksamaan maidosta enemmän, jos läpinäkyvästi tämä saataisiin suoraan tuottajan kukkaroon.

– Useimmat tuntuvat olevan haluttomia

rla Suomi -yhteistyöryhmän 20 henkinen tuottajaedustajisto keskusteli kokouksessaan marraskuun puolivälissä mahdollisuuksista parantaa tilojen kannattavuutta panostamalla tilakohtaiseen talousneuvontaan.

Tuottajaedustajistossa kannustettiin löytämään tiloille apua rehustuksen optimointiin, koska moni edustajiston jäsen myös totesi itse arvioivansa löytyvän mahdollisuuksia parantaa ruokinnan kautta tilan kannattavuutta. Syynä tähän on rasvan arvostuksen nousu markkinoilla.

Suomessa rasvan arvostus on ollut matala verrattuna muihin Euroopan maihin.

12 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

Karhisen raporttia odotellaan

”Tällaisia vaan lisää, ettei hypetys laannu.”

toteuttamaan tällaisen kädenojennuksen tuottajia kohtaan ja yksi jos toinenkin kurkkii kilpailulainsäädännön takaa kommentoimatta asiaa sen enempää, harmitteli Hänninen kokouksessa.

Reijo Karhisen työryhmän tuloksia odotetaan Hännisen mukaan vuoden vaihteessa, ja joitakin heittoja on julkisuudessa kuultu, että esimerkiksi arvonlisäverotukseen tulisi tuottajien osalta joitakin helpotuksia. ”Lisäksi tuotantotukien kohdentamistakin on väläytelty.”

Kiitosta yhden tilan luomumaidosta

Tuottajaedustajiston jäsenet olivat tyytyväisiä, että monia onnistumisiakin on koettu Arlan yhteistyöryhmän sisällä.

Näkyvin on edustajien mukaan ollut ”yhden tilan luomumaito”, jossa kuluttajalle tarjotaan läpinäkyvyyttä ja arkea pakkauksen takana.

– Myös monia uusia kotimaisia hyvin onnistuneita tuotteita ovat olleet muun muassa smoothiet. Tällaisiä vaan lisää, ettei hypetys laannu, Hänninen viestitti Arlan suuntaan.

Ajankohtaista

Janne Näsi maitovaliokuntaan

M

aitovaltuuskunta valitsi Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoneuvoston puheenjohtajan, maidontuottaja Janne Näsin MTK:n maitovaliokunnan jäseneksi.

Näsi seuraa tehtävässä aiemmin Arla Suomi -yhteistyöryhmää edustanutta Kimmo Kuorikoskea.

MTK:n maitovaliokunta on osuuskuntien yhteenliittymän Maitovaltuuskunnan, MTK:n ja ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n yhteinen toimielin ja siinä on 12 jäsentä.

Valiokunnan tehtävänä on puolustaa maidontuottajien ja osuuskuntien etua markkina-, tuki- ja kustannusedunvalvonnassa.

Ohjesäännön mukaan Maitovaliokunnan tulisi aina asettua edunvalvonnassa maidontuottajan puolelle, jos osuuskuntien ja maidontuottajien etu ovat vastakkain.

Sami Kilpeläinen

Janne Näsi (toinen vas.) valittiin MTK:n maitovaliokuntaan.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 13

NUORET MAIDONTUOTTAJAT

Minun

valintani Nuoret maidontuottajat arvostavat omaa työtään.

TUIJA LINJAKUMPU

M

arraskuisen hämärän mukanaan tuoma pimeys oli kaukana nuorten maidontuottajien ajatuksista lehden haastatellessa heitä valinnoista.

Tapasimme viisi nuorta maidontuottajaa ja halusimme kuulla miksi he valitsivat tämän ammatin. Kuulimme paljon muutakin heidän ajatuksistaan ja suunnitelmistaan.

Tämä sukupolvi arvostaa työtään ja tekemisiään ja uskoo sen näkyvän myös kuluttajien valinnoissa. Tämä sukupolvi puhuu myös tunteistaan ja toiveistaan.

Luonto, eläimet, toiset ihmiset ja vapaa-aika ovat heidän voimaanlähteinään.

Kysymykset: 1. Tilan taustatiedot, sukupolvenvaihdoksen ajankohta.

2. Millä mielin maidontuottajaksi?

3. Mitä tulevaisuudensuunnitelmia maidontuottajana 4. Miksi maitotilayrittäjyys on paras ammatti?

5. Mitä vastuullisuus merkitsee sinulle työssäsi?

6. Mitä terveisiä lähetät Maitoa Suomesta -lehden lukijoille?

14 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

28- ja 22-vuotiaat Tuomas ja Topias Stenudd pelaavat vapaa-ajallaan jääkiekkoa.

NUORET MAIDONTUOTTAJAT Mervi Kelahaara

NIO S STENUDD, TOR IA P O T JA S A M O TU

1

Sukupolvenvaihdos tammikuussa 2018 ostamalla osuus vanhemmilta Tarja ja Vesa Stenuddilta.

Peltoa viljelyksessä noin 300 ha joka pääosin nurmella, metsää 30 ha. Nykyisessä navetassa 120 lehmää ja nuori karja. Vuonna 2019 uuden navetan rakentaminen, 293 lypsylehmäpaikkaa, 6 rivinen pihatto 4 lypsyrobotilla.

2

Sukupolvenvaihdos on osa jatkuvaa prosessia meidän tilallamme ja olemme aina tykänneet tehdä töitä.

Olemme lähteneet luottavaisin ja positiivisin mielin alalle. Meillä on hyvä porukka tekemässä näitä hommia ja tämä on yrittäjyyden lisäksi elämäntapa ja harrastus.

Me uskomme siihen, että tämä elämäntapa kantaa pitkälle.

3

Nyt ajetaan parhaillaan velipoikien kanssa maita ensi keväänä käynnistävää navettaprojektia varten. Seuraavat suunnitelmat tähtäävät viiden vuoden päähän, jolloin lähdemme rakentamaan oman tilan biovoimalaa, jotta saamme hyödynnettyä parhaalla mah-

dollisella tavalla liete- ja kuivalannan sekä pilaantuneet rehut tuottamalla energiaa.

4

Me voimme yhdistää tavassamme elää sekä työn, itsenäinen päätöksenteon mahdollisuuden, asumisen omalla kylällä ja luonnonläheisyyden. Lisäksi tarvitaan jääkiekkoa. Pelaamme jääkiekkoa viikottain ihan omalla areenalla: mukana on isä, me viisi veljestä ja meidän kaverit. Se on hyvää stressinpurkua.

5 6

Olemme viljelleet peltoa luomuna yli 20 vuotta. Kasvien talvipeitteisyys on tärkeää ja olemme siirtyneet kokonaan kevätkyntöihin.

Juokaa maitoa.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 15

NUORET MAIDONTUOTTAJAT EN , R JOONA K AIKKON

1

Sukupolvenvaihdos marraskuussa 2018, neljäs sukupolvi tilalla. Peltoa viljelyksessä 65 ha nurmella, vuonna 2018 peruskorjatussa navetassa 35 lypsypaikkaa ja nuori karja. Metsää 500 ha.

Malli yrittäjyydestä on tullut edellisiltä sukupolvilta ja kun pidän tästä työstä, oli luonnollista valita tämä ammatti. Vapaus tehdä asioita ja päätöksiä on kiehtovaa.

Kun aloittamisesta on niin vähän aikaa, niin nyt mennään näillä eteenpäin. Peltoa hankitaan lisää hyvältä sijainnilta mikäli sitä tulee tarjolle. Viiden vuoden tähtäimellä teen päätöksen siitä jatkanko nykyisellä yrityskoolla vai teenkö uuden navetan maksimissaan yhdelle robotille.Tilan rutiinit ovat minulle tuttuja, mutta aion ottaa erilaisia mittareita käyttöön seuratakseni ja iloitakseni onnistumisista. Ja ainahan voi myös parantaa kun tietää mitä parantaa.

Tykkään eläimistä, vapaudesta ja onnistumisista. Pystyn yhdistämään työn ja vapaa-ajan. Lähden välillä lomailemaan mökille ja metsästämään parhaan kaverini Sällin kanssa. Talvella kelkkailu on pohjoisen miehelle tärkeää.

Emme käytä eläinten lääkitsemisessä antibiootteja kuin ja vain ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä. Lehmien ja nuoren karjan ulkoilutus vähintään 90 päivää- osa karjasta myös talvella. Säännöllinen sorkanhoito 2 kertaa vuodessa.

Voin suositella tätä ammattia ja toivon, että muutkin uskaltavat ryhtyä maidontuottajiksi.

ANUA

2 3

4 5

Mervi Kelahaara

6

24-vuotias Joona Kaikkonen koiransa kanssa.

JARKKO KOUVA, RANUA

1 2

Sukupolvenvaihdos lokakuussa 2018, kolmas sukupolvi tilalla. Peltoa viljelyksessä 120 hehtaaria nurmella.

Navetassa 100 päätä, josta lehmiä 61 kpl ja nuori karja. Metsää 250 hehtaaria.

Työskentelin pitkään muualla metsäkoneenkuljettajana. Isän kuoltua äkillisesti jatkoimme perheen kesken tilan pitoa. Pikkuhiljaa asiat selkiytyivät ja minulle tarjoutui mahdollisuus jatkaa tilanpitoa. Olen aloittanut vakailla mielin ja uskon tulevaisuuteen. Minusta on arvokasta tuottaa suomalaista ruokaa ja jatkaa sukutilaa.

Näin 40 päivää aloittamisesta suunnitelmani tähtäävät navetan nuorkarjapuolen kehittämiseen. Haluan parantaa sekä vasikoiden tiloja että olosuhteita entistä paremmiksi. Toinen pidemmän aikavälin tavoite on tuottaa tasalaatuisempaa rehua, koska kesät ovat

arvaamattomia. Tähän liittyen meillä on suunnitelmissa yhteistyökuvioita sekä yhteiskoneita lähellä sijaitsevan toisen nuoren viljelijän kanssa.

Olen tottunut tekemään töitä. Kun talvella on helpompaa, suuntaan harrastuksiin. Pidän kuntoani yllä pelaamalla kolme kertaa viikossa sulkapalloa mahtavassa porukassa.Minua kiehtoo oma vapaus ja onnistumiset. On hie-

4

3 16 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

30-vuotias Jarkko Kouva uskoo tulevaisuuteen.

noa seurata mittareilla oman tekemisen tuloksia. Minulle tärkeitä mittareita ovat lehmien keskituotos ja jalostusarvo sekä tietenkin taloudelliset mittarit. Iso velka ei ahdista minua, koska ajattelen niin, että sen ehtii järkevässä ajassa maksaa pois tilan tuloksella. Olen ajatellut myös niin, että tohdin pistää eläimet pois jos maidontuotanto osoittautuu kannattamattomaksi pitkällä aikavälillä.

Niitä on useita, mutta isäni aloitti jo lannan separoinnin ja tulemme jatkamaan sitä jollain tapaa. Viiden vuoden sisällä aion selvittää energiaratkaisuja jotka soveltuisivat tilalleni kuten aurinko- ja tuulienergian käyttö.

Pidetään yhdessä huolta ruoantuotannosta. Minä lupaan tehdä osani siitä työstä hyvin. Olen tällä hetkellä hyvin onnellinen ja tyytyväinen valinnastani.

5

6

NUORET MAIDONTUOTTAJAT LMI, RANUA ALEKSI KORTESA

1

Sukupolvenvaihdos syyskuussa 2018. Ostin tilan maidontuottajapariskunnalta, joiden kanssa olen tehnyt töitä miltei koko pienen ikäni.

Heidän omasta perheestä ei löytynyt jatkajaa, joten he tarjosivat tilaa minulle.

Ensikosketuksen maidontuotantoon sain kuitenkin esikuvaltani Anni-mummolta, joka otti minut vaahtosammuttimen kokoisena mukaan navettaan.

Peltoa nurmella 110 ha, pihattonavetta, jossa tällä hetkellä 38 lypsävää ja nuori karja. Metsää 20 ha.

Reilun 90 päivän kokemuksella voin sanoa, että tämä on hieno ammatti. Minä tuotan suomalaista, turvallista ja korkealaatuista ruokaa. Tämä on myös palkitsevaa, kun lehmät lypsää, satoa tulee ja onnistuu pienissä ja isoissakin asioissa.

Eläinten olosuhteisiin edelleen panostuksia, muun muassa poikimakarsinoihin ja vasikkatiloihin satsaamalla sekä parantamalla navetan ilmanvaihtoa. Aperuokinta on myös suunnitelmissa jossain vaiheessa. Maidontuotannon kehittäminen, tavoitteena puoli

vahva tukiverkosto: lapsuuden perhe, kollegat sekä tietenkin tilan minulle myyneet, jotka asuvat naapurissa. Valot näkyvät, mutta huuto ei kuulu.

En stressaa asioista ja jos stressaan, lähden mukaan MTK:n toimintaan ja reissuun. Siellä näen samanhenkisiä yhteen hiilleen puhaltavia kollegoita, joista on tullut jo ystäviä.

Jos voisin vielä toivoa jotain, niin se olisi kumppani rinnalle kulkemaan. Olisi mukava, jos löytäisin jonkun tai minut löydettäisiin. Minulla ei ole vielä muita kriteerejä kuin maalaishenkinen tyyppi, joka tykkää eläimistä ja minusta – eikun toisinpäin.

Vastuullisuus on vastuullisuutta ympäristöstä ja eläimistä.

2

3

21-vuotias Aleksi Kortesalmi kiittelee vahvaa tukiverkostoaan. Apua saa niin perheeltä, kollegoilta kuin naapureiltakin.

miljoonaa litraa maitoa meijeriin vuoden kuluttua tästä.

Valitessani tämän polun minulle oli tärkeää, että tiedän saavani apua tarvittaessa. Onneksi minulla on

4

5 6

Minä olen motivoitunut rakkaudesta suomalaiseen ruokaan. Ajattelen niin, että menen eteenpäin päivä kerrallaan rauhallisesti enkä hötkyile.

Harkitsen päätöksiä rauhassa.

Vaikka eletäänkin vaikeita aikoja, niin me elätetään kuitenkin tämä maailma.

NIR-REHUANALYYSIN tulokset 3-4 päivässä Mikkelistä

• Muista myös kivennäis- ja hivenaineanalyysit ruokintasuunnitelman pohjaksi P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu MAITOA SUOMESTA 4 / 2018 | 17 www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

BYROKRATIASTA Sami Kilpeläinen

18 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

BYROKRATIASTA

”Hiilineutraalin maitoketjun tunnus voisi olla erinomainen tapa”, arvioi professori Markku Ollikainen.

SAMI KILPELÄINEN

MAITOTILAT VOIVAT HILLITÄ ILMASTONMUUTOSTA UUSIUTUVALLA ENERGIALLA JA NURMITUOTANNOLLA

K

ansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti on synnyttänyt globaalia tarvetta tehostaa ilmastotoimia. Suomessa ilmastopaneelin puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan professori Markku Ollikainen.

– Suomessa paneeli koostuu 14 ilmastoalan asiantuntijasta, joka on monitieteinen osaajajoukko, kertoo Ollikainen.

Vastaavia ilmastopaneeleja on eri puolilla maailmaa, osa koostuu Suomen tapaan tiedeasiantuntijoista (Iso-Britannia, Tanska) ja osa taas on yhdistelmä tieteentekijöistä ja sidosryhmistä. Ilmastopaneelit pitävät tiiviisti yhteyttä esimerkiksi vuotuisten ’workshopien’ kautta.

Tähän saakka Suomi ja Iso-Britannia ovat olleet koollekutsujia.

– Ilmastopaneeli on Ilmastolain asettama tieteellinen elin, jonka tehtävänä on antaa tieteeseen perustuvaa politiikkaneuvontaa ilmastopolitiikan kysymyksissä. Paneelin mielipidettä pitää kuulla il-

mastopolitiikan keskeisten asiakirjojen sekä keskipitkän, pitkän ja sopeutumisen valmistelun yhteydessä ilmastolain mukaisesti. Paneeli tekee harkintansa mukaan synteesejä ilmastopolitiikan tutkimuksesta ja saattaa niitä päättäjien ja suuren yleisön tietoon, avaa Ollikainen paneelin työtä. ”2 astetta olisi pelottavaa”

”Suomi ja arktiset alueet ja niiden luonto kuuluvat kärsijöihin.”

Ollikaisen mukaan viimeisin raportti hälyttää siitä, että ero 1,5 asteen ja 2 asteen lämpötilan nousun välillä on pelottavan iso ja vauriot luonnolle esim. koralleille sekä ihmiselle tulvien ja ruuantuotantoongelmien kautta kasvaisivat merkittävästi. Jokainen desimaali lämpötilan nousussa merkitsee.

– Suomi ja arktiset alueet ja niiden luonto kuuluvat kärsijöihin, sillä meillä keskilämpötila nousee tuplasti sen mitä MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 19

BYROKRATIASTA Pavle / Adobe Stock

globaalikeskilämpötila. Jo nyt se on siis yli 2 astetta. Meillä muutokset näkyvät negatiivisella puolella kasvavana talvisadantana, kylmien jaksojen osuuden laskuna, ravinnehuuhtouman kasvuna, tuholaisten määrän nousuna, talviaikaisen puunkorjuun hankaluuksina, arktisten lajien ahdinkona jne., pelkää Ollikainen.

Positiiviselle puolelle hänen mukaansa kääntyy perinteisesti asetettu maataloustuotannon ja metsäkasvun lisääntymisen,

kun kasvukausi pitenee 2–3 viikkoa keväästä. Toisaalta maataloudessa vaihtelut kasvavat lisäten taloudellista riskiä.

Maatalous ratkaisu?

Maatalous on ilmastopaneelin mukaan osa ongelmaa, mutta samalla se voi tarjota merkittäviä positiivisia ratkaisuja.

Suurimmat yksittäiset haasteet ovat Ollikaisen mukaan turve- ja suopeltojen maaperäpäästöt, jotka ovat tutkijoiden muKirsti Laukkanen

”Metsänielu on ratkaisevan tärkeää sille, että Suomi voi saavuttaa negatiiviset päästöt vuoden 2035 jälkeen.”

20 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

kaan kuusinkertaiset kivennäismaihin nähden. Toinen haaste on kotieläinten metaani, jonka rajoittamiseen ei juuri ole nykyisellään keinoja.

– Toisaalta tiloilla on mahdollisuuksia hiilensidontaan peltomaahan nurmiviljelyn ja muiden keinojen avulla mukaan lukien (nurmi-lanta) biokaasun tuotanto, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita.

Tässä mielessä hiilineutraalin maitoketjun tunnus voisi olla erinomainen ja proaktiivinen tapa lähestyä asiaa, kannustaa Ollikainen.

– Metsänielu on ratkaisevan tärkeää sille, että Suomi voi saavuttaa negatiiviset päästöt vuoden 2035 jälkeen. Karjatalouden mahdollisuudet ovat teknologisessa kehitystyössä metaanin talteenoton, ja sellaisissa ruokintaratkaisuissa, että metaanin tuotanto laskee.

Voiko ilmastonmuutosta hillitä?

Ruokavalion muutos on nähty tärkeäksi signaaliksi ohjaamaan maataloustuotannon painopisteitä ja ilmastollisesti edistyviä valintoja.

– Fossiilisten polttoaineiden käytön ajaminen nollaan on kaikkein tärkeintä, tähdentää Ollikainen.

Maitotilat voivat Ollikaisen mukaan parhaiten hillitä ilmastonmuutosta tehokkaalla tuotannolla ja hiilensidonnalla, josta yksi tärkeimmistä on nurmet ja talviaikainen kasvipeitteisyys.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi!

VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa.

Vasikan HIILI-geelssä on myös elektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja.

Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

UUTUUS lehmille

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää natriumdivetyfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 46 grammaa/tuubi, päivässä 92 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Pakkaus 4 x 400 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa UUSI, PEHMEÄ KOOSTUMUS!

Pakkaus 4 x 410 g

Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattina ja magnesiumtrisilikaattina.

Yksi tuubi sisältää 30 grammaa puhdasta magnesiumia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nielemään sitä.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääkekasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-pasta vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä.

Vaikutus on nopea.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 114 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow, Turku p. 040 684 0102 MAITOA SUOMESTA 4 / 2018 | 21 info@finncow.fi

www.finncow.fi

Nimityksiä

J

an Toft Noergaard syntyi maitotilalla. Siitä lähtien maidontuotanto on kuulunut hänen elämäänsä.

Viime keväänä Arla Foodsin hallitus nimitti Noergaardin osuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi.

Noergaard otti tehtävän vastaan viime heinäkuussa edellisen puheenjohtajan Åke Hantoftin myytyä maitotilansa ja siirryttyä eläkkeelle.

– Olen otettu hallituksen osoittamasta luottamuksesta ja suhtaudun nöyrästi tehtävääni, totesi Jan Toft Noergaard tuoreeltaan nimityksestä ja lupasi tehdä tiiviisti hallituksen kanssa yhteistyötä, jotta Arla Foods kehittyy edelleen.

Arla Foods jatkaa uuden puheenjohtajan johdolla Good Growth 2020 -strategian toteuttamista. Siinä keskeistä on vastata terveellisempiä ja luonnollisempia elintapoja suosivan trendiin ja maitotuotteiden kasvavaan globaaliin kuluttajakysyntään. Arlan brändejä myydään yli sadassa maassa, joten vastuu on suuri.

Pitkän linjan arlalainen

Arla Foodsille Noergaard on omistanut ajastaan yli kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana hän on hoitanut monenlaisia tehtäviä.

Maidontuottajana uusi puheenjohtaja on ollut vuodesta 1982 ja osuuskunnan edustajana vuodesta 1996. Vuonna 1998 Noergaardista tuli tanskalaisen osuustoiminnallisen MD Foodsin hallituksen jäsen. Siitä lähtien kun Arla ja MD Foods yhdistyivät vuonna 2000, hän on ollut Arla Foodsin hallituksen jäsen. Vuonna 2011 Noergaard nimitettiin Arla Foodsin varapuheenjohtajaksi, josta oli luonnollista ottaa seuraava askel puheenjohtajaksi.

– Olen hallituksen puheenjohtaja, mutta toivon voivani toimia tiimin johtajan tapaan. Meillä on paljon osaamista hallituksessa. On tärkeää aktivoida se kaikki Arlan vahvan tulevaisuuden hyväksi, Noergaard sanoo.

Tiimityöskentely ei ole 58-vuotiaalle Noergaardille uutta. Etelä-Jyllannissa vaimonsa Sannen kanssa asuvan Jan Toft Noergaardin tilalla on seitsemän työntekijää. Kun Noergaard on poissa, hän luottaa työntekijöihinsä.

– He ja minä työskentelemme yhtenä perheenä. Tilamme on perhetila, Noergaard kertoo.

Noergaardin vanhemmat rakensivat pienen Skaerbaekin kaupungin alueella sijaitsevan tilan vuonna 1957 ja aloittivat 12 lehmän voimin. Nyt tilalla on 485 lypsävää, ja se on ollut Noergaardin omistuksessa jo 30 vuotta.

22 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

Arlan uusi puheenjohtaja on tanskalainen Jan Toft Noergaard SIRPA RINNE

Arla

Jan Toft Noergaard on tyรถskennellyt maidontuottajana vuodesta 1982.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 23

KRUUNUPYYN TILA

Johan ja Susann Slotten tilalle on noussut vuodessa oman metsän puista tehty navetta.

TUOMAS KOIVUNIEMI

KRUUNUPYYSSÄ RAKENNETTIIN NAVETTA OMAN METSÄN VÄRKEISTÄ 24 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

KRUUNUPYYN TILA Tuomas Koivuniemi

”Ajatus on ollut, että työnteon edellytykset säilyvät ja tässä on meidän jälkeemme työpaikka kahdelle lapselle.”

Johan ja Susann Slotten uusi navetta on rakennettu oman metsän puista.

tua rakentajaa. Sähköt on tehnyt paikallinen yrittäjä Johan Sjölind. Muutenkin on käytetty paikallisia yrityksiä rakentamisessa, Johan Slotte kertoo.

Kunta ja naapurit myönteisiä

Susann, Johan, Emma ja Elin Slotte uskovat vahvasti maa- ja maitotalouden tulevaisuuteen. Johan Slotten mukaan hieman alle miljoona euroa maksanut navettainvestointi tehtiin, jotta lapsilla on tulevaisuudessa työpaikka.

J

ohan ja Susann Slotten maitotilalla Kruunupyyssä ollaan loppusuoralla uuden yhden robotin navetan käyttöönotossa.Lähelle rannikkoa halkovaa valtatietä 8:a on vuodessa noussut oman metsän puista tehty rakennus, missä on tilat 65 lehmälle, nuorkarjalle ja vasikoille.

Navetan rakentamisen kustannusarvio on hieman alle miljoona euroa ja sillä on pärjätty. Rakentamisessa langat ovat olleet isännän omissa käsissä lähtien puutavaran hankinnasta.

– Teen myös metsäurakointia, joten kaadoimme puut omasta metsästä ja niistä sahattiin puutavara navettaa varten.

Hankkeen johtaminen on ollut minun vastuullani. Meillä on ollut kaksi palkat-

Navetta sijaitsee lähellä Kruunupyyn keskustaa ja asutusta sekä vilkasta valtatietä.

Isännän mukaan kunnalta ei ollut kuitenkaan vaikeaa saada rakennus- ja muita lupia, vaan siellä suhtauduttiin hankkeeseen myönteisesti.

– Myös naapurit ovat suhtautuneet navettahankkeeseen positiivisesti, hän sanoo.

Slottet toteavat, että navetan valmistumisen jälkeen investoinneissa otetaan hetkeksi aikaa hengähdystauko.

Uuden polven työpaikka

Uuden navetan rakentamisen päämotivaattorina on ollut tilan kehittäminen ja jatkuvuus. Seitsenlapsisen perheen 18-vuotiaat kaksostytöt Elin ja Emma opiskelevat tällä hetkellä maatalousalaa ja he valmistuvat ammattiin ensi keväänä.

– Ajatus on ollut, että työnteon edelMAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 25

KRUUNUPYYN TILA

Uuden navetan rakentaminen aloitettiin vajaa vuosi sitten.

lytykset säilyvät ja tässä on meidän jälkeemme työpaikka kahdelle lapselle.

Tytöillä on vahva motivaatio alalle. Esimerkiksi tänä kesänä he vastasivat rehujen teosta eli tekivät 3000 rehupaalia ruokintatarpeisiin, isä kertoo.

Vaikka tytöt ovat valmistumisen jälkeen tulossa täysillä mukaan tilan toimintaan, ei perheellä ole suunnitelmia sen muuttamisesta osakeyhtiöksi.

– Meillä on Susannin kanssa vielä vuosia työuraa jäljellä ja ajatus on, että perheviljelmäpohjalla jatketaan tulevaisuudessakin. Kyllä tässä eteenpäin selvitään, kun on tarpeeksi maatakin, että pärjätään, Johan Slotte naurahtaa.

Työ tilalla on elämäntapa

Kruunupyyn kunta suhtautui navettahankkeeseen myönteisesti ja lupa-asiat sujuivat jouhevasti.

26 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

Elin ja Emma Slotte toteavat, että maatalousalan opiskelu ja vastuunotto kotitilasta ovat heille aivan luonnollista.

KRUUNUPYYN TILA

”Vanhemmat eivät ole alalle pakottaneet, vaan olemme itse innostuneet. Tämä on meille oikeastaan elämäntapa.”

Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest kertoo.

Meijerin tuottajien parissa ei tällä hetkellä ole käynnissä muita navettahankkeita. Kaustisella on yhdellä tilalla parhaillaan rakenteilla vasikkala, mutta muuten investoinnit ovat tällä hetkellä vähissä.

– Maidon hinnoittelu ja tuottajien jaksaminen puhuttavat tällä hetkellä, kun viime vuodet ovat olleet kovia. Maidontuotannon osalta alueella näkymät ovat kuitenkin positiiviset, Prest sanoo.

Slottet ovat olleet Kaustisen Osuusmeijerin tuottajia kolmetoista vuotta. Osuusmeijerin toimitusjohtajan Peter Prestin (kuvassa alla) mukaan meijerin tuottajista viidennes on ruotsinkielisiä Kruunupyyn, Pedersören, Alavetelin ja Småböndersin alueilta.

– Olemme olleet pienestä pitäen mukana tila töissä ja nähneet, millaista maitotilan pyörittäminen on. Vanhemmat eivät ole alalle pakottaneet, vaan olemme itse innostuneet. Tämä on meille oikeastaan elämäntapa, tytöt kertovat.

Kaustisen tuottajia

Slottet olivat aikoinaan Milkan tuottajia, mutta sen lopetettua jalostustoimintansa 2000-luvun alussa, perhe siirtyi Kaustisen Osuusmeijerin joukkueeseen.

Kaustisen tuottajina he ovat olleet nyt jo vuosia.

– Slottet ovat olleet ensimmäisiä ruotsinkielisiä tuottajia Kaustisen Osuusmeijerillä. Tällä hetkellä tuottajistamme viidennes on ruotsinkielisiä Kruunupyyn, Pedersören, Alavetelin ja Småböndersin alueilta,

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 27

ELÄINTEN TERVEYS

ETT:n asiantuntijaeläinlääkärin Hannele Nauholzin mukaan suomalaiset tuottajat huolehtivat eläintein terveydestä ja hyvinvoinnista erinomaisen hyvin.

28 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

ELÄINTEN TERVEYS Tuomas Koivuniemi

ETT on ollut neljännesvuosisadan eläinten terveyden asialla

E

telä-Pohjanmaalla Seinäjoella pääpaikkaansa pitävä Eläinten Terveys (ETT) ry. täyttää ensi vuonna 25 vuotta. ETT perustettiin siinä vaiheessa, kun Suomi oli liittymässä Euroopan unionin (EU) jäseneksi.

ETT:n asiantuntijaeläinlääkärin Hannele Nauholzin mukaan perustamisen taustalla oli viranomaisten, tuottajien ja elintarviketeollisuuden huoli siitä, miten uudessa tilanteessa pystytään säilyttämään kotieläintuotannon korkea terveystaso sekä ehkäisemään tuontiin liittyviä tauti- ja rehuriskejä.

– Suomessa haluttiin alan toimesta ottaa vastuu tuotantoeläinten terveys. kysymyksistä. ETT:n perustajajäseniksi lähtivät laajassa mitassa meijerit, teurastamot ja munapakkaamot, jotka ovat kaikki edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa. Rehualan yritykset taas ovat kannattajajäseninä mukana, hän kertoo.

Vahvan maatalousalueen keskellä TUOMAS KOIVUNIEMI

Seinäjoki valikoitui jo perustamisvaiheessa yhdistyksen kotipaikaksi. Kaupunki on ollut sopivalla paikalla niin toimialojen kuin liikenteenkin näkökulmasta. ETT:llä on Seinäjoen ohella toimipiste Lievestuoreella Keski-Suomessa.

”Suomessa haluttiin alan toimesta ottaa vastuu tuotantoeläinten terveyskysymyksistä.”

– Länsi-Suomi on vahvaa maatalousaluetta, jossa on niin lihantuotantoa kuin kananmunan ja maidontuotantoa. Seinäjoellehan on myöhemmin sijoittunut Maaseutuvirastokin. Meidän työ on tietenkin liikkuvaa, mutta täältä on hyvä liikenneyhteydet joka puolelle Suomea.

Nykyisin paljon asioita hoidetaan myös verkkoyhteyksien kautta.

ETT:n palveluksessa on kahdeksan henkilöä eli toiminnanjohtaja, neljä asiantuntijaeläinlääkäriä, kaksi rekisterivasMAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 29

ELÄINTEN TERVEYS

taavaa ja yksi taloushallinnon ammattilainen. Vuosibudjetti on noin miljoona euroa, joka katetaan jäsenmaksuilla ja palvelutuotoilla. Palvelutuottoja yhdistys saa konsultoinnista ja luennoinnista.

– Hallitus vahvistaa vuosittain hinnat jäsenyhteisöille ja muille ulkopuolisille, Nauholz kertoo.

Mitkä ovat hyödyt maidontuottajalle?

Mitä maidontuottaja hyötyy yhdistyksen toiminnasta? ETT vastaa muun muassa nautaterveydenhuollon koordinaatiosta sekä aivan tilatasolle menevästä tarttuvien tautien riskienhallinnasta eli tautisuojauksen ohjeistuksesta ja koulutuksesta.

– Työmme on ennakoivaa, mutta jos tilalla ilmenee joku tarttuva tauti, me autamme ja neuvomme, miten tilanteessa on toimittava.

Nauholzin mukaan nautojen osalta ajankohtaisia tautiriskejä ovat salmonella ja Mycoplasma bovis. M. bovis aiheuttaa esimerkiksi lehmille utaretulehduksia sekä vasikoille hengitystie-, nivel- ja korvatulehduksia.

– Muualla maailmassa se on ollut yleinen jo pitkään, mutta Suomessa tautia todettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2012. Taudin vastustusohjelmaan on liittynyt noin 490 nautatilaa. Ohjelmalla on saatu taudin leviäminen estettyä ja kuriin, hän kertoo.

”Ohjelmalla on saatu taudin leviäminen estettyä ja kuriin.”

Eräs viime aikoina huolta herättänyt eläintauti on kryptosporidioosi, joka aiheuttaa vasikoille ripulia. Tauti on siitä hankala, että se voi tarttua ihmisiinkin.

ETT:n koordinoima ETU-nautaeläinlääkäriryhmä on juuri laatinut taudin ehkäisystä ohjeistuksen, joka on tärkeää välittää jäsenistön kautta tiloillekin.

– Ohjeistuksessa käydään läpi, mitkä ovat taudin oireet ja millaisilla toimilla voidaan ehkäistä sen leviämistä niin eläimiin kuin ihmisiinkin.

One health -ajattelu

Nauholzin mukaan eläintautien ehkäisyssä on kysymyksessä one health -ajattelu.

– Ihmiset ja eläimet ovat kytköksissä toisiinsa. Osa eläinperäisistä taudeista voi

30 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

ETT:llä on Seinäjoen ohella toimipiste Lievestuoreella Keski-Suomessa. Länsi-Suomi on vahvaa maatalousaluetta, jossa on niin lihantuotantoa kuin kananmunan ja maidontuotantoa. Seinäjoelle on myöhemmin sijoittunut muun muassa Maaseutuvirastokin.

Tuomas Koivuniemi

tarttua ihmisiin ja päinvastoin, ja aiheuttaa ongelmia. Tällaisia tartuntoja ovat esimerkiksi salmonella ja listeria, hän kertoo.

Otsikoissa viime aikoina yleisesti pyörineiden vakavien virustartuntojen, lintuinfluenssan tai afrikkalaisen sikaruton, kaltaisia tauteja ei nautaeläimillä ole viime vuosina Euroopassa nähty. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi riski vektorivälitteisten tautien leviämisestä kuitenkin kasvaa.

– Vektorivälitteisellä tarkoitetaan sitä, että tautia levittävät hyönteiset. Yksi esimerkki tästä oli kymmenen vuotta sitten Keski- ja Pohjois-Euroopassakin levinnyt märehtijöiden sinikielitauti (Bluetongue), joka saatiin rokotteilla kuriin. Tutkimuksissa todettiin, että se levisi polttiaisten mukana. Tartunta on nyt lähtenyt uudelleen leviämään Ranskassa ja Sveitsissä.

Suomessa tautia ei ole koskaan todettu.

Ihmisen oman toiminnan vaarat

Parikymmentä vuotta sitten Euroopassa jylläsi ”hullun lehmän tauti” eli BSE. Nauholzin mukaan BSE on sammunut,

ELÄINTEN TERVEYS

Nauholzin mukaan eläintaudeilla voi olla laajakantoiset vaikutukset koko elintarvikesektoriin ja ihmisten terveyteenkin. Siksi eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen tuotantoketjun kaikissa osissa on suomalaisten etu.

– Suomessa tuottajat ovat hoitaneet oman osuutensa kyllä erinomaisen hyvin.

Meillä kaikki ymmärtävät, että terve ja hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin.

Rehuhygieniaan kiinnitettävä huomiota Hannele Nauholzin mukaan eläintautien ehkäisyssä on kysymyksessä one health -ajattelu. Osa eläintaudeista voi tarttua ihmiseen ja päinvastoin sekä aiheuttaa näin ongelmia.

eikä sitä ole enää tavattu viime vuosina kuin muutamina yksittäistapauksina.

– BSE oli ihmisen itse aikaansaama ilmiö, kun lihaluujauhoa yritettiin syöttää rehuna märehtijälle. Toivoisin, että BSE oli opetus siitä, mihin ihmisen toiminta voi pahimmillaan johtaa. Taudin seuraukset Euroopalle olivat katastrofaaliset, hän sanoo.

Rehujen osalta hän kehottaa tilojen kiinnittämään huomiota rehuhygieniaan. Salmonellatapauksia on tullut tiloilla esille, kun haittaeläimet eli linnut ja jyrsijät ovat päässeet likaamaan rehun.

– Haittaeläinten torjuntaan pitää kiinnittää huomiota ja seurattava jatkuvasti.

Meijerit ovat esimerkiksi huolehtineet ryhmävakuutuksilla siitä, että mikäli salmonellatapauksia ilmenee, vakuutus korvaa saneeraustoimenpiteet. Vakuutus edellyttää tiloilla huolellisuutta toiminnassa ja suojeluohjeiden noudattamista.

Lisätietoa löytyy verkkosivuilta www.ett.fi

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018

| 31

Arla Lempi toivottaa herkullista joulua !

32 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2018