BirdLife 1/2019

Nro 1. tammikuu 2019

– onnistuuko tänä vuonna?

s. 6

Lintusyksy: tiaisvaellusta ja myöhäisiä muuttolintuja

s. 4

Pihabongausta meillä ja muualla

s. 8

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

ATX-/STX-SARJA

EHDOTTOMASTI OIKEA VALINTA Jyrkät rantakalliot ovat henkeäsalpaava elämys jokaiselle lintuharrastajalle. Erikoiset merilinnut, kuten liitäjät tai albatrossit, hämmästyttävät akrobaattisilla lentotaidoillaan.

SWAROVSKI OPTIKIN ATX-/STX-sarjan kaukoputkien tarkoituksena on antaa katsojalle tilaisuus nähdä näitä harvinaisia lintuja läheltä. Sarjan kaukoputkissa suorituskykyyn voi vaikuttaa objektiivin koolla, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Jos tarkkailet lintuja rannikolla tai marskimailla, kannattaa valita 95 mm:n objektiivi, joka suurentaa jopa 70-kertaisesti ja jonka avulla voit kokea lintujen huikean kauneuden kristallinkirkkaina kuvina. Matkalle ja pitkille päiväretkille taas kannattaa pakata mukaan kompakti 65 mm:n objektiivi. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

1 | 2019

3

Pääkirjoitus

Mukavaa alkanutta lintuvuotta!

Matias Södersved

Jan Södersved

Uudenvuodenpäivänä ruokintapaikkani alla hiippaili heti aamuhämärissä muutama keltasirkku.

Peltoihin rajoittuvalla maaseutumaisella asuinpaikallani keltasirkku on talven tyypillisimpiä lintuja, mutta vuoden ensimmäisenä päivänä joka lajissa on jotain erityistä hohtoa. Keltasirkku säihkyy kirkkaammin ja talitiainen touhuaa terhakammin kuin uudenvuoden­ aattona. Vai tuntuuko vain siltä, koska vuodenvaihteen jälkeen jokainen laji on vuodelle uusi - vuodenpinna.

En hamua vuodenpinnoja, mutta joka vuosi kirjaan itselleni muistiin muun muassa kaikki kotipihasta havaitut lajit ja niiden ensihavainnot. Vuosien saatossa taulukosta näkee nopealla vilkaisulla, mitkä lintulajit ovat jokavuotisia ja mitkä satunnaisia. Lisäksi voin seurata, mihin aikaan muuttolinnut saapuvat ja kuinka paljon saapumisajoissa on vaihtelua.

Esimerkiksi varhaisimpien muuttajien ensihavainnoissa on viikkojen eroja.

Pihaan kerääntyi lisää keltasirkkuja, ja pian paikalle lennähti pari peippoa. Hetken päästä peippoja oli kuusi. Koskaan aikaisemmin yli kahdenkymmenen vuoden aikana pihassani ei ole käynyt talvella peippoja. Aikaisimmillaankin niitä on pitänyt odottaa maaliskuun loppupuolelle. Tänä talvena osasin peippoja odottaa, sillä läheisellä härkäpapupellolla viipyi kymmeniä peippoja pitkälle marraskuun puolelle. Vuodet eivät ole veljeksiä.

Viime kesänä lintujen pesinnät sujuivat paria edellisvuotta paremmin, ja lintuja oli syksyllä tavallista enemmän. Ennätysvaellus oli muun muassa tali- ja sinitiaisel-

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

la, mistä kerromme toisaalla tässä lehdessä. Molempia tuntuu olevan pihassani tavallista enemmän. Jo tähän mennessä ruokinnallani on kulunut yhtä paljon siemeniä kuin koko viime talvena.

Lajimäärällä ei pihassani talvella mässäillä. Harvassa paikassa mässäillään, ja juuri siksi lintujen opettelu kannattaa aloittaa talvella. Opettelemalla pari uutta lajia viikossa tavallisimmat talvi­linnut ovat tuttuja kevään kynnyksellä.

Sitten on aika opetella vähitellen uusia muuttolintuja.

Vaikka aloittaisi nollasta, vuoden aikana oppii kuin huomaamatta kymmeniä lintulajeja. Eikä 100 lintulajia ole mikään mahdottomuus, vaikka se voi kuulostaa paljolta. Haastammekin tänä vuonna taas mahdollisimman monen tavoittelemaan 100 lintulajin tunnistamista ja havaitsemista vuoden aikana. Havaintojen il-

moittamiseen ja tulosten seuraamiseen olemme luoneet verkkosivusovelluksen 100lajia.birdlife.fi.

Vertaistukea haasteeseen on tarjolla Facebookin julkisessa 100 lintulajia -ryhmässä. Siinä on tällä hetkellä noin 4 400 jäsentä, jotka jakavat kuviaan ja kokemuksiaan ja kyselevät kokeneemmilta. Heitä, joille 100 lintulajia on liian helppo tavoite, kannustamme tavoittelemaan rajapyykkiä pelkästään lihasvoimin liikkuen.

Lopuksi haluan muistuttaa runsaan viikon kuluttua järjestettävästä Pihabongauksesta. Se ei ole kilpailu sen enempää kuin 100 lintulajia -haasteemmekaan. Pihabongaukseen kannattaa osallistua, vaikka lintuja olisi juuri silloin hyvinkin vähän tai ei lainkaan. Tarkoituksena ei ole ilmoittaa kaikkia pihassa käyviä lintuja vaan havainnot edustavasta tunnin otoksesta.

Mukavaa alkanutta lintuvuotta!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen!

Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Anna palautetta!

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastauksesi 18.2. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat: –– Kuinka saada lapset innostumaan linnuista – testaa hyväksi havaitut vinkit!

–– Haitalliset vieraslajit – uhka Suomen lintukannoille?

–– Lintukesä 2018 – kuulumisia lintujen pesiltä

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja -cd-levyn voittivat Raila Jalomeri, Helena Kauppila, Pirkko Knuutila, Kalle Oksman ja Tuulikki Tötterman.

Kansikuva: Sinitiainen (Pertti Rasp).

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan jälleen 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Tämä lehti on lähetetty kaikille BirdLife Suomen tukijoille sekä jäsenyhdistysten jäsenille.

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Sen lisäksi julkaistaan 6–8 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje.

Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.birdlife.fi/uutiskirje.

4

Sisällys Lintusyksy 2018: tiaisvaellusta ja kesälintuja marraskuussa

4

Syksystä ja alkutalvesta numeroin

5

Pihabongausta meillä ja muualla

8

100 lintulajia – uusi vuosi, uusi alku!

Vaihda verkkolehteen!

Pihabongaus 26.–27.1.

BirdLife maailmalla

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden verkosto päivitetään

BirdLifen seurantaräyskä ammuttiin Uudessakaarlepyyssä

6 7 9 10 12 13

Uusia maakunnallisesti tärkeitä lintualueita

13

Nimistön uumenista

15

Harrastusta lintujen hyvinvointi edellä

16

Kullan arvoinen – Matti Tynjälä

18

Hopeisia ansiomerkkejä

19

Tornien taisto la 4.5.

Hippiäinen on ruokinnalla harvinaisuus Kolumni: Muistakaa myös luonnon monimuotoisuutta!

13 15

16

Uusia kasvoja toimistolla

17

Vuoden 2018 retkikummi on Jari Kiljunen

18

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

20

BirdLifen saavutuksia vuonna 2018

21

Kiikarin läpi

24

Lajipari

25

Pikku-Tiira

27

PKLTY Nenäpäivässä

31

Nuoret testasivat keinoälyä lintujen tunnistamiseen

33

Vaihda e-laskuun!

17

Hannes Halmisesta vuoden nuori lintuharrastaja

19

Kuka kukin on? Esittelyssä BirdLife Suomen hallituksen uusi jäsen BirdLife-lintumatkat 2019

Lapset visailevat linnuista Liminganlahdella

Nuoren lintuharrastajan mietteitä: Nuoria lintuharrastajina – nykypäivän utopiaa?

20 21 22

24

10 kiperää linnuista!

25

Tapahtumakalenteri

28

Lukijoilta

26

Maakotka Muir tavattiin uudelleen

29

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys 45 vuotta Hangon lintuasema 40 vuotta

32 34

Kajaanissa 15.–16.11. havaittu kuhankeittäjä on Suomen kaikkien aikojen myöhäisin.

Lintusyksy 2018: tiaisvaell Vuoden 2018 lintusyksy muistetaan erityisesti tiaisten ja närhien harvinaisen voimakkaasta vaelluksesta. Marraskuussa moni laji tehtaili myöhäisyysennätyksensä, ja jopa kuhankeittäjä havaittiin kahdella paikalla! Marjat ja myyrät olivat vähissä, joten lintutalvesta vaikutti tulevan tavallista hiljaisempi.

Tero Toivanen

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Viime syksynä ei Suomessa nautittu arktisten vesilintujen massamuutoista tai itäisten harvinaisuuksien huippuesiintymisestä. Hyvän pesimäkesän jäljiltä lintuja oli maastossa kuitenkin selvästi edellisiä vuosia enemmän.

Syysmuuttohavaintojen perusteella pesinnät olivat onnistuneet erinomaisesti esimerkiksi metsäkirvisellä, keltavästäräkillä ja tiaisilla.

Tiaiset ja närhet menopäällä

Tiaisten vaellus oli jopa ennätyksellisen voimakasta. Ero oli huikea verrattuna varsinkin edellissyksyyn, jota edelsi surkea pesimäkesä. Muuttavia talitiaisia havaittiin peräti kymmenen kertaa enemmän ja sinitiaisia kuusin-

kertaisesti. Uusiksi Suomen ennätysluvuiksi kirjattiin Hangon lintuasemalla 10. lokakuuta 8 617 muuttavaa sinitiaista ja 13. lokakuuta 7 761 talitiaista.

Myös hömötiaisia vaelsi selvästi edellisvuosia enemmän: esimerkiksi Asikkalan Pulkkilanharjulla laskettiin parhaana päivänä yli 1 500 muuttajaa. Silti vaellus jäi voimakkuudeltaan noin kolmannekseen verrattuna vuoden 2010 ryntäykseen. Vaellus ei myöskään johtanut suuresti taantuneen hömötiaisen talvikannan elpymiseen, sillä niitä havaittiin talvilintulaskennoissa lähes yhtä vähän kuin ennätysheikkona viime talvena.

Närhien vaellukset vaikuttavat voimistuneen 2000-luvulla, mikä voinee kertoa lajin levittäytymisestä pohjoiseen läntisellä Venäjällä. Viime syksynä jopa yli tuhannen närhen

1 | 2019

5 Ari Tervo

ti rt Pe

Per tti Ras p

Syksystä ja alkutalvesta numeroin

sp Ra

  1 230   MUSTALINTUA par-

veili tapaninpäivänä Kristiinankaupungissa Siipyyn edustalla. Parhaimmillaan vedestä nousi 900 linnun parvi kerralla lentoon. Näin suuret mustalintuparvet ovat merialueillamme talvella harvinaisia. Enimmilläänkin nähdään yleensä vain joitakin satoja yksilÜitä. Tätä ennen suurin Tiiraan merkitty talviaikainen kerääntymä on 800 mustalintua Rauman majakalla 20.1.2009.

 1 100  MERISIRRIÄ yhdesTiiraan ilmoitetut lapintiaiset syksyllä 2018: Pallon koko kertoo paikalla havaitun yksilÜmäärän (suurin havaittu paikallisten lintujen määrä tai muuttajien summa): 1–2, 3–5, 6–10, 11–20 tai yli 20 yks.

Tiiraan ilmoitettiin syksyllä 2018 harjalinnusta noin 90 havaintoa.

Osa havainnoista voi koskea samoja yksilÜitä.

 835  PIKKUVARPUSTA

Tiiraan ilmoitetut muuttavina havaitut hÜmÜ-, sini- ja talitiaiset 2010-luvun syksyinä: sini- ja talitiaisia oli ennätyksellisen paljon liikkeellä.

llusta ja kesälintuja marraskuussa muuttoja havaittiin monin paikoin sekä etelä- ja länsirannikolla että Sisä-Suomen vaellusreiteillä, ja suurimmissa parvissa saattoi olla useita satoja yksilÜitä! Uusi Suomen ennätys kirjattiin Kustavissa 29.9. muuttaneen 4 150 närhen myÜtä.

Lapintiaiset ja harjalinnut ilahduttivat

Pitkästä aikaa myÜs lapintiaisia vaelsi eteläiseen Suomeen asti. Tiiraan ilmoitettiin syksyn aikana havaintoja yli 200 muuttavasta lapintiaisesta. Esimerkiksi Luodossa havaittiin enimmillään 16 muuttavaa lapintiaista ja Asikkalan Pulkkilanharjulla parhaana päivänä viisi yksilÜä. Talvea vasten lapintiaisia lÜytyikin odotetusti monilta ruokinnoilta etelärannikkoa myÜten. Vaellus kalpenee kuitenkin vuoden 2001 ryntäyksen rinnalla, jolloin esimerkiksi Asikkalassa havaittiin vaelluksen huippupäivänä 26 lapintiaista.

sä parvessa nähtiin Paraisten UtÜssä 20.10. Ulkosaaristossa nähdään nykyään reilusti aiempaa enemmän merisirrejä, mutta yli tuhatta merisirriä ei tiettävästi ole havaittu koskaan aikaisemmin yhdessä paikassa. Suurimmat parvet keskittyvät voimakkaasti Paraisten uloimpaan saaristoon. Paraisten ulkopuolelta suurin kerääntymä on 300 merisirriä EckerÜssä lokakuussa 2016.

Syksyn ilmiÜ oli myÜs harjalintujen poikkeuksellinen runsaus. Tiiraan ilmoitettiin elokuun lopulta marraskuulle havaintoja yhteensä noin 90 yksilÜstä. 2010-luvun tätä ennen parhaana harjalintusyksynä 2012 havaittiin noin 50 yksilÜä. Lajille tyypillisesti harjapäitä havaittiin hyvin tasaisesti ympäri Suomen Pohjois-Lappia myÜten.

MyÜhästelijÜitä marraskuussa

Marraskuun alun poikkeuksellisen lämpÜaallon myÜtä Suomessa havaittiin talven kynnyksellä sangen kesäisiä lintuja. MyÜhäisyysennätyksiään kohentelivat muun muassa valkoviklo Uudessakaupungissa, pensaskerttu Porissa ja kirjokertut Tampereella ja Pietarsaaressa. Kuhankeittäjä on kovin eksoottinen näky marraskuisessa omenapuussa: nyt laji lÜytyi marraskuun puolivälissä sekä Tampereelta että Kajaanista.

Marjalinnut ja myyränpurijat vähissä

Pihlajanmarjasadosta riippuvaisten lintulajien esiintyminen vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. Tänä syksynä marjat syÜtiin loppuun hyvissä ajoin, ja niinpä tilhien ja rastaiden massat poistuivat Suomesta jo lokakuun mittaan ja taviokuurnia havaittiin vain yksittäisiä parvia. MyÜs myyräkannat olivat ilmeisen heikot suuressa osassa Suomea, joten ainekset tavallista hiljaisemmalle lintutalvelle olivat kasassa. Talvilintulaskennat tarjosivat kuitenkin toivoa joidenkin lajien kantojen elpymisestä: esimerkiksi pitkään taantuneet viherpeippo ja varpunen näyttivät nyt hieman runsastuneen.

Talvilintulaskentojen tuloksia: https://laji.fi/ theme/talvilintulaskenta/ stats/species

muutti Hangon lintuasemalla 4.10. pistäen Suomen ennätyksen uusiksi. Edellinen ennätys – 588 muuttavaa pikkuvarpusta – oli Hangon lintuasemalta viisi vuotta aiemmin. Pikkuvarpunen on runsastunut nopeasti tällä vuosituhannella. Suurimmissa Tiiraan tallennetuissa paikalliskerääntymissä on ollut 500– 700 yksilÜä.

 46  TURKINKYYHKYÄ näh-

tiin 5.1. Salossa. Jo joulukuun puolivälissä samalla paikalla laskettiin yhdeltä seisomalta 45 turkinkyyhkyä, joista 35 istui yhdessä puussa. Turkinkyyhky on meillä harvalukuinen Länsi-Suomeen painottuva laji. Kaikki yli 20 linnun havainnot ovat Salon ja Oulun seudun väliltä. Kaikkien aikojen suurin parvi – 70 turkinkyyhkyä – on ilmoitettu Lapualta syksyinä 2006 ja 2007.

 27  PIKKU-UIKKUA on tänä talvena ilmoitettu eri puolilta Suomea Tiiraan. Imatralla ja Eurassa on nähty kolme pikku-uikkua, Jomalassa, Turussa, Hangossa ja Lahdessa kaksi yksilÜä.

Joillakin paikoilla pikku-uikku on lähes jokatalvinen vakiovieras. Pikku-uikku taitaa piilottelun pienessäkin sulapaikassa, ja osa talvehtijoista jää varmasti lÜytymättä.

Koonnut Jan SĂśdersved

6

100 lintulajia – uusi vuosi, uusi alku!

Vuodenvaihde on monen uuden asian alku. Useimmat lintuharrastajat laskevat, montako lintulajia havaitsevat vuoden aikana. Miltä kuulostaa 100 lintulajia? Tartu haasteeseemme, jonka sivussa opit paljon uutta linnuista. Jos linnut ovat jo sinulle tuttuja, haastamme tavoittamaan 100 lajin rajaa lihasvoimin.

Jan Södersved Toissa vuonna haastoimme ensi kertaa linnuista kiinnostuneet tunnistamaan ja havaitsemaan 100 lintulajia vuoden aikana. Maamme itsenäisyyden juhlavuonna 100-teemainen haaste otettiin innokkaasti vastaan. Vuoden päätyttyä yli 1 700 ihmistä ilmoitti verkkolomak-

keellamme havainneensa vähintään 100 lintulajia kuluneena vuonna.

Suomessa pesii noin 250 lintulajia, ja kaikkiaan on havaittu runsaat 470 lajia.

Aloittelijalle sadassa lajissa on sopivasti haastetta. Opettelemalla vähän kerrassaan ja käymällä opastetuilla linturetkillä sata lajia on saavutettavissa. Tavoite ei ole ihan helppo, muttei lähellä-

kään mahdotonta. Aktiiviselle lintuharrastajalle 100 lintulajia on helppo nakki.

Tänä vuonna uudistamme haasteen tuomalla siihen lisämausteita. Nyt haasteeseen voi tarttua avoimessa perussarjassa tai ekosarjassa. Tulokset on helppo ilmoittaa verkkosovelluksella, jonne kirjaudutaan osoitteessa 100lajia.birdlife.fi.

Ekosarjassa lasketaan vain lintulajit, jotka on havaittu käyttämättä mitään moottoroituja ajoneuvoja. Havaituiksi lasketaan siis lajit, jotka on havaittu esimerkiksi kävellen, pyöräillen tai soutaen. Ekohaasteen tavoitteena on kannustaa lähiretkeilyyn ja tarjota lisähaaste niille, jotka muuten helposti havaitsevat 100 lintulajia vuodessa. Avoimessa perussarjassa voi liikkua miten

tahansa ja kartuttaa tunnistustaitojaan.

Kummassakaan sarjassa ei kilpailla lajien määrällä.

Verkkosovellukseen on kirjautunut jo yli 1 500 ihmistä. Sovelluksen tulossivulla näkyvät kaikki havaituiksi ilmoitetut lajit, niiden havainto-osuudet sekä myöhemmin 100 lintulajia saavuttaneiden nimet.

Tämän lehden sivuilla Kirsi Hovilehto Taipalsaarelta, Iikka Kivi Oulusta ja Riikka Leppänen Vantaalta kertovat, miten haaste heidän osaltaan etenee. www.birdlife.fi/100lintulajia

Riikka Leppänen

Tavoitteeksi lähiretkeily Riikka Leppänen, Vantaa

Tammikuun ensimmäinen päivä tietää aina lintulaskurin nollaantumista ja uuden sarakkeen lisäämistä ”Linnut”-exceliin. Joulukuun lintuhiljaisuuden jälkeen on aina tervetullutta vaihtelua, kun jokainen tavallinenkin laji muuttuu mielenkiintoiseksi ja tavoittelemisen arvoiseksi. Tai mielenkiintoisiahan ne ovat joka tapauksessa, sillä itse nautin havislistan kartuttamisen lisäksi myös ihan niiden jokapäiväisten lajien seuraamisesta lähiympäristössä. Viime vuoden lajisaldo oli ennätykselliset 208, kiitos muun muassa leudon talven ja monien harvinaisten talvehtijoiden siivittämän hyvän startin, eikä tänä vuonna sellaisiin lukuihin pyritä.

Lintuvuosi alkoi siis perinteisellä uudenvuodenpäivän lintukävelyllä Länsi-Vantaalla. Tänä vuonna keli ei

Iikka Kivi

Iikka Kivi, Oulu Osasin odottaa, että talvisissa Kainuun korvissa ei juuri rareja vilise, mutta silti maiseman hiljaisuus löi ällikällä. Vuoden ensimmäisellä retkellä ensimmäiseen tuntiin ei näkynyt yhtään lintua. Yhtäkkiä pään yli vilah-

suosinut lintuharrastajaa, vaan päivä oli harmaa, sumuinen ja sateinen. Aamu oli täysin hiljainen, ei tiksutelleet tiaiset eikä varpuset, ei sirissyt mustarastas naapurin ruokintapaikan alla. Niinpä hieman hämmentävästi lajilistan korkkasi harakka, peesaajanaan korppi.

Kahdeksan kilometrin kävelylenkillä saatiin kuitenkin kasaan kaikki tavallisimmat talvilajit, edellä mainittujen lisäksi munn muassa viherpeippo, punatulkku, tikli ja urpiainen.

Tätä kirjoittaessani kasassa on 27 lajia, jotka ovat paria lajia lukuun ottamatta myös ekopinnoja. Vaikka joka vuosi 90 prosenttia havainnoistani tuleekin koirien kanssa lenkkeillessä ja pääkaupunkiseudulla retkeillessä, voisin tämän vuoden tavoitteeksi ottaa erityisesti lähiretkeilyn. Eiköhän silläkin sinne tavalliseen 170–180 lajiin pääse.

Koskaan ei ole vuodenalku ollut näin hiljainen! tanut neljän punatulkun parvi tuntui värikkyydessään melkein sopimattomalta elementiltä muuten täysin värittömässä ja äänettömässä metsässä.

Retki herätti monenlaisia ajatuksia. Viime vuonna vuosi vaihtui Kalajoella ja lämpimällä rannikkoseudulla tammikuun ensimmäisten päivien aikana lajeja karttui yli 20, nyt erämaa tiputteli viikkoon vain kuusi lajia.

Maiseman mykkyys mahdollisti myös ahdistavan ajatusleikin: tällaiseltako kuulostaisi maapallo, josta massasukupuutto on vaientanut linnut iäksi?

Juuri luonnon kurjaan nykytilaan liittyen aion tänä vuonna kiinnittää retkeilyssäni entistä enemmän huomiota hiilijalanjälkeni pienentämiseen. Osallistun molempiin 100 lintulajia -sarjoihin, mutta pääpaino on selkeästi ekosarjassa. Laiskana turjakkeena haluan

haastaa itseäni liikkumaan entistä enemmän lihasvoimalla ja vähemmän fossiilisilla polttoaineilla. Viime vuonna tuli posotetuksi autolla siinä määrin, että tänä vuonna on hyvä tasapainottaa tilannetta hieman. Kunnonkohotuskaan ei haittaisi.

Retkeily lihasvoimin omassa lähiympäristössä kiinnostaa ja motivoi myös vähemmän itsekkäistä syistä.

Asun Oulujoen suiston rannalla, Oulun kaupungin elonkirjoltaan parhaan alueen naapurissa. Tarkoituksenani on retkeillä alueella paljon ja havainnoida sekä valokuvata alueen linnustoa mahdollisimman kattavasti.

Tämä johtuu siitä, että suistoon kohdistuu suuri rakennuspaine (huvipuisto ja asuntomessualue) ja haluan osoittaa, miten arvokkaita luontopaikkoja kotikaupungissani ollaan tuhoamassa.

1 | 2019

Kirsi Hovilehto

Kirsi Hovilehto, Taipalsaari ”Hankkisivat elämän”, ajattelin yli 30 vuotta sitten, kun näin vanhempani istumassa aamupalalla kiikari ja avonainen lintukirja teekupin vieressä. Siinä he nauttivat eläkepäivistään ja tekivät samalla havaintoja lintulaudan vieraista.

Tuolloin en osannut aavistaa, että jonain päivänä tuo näkymä on osa omaa elämääni ja että tulisin arvostamaan rauhallisia aamuhetkiä nenä lähes kiinni ikkunassa, tarkkaillen pihan siivekkäitä ystäviä.

Voi olla myös opittua tai perinnöllistä tämä kiinnostus lintuihin, mutta varsinaisen lähtölaukauksen lintujen säännöllisempään seurantaan sain, kun keksin BirdLife Suomen 100 lintulajia -ryhmän Facebookissa. Toki olin seurannut pihapiirimme lintuja aiemminkin, mutta nyt löytyi joukko ihmisiä, joiden kanssa jakaa havaintoja ja pohtia niistä heränneitä kysymyksiä. Olen

innostuvaa sorttia, kun voi tehdä asioita porukalla. Yli 4 300 jäsentä ryhmässä on tosiaankin melkoinen porukka.

Myös omassa lähipiirissä on mukava vertailla havaintoja. Työkaverini Tuulikin kanssa jaamme hyviä vinkkejä uusista paikoista ja iloitsemme toistemme havainnoista.

Aloin leikilläni ja tosissaan tavoitella 100 lajin saavuttamista vuonna 2017. Pääsin mielestäni jo aika pitkälle, 74 havaittua lajia. Viime vuonna pääsin jo selvästi pidemmälle, 97 lajiin. Joulun aikaan, kun on niin paljon muuta puuhaa, en jaksanut tiristää viimeistä kolmea lajia, vaan jätin suosiolla maaliintulon tälle vuodelle. Viime vuoden järisyttävin lintuhavainto ja elämänpinna oli sarvipöllö, jonka tapasimme istumasta kaupungin historiallisessa keskustassa koivun oksalla varisten piirittämänä. Muita elämänpinnoja viime vuonna olivat muun muassa pähkinänakkeli, viirupöllö, pikkukäpylintu, pulmunen, meriharakka, tylli, pikkutylli, liro, mustakurkku-uikku ja lapasorsa.

Havaintoihin olen laskenut niin näkö- kuin kuulohavainnot sekä ”avustetut” havainnot. Kun porukalla lintutornissa tai lintukävelyllä viisaammat auttavat lajitunnistuksessa, olen ne ottanut laskuihin mukaan. Itsekseni havainnoiden en olisi näinkään pitkälle päässyt. Lintujen tarkkailijat ovat onneksi höveliä porukkaa, ja kaveria autetaan mielellään. Tämä yhteisöllisyyden kokemus niin metsän reunassa kuin 100 lintulajia -Facebook-sivustolla on minulle hyvin merkityksellistä ja innostavaa.

Tonavan suisto on häikäisevän lajirikas lintuparatiisi, jossa pääsee näkemään ja kuvaamaan upeaa lajistoa, kuten pelikaaneja ja kiharapelikaaneja sekä käytännössä kaikkia Euroopan haikaralajeja, joita saattaa iltalennolla nähdä sadoittain.

Lintuja on runsaasti ja meillä on erinomaiset mahdollisuudet nähdä monia Itä-Euroopan spesiaaleja, kuten ruostesorsa, ruskosotka, pikkumerimetso, mustakaulauikku, kaikki kolme mustatiiralajia, sirovarpushaukka, punajalkahaukka, pikkukiljukotka, syyriantikka ja mustapääsirkku sekä kaikki Euroopan säihkylinnut, mehiläissyöjä, kuningaskalastaja, harjalintu ja sininärhi. Lintuasiantuntijana matkalla Petri Kuhno.

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Romanian Delta 14.–19.5.2019 1 540 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/ lintumatka-romanian-deltalle

Georgian syysmuuttolinnut 15.–26.9.

KUVA: LASSE J. LAINE

Tänä vuonna maaliin!

Romanian Delta 14.–19.5.

Joka syksy, yli miljoona petolintua sekä muita lintulajeja muuttaa Georgian Batumin rannikon kautta talvehtimaan etelään. Ajankohta on valittu muuton monipuolisuuden ja määrällisyyden vuoksi optimaaliseksi. Petolintujen muuttoseurannan lisäksi retkeillään myös Batumin lähiympäristön kosteikoilla ja pensasmailla.

Lasse J. Laine toivottaa tälle mahtavalle lintumatkalle tervetulleeksi mukaan!

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Georgia, Batumi 15.–26.9.2019 2 590 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/ georgian-lintumatka

Panaman lintumatka 21.10.-4.11.

Costa Rican ja Kolumbian välissä mutkitteleva Panama kätkee sisäänsä huikean määrän erilaisia lintulajeja mielenkiintoisissa vaihtelevissa biotoopeissa. Syksyisellä matkalla päästään tutustumaan kalkkunakondorien johdattamaan näyttävään petolintujen muuttomatkaan Pohjois-Amerikan pesimäseuduilta Etelä-Amerikan talvehtimisalueille. Olemme valinneet Canopy Familyn linturetkeilyyn suunnitellut upeat puitteet lintuharrastajien nautinnoksi. Matkaa johtaa Panamaa erityisesti tunteva lintumies Mikko Oivukka. Tervetuloa mukaan!

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/ birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Georgia, Batumi 21.10.–4.11.2019 5 290 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/ panaman-lintumatka

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

8

Pihabongausta meillä ja muualla

Pertti Rasp

PIHA

Tammikuun lopulla on jälleen Pihabongauksen aika. Tapahtuma järjestetään samaan aikaan useassa Euroopan maassa. Miten innokkaasti muualla pihabongataan ja miten muiden Euroopan maiden talvilinnusto poikkeaa meikäläisestä?

Tero Toivanen Pihabongaus järjestetään Suomessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna jo 14. kerran. Tapahtuman esikuva on Brittein saarilla peräti 40 vuotta – vuodesta 1979 alkaen – jatkunut Big Garden Birdwatch. 2000-luvulla tapahtuma on rantautunut moniin muihinkin Euroopan maihin: nykyään pihabongataan muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Hollannissa ja Belgiassa.

Eniten lintuja nähdään Pohjoismaissa

Suomessa Pihabongaukseen osallistuttiin viime talvena noin 14 500 paikalla, kun Ruotsissa määrä oli reilut 18 000 ja Norjassa noin 8 500. Virossa, missä talviruokinta ei ole lainkaan niin yleistä kuin meillä, havaintoja saatiin vain vajaalta 1 700 paikalta. Brittein saarten tapahtuma on mittasuhteissaan aivan omassa luokassaan: viime talvena siihen osallistuttiin yli 420 000 paikalla ja siinä havaittiin lähes 7 000 000 lintuyksilöä!

Toki saarivaltakunnassa on asukkaitakin kymmenisen kertaa Suomea enemmän.

Pihabongauksen suurimmat laji- ja yksilömäärät havaitaan hieman yllättäen Pohjoismaissa. Suomalaisella pihabongauspaikalla nähtiin viime talvena keskimäärin 43 lintuyksilöä ja kaikkiaan tapahtumassa havait-

Talitiainen kuuluu kaikkialla Pihabongauksen kärkikymmenikköön.

tiin 105 lajia. Ruotsissa vastaavat luvut olivat 48 ja 97 ja Norjassa 53 ja 118. Eroista tapahtumien luonteessa kertonee, että Brittein saarilla keskimääräisellä paikalla nähtiin vain 16 yksilöä ja valtavasta osallistujamäärästä huolimatta kokonaislajimäärä jäi 79:ään. Siinä missä meillä pihabongataan monenlaisissa elinympäristöissä ulkosaaristoa myöten ja havaitaan suurin osa meillä talvehtivista lintulajeista, Brittein saarilla tyydyttäneen pihapiirin lintujen havainnointiin.

Pihabongauksen kymmenen runsainta lintulajia eri Euroopan maissa vuonna 2018 ja niiden sijoitus muualla.

Kunkin maan kymmenen runsainta lajia on korostettu sinisellä.

talitiainen urpiainen keltasirkku sinitiainen pikkuvarpunen naakka punatulkku harakka viherpeippo varpunen mustarastas varis/nokivaris tikli peippo pyrstötiainen turkinkyyhky punarinta kottarainen pähkinänakkeli sepelkyyhky viitatiainen

Suomi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 12 13 20 22 24 52 54 57 59 63 ei

Ruotsi 1 3 10 2 4 7 5 6 9 11 8 22 13 20 16 36 28 46 12 27 15

Norja 2 1 6 3 9 24 5 8 7 4 10 11 18 21 32 39 22 26 23 29 28

Viro 1 12 24 6 3 8 4 11 2 5 13 7 29 22 30 43 45 37 10 44 9

Hollanti 2 >25 >25 3 14 4 ?

9 15 1 5 13 25 6 17 7 10 11 23 8 >25

Brittein saaret 7 38 55 3 26 14 21 12 18 1 4 17 6 10 9 11 8 2 23 5 43

Keltasirkkuja Pohjois-Euroopassa, punarintoja lännessä Pihabongauksen tulosten vertailu kertoo niin eroista kuin yhtäläisyyksistäkin eri maiden talvilinnustojen välillä. Suomalaisten talviruokintojen tavallisimmat vieraat tali- ja sinitiainen lukeutuvat Pihabongauksen runsaimpiin lajeihin kaikissa maissa. Taantumisestaan huolimatta varpunen on Länsi-Euroopassa edelleen Pihabongauksen ykkönen ja sinnitteli viime vuonna kymmenen kärjessä muuallakin Ruotsia lukuun ottamatta.

Sen sijaan Suomessa kovassa nousussa oleva pikkuvarpunen on vähentynyt esimerkiksi Brittein saarilla ja löytyy siellä vasta sijalta 26.

Pohjoisen Euroopan ruokintojen tyyppilajit urpiainen ja keltasirkku eivät Länsi-Euroopassa mahdu edes 25 runsaimman lajin joukkoon. Sen sijaan Brittein saarilla ja Hollannissa tavallisimpiin talvisiin pihalintuihin kuuluvat punarinta, sepelkyyhky ja kottarainen, jotka ovat meillä talvella toistaiseksi hyvin vähälukuisia. Suomalaisittain eksoottista lajistoa löytyy heti Suomenlahden eteläpuolelta: sekä pähkinänakkeli että viitatiainen mahtuvat Virossa kymmenen kärkeen.

Talvilinnusto muuttuu

Pihabongauksella kerätään arvokasta seurantatietoa lintukantojen ja talvilinnuston muutoksista. Brittein saarilla tapahtuma on 40 vuoden aikana osoittanut muun muassa kottaraisen ja varpusen rajun vähenemisen ja sepelkyyhkyn runsastumisen talvilintuna. Suomessakin on reilussa kymmenessä vuodessa tapahtunut paljon: Pihabongauksen tuloksista käyvät ilmi esimerkiksi viherpeipon romahdus ja hömötiaisen taantuminen sekä mustarastaan ja tiklin yleistyminen.

PIHA 26.–27.1.2019 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä – ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo yli kymmenen vuoden ajan kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Osallistu sinäkin!

Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille.

Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Opettaja!

Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa 21.–25.1.!

en: Pihabongaukse Näin osallistut malla in ajan lintuja o n n tu ile ka rk Ta ssa n sopivassa paika a ss u u m i ta la kotipihal 1.2019. la 26.1. tai su 27. . tsemasi lintulajit n Tunnista havai lajia on yksilöä kutakin ko ta n o m e sk n La kaan. yvissä samaan ai enimmillään näk elsi BirdLife Suom to n ai av h a it o n Ilm keella: 2. verkkolomak 1. än tä is e im vi le aus.fi www.pihabong s postii ilmoittaa myö vo t o n n ai av A H n i, Annankatu 29 m o Su fe Li d ir B kortilla: n mer. Postikorttiin o ki in ls e H 0 10 0 16, 0 avaintoainnoitsijan ja h av h s yö m ä äv kitt ankohta t, havainnointiaj paikan osoittee iden määrä. ja havainnoitsijo

www.pihabongaus.fi Kuvat: Petri Kuhno

Pihabongaus on järjestetty Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain noin 20 000 ihmistä.

10

Bru no Con jeau d

1. Etelä-Amerikka Kielletyn hyönteismyrkyn käyttö andienkondorin uhkana 23 andienkondoria on löydetty kuolleena Patagoniassa Argentiinassa. Ruumiinavauksissa todettiin, että linnut ovat kuolleet syötyään vahvaa organofosfaatista valmistettua hyönteismyrkkyä. Vahvojen organofosfaattimyrkkyjen käyttö on kielletty Argentiinassa, mutta niiden saaminen on halvempaa ja helpompaa kuin luvallisten myrkkyjen.

Monilla alueilla Argentiinassa karjankasvattajat peittävät kuolleiden lampaiden ja lehmien ruhoja vahvoilla hyönteismyrkyillä torjuakseen mahdollisia petoja kuten kettuja, puumia tai koiria. Tämä laiton petoeläinten torjuntatapa ei valikoi uhrejaan, ja niinpä mo-

net peto- ja haaskalinnut joutuvat sen uhreiksi.

Argentiinan BirdLife ajaa maan hallitusta hyväksymään maatalouskemikaaleja koskevan lain, joka antaisi viranomaisille mahdollisuuden valvoa muun muassa kyseisten hyönteismyrkkyjen kauppaa ja käyttöä.

Andienkondori on yksi maailman suurimmista linnuista. Sen siipien kärkiväli voi olla jopa yli kolme metriä. Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi, ja sen kannan arvioidaan olevan alle 7 000 yksilöä. Pelkästään viime vuonna yli 90 andienkondoria kuoli hyönteismyrkkyihin.

2.

1.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/23-condors-killed-poison-argentina

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Juhani Kairamo Andre Ra ine KESRP / CC BY

4. Eurooppa

2.0

Madeirankeijulle uusi pesimäsaari Portugalissa

4.

5.

EU-rahoitteisen LIFE-hankkeen ansiosta Portugalin länsirannikolla sijatsevasta Berlengan saaresta on saatu maideirankeijulle uusi sopiva pesimäsaari. Madeirankeiju pesii lähinnä asumattomilla tai hyvin pienillä saarilla, joille vieraat petolajit, kuten kissat ja rotat, eivät ole ihmisen mukana levittäytyneet.

Portugalin BirdLifen koordinoiman EU-hankkeen myötä Berlengan saarelta on saatu neljän vuoden kuluessa hävitettyä kaikki vieraat petolajit. Paljon on tehty työtä myös, jotta saarelta elantonsa saavat ja saarella vuosittain käyvät tuhannet turistit ymmärtävät toimia

vastuullisesti ja varoa vieraslajien levittämistä saarelle.

Ensimmäinen Berlengalla havaittu pesivä madeirankeiju kuvastaa hyvin hankkeen menestystä. Viisivuotisen hankkeen tavoite on suojella luonnon monimuotoisuutta ja palauttaa elinympäristöjä alkuperäiseen tilaan Berlengan saaristossa. ”Emme itse asiassa tiedä, onko madeirankeiju ennen pesinyt Berlengan saarella, mutta joka tapauksessa olemme ylpeitä tekemästämme työstä”, sanoo hankkeen koordinaattori Joana Andrade Portugalin BirdLifesta.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/proof-life-seabird-egg-has-portugueseconservationists-excited

1 | 2019

Tom Clynes

2. Etelä-Amerikka

11

Luontomatkailua kehitetään Kolumbiassa – tavoitteena sademetsien suojelu

Puoli vuosisataa kestäneen sisällissodan seurauksena Kolumbian sademetsissä on säilynyt monia alueita lähes koskemattomina. Liikkuminen, asuminen tai muu toiminta FARC-sissiliikkeen hallitsemilla alueilla ei ollut mahdollista tai ainakaan turvallista. Kaksi vuotta sitten solmittu rauhansopimus on avannut Kolumbian säilyneet ja osin tutkimattomat sademetsät muun muassa luontomatkailulle ja samalla myös muulle toiminnalle, kuten metsä- ja kaivosteollisuudelle.

Yhdysvaltain ja Kolumbian BirdLife-järjestöt kehittävät Kolumbiaan kansallista ”lintupolkujen” matkailukohdeverkostoa, jonka avulla pyritään suojelemaan luontoa ja luomaan paikallisille asukkaille luonnonsuojelua tukevia elinkeinoja. Jokaisessa kohteessa on kou-

lutettuja oppaita ja muita matkailua tukevia palveluja.

Kolumbian kauppa-, teollisuus ja matkailuministeri on asettanut maan tavoitteeksi olla tulevaisuudessa maailman johtava lintumatkailukohde. Tehtävä voi olla haastava, sillä säilyneitä alueita luonnonvaroineen havittelevat useat muutkin elinkeinon alat. Satelliittiseu-

Lue lisää: https://www.birdlife.org/worldwide/news/building-birding-trails-colombia-loggers-can-get-there

rannan mukaan pelkästään vuonna 2017 Kolumbiassa hakattiin yli 4 200 neliökilometriä metsää (46 % enemmän kuin vuonna 2016).

Pinta-alaltaan noin kolme kertaa Suomen kokoinen Kolumbia on linnustoltaan maailman monipuolisimpia. Maassa on havaittu yli 1 950 lintulajia.

3. Kaukoitä Naurusarvinokka ahdingossa Bernard Dupont / CC BY-SA 2.0

Pääosin Indonesian ja Malesian alueella elävä nauru­ sarvinokka oli ennen varsin yleinen ja laajalle levinnyt laji. Sen tiukat vaatimukset elinympäristön ja varsinkin

suurten, vanhojen pesimäpuiden suhteen ovat kuitenkin saattaneet lajin ahtaalle metsänhakkuiden valtaamilla alueilla, ja lajin kanta on ollut pitkään laskussa.

Metsänhakkuitakin suuremman uhan naurusarvinokan ja muiden sarvinokkalajien tulevaisuudelle on viime aikoina aiheuttanut lisääntynyt salametsästys, jonka syynä on sarvinokan "sarvesta" veistettyjen koriste-esineiden kasvanut kysyntä erityisesti Kiinassa.

Lajista on nopeasti tullut äärimmäisen uhanalainen.

Suojelujärjestöt eivät kuitenkaan ole jääneet asian suhteen toimettomiksi. Valtavan yhteistyöhankkeen myötä BirdLife ja yli kolmekymmentä muuta järjestöä käynnistivät viime elokuussa 10-vuotisen suojeluohjelman naurusarvinokan pelastamiseksi. Ohjelman tavoitteena on taistella salametsästystä ja sen seuraukse-

Lue lisää: https://www.birdlife.org/worldwide/news/saving-helmeted-hornbill

3.

na syntyvää laitonta kauppaa vastaan sekä luoda riittävästi suojelualueita lajin elinehtojen turvaamiseksi.

5. Afrikka BirdLife mukana YK:n biodiversiteettikokouksessa Egyptissä Marraskuussa järjestettiin Egyptin Sharm el-Sheikhissä YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen 14. osapuolikokous. Siihen osallistui 196 valtiota ja tuhansia tarkkailijoita ympäri maailmaa. Toiminnanjohtaja Patricia Zuritan johdolla BirdLife osallistui 30-henkisellä delegaatiolla kokouksen yhteydessä järjestettyihin neuvotteluihin ja kokouksiin.

Ennen kokousta YK:n biodiversiteettisopimuksen sihteeristö julkaisi raportin, jonka mukaan useista vuonna 2010 Aichin kokouksessa asetetuista tavoitteista ollaan jäämässä jälkeen. Monet kansalliset ohjelmat ja tavoitteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi eivät ole olleet riittävän kunnianhimoisia.

Luonnon monimuotoisuus jatkaa heikkenemistään. Tämä epäkohta veikin kokouksen päähuomion, ja valtiot sitoutuivat tehostamaan toimiaan, jotta Aichin kokouksen vuoden 2020 tavoitteisiin vielä päästäisiin.

BirdLifen painoarvo kokouksen yhteydessä järjestetyissä neuvotteluissa oli erityisesti tieteellinen osaaminen ja julkaisemansa tutkimusaineiston esille nostaminen (esim. vuoden 2018 Maailman lintujen tila -raportin mukaan 40 prosenttia maailman lintulajien kannoista on laskussa). Useat kansalliset BirdLife-järjestöt ympäri maailmaa esittivätkin useissa tilaisuuksissa omien kokemustensa pohjalta, miten tuloksellista suojelutyötä toteutetaan käytännön tasolla.

Lue lisää: https://www.birdlife.org/worldwide/news/local-global-birdlife-un-biodiversity-conference-egypt

12

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden verkosto päivitetään Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA-alueet) on valittu 1990-luvun lopulla. Linnusto on muuttunut paljon sen jälkeen, ja myös tietämys Suomen linnuista on kasvanut kovasti. Siksi IBA-verkostoa on korkea aika tarkastella uudelleen.

Tero Toivanen Tämän vuoden aikana on tavoitteena päivittää Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA-alueet) vastaamaan nykytietoa. 20 vuoden aikana monen lajin esiintymiskuva on muuttunut suuresti: esimerkiksi monen Suomen kansainvälisen vastuulajin levinneisyysalue on siirtynyt pohjoiseen päin ja monien meillä muutolla levähtävien sekä talvehtivien lintujen määrät ovat muuttuneet ja niiden suosimat paikat vaihtuneet.

Lintulaskennat ovat lisänneet tietoa

IBA-päivityksen tekee ajankohtaiseksi myös tiedon lisääntyminen. Suomen linnuston muutoksia seurataan erinomaisen tarkasti, ja muun muassa IBA-alueiden ja suojelualueiden linnustonseurannat sekä etenkin maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeessa (MAALI) kerätty tieto antavat aivan uuden pohjan alueiden valinnalle.

Yhtä lailla ovat muuttuneet esimer-

Suomen IBA-alueet: https://www.birdlife.fi/ suojelu/alueet/iba/suomeniba-alueet/

kiksi aluevalinnan pohjana käytettävät kansainväliset uhanalaisuusluokitukset.

Suomen lintulajistosta entistä useampi on nykyään myös maailman- tai Euroopan laajuisesti uhanalainen, ja tämä on huomioitava myös tunnistamalla näille lajeille tärkeimmät alueet. Osittain tämä työ tehtiin jo muutama vuosi sitten, kun tunnistettiin kansainvälisesti uhanalaisille merisorsille (haahka, alli ja pilkkasiipi) tärkeimmät kerääntymäalueet Suomen merialueilta.

IBA-päivityksessä pyritään ennen kaikkea löytämään uudet, kansainväliset kriteerit täyttävät lintualueet, ajanmukaistamaan tieto alueiden lintukannoista ja arvokkaista lajeista sekä tarkistamaan alueiden rajaukset niin, että ne ovat yhdenmukaisia esimerkiksi MAALI-hankkeessa nimettyjen alueiden

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

Aktiivisen laskijan paitaa koristaa Seppo Leinosen näkemys IBA-laskijasta.

kanssa. Aikanaan tärkeiksi todetuista IBA-alueista ei luovuta kevyin perustein: vain jos alue on peruuttamattomasti menettänyt linnustoarvonsa tai

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta.

Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 60 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

sen nimeämisperusteena olevan lajiston esiintyminen Suomessa on suuresti muuttunut, joudutaan IBA-statusta harkitsemaan uudelleen.

IBA-laskennat jatkuvat

IBA-alueiden jo toista vuosikymmentä jatkuneissa seurannoissa on kerätty suunnattomasti arvokasta linnustotietoa.

IBA-verkoston päivitys tekee ajankohtaisen tiedon entistäkin tärkeämmäksi.

Tänä vuonna tehdään laskentoja esimerkiksi Käsivarren tunturialueella, ja viime vuonna aloitettuja seurantoja jatketaan muun muassa Riisitunturilla ja Elimyssalossa. Saaristolinnustoa inventoidaan Kirkkonummen saaristossa.

Tarvetta laskentoihin on tulevana kesänä myös Kevon luonnonpuistossa, Juortanansalon ja Syötteen alueilla sekä Saimaan suurilla selkävesillä: Linnansaaressa ja Pihlajavedellä. Ilmoittaudu laskijaksi haluamallesi alueelle tai kysy, onko alueelle jo lähdössä laskentaryhmää, johon voisit liittyä!

IBA-päivitystä varten lisätietoa tarvitaan myös nykyisten IBA-alueiden ulkopuolelta: etenkin Utsjoen Lapista löytyy kohteita, joilla laskentoja toivotaan tehtävän. BirdLife tukee IBA-laskentoja korvaamalla laskijoiden matkakulut ja maksamalla puolipäivärahan laskentapäiviltä.

1 | 2019

13

Micha Fager

Uusia maakunnallisesti tärkeitä lintualueita Teemu Lehtiniemi

Ammutaankohan Suomessa enemmänkin räyskiä? Asiaa ei ole tutkittu.

BirdLifen seurantaräyskä ammuttiin Uudessakaarlepyyssä Teemu Lehtiniemi

Ruotsin BirdLifen räyskähankkeessa seurataan räyskiä matkapuhelinverkossa toimivien gps-lähettimien avulla. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoja paitsi räyskien liikkeistä myös kuolinsyistä. Ruotsissa räyskäkanta on laskussa ja laji on todettu uhanalaisarviossa silmälläpidettäväksi. Ruotsalaisten räyskien kuolinsyistä saatiin ikävää uutta tietoa, kun yksi lähetinlinnuista ammuttiin Suomessa.

Kyseinen poikanen rengastettiin ja sille laitettiin seurantalaite Ruotsissa lähellä Luulajaa 20. heinäkuuta.

Tasan kuukautta myöhemmin sorsastuksen aloituspäivänä tämän Suomeen siirtyneen linnun lähetin lopetti tietojen lähettämisen. Modernin lähes koko ajan paikannustietoa tuottaneen lähettimen ansiosta linnun sijainti ennen lähettimen hiljentymistä tiedettiin tarkasti.

Ruotsin BirdLifen räyskäprojektin vetäjä Ulrik Lötberg oli yhteydessä Suomeen, jotta lintua ja lähetintä käytäisiin etsimässä. Lähistöllä asuva lintuharrastaja Robert Back löysikin linnun viimeisestä paikannuspaikastaan Uudenkaarlepyyn sisäsaaristosta menehtyneenä. Eviran tutkimuksissa kuolinsyyksi varmistui ampuminen. Seurantalinnun kuolema johtui siis luonnonsuojelurikoksesta.

Lähetinseuranta paljasti helposti tunnettavan erityisten suojelutoimien kohteena olevan vähälukuisen lajin tappamisen. Ilman lähetintä tapaus ei olisi tullut tietoon. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka pal-

jon räyskiä ja tai muita suojeltuja lajeja Suomessa ammutaan? Suomessa asiaa ei ole tutkittu.

BirdLifen tietoon tulee vuosittain muutamia rauhoitettujen lajien tappamisia. Niille on yhteistä, että lintuharrastaja on todennut tapahtuneen ja ilmoittanut poliisille. Kuinka moni rauhoitettu laji tapetaan lintuharrastajien kiikarointien ulottumattomissa? Toimiiko omavalvonta vai katsovatko jotkut metsästäjät rauhoitetun linnun ampumisen niin vähäpätöiseksi asiaksi, ettei lajinmäärityksestä tarvitse ampuessa välittää ja silmät voi sulkea, jos näkee jonkun toisen ampuvan rauhoitetun lajin?

EU on nostanut lintuihin kohdistuvan rikollisuuden vähentämisen yhdeksi luonnonsuojelun kärkitavoitteistaan. Priorisoinnin taustalla oli BirdLifen tutkimus, jonka mukaan Välimeren maissa tapetaan vuosittain laittomasti 25 miljoonaa lintua.

Myös Suomessa on aktivoiduttu.

Ympäristöministeriö perusti alkuvuonna 2018 lintuihin kohdistuvien luonnonsuojelurikosten torjuntaan keskittyvän valtakunnallisen MURO-työryhmän, jossa Bird­ Life on mukana. Tavoitteena on muun muassa parantaa tiedon kulkua ja tätä kautta poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin edellytyksiä tavoittaa rikosten tekijöitä. Kaikista rauhoitettujen lajien tappamisista pitäisi aina ilmoittaa mahdollisimman tuoreeltaan viranomaisille, jotta tapaukset tutkitaan. Tapauksista kannattaa ilmoittaa myös BirdLifelle, jotta lintuharrastajien havaitsemat rikokset tulevat luetteloitua.

Suomen BirdLife-yhteisön viime vuosien merkittävin suojeluhanke, maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI), on entisestään laajentunut. Viime vuonna uusia MAALI-hankkeita valmistui ainakin Keski-Pohjanmaalle, Kuusamoon ja Päijät-Hämeeseen. Myös Uudenmaan MAALI-verkostoa täydennettiin uusilla selvityksillä.

Nykyään alueita on osoitettu jo valtaosasta Suomea, sillä 85 prosenttia BirdLifen alueellisista lintuyhdistyksistä on julkaissut alueensa tärkeiden lintualueiden listan.

Maakunnallisesti tärkeitä alueita on tunnistettu jo yli 1 200. MAALI-alueiden osoittaminen on ollut valtava, mutta vaivan arvoinen ponnistus BirdLifen jäsenyhdistyksille.

Sen kautta harrastajien kirjaamat miljoonat havainnot toimivat suoraan omien retkeilyalueiden lintujen suojelun edistämiseksi.

MAALI-hanketta toteutetaan, jotta tärkeät alueet tunnetaan ja ne voidaan ottaa huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kuten kaavoituksessa. Päätöksentekijät eivät voi ottaa alueita huomioon, jos eivät niitä tiedä. MAALI-alueiden paikkatietorajaukset ovat vapaasti muun muassa BirdLifen verkkosivulta ladattavissa. Rajausten helppoa saatavuutta ovat muun muassa kunnat kiittäneet.

Kuluvana vuonna valmistuu ainakin yksi uusi MAALI-hanke ja MAALI-verkoston kattavuus paranee.

Tornien taisto la 4.5. klo 5–13 Kevään suuri lintutornitapahtuma!

Kerää joukkue ja osallistu!

Tornien taistoon voit osallistua 3–8 hengen joukkueella missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit ja -lavat, vesitornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ilmoittautumisaika alkaa keskiviikkona 20.3. klo 12.

Katso tarkemmat lisätiedot ja ohjeet tapahtuman sivuilta www.birdlife.fi/tornientaisto. Ilmoittaudu ensisijaisesti sivuille avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti puhelimitse BirdLifen toimistolle, p. 010 406 6200.

Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

HWPB vol 1

HWPB vol 2

Britain’s Birds

Birds of Thailand

Petolinnut Suomen Luonnossa

Katselun uusi tulevaisuus

Leica Noctivid

Swarovski CL Companion

Kowa 883

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife.fi, puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Swarovski BTX

1 | 2019

15 Reijo Wikman

Tämä hippiäinen ruokaili viime talvena talipalloilla Paimiossa.

Hippiäinen on ruokinnalla harvinaisuus Teemu Lehtiniemi

Nimistön uumenista

Yksi, kaksi tai kolme urpiaista Jukka Hintikka

Jos tuntee puiden kukintojen nimitykset, talvisessa tervalepässä ruokailevan urpiaisen nimen alkuperä on helppo arvata. Urpiaisen talviravintoa ovat lehtipuiden siemenet. Niitä saadakseen se koluaa etenkin leppien norkkoja, joista on käytetty monin paikoin nimeä urpu.

Urpiainen on vanha, jo 1700-luvulla tunnettu linnunnimi. Vanhoissa kirjallisissa lähteissä mainitaan sen ohella myös nimi punapää, joka viittaa samalla tavalla punaiseen otsalaikkuun kuten esimerkiksi englannin Redpoll.

Urpiaisen sisarlajista tundraurpiaisesta käytettiin aiemmin nimeä siperianurpiainen, joka perustui van-

Perinteiset talviruokinnan eineet, kuten kaura, auringonkukka ja pähkinät ovat liian kova pala hippiäisen purtavaksi.

Hippiäisten ruokintakäyttäytymistä kannattaa seurata. Esimerkiksi Tiira-lintutietopalveluun kannattaa havaintojen lisätietoihin kirjata, mikäli hippiäinen on ruokaillut ruokinnalla ja liittää havaintoon mahdolliset tallenteet. Havaintoja voi ilmoittaa myös sähköpostilla BirdLifen toimistolle osoitteeseen toimisto@birdlife.fi.

Tulevaisuus näyttää, missä määrin hippiäisten käynti ruokinnoilla lisääntyy. Ainakin Porvoossa hippiäinen on käynyt viimetalvisella ruokinnalla myös tänä talvena.

haan tieteelliseen nimeen Linaria sibirica. Nykynimeen siirryttiin, sillä lajia tavataan pohjoisen pallonpuoliskon kaikilla arktisilla alueilla Skandinaviasta Kanadaan ja Grönlantiin.

Länsi-Euroopassa ja toisinaan myös Etelä-Suomessa tavataan urpiaisen ruskeaa, pienikokoista cabaret-alalajia, jota kutsutaan usein ruskourpiaiseksi. Suomessa se luokitel-

Pertti Rasp

BirdLife tiedotti viime talvena Porvoossa ruokinnalla talipallolla ruokailevasta hippiäisestä. Ilmiön laajuuden kartoittamiseksi pyysimme muita hippiäisen ruokintahavaintoja. Saatujen havaintojen perusteella Porvoon tapaus ei ollut ainutkertainen, mutta ilmiö on hyvin harvinainen.

Ensimmäinen tietoomme tullut havainto talipallolla tai -pötköllä ruokailleesta hippiäisestä on Helsingistä talvelta 2015. Seuraava on talvelta 2017, jolloin kaksi hippiäistä ruokaili Hämeenlinnassa talipallolla. Viime talvelta saatiin kaikkiaan kuusi havaintoa talipötköillä tai -palloilla ruokailevista hippiäisistä (Porvoo, Piikkiö, Paimio, Hyvinkää, Lieto, Rusko ja Maalahti). Kahdessa tapauksessa oli havaittu kaksi hippiäistä ja yhdessä peräti kolme.

Näiden lisäksi neljältä paikalta raportoitiin hippiäisten ruokailevan maassa joko ruokintalaitteiden tai talipötköjen alle pudonneilla murusilla. Espoon Tapiolasta tällaista käyttäytymistä raportoitiin tapahtuneen jo useana vuonna.

Erikoisuutena maininnan ansaitsee Helsingissä toteutettu ja viime talvena myös hippiäiselle toimivaksi todettu keino, jossa puiden runkoon on hingattu talia, jota linnut ovat käyneet syömässä. Kaikkiaan viime talvelta todettiin siis 11 tapausta, joissa hippiäiset olivat ruokailleet ihmisen tarjoamalla ruoalla.

Hippiäisten ilmaantuminen ruokinnoille on uusi ilmiö. Ruokinnan ansiosta hippiäiset pysynevät varmemmin hengissä kovilla pakkasilla, mikä voi johtaa ruokintaa hyödyntävien yksilöiden osuuden kasvuun populaatiossa. Talipalloista ja -pötköistä nämä hentonokkaiset hyönteissyöjät pystyvät irrottamaan ruokaa.

laan urpiaisen alalajiksi, mutta esimerkiksi Hollannissa ja Isossa-Britanniassa sitä pidetään omana lajinaan. Luokittelun vaikeutta kuvaa se, että Ruotsissa urpiaisen, tundraurpiaisen ja ruskourpiaisen katsotaan edustavan yhtä ja samaa urpiaislajia.

Ei ole siis mahdotonta, että urpiaislajien määrä muuttuu lähitulevaisuudessa myös kotimaisilla lajilistoilla.

16

Kolumni

Muistakaa myös luonnon monimuotoisuutta!

Sanna Anttonen

Johan Hassel, puheenjohtaja, BirdLife Suomi

Arvoisat lintuharrastajat, eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma kolkuttavat jo ovella. Varsinainen vaalipäivä osuu parhaaseen kevätmuuttoaikaan huhtikuun 14. päivä, Tornien taiston aikaan valmistaudutaan hallitusneuvotteluihin ja todennäköisesti ennen arktikan päättymistä eduskunnalle on esitetty maamme uuden hallituksen ohjelma. Viimeistään Pönttöbongauksen nurkilla oppositio jo moittii uutta hallitusta.

Yksi keskeinen tulevien eduskuntavaalien teema on väistämättä ilmastonmuutos ja Suomen ilmastopolitiikka seuraavalle vaalikaudelle. Ilmastonmuutos ja eritoten sen hillitseminen on erittäin akuutti ja tärkeää koko ihmiskunnalle ja ympäristölle. On kuitenkin huolestuttavaa, että julkisessa keskustelussa luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat on sivuutettu melko lahjakkaasti. Erityisesti ne elinympäristöihin kohdistuvat uhat ja paineet, jotka eivät johdu ilmaston lämpenemisestä.

Viime vuoden marraskuussa (13.–29.11.) pidettiin Egyptin Sharm el-Sheikhissä YK:n biodiversiteetti­ kokous. Kokoukseen oli kerääntynyt osallistujia 196 maasta. Myös BirdLifella oli vahva 30 henkilön edustus kokouksessa. Kokouksen keskeisiä lopputulemia

oli tarve loppukirille vuodelle 2020 jo asetetun luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistavoitteen saavuttamiseksi. Kokouksessa jouduttiin kuitenkin toteamaan, ettei kaikkia vuodelle 2020 asetettuja tavoitteita tulla saavuttamaan.

Minulle oli suuri pettymys, ettei kokouksesta ole hiiskuttu juuri ollenkaan medioissa. Ministerien hyväksymä kokouksen julkilausuma on kuitenkin sisällöltään merkittävä kannanotto lajien olemassaoloon, ihmisten terveyteen ja elinkeinoille. Ehkä median ajatukset olivat jo myöhemmin Puolan Katowicessä pidetyissä ilmastoneuvotteluissa. Myös siellä oli merkittävä määrä BirdLifen väkeä eri puolilta maailmaa.

Suomen ympäristökeskuksen Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 -raportissa, arvioidaan vajaa puolet maamme 400 luontotyypistä uhanalaisiksi. Arvioinnissa korostetaan, ettei luontotyyppien tila ole parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaan kehitys on päinvastainen. SYKEn mukaan luontotyyppien tilaa on kuitenkin mahdollista parantaa ja suunta kääntää. Tämä herättää uskon ja toivon siitä, että maamme seuraava hallitus nostaa myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja parantamisen tulevan hallitusohjelman ylätasolle. Otsikoksi ehdotan ”Luontopolitiikkaa myös luonnon ehdoilla”.

Harrastusta lintujen hyvinvointi edellä Teemu Lehtiniemi

Talvi voi olla välillä ikävä. Pakkanen tuntuu varpaissa ja viima kasvoilla. Päivät ovat kovin samanlaisia ja elämä rajoittuu kovin pieniin kuvioihin. Onneksi on turvallista ja talvisäältä pääsee suojaan sisälle, jossa voi täyttää vatsan vaikka kaakaolla ja voileivällä.

Linnut eivät voi. Valtaosa Suomessa talvehtivista lintulajeista on sopeutunut talviolosuhteisiin, eivätkä ne todennäköisesti edes kaipaa toisenlaisia oloja. Osa kaipaa. Joillekin satunnaistalvehtijoille talven olosuhteet ovat äärimmäisen haastavia. Päivät rajoittuvat hyvin pienellä alueella tapahtuvaan ravinnon hankintaan ja energiankulutuksen minimoimiseen – hengissä pysymiseen.

Suomessa talvehtii pieniä määriä muun muassa kurppia, rantakanoja ja kuningaskalastajia. Talvehtijat ovat usein pienehköissä sulapaikoissa tai ojissa. Näistä uhkapelureista vain osa selviää talvesta. Jokainen lentoonlähtö tai muu ruokailupaikalta poistuminen kuluttaa energiaa ja voi paljastaa satunnaistalvehtijan pedoille.

Micha Fager

Muutama kuningaskalastaja on jäänyt talveksi Suomeen. Niille on annettava ruokailurauha.

Lintujen hyvinvoinnista huolehtiminen on BirdLifen toiminnan tarkoitus.

Harrastuksen kohteen hyvinvointi pitää muistaa myös omilla talviretkillä. Mikäli jollakin sulalla on satunnaistalvehtija,

jonka havaitseminen on vaikeaa lintua häiritsemättä, on parempi suunnata retket muualle. Kuva tai vaikka vain muistikuva talvisesta kuningaskalastajasta voi olla upea osa kokoelmaa. Sen hintana ei

saa kuitenkaan olla kuvauskohteen hyvinvoinnin heikkeneminen.

Kaikki talvipäivän kulkijat eivät pääse viimasta ja pakkasesta sisälle lämmittelemään tai ruokailemaan.

1 | 2019 Aki Arkiomaa

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä.

Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

Antti Häkkinen ja Eliel Auvinen suorittavat siviilipalvelustaan BirdLifen toimistolla. Kuvasta puuttuu Aleksi Salmela.

Uusia kasvoja toimistolla

Kirsi Peltonen

BirdLifen toimistolla lintuharrastukselle ovat altistumassa siviilipalveluksensa loppuvuodesta 2018 aloittaneet kolme reipasta nuorta miestä:

Toimistoapulainen Eliel Auvinen Työtehtävät: Toimistotyöt, kuten puhelinpalvelu ja sähköposteihin vastaaminen.

Vantaalainen Eliel on vuoden 2017 kevään ylioppilas Tikkurilan lukiosta. Lukion jälkeen hän on opiskellut oikeustiedettä vuoden verran Helsingin Evankelisessa Opistossa. Siviilipalveluksen jälkeen Elielin suunnitelmissa on jatkaa oikeustieteen opintoja. Tennistä harrastava Eliel seuraa aktiivisesti urheilua. Hänen muita mielenkiinnonkohteitaan ovat tietokoneet.

Luonnonsuojelu ja linnut ovat Elielin sydäntä lähellä. ”Mökillä tarkkailen usein lintuja, ja kun olen selvittänyt epäselvät lajit, on lintutietämyskin karttunut. BirdLifessa on hieno tilaisuus oppia linnuista lisää”, Eliel kertoo.

Ohjelmoijat Antti Häkkinen ja Aleksi Salmela Työtehtävät: Tiira-lintutietopalvelun kehitys- ja ohjelmointityö.

Pohjois-Savosta kotoisin oleva ja sittemmin helsinkiläistynyt Antti on Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta vuonna 2017 valmistunut tietotekniikan insinööri. Töitä ohjelmistokehityksen parissa hän on tehnyt muutaman vuoden. Retkeilyä ja lenkkeilyä harrastavalle Antille luonnossa liikkuminen sekä luonnonsuojelu ovat tärkeitä asioita. Hänen muihin harrastuksiinsa kuuluu ranskalainen potkunyrkkeily savate.

Tietokoneita harrastava helsinkiläinen Aleksi on alun perin itseoppinut ohjelmoija; hän on muun muassa viidenneltä luokalta lähtien koodannut verkkosivuja. Sittemmin Aleksi on opiskellut Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä pääaineena ja matematiikkaa sivuaineena kolmisen vuotta, ja hänen kanditutkintonsa on lopputyötä vaille valmis. Aleksilla on aikaisempaa työkokemusta erityisesti testaustyökalujen kehittämisestä.

Antti ja Aleksi kertovat tiedon ja mielenkiinnon sekä lintuja että lintuharrastusta kohtaan kasvaneen Tiiraa kehittäessä.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi nyt vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ∞ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko ∞ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita.

Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut ∞ BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

18

Kullan arvoinen – Matti Tynjälä Annikki Tynjälä

tosuunta oli selvä – biologia, mitä ei edes piipahdus vuodeksi lääketieteen puolelle muuttanut. Harrastus on muuttunut elämän­tavaksi ja osin työksikin, mikä ei suinkaan ole ollut huono asia.

Kirsi Peltonen 1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

Linnut ja niiden harrastaminen ovat merkinneet minulle todella paljon. Lyseon biologian opettajani houkutteli/ määräsi aikoinaan minut Esikko-kerhoon, mistä harrastukseni alkoi ja kehittyi. Muiden lyseon poikien kanssa aloimme omatoimisesti retkeillä ja määrittää lintuja. Harrastus laajeni pikkuhiljaa naapurikoulujen kerhojen kanssa opintopiireiksi ja lopulta paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen perustamiseen, jossa sain jo nuorena olla mukana. Jatko-opin-

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

Lintuharrastus on tuonut minulle työ­ uran. Lopulta päädyin Oulun kaupungin ympäristönsuojeluun, josta olen kohtapuoliin jäämässä eläkkeelle. Toinen, vieläkin tärkeämpi asia on perhe: naapurikoulun Tipalan kerholainen Annikki lähti myös opiskelemaan biologiaa ja suostui vaimokseni. Hän on toi-

minut biologian opettajana, ja yhdessä olemme retkeilleet niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä rengastaneet lintuja (aluksi lastenkin kanssa) lempipaikassani – Tauvon lintuasemalla.

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta!

Olen toiminut aktiivisesti lintuharrastuksen parissa jo kouluajoista alkaen, jolloin olin mukana paikallisen yhdistyksen perustamisessa. Olin mukana pitkään hallituksessa eri tehtävissä, minkä jälkeen olen toiminut eri toimikunnissa, ollut järjestämässä kaikkia atlastutkimuksia

(mukaan lukien myös Oulun omaa kaupunkilintuatlasta), osallistunut yhdistyksen lehden (Aureola) tekemiseen monin eri tavoin, toiminut arkistonhoitajana ja Tauvon lintuasemanhoitajana, mikä jatkuu edelleen aktiivisena. Tauvossa olen syventynyt lempilintulajiini pajulinnun tutkimiseen ja rengastanut muun muassa kolme uutta lajia Suomelle, viimeisimpänä sarasirkkalinnun. Samana vuonna minut valittiin vuoden rengastajaksikin.

Olen saanut olla mukana myös lasten lintuleirien vetäjänä sytyttämässä kipinää uusiin lintuharrastajiin.

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle.

Näin iän karttuessa ei voi olla huomaamatta, mikä merkitys lintujen äänillä on lintujen tunnistamisessa. Niiden opettelua ei voi olla korostamatta. Aikoinaan pienellä porukalla opettelimme linnut yhdessä näkyvine tuntomerkkeineen ja äänineen, ja se kantoi hedelmää.

Toki opastus asiassa on hyödyksi, mutta silloinkin määritys tulee tehdä itse, eikä vain luottaa oppaan sanaan. Pelkällä pinnojen keräilyllä saattaa käydä niin, että pinnoja ropisee, mutta lintuja ei tunne. Paikallisen rengastajan avustamisella pääsee tutustumaan eläviin lintuihin todella läheltä!

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea­ arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkä­ aikaisesta toiminnasta. Bird­ Life Suomen hallitus on myöntänyt vuonna 2018 kultaisen ansiomerkin Matti Tynjälälle.

Vuoden 2018 retkikummi on Jari Kiljunen Harri Partanen

Vuoden retkikummi Jari Kiljunen rengastaa myös kuukkeleita.

Liisa Laitinen

Lappeenrantalainen Jari Kiljunen on opastanut Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen (EKLY) lintukävelyitä ja retkiä vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosina koululaisryhmät ovat päässeet Lasten lintuviikolla Jarin kanssa maastoon linnuista oppimaan lähes päivittäin, ja linnuista ja lintuharrastuksen iloista ovat kuulleet myös monien yhteisöjen jäsenet ja yritysten työntekijät. Vuonna 2018 Jarin listalle kertyi pitkästi kolmattakymmentä retkeä ja tapahtumaa.

Jarin opastamille retkille osallistuneet kuvailevat Jaria näin: ”Jari on helposti lähestyttävä, avulias ja ystävällinen. Ei tarvitse pelätä kysyvänsä tyhmiä. Jarilla on aito halu auttaa muita kehittymään lintuharrastaji-

na.” Ei ole vaikea havaita, että Jari pitää opastamisesta ja viihtyy ihmisten seurassa. Retkillä vallitsee leppoisa tunnelma, vaikka määrittämisessä ollaankin tarkkoina.

Jari vastaa EKLYn retkien suunnittelusta ja viime vuosina retkien määrä on lisääntynyt ja ne ovat monipuolistuneet, mille edellytyksenä on, että saatavilla on Jarin kaltaisia, lähes ”aina valmiina” olevia retkikummeja. Lisävoimia tietysti aina tarvitaan. Jari on useita vuosia ollut myös EKLYn hallituksen jäsen.

Jari Kiljunen on ammatiltaan luontokartoittaja. Hän on aina ollut kiinnostunut linnuista ja syvällisempi harrastaminen alkoi vuonna 2002 ensimmäisen kaukoputken hankinnan myötä. Jari myös rengastaa lintuja. Hän kuvaa itseään ”metsien mieheksi”, ja sellaisena häntä huolestuttaa erityisesti metsätiaisten kato.

1 | 2019 Hannes Halminen

KIIKAREIDEN JA KAUKOPUTKIEN ERIKOISLIIKE

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti)

Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

Kevään 2019 Pop-Up -kiertue Tule kokeilemaan ja vertailemaan tuotteita:

Vuoden nuori lintuharrastaja Hannes Halminen on ehtinyt jo olla monessa mukana.

Hannes Halmisesta vuoden nuori lintuharrastaja Tarja Pajari

Hannes Halminen on 17-vuotias raumalainen lintuharrastaja, jonka harrastus on lyhyessä ajassa kehittynyt kotiseuturetkeilystä Rauman Seudun Lintuharrastajien (RSLH) yhdistysaktiivina toimimiseen. Parin vuoden hallituspestin aikana lukiolainen on ehtinyt olla monessa mukana: paitsi hiljan perustetun nuorisojaoston puheenjohtajana hän on toiminut muun muassa tiedottajana, kotisivujen päivittäjänä, Tornien taiston yhdistysjoukkueen kapteenina ja kisatoimikunnan jäsenenä.

Harrastus sai alkunsa Hanneksen kotinurkilta, linnustoltaan monipuolisen Kauklaistenjärven rantamilta, eikä kotiseuturakkaus ole harrastuksen laajenemisen myötä sammunut. Yhdistysaktiivina Hannes on pyrkinyt edistämään lintuharrastusta ja tekemään tunnetuksi kotiseutunsa lintupaikkoja järjestämällä tapahtumia yhdessä kyläyhdistysten kanssa ja laittamalla itsensä likoon niin esitelmöijänä kuin linturetkien vetäjänäkin.

RSLH:n pieni mutta aktiivinen nuorisojaosto on Hanneksen johdolla perustanut yhdistykselle Instagram-tilin ja tehnyt retkiä muun muassa Porin Yyteriin ja Säpin lintuasemalle. Suunnitelmissa on jatkaa retkeilyä mielenkiintoisilla lintupaikoilla jatkossakin. Myös kisat kiinnostavat, ja loppusyksyllä 2017 RSLH:n nuorisojaosto ideoi ja perusti valtakunnallisen ruokintapinnakisan. Tänä talvena marras– maaliskuussa toista kertaa käytävä talviruokintakisa löytyy Tringan pinnakisapalvelusta, jossa siihen voi osallistua kuka tahansa, missä päin Suomea tahansa.

Hanneksen lintuharrastukseen kuuluvat erottamattomina osina luonnon ja muiden harrastajien kunnioittaminen, terve itsekriittisyys sekä harkitseva ja kypsä asenne. Pienen yhdistyksen paikalliseen lintuharrastuselämään Hannes ja muut nuorisojaostolaiset ovat tuoneet raikkaan tuulahduksen uutta innokkuutta ja tekemisen meininkiä, joista kaikkien aloittelijasta konkariin on hyvä ottaa oppia.

2.2. Kuopio 16.2. Helsinki 23.3. Espoo LINTUPÄIVÄ 30.3. Porvoo 6.4. Turku 7.4. Pori

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdis-

tystoiminnan hyväksi.

Vuonna 2018 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille: –– Ari-Pekka Auvinen (Oulu) –– Olli Kanerva (Salo) –– Jari Kostet (Helsinki) –– Petri Lampila (Liminka) –– Juhani Latvala (Nivala) –– Lennart Saari (Naantali) –– Ville Suorsa (Liminka) –– Tapani Tapio (Oulu)

Tampere Kuopio Joensuu Lappeenranta Liminka Vaasa Espoo

10.-12.5. Virolahti 15.-19.5. Virolahti 25.-26.5. Virolahti 11.6. Kajaani 13.6. Kuusamo

Katso tarkemmat ajankohdat verkkosivuiltamme

Countryman HD+ Entistä kirkkaampi ja terävämpi, tietysti Made in Japan!

8x42 468,10x42 480,12x50 518,-

ES80EDv4 + 20-60 SDLv2 okulaari ja laukku

Nyt kätevä kaksoistarkennus!

GALLERY SCOPE 8X

+3 kertaa suurentava teline, kätevä matkamikroskooppi. Voi käyttää myös 8x suurentavana mono-okulaarina.

MM60ED

Kevyt, vesitiivis 60 mm ED-Putki

DBA HDV+ KIIKARI

Aspheric LE WP 8x25

pienempi, keveämpi, paras Opticron

Pienikokoinen, vesitiivis taskukiikari

KAUTTAMME Lintumatkat ja -kurssit www.lintukurssit.info

Frontier ED seuraaja

HAWKE FRONTIER ED X

FF Finnstick -staijauskeppi puujalustat - se värinätön vaihtoehto

Hopeisia ansiomerkkejä Kirsi Peltonen

14.4.

19.4.

20.4.

22.4.

27.4.

28.4.

5.5.

SUPERLAADUKKAAT kamerareput ja kelluvat kuvauspiilot

883 UUTUUS

HD kiikarit ja kaukoputket

1.6 Extender

ATX-kaukoputket SLC ja EL-kiikarit

www.fotofennica.fi – PALVELUA ASENTEELLA –

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Talvilintuopas Opas esittelee tekstein ja valokuvin 44 talvisen pihan lintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta! ●

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Edustajiston syyskokous Kokkolassa 17.–18.11.

–– Kokouksessa oli paikalla 36 edustajaa 20 jäsenyhdistyksestä.

–– Kokouksessa hyväksyttiin ja vahvistettiin sääntömääräisinä asioina vuoden 2019 jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma ja talousarvio.

–– Hanna Aalto valittiin liittohallituksen varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle 2019–2020.

–– Uutena jäsenenä liittohallitukseen valittiin Petro Pynnönen

(Tringa). Jatkokaudelle valittiin Juhani Kairamo, Jyrki Mäkelä sekä Tuomo Pihlaja. Liittohallituksessa jatkavat kaksivuotiskautensa toisen vuoden puheenjohtaja Johan Hassel, Markus Keskitalo, Marko Vauhkonen, Kim Kuntze ja Jussi Kentta.

–– Kokouksessa julkistettiin ja palkittiin BirdLife Suomen vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Hannes Halminen Raumalta (RSLH) sekä vuoden retkikummiksi Jari Kiljunen Lappeenrannasta (EKLY).

Edustajisto kokoontuu seuraavaksi keväällä Porissa!

BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous järjestetään sunnuntaina 17.3. Porissa. Edustajiston kokouksen sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2018 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Kokousviikonlopun ohjelmaan kuuluu myös 60-vuotisjuhlaansa viettävän isäntäyhdistyksen Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen juhla­

seminaari ja iltajuhla lauantaina 16.3.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä yhdistyksesi edustajaan.

Oman yhdistyksesi edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/ jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.

Kuka kukin on?

Esittelyssä BirdLife Suomen hallituksen uusi jäsen Petro Pynnönen

Tilhipinssi ●

Uljas tilhipinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin: • ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Rahankeräyslupa RA/2017/607

Petro Pynnönen, Lohja petropynnonen@hotmail.com ”Jäsenissä on potentiaalia.”

Visio tai tavoite hallituksessa: Haluan, että meininkimme innostaa mukaan uusia harrastajia. Jengin pitää saada tuntea, että hallitus ja keskustoimisto ovat helposti lähestyttäviä, ja kannustankin jäsenistöä tuomaan omia ideoitaan esille. Haluan lisäksi, että BirdLife Suomi aktivoituu suojelussa muuttoreittien varrella.

1 | 2019

BirdLife -lintumatkat 2019 BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina parhaat asiantuntijat.

Portugali 14.–21.2. (yksi vapaa paikka) Liikumme Portugalin parhailla lintupaikoilla rannikolla, jokisuistoissa ja vähän mantereellakin.

Hinta n. 1 450 €. Järj. Skaftung Nature.

BirdLifen saavutuksia

vuonna 2018

–– Uhanalaisen punasotkan metsästys kiellettiin työmme tuloksena. Teimme työtä muiden uhanalaisten lintujen metsästyksen lopettamiseksi.

–– Luontojärjestöjen avohakkuita valtion mailla rajoittava lakialoite etenee eduskunnan käsittelyyn. Metsäkampanja on nostanut metsiensuojelun tarpeet yleiseen tietoisuuteen.

–– Tiira-lintutietopalveluun tallennettiin lähes kaksi miljoonaa lintuhavaintoa.

Tiiran uudistaminen edistyi huomattavasti lisäresurssien ansioista.

–– Päätimme lisätä suojelutyöntekijöiden määrää lisääntyneiden lahjoitusten ansioista.

Norja, Varangin lintukuvausmatka 15.–22.7.

Kuvaamme Hornøyan lintuvuoren merilintuja, Varangin ylängön lintuja, ja teemme veneretken Stauranin suulakoloniaan. Hinta 3 650–3 910 €. Järj. Finnature.

Japani, Hokkaido 18.–28.2.

Suositun kuvausmatkamme pääkuvauskohteina ovat kuningasmerikotkat, mantsuriankurjet sekä maailman suurimpiin pöllöihin kuuluva äyriäishuuhkaja.

Hinta 4 550 €. Järj. Finnature.

Färsaaret, luonto- ja lintumatka 13.–19.8.

Paul Segersvärd johtaa toistamiseen linnuista ja Färsaarten luonnosta innostuneet matkalaiset elokuisella reissulla. Hinta 2 490 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Itä-Englanti, Norfolk 3.–10.3. (kaksi vapaata paikkaa) Norfolkin lintupaikat ovat löytyneet aiemmilla matkoillamme. Nyt vielä parannetaan.

Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature.

Espanja, Navarra - Galicia, n. 26.8.–4.9. (10 päivää) Navarran kautta Galiciaan – kohteina ovat vuoristot, arot sekä valtameri lintuineen ja delfiineineen.

Matkan hinta n 1 700 €. Järj Skaftung Nature.

Norja, Varanki 18.–25.3.

Arktiset vesilinnut ja lunnit lumella. Kuvaamme talvehtivia kyhmy- ja allihaahkoja, mutta myös Hornøyalle juuri saapuneita muuttolintuja. Hinta 3 650 €. Järj. Finnature.

Ruotsi, Falsterbo, 29.8.–1.9.

Lähde mukaan kokemaan Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Falsterbon legendaarinen petomuutto. Retkellä tutustutaan monipuolisesti myös muuhun Skånen erikoislajistoon. Hinta 730 €. Järj. Avescapes Travels.

Costa Rica 23.3.–7.4.

Lasse J. Laineen kanssa Costa Rican parhaat palat. Pysähdymme pidemmäksi aikaa, nautimme ja kuvaamme lintuja rauhassa ja opimme kokonaisvaltaisesti tästä lintu- ja luontoparatiisista. Hinta 4 950 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Iran 28.3–9.4. (täynnä) Eksoottinen Iran. Paljon lintulajeja, joita on hyvin vaikea nähdä muualla maailmassa.

Hinta 3 780 €. Järj. Avescapes Travels.

Irlannin merilinturetki, 4.–11.9.

Perinteinen Irlannin etelä- ja länsirannikon kierros, jonka aikana tutustumme merilintuihin ja vuorovesirantojen kahlaajiin. Hinta 1 790 €. Järj. Avescapes Travels.

Espanja, Andalusian kierros, 6.–14.9.

Alkusyksyn lintupaljous Espanjassa on mahtava kokemus.

Kierrämme tuttua reittiä vieraillen parhailla lintu- ja muutonseurantapaikoilla.

Hinta 1 850 €. Järj. Avescapes Travels.

–– Toimimme, jotta lintujen laiton tappaminen Välimerellä ja muualla Euroopassa vähenisi Pesimäaikaisen metsästyksen kieltämiseksi tekemämme kantelu eteni EU:ssa.

Espanjan kevät 6.–14.4. (kolme vapaata paikkaa) Monipuolinen matka Välimereltä Navarran vuoristoon (2018 matkan lajimäärä oli 214).

Hinta n. 1 650 €. Järj. Skaftung Nature.

Georgian lintumatka 15.–26.9.

Lasse J. Laineen mukaan seuraamme petolintumuuttoa Batumin rannikolla ja Kaukasus-vuoristossa.

Hinta 2 590 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

–– Pihabongauksessa ja muissa tapahtumissa oli yli 35 000 osallistujaa.

Marokko 27.4.–8.5. (täynnä) Teemme kattavan kierroksen maan ympäri ja näemme monia kiinnostavia WP-lajeja.

Hinta 2 890 €. Järj. Avescapes Travels.

Viron lintusyksy, 16.–20.9.

Syysmatka tarjoaa paljon nähtävää. Mukana on myös retki Kablin lintuasemalle.

Hintaluokka 700 €. Järj Skaftung Nature.

Viron kevätlinnut 29.4.–3.5.

Wappu Virossa. Lintumassat ja upea majapaikka tarjoavat ikimuistoisen vapun. Hinta n. 650 €. Järj. Skaftung Nature.

Panaman lintumatka 21.10.–4.11.

Mikko Oivukka lähtee johtamaan upeaa lintureissua toiseksi kotimaakseen muodostuneeseen Panamaan ja sen huikeisiin lintukohteisiin.

Hinta 5 290 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

–– Lasten ja nuorten tapahtumissa, retkillä ja kerhoissa oli yli 10 000 osallistujaa.

–– Edistimme satojen elinympäristöjen ja luontoharrastuspaikkojen säilymistä Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla.

–– Olimme tekemässä Suomen linnuston uhanalaisuusarviointia, joka perustuu valtaosin BirdLifen jäsenten ja tukijoiden tuottamaan lintutietoon.

–– Selvitimme Pönttöbongauksessa 25 000 pöntön pesinnät.

–– Edistimme uhanlaisen heinäkurpan pesimäpaikkojen suojelua. Kartoitimme valkoselkätikkojen pesimäpaikkoja EteläKarjalassa.

–– Osallistuimme työhön lintujen aiheuttamien viljelyvahinkojen vähentämiseksi.

Romanian Delta 14.–19.5.

Tonavan suiston lintuparatiisi Romanissa odottaa innokkaita lintumatkalaisia Petri Kuhnon johdolla.

Hinta 1 540 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Kroatia 17.–24.5. (neljä vapaata paikkaa) Pääosassa Kroatian oma pesimälinnusto ja upeat orkideat paikallisoppaamme avustuksella.

Hinta n. 1 400 €. Järj. Skaftung Nature.

–– Olimme mukana parantamassa metsien FSC-sertifiointia.

Norja, Lapin ja Varangin linnut & kasvit 24.6.–2.7.

Lintu- ja kasvimatka tuntureilta Hornøyalle.

Hotellimajoitus Saariselällä ja Vardössä. Mukana Lapin kasviopas. Hinta n. 1 500 €. Järj Skaftung Nature.

–– Vuoden aikana BirdLifeen ja jäsenjärjestöihimme liittyi yli 2 600 uutta jäsentä ja tukijaa.

Hollanti 1.–4.7., 4.–7.7., 8.–11.7., 11.–14.7., 15.–18.7. ja 18.7–21.7.

Yksinoikeudella Suomessa! Nyt on upea mahdollisuus kuvata luonnonvaraisia torni- ja minervanpöllöjä Hollannissa. Hinta 1 250 €. Järj. Finnature.

–– Teimme vesilintujen tunnistusoppaan 150 000 metsästäjälle yhdessä Metsästäjäliiton kanssa.

Kiitos, että olit mukana mahdollistamassa saavutuksiamme!

Etelä-Espanjan syksy, lokakuu (la–su) Lintuja on tarjolla monipuolisesti aina valtamerilajeista vuoristolajeihin. Luvassa 9 retkipäivää Etelä-Espanjan parhailla lintupaikoilla.

Hintaluokka 1 700 €. Järj Skaftung Nature.

Portugali n. 18.–24.11.

Luvassa hieno ja monipuolinen lintuviikko eteläisen Portugalin lintumassojen keskellä.

Hinta n. 1 450 €. Järj Skaftung Nature.

Argentiinan lintumatka, marras–joulukuun vaihde Juha Honkala uusii Argentiinan lintumatkan myös 2019 pienin ohjelmamuutoksin. Ennakko-ilmoittautumisia otetaan vastaan susa@kontiki.fi. Järj. Kon-Tiki Tours.

22

Lajintunnistustaitoja harjoitellaan pitkin kevättä, ja finaalipäivänäkin voi käydä lintutornilla opastetulla kierroksella.

Lapset visailevat linnuista Li Liminganlahden Lintuvisa syntyi kahden luokanopettajan, Eero Lumpeen ja Tiina Puonnin ideasta, ja nyt kilpailu koskettaa jo yli tuhatta lasta ja nuorta Limingassa ja ympäryskunnissa. Lintuvisan konsepti on toimiva, ja BirdLife haluaa tehdä tapahtumasta valtakunnallisen.

Satu Räsänen

Neljä sarjaa

Metsähallituksen uusittu luontokeskus avattiin Liminganlahdella vuonna 2012, ja lintuaiheinen näyttely on houkutellut erityisesti lapsiperheitä tutustumaan lintuihin ja Liminganlahden ainutlaatuiseen lintukosteikkoon. Liminkalainen opettajapariskunta sai samana vuonna ajatuksen järjestää koululaisille kilpailun, joka houkuttaisi lapsia ja nuoria lintuharrastuksen pariin. ”Halusimme järjestää tapahtuman, joka olisi rento ja mukava sekä oppilaille ja opettajille, mutta joka tarjoaisi riittävästi haastetta linnuista kiinnostuneille koululaisille”, Eero Lumme kertoo. ”Itsekin opettajina tiedämme, että tapahtumaan osallistumisen täytyy olla kouluille mahdollisimman helppoa”, Eero Lumme ja Tiina Puonti sanovat. ”Harjoitusaineiston avulla lajintunnistuksen opetus onnistuu kouluissa helposti. Opettajat voivat järjestää sarjojen karsinnat haluamallaan tavalla.”

Seitsemässä vuodessa Lintuvisan järjestäminen on hioutunut lähes itseohjautuvaksi. ”Tammikuussa aloitamme tapahtuman markkinoinnin, eli lähetämme sähköpostia koulujen rehtoreille. He välittävät tiedon Lintuvisasta koulun opettajille, joista halukkaat osallistuvat visaan oman luokkansa kanssa”, Lumme sanoo.

Lintuvisassa on neljä sarjaa, 1.–3. luokat, 4.–6. luokat, 7.–9. luokat sekä avoin sarja. Tammi–helmikuussa oppilaat harjoittelevat lajintunnistusta, ja maaliskuussa valitaan koulujen parhaat lintutietäjät finaaliin. ”Lintuvisan finaali järjestetään Liminganlahden lintukuvafestivaalien yhteydessä huhtikuun lopulla”, Tiina Puonti sanoo.

Lintuvisan piiriin kuuluu toista tuhatta koululaista, jotka harjoittelevat lintujen tunnistusta kouluissa. Finaaliin valikoituu satakunta koululaista. ”On jo paljon oppilaita, jotka ovat osallistuneet Lintuvisan kaikkiin sarjoihin. Monet peruskoulun päättä-

Ulla Matturi / Metsähallitus

Hymy on herkässä, kun Lintuvisaan on valmistauduttu huolella.

neet ovat halunneet edelleen osallistua Lintuvisaan, joten sarjoihin on lisätty kaikille avoin luokka.”

Mukana myös metsästysjärjestöt

Heti alussa Lintuvisan järjestämiseen saatiin useita yhteistyökumppaneita. ”Liminganlahden Ystävät lahjoittaa Lintuvisaan palkinnoiksi stipendejä ja kirjoja, ja Limingan Osuuspankki tukee tapahtumaa rahallisesti.

Myös Limingan seudun riistanhoitoyhdistys ja Tupoksen metsästys- ja kalastusseura sekä Lakeuden luonto ovat mukana tapahtumassa”, Puonti sanoo.

1 | 2019

23

Olli Help / Metsähallitus

iminganlahdella ”Luontokuvaaja Jari Peltomäki on antanut mahtavan kuvapankin Lintuvisan käyttöön”, Lumme lisää. ”Biologian ja maantiedon opettaja Markku Hukkanen Tupoksen yhtenäiskoulusta tekee valtavan työn, kun hän valitsee kullekin sarjalle kilpailukuvat. Siinä täytyy olla tarkasti hajulla kullekin ikäryhmälle sopivasta tasosta, että finaali onnistuu”, Tiina Puonti sanoo.

Kokeneilta tapahtumanjärjestäjiltä Lintuvisan järjestäminen sujuu rutiinilla. ”Järjestämme suuria NUTS-polkujuoksutapahtumia, joten tällainen sadan hengen tapahtuma syntyy helposti”, Lumme ja Puonti myhäilevät. ”Finaalipäivän on tarkoitus olla mukava retkipäivä koululaisille. Odotusaikaa sarjojen välillä on väistämättä, joten erä- ja luontoryhmä järjestää väliajalle erätaitojen opetusta ja luontopolkuja. Lintutornilla voi käydä opastetusti tarkkailemassa muuttoa.”

Viime keväänä Lintuvisa sai valtakunnallista huomiota, kun Ylen luontotoimittaja Paul Segersvärd teki siitä TV-ohjelman Luonto tutuksi -sarjaan.

Lintuvisa BirdLifen siipien alle

Tällä hetkellä Lintuvisa kerää osallistujia Limingan, Lumijoen, Tyrnävän, Kempeleen, Oulun ja Oulunsalon kunnista. ”Lintuvisan konsepti on osoittautunut niin toimivaksi, että se kannattaisi monistaa valtakunnalliseksi”, sanoo

Ulla Matturi / Metsähallitus

Ilmassa on jännitystä, kun koulujen parhaat kokoontuvat kilpailemaan finaaliin.

BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa. ”Meillä on visio, että Lintuvisasta tulee Metsävisan kaltainen, koko maan kattava kilpailu. Koulut toimisivat yhteistyössä alueellisten lintuyhdistysten kanssa, ja semifinaalit järjestettäisiin vaikkapa Metsähallituksen luontokeskuksissa.”

BirdLifen järjestökoordinaattori Juhani Kairamo on jo aloittanut työt Lintuvisan edistämiseksi. ”Ensi keväänä pilotoimme Lintuvisan ainakin Kanta-Hämeen alueella. Sieltä on jo saatu kouluja mukaan”, Kairamo kertoo.

Toiveena on, että valtakunnalliselle Lintuvisa-hankkeelle saadaan rahoitusta tänä vuonna. Rahoituksen avulla harjoitusaineistot saataisiin nettiin koululaisten käyttöön, konseptia hiottua ja yhteistyökumppaneita houkuteltua mukaan.

Mitä mieltä Lintuvisan vanhemmat, Eero Lumme ja Tiina Puonti, ovat asiasta? ”Mahtavaa!” Lumme ja Puonti virnistävät ja paiskaavat ylävitoset. ”Toivomme tietysti, että valtakunnallinen finaali järjestetään Liminganlahdella.”

24

Nuoren lintuharrastajan mietteitä

Hannes Halminen

Harrastuksena loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoito Ari Nordström

Hannes Halminen BirdLife Suomi valitsi minut marraskuussa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi, ja varmaankin tältä pohjalta minua myös pyydettiin kirjoittelemaan tälle palstalle joitakin ajatuksia nuoren lintuharrastajan toiminnasta, harrastuksesta ja tuntomerkeistä. En olisi suoraan sanottuna odottanut valintaa, mutta hienoltahan se totta kai tuntuu. Olin ilahtunut myös siitä, että tunnustus saatiin juuri meille Satakuntaan – näin ei tietääkseni ole kovin usein käynyt.

Meillä Rauman seudulla on ollut toimiva nuorisojaosto vasta pari vuotta. Koska nuorten lintuharrastajien määrä tunnetusti matelee monin paikoin aika pohjamudissa, onkin pienoinen ihme, että meille Raumalle sellainen syntyi – onhan yh-

10 kiperää linnuista (s. 25)

4. Sulkien tumma väriaine, melaniini, vahvistaa sulan rakennetta, ja hidastaa sen kulumista. Suurin mekaaninen rasitus kohdistuu usein juuri sulkien kärkiin.

2. 250–295 cm

3. Valkopäämerikotka

1. Talvipukuinen järripeippo (naaras)

Vastaukset: 10. Skandinaviasta itään Venäjän halki Tyynellemerelle asti sekä Pohjois-Amerikassa Alaskasta etelään aina Kaliforniaan ja idässä Suurille järville saakka.

9. Ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa.

8. Hömötiainen (puun kaarnan ja kuorella kasvavan jäkälän alle ja rakoihin) 7. Koskikaralla

Yli 50 vuotta kestänyt lintuharrastukseni sai uusia ulottuvuuksia viitisen vuotta sitten, kun olin kaverin kanssa hakemassa nälkiintynyttä ja väsynyttä laulujoutsenta. Pääsimme lähes kirjaimellisesti haulikolla joutsenta tähtäävän poliisin ja joutsenen väliin. Pienen neuvottelun jälkeen virkavalta antoi meille luvan ottaa joutsenen hoiviimme. Jouduimme kuljettamaan linnun melko pitkän matkan lintuja satunnaisesti hoitavalle kaverille. Saman päivän iltana sain sängyssä ennen nukahtamistani ajatuksen perustaa jonkinlaisen lintuhoitolan.

Asun aivan pienen kotitilani naapurustossa. Pystyssä on vielä vanha navetta, mihin rakensin ensin yhden ja myöhemmin vielä toisen tarhan. Samana vuonna rakensin ulkotarhan ja myöhemmin niitäkin toisen. Annoin toiminnalleni nimen Lohjan lintutalo.

Vaimoni ja muutamat kaverit varoittelivat aluksi siitä, miten sitovaan hommaan olin eläkepäivinäni ryhtymässä. Olin kyllä tietoinen siitä, mutta vasta tulevaisuus näytti totuuden eli sen, miten pikkulinnun poikanen tai useat samanaikaisesti hoidossa olevat tervapääskyn poikaset vievät aikaa. Joskus harrastus on käydä työstä.

Aluksi olin tietenkin paljolti muiden tietämyksen varassa.

Suurimpana apuna on ollut Olli Vuori Heinolan lintutarhalta.

Välillä olen joutunut kysymään häneltä neuvoja useamman kerran viikossa. Uusi tietämys ja onnistuneet tapaukset antavat lisää puhtia jatkaa ja yrittää. Heti ensimmäisen hoidokin, nälkiintyneen lehtopöllön, onnistunut kuntouttaminen oli yksi tärkeimpiä hetkiä. Tuskin koskaan unohdan sitä, kun sain vapauttaa hyväkuntoisen pöllön takaisin kotimaisemiinsa.

Hoidokkeja on ollut 30–45 vuodessa. Vuosien aikana olen ehtinyt kokea niin hienoja kuin ikäviäkin hetkiä. Onnistumisprosentti on noin 70. Onnistumisista tulee mieleen kanahaukkanaaras, jonka kaveri löysi linnun omalta reviiriltä. Haukka ei saanut varpaitaan auki eikä näin pystynyt hankkimaan ravintoa. Nälkiintyneen linnun pakkoruokkimisessa meni aikansa, ja lopulta kuin ihmeen kautta varpaatkin alkoivat toimia. Lintu pääsi aikanaan takaisin reviirilleen, ja rengastajan mukaan haukka kasvatti puolisonsa kera seuraavana kesänä neljä lentokykyistä poikasta.

Viime kesän haastavimpia tapauksia oli pieni pikkulinnun pesäpoikanen, jota en aluksi edes pystynyt tunnistamaan. Muutaman viikon intensiivisen ruokinnan jälkeen linnusta kasvoi reipas vapautuskuntoinen lehtokerttu. Tosin ensimmäinen vapautusyritys johti siihen, että lintu lensi samana päivänä takaisin häkkiinsä, jonka luukku oli jäänyt auki. Yhteiselomme jatkui näin vielä viikon. Tämän jälkeen lintu sai itse päättää lähdön hetken.

Tämäkin oli yksi niitä hienoja ja kannustavia hetkiä, mikä saa jatkamaan tätä työtä. Niitä ikäviä hetkiä en nyt halua muistella.

Ilman yhteistyökumppaneita hoitotyö olisi huomattavan hankalaa. Yhteistyö sujuu hyvin Olli Vuoren, paikallisen lintuyhdistyksen Hakin, poliisin, pelastuslaitoksen, eläinsuojeluyhdistyksen, eläinkaupan ja paikallisten rengastajien kanssa. Paikallinen pankki on tukenut toimintaa. Tämän lisäksi olen hankkinut varoja muun muassa t-paitoja myymällä.

distyksemme kuitenkin pinta-alaltaan jäsenyhdistyksistä pienin.

Tänä päivänä yksi suomalaisen lintuharrastuksen suurimmista kysymyksistä on se, miten saada nuoret mukaan toimintaan. Vaikka itse nuorisovastaava olenkin, minulta ei löydy valmista vastausta siihen sen paremmin kuin keltään muultakaan. On kuitenkin tiettyjä tekijöitä, jotka vaikuttavat. Sellaisia ovat muun muassa sosiaalisen median, kuten Instagramin ja Facebookin käyttö sekä erilaiset yhteishenkeä luovat kisat ja retket.

Suurin tekijä RSLH:n nuorisojaoston syntymiselle oli varmaankin se, että me kaikki mukana olevat nuorisojäsenet tunsimme toisemme jo entuudestaan muista yhteyksistä. Näen itse tämän myös yhtenä tapana varsinkin hiukan itseäni nuorempien nuorten ja lasten mukaan saamiseen. Kun joku kaveriporukasta innostuu harrastuksesta, muutkin saattavat kiinnostua ja hetken päästä koko porukka komppaakin jo maastossa etsimässä sitä tosispondea vihermehiläissyöjää. Suunnilleen näin ainakin meillä Raumalla kävi.

Itse aloitin lintuharrastuksen suunnilleen ekaluokalla. Väliin mahtui pitkäkin jakso, etten ollut kiinnostunut asiasta lainkaan, mutta viitisen vuotta sitten kiinnostus virisi uudestaan. Ja kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden – nyt olen istunut Rauman Seudun Lintuharrastajien hallituksessakin pian jo kaksi vuotta. Oma harrastuspolkuni ei ehkä ole se kaikkein tyypillisin, sillä monesti lapsena kivaksi koettu harrastus saattaa teini-iässä jäädä lopullisesti unholaan. Olen kuitenkin elävä esimerkki siitä, että toisinkin voi käydä. Siksi kannattaa panostaa erityisesti lapsiin – huomion saaminen on siltä kohderyhmältä ainakin helpompaa kuin meiltä nuorilta.

5. Melkein kaikkien lintulajien poikasille ylänokan päälle kehittyvä lyhyt, sarvimainen piikki, joka myöhemmin surkastuu. Poikanen naputtaa sen avulla munankuorta rikki, kunnes pääsee kuoriutumaan.

Olli Vuori

Nuoria lintuharrastajina – nykypäivän utopiaa?

6. Uivelo (38–44 cm)

Kiikarin läpi

1 | 2019

25

Viherpeippo

Vihervarpunen

Aija Lehikoinen

Lajipari

Vertailussa viherpeippo ja vihervarpunen Aki Aintila Esittelyssä on tällä kertaa kaksi talvisen lintulaudan vierailijaa. Sekä viherpeippo- että vihervarpuskoirailla on kirkkaan keltaisia ja vihertäviä sävyjä, naaraat ja nuoret koiraat ovat vaatimattomampia, yleisväritykseltään ruskeita, ja vaihtelevan juovikkaita. Molempia lajeja tavataan lähes koko maassa kaikkina vuodenaikoina. Parhaimmat tuntomerkit ovat koko, siiven kuviointi ja nokan kuviointi.

Viherpeippo (Carduelis chloris)

Vihervarpunen (Carduelis spinus)

Koko

Kaikki puvut:

Pituus 14–16 cm, suurempi kuin talitiainen

Pituus 11–12 cm, hieman pienempi kuin sinitiainen

Siiven kuviointi

Siiven ulkoreuna kirkkaankeltainen

Siivellä leveä keltainen poikkijuova

Juovaton

Selässä heikkoja juovia

Vihertävänharmaa, heikosti viiruinen

Vihertävä, voimakkaasti viiruinen

Nokka

Yläperä

Koiraat: Selkä

Vatsa Pää

Naaraat: Selkä

Paksu ja kolmiomainen

Kapea ja terävä

Haalean vihreä, selän värinen

Keltainen, erottuu selvästi vihreästä selästä

Kellanvihreä, juovaton

Rinta keltainen, vatsa vaalea, kyljissä pitkittäisjuovia

Tasaisen vihreä

Musta päälaki

Micha Fager

10

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä kuuluvasta jäk-kutsuäänestään helposti huomattava yleinen lintu, jonka kanta on tihein Lapissa ja harvenee etelää kohti?

2. Mikä on syksyllä Suomessa kolmatta kertaa havaitun munkkikorppikotkan siipien kärkiväli?

3. Mikä on Yhdysvaltain kansallislintu?

4. Monien lintulajien sulat ovat kärjistään tummimmat. Mitä hyötyä siitä on linnuille?

5. Mikä on munahammas?

6. Mikä on Euroopan pienin koskelo?

7. Millä virtavesien äärellä elävällä varpuslinnullamme on mustavalkoinen väritys?

8. Mikä tiaislaji varastoi ruokaa?

9. Mitä tekee BirdLife Suomen nimistötoimikunta?

10. Mikä on lapinpöllön levinneisyysalue?

Oikeat vastaukset viereisellä sivulla.

Lu ki jo ilt a Tuulihaukkapoikue. Jorma Saarinen.

Suopöllö. Akvarelli. Sari Viikinkoski.

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi Aineiston on oltava perillä viimeistään 15.3.

Varpuspöllö. Akvarelli. Sari Viikinkoski.

1 | 2019

27

Haarapääsky istuu oksalla ja laulaa.

Siiri 4,5 v.

Sinitiainen jahtaa talitiaista. Aava 10 v.

Huuhkaja.

Taika 8 v.

Kuhankeittäjä.

Kosma Miettinen 9 v.

Pikku-

Tiira

Mustarastas.

Elviira Jussila 8 v.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut kuvat ja tekstit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 15.3. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Töyhtötiainen. Aini Urpelainen 5 v.

28

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

jalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

26.–27.1. Pihabongaus

Sähköpostilista:

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille.

EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@ yahoogroups.

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Jos et vielä kuulu foorumiin tai Whats­Appryhmään, laita viestiä osoitteeseen hanna.aalto@ornio.net.

Sähköpostilista:

16.–17.3. Edustajiston kevätkokous Porissa 4.5. Tornien taisto

13.–19.5. Lasten lintuviikko

8.–9.6. Pönttöbongaus 24.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla 5.–6.10. EuroBirdwatch 16.–17.11. Edustajiston syyskokous Hämeenlinnassa

Etelä-Savo Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p.

040 745 0963, maria.tirkkonen@ hotmail.com.

Bongariliitto

Tapahtumat:

Yhteystiedot:

26.–27.1. Valtakunnallinen Pihabongausviikonloppu

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

27.1. Pihabongaustapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–12. Tule osallistumaan Pihabongaukseen lintuoppaiden kanssa.

Sähköpostilista:

Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@ yahoogroups.com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply).

Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2019: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 9.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 16 Tieteiden talon salissa 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kaikille avoin esitelmäosuus alkaa heti kokouksen päätyttyä. Määritysaiheisen esitelmän pitää José Luis Copete Espanjasta.

Perinteinen Ahvenanmaan Pinnakisa pyritään järjestämään keväällä.

EteläKarjala Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Harri Ekholm, harri.ekholm@juttusultsina. fi, p. 040 503 3833. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p.

040 843 6280.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsenet 20 e, perhejäsen 5 e.

Kannatusjäsenmaksu 75 e.

Verkkosivut: www.ekly.org Facebook: www.facebook. com/pages/Etel%C3%A4-Kar-

Tapahtumat ovat avoimia kaikille.

Tervetuloa mukaan!

10.2. Koskikararetki Rautjärven Hiitolanjoelle kimppakyydein.

Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9 ja Simpeleen Teboililta (Mäkiänkiläntie 2) klo 9.45.

12.2. Dick Forsmanin petolintuesitys Imatralla Kulttuuritalo Virrassa (Kalevasali klo 18).

21.2.–6.3. Talvilintulaskennan kevätlaskenta 1. tai 8.3. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteinen pöllöretki Imatralla kimppakyydein. Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 18. Pöllöretkellä seisotaan paikoillaan kevättalven yössä, joten kannattaa pukeutua lämpimästi.

3.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6 aukiolla.

17.3. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoonnutaan Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

20.3. Yhdistyksen kevätkokous klo 17. Paikka ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja ekly-verkossa.

30.3. Erämaarally 2019 – Etelä-Karjalan pohjoisosien talvehtivien metsälintujen kisamuotoinen laskenta. Kisa käydään tällä kertaa Parikkalan–Rautjärven-alueella.

Lohkoja on 10, ja toivomme runsasta osallistumista. Kisakeskukseksi on varattu Pitkäjärven toimintakeskus koko viikonlopuksi 29.–31.3. sisältäen ruoan, saunan ja yöpymismahdollisuuden.

Tiedustelut: Harry Nyström (harrynystrom@gmail.com, p.044 749 1282).

7.4. Linturetki Lappeenrannan lintupaikoille kimppakyydein.

Kokoontuminen klo 8 Katariinantori 6 aukiolla.

14.4. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

22.4. Tornipäivystys Lappeenranta Konnunsuo klo 9–15.

27.4. Pönttötalkoot Imatralla klo 12–16. Järjestäjät EKLY, ISLY ja Raution kyläyhdistys Lisätiedot tapahtumista: Jari Kiljunen (p.040 579 8990, jari.kiljunen207@ gmail.com).

Verkkosivut: www.oriolus.org

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups. com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Tapahtumat: 30.1. KLY:n sääntömääräinen vuosikokous klo 18 alkaen Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu). Tässä kokouksessa päätetään myös KLY:n sääntömuutoksesta.

26.–27.1. Pihabongaus.

1.–9.3. Pöllökuunteluretki. Retki tehdään parhaimman sään mukaan.

Lisätiedot: Juha Mannermaa (p.

044 589 2563).

13.3. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

9.4. Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2).

Lisätietoja tulevassa jäsentiedotteessa.

17.4. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

27.–30.4. Kajaanin Ladun ja KLY:n yhteinen linturetki Viron Haapsaluun. Lisätiedot ja ilmoittautuminen retkelle: Kirsi Kilpeläinen (p.

044 279 0384).

28.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–13 Paltaniemen kylätalolla. Lintuharrastajien opastamina seurataan lintujen kevätmuuttoa ja opitaan lintujen tunnistamista.

Lisätietoja jäsentiedotteessa.

4.5. Tornien taisto klo 5–13. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 17.2. Lintuvuosi 2018 -muistelot klo 13 (os.: Nerosaarentie 23, 51270 Kutemajärvi). Sään ja lintutilanteen salliessa aamusta koskikararengastusta. Lisätiedot: Heli Kuurne (p. 040 535 9184). Lisätietoja lähempänä ajankohtaa myös Oriolusverkossa ja Facebookissa.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly

Sääntömääräisessä vuosikokouksessa 30.1. valitaan ensi vuoden KLY:n pj, hallitus ja muut toimihenkilöt. Sen jälkeen tiedetään, tarvitseeko tehdä muutoksia yhteystietoihin. Samoin vuoden 2019 jäsenmaksu päätetään vuosikokouksessa.

Ensi vuoden toimintasuunnitelma päätetään ja lyödään lukkoon tulevassa vuosikokouksessa, joten kaikista tulevista tapahtumista ei ole vielä tarkempaa kerrottavaa, mutta jotain kuitenkin on jo tiedossa.

Hyviksi havaituilla vuosittain toistuvilla tapahtumilla toimintaamme pyöritetään.

Kanta-Häme Yhteystiedot: BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2019:

15.5. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Ekopinnakisan tulosten purku. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

30.5. Helatorstaina Kajaanin Ladun ja KLY:n yhteinen linturetki Pohjois-Savoon. Lisätiedot ja ilmoittautuminen retkelle: Kirsi Kilpeläinen (p. 044 279 0384).

14.–15.6. Yölintulaulajaretki. Lisätiedot: Juha Mannermaa (p. 044 589 2563).

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p.

040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

Ajankohtaista:

14.–20.5. Lasten lintuviikko. Lisätiedot: Vesa Hyyryläinen (vesa. hyyry@gmail.com).

Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa ja Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

Yhteystiedot:

23.11. KLY:n pikkujoulu klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla. Ohjelmassa on jouluateria ja KLY:n jäsenten kuvaesityksiä.

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Ajankohtaista:

Kainuu

6.11. kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Lokakuun pinnakisan tulosten purku. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

11.5. Ekopinnakisa. Kesto 10 tuntia.

Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja.

8.–9.6. Puolangalla 24 h pinnaralli.

Ralli alkaa 8.6. klo 10 ja päättyy seuraavana aamuna klo 10. Joukkueiden tavoitteena on havaita mahdollisimman monta lintulajia kilpailualueella.

16.3. Vuosikokous ja lintuesitelmä klo 12 Juvalla (os.: Partalan kartano, Huttulantie 1).

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta.

30.8. Syyspinnakisa 12 h, jossa kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana. Kisan ajankohdasta kukin osallistuja päättää itse vapaasti. Kilpailuaika päättyy viimeistään klo 24. Kisan aikana saa käyttää myös moottoroituja ajoneuvoja.

11.9. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. 12 h syyspinnakisan tulosten purku. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat: 22.1. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna).

26.1. Pihabongaus-tapahtumat klo 11–14 (Aulangon ulkoilumajan kota Hml ja Sammalistonsuon tarkkailukumpu Ri).

26.–27.1. BirdLifen Pihabongaus-viikonloppu (ks. www.pihabongaus. fi).

10.2. Talvikki-talviretkeilytapahtuma klo 10–14 (Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki). Yhdistys esittelee toimintaansa.

23.2. Pöllöretki (aika ja retkikohde ilmoitetaan myöhemmin).

26.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, HML).

2.3. Merikotkaretki klo 12–15 (paikallisretki, KAL Verhonkulma).

11.3. Lintukurssi klo 18–20 (Stone Gallery Lunnikivi, HML).

18.3. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, HML).

23.3. Pönttöpäivä Riihimäen metsästysmuseolla klo 10–14. Yhdistys mukana opastamassa lintupönttöasioissa.

1 | 2019

29 Timo Ahosalmi

Maakotka Muir viihtyi haaskalla koko kevättalven.

Maakotka Muir tavattiin uudelleen

Ari-Pekka Auvinen

BirdLife-lehden numerossa 1/2018 kerrottiin Oulussa PPLY:n hoitoringin lentokuntoon hoitamasta nuoresta maakotkanaaraasta, joka oli loukannut siipensä. Lintu sai vapautuksen yhteydessä 11.11.2017 renkaan jalkaansa, ja kuinkas kävikään: Muiriksi nimetty nuorukainen ilmestyi heti vuodenvaihteen jälkeen Finnaturen ja Eero Kemilän yhteiselle ruokinta- ja kuvauspaikalle Utajärvellä.

25.3. Lintukurssi klo 18–20 (Stone Gallery Lunnikivi, HML).

27.3. Lokkiretki klo 18–20 (paikallisretki, HML Uimahallin ranta).

7.4. Hanhiretki klo 9–13 (paikallisretki). Kokoontuminen Tiiriön ABC:n P-paikalla. Retken kohde määräytyy hanhitilanteen mukaan.

8.4. Lintukurssi klo 18–20 (Stone Gallery Lunnikivi, HML).

10.4. Peltolinturetki klo 18–20 (paikallisretki, HML Vuorentaka ja HAT Mervi ja Suontaka).

15.4. Lintukurssi klo 18–20 (Stone Gallery Lunnikivi, HML).

17.4. Kuikkaretki klo 18–20 (paikallisretki, HAT Vesunti ja Vanajanniemi).

18.4. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, HML).

24.4. Kosteikkoretki klo 18–20 (paikallisretki, RMK Sammalistonsuo).

Kojulla kotkia paljon seurannut oululainen Timo Ahosalmi sai luettua Muirin tavanomaisen alumiinirenkaan merkki merkiltä useasta linnusta ottamastaan kuvasta. ”Muir oli melkoisen äkäinen lintu. Se pisti vanhemmat kotkat järjestykseen haaskalla”, naurahtaa Ahosalmi.

Kokoa ja massaa Muirilla ainakin on, sillä kotkanaaras painoi vapautettaessa lähes kuusi kiloa. On erityisen hienoa saada kontrolli hoitolinnusta. Kuten Muirin-

27.4. Kosteikkoretki 2 klo 9–13 (paikallisretki, kahlaajaretki joko RMK Sammalistonsuolle tai JAN Röyhynsuolle lintutilanteen mukaan).

4.5. Tornien taisto. Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet. Lintuopastusta ainakin Hämeenlinnassa Honkalanrannan lintutornissa ja Riihimäellä Sammalistosuon lintukummulla.

18.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13 (paikallisretki, HAT Tenhola Hevoshaka).

25.5. Yölaulajaretki klo 21–24 (paikallisretki, JAN Turenki/HAT Sattula).

5.6. Lintukävely klo 18–20 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Tarkemmat retkikohteet kerrotaan verkkosivuilla ennen retkeä.

12.6. Lintukävely klo 18–20 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä Tarkemmat retkikohteet kerrotaan kotisivuilla ennen retkeä.

kin tapauksessa, sitä jää usein miettimään, oliko hoidosta vapautettu lintu varmasti niin hyvässä kunnossa, että se pärjää omillaan. Etenkin petolinnun vaatimukset ovat kovat: linnun pitäisi kerta toisensa jälkeen olla nopeampi ja ketterämpi kuin sen saaliseläimen.

Muir on hieno osoitus siitä, että luonnonvaraisten lintujen hoitaminen kannattaa. Jotkut niistä todellakin saavat toisen mahdollisuuden.

15.6. Linturalli klo 00–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin mm. verkkosivuilla).

kille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

Ajankohtaista:

Kemi-Tornio

Kalenteri on alustava ja tapahtumiin voi tulla muutoksia ja tapahtumia tulla lisää. Muutoksista ja lisätiedoista ilmoitetaan yhdistyksen verkko- ja facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdi, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannatta tilanne tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e. Kukin retki kestää 2–4 tuntia.

Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka, ellei toisin ole ilmoitettu. Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville ret-

Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Ajankohtaista: Kuukausittaiset torstaipalaverit joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18 (Majakkatalossa, Pohjoisrantakatu 5, Kemi).

Seuraa myös Xenuksen verkkosivuja sekä yhdistyksen Facebook-sivuja.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot:

Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@ birdlife.fi. Pj. Mika Asikainen, mika. asikainen@saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Tapahtumat:

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2019:

Talvilintukilpailu jatkuu vielä tammikuun ajan. Tarkoitus on nähdä mahdollisimman monta lintulajia joulu–tammikuussa.

www.birdlife.fi/apus

30 Facebook: www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus WhatsApp: Kaikille avoin Whats­ Apus-ryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle, ApusHavis mielenkiintoisille lintuhavainnoille sekä Tikli-hälytysryhmä harvinaisuushavainnoille. Ryhmiin voi liittyä lähettämällä nimen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstarilla 0400 251 389.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 26 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, perhejäsen 5 e, kannattajajäsen 50 e.

Tapahtumat: Helmi–maaliskuussa opastettu pöllöretki. Retki toteutetaan kimppakyydeillä. Tarkempi ajankohta päätetään myöhemmin, pöllötilanteen mukaan. Seuraa sähköisiä kanavia.

29.–31.3. Kevätretki Ahvenanmaalle.

Retki toteutetaan omilla autoilla kimppakyytejä hyödyntäen.

Majoitus mökeissä, hotellissa tai majatalossa. Lähtö aikaisin pe aamuna ja paluu su iltana. Oppaana Mika Asikainen.

Huhti–toukokuussa lähiretkiä ja perheretkiä Apuksen alueen lintukohteisiin. Näistä tiedotetaan lähempänä ajankohtaa Apuksen sähköisissä kanavissa.

18.5. Bussiretki Virolahdelle. Lähtö aikaisin aamulla. Seuraamme arktista muuttoa rannikolla, ja iltapäivällä kiertelemme Kymenlaakson hyviä lintukohteita. Oppaana Mika Asikainen.

Retkille ilmoittautuminen verkkosivujen lomakkeella!

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi.

Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi Facebook: www.facebook.com/ KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@ yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2019: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 1.–31.1. Yhdistyksen Tammikisa 2019. Näe mahdollisimman monta lintulajia tammikuun aikana.

Ilmoita lajilistasi sähköpostitse Johan Hasselille (johan.hassel@ ekoso.fi) viimeistään 3.2.

26.–27.1. BirdLifen Pihabongaus.

Osallistu ja ilmoita havaintosi.

Huhtikuussa yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous, seuraa ilmoitteluamme. Asialistalla mm. yhdistyksen nimenvaihdosasia.

Osallistu ja vaikuta.

4.5. Tornien taisto klo 5–13. Varaa oma tornisi BirdLife Suomen verkkosivuilta.

13.–19.5. Lasten lintuviikko, jolloin opastettuja retkiä kouluille ja yleisölle. Tiedot tarkentuvat kevään kuluessa.

8.–9.6. Pönttöbongaus-viikonloppu.

Osallistu kotipihalla tai kesämökillä!

Heinäkuussa yhdistyksen terassiralli.

Ajankohtaista: Tankarin lintuaseman kunnostustalkoot jatkuvat taas huhtikuusta alkaen. Lisätiedot: va. asemanhoitaja Hannu Tikkanen (hannu.tikkanen@ hotmail.fi). Myös miehitysvaraukset.

Toukokuun lopulla Tankarin lintuasemalla arktikamuuton seurannan ja rengastuksen merkeissä yhdistyksen retkiviikonloppu. Tiedustelut Jarno Rasmus (yaparasmus@gmail.com).

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@jyu.fi, p. 050 375 5626.

mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu.

Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@ gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua tulevista tapahtumista lintukerhon verkko- ja Facebook-sivuilta sekä Kuusamon Linnut -sähköpostilistalta.

Ajankohtaista: Lintukerholla on runsaasti valmiita linnunpönttöjä, joista voit kysellä Jarmo Martiskaiselta.

Muistathan Kuusamon SM-lintumaratonin, joka järjestetään kesäkuussa jo 36. kerran!

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/ kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/ listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@ jyu.fi).

Tapahtumat: 24.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla noin tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin.

Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Kävelyn pakkasraja on 20 astetta. Lisätiedot: Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com, p. 041 505 6246).

26.3. KSLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa (os. Vapaudenkatu 39–41).

10.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää tornilla klo 17–19. Lisätietoja oppaalta: Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti. net, p. 044 5654 636).

Kevät tuo tullessaan perinteisen kattauksen lintutornipäivystyksiä ja retkiä – seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa!

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista: Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla

Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY). Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@ lly.fi, p. 040 768 6448.

Verkkosivut: www.lly.fi Facebook: https://www.facebook. com/LapinLintutieteellinenYhdistys/

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/pipermail/lly.

Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@dnainternet. net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2019: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Talven ja kevään aikana järjestetään retkiä ja lintuiltoja. Seuraa tarkempaa ilmoittelua LLY:n verkkosivuilla.

14.3. Rovaniemen Järjestötalolla yhdistyksen kevätkokous klo 18.

Lohjan seutu Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Lappi

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki Facebook: www.facebook.com/ hakkiry

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p.

050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com.

Verkkosivut: www.kyly.fi Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 27.1. Pihabongausta Kouvolassa Lappalanjärven lintutornilla, Iitissä Mukulanlahden lintutornilla ja Kotkassa Katariinan tervaleppälehdossa. Oppaat paikalla klo 11–12.

Maaliskuussa kaksi pöllöretkeä, toinen Kaakkois- ja toinen Luoteis-Kymenlaaksoon.

Maaliskuussa sääntömääräinen kevätkokous Kotkassa.

Tapahtumatiedot ja -ajankohdat tarkentuvat myöhemmin, ja niistä tiedotetaan Kyly-verkossa ja yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista: Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä. Yhteyshenkilönä: Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Instagram: www.instagram.com/ hakki_ry/ WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Sähköpostilista Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2019: Varsinaiset jäsenet 25 e, perhejäsenet 6 e.

Tapahtumat: 26.–27.1. Pihabongaus-viikonloppu, jolloin yleisöä opastetaan Moision ruokintapaikalla la klo 11–12 ja Pähkinäniemen ruokintapaikalla su klo 11–12. Molemmilla paikoilla mahdollisuus ostaa ruokinta-automaatteja ja Lintuopas-kirjaa.

Tapahtumista lisätietoja verkkosivuillamme, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Keijo Nurmiranta, keijo.nurmiranta@ hotmail.com.

Facebook: www.facebook.com/ lounais-hämeenlintuharrastajat

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 29.1. Tammikuun lintuilta, Annika Tatterbach esittää kuvia ja kertoo retkistään. Paikka vielä avoin.

19.2. Helmikuun lintuilta, Jokioisten osuuspankin kokoustilassa klo 18 alkaen. Teemana ARK: Mikä se on, keitä siinä toimii ja miten se toimii. Viimeaikaisia hyväksyttyjä havaintoja yms. Opetellaan myös harvinaisuushavaintolomakkeen täyttämistä. Mahdollisesti myös valokuvaesitys.

Maaliskuun lintuilta ja vuosikokous.

Paikka ja aika vielä avoimia.

23.4. Huhtikuun lintuilta: linturetki Pehkijärvelle. Kokoonnutaan Pehkijärven lintutornilla lintujen seuraamisen ja nuotiolla istuskelun merkeissä.

27.4. Huhtiralli. Rallikuntana Ypäjä ja ralli-aikana klo 6–13. Rallin purku klo 13.15 alkaen (paikka vielä avoin).

4.5. Tornien taisto, LHLH:n edustusjoukkue on mukana jollain alueemme torneista. Ehkäpä joukkueita löytyy muitakin. Torneille voi tulla seuraamaan kisaamista ja kyselemään lintuharrastuksesta, linnuista jne.

Ajankohtaista: Pöllöretkien ajankohtia voidaan sopia vasta ”tilanteen ollessa päällä” eli kun tiedetään säästä ja pöllötilanteesta. Retkistä ilmoitellaan keskustelupalstalla, eli sitä kannattaa seurata päivittäin.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p.

050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@ yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 26.–27.1. Pihanbongaus. Osallistu omalla pihalla tai poikkea lähipuistoon tarkkailemaan lintuja yhden tunnin ajaksi. Lisätiedot löydät ja havaintojen ilmoittaminen osoitteessa www.pihabongaus.fi.

10.2. Lintukävely Vanhassa Vaasassa klo 9.30–11. Seuraamme kevään etenemistä helmikuulta huhtikuulle.

Lähtö P-paikalta osoitteessa Kauppiaankatu 2. Lisätiedot: Anne Paadar.

10.3. Lintukävely Vanhassa Vaasassa klo 9.30–11. Lähtö P-paikalta osoitteessa Kauppiaankatu 2.

1 | 2019 30.3. Kevätkokous klo 17 ja MLY:n 40-vuotisjuhlien etkot Sommarön vartiotuvalla (Fort Sommarö) Södra Vallgrund, Raippaluoto.

Myös yöpymismahdollisuus. Lisätiedot verkkosivujen kalenterissa ja MLY-listalla.

14.4. Lintukävely Vanhassa Vaasassa klo 9.30–11. Lähtö P-paikalta osoitteessa Kauppiaankatu 2.

28.4. Perhepäivä lintutornilla. Tule seuraamaan lintujen kevätmuuttoa. Oppaat paikalla Söderfjärdenin Meteoriihen tornilla klo 9–13.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@ oa.fi. Tf ordförande Anette Bäck, t.

040 749 7621, nette.back@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@ yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2018/ Medlemsavgift 2018: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e Tapahtumat/Evenemang: Följ med OAs Facebook, hemsidor och Oaves för mera information gällande program som OA ordnar.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p.

050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten.

Liittymisohjeet ja muuta infoa: www. arkisto-pily.fi/foorumi/viewtopic. php?f=2&t=273

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www. arkisto-pily.fi/foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2019: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat pidetään klo 18 Tampereella pääkirjasto Metsossa (Pirkankatu 2, Lehmus-sali). Saliin pääsee klo 17.50 alkaen. HUOM.! Lintuillat pidetään TORSTAISIN. 1.1–31.12. Ekopinnakisa PiLYn toimialueella. Uudessa ekopinnakisassa on tarkoitus havaita mahdollisimman monta lajia ilman moottoriajoneuvojen käyttöä. Lisäinfoa PiLYn verkkosivujen tapahtumista.

1.1–31.12. Kotiseutukisa PiLYn toimialueella. Kuka havaitsee vuoden aikana PiLYn toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan?

Kotiseutuskaba on avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille.

Tässä kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka

31 Anniina Kontiokorpi

ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan. Lisäinfoa PiLYn verkkosivujen tapahtumista.

24.1. Tammikuun lintuilta klo 18–20.

Nuori lintuvalokuvaaja Onni Rantanen näyttää kuviaan. Viime syksynä Onni tuli toiseksi kansainvälisessä Kuusamo Nature Photo -kilpailussa lasten ja nuorten sarjassa. Palkintokuva Suon Kuningatar esittää hämeenkyröläistä teertä kevätsoitimella.

26.–27.1 Valtakunnallinen Pihabongaus.

27.1. Pihabongaukseen liittyvä lintukävely Hatanpäällä ja Rantaperkiössä klo 10–12. Alueella on lintujen talviruokintapaikkoja, joiden linnustoa tarkkaillaan. Lähtöpaikkana Hatanpään kartanon P-paikka (Hatanpään puistokuja 1). Oppaana Jukka T. Helin.

9.–17.2. Pirkanmaan koskikarojen laskentaviikko. Koskikarahavainnot toivotaan kuitenkin ilmoitettavan koko talven ajalta Tiira-lintutietopalveluun (www. tiira.fi), jotta saadaan paremmin kokonaiskuvaa Pirkanmaalla talvehtivista koskikaroista.

9.2. Helmikuun lintukävely Pyhäjärven rannassa Tahmelan ja Pispalan alueella klo 10. Havainnoimme talvisia lintuja. Lähtöpaikka Tahmelanlähde. Kesto parisen tuntia.

Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii hyvin aloittelijoille.

17.2. Nokian Lintukoulun ja PiLYn yhteinen koskikararetki Nokialle Siuronkoskelle havainnoimaan talvehtivia koskikaroja klo 13–15. Kokoontuminen Siuron Koski-Baari Oy:n edustalla. Tervetuloa!

28.2. Helmikuun lintuilta klo 18. Olavi Kalkon lintukuvaesitys Gambian linnuista.

15.3. Pöllöretki klo 18–n. 00.30.

Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereelta Keskustorilta vanhan kirkon edestä kello 18. Muista eväät ja lämpöiset vaatteet. Hinta jäsenille 13 e, ei-jäsenet 18 e, nuorisojäsenet ilmaiseksi. Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@ gmail.com).

23.3. Lintukävely klo 10–12 Tampereella Hatanpään ja Rantaperkiön hyvällä lintualueella. Lähtöpaikkana soutustadionin viereinen kävelytie. Oppaana Jukka T. Helin.

Kävely sopii erityisesti aloittelijoille ja perheille.

28.3. Sääntömääräinen kevätkokous Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa klo 18 alkaen.

Kokouksessa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus.

13.4. Lintutapahtuma Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella klo 10–13. Nokian Lintukoulun ja PiLYn yhteisessä tapahtumassa seurataan muuttoa ja havainnoidaan paikallisia lintuja. Tapaamispaikkana Lukkilantiellä oleva iso punainen lato. Tapahtuma sopii erinomaisesti aloittelijoille sekä perheille.

14.4. Foto Fennican esittely ja PiLYn uusien jäsenten päivä. Ohjelmasta ilmoitetaan tarkemmin PiLYn verkkosivujen tapahtumissa myöhemmin.

25.4. Huhtikuun lintuilta klo 18.

Ohjelma avoin.

27.4. Pirkanmaan kierros klo 6–16.

Kiertoajelu bussilla Pirkanmaan parhaille lintupaikoille. Lähtö Tampereen Keskustorilta Vanhan Kirkon edestä klo 6, paluu noin klo 16. Hinta 13 e jäsenille, 18 e muille.

Anniina Kontiokorpi, Janne Leppänen ja Elli Jelkänen esittelivät Nenäpäivä-tapahtumassa muun muassa pesimälintujemme afrikkalaisia talvehtimisalueita.

PKLTY Nenäpäivässä Janne Leppänen

Pohjois-Karjalan lintutieteellisellä yhdistyksellä (PKLTY) on jo pitkä historia yhteistyöstä maakuntaradio Yle Pohjois-Karjalan kanssa. Monenlaisista lintuasioista ollaan oltu haastateltuina, toisinaan jopa maastossa kohteen äärellä. Näin on levitetty lintutietoutta ja varmasti myös lisätty ihmisten kiinnostusta lintuja kohtaan. Syyskesällä tuli toimittaja Lea Joutsensaarelta uudenlainen idea: lähtisikö PKLTY mukaan Nenäpäiväkampanjaan? Nenäpäivän ajatushan on kerätä erilaisilla tempauksilla rahaa maailman köyhimmille lapsille. Kauppakeskus Isossa Myyssä Joensuussa tulisi olemaan järjestötori, jossa yhdistykset voisivat olla esittelemässä toimintaansa ja samalla kerätä rahaa Nenäpäivälle lahjoitettavaksi.

Hetken tätä mietittiin ja päätettiin, että mukana ollaan! Ovathan muuttolinnut yhdistävä tekijä pohjoiselle hyvinvointivaltiolle ja afrikkalaiselle kehitysmaalle. Monen meikäläisen pesimälinnun tulevaisuus voi olla kiinni siitä, millaiset ympäristöolot niiden talvehtimisalueella on. Ja siihen puolestaan vaikuttaa niiden alueiden ihmisten elämäntapa ja koulutustaso nyt ja tulevaisuudessa.

Nuorisojäsenet ilmaiseksi. Oppaana Petri Seppälä. Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@gmail. com). Lisätietoja PiLYn verkkosivujen tapahtumista.

Seuraa verkkosivuja (http://www. pily.fi/tapahtumat/), koska sinne päivitetään uusia tapahtumia. Kotisivuilta löytyy tapahtumista myös lisätietoja.

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

Nokian Lintukoulu Tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: PiLY välittää auringonkukkaa 20 kg ja pähkinärouhetta 5 kg säkeissä sekä rasvatuotteita talviruokintaan

Tapahtumapäivänä 9.marraskuuta raahasimme paikalle muun muassa ison Afrikan kartan.

Karttaan oli teipattu kuvia suomalaisista pesimälinnuista siihen, missä niiden tiedetään rengaslöytöjen mukaan talvehtivan. Kartta kiinnostikin monia kävijöitä ja herätti keskustelua. Kuten asiaan kuuluu, päivän mittaan radion väki kävi parikin lintuaiheista pikahaastattelua vetäisemässä suorana maailmalle.

Varsin suosituksi tuli telkänpöntön arvonta. PKLTY:n jäsen Ilkka Kuronen oli rakentanut viimeisen päälle viimeistellyn pöntön ja kahden euron hintaiset arvat toivat mukavasti kolikoita kampanjan hyväksi. Muutama pikkulintupönttökin paikan päällä rakennettiin ja myytiin. Lintuharrastuksesta oli hyvä hetki jutella myös, kun kiinnostuneille jaettiin varastoon jääneitä Tiiraja BirdLife-lehtiä. Moni varttuneempi kävijä aikoi viedä lehtiä luettavaksi lapsenlapsille. Lintutietoutta levisi siis sitäkin kautta.

Tapahtuma oli PKLTY:lle uusi, mutta kannatti kokeilla. Kaikille eri tavalla järjestämiseen taustajoukoissa tai paikan päällä osastolla osallistuneille jäi tapahtumasta hyvä mieli. Lintujen ja ihmisten asia voi olla yhteinen.

edullisesti. Tutustu valikoimaan ja tee tilaus verkkosivuilla http://www.pily. fi/lintuharrastus/lintujen-ruokinta/ linnunruoka-myynnissa/ PiLYn uudet jäsenet 2019 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta verkkosivuilta.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”.

Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Pilyn ja Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan

metsän alue Mänttä-Vilppulasta.

Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (PLO-2015-4516, pts 23.7.2015). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoitustili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail.com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Verkkosivut: www.pklty.fi

32 Facebook: www.facebook.com/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 6 e.

Tapahtumat: 25.12.2018–20.2.2019 Taajamalintulaskennat (JNS ulkopuoliset taajamat). Lisätiedot: Matti Koivula (mjkoivula@gmail.com).

13.2. Vuosikokous klo 18, Annamaijan gluteenittomat leipomo (Mulonväylä 780). Kahvitarjoilu.

Lisätiedot: Hannu Lehtoranta (hannu.lehtoranta@oyk.fi).

16.3. Petolintuharrastajien kokoontuminen. Lisätiedot: Janne Leppänen (janneleppanen@hotmail. com, p. 045 227 9080).

20.4. Optiikkanäyttely klo 12–16 Joensuussa Jokiasemalla (Hasanniementie 3). Lisätietoja jäsentiedotteessa ja verkkosivuilla.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi, p. 040 936 7749 (klo 10–16).

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply.

Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään.

Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2019: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

26.–27.1. Pihabongaus. Opastettuja pihabongausrasteja Oulussa.

Seuraa PPLY:n verkkosivuja ja Facebookia.

2.2. Lintuopastusta talvilintujen ruokintapaikalla Eläinten talvi -tapahtumassa Liminganlahden luontokeskuksessa klo 11–15.

13.2. Kuukausikokous. Sääntömääräinen kevätkokous ja sen jälkeen talvilintujen määritystietoisku.

13.3. Kuukausikokous. Perinteinen petoilta. Markku Hukkasen esitelmä: ”Löydä pöllöjä”.

10.4. Kuukausikokous: Sami Timonen ja Jorma Pessa kertovat Oulun seudun mustapyrstökuirien pesinnästä ja muuttoreiteistä.

Ajankohtaista: Kuukausikokoukset pidetään Oulussa, Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella salissa SÄ102 keskiviikkoisin klo 18.

Lasten lintukerho jatkuu keväällä.

Tarkemmat tiedot yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p. 040 586 0790, liisa. tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net.

Porvoon seutu

Maaliskuussa sääntömääräinen kevätkokous. Ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail. com, p. 050 555 4006. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@ countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@ yahoogroups.com.

Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2019: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18-v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: Kevään tapahtumat tulevat verkkosivuille tammikuussa.

Ajankohtaista: Soisalo-opistossa on keväällä tulossa lintukurssit Varkaudessa ja Joroisissa yhteistyössä Kuikan kanssa. Ilmoittautuminen opistolle.

Tiedustelut: kurssin opettaja ja Kuikan pj. Liisa Tolvanen.

1.–31.1. Tammiralli. Yksilökilpailu, eri sarjoja ks. http://www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit/tammikisa-2019/

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkoja Facebook-sivuilla.

Päijät-Häme Yhteystiedot:

Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, kannatusjäsen 40 e.

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook. com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@ phnet.fi, p. 040 5080 492.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Verkkosivut: www.phly.fi Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@ phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2019:

www.lintuyhdistyskuikka.net

Sähköpostilista:

Huhtikuussa linturetki Kanteleen sulapelloille klo 8–11. Päivämäärä tarkentuu kevään edetessä ja lintujen tullessa tulvapelloille, seuraa ilmoittelua. Oppaina Juha Tuomaala ja Nette Meriluoto.

Jäsenmaksut 2019:

Verkkosivut: Facebook: www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka

30.3. Lintuharrastuspäivä Kodderviken klo 10–13. Mukana FotoFennica ja PSLY. Torniopas, makkaratulet ja pönttömyyntiä!

Lisätiedot Mikko Kataja.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumat 26.1. Lintukävely Lapinjärvellä klo 10–12. Kokoontuminen ja lähtö Salen P-paikalta. Noin 3 km kylätaajamareitti kävelyteitä pitkin soveltuu kaikille linnuista ja luonnosta kiinnostuneille.

Oppaina Juha Tuomaala suomeksi ja Henrik Westerholm ruotsiksi.

26.1. Pihabongaustapahtuma yhdistyksen ruokinnalla Tolkkisten tikkametsässä klo 10–11. Havainnoidaan tunti ruokinnan lintuja.

Oppaana Mikko Kataja.

Helmi–maaliskuussa perinteiset kauranlevitystalkoot Koddervikenillä. Ajankohta tarkentuu myöhemmin säiden ja jäätilanteen myötä. Lisätietoa verkkosivuilla ja Corvus-verkossa.

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18-v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Tapahtumat: Suunnitelmissa on mm. lintuluontoilta, kursseja, lintuilta ja Lintupaikkaoppaan julkaisu, retkiä, toimintaa lapsille ja nuorille sekä kevätkokous.

Tapahtumista tiedotamme verkkosivuilla, Facebookissa, ja sähköisellä jäsenkirjeellä. Yleisotilaisuuksista tulee tieto paikallimedian Menoinfoon. Tetoja saa myös Tapani Saimovaaralta.

Ajankohtaista: Mahdolliset muutokset ja lisää toiminnasta. Katso tapahtumakalenteri osoitteessa: http://phly.fi/toiminta/ tapahtumakalenteri/

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja

Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Verkkosivut: www.rslh.info Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727 Instagram: Nuorisojaoston ylläpitämän RSLH:n Instagram-tilin löydät palvelusta käyttäjänimellä @ rslh_linnut

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma).

Tapahtumia koskevat tiedustelut voi osoittaa yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen, puheenjohtajalle tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

1.12.2018 – 28.2.2019 Talvikisa.

Järjestyksessään 14. koko talven kestävä lintukisa, joka haastaa retkeilemään vuoden hiljaisimpinakin kuukausina. Kisan säännöt ja osallistumisohjeet löydät kotisivuilta. Ei ennakkoilmoittautumista, kisan purku maaliskuun Lintuillassa.

26.1. Pihabongaustapahtuma klo 11–13 Seminaarin puutarhalla (Satamakatu 4, Rauma). Yleisö toivotetaan tervetulleeksi tutustumaan lintulaudan vieraisiin yhdistyksen talviruokinnalla. Mehutarjoilu.

Muista myös osallistua omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla Pihabongausviikonlopun 26.–27.1. aikana! Lisätietoa ja ohjeet osoitteessa www.pihabongaus.fi 3.2. Lintuilta klo 18. Lisätiedot ilmoitetaan tammikuun aikana kotisivuilla.

3.3. Yhdistyksen kevätkokous klo 18 Uotilan nuorisotalolla. Kokouksen jälkeen pääset testaamaan taitosi perinteisessä määrityskisassa ja osallistumaan kutkuttavaan Talvikisan purkuun. Kahvitarjoilu.

7.4. Lintupäivä Kodiksamin kylätalolla. Esitelmöijänä kiljuhanhityöryhmän Toni Eskelin: Kiljuhanhien matkassa. Esitelmän jälkeen linturetki läheisille hanhipelloille lintuoppaan johdolla. Tapahtuman aikataulu varmistuu alkuvuonna,

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys 45 vuotta Esa Hohtola

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY) juhli 45 vuoden ikää 9.11. juhlatila Voimala 1889:ssä Oulussa. Tervetulokilistelyjen jälkeen 40 juhlavierasta siirtyi illallispöytiin. Illallisen taustana pyöri Mikko Ojasen kokoama kuvakavalkadi yhdistyksen historiasta. Kuvissa vilahdelleet 1970-luvun lintuharrastustamineet, vielä harmaantu-

mattomat parrat ja linturallitunnelmat saivat aikaan nostalgisia ja riemukkaita kommentteja.

Illallisen jälkeen oli vuorossa illan ainoa muodollisempi osuus, ansiomerkkien julkistus ja jako. BirdLifen kultainen ansiomerkki luovutettiin Matti Tynjälälle. Lisäksi jaettiin viisi hopeista ja viisi yhdistyksen BirdLife-merkkiä.

Juhlapuheita tai -esitelmiä, saati pukukoodia, ei tällä kertaa ollut ohjelmas-

sa – ne päätettiin jättää 50-vuotisjuhlaan. Sen sijaan jo illallisen aikana pöytiin jaetiin Tuomo Jaakkosen ja Petri Lampilan kokoama juhlavisavihkonen.

Visassa pöytäkunnat kilpailivat paitsi lintujen, myös muun muassa lintupaikoista otettujen ilmakuvien, lajien levinneisyyskarttojen ja tieteellisten nimien ”suomennoksien” tuntemuksessa. Esimerkiksi: mikä laji on pohjoinen lehtienkatselija? Kisan voitti, kuinkas muu-

ten, kultaisen ansiomerkin juuri saaneen Matti Tynjälän pöytäkunta.

Illan päätteeksi nähtiin tilaisuudessa hopeisen ansiomerkin saaneiden Ville Suorsan ja Jari Kostetin lintukuvaesitykset. Villen aiheena oli kevään tulo Perämeren rannikolle ja Jari kertoi kuvin Kanariansaarten luonnosta ja linnustosta. Sopivan aurinkoisia kuvia marraskuun pimeyteen!

1 | 2019

33 Olli Vuori

seuraa tiedotusta kotisivuilla, Raumaverkossa ja paikallislehti Raumalaisessa.

Nuorisojaosto: RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisäksi nuorisojaosto järjestää talvisaikaan valtakunnanlaajuista ruokintapinnakisaa. Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin.

Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen, nuorisojaosto.rslh@gmail.com

Ajankohtaista: Otajärven lintutornia ja tornin pitkosreittiä kunnostetaan kevättalven aikana talkoilla yhdessä SLL Rauman seudun kanssa. Seuraa tiedotusta yhdistyksen kanavilla ja tule antamaan oma työpanoksesi Otajärven lintuharrastusmahdollisuuksien hyväksi. Lisäksi kevään aikana järjestetään perinteinen pöllöretki. Retken ajankohta määräytyy kevään etenemisen ja pöllöjen soitimen mukaan - seuraa yhdistyksen tiedotusta!

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi.

Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@ gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 0400 187 028.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/ PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Heinolassa kuvattiin dokumenttia keinoälysovelluksella lintuja tunnistaneista nuorista.

Nuoret testasivat keinoälyä lintujen tunnistamiseen Tapani Saimovaara

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys oli mukana Kokeileva Suomi -hankkeessa, jossa nuoret testasivat keinoälysovellusta lintujen tunnistamiseen. Kiinnostuksen kohteena oli myös nuorten luontosuhteen vahvistaminen.

Aluksi oli oppilaille kolmen tunnin paketti lintuharrastuksesta ja Cornellin yli-

opiston kehittämän ilmaisen Merlin Bird ID -sovelluksen käytöstä. Myöhemmin luokka teki testausretken Heinolan lintutalolle.

Nuorten mielipiteitä kyseltiin eri vaiheissa. Tuloksena oli, että sovellus oli helppo ottaa haltuun ja se toimi hyvin. Selviä johtopäätöksiä luontosuhteen vahvistumisesta ei voi vielä tehdä. Linnut ja niiden nimeäminen kuitenkin kiinnostivat.

Aalto-yliopisto halusi tehdä dokumentin aiheesta ja vielä kerran mentiin Heinolaan kuvauksiin. Dokumentti esitetään Milanon Triennaalissa. Kunniamainintakin tuli marraskuun Kokeilupaikka-hankkeena.

Kokeilun ideoi Tuula Löytty ja mukana olivat Helsingin yliopiston Päijät-Hämeen Luma-keskus, Mukkulan koulu Lahdesta, Olli Vuori Heinolan lintutalolta ja PHLY.

Sähköpostilista: PLYverkko on Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen sähköpostilista.

Liittyäksesi PLYverkkoon lähetä sähköposti siitä osoitteesta, jolla haluat verkkoon liittyä, osoitteeseen plyverkko-subscribe@yahoogroups. com. Jätä otsikko ja viestikenttä tyhjiksi. Hetken kuluttua saat englanninkielisen vahvistusviestin.

Vastaa viestiin sähköpostiohjelman ”vastaa”/”reply” -toiminnolla. Älä muuta otsikkoa tai viestikenttää.

Tämän jälkeen pääset listalle.

Ongelmatilanteissa auttaa ylläpitäjä Martti Uusitalo (martti.uusitalo@ pp1.inet.fi).

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 26.–27.1. Pihabongaus

Lintukerho:

Tapahtumat:

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Lasten toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille.

16.–17.2. Koskikaraviikonloppu.

Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot: Esko Rajala (p. 040 541 0582).

Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups. com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

www.tringa.fi

Jäsenmaksut 2019:

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@helsinki. fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Ajankohtaista: Verkkokauppa: https://www.fiola.fi/ asiakaskauppa/?a=301476 Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Säpin lintuaseman varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio, (nuotio.kimmo@gmail.com, p.

040 125 2855).

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Matti Aalto, sihteeri@ sslty.fi, p. 040 574 3645.

13.2. Lintuilta klo 18. Tohtori, lintuharrastaja Heimo Mikkola esitelmöi maailman pöllöistä.

Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori. Vapaa pääsy.

Verkkosivut:

16.3. PLY:n 60-vuotisjuhla (juhlaseminaari iltapäivällä ja iltajuhla).

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet myöhemmin PLY:n verkko- ja Facebook-sivuilla. (17.3. BirdLife Suomen edustajiston kokous Porissa.)

Sähköpostilista:

20.3. PLY:n sääntömääräinen kevätkokous yhdistyksen jäsenille klo 18. Klo 19 yleisölle avoin lintuilta, jonka aiheena on Kuvia PLY:n 60-vuotisen historian ajalta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

Vapaa pääsy.

www.sslty.fi Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2019: Jäsenmaksu 35 e, perhejäsenet 5 e.

Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

13.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala.

4.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

8.–9.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi Blogi: www.suupohjanlinnut. blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/ SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Tapahtumat: 15.3. Pöllöretki Kauhajoella. Aikataulu tarkentuu kevään kelien mukaan. Lisätietoja verkkosivuilta ja Ville Yliteevahaiselta (ville. yliteevahainen@gmail.com, p. 040 590 4286).

Ajankohtaista Kevään pesintäkaudelle ehtii rakentaa pönttöjä talven pimeinä iltoina.

Ohjeita yhdistyksen verkkosivuilla.

Lintulautojen ja talvilintujen elämää kannattaa seurata Pihabongauksen jälkeenkin esim. kevätlaskentojen muodossa.

Koskikararetket tarjoavat hienoja maisemia ja havaintoja talven tilastoihin.

Keväisten hanhipeltojen havainnointi jatkuu tänäkin keväänä – heti sesongin käynnistyessä.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Facebook: www.facebook.com/Tringary Twitter: twitter.com/tringa_ry Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat: 27.1. Talviretki Kivinokkaan. Lähtö klo 9 Kulosaaren kartanon pihasta (Kipparlahden silmukka 5). Paluu samaan paikkaan viimeistään klo 12. Kävelyä muutama kilometri.

Retki sopii hyvin vasta-alkajille.

Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

3.2. Talviretki Suomenlinnaan. Kierrämme kävellen Suomenlinnaa ja tutustumme sen talvilinnustoon.

Lähtö klo 9 Kauppatorilta, paluu viimeistään klo 13.20 lautalla.

Ei retkimaksua eikä ennakkoilmoittautumista, jokainen hankkii oman lauttalipun. Tiedustelut: sirkkala.teemu@gmail.com.

34 7.2. Helmikuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6). Vapaa pääsy.

Nro 1, 24. vuosikerta ISSN 2489-7108

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 14 000 jäsentä ja 7 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Jan Södersved jan.sodersved@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Henkilöstö

Painopaikka

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Botnia Print, Kokkola, 2019

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

22 000 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2019 kolmena numerona: 18.1., 12.4. ja 13.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit (toimivapaalla 28.1. saakka) Juhani Kairamo (helmikuuhun asti) Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Eliel Auvinen Ohjelmoija Antti Häkkinen Ohjelmoija Aleksi Salmela Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille. Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

9.2. Talvilinturetki Myyrmäen seudulla. Kuljemme n. 5 km rauhallisesti taajama-alueen ja metsiköiden lintuja tarkkaillen. Retki sopii hyvin vasta-alkajille. Lähtö klo 8.45 Myyrmäen uimahallin edestä (Myyrmäenraitti 4), paluu n. 11.30.

Maksuton, ei ilmoittautumista.

Tiedustelut: myllysenanna@ hotmail.com.

10.2. Tapanilan talvilinnut. Kierrämme Fallkullan kotieläintilan tiluksia ja lähialueita talvilintuja havainnoiden. Lähtö klo 9.30 Tapanilan asemasillalta, paluu klo 12 mennessä. Retki sopii kaikenikäisille, kävelyä n. 3 km. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

16.2. Vuosaaren lintupaikat tutuiksi.

Kävelyretki Vuosaaren Porslahdessa talviruokintoja havainnoiden ja ruderaattien linnustoa tarkkaillen.

Lenkin pituus n. 4–5 km, kesto 2–3 h. Lähtö klo 9 ”Oskun ruokinnalta” (Omenamäenkatu 1). Retki on maksuton, ei ilmoittautumista.

Tiedustelut: mikkomes@elisanet. fi.

17.2. Tikkaretki Tolkkisiin. Bussiretki Porvoon Tolkkisten tikkametsään, paluumatkalla pistäydymme Porvoonjokisuistossa. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, paluu n. klo 15. Ilmoittautumiset 9.2. mennessä. Tiedustelut: sirkkala.teemu@gmail.com.

7.3. Maaliskuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6). Vapaa pääsy.

9.3. Pöllöretki Sipoon ja Pornaisten suuntaan. Lähtö klo 20 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, paluu yöllä n. klo 01. Ilmoittautumiset 1.3. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

10.3. Retki Suomenlinnaan. Kierrämme saaren parhaat lintupaikat kävellen. Retki sopii hyvin myös vasta-alkajille. Lähtö klo 9 Kauppatorilta, paluu viimeistään klo 13.20 lautalla. Ei retkimaksua, jokainen hankkii oman lauttalipun. Ilmoittautumiset 8.3. mennessä. Tiedustelut: aapo.salmela@gmail.com.

16.3. Kevättalven lintukävely Myyrmäen seudulla. Kuljemme n.5 km rauhallisesti taajama-alueen ja metsiköiden lintuja tarkkaillen.

Retki sopii hyvin vasta-alkajille.

Lähtö klo 8.45 Myyrmäen uimahallin edestä (Myyrmäenraitti 4), paluu n. 11.30. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: myllysenanna@hotmail.com.

17.3. Alkukevään retki Viikkiin.

Kierrämme Viikin parhaimpia lintupaikkoja. Retki sopii hyvin aloittelijoille. Lähtö klo 8.30 Gar-

denian edustalta (Koetilantie 1), paluu n. klo 12. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: sirkkala.teemu@gmail.com.

23.3. Kevätretki Salon Halikonlahdelle. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, paluu n. klo 16.

Ilmoittautumiset 15.3. mennessä.

Tiedustelut: mikko.savelainen@ etkl.fi.

23.3. Lintupäivä Luontokeskus Haltiassa Espoossa (Nuuksiontie 84). Ohjelmassa mm. optiikkaesittelyä ja esitelmiä tunnetuilta lintuihmisiltä, myös Tringa mukana menossa.

30.3. Retki Hangon lintuasemalle. Pääsemme tutustumaan 40-vuotiaan Hangon lintuaseman rutiineihin, kuten rengastukseen ja muutonseurantaan. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, paluu klo 18 mennessä.

Ilmoittautumiset 22.3. mennessä.

Tiedustelut: sirkkala.teemu@ gmail.com.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity 4.4. Tringan kevätkokous. klo 18 Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6). Vapaa pääsy.

5.–7.4. Nuorten viikonloppuretki Hangon lintuasemalle. Seuraamme kevätmuuttoa yhdellä Tringan alueen parhaista lintupaikoista ja tutustumme lintuaseman toimintaan. Retki on suunnattu (n. 12–25-v.) nuorille. Lähtö pe-iltapäivällä Helsingistä ja paluu su-alkuillasta. Seuraan voi liittyä myös matkan varrelta. Tiedustelut: juv@tringa.fi.

10.4. Iltakävely Viikissä. Lähtö klo 17.30 Gardenian edustalta (Koetilantie 1), paluu n. klo 20. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com.

Niinisaaren, Porvarinlahden ja täyttömäen linnustoon. Retki tehdään jalan. Liikkuminen autolla ja polkupyörällä myös mahdollista.

Lähtö klo 7 Tryvikintien päästä (kartassa Fotängen-niminen niitty), paluu n. klo 11. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: mikkomes@elisanet.fi.

13.4. Lintutorniopastusta Vihdin Vanjärvellä. Torniopas päivystää Vanjärven lintutornissa klo 7.30–11.30.

Vapaa pääsy. Säävaraus.

14.4. Yllätysretki. Bussiretki, jonka kohde paljastuu ehkä vasta retkipäivänä! Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, paluu n. klo 18. Ilmoittautumiset 6.4. mennessä. Tiedustelut: peter. buchert@hbl.fi.

Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Mikäli retkien toteutuksissa tapahtuu viime hetken muutoksia, niistä kerrotaan tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa. Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä: www. tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Ajankohtaista: Tringan lintutorniopastukset.

Tringan torniopas päivystää Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden lintutornissa huhti- ja toukokuussa sunnuntaisin (klo 12–14). Torniopastukset järjestetään säävarauksella. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta: www.tringa.fi/events/ categories/torniopastus/ Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi 40-vuotiaalle Hangon lintuasemalle! Asemamaksu: 25 €/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi Lisätietoja: www. tringa.fi/lintuasemat/.

Tringan ekopinnaskaba 2019 ja muut kisat. Perinteinen ekopinnaskaba jatkuu uudella kierroksella. Tämän vuoden uutuus on Kymppiskaba: kuinka monta lajia voit havaita 10 kilometrin säteellä kotoasi? Lisätietoja näistä ja muista kisoista sekä osallistumisohjeet: www.tringa.fi/kisa/.

Tringan nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmä tekee retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-v.) lintuharrastajat ovat tervetulleita mukaan! Ryhmä kokoontuu keväällä kerran kuussa ja järjestää retkiä lähelle ja kauemmas.

Tringan nuoret Instagramissa: @ tringa.nuoret. Lisätietoja ja tulevat retket löydät täältä: www.tringa.fi/ nuorisojaosto/.

13.4. Vuosaaren lintupaikat tutuiksi.

Tarkkailemme levähtäviä vesilintuja Vuosaaren Auringonnousunrannalla. Vesialueiden havainnoinnin jälkeen teemme katsauksen

Hangon lintuasema 40 vuotta

Aleksi Lehikoinen

Tringan oma Hangon lintuasema, Halias, täyttää 40 vuotta 4.2. Juhlavuoden kunniaksi aseman verkkosivut on uusittu, ja ne löytyvät osoitteesta www.halias.fi. Näkyvin uusi elementti sivuilla on aseman havaintoaineistoon pohjautuva laji-

kohtainen tietopaketti lintujen esiintymisestä (ml. kannanmuutokset ja ajoitus) Hankoniemen kärjessä.

Juhlavuoden ohjelmaa ja tapahtumia kannattaa seurata aseman Facebook-sivuilla: www. facebook.com/HangonLintuasema. Tervetuloa mukaan juhlimaan 40-vuotiasta Haliasta!

1 | 2019

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@pp.inet.fi, p.

040 738 3386.

Telegram: VLH:n Lintukeskustelu

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/ groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/neo/groups/laniusverkko/info

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua tulevista tapahtumista yhdistyksen sähköisissä kanavissa.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly.fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@ birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/ turunlty Instagram: @turunlty

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e.

Jurmon asemamaksut: Jäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v. perheenjäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v. maksutta. Muut 36 e/vuosi.

Tapahtumat: 19.1. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 11–14. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

26.1. Nuorten Ruissalo-ralli, jossa 1–4 hengen joukkueissa yritetään havaita mahdollisimman monta lajia Ruissalon saarelta käsin klo 7–16.

Lisätietoja verkkosivuiltamme.

26.1. Opastettu Pihabongaus Ruissalossa Kasvitieteellisen puutarhan talvilinturuokintapaikalla. Paikalla TLY:n opas, jonka kanssa seurataan ruokinnalla käyviä lintuja.

Tapahtuma on ilmainen, eikä ilmoittautumista tarvita.

16.2. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 11–14. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta.

22.2. Opastettu pöllöretki Ruissalossa klo 19–22. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta.

Lisätietoja verkkosivuiltamme.

1.–2.3. Opastettu pöllöretki Raasiinkorven suuntaan. Lähtö Turun

tuomiokirkon edestä klo 18. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen.

Lisätietoja verkkosivuillamme.

16.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 11–14. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta.

6.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–11. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta. Päivän aikana puutarhan rengastus- ja ruokintapaikalla optiikkaesittely, jossa myös mahdollisuus ostaa optiikkaa.

12.–14.4. Opastettu retki Ahvenanmaalle. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoja verkkosivuillamme.

Huhtikuun puolivälissä alkavat torniopastukset. Lisätietoja verkkosivuillamme.

21.4. Opastettu piknik-risteily Ahvenanmaalle ja takaisin. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoja verkkosivuillamme.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto on kaikkien alle 25-vuotiaiden linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan, Tommi Gloriosoon (nuoriso@tly.fi, p. 044 306 7773).

Jaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Jurmon lintuasema:

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.fi.

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax Facebook: Ålands fågelskyddsförening r.f.

Medlemsavgift 2018 Vuxna 20 e, ungdomar (under 18 år) 10 e.

Evenemang: 26.–27.1. Gårdsplanskrysset

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti!

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen!

Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla.

Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria!

Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi