BirdLife 2/2025

Lintukevät koittaa kohisten s. 4

Pihabongauksessa valtavasti rastaita s. 12

Bongaa päivä pihalla tulee taas s. 23

Von Hertzen Brothers tukee heinäkurppia s. 15

LOISTAVA PIENINTÄ YKSITYISKOHTAA MYÖTEN

ATX + 115 mm:n

Pääkirjoitus

Äänestyskopissa voi suojella lintuja

Jukka Hintikka

Linnuilla ei ole äänioikeutta kevään kuntavaaleissa. Silti kunnissa laaditaan liukuhihnalta päätöksiä, jotka vaikuttavat lintujen hyvinvointiin ja elinympäristöihin.

BirdLife on pitänyt jatkuvasti esillä tuuli- ja aurinkovoiman sijoittelun ongelmakohtia. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, mutta sen rakentaminen ei saa kiihdyttää luontokatoa.

Maakotkan pesimäreviirin voi pilata yhdellä väärään paikkaan rakennetulla tuulimyllyllä. Merellä tärkeälle lintualueelle rakennettu tuulipuisto voi häiritä muuttajia ja estää merilintujen ruokailun. Tuuli- ja aurinkovoima pitää ohjata oikeisiin paikkoihin.

Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Ilman kunnan päätöstä ei rakenneta yh-

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 12!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje.

Tässä lehdessä:

Huuhkaja on vuoden lintu s. 8 – ilmoita havaintosi

täkään tuulipuistoa tai aurinkovoimalakenttää. Siksi kunnan päättäjien pitää ymmärtää niiden sijoittelun sudenkuopat. Voimaloiden rakentamisen on oltava kaavalla ohjattavaa maankäyttöä. Hiljan tehtyjen lakimuutosten vuoksi monessa kunnassa päivitetään rakennusjärjestystä. Se voi parantaa lintujen hyvinvointia, sillä ikkunatörmäyksissä kuolee vuosittain miljoonia lintuja. Rakennusjärjestyksellä voidaan esimerkiksi estää linnuille vaarallisimpien laajojen ja kuvioimattomien lasipintojen rakentaminen viheralueiden viereen. Muutamassa kunnassa on laadittu ohjeet lintujen huomioimiseen rakentamisessa. Kunnat ovat merkittäviä maanomistajia. Ei ole yhdentekevää, miten yhteistä maata hoidetaan. Pesimäaikaisten hakkuitten soisi jäävän historiaan kaikissa metsissä. Yhteinen maa sopii myös luontokadon torjuntaan, kuten kosteikkojen ja

muiden elinympäristöjen kunnostukseen. Kunnilla on valtaa myös lintuharrastukseen. Monessa kunnassa lintutornit, tulipaikat ja pitkospuut ovat vaarassa lahota. Retkeilyinfran ylläpito lisää lähiluonnon virkistyskäyttöä, mikä auttaa tutkitusti kansantautien torjunnassa ja vähentää sairaspoissaoloja.

Tämä lehti ilmestyy juuri ennen kuntavaaleja. Kevään vaalipäivät ovat perinteisesti hyviä lintupäiviä. Linturetken lomassa kannattaa käydä myös kopissa antamassa oma ääni ehdokkaalle, joka on sitoutunut tekemään hyviä päätöksiä lintujen puolesta. Tällaisia ehdokkaita voi löytää kaikista puolueista.

P.S. Vaikuttamistyötä saa tehdä kunnissa myös vaalien välissä. Tärkeiden lintuja koskevien asioiden osalta kannattaa pitää yhteydenottokynnys matalana valtuutettuihin ja lautakuntien jäseniin.

Tue linnustonsuojelua

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

Jan SöderSved

Kaksi idänmehiläishaukkaa Suomessa s. 6

Kansikuva: RistisoRsa (PetRi Vainio)

Petri vainio

Mika BRuun

PIHA

Varhaisia muuttolintuja, takatalven

Merihanhi on kevään varhaisimpia muuttolintuja. Tänä vuonna ensimmäiset saapuivat Suomeen jo tammikuussa.

Kevään ensimmäisiä varmoja muuttolintuja olivat tammikuun loppupuolella Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla havaitut meri- ja metsähanhet. Nämä olivat tuskin talvehtineet kovin kaukana. Molempia lajeja talvehtii tätä nykyä EteläRuotsissa, josta hanhi lentää myötätuulen kantamana päivässä Suomeen.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Jukka Hintikka

Kevätmuuton tulkitseminen on monen lajin osalta vaikeaa. Alkukevään muutto ei yleensä ole suoraviivaista lentoa talvehtimisalueilta pesimäpaikalle, vaan se voi pitää sisällään liikkumista eri suuntiin ja pitkiä tank-

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

tuntua ja ensimmäisiä pesintöjä

kausjaksoja sopivan ravinnonlähteen äärellä. Erityisen talvisen sään sattuessa voi ilmetä jopa selvää pakomuuttoa eteläisemmille leveysasteille. Tammikuun loppupuolella Varsinais-Suomesta ilmoitettiin esimerkiksi pari muuttavaksi tulkittua kiurua, mutta niiden alkuperästä on vaikea lausua mitään kovin varmaa, koska muutamia kiuruja talvehti eteläisessä Suomessa. Muutamat lajit ovat jo pesimässä. Erittäin aikaisia lehtopöllöjen pesintöjä on tätä nykyä vuosittain. Tänä keväänä ensimmäiset maastoon asti ehtineet lehtopöllöpoikueet havaittiin maaliskuussa, jolloin muninnan on täytynyt alkaa jo vuodenvaihteessa. Syytä erittäin aikaisille pöllönpesinnöille ei tunneta, mutta jostakin syystä ne tuntuvat sijoittuvan kaupunkiympäristöihin. Suurin osa Suomen lehtopöllöistä aloittaa pesinnän kuitenkin edelleen normaaliaikaan maalis–huhtikuussa.

Myös BirdLifen vuoden lintu huuhkaja on monin paikoin jo pesimäpuuhissa. Huuhkaja on haudontavaiheessa erittäin herkkä häirinnälle, joten pesää ei ole syytä mennä etsimään omin päin. Vuoden linnusta voi lukea lisää sivulta 8.

Harvinaisia talvehtijoita ja varhaisia rariteetteja

Monet talvehtivat linnut ovat riippuvaisia tietystä, joskus hyvinkin pienestä sulapaikasta. Tällöin ne ovat arkoja häirinnälle. Siksi esimerkiksi talvehtivien luhta- ja liejukanojen, jänkäkurppien tai kuningaskalastajien esiintymispaikkoja ei yleensä jaeta julkisesti. Näiden lajien talvehtimista leuto talvi helpotti. Liejukanoja talvehti onnistuneesti ainakin kahdella ja luhtakanoja useilla paikoilla eri puolilla Etelä-Suomea. Ruokintojen turvin talvesta selvisi useita mustapääkerttuja, pohjoisimmat Jyväskylässä ja Porissa. Helsingin Viikkiin talvehtimaan jäänyt virtavästäräkki pysyi läpi talven hengissä jätteenkäsittelylaitoksen tarjoaman ravinnon turvin.

Varhaisia kattohaikaroita

Lopputalvi on perinteisesti vuoden köyhintä aikaa harvinaisuuksien suhteen. Pohjoistuulten myötä Lappiin harhautui maaliskuussa kaksi lunnia ja yksi pikkuruokki. Molemmat ovat valtamerilajeja, joille sisämaahan harhautuminen voi olla kohtalokasta.

Ensimmäinen kattohaikara tuli katsastamaan Turun kaatopaikan tarjontaa jo maaliskuun puolivälissä. Laji ehti myös Uudellemaalle selvästi maaliskuun puolella. Saa nähdä, johtaako varhainen harhailu pesintäyrityk-

Alkuvuodesta numeroin

7 500 HARMAALOKKIA kirjattiin 8.2. Hangon lintuasemalla, kun Hankoniemen rannoille oli ajautunut valtavat määrät kuolleita kaloja. Harmaalokkien joukosta löytyi nelisenkymmentä merilokkia ja kuusi aroharmaalokkia, ja viikkoa aikaisemmin Hangossa oli laskettu 4 500 kalalokkia. Tällaisia harmaalokkimääriä ei ole todettu sen jälkeen, kun kaatopaikkojen jätteenkäsittely muuttui yli kymmenen vuotta sitten.

Isohaarahaukkoja saapuu keväisin Suomeen tätä nykyä useita yksilöitä vuodessa. Vielä vuosituhannen alussa se oli suurharvinaisuus.

siin. Kattohaikara on pesinyt Suomessa vain kerran, Tl. Koskella vuonna 2015. Tällöin kuoriutui kolme poikasta. Naapurimaista Virossa on vakaa kattohaikarakanta, mutta Ruotsissa laji pesii vain Skoonessa ja on luokiteltu uhanalaiseksi.

Etelä-Suomen varhaiskevääseen ehti myös joitakin harvinaisuuksia. Erityisesti voi mainita isohaarahaukan, joita havaittiin tänä keväänä pari yksilöä jo maaliskuun alkupäivinä. Lähimmät isohaarahaukat pesivät Ruotsissa noin Gotlannin leveysasteilla. Enenevä osa Ruotsin pesimäkannasta talvehtii Etelä-Ruotsissa, joten on todennäköistä, että isohaarahaukkoja tullaan jatkossa näkemään Suomessa entistä säännöllisemmin.

Rastasmassat popsivat pihlajanmarjat

Syksyn valtava pihlajanmarjasato hävisi lopulta suurten rastasparvien nokkiin talven aikana. Räkättirastas oli rastasparvien valtalaji, mutta joukossa oli poikkeuksel-

1 275 PILKKASIIPEÄ laskettiin Uudenkaupungin Vasikkarissa 10.2. Kaikkien aikojen suurimmassa talvikerääntymässä oli yli 300 lintua enemmän kuin edellisessä ennätysmäärässä samalta paikalta pari vuotta aiemmin. Kaikki Tiiraan tallennetut yli 300 pilkkasiiven talvikerääntymät ovat vuosilta 2013–2025. Uudenkaupungin lisäksi havaintoja on Porista ja Kirkkonummelta.

lisen paljon punakylki- ja kulorastaita. Kulorastaita havaittiin noin yhdeksän- ja punakylkirastaita peräti kaksikymmentäkertaisesti keskivertotalveen verrattuna. Pihlajanmarjojen runsaus oli ehdottomasti tärkein syy kulo- ja punakylkirastaiden runsauteen. Toisaalta kaikkina hyvinä pihlajanmarjavuosina ei havaita erikoisen suuria määriä punakylki- ja kulorastaita. Mahdollisesti lämmin loppusyksy sai niitä jäämään tavallista enemmän Suomeen saakka. Muista marjalinnuista tilhiä alkoi näkyä suuria, yli tuhannen linnun määriä usemmalla paikalla vasta kevättalvella. Aiempina pihlajanmarjatalvina on totuttu usein valtaviin määriin jo aikaisemmin. Esimerkiksi Tiira-lintutietopalveluun on tallennettu monena aiempana marjatalvena yli 10 000 tilhen kerääntymiä, jollaisista nyt saatiin vain haaveilla. Taviokuurnan esiintyminen jäi vaisuksi. Suomen eteläpuoliskossa havaittiin lähinnä yksittäisiä lintuja ja pohjoisessakin enimmillään vain muutaman kymmenen linnun määriä.

864 VARPUSTA ynnättiin 15.2. Helsingin Lauttasaaressa, jossa saaren kaikki kolkat kierrettiin samalla tavoin helmikuun alkupuolella 12. kerran. Vaikka varpusella menee yleisesti ottaen huonosti, kaupunkikannat voivat paikoin hyvin. Lauttasaaressa tämä oli uusi ennätys ja seitsemäs hyvä vuosi putkeen. Huonoin vuosi oli 2016, jolloin summa oli 385 varpusta.

90 PUNAKYLKIRASTASTA Dragsfjärdin Vänössä uudenvuodenpäivänä 1.1. on suurin Tiiraan talvikuukausina tallennettu punakylkirastaiden määrä. Erinomainen pihlajanmarjasato viivytti rastaiden muuttoa, ja vielä helmikuussakin etelärannikolla havaittiin yli 20 punakylkirastaan parvia, enimmillään 32 yksilöä 12.2. Helsingin Laajasalossa. Koonnut Jan Södersved

MaRkku HuHta-koiVisto

Idänmehiläishaukasta uusi laji

Suomeen – kahden yksilön voimin

Idänmehiläishaukka liikutti 11.–12.9. bongareita Inkoon ja Espoon välisellä rannikkokaistaleella. Bongariliiton Pinnari-tietokannassa (www.pinnari.fi) lajin on ruksinut listalleen 40 ihmistä.

Idänmehiläishaukkoja pesii Suomea lähimpänä Siperiassa ja Pakistanissa. Suomen havainnot ovat ensimmäiset Pohjois-Euroopassa havaitut idänmehiläishaukat. Ruotsissa havaittiin kesällä 2016 mehiläishaukan ja idänmehiläishaukan risteymä.

Jukka Hintikka

Lintuharrastaja Otso Häärä havaitsi Lappeenrannan Konnunsuolla 2.6.2024 muuttavan petolinnun, jota osasi epäillä Suomen ensimmäiseksi idänmehiläishaukaksi (Pernis ptilorhynchos). Korkealla lentäneestä linnusta saatiin kuvia, joiden perusteella määritys saatiin varmistettua. Idänmehiläishaukka on meikäläisen mehiläishaukan aasialainen vastine. Laji saattaa olla levittäytymässä lännemmäksi, sillä talvehtivia yksilöitä on havaittu enenevässä määrin Israelissa ja Arabian niemimaalla. Samoin laji on nykyään jokavuotinen vieras Georgian Batumin petolintumuutonlaskennassa Mustanmeren itäisimmässä nurkassa. Mehiläishaukkasaaga sai jatkoa, kun Ari Kuusela kuvasi 7.9.2024 Paraisilla toisen idänmehiläishaukan. Pukutuntomerkkien perusteella kyse oli eri lin-

nusta kuin Lappeenrannassa. Neljän päivän kuluttua Paraisten lintu havaittiin Inkoosssa. Lintu eteni muuttolennossa itään ja jäi yöpymään jonnekin Kirkkonummen maastoon.

Seuraavana päivänä Kirkkonummelle kokoontuneet bongarit eivät joutuneet pettymään, sillä lintu lähti uudelleen muutolle. Idänmehiläishaukan nähtiin ottavan korkeutta ja lähtevän Porkkalasta meren yli etelään kohti Viron rannikkoa.

Harvinaisuushavaintoja tarkistava BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyi idänmehiläishaukan Suomelle uudeksi lintulajiksi kokouksessaan maaliskuussa 2025.

Idänmehiläishaukan myötä Suomessa on tavattu 493 lintulajia.

Lue lisää idänmehiläishaukasta seuraavasta Linnut-lehdestä (2/2025).

Poikkeuslupa pitää olla tarkkaan rajattu – muillakin kuin merimetsoilla

Teemu Lehtiniemi

Merimetso on Suomen poliittisin lintulaji, jota kovin harvat ovat valmiita puolustamaan. Viime vuosina on myönnetty vuosittain muutamia merimetsojen syysaikaisia ampumislupia merimetsokolonioiden läheisyyteen. Luvat ovat perustuneet merimetson mahdollisiin paikallisiin vaikutuksiin kalastolle ja kalastukselle. Lainsäädännöllisesti poikkeuslupa voidaan myöntää viimeisenä keinona, jos millään muulla tavalla ei voida estää todennäköisiä vahinkoja.

Aiemmasta poiketen Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuonna 2023 poikkeuslupia, jotka kattoivat hyvin laajoja merialueita kolonioiden ympäriltä. Rauman seudun lintuharrastajat (RSLH) valitti Raumalle myönnetystä poikkeusluvasta, josta valitusprosessi jatkui aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Korkein hallinto-oikeus totesi valituksen perustelluksi ja luvan lainvastaiseksi. Oikeuden mukaan merimetsoilla saattoi olla taloudellista vaikutusta kalastuselinkeinolle Suomen suurimman kolonian läheisyydessä. Syysaikainen laajalla alueella tapahtuva ampuminen ei ollut kuitenkaan sallittu ratkaisu haittojen estämiseksi, koska se kohdistui ilmeisen suurelta osin muihin kuin kolonian lintuihin, eikä se sen vuoksi vaikuttanut kolonian lähialueilla mahdollisesti tapahtuvaan kalataloushaittaan. Merimetson syysmuutto alkaa hyvin aikaisin. Suuri osa yksilöistä poistuu pesimäpaikalta heti pesinnän

Viiden päivän jakson alkupäivä

Merimetson vuosiesiintyminen länsirannikolla vuosina 2007–2023 Tiiraan kirjattujen havaintojen perusteella. Lajin syysmuutto alkaa hyvin pian pesinnän jälkeen loppukesällä.

jälkeen. Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojen mukaan länsirannikolla yksilömäärät pienenevät kesän huippulukemista viidennekseen jo syyskuun alkuun mennessä. Elo–syyskuiset linnut voivat olla lähtöisin varsin kaukaakin — jopa Norjasta asti.

RSLH:n valituksella saatu päätös vaikuttaa tuleviin poikkeuslupapäätöksiin. Maantieteellisesti laajoille luville ei ole perusteita. Lupaviranomaisen tulee huolel-

lisesti selvittää, mihin arvio luvan toteuttamisen vaikutuksesta perustuu. Poikkeusluvissa, valituksissa ja päätöksissä ei ole kuitenkaan kyse vain merimetsoista. Samat lait ja poikkeuslupien edellytykset koskevat muitakin lintulajeja, esimerkiksi kurkia ja laulujoutsenia, kun niiden ruokailu aiheuttaa haittoja maataloudelle. Tämä tuntuu unohtuvan monelta merimetsoääniä keräävältä poliitikolta.

Mika BRuun

Pulsar lämpökamera

on nykyaikaisen luontoharrastajan tehotyökalu. Lämpökameralla löydät niin pienet kuin suuret linnut hämärällä ja pimeällä, läheltä ja kaukaa.

Taskukoon Pulsar Axion

Compac lämpökamerat kulkevat helposti mukana.

Pulsarin eurooppalaiseen laatuun voit luottaa.

Soita ja kysy miten lämpökamera vastaisi sinun tarpeitasi! 040 484 3501 www.pulsarsuomi.fi

on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä elinvoimaisesta lajista erittäin uhanalaiseksi. Vuoden lintu -hankkeessa selvitetään huuhkajakannan nykytila, jotta suojelutoimet voidaan kohdentaa oikein.

Mikä uhkaa huhuilijaa?

Vuoden lintu 2025 on erittäin uhanalainen huuhkaja.

Tavoitteena on selvittää huuhkajan nykyinen levinneisyys ja pesimäkannan koko. Samalla lisätään tietoisuutta lajin vähenemisestä, vähenemisen syistä ja uhkatekijöistä.

Aapo Salmela

Suomen huuhkajakannan kehitys on viime vuosina kulkenut huolestuttavaan suuntaan. Vielä vuonna 2000 huuhkaja arvioitiin uhanalaisuusarviossa elinvoimaiseksi lajiksi. Seuraavalla arviointikierroksella kymmenen vuotta myöhemmin laji arvioitiin jo luokkaa alemmaksi, silmälläpidettäväksi. 1990-luvulla alkanut kannan nopea lasku on jatkunut myös tämän jälkeen ja kahdessa tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa huuhkajan luokitus onkin romahtanut erittäin uhanalaiseksi.

Huuhkajan arvioidaan olevan erittäin suuren uhan alla hävitä Suomesta lähitulevaisuudessa. Uhanalaistumisen syynä on yksilöiden merkittävä väheneminen:

Suomessa pesii vuoden 2018 arvion mukaan enää alle tuhat paria huuhkajia. Pesimäkannan nykytilan mahdollisimman ajantasainen arviointi on tärkeä osa vuoden lintu -hanketta.

Kaatopaikat katosivat

Huuhkajakannan huolestuttavan vähenemisen taustalla on useita tekijöitä. Merkittävä muutos on ollut avokaa-

topaikkojen sulkeminen: ne olivat runsaine rottavarantoineen huuhkajille tärkeitä elinympäristöjä. Rengastusaineiston perusteella tiedetään myös, että törmäykset sekä sähkölankoihin että autoihin ovat merkittävä kuolinsyy. Runsaamman huuhkajakannan aikoihin törmäyksiin kuoli kymmeniä lintuja vuosittain, nykyään määrät ovat pienempiä. Voimajohtotörmäyksiin kuolee nykyään vain muutama lintu vuodessa, mutta törmäykset autoihin muodostavat yhä merkittävän uhan huuhkajalle. Huuhkajia on myös vainottu aivan viime vuosiin saakka.

Uutena uhkana ovat tuulivoimalat. Tutkimusten mukaan huuhkajareviirit häviävät suurella todennäköisyydellä ajan myötä noin viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista, minkä vuoksi laji on erityisen tärkeä ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittamisessa.

Jokainen harrastaja voi auttaa Osana huuhkajan nykyisen tilanteen kartoittamista jokainen havainto lajista on tärkeä. Osallistu siis vuoden linnun seurantaan kirjaamalla huuhkajahavaintosi Tiira-lintutietopalveluun! Huuhkajan huhuilukausi jatkuu toukokuun alkuun asti. Paikallisyhdistysten vastaavat ottavat mielellään vastaan tietoja myös viime vuosina asutuista huuhkajareviireistä tänä vuonna tehtäviä pesintöjen tarkastuksia varten. Itse pesiä ei kannata lähteä etsimään, koska huuhkaja hylkää erittäin herkästi pesänsä haudonnan ja pienten poikasten aikana.

Lisätietoja ja kartoitusohjeita: birdlife.fi/vuodenlintu Huuhkajasta voit lukea lisää myös Linnut-lehden numerosta 1/2025.

Vastaukset:

10. 5 cm.

9. Niiden tärkein ravinnonlähde, havupuiden siemenet, on runsaimmillaan kevättalvella.

8. Afrikassa. Niinpä esim. Alaskassa pesivät kivitaskut muuttavat Aasian halki Afrikan keskiosiin talvehtimaan.

6. Tukkakoskelon. 7. Lehtopöllö, telkkä ja tervapääsky. Niille rakennetun pöntön pohjalle on pantava pehmikkeeksi vähintään 5 cm sahanpurua, kuivaa sammalta, lahopuuta, turvetta tms.

5. Vanhaan tikan- tai puunkoloon, joskus myös linnunpönttöön. Nakkeli muuraa lentoaukon savella itselleen sopivan kokoiseksi, jos aukko on liian suuri.

320 lintulajia.

voimajohtoihin, törmäys autoon, sähköisku sekä nälkään kuoleminen.

Huuhkaja

1. Keltavästäräkki (kuvassa koiras).

2. Yli 1 200 lintulajia.

3. Törmäys

4. Vuonna 1962, mistä alkaen tähän saakka on havaittu

Huiman pitkästä polttovälistään huolimatta tämä objektiivi on todella kompakti ja kevyt.

Oikea lintukuvaajan unelma!

Ranska

Notre-Damen kunnostuksessa huomioitiin linnut

Pariisin maailmankuulu Notre-Damen katedraali vaurioitui pahoin tulipalossa keväällä 2019. Viisi vuotta kestäneet korjaustyöt saatiin päätökseen joulukuussa 2024.

Ennen paloa Notre-Damen katedraalin ulkoseinässä pesi muun muassa tuulihaukkoja ja varpusia. Molemmat lajit ovat taantuneet Ranskassa. Lintujen lisäksi katedraalin seinä- ja kattorakenteissa asusteli myös vaivaislepakoita.

Jo korjaustöiden alkumetreillä päätettiin, että korjauksen yhteydessä pitää palauttaa myös lintujen ja le-

pakoiden elinympäristöt. Ranskan BirdLife tarjosi apua rakennustöiden suunnittelussa. Lopputuloksena lintujen pesimäpaikat onnistuttiin pitämään mahdollisimman ennallaan.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/01/15/notre-damea-monument-of-biodiversity/

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 119 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Euroopan unioni

EU:n laajuinen lyijyn käyttökielto etenee – ehdotuksessa ongelmia

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa esityksen lyijyn käytön vähentämiseksi EU:n alueella. Esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta siinä on esimerkiksi urheiluammuntaan kohdennettuja myönnytyksiä, jotka yhä mahdollistavat lyijyn pääsyn luontoon.

BirdLife Eurooppa ajaa edelleen lyijyn täyskieltoa kaikkeen kalastukseen, metsästykseen ja harrastusammuntaan. Se on tehokkain tapa estää lyijyn pääsy ympäristöön. Lyijyttömiä vaihtoehtoja on markkinoilla jo

runsaasti ja lisää on tulossa. Lyijy on jo pieninä pitoisuuksina myrkyllistä. Yksi tai kaksi nieltyä lyijyhaulia riittää tappamaan linnun. Tällä hetkellä arvioidaan, että haulien, kalastuspainojen ja ammusten lyijy aiheuttaa Euroopassa vuosittain noin miljoonan linnun kuoleman ja aiheuttaa myrkytysoireita lukemattomille muille.

Jos et ole vielä allekirjoittanut vetoomusta lyijyn täyskiellon puolesta lukuun ottamatta viranomaiskäyt-

Koonneet Jukka Hintikka ja Inka Plit

töä, tee se nyt! Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 30 000 ihmistä.

Lue lisää ja allekirjoita vetoomus: www.birdlife.fi/suojelu/ vaikuttaminen/metsastys/ lyijykampanja/

YVes gestRaud /LPo

Tuulihaukkoja on pesinyt Notre-Damen katedraalissa vuosisatojen ajan. Niiden pesäpaikat otettiin huomioon katedraalin kunnostustöissä.

Intia

Tulehduskipulääke kiellettiin Intiassa korppikotkien vuoksi

Intian viranomaiset ovat kieltäneet nimesulidi-kipulääkkeen käytön eläinlääkinnässä. Lääkkeellä hoidettujen eläinten lihan on todettu olevan linnuille tappavan myrkyllistä. Kielto saatiin aikaan Intian, Nepalin ja Kambodžan BirdLife-järjestöjen sekä BirdLife Internationalin yhteistyön tuloksena.

Useiden tulehduskipulääkkeiden on havaittu olevan vaarallisia linnuille. Diklofenaakki on näistä tunnetuin. Sen laajamittainen käyttö eläinlääkinnässä aiheutti useiden korppikotkalajien romahdusmaisen vähenemisen 2000-luvun alussa. Jos korppikotka syö esimerkiksi diklofenaakilla lääkittyä eläintä, tulehduskipulääkkeen jäämät tuhoavat linnun munuaiset ja aiheuttavat sen kuoleman.

Suomessa nimesulidin käyttö on ollut kielletty vuodesta 2002.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/01/10/vultureconservation-in-indiaboosted-by-additionalveterinary-drug-ban/

Himalajankorppikotka on yksi eläinten lääkinnän uhkaamista korppikotkalajeista. Nimesulidi-tulehduskipulääkkeen kielto onnistui useiden BirdLife-järjestöjen yhteistyöllä.

Suomalainen 100 lintulajia -haaste leviää Norjassa

Pikkukajavaa on hyvin vaikea saada sadan lajin haasteen listalle Suomessa, mutta Norjan rannikolla se onnistuu helposti.

BirdLife Norja on aloittanut Suomen mallin mukaisen sadan lintulajin haasteen. Tarjolla on lajilista ja muita samanlaisia materiaaleja kuin Suomessa. Lajisto on meikäläisestä näkökulmasta luonnollisesti eksoottista. Norjasta on melko helppoa saada omalle listalle pikkukajava, lunni tai vaikkapa karimetso.

Suosittu 100 lintulajia -haaste sai alkunsa raaseporilaisten lintuharrastajien ideasta. Kyse ei ole kilpailusta

vaan haasteesta, jonka tarkoitus on kannustaa tarkkailemaan luontoa ja oppimaan uutta. Haasteen voi aloittaa niin Suomessa kuin Norjassa milloin vain haluaa. Sadan lintulajin haasteeseen osallistuu Suomessa vuosittain tuhansia ihmisiä. Perinteisen sarjan lisäksi tarjolla on muun muassa kuvaus-, eko-, ääni- ja lintuatlassarjat (ks. s. 30).

Lue lisää: www.fuglevennen.no/arkiv/?vis= oppslag&op_id= 1686

www.birdlife.fi/lintuharrastus/ 100lintulajia/

Välimeri

Ilmastonmuutos hankaloittaa hyönteissyöjien muuttoa

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa arvaamattomilla tavoilla hernekertun kaltaisten Euroopassa pesivien ja Afrikassa talvehtivien lajien muuttostrategioihin.

Pikkulintujen laiton metsästys Välimeren alueella on vähentynyt monissa maissa, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä suurempi uhka Euroopan ja Afrikan välillä muuttaville hyönteissyöjille.

Kreikan BirdLifen tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on vaikeuttanut Pohjois-Afrikan ja Välimeren alueen läpi muuttavien lintujen muuttoa. Ilmastonmuutos on vähentänyt hyvien levähdyspaikkojen määrää ja heikentänyt niiden laatua, mikä vaikeuttaa lintujen selviytymistä ja heikentää niiden yleiskuntoa. Tämä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti pesimätulokseen. On mahdollista, että olosuhteiden heikkenemisellä on myös muita, vaikeasti ennustettavia vaikutuksia pitkänmatkanmuuttajien muuttostrategioihin.

Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. BirdLife Internationalilla ja Ecological Restoration Fund -rahastol-

la on meneillään noin 3,5 miljoonan euron hanke, jossa suojellaan ja parannetaan Euroopan ja Afrikan välillä muuttavien lintujen levähdysalueita. Tämä riittää kuitenkin vain ensiavuksi.

www.birdlife.org/ news/2025/02/07/flying-intodanger-how-climate-changethreatens-migratory-birds/

www.birdlife.org/ news/2023/06/02/new-3million-partnership-will-helpbolster-the-protection-of-theafrican-eurasian-flyway/

MaRkku HuHta-koiVisto

4. 5.

Kahdeskymmenes Pihabongaus oli marjalintujen juhlaa

Suomen suurin lintutapahtuma, Pihabongaus, on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2025 talvilintuja tarkkailtiin 25.–26.1. yli 16 000 paikalla ja noin 26 000 osallistujan voimin.

Tero Toivanen

Lauha talvi ja runsas pihlajanmarjasato tarjosivat mielenkiintoiset lähtökohdat vuoden 2025 Pihabongaukselle. Varsinkin rastaita oli jäänyt talvehtimaan Suomeen paljon. Toisaalta leudossa säässä linnut vierailivat ruokinnoilla tavanomaista vähemmän, ja pihabongausviikonlopuksi osuneet sateet ja kovat tuulet pitivät linnut

osaltaan piilossa. Silti Pihabongauksessa havaittiin yhteensä 103 lintulajia ja yli 630 000 lintuyksilöä.

Räkättirastaalla huippuesiintyminen

Pihlajanmarjojen paljous näkyi odotetusti räkättirastaiden ennätyksellisenä runsautena. Räkättejä nähtiin yhteensä yli 80 000 yksilöä, liki kaksinkertaisesti edelli-

Tervetuloa kevään lintutapahtumiin

Valtakunnalliset tapahtumamme sopivat jokaiselle linnuista kiinnostuneelle! Ole mukana kevättunnelmissa koko Suomen lintuharrastajien kanssa. Voit myös voittaa arvontapalkintoja.

3.–4.5.

Bongaa päivä pihalla

Vietä hauska lintupäivä ihan pihalla: montako lintulajia löydät pihapiiristäsi yhden kevätpäivän aikana? www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla

Lasten lintuviikko

seen ennätykseen verrattuna, ja se oli tällä kertaa peräti Pihabongauksen toiseksi runsain lintulaji. Myös vakaasti runsastuva mustarastas ylsi pihabongaushistorian kolmanneksi parhaaseen tulokseen, vaikka viikonlopun olosuhteet eivät olleet kovin suosiolliset lajin havaitsemiselle. Tilhiäkin havaittiin hyvin, mutta muutama parempikin tilhitalvi on pihabongausvuosien mittaan koettu.

Punatulkkuja paljon, urpiainen romahti

Punatulkkuja nähtiin Pihabongauksessa runsaasti jo neljättä vuotta peräkkäin. Lajin kanta näyttääkin ilahduttavasti toipuneen tapahtuman alkuvuosiin osuneesta aallonpohjasta. Myös vuosien mittaan suuresti runsastuneita harmaapäätikkoja ja tiklejä nähtiin jälleen paljon. Hyvä esiintyminen oli odotetusti myös leudosta talvesta hyötyneillä puukiipijällä ja pyrstötiaisella.

Tornien taisto

Kerää joukkue, varaa torni ja kisaa muiden kanssa, montako lintulajia havaitsette klo 5–13. Tai tule torneille kannustamaan joukkueita!

www.birdlife.fi/tornientaisto

Pihabongauksen yleisintä ja usein myös lukumääräisesti runsainta lintulajia, talitiaista, havaittiin nyt vähemmän kuin koskaan ennen. Myös sinitiaisen määrät ovat Pihabongauksessa kääntyneet pitkän runsastumisen jälkeen laskuun. Tiaisten niukkuutta voivat selittää pesintöjen epäonnistumiset viime kesänä, mutta myös viikonlopun olosuhteet.

Suunnattomasti talviselta runsaudeltaan ailahteleva urpiainen oli edellisenä vuonna Pihabongauksen runsain lintulaji, mutta tällä kertaa laji romahti kaikkien aikojen pohjanoteeraukseen. Urpiaisen talvinen runsaus vaihtelee muun muassa lehtipuiden siemensadon mukaan.

Pihabongauksen 15 yleisintä eli useimmilla pihoilla havaittua lintulajia vuonna 2025. Vaikka suurina parvina viihtyvä räkättirastas oli lukumääräisesti toiseksi runsain lintulaji, yleisyysvertailussa se sijoittui vasta sijalle 19.

Vie lapset linturetkelle, jolla lintuja ei tarvitse tunnistaa. Paljon hauskaa materiaalia!

Också på svenska / Also in English www.birdlife.fi/lintuviikko

12.–18.5. 7.–8.6.

Pönttöbongaus

Onko sinulla linnunpönttöjä? Kerro meille, mitä lintuja niissä asuu ja osallistu arvokkaan tiedon keräämiseen. www.birdlife.fi/ponttobongaus

Laji Pihoja yht Yleisyyden ero keskiarvoon (%) Yksilöitä yht Runsauden ero keskiarvoon (%)

Talitiainen 15149 -1 110614 -13

Sinitiainen 13214 0 59811 -13

Harakka 8731 -10 22543 -15

Käpytikka 7866 9 10584 6

Mustarastas 7271 36 18303 46

Punatulkku 6953 32 35960 34

Moni laji on taantunut kahdessakymmenessä vuodessa Runsastuvien, talvien leudontumisesta hyötyvien lajien rinnalle mahtuu surullisiakin kannankehityksiä. Suuresti taantuneita keltasirkkuja havaittiin nyt vähemmän kuin koskaan ennen. Loistaudin kurittaman viherpeipon määrät ovat Pihabongauksessa nykyisin vain noin viidesosa parinkymmenen vuoden takaisista lukemista. Merkittävästi vähentyneitä lajeja ovat myös harakka ja Suomessa uhanalaiseksi luokitellut hömö- ja töyhtötiainen sekä varpunen.

Seuranta jatkuu ensi vuonna Kahdenkymmenen vuoden ajan jatkunut Pihabongaus antaa mitä hienoimman kuvan talvilinnustomme muutoksista – valtavan havaintomäärän ansiosta myös monen harvinaisemman lajin, kuten valkoselkätikan tai pähkinänakkelin runsastumisesta. Mitä pidempään seuranta jatkuu, sitä arvokkaammaksi aineisto kasvaa: varaa siis jo kalenteriisi Pihabongaus 24.–25.1.2026!

punatulkku viherpeippo

Viherpeipon ja punatulkun kannankehitys Pihabongauksessa vuosina 2006–2025. Trikomonoosi-loistaudista kärsinyt viherpeippo on taantunut noin viidesosaan alkuvuosien lukemista, punatulkku näyttää puolestaan runsastuneen.

Inka Plit

Koululaiset kutsuttiin jälleen tarkkailemaan lintuja osana Pihabongausta jo ennen varsinaista tapahtumaviikonloppua. Havaintojaan lähetti tänä vuonna lähes 225 ryhmää ja 3 600 osallistujaa, mikä sivuaa aiempaa ennätystä!

Maanantaista perjantaihin 20.–24.1. havainnointiin osallistuneet oppilaat laskivat korkeintaan tunnin ajalta kunkin lintulajin suurimman yhdellä kertaa havaitun yksilömäärän. Samalla oli mahdollista tutustua tar-

kemmin esimerkiksi eläinten talvehtimiseen ja tieteellisen havainnoinnin periaatteisiin. Tapahtuman verkkosivuilta löytyi runsaasti apua lajien tunnistamiseen. Marjalintujen runsaus näkyi myös koululaisviikon havainnoissa. Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat tutut talitiainen ja naakka, mutta seuraavat sijat menivät tällä kertaa tilhelle ja räkättirastaalle. Näiden parvissa viihtyvien lintujen esiintyminen on kuitenkin laikuttaista, ja useimmilla paikoilla havaittujen lajien listalla ne eivät mahtuneet kymmenen parhaan joukkoon. Yleisimmin havaitut lajit olivatkin jälleen talitiainen, harakka, varis ja sinitiainen.

Lisää tuloksia löytyy tapahtuman verkkosivuilta. Osallistujien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinto, kiikaripaketti, matkasi tällä kertaa Puuppolan kouluun Jyväskylään. Onnea voittajille!

Opettaja: tervetuloa osallistumaan luokkasi kanssa taas ensi vuonna 19.–23.1.2026! www.birdlife.fi/koulupihabongaus

PetR Vainio

Punatulkku on ollut viime vuosina runsas pihabongauslaji. Se on runsastunut hitaasti mutta varmasti läpi pihabongaushistorian.

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden

laskennat jatkuvat kesällä 2025

Tero Toivanen

BirdLife seuraa kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA-alueiden) linnuston muutoksia. Suomen IBA-alueiden linnustosta on kattavat tiedot jo kolmelta vuosikymmeneltä 1990-luvun lopulta alkaen. Neljäs seurantakierros on jo hyvällä alulla. Vuosittain BirdLife ja yhteistyökumppanit, kuten Suomen ympäristökeskus ja Metsähallitus, tekevät IBA-laskentoja noin kymmenellä alueella. IBA-alueiden seurannat sisältävät monenlaisia laskentoja: lintuvesillä ja saaristossa tehtäviä kartoituksia, leväh-

täjälaskentoja ja linjalaskentoja metsissä, soilla ja tuntureilla. Linjalaskennat tehdään lintujen parhaaseen lauluaikaan alkukesästä.

Esimerkiksi Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa selvittää nyt eteläisen Suomen hienoimpiin kuuluvan metsäalueen, Nuuksion, linnuston jo kolmatta kertaa tarkoin kartoituksin. Itä- ja Pohjois-Suomessa IBA-seuranta jatkuu useilla alueilla tehtävillä linjalaskennoilla.

Mielenkiintoisia laskentakohteita kesällä 2025 ovat esimerkiksi Ruunaan alue Pohjois-Karjalassa, Olvassuon

ja Litokairan laajat suojelualueet Pohjois-Pohjanmaalla, Kemihaaran suot eteläisessä Lapissa ja ennen kaikkea Sammuttijängän laaja soidensuojelualue eteläisessä Lapissa. Monet IBA-alueet, joilta linnustotietoa tarvitaan, ovat myös lintuatlaksen (ks. s. 17) viimeisen vuoden puutealueita. Onkin erityisen kannatettavaa yhdistää IBA-alueiden laskennat atlaskartoituksiin! IBA-alueiden linnustonseurantaan voi kuka tahansa osallistua myös retkeilemällä alueilla ja ilmoittamalla havaintonsa Tiiraan.

Jos aiot retkeillä kesällä IBA-alueilla, olet kiinnostunut alueiden laskennoista tai IBA-laskentojen ja atlaksen yhdistämisestä, ota yhteyttä: tero.toivanen@birdlife.fi! Suomen IBA-alueet: www.birdlife.fi/ suojelu/alueet/iba/suomen-iba-alueet/

Kirjaudu Tiiran uuteen versioon!

Aki Arkiomaa

Tiiran uuden version ensimmäinen vaihe avattiin viime vuonna. Alkuvaihees-

Nomadin toiminta loppuu

sa käytössä ovat havaintojen kirjaaminen ja omien havaintojen muokkaus. Keväällä avataan lisää ominaisuuksia. Vanha versio on uuden rinnalla käytössä vielä ainakin pari vuotta.

Uusi Tiira on suunniteltu mobiilikäyttöön ja toimii hyvin sekä Android- että Apple-laitteissa. Havainnot siirtyvät uudesta ver-

Mobiilisovellus Tiira Nomadi lopettaa toimintansa alkusyksyllä, koska uusi Tiira on erityisesti suunniteltu toimimaan puhelimen selaimella. Uuden Tiiran Tässä ja nyt -toiminto on kätevä: havainnon paikka ja aika saadaan mukaan yhdellä painalluksella. Muistaa antaa Tiiralle lupa käyttää puhelimen paikannusta selaimessa. Nomadin toiminnan loppumista on hyvä ennakoida ja ottaa Tiiran uusi versio käyttöön jo nyt.

siosta vanhaan versioon. Jos havaintoa on tarpeen muokata, niin tällä hetkellä muokkaus pitää tehdä sillä versiolla, millä havainto on kirjattu.

Uuden Tiiran käyttöönotto edellyttää, että olet rekisteröitynyt vanhaan versioon. Vanhan version vasemmassa valikossa on UusiTiira-kohta, jota klikkaamalla pääsee eteenpäin. Tarkista ensin Omat tiedot -kohdasta, että vanhassa Tiirassa käyttämäsi sähköpostiosoite on edelleen toiminnassa. Mikäli ei ole, vaihda se toiminnassa olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Klikkaa uudessa versiossa Kirjaudu sisään, sen jälkeen Unohditko salasanasi?, kirjoita käyttäjätunnuksesi tai

vanhassa Tiirassa käyttämäsi sähköpostiosoite, paina Lähetä ja saat Tiirassa käyttämääsi sähköpostiin salasanan vaihtolinkin. Vaihda salasanasi linkin kautta avautuvassa ikkunassa. Voit käyttää samaa salasanaa kuin vanhassa Tiirassa. Jos kuitenkin käytät eri salasanaa, se vaihtuu myös vanhan Tiiran salasanaksi. Nyt voit kirjautua uuteen versioon käyttämällä käyttäjätunnustasi ja äsken valitsemaasi salasanaa.

Lisähjeita kirjautumiseen: www.birdlife.fi/havainnot/ tiira/uusi-ukk/

Liro on tuttu näky monella Pohjois-Suomen IBA-alueella. Useimmilta Etelä-Suomen soilta se on jo kadonnut.

PeRtti RasP

Mikko, Jonne ja Kie von Hertzen tapasivat BirdLifen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaan (toinen vasemmalta) luovuttaakseen lintukalenterin tuottona saadut 4 036,63 euroa heinäkurpan suojeluun.

Von Hertzen Brothers tukee heinäkurpan suojelua

Näyttävä hyväntekeväisyyskalenteri on kuvitettu Jonne von Hertzenin lintukuvin.

Jan Södersved

Kolmen veljeksen muodostama rockyhtye Von Hertzen Brothers julkaisi tälle vuodelle lintuaiheisen seinäkalenterin, jonka upe-

Oikaisuja

at kuvat ovat yhtyeen basistin Jonne von Hertzenin ottamia. Lintukuvaus on ollut Jonnen intohimona jo vuosia. Komea kalenteri myytiin nopeasti loppuun.

Kalenterin tuotolla yhtye halusi tukea linnustonsuojelua ja päätyi tukemaan äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojelua. Laji ehti jo kadota Suomesta mutta on palannut itäiseen Suomeen harvinaiseksi pesimälajiksi. Koko maan pesimäkanta on vain noin 30 paria. Koiraat kokoontuvat teeren tapaan yhteissoitimelle. Soidin tapahtuu öisin ja jää sen vuoksi helposti huomaamatta. Vakituisia soidinpaikkoja on Suomessa vain puolenkymmentä.

BirdLifen heinäkurpan suojeluhankkeessa kartoitetaan soidinpaikkoja, edistetään soidinpaikkojen säilymistä ja tutkitaan lajin elintapoja. Hankkeessa on tuettu tärkeimpien soidinpaikkojen viljelijöitä, jotta he ottavat heinäkurpan elinvaatimukset toiminnassaan huomioon. Tässä hyväntekeväisyyskalenterin myynnistä saadut runsaan 4 000 euron tuotot ovat merkittävä apu.

Lehdessä 3/2024 mainittiin, että punavarpuset talvehtisivat Kaakkois-Aasiassa. Rengastusten ja valopaikannintutkimuksien mukaan suomalaiset punavarpuset talvehtivat kuitenkin Etelä- eivätkä Kaakkois-Aasiassa.

Lehdessä 1/2025 sivulla 26 ollut taviokuurnakuva on Petri Vainion ottama.

Koe kevään kiihkein aika piilokojusta!

Finnaturen piilokojut Oulun seudulla keväällä 2025

Huuhkaja 15.8.-15.6. Teeri 15.3.-15.5. Kanahaukka 1.1-15.4. Suokukko 8.5.-31.5.

BirdLife Suomen jäsenalennus normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10%

Lue lisää kojuistamme www.finnature.fi

Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264

Finnature etsii uusia lintuoppaita! Oletko innokas lintuharrastaja ja puhut englantia? Haemme noin viikon mittaisille Oulu-Kuusamo matkoille oppaita touko-kesäkuulle. Osa matkoista jatkaa aina Varangille saakka. Jos opastaminen kiinnostaa, otathan yhteyttä jari@finnature.fi

Von

Jari Ullakko on BirdLifen uusi lintuvesiasiantuntija

Jukka Hintikka

Inkoolainen Jari Ullakko astui vuoden alussa Heikki Helteen suuriin saappaisiin jatkamaan vuonna 2020 aloitettua sorsalintujen SOTKA-levähdysaluehanketta. “Viimeiset kymmenen vuotta olen työskennellyt erilaisten ympäristödataan perustuvien kestävän kehityksen hankkeiden parissa. Linnut ovat minulle paitsi harrastus, myös ihmisen ympäristölle aiheuttamien haasteiden varoitusjärjestelmä”, Jari toteaa.

SOTKA-hankkeessa etsitään sorsalintujen levähdysalueita rauhoitettavaksi metsästykseltä. Työhön liittyy myös koulutusta sekä kosteikkojen markkinointia. Alueiden suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen.

Lintuharrastuksen Jari aloitti 1980-luvulla Einari Merikallion perustaman Kokko-kerhon kasvattina. Harrastus vei nopeasti mukanaan, ja lop-

puelämän kestävä rakkaus lajiin löytyi Rönnskärin lintuasemalla vietettyjen keväiden myötä.

Jari on viettänyt suuren osan elämästään ulkomailla. Silti kotimaan saaristo ja linnut ovat pysyneet mielessä. “Ulkosaaristo on sielunmaisemani. Kaikkien eri maissa vietettyjen vuosien aikana minulla on ollut oma kotimaan tukikohta Inkoon ulkosaaristossa, aivan Porkkala–Naissaari muuttoreitin varrella”, Jari kertoo.

Ulkomaanvuosina Norjan länsirannikon lintuasemat ja Tukholman ulkosaariston luodot tulivat tutuiksi. Ruotsissa asuessaan Jari toimi esimerkisi oppaana Tukholman lintutieteellisen yhdistyksen saaristoretkillä. Opastöitä Jari jatkaa lintuvesiasiantuntijatyön ohessa. Jariin saattaa siten törmätä SOTKA-kosteikkojen ohella jopa Varanginvuonon karuilla rannoilla.

Jari Ullakon kotiovelta on vain lyhyt matka lähimmälle kosteikolle Inkoon Lågnäsissä.

kiRsi HagMan

Harmaasiepon poikaspesä saa lintuatlaksessa korkeimman pesimävarmuusindeksin 82.

Punaisella merkityt ruudut ovat ns. priorisoitavia ruutuja, joiden selvittäminen alkavalla maastokaudella olisi erityisen tärkeää. Varaa oma ruutusi atlaskoordinaattoreilta, lintuatlas@luomus.fi.

Laskennoista apua atlakseen

Vakioidut linnustonseurantamuodot, kuten vesilintulaskennat sekä linja- ja pistelaskennat tarjoavat arvokasta aineistoa atlaksen käyttöön. Kaikki näissä seurannoissa tehdyt havainnot tulevat automaattisesti atlakseen. Tulevana kesänä onkin hyvä aika laskea vakiolinja, vesilintukohde tai pistereitti! Erityisesti laskentoja toivotaan vakiolinjoille, joita ei ole vielä laskettu atlaksen aikana. Lista linjoista on atlaksen nettisivuilla.

Autat atlasta myös osallistumalla tärkeiden lintualueiden IBA-laskentoihin (ks. sivu 14). Muistathan kirjata laskentojen yhteydessä myös muut havainnot atlakseen. Hyviä atlashavaintoja voi tehdä vaikkapa vakiolinjalle kävellessä tai vesilintulaskentojen arvokkaana sivutuotteena.

Atlas yhdessä tavoitteeseen

Lintuatlaksen viimeisen maastokauden tavoitteena on selvittää eteläisen Suomen kaikki atlasruudut vähintään tyydyttävästi. Pohjois-Lapissa riittää, että selvitetään 75 % atlasruuduista vähintään tyydyttävästi. Osallistu talkoisiin ja auta lintuatlas tavoitteeseen!

Aapo Salmela

Lintuatlaksen viimeisen maastokauden alkaessa puutteellisesti selvitettyjä ruutuja on vielä etelässäkin. Silmiinpistävää on, että tällaisilta ruuduilta puuttuu usein tavallisia lajeja, kuten harakka, sepelkyyhky ja käpytikka. Näitä ei siis vielä ole ilmoitettu, vaikka todennäköisesti ne esiintyvät ruudulla. Monen ruudun tilanne kohenee helpoiten paikkaamalla yleisten lajien puutteet. Atlaksen tulospalvelun kautta pääset ruudun puutelistaan. Tavallisia lajeja puuttuu myös jo tyydyttäviltä ruuduilta. Lajien ajantasaisen esiintymiskuvan selvittämiseksi on tärkeää kirjata edelleen havaintoja myös tavallisista pesimälinnuista.

Miten ruutu tyydyttäväksi?

Otollisin ajankohta atlasretkelle on kesä–heinäkuussa, jolloin maastossa on eniten poikueita. Jopa elokuuhun asti on vielä hyvää aikaa etsiä myöhäisten pesijöiden

poikasia ja yleisten lajien uusintapesintöjä. Varhain pesivillä lajeilla pesinnän merkkien tarkkailu puolestaan onnistuu parhaiten jo keväällä. Yksittäisen atlasruudun osalta paras kattavuus saadaan retkeilemällä säännöllisesti, mutta oikein ajoitetulla kertakäynnilläkin on mahdollista havaita runsaasti pesiviä lajeja ja korkeita pesimävarmuusindeksejä.

Atlasruudun tyydyttävään selvitysasteeseen pääsy edellyttää aktiivista ja monipuolista retkeilyä ruudun eri osissa ja biotoopeissa. Tärkeintä on, että ilmoitat atlakseen tietoa kaikista havaitsemistasi lajeista – myös tavallisista pajulinnuista, punakylkirastaista ja järripeipoista. Hyvä tapa on kirjata ylös kaikki havaitut lajit pesimävarmuusindekseineen jokaiselta pysähdykseltä. Sama koskee kaikkia atlasruutuja, joiden alueella liikut.

Apua tarvitaan harvaan asutuille alueille

Eniten töitä atlaksen osalta on jäljellä Lapissa ja lisäksi myös muilla harvaan retkeilyillä alueilla: Etelä- ja Poh-

jois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Näille alueille toivotaan tulevalle kesälle runsaasti retkeilijöitä myös muualta Suomesta. Retkeilyn helpottamiseksi on koottu valmiita retkipaketteja. Tutustu paketteihin atlaksen nettisivuilla ja lähde auttamaan atlasta! Lyhyestäkin retkestä on iso apu, kun se kohdistuu oikealle alueelle.

Lapissa atlasretkeilyn etuna on hienojen maisemien ja kiinnostavan pesimälajiston lisäksi, että Kemijärveltä pohjoiseen kaikkia atlasruutuja ei tarvitse selvittää tyydyttävästi. Tavoitteeseen riittää siellä 75 % atlasruuduista. Lisäksi Lapissa pienempi pesimävarmuussumma riittää tyydyttävään selvitysasteeseen.

Atlaksen sivuilta löytyvässä päivitetyssä kartassa Lapin selvitettävät eli priorisoidut ruudut ovat merkitty punaisella ja helposti tarkasteltavissa. Priorisoituja ruutuja on tätä kirjoitettaessa enää hieman päälle 300. Lapissa atlastyö on tärkeää, koska monien pohjoisessa pesivien lintulajien levinneisyysalueet muuttuvat nopeasti. Tämän muutoksen dokumentointi on tärkeää.

Valitse Lapin priorisoiduista ruuduista ne, jotka voisit nostaa tyydyttäviksi. Ilmoita valintasi atlaskoordinaattoreille (lintuatlas@luomus.fi). Näin vältytään päällekkäiseltä atlastyöltä ja varmistetaan, että Lappi tulee hoidettua.

iRMa HaRiLa

Koulut, päiväkodit ja perheet linturetkelle!

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Verkkosivuilta voitte tulostaa mukaan hauskat retkilomakkeet ja muuta materiaalia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja!

Lasten lintuviikko kerää vuosittain tuhansia osallistujia. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

Lisätiedot ja materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

På svenska: www.birdlife.fi/fagelvecka

In English: www.birdlife.fi/birdweek

Satelliittilähettimien avulla selvitetään selkälokkeihin kohdistuvia uhkia läpi vuodenkierron.

Satelliittiselkälokit

BirdLife on viime kesästä alkaen seurannut erittäin uhanalaisen selkälokin muuttoa, talvehtimista ja pesimäaikaisia liikkeitä satelliittilähettimin. Seurantalokit ovat Pohjanlahden rannikolla pesiviä aikuisia lintuja. Kolmen satelliittiselkälokin matkaa seurataan edelleen.

Tero Toivanen

Seurantalokkien nestori Martti päätyi talvehtimaan selkälokkien hyvin tunnetulle talvehtimisalueelle, kolmen valtakunnan rajalla Afrikassa sijaitsevalle Victoriajärvelle. Martti on poikasena Ruotsin rannikolla rengastettu jo 22-vuotias lintu, ja sen talvehtiminen näyttää sujuneen varmasti hyvin opitulla kaavalla Victoriajärven ulapalla niin Kenian, Tansanian kuin Ugandankin puolella vieraillen.

Martti aloitti syysmuuttonsa seurantalokeista ensimmäisenä, ja myös kevätmuutto on ollut toistaiseksi varhaisin. 3 500 kilometrin siirtymä kohti Välimerta alkoi 14.3., ja reilun neljän vuorokauden ilmeisen yhtäjaksoisen matkan jäl-

keen Martti saapui Välimeren rannikolle. Suomeen saapumiseen Martti on sittemmin valmistautunut Egyptissä Niilin suistossa. Selkälokki Victoria vietti talvensa Guineanlahdella Crossjoen suistossa toisen seurantalokki Achillesin tavoin. Suomalaisten selkälokkien on aiemmin oletettu päätyvän talveksi lähinnä itäiseen Afrikkaan, mutta monet linnut näyttävät muuttavan myös mantereen länsipuolelle.

Victoria lähti Saharan ylitykseen 21.3. Matka ei ollut aivan suoraviivainen vaan sisälsi lähes vuorokauden vieton keskellä Algerian aavikkoa. Olisiko siellä ollut paikallisia sateita, joiden aikaansaamat tulvat olisivat voineet tarjota lokillekin ravintoa? Saharan ylitys sujui joka tapauksessa turvallisesti, ja Victoria

kielellä!

vuodenkierron. Kannan kääntäminen takaisin kasvu-uralle on erittäin vaativa tehtävä.

Satelliittiselkälokki Martin (punainen) ja Victorian (sininen) talvehtimisalueet ja kevätmuuton alku maaliskuussa 2025.

talvehtivat eri puolilla Afrikkaa

saapui Välimerelle Tunisian rannikolle viisi päivää Guineanlahdelta irtautumisen jälkeen.

Seurantalokkien vielä viivytellessä Välimeren seudulla olivat hätäisimmät lajitoverit jo ehtineet Suomeen. Tiira-lintutietopalveluun kirjattiin kymmeniä havaintoja selkälokista jo maaliskuun loppupuolella. Selkälokki ei kuitenkaan ole erityisen aikainen muuttaja, ja useimmat linnut saapunevat Suomeen vasta huhtikuun mittaan.

Kahden satelliittilokin seuranta on päättynyt. Kaja menehtyi syksyllä Viron rannikolla, josta

Viron BirdLifen aktiivit hakivat lähettimen käytettäväksi uudelleen. Riston lähetin vaikeni joulukuussa Egyptin rannikolla. Toivottavasti kyseessä on vain tekninen vika ja Risto palaa lähiviikkoina kotiluodolleen.

Seuraa satelliittilokkien matkaa: www.birdlife.fi/suojelu/lajit/ satelliittiselkalokit/

Mitä kuuluu satelliittikotkille?

Viime kesänä Kuusamossa valjastettujen maakotkanpoikasten, Olegin ja Kanervan, talvehtiminen on edennyt suotuisasti. Oleg vietti talvensa Varsinais-Suomessa esimerkiksi runsaista hirvieläinhaaskoista nauttien.

Kanerva on viihtynyt koko talven Venäjällä Moskovan länsipuolella. Kiirettä kummallakaan nuorukaisella ei ole vielä kevätmuutolle ollut, vaikka niiden kiertelemät alueet ovatkin maaliskuun mittaan vähän laajentuneet muuton alkua enteillen.

Satelliittikotkien syysmuutosta ja talvehtimisalueista kerrottiin tarkemmin jo BirdLife-lehdessä 1/2025. Kevätmuuton alettua kotkien liikkeitä seurataan:

www.birdlife.fi/suojelu/lajit/satelliittikotkat/

RaiMo sundeLin

BirdLifen kultainen ansiomerkki Eelis Rissaselle

Siilinjärveläinen Rissanen kannustaa kaikkia osallistumaan meneillä olevaan lintuatlakseen. BirdLife Suomi onnittelee kultamerkin ansainnutta!

BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin siilinjärveläiselle Eelis

Rissaselle lintuharrastuksen ja yhdistystoiminnan ansiokkaasta kehittämisestä Pohjois-Savossa. Ansiomerkki luovutettiin maaliskuussa Lintuyhdistys Kuikan 50-vuotisjuhlassa Kuopiossa.

Jukka Hintikka

Eelis Rissanen on ollut keskeinen vaikuttaja Pohjois-Savon lintuharrastuksen ja yhdistystoiminnan kehittämisessä yli 30 vuoden ajan. Hän on toiminut Lintuyhdistys Kuikan hallituksessa yhteensä 32 vuotta eri tehtävissä, muun muassa kahdeksan vuotta puheenjohtajana. “Lintuharrastus voi olla hyvin monimuotoista. Harrastus on mukavampaa lintuyhdistyksen kautta, koska sieltä löytää samanhenkistä porukkaa ja saa myös ohjausta ja opastusta harrastuksen saloihin”, Rissanen kertoo. Rissanen on kirjoittanut säännöllisesti linnuista paikallislehtiin ja oli mukana toimittamassa vuonna 1999 julkaistua Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto -kirjaa. Se kokosi yhteen alueen linnustotiedon ja tutkimuksen historian. Lintuyhdistys Kuikan Siivekäs-lehteen artikkeleita hän on kirjoittanut vuodesta 1987 alkaen ja toiminut viisi vuotta lehden päätoimittajana.

Maakuntansa lintuharrastusta Rissanen on edistänyt järjestämällä lintukursseja, opastettuja retkiä sekä toi-

mimalla tiedotusvälineissä lintuasioiden asiantuntijana. Hänen panoksensa havaintojen keruussa Pohjois-Savossa on ollut merkittävä. Vuosittaisesta valtakunnallisesta pikkuharvinaisuuskatsauksesta hän on vastannut vuodesta 1999.

Valtakunnalliseen linnustonseurantaan Rissanen on osallistunut aktiivisesti vuodesta 1985.

“Laskentojen avulla pystytään arvioimaan ympäristön muutosten vaikutuksia. Mikäli laskentoja tekee kotipaikkakunnalla, saa hyvän mielikuvan oman alueensa lajistosta ja sen muutoksista”, Rissanen kannustaa.

“Pisin talvilintulaskentasarjani on nyt 40 vuoden mittainen. Siellä näkyy hyvin konkreettisesti esimerkiksi sinitiaisen, pikkuvarpusen ja naakan runsastuminen sekä hömötiaisen ja varpusen taantuma. Laskennat ovat myös hyvää hyötyliikuntaa, liikutaanhan niissä kuitenkin pääosin kävellen tai pyörällä”, Rissanen kehuu.

Tänä vuonna päättyvässä neljännessä lintuatlaksessa hän toimii Pohjois-Savon aluekoordinaattorina.

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Ter vetuloa ostoksille

Vuoden lintuyhdistys on Keski-Suomesta

BirdLife Keski-Suomessa on viime vuosina panostettu ansiokkaaseen nuoriso- ja retkitoimintaan, onnistuneeseen jäsenhankintaan sekä aktiiviseen näkyvyyteen.

Jukka Hintikka

BirdLife Keski-Suomi on monipuolisesti toimiva lintuharrastusyhdistys, joka tuo yhteen toimialueensa linnuista kiinnostuneet ihmiset. Yhdistyksen aktiivinen nuorisojaosto kerää yhteen keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret järjestämällä omia tapahtumia.

Opastetut linturetket ovat tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Lintukävelyt ja torniopastukset saivat yhdistyksessä alkunsa jo yli 20 vuotta sitten. Parina viime vuonna on järjestetty yli 30 erilaista retkeä vuosittain. Retkillä on päässyt tutustumaan muun muassa lintujen rengastukseen ja muihin harrastuksen osa-alueisiin.

Yhdistys on aktiivisesti esillä. Se on hiljattain uusinut verkkosivunsa, ja julkaisee vuosittain kymmeniä

mediassa näkyviä tiedotteita. Yhdistys on myös keskeinen linnustonsuojeluvaikuttaja Keski-Suomessa. Se valvoo linnustoarvojen huomioimista maankäytössä ja antaa aktiivisesti hankkeisiin liittyviä lausuntoja, ehdotuksia ja muistutuksia.

Vuonna 1974 perustettu BirdLife Keski-Suomi toimi vuoteen 1984 asti nimellä Keski-Suomen lintumiehet ja vuoteen 2023 nimellä Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys. Sen toimialue kattaa 17 keskisuomalaista kuntaa. Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 900 jäsentä. Määrä on kasvanut yli viidenneksellä viidessä vuodessa.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Kokouksessa palkittiin vuoden lintuyhdistyksenä BirdLife Keski-Suomi.

Edustajisto kokoontui kevätkokoukseen 22.–23.3. Kuopioon. Lauantaina kokouksen aattona kuultiin tietoiskuja järjestön ajankohtaisista aiheista ja juhlittiin 50-vuotiasta Lintuyhdistys Kuikkaa monipuolisesta ohjelmasta nauttien.

Kokoukseen osallistui 62 edustajaa (joista 25 etänä) 23 jäsenyhdistyksestä.

Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2024.

Edustajille esiteltiin voimassaolevan strategian (2024–2027) edistymistä keskusjärjestön toimien osalta. Strategian tavoitteet etenevät pääosin hyvin.

Tiira-lintutietopalvelun tilannekatsauksessa esiteltiin testissä olevan uusimman päivitysversion ominaisuuksia sekä tutustuttiin Tiiran kehitystyön haasteisiin, niiden ratkaisuihin ja tämän vuoden tavoitteisiin.

Edustajisto antoi julkilausuman, jossa vedottiin kuntapäättäjiin monimuotoisen taajamaluonnon säilyttämiseksi.

Edustajiston syyskokous järjestetään 22.–23.11. Vantaalla Bongariliiton 40-vuotisjuhlien yhteydessä. Lauantaina on luvassa mielenkiintoinen seminaari. Sunnuntain kokouksessa sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2026 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/edustajisto/.

Edustajiston kokouksen aattona käytiin myös pikalinturalli Kuopion Ison hautausmaan ympäristössä. Voittajajoukkue havaitsi 18 lajia.

BirdLife Keski-Suomen retket ovat vieneet jäseniä eri puolille Suomea, kuten Sodankylän Ilmakkiaavalle.

saM YListö

Inka Plit

PÖNTTÖ

Hallituksen jäsen esittäytyy

Kokkolasta kajahtaa

7.–8.6.2025

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuma on kaikille linnuista kiinnostuneille! Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Aikuinen huuhkaja BirdLifen hallituksen uusimman jäsenen rengastettavana. Petolintuseurannan ohella Jukka Ylikarjula vierailee aktiivisesti myös Tankarin lintuasemalla.

Jukka Ylikarjula

Tämän vuoden alusta BirdLife Suomen hallituksesta vapautui yksi paikka. Ainoana hakijana tulin edustajistossa valituksi. Hallituksessa minut nimettiin vielä talousvastaavaksi. Yhdistysasiat ja hallitustehtävät ovat minulle hyvinkin tuttuja vuosien ajalta. Tiedän, että hommaan on sitouduttava, kun tulee valituksi. Kun rengastajanumero on 734

Kottarainen

(kuva: Jan Södersved)

Pönttöbongauksella kerätään vuosittain tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Kerro meille, mitä linnunpönttöjä pihallasi tai mökilläsi on ja mitä lintuja niissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. Havainnot ilmoitetaan 16.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla.

ja ikää 62 vuotta, niin se kertonee, että takana on jo pidempi lintuharrastusura. Ennen muinoin kouluissa pidettiin luonto- ja lintukerhoja. Kokkolan lyseon Alauda-lintukerhoon meidänkin Kirkonmäen poikaporukka etsiytyi. Siitä lintuharrastus alkoi viidentoista vuoden ikäisenä ja hetimiten sitä mentiin myös Tankarin lintuasemalle rengastusoppiin. Parin vuosikymmenen ajan perheja työkuviot veivät aikaa lintuharrastukselta, mutta vuodesta 2019 lähtien olen taas ollut täysillä mukana. BirdLife Keski-Pohjanmaan alueella olen yhdistyksen ja lintuaseman sihteeri, Tiira-vastaava, rengastus- ja merimetsovastaava, retkikummi ja lintukurssien pitäjä, kiipeän ja rengastan petolintujen pesillä sekä pidän tarvittaessa kotiaitassa lintuhoitolaa. Virkaurallani olen toiminut hallinto-, IT- ja talousjohtamisen tehtävissä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työkokemustaustasta lienee hyötyä BirdLifen hallitustyössä. Tällä hetkellä toimin talousjohtajana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. P.S. Ottakaapa yhteyttä, jos kiinnostaa tulla lintuasemaoppiin Tankariin tai Ohtakarin SSP-linjoille.

Lintulivessä voi vilahtaa monenlaisia lintulajeja. Ruovikoista voi löytyä esimerkiksi viiksitimaleja.

Lintulive seuraa kevään

Aki Arkiomaa

BirdLifen suoratoistokanava Lintulive on seurannut talven lintujen ruokintapaikan elämää. Keväällä Lintulive siirtyy tutusti Espoon Laajalahdelle. Toinen livekamera on Vaasan Söderfjärdenin peltolakeuksilla, jonne voi kerääntyä runsaasti hanhia, kurkia ja lokkeja. Runsain sikäläinen kevätlaji on pulmunen, joita saattaa olla paikalla 10 000 yksilöä. Lintuliven mielenkiintoisimmat hetket on tallennettu YouTu-

been, missä on yli 800 videoklippiä liven mielenkiintoisista tilanteista ja mukavista luontohetkistä. YouTubeen tulee jatkuvasti uusia tallenteita. Niitä pääsee tuoreeltaan katsomaan, kun tilaa BirdLife Suomen kanavan. www.birdlife.fi/ suojelu/lintulive/

Jukka YLikaRJuLan aRkisto

Oman pihan parhaat havainnot

Bongaa päivä pihalla -tapahtuma järjestetään toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Omalla pihalla pääsee luvan kanssa nauttimaan keväisestä luonnosta ja tekemään yllättäviä havaintoja.

Jukka Hintikka

BirdLife Suomen Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa tarkkaillaan lintuja omalla pihalla yhden kevätpäivän ajan. Tapahtuma järjestettiin ensi kerran koronakeväänä 2020. Havainnointiajan saa päättää itse.

Sastamalalainen lintuharrastaja Minna Koskinen on osallistunut yhtä lukuun ottamatta kaikkiin Bongaa päivä pihalla -tapahtumiin lapsuudenkotinsa pihalla Ikaalisissa. “Kerran satuin olemaan muualla linturetkellä, mutta muuten olen ollut joka kerta mukana”, Koskinen kertoo.

Piha on 1940–50-luvun omakotialuetta. Tontilla on muutama linnunpönttö, mutta muuten pihaa ei ole tarvinnut tuunata tapahtumaa varten. Koskinen on osallistunut tapahtumaan yksin, mutta havainnoista on viestitelty siskon perheen kanssa.

Havainnointi on helppoa. Sääntöjen mukaan pihalta saa poistua sadan metrin päähän, mutta Koskinen istuu mielellään rappusilla ja tarkkailee hiljaa luontoa. Se on osoittautunut hyväksi tavaksi. “Kerran naapurin puolelta tuli kaksi siiliä talon seinustaa pitkin. Ne eivät välittäneet mitään minusta, kun oli vain hiljaa paikallaan”,

Koskinen muistelee.

Ruokailu on helppo järjestää. “Usein olen piipahtanut sisällä syömässä, mutta pihalla on mukana lämmintä juotavaa termospullossa, voileipiä ja vähän pullaa jälkiruoaksi”, Koskinen kertoo.

Suuria harvinaisuuksia ikaalislaisella pihalla ei ole tullut vastaan, mutta monenlaista muuta mukavaa. “Joka vuosi on ollut jokin sellainen laji, jota pihalla ei tavallisesti havaitse, kuten tuulihaukka tai naapurin pihan leikkimökin katolla pitkin aamua kiekunut fasaanikukko. Hauskaa on myös ollut, kun on havainnut samana päivänä vaikkapa rastassuoran eli kaikki tavalliset rastaslajit”, Koskinen kertoo.

Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa parasta on Koskisen mielestä rauhallinen luonnon tarkkailu. “On kerrankin mahdollista nauttia rauhassa pihalla olemisesta. Saa itsensä ylös viideltä, on ulkona ja nauttii olostaan ja luonnosta eikä malta lähteä sisälle, jos vielä kuitenkin tulisi jokin uusi laji, ja usein sellainen ilmestyykin”, Koskinen kertoo.

Bongaa päivä pihalla 3.– 4.5. Lue lisää: www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla

Suuria rariteetteja Minna Koskisen Bongaa päivä pihalla -tapahtuman havaintoihin ei ole osunut. Silti joka kerran on näyttäytynyt yllättäviä lintulajeja.

TULOSSA

Opastettuja linturetkiä | Risteilyjä | Arktika-ralli Optiikkamyyntiä ja esittelyä | Juhlaohjelmaa

SEURAA

Arktika-päivien ajankohtaisia uutisia Facebook-tilillämme @arktikavirolahti

Minna koskinen

Kuva: Thomas Halloran

Asemakurssi Säpin lintuasemalla

Kalastaja Salokankaan vene on käsite Säpin kuljetuksissa. Se vei tälläkin kertaa kurssilaiset turvallisesti perille.

Kuutti Rautaheimo

Minä ja ystäväni Johannes päätimme ilmoittautua mukaan Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen Säpin asemakurssille. Olihan tämä varsin ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan meille ennestään lähes tuntemattomaan lintupaikkaan. PLY vieläpä anteliaasti tarjosi kurssilaisille venekyydit, aseman käyttöön ja suuren osan ruuistakin!

Pitkän junamatkan, ruokaostosten ja autokyydin jälkeen löysimme itsemme lastaamasta rinkkoja ja kasseja paikallisen kalastajan tukevaan puuveneeseen. Korkeat aallot keinuttivat venettä ja pärskeet roiskuivat sadeviitan huppuun.

Nuori, tule mukaan!

www.birdlife.fi/nuoret

Lumivalkea majakka ja punaiset majoitusrakennukset tekivät vaikutuksen. Kaikki kurssin 10 osallistujaa mahtuivat ongelmitta. Pian lähdimme toisen ohjaajan, Petterin, johdolla komppaamaan pientä niittyä saaren rannalla. Asemalle jo aiemmin saapunut Pyry oli edellisenä päivänä löytänyt sieltä taigakirvisen, Säpin tavaramerkkiharvinaisuuden. Yritys oli kovaa, mutta kirvinen ei tällä kertaa suostunut näyttäytymään. Ensimmäinen aamu oli raikas ja viileä. Yön aikana saareen oli saapunut paljon uusia lintuja. Pensaat vilisivät hippiäisiä, tiaisia, ja rastaita. Vakio alkoi mu-

– Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

kavasti paikallisella merisirriparvella, joka oli sekä minun että Johanneksen ensimmäinen havainto lajista! Kaakkureita, kuikkia ja komea riskilä muuttivat merellä aamun mittaan.

Vakion jälkeen lähdimme kiertämään saarta. Jokainen hippiäisparvi ja kirvinen syynättiin tarkasti harvinaisuuksien varalta. Illalla suoritimme iltahuudon asemalomakkeineen ja veimme tiedot Tiiraan. Kaunis tähtitaivas ja kuun valossa hohtava majakka loivat hienon tunnelman.

Toisena aamuna heräsimme taas aamulla virtaa täynnä. Marssimme niementyveen suorittamaan aamuvakiota. Se eteni rattoisasti, kun katselimme ohilentäviä ruokkiparvia sekä syynäilimme poukamassa kelluvia vesilintulauttoja.

Saaren kiertäminen jäi tältä päivältä vähäiseksi tuulisuuden ja aikaistuneen lähdön takia. Tuulen ennustettiin nousevan iltaa kohden, joten kyyti tuli jo kahden aikaan. Venematka takaisin sujui hyvin. Oli haikeaa hyvästellä satamassa kaikki osallistujat. Ei uskoisi, että viikonlopussa voisi niin hyvin tutustua paikkaan ja ihmisiin. Hienoja lintuhavaintoja, mukavia ihmisiä sekä kotoisa majoitus löytyvät, joten tulen varmasti vierailemaan toistekin saarella.

Suuret kiitokset PLY:lle, retken järjestäjille ja retkiseuralaisille!

Uusi nuorten lintuharrastajien

ryhmä Kymenlaaksoon

Kymenlaakson nuoret lintuharrastajat havaitsivat yhteishavainnointipäivänä Virolahden Pyterlahdella 67 lintulajia.

Eetu Paljakka

Kymenlaakson Lintutieteellisen

Yhdistyksen nuortenryhmä syntyi parin onnekkaan sattuman kautta syksyllä 2024. Ensin kokeilimme järjestää nuorille lintuharrastajille suunnatun tuulihaukkojen rengastusretken lajin pesäpoikasaikaan kesäkuussa. Kyseessä oli uhkarohkea temppu, sillä ennen tätä retkeä en tuntenut yhtäkään ryhmää vailla olevaa nuorta maakunnastamme.

Kokeilumieli kannatti: yksi nuori osallistui retkelle, vaikka retken mainostus jäikin melko vähälle.

Lopullinen silaus ryhmän syntymiselle tapahtui syyskuun alussa, kun Virolahdella järjestettiin

Etelä-Kymenlaakson lukioiden yhteiskurssi, joka yhdisteli biologiaa, maantiedettä ja kuvataidetta. Olin mukana kurssin järjestelyissä lintuoppaan roolissa, ja kaikeksi iloksi porukasta sattui löytymään toinen lintuja harrastava nuori.

Ensimmäisenä syksynä ehdimme osallistumaan yhdistyksen syysmuu-

ton yhteishavainnointipäivään Virolahdelta käsin. Pyterlahden ilmavalvontatornista saimme nuorin silmin ja korvin haalittua kasaan enemmän lintulajeja kuin kukaan muu. Voitimme 11 eri paikan välisen pinnakisan 67 lajilla. Mainittavimpana havaintona näimme nuoren arosuohaukan, joka saalisteli kylän pelloilla koko päivän. Komeaa katseltavaa oli myös hiirihaukan muutto. Päivän hihasummaksi ynnättiin 113.

Tällä hetkellä WhatsApp-ryhmässämme on neljä nuorta orninalkua ikäjakaumaltaan noin 17–25 vuotta. Rengastus tuntuu olevan pinnalla tässä porukassa, joten sitä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Keväälle 2025 on suunnitteilla ainakin pöllönpoikasten rengastusretki toukokuussa.

Jos joku kymenlaaksolainen linnuista kiinnostunut nuori siellä sattuu juuri lukemaan tätä, niin tulehan ihmeessä mukaan! Samanmielisten ikätovereiden kanssa verkostoituminen tuntuu oikein kivalta, kun on ensin harrastanut vain yksikseen.

Nuoret tutustumassa Haliaksen toimintaan

Kahlaajakatiskat viriteltiin aseman lähistölle Gåsörsuddenin särkälle.

Juho Tirkkonen

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa järjesti retken Hangon lintuasemalle nuorisoretken 2.–4.8.2024. Sää suosi retkeä, jolla päästiin tutustumaan kahlaa-

jarengastukseen ja muutonhavainnointiin. Retkellä havaittiin muun muassa muutolla tööttäillyt kirjosiipikäpylintu ja rengastuksen yhteydessä tarkasti tutkitut lirot. Mukana oli seitsemän retkeläistä ja kaksi opasta.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Huuhkaja on vuoden lintu

• 20 vuotta Pihabongausta

• Taviokuurnan monet puvut

• Jurmo – elämyksiä ympäri vuoden

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Luca HaseL

eetu PaLJakka

Tornien taisto – meidän yhteinen juttumme

aRoPääskYkaHLaaJa (deRek keats)

Nimistön uumenista

Jukka Hintikka

Lintujen tieteelliseen nimistöön on ikuistettu yksi suomalainen, aropääskykahlaajan tieteelle kuvannut luonnontutkija Alexander von Nordmann (1803–1866).

Nykyisessä Kotkassa upseeriperheeseen syntynyt Nordmann opiskeli Turun akatemiassa ja jatkoi uraansa ulkomailla. Hän toimi vuosia eläin- ja kasvitieteen professorina Odessassa ja teki tutkimusretkiä Tonavan suistoon, Krimille, Etelä-Venäjälle ja Kaukasukselle. Nordmann huomasi ensimmäisenä, että joillakin pääskykahlaajilla oli kokonaan mustat siiven alapeitinhöyhenet. Hän antoi lajille nimen Glareola melanoptera ja lähetti käsikirjoituksen julkaistavaksi arvokkaaseen

Teija Pennanen & Ladyt lavalla

Tornien taisto on ollut meille tapahtumana tuttu jo vuosikaudet. Aiemmin olimme kuitenkin hiukan arastelleet osallistumista Tornien taistoon ja samalla vähätelleet omaa osaamistamme. Ehkä pidimme taistoa enemmän niin kutsuttujen gurujen juttuna.

Linnut ovat kuitenkin aina olleet meille mielenkiinnon kohteita. Itselleni linnut merkitsevät todella paljon. Käytännössä ei mene päivääkään, etten jollain tapaa olisi niihin kosketuksissa. Ne ovat voimaeläimiäni.

Tornien taistoon osallistuminen loksahti suunnitelmiimme eräällä vuosittaisella bongausreissulla Parikkalan Siikalahdella keväällä 2022. Ajattelimme, että nyt olisi meidänkin hyvä aika osallistua tapahtumaan ja tehdä siitä samalla jokavuotinen perinne.

Joukkueen kokoaminen oli helppoa. Minun lisäkseni Ladyt lavalla -joukkueeseen kuuluu pari siskoani ja pari hyvää ystävää. Linnut ja luonto yhdistävät meitä kaikkia. Miten ihana syy tästä tapahtumasta tulikaan kokoontua yhteen ja viettää laatuaikaa ystävien kesken! Emme ota Tornien taistoa turhan vakavasti. Meidän tornillamme saa nauraa ja höpistä, vaikka se saattaisikin säikäyttää välillä jonkun linnun tiehensä. Lieneekö tässä yksi syy siihen, etteivät havaitsemamme lajimäärät ole vielä nousseet kovin suuriksi?

Toki meistä löytyy myös kilpailuhenkeä. Meille on hyvin tuttu se tunne, kun Tornien taiston loppumisaika alkaa lähestyä ja vielä pitäisi saada lisää lajeja, oi voi. Ajatuksenamme on valita joka vuosi eri torni, ettei kenellekään joukkueestamme tulisi liian pitkä matka kohteeseen. Me emme hifistele jättikaukoputkilla emmekä kiikareilla. Jokaisella meistä on peruskiikarit, ja yksi kaukoputki riittää. Lisäksi mukana on tietenkin hyvä lintukirja ja puhelin googlaamista varten, kun hankalia tilanteita kuitenkin aina silloin tällöin sattuu. Viime keväänä vietimme synttäreitä ja luimme luonnelintukirjaa tornillamme taiston ohessa.

Kevät tulee ja muuttolinnut saapuvat Suomeen, sitä odotamme innolla.

Viimeistään tornilla tavataan!

moskovalaiseen keisarilliseen julkaisusarjaan. Julkaisua toimittanut professori Johann Fischer von Waldheim muutti kuitenkin nimen Glareola nordmanniksi kunnianosoituksena taitavaa tutkijaa kohtaan. Näin lajin kuvaajaksi muuttui Fischer von Waldheim.

Nordmannin vaimo Anna kuoli Odessassa koleraan vuonna 1848, minkä jälkeen Nordmann päätti palata Suomeen neljän lapsensa kanssa. Hän sai Helsingin yliopistosta professorin viran, jota hoiti miltei elämänsä loppuun asti.

Linnun nimen lisäksi Nordmann on ikuistettu kotimaiseen kaunokirjallisuuteen. Hän on yksi Iida Turpeisen Finlandia-ehdokkaana olleen Elolliset-romaanin keskeisistä henkilöistä.

Ladyt lavalla tapaa joka vuosi eri tornissa. Tänä vuonna Tornien taisto järjestetään 3.5.

Pajulintu

Sirittäjä

Uunilintukolmikko

Ville-Pekka Liimatainen

Phylloscopus-suvun uunilinnut eli tuttavallisemmin “fyllarit” ovat ulkoasultaan paitsi vaatimattoman värisiä, myös keskenään kovin saman näköisiä pieniä vipeltäjiä. Korvaan tukeutumalla lajit ovat kuitenkin helposti tunnistettavissa, sillä niiden laulut eroavat toisistaan täysin.

Tiltaltti, gransångare (Phylloscopus collybita)

Laulu Tasatahtista “tavujen tiputtelua”, josta lajin nimikin on johdettu.

Siiven kärkiosan pituus eli käsisiiven ulottuma Lyhyt.

Pään kuviot Vaalea silmäkulmanjuova ja tumma silmäjuova himmeät. Tasaisen ruskea poski korostaa valkeaa silmärengasta.

Pajulintu, lövsångare (Phylloscopus trochilus)

Pehmeä, hieman surumielisenä laskeva ja vaimeneva säe; kuin peipon laulu, josta on kulmat hiottu pois.

Keskipitkä.

Juovat selkeämmät. Poski vaalea tummemmalla reunuksella.

Vatsapuoli Likaisen valkea, joskus jopa rusehtava. Kellertävä rinta vaihtuu liukuvasti valkeampaan vatsaan.

Sirittäjä, grönsångare (Phylloscopus sibilatrix)

Verkkaisesti käynnistyvää, nopeaksi siritykseksi kiihtyvää “sipsutusta”; tahtia on verrattu pöydällä pyörivään kolikkoon.

Pitkä.

Juovat voimakkaan selvät. Poski ja kurkku kirkkaan sitruunankeltaiset.

Kirkkaan keltainen kurkun ja rinnan seutu rajautuu jyrkästi puhtaan valkeaan vatsaan. Jalkojen väri Jalat lähes aina mustat. Jalat lähes aina vaaleat. Jalat vaaleat.

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Luokan, opetusryhmän tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille. Sarjat: 1.–3. lk, 4.–6. lk, 7.–9. lk ja avoin sarja (toinen aste).

Miten?

Ryhmä opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Tutustu:

www.birdlife.fi/lintuvisa

Missä? Luokkatilassa.

Milloin?

Milloin vain ryhmän oman aikataulun mukaan.

Lajipari

Tiltaltti

set laitteet kannattaa pakata vesitiiviisti.

Harrastusvinkki:

Osallistu vesilintulaskentaan

– vaikka SUP-laudalla

Jo puolet Suomen sorsalintulajeista on uhanalaisia. Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen vesilintulaskentojen avulla seurataan Suomen vesilintujen tilaa ja tehdään suojelua koskevia päätöksiä. Mitä kattavampi laskentaverkosto on, sitä paremmin vesilintukantojen tila tunnetaan.

Jukka Hintikka

Vesilintujen parilaskenta tehdään kahtena eri kertana toukokuussa. Heinäkuussa voi tehdä lisäksi poikuelaskennan, jolla kartoitetaan poikastuottoa. Tutkija Sari Holopainen on tehnyt vesilintulaskentoja vuosikausia. “Vesilintujen tilanne on kaksijakoinen”, Holopainen kertoo. “Vaikka esimerkiksi valkoposkihanhi menestyy, niin rehevien järvien pienillä sorsilla menee huonosti.” Laskentojen tulokset kertovat paitsi linnuista, myös ympäristön tilasta. “Tuloksista voi saada myös paljon

muuta tietoa, esimerkiksi miten vesistön laatu on muuttunut tai miten vieraspetojen poisto vaikuttaa pesimätulokseen”, Holopainen toteaa.

Rajatun lajimäärän vuoksi vesilintulaskijan ei tarvitse olla huipputason lintujen määrittäjä. “Monella karulla järvellä pärjää, kun tuntee sinisorsan, telkän ja tavin. Osaamisen kasvaessa voi siirtyä haastavampiin ympäristöihin”, Holopainen kertoo.

Elämyksiä vesilintujen parissa

Viisi vinkkiä vesilintulaskentaan

1. Valitse laskentapaikka, joka tulee laskettua useampana vuonna.

2. Voit perustaa uuden laskentapaikan tai valita sopivan laji.fi-sivustolla näkyvistä vanhoista paikoista.

Holopaiselle sorsalinnut ja kevät kuuluvat yhteen. “Tunnelma on ikiaikainen, kun kuulee kevätaamussa järvellä kaakkurin kaihoisia keväthuutoja”, Holopainen kertoo. Kevään ja kesän vesilintulaskennat ovat mitä parhaita retkiä, eikä nälkää tarvitse nähdä. “Minulla on yleensä eväänä suklaata, lou-

3. Parilaskennat tehdään toukokuussa kahtena aamuna hyvän sään vallitessa.

4. Mukaan tarvitset kiikarin ja muistiinpanovälineet. Kaukoputkesta on usein hyötyä. Havainnot voi kirjata joko ensin vihkoon tai suoraan sähköiselle lomakkeelle.

5. Poikuelaskenta tehdään heinäkuussa. Sorsien poikasten ulkonäköön kannattaa tutustua etukäteen, niin ilman emoa liikkuvat poikasetkin on helppo tunnistaa.

Lähde mukaan laskemaan! Ota yhtyettä linnustonseuranta@helsinki.fi

nassalaatti ja kaakaota”, Holopainen kertoo. “Sillä pärjää pidemmänkin laskentapäivän.”

Sorsalinnuista erityisesti tavi on Holopaisen mieleen. “Tavi on tosi persoonallinen sorsa, jota löytyy yllättävistä paikoista. Tavin voi yhyttää pienestä kausikosteikosta tai vaikka metsäpurosta.”

Laskentapisteet tai kiertolaskenta

Laskennan voi tehdä havainnointipisteistä tai kiertolaskentana. Tärkeintä on, että laskenta tehdään vuodesta toiseen samalla tavalla. Laskentapisteiksi sopivat paikat, joista vesistö näkyy riittävän hyvin, kuten lintutornit, rantakalliot tai laiturit.

Kiertolaskenta tehdään joko jalan rantoja pitkin tai soutuveneellä tai kanootilla.

“Itse olen käyttänyt kanootin lisäksi ilmatäytteistä SUP-lautaa, jollaisen jaksaa kantaa pidemmänkin matkan päähän. Poikuelaskennan tekeminen sellaisella tyynenä kesäaamuna tai -iltana on oikein rentouttavaa”, Holopainen kertoo.

Laske oman mökkijärven linnut

Monet vesilintulaskennat tehdään maakuntien parhailla lintuvesillä. Mukaan tarvitaan silti myös tavallisia järviä. “Olisi tärkeä laskea vesilintuja myös karuilla järvillä, joilla on vähemmän lintuja. Karuja vesistöjä on Suomessa niin paljon, että vesilintukantojen kehityksellä niillä on merkitystä”, Holopainen kannustaa.

Laskijaksi ryhtyminen on helppo tapa auttaa sorsalintuja ahdingossa. Maanomistajille Holopainen suosittelee myös mahdollisuuksien mukaan kosteikkojen perustamista ja vieraspetopyyntiin osallistumista.

eLMo Miettinen

Vesilintupoikueiden laskenta meloen onnistuu Evon järvillä erinomaisesti Sari Holopaisen mallin mukaan. Havaintovihko, puhelin ja kaikenlaiset sähköi -

Kuningaskalastaja. Hilla Kaura-aho, 10 v.

Merikarvialaisen Norkoolin päiväkodin esikoululaiset maalasivat vesiväreillä vesilintuja.

Käpytikka.

Linnea Mustonen, 5 v. Kuusitiainen. Ada Kousa, 12 v.

Taikalintu. Maisa Riikonen, 4 v.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”.

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi.

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Punatulkku. Minea Makkonen, 8 v.

Punatulkku.

Linnea Makkonen, 6 v.

Joutsen, joka uiskentelee metsälammella. Tuuli Pasonen, 6 v.

Olin Rauvolanlahdella etsimässä viiksitimalia ja odotin pakkasessa kolmisen tuntia näkemättä mitään. Juuri kun päätin lähteä, kuului kaislikosta fasaanin ääni. En onneksi palannut tyhjin käsin kotiin! Harrastan aktiivisesti luonnonvalokuvausta. Olen tällä hetkellä isyysvapaalla, joten pääsen melkein joka päivä kuvaamaan, kun tyttäreni nukkuu vaunussa. Lajiluku on tällä hetkellä 69/100.

Alexander Lundberg (Kaarina, 1.2.2025)

Kevään korvalla ruokintapaikan käpytikat vaikuttavat entistä reviiritietoisemmilta. Toisinaan tämä saattaa johtaa kahakointiin. Tilanne on yleensä nopea, mutta onneksi kamera osoitti nyt suunnilleen sinne, missä tapahtuu. 100 lintulajia -haasteessa olen mukana viidettä vuotta peräkkäin. Minulle se on erityisesti eräänlainen kevään edistymisen mittari. Lajimäärä ei ole minulle itseisarvo, mutta mukavaltahan se tuntuu, jos onnistuu lyömään oman ennätyksensä.

Antti Kortelainen (Leppävirta, 24.2.2025)

Löydä ja tunnista sata lintulajia

Ota haasteesta koppi! Ehdit vielä mainiosti hypätä mukaan tämän vuoden lajihaasteeseen.

Anna Tuominen

Innostava 100 lintulajia -haaste kutsuu kokeilemaan, onnistutko havaitsemaan sata lajia kalenterivuoden aikana. Juuri nyt lintujen kevättohinat täyttävät silmät ja korvat, ja joka retkeltä löytyy uutta ihmeteltävää.

Apua lajinmääritykseen löydät muun muassa haasteen nettisivuilta sekä aktiivisesta Facebook-ryhmästä.

Ovatko vanhat sarjat jo tulleet tutuiksi? Kevät on erinomainen hetki heittäytyä viime vuonna käynnisty-

neeseen atlassarjaan. Siihen lasketaan pesintään viittaavat tunnistukset, ja havainnot kerryttävät valtakunnalliseen lintuatlakseen tietoja Suomessa pesivien lintulajien levinneisyydestä.

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Jaa kokemuksesi Facebook-ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Kuvasin lapintiaisen yksityisellä metsäruokintapaikalla. Siellä oli kuukkeleita, hömötiaisia ja kaksi lapintiaista. Pistäydyimme siellä, kun palasimme lintukerhon ruokintapaikan huollosta.

Olen seurannut piharuokinnan lintuja 1980-luvulta asti. Törmäsin 100 lintulajia -haasteeseen kesällä 2021, mutta tuolloin jäi sata vajaaksi. Luku ei ole tärkeä vaan se, että opin tunnistamaan lintuja ulkonäöltä ja äänestä.

Anna-Leena Räty (Kuusamo, 5.3.2025)

1. Mikä on tämä kosteikkojen tuntumassa pesivä, erityisesti Etelä-Suomessa voimakkaasti taantunut lintu?

2. Kuinka monta lintulajia oli viime joulukuussa kuolleen Yhdysvaltain entisen presidentin Jimmy Carterin maailmanpinnalistalla?

3 Mitkä ovat rengaslöytöjen perusteella huuhkajien neljä yleisintä kuolinsyytä?

4. Milloin lintuasematoiminta on alkanut Jurmossa ja kuinka monta lintulajia asemalla on havaittu?

5. Mihin pähkinänakkeli tekee pesänsä?

6. Kumman niskatöyhtöä luonnehditaan hapsottavammaksi ja ”epäsiistimmäksi”: iso- vai tukkakoskelon?

7. Mitkä seuraavista linnuista eivät tuo pönttöön pesäaineksia itse: kirjosieppo, kottarainen, lehtopöllö, talitiainen, telkkä, tervapääsky?

8. Missä talvehtivat kaikki maailman kivitaskut?

9. Miksi käpylinnut joutuvat pesimään talvella?

10. Kuinka suuri on strutsin silmämunan halkaisija? Oikeat vastaukset sivulla 8.

Tapahtumakalenteri

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat:

22.11. Bongariliitto 40 vuotta, Hotelli Vantaa Ohjelma: Alexander Lees

– Vagrancy in Birds

Pierre-André Crochet

– Chasing 950 species in the Western Palearctic: Tales of travels to far flung places and outrageous twitches

Petteri Mäkelä

– Miten löytää harvinaisia lintuja?

Tomi Muukkonen

– Bongausta ennen ja nyt

EteläKarjala

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, puheenjohtaja@ekly. org, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, jasensihteeri@ekly.org, p. 040 843 6280.

www.ekly.org

Tapahtumat:

12.4. Vuoksen 2. lintukävely

Imatralla. Kokoonnutaan klo 9 Imatran uimahallin parkkipaikalla.

13.4. Linnoituksen 3. lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan klo 9 Katariinantori 6 aukiolla.

21.4. retki Lappeenrannan lintupaikoille. Kokoonnutaan klo 8 Katariinantori 6 aukiolla.

6.6. yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Retkelle lähdetään klo 20 Imatran uimahallin parkkipaikalta ja klo 21 Siikalahden parkkipaikalta.

11.6. yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin parkkipaikalla klo 21.00. Sadesään sattuessa retki perutaan.

Lisätietoa tapahtumista yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterissa.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Kristiina Järvenpää, puheenjohtaja@oriolus. org, p. 045 160 6333. Sihteeri Elina Enho, sihteeri@oriolus.org. www.oriolus.org

Tapahtumat:

19.4. Tornipäivystykset Pieksämäen Vehkalammella, Rantasalmen Putkilahdella ja Savonlinnan Haapalahden lintutornilla.

3.5. Tornien Taisto. Yhdistyksen varaamilla torneilla opastusta yleisölle.

4.5. Yhdistysretki Ropolansuon lintukosteikolle Haukivuorelle.

18.5. Lintukävely Pieksämäki.

29.5. Yhdistyksen kuntaretki Pieksämäen lintukohteisiin.

1.6. Yölaulajaretki Mikkeli.

5.6. Yölaulajaretki Pieksämäki. Tarkemmat tiedot ja mahdolliset muutokset ilmoitetaan lähempänä tapahtumia. Seuraa yhdistyksen kotisivuja oriolus.org/tapahtumat.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Juha Mannermaa, surfjulli@gmail.com, p. 044 5892 563. Yhteydenotot siht. Marjatta Kurvinen, marjattakurvinen@gmail.com, p. 040 7026 255. www.birdlife.fi/kly Tapahtumat:

16.4. Kuukausi- ja sääntömääräinen kevätkokous, Paltaniemi, kylätalo klo 18.

20.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14.

10.5. Ekopinnaralli 10 h.

14.5. Kuukausikokous, Paltaniemi, kylätalo.

29.5. Helatorstain retki yhdessä Kajaanin Ladun kanssa.

7.–8.6. Pinnaralli 24 h Ristijärven ja Hyrynsalmen alueella klo 10 alkaen.

14.6. Yökuunteluretki. Lähtö Kajaanin Kauppatorilta klo 22 (säävaraus) 7/2025 Atlasretki.

30.8. Syyspinnakisa 12 h.

11.9. klo 18 Syyskuun kuukausikokous, Paltaniemi, kylätalo. Kaikista tapahtumista ilmoitetaan

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa toisen vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

etukäteen yhdistyksen sähköpostiringissä kainuunlintuharrastajat@ googlegroups.com sekä yhdistyksen kotisivuilla www.kainuunlintutieteellinenyhdistys.fi

KantaHäme

BirdLife Kanta-Häme ry, info@birdlifekantahame.fi. Pj. Juhani Kairamo, puheenjohtaja@birdlifekantahame. fi, p. 050 336 3747. www.birdlifekantahame.fi

Kalenteri on alustava ja yksittäisiin tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Muutoksista ja tarkemmista yksityiskohdista ilmoitetaan yhdistyksen koti- ja facebook-sivuilla. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten tarkista, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa kotisivuilta edeltävänä päivänä.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 euroa. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon parkkipaikka. Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuvilla retkillä ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

Tapahtumat:

9.4. Peltolinturetki klo 18–20.

12.4. Bussiretki Hankoon.

23.4. Kuikkaretki klo 18–20.

24.4. Lintuilta klo 18.

26.4. Kosteikkoretki klo 9–13.

3.5. Tornien taisto.

24.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13.

31.5. Yölaulajaretki klo 21–24.

4.6. Lintukävely Hämeenlinna klo 18–20.

11.6. Lintukävely Hämeenlinna klo 18–20.

5.7. Kesäralli. Tarkemmat yksityiskohdat yhdistyksen kotisivuilla.

Kevätkauden retkien ja muiden tapahtumien yksityiskohdista ilmoitetaan tarkemmin yhdistyksen kotisivuilla www.birdlifekantahame.fi

KeskiHäme

BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@ gmail.com, p. 040 502 5023. www.birdlife.fi/keh

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek a Pohjois-Uude anm anLintuharra s a a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. Pj. Juha Honkala, sähköposti: apus@ apus-birdlife.fi www.apus-birdlife.fi/

Tapahtumat:

9.4. Yhdistyksen kevätkokous Järvenpää-talolla klo 18 alkaen. Sääntömääräisten kevätkokousasioiden jälkeen Satu Orajärven kuvaesitys Varanginvuonon linnuista ja luonnosta.

26.4. Maastotapahtuma Tuusulan Rantamossa klo 10 alkaen. Lisätietoja kotisivuilla lähempänä ajankohtaa.

KeskiPohjanmaa

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392. www.kpbirdlife.fi

Tapahtumat:

3.4. Yhdistysilta ja hallituksen kokous. Vieraana Inka Plit BirdLifesta. Teams-kutsu jäsenistölle.

12.4. Peltostaijit klo 7–11 kuudessa eri paikassa. Lisätietoja nettisivuilla.

12.4. Yhdistyksen kevätkokous Kokkolassa Villa Elbassa klo 15. Kokouksen yhteydessä atlaslaskentojen tilannekatsaus. Lisätietoja nettisivuilla.

3.5. Tornien taisto. Yhdistystornina Lohtajan Marinkaisten Harjukarin torni. Lisätietoja johan.hassel@ multi.fi.

2.–4.5. Tankarin lintuasemalla rengastuksen ja havainnoinnin ohjausta sekä osallistuminen

Tornien taistoon. Kuljetus järjestyy noin 5 henkilölle. Lisätiedot: jukka.ylikarjula@gmail.com.

15.5. Kokkolan Rantaraitin lintukävely. Lähtö Mustakarin parkkipaikalta klo 18. Lisätietoja johan.hassel@multi.fi.

24.5. Kevätralli 24h ja 18h. Alkaa 24.5. aamusta ja päättyy 25.5. klo 6 mennessä. Lisätietoja jukka. ylikarjula@gmail.com.

KeskiSuomi

BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@ birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi. nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. birdlifekeskisuomi.fi

Tapahtumat:

9.,16. ja 23.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 5654 636.

16. ja 23.4. Lintutorni-ilta Jyväskylän Jyväsjärven Pitkäruohossa. Opas päivystää kaukoputkineen Pitkäruohon tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com.

19.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä. Opas päivystää kaukoputkineen Piesalankylän tornilla klo 8–12. Lisätiedot: Lauri Ijäs (lauri.ijas@elisanet.fi, p. 040 717 2193)

26.4. Seuturetki Viitasaaren Heinä-Suvannolle ja Keiteleen Hetejärvelle. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 6 ja paluu noin klo 17. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Vieraillaan Viitasaaren Heinä-Suvannolla ja Pohjois-Savon puolella Hetejärvellä ja muilla ajankohtaisen lintutilanteen kannalta mielenkiintoisilla kohteilla. Retken hinta on 30 €/ hlö, joka maksetaan käteisellä tai Mobilepaylla retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 11.4. mennessä Sami Ylistölle (sami.ylisto@gmail.com). Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi oppaalle.

29.4. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Mustapyrstökuiri on helppo havaita Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kevätrallissa.

Tervetuloa

PPLY:n

40. kevätralliin!

Esa Hohtola

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY) kutsuu harrastajia juhlistamaan alueensa 40. kevätrallia 24–25.5.2025. Kerää joukkue ja tule mukaan kisaamaan Suomen parhailla lintupaikoilla Perämeren rannikolla tai vaikkapa Pudasjärven ja Taivalkosken vaaramaisemissa!

PPLY:n kevätralleissa on havaittu vuosien 1986–2024 aikana yhteensä 267 lajia. Paras voittotulos, 172, on edelleenkin Suomen huippua lin-

katselulavalta klo 17–19. Lisätietoja Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com).

3.5. Tornien taisto & lintutornipäivä Jyväskylän Jyväsjärven Pitkäruohossa. Yleisölle avoin tornipäivä. Nuorten tornikisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 5–13. Lisätiedot: Juho Hartikka, juho.hartikka@gmail.com.

3.5. Tornien taisto & lintutornipäivä Viitasaaren Heinä-Suvannon lintutornilla. Yleisölle avoin tornipäivä. Tornikisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 5–13. Lisätiedot: Seppo Mertanen, seppo.mertanen@pp.inet.fi.

6.5. Lintutorni-ilta Uuraisten Särkilammella. Opas päivystää kaukoputkineen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Mika-Petri Harju (mipe.orni@yahoo.com).

6.5. Lintutorni-ilta Jämsän Alhojärven lintutornilla. Opas päivystää kaukoputkineen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Juhani Heikka (jussi. heikka@gmail.com).

7.5. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden katselulavalta klo 17-19. Lisätietoja Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com).

13.5. Lintutorni-ilta Jämsän Juokslahden Vilusen lintutornilla. Opas päivystää kaukoputkineen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Juhani Heikka (jussi.heikka@ gmail.com).

14.5. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden katselulavalta klo 17–19. Lisätietoja Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com).

15.5. Kevätkokous. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18

tuyhdistysten 24 tunnin ralleissa. Rallissa on 24 ja 12 tunnin sarjat, myös ekosarjat. Kisan purku on Liminganlahden luontokeskuksessa. Kannattaa tulla kauempaakin: ristisorsat, pikkutiirat ja mustapyrstökuirit odottavat!

Säännöt, ohjeet ja tilastot löydät täältä: www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit/ kevatralli-2025/

Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa (Vapaudenkatu 39–41). Lisäksi kuullaan evästystä Keski-Suomen lintuatlastilanteesta ja vinkkejä lintuatlashavaintojen kirjaamiseen. Tervetuloa keskustelemaan yhdistysasioista!

27.5. Äänekosken yölaulajaretki. Kokoontuminen Äänekosken S-marketin pihassa (Matkakatu 2) klo 21. Retken kesto on 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Säävaraus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Seppo Mertanen (seppo. mertanen@pp.inet.fi). Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä puhelinnumerosi oppaalle.

7.6. Muuramen yölaulajaretki. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23. Retken kesto on 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Retkellä on säävaraus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com). Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä puhelinnumerosi oppaalle.

13.–14.6. Kesäralli. Ilmoittautumiset ja lisätiedot lähempänä ajankohtaa. Yhteyshenkilö: Seppo Mertanen (seppo.mertanen@ pp.inet.fi).

16.8. Bussikyyti Helsingin lintumessuille ja retki Vanhankaupunginlahdelle. Messuilla esitellään lintuharrastusta ja lintuharrastusvälineitä sekä kuullaan tunnettujen lintuasiantuntijoiden esityksiä. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 6 ja paluu Jyväskylään klo 20 mennessä. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Kyydin hinta on 30 €/

mennessä Sami Ylistölle (sami. ylisto@ gmail.com). Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi oppaalle. 13.9. Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen. Pelialueena on yhdistyksen toimialue. Kerää 2–5 hlö:n joukkue ja lähde mukaan. Lisätiedot lähempänä ajankohtaa. Yhteyshenkilö: Seppo Mertanen (seppo.mertanen @ pp.inet.fi). Atlasretkiä yhdistyksen toimialueella: Kohteina ovat yhdistyksen toimialueen vähän retkeillyt ja huonosti kartoitetut atlasruudut. Retkiä järjestetään kesä–heinäkuussa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Heikki Helle (heikki.helle@gmail. com, puh. 050 375 5626). Nuorisojaosto: Nuorisojaosto kerää yhteen keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta ja sen WhatsApp -ryhmästä saat Juho Hartikalta, juho.hartikka@hotmail. com, p. 040 960 7930.

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Matti Komulainen, matti.komulainen@live.fi. Puh +358400964567 www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso

hlö, joka maksetaan käteisellä tai Mobilepaylla retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 2.8. mennessä Jarmo Jokiselle (jarmo.jokinen@tintti.net, 044 5654 636). Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi oppaalle. 22.–24.8. Kaukoretki Porin kahlaajalietteille. Retken aikana vieraillaan Yyterin kahlaajarannoilla, Kokemäenjoen suistoalueella ja muilla lintukohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Lähtö Harjun tilausajolaiturilta perjantaina 22.8. klo 17. Paluu sunnuntaina 24.8. illalla. Hinta aikuiset 200 € ja nuoret 180 € / hlö. Hinta sisältää bussikyydin, majoitukset ja aamupalat. Sitovat ilmoittautumiset 30.6 mennessä vain osoitteessa: tinyurl.com/ porinretki. Vain jäsenille. Retkelle mahtuu 22 henkilöä. Jos retki täyttyy hyvissä ajoin, on lisäpaikkojen järjestäminen mahdollista. Lisätiedot: Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com). 30.8. Lintujen rengastusta. Tervetuloa seuraamaan lintujen rengastusta. Paikka varmistuu myöhemmin ja siitä tiedotetaan erikseen. Rengastaja ja staijari ovat paikalla klo 6–10. Säävaraus. Oppaana Heikki Helle (lisätiedot: heikki.helle@gmail.com, p. 050 375 5626).

6.9. Seuturetki Jämsään. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 6 ja paluu arviolta klo 17. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Vieraillaan ajankohtaisen lintutilanteen kannalta mielenkiintoisilla Jämsän kohteilla. Retken hinta on 30 €/hlö, joka maksetaan käteisellä tai Mobilepaylla retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 22.8.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat:

26.4 Lintupäivä Lohjan Kukkumäellä klo 7–12.

3.5. Tornien taisto. Mukana ainakin Savijärven, Katteluksen, Tjusträskin, Osuniemen ja Pusulanjärven lintutornit.

14.5 Linturetki Pusulan Pappilan suojelualueelle klo 17.30. 21.5. Lempookorven lintu- ja luontokävely klo 17.

24.5. Retki Osuniemen lintutornille, Pähkinäniemeen ja Porlaan klo 8.30.

28.5. Lintukävely Pähkinäniemessä klo 18.

5.6. Lintukävely Porlassa klo 18. 6.6. Yölaulajaretki Moisiolla klo 22. Lähtö Lohjan kirkkokentältä.

LounaisHäme

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY), Pj. Antto Mäkinen kyly@birdlife.fi. www.kyly.fi

Tapahtumat:

10.4., 17.4. ja 24.4. Lintutornipäivystys Lupinlahden lintutornilla klo 17–19.

26.4. Yhteishavainnointipäivä klo 5–13 (Varapäivä 27.4.) Muutonseurantaa ja pinnakisa yhdistyksen toiminta-alueella. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

1.5. Vappuralli klo 3–18. Järjestetään, mikäli ilmoittautuneita joukkueita on riittävästi.

3.5. Tornien taisto. Tiedot yleisöopastuksista verkkosivuilla. 9.–25.5. Arktika-päivät Virolahdella. Lisätiedot: www.visitvirolahti.fi/ arktika

25.5. Ulko-Tammion risteily klo 5–14. Lähtö Kotkan Sapokasta. Hinnat ja ohjeet verkkosivuilla.

7.6. Arboretum Mustilan kesälintukävely klo 7–11.

14.6. Kesäkuun ekopinnaralli. Ralliaika max. 8h, lopetus viimeistään klo 15. Yhteyshenkilö Esa Partanen.

Kesäkuussa Yölaulajaretki Kouvolan Saksanaholle. Tarkemmat tiedot myöhemmin verkkosivuilla.

Lappi

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com www.lhlhry.fi

Tapahtumat:

11.4. Huhtikuun lintuilta Tammelan Pehkijärven lintutornilla klo 17. 26.4. Huhtiralli Humppilassa klo 6–13.

3.5. Tornien taisto klo 5–13. Yhdistystornina on Urjalan Kortejärven torni. Seuraa lisäksi ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754. www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat:

18.4. Pitkäperjantain ekoralli. Ilman moottorivoimaa kuljettava ralli koko MLY:n toimialueella. Havainnot Tiiraan ja rallivastaavalle, tero.piikkila@gmail.com. 22.4. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Vaasan kaupunginkirjaston Essee-tila, klo 18. 3.5. Tornien taisto. Tiedot torniopastuksista verkkosivuilla. 15.–18.5. Jäsenretki Norrskärin asemalle. Järjestelystä vastaa hallitus.

Seuraa lisäksi ilmoittelua yhdistyksen kotisivuilla.

MeriLappi

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi

Kesä–heinäkuussa lintuatlasleirejä: 25.–28.6. Lintuatlasleiri järjestetään Meri-Lapin koillisosan 15 vaillinaiseen ruutuun Simossa ja Tervolassa. Tukikohtana Simojoen Lohiranta.

MaRkus VaResVuo

Pesimälautta on matkalla paikoilleen Mänttä–Vilppulan Käkijärvellä. Kosteikon kunnostuksen parissa ovat puurtamassa Matti ja Aulis Aalto.

Suomenselällä hoidetaan kosteikot kuntoon

Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen Helmihankkeessa on parannettu Keuruun Ristakosken entisen jätevedenpuhdistamon altaiden ja Mänttä–Vilppulan Käkijärven tilaa.

Jukka Hintikka

Suomenselällä on hoidettu kahta kosteikkoa usean vuoden ajan. Ristakosken altailla työ alkoi vuonna 2016, kun altaista tehtiin lintukosteikko. “Huomattiin, että olisi potentiaalia parempaan lintupaikkaan, jos sitä kunnostettaisiin. Siitä se lähti”, kunnostustöistä vastannut Matti Aalto kertoo.

Käkijärveä kunnostettiin ja ruopattiin vuosina 2022–23. Viime vuonna molempien kohteiden hoitoa jatkettiin mm. pesimälauttojen ja -laatikoiden rakentamisella, puuston raivauksilla, niitoilla, vieraspetojen pyynnillä ja linnustonselvityksillä.

Hyvin rakennetut, naamioidut ja ank-

2–5.7. Meri-Lapin luoteisosan 10 vaillinaiseen ruutuun Torniossa ja Tervolassa. Tukikohtana Kätkävaara Aurora. noin 10.–12.7. Paikkauslintuatlasleiri ainakin Tervolan Konttikivalon Pitkäjärven erähenkisessä varaustuvassa.

Lintuatlaslaskentojen ajankohta on noin klo 3–13, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan. Ilmoittautumiset leireille sähköpostilla pj:lle. Leireille voi tulla vaikka vain esim. kahden vuorokauden

kuroidut pesimälautat, -lavat ja -laatikot houkuttelevat lintuja pesimään. “Mallia haettiin Lempäälän Ahtialanjärveltä, jossa laatikoilla on saatu hyviä tuloksia. Laatikoiden naamiointi kasvillisuudella on erittäin tärkeää, mutta siitä seuraa, että puiset laatikot lahoavat nopeasti. Kokeilemme nyt myös halkaistusta muoviputkesta tehtyjä laatikoita”, Aalto kertoo.

Luvat kuntoon, niin hanke etenee

Moni kunnostus tyssää alkuunsa, kun lupien saaminen on vaikeaa maanomistajilta ja viranomaisilta. “Käkijärvellä meillä oli toiveissa myös vedenpinnan nosto, mutta se jäi lopulta yhdestä maan-

ajaksi. Xenuksen kalusto (kiikarit, kaukoputki, kajakit) käytettävissä ilmaiseksi, polkupyöriäkin voidaan järjestellä. Retkistä tulee tarkempaa tietoa Xenuksen kotisivuille.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621.

omistajasta kiinni. Hyvätkin hankkeet voivat tyssätä, jos lupapuolta ei saa kuntoon”, Aalto korostaa.

Viranomaisista ELY-keskus suhtautui hankkeeseen myönteisesti mutta tarkasti. Viranomaisten kanssa toimiminen vaatii täsmällisyyttä ja selvitysten tekoa, mutta hyvällä suunnittelulla siitäkin selvitään.

“Rakennettujen kosteikkojen lupapuoli on tavallisesti helpompi kuin luonnonvesien. Altailla tai entisillä turvekentillä ei yleensä tarvita kunnostuksiin ympäristölupaa”, Aalto kertoo. Lisäksi maanomistus on usein yksinkertaisempaa kuin monien osakkaiden vesistössä. Esimerkiksi Ristakosken altaiden omistaja on Keuruun kaupunki, joka on suhtautunut kunnostukseen alusta alkaen myötämielisesti.

Rahalle vastinetta

Suurin osa kunnostushankkeen rahoituksesta tuli valtion Helmi-ohjelmas-

www.oa.fi

Tapahtumat / Aktiviteter: Information om aktuella aktiviter fås via förenings övriga informationskanaler.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337.

www.pily.fi

Tapahtumat:

ta. Loput katettiin muun muassa BirdLifen talkootuella. Työssä ovat olleet vuosien varrella mukana myös Mäntän Rotaryklubi ry. ja Keurusseudun Luonnonystävät ry.

“Kosteikon kunnostushankkeen toteuttaminen ei ole yhdistykselle lopulta kovin hankalaa, jos maanomistajaluvat ovat kunnossa ja työhön löytyy sopiva yrityskumppani”, Aalto muistuttaa. Uurastus on tuottanut tuloksia. Ristakosken naurulokkiyhdyskunnan koko on kasvanut yli sataan pariin. Lokkikolonian suojassa pesii muun muassa sorsalintuja ja mustakurkku-uikkuja. Naurulokkien toivotaan löytävän myös Käkijärvelle viedyt kelluvat pesälautat.

“Ristakosken altaat ovat työn ansiosta Keurusseudun paras vesilintupaikka, jossa ollaan saatu kohtuullisella työmäärällä paljon hyvää aikaiseksi. Sopivalla jatkuvalla hoidolla altaat voivat olla tärkeä kohde vuosikymmenien ajan”, Aalto iloitsee.

22.4. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 18–20. Soveltuu hyvin harrastuksen alkutaipaleella oleville, perheille tai 100 lintulajin kerääjille. Säävaraus.

24.4. Lintuilta: Espanjan linnusto. Jarmo Lehtinen kertoo kuvin ja sanoin Espanjan linnuista. Pääkirjasto Metso klo 18–20.

26.4. Lintutapahtuma Kangasalan Hyyrönhaudalla klo 9–12.

26.4. Lintukävely Nokian Alasenlahdella klo 10–12.

27.4. Kotamäen tornitapahtuma Orivedellä klo 9–12.

1.5. Lintukävely Nokian Knuutilan lintutornilla klo 10–12.

3.5. Lintukävely Oriveden Kotamäen lintutornilla Tornien taiston yhteydessä klo 9–10.

4.5. Lintukävely Oriveden Pappilanniemessä – Bongaa päivä pihalla! Klo 9–12.

taRMo MYntti

4.5. FotoFennican ja PiLY:n tapahtuma Tampereen Hatanpää Klo 10–14.

11.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 10–12.

12.5. Lasten lintuviikko: lintukävely Kangasalan Kirkkojärvellä klo 17–19.

17.5. Tornitapahtuma Oriveden Pappilanniemessä klo 9–12.

20.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 18–20.

24.5. Kiikarointia Oriveden Pappilanniemen lintutornilla klo 9–12.

31.5. Kehrääjäretki Hempunmaalle klo 22.30–24.

7.6. Lintukävely Kangasala Taivallampi klo 9–11.30.

8.6. Lintukävely Nokian Kesäniemessä klo 8–10.

13.6. Yölaulajaretki Orivedelle klo 22.30–1.30.

14.6. Yölaulajaretki Nokian Knuutilaan klo 22–24.

Ajankohdat voivat muuttua. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com.

www.pklty.fi

Tapahtumat:

21.4. Lintutornipäivystys Rääkkylän Oravilahden lintutornilla klo 9–11.

26.4. FotoFennican optiikkaesittely ja yhdistyksen esittelypiste mm. Atlas Joensuun Jokiaseman pihalla klo 11–14.

3.5. Tornien taisto klo 5–13. Yleisöopastuksia ainakin Juuassa Kaajanlammella ja Vuokonjärvellä, Polvijärvellä Ruvastornilla ja Rääkkylän Oravilahdella.

8.5. Lintutornipäivystys Joensuun Höytiäisen kanavan suiston lintutornilla klo 17–19

29.5. Ekoralli. Tarkemmat tiedot lähempänä ajankohtaa yhdistyksen sivuilta, Facebookista ja WA-ryhmistä.

7.6. Yölaulajapyöräily Joensuun Reijolassa klo 22.30 alkaen.

28.–29.6.2025 Lintuatlasretki Lieksa–Ilomantsiin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset lintuhannu57@ gmail.com tai 0500 186 607.

Enon Lintukerho:

Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

Juuan Lintuharrastajat: Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

Poltsin lintujen ystävät:

Polvijärveläinen lintukerho, yhteyshenkilö Janne Leppänen: janneleppanen@hotmail.com, 045 227 9080.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat:

9.4. Kuukausikokous Oulun Linnanmaan kampuksella sali SÄ102 klo 18–20. Lintuatlasilta. Nykytilanne ja viimeisen kartoituskesän toiminnan suunnittelu. Lisäksi Ari Rajasärkän atlasvisa!

14.4. Lintuharrastuskurssin viimeinen luento, aiheena lintujen muutto. Oulun Linnanmaan kampuksella sali SÄ102 klo 18–20. Avoin kaikille.

27.4. Opastettu, kaikille avoin lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä klo 10–12.

11.5. Opastettu, kaikille avoin lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä klo 10–12.

14.5. Kuukausikokous klo 18–20 Oulun Sanginjoen Loppulan luontokahvilassa. Ari Rajasärkkä esitelmöi aiheesta “Sinipyrstö, 75 vuotta Suomessa”.

24.–25.5. PPLY:n 40. kevätralli. Tule mukaan juhlistamaan rallin tasavuosia!

25.5. Opastettu, kaikille avoin lintukävely/havainnointi Oulun Toppilansaaren Möljällä klo 10–12.

Alueelliset harrastajaryhmät:

Alueelliset ryhmät, niiden verkkosivut ja WhatsApp-ryhmät löydät täältä: www.pply.fi/yhdistys/toimialue/ Löydät kaikki tiedot PPLY:n toiminnasta näistä viestimistä: www.pply.fi, Facebook.com/pply. fi ja PPLY-lintuharrastus WhatsApp-ryhmästä (liittymisohje yllä).

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF), psly@birdlife.fi. Pj. Jari Lehtinen, p. 050 379 4270. www.psly-bnff.com

Tapahtumat:

Tapahtumista, retkistä ja muusta toiminnasta ilmoitetaan tarkemmin verkkosivuillamme, Corvus-verkossa, Instagramissa (psly_bnff) sekä Facebookissa (Porvoonseudun Lintuyhdistys ry).

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY)/ BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421. www.phly.fi

5.4. Pönttöpäivä Heinolassa. Järjestäjä: Heinolan Lintutarhan ystävät.

12.4. Helmi-hanke-retki Sysmään ja Hartolaan.

26.4. Petolintu-, vesilintu- ja hanhiretki Lahden ja Orimattilan pelloille ja kosteikoille.

3.–4.5. Tornien taisto. Yhdistys- ja muut mukana olevat tornit tapahtumakalenterissa.

17.–18.5. Kevätralli.

25.5. Retki Ulko-Tammioon yhteistyössä KyLY:n kanssa.

6.–7.6. Kuntaralli.

7.6. Perinteinen yölaulajaretki Lahden ympäristön kosteikoille ja muille laulupaikoille.

Toukokuussa Lahden Sataman Lintutapahtuma.

Tarkemmat tiedot ja muut tulevat tapahtumat löytyvät verkkosivuiltamme:

phly.fi/toiminta/tapahtumat/ tapahtumakalenteri

Tiedotamme tapahtumista myös verkkoviestein.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267.

www.rslh.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Tapahtumat:

12.4. Lintukävely, Porin Luotojen alue klo 7. Vapaa pääsy.

12.4. Lintujen määrityskurssin päätös klo 14 Reposaari. 20. tai 21.4. Atlasretki Siikaisiin.

26.4. Jäsenretki Säppiin.

3.5. klo 5–13 Tornien taisto. Lintuoppaat paikalla PLY:n yhdistystornilla Toukarilla. Vapaa pääsy.

10.5. Lintukävely, Porin luotojen alue klo 6. Vapaa pääsy.

24.5. Melontaretki Kokemäenjoen suistossa.

7.6. Yölaulajaretki Hannes Tiiran reitillä klo 21 Porin Toukarilla. Vapaa pääsy.

19.–20.7. Perinteiset Säpin niittotalkoot.

9.8. Lintukävely Viikinäisten lammikoilla klo 6. Vapaa pääsy.

5.9. Kurkiretki Puurijärvelle yhdessä Jokilaakson ympäristöyhdistyksen kanssa klo 17.30. Vapaa pääsy.

6.9. Lintukävely, Porin luotojen alue klo 7. Vapaa pääsy.

Pidätämme oikeuden muutoksiin. Katso ajankohtaiset tapahtumatiedot sekä kesän tulevat tapahtumat yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomenselkä

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi.

www.tringa.fi

Tapahtumat:

Tringa järjestää ympäri vuoden opastettuja linturetkiä alueensa parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin. Kaikille retkille on ennakkoilmoittautuminen. Retkikalenteri täydentyy vielä monilla touko- ja kesäkuun retkillä. Kaikki retkitiedot ilmoittautumisohjeineen löydät verkkosivuiltamme: tringa.fi/ tapahtumakalenteri/

10.4. Inkoon Kirkkolahden retki klo 17.30. Kaikille avoin.

12.4. Viikin kevätlinnut -retki klo 9. Vain jäsenille.

12.4. Lintuopastus Lammassaaren katselulavalla klo 18. Kaikille avoin.

13.4. Santahaminan retki klo 9. Vain jäsenille.

13.4. Isosaaren retki klo 8. Vain jäsenille.

13.4. Lintuopastus Viikissä Hakalan katselulavalla klo 13. Kaikille avoin.

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431. www.sslty.fi

Tapahtumat:

19.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot Esko Rajala, p. 040 541 0582.

27.4. Kevätkokous klo 13 Kivijärvellä Salamajärven kansallispuiston Koirasalmen luontotuvalla sekä etänä. Mahdollisuus tulla paikalle jo edellisenä päivänä ja yöpyä majoitustiloissa. Lisätiedot Kimmo Kivinummi, p. 046 552 7039.

3.5. Tornien taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

7.–8.6 Ekomaraton eli Ekoralli. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineenä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

6.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa, jossa mitellään keväisen Tornien taiston säännöillä.

20.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Syksyn vilkkaimpaan lintusesonkiin ajoittuva muuttoja vaelluslintujen havainnointipäivä.

Lisätietoja SSLTY:n Facebook-sivulta, Suomenselän Linnut -lehdestä sekä yhdistyksen verkkosivuilta.

Suupohja

Arla, Finnature, Finnglass, Lintukuva.fi, Suomen Lintuvaruste ja Ylläksen Yöpuu.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen

Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com.

www.satakunnanlinnut.fi

Järjestämme ohjattuja atlasretkiä läpi kauden. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-PekkaTaivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

Tapahtumat: Ajankohtaiset tapahtumatiedot ja vinkit retkille löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.

15.4. Suomenojan kevätlinnut klo 18. Vain jäsenille.

16.4. Aloittelevan lintuharrastajan Töölönlahden retki klo 18. Kaikille avoin.

19.4. Nuuksion Haukkalammen retki klo 7. Vain jäsenille.

19.4. Viikin kevätlinnut -retki klo 9. Vain jäsenille.

20.4. Lintuopastus Villa Elfvikin lintutornissa klo 11. Kaikille avoin. 21.–27.4. Porkkalan lintuviikko Kirkkonummella. Lisätietoja: www.porkkalanlintuviikko.fi

22.4. Suomenojan kevätlinnut -retki klo 18. Vain jäsenille.

23.–25.4. Örön retki. Vain jäsenille. 23.4. Rantamon retki klo 16.30. Vain jäsenille.

23.4. Viikin–Vanhankaupunginlahden retki klo 18. Vain jäsenille.

24.4. Lammassaaren retki klo 18. Vain jäsenille.

24.4. Elfvikin retki klo 18. Kaikille avoin.

26.4. Viikin kevätlinnut -retki klo 9. Vain jäsenille.

26.4. Porkkalan retki klo 7. Vain jäsenille.

26.4. Paloheinän retki klo 19. Vain jäsenille.

27.4. Aloittelevan lintuharrastajan Viikin retki klo 8. Kaikille avoin.

27.4. Rönnskärin retki klo 9.

27.4. Lintuopastus Viikissä Hakalan katselulavalla klo 13. Kaikille avoin.

28.4. Lintuopastus Viikissä Hakalan katselulavalla klo 18. Kaikille avoin.

29.4. Suomenojan kevätlinnut -retki klo 18. Vain jäsenille.

4.5. Lintuopastus Viikissä Hakalan katselulavalla klo 13. Kaikille avoin.

4.5. Aloittelevan lintuharrastajan Viikin retki klo 8. Kaikille avoin.

5.5. Lintuopastus Viikissä Hakalan katselulavalla klo 18. Kaikille avoin.

5.5. Tuomarinkartanon retki klo 18. Kaikille avoin.

6.5. Helsingin itäisen saariston veneretki klo 16.30. Vain jäsenille.

6.5. Suomenojan kevätlinnut -retki klo 18. Vain jäsenille.

7.5. Aloittelevan lintuharrastajan Viikin retki klo 10. Kaikille avoin.

8.5. Pähkinärinteen retki klo 17. Kaikille avoin.

8.5. Lintuopastus Lammassaaren katselulavalla klo 18. Kaikille avoin.

9.5. Aloittelevan lintuharrastajan Vuosaaren täyttömäen retki klo 18. Kaikille avoin.

10.5. Retki Hangon lintuasemalle klo 7. Vain jäsenille.

10.5. Isosaaren retki klo 15. Vain jäsenille.

10.5. Inkoon Kirkkolahden kävelyretki. Kaikille avoin.

10.5. Viikin viiden tunnin retki klo 7. Vain jäsenille.

11.5. Lintuopastus Viikissä Hakalan katselulavalla klo 10. Kaikille avoin.

15.5. Aloittelevan lintuharrastajan Lammassaaren retki klo 18. Kaikille avoin.

17.5. Arktikaretki Gåsgrundetille klo 4–13. Vain jäsenille.

17.5. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan retki klo 9. Vain jäsenille.

18.5. Lintuopastus Viikissä Hakalan katselulavalla klo 10. Kaikille avoin.

19.–22.5. Kuusamon retki. Vain jäsenille.

20.–22.5. Virolahden arktikaretki. Vain jäsenille

20.5. Valkmusan kansallispuiston retki klo 15.30–22.30. Vain jäsenille

22.–25.5. Kökarin retki. Vain jäsenille.

24.5. Lohjan retki klo 7–18.30. Vain jäsenille.

24.5. Valli- ja Kuninkaansaaren retki klo 10. Vain jäsenille.

31.5. Ruovikon yölaulajat klo 21. Vain jäsenille.

6.–13.6. Bulgarian lintumatka. Vain jäsenille.

7.6. Kaunissaaren retki klo 10–15. Vain jäsenille.

28.6. Aspskärin retki klo 7–19. Vain jäsenille.

30.8.–7.9. Lintumatka Espanjan Asturiaan ja Galiciaan. Vain jäsenille.

3.9.–5.9. Örön retki. Vain jäsenille. Opi lisää linnuista Tringan lintukursseilla! Katso kurssitarjonta ja ilmoittautumisohjeet kurssisivulta: tringa.fi/lintukurssit/

Nuorten linturyhmä:

Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan!

Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä

Ollilta ja Juholta, katso yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/

Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

Raaseporin paikallisjaosto

Lullula:

Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Kysy lisätietoja toiminnasta pj Kimmo Virralta: ko.virta@gmail.com

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi

Tapahtumat:

12.4. Huhtikuun lintukävely Ruissalossa klo 7. Liikkeelle lähdetään kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kävelyn kesto on noin kolme tuntia.

26.4. Lintuvaellusretki Vaskijärven luonnonpuistossa

27.4. Rengastusdemo Ruissalossa klo 8. Muista ilmoittautua. Paikkoja rajoitetusti.

3.5. Tornien taisto klo 5–13. Ainakin Kaarinan järvelän lintulavalla sekä Paraisten Pettebyn tornilla on opastusta klo 10 alkaen. Lisäksi nuorisojaoston joukkue kisaa Friskalan tornissa.

10.5. Toukokuun lintukävely klo 7. Liikkeelle lähdetään kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kävelyn kesto on noin kolme tuntia.

17.5. Retki Puurijärvelle klo 5–17. Lähtö Turun Tuomiokirkolta.

24.5. Lintukävely Ruissalon Marjaniemeen klo 5. Lähtö Rantapromenadin ja Hevoskarintien risteyksestä. Kesto noin kolme tuntia.

28.5. Yölaulajakävely Aurajokirannassa klo 22.30. Lähtö Tuomaansillan reunasta.

7.6. Lintukävely Ruissalon Marjaniemeen klo 5. Lähtö Rantapromenadin ja Hevoska-

rintien risteyksestä. Kesto noin kolme tuntia.

23.–29.6. Lapin retki. Lähtö Rovaniemeltä.

4.7. Kesäralli. Rallialue on poikkeuksellisesti päätetty etukäteen. Alueena Someron kunta johtuen atlaskartoituksesta. Aloitus 4.7. klo 19 ja lopetus 5.7. klo 13. Purkutilaisuus pidetään Saaristobaarissa, Turussa 5.7. klo 19 alkaen.

12.7. Porin kahlaajaretki klo 5–17. Lähtö Turun Tuomiokirkon vierestä.

9.8. Elokuun lintukävely klo 7. Liikkeelle lähdetään kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kävelyn kesto on noin kolme tuntia.

13.9. Syyskuun lintukävely klo 8. Liikkeelle lähdetään kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kävelyn kesto on noin kolme tuntia.

TLY seuraa aktiivisesti Varsinais-Suomen linnustossa tapahtuvia muutoksia osallistumalla erilaisiin linnustonseurantoihin kuten talvilintu-, linja-, piste- ja vesilintulaskentoihin, BirdLife Suomen vuoden lintu -projekteihin ja nyt viimeistä vuotta menossa olevaan neljänteen valtakunnalliseen lintuatlakseen. Kaikkiin linnustonseurantoihin tarvitaan kuitenkin lisää vapaaehtoisia. Jos linnustonseuranta kiinnostaa sinua ja haluat kantaa kortesi kekoon, löydät lisätietoja eri seurantamuodoista ja niihin osallistumisesta yhdistyksen kotisivuilta www.tly.fi.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478. www.alandsfagelskyddsforening.com

Aktiviteter:

4–6.4 Hackspettssafari till Brändö. 7.4–2.6 Fågelguidning varje måndag. Samling kl 17:15 vid Notgrundet, Svibyviken.

1.5. Traditionell 1 maj utflykt. Samling kl 05 vid Notgrundet, Svibyviken.

3.5. Tornens kamp. Vi deltar med följande torn: Sviby viken, Bergö utkikstorn i Finström, Torsholma utkikstorn på Brändö och eventuellt Jurmo utkikstorn.

Tervetuloa Porkkalan lintuviikolle 21.–27.4.

Sofia Koistinen

Haluatko tutustua merelliseen Porkkalanniemeen paremmin? Kiinnostaako lintujen havainnointi ja lajien oppiminen? Tai haluatko tavata ja tutustua muihin lintuharrastajiin? Kirkkonummen ympäristöyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Kirkkonummen kunta ja Borearctia järjestävät Porkkalan lintuviikon nyt kuudetta kertaa.

Ohjelmassa on mm.

Ma 21.4. klo 12–15 Monikielinen queer-linturetki Porkkalanniemessä. Ilmoittaudu 11.4. mennessä. Maksuton. To 24.4. 18.15–19.30 Biologi ja kirjailija Pertti Koskimiehen kalasääski-luento Kirkkonummen Fyyri-kirjastossa. Ei ilmoittautumista. Maksuton.

La 26.4. 10–16 Lintuviikon oppaiden lintulavapäivystys Porkkalanniemen Haahka-lavalla. Ei ilmoittautumista. Maksuton.

Koko ohjelma ja ilmoittautuminen retkille: porkkalanlintuviikko.fi.

Facebook ja Instagram @porkkalanlintuviikko

10.5. Dagsutflykt till Lågskär. Start kl 05 från Östra hamnen. Anmälan till alandsfagelskyddsforening@ yahoo.se

Början av juni: Nattsångarutflykt. Mitten av juni: Atlasrally i Hammarland/Eckerö.

Nro 2, 30. vuosikerta

ISSN 2489-7108

Julkaisija

BirdLife Suomi ry

Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Jukka Hintikka jukka.hintikka@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2025

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 juha.halminen@mediaosasto.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

37 000 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2025 kolmena numerona: 22.1., 9.4. ja 10.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen

BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 31 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Viestintäpäällikkö, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko

Viestintäasiantuntija Jukka Hintikka

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoassistentti Niko Jokinen

Puheenjohtaja Mika Asikainen

MATKUSTA KEVYESTI, NÄE KIRKKAASTI.

TUTKI ILMAN RAJOJA.

TSN-55

55mm PURE FL UORITE CR YS TA L SERIES

Uudessa TSN-55 PROMINAR-kiikarissa on kaikki puhtaan PROMINAR-fluorikristallioptiikan edut, jotka takaavat, että kuvat ovat eläviä, teräviä ja todentuntuisia. Sen kompakti koko ja höyhenenkevyt rakenne tekevät siitä vaivattomasti kannettavan, joten se on ihanteellinen valinta retkeilijöille, jotka etsivät poikkeuksellista optista suorituskykyä ilman ylimääräistä taakkaa. Kowa TSN-55 PROMINAR -kaukoputken kanssa ei tarvitse tehdä kompromisseja reissussa - vertaansa vailla olevat visuaaliset kokemukset kevyessä paketissa.

55 MM

17-40X WIDE ZOOM