Birdlife 1/2018

Nro 1. tammikuu 2018

-haaste sai jatkoa!

s. 11

Hiiripöllöjen syysvaellus yllätti

PIHA ensi viikolla!

s. 10

s. 4

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

ATX-/STX-SARJA

EHDOTTOMASTI OIKEA VALINTA Jyrkät rantakalliot ovat henkeäsalpaava elämys jokaiselle lintuharrastajalle. Erikoiset merilinnut, kuten liitäjät tai albatrossit, hämmästyttävät akrobaattisilla lentotaidoillaan.

SWAROVSKI OPTIKIN ATX-/STX-sarjan kaukoputkien tarkoituksena on antaa katsojalle tilaisuus nähdä näitä harvinaisia lintuja läheltä. Sarjan kaukoputkissa suorituskykyyn voi vaikuttaa objektiivin koolla, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Jos tarkkailet lintuja rannikolla tai marskimailla, kannattaa valita 95 mm:n objektiivi, joka suurentaa jopa 70-kertaisesti ja jonka avulla voit kokea lintujen huikean kauneuden kristallinkirkkaina kuvina. Matkalle ja pitkille päiväretkille taas kannattaa pakata mukaan kompakti 65 mm:n objektiivi. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

1 | 2018

3

Pääkirjoitus

Aloita lintuharrastus

heti vuodenvaihteessa Jan Södersved

Markus Seppälä Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuosi satoine tapahtumineen on nyt takanapäin. Myös BirdLife Suomelle 2017 tuntui juhlavuodelta: saavutimme paljon lintujen suojelun saralla ja joukkoomme liittyi tuhansia uusia jäseniä ja tukijoita. Varsinkin loppuvuosi toi mukanaan hienoja tilaisuuksia tuoda järjestöämme esille varsin korkealla tasolla. Puheenjohtaja Johan Hassel edusti arvokkaasti itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa, ja myöhemmin joulukuussa järjestömme oli ensimmäistä kertaa mukana presidenttiparin luona vierailulla luonnonja eläinsuojelujärjestöjen perinteisellä joulutervehdyksellä. BirdLife Suomea Mäntyniemessä edustanut varapuheenjohtaja Hanna Aalto oli valmistanut ja pakannut kasvistuotteita sisältävään koriin lahjan Mäntyniemen pihapiirin linnuille – suuren ja herkullisen rasva-pähkinä-siemenkakun.

BirdLife Suomen tammikuu on lähtenyt käyntiin niin ikään vauhdikkaasti; käynnistimme uudelleen Tunnista 100 lintulajia -haasteen vuodenvaihteessa ja julkaisimme ensimmäisen BirdLife-nimisen tiedotuslehden numeron. Kuun lo-

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

pulla järjestämme jälleen Suomen suurimman lintu- ja luontotapahtuman, Pihabongauksen, sekä toista kertaa kouluille suunnatun Pihabongauksen koululaisviikon.

Vuodenvaihteessa käynnistyi myös uusi kierros vuodenpinnojen kerääjille. 100 lintulajia -haasteeseen osallistuvat ovat tammikuun 1. päivästä lähtien raportoineet hyvin aktiivisesti retkistään ja löytämistään lajeista haasteen omassa Facebook-ryhmässä.

Tiirasta tuli BirdLife BirdLife Suomen hallitus valitsi ehdotusten joukosta joulukuussa tiedotuslehden uudeksi nimeksi BirdLife.

Järjestömme tiedotuslehti ilmestyi Tiira-nimisenä julkaisuna vuoden 1996 alusta, ja viime vuoden syyskuussa ilmestynyt 3/2017-numero jäi Tiiran viimeiseksi. Tiedotuslehden uuden nimen haluttiin vahvistavan BirdLifen brändiä ja tekevän järjestöä tutummaksi suomalaisille. Uuden nimen löytämiseksi järjestettiin kysely, joka osoittautui jäsenistöä inspiroivaksi – eri nimiehdotuksia lähetettiin yli 200 kappaletta!

Haastoin tuon ryhmän jäsenistä neljä, yhden pariskunnan ja kaksi muuta henkilöä, kertomaan meille tarkemmin linturetkistään ja lajimäärän karttumisesta vuoden aikana – ensimmäiset raportit löytyvät tästä numerosta.

Uuden vuoden alku ja talvi tarjoavat etenkin Suomessa mainion tilaisuuden aloittaa lintuharrastus ja lajien opiskelu. Alkuvuoden retkillä eri lajeja on näkyvillä vähemmän, minkä vuoksi tuntomerkkien opettelu tuntuu helpommalta. Kevään edetessä opeteltavia lajeja saapuu muuttolintujen myötä lisää, ja viimeistään silloin kannattaa lähteä hakemaan vinkkejä ja mukavaa retkiseuraa jäsenyhdistystemme tarjoamasta monipuolisesta toiminnasta.

Toivotan kaikille uusille ja vanhoille lukijoille suotuisia retkisäitä ja hienoja elämyksiä lintujen parissa!

Anna palautetta!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen!

Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa-lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

JOUTSEN

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastauksesi 19.2. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

–– Jälleen vaikea pesimävuosi –– Kottarainen ja varpunen, Pönttöbongauksen ilonaiheita –– Mihin kurjet nykyisin kokoontuvat

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja –cd-levyn voittivat Juha Rautio, Jari Mäkinen, Paavo Rauskanen, Marja Sarante ja Pertti Räsänen.

Kansikuva: Hiiripöllö (Micha Fager).

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan jälleen 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa (2/2018).

Tämä lehti on lähetetty kaikille Joutsenbongaukseen osallistuneille.

Katso tapahtumien tulokset sivulta 6!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman BirdLife-lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

4

Sisällys

Alkutalvesta numeroin

Syksyiset laulujoutsenet laskettiin neljättä kertaa BirdLife maailmalla

Kohta bongataan kotipihoilla – jo 13. kerran!

4 6 6 8 10

Tornien taisto la 5.5. klo 5–13

10

Pihabongaus

11

Alkutalven havainnot lupaavat runsaslintuista Pihabongausta Punasotkan nousu ja tuho

Tule mukaan kehittämään lintuharrastuksen tulevaisuutta – BirdLife Suomen nuorisotoimintamallia!

Nimistön uumenista

10 12

13 13

Tunnista 100 lintulajia -haaste sai ansaittua jatkoa

14

BirdLifen saavutuksia vuonna 2017

17

Haastattelussa Tunnista 100 lintulajia -haasteen kehittäjät: Kimmo Virta ja Risto Willamo Kiikarin läpi

Usein kysytyt kysymykset Lajipari

10kiperää linnuista!

Kolumni: Tarjous, josta voi kieltäytyä Tilaa BirdLife Suomen uutiskirje 11 suomalaista lintulajia on maailmanlaajuisesti uhanalaisia Tuulivoimaloita miljoonan linnun läpimuuttoalueelle?

IBA-alueiden linnustoa seurataan kesällä 2018

Teemu Sirkkalasta vuoden nuori lintuharrastaja Vuoden retkikummi on Jaana Sarvala Hopeisia ansiomerkkejä

16 18 18 19 19 20 20 21 22 23 24 24 24

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

25

Kuka kukin on?

25

Lintulehtiportaali kokoaa BirdLife-yhteisön julkaisut yhteen paikkaan Lukijoilta

25 27 28

Pikku-Tiira

29

Tapahtumakalenteri

Konstgjorda svalbon på Valsörarna

Maakotka Muir hoidettiin lentokuntoon Oulussa Hangon lintuaseman muuttolintuaineisto avoimesti verkossa

Suurimmissa valkoposkihanhiparvissa saattoi viime syksynä olla satoja tuhansia yksilöitä.

Ennennäkemätö peippolintujen alkutalvi

Syksyllä 2017 Suomessa lepäili enemmän hanhia kuin koskaan aikaisemmin. Talven koittaessa puimattomat pellot houkuttelivat valtavia pikkulintuparvia. Runsaalla esiintymisellään ilahduttivat jalohaikara, hiiripöllö ja pikkukajava.

30

3500

32

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

2017

2016

31

3000

yksilömäärä

Ennennäkemätön hanhisyksy, peippolintujen alkutalvi

2500 2000 1500 1000 500 0 II/8

III/8

I/9

II/9

III/9

I/10

jakso Tiiraan ilmoitetut pajulintuhavainnot syksyllä 2017. Yksilömäärät on esitetty 10 päivän jaksoissa (II/8 = 11.–20. elokuuta jne.)

1 | 2018

5 Petri Vainio

kas kaakkoistuuli painoi muuton päävirran Etelä- ja Keski-Suomen ylle ja ohjasi linnut myös seuraamaan Suomenlahden pohjoisrannikkoa. Helsingissä laskettiin Suomen ennätystä hipoen 8 200 haapanaa ja Hangossa lähes 7 000. Leveällä rintamalla sisämaan yli kulkeneesta muutosta kertovat Kouvolassa ja Tampereella lasketut yli 2 000 haapanaa ja Seinäjoelle asti riittäneet lähes tuhat muuttajaa.

Kaikkiaan tuona päivänä täytyi olla liikkeellä kymmeniä tuhansia haapanoita.

Hyönteissyöjien syysmuutto myöhässä

Kylmä kevät ja alkukesä johti monen lintulajin pesintöjen viivästymiseen, ja myös syysmuutolle oltiin siksi valmiita tavallista myöhemmin. Tiiraan ilmoitettujen havaintojen perusteella esimerkiksi pajulinnut ja metsäkirviset muuttivat kymmenisen päivää viime syksyä myöhemmin. Syyskuun lopussa pajulintuja nähtiin Suomessa viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna ja metsäkirvisiä lähes kymmenkertaisesti.

Yli miljoona valkoposkihanhea?

ön hanhisyksy, Tero Toivanen

Haapanat rynnistivät syyskuussa Puolisukeltajasorsien muuttoa ei Suomessa juuri nähdä keväällä. Sen sijaan

syksyllä Pohjois-Venäjällä pesivät haapanat ja jouhisorsat muuttavat komeina parvina Suomen yli. Erityisen paljon sorsia nähdään itätuulisina päivinä, jolloin tuuli ohjaa muuttajat Suomen ilmatilaan.

Lähes ennennäkemätöntä haapanamuuttoa seurattiin 10.9., jolloin voima-

Valkoposkihanhia 1 000–2 000 2 000–5 000

5 000–10 000

10 000–20 000 20 000–50 000

50 000–100 000 >100 000

Valkoposkihanhikerääntymät Suomessa 21.–30.9.2017. Kuvassa on esitetty suurin 20x20km ruudulla havaittu määrä.

Suomessa syksyllä levähtävien valkoposkihanhien määrä on kasvanut lähes vuosi vuodelta syksystä 2006 alkaen. Tämä syksy rikkoi jälleen kaikki entiset ennätykset: 100 000 linnun haamuraja ylitettiin ainakin Iitissä, Joensuussa, Kontiolahdella, Kouvolassa, Orimattilassa ja Rääkkylässä.

Kouvolan Elimäenjärvellä arvioitiin lokakuun puolivälissä olleen 300 000 hanhea!

Liikkuvaisten lintujen kokonaismäärän arviointi on vaikeaa, mutta pelkästään laskemalla yhteen 50x50 kilometrin suuruisista ruuduista ilmoitetut suurimmat määrät, saadaan tulokseksi, että syyskuun viimeisellä viikolla Suomessa ruokaili vähintään 840 000 valkoposkihanhea. Todellinen määrä on hyvin todennäköisesti ollut yli miljoonan. Valkoposkihanhen talvikannaksi on arvioitu 1,3 miljoonaa yksilöä, joten Suomessa saattoi oleskella tänä syksynä lähes koko lajin maailmankanta.

Tavattoman runsaasti syksyllä havaittiin myös tundrahanhia, joiden muutto kulkee usein Suomen itäpuolelta ja meillä nähdään vain rippeitä. Nyt pelloilla ruokailevia tundrahanhia havaittiin noin 50 000 yksilöä, ja kovassa muuttoryntäyksessä 11.–13.10. Itä-Suomesta ilmoitettiin päivittäin yli 20 000 tundrahanhen muuttoja.

Hiiripöllöt vaelsivat

Vaelluslintusyksy oli harvinaisen niukka heijastellen laajalti epäonnistuneita pesintöjä ja nuorten lintujen vähyyttä. Hiiripöllöt kuitenkin ilahduttivat runsaalla esiintymisellään. Eniten hiiripöllöjä oli liikkeellä marraskuun alussa, jolloin havaintoja ilmoitettiin noin 900 pöllöstä. Talvehtimaan jääneitä hiiripöllöjä havaittiin joulukuussa yli kolme kertaa viime vuotta enemmän. Erityisen tiheäs-

Tiiraan ilmoitetut hiiripöllö­havainnot joulukuussa 2017.

sä hiiripöllöjä oli Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla ja keskisen Suomen länsiosissa, sen sijaan idässä ja pohjoisessa myyräkannat olivat ilmeisen niukat ja hiiripöllöjä jäi näille alueille talveksi vähän.

Jalohaikaroita ja pikkukajavia

Alkusyksyn ilmiö Suomen linnustossa oli jalohaikaroiden ennätyksellinen runsaus. Varovaisesti arvioiden meillä havaittiin noin 400 jalohaikaraa, kolme kertaa enemmän kuin edellissyksynä.

Yli kymmenen linnun parvi tavattiin Espoossa, Porissa ja Riihimäellä. Jalohaikaran ensipesintää Suomessa sopii odotella jo ensi kesänä.

Jäämeren rannoilla pesivät pikkukajavat yllättivät runsaimmalla esiintymisellään sitten vuoden 1993. Kylmän koillisvirtauksen käynnistämässä muuttoryntäyksessä 21.–25.11. havaittiin yhteensä nelisenkymmentä kajavaa, pääosin nuoria lintuja. Suurimpina päiväsummina havaittiin Kirkkonummella ja Porissa kuusi lintua ja Asikkalassa viisi.

Puimattomat pellot keräsivät lintuja

Myöhästyneen kasvukauden ja märän syksyn takia tavallista enemmän peltoja jäi syksyllä puimatta. Talven koittaessa nämä pellot tarjosivat linnuille erinomaiset ruoka-apajat. Satapäisten keltasirkkuparvien lisäksi pelloilla saattoi tavata jopa tuhansia urpiaisia ja talvella täysin poikkeuksellisia satojen peippojen ja järripeippojen parvia. Joulukuussa ilmoitettiin Tiiraan havaintoja lähes 15 000 järripeiposta ja yli 5 000 peiposta, kun normaalivuosina peippojen määrä on jäänyt alle tuhannen ja järrien jopa alle sadan.

6

Alkutalvesta numeroin 10 500 URPIAISTA oli kerääntynyt yhteen parveen 7.1.

Kauhajoella.

Puimattomassa rapsipellossa viihtynyt suurparvi kuvattiin, ja kuvasta laskettiin yli 10 000 lintua. Loimaalla laskettiin enimmillään 7 000 ja Sastamalassa 4 000 urpiaista. Tuhansien urpiaisten parvia on tänä talvena havaittu monessa muussakin paikassa.

Puimatta jääneillä pelloilla on myös tavanomaista enemmän peippoja ja järripeippoja.

6 592 ISOKOSKELOA laskettiin 4.11. Säkylässä Köyliönjärvellä, johon loppusyksyllä kerääntyy perinteisesti runsaasti isokoskeloita. Kaikkien aikojen suurin Tiiraan ilmoitettu määrä laskettiin neljästä pisteestä, mutta osan linnuista arveltiin silti jääneen katveeseen.

Suurin Köyliönjärveltä ilmoitettu määrä ennen viime syksyä oli pari vuotta sitten laskettu 5 200 isokoskeloa.

200 METSÄHANHEA vii-

pyi Salossa vielä 2.12. Viime vuosina hanhet ovat saapuneet entistä aikaisemmin ja viipyneet tavallista pitempään. Viime syksynä Kokemäellä oli vielä marraskuun alkupuolella yli 700 metsähanhea. Myös kanadanhanhet viipyivät pitkään.

Nurmijärvellä laskettiin joulukuun alussa 1 300 ja vielä loppiaisena lähes 400 kanadanhanhea.

139 LINTULAJIA ilmoitettiin Tiiraan 1.1. Vuoden ensimmäisen päivän lajimäärä oli Tiira-ajan suurin. Edellisen kymmenen vuoden aikana havaintopalveluun on kirjattu tammikuun ensimmäisenä keskimäärin 128 lajia (115–137).

Muun muassa leudon alkutalven ja hyvän pihlajanmarjasyksyn ansiosta lintuvuosi alkoi tavallista monipuolisempana.

7 AROHARMAALOKKIA

nähtiin Ämmässuon kaatopaikalla Espoossa viikonloppuna 7.–8.10. Suurin osa Suomessa nähdyistä aroharmaalokeista on havaittu kaatopaikoilla harmaalokkien joukossa. Viittä yksilöä enempää ei kuitenkaan ole ilmoitettu aiemmin. Ämmässuon lokkilaskijoiden mukaan kaatopaikalla vieraili tuohon viikonloppuun mennessä 13 eri aroharmaalokkia.

Koonnut Jan Södersved

Syksyiset laulujoutsenet laskettiin neljättä kertaa Joutsenbongauksessa ilmoitettiin havaintoja yli 50 000 laulujoutsenesta. Erityisen paljon joutsenia nähtiin Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tulokset viittaavat joutsenkannan kasvun tasaantuneen ja viime kesän pesintöjen sujuneen huonosti.

JOUTSEN Laulujoutsenia

Tero Toivanen

<500

500-1 000

Syksyinen joutsenkantamme selvitettiin neljättä kertaa BirdLife Suomen 28.–29.10. järjestämässä Joutsenbongauksessa. Yhteensä havaittiin noin 52 000 laulujoutsenta. Joutsenhavaintoja kertyi yhteensä 1 557, ja niitä saatiin koko maasta Ahvenanmaalta Utsjoelle.

1 000–2 000 2 000–4 000 4 000–8 000 >8 000

Pohjois-Pohjanmaalla yli 10 000 joutsenta

Eniten laulujoutsenia havaittiin Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Suurin määrä havaittiin jälleen joutsenten vahvimmalla kerääntymäalueella Pohjois-Pohjanmaalla, missä laskettiin yli 10 000 laulujoutsenta. Keski-Pohjanmaalla joutsenia nähtiin yli 6 000 ja Pohjois-Savossakin lähes 5 000.

Etelä- ja Länsi-Suomessa joutsenmäärät olivat tällä kertaa selvästi pienempiä kuin edellisissä Joutsenbongauksissa. Lämpimän syksyn ansiosta joutsenet viivyttelivät nyt keskimääräistä pohjoisempana, mutta Lapista ja Kainuusta joutsenet olivat jo pääosin lähteneet muutolle.

Suomen kunnista Kalajoella ja Kuopiossa havaittiin yli 2 000 laulujoutsenta. Tuhannen linnun raja ylitettiin myös Kiuruvedellä, Kouvolassa, Limingassa, Muhoksella, Pyhäjoella, Torniossa ja Tyrnävällä. Suurin yksittäinen kerääntymä, 1 272 joutsenta, havaittiin Tyrnävän Parraksessa.

Nuoria joutsenia vähän, kannankasvu tasaantunut

Joutsenbongauksen havainnot kertovat laulujoutsenen pesintöjen sujuneen huonosti viime kesänä. Nuorten lintujen osuus oli nyt vain 12 prosenttia, kun se oli edellisessä Joutsenbongauksessa 20 prosenttia.

Joutsenbongauksessa havaitut laulujoutsenmäärät BirdLifen alueyhdistyksissä.

Vuonna 2012 Joutsenbongauksessa havaittiin noin 46 700 laulujoutsenta, vuotta myöhemmin noin 52 200 ja syksyllä 2014 jo 57 600 laulujoutsenta. Tänä vuonna sateinen sää haittasi havainnointia etenkin läntisessä Suomessa, ja osa joutsenista saattoi siksi jäädä löytymättä. Tulosten perusteella on kuitenkin todennäköistä, ettei joutsenkanta ole viime vuosina enää merkittävästi kasvanut. Laulujoutsenen syyskanta lienee nykyisin 65 000–70 000 yksilöä.

Suurimmat Joutsenbongauksessa havaitut laulujoutsenkerääntymät.

Yhdistys

Kunta

Paikka

PPLY

Tyrnävä

Jokisilta–Parras

PPLY

Liminka

Kurranperä

PPLY MLY

KPLY MLY

PPLY

Kuikka PPLY

Xenus

PKLTY

Pyhäjoki Vaasa

Kalajoki Närpiö

Siikajoki

Kiuruvesi Lumijoki Tornio

Outokumpu

Juurakko

Söderfjärden Vasanneva Kalax

Karinkanta

Ponginperä Letto

Ala-Vojakkala Sysmäjärvi

Laulujoutsenia 1272

1028

943

910

897

879

718

642

595

560

550

1 | 2018

SPORT OPTICS NATURE

FINDING THE HIDDEN

ERILAINEN NÄKYVYYSLUOKKA MONARCH HG -kiikareiden suorituskyky on MONARCH-mallien parhaimmistoa, koska jokainen arvokas hetki ansaitsee edun, jonka tämä uskomaton suorituskyky tuo tullessaan. MONARCH HG on MONARCH-sarjan kärkituote. LAAJA NÄKÖKENTTÄ (60,3° 8x42-mallissa ja 62,2° 10x42-mallissa) takaa vaikuttavan näkymän. Laajan näkökentän tarjoava TASOKORJATTU LINSSIJÄRJESTELMÄ varmistaa tarkan, terävän ja selkeän optisen suorituskyvyn linssin reuna-alueille saakka. Lisäksi ED-LASIN käyttö vähentää väriaberraatiota, mikä auttaa saavuttamaan suurikontrastisen ja erittäin tarkan kuvan.

Nikonin korkealaatuista monikalvopäällystettä käytetään kaikissa linsseissä ja prismoissa. DIELEKTRINEN MONIKALVOINEN PRISMAPÄÄLLYSTE auttaa saavuttamaan kirkkaan näkymän jopa 92-prosenttisella tai sitä korkeammalla valonläpäisyllä.

Tarkastele kaikkia yksityiskohtia tarkasti ja selkeästi nauttien uskomattomasta kirkkaudesta ja luonnollisesta värintoistosta.

Vesitiivis ja typellä täytetty pienikokoinen runko kestää kaikki ulkoiset paineet ja estää huurtumisen, joten mikään ei jää näkemättä.

MONARCH HG -kiikareiden runko on valmistettu kestävästä magnesiumseoksesta, joten se ei paina varusteissasi. Tehokkaampi.

Kevyempi. Ketterämpi.

MONARCH HG -kiikarit ovat ihanteelliset luontoharrastajille ja villieläinten ystäville, joten voit tehdä mistä tahansa seikkailusta ikimuistoisen ja tunteikkaan katselukokemuksen.

7 nikon.fi/monarch

8

1. Tyynimeri Miss Cookinsaaret on mallikelpoinen lintujensuojelija Tyynenmeren Polynesiassa sijaitsevien Cookinsaarten Alanna Smith, paikallisen BirdLife-järjestö TIS:n (Te Ipukarea Society) suojelutyöntekijä, on tuttu näky saarten metsäpoluilla, tavallisesti vaelluskengät jalassa ja kiikari kaulassa. Maailmalle Alanna on kuitenkin tunnetumpi vuoden 2017 Miss Maailma -kisasta, jossa hän edusti maansa lisäksi näkyvästi myös sen luonnon- ja lintujensuojelutavoitteita.

Alannan tehtävänkuva on monipuolinen: hän vetää muun muassa koululaisille

suunnattua valistushanketta, jossa kannustetaan kotitalousjätteiden kierrättämiseen perinteisen polttamisen sijasta. Hänet tapaa myös opastamassa kompostoinnin hyödyistä tai edistämässä ekoturismia keräämällä lahjoituksia vierailevilta lintuharrastajilta ja muilta turisteilta paikallisiin luonnonsuojeluhankkeisiin.

Alannalle itselleen tärkeimmät hankkeet liittyvät kuitenkin saarille kotoperäisten lintulajien, tubuainlurikin (Vini kuhlii) ja boraborankalastajan paikallisen alalajin (Todiramphus tutus ruficollaris) suojeluun.

Alanna toivoo, että hänen esimerkkinsä saa myös muut kiinnittämään huomiota pienien ja suurempien ympäristötekojen merkitykseen.

Te Ip ukar ea So ciety

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/how-highlight-bird-conservation-and-plastic-waste-enter-miss-world Voit tutustua Alannaan ja hänen työhönsä Miss Maailma -esittelyvideon kautta: https://tinyurl.com/birdlifealanna

BirdLife

2.

maailmalla

1.

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto.

BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 122 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Markus Seppälä

2. Tyynimeri Guaminluhtakanat viimeinkin kotimatkalla?

Greg Neise

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Läntisellä Tyynellämerellä sijaitseva, Yhdysvalloille kuuluva Guamin saari on tuttu armeijatukikohdastaan sekä eräästä maailman tunnetuimmasta haitallisesta vieraslajista, ruskopuukäärmeestä (Boiga irregularis).

Toisen maailmansodan jälkeen armeijan kuljetusaluksen mukana saarelle livahtamaan päässyt käärmelaji lisääntyi nopeasti petojen puuttuessa ja aiheutti sähkökatkosten lisäksi merkittävää tuhoa saaren kotoperäisten lintu- ja nisäkäslajien kannoille.

Vuonna 1987 yksi saaren uhatuista lintulajeista, lentokyvytön guaminluhtakana (Hypotaenidia owsto-

ni), päätettiin pelastaa sukupuutolta. Saaren viimeiset 21 yksilöä pyydystettiin ja kuljetettiin Yhdysvaltoihin eri eläinpuistoihin, joissa lajin kanta on vahvistunut.

Pelastettujen guaminluhtakanojen jälkeläisiä on 2010-luvulla siirretty Guamin lähisaarille, joissa ei elä lajia uhkaavia käärmeitä tai rottia. Tavoitteena on vahvistaa lajin kantaa saarilla niin, että laji pärjäisi ilman ihmisen apua. Toivo elää, että jonain päivänä guaminluhtakanoja voitaisiin palauttaa myös takaisin kotisaarelleen Guamiin.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/guam-bird-coming-back-extinction-wild

1 | 2018

9

Duncan Wright

Albatrossit pulassa Ainoastaan muutamalla, Uudelle-Seelannille kuuluvalla saarella pesivä jättiläisalbatrossin antipodensis-alalaji, on äskettäin siirretty IUCN:n (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) käyttämässä uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneesta erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Siirron syynä on alalajin hyvin hidas lisääntymistahti sekä ihmistoiminnasta johtuva, huolestuttavan nopea kannan heikentyminen.

Koiras ja naaras muodostavat elinikäisen parisuhteen, mutta päättävät tavallisesti ryhtyä parinmuodostuspuuhiin aikaisintaan seitsemän, tai joskus vasta 20 vuoden ikäisinä. Hidas lisääntymistapa on tehnyt tämän

alalajin haavoittuvaiseksi ympäristössä tapahtuville muutoksille – kokonaiskanta on kutistunut puoleen 2004–2014 välisenä aikana.

Meriveden lämpenemisen vuoksi vähentynyt ravinto ovat saaneet erityisesti alalajin naaraat muuttamaan ruoan etsintään liittyvää käyttäytymistään.

Lähinnä pinnalla kelluvaa syötävää etsiessään ne päätyvät usein vaarallisen lähelle sivusaalistaan mereen nakkaavia kalastusaluksia, ja menehtyvät valitettavan usein pitkäsiimapyydyksien koukkuihin.

Tämä on aiheuttanut epätasaisen sukupuolijakauman: naaraita on tällä hetkellä noin puolet vähem-

män kuin koiraita, mikä vaikeuttaa suuresti yksilöiden lisääntymismenestystä ja lajin selviytymistä tulevaisuudessa.

BirdLifen albatrossityöryhmä on työskennellyt vuodesta 2006 yhdessä kalastusyhtiöiden ja yksittäisten kalastajien kanssa välttääkseen lintujen turhia kuolemia. Työn tuloksena on kehitetty värikkäitä naruja, jotka laivoihin oikein asennettuna säästävät albatrossien hengen pelottamalla ne tehokkaasti kalastusalusten tieltä.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/two-males-every-female-antipodean-albatross-breeding-crisis

3.

3. Välimeri BirdLife jatkaa Välimeren alueen suojeluhankkeiden koordinointia CPEF Med

4.

Välimeren alue on yksi maailman merkittävimmistä luonnon monimuotoisuuden avainalueista. Alueella elää muun muassa 10 prosenttia maailman kasvilajeista, lähes 300 nisäkäslajia, 534 lintulajia ja yli 600 kalalajia.

Valitettavasti lajit ja niiden elinympäristöt ovat uhattuna alueen jatkuvasti kasvavan ihmispopulaation,

kiihtyvän taloudellisen toiminnan sekä valtavan turismin aiheuttamien muutospaineiden alla. Näiden uhkatekijöiden vuoksi erityisesti alueen vähemmän kehittyneiden valtioiden luontoarvojen suojelu on vaatinut koordinoitua kansainvälistä yhteistyötä sekä merkittävää pitkäkestoista hankerahoitusta.

BirdLife on toiminut vuosina 2012–2017 kansainvälisen ympäristöhankerahasto CEPF:n (Critical Ecosystem Partnership Fund) rahoittamien suojeluhankkeiden koordinaattorina. BirdLifen tehtävänä on ollut kohdistaa rahoitus monimuotoisuuden suojelun kannalta merkittävimpiin hankkeisiin. Tällä ensimmäisellä rahoituskaudella päätavoite oli luoda uusien suojeltavien alueiden ja yhteistyötahojen verkosto.

CEPF:n tekemän tuoreen rahoituspäätöksen avulla alueen suojeluhankkeet pystyvät jatkamaan toimintaansa ja BirdLife jatkaa menestyksekästä koordinointityötään. Uudella rahoituskaudella suojelualuehankkeiden valinnassa painotetaan erityisesti merenranta-, sisävesi- ja perinnemaisemaluontotyyppejä.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/conservation-fund-launches-new-investment-protect-mediterranean-nature

BirdLife Zimbabwe

4. Afrikka BirdLifen luontosankari edistää lintujensuojelua yhteisössään Peter Magosvongwe on zimbabwelainen ammattilintuja luonto-opas, joka paikallisena tuntee alueensa lintulajit, niiden äänet ja tarkat olinpaikat. Jos haluat varmasti nähdä ja kuvata jonkin tietyn erikoisen tai harvinaisen lajin, valitset Peterin oppaaksesi.

Ystävällinen ja lintutietämyksestään vaatimaton Peter on jo pitkään omistanut myös vapaa-aikansa lintujen suojelun edistämiseksi. Peter vetää vapaaehtoisena lintukävelyjä paikallisella Bvumba Highlands IBA (kansainvälisesti tärkeä lintualue) -alueella, jossa hän seuraa aktiivisesti kansainvälisesti vaarantuneiden laji-

en, kuten kuurintataskun (Swynnertonia swynnertoni) kannan kehitystä.

Peter käy lisäksi mielellään kertomassa alueen kouluissa lintulajeista ja niiden suojelusta sekä auttaa myös perustamaan lapsille lintukerhoja. Peter myös vetää yhteisössään luonnonsuojeluun keskittynyttä toimintaryhmää, joka valistaa alueen asukkaita lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelun merkityksestä. Peter tarjoaa lapsille positiivisen roolimallin, ja hänen työnsä on myös saanut alueen asukkaita muuttamaan toimintatapojaan ympäristöystävällisemmiksi.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/africa/news/local-guide-looks-after-his-stars

BirdLife International on päättänyt, BirdLife Zimbabwen ehdotuksesta, valita Peter Magosvongwen vuoden 2017 Luontosankariksi (Nature’s Hero).

10

PIHA

PIHA

Pihojen talvilintuja Fasaani Fasan Phasianus colchicus

Mustarastas Koltrast Turdus merula

Harmaapäätikka

Käpytikka

Tilhi

Gråspett Picus canus

Större hackspett Dendrocopos major

Sidensvans Bombycilla garrulus

Hömötiainen

Töyhtötiainen

Kuusitiainen

Talltita Poecile montanus

Tofsmes Lophopanes cristatus

Svartmes Periparus ater

Talitiainen

– jo 13. kerran!

Talgoxe Parus major

Sinitiainen Blåmes Cyanistes caeruleus

Närhi

Kohta bongataan kotipihoilla

Harakka Skata Pica pica

Nötskrika Garrulus glandarius

Naakka Kaja Corvus monedula

Varis kråka Corvus corone

Varpunen

Pikkuvarpunen

Viherpeippo

Gråsparv Passer domesticus

Pilfink Passer montanus

Grönfink Carduelis chloris

Urpiainen

Punatulkku

Keltasirkku

Gråsiska Carduelis flammea

Domherre Pyrrhula pyrrhula

Gulsparv Emberiza citrinella

www.birdlife.fi • www.pihabongaus.fi Kuvat: Micha Fager, Petri Kuhno, Pertti Rasp, Jussi Vakkala

Pihabongaus, Suomen suurin lintutapahtuma, käynnistyy jälleen tuhansilla kotipihoilla ensi viikon lopulla (27.–28.1.). Tapahtuman tavoitteena on saada suomalaiset mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnostaan.

Viime vuonna yli 22 000 henkilöä tarkkaili tunnin ajan lintuja lähes 15 000 paikalla ympäri maata.

Pihabongaukseen voi osallistua tarkkailemalla lintuja viikonlopun aikana yhden tunnin ajan. Tunnin aikana lasketaan kuinka monta yksilöä kutakin lajia on

enimmillään näkyvissä samaan aikaan. Havainnot ilmoitetaan Pihabongaussivulle avattavan verkkolomakkeen avulla.

Lintujen seurannan kannalta tärkeäksi vakiintunut tapahtuma on kansalaistiedettä parhaimmillaan ja antaa vuosittain toistettuna paljon tietoa talvilinnustomme muutoksista. Erityisesti harvalukuisten lajien seurantaan Pihabongaus on oiva työkalu.

Pihabongauksen koululaispäivä kasvoi koululaisviikoksi

Kouluille suunnattu bongaustapahtuma, Pihabongauksen koululaispäivä, järjestettiin viime vuonna päätapahtumaa edeltävänä perjantaina (26.1.) ensimmäistä kertaa. Osallistumistavaltaan päätapahtumaa vastaavaan koululaispäivään osallistui yhteensä 101 luokkaa ja noin 1 600 koululaista.

Kouluilta saadun runsaan positiivisen palautteen ja

toiveiden perusteella koululaispäivää on tänä vuonna laajennettu koko viikon kestäväksi (22.–26.1.). Tapahtuma soveltuu kaikille luokka-asteille alakoulusta lukioon, ja tarjoaa opettajalle tilaisuuden käyttää havainnointiretkeä monipuolisesti muun luonto- ja tiedeopetuksen sekä opintosuunnitelman toteuttamisen tukena.

Tervetuloa ensi viikolla mukaan, kiikaroidaan yhdessä Pihabongausennätykset uusiksi!

www.pihabongaus.fi

Vinkki koteihin ja kouluihin: Tutustu jo ennen tapahtumaa Pihabongauksen materiaalit -sivujen tarjontaan, löydät sieltä muun muassa luokkahuoneen tai kodin seinälle tulostettavaksi hienon Pihabongaus-lintujulisteen!

Alkutalven havainnot lupaavat

runsaslintuista Pihabongausta

Tornien taisto la 5.5. klo 5–13 Kevään suuri lintutornitapahtuma!

Kerää joukkue ja osallistu!

Tornien taistoon voit osallistua 3-8 hengen joukkueella missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit ja -lavat, vesitornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ilmoittautumisaika alkaa keskiviikkona 21.3. klo 12.

Katso tarkemmat lisätiedot ja ohjeet tapahtuman sivuilta www.birdlife.fi/tornientaisto. Ilmoittaudu ensisijaisesti sivuille avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti puhelimitse BirdLifen toimistolle p 09 4135 3300

Tero Toivanen Lintutalvet eivät ole veljeksiä. Parhaina lintutalvina, kuten vuonna 2015, on Pihabongauspaikoilla nähty keskimäärin yli 50 lintuyksilöä, kun taas vuoden 2016 kaltaisina niukkoina talvina on jääty pitkälti alle neljänkymmenen. Erityisen paljon talvien välillä vaihtelevat muun muassa peippolintujen, rastaiden ja tilhien määrät.

Tämän vuoden Pihabongauksesta on lupa odottaa runsaslintuista.

Hyvä pihlajanmarjasato sekä puimattomien peltojen tarjoamat ruoka-apajat yhdistettynä lauhaan alkutalveen tarkoittavat sitä, että maastossa on tällä hetkellä selvästi tavallista enemmän lintuja.

Nouseeko urpiainen kärkeen?

Esiintymiseltään oikullinen urpiainen on ollut jopa Pihabongauksen runsain lintulaji. Tänä talvena pel-

loilla on havaittu peräti useiden tuhansien urpiaisten parvia. Ottaisiko urpiainen tänä vuonna jälleen ykköspaikan viime vuosien valtiaalta talitiaiselta?

Alkutalven havaintojen perusteella voi ounastella myös mustarastaan ennätysesiintymistä. Peippoja ja järripeippoja on nyt poikkeuksellisen paljon, mutta löytävätkö linnut myös ruokinnoille vai kiinnostavatko peltojen antimet enemmän?

Miten käy hömötiaisen ja viherpeipon?

Uhanalainen hömötiainen ja loistaudista kärsivä viherpeippo ovat olleet viime vuosien suurimpia taantujia Pihabongauksessa. Huonon pesimäkesän jäljiltä hömötiaisia on tämän talven talvilintulaskennoissa havaittu vähemmän kuin koskaan ja syksyiset viherpeippoparvet olivat pienempiä kuin vuosiin. Putoavatko nämä lajit jopa kymmenen yleisimmän linnun listalta?

PIHA 27.–28.1.2018 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä – ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo yli kymmenen vuoden ajan kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Osallistu sinäkin!

Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille.

Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Opettaja!

Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa 22.–26.1.!

en: Pihabongaukse Näin osallistut malla in ajan lintuja o n n tu ile ka rk Ta ssa n sopivassa paika a ss u u m i ta la kotipihal .1.2018 la 27.1. tai su 28 . tsemasi lintulajit n Tunnista havai lajia on yksilöä kutakin ko ta n o m e sk n La kaan. yvissä samaan ai enimmillään näk elsi BirdLife Suom to n ai av h a it o n Ilm keella: .2. verkkolomak 2 än tä is e im vi le aus.fi www.pihabong s postii ilmoittaa myö vo t o n n ai av A H n i, Annankatu 29 m o Su fe Li d ir B kortilla: n mer. Postikorttiin o ki in ls e H 0 10 0 16, 0 avaintoainnoitsijan ja h av h s yö m ä äv kitt ankohta t, havainnointiaj paikan osoittee iden määrä. ja havainnoitsijo

www.pihabongaus.fi Kuvat: Petri Kuhno

Pihabongaus on järjestetty Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain noin 20 000 ihmistä.

12

Arto Juvonen / Lintukuva.fi

Suomen punasotkakanta on pienentynyt neljännekseen parinkymmenen vuoden takaisesta.

Punasotkan

VUODEN

nousu ja tuho LINTU

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen punasotka. Punasotka on yksi nopeimmin hiipuneita lintulajeja Suomessa viime vuosikymmenten aikana: vielä vuonna 2000 laji luokiteltiin elinvoimaiseksi, vuonna 2010 vaarantuneeksi ja tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa jo erittäin uhanalaiseksi.

Tero Toivanen

Suomessa uudistulokas Punasotkan historia Suomessa on lyhyt. Punasotka on alun perin Aasian arojärvien ja Itä-Euroopan pesimälintu, joka levittäytyi 1800-luvun lopulta alkaen nopeasti läntiseen Eurooppaan. Punasotkakantamme lienee ollut suurimmillaan viime vuosisadan puolivälin jälkeen, ja nopea taantuminen alkoi 1970-luvulta. Pieni elpyminen tapahtui 1990-luvulle tultaessa todennäköisesti kannan toivuttua kovista talvista, mutta sen jälkeen on alamäki ollut jälleen jyrkkä.

Vesilintulaskentojen mukaan punasotkakantamme on pudonnut jopa lähes 80 prosenttia viimeisen reilun 20 vuoden aikana. Myös Tiira-lintutietopalveluun ilmoitetut havainnot kertovat punasotkan alamäestä:

viimeisen 10 vuoden aikana keväällä havaittu yksilömäärä on kutistunut alle puoleen ja myös kesäaikaisten havaintojen määrä liki puolittunut. Lintuatlaksien havainnot osoittavat lajin levinneisyysalueen supistumisen ja punasotkan hiipumisen esimerkiksi lajin aiemmin vahvalla alueella Pohjois-Savossa.

Kanta romahtanut koko maailmassa

Punasotka on taantunut myös muualla kuin Suomessa. Nykyään laji kuuluu maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien joukkoon, ja se on luokiteltu sekä Euroopassa että EU:n alueella vaarantuneeksi lajiksi. Punasotkan pesimäkanta on pienentynyt useimmissa Euroopan maissa rajusti, ja talvehtivan kannan kehitys on yhtä surullinen. Euroopassa pesii yli kolmannes ja talvehtii lähes puolet maailman punasotkista.

Punasotkan taantumisen syyt löytynevät ensisijaisesti elinympäristöjen heikkenemisestä. Kosteikkojen kuivatus ja toisaalta liiallinen rehevöityminen on heikentänyt lajin elinolosuhteita eri puolilla maailmaa. Punasotkaa myös metsästetään yleisesti, ja Suomessakin laji kuuluu edelleen riistalintujen joukkoon. Vähenevän lintukannan metsästys ei ole koskaan kestävää, ja monien muiden uhanalaisten vesilintujen tavoin punasotka olisi viipymättä rauhoitettava.

Kannanarviot ristiriidassa taantuman kanssa

Vaikka laskennat osoittavat punasotkan rajun taantumisen, arviot Suomen pesimäkannasta eivät paljasta taantumaa. 1970-luvulla kanta arvioitiin vain 4 000–5 000 pariksi, 1990-luvulla kolminkertaiseksi ja tuorein arvio on 10 000–16 000 paria. Todennäköisesti punasotkakantamme suuruus tunnetaan edelleen puutteellisesti.

Keväällä ja kesällä 2018 selvitetään, missä punasotkia meillä vielä pesii, ja pyritään tarkentamaan lajin kannanarviota. Osallistu retkeilemällä lintujärvillä ja ilmoittamalla havaintosi!

1 | 2018

Tule mukaan kehittämään lintuharrastuksen tulevaisuutta

– BirdLife Suomen nuorisotoimintamallia!

Kim Kuntze BirdLife Suomen viime vuonna perustama nuorisotoimikunta aloittaa järjestön uuden strategian mukaisen nuorisotoimintamallin kehittämisen keväällä 2018. Nuorisotoimikunnan ja BirdLifen Suomen toimiston lisäksi kehittämistyöhön kutsutaan mukaan kaikista jäsenyhdistyksistä nuorisotoiminnasta vastaavia tai kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä.

Toimintamallin tavoitteena on tarjota jäsenyhdistyksille hyväksi havaittuja keinoja sisältävä opas yhdistyksen nuorisotoiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi, koota yhteen nuoria kiinnostavia lintuharrastustapoja sekä kehittää tarvittaessa uusia toimintakonsepteja. Toimintamalli auttaa lisäksi yhdistyksiä käyttämään toimintansa markkinoinnissa hyödyksi nuorten suosimia viestintätapoja ja -sovelluksia.

Työryhmä tulee työstämään toimintamallia pääasiassa verkossa, mutta tarvittaessa tullaan järjestämään myös palavereja, työpajoja tai muita tapaamisia.

Työryhmän tavoitteena on saada nuorisotoimintamalli valmiiksi 2018 loppuun mennessä, minkä jälkeen aloitetaan mukaan ilmoittautuvissa jäsenyhdistyksissä mallin testaaminen käytännössä.

Tämän vuoden aikana luodaan pohja suomalaisen lintuharrastuksen tulevaisuudelle – tarvitsemme siihen sinun panostasi!

Ilmoittaudu mukaan työryhmään pe 16.2. mennessä BirdLifen nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Kim Kuntzelle (kim.kuntze@gmail.com tai puh. 050 343 2181)

Jukka Hintikka Vanhoissa lintukirjoissa törmää silloin tällöin nimeen jäälintu.

Sitä on käytetty joissakin 1900-luvun käsikirjoissa kuningaskalastajasta. Nimi on niin runollinen, että sitä käytetään silloin tällöin myös kaunokirjallisuudessa, ja onpa Kotiteollisuus-yhtye jopa levyttänyt Jäälintu-nimisen rockkappaleen.

Nimi lienee käännetty samaa tarkoittavasta ruotsin vanhasta nimestä isfågel, joka puolestaan perustuu edelleen käytössä olevaan saksan nimeen Eisvogel. Nimen etymologiaksi usein esitetään jään (Eis) sijaan saksan rautaa tarkoittava sana Eisen, mutta todennäköisesti kyse on kuitenkin vanhemmasta, loistamista tarkoittaneesta eisan-sanasta. Saksankielisellä nimellä on kuitenkin saattanut olla vaikutusta siihen, että kuningaskalastaja on liitetty antiikin myyttiseen Halcyon-lintuun, jonka kerrottiin pesivän keskitalvella.

Nykynimi kuningaskalastaja on sekin lainaa, tällä kertaa englannista. Nimi perustuu mitä ilmeisimmin kuninkaallisen koreaan höyhenpukuun, vaikka selityksiä on toisinaan etsitty myös lajin ironisen pienestä koosta tai poikkeuksellisen hyviksi kuvitelluista saalistustaidoista.

”Tervetuloa mukaan Puolan uskomattoman hienoille lintupaikoille, joissa meitä odottavat lukuisat upeat lintulajit ja kansallispuistojen koskematon luonto. Vuoden 2017 retkellä näimme 149 lintulajia ja viiden visentin lauman. Mieleenpainuvimpia lajeja olivat varmaan lukuisat sarakerttuset, sepelsiepot, sitruunavästäräkit, tammi- ja vihertikka, tornipöllö, käämekotka, kiljukotka ja niittysuohaukat.

Tulevan retken hieman aikaisempi ajankohta on otollisempi nähdä esim. sepelsieppoja ja tikkoja pesimäreviireillään”.

– matkan lintuopas Petri Kuhno

MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

jäälintu

Puolan lintumatka 4.-9.6.

MATKAKOHDE

Nimistön uumenista

Myyttinen

Lintuoppaana Petri Kuhno

Puola, Bialowiezan ja Biebrzan kansallispuistot 4.–9.6.2018 1 495 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/puolanlintumatka

Vielä mahtuu mukaan myös Paul Segersvärdin johtamille luonto-lintumatkoille:

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Lumoava Kirgisia 18.-29.5.2018 2 995 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/lumoavakirgisia

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Färsaaret 12.-18.6.2018 2 495 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/farsaaretluonto-ja-lintumatka

OMALLE LINTUMATKALLE? Kun järjestät lintumatkan omalle porukallesi, yhdistyksellesi tai ystäväpiirillesi, autamme mielellämme vastuullisena matkanjärjestäjänä. Ota yhteyttä susa@kontiki.fi tai 045 124 2000 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

14

Tunnista 100 lintulajia -haaste sai ansaittua jatkoa

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alusta käynnistyneen haastekampanjan tavoitteena oli kehottaa suomalaisia linturetkeilemään ja tutustumaan lintu- ja luontoharrastuksen lisäksi maamme upeaan luontoon. BirdLife Suomi haastoi kansalaiset havaitsemaan ja tunnistamaan vuoden aikana 100 eri lintulajia koko maan alueelta – haaste, jonka tuhannet suomalaiset ottivat iloisesti ja innokkaasti vastaan!

Markus Seppälä Tunnista 100 lintulajia -kampanjan suurta kansansuosiota selittää osaltaan sen sopiva tavoitetaso; ei liian vaativa tai turhan helppo. Tärkeimmäksi tekijäksi osallistujille on kuitenkin tullut BirdLifen perustama 100 lintulajia -Facebook-ryhmä. Lähes 3 300 jäsenen ryhmästä on kehittynyt hyvin aktiivinen ja toisiaan innostavien ja eteenpäin kannustavien lintuharrastajien yhteisö. Mieltä askarruttaviin määrityspulmiin saa kokeneemmilta harrastajilta aina nopeasti apua ja toisten

Meillä linnut ovat aina elämyksiä.

saavutuksia tervehditään poikkeuksetta iloisilla onnitteluilla.

BirdLife Suomi kysyi viime syksynä 100 lintulajia -ryhmäläisiltä heidän mielipiteitään ja toiveitaan kampanjan jatkon suhteen. 276 vastaajasta 92 prosenttia kertoi todennäköisesti aloittavansa haasteen uudelleen tammikuun 2018 alussa. Lähes kaikki, 99 prosenttia, vastasivat haasteen herättäneen mielenkiinnon jatkaa lintujen tarkkailua, vaikka itse haaste jäisikin lopulta vain vuoden mittaiseksi.

"Jos vuosi sitten joku olisi sanonut, että hurahdan lintujen perässä juoksemiseen olisin esittänyt vahvan vastaväitteen. Nyt sitten on 200 lajia listoilla”.

- 100 lintulajia -ryhmän jäsen Tunnista 100 lintulajia -haaste on käynnistynyt uudestaan vuoden vaihteessa, ja uusia jäseniä liittyy jatkuvasti Facebook-ryhmään. Tänä vuonna osallistumiskynnystä on madallettu entisestään uudella ja toivotulla ominaisuudella: lintuhavaintojen kirjaamista helpottavalla verkkosivulla. Osallistujat voivat rekisteröinnin jälkeen kirjautua sivulle, johon voi merkitä havaitsemansa lajin lisäksi myös havaintopäivän. Voit samalla seurata kuinka suuri osuus muista osallistujista on havainnut saman lajin. 100 lintulajia -verkkosivu toimii moitteettomasti myös mobiililaitteilla eli älypuhelimella tai tabletilla.

Viime vuoden loppuun mennessä yhteensä 1 722 osallistujaa ilmoitti saavuttaneensa tavoitteen. Tänä vuonna tähdätään vielä korkeammille tuhatluvuille – ota siis haaste vastaan ja haasta mukaan myös ystäväsi!

Lintukurssit

2018

ja -matkat

Kristiinankaupunki (Krs) ‒ Utö Portugali ‒ Englanti ‒ Espanja ‒ Kroatia Viro ‒ Norja

Lintukurssit ja -matkat Suomessa 2018 Kevätmuutto, 19.-22.4. Krs Kevätmuuttoa parhailla paikoilla merellä ja mantereella monien näyttävien lajien päämuuttoaikaan.

Pohjanlahden arktika, 10.-13.5. Krs Lajistoltaan hyvin monipuolinen arktikamme tarjoaa hienoja muuttoja ja monipuolista lajistoa.

Norja, Lapin ja Varangin linnut & kasvit, 25.6.-3.7.

Skaftung Nature haluaa tarjota entistä enem-

män koko lintuvuoden kierrosta. Kevään ja syksyn matkat vievät muuttolintujen reiteille muun muassa Espanjaan, Kroatiaan ja Viroon. Kristiinankaupungin hienot lintupaikat ovat kotoisten matkojemme ytimessä Lapin ja Utön rinnalla.

Lapin linnut ja kasvit Varanginvuonon rannoilta (myös Hornoyan lintukolonia) karuihin tunturimaisemiin.

Kahlaajakurssi, 17.-19.7. Krs Arktiset kahlaajat ja kotoiset saaristolintumme kuuluvat keskikesään. Kasviopas avaa kasvillisuuden salat.

Utön syksy, 13.-16.9.

Jokainen lintuvuosi ja -matka on ainutkertainen, vaikka puitteet pysyisivät ennallaan. Kristiinankaupungin saaristo on kotipesämme, joka tarjoaa koettavaa jokaiselle. Monipuolinen linnusto ja vilkas muutto kiehtovissa maisemissa luovat hienot puitteet tutustua lintuihin. Matkoillamme pääset sisälle luontoon ja koet lintumaailman aidoimmillaan ja hyvässä seurassa.

Ulkosaariston tunnelmissa syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan. Majoitus Havshotellissa tai Fågellissa.

Skaftung Nature järjestää lintukursseja BirdLife Suomen yhteistyökumppanina. Pidempien kurssien ja matkojen lisäksi voit tilata esimerkiksi työporukallesi lintukävelyn Helsinkiin tai tyky-päivän Tuusulaan. Räätälöidään ryhmällesi ikimuistoinen luontokokemus.

Lintumatkat Euroopassa 2018

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 4.-7.10. Krs Vaelluslinnut, itäiset harhailijat, kahlaajat, petolinnut sekä vesilinnut ja hanhet elävöittävät syksyn maisemaa. Yön hiljaisuuden rikkovat pöllöjen äänet...

Portugali, 15.-22.2.

Liikumme Portugalin mielenkiintoisimmilla lintupaikoilla, rannikolla, jokisuistoissa ja hieman mantereella.

Norfolk, Itä-Englanti 5.-11.3.

Pilottimatkamme pohjalta valmisteltu matka etsimään ja seuraamaan valtavia kahlaaja- ja vesilintumassoja.

Espanjan kevät - Navarran alue, 7.-15.4.

Ebro Deltan kautta Navarraan ja takaisin. Huikea petolintumatka ja paljon muuta lajistoa.

Viron lintukevät, 30.4.-4.5., vietä Vappu Virossa Maatsalunlahden ympäristössä lintujen runsaus ja upea majapaikka tarjoavat ikimuistoisen elämyksen.

Kroatia, 19.-26.5.

Kroatian pesimälinnusto ja orkideat. Pesimäkaudella linnut ovat aktiivisia ja hyvin kuvattavissa.

Espanja, Navarra-Galicia, elo-syyskuun vaihde

UUSI Parasta Navarraa petolintuineen ja vuoristoineen sekä Galician merilintumuuttoa ja paikallislinnustoa.

Viron lintusyksy, 17.-21.9.

Viron syksy tarjoaa monipuoliseen linnuston ja vilkasta muuttoa mm. Maatsalussa, Sörvessä ja Spithamnissa.

Etelä-Espanjan syksy, 20.-29.10.

Lintuviikko Espanjan monipuolisilla lintupaikoilla vuoristoissa, suistoissa, suola-altailla ja rannoilla.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

1 | 2018

15 inga fredman

Uusi vuosi avattiin urpiaisella Marjaana ja Markus Haapala Hiljaista pakkaa olemaan. Ei kuulu tirskutusta, siritystä eikä pulputusta. Keksittiin juniorin kanssa ajankuluksi kisa, kuka näkee ensimmäisen linnun kävelyretkellä. Kukaan ei nähnyt tipuakaan. Vasta kotimatkalla melkein pihalle päästyämme näimme harakan hyppelehtivän ojan reunalla.

Onneksi on omalla pihalla toimiva ravintola, joka kutsuu monen sorttisia vierailijoita. Tarjolla on ihan ne tavalliset: pähkinöitä, auringonkukansiemeniä ja talipalleroita. Hyvin näyttävät houkuttavan. Uudenvuoden aamu valkeni, avattiin kaihdin klo 9.15, ja vuoden ensimmäisen linnun palkinnon nappasi urpiainen! Toiseksi pyrähti kaunis koiraspunatulkku, kolmanneksi

järripeippo ja näitä seurasivat viherpeippo, talitiainen, mustarastas, pikkuvarpunen, sinitiainen ja varpunen.

Meri on edelleen sulana. Näimme isokoskeloita yli 40, sinisorsia, kyhmyjoutsenen, harmaalokin, harakoita ja variksia. Kun pihaan pyrähti vielä tikli, ensimmäisen aamupäivän saldoksi tuli meidätkin yllättäen 16 lajia. Viikolla listaan lisättiin naakka, tukkasotka, hiiripöllö, käpytikka, telkkä, pulu ja tundraurpiainen. Todennäköisesti pihan lajistossa ei tule olemaan kovin isoja muutoksia päivittäin, mutta kuulolla ollaan!

Viime vuoden saldo oli 122 lintulajia. Paljon muutakin saimme uuden harrastuksen myötä: uusia paikkoja ja luontokokemuksia, keskusteluja toisten samaan lajiin höpsähtäneiden kanssa.

Haapaloiden vuoden ensimmäinen laji oli urpiainen.

Anna-liisa blomberg

Keskiyön pulusta se alkoi Anna-Liisa Blomberg

Anna-Liisan vuoden tavoitteena on havaita 158 lajia.

Hurahdin lintuharrastukseen viime vuonna 100 lintulajia -haasteen innoittamana. Opin valtavasti uutta, ja koin upeita luontoelämyksiä. Vuoden vaihtuessa oli selvää, että satasta tavoitellaan taas. Koska elämässä pitää olla haastetta, on henkilökohtainen tavoitteeni havaita edes yksi laji enemmän kuin viime vuonna: 158, täältä tullaan!

Vuodenvaihdetta juhlin Turussa. Tuomiokirkon kellon lyötyä vuoden vaihtumisen merkiksi, tähysin heti ympärilleni ”sillä silmällä”. Ajattelin, että kyllä vähintään joku kaupunkipulu ilotulitusten paukkeessakin

Koskikaran kohtaaminen Amanda Pasanen Kotikulmiltani Helsingin Kalliosta ei löydy hirveästi lintuja tähän vuodenaikaan (eikä kyllä oikeastaan mui-

BirdLife-lehden toimitus haastoi neljä lintujen ystävää osallistumaan Tunnista 100 lintulajia -haasteeseen vuonna 2018 ja raportoimaan lukijoille retkistään, tunnelmistaan ja lajimäärän kehityksestä.

Markus ja Marjaana Haapala retkeilevät Varsinais-Suomessa, Anna-Liisa Blomberg Pirkanmaalla ja Amanda Pasanen pääkaupunkiseudulla.

nakaan vuodenaikoina), mutta Kurvin bussipysäkillä havaitsin vuoden ensimmäisen variksen ja puluja, eli kesykyyhkyjä. Huolestuneena siitä, että en ennen ensimmäistä juttuani ehdi nähdä muita lintuja kuin juuri mainitsemani city-lajit, sovin kaverin kanssa tapaamisen Malminkartanon täyttömäelle. Sieltä löytyi paljon talitiaisia ja kauniita punatulkkuja.

Tähän aikaan vuodesta lintuja löytyy oikeastaan parhaiten lintulaudoilta, mutta mitä tehdä, jos omassa pihassa ei sellaista ole? Vanhempieni luona Maunulassa kyttäsin naapureiden lintulautoja ja talipalloja ja sain täydennystä pikkulintulajistooni, kun talitiaisten lisäksi havaitsin sini- ja kuusitiaisia sekä pikkuvarpusia.

Alkuvuoden lintuhavainnot kruunasi kuitenkin talvinen juoksulenkki loppiaisena Pirkkolan urheilupuistoon. Solisevassa Haaganpurossa bongasin nimittäin Norjan kansallislinnun, koskikaran. Etelän ”lomalla” olevan koskikaran näkeminen teki minut todella iloiseksi, olin nimittäin jo jouluna etsinyt toiveikkaana niitä Pitkäkoskelta, mutta tuloksetta.

lentelee. Oikein arvelin, sillä ensimmäinen yöllinen havainto kello 0.05 oli kesykyyhky. Seuraava päivä oli sateinen, mutta se ei tuntunut talitiaista, mustarastasta eikä harmaalokkiakaan haittaavan.

Vuoden ensimmäisellä viikolla ehdin lähinnä tarkkailla eloa kotipihan ruokinnalla. Kolonna pikkuvarpusia sekä sini- ja talitiaisia ovat olleet vakiovieraita. Niin nytkin. Pistäytyivätpä nokkansa näyttämässä harakka, peippo, järripeippo, urpiainen ja keltasirkkukin. Kävelyretki toi joukon jatkoksi käpytikan, naakan ja fasaanin. Alun saldo jäi melko laihaksi: 13 lajia. Kyllä se siitä – hitaasti, mutta varmasti!

Amanda Pasanen

Koskikara oli Amandalle alkuvuoden huippuhavainto.

16

Hannu Haapasaari

Susanna Bussman-Virta

Lintuharrastajat suosikkihaasteen takana: Kimmo Virta (oik.) ja Risto Willamo.

Haastattelussa Tunnista 100 lintulajia -haasteen kehittäjät:

Kimmo Virta ja Risto Willamo

Suomen 100. juhlavuoden 2017 alussa käynnistynyt Tunnista 100 lintulajia -haaste kasvoi nopeasti huippusuosituksi luontoharrastusilmiöksi – yli 1 700 henkilöä on tähän mennessä ilmoittanut havainneensa sata lajia. Osallistuneiden jakamista tarinoista paistaa aito innostuneisuus uuden lempipuuhan löytymisestä. Mutta mistä kaikki lähti alun perin liikkeelle? Tiedustelin asiaa kampanjan ideanikkareilta, Raaseporin lintuharrastajien yhteisön, Lullulan, Kimmo Virralta ja Risto Willamolta.

Markus Seppälä K: Mistä lähti liikkeelle idea, josta syntyi Tunnista 100 lintulajia -haaste? Mikä oli tavoitteena?

Kimmo: Vuodeksi 2017 oli tarkoitus löytää Lullulaan jokin yhteisöllinen tapahtuma, jolla innostaa ihmisiä liikkumaan luonnossa ja havainnoimaan lintuja. Sata lajia sopi hyvin Suomen 100. juhlavuoteen, ei olisi liian hankala saavuttaa, mutta antaisi kuitenkin jonkinmoisen haasteen aloitteleville lintuharrastajille. Esittelin ajatusta silloiselle Lullulan hallitukselle, jossa varsinkin Risto innostui siitä. Päätettiin myös kysyä, lähtisikö BirdLife mukaan valtakunnallisen tapahtuman järjestämiseen.

Risto: Muistan, miten Kimmo esitti idean Lullulan kokouksessa, ja ainakin itse olin heti messissä siinä, että hommasta tehtäisiin valtakunnallinen, eikä vain Raaseporin juttu. Kokouksessa saatiin myös idea, että olisi kaksi ”sarjaa”: toisessa lajeja saisi kerätä koko valtakunnan alueelta mutta toisessa vain omasta kotipihasta. Kotipiha laajeni sitten ”kotipiiriksi”, säteeltään 400 metriä ympyräksi kotitalon ympärillä. Tarkoitus oli luoda kaikille sopiva, matalan kynnyksen haaste.

Kimmo: Halusimme saada ihmiset lähtemään ulos luontoon ja tarkkailemaan lintuja. Tulevilla linturetkillä olisi mahdollista kerätä lajeja ja saada apua tunnistamisessa. Samalla olisi mahdollista tutustua toisiin lintuharrastajiin ja saada tietoa hyvistä lintupaikoista.

K: Uskoitteko, että haasteesta tulisi näin suosittu?

Risto: No en tietenkään aluksi, mutta kun päätettiin

lähteä tekemään hommasta valtakunnallista, alkoi kyllä aika pian tuntua, että haaste voisi hyvinkin lyödä läpi.

Kun sitten olin yhteydessä BirdLifen Inka Plitiin ja Jan Södersvediin, siellä innostuttiin heti. Jo ihan ensimetreillä asetin omassa mielessäni tavoitteet, että vuoden aikana löytyisi 1 000 henkilöä, jotka pääsevät 100 lajiin.

Kimmo: Onhan se jonkinmoinen yllätys, että näin moni on innostunut keräämään lajeja. Erityisen ilahtunut olen siitä, että monet ovat haasteen myötä löytäneet itselleen uuden harrastuksen.

K: Mihin suuntaan uskot 100 lintulajia -haasteen kehittyvän jatkossa?

Kimmo: Ainakin vuosi 2018 kannattaa mennä samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa siihen voisi tuoda mukaan joitain uusia elementtejä. Tänä vuonna olisi hienoa kuulla miten sadan lajin lista on kullakin muuttunut; mitä uusia lajeja on nähty verrattuna vuoteen 2017.

Risto: Kun siitä kerran on näin suosittua tullut, niin kyllähän sitä kannattaa jatkaa. Suomi-fanit laittavat tietysti tänä vuonna tavoitteeksi 101 lajia. Kotipiiri-idean soisin myös jatkuvan, koska meille enemmän harrastaneille 100 lajia koko Suomen alueelta ei ole kovin vaikea tavoite saavuttaa. Ainakin Tringassa on päätetty jatkaa myös tänä vuonna tätä lajien keruuta kodin ympäristössä Tringan kotiseutuskaba 2018 -kisassa.

Lajien ilmoittamista varten voisi kehittää jonkinlaisen systeemin, jossa lajeja voisi ruksia sitä mukaa, kun niitä havaitsee, ja osallistujien lajitilanne olisi koko ajan

ajantasaisena nähtävillä. [toim. huom.: ilmoitussovellus löytyy BirdLife Suomen sivuilta]

K: Miten haasteen osallistujat saataisiin mukaan alueensa lintuyhdistyksen toimintaan ja kehittämään lintuosaamistaan?

Risto: Meidän yhdistyksessämme on toiminut ehkä parhaiten yhteisöllisyyden korostaminen: pidetään yhteisiä retkiä ja muita tapahtumia. 100 lajia -kampanjan tyyppiset tempaukset tarjoavat hyvän tekosyyn koota porukkaa esimerkiksi yhteisille retkille.

Kimmo: Järjestämällä retkiä, joille on helppo tulla.

Lintujen tarkkailun ohessa rentoa keskustelua ja eväiden syöntiä nuotiolla, jos siihen vain on mahdollisuus.

Varsinkin pöllöretken päätteeksi on mukavaa lämmitellä nuotion ääressä ja jutustella linnuista.

K: Osallistuitko itse haasteeseen, ja mikä oli lajimääräsi vuoden lopussa?

Risto: Totta kai osallistuin! Kotipuolessa Karjaalla joulukuun alussa viimeisenä nähty hiiripöllö taisi olla mulla laji nro 182. Kotipiirissäni pääsin tasan 130 lajiin.

Kimmo: Lajeja on kasassa 177, viimeisin laji hiiripöllö tolpan nokassa Kirkkonummella. Kotipiirissä olen havainnut 136 lajia.

K: Millaisia terveisiä haluaisit lähettää haasteeseen osallistuvalle tai sitä vielä harkitsevalle?

Risto: Sata lajia on aika kova haaste täysin aloittelijalle, ellei saa paljon apua. Lintuyhdistykset järjestävät jatkuvasti retkiä, joille kuka tahansa voi mennä saamaan asiantuntevaa opastusta, vaikkei tuntisi alussa yhtään lintua. Tiedän, että nuo yhdistysten retket toivat monille paljon iloa 100 lajin etsimisessä.

Kimmo: Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, vaikka sadan lajin tunnistaminen saattaakin tuntua vaikealta. Talvella on hyvä aloittaa, kun lajeja on vähän, ja monet niistä vierailevat ruokinnoilla. Keväällä kannattaa osallistua ohjatuille linturetkille ja pyytää rohkeasti tunnistusapua muilta harrastajilta. Tärkeintä on nauttia luonnossa liikkumisesta ja ajasta lintujen parissa, vaikkei kaikkia vastaan tulleita lintuja tunnistaisikaan.

1 | 2018 Stefan Berndtsson

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 6 €/kk.

BirdLifen saavutuksia

vuonna 2017

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

–– Julkaisimme Euroopan suojelua vaativien lintujen luettelon ja kannanarviot.

–– Osallistuimme lintujen uhanalaisuusarviointiin, joka perustuu valtaosin BirdLifen jäsenten tuottamaan lintuaineistoon.

––

––

––

–– Jatkoimme toimia haahkan kevät- ja kesämetsästyksen lopettamiseksi.

–– Saimme vuoden aikana yli 2 300 uutta jäsentä ja tukijaa.

–– Järjestimme lintumessut, jossa vieraili 2 000 kävijää.

–– Tiira-lintutietopalvelumme lintuhavaintojen määrä ylitti 16 mil–– 30 jäsenyhdistystämme järjestijoonaa! vät satoja tapahtumia, kuten esitelmätilaisuuksia, kuvailtoja, ret–– Valtakunnallisiin luontotapahkiä, kilpailuja, talkoita ja kerhoja tumiimme osallistui yli 35 000 sekä julkaisivat omia jäsenlehtiä. henkilöä!

Kiitokset, että olit mukana mahdollistamassa saavutuksiamme!

Talvilintuopas n Opas esittelee tekstein ja valokuvin 44 talvisen pihan lintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

Tilhipinssi n Uljas tilhipinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin: • ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Rahankeräyslupa RA/2017/607

––

–– Tuhannet lapset ja nuoret saivat luontokokemuksia Lasten lintuviikko -tapahtumassamme sekä jäsenyhdistystemme tapahtuSuomen itsenäisyyden 100. juhmissa. lavuoden kunniaksi järjestettyyn Tunnista 100 lintulajia -haaste–– Jatkoimme MAALI-suurhanketkampanjaamme osallistui tuhanta, jossa selvitetään maakunnalsia henkilöitä, joista yli 1 700 illisesti tärkeät lintualueet. MAAmoitti vuoden loppuun mennesLI-alueita on nimetty tähän mensä saavuttaneensa sadan lajin tanessä yli 900. voitteen!

–– Selvitimme lähettimillä räyskien Osallistuimme Miljoona linnunmuuttoreittejä. pönttöä -kampanjaan ja selvitimme 30 000 linnunpöntön pe- –– Laadime heinäkurpan kansallisen suojelusuunnitelman ja edissinnät Pönttöbongaus-tapahtutimme suojelua sen tärkeimmälmassa. lä soidinpaikalla..

Lausuntomme perusteella parannettiin lintujen pesimäaikai- –– Arvioimme Joutsenbongaus-tapahtuman perusteella laulujoutsen rauhoituksen poikkeamisessenen syyskannaksi 65 000– 70 ta koskevaa lakiesitystä.

000 yksilöä.

Olimme mukana keräämässä yli 250 000 nimeä EU:n maatalous- –– Selvitimme keinoja hanhien aiehuttamien viljelyvahinkojen vältpolitiikan muuttamiseksi luontotämäseksi. ystävällisemmäksi.

18

Jan Södersved Petteri Mäkelä

Kiikarin läpi

Hieman toisenlaisia lintuja

– siis matkaan

Timo Havimo Aloin kiinnostua linnuista 5-vuotiaana heti lukemaan opittuani. Linnut ovat olleet tärkeä osa elämääni siitä lähtien, ja olen päässyt tutustumaan luonnossa noin kolmannekseen maapallolla esiintyvistä lintulajeista. Tämä on tarkoittanut matkustamista kaikissa maanosissa. Olen myös kuvannut havaitsemistani lintulajeista ison osan, ja kamerani kulkee mukana lähes kaikkialla missä liikun. Kaikkea lintuharrastuksessa tarvittavaa välineistöä ei ole omaa autoa lukuun ottamatta helppo kuljettaa mukana. Paino asettaa omat rajansa, ja karsintaa on tehtävä mieltymyksiensä mukaan. Kaukoputki jalustoineen ja isot teleobjektiivit ovat monesti vaihtoehtoja, molemmille on harvoin tilaa. Varsinkin lentokoneella liikuttaessa rajat tulevat hyvin nopeasti vastaan, ja käytettävien lentoyhtiöiden painorajoihin on hyvä tutustua jo ennen matkaa.

Kun matkustetaan Euroopan ulkopuolelle, on hyvä varautua uusiin mahdollisesti vastaan tuleviin lintuihin ostamalla kohdealueen linnut käsittävä kirja. Sitä selatessa saa pidettyä matkakuumeen sopivalla tasolla; matkan valmistelu onkin monesti lähes yhtä mielenkiintoista puuhaa kuin itse matka. Matkakohteen turvallisuustaso on hyvä selvittää sekä terveysriskien että muun turvallisuuden osalta.

Näihin voi ja pitää varautua omalla käyttäytymisellä varsin paljon.

Vakuutusten on syytä olla kunnossa ja vakuutussummat ajan tasalla.

Pääsääntöisesti voi sanoa, että arvokkaampi omaisuus on syytä pitää mahdollisuuksien mukaan piilossa, myös hotellien henkilökunnan silmistä. Lentokoneen ruumaan menevän matkatavaran katoaminen ei ole kovinkaan tavatonta, varsinkaan isoilla lentokentillä. Laukuista on valitettavasti kadonnut optiikkaa ja muutakin arvokkaampaa.

Kaukomaille voi matkata omatoimisesti tai ryhmän mukana – mikä vain itsestä tuntuu mukavimmalta. Molemmissa tavoissa on puolensa. Mikäli haluaa oppaan kohteessa, onnistuu tämä yleensä myös paikan päällä. Varman päälle pelaava tekee varaukset jo kotimaasta käsin. Omatoimisen matkailijan täytyy hallita tarvittaessa useampaa kieltä. Aloittelevan kaukomatkaajan lienee kuitenkin parasta turvautua kotimaisen matkanjärjestäjän palveluihin, jolloin matkan hintaan kuuluu yleensä suomenkielinen ja asiantunteva opastus. Kaikki matkaan liittyvät seikat tulevat samalla selvitetyksi ja nähdyt linnut varmemmin tunnistetuksi. Matkoja on monenlaisia; pelkästään lintuihin keskittyviä, luontomatkoja ja yhdistettyjä turisti- ja luontomatkoja. Valinnan varaa on paljon, ja jokainen voi itse päättää, miten paljon haluaa käyttää lomastaan lintujen tarkkailuun.

Harrastan itse kaikkia edellä mainittuja, mutta aurinkorannallakin on vieressäni tavallisesti pisin optiikkani mustaan jätesäkkiin kätkettynä. Kun otan sen ensimmäisen kerran esille ja lähden kävelemään rantaa pitkin putki niskaani vasten, voin olla lähes varma siitä, että palattuani on puheenaihe kanssamatkustajien kanssa löytynyt. Palaute on ollut positiivista, kansallisuudesta riippumatta. Matkoilla on syntynyt paljon uusia kansainvälisiä tuttavuuksia.

Matkailu lintujen merkeissä on erittäin antoisaa, ja siihen jää helposti koukkuun. Sen voi yhdistää aivan tavalliseen mihin hyvänsä kohteeseen tehtävään reissuun, vaikkapa vain sen osana. Joka paikassa on lintuja.

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, luontokuvaaja sekä tietokirjailija.

Linturuokintapaikalla näkee viherpeippoja enää harvoin.

Mihin viherpeipot ovat ruokinnalta hävinneet?

Ennen niitä oli kymmeniä, nyt ei lainkaan.

Teemu Lehtiniemi Viherpeippo on viime vuosina nopeimmin vähentyneitä lintulajejamme. Esimerkiksi Pihabongauksessa laji on vähentynyt kymmenessä vuodessa alle puoleen. Väheneminen näkyy myös muutonseurantapaikoilla: Lintutietopalvelu Tiiraan takavuosilta kirjatuissa syysmuuttohavainnoissa on laskettu samana päivänä jopa yli 2 000 yksilöä.

Syksyltä 2017 suurin Tiiraan kirjattu muuttosumma on ennätyspieni – vain 54 yksilöä. Tämä ennustaa Pihabongaushistorian heikointa viherpeippotilannetta.

Viherpeipon vähenemisen taustalla on loiseläin Trichomonas gallinae, joka aiheuttaa suun, kuvun ja ruokatorven tulehduksen – trikomonoosin. Se vaikeuttaa syömistä ja johtaa yleensä sairastuneen viherpeipon menehtymiseen. Tauti havaittiin Suomessa viherpeipolla ensi

Usein ysytyt KK ysymykset kertaa vuonna 2008. Tauti on kurittanut Suomessa erityisesti viherpeippokantaa, vaikka tartuntoja on todettu jonkin verran myös muilla lintulajeilla. Joillakin lintulajeilla, kuten kyyhkyillä, tartunta on yleensä oireeton.

Talviruokinnalla trikomonoosiin sairastuneet viherpeipot tunnistaa heikkokuntoisina kesyinä yksilöinä, jotka kakovat ruokaillessaan. Loinen leviää ensisijaisesti kakovan linnun suusta ruokintapaikalle palautuneista siemenistä. Mikäli havaitsee ruokinnalla trikomonoosiin sairastuneita yksilöitä, kannattaa ruokinnalla tehdä huolellinen desinfiointi ja pitää ruokinnassa taukoa, mikäli sää on lauha. Pakkassäällä loiset kuolevat.

1 | 2018

19

Pikkukäpylintu

Taviokuurna

Aija Lehikoinen

Lajipari

Vertailussa pikkukäpylintu ja taviokuurna Aki Aintila Pikkukäpylintu ja taviokuurna ovat äkkiseltään katsottuna saman kaltaisen näköisiä; koiraat ovat voimakkaan punertavia, naaraat ja nuoret kellertävän tai vihertävän harmaita, molemmilla on voimakas nokka ja molemmat liikkuvat usein parvissa.

Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra)

Levinneisyys ja elinympäristö

Koko

Pyrstön pituus

Nokan muoto

Siiven väri

Siiven juovitus

Lentoääni

Pesimäalue

Elinympäristö

Taviokuurna (Pinicola enucleator)

Tavataan koko maassa. Paikka- ja vaelluslintu, kuusen siemensato vaikuttaa Paikkalintu. Pesii lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa, vaeltaa hyvinä pihlajanesiintymiseen. marjavuosina eteläiseen Suomeen asti.

Pituus 16-18 cm, pienempi

Lyhytpyrstöinen, pyrstön pituus vain n. viidennes linnun kokonaispituudesta

Nokka koukkukärkinen, ylä- ja alanokan koukut menevät ristiin

Tummanruskea / musta

Siivet kauttaaltaan kuviottomat, ei juovia eikä siipisulissa vaaleita reunoja

Voimakas, iskevä ja metallinen, usein sarjoina toistettu ”glipp”

Lähes koko Suomi, pohjoisessa ja rannikolla harvinainen

Kivikko- ja hiekkarannat, sorakuopat, kivilouhimot, avoimet hiekkakentät

Pituus 19-22 cm, suurempi ja ”rastasmainen”

Pitkäpyrstöinen, pyrstön pituus n. kolmannes linnun kokonaispituudesta Nokka tylppäkärkinen, ylä- ja alanokan koukut eivät mene ristiin.

Musta

Siipi hyvin kirjava: kaikissa puvuissa kaksi valkoista juovaa, lisäksi siiven peitinhöyhenten ja tertiaalien reunat valkoiset

Kirkas, huilumainen vihellys ”plyiit”

Pohjois-Suomi ja rannikkoalue

Avoimet ja tasaiset meren ja järven rannat, meren saaristo, tunturinummet

10

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä pyöreähkö, pienellä reviirillä viihtyvä ja ankariin olosuhteisiin sopeutunut lintu?

2. Kuinka suuri valkoposkihanhien kerääntymä nähtiin Elimäenjärvellä lokakuun puolivälissä?

3. Kuinka monta valkoselkätikan pesintää varmistettiin Suomessa viime kesänä?

4. Mikä maassamme tavattava kahlaaja pesii puussa?

Jyrki Mäkelä

5. Miten eri tavoin taviokuurna ja tilhi käyttävät pihlajanmarjoja ravinnoksi?

6. Milloin ensimmäinen kuningaskalastajan pesintä on todettu maassamme?

7. Mitä ovat elis ja vuodari?

8. Minkä värinen yläperä on punatulkulla?

9. Mikä tiira pesii kaikilla mantereilla Antarktista lukuun ottamatta?

10. Millä meikäläisellä linnulla on pisin kieli?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 27.

20

Kolumni

Tarjous, josta voi kieltäytyä Sanna Anttonen

Johan Hassel puheenjohtaja, BirdLife Suomi Kuntasektorin talousvaikeudet on meille suomalaisille tuttu aihepiiri. Talousongelmista johtuvista palvelujen ulkoistamistarpeista uutisoidaan jatkuvasti, erityisesti kuluvalla vuosikymmenellä. Toisaalta kuntien palvelu-

jen ulkoistaminen ei ole kovin tuore hallintoinnovaatio – se omaksuttiin kunnissa jo 1990-luvun lopulla uuden tehokkuusajattelun myötä. Monien kuntalaisten ja kuntien tarvitsemien palvelujen tuottaminen kuntakonsernin ulkopuolella on katsottu järkeväksi, mutta kaikkia toimintoja ei ole järkevää tai edes laillista ulkoistaa. Tarkastelen seuraavaksi erästä ulkoistamismuotoa, joka vaikuttaa vähemmän järkevältä.

Eräät kunnat ovat esittäneet lintutornien ylläpitovastuun ulkoistamista paikallisille lintuyhdistyksille. Kuntien varsinainen viesti on ollut, että yhdistyksen tulisi jatkossa huolehtia kunnan rakentaman tornin kunnosta, tai kunta tekisi ennen pitkää purkupäätöksen tornin huonoon kuntoon vedoten. Tällaisessa tilanteessa lintuyhdistyksen huoli lintutornin kohtalosta saattaa hyvinkin kohdata kunnan motiivit säästöihin. Yksi tunnusmerkki kunnan hankkiessa palveluja kolmannelta osapuolelta, yksityiseltä tai järjestösektorilta, on että kunta tilaajana on pääsääntöisesti vastuussa palvelun laadusta, ja hyvä niin. Yllä kuvatussa ”kummitornimallissa” on mielestäni kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että kunta haluaisi joko hyväksikäyttää tai rangaista yhtä lintutornin käyttäjäryhmää.

Julkisin varoin rakennettujen ja yleiseen käyttöön tarkoitettujen lintutornien turvallisuudesta vastaa tavallisesti lintutornin rakennuttaja ja ylläpitäjä, eli kunta, Metsähallitus, kyläyhdistys jne. Mikäli paikallisyhdistys ottaa kunnan rakentaman lintutornin ylläpidon kontolleen, on se myös osittain vastuussa lintutornin turvallisuudesta, mikä tuo mukanaan taloudellisen riskin. Yhdistyksen ottamasta vastuuvakuutuksesta tulisi näin ollen välttämätön varotoimi, vaikka kunta omistajan ominaisuudessa onkin edelleen päävastuullinen tornin turvallisuudesta. Tässä yhteydessä on hyvä

muistaa, että ”kiipeäminen lintutorniin omalla vastuulla” -kyltin kiinnittäminen torniin ei poista vastuuta tai korvausvelvollisuutta mahdollisen henkilövahingon sattuessa.

Lintuyhdistyksille mielekkäämpi vaih­ toehto olisi, jos kunta tavoittelisi säästöjä tiedustelemalla yhdistyksen halukkuutta osallistua lintutornin kunnostustalkoisiin. Yhteiset, ja kunnan valvomat, kunnostustalkoot olisi kummallekin osapuolelle parempi vaihtoehto kuin aikaisemmin mainittu purku-uhkauksen sisältämä kummitornimalli. Kunnat saavat tällä hetkellä joka tapauksessa suoraan palautetta lintutornien kunnosta lintuharrastajilta, joten paikallisyhdistyksen sotkeminen vastuuketjuun aiheuttaisi vastuukysymysten lisäksi todennäköisesti hitaampaa tiedon kulkua esiin tulevista kunnostustarpeista.

Oleellisinta olisi, että kunnissa nähtäisiin nykyiset ja vielä rakentamattomat lintutornit resursseina eikä rasitteina, joista pitää päästä eroon jopa kyseenalaisin keinoin. On hyvä toisaalta muistaa, että lintutorneillakin on oma elinkaarensa. Entisellä ”hyvällä lintupaikalla” sijaitseva lintutorni saattaa muuttua jatkossa tarpeettomaksi.

Lintutornit ovat usein osa kunnan ulkoilureittien kokonaisuutta. Tänä päivänä pitäisi olla kaikille kuntapäättäjille itsestään selvää, että ulkoilu ja siihen liittyvät harrastusmuodot, kuten lintuharrastus, edistävät merkittävästi kuntalaisten hyvinvointia. Aktiivisen ulkoilun positiivisista vaikutuksista hyvinvointiin löytyy paljon tutkimustietoa, ja kuntalaissakin sanotaan, että asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuntien keskeisimpiä tehtäviä. Oma mielipiteeni on, että ulkoilureittien ja lintutornien ylläpitäminen on yksinkertainen ja kunnalle edullinen tapa toteuttaa tätä velvoitetta.

Tilaa BirdLife Suomen

uutiskirje

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta.

Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 60 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

BirdLife Suomi tarjoaa jäsenilleen ja tukijoilleen sähköpostiin lähetettävän sähköisen uutiskirjeen. Kaikki muutkin lintujen ystävät voivat tilata uutiskirjeen täyttämällä verkkosivuiltamme löytyvän tilauslomakkeen.

Uutiskirjeemme ilmestyy 6–8 kertaa vuodessa ja pääsääntöisesti niinä kuukausina, jolloin tiedotuslehti BirdLife ei ilmesty.

Uutiskirje tarjoaa BirdLifen ja lintujen ystäville ajankohtaisia ja mielenkiintoisia lintuaiheisia uutisia kansainväliseltä tasolta paikallisiin kuulumisiin, täydentäen tiedotuslehtemme uutistarjontaa.

Löydät tilauslomakkeen sivuiltamme: www.birdlife.fi → Järjestö → Julkaisut → BirdLife-uutiskirje

1 | 2018

21

Jari Peltomäki / lintukuva.fi

Tunturipöllö on ollut viime vuosina Suomessa hyvin harvinainen talvivieras.

11 suomalaista lintulajia on

maailmanlaajuisesti uhanalaisia

Tero Toivanen Uusin maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien luettelo on synkkää luettavaa myös Suomen näkökulmasta: jo 11 meillä pesivää tai pesinyttä lintulajia on todettu maailmassa uhanalaisiksi. Suomesta jo hävinnyt kultasirkku nostettiin korkeimpaan äärimmäisen uhanalaisten luokkaan. Uutena suomalaisena lajina listalle päätyi vaarantuneeksi luokiteltu tunturipöllö.

15 vuoden aikana.

Kultasirkun pesimäaikaiset elinympäristöt eivät liene juuri muuttuneet, joten taantuman syyt löytynevät talvehtimisalueilta. Selkein syy on kultasirkun yhä jatkuva pyynti Kiinassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa.

Kultasirkku on Kiinassa edelleen arvostettu herkku, vaikka lajin pyynti on ollut kiellettyä jo pitkään. Pyynnin ohella myös maatalouden tehostuminen Aasiassa lienee lisännyt kultasirkun ahdinkoa.

Kultasirkku katosi jo Suomesta

Tunturipöllö kärsii ilmastonmuutoksesta

Kultasirkku pesi Suomessa ainakin 1920-luvulta 2000-luvun taitteeseen. Monen muun itäisen lajin tavoin kultaisirkunkin levinneisyys painottui Pohjois-Karjalasta Oulun seudulle ulottuvalle vyöhykkeelle. Vielä 1980-luvulla meillä arveltiin pesivän 300 paria kultasirkkuja. Nopea taantuminen alkoi 1990-luvulle tultaessa, ja viimeinen varma kultasirkkuhavainto tehtiin Suomessa vuonna 2007.

Kultasirkun levinneisyysalue on laaja, ja aiemmin se ulottui Suomesta aina Tyynellemerelle asti. Nyt laji on huvennut olemattomiin ainakin Uralvuoriston länsipuolisella alueella. Kultasirkun maailmankannan arvioidaan vähentyneen peräti 80 prosenttia viimeisen

Tunturipöllö päätyi uhanalaiseksi lajiksi erityisesti Pohjois-Amerikassa todetun vähenemisen takia. Lajin maailmankanta lienee todellisuudessa myös aiemmin arvioitua pienempi, koska tunturipöllöt liikkuvat arktisella alueella valtavia matkoja sopulihuippujen perässä. Tunturipöllön uhanalaistumisen syynä lienee etenkin arktisen alueen lämpeneminen.

Suomessa tunturipöllö ei ole pesinyt runsaana pitkiin aikoihin. Viimeiset esiintymishuiput 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta tunnetaan lähinnä munankerääjien kokoelmien perusteella. Viime vuosikymmeninä pesinnät ovat olleet satunnaisia, mutta muutama pari on pesinyt 2000-luvullakin pohjoisimmassa Lapissa sopulien

huippuvuosina.

Tunturipöllön viimeaikaiseen kannanromahdukseen viittaa Suomessa erityisesti talvihavaintojen väheneminen. Aiemmin esimerkiksi Pohjanmaan peltolakeuksilla ja lounaissaaristossa tavallinen talvivieras on muuttunut 2000-luvulla todelliseksi harvinaisuudeksi. Talvihavainnot voivat koskea tuhansien kilometrien päästä vaeltaneita yksilöitä, ja talvisen esiintymisen hiipuminen kertonee siksi Pohjois-Venäjän kannan pienenemisestä.

Suojelutyö antaa toivoa

Maailman reilusta 10 000 lintulajista 1 469 on nyt luokiteltu uhanalaiseksi. Uudessa uhanalaisarviossa korostuu etenkin merilintujen ahdinko, mihin vaikuttavat sekä kalakantojen hiipuminen että lintujen jääminen kalastuksen sivusaaliiksi. Esimerkiksi pikkukajava arvioitiin nyt vaarantuneeksi, koska muun muassa Brittein saarten kanta on puolittunut reilun kymmenen vuoden aikana.

Joidenkin lajien tila on myös parantunut suojelun myötä. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pesivien kiivien kanta on kääntynyt kasvuun tehokkaan vieraslajien poiston ansiosta.

22

CC0 Creative commons

Tuulivoimaloiden linnuille aiheuttamat ongelmat ratkeavat hyvällä sijoittamisella.

Tuulivoimaloita miljoonan linnun läpimuuttoalueelle?

– Porvoon Seudun Lintuyhdistys valitti Uudenmaan maakuntakaavasta Uudenmaan vaihemaakuntakaavaan osoitettiin merituulivoimala-alue arktisen muuton tiheimpään keskittymään. Alueen poikkeuksellisuus oli maakuntakaavan laatijan liiton tiedossa, mutta siitä ei välitetty. Porvoon Seudun Lintuyhdistys valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen lintujen suojelemiseksi.

Teemu Lehtiniemi Maakuntakaava luo raamit laaja-alaiselle maankäytölle. Se määrää muun muassa, mihin sijoittuvat taajamat, teollisuuslaitokset ja luonnolle tärkeät alueet. Myös suurten tuulivoimala-alueiden sijainti osoitetaan maakuntakaavoilla. Uudenmaan maakuntakaavassa merialueelle osoitettiin vain yksi tuulivoimala-alue: Porvooseen viisi kilometriä Söderskärin majakkasaaren eteläpuolelle.

Alue on yksi huonoimmin tuulivoimarakentamiseen soveltuvista alueista Suomessa, koska se sijaitsee kansainvälisesti poikkeuksellisen merkityksellisellä lintujen muuton keskittymäalueella.

Söderskärin lintuasemalla on tarkkailtu arktisten lintujen läpimuuttoa vuosikymmenten ajan. Saarelta lasketaan vuosittain sekä keväällä että syksyllä Suomen suurimmat vesilintumuutot. Myös muiden arktisten läpimuuttajien määrät ovat valtavia – puolen miljoonan muuttavan linnun päiviä koetaan lähes vuosittain. Pa-

rina viime vuotena Söderskäriltä on ynnätty sekä hanhien että kuikkalintujen Suomen ennätysmuutot.

Arktisten lajien muuton valtaväylä kulkee muutaman kilometrin päästä saariryhmän eteläpuolelta – läpi alueen, jonka Uudenmaan liitto osoitti maakuntakaavaan tuulivoimala-alueeksi.

Porvoon Seudun Lintuyhdistys toi kaavan kuulemisvaiheissa toistuvasti esiin kyseisen tuulivoimala-aluevarauksen linnustollisen poikkeuksellisuuden. Uudenmaan liitto jätti täysin huomioimatta yhdistyksen tietämyksen. Kuulemisessa ei kuunneltu eikä luontoa arvostettu.

Maakuntakaavaa varten tilattiin prosessin loppuvaiheissa Ramboll-konsulttiyhtiöltä linnustovaikutusten kokonaisarviointi. Arviointiraportissa tuotiin aivan oikein esiin se, että kyseisen muutaman kilometrin levyisen alueen kautta lentää vuosittain keskimäärin lähes miljoona arktista lintua. Arvion mukaan voimaloihin kuolevien suurikokoisten lintujen määrä olisi kertaluokkaa suurempi kuin muissa tuulivoimalasuunni-

telmissa – jopa lähes satakertainen muihin vastaavan kokoisiin tuulivoimalahankkeisiin verrattuna. Ramboll kuitenkin arvioi hankkeen vähämerkitykselliseksi, koska poikkeuksellisen suuri törmäysuhrien määrä on osuutena pieni, kun huomioidaan alueen läpi muuttavien lintujen valtava määrä.

BirdLife pitää Uudenmaan maakuntakaavaprosessia huolestuttavana esimerkkinä käytännöstä, jossa luontoarvot jäävät päätöksenteossa jalkoihin. Uudenmaan maakuntakaavan selostuksessa korostetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä erityisenä tavoitteena ja kaavan mainitaan olevan monimuotoisuutta säilyttävä. Kaavakartan ja kaavaselostuksen välillä on huomattavaa epätasapainoa – tuulivoimala-alueiden sijoittaminen lintujen päämuuttoreiteille on kielletty muun muassa kansainvälisten luonnonsuojelusopimusten tuulivoimaohjeissa.

BirdLife on joutunut toistuvasti nostamaan esiin tuulivoimalahankkeiden linnustollisia ongelmia. Tästä huolimatta BirdLife suhtautuu tuulivoimaan positiivisesti. Tuulivoimaloiden ongelmat ratkaistaan hyvällä sijoittamisella. Tuulivoimaa ei tule rakentaa linnustollisesti tärkeille alueille muun muassa sen vuoksi, että vaikutukset ovat populaatiotasolla kumuloituvia. Hallinto-oikeudelta odotetaan päätöstä Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen valituksesta tämän vuoden aikana.

1 | 2018 Lauri HÄnninen

BirdLife -lintumatkat 2017 BirdLife -lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat.

Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina parhaat asiantuntijat.

Länsi-Irlannin talviretki 7.–12.2.

Koe Irlannin vuorovesirantojen lintupaljous! Hinta 1430 € sisältää lennot, majoitukset ja kuljetukset.

Järj. Avescapes Travels. Hinta- ja muut lisätiedot: www.avescapestravels.com Portugali 15.–22.2.

Liikumme vaihtelevassa maastossa Portugalin mielenkiintoisimmilla lintupaikoilla. Hinta 1500 €.

Järj. Skaftung Nature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.lintukurssit.info Itä-Englanti: Norfolk 5.–11.3.

Pilottireissumme 2017 pohjalta räätälöidyllä matkalla etsimme valtavia kahlaaja- ja vesilintumassoja.

Hinta 1420 €. Järj. Skaftung Nature.

IBA-alueiden linnustoa

seurataan kesällä 2018

Tero Toivanen BirdLife seuraa kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden linnuston muutoksia noin kymmenen vuoden välein tehtävin laskennoin. Seurantaan kuuluu metsä- ja suoalueiden linIBA-alueiksi (Important jalaskentoja, kosteikoilla ja pelBird and Biodiversity Areas) toalueilla tehtäviä kartoituksia nimetään alueita, joilla on ja levähtäjälaskentoja sekä saakansainvälistä merkitystä riston pesimälinnuston invenlintulajin tai -lajien tointia. Laskentoihin voi osalpesimä-, talvehtimis- tai levähdysalueena. listua kuka tahansa, joka tuntee alueen linnut ja niiden äänet riittävän hyvin, itse menetelmät eivät ole vaikeita oppia.

Kesäksi 2018 etsitään laskijoita muun muassa seuraaville alueille:

Espanja: Katalonia ja Aragonia 10.–18.3.

Hinta 1 690 € sis. lennot, majoitukset, kuvausmaksun ja kuljetuksen pikkubussilla. Järj. Avescapes Travels.

Koillis-Intia: Eaglenest ja Kaziranga, 22.3.–8.4. Täynnä!

Järjestetään seuraavan kerran 2020. Järj. Avescapes Travels.

Espanjan kevät, Navarra 7.–15.4.

Huikea petolintumatka ja paljon muuta lajistoa parhaan paikallisoppaan johdolla. Hinta n. 1500–1600 €.

Järj. Skaftung Nature.

Marokon kierros 27.4.–7.5.

Hinta 2 690 € sis. lennot, majoituksen puolihoidolla, kuljetukset maastoautoilla sekä paikallisoppaat.

Järj. Avescapes Travels.

Viron kevätlinnut 30.4.–4.5.

Viron ikimuistoinen Vappu tarjoaa lyhyet etäisyydet, paljon lintuja ja upean majapaikan kotiruokineen.

Hinta n. 550 €. Järj. Skaftung Nature.

Lumoava Kirgisia 18.-29.5.

Huikean kaunista luontoa ja linnustoa Issuk-Kul järven ympäri kiertävällä matkalla Paul Segersvärdin johtamana. Hinta 2995 €. Järj. Kon-Tiki Tours, www.kontiki.fi Kroatia 19.–26.5.

Huippuoppaamme erikoisalaa ovat Kroatian pesimälinnuston lisäksi myös orkideat. Hinta n. 1450 €.

Järj. Skaftung Nature.

–– Lemmenjoen kansallispuisto ja Puljun erämaa Pohjois-Lapissa. Alueen linnustoa selvitetään pääasiassa linjalaskennoin. Soveltuu varsinkin vaellustaitoisille. Alueen suuren koon takia laskentavoimaa tarvitaan paljon, ja etusijalla ovat 3–4 hengen laskentaryhmät.

Puolan lintumatka 4.-9.6.

Petri Kuhnon vetämä matka Puolan uskomattoman hienoille lintupaikoille uusitaan tulevana kesänä.

Hinta 1495 €. Järj. Kon-Tiki Tours

–– Pitkärannan ja Päätyenlahden lintuvedet Pohjois-Karjalassa sekä Köyliönjärvi–Pyhäjärvi Varsinais-Suomessa. Seurantaan kuuluu muutonaikaisia laskentoja ja pesimälinnuston kartoituksia. Soveltuvat varsinkin alueellisten lintuyhdistysten projekteiksi.

Norja, Lapin ja Varangin Linnut & Kasvit, 25.6.-03.7., Lapin linnut ja kasvit helposti ja monipuolisesti nähtävänä. Halukkaille luvassa 3-4 tunnin retki Hornoyan lintukoloniaan. Mukana myös Lapin kasviopas. Hinta n. 1260 €. Järj. Skaftung Nature

–– Riisitunturi, Elimyssalo ja Juortanansalo Kainuun–Kuusamon alueella. Pinta-alaltaan pienempiä linjalaskentakohteita, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi kahden hengen ryhmille.

–– Krunnien saaristo Perämerellä. Vähän retkeilty linnustoltaan erittäin arvokas alue, jonka edellisestä laskennasta on jo aikaa! Menetelmänä saaristolintulaskenta. Soveltuu veneilytaitoisille.

IBA-laskennoista korvataan laskijoille matkakulut ja puolipäiväraha laskentapäiviltä. Laskentakohteista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Tero Toivaseen (tero.toivanen@birdlife.fi).

IBA-seurantaan voi osallistua myös tekemällä lintuhavaintoja millä tahansa

IBA-alueella ja ilmoittamalla ne Tiiraan! Etenkin kevätja syysmuutolla tärkeistä alueista (kosteikot, merenlahdet, pellot) erinomaista aineistoa linnuston muutoksista kertyy, kun kohteilla retkeillään säännöllisesti, linnut lasketaan huolella ja havainnot ilmoitetaan.

Färsaaret luonto- ja lintumatka 12.-18.6.

Färsaarien merenrantakallioiden huimat korkeudet ja silmänkantamattomiin ulottuvat rantaniityt houkuttevat luonnosta ja linnuista kiinnostuneet tälle matkalle. Matkaa johtaa Paul Segersvärd.

Hinta 2490 €. Järj. Kon-Tiki Tours

Lisäksi tulossa 2018–2019: Espanja, Galicia, elo-syyskuun vaihde, Uutuusmatka Navarran kautta Galiciaan, missä pääosassa on valtamerilajisto. Järj. Skaftung Nature Irlannin merilinturetki 29.8.–5.9.2018. Hinta 1 590 €. Järj. Avescapes Travels.

Pohjois-Perun Endeemit 18.8.- 8.9.2018. yli 40 kotoperäistä ja 600 muuta lajia uskomattomissa Andien maisemissa. 2 paikkaa vapaana. Hinta n. 4 500–5 000 €. Järj. Avescapes Travels.

Ruotsi: Falsterbo 13.–16.9.2018. Matka Falsterbon, joka on erityisesti tunnettu komeista petomuutoistaan. Hinta 650 €. Järj. Avescapes Travels.

Viron lintusyksy, 17.–21.9.2018. Tutustumme Viron monipuoliseen syyslinnustoon ja muuttoon.

Matsalun ympäristö, Sörve, Spithami ja Puise tulevat tutuiksi. Hinta n. 630 €. Järj. Skaftung Nature.

Etelä-Espanjan Syksy 20.–29.10.2018 (la-su), lennot Helsinki–Malaga. Lintuja valtamerilajeista vuoristolajeihin Etelä-Espanjan parhailla lintupaikoilla. Hinta n. 1600 €. Järj. Skaftung Nature.

Portugali marraskuu. Uusi matka helmikuun matkamme pohjalta. Järj. Skaftung Nature.

Etelä-Oman marras- & joulukuu 2018. Kaksi viikon retkeä Salalahin monipuoliseen lintumaailmaan.

Oppaana Dick Forsman. Hinta n. 2700 €. Järj. Avescapes Travels Iran 30.3.–12.4.2019. Hinta n. 3 500 €. Järj. Avescapes Travels.

24

Teemu Sirkkalasta vuoden nuori lintuharrastaja Juha Jolkkonen

Jukka Hintikka Teemu Sirkkala on 19-vuotias Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen (PSLY) kasvatti, joka on ehtinyt harrastaa lintuja jo vuosia. Kotiyhdistyksessään hän on toiminut jo muun muassa hallituksen jäsenenä, ja hän retkeilee alueella yhä aktiivisesti. Jos tarvitaan linnustonlaskijaa, ralliseuraa tai opasta retkelle, niin Teemu on aina valmiina.

Muutettuaan Sipooseen asumaan Teemu on osallistunut myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan toimintaan retkioppaana ja retkitoimikunnan jäsenenä. Teemu on opastanut useilla Tringan retkillä ja mm. BirdLife Suomen Lintumessuilla. Teemun tärkeimmät retkeilyalueet ovat etelärannikolla. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan peltoaukeat ja Suomenlahden saaristo kiinnostavat, mutta harrastus on vienyt Teemua myös ympäri Suomea aina Lapin perukoille asti.

Valokuvaaminen on tärkeä osa Teemun lintuharrastusta. Teemun luontokuvaajan ura alkoi PSLY:n Corvus-lehdessä julkaistuilla kuvilla, ja ensimmäisen oman luontokuvanäyttelynsä Teemu piti Helsingissä marras– joulukuussa 2016.

Teemu on voinut tulla harrastajatovereille tutuksi paitsi yhdistysten retkillä, myös jokavuotisilla Virolahden Arktikapäivillä. Toimimalla niiden oppaana Teemu on päässyt jakamaan osaamistaan. Viime toukokuussa Teemu oli Arktikapäivillä oppaana kokonaisen viikon, joka huipentui itse löydettyyn Suomen neljänteen kyhmypilkkasiipeen.

Teemu Sirkkala on myös innokas luontokuvaaja.

Jan Södersved

Vuoden retkikummi on

Jaana Sarvala

Jukka Hintikka ja Markus Seppälä Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan bussiretkillä on usein mukana ystävällinen opas, joka pitää yllä iloista mieltä, kertoo mukavia juttuja ja on aina valmis parhaansa mukaan auttamaan myös määrittämisessä. Vuoden retkikummiksi valittu Jaana Sarvala on tuttu useimmille Tringan bussiretkeläisille. Suuri osa Jaanan työstä Tringan retkivastaavana on kuitenkin sellaista, joka jää tavallisilta retkeläisiltä näkemättä.

Tringan toimintaan Jaana tuli mukaan 2000-luvulla.

Silloiset retkivastaavat Pekka Seppälä ja Roland Vösa oivalsivat, että retkillä hyvin viihtyvä, järjestelykykyinen ja uusia ideoita keksivä Jaana olisi kullanarvoinen osa Tringan retkitoimikuntaa. BirdLife Suomen retkikummi Jaanasta tuli vuonna 2013.

– Tringan retkitoiminta on Jaanan aikana sekä kasvanut että ammattimaistunut, ja vuosittain järjestetään tätä nykyä jo yli 60 erilaista retkeä, Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kertoo. – Jaana paitsi vetää itse retkiä, myös tekee retkisuunnitelmat yhdessä muun retkitoimikunnan kanssa, kilpailuttaa bussit, laskee budjetit ja on yhteydessä retkioppaisiin. Ilman Jaanaa Tringan retkitoiminta olisi monin verroin vähäisempää, Hintikka korostaa.

Jaana on vetänyt viime vuosina sekä bussiretkiä että lyhyempiä lintukävelyjä 1–2 retken tasaisella kuukausitahdilla. Tringan retkien lisäksi Jaana retkeilee paljon myös omin päin. Etenkin erilaiset Uudenmaan metsäluontokohteet kuuluvat Jaanan rakkaisiin retkikohteisiin, mutta ovatpa esimerkiksi myös monet Lapin kohteet tulleet Jaanalle tutuiksi.

Paljon onnea vuoden retkikummille!

Jaana Sarvala on Tringan retkitoiminnan voimahahmo..

Hopeisia ansiomerkkejä Kirsi Peltonen BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti

tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Vuonna 2017 hopeinen ansiomerkki on myönnetty

seuraaville henkilöille: –– Tuomo Karplund (Kemi) –– Aarne Lahti (Vaasa) (merkki myönnetty joulukuussa 2016) –– Juha Ylimaunu (Kemi)

1 | 2018

25

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä Edustajiston syyskokous 18.–19.11.2017 Valkeakoskella

Kuka kukin on?

Esittelyssä BirdLife Suomen hallituksen uudet jäsenet

Ilkka iivonen

–– Kokouksessa oli paikalla yli 50 edustajaa 21 jäsenyhdistyksestä.

–– Kokouksessa hyväksyttiin BirdLife Suomen strategiakauden 2017–2020 keinot sekä sääntömääräisinä asioina toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018.

–– Johan Hassel valittiin liittohallituksen puheenjohtajaksi jatkokaudelle 2018–2019.

–– Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Jussi Kentta Teuvasta ja Marko Vauhkonen Heinolasta, sekä jatkokaudelle valittiin Markus Keskitalo Porvoosta ja Kim Kuntze Tampereelta. Hallituksessa jatkavat kaksivuotiskauden toisen vuoden Hanna Aalto, Juhani Kairamo, Jyrki Mäkelä, Risto Nevanlinna ja Tuomo Pihlaja.

–– Kokouksen lopussa julistettiin BirdLife Suomen vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Teemu Sirkkala Sipoosta ja vuoden retkikummiksi Jaana Sarvala Helsingistä.

Kevään 2018 edustajiston kokous järjestetään Maarianhaminassa!

Seuraava edustajiston kokous järjestetään Maarianhaminassa 17.–18.3.2018. BirdLife Suomen lisäksi kokousta isännöi toimii 90. toimintavuottaan samana viikonloppuna juhlistava Ålands Fågelskyddsförening. Kokouksen asialistalla on muun muassa vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan Oman yhdistyksesi edustajat löydän sivuiltamme: https://www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/

Lintulehtiportaali

kokoaa BirdLife-yhteisön julkaisut yhteen paikkaan Verneri Vesterinen Lintulehtiportaali (lintulehti.birdlife.fi) on julkaisualusta, jossa BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten lintuaiheiset julkaisut ovat helposti luettavissa. Portaaliin lisätään jatkuvasti tuoreita julkaisuja, ja monessa yhdistyksessä on portaalin käynnistämisen jälkeen ryhdytty digitoimaan myös vanhoja lehtiä sähköiseen muotoon.

Portaaliin kirjaudutaan sivun oikeassa yläreunassa olevasta ”Kirjaudu”-painikkeesta omilla Tiira-tunnuksilla. Osa julkaisuista on vapaasti luettavissa kirjautumatta. Osa julkaisuista vaatii jonkin yhdistyksen jäse-

nyyden ja Tiiraan päivitetyn tiedon jäsenyydestä (jäsennumero Omat tiedot -kohdassa).

Voit lukea portaalissa joko kokonaisia julkaisuja tai yksittäisiä artikkeleja. Portaalissa on monipuoliset hakutoiminnot: voit hakea etsimäsi julkaisun tai julkaisijan nimen, järjestysnumeron tai vuoden mukaan. Yksittäisiä artikkeleja voit hakea kirjoittajan, otsikon, vuoden tai avain- ja hakusanojen mukaan.

Lintulehtiportaalin ansiosta aikaisemmin ainoastaan paperilehdissä ollut tieto paikallisista lintulaskennoista ja seurannoista on nyt yhä useamman lintuharrastajan ja -tutkijan saatavilla.

Jussi Kentta, Teuva jussi.kentta@gmail.com

”Havaitusta linnusta saadaan aina lukumäärä ja pinna.”

Visio tai tavoite hallituksessa: Toivoisin pystyväni kehittämään lintuharrastusta koko Suomen alueella lisäämällä harrastajien yhteenkuuluvuuden tunnetta sovellusten, julkaisujen, havaintojärjestelmän ja some-kanavien kautta.

Tapio marttila

Marko Vauhkonen, Heinola marko.vauhkonen@luukku.com

”Voi kun ehtisi vielä linturetkillekin!”

Visio tai tavoite hallituksessa: BirdLife Suomen uusi strategia hyväksyttiin viime keväänä ja keinot edustajiston kokouksessa syksyllä. On innostavaa olla mukana toteuttamassa niitä – yhdessä lintujen puolesta. Haluan osaltani vaikuttaa siihen, että BirdLife pystyy edistämään linnustonsuojelua ja lintuharrastusta sekä tarjoaa näihin liittyviä palveluja meille kaikille. Itselleni erityisen läheisiä ovat suojeluasiat.

Muut BirdLife Suomen hallituksen jäsenet 2018: Johan Hassel (puheenjohtaja), Kokkola Hanna Aalto, Parikkala Juhani Kairamo, Espoo Markus Keskitalo, Porvoo

Kim Kuntze, Tampere Jyrki Mäkelä, Kuusamo Risto Nevanlinna, Espoo Tuomo Pihlaja, Hankasalmi

26

Lintuharrastajan oma kauppa

Muista ruokinnat

Leica Noctivid

Swarovski CL Companion

Katselun uusi tulevaisuus

Kowa 883

Britain’s Birds

Swarovski BTX

Lukuja luodoilta

ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla lintujen suojelua

Valokuvia linnuista

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Lu ki jo ilt a

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä.

Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Sari Viikinkoski, Helsinki.

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi Aineiston on oltava perillä viimeistään 16.3.

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ■ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko ■ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita.

Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut ■ Tiira-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Taviokuurna. Jarno Luiro, Rovaniemi.

10 kiperää linnuista (s. 19) 5. Taviokuurna syö marjoista vain siemenet, ei hedelmämaltoa. Tilhi syö marjan kokonaisena.

3. Ennätykselliset 151 pesintää.

Vielä parikymmentä vuotta sitten Suomessa pesi alle 30 valkoselkätikkaparia.

4. Metsäviklo.

2. Yli 300 000 valkoposkihanhen kerääntymä.

1. Pyy (naaras).

Vastaukset:

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

10. Palokärjellä.

9. Räyskä.

7. Pinnoja eli uusien lintulajien laskemista. Elis eli elämänpinna on lintulaji, jota ei ole koskaan aiemmin nähnyt.

Vuodari eli vuodenpinna on kalenterivuoden aikana havaittu laji.

8. Valkoinen.

6. 1939.

28

Tukaani.

Elias Kimmo (10 v).

Harmaahaikara.

Jenna Rantakari (8 v).

Punatulkku.

Veera Niemi (7 v)

Lintu.

Ellen Kimmo (5 v).

Helmipöllö.

Jenna Rantakari (8 v).

Pikku-

Tiira

Sinitiainen.

Sofia Uusitalo (10 v).

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia.

Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 16.3. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki Lintu.

Vilja Luukkonen (6 v).

1 | 2018

29

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 22.–26.1. Pihabongauksen koululaisviikko 27.–28.1. Pihabongaus 17.–18.3. Edustajiston kevätkokous Maarianhaminassa 5.5. Tornien taisto 14.–20.5. Lasten lintuviikko 9.–10.6. Pönttöbongaus 25.8. Lintumessut Helsingissä 6.–7.10. EuroBirdwatch 17.–18.11. Edustajiston syyskokous Kokkolassa

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2018: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat:

11.2. Koskikararetki Rautjärven Hiitolanjoelle kimppakyydein. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9 ja Simpeleen Teboililta (Mäkiänkiläntie 2) klo 9.45.

2.3. tai 9.3. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteinen pöllöretki Imatralla kimppakyydein.

Kokoonnutaan Imatran uimahallin P-paikalla klo 18. Pöllöretkellä seisotaan paikoillaan kevättalven yössä, joten kannattaa pukeutua lämpimästi.

4.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6 aukiolla.

18.3. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

21.3. Yhdistyksen kevätkokous klo 17. Paikka ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja EKLY-verkossa.

24.3. Erämaarally 2017 – Etelä-Karjalan pohjoisosien talvehtivien metsälintujen kisamuotoinen laskenta. Kisa käydään tällä kertaa Ruokolahden– Rautjärven lohkoilla. Kisakeskukseksi on varattu Pitkäjärven toimintakeskus koko viikonlopuksi 23.–25.3. sisältäen ruoan, saunan ja yöpymismahdollisuuden. Tiedustelut: Harry Nyström, harrynystrom@gmail.com, p. 044 749 1282.

8.4. Linturetki Lappeenrannan lintupaikoille kimppakyydein. Kokoontuminen klo 8 Katariinantori 6 aukiolla.

17.3. Klo 13–14 esitelmä ja klo 14–15 Orioluksen vuosikokous. Esitelmän aihe ilmoitetaan myöhemmin Oriolus-verkossa sekä Orioluksen Facebook- ja verkkosivuilla. Paikka: XAMK:in Mikpolisali, Patteristonkatu 2, Mikkeli. Vapaa pääsy.

Ajankohtaista: Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa ja Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Tiedustelut tapahtumista: Jari Kiljunen, p.

040 579 8990, jari.kiljunen207@gmail.com.

Etelä-Savo Yhteystiedot:

Kemi-Tornio

varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Yhteystiedot:

Tapahtumat: Tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää.

Mahdollisista muutoksista ja tarkemmista yksityiskohdista ilmoitetaan yhdistyksen verkko- ja facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten pidä huoli ja tarkista, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi.

Erityisesti retkien osalta kannatta tilanne tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu (2–3 e). Kukin retki kestää 2-4 tuntia. Kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka (paitsi 28.3. lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on uimahallin P-paikka). Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

25.1. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna).

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

22.4. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

29.4. Kuuntelupainotteinen retki Lappeenrannan Pappilanniemeen (sään salliessa). Kokoontuminen Pappilanniemen P-paikalla klo 7. Tule kuulostelemaan ja tunnistamaan kevään ääniä!

Jäsenmaksut 2018:

27.1. Pihabongaus-tapahtuma klo 11–15 (Aulangon ulkoilumajan kota).

11.2. Talvikki-talviretkeilytapahtuma (Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki), jossa KHLY esittelee toimintaansa.

22.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi).

3.3. Pöllöretki (aika ja kohde ilmoitetaan myöhemmin).

10.3. Merikotkaretki, paikallisretki. KAL Verhonkulma, klo 12–15.

22.3. Lintuilta klo 18

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

28.3. Lokkiretki, paikallisretki. HML Uimahallin ranta, klo 18–20.

7.4. Lopen pönttöpäivä klo 9–14 Eräloppi Oy:n pihalla (Kauppatie 11, Loppi).

8.4. Hanhiretki, paikallisretki klo 9–13.

Kokoontuminen Tiiriön ABC:n P-paikalla. Kohde määräytyy silloisen hanhitilanteen mukaan.

Jäsenmaksut 2018:

11.4. Peltolinturetki klo 18–20, paikallisretki, HML Vuorentaka ja HAT Mervi ja Suontaka.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

18.4. Kuikkaretki klo 18–20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi.

10.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

24.3. Perinteinen Ahvenanmaan pinnaralli. Lisätietoja yhdistyksen verkkosivuilla.

Verkkosivut:

Tapahtumat:

19.4. Lintuilta klo 18.

www.oriolus.org

24.1. KLY:n sääntömääräinen vuosikokous Paltaniemen kylätalolla klo 18 alkaen.

21.4. Vesilinturetki klo 9–13, paikallisretki. mm. KAL Iittala Kutila.

EteläKarjala Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Harri Ekholm, harri.ekholm@juttusultsina.fi, p. 040 503 3833. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsenet 20 e, perhejäsen 5 e.

Kannatusjäsenmaksu 75 e.

Tapahtumat: Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Tervetuloa mukaan!

28.1. Pihabongaus-tapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–12. Tule osallistumaan Pihabongaukseen lintuoppaiden kanssa.

21.2.–6.3. Talvilintulaskennan kevätlaskenta

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Sähköpostilista: Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 28.1. Klo 13–15 Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta kertoo BirdLife Suomen vuoden 2018 linnusta, punasotkasta, ja kosteikkojen tärkeydestä monille linnuille. Paikka: XAMK:in Mikpoli-sali, Patteristonkatu 2, Mikkeli. Vapaa pääsy.

24.2. Klo 14–16 Pertti Koskimies ja Pekka Mättö kertovat kalasääskestä ja lintuharrastajien kalasääskien eteen tekemästä työstä. Paikka: XAMK:in Mikpoli-sali, Patteristonkatu 2, Mikkeli. Vapaa pääsy.

3.4. Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2).

Tapahtumasta tarkemmin tulevassa jäsentiedotteessa.

Kanta-Häme Yhteystiedot: BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@birdlife. fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@ birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

25.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki, RMK Sammalistonso.

28.4. Kosteikkoretki 2 klo 9–13, paikallisretki, kahlaajaretki joko RMK Sammalistonsuolle tai JAN Röyhynsuolle lintutilanteen mukaan.

5.5. Tornien taisto. Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet.

Verkkosivuilla ilmoitetaan myöhemmin, millä torneilla yhdistys järjestää opastusta.

19.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka.

26.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki. JAN Turenki/HAT Sattula.

6.6. Lintukävely klo 18–20 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

13.6. Lintukävely klo 18–20 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

16.6. Linturalli klo 00–15. Säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin mm. verkkosivuilla.

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: Tammikuu Talvilintukilpailu jatkuu tammikuun loppuun saakka.

Tammi-helmikuun vaihteessa pöllökuuntelut alkavat.

23.2. Vuosikokous klo 18 Majakkatalossa (Pohjoisrantakatu 5, Kemi).

Perjantaipalaverit jatkuvat Takajärven nuorisotalolla klo 18 (Oklaholmankatu 16, Kemi).

Seuraa myös Xenuksen omilla verkkosivuilla Tapahtumat-osiota sekä yhdistyksen Facebook-sivuja.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: WhatsApus-ryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle sekä TIKLI-ryhmä koville haviksille. Ryhmiin voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä 0400 251 389.

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com. Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e.

Kaikista tapahtumista tiedotetaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

30 Niclas Fritzén

18.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@ tintti.net, p. 044 565 4636.

18.4. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa ja Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19.

Lisätiedot: Sami Ylistö (Jyväskylä) ja Jarmo Jokinen (Muurame).

Kevät tuo tullessaan perinteisen kattauksen lintutornipäivystyksiä ja retkiä – seuraa ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla!

Kuusamo Yhteystiedot: Hussvalor accepterar också betongbon.

Konstgjorda svalbon

på Valsörarna

Niclas Fritzén, stationschef på Valsörarnas biologiska station Den starkt hotade (EN) hussvalans naturbon på Valsörarna har uppvisat en dålig hållbarhet och tillgången på bra lera har åtminstone ställvis varit dålig. För att förbättra förhållandena för hussvalan och samtidigt kunna införa en regelbunden uppföljning av beståndet på Valsörarna har Ostrobothnia Australis r.f. (OA) inlett ett projekt med konstgjorda svalbon gjorda av träbetong. Målsättningen är att ha ett system med 20–30 bon på de befintliga byggnaderna på Valsörarna. För projektet har OA erhållit talko-understöd av Birdlife Finland. På bilden en hussvala som utan dröjsmål tog i bruk ett av de nya betongbona på Valsörarna.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: KPLY juhlii koko vuoden 40-vuotista taivaltaan retkien ja tapahtumien parissa.

1.–31.1. Tammikisan pokaali taas tavoiteltavissa. Tammikuun perinteinen pinnakisa KPLY:n alueella. Ilmoita havainnot 2.2. mennessä Johan Hasselille (johan.hassel@ekoso.fi).

Huhtikuussa KPLY:n sääntömääräinen kevätkokous. Seuraa ilmoittelua.

Huhtikuusta alkaen Tankarin lintuaseman kunnostustalkoot jatkuvat.

Käsiä tarvitaan! Tarkemmat tiedot: asemanhoitaja Harri Hongell (harri. hongell@gmail.com).

5.5. Tornien taisto klo 5–13. KPLY 40 vuotta – 40 tornia!

Toukokuu Lasten lintuviikolla järjestämme opastettuja retkiä kouluille ja yleisölle.

Toukokuun lopulla yhdistyksen 40-vuotisjuhlaralli, 24 tuntia. Aika ilmoitetaan myöhemmin.

9.–10.6. Pönttöbongaus. Osallistu kotipihalla tai kesämökillä!

Heinäkuussa yhdistyksen terassiralli.

Seuraa verkkosivujamme.

Syksyllä BirdLife Suomen edustajiston kokous järjestetään Kokkolassa, ja silloin juhlistetaan yhdistyksen 40-vuotista taivalta.

Lintukerho Larus: Kalajokilaakson lintukerho Laruksen tapahtumat: www.lintukerholarus.fi

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava.

Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista: Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

26.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon. Lähtö laivalla Haminan Tervasaaresta klo 5.

Paluu samaan paikkaan klo 14. Hinta aikuisilta 30 e, lapsilta ja opiskelijoilta 10 e. Ilmoittautumiset: joni.rasanen@ parma.fi

Ajankohtaista: Perinteinen koko talven kestävä pihapinnakisa käynnissä (1.12.–28.2.). Mukaan voi edelleen ilmoittautua Joni Räsäselle (joni.rasanen@parma.fi).

Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: esa.partanen@yahoo.com

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p.

040 768 6448.

Verkkosivut: www.lly.fi Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Tapahtumat: Lisätietoja kaikista tulevista tapahtumista löydät Kuusamon Linnut -sähköpostilistalta sekä lintukerhon verkko- ja Facebook-sivuilta.

Kymenlaakso Yhteystiedot:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2018:

Facebook: www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

www.kyly.fi

Tammikuussa alkaa Lintukurssi uusille harrastajille.

Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Helmikuussa koskikararetki Vikakönkäälle.

Sähköpostilista:

Helmikuussa valokuvailta.

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

1.3. Yhdistyksen kevätkokous.

www.birdlife.fi/ksly

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat: 25.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla noin tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin. Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Pakkasrajana on 20 astetta. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com, p. 041 505 6246.

27.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa (os. Vapaudenkatu 39–41).

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 28.1. Pihabongausta Kotkan Katariinan tervaleppälehdossa ja Iitin Mukulanlahdella. Oppaat paikalla klo 11–12.

Maaliskuussa kaksi pöllöretkeä: toinen Pohjois- ja toinen Kaakkois-Kymenlaaksoon. Oppaana Seppo Grönlund.

Tarkemmat ajankohdat myöhemmin Kyly-verkossa.

Maaliskuussa yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous Kotkassa.

Tarkempi ajankohta myöhemmin Kyly-verkossa.

Facebook: www.facebook.com/hakkiry Instagram: www.instagram.com/hakki_ry/ WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Sähköpostilista Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2018: Varsinaiset jäsenet 25 e, perhejäsenet 6 e.

Tapahtumat: 27.–28.1. Pihabongaus Moision ruokintapaikalla opastetaan yleisöä la klo 11–12 ja Pähkinäniemen ruokintapaikalla su klo 11–12.

9.3. Pöllöretki klo 19–20 Lohjan pääkirjastossa (yläkerran kokoustila).

Tutustutaan pöllöjen elämään teoriassa ja kuunnellaan pöllöjen ääniä. Klo 20 lähdetään Lohjan kirkkokentältä pöllöretkelle. Retken kesto n. 3 tuntia.

17.4. Pusulanjärven lintupäivä klo 7–13.

28.4. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12. Polku Kukkumäelle lähtee Kukkumäentien ja Kukkukallionkaaren risteyksestä. Pysäköinti Kuninkaantielle.

LounaisHäme Yhteystiedot:

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325.

Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Verkkosivut:

www.birdlife.fi/hakki

Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin verkkosivuilla, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Verkkosivut:

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Keijo Nurmiranta, keijo.nurmiranta@hotmail.com.

Facebook: www.facebook.com/lounais-hämeenlintuharrastajat

Tapahtumat: Tammi- ja helmikuussa lintuillat.

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Maaliskuussa pöllöretkiä ja vuosikokous, jonka yhteydessä järjestetään myös lintuilta.

Tapahtumat:

Huhtikuussa huhtiralli ja muutontarkkailua.

Maaliskuussa pöllönkuunteluretki.

Huhtikuun alun ja toukokuun puolivälin välillä isojen lintujen muuton tarkkailua.

Toukokuussa matka Liminganlahdelle.

Toukokuussa Harjulammen linturetki, yleisötilaisuus.

Tapahtumien ajankohdat ja paikat tarkentuvat ja voivat muuttua syksyn aikana. Tarkista aina ajantasaiset tiedot yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilta.

Kaikista tapahtumista tiedotetaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Seuraa myös verkkosivujen keskustelupalstaa.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 040 5353754. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly

Lohjan seutu

Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Yhteystiedot:

MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Sähköpostilista:

1 | 2018 sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi.

Tf ordförande Anette Bäck, t. 040 749 7621, nette.back@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2018/ Medlemsavgift 2018: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e

Tapahtumat/Evenemang: 21.2. Årsmöte med vetenskapligt föredrag.

Mars Ugglekväll. Kontaktperson: Ralf Wistbacka (t. 050 516 6817, ralf@ wbe.fi).

13.3. Månadsmöte med vetenskapligt föredrag.

11.4. Månadsmöte med vetenskapligt föredrag.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2018: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 1.1.–31.12. Vuoden vaihteessa pyörähtää käyntiin uusi ekopinnakisa PiLY:n toimialueella. Kisassa on tarkoitus havaita mahdollisimman monta lajia ilman moottoriajoneuvojen käyttöä.

Osallistua voi myös halutessaan lyhyemmän aikaa. Lisätietoja ja osallistumisohjeet PiLY:n verkkosivuilta.

26.1. Tammikuun lintuilta klo 18–20.

Pertti Koskimies kertoo sanoin ja kuvin Lapin linnuston muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä ihmisen mylläämässä maailmassa. Lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa.

10.–18.2. Pirkanmaan maakunnan koskikarojen laskentaviikko. Havainnoidaan maakunnassa talvehtivia koskikaroja tehostetusti. Koskikarahavainnot toivotaan kuitenkin ilmoitettavan koko talven ajalta Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi), jotta saadaan paremmin kokonaiskuvaa Pirkanmaalla talvehtivista koskikaroista.

31 Ari-Pekka Auvinen

10.2. Lintukävely Pyhäjärven rannassa Tahmelan ja Pispalan alueella. Havainnoidaan talvisia lintuja. Lähtöpaikka Tahmelanlähde klo 10. Kesto parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin.

Kävely sopii hyvin lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville.

11.2. Koskikararetki Nokian Siuronkoskelle klo 13–15. Nokian Lintukoulun, Nokian luonnon ja PiLY:n yhteinen retki. Kokoontuminen Siuron Koski-Baari Oy:n edustalla.

23.2. Helmikuun lintuilta klo 18–20.

Olavi Kalkon lintukuvaesitys: Kameran ulkoiluttajan vuosi 2017. Lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa.

9.3. Pöllöretki bussilla ajankohdan parhaille pöllöpaikoille. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereelta Keskustorilta vanhan kirkon edestä kello 18. Paluu vähän puolenyön jälkeen. Muista eväät ja lämpöiset vaatteet. Hinta jäsenille 12 e, ei-jäsenille 17 e, nuorisojäsenet ilmaiseksi.

Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@ gmail.com).

23.3. Sääntömääräinen kevätkokous, jossa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Lisäksi kevätkokoukseen tuodaan PiLY:n hallituksen sääntömuutosehdotus toiseen kertaan käsiteltäväksi.

Ensimmäinen käsittely oli syyskokouksessa 17.11.2017. Sääntömääräinen kevätkokous pidetään Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa klo 18 alkaen.

24.3. Lintukävely Tampereella Hatanpäänniemellä ja Rantaperkiössä klo 10–12. Kävelyn lähtöpaikkana on soutustadionin viereinen kävelytie.

Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erityisesti vasta-alkajille ja perheille.

27.3. Perinteiset lokki-iltamat Tampereella Pyynikillä Jalkasaaressa klo 18–20.

Paikalla asiantuntevaa opastusta. Tule kysymään lokeista tai muista linnuista sekä lintuharrastuksesta yleensä.

14.4. Lintutapahtuma Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella klo 10–13.

Nokian Lintukoulun ja PiLY:n yhteinen tapahtuma. Seurataan muuttoa ja havainnoidaan paikallisia lintuja.

Tapaamispaikkana on Lukkilantiellä oleva iso punainen lato. Tapahtuma sopii erinomaisesti lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille.

Seuraa säännöllisesti tapahtumia verkkosivuilla ( http://www.pily.fi/tapahtumat/), koska sinne saatetaan päivittää uusia tapahtumia kuten toritapahtumia (esim. Tampereen vihreä viikko).

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Nokian Lintukoulu Ks. www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: Uudet jäsenet 2018 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Lisätiedot kirjasta ja sen tilaamisesta verkkosivuilta.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan Suojele pala Pirkanmaata. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (23.7.2015 pts PLO-2015-4516). Lupa

Muir pelastui auttajien nopean toiminnan ansiosta.

Maakotka Muir hoidettiin lentokuntoon Oulussa Petri Haapala Kiiminkiläiset koulupojat Juha ja Mikael löysivät 7.10.2017 hakkuuaukealta lentokyvyttömän maakotkan. Juha – fiksuna miehenä – ilmoitti tapauksesta PPLY:n loukkaantuneiden lintujen hoitoringille, joka reagoi välittömästi. Illan koitteessa saapuivat kaksi lintuharrastajaa haaveineen, ja niin painuttiin metsään poikien ja Juhan isän kanssa kotkaa hakemaan. Lintu paikallistettiin iltahämärässä soistuneesta metsästä 200 metriä alkuperäisestä paikasta, josta se oli tasajalkaa pomppinut löytäjiään karkuun. Lähestyimme sitä avorivissä otsalamppujen loisteessa, mistä kotka oli niin hämillään, ettei enää paennut.

Saimme sen nätisti haaviin ja käärittyä kevytpeitteeseen. Niin tämä väsynyt ja selvästi nälkiintynyt nuori naaraskotka matkasi auton peräkontissa Ouluun Ari-Pekka Auvisen ja Pauliina Raution Pihalintu-hoitolaan, jossa se pääsi sisäruokintaan ja tarkempaan syyniin.

Hoitopaikassa kotkalle maistuivat muun muassa tapaturmaisesti kuolleet merimetso, pari joutsenta ja rusakko. Linnun siivessä todettiin kyynär- ja värttinäluun välissä patti, jota se aristi. Vamman alkuperää ei saatu selville, mut-

on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

ta lentokyvyn se oli vienyt. Hyvässä hoidossa paraneminen edistyi ja vähitellen Muiriksi nimetty kotkaneiti alkoi osoittaa menohaluja. Ensimmäinen vapautusyritys tehtiin kuukauden päästä. Muir oli päässyt hyvässä hoidossa niin tuhtiin kuntoon (6,5 kg), ettei jaksanut lentää 30 metriä enempää. Onneksi lintu saatiin vielä samana päivänä kiinni, ja se pääsi hoitolaan takaisin – tällä kertaa laihdutuskuurille! Neljän päivän paastolla paino tippui reilun puoli kiloa, ja toinen vapautusyritys onnistui. Tällä kertaa lintu lensi lopulta jo hyvännäköisesti pellon poikki metsään. Toivotaan Muirille myötätuulta ja onnistuneita saalistuksia talvehtimismatkallaan.

Lämpimät kiitokset maakotkan löytäjille Kiiminkiin ja Pihalintu-hoitolalle uutterasta työstä luonnonvaraisten lintujen pelastamiseksi! Loukkaantuneet lentokyvyttömät linnut joutuvat luonnossa alttiiksi monenlaisille vaaroille. Nälkäkuolema ja maapedot lienevät pahimpia. Jotta lintuyhdistykset voivat jatkaa vapaaehtoisvoimin pyöritettävää toimintaa, ottavat ne vastaan avustuksia juokseviin hoitomenoihin. Lisätietoa hoitolintutoiminnasta voi lukea mm. osoitteesta www.pply.fi/auta-meita-auttamaan/.

Verkkosivut:

Tapahtumat:

www.pklty.fi

7.2. PKLTY:n vuosikokous klo 18 Joensuun Pyhäselässä, Annamaijan gluteenittomat leipomossa (os. Mulonväylä 780). Ajo-ohje: Joensuusta Reijolan liikenneympyrään ja siitä Mulonväylää etelään. Entinen huoltoaseman kiinteistö. Kokouksessa käsitellään vuosikokousasiat, muu ohjelma ilmoitetaan verkkosivuilla myöhemmin.

Kahvitarjoilu. Jos tarvitset kyytiä, kysy kavereilta tai hallituksen jäseniltä!

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

32 Aleksi Lehikoinen

Kuukausikokouksissa on tarjolla lintuesitelmiä, määritystietoa, ajankohtaisia suojelu- ja harrastusasioita sekä kahvia, pullaa ja uusimmat lintulehdet. Kokoukset ovat kaikille avoimia. Tervetuloa paikalle tai seuraa etänä! (http://www. oulu.fi/biology/EH/pply.htm) Kevätmuuton aikaan järjestetään myös yleisöretkiä (mm. Möljän lintukävelyt), joista ilmoitetaan myöhemmin. Tarkemmat tiedot tapahtumista yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla sekä sähköpostilistalla.

Lasten lintukerho Kerho käynnistyy taas heti vuodenvaihteen jälkeen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Tiina Sihto, reatiinas@gmail.com, p. 045 277 4546.

PohjoisSavo Yhteystiedot:

Haliaksen lähes 40 vuoden seurantatiedot ovat nyt avoimesti saatavilla.

Hangon lintuaseman muuttolintuaineisto

avoimesti verkossa Aleksi Lehikoinen Tringan ylläpitämän Hangon lintuaseman havaintoaineisto on ollut viime lokakuusta lähtien avoimesti ladattavissa aseman verkkosivuilta.

Yhteensä aineisto sisältää havaintoja yli 300 lajista ja yli 36 miljoonasta linnusta vuosilta 1979– 2016 painottuen kevät- ja syysmuuttokausille.

Hangon lintuasemalla, eli Haliaksella, on kerätty systemaattisesti aineistoa laskemalla paikallisia ja ohimuuttavia lintuja. Halias on Suomen ensimmäinen lintuasema, joka julkaisee koko havaintosarjansa avoimesti mm. tutkijoiden, lintuharrastajien, ympäristöviranomaisten ja rivikansalaisten käyttöön. Maailmanlaajuisestikin muuttolintuasemien aineistot ovat harvoin julkisesti saatavissa. Tringa haluaa toiminnallaan kannustaa muitakin asemia julkaisemaan omia aineistojaan avoimesti sekä herättää rahoittajien huo-

Maaliskuussa pönttötalkoita Noljakan koululla. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan verkkosivuilla ja sähköpostilistalla.

Ajankohtaista: Joensuun kaupungin taajama-alueen talvilintulaskenta aloitettiin 25.12.

Edistymisestä riippuen laskenta jatkuu helmikuulle. Kartoituksessa lasketaan linnut ennalta tehdyn lohkojaon mukaisilta alueilta. Yhden lohkon ehtii hyvin laskea talvipäivän valoisana aikana.

Koordinaattorina toimii Matti Koivula (p.

045 114 4929, mjkoivula@mail.com). Ks. laskentaohjeet ja taajamakartat: http:// www.pklty.fi/taajamakartoitus/.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi, p.

040 936 7749 (klo 10–16).

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18 v.

13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: Kevätkauden tapahtumat tulevat verkkosivuillemme tammikuun aikana.

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

1.–31.1. Tammiralli (yksilökilpailu, eri sarjoja), ks. http://www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit/

27.1. Lintukävely Lapinjärvellä klo 10–12.

Lähtö Salen P-paikalta. Reitti kulkee kylätaajamassa n. 3 km ja soveltuu kaikille linnuista ja luonnosta kiinnostuneille. Oppaana Juha Tuomaala.

21.4. Hanhiretki (bussiretkenä yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto Oulun kanssa) ja Liminganlahden lintukuvafestivaalit.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

11.4. Kuukausikokous klo 18, Oulu, Linnanmaa Sali SÄ102

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkko- ja Facebook-sivuilla.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2018:

14.3. Kuukausikokous klo 18, Oulu, Linnanmaa Sali SÄ102

7.4. Linturetki Kanteleelle klo 8–11.

Oppaana Juha Tuomaala.

Verkkosivut:

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@yahoogroups.com.

14.2. Kuukausikokous klo 18, Oulu, Linnanmaa Sali SÄ102 (sääntömääräinen kevätkokous). Veli-Matti Pakasen esitelmä ”Talitiaisten liikkeet ja säilyvyys talven aikana Oulun Hietasaaressa”.

3.3. Pöllöretki PSLY:n alueella. Säävaraus. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta ja Corvus-verkosta lähempänä retkiajankohtaa. Oppaana Juha Tuomaala.

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p.

040 586 0790, liisa.tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Jäsenmaksut 2018:

miota pitkälti vapaaehtoistöinä tehtävään aineistonkeruuseen.

Hangon lintuaseman aineistoa on käytetty 130 julkaisussa, sisältäen useita väitöskirjoja sekä kansainvälisiä tiedeartikkeleita. Vaikka aineisto on aikaisemminkin ollut saatavissa yhdistykseltä pyynnöstä, Tringa toivoo, että avoin aineisto lisäisi entisestään aineiston käyttöä. Hangon lintuaseman aineisto on osoittautunut merkittäväksi tietolähteeksi ympäristönmuutoksia tutkittaessa. Ilmastonmuutos on mm. aikaistanut lintujen kevätmuuttoa Hangossa ja toisaalta viivästyttänyt vesilintujen syysmuuttoa.

Ohjeet aineiston käyttöön ovat verkkosivuilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi ja lisäksi laajan aineiston mukana on analysointia helpottava R-ohjelman koodi. Aineistoa tullaan päivittämään vuosittain ja aineisto löytyy osoitteesta: www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Maaliskuussa lintuharrastuspäivät, Kodderviken, Porvoo. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lisätiedot Mikko Kataja.

27.1. Pihabongaustapahtuma yhdistyksen ruokinnalla Tolkkisten tikkametsässä klo 10–11. Havainnoidaan tunti ruokinnan ympäristön lintuja.

Oppaana Mikko Kataja.

www.phly.fi Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: Tammikuussa Lintuluontoilta Heinolassa.

Kevätkokouksen lisäksi suunnitteilla on kursseja (pöllöt, lintujen tunnistus, Tiiran käyttö, lintuharrastusvälineet, lintulaskennat), lintuilta, talkoot (mm.

Kutajärvellä), retkiä sekä toimintaa lapsille ja nuorille.

Seuraa tiedotusta verkko- ja Facebook-sivuilla sekä sähköpostilistalla.

Yleisötilaisuuksista tulee tietoa myös paikallismedian Menoinfoon. Tietoja saa myös pj. Tapani Saimovaaralta.

Huom.! Mahdolliset muutokset ja lisää toiminnasta: http://phly.fi/toiminta/ tapahtumakalenteri/

Ajankohtaista: Osoitteenmuutokset, eroamiset ja liittymiset jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomelle (toimisto@birdlife.fi, p. 09 4135 3300). Tiedot voi toimittaa myös Päivi Nousiaiselle.

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Verkkosivut: www.rslh.info Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista.

Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Helmikuussa perinteiset kauranlevitystalkoot Koddervikenillä. Ajankohta tarkentuu myöhemmin säiden ja jäätilanteen myötä. Lisätietoa verkkosivuilla ja Corvus-verkossa.

Jäsenmaksut 2018:

Maaliskuussa sääntömääräinen kevätkokous. Ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma).

Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja

Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

1 | 2018 Pajarille tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

27.1. Pihabongaustapahtuma kaikille kiinnostuneille klo 11–13 Seminaarin puutarhalla (Satamakatu 4). Tervetuloa tarkkailemaan lintulaudan vieraita lintuoppaiden seurassa!

4.2. Lintukerho klo 17. Lapsille suunnatussa Lintukerhossa tutustutaan lintujen elämään ja opitaan tunnistamaan lähiympäristön siivekkäitä. Vaihtuvat vetäjät.

4.2. Lintuilta & määrityskisa klo 18. Timo Trogen: Timon linnut. Perinteisen määrityskisan pitää Kalle Haapala.

Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin.

Kahvitarjoilu.

4.3. Lintukerho klo 17. Maaliskuun Lintukerhon teemana ovat pöllöt.

4.3. Sääntömääräinen kevätkokous & Lintuilta klo 18. Kokousesitelmänä Päivi Sirkiä Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta kertoo lintuharrastajien tekemistä lintulaskennoista.

Kahvitarjoilu.

26.4. Keväiset Lintutorni-illat alkavat jälleen! Lintuopas paikalla torstaisin klo 18–20. Paikkana vuorottelevat Unajanlahden lintutorni (26.4. ja 17.5.), Kauklaistenjärven lintutorni (3.5. ja 24.5.) sekä Otajärven Nuuskin lintulava (10.5. ja 31.5.). Säävaraus.

10.–13.5. Kevätretki Jurmoon. Majoittuminen vuokramökeissä. Mukaan mahtuu 13 osallistujaa. Retken hinta on 50 e/varsinainen tai perhejäsen, 30 e/alle 20-v nuorisojäsen. Hinta sisältää mökkimajoituksen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Virvalle, p. 044 257 0595 (klo 17 jälkeen) tai virva. poikonen@gmail.com.

Ajankohtaista: Muita alkuvuoden tapahtumia ovat maalis–huhtikuussa pönttöpaja ja pöllöretki yhteistyössä Rauman Seudun Luonnonystävien kanssa sekä hanhiretki ja peltolintuilta Kodiksamin pelloilla ja kylätalolla. Seuraa ilmoittelua verkko- ja Facebook-sivuilla, Raumaverkossa tai paikallislehdissä!

33 14.3. PLY:n sääntömääräinen kevätkokous yhdistyksen jäsenille klo 18 (Luontotalo Arkki). Yleisölle avoin lintuilta klo 19, jossa Matti Sillanpään kuvaesitys.

Huhtikuun kuukausitapahtuma on ulkoilmatilaisuus. Lisätietoja myöhemmin verkko- ja Facebook-sivuilla.

5.5. Tornien taisto 14.–20.5. Lasten lintuviikko 9.–10.6. Pönttöbongaus.

Lintukerho: Lasten lintukerhon toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: PLY:n tukemiseksi on avattu uusi verkkokauppa: www.fiola.fi/asiakaskauppa/?a=301476 Säpin lintuaseman varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio (nuotio.kimmo@gmail.com, p. 040 125 2855).

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Matti Aalto, sihteeri@sslty.fi, p.

040 574 3645.

Verkkosivut: www.sslty.fi Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 21.2.–6.3. Talvilintulaskennan kevätkierros. Odotuksissa on mukavia havaintoja syksyn ja vuodenvaihteen antoisien kierrosten tapaan.

Maaliskuussa pöllöretki. Ajankohdasta ja paikasta tiedotetaan yhdistyksen sähköisissä kanavissa.

Ajankohtaista: Keväällä Suupohjassa voidaan järjestää retkiä esim. pöllömetsiin, hanhipelloille ja lintutorneille. Toiveita kohteista ja ajankohdista voi esittää yhdistykselle.

Retkistä tiedotetaan yhdistyksen sähköisissä kanavissa.

Nyt on hyvä aika rakentaa linnunpönttöjä kevään pesimälinnuille. Ohjeita rakentamiseen löytyy mm. yhdistyksen verkkosivuilta.

Hanhipeltojen kevätseuranta tarjoaa maalis–huhtikuussa mielenkiintoisia

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Sähköpostilista:

Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumat:

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p. 040 841 2524.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: Lisätietoja tapahtumista: www.satakunnanlinnut.fi/tapahtumat/ 20.1. Kääkkäkokous klo 12.30. Perinteinen omakustanteinen lounastapaaminen iältään yli 40-vuotiaille PLY:n jäsenille Reposaaren Merimestassa.

Ilmoittautumiset: tapio.meri@gmail. com.

14.2. Lintuilta klo 18.30 (Luontotalo Arkki). Erikoissuunnittelija Jouko Högmanderin esitelmä aiheesta ”Saaristolinnusto muutoksessa – pitkäaikaisen seurannan tuloksia Turun saaristossa”. Vapaa pääsy.

17.–18.2. Koskikaraviikonloppu.

Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot: Esko Rajala, p.

040 541 0582.

14.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala.

5.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

9.–10.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

retkiä noin kuukauden ajaksi. Suupohjan pellot ovat metsähanhille keskeinen levähdysalue, joten havainnot tuovat tärkeää tietoa lajin tilanteesta.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary Twitter: twitter.com/tringa_ry Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Sähköpostilista:

www.suupohjanlinnut.fi

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi

Jäsenmaksut 2018:

Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY

Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut:

WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

28.1. Koko perheen Pihabongaus-tapahtuma Espoon Villa Elfvikin luontotalon pihassa (Eflvikintie 4). Ks. tarkemmat tiedot verkkosivujen tapahtumakalenterista. 1.2. Helmikuun kuukausikokous klo 18–20 Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6, Hki). Vuotuinen määrityskilpailu. Vapaa pääsy.

3.2. Talvilinturetki Myyrmäen seudulla.

Lähtö klo 8.45 Myyrmäen uimahallin edustalta (Myyrmäenraitti 4). Paluu n. klo 11.30. Kävelyä n.5 km talvilintuja tarkkaillen. Retki sopii vasta-alkajille tai muuten vain linnuista kiinnostuneille, myös koululaisille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: myllysenanna@hotmail.com 4.2. Tapanilan talvilinnut. Kierrämme Tapanilassa Fallkullan kotieläintilan tiluksia ja lähialueita talvilintujamme havainnoiden. Sopii kaikenikäisille.

Kävelyä n. 3 km. Lähtö klo 9.30 Tapanilan aseman ylikulkusillalta. Paluu klo 12.30 mennessä. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 10.2. Tikkaretki Tolkkisiin. Bussiretki. Lähtö klo 7 Kiasman edestä (Mannerheiminaukio 2). Paluu klo 15. Tolkkisten tikkametsässä vietetyn aamun jälkeen lähdemme etsimään Porvoonjokisuiston ruovikon viiksitimaleita. Ilmoittautumiset 3.2. mennessä. Tiedustelut: sirkkala. teemu@gmail.com 10.2. Veljekset von Wright -teemapäivä Ateneumissa. Tringan lintukierros ja luennot (klo 12–15). Lisätiedot: www. ateneum.fi/tapahtumat/

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2018:

5). Paluu n. klo 12. Kävelyä muutama kilometri kelistä riippuen. Retki soveltuu hyvin vasta-alkajille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com

Tapahtumat: 21.1. Talviretki Helsingin Kivinokkaan.

Lähtö klo 9 Kulosaaren kartanon P-paikalta (Kipparlahden silmukka

4.3. Alkukevään retki Viikkiin. Retkellä kierretään Viikin parhaita lintupaikkoja. Retki sopii hyvin vasta-alkajille.

Lähtö klo 8.30 Gardenian edustalta (Koetilantie 1). Paluu n. klo 12.

Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 8.3. Tringan harrastajatutkinto pidetään tuntia ennen kuukausikokousta (klo 17–18) Tieteiden talolla. Lisätietoja: www.tringa.fi/harrastajatutkinto/ 8.3. Maaliskuun kuukausikokous klo 18–20 Tieteiden talolla (sali 104).

Helmikuisen määrityskilpailun purku.

Vapaa pääsy.

9.3. Pöllöretki. Suuntana todennäköisesti Itä-Uudenmaan metsät, mutta reitti määräytyy kevään pöllötilanteen mukaan. Yhteinen bussiretki Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Lähtö klo 20 Kiasman edestä (Mannerheiminaukio 2). Paluu klo 01. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 10.3. Kevättalven lintukävely Myyrmäen seudulla. Lähtö klo 8.30 Myyrmäen uimahallin edustalta (Myyrmäenraitti 4). Paluu klo 11.30. Kävelyä n. 5 km kaupunki- ja metsälintuja tarkkaillen.

Retki sopii hyvin vasta-alkajille tai muuten vain linnuista kiinnostuneille, myös koululaisille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: myllysenanna@hotmail.com 17.3. Alkukevään retki Itä-Uudellemaalle.

Itä-Uudenmaan laajoilta peltoaukeilta löytyvät kevään ensimmäiset pulmuset. Aikaisena keväänä paikalle on jo saapunut kiuruja ja töyhtöhyyppiä.

Bussiretki. Lähtö klo 7 Kiasman edestä (Mannerheiminaukio 2). Paluu klo 18. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä.

Tiedustelut: mikko.savelainen@etkl.fi 25.3. Lasten linturetki Viikkiin (klo 10–12). Retkellä etsitään kevään ensimmäisiä muuttolintuja Tringan retkikummin seurassa ja kaikki halukkaat pääsevät opettelemaan kaukoputken käyttöä. Myös vanhemmat ja

isovanhemmat tervetuloa! Lähtö klo 10 Gardenian edustalta (Koetilantie 1, Helsinki). Sään mukainen varustus ja omat eväät mukaan. Maksuton.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 23.3. mennessä: juv@tringa.fi 5.4. Kevätkokous klo 18–21 Tieteiden talolla.

7.4. Retki Vuosaaren Kallvikiin.

Kävelemme Kallvikin niemen ympäri kevään merkkejä havainnoiden. Hyvät mahdollisuudet nähdä merilintuja sekä kevätmuuttajia. Lähtö klo 8.30 Kallvikin uimarannan huoltorakennukselta (Rantapaadentien pää). Paluu klo 11.30. Sopii myös vasta-alkajille.

Maksuton, ei ilmoittautumista.

Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail. com 11.4. Iltakävely Viikkiin. Reitti valitaan lintutilanteen mukaan, suuntaamme todennäköisesti Etu-Viikin pelloille.

Lähtö klo 17.30 Gardenian edustalta (Koetilantie 1). Paluu klo 20. Retki sopii myös vasta-alkajille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 14.4. Lasten linturetki Kirkkonummella.

Tarkkaillaan ruokintapaikan lintuja ja keskitytään niiden äänten kuunteluun.

Kaikenikäiset ovat tervetulleita mukaan, mutta retkellä liikutaan lasten ehdoilla. Kokoontuminen klo 10 Kirkkonummen keskustassa kirjaston takana P-paikalla, josta siirrytään retkipaikalle. Kiikarit ja omat eväät mukaan, samoin säähän sopiva vaatetus ja jalkineet. Kesto n. kaksi tuntia.

Maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.4. mennessä sähköpostitse: juv@tringa.fi 15.4. Yllätysretki. Bussiretken kohde selviää vasta retkeä edeltävinä päivinä, lopullisesti ehkä vasta retkipäivän aikana. Mennään sinne, missä on lintuja! Lähtö klo 7 Kiasman edestä (Mannerheiminaukio 2). Paluu klo 18. Ilmoittautumiset 8.4. mennessä.

Tiedustelut: peter.buchert@hbl.fi 17.4. Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle.

Retkellä käydään Lammassaaressa.

Retki sopii hyvin vasta-alkajille. Lähtö klo 18 Matinsillan päästä Pornaistenniemen puolelta. Paluu n. klo 21. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 21.4. Hanhiretki Ridasjärvelle ja Pukkilan Kanteleelle. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Paluu klo 18. Ilmoittautumiset 14.4. mennessä.

Tiedustelut: peter.buchert@tringa.fi Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Jos retkien toteutuksissa tapahtuu viime hetken muutoksia, kerrotaan niistä tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa.

Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista retkeä edeltävänä päivänä: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (ent. Karjaan ja Pohjan alue). Lisätiedot: lullulanhallitus@gmail.com

Tringan nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmä tekee retkiä mm. Hangon lintuasemalle ja muille Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–20-vuotiaat) lintuharrastajat tervetuloa mukaan! Ks. lisätiedot ja tulevat nuortenretket: www.tringa.fi/ nuorisojaosto/

Ajankohtaista: Tringan lintutorniopastukset. Tringan torniopas päivystää Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden lintutornissa sunnuntaisin 8.4. alkaen (klo 12–14).

Säävaraus. Tarkemmat tiedot verkkosi-

34 vuilta: www.tringa.fi/events/categories/ torniopastus/ Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi Pohjoismaiden parhaalle vaelluslintuasemalle! Asemamaksu: 25 e/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi Lisätietoja: www.tringa.fi/halias-esittely/

Nro 1, 23. vuosikerta ISSN 1238-9676

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 13 000 jäsentä ja 7 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Markus Seppälä markus.seppala@ birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Henkilöstö

Seppo Alanko

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2018

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

21 700 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2018 kolmena numerona: 19.1., 13.4., ja 14.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tringan kotiseutuskaba 2018. Viimevuotinen kotipiirihaaste saa jatkoa: kuinka monta lajia voit havaita kilometrin säteellä kotoasi? Lisätietoja: www.tringa. fi/kisa/ Tringan ekopinnaskaba 2018 on taas käynnissä, jo tuttuun tapaan. Lisätiedot ja osallistumisohjeet: www.tringa.fi/ ekopinnaskaba/

Valkeakoski Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 3386.

Telegram:

Toimistoapulainen Verneri Vesterinen Puheenjohtaja Johan Hassel

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

Tapahtumat: 20.1. VLH:n tulevaisuusilta klo 16 Myllypirtillä (Myllykatu 7, Valkeakoski). Suunnitellaan yhdessä mitä Valkeakosken Lintuharrastajat tekee tulevaisuudessa, ei vain vuonna 2018!

Tuo mukanasi ajatuksia ja toiveita – pääset vaikuttamaan! Niiden pohjalta hallitus tekee kevätkokoukseen vuoden 2018 toimintasuunnitelman sekä pitkän tähtäimen suunnitelman usealle vuodelle. Tarjolla iltapalaa.

Illan päätteeksi halukkaille jatkot Mamas Cafessa.

13.2. Helmikuun lintuilta Myllypirtillä: Omapäisen matkailijan lintualbumi.

Hannu Lindqvist kertoo kuvien kera matkoistaan eri puolille maailmaa.

Aloitamme klo 18 kahvilla/teellä ja pullalla.

Lintuillat ovat siirtyneet joka kuun 2. perjantailta joka kuun 2. tiistaille. Paikka pääsääntöisesti Myllypirtti (Myllykatu 7, Valkeakoski).

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p.

09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty Instagram: @turunlty

Jäsenmaksut 2018:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

groups.yahoo.com/neo/groups/laniusverkko/info

Jäsenmaksut 2018:

Ajankohtaista:

Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

10.4. Huhtikuun lintuilta Myllypirtillä: alkutaipaleella olevien lintuilta/kevään peruslajisto. VLH:n retkikummit opettavat harrastuksen alkutaipaleella oleville kevään peruslajiston tunnistamista kuvien, videoiden ja äänien muodossa. Aloitamme klo 18 kahvilla/ teellä ja pullalla.

Sähköpostilista:

www.birdlife.fi/vlh

Järjestökoordinaattori, BirdLife-lehden päätoimittaja Markus Seppälä

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Verkkosivut:

Sähköpostilista:

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

9.3. Pöllöretki klo 17.50–21 Valkeakosken lähialueille. Lähtö Valkeakosken Kaupungintalon P-paikalta (Sääksmäentie 2). Retki tehdään

VLH:n Lintukeskustelu

Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

24.2. Pönttötalkoot klo 10 alkaen Jutikkalassa Jutikkalan kartanolla (Jutikkalantie 63, Tarttila, Valkeakoski).

Lisätiedot: Jussi Kallio, p. 040 511 0039. Pöntöt ovat yksi yhdistyksemme talouden tukijaloista, kaikki talkooapu otetaan mieluusti vastaan.

Valmiita pönttöjä voi myös ostaa suoraan tekijöiltä.

Yhteystiedot:

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

18.2. Merikotkaretki. Voit joko saapua omalla autolla suoraan Säijän Uimarannalle Lempäälään (Typyntie 58) tai lähteä mukaan Valkeakosken Kaupungintalon P-paikalta klo 11.

Tapaaminen uimarannalla noin klo 11.30. Huom.! Päivämäärä on alustava, huono sää voi siirtää retkeä, ensisijainen varapäivä 17.2.

omilla autoilla. Auringonlaskun aikaan koetamme kuulla huuhkajan ja varpuspöllön, vähän myöhemmin viiru-, helmi-, lehto- ja sarvipöllön.

Kuulostelemme myös mahdollista peltopyiden soidinta. Säävaraus. Jos keli on pe 9.3. huono ja lauantaina hyvä, retki siirretään lauantaille.

18.3. Maaliskuun lintuilta: Lokki-iltamat Jumusella. Lintuilta ei ole Myllypirtillä, vaan Akaan Viialassa Luttusten uimarannalla illansuussa, kun lokit kertyvät Jumuselle yöpymään. Jumunen on VLH:n alueen paras lokkien kerääntymispaikka, ja vesilintujakin voi jo paikalla nähdä. Oppaat kaukoputkineen opastavat lokkien tunnistamisessa. Nuotiopaikalla on hyvä hiillos, ota makkarat mukaan, koetamme järjestää myös nokipannukahvit. Säävaraus. Jos keli on su 18.3. ennustettu huonoksi ja lauantaina hyväksi, retki siirretään lauantaille.

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 21 e, perhejäsen 11 e.

Jurmon asemamaksut: Jäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v. perheenjäsenet 24 e/v. Jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v. maksutta. Muut 36 e/v.

Tapahtumat: 20.1. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 11 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

27.1. Pihabongaus. Osallistu pihabongaukseen omalla pihallasi tai Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan yleisöpihabongauksessa. Sään salliessa yritetään Ruissalossa järjestää rengastusta, johon paikalla olijat voivat tutustua. Oppaita puutarhalla on paikalla klo 11–13.

27.1. Nuorisojaoston Ruissaloralli.

Seuratkaa ilmoittelua.

17.2. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 11 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

23.2. Pöllöretki Ruissalossa klo 19–22.

Pöllöt ovat nyt aktiivisimmillaan!

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 09 4135 3300)!

1 | 2018 Kokoontuminen kasvitieteelliselle puutarhalle. Maksuton, ei ilmoittautumista.

22.3. Sääntömääräinen kevätkokous. Ks. kokouskutsu alla.

16.3. Pöllöretki Raasinkorven suuntaan.

Retkellä on mahdollisuus kuulla useita eri pöllölajeja. Kuljemme linja-autolla ja pysähtelemme pöllöpaikoille. Ylle reilusti lämmintä vaatetta. Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 12.3. retket@tly.fi. Hinta riippuu osallistujamäärästä ja on noin 15–25 e.

17.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 11 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

9.4. Torniopastukset alkavat, jos kevät etenee niiden kannalta suotuisasti.

Seuraa ilmoittelua verkko- ja Facebook-sivuilla sekä Ukuliverkossa.

14.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 9 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

Nuorisojaosto: Kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja.

Jos haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan Tommi Gloriosoon (nuoriso@ tly.fi tai glorioso.tommi@gmail.com, p.

044 306 7773). Tommilta saat myös ohjeet nuorisojaoston WhatsApp- ja Facebook-ryhmiin liittymistä varten.

Jaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös verkkosivujen tapahtumakalenterista.

lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä linnustonsuojelu@tly.fi TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan.

Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Kokouskutsu TLY:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 22.3. klo 18 Turun yliopistolla ekologian seminaarihuoneessa, joka sijaitsee Naturan (entinen luonnontieteiden talo) toisessa kerroksessa.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntömuutosehdotus, joka mahdollistaisi yhdistyksen kokouksen koolle kutsumisen kaikille postitettavan lehden tai kutsun sijaan yhdistyksen verkkosivuilla julkaistulla kokouskutsulla.

Lisäksi kokouksessa päätetään TLY:n strategiasta vuosille 2018–2022.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor:

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

www.fagelskyddsforeningen.ax

Ajankohtaista:

Medlemsavgift 2018

Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä.

Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.fi

Vuxna 20 e, ungdomar (under 18 år) 10 e.

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä!

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii

Årets art 2018 är brunand. Alla observationer på brunanden skall rapporteras på Tiira (www.tiira.fi) eller till lrk/ Johan Ekholm.

Evenemang: 27.–28.1 Gårdskrysset 2018 Mars: ÅFF årsmöte. Närmare info kommer på hemsidan.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti!

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen!

Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla.

Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria!

Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi