Teesit nurmentuotannon viljelystrategiaksi.

TUIJA LINJAKUMPU

Kasvituotannon palvelu- ja kehityspäällikkö Juha Sohlo ProAgriasta luennoi marraskuussa maidontuottajille suunnatussa webinaarissa Arla Oy PohjoisSuomen alueella.

Ennennäkemättömässä kustannuspaineessa ja vailla varmaa tietoa tulevasta, tilatason keinot on käytävä viimeistään nyt lävitse. Juha Sohlo korosti optimoinnin optimointia sekä katseen kääntämistä siihen, miten voimme parhaiten ennakoida ja valmistautua tuleviin kasvukausiin.

Nurmenkorjuu- ja lannoitusstrategia uusiksi

Ensimmäisen nurmisadon laadusta ja määrästä ei kannata tinkiä. Sadolle annetaan täysi typpimäärä. • Lietettä voidaan terästää ammoniumsulfaatilla, jotta liete riittää suuremmalle alalle 1. ja, tai 2. sadolle. Nurmelle ei anneta kuitenkaan pelkkää typpi-lietettä, jotta lannoitus pysyy tasapainoisena. • Muutama vuosi voidaan tinkiä lannoituksesta typpilietelinjalla jos maat ja viljavuudet kunnossa, jossain vaiheessa pitää kuitenkin tasata ravinteet maahan • Apilapitoinen nurmi sitoo typpeä eniten 2. ja 3. sadolle. Apiloilla on timoteitä alhaisempi sulavuus, mutta korkeampi valkuainen. • Orgaanista typpeä on voinut kertyä maahan suhteellisen paljon, mikäli lohkolla on käytetty vuosikymmenet karjanlantaa  vuosien kuluttua orgaaninen typpi on kasveille käyttökelpoista. Kannattaa ottaa maasta ProAgria NIR-maa-analyysi, josta selviää maan ravinnevarannot. • Tasapainoinen lannoitus on tärkeää, väärästä säästämisestä aiheutuu välillisiä vaikutuksia, esim. kaliuminpuutteen takia kuitu voi jäädä alhaiseksi ja tätä voidaan joutua paikkaamaan olkea ostamalla. • Multa/eloperäisille maille voi typpilannoitusta vähentää toiselle sadolle, jos kasvukausi on lämmin, sillä maasta vapautuu typpeä heinäkuussa. • Esikasvivaikutusta saadaan kokoviljasäilörehuna korjattavalla herne+nurmi-seoksella Huom! Jos käytetään hernettä nurmen perustamiseen, kannattaa osa nurmensiemenistä kylvää sadonkorjuun jälkeen, sillä herne voi tukahduttaa nurmen. Analyysit elintärkeitä korjuustrategian rinnalla

• Säilörehuanalyyseista kannattaa katsoa ovatko jotkin arvot (kivennäis- ja hivenaineet, valkuainen) olleet vuosia liian korkeita tai matalia  voiko jostain tinkiä laadun kärsimättä. • Maan typpivarannot voi selvittää ProAgrian NIRMaa-analyysilla esim. mikäli lohkolla aina valkuaiset joko korkealla tai matalalla. • Korjuuaikanäytteillä kannattaa selvittää ravinteet kasvukaudella, jotta vältetään ylilannoitus.

Tukijärjestelmän hyödyntäminen • Tukitasojen tippumista voi kompensoida esimerkiksi kerääjäkasvituella ja kasvipeitteisyystuella. • Pysyvien nurmien katkaisun vuoksi, nurmet kannattaa perustaa vihantavilja+nurmen siemenyhdistelmällä, sillä jatkossa tälle alalle saadaan kerääjäkasvituki 100 €/ha ja vältytään pysyviltä nurmilta. • Kasvipeitteisyystuen piiriin pääsee, kun nurmea alle 75% alasta  nurmen uusiminen (>25%) suojaviljaan jolloin 75% alalle saa kasvipeitteisyystuen 50 €/ ha. • Lietelannan levitys sijoittavilla tai multaavilla laitteilla 37 €/ha (80 % alalle).

Varautumisen keinoja viljelyyn

Karjalantojen ja kierrätysravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen.

Sadon kiinnittäminen, oman tuotantokustannuksen tietoisuus, break even satotasot eri kasveilla.

Mitataan kasvukaudella ravin-

teet  ei ylilan-

noitusta.

Varautuminen: tuotantopanoksien ostot riittävän ajoissa.

Tukijärjestelmän hyödyntäminen ja mahdollisuudet.

Esikasvien hyödyntäminen, mm. viherlannoitus, palkoöljykasvit Esikasvivaikutus N + viljelyvarmuus. Muista kalkitus.