Leea Sangi näkee maito talouden tulevaisuuden Pohjois- Suomessa positiivisena.

Leea Sangi näkee maitotalouden tulevaisuuden Pohjois-Suomessa positiivisena

TUOMAS KOIVUNIEMI

Liminkalainen maatalousyrittäjä ja agrologi Leea Sangi, 55, on monen toimen nainen. Miehensä Mikon kanssa hän pyörittää maitotilaa, minkä lisäksi nainen toimii Limingan Osuusmeijerin hallituksessa, kotikunnan 4H-yhdistyksen sekä Pohjois-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajana.

Sangi on myös Agrologien liiton hallituksen puheenjohtaja.

Kangasalalta Ulvilaan, Viikistä Muhokselle Pirkanmaalta Kangasalalta syntyisin oleva nainen opiskeli nuorena karjanhoitajaksi Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitoksessa. Kun Helsingin Viikissä toimiva yliopiston tutkimus- ja opetustila tarvitsi karjanhoitajaa, Ulvilan koulun rehtori suositteli Leeaa työhön. – Viikissä olin töissä kuusi vuotta karjanhoitajana. Viikkiin haettiin sitten karjamestaria ja laitoin paperit sisään, mutta meriitit eivät riittäneet. Ryhdyin sitten pohtimaan jatko-opintoja agrologiksi, hän kertoo.

Agrologi-opintojen kohdalla hakuvaihtoehtoina olivat muun muassa Mustiala Hämeessä ja Hyvinkää Uudellamaalla sekä Koivikko Muhoksella. – En silloin edes tiennyt, missä Muhos sijaitsee. Pääsin opiskelemaan Koivikon maatalousoppilaitokselle, joka eteläsuomalaisittain oli ”Lappia”.

Pohjoiseen opiskelemaan lähtenyt nainen tapasi Koivikossa myös tulevan miehensä Mikon. – Eteläsuomalaisille ystävilleni olen todennut, ettei tämä niin pohjoisessa ole. Meiltä on 80 kilometriä Suomen keskipisteeseen, hän naurahtaa.

Ihmisten tuntemus maatalouden arkeen katkennut Menneinä vuosikymmeninä maatalous oli osa kaiken kansan arkea. Kaupungissakin asuvilla saattoi lähipiirissä olla sukulaisia, joilla oli maatila eläimineen ja askareineen. Ihmiset tiesivät, mistä ruoka pöytään tulee.

Sangin havaintojen mukaan tänään osalla suomalaisista ei täl-

Limingan kunnalle maatalous on tärkeä elinkeinosektori.

Liminka mielii kunnan keskustaan lähijuna-asemaa ja Osuusmeijerin historiallisella meijerimiljööllä on suunnitelmissa tärkeä osa.

”Meille on jo kasvanut yksi sukupolvi, jolla ei ole mummolaa tai sukulaispaikkaa, jossa viljellään maata tai jossa on lehmiä tai muita kotieläimiä, ja joiden kautta heillä olisi kosketus maatalouteen ja maaseudun elämään. Se on surullista.”

Maatalousyrittäjä ja agrologi Leea Sangi on Agrologien liiton hallituksen puheenjohtaja.

laista yhteyttä ja tuntemusta maataloudesta ole. – Meille on jo kasvanut yksi sukupolvi, jolla ei ole mummolaa tai sukulaispaikkaa, jossa viljellään maata tai jossa on lehmiä tai muita kotieläimiä, ja joiden kautta heillä olisi kosketus maatalouteen ja maaseudun elämään. Se on surullista.

Samalla hän muistelee tapausta Helsingin-vuosiltaan, joka kuvaa muutosta. – Viikin aikoina kävimme erään työkaverin kanssa uimahallissa. Kaksi tyttöä oli samaan aikaan siellä, kun kävelimme heidän ohitseen. Toinen tytöistä totesi, että ”Täällä haisee lehmiltä”. Nykyisin ei hajua enää tunnistettaisi, hän naurahtaa.

”Kotimaisen maataloustuotannon säilyminen ja menestys on tärkeää, muuten meille voi tulla nälkä.”

Leea Sangi on toiminut Limingan Osuusmeijerin hallituksessa viisi vuotta.

Kolmen vuosikymmenen iso muutos Maa- ja maitotaloudessa on kolmessa vuosikymmenessä tapahtunut myös iso muutos. Maatilojen kokoluokka on kasvanut, mitataan sitä hehtaareilla tai eläinmäärillä. – Maidontuotannossa parsinavetat ovat pikkuhiljaa häviämässä. Uudet navetat ovat isoja yksiköitä, joissa on useita lypsyrobotteja. Olemme siirtyneet teollisempaan suuntaan ja pohdin, voidaanko enää puhua perheviljelmistä, hän kysyy.

Leea Sangi pohtii perheviljelmämääritelmää. Pystyykö yksi perhe hoitamaan esimerkiksi neljän robotin navettaa ja hoitamaan viljelykset samalla ilman ulkopuolista työvoimaa? – Itse olen ajatellut, että perheviljelmällä kullakin lehmällä on omat, niitä kuvaavat nimet, hän pohtii.

Pohjois-Pohjanmaalla maitotalous pitää hänen mielestään pintansa tulevaisuudessakin. Nurmi kasvaa hyvin maan pohjoisosissakin, joten se antaa hyvät eväät maidontuotannolle, nautakarjankasvatukselle ja porotaloudelle. – Maissit tai papaijat eivät näillä leveyksillä menesty. Kotimaisen maataloustuotannon säilyminen ja menestys on tärkeää, muuten meille voi tulla nälkä, hän toteaa.

Byrokratian määrä kasvanut eksponentiaalisesti Leea Sangin mukaan työn muutos tiloilla on ollut valtava yli kolmen vuosikymmenen aikana. Naisen mukaan byrokratian määrä ”on eksponentiaalisesti kasvanut” ja maatalousyrittäjän tärkein työkalu on taskulaskin. – Tärkeintä tuntuu olevan se, että eri ilmoitukset on tehty tiettyihin määräpäiviin mennessä ja jos näin ei ole, siitä rangaistaan. En yhtään tykkää siitä pakon, uhkailun ja kiristyksen mentaliteetista, joka on vallalla. Haluan katsoa ulos, pellolle, ja nähdä työni jäljen, hän sanoo.

Uskollisia osuusmeijerin jäseniä Sangin tilan väki on ollut Limingan Osuusmeijerin uskollisia jäseniä. Leea Sangi on toiminut meijerin hallituksessa viisi vuotta. Aikai-

Sangin tilan väki on ollut Limingan Osuusmeijerin uskollisia jäseniä ja luottamushenkilöitä.

Tuomas Koivuniemi

semmin osuuskunnan hallitustyössä ovat olleet mukana hänen miehensä Mikko ja Mikon isä. – Osuusmeijerin hallituksessa on hyvä kokonaisuus erityyppisten maitotilojen edustajia. On robotti-, pihatto- ja parsinavettatilojen edustajia.

Leea ja Mikko Sangilla on kolme poikaa eli Jaakko, 25, Roope, 22, ja Teemu, 20. Perheen kuopus opiskelee tällä hetkellä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa agrologiksi.

– Meillä on tilalla pinta-alaa 56 hehtaaria ja nykyinen navetta pitäisi uusia, mutta jokainen lapsi saa rakentaa oman urapolkunsa. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo, hän sanoo.

Limingan Osuusmeijerin miljöö on tärkeässä roolissa kunnan suunnitelmissa

limingan kunnanjohtajan Pekka Rajalan mukaan maatalouden merkitys tulee jatkossa kasvamaan tulevina vuosikymmeninä erityisesti huoltovarmuuden vuoksi. Rajala arvioi Suomen pohjoisen ilmaston parantavan omaa kilpailukykyään ilmaston lämmetessä.

Maatalouden rakennekehitys on näkynyt pohjoispohjalaiskunnassa. Tilakoko on kunnanjohtajan mukaan kasvanut, mutta maatilojen määrä on vähentynyt tasaisesti. – Maatilojen merkitys tilojen vähentymisestä huolimatta on todella merkittävä, koska elintarviketuotannon ja työllisyysvaikutusten lisäksi maisemat ja ympäristö pysyvät hyvinä, jotka vaikuttavat niin ikään kunnan asukkaiden hyvinvointiin.

Kunta on pyrkinyt auttamaan Limingan Osuusmeijeriä vanhojen tilojen jalostamisessa, että ”tuottajat saisivat mahdollisimman hyvän tulon omistuksesta”.

Lähijuna-asema meijerimiljööseen Kunnan elinkeinojohtajan Teemu Haapalan mukaan Osuusmeijerin kiinteistö sijaitsee ”keskellä kylää”. Limingan keskustaan on suunnitteilla lähijuna-asema palveluineen. – Näissä suunnitelmissa historiaa huokuva meijerimiljöö on keskeisessä roolissa, Haapala sanoo.

Limingassa maatiloja palvelee kuuden kunnan yhteinen maaseututoimisto, minkä puitteissa yhteistyötä on tehty vuodesta 2012 lähtien. Limingan lisäksi yhteistyöpiiriin kuuluvat Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Tyrnävä ja Muhos. – Johtava maaseutuasiamies on tavattavissa kunnanvirastolla tiistaiaamupäivisin. Maatalouslomituspalvelut ostetaan Muhoksen kunnalta, Haapala kertoo.