Ajankohtaista

ElintarvikEmarkkinavaltuutEttu kEhottaa ElintarvikEkEtjun toimijoita rakEntamaan yhdEssä kustannusindEksEjä

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on julkaissut ehdotuksen, jonka tarkoitus on ohjata elintarvikeketjun toimijoita kehittämään pikaisesti elintarviketalouden kustannusindeksejä. Indeksi on suhdeluku, jonka avulla pystytään seuraamaan useiden tekijöiden yhteenlaskettua muutosta ajan mittaan. Se voi ilmaista minkä tahansa mitattavissa olevien asioiden muutosta. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksi kuvaa tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä ja sitä käytetään inflaation mittarina. – Elintarviketalouden kustannusindeksit kuvaisivat elintarvikeketjun kustannuskehitystä. Kehitystä kuvaamaan tarvittaisiin useampi indeksi, sillä kustannusten nousu kohtelee esimerkiksi maatalouden eri tuotantosuuntia hyvin eri tavoin.

Lisäksi teollisuuden tuottamien elintarvikkeiden välillä on isoja eroja kustannusrakenteessa, todetaan elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin tiedotteessa.

Ehdotettuja kustannusindeksejä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi silloin, kun elintarvikeketjun kustannukset muuttuvat yhtäkkiä niin paljon, että koko ketjun toimintaedellytykset muuttuvat. Indeksit voisivat esimerkiksi kertoa milloin hintajakson aikana olisi tarpeen avata neuvottelut hintojen tarkistamisesta.

Monimutkaisten kustannusindeksien kehittäminen vaatisi paljon selvitys- ja kehitystyötä tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Keskeisenä tavoitteena olisi rakentaa sellaisia indeksejä, joista muodostuu kokonaiskuva kunkin toimijan kohtaamista markkinamuutoksista. Ketjun toimijoita edustavien tahojen läsnäolo kehitysprosessissa olisi tärkeää. Kaikkien edustajien ääntä tulisi kuulla indeksejä rakennettaessa.

Ehdotuksen taustalla on muun muassa aiemmin tänä vuonna julkaistu, Kyösti Arovuoren tekemä Elintarvikeketjun sopimusrakenteet -selvitys. Etujärjestöt ETL ry, PTY ry, MTK ry ja SLC r.f. tilasivat selvityksen yhdessä, ja valtuutettu koordinoi selvitystyötä.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu ehdottaa, että elintarvikeketjun kaikki toimijat (alkutuotanto, jalostava teollisuus, kauppa ja julkiset hankintaorganisaatiot) ryhtyvät kustannusindeksin rakentamista edistäviin toimenpiteisiin.

Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat: • kaikki toimijat osallistuvat indeksin kehittämiseen – luovuttavat indeksin kehittä miseen tarvittavaa tietoa – huolehtivat kehitystyön rahoituksesta ja muista tarvittavista resursseista – valitsevat kehitystyön toteuttavan tahon tai yhteen liittymän • kehitystyötä tekemään valittu taho käy kehitystyön aikana aktiivista vuoropuhelua ketjun toimijoiden kanssa • kaikki toimijat sopivat yhdessä, miten ja minkä tuotantosuuntien ja/tai tuotteiden kohdalla indek siä sovelletaan hintapiikkien tasoittamisessa • kaikki toimijat sitoutuvat toimimaan sovitun mukaisesti

Janne Näsi Hämeenlinnasta jatkaa Maitovaliokunnassa

Hämeenlinnan osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana toimiva maidontuottaja Janne Näsi jatkaa vuodet 2023–2024 Maitovaltuuskunnan, MTK:n ja SLC:n yhteistoimielin Maitovaliokunnan jäsenenä. Yhteensä 13-henkisessä maitovaliokunnassa Näsi edustaa Arla Suomi -yhteistyöryhmää.

Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja vaihtui, kun vuodesta 2013 alkaen Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana toiminut Mauri Penttilä luopui tehtävästä. Uutena puheenjohtajana aloittaa Tiina Linnainmaa.

Linnainmaa on Maitovaltuuskunnan neljäs puheenjohtaja. Vuosina 1995–2003 Maitovaltuuskunnassa puhetta johti isokyröläinen talousneuvos Matti Rinta-Kohtamäki, vuosina 2003–2012 liperiläinen talousneuvos Olli Laaninen ja vuosina 2013-2022 vesilahtelainen kunnallisneuvos Mauri Penttilä. – Ruokaviraston esitys tukien maksuaikataulusta on mahdoton – rahat on tultava saman vuoden puolella tuotannon kanssa, linjasi vesilahtelainen maidontuottaja, Maitovaltuuskunnan puheenjoh-

Suomalaisilta vahva kannatus kotimaisen ruuan tuotannon tukemiselle

Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selvityksessä liki yhdeksän kymmenestä eli 88 prosenttia suomalaisista katsoi, että kotimaisen ruuan tuotantoa pitää tukea. Erityisen tärkeänä kansalaiset pitävät kotimaisten elintarvikkeiden saatavuuden turvaamista. Tätä mieltä on peräti 94 prosenttia suomalaisista. Maaseutuelinkeinojen tukeminen nähdään tärkeänä myös yhteiskunnan huoltovarmuuden takia.

Yli 60 prosenttia suomalaisista arvioi Venäjän hyökkäyssodan vaikuttaneen omiin mielipiteisiinsä kotimaisen ruuantuotannon merkityksestä Suomen huoltovarmuudelle.

Tulokset käyvät ilmi maa- ja metsätalousministeriön Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 1 004 henkilöä 14.–20.10.2022 välisenä aikana.

Tiukimmin kotimaisten elintarvikkeiden saatavuuden turvaamisen kannalla ovat naiset, yli 70vuotiaat maaseutumaisissa kunnissa asuvat vastaajat ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat vastaajat. Erot ovat kuitenkin pieniä. Selvästi vähiten kotimaisten elintarvikkeiden saatavuudesta olivat huolissaan alle 25-vuotiaat vastaajat.

Ruuan tuotannon työllisyyden turvaaminen sai sekin lähes yksimielisen tuen. Lähes kaikki haastatellut ilmoittivat arvostavansa kotimaisen ruuan tuottajia ja kotimaista ruokaa. Vain alle 25-vuotiaiden vastaajien keskuudessa arvostus oli hieman heikompaa.

Myös maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen sai laajan kannatuksen. Yli 80 prosenttia piti tätä erittäin tai melko tärkeänä.

Maataloustukia halutaan ohjata ilmastovaikutusten pienentämiseen Kysely liittyy maa- ja metsätalousministeriön juuri alkaneeseen kampanjaan, jolla tehdään vuoden 2023 alussa alkavaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uutta ohjelmakautta tutuksi niin viljelijöille kuin kuluttajille.

Kyselyssä tutkailtiin myös suomalaisten odotuksia maataloustukien roolista ympäristökysymysten ratkomisessa. 75 prosenttia vastanneista piti tärkeänä, että maataloustuilla edistetään ruuantuotannon ilmastovaikutusten pienentämistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja lisäämistä tukien avulla pitivät tärkeänä liki kaikki vastaajat. 90 prosenttia vastaajista uskoi, että Suomessa on mahdollista tuottaa ruokaa ympäristöystävällisesti. Tätä mieltä olivat myös ne ryhmät, jotka olivat valmiimpia ulkomaisen ruuan osuuden kasvattamiseen. Liki 80 prosenttia vastaajista kuitenkin vastusti ulkomaisen ruuan osuuden kasvattamista.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat maamme 18 vuotta täyttäneet (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Vastaukset kerättiin Gallup Forumissa, joka on Kantar Publicin käyttämä internetvastaajapaneeli. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.

taja Mauri Penttilä avatessaan viimeisen kokouksensa puheenjohtajana marraskuussa.

Maitovaltuuskunta korostaa, että suomalaiselle maidontuotannolle hyvän pohjan antaa nyt ja tulevaisuudessa nurmeen pohjautuva maidontuotanto, sillä nurmi kasvaa hyvin pohjoista Suomea myöten. Suomessa on mahdollista tuottaa maitoa kestävästi veden riittävyyden, hiilijalanjäljen ja mai-

Janne Näsi toimii Hämeenlinnan osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana.

don hygieenisen laadunkin näkökulmasta.

Uusi puheenjohtaja Tiina Linnainmaa totesi, että ”ammattitaitoinen maidontuottaja ei kuitenkaan elä pelkästä maidontuottamisen ilosta, vaan tuotannon pitää olla kannattavaa. Maailman mittakaavassa maitotuotteiden kysyntä on kasvussa. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia kestävistä ja vastuullisesti tuotetuista maitotuotteista, joita Suomessa valmistetaan huippulaadukkaasta maidosta. Maito on mahdollisuus myös tulevaisuudessa”.

Maidontuotannossa on käynnissä nopea rakennemuutos, jota kustannuskriisi edelleen kiihdyttää. Noin 400 maitotilaa lopettaa tuotantonsa vuosittain. Suurena huolena on aloittavien yrittäjien ja rakennusinvestointien vähäinen määrä, jonka seurauksena investointivelka kasvaa. Penttilä vaatiikin panostamaan investointeihin Makeran vahvistamisen kautta.

Maitovaltuuskunta on vuonna 1995 perustettu maito-osuuskuntien rekisteröimätön yhdistys, johon kuuluu 16 maito-osuuskuntaa. Maitovaltuuskunnassa on 50 kokousedustajaa.

Rasmus Diesen

Inflaatio ja Epävakaus näkyvät maitomarkkinoilla

Arla Suomen toimitusjohtajana helmikuussa aloittanut Pia Jormanainen on ensimmäisestä työpäivästään lähtien ollut mukana poikkeuksellisessa markkinatilanteessa. Markkinoiden epävakaus on leimannut koko vuotta. – Kun tulin Arlalle oli sota Ukrainassa juuri alkanut.

Voi sanoa, että markkinoilla on sen jälkeen ollut koko vuoden todella turbulenssia, sanoo Jormanainen.

Vuoden alussa energian hinta lähti nopeasti nousemaan, mikä on vaikuttanut myös inflaatio-kehitykseen. Lokakuussa inflaatio eli kuluttajahintojen muutos oli 8,3 prosenttia. Elintarvikkeissa inflaatio oli 15,7 prosenttia. – Kustannuspaineet energian hinnan nousun myötä ovat jo aiemmin iskeneet maatiloille, mutta nyt kustannuspaineet ovat kasautuneet myös teollisuudelle. Energia ja polttoaineet ovat tärkeitä tuotantopanoksia teollisuudessa ja logistiikassa.

Arlan johtoryhmä tutustui Lapinjärvellä Crista Hällforsin (3. vas.) maitotilaan.

kaan meijerituotteiden kulutus laski viime vuoteen nähden Suomessa heinä-syyskuun aikana yhteensä 3,1 prosenttia. Alenema kiihtyi hieman, sillä tammisyyskuussa vastaava alenema oli -2,4 prosenttia.

Kantarin tilastojen mukaan juustojen kulutus on kääntynyt miinukselle. Juustoja kulutettiin -2,8 prosenttia heinä-syyskuussa viime vuotta vähemmän. Maitojen kulutus on jälleen palannut voimakkaammalle miinukselle, nyt reiluun kuuteen prosenttiin. – Kuluttajat ovat muuttaneet tutkimusten mukaan käyttäytymistä siten, että ostavat nyt enemmän tarjoustuotteita ja seuraavat tarjouksia, Jormanainen avaa kuluttajien käyttäytymistä.

Kaupan kanssa neuvoteltu tiiviisti Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg otti talvella kantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuuteen.

Wikberg sanoi maaliskuussa, että ”vallitsevan tilanteen vakavuudesta johtuen neuvotteluihin on syytä hakea erilaista lähestymistapaa ja neuvotella aiemmin totutusta poiketen. Toimijoiden on käytävä avointa keskustelua. Hintaneuvottelujen on oltava aitoja riippumatta esimerkiksi siitä, miten ne ajoittuvat suh-

teessa mahdollisiin hinta- tai valikoimajaksoihin.”

Jormanaisen mukaan tuottajahintoihin on tehty hinnankorotuksia jo 40 prosentilla. Meijeriteollisuudelle kustannusten nousu on tullut vastaan erityisesti energiamarkkinoiden vaikutuksesta. – Tänä vuonna on kaupan kanssa saatu neuvoteltua muutamia uusia ikkunoita hintojen tarkistamiselle. Kuitenkin meijeriteollisuudelle haasteena on viipeet kaupalle annettavissa hinnoissa, toteaa Jormanainen.

Geopolitiikan epävakaus vaikuttaa Pia Jormanaisen mukaan geopoliittinen epävakaus vaikuttaa markkinaan nyt merkittävästi. – Hinnat ovat nousseet Euroopassa nyt jo ennätyksellisen korkealle. Euroopassa arvokkaimpiin elintarvikkeisiin asennetaan kaupoissa jo varashälyttimiä.

Euroopassa kaasumarkkinan epävarmuus näkyy myös enemmän markkinoilla.

Tuotannossa ja kulutuksessa epäsymmetria Maidontuotanto on Suomessa vuosikymmeniä pyritty tasaamaan vuodenaikojen välillä. Edelleen syksyn maitomäärät ovat kuitenkin reilut kymmenen prosenttia kevään ja alkukesän maitomääriä matalammat. – Kulutus on maitotuotteissa korkeimmillaan syksyllä ja talvella. Vastaavasti keväällä ja kesällä kulutetut määrät ovat matalammat. Siksi on tärkeää etsiä keinoja, millä tarjonnan ja kysynnän suhdetta voidaan edelleen tasapainottaa, toteaa Jormanainen.

Lähtökohta on tiloilla tehtävissä ratkaisuissa ja siksi kausihinnoittelulla halutaan ohjata nimenomaan lisälitroihin syksyllä ja matalampiin tuotantomääriin keväällä ja alkukesästä. Myös pitoisuushinnoittelun muutoksilla on haluttu mahdollistaa tiloille mahdollisuus panostaa keväällä pitoisuuksiin tuotantomäärän sijaan.

Kuluttajat säästöliekillä Inflaation nousu on johtamassa myös kuluttajilla kasvavaan varovaisuuteen. Tämä näkyy myös säästöjen hakemisena päivittäisessä käyttäytymisessä. – Ravintoloissa käyntiä vähennetään, ulkomaille matkustelua vähennetään ja ostetaan edullisempia ruoka-aineita, kertoo Jormanainen kuluttajatutkimuksissa esille nousseita huomioita.

Jormanainen arvioi markkinan olevan taantuman pelon takia vaikea ennustaa. Muutamasta asiasta toimitusjohtaja Jormanainen on kuitenkin varma: – Maitotuotteilla on edelleen keskeinen asema suomalaisten päivittäisessä ruokavaliossa. Jatkossa elintarvikkeisiin liittyvän kestävän kehityksen ja vastuullisuuden merkitys korostuvat valinnoissa.

”On tärkeää etsiä keinoja, millä tarjonnan ja kysynnän suhdetta voidaan edelleen tasapainottaa.”

Pia Jormanainen on Arla Oy:n toimitusjohtaja.

Biokaasun hyödyntäminEn arlan logistiikassa laajEnEE

– nyt vuorossa on ensimmäisen biokaasumaitoauton käyttöönotto

Arla on ottanut Suomessa käyttöön ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan hyödyntävän maitoauton. Tiloilta maitoa noutavan keräilyauton liikennöinnistä aiheutuu jopa 90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt verrattuna vastaavaan dieselpolttoainetta käyttävään kuorma-autoon.

Marraskuussa liikennöintinsä aloittanut uusi maidonkeräilyautomme toimii nesteytetyllä biokaasulla eli LBG:llä, jota siihen tankataan Gasumin biokaasuasemilta.

Yhdellä tankkauksella auto kulkee arviolta noin 700–800 kilometrin matkan. – Valitsimme nesteytetyllä biokaasulla kulkevan auton, sillä se mahdollistaa enemmän toimintamatkaa kuin paineistetulla biokaasulla toimiva auto. Keräilyauto kiertää maaseudulla, jossa se joutuu kulkemaan pitkiä matkoja tankkauksien väillä, kertoo maidonhankinta- ja logistiikkapäällikkö Robert Sandström Arla Oy:stä.

Jatkossa biokaasulla kulkevan keräilyauton tankkaus voi olla nykyistä vaivattomampaa, sillä Arla on mukana kehitysprojektissa, jossa maitotiloilla syntyvistä biomassoista voidaan tuottaa nesteytettyä biokaasua. – Tavoite on, että biokaasun tankkauspisteitä voisi tulla aivan tilojen läheisyyteen, Robert mainitsee.

Keräilyauton kierros käynnistyy Sipoosta Biokaasulla kulkevan keräilyauton kierros käynnistyy Sipoon meijeriltä, jonne tiloilta kerätty maito kier-

”Tavoite on, että biokaasun tankkauspisteitä voisi tulla aivan tilojen läheisyyteen.”

roksen lopuksi tuodaan. Autoon mahtuu kerralla reilu 40 000 litraa maitoa.

Kun keräilyauto saapuu tilan pihaan, kuljettaja tekee aluksi aistinvaraiset testit maidon laadusta haistellen ja maistellen, että kaikki on kunnossa. Tilatankista maito siirtyy letkua pitkin keräilyauton säiliöön noin 500 litran minuuttivauhtia. Tiloilta kerättävä maitomäärä vaihtelee sadoista tuhansiin litroihin. Keskimäärin yhdeltä tilalta saadaan kerralla 2 500 litraa maitoa. Maitoauto vierailee tiloilla 2–3 päivän välein.

Biokaasuautot ovat osa Arlan ilmastotekoja Uuden biokaasulla kulkevan maidonkeräilyauton lisäksi Arlalla on Suomessa käytössä neljä biokaasua hyödyntävää jakeluautoa, joilla tuotteitamme kuljetaan meijereistä tukkuihin ja vähittäiskauppoihin. – Biokaasulla kulkeva logistiikka on osa meidän strategiaamme. Haluamme omalla esimerkillämme näyttää tietä ja edellytämme myös kumppaneiltamme uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä mahdollisuuksien mukaan, Robert toteaa.

Fossiilivapaaseen kuljetuskalustoon siirtyminen on yksi monista teoista, joilla Arla kulkee kohti ilmastotavoitteitaan. Tavoitteemme on vähentää oman logistiikan, tuotannon ja energiankäytön päästöjä 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 lähtötasosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Tavoite heijastaa sitä, mitä uusimman tieteen mukaan tarvitaan ilmastonmuutoksen haitallisimpien vaikutusten ehkäisemiseksi. Arla on sitoutunut ja hyväksytty mukaan tieteeseen pohjautuvaan Science Based Targets initiative (SBTi) -ilmastotavoitteeseen.