Maitoa Suomesta 1/2017

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

1 • 2 0 1 7

Arla Suomi -laatuohjelma on vastaus kuluttajien odotuksiin

Sarka-messut: EU-hintojen nousu lisää odotuksia Suomen maitomarkkinoilla

Oma johtajuus:

koulutusta henkilöstöjohtamiseen ja kehittämiseen

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

Laatuohjelma avaa tilojemme vastuullisuuden kuluttajille

A

8. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky PAINOPAIKKA: FRAM Oy, Vaasa Kannen kuva: Timo Aalto

rla Suomi -yhteistyöryhmän laatuohjelma on erinomainen vastaus kuluttajien ja asiakkaiden kasvavaan kysyntään vastuullisesta tuotantotavasta.

Kuluttajien kosketus maitotiloihin on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Yhä harvempi kuluttaja tietää maitotilojen arjesta ja vastuullisesta toimintatavasta maidon laadun, eläinten ruokinnan ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ravinteiden käytössä ja monimuotoisuuden ylläpidossa.

Yhteistyöryhmän maidontuottajat ovat noudattaneet vuosituhannen alusta – muutaman kerran merkittävästi päivitetyn – laatukäsikirjan mukaisesti toteutettua erittäin perusteellista toimintatapaa. Tämä on mahdollistanut uuden laatuohjelman käyttöönoton, mikä vastaa pitkälti Arlan muissa maissa käytettyä Arlagården -laatuohjelmaa.

Ohjelma on sopeutettu suomalaiseen toimintatapaamme ja lainsäädäntöön. Lähes 200 sivun laatukäsikirja kevenee nyt noin 40-sivuiseksi. Vanha laatukäsikirja työohjeineen palvelee edelleen tarvittaessa apuvälineenä.

Laatuohjelman toteuttamisessa keskeisessä roolissa ovat maidontuottajien tukena ja apuna osaavat laatuneuvojamme ja tuottajapalveluvastaavat. Kevään ja syksyn aikana järjestämme tuottajien koulutustilaisuuksia noin 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tilakäynnit tukevat myös viranomaisvaatimusten täyttämistä ja turhia tukisanktioita. Meijeri antaa tarvittaessa apua ja neuvoja ihan ilmaiseksi.

Tilakäynnillä auditointi on vain yksi osa tapaamista. Kumppanuuskäynnillä tiloille on tarjolla myös rahanarvoista apua meijerin ammattilaisilta ja mm. meijerin ajankohtaisten terveisten ohella apua tai vinkkejä voi löytyä vaikka laboratoriopalveluista, talousasioista, tuoteuutuuksista tai investointipalveluista.

Henkilöstöjohtamistaidot korostuvat

Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajien ensimmäinen ”oma johtajuus” -koulutus on kääntymässä loppusuoralle. Henkilösuhdetaitojen ja käyttäytymismallien ohella tämän päivän maitotilojen toiminnassa keskeisiä ovat henkilöstöjohtamisen taidot. Aina ei riitä, että osaa managementistä kaiken eli miten työprosessit toimivat, ellei myös osaa johtaa ihmisiä tai vaikkapa urakoitsijoita ja lomittajia. Arla Suomi -yhteistyöryhmä on tuonut ns. coachingpalvelut tuottajien käyttöön. Näillä palveluilla voi analysoida ja kehittää itseään johtajana ja arvioida omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Ensimmäinen yhdeksän hengen ryhmä on ollut niin innostunut, että päätimme käynnistää syksyllä ainakin yhden ja tarvittaessa toisenkin ryhmän liikkeelle. Rohkeasti mukaan oman meijerin kautta.

Veroilmoituksen kautta yhtiöittämiseen?

Maitomarkkinoilla Suomi näyttää jälleen tulevan perässä muun Euroopan hintakehitystä. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä maksetaan jälkitilejä viime vuoden maidontuotannolle, poiketen melkein kaikista toimijoista. Maidon kokonaishintaa määritettäessä tämä on hyvä muistaa.

Maitomarkkinoiden imu Euroopassa ja maailmalla on maidontuottajille positiivinen uutinen.

Maitomarkkinoiden hintavaihteluihin yksittäisen maidontuottajan vaikutusmahdollisuudet ovat niukat, ellei käytössä ole kollektiivisia järjestelmiä kuten maitokiintiöt tai kuten pohjoisen tuen tilakohtainen rajoite aikanaan. Maitotila voi kuitenkin arvioida mahdollisuuksia pienentää verorasitustaan.

Maitotilojen yhtiöittäminen voi tuoda verotuksen kautta niin merkittäviä hyötyjä, että osan tiloista ei edes välttämättä kannattaisi odottaa ensi vuodelle luvattua varainsiirtoveron poistoa. Maitotilojen yhtiöittäminen on asia, jonka jokainen maidontuottaja voi itse päättää. Varsinkin investoivilla ja investoineilla tiloilla yhtiöittämisestä voi olla saatavissa merkittävimmät hyödyt.

Niin, maitotilan johtamiseen ja yhtiömuotoon liittyvillä valinnoilla on mahdollista tehdä tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen tili.

Vaihtoehtoihin kannattaa perehtyä vaikkapa nyt kun veroilmoituksia täytetään.

SAMI KILPELÄINEN

hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

|3

ideaalia

Hintaeturehut: TempoTäysrehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,4 MJ/kg ka, OIV 117 g/kg ka

VahvaTäysrehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 120 g/kg ka

AlkuRehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energiaa 12,4 MJ/kg, OIV 116/kg ka

TosiPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,1 MJ/kg ka, OIV 140 g/kg ka

TuottoPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 135 g/kg ka

RypsiTiiviste Energia 11,7 MJ/kg ka, OIV 160 g/kg ka Hintaedun ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060.

Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

Uudet Ohrarehutuotteet erityisesti seosrehuruokintaan: Lypsyape Ohrarehu MAX • Kaikki kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit lypsykarjalle.

• Hyvin sulavaa ja pötsin toimintaa tasapainottavaa maittavaa ohrarehua.

• Käyttömäärä muusta ruokinnasta riippuen n. 2 kg.

Lypsyape Ohrarehu Energia+ • Erikoistuote lypsykarjatiloille.

• Kaikki kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit.

• Hyvin sulavaa ja pötsin toimintaa tasapainottavaa maittavaa ohrarehua.

• Tuotetta on terästetty suojatulla kasvirasvalla ja glyserolilla.

Ohrarehujen minimimyyntierä on 15 tonnia.

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

A-Vasikka

4|

Rehut ja ruokintaratkaisut MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

SISÄLTÖ Timo Aalto

16

10 Yhteistyöryhmän

Muut 3 Pääkirjoitus

maitomäärä kasvoi

6–9 Ajankohtaista

Hankintameijerit jatkoivat maitomäärissä maltillisen kasvun tiellä.

16 Arla Suomi -yhteistyöryhmän osasto oli jälleen yksi suosituimmista vierailukohteista Sarka-messuilla Seinäjoella.

12 Laatuohjelma

Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuotannon laatuohjelma sisältää ne tavoitteet ja vaatimukset, jotka ovat välttämättömiä maitotiloille laadukkaan maidon tuottamiseksi.

18 Byrokratiasta Maaseutuviraston Esko Leinonen: ”Investointeja kannattaa miettiä ja suunnitella rauhassa”.

30

12

22 Byrokratiasta: Maa- ja metsätalouden harjoittajan verotus kevenee.

24 Yhteistyökumppanilta: Arlan ja St1:n solmima sopimus säästää maidontuottajien lompakkoa ja luontoa.

26 Budjetoinnin merkitys maatilan johtamisessa.

28 Peter Prest: ”Tuottajien palveluita kehitetään paremmiksi”.

30 Juho-Pekka Ikosen uusi robottinavetta maksoin vain hieman yli 600 000 euroa.

34 Oma johtajuus -koulutus kerää kiitosta yhteistyöryhmän tuottajilta.

38 Tutkimus: Lietelannan käsittely vaikuttaa maaperän laatuun.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

|5

Ajankohtaista

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puhui viime syksynä Kauhajoen ruokamessuilla.

Suomi painottamassa kouluruokatuen luomutuotteisiin SAMI KILPELÄINEN

M

aa- ja metsätalousministeriö valmistelee muutosta elintarvikkeiden koulujakelujärjestelmään. Muutoksen jälkeen kouluissa tarjottavaa luonnonmukaisesti tuotettua maitoa, hedelmiä ja vihanneksia tuetaan enemmän kuin tavanomaisesti tuotettuja tuotteita. Muutoksen odotetaan lisäävän luomutuotteiden kysyntää ja sen on tarkoitus astua voimaan syksyllä 2017.

Euroopan unioni tukee maitotuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten jakelua koululaisille. Järjestelmän tavoitteena on kasvattaa lapset ja nuoret terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisätä ravitse-

6|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

muksellisten hyvien tuotteiden kulutusta.

EU:n uusi koulujakelulainsäädäntö tulee voimaan elokuussa 2017, minkä vuoksi maa- ja metsätalousministeriö valmistelee markkinajärjestelylain muuttamista ja uuden koulujakelujärjestelmän toimeenpanoa, ministeriö tiedotti tammikuun lopussa.

Muutoksen jälkeen luomumaidon tuki olisi aiemmasta poiketen tavanomaisen maidon tukea selvästi korkeampi. Koululaisille jaetun luomumaidon tuki olisi alustavien suunnitelmien mukaan 27 senttiä litralta ja tavanomaisesti tuotetun maidon tuki 9 senttiä litralta.

– Suomessa haluamme painottaa tuen erityisesti luonnonmukaisesti tuotettuihin

”Haluamme painottaa tuen erityisesti luonnonmukaisesti tuotettuihin tuotteisiin.”

Ajankohtaista

Tuomas Koivuniemi

Merja Lempola

Opintomatka Saksaan ja Eurotier 2016-näyttelyyn 16–19.11.2016 MATKALLE osallistui 33 yhteistyömeijereiden maidontuottajaa seitsemästä meijeristä.

Osa matkan antia olikin tutustua muihin tuottajiin. Tilavierailuilla tutustuimme kahteen erilaisissa lähtökohdissa olevaan tilaan.

Isäntäväki kertoi niistä haasteista, missä Saksan maatalous tällä hetkellä painii.

Tilavierailut olivat valaisevia ja joitain ideoita jäi kotiinkin vietäväksi.

Toinen päivä oli varattu maailman suurimmalle karjatalousteknologian

Eurotier-näyttelylle.

Matkalla oli varattu aikaa myös Hampurin nähtävyyksiin tutustumiselle.

Osuuskunta MS Tuottajapalveluilla hyvä vuosi OSUUSKUNTA MS Tuottajapalvelut

tuotteisiin. Kuntien ja kaupunkien keittiöt voivat omilla päätöksillään vaikuttaa tuotteiden menekkiin. Tavoite on, että päiväkodit ja koulut voisivat tarjota lapsille entistä useammin kotimaista, luomutuotettua maitoa ja kasviksia, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Myös vuonna 2016 sallittu luomumaidon D-vitaminointi helpottaa ministeriön mukaan sen valintaa kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavaksi ruokajuomaksi.

Suomen osuus EU:n koulumaitotuesta on noin 3,8 miljoonaa euroa ja hedelmien ja vihannesten jakeluun on käytettävissä noin 1,6 miljoonaa euroa. Luomutuotteiden korotetulla tuella tavoitellaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista vähintään 20 prosentin osuutta kokonaiskulutuksesta.

Tämä tuen kohdentaminen on osa vuoden 2016 maatalouden kriisipakettia.

Tukitasoista ja tuettavista tuotteista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka lähtee lausunnolle keväällä 2017.

tuotti ensimmäisen vuoden aikana tuottajalaboratoriossa maidon hinnoittelunäytteiden ja tuotosseurantanäytteiden ohella tiineystestejä.

– Vahvana ryhmänä on rakennettu uusia tuottajapalveluita kaikille tuottajille, yhtenä suurimmista yhteinen laboratorio Osuuskunta MS Tuottajapalvelujen perustamisen avulla, Arla Suomi -yhteistyöryhmän

toimitusjohtajiston puheenjohtaja Risto Koski kiittelee hyvää yhteistyötä tuottaja- ja meijerikentässä.

– Ensimmäisenä toimintavuonna osuuskunta teki kahdeksan prosenttia arvioitua enemmän näytteitä ja kokonaiskustannuksia saatiin puristettua ennakoitua alemmas. Ensimmäisen täyden toimintavuoden tuloskin näyttää muotoutuvan budjetoitua paremmaksi, Koski iloitsee.

Mikael Ingman vastaa keräilystä ARLA SUOMI -yhteistyöryhmän yhteisestä maidon keräilystä vastaa helmikuun alusta Mikael Ingman.

Hankinta- ja logistiikkapäällikkönä aloittava Ingman toimii jatkossakin Sipoon ja Ahvenanmaan tuottajien yhteyshenkilönä. Logistiikassa Ingman vastaa muun muassa koko ryhmän reitityksestä ja sen kehittämisestä. Tuottajien paikallisissa asioissa ensimmäinen yhteys otetaan jatkossakin omaan hankintameijeriin.

Sipoon tuottajapalvelujen osalta

maidon tilitykset on vuoden 2016 alusta hoidettu yhdessä Hämeenlinnan Osuusmeijerin kanssa ja tuottajien päivittäisten tilauksien osalta tehtäviä siirtyy vastaanoton hoidettavaksi.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

|7

Ajankohtaista

Maitomarkkinassa tapahtuu

Erilaistumista ja lisäarvotuotteita

EU:n maidon tuottajahintakehitys

Toimitusjohtaja, Arla Oy

St1 Opti-polttoöljyt Varma valinta lämmitys- ja moottorikäyttöön.

Kysy lisää omalta hankintameijeriltäsi.

8|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

7.1. -17

6.1. -17

5.1. -17

Voin ja rasvattoman maitojauheen laskennallinen tilityskyky 4.1. -17

Arlan osalta olemme panostaneet erittäin paljon lisäarvotuotteiden kehittämiseen.

Tuomme markkinoille kuluvan vuoden aikana tuotteita, jotka ovat täysin uusia maitopohjaisissa välipaloissa.

Vahva panostus tuotteisiin kuten Luonto+, Ihana, Lempi ruokakermat, Arla Protein ja niin edelleen on meidän vastauksemme kuluttajien erilaistuvaan kysyntään.

REIJO KISKOLA

3.1. -17

Maidon tarjonta vähenee edelleen merkittävästi. Euroopassa tuotannon lasku on 2–4 % luokkaa, Uudessa-Seelannissa 3 % ja Australiassa jopa yli 8 %. Samaan aikaan kysyntä jatkuu hyvänä Aasiassa ja Lähi-Idässä.

Näistä tekijöistä johtuen tuotehinnat ja tuottajahinnat ovat nousseet myös Euroopassa merkittävästi. Näyttää siltä, että on saavutettu pysyvämpi uusi taso, myös tuottajahinnoissa.

Jokaisessa markkinassa on tietysti vielä omat mekanisminsa markkinoiden osalta. Näin on myös Suomessa ja aika näyttää miten tilanne kehittyy. Maidontuotannon kannattavuuden osalta tilanne on vai-

2.1. -17

Maidon tuotanto vähenee ja kysyntä jatkuu vahvana

kea ja tuottajahinta liian alhainen. Arlassa me tämän tiedostamme. Olemme tästä keskustelleet paljon yhteistyömeijerien ja tuottajien kanssa.

Saamamme palaute on erittäin selvä ja yksiselitteinen.

1.1.

2017

Olemme panostaneet erittäin paljon lisäarvotuotteiden kehittämiseen, kirjoittaa Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola.

Maidon tuottajahintakehitys Euroopan unionissa

EUR/100 kg 50 48

Saamamme palaute on erittäin selvä ja yksiselitteinen.

46 44 42 40

38 35.4 36 34 32.0

32 30 28 26 24

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

17.1. -17

16.1. -17

15.1. 17

14.1. -17

13.1. -17

12.1. -17

11.1. -17

10.1. -17

9.1. -17

8.1. -17

22 20

Lähde: Euroopan komission Milk Market Observatory

PARHAAN

NURMITUOTANNON PUOLESTA • SÄILÖNTÄAINEET • KÄÄRINTÄMUOVIT JA -VERKOT • LANNOITTEET JA KALKITUS • KASVINSUOJELUAINEET • SIEMENET KOFASIL ®

Myynti ja neuvonta:

020 791 4040 MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

|9

Arla Suomi -yhteistyöryhmän vuosi 2016

Maitomäärät 2016 Arla Oy

Tilastossa on kerrottu vuoden 2016 maitomäärä litroina, kasvuprosentti sekä tuottajien määrä vuoden lopussa.

Arla PohjoisSuomi / Ranuan meijeri Oy

23 264 706 litraa +13% Tuottajia 65

37 155 014 litraa +9,2% Tuottajia 118

Limingan Osuusmeijeri 7 429 401 litraa -1,7% Tuottajia 30

Arla Itä-Suomi

12 088 050 litraa +5,7% Tuottajia 47

Laaksojen Maitokunta

Porlammin Osuusmeijeri

25 917 653 litraa + 7,2% Tuottajia 80

6 108 189 litraa -4,5% Tuottajia 13

Kaustisen Osuusmeijeri

Paavolan Osuusmeijeri

25 216 662 litraa +13,8% Tuottajia 65

5 005 891 litraa +14,5% Tuottajia 11

Arla

Hämeenlinnan Osuusmeijeri 47 513 969 litraa +7,6% Tuottajia 131

10 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

Yhteensä

219 123 844 litraa +8,3% Tuottajia 613

Ruhan meijeri Ky

29 424 309 litraa +8,6% Tuottajia 53

Arla Suomi -yhteistyöryhmän vuosi 2016

Yhteistyöryhmän maitomäärä kasvoi SAMI KILPELÄINEN

S

uomen maitomarkkinoilla oli haastava vuosi. Markkinatilanne pysyi edelleen kireänä, mutta koko maassa maitomäärät pysyivät lähes ennallaan. Koko Suomen maitomäärä oli 2 320 miljoonaa litraa eli laskua oli vain -0,2 prosenttia.

Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvat kymmenen hankintameijeriä jatkoivat maitomäärissä maltillisen kasvun tiellä.

Yhteistyöryhmän maitomäärä kasvoi viime vuonna yhteensä 8,3 prosenttia ja oli 219 miljoonaa litraa.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri: Merkittävät panostukset lisäarvo-tuotteisiin

Vuosi 2016 oli maitomarkkinoilla haastava vuosi. Hämeenlinnan Osuusmeijerissä ja koko ryhmässä on panostettu vahvasti lisäarvotuotteisiin sekä järkevään energian käyttöön.

Yksi merkittävimmistä hankkeista oli bioenergian käyttöönotto. Toimitusjohtaja Risto Kosken mukaan meijerille kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat keskeisiä arvoja.

– Siksi meijerimme siirtyi tuottamaan luomumaidon pastöroinnin tarvitseman lämpöenergia biokaasulla ja teki kiertotaloussopimuksen Gasumin kanssa.

Meijerin biojätejakeesta tehdään biokaasua Riihimäen uudella biolaitoksella.

– Uskomme, että asiakkaamme arvostavat sitä, että käytämme tuotannossamme biokaasua, Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän toimitusjohtajiston puheenjohtaja Risto Koski kertoo.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin kokonaisjalostusmäärät noudattivat edellisten vuosien tasoa.

– Perusmaitojen tuotantomäärät laski hieman, kun vastaavasti luomutuotteiden, piimien ja kermatuotteiden valmistusmäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Piimätuotteita valmistimme ennätysmäärän ja myönteinen palaute asiakkailta sen korkeasta laadusta ilahduttaa meitä suuresti. Maidontuottajien määrä vuoden lopussa oli pienempi kuin koskaan, kun taas tuotettu maitomäärä oli kaikkien aikojen suurin, avaa Koski.

Pohjanmaalla pitoisuudet kasvussa

Laaksojen Maitokunnan maitomäärä kasvoi jo lähes 26 miljoonaan litraan, missä kasvua oli 7,2 prosenttia. Kasvun lisäksi vuoden lopulla maitojen pitoisuudet vahvistuivat merkittävästi. Tuottajia oli vuoden lopussa 80 kappaletta ja luopumis-

tahti oli alle maan keskiarvon, ollen noin viisi prosenttia.

Toimitusjohtaja Ulla Roinisen mukaan osuuskunnan vuosi oli tuttuun tapaan kohtalaisen hyvä, vaikka pari vuotta jatkunut tuottajahintojen laskusuhdanne tietysti harmittaa. Nyt alkaneen Laaksojen Maitokunnan 100-vuotisjuhlavuoden myötä osuuskunnan näkyvyyttä tullaan jonkin verran lisäämään. Ylivieskassa sijaitseva Justus-myymälä jatkoi vahvana tukijalkana meijerin toiminnassa.

– Justus on tuottajille tärkeä sekä ostos- että kohtauspaikkana ja he ovat selvästikin ylpeitä omasta myymälästään toteaa Roininen.

Ulla Roinisen johdolla kehitettiin myös ryhmän UUMA-palveluita. Nettikaupan käyttö tilauskanavana koko ryhmässä on vahvistunut merkittävästi.

Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtajana Roinista seuraa marraskuusta alkaen Peter Prest. Osuuskunnan maitomäärä jatkoi vahvassa kasvussa ja ylitti 25 miljoonan litran rajapyykin. Kasvua kertyi 13,8 prosenttia.

– Kaustisen Osuusmeijerin tuottajiksi on tullut uusia tuottajia myös ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, joten hankinta-alue on laajentunut lähialueella, taustoittaa Prest.

Siikajoella toimiva Paavolan Osuusmeijerin kasvutahti jatkui kovana, kun meijeri saavutti toisena vuotena peräkkäin uuden miljoonarajapyykin. Nyt ylittyi jo 5 miljoonaa litraa.

Limingan Osuusmeijerissä toimitusjohtajana runsaan vuoden työskennellyt Maarit Rehula oli tyytyväinen meijerin maitomäärään. Miinusta tuli lähinnä loppuvuodesta, ja koko vuoden maitomäärä laski 1,7 prosenttia ja oli runsaat 7,4 miljoonaa litraa. Rehula veti myös Arla Suomi -yhteistyöryhmän laaturyhmää.

tystavarakaupan selkeä kasvu. E-luokan osuus vastaanotetusta maidosta oli ennätystasolla, Oesch sanoo.

Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen kertoo meijerin aloittaneen jalostustoiminnassa uusien innovaatioiden kehittämisen, mm. vegejuuston.

– Tuottajilta ostamamme maitomäärämme laski 6,1 miljoonaan litraan. Juustoja myytiin noin miljoona kiloa, eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, Ollikainen kertoo.

Arlan hankintameijereissä sähköistettiin palveluja

Arla Oy:n toiminnassa organisoiduttiin vuoden aikana uudella tavalla. Kiteen meijeri Oy fuusioitui osaksi Arla Oy:tä ja jatkaa maidonhankintaa omanan hankintayksikkönä Arla Oy Itä-Suomi. Vuoden aikana Arlan hankintameijerit tiivistivät yhteistyötä ja toiminnan painopistettä on lisätty tuottajapalvelujen uudistamiseen ja mm. sähköisten palveluiden kehittämiseen.

Arlan Sipoon ja Ahvenmaan tuottajien maitomäärä kasvoi yli 23 miljoonaa litraan, missä oli kasvua 12,7 prosenttia. Luopumistahti oli Etelä-Suomessa korkea: tuotannosta luopui yli 10 prosenttia tuottajista. Mikael Ingmanin mukaan jatkavilla tiloilla maitomäärät ovat kuitenkin erittäin voimakkaassa kasvussa ja tilat ostavat tuotantotarvikkeita ja rehuja paljon meijerin kautta.

Arla Itä-Suomen alueella maitomäärä kasvoi yli 12 miljoonan litran, missä kasvua oli 5,7 prosenttia.

– Uusia tuottajia tuli meijerille loppuvuoden aikana ja maatalouskauppa vetää runsaasti asioimaan myös muita kuin Arlan tuottajia, kertoo hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen.

Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu kertoo hankintayhtiössä aloittaneen vuoden aikana kuusi uutta tuottajaa. Arla Pohjois-Suomen Ranuan meijerin maitomäärä ylitti jo 37 miljoonaa, jossa kasvua oli 9,2 %.

Luopumistahti pysyi varsin maltillisena. Tuottajien laatutyö yhdessä meijerin kanssa kantoi hedelmää ja E-luokan laatu oli meijerin historian korkein ollen 95 prosenttia.

– Kiitos asiakkaillemme, sillä asiakasmäärät ovat kasvaneet ja sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi huikeasti vuonna 2016.

Risto Kosken mukaan meijerille kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat keskeisiä arvoja.

Ruhan meijerin tilakoko Suomen suurimpia

Ruhan Meijerin maitomäärä oli ennätyksellisesti yli 29,4 miljoonaa litraa. Meijerin tuottajien tilakoko on kasvanut jo keskimäärin huikeaan 555 000 litraan. Toimitusjohtajan ja itsekin maitoa tuottavan Jorma Oeschin mukaan hankintayhtiö on onnistunut pitämään keräilyalueen tiiviinä ja ylläpitämään tehostunutta keräilyä osana Arla Suomi -yhteistyöryhmää.

– Ilahduttavaa oli lisäksi rehu- ja väli-

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 11

LAATUOHJELMA

Arla Suomi maidontuotannon laatuohjelma Kuluttajille tuotettavien turvallisten meijerituotteiden laatutyö alkaa tilalta.

Maidon koostumus vastaa asiakkaan toiveita ja tarpeita. Eläinten hyvinvoinnista ja luontaisista tarpeista huolehditaan. Tiloilla otetaan huomioon ympäristönäkökohdat.

12 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

LAATUOHJELMA Arla

Matti Salmi

jelma uotannon laatuoh öryhmän maidont sty tei -yh i i. om ks Su Arla si asiakirja sikirjan kompaktik nykyisen laatukä

uudistaa

SAMI KILPELÄINEN

S

uomalaisten kuluttajien ja asiakkaiden kosketus maidontuotantoon ja tuotantoketjuun on muuttunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi.

Yhä harvemmalla on enää kosketusta maitotilan toimintaan. Kuluttajatrendien nopeiden muutosten myötä maidon alkuperään, tuotanto-oloihin, ruokintaan tai vaikkapa maidontuottajien ja lehmien hyvinvointiin liittyvät kysymykset kiinnostavat yhä enemmän. Harvalla kuluttajalla on enää maidontuotannosta riittävästi tietoa.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuotannon laatuohjelma sisältää ne tavoitteet ja vaatimukset, jotka ovat välttämättömiä maitotiloille laadukkaan maidon tuottamiseksi. Laatutyö kattaa koko tuotantoketjun, pellolta kuluttajan ruokapöytään ja laatutyöhön osallistuu koko tuotantoketju maidontuottajista maidon keräilyyn ja jalostukseen. Korkealaatuinen raaka-aine on meijerituotteiden perusta, jolloin kaikkien tilojen tulee sitoutua laatutyöhön. Tiloilla tuotetun raakamaidon laatu on laadukkaiden meijerituotteiden perusta.

Arla Suomi -yhteistyömeijereiden laatuohjelma uudistaa nykyisen lähes 200-sivuisen laatukäsikirjan noin 40-sivuiseksi kompaktiksi asiakirjaksi. Osassa hankintameijereitä laatukäsikirja on edelleen työohjeineen käytössä ja apuvälineenä.

Maitotiloilla aloitetaan kumppanuuskäynnit, joiden yhteydessä auditoidaan tilat ja tarjotaan ajankohtaisen tiedon ohella vinkkejä toiminnan kehittämiseen tai lainsäädännön muutosten huomioimiseen tuotanto-olosuhteissa. Kaikille tuottajille tarjotaan kevään ja syksyn aikana koulutusta yli kymmenessä tilaisuudessa ympäri valtakunnan.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 13

LAATUOHJELMA Arla

Jokainen laatuohjelman otsikko sisältää taustoituksen vaatimuksen perusteluista.

Nämä vähimmäisvaatimukset on jaoteltu ryhmiin seuraavalla tavalla: lain vaatimus, elinkeinon tai Arla Suomen vaatimus tai Arla Suomen suositus.

Laatuohjelma ei käsittele kaikkea lainsäädäntöä jota maitotilalla on noudatettava. Laatuohjelman rinnalla voidaan hyödyntää oman meijerin Maitotilan laatukäsikirjaa, johon on kirjattu tilan yksityiskohtaiset toimintaohjeet sekä tuotannossa käytettävät menetelmät. Lisäksi hyödynnetään Suomen Meijeriyhdistyksen materiaalia ja Maidontuotannon hyvät toimintatavat -ohjetta.

Neuvojamme auttavat tarvittaessa vaatimuksena olevassa ”tilan toiminnoista tehtävässä omavalvonnan kuvauksessa”.

Kirjanpito tärkeää, auttaa välttämään turhia tukisanktioita

Laatuohjelma perustuu neljään maidontuotannon kulmakiveen MAIDON KOOSTUMUS: Maidon koostumus

vastaa asiakkaan toiveita ja tarpeita.

1. Maidossa on oltava sen luontainen

koostumus: rasva, valkuainen, mineraalit ja muut ravintoaineet.

2. Maidon tulee olla hyvän ja raikkaan makuista.

ELINTARVIKETURVALLISUUS: Kuluttajille tuotetaan turvallisia meijerituotteita, laatutyö alkaa tilalta.

1. Huolellisella ja ammattitaitoisella maidonkäsittelyllä tuotetaan hygieenisesti korkealaatuista maitoa.

2. Vastuullisella ja ennakoivalla toiminnalla huolehditaan, että maidossa ei ole vierasaineita tai vierasaineen jäämiä.

ELÄINTEN HYVINVOINTI: Eläinten hyvinvoinnista ja luontaisista tarpeista huolehditaan.

1. Eläinten tulee olla terveitä.

2. Eläinten elinympäristön ja ruokinnan tulee täyttää lajinmukaiset vaatimukset.

YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI: Tiloilla otetaan huomioon ympäristönäkökohdat.

1. Tilojen tulee toimissaan huolehtia ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta.

2. Ravinteiden ja kemikaalien käytön täytyy perustua todettuihin eri viljelykasvien tarpeisiin ja tavoiteltuun satotasoon.

14 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

Arla Suomi -yhteistyömeijereiden laatuohjelma pohjautuu Arlagården laatuohjelmaan, joka on käytössä muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Saksan hankintaalueilla. Arla Suomi -laatuohjelmaa päivitetään säännöllisesti niin, että lainsäädännön ja hyvien käytänteiden kehittyminen ja muutokset huomioidaan.

Arla Suomi laatuohjelman sisältö

Laatuohjelma on jaoteltu aihealueisiin ja sisältää kuvaukset seuraavista pääkohdista: 1. Merkittävimmät säädökset, jotka sisältävät vaatimuksia elintarviketuotannolle / alkutuotannolle.

2. Toimialan kansalliset määräykset 3. Suositeltavat toimintatavat.

Jokaiselle tilalle tehdään kumppanuuskäynti kolmen vuoden välein.

Kirjanpidolla osoitetaan säännösten noudattamista ja dokumentointia. Kirjanpitoa tarkastellaan muun muassa maitohygieniatarkastuksessa ja viranomaisten valvontakäynneillä.

Ajantasainen opas on Maatalouden kirjaamisvaatimukset, missä on luettelo olemassa olevista kirjaamisvaatimuksista Kirjanpidon säilyttämisajoista löytyy tietoa Maaseutuviraston internet-sivuilta.

Kirjanpito voi sisältää esimerkiksi rehulaskuja ja kuormakirjoja. Kirjanpidon mallilomakkeita voi ladata tuottajasivustolta sekä pyytää tuottajapalveluista.

Laatuohjelman mukainen kumppanuuskäynti

Arla Suomi Laatuohjelmaan sisältyvät kumppanuuskäynnit. Kumppanuuskäynti tehdään meijerin neuvojien tai sen valtuuttamien neuvojien toimesta.

Kumppanuuskäynti sisältää paljon meijerin toimintojen ja ajankohtaisten asioiden tai mahdollisten muutosten läpikäyntiä. Osa käyntiä on myös auditointi, jonka aikana tehdyt havainnot kirjataan. Kopio kumppanuuskäynnin aikana läpikäytävistä asioista lähetetään tuottajalle ilmoituskirjeen mukana.

Jokaiselle tilalle tehdään kumppanuuskäynti (auditointi) kolmen vuoden välein.

Kumppanuuskäynti tehdään yhdessä tuottajan kanssa, pohtien tilan vahvuuksia ja parantamisen kohteita.

Koulutukset

Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit järjestävät tuottajien koulutuksia maaliskuusta alkaen. Osa koulutuksista on meijerin sisäisiä, mutta useissa maakunnissa järjestetään yhteisiä koulutustilaisuuksia eri hankintameijereiden tuottajille.

Osalla hankintameijereistä laatuohjelman tai ns. laatukyltin perusteilla voi olla vaikutuksia myös maidon hinnoitteluun.

LAATUOHJELMA Matti Salmi

1

A

Neuvojat tukena ja apuna

2

rla Suomi -yhteistyöryhmän meijereiden tuotantoneuvojat ovat valmiina auttamaan ja neuvomaan tiloja käytännön kysymyksissä laatuohjelmaan sekä muihin kysymyksiin liittyen. Säännöllisten tapaamisten kautta jokainen tuottaja voi luottamuksellisesti kertoa terveisiä meijerin suuntaan, mutta myös pyytää neuvoja ja vinkkejä meijerin puolelta.

Ohessa on esitelty Arla Suomi -yhteistyöryhmän neuvojia. Lisäksi Hämeenlinnan Osuusmeijeriin palkataan myöhemmin hankinta-asiamies.

3

6

4

1. Anu Autere Alkutuotannon koordinaattori, Ruhan meijeri sekä osin tilakäynnit Arla Oy:n, Porlammin Osuusmeijerin, Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Arla Itä-Suomen alueilla

5

7

2. Ella Huttunen Tuotantoneuvoja, Arla Oy Itä-Suomi, Kitee 3. Merja Lempola Tuottajapalveluvastaava, Laaksojen Maitokunta, Ylivieska 4. Mikael Ingman Hankinta- ja logistiikkapäällikkö, Arla Oy:n tuottajat Sipoo ja Ahvenanmaa 5. Maarit Rehula Toimitusjohtaja, Limingan Osuusmeijeri 6. Tuula Nurmela vs. Tuotantoneuvoja, Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan meijeri Oy 7. Riitta Heikkilä Tuottajapalveluvastaava, Kaustisen Osuusmeijeri MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 15

Sarka-messut Seinäjoella

Sarkamessuilla 10 580 kävijää A

rla Suomi -yhteistyöryhmän osasto oli jälleen yksi suosituimmista vierailukohteista Sarka-messuilla Seinäjoella.

Tammikuun lopulla pidetyssä tapahtumassa tarjoiltiin Arlan uutta Luonto+ viiliä ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajat ja meijereiden toimihenkilöt tapasivat näyttelyvieraita.

Luonto+ -viileillä oli kova kysyntä ja kaikki varatut viilit menivät kuin kuumille kiville.

16 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

Myös viihdepersoona Janne Kataja (oik.) pistäytyi messuilla.

Sarka-messut Seinäjoella Timo Aalto

Arla Suomi -yhteistyöryhmän laatuohjelmaa odotetaan monilla tiloilla jo innolla. Varsinkin uudenlaista kumppanuuskäyntiä pidetään hyvänä tapana saada vinkkejä meijeriltä tuottajan päivittäiseen tekemiseen, mutta toisaalta antaa meijerille tilalta vinkkejä vaikkapa avoimien ovien tapahtumiin.

Sarka-messuilla Seinäjoella maidontuottajien keskusteluissa oli vahvasti esillä odotukset EU:n parantuneen maitomarkkinatilanteen rantautumisesta myös Suomeen.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 17

BYROKRATIASTA

MAATALOUDEN INVESTOINTEJA KANNATTAA MIETTIÄ RAUHASSA Maaseutuviraston Esko Leinosen mukaan kuluvalle vuodelle avustus- ja korkotukilainaeuroja on käytettävissä 460 miljoonaa euroa.

M TUOMAS KOIVUNIEMI

aaseutuviraston kehittämistukiyksikön johtajan Esko Leinosen mukaan tänä vuonna maatalouden investointeihin on käytettävissä yhteensä noin 460 miljoonaa euroa. Määrärahasummasta 120 miljoonaa on tarkoitettu investointiavustuksiin ja 360 miljoonaa euroa korkotukilainoihin.

– Investointeja kannattaa miettiä ja suunnitella rauhassa. Viljelijöiden ei tarvitse ainakaan määrärahojen osalta pelätä sitä, että ne heti loppuvat, hän sanoo.

Maatalouden investointi- ja aloitustukeen käytettiin viime vuonna 245,1 miljoonaa euroa, joista avustuseurojen osuus oli 96,1 miljoonaa ja korkotukilainojen osuus 149 miljoonaa euroa.

Euroopan unionin uuden seitsenvuotisen ohjelmakauden aloitus viivästyi vuonna 2015, jolloin avustuksia jaettiin vain 53,5 miljoonan ja lainaa 82,6 miljoonaa euroa.

– Uuden ohjelmakauden alun viivästyminen vaikutti silloin jaettuihin määrärahoihin, mutta viime vuonna tilanne jo tasaantui edellisen ohjelmakauden lukuihin nähden. Vuoden 2017 ensimmäisellä

18 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

Mavi

BYROKRATIASTA

Maatilojen neuvontakorvaus laajenee MAASEUTUVIRASTON kehittämistuki-

yksikön johtaja Esko Leinonen kertoo, että maatilojen neuvontakorvaus laajenee tänä vuonna talousneuvontaan.

Valtioneuvosto on hyväksynyt säädösmuutokset ja laajennuksen toimeenpanoa valmistellaan niin, että korvausta voisi olla mahdollista saada jo kesällä.

– Talousneuvonta liittyy siihen vaiheeseen, kun tiloilla mietitään toiminnan kehittämistä, kilpailukykyä ja investointeja.

Leinosen mielestä korvauslaajennus on merkittävä apu tiloille, joten sitä kannattaa hyödyntää. Aikai-

”Viljelijöiden ei tarvitse ainakaan määrärahojen osalta pelätä sitä, että ne heti loppuvat.”

semmin neuvontakorvauksen enimmäismäärä ohjelmakauden (2014–20) aikana oli tilaa kohden 3 500 euroa, mutta tästä vuodesta lähtien summa on tuplasti enemmän eli 7 000 euroa.

– Neuvontakorvaus on per neuvontakerta enintään 1 500 euroa.

Viljelijä maksaa neuvontakerran osalta vain siihen liittyvän arvonlisäveron osuuden.

Neuvontakorvauksen laajennus tuo lisää työtä neuvontapalveluiden tuottajille. Maaseutuvirastolla on parhaillaan käynnistämässä hankintakilpailua palvelutuottajien osalta.

vuodet 2005–07 olivat ”hullut vuodet”.

Tuolloin investoitiin paljon, mikä toisaalta purki investointitarvetta joksikin aikaa, mutta toisaalta nyt sitten alkaa näkyä korjausvelkapaineina, hän sanoo.

Leinosen mukaan kymmenkunta vuotta sitten tehtiin isoja investointeja muun muassa sika- ja siipikarjatalouteen. Sianlihan ja broilerin hintakehitys on vaikuttanut investointi-intoon.

– Esimerkiksi sikapuolella hintakehitys on ollut todella rankkaa. Sika- ja siipikarjainvestointien osalta onkin ollut jo pitkän aikaa kovin hiljaista.

Maitotilojen investoinnit kasvussa

Maatilalla investointia ei pidä tehdä hetken mielijohteesta, tähdentää Maaseutuviraston Esko Leinonen.

hakukierroksella jätettiin hiukan enemmän tukihakemuksia kuin vuotta aiemmin, Leinonen kertoo. ”Hullut vuodet”

Suomalaisessa maataloudessa investointibuumi ajoittuu reippaan kymmenen vuoden taakse. Vuosina 2005–07 investointiavustuksia jaettiin yhteensä hieman yli 455 miljoonaa euroa. Korkotukilainoja investointeihin taas myönnettiin samaan aikaan noin 994 miljoonan euron edestä.

– Maatalouden investointien osalta

Nauta- ja lypsykarjan kohdalla kehitys on kulkenut toiseen suuntaan, sillä investoinnit ovat kasvussa. Eri sektoreiden kehityssuunnat käyvät hyvin ilmi Ely-keskusten viime vuonna tekemistä investointipäätöksistä.

Sikatalouden rakentamisinvestointipäätöksiä tehtiin 29, joihin myönnettiin avustusta noin 3,3 miljoonaa ja korkotukilainaa 6,7 miljoonaa euroa. Lihasiipikarjan osalta päätöksiä tehtiin 18 kappaletta, jotka saivat avustusta noin 4,1 miljoonaa ja lainaa 11,1 miljoonaa euroa.

Lypsy- ja nautakarjatalouden rakentamisinvestointipäätöksiä tehtiin 255 kappaletta, joihin myönnettiin avustuksia 44 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja noin 62 miljoonan euron edestä.

Navettainvestointien koko on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

Maitotilojen keskimääräinen investointiMAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 19

BYROKRATIASTA Maatalouden investointi- ja aloitustuen rahoitus vuosina 2003–2016, milj. euroa kustannus oli viime vuonna hieman yli 481 000 euroa, kun kymmenen vuotta aiemmin se oli noin 262 500 euroa.

Leinosen mukaan maitotalouden investoinnit ovat viime vuosina maantieteellisesti sijoittuneet enimmäkseen pohjalaisille lakeuksille – Etelä-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä jonkin verran Ylä-Savon alueelle.

Aloittajien määrä kasvaa tänä vuonna

Investoijien ikähaarukka on myös vaihteleva. Joissain tapauksissa pian eläkkeelle jäävä sukupolvi on tehnyt investoinnin, josta jatkajapolvi on voinut lähteä liikkeelle tilan kehittämisessä. Sukupolvenvaihdostiloille Mavi myönsi viime vuonna aloitustukia 300 hankkeelle, avustuksina noin 9,3 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 45,1 miljoonaa euroa.

– Aloitustukihankkeita on yleensä ollut noin 550 paikkeilla. Vuonna 2014 aloitustukia myönnettiin poikkeuksellisen paljon, kun luopumistuen ehdot heikentyivät ikärajojen noustessa. Se on sitten näkynyt tilanpidon aloittajien määrän vähenemisenä vuosina 2015 ja 2016. Uskon aloittajien määrän taas kasvavan tänä vuonna.

20 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

600

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

500 400 300 200 100 0

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 avustus 50,2 61,9 140,3 131,8 183,5 112 98,2 95,7 77,3 73 94,5 92,1 53,5 96,1 laina 276,9 201,2 328,5 312,8 352,5 227,3 236,8 235,2 204,4 190,8 203,2 244 82,6 149

Suunnitelmallisuus valttia

Leinonen muistuttaa, että maatilalla investointi tehdään aina vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Investointia ei pidä tehdä hetken mielijohteesta, vaan on tärkeä muistaa suunnitelmallisuus ja hyvä taustatyö, jossa huomioidaan tilakokonaisuuden eri osaalueet rehustuksesta ja lannanlevityksestä taloudellisiin ja fyysisiin voimavaroihin. Tärkeää on tehdä vertailevia laskel-

mia eri skenaarioin.

Kehittämistukiyksikön johtaja neuvoo viljelijöitä käyttämään investointien suunnittelussa heti alusta lähtien osaavia neuvonta- ja rakentamisammattilaisia.

– Viljelijän kannattaa miettiä, mihin oman ja ammattimaisen työpanoksensa käyttää. Kun tilalla tehdään investointia vuosikymmeniksi eteenpäin, kannattaa käyttää ammattilaisten apua jo suunnitteluvaiheesta lähtien.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi!

VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa.

Vasikan HIILI-geeli on myöselektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja.

Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

UUTUUS lehmille

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää Dikalsiumfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 34 grammaa/tuubi, päivässä 68 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Pakkaus 4 x 425 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Nopea apu laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää hienojakoista magnesiumoksidia ja magnesiumsulfaattia. Yksi pastatuubi sisältää 62 grammaa puhdasta magnesiumia, joka on tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääke-kasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-Pastaa vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä.

Vaikutus on nopea.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 122 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow Oy/Ltd, Turku p. 050 301 7760 MAITOA SUOMESTA 1 / 2017 | 21 heikki.kemppi@finncow.fi

www.finncow.fi

Byrokratiasta

Maa- ja metsätalouden harjoittajan

M

aa- ja metsätalouden harjoittajan verotus keveni vuoden alusta. Tuloverolaki muuttui siten, että elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaava vähennys.

Yrittäjävähennys on MTK:n monivuotisen tavoittelun merkittävä tulos. Yrittäjävähennys merkitsee maa- ja metsätalouden harjoittajille noin 38 miljoonan euron verosäästöä. Vastaavan edun saaminen esimerkiksi suoran tulotuen kautta edellyttäisi jopa yli 50 miljoonan euron tuloveronalaista lisätukea. Yrittäjävähennys on lisäksi toistaiseksi voimassa oleva ja sellaisena merkitys kertaantuu joka vuosi.

Yhteismetsän jääminen vähennyksen ulkopuolelle pystyttiin valiokuntavaiheessa eduskunnassa korjaamaan laskemalla yhteismetsiin sovellettavaa verokantaa 26,5 prosenttiin. Metsätalouden tappiollisen pääomatulon 5 prosenttiyksikön vähennysrajoitus poistettiin myös eduskunnan verojaostossa.

Pieni verovinkki nyt veroilmoitusta tehtäessä on tiedostaa, että vuonna 2017 yrittäjävähennyksen vuoksi verotus on

MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.

Sekin on sitten hoidettu.

Tilaa nyt, saat AIV-irtoliuokset tilallesi ennen rehuntekoa!

Se kun on niin, että aito suomalainen AIV varmistaa huippulaatuisen säilörehun.

Tee tilauksesi meijerimyymälääsi viimeistään 31.3. mennessä, niin voit suunnata tulevaan kesään varmoin mielin.

22 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

AIV.FI

Byrokratiasta

verotus kevenee MTK

Yrittäjävähennys merkitsee maa- ja metsätalouden harjoittajille noin 38 miljoonan euron verosäästöä. lievempää kuin 2016. Tämän perusteella maa- ja metsätaloudenharjoittajan saattaa olla kannattavaa siirtää tuloa esimerkiksi varauksilla vuoden 2017 puolella verotettavaksi tuloksi.

Anna maatalouden veroilmoitus viimeistään 28.2.2017

Kaikkien maataloudenharjoittajien ja maataloutta harjoittavien verotusyhtymien on annettava maatalouden veroilmoitus 2 ilman kehotusta 28.2.2017 mennessä. Veroilmoitus on annettava, vaikka verovuonna ei olisi ollut varsinaista toimintaa. Lisäksi veroilmoitus on annettava,

Fosforia pitää ymmärtää

jos Verohallinto sitä erityisesti vaatii.

Myös hakemus energiatuotteiden valmisteveron palauttamiseksi vuodelta 2016 on hakemus on jätettävä viimeistään 28.2.2017.

Metsätalouden veroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos vuonna 2016 ei ole ollut lainkaan metsätalouden harjoittamiseen liittyviä tuloja, vähennettäviä menoja eikä metsävähennyksestä ja varauksista ilmoitettavia seurantatietoja.

Vuoden 2016 arvonlisäveroista on annettava ilmoitus viimeistään 28.2.2017.

Se on myös vuodelta 2016 maksettavan arvonlisäveron eräpäivä. Metsätalouden harjoittajien ei enää tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, jos toimintaa verokauden aikana ei ole ollut.

Paperisen veroilmoituksen voit postittaa tai jättää verotoimistoon. Postiosoite on Verohallinnon lähettämässä veroilmoituslomakkeessa. Veroilmoituksen voi antaa myös sähköisesti. Maatalouden harjoittajat tarvitsevat ilmoittamiseen joko verkkopankkitunnukset tai Katso-tunnisteen. Kuolinpesien ja maatalousyhtymien on käytettävä Katso-tunnistetta.

TIMO SIPILÄ Kirjoittaja on MTK:n verojohtaja

Mäki-Latvaloiden tilalla Ilmajoella todistettiin viime kesänä, mitä fosforin puute saa aikaan. Osa pellosta jäi kokonaan ilman fosforilannoitusta, ja seuraukset näkyivät ohrasadon määrässä ja laadussa.

YaraMila-valikoimasta löydät ratkaisut kaikkiin viljavuusluokkiin ja turvaat riittävän fosforin saannin joka tilanteessa!

”Kasvusto oireili koko kesän. Lopulta fosforin puutteesta kärsinyt lohkon osa tuotti yli tonni hehtaarilta vähemmän”

Valitse oikea YaraMila ja varmista hyvä sato.

Veikko Mäki-Latvala, Leipä leveämmäksi 3/2016

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017 | 23 www.yara.fi/fosfori

Yhteistyökumppanilta St1

Arla ja St1 ovat sopineet yhteistyöstä.

Arlan ja St1:n solmima sopimus säästää maidontuottajien lompakkoa ja luontoa

A

rla maidonhankintaryhmä on tehnyt yhteistyösopimuksen energiayhtiö St1:n kanssa polttoöljytoimituksista ja polttoainekorteista.

– Tarjoamme Arlan maidontuottajille laadukkaita St1-polttoöljyjä kilpailukykyiseen hintaan. Yhteistyömeijerit toimivat St1-polttoöljyjen jälleenmyyjinä ja maidontuottajat tekevät tilaukset ja hintatiedustelut näiden yhteistyömeijerin kautta. St1 Opti -polttoöljyjä lämmitysja moottorikäyttöön on saatavissa sekä kesä- että talvilaatuisina, kertoo St1:n myyntipäällikkö Tero Lehtelä.

– St1:n koko Suomen kattava logistiikka varmistaa asiakkaiden tilausten sujuvat toimitukset kaikille alueille. Yhteistyömeijereistä, joiden kautta tuotteiden laskutus tapahtuu, saa tarkempaa lisätietoja tilauskäytäntöön liittyen, Lehtelä jatkaa.

St1-yrityskortti ilman vuosimaksua

– Yhteistyösopimus sisältää Arla maidonhankintaryhmän jäsenille myös mahdollisuuden St1-yrityskorttiin, jolla saa alennusta polttoaineostoista kaikilta St1asemilta sekä miehitetyiltä Shell-asemilta ympäri Suomen. Kortit toimivat kaikkiaan noin 500 St1- ja Shell-asemalla, Tero Lehtelä kertoo.

– St1-yrityskortti on tarkoitettu yrityksille, joten kortin myöntäminen edellyttää maidontuottajalta Y-tunnusta. Korttihake-

24 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

”St1:n koko Suomen kattava logistiikka varmistaa asiakkaiden tilausten sujuvat toimitukset kaikille alueille.”

muksesta tulee ilmetä myös yrityksen kuuluminen Arlan maidonhankintaryhmään.

Yrityskorttihakemuslomake ja täyttöohjeet löytyvät St1:n nettisivuilta (www. st1.fi).

– St1-laskuttaa yrityskorttiasiakkaita kerran kuukaudessa kirjanpitokelpoisella laskulla, mikä helpottaa kirjanpitoa eikä varsinaisia tankkauskuitteja tarvitse välttämättä enää edes säilyttää. Ja mikä parasta, St1-yrityskortista ei peritä tilinhoitopalkkiota tai vuosimaksuja. Lisätietoja yrityskorteista saa yhteistyömeijerin kautta, Lehtelä sanoo.

Yhä enemmän ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja

Suomalainen St1 kierrättää jätteet ja

tähteet liikenteen etanolipolttoaineiksi, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita.

Lähes hiilineutraalilla jätepohjaisella etanolilla on laajat käyttömahdollisuudet liikenteessä ja sitä voidaan käyttää tavallisten bensiinilaatujen biokomponenttina.

Yhtiö on kehittänyt myös valmistamastaan etanolista RE85-korkeaseosetanolin flexifuel-autoihin ja sen rinnalle RED95-etanolidieselin raskaan kaluston käyttöön.

Polttonesteiden markkinoinnin lisäksi St1 on edelläkävijä ympäristön kannalta kestävien ja taloudellisesti kannattavien energiaratkaisujen kehittämisessä. St1 haluaa olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä.

Jätteet kierrätetään jo liikenteen polttoaineeksi ja tuulesta tuotetaan sähköä. Parhaillaan St1 tutkii myös Suomessa täysin uutta geotermisen lämmön tuotantoa Espoon Otaniemeen rakennettavassa pilottilaitoksessa. Tavoitteena on hyödyntää kaukolämmön tuotannossa uusiutuvaa maaperän lämpöä 7 kilometrin syvyydestä.

Viisaria siirretään vähän kerrallaan fossiilisesta tuontienergiasta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Näin saadaan suomalaisille koko ajan lisää tarjontaa ympäristön kannalta kestävästi tuotetusta ja samalla edullisesta energiasta.

St1 toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa ja energiakonsernilla on kaikkiaan 1 450 St1- ja Shell-huoltoasemaa.

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

HYVINVOINTIA VASIKOILLE VASIKKA-MASTER®-JUOMA-AUTOMAATTI • • • •

Juottaa Rajoittaa Seuraa Vieroittaa

FÖRSTERVASIKANJUOTTOAUTOMAATTI • Aito ja alkuperäinen Förster

FÖRSTER MILCHMOBIL +

Tunnistaa E-merkillä tai pantatunnistimella

• 120 ja 200 L • Automaattinen pesutoiminto • Lämmitysteho 4,5 kW/400 V

UUTUUS !

UUTUUS !

• • • • • •

HDPE Etuaita polymeeripinnoitteella Oviaukossa etuverho Iglun mitat: kork. 140 cm, lev. 120 cm, pit. 170 cm • Aitaus lev. 120 cm, pit. 147,5 cm • Sis. juottosanko, vesisanko ja rehuastia

Tilavuus 110 L 240 V sekoitinmoottori Isot 40 cm renkaat 40 mm tyhjennyshana Korkeus 112 cm, leveys 61 cm Paino 21 kg

• Materiaali HDPE • Mitat: pit. 194 cm, lev. 135cm, kork. 122 cm • Voidaan asentaa yksittäin, riviin tai kahteen riviin • Sis. juottosanko, vesisanko, tuttipullo, rehuastia

UUTUUS !

• • • •

JAKOVAUNU 110 L

UUTUUS !

LAC® vasikkahalli • Mitat lev. 2 m, pit. 3 m, kork. 1,7 m • Jopa 6 vasikalle, myös isompia kokojoja saatavana

UUTUUS !

LAC® karjahalli • Mitat lev. 6 m, pit. 6 m, kork. 3,7 m • Vahvistetut kaksoiskaaret • Aitaosan korkeus 1,5 m

www.finnlacto.fi • 064 210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 25

Matti Salmi

BUDJETOINTI

26

BUDJETOINTI

Budjetoinnin merkitys maatilan johtamisessa ja kokonaisuuksien hallinnassa ”Maatalouden toimialan supistuessa tilojen keskikoko jatkaa kasvuaan jopa nopeammin kuin aiempina vuosina. Samanaikaisesti maatalousmarkkinoiden hintavaihtelu lisääntyy ja ennustettavuus vaikeutuu. Tukimaksatuksiin liittyvät vuosittaiset vaihtelut ovat myös mahdollisia. Näiden johtopäätöksenä voi todeta maatilan pitkän tähtäimen budjetoinnin ja talouden merkityksen lisääntyvän ja korostuvan”, kirjoittaa Tuija Linjakumpu.

K

äsitykseni mukaan tuotantoaan jatkavilla lypsykarjatiloilla on aika selkeä strategia tulevista vuosista. Näköalattomuudesta maidontuottajia ei voi ainakaan syyttää. Kun tavoitteet ovat isäntäväellä selvät vuosi vuoden jälkeen, antaa se suunnan budjetoinnille.

Budjetointi tehostaa myös johtamista ja helpottaa talouden hallintaa. Se on yksinkertainen työväline siihen, miten maatilan toiminnan eri osa-alueille asetetaan ja määritellään taloudelliset raamit. Budjetti toimii myös vertailuvälineenä aiempiin ja tuleviin vuosiin ja antaa monella tapaa työrauhan.

Yhä tärkeämmäksi nousevan kassanhallinnan eli riittävän taloudellisen puskurin rakentaminen tilalle onnistuu vain budjetin teon kautta. Tällöin pystytään suunnittelemaan toimintoja myös lukujen kautta sekä määrittelemään oikein mitoitetut ja oikea-aikaiset investoinnit.

Maatilan maksukyvystä on syytä huolehtia koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöpääomaa on riittävästi ja sen mitoittamiseen budjetointi on hyvä väline.

Riittävä maksukyky on hyvä väline maatilan ostoista ja maksuehdoista neuvoteltaessa.

Reaktioherkkyys tiloilla näyttää parantuneen

Tilakoon ja maitomäärien edelleen kasvaessa seurantaa tehdään yhä enemmän monella mittarilla ja myös näihin liittyviä korjaavia toimenpiteitä. Näyttäisi sille, että reaktioherkkyys tiloilla on parantunut, koska tilatasolla on välttämätöntä reagoida nopeasti mikäli tuotannon ja talouden tunnusluvut kehittyvät epäedulliseen suuntaan.

Talousjohtaminen on tämän päivän

Vinkkejä tilan johtamiseen

1

Tilan johtamisessa on syytä sopia työnjaosta. Jos siitä ei sovita, silloin sitä ei ole olemassa. Sama pätee siihen, kuka vastaa talousasioista tilalla.

2

Yksityis- ja yritystili erikseen ja omat kortit molemmille tileille: maatalouden yritystili maatalouden menoihin ja yksityistili omiin menoihin, jolloin saa käsityksen yksityistalouden kulutuksesta.

3

Tarkka erittely kirjanpidossa johtaa hyvään budjetointiin ja auttaa herkkyysanalyysin teossa.

4

Se millä välineellä tai ohjelmalla budjetti tehdään, ei ole väliä.

Väliä on vain sillä, että se tehdään.

maitotiloilla koko johtamisen tukitoiminto, johon jonkun tilan yrittäjän on keskityttävä ja tehtävä sitä yhdessä talouden asiantuntijoiden kanssa. Talouden tunnusluvuista vedettävät johtopäätökset, ja niistä seuraavat investointipäätökset, tehdään toki yhdessä kaikkien yrittäjien kesken.

Budjetin teko antaa tietoa päätöksenteon tueksi ja maitotilan kannattavuuden arvioimiseksi ja parantamiseksi. Kannattavuus on edelleen keskeinen mittari, kun arvioidaan maatilan edellytyksiä lähteä tuotannon hallittuun kasvuun tai monipuolistamiseen.

Kannattavan tilan on myös helppo neuvotella rahoittajien kanssa vieraan pääoman ehdoista, vakuusvaatimuksista sekä myös likvidien varojen sijoittamisesta.

Pro Agrian talouseuvoja Pekka Kum-

mala totesikin keskustellessamme, että pelkästään vuositason katsontakannalla – siis esimerkiksi tarkastelemalla vain kerran vuodessa maatilan veroilmoitusta – ei päästä enää kiinni tämän päivän tilan johtamisessa tarvittaviin yksityiskohtiin. Hän kannustaakin tiloja vaatimaan asiantuntijoita mukaan budjetin teettämiseen.Tuotannon kasvu ei ole enää mahdollista ellei ennakointia ja suunnittelua tehdä huolella.

Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

Tämän päivän lypsykarjatilojen korkea lehmien keskituotos, maidon pitoisuudet ja hyvä satotaso ovat pitkäjänteisen työn tulosta. Kun se osaaminen yhdistetään talouden tunnuslukuihin ja niiden seurantaan, seuraa vain menestystä. Uskon että jokainen tila haluaa tänä päivänä menestyä ja saavuttaa itselleen tärkeät tavoitteet.

Lopuksi on hyvä siteerata pitkän linjan talousasiantuntija Osmo Autiota Autiomat Oy:stä: ”Budjetointi tulisi käsittää useamman kuin yhden vuoden tarkasteluna siitä, mistä rahat tulevat ja mihin menevät, ja missä vaiheessa voi investoida ja mihin”.

Osmo Aution kuolematon lause ”vaikka olisi rahaa, niin onko varaa” pitää hyvin paikkansa. Paras väline budjetin teossa ja tarkastelussa on herkkyysanalyysi, jolla voidaan katsoa useamman vuoden päähän. Budjettityökalulla tehtävä herkkyysanalyysi antaa välineet tarkastella markkinahintojen, kustannusten, korkojen, poistojen,verojen vaikutusta maatilan talouteen ja kassanhallintaan. Se on parasta budjetointia ikinä.

TUIJA LINJAKUMPU Kirjoittaja on Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 27

Nimityksiä Matti Salmi

Peter Prest uskoo työn opettavan tekijäänsä Kaustisten Osuusmeijerin uusi toimitusjohtaja luottaa paikallisuuden voimaan.

TUOMAS KOIVUNIEMI

K

austisten Osuusmeijerin toimitusjohtaja viime vuoden lopulla aloittanut tradenomi ja BBA Peter Prest on pitkän linjan talousammattilainen. Mies on ollut kuljetusyrityksen pääkirjanpitäjänä 16 vuotta, kuntosalien laitevalmistajan talouspäällikkönä 2,5 vuotta ja business controllerina vuoden yrityspalveluyrityksessä.

Arla Suomi -ryhmään kuuluvan osuusmeijerin toimitusjohtajan tehtävästä hän kiinnostui, koska tehtävä vastasi niin

28 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

”Tuottajien palveluita kehitetään paremmiksi.”

koulutuksen kuin työkokemuksenkin vaateisiin. Meijeriala tosin oli miehelle uusi.

– Pidän kuitenkin uuden oppimisesta ja kun juttelin osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajan Kimmo Kuorikosken kanssa, niin hän kertoi, että kyllä työn kautta ala tulee tutuksi.

Prest arvioi vahvuuksiensa tehtävää ajatellen olevan talousosaaminen, sosiaalisuus ja esimieskokemus sekä kielitaito.

Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtajan tehtäviä hoiti aiemmin oman toi-

Nimityksiä

mensa ohella ylivieskalaisen Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen. Roininen oli Kaustisella käytettävissä yleensä päivän viikossa. Nyt toimitusjohtaja on tavoitettavissa pelipaikalla useammin.

– Ulla Roininen on edelleen kuvioissa mukana, sillä hän hoitaa maitotilityksiä ja tekee tuottajalehteä, minkä lisäksi hän opastaa minua tarvittaessa.

Meijerin tuottajat ovat käyneet tutustumassa ja keskustelemassa uuden toimitusjohtajan kanssa, mistä Prest sanoo olevansa kiitollinen.

Paikallisuus ja läheisyys valtteja

Maitomarkkinoilla kilpailu on kovaa.

Miten ja millä keinoin pieni meijeriosuuskunta pärjää kilpailussa? Prestin mukaan pienen toimijan valtteja kilpailussa ovat hinta ja paikallisuus. Toimitusjohtaja toteaa, että tuottajat haluavat kuulua paikalliseen osuuskuntaan, joka huolehtii heistä, on joustava ja tarjoaa heille hyvät oltavat.

– Me olemme kuin perhe. Kaustisen Osuusmeijeri on ollut olemassa KeskiPohjanmaalla 112 vuotta ja se on alueella hyvin tunnettu. Meijeri järjestää joulu- ja kevätmarkkinoita sekä tuottajien kanssa

”Maidon hinnan pitäisi olla korkeampi, että se houkuttelisi alalle täysin uusia nuoria tuottajia.” vietämme perhejoulujuhlia, jotka korostavat paikallisuutta ja läheisyyttä.

Läheisyyden valtti tuottajan kannalta on sekin, että meijerin väki on tavoitettavissa ja palvelemassa tarvittaessa työajan ulkopuolellakin.

– MaiRe-myymälästä tuottajat taas saavat ostaa maataloustuotteita, elintarvikkeita, työvaatteita ja muita tarvittavia tavaroita ja tuotteita, hän sanoo.

Tulevaisuuden kehityskohteet

Tulevien vuosien kehityskohteita meijerin toiminnassa on neljä.

– Tuottajien palveluita kehitetään paremmiksi ja oman myymälän tuotevalikoimaa lisätään sekä palvelemme tuotta-

jiamme niin suomen kuin ruotsin kielellä.

Neljäs kehityskohde on meijerin kiinteistöjen vuokraustoiminnan kasvattaminen, hän toteaa.

Kaustisen Osuusmeijerin viime vuonna keräämä maitomäärä oli yli 25 miljoonaa litraa. Prestin mukaan määrässä oli lisäystä edellisvuoteen nähden yli 13 prosenttia. Toimitusjohtaja uskoo kasvun jatkuvan Arla Suomi -ryhmän siipien suojissa.

Maidontuotannon tulevaisuus

Maitomarkkinoiden tulevaisuuden Suomessa hän näkee menevän kohti tilakokojen suurentumista. Maitoa tuotetaan isänmaassa jatkossakin, mutta ehkä hieman harvemmalla tilalla kuin nyt.

– Pieniä tiloja jää pois. Meidän alueen tuottajista kaksi kolmannesta on yli 50vuotiaita, eikä kaikilla tiloilla ole jatkajia.

Maidon hinnan pitäisi olla korkeampi, että se houkuttelisi alalle täysin uusia nuoria tuottajia, hän sanoo.

Kokkolassa asuva toimitusjohtaja rentoutuu harrastusten parissa, joihin kuuluvat kuntosali, ulkoilu, laskettelu, hiihto ja uinti. Prestin vaimo työskentelee Centria -ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajana ja heillä on kolme lasta.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 29

TALOUS

Kiteeläinen Juho-Pekka Ikonen teki sen, mistä monet haaveilevat.

Uusi robottipihatto maksoi vain hieman yli 600 000 euroa. Paikkoja navetassa on 75 lypsävälle ja umpilehmälle sekä pienimmille vasikoille.

Nuori karja hoidetaan vanhassa navetassa. Ikosen navetan rakenne vastaa MTK:n tyyppinavetta-hankkeeseen tehtyä mallinavettaa.

Robottinavetta 600 000 eurolla SAMI KILPELÄINEN

I

tsenäisyyspäivän aattona Kiteellä oli runsaasti lunta, kiristyvä pakkanen ja kova tuuli. Juho-Pekka Ikosen maitotilalla oli kuitenkin mukavan leppoisa tunnelma ja lämmin henki, kun uutta robottipihattonavettaa esiteltiin sadoille vieraille navetan avajaisissa.

Kustannukset pysyivät kurissa, ne jopa alitettiin, ja parin vuoden urakka oli onnistuneesti valmistunut.

”Tutustu kohteisiin”

Vuonna 2012 isäntänä aloittanut Ikonen panosti ensin peltojen hankintaan ja sitten oli hyvä aika alkaa miettiä rakentamista.

30 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

Ikonen kannustaa kaikkia maidontuottajia varaamaan aikaa hankkeeseen ja tutustumaan useisiin kohteisiin.

– Tutustuin kymmenkuntaan kohteeseen ennen investointipäätöstä, kertoo 26-vuotias maatalous- ja sähköalalla kouluttautunut Ikonen ja kannustaa muitakin siihen.

Verraton apu investointisuunnitelmiin tutustumiseen oli myös MTK:n nettisivuilla oleva Tyyppinavetta-hankkeen raportit, kustannukset, suunnitelmat ja piirustukset.

– Myös MTK:n tyyppinavetta-hanke antoi siten osaltaan tarvittavaa hahmotusta.

Ikosen pohjaratkaisuksi muotoutui lopulta kuta kuinkin Tyyppinavetta-hankkeen yhden robotin pohjaratkaisu.

Lupaprosessissa odottelua

Ikonen tiesi varautua lupaprosessiin ja vuoden 2015 alussa vireille laitettu ympäristölupa sai myönteisen päätöksen vuoden lopulla.

– Lupaprosessin aikana ei uskaltanut tehdä oikein mitään. Se oli pitkälti odottelua, vaikka kaikki suunnitelmat olivat valmiina, Ikonen muistelee.

Kun ympäristölupa tuli vasta loppuvuodesta, piti sen jälkeen varata jonkin verran aikaa investointitukipäätökseen.

TALOUS Tuomo Flinkman

Juho-Pekka Ikosen 75 lypsylehmän robottipihaton 600 000 euron hintalappuun Kiteellä sisältyi myös robotti ja lietesäiliö. Kapea rakenne ja visiiriruokinta toivat merkittäviä säästöjä.

MTK:n Tyyppinavetta-hankkeeseen tehty mallinavetta toimi inspiraationa Juho-Pekka Ikosen robottinavetan rakenteelle.

Päälypsyryhmä 50 lehmää

800 000 euroa kipuraja, toteuma 600 000 euroa

Ensimmäiset ajatukset uuden navetan rakentamisesta syntyi vuoden 2013 vuoden lopulla.

– Ensin kävin kirjanpitäjän kanssa läpi likvi-laskelmat ja alustavaa keskustelua laskelmista ja tilan taloudellisista resursseista, Ikonen kuvaa ensimmäisiä keskustelukumppaneita.

Kustannusarvioita päästiin tekemään lopulta, kun suunnittelijoilta oli ensimmäisiä alustavia suunnitelmia kohteesta.

Vasta tämän jälkeen päästiin kunnolla miettimään investoinnin vaikutusta tilan todelliseen kannattavuuteen.

”Mieti maalaisjärjellä mitä todella tarvitset, mikä on välttämätöntä.”

– Ennen investointia oma hahmotelma hintahaarukasta, kipurajasta, olisi ollut 800 000 euroa, myöntää Ikonen.

Ely-keskuksen hyväksymä enintään

aputilat vaihtoeht. sijoitus

12 le (umpi, takakierto)

kuivikepohjakarsina 62 m²

720 000 euron kustannusarvio innoitti hakemaan säästöjä.

Ikosen mukaan kustannuarvion merkittävään alitukseen vaikutti, että hän oli hyvissä ajoin suunnittelemassa hankintaa.

– Kilpailutin hyvissä ajoin, arvioin tarvikemenekit, tein jo tammikuussa 2016 kilpailutukset. Laskin hyvin yksityiskohtaisesti hintoja myös pienistä yksityiskohdista ja materiaaleista. Monet toimittajat tarjosivat osatoimituksia, mutta hankintojen kilpailutus pienemmissä osissa toi säästöjä, Ikonen laskee syitä vain nippa nappa 600 000 euroa ylittäneisiin mataliin kustannuksiin.

Kohteesta pyydettiin myös kokonaisMAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 31

TALOUS

Sami Kilpeläinen

Sami Kilpeläinen

”Jokainen neliö maksaa.” urakkatarjous, mutta se olisi muuttanut suunnitelmia alkuperäiseen verrattuna ja olisi tullut tässä kohteessa kalliimmaksi ratkaisuksi.

Visiiriruokinta onnistunut ratkaisu

– Jokainen neliö maksaa, muistuttaa Ikonen.

Ruokintajärjestelmäksi tilalle valittiin visiiriruokinta. Sillä saatiin pidettyä navetan leveys vain 16 metrissä. Ristikkokatto toimii vain kolmirivisessä navetassa ja siihen ei voi tehdä leveää pöytää ilman välitukitolppia. Ristikot joutuisi isännän mukaan tekemään kaksiosaisina.

– Ruokintapöytää ei tarvitse tyhjentää

eikä tyrkkiä rehua, kun on varmistanut, että ape on laadukasta, kehuu visiiriruokintaan tyytyväinen Ikonen.

Lumityötkään eivät tänä talvena ole haitanneet eikä isännän mukaan pihoja

lingotessa tule paljoa lisätyötäkään.

– Ainakin satatuhatta olisi syntynyt kustannuksia navetan levittämisestä ja samalla olisivat muuttuneet kaikki rakenteet ja kustannukset.

Investointiprosessin aikataulu Juho-Pekka Ikosella

4

01 /2 12

32 |

Rakennuttajakonsultti ja muut kontaktit: suunnittelu, pohjatutkimus

2 1/

1

Tutustuminen erilaisiin Ympäristö- ratkaisuihin ja niiden kustannuslupa vaikutuksiin hakuun

4

01

3

Peltoalaa kasvatettu ja ensimmäiset ajatukset uudesta navetasta

Ajatus robottipihattonavetasta kirkastunut vuoden kuluessa

01

2 2/

1

5

5

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

TA = takaa-ajo 10 km. 12,5 km kilpailut ovat yhteislähtöjä.

5

01

01

2 1/

Investointi- Ympäristölupa tukihakemus AVI:sta ELYyn

1–

2 9/

5

01

1

2 0/

Investointitukipäätös ELYstä

5

01

1

2 1/

Yksityiskohtainen suunnittelu Vaihtoehtoiset ratkaisut ja kilpailutus /oma työ – arvionti mitkä on tarpeellinen ja tarpeeton hankkeen urakointi / toteutusmuoto

01

1

2 2/

Rakentaminen ja rakennusprosessi omissa ja ammattilaisten käsissä -ei ylimääräisiä hankintoja tai ”messuhankintoja”

6

01

2 1/

Robottipihattonavetta valmis

6

6

01

01

2 5/

1

2 2/

TALOUS

MTK:n Tyyppinavetalla kustannukset kuriin JOKAISEN lisäneliön verottomaksi

hinnaksi voidaan laskea 500 €/m².

Uuden navetan suunnittelussa usein toiveet ja halut ohjaavat ratkaisun valinnassa yrityksen kannattavuuden jäädessä takaalalle. Navetasta tehdään helposti turhan hienoja ja kalliita.

Tuomo Flinkman

Sateinen kesä tuotti jonkin verran viipeitä savimaahan kaivetun lietealtaan rakentamiseen. Ensi kesänä on vielä edessä ulkoalueiden tasaus, sadevesijärjestelmän asennus ja yhden uuden laakasiilon teko.

Navetan rakentamisessa Ikosen oma työpanos oli varsin merkittävä. Se alensi myös ulosmaksettavia kuluja merkittävästi. Navetan suunnitelmista vastasi Ari Vatanen RS Ariva Oy:stä ja kilpailuttamisessa sekä projektin johdossa tukena oli rakennuttajakonsultti Matti Kokko

Yksittäisellä rakenneratkaisulla tai rakenneosalla voidaan vaikuttaa vain hyvin vähän navetan hintaan.

Kustannussäästö saadaan useasta pienestä asiasta, hyvistä hankinnoista ja ammattimaisesti johdetusta rakennusprosessin läpiviemisestä.

– Tällaisia ovat muun muassa laadukkaat suunnitelmat, realistiset

Inkok Oy:stä. Kohteessa vastaava työnjohtaja oli hyvin tiiviisti myös paikalla ja Ikonen itse teki hankintoja sekä varmisti tavaroiden saatavuuden työmaalle. ”Nyt varaa työntekijään”

Investoinnin valmistuttua Ikosen navettaa täytetään asteittain, sillä isäntä ei halunnut valtavaa poikimisrumbaa kerralla.

Lehmien sisäänoton jälkeen on vielä joitain asioita viimeistelty.

Pakollisen tauon kiireeseen on raken-

ja pitävät aikataulut, jatkuva kustannusten seuranta, kilpailutus, selkeät urakkarajat, kirjalliset sopimukset sekä alan ammattilaisten käyttö kaikissa toteutusvaiheissa.

Ammattilaisten käytöstä on oltava valmis myös maksamaan. Säästö saadaan rakennuksen valmistumisesta ajallaan, projektipäällikkö Ari Roininen totesi aikanaan hankkeen päätöstilaisuudessa.

MTK:n ja maitovaltuuskunnan vuosina 2011–2014 tekemän Tyyppinavetta-hankkeen materiaalit ovat kaikkien käytettävissä MTK:n nettisivuilla osoitteessa https:// www.mtk.fi/maatalous/tyyppinavettahanke/fi_FI/tyyppinavettahanke/

nusvaiheen jälkeen tuonut sormen jänteen katkeaminen. Navetassa eläinmäärä on kasvamassa pian 40 lypsävään.

– Jo alun perin mietin työntekijän palkkaamista tilalle. Kustannusten alittaminen on tehnyt siitä entistä todennäköisempää ja nyt pitää ratkaista olisiko palkattava henkilö karja- vai konepuolen taitaja, tuumii Ikonen.

Uuden navetan rakentajalle Ikosella on selvä neuvo: mieti maalaisjärjellä mitä todella tarvitset, mikä on välttämätöntä.

Investoiville ja laajentajille neuvontapalveluja SAMI KILPELÄINEN

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit ovat neuvotelleet maidontuottajille neuvontapaketit sekä uuden navetan rakentamiseen ja peruskorjauksiin. Uutena yhteistyökumppanina on koko ryhmän tuottajille käytössä Ari Vatasen RS Ariva Oy:n palvelut.

Vatasella on pitkä kokemusta navettarakentamisesta. Tuottajia pyydetään olemaan jo investointisuunnitelman ideavaiheessa yhteydessä omaan meijeriin.

Tällöin voimme parhaiten auttaa taloudellisesti järkevän ja toiminnallisesti hyvän navetan neuvontapalvelujen etsimisessä.

Meijeri yhdessä Vatasen kanssa on räätälöinyt neuvontapaketin laajentavalle tai uudisrakennusta suunnittelevalle tilalle.

Lisäksi meijerit tulevat järjestämään tu-

tustumiskohteita eri tavoin toteutettuihin navettahankkeisiin.

Tarjolla on myös paketteja hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikaiseen neuvontatyöhön. Tämä voi tuottajan tarpeista riippuen sisältää opastusta tai suunnittelutyön. Esimerkiksi lupakäsittelyyn vaadittavat navetan luonnospiirrokset syntyvät reilulla 1 500 eurolla.

Meijerit tulevat järjestämään tutustumiskohteita eri tavoin toteutettuihin navettahankkeisiin.

Meijerit suosittelevat tuottajia käyttämään rakennuttajakonsulttipalvelua. Siinä Vatasen kanssa voidaan sopia erilaisista malleista hankkeen toteuttamiseksi.

Kokemus on osoittanut, että ns. ”avaimet käteen” -valmisnavetat ovat erittäin harvoin olleet tuottajille taloudellisesti edullisimpia ratkaisuja vaan parhaimpiin lopputuloksiin on päästy pilkkomalla hankinnat pienemmiksi osiksi ammattimaisen rakennuttajakonsultin avulla.

Uudessa navetassa voidaan päästä yhden robotin ja lietesäiliön kanssa, ilman nuoren karjan paikkoja, alle 8 000 euron lehmäpaikkahintaan. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on viime vuosina toteutettu useita hankkeita, joissa kustannukset ovat jääneet reilusti alle 10 000 euron lehmäpaikalta.

Osa meijereistämme tukee myös taloudellisesti rakennuttajakonsulttipalvelujen käyttöä.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 33

Oma johtajuus -koulutus

”Erityisesti keskustelutaitojen, johtajuuden ja muutosten läpiviemisen merkitys on merkittävässä roolissa tiloilla.”

Timo Aalto

Arla Suomi -ryhmän tuottajat johtajuuskoulutuksessa Tavoitteena on, että koulutus edistää maitotilan tuottavuutta ja vahvistaa tuotantoprosessin ammattimaisuutta.

TUOMAS KOIVUNIEMI

M

aatilojen tilakokojen kasvaessa on tuottajien parissa kasvanut tarve henkilöstö-, talous- ja johtajuuskoulutukselle. Arla Suomi -yhteistyöryhmä käynnisti viime vuonna hankintajohtaja Sami Kilpeläisen aloitteesta Oma johtajuus -valmennuksen, missä on mukana yhdeksän tuottajaa eri puolilta maata.

– Kilpeläinen oli keskustellut tuottajien kanssa tarpeesta saada johtajuuskoulutusta. Valmistelimme koulutusta viime vuoden alkupuolella ja ensimmäinen koulutus käynnistyi sitten viime syksynä, koulutuksen vetäjä Ari Erkkilä Hyvinvointiidea Oy:stä kertoo.

Koulutukseen mukaan tulleiden tuotta-

34 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

jien tärkein valintakriteeri oli oma halu kehittyä johtajuudessa. Osallistujia on Ranualta, Kiteeltä, Hämeenkyröstä, Inkoosta, Hollolasta ja Mäntsälästä.

Tilakokojen kasvu tuo lisää osaamistarpeita

Ari Erkkilä on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja on pyörittänyt omaa yritystään yli 17 vuotta. Mies on tehnyt työtä henkilöstön kehittämistehtävissä kuitenkin yli 20 vuotta sekä kouluttanut muun muassa maanviljelijöitä ja lomittajia erityyppisissä koulutuksissa.

Erkkilän mukaan maatalouden tilakokojen suurentuminen on lisännyt henkilöstöosaamisen tarvetta viljelijöiden keskuudessa, kun tiloilla käytetään myös ulkopuolista työvoimaa ja ostopalveluita.

– Tänään erityisesti keskustelutaitojen, johtajuuden ja muutosten läpiviemisen merkitys on merkittävässä roolissa tiloilla vaikkapa laatukysymyksissä sekä palautteen antamiseen ja saamiseen liittyvissä tilanteissa, Erkkilä sanoo.

Johtajuus kasvattaa tulosta

Erkkilä korostaa, että ihmisten johtamisen merkitys on kasvanut kaikessa yritystoiminnassa ja sitä kautta tuloksen tekokyvyssä. Oma johtajuus –koulutuksessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutustaitojen lisäämiseen, palautteen antamiseen ja saamiseen, oman jaksamisen tarkkailuun sekä itsensä ja muiden ihmisten johtamiseen vertaisryhmäoppimisen ja tapausharjoitusten kautta.

– Leadership-taidoissa on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, joten johtajuustaitojen parantamisen kautta pyritään parantamaan myös tilan toimivuutta ja tulostakin, hän pohtii koulutuksen hyötyä tuottajan näkökulmasta.

Uusi koulutus alkaa ensi syksynä

Meijerien kannalta katsottuna tuottajien koulutus edistää maitotilan tuottavuutta ja vahvistaa tuotantoprosessin ammattimaisuutta. Arla Suomi -ryhmän ensimmäinen johtajuuskoulutus päättyy myöhemmin tänä keväänä.

– Uusi koulutusryhmä aloittaa kuitenkin ensi syksynä. Nykyisen ryhmän kanssa käydään keväällä läpi koulutuksen sujuvuutta ja millaisia jatkokoulutuksen tarpeita kenties on, Erkkilä toteaa.

AIHEESTA LISÄÄ SEURAAVALLA SIVULLA

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Ari Erkkilä

Hivelic Ketoosi plus – Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas vähentäen lehmän ruokahalua ja energiansaantia. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa.

Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus – Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus – Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

Hivelic Proppi 100 % sisältää propyleeniglykolia ja koliinia.

Energia-arvo on erittäin korkea 20 MJ/kg. Erikoistuote syömättömyys- ja ketoosi- eli asetonitautitapauksiin.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 35

Oma johtajuus -koulutus

K

iteeläinen maidontuottaja Ari Hänninen (37) on tyytyväinen Oma johtajuus -koulutuksen antiin. Mies pyörittää yhdessä vaimonsa ja toisen viljelijäpariskunnan kanssa MaitoSuoni Oy – maitotilaa. Osakeyhtiö perustettiin viisi vuotta sitten ja Hänninen toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

Hänninen on koulutukseltaan agrologi (amk). Oman kotitilansa Rasilan hän otti hoitoonsa vuonna 2004.

– Osakeyhtiön perustaminen toi meidän neljän osakkaan lisäksi kuvioon mukaan kaksi työntekijää. Meillä ei ole toimitusjohtajaa, vaan hallituksen puheenjohtaja hoitaa yritysasioita. Minulla on aina ollut halu kehittää itseäni, Hänninen kertoo koulutukseen osallistumisen motiiveista.

Johtajuuskoulutuksen tärkeimpänä antina ja oppina hän pitää henkilöstöosaamisen ja ihmistuntemuksen parantamista.

– Ihmiset ovat erilaisia persoonia, joten yrityksenkin menestyksen kannalta on hyvä, että osaa käsitellä, ymmärtää ja johtaa heitä. Tällöin saa jokaisen osaamisen parhaiten käyttöön, kun ei tule väärinkäsityksiä ja osaa tulkita ihmisiä oikein.

Timo Aalto

”Minulla on aina ollut halu kehittää itseäni.”

Ennakoiva ajattelutapa

Toinen tärkeä oppi koulutuksessa on ennakoiva ajattelutapa, joka auttaa esimerkiksi yritykseen liittyvien suunnitelmien tekemisessä ja tavoitteiden asettamisessa.

– Koulutuksessa sai eväitä suunnitelmallisuuteen ja siihen, että osaa asettaa niin itselle kuin yritykselle realistisia tavoitteita pitkälläkin aikavälillä sekä löytää niiden toteuttamiseen oikeanlaiset keinot, hän toteaa.

Oma johtajuus -koulutettavilla oli tammikuussa Seinäjoella järjestettyjen Sarkamessujen aikaan kahden päivän koulutustilaisuus. Hännisen mukaan koulutus oli erinomainen.

– Perustimme yhteisen Whatsapp-ryhmän, missä voidaan jakaa kuulumisia, neuvoja, tietoa ja kokemuksia. Porukka on eri puolilta Suomea ja eri lähtökohdista, joten se on hyvä juttu. Koulutus on kokonaisuudessaan myönteinen asia, joten kannustan muitakin mahdollisuuksien mukaan osallistumaan jatkossa, hän linjaa.

36 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

Koulutus antaa valmiudet johtaa itseään ja yritystä TUOMAS KOIVUNIEMI

Timo Aalto

JANTURI FARM on maatiloja ja maidonjalostajia palveleva valvonta- ja hälytysjärjestelmä, joka valvoo maidon alkutuotannosta lähtien lypsy-, jäähdytys- ja puhdistusjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä on hajautettu ja hälyttää myös häiriötilanteista.

Havaitsee ja hälyttää: • Lämpötilojen poikkeamat • Häiriötilanteet • Pesurin toiminnan Laajentuu: • Vedenpaineen seuranta • Ruokinta-automaattien seuranta • Sähköenergian mittaus • Kamera- ja kulunvalvonta • Ilmanvaihto- ja lämmitysvalvonta

Juho Vuorinen on tyytyväinen johtajuusopista TUOMAS KOIVUNIEMI

H

ämeenkyrössä vaimonsa kanssa 150-päistä Einolan maitotilaa pyörittävä Juho Vuorinen, 31, on tyytyväinen Oma johtajuus -koulutuksen antiin. Paperiprosessin hoitajan ja sähköasentajan ammattiopit aikoinaan saanut mies toteaa, että johtajuuskoulutuksesta on hyötyä suuren maatilan käytännön vetämisessä.

– Aiempiin opintoihini ei ole kuulunut johtajuuskoulutusta, joten kurssista on ollut hyötyä. Tässä oppii katsomaan kokonaisuuksia useilta eri näkökulmilta ja kehittämään toimintaa sitä kautta.

Einolan tilalla on viljelijäpariskunnan

ohella töissä vakiktuisesti kaksi ulkopuolista henkilöä. Vuorisen mukaan kesän kiireisinä aikoina työväkeä on 2–4 henkeä enemmän.

– Ihmisten johtamisessa on useita eri tapoja ja tyylejä, joihin on päässyt tutustumaan koulutuksessa ja mistä saa omaan työhönsä tarttumapintaa, Vuorinen sanoo.

Mies kiittelee koulutusta, joka saavutti puolivälin krouvin Seinäjoen Sarka-maatalousmessuilla.

– Seinäjoella käytiin läpi muun muassa stressinhallintaa ja työssäjaksamista.

Koko ajan oppii uutta. Koulutus on ollut myönteinen kokemus, hän kiittelee.

Janturi Oy, Pajatie 5, 85500 Nivala www.janturi.fi Anssi Ruotsalainen Jukka-Pekka Savolainen MAITOA SUOMESTA 1 / 2017 | 37 anssi@janturi.fi jukka@janturi.fi 050 5747 640 040 5711 621

Lietelannan käsittely

Tutkimustietoa Engla

nnista:

Lietelannan käsittely vaikuttaa maaperän laatuun Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että suuret määrät tuoretta laidunnurmea jäi nälkäisiltä runsastuottoisilta lehmiltä syömättä. Nurmirehun maittavuuteen ja maan tuottavuuteen nurmiviljelyssä voidaan vaikuttaa lietelannan varastointivaiheen käsittelyllä – niin hyvässä kuin pahassakin.

JUKKA KAMINEN

Kumulatiivinen CO2 (mg hiiltä per g maa-ainesta) Biologisesti käsitelty lietelanta 0.10 Käsittelemätön lietelanta Verrokki 0.08 (ei lietelantaa)

U

sein tuoreelle laitumelle päästetyt lehmät eivät syökään laidunnurmea. Etsiessään tätä ilmiötä selittäviä tekijöitä 0.06 tutkijat kehittivät hypoteesin, 0.04 jonka mukaan osa lypsylehmien aineenvaihdunnallisista ongelmista saattaa olla 0.02 yhteydessä maaperäbiologian puutteisiin Entsyymisäilöntä ja niiden vaikutukseen tuoreeseenparantaa nur- tilasi kannattavuutta Aika (päiviä) 18 meen ja säilöttyyn nurmirehuun.

Ilman pötsin mikrobistoa nautakarja Rehu on maittavampaa, joten pieni teelusikallinen maa-ainesta sisältää ja lampaat kuolisivat. Maaperää voidaan säilörehun syöntimäärää jopa 50 000 pieneliölajia. verrata pötsiin siltä osin, että myös yksi lisääntyy

Lietelannan varastointiongelmat

Biotekniikan SlurryBugs-lietelantabakteereita tuottavan Envirosystems-yhtiön asiantuntija Liz Russell painottaa, että lietelannan varastointivaiheen käsittely voi vaikuttaa maaperän mikrobeihin joko suotuisasti tai haitallisesti.

– Turhan usein varastoinnin aikana lie-

Saat enemmän maitoa nurmirehuista

Varaa Optimize-säilöntäaineet nyt ennakkoon!

Myös murskeviljan säilöntään

Optimize liukenee hyvin veteen.

Annostus 1-4 litraa/tn käyttötarpeen mukaan

UUSI ENTSYYMITEKNOLOGIA MAHDOLLISTAA NYT MYÖS MÄRÄN REHUN SÄILÖNNÄN. EI SISÄLLÄ MAITOHAPPOBAKTEEREJA Varaa Optimize säilöntäaineet nyt ennakkoon!

Hinnat alv 0% hintoihin lisätään alv 14% Paketissa 10 purkkia paketissa (1 Optimize purkki = (129€ kpl) kun ostat 1 paketin Ale -5% (122€kpl) kun ostat 3 tai enemmän Ale-10% (116€kpl) Toimitukset toukokuu 2017 Maksu kevät-kesä 2017

Maahantuonti: Vihtarin Kone OY puh. 0409600600

Myynti: Arla OY Itä-Suomi

Rehu on maittavampaa – säilörehun syöntimäärää lisääntyy Saat enemmän maitoa nurmirehuista Myös murskeviljan säilöntään

Yhdellä Optimize paketilla säilöt 500 tn säilörehua

Entsyymiteknologia mahdollistaa myös märän rehun säilönnän.

Optimize ei sisällä maitohappobakteereja!

Nimi ________________________________________ Tilaan ___ pakettia Optimize rehunsäilöntäainetta Tuottaja nro: ____________

Osoite ______________________________________

Entsyymisäilöntä parantaa tilasi kannattavuutta

Meijerin Tuottajamyynti puh.050-3808528

Tikan tilalla Kurikassa on viiden vuoden kokemukset rehujen ja viljojen onnistuneesta säilönnästä Optimizella. ”Tuotteen hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti se, että sillä onnistuu myös märkänä korjatun rehun säilöntä”, kiteyttää Vesa Tikka käyttökokemuksiaan.

Biologinen ilmastus lietelantabakteerin avulla Puhelin _____________________________________

Nurmen maittavuus paranee • lietelantabakteeri muuttaa lannan ravinteet kasveille käyttökelpoisempaan muotoon • estää tehokkaasti lietelannoituksen aiheuttamaa rehun pilaantumisriskiä säilörehunurmille

• mahdollistaa suuremman ja laadukkaamman sadon • poistaa tehokkaasti lietelannan pahan hajun

Säästä ostolannoitekustannuksissa vähintään

30%

• sekoitustarve vähenee, säästät polttoainekuluissa Tutustu Optimizeen ja SlurryBugsiin osoitteessa vihtarinkone.fi

Myynti: meijerien myymälät • Maahantuonti ja neuvonta: Pauli Johansson puh. 040 9600 600

38 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

Lietelannan käsittely Jukka Kaminen

Tuloksena on terve maaperä, jossa on runsaasti matoja ja juurtuminen on tehokasta. Mitä terveempi maaperän mikrobisto, sitä tuottavampi maaperä.

telannan pintaan nousee kuitumateriaalia, jolloin muodostuu pintakerrostuma, jota valo tai happi eivät pysty läpäisemään, toteaa Russel.

Tällaisen lietteen levittäminen maaperään tietysti vaikuttaa kasvien ravintoaineisiin ja eloperäiseen ainekseen.

Arvioidakseen tämän ilmiön mahdolli-

sia vaikutuksia Envirosystems osallistui tutkimusprojektiin Lancasterin yliopiston kanssa.

Tutkimuksessa maanäytteisiin lisättiin kahta erilaista naudan lietelantaa ja arvioitiin lopputulosta. Toinen näyte käsiteltiin mikrobi- ja entsyymikäsittelyllä soluhengityksen ja hapettumisen virkistämiseksi ja toinen jätettiin käsittelemättä (kaavio 1). Korkein maa-aineksen hengitysaktiviteetti, joka on merkki maaperän hyvästä laadusta, todettiin käsitellytä lietelannasta.

Lietelannan käsittelyn hyödyt

Ruokinta-asiantuntija biolologi Dave Lievesleyn mukaan lietelannan biologinen ilmastus SlurryBugs -bakteerin avulla ja väkilannoitteen käytön väheneminen ovat lisänneet ruokamultakerroksen paksuutta viiden vuoden seurantajakson aikana ja muuttaneet pahanmakuiset laidunmaat halutuiksi.

Liz Russellin raportin mukaan SlurryBugsin tutkimuksessaan käyttämä biologinen käsittely ylläpitää lietelannassa hapettuneita olosuhteita, mutta sen lisäksi se myös ehkäisee lietelantasäiliössä pintakerrostuman muodostumista ja edesauttaa siten tasalaatuisuuden syntymistä.

– Tämä tarkoittaa minimaalista lietelannan sekoittamista ennen levittämistä,

Hoida ensin kohtuulliseen hyvään kuntoon nämä tekijät

1

Raa’an (myös tuoreen) lannan orgaaniset yhdisteet, jotka nousevat pienessä määrin.

2

Lannan anaerobisessa käymisessä (pilaantumisessa syntyvät yhdisteet, jotka nousevat kasveihin ja heikentävät maittavuutta.

3

Raa'alla ja anaerobisesti varastoidulla lannalla lannoitettaessa juurten kasvu on heikompaa.

4

Ongelmia kärjistää maan tiivistyminen. Tällöin ikäänkuin moottorin ilman-puhdistin olisi tukossa.

Hyvä pieneliötoiminta tarvitsee kaikissa olosuhteissa riittävästi happea ja että aineenvaihdunnassa syntyvät kaasumaiset yhdisteet (pakokaasut) pääsevät maasta riittävän nopeasti poistumaan (pakoputki tukossa).

Vinkit antanut Jukka Rajala toimii erikoissuunnittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikössä.

mikä puolestaan vähentää merkittävästi työn määrää ja polttoaineenkulutusta, Russell selittää.

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti

VMS

TM

+

+

Ainutlaatuinen solulaskuri, joka laskee solut

Jopa 3000 kg maitoa vuorokaudessa

+

+ Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

-tarjous

+ Automatisoitu ruokinta

Helppokäyttöinen kosketusnäyttö

Hintaetu uuden robotin hankkijalle/ + vaihtaessasi uuteen Integroitu maitotilan tuotannonohjausajalla 1.2.-15.6.

KYSY TARJOUS MYYJÄLTÄSI!

+ UUTUUS! Kuntoluokkakamera (BCS)

järjestelmä

+

+

Tarkka maidon laadunseuranta

Palveleva huolto lähellä sinua

+ Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

VMS+

www.delaval.fi/enemmankuinrobotti

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017

| 39

VOIHAN VIILI! VAIN HEDELMIEN OMAA SOKERIA.

Vain luonnollisia juttuja, eik채 mit채채n konstikasta.

Siin채 ne olennaisimmat.

40 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2017