BirdLife 1/2020 by BirdLife Suomi

Nro 1. tammikuu 2020

Talvilintujuliste!

s. 18

Enn채tysten lintusyksy

s. 4

Kest채v채n maatalouden tiekartta

s. 8

PIHA

Jatkuuko harakan alam채ki?

Osallistu Pihabongaukseen! s. 17

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

MONIPUOLINEN MUTTA PERINTEITÄ KUNNIOITTAVA

SLC-sarjan tuotteet ovat olleet tärkeä ja luotettava apu luontoretkillä jo vuodesta 1989 lähtien. Myös uudet SLC 42 -kiikarit jatkavat tätä perinnettä. Lintuharrastajat voivat luottaa näihin kestäviin ja monikäyttöisiin kiikareihin vuorokaudenajasta ja säätilasta riippumatta. HD-optiikka ja fluoridipitoiset linssit tuottavat erittäin suurikontrastiset kuvat luonnollisissa väreissä veitsenterävin ääriviivoin. Täydellisesti harmonisoitu ergonominen muotoilu varmistaa intuitiivisen käsittelyn, joka ei aiheuta väsymystä edes pitkään käytettäessä. Näihin kiikareihin voi luottaa sekä päiväsaikaan että hämärässä. Ne selviävät kaikista pitkien luontoretkien asettamista haasteista. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

SLC 42

1 | 2020

Pääkirjoitus

Onko tämä kilpailu? Inka Plit

Joskus törmää uskomukseen, että vain suuret määrät tai harvinaiset lajit olisivat hyviä ja arvokkaita lintuhavaintoja. Lintuharrastajan kuuluu laskea, vertailla ja vähän kilpaillakin havainnoillaan. Päivä on sitä parempi, mitä enemmän lajeja havaitaan. Jos esimerkiksi Pihabongauksessa (s. 17) vilahtaa kaksi talitiaista ja varis, ei niitä viitsitä ilmoittaa, koska havaintoja tuli niin vähän. On totta, että usein lintuharrastukseen kuuluu olennaisena osana laskeminen. Yleensä lasketaan ainakin lajeja: bongarit, jotka aktiivisesti keräävät pinnoja havaitsemistaan lajeista, ovat ehkä tunnetuimpia laskijoita. Moni ”tavallinenkin” lintuharrastaja laskee mielenkiinnon vuoksi vähintään elämänpinnoja eli eliksiä ja vuodenpinnoja eli vuodareita – eli elämän tai kalenterivuoden aikana Suomessa havaittuja lajeja. Havaintomääriä on monen mielestä myös kiva vertailla sekä vuosien että toisten harrastajien välillä. Jotta tämä olisi mielekästä, on muodostunut muutamia yhteisiä sääntöjä. Sekä näkö- että kuulohavainnot lasketaan, mutta esimerkiksi kuolleet linnut, tarhakarkulaiset tai pelkät jäljet eivät ole pinnakelpoisia. Kilpailullisimmasta päästä ovat pinnarallit, joissa joukkue pyrkii löytämään mahdollisimman monta lintulajia esimerkiksi 12 tai 24 tunnissa tietyltä alueelta. Monet lintuyhdistykset järjestävät myös pidempikestoisia pinnakisoja, joissa kerätään pinnoja tietyillä säännöillä, esimerkiksi vuoden ajan 10 kilometrin säteellä kilpailijan kotiovelta. Autolla huristelun sijaan ekokisat ja ekoretkeily ilman moottorivoimaa kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Juha Kylänpään ekovuodenpinnaennätysyrityksestä kerromme sivulla 21. Laskemiseen ei kuitenkaan tarvitse liittyä kilpailua. Suurin osa

Jan Södersved

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

harrastajista kerää havaintonsa omilta lähialueiltaan omaksi ilokseen. Vuodareita ruksitaan tuhansien aloittelevien harrastajien voimin myös suositussa 100 lintulajia -haasteessamme (s. 16), ilman kilpailua. Pinnoja voi laskea monella muullakin kriteerillä: esimerkiksi kotikunnasta, lintuasemalta, koiralenkiltä, piharuokinnalta tai vaikka ulkohuussista. Valokuvausta harrastava voi laskea kuvatut lajit, äänittäjä äänitetyt. On aina ilo löytää itselle uusi laji. Laskeminen ja havaintojen ilmoittaminen kasvaa ilosta välttämättömyydeksi lintujen tutkimuksessa ja suojelussa. Lajimäärän ohella on olennaista laskea myös yksilöiden määrä, joskus myös eri sukupuolten tai ikäluokkien osuudet. Esimerkiksi lintuasemien muutonseuraajat tekevät tärkeää työtä laskemalla vakioidusti ja pitkäjänteisesti asemien ohi muuttavia lintuja. Lukuisissa valtakunnallisissa linnustonseurannoissa, kuten talvilintuja vesilintulaskennoissa, vapaaehtoiset lintuharrastajat keräävät Suomen linnustosta maailman parasta havaintotietoa. Tämän lisäksi seurantojen ul-

kopuoliset, lintuharrastajien retkillään tekemät havainnot ovat korvaamattoman arvokkaita. Pienistä puroista kasvaa joki: Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) on tallennettu jo lähes 20 miljoonaa lintuhavaintoa. Lintuja laskemalla saadaan tietoa esimerkiksi lintukantojen vaihtelusta, muutosta, pesimämenestyksestä ja tärkeiden lintualueiden sijainnista. Tähän tietoon perustuvat monet julkaisut ja päätökset, jotka vaikuttavat esimerkiksi maankäyttöön ja luonnonsuojeluun. Jokaisen lintujen ystävän kannattaakin laskea havaitsemansa linnut, vaikka tarkkailisi pelkästään kotipihansa elämää. Helppo tapa on osallistua tämän kuun lopussa Pihabongaukseen, kuten sivun 14 juttu havainnollistaa. Pihabongaus vie vain tunnin, eikä havaintojen määrällä ole silloin merkitystä. Tärkeintä on laskeminen ylipäänsä ja vähäistenkin havaintojen ilmoittaminen eteenpäin. Linnuista voi hyvin nauttia laskematta niitä. Mutta laskea voi myös kilpailematta. Ja laskeminen kannattaa! Aloita osoitteesta www.pihabongaus.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat: – Lintukesä 2019 muistetaan sirkuista ja jalohaikaroista – 5 syksyistä harrastusvinkkiä – Hyviä uutisia kosteikkolinnuille – lintuvesien kunnostuksia tulossa

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja -cd-levyn voittivat Anneli Hetakoivisto, Leena Kokkonen, Raisa Laakso, Liisa Pajunen ja Sirkku Rentola. Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi! Kansikuva: Harakka (Tomi Muukkonen / Lintukuva.fi).

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Tämä lehti on lähetetty kaikille BirdLife Suomen tukijoille ja jäsenyhdistysten jäsenille. BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan sähköinen uutiskirje 6–8 kertaa vuodessa.

Sisällys Ennätysten lintusyksy 2019

Syksystä ja alkutalvesta numeroin BirdLife maailmalla

4 5 6

Päätöksiä kiurujen ja kuovien tulevaisuudesta

Avohakkuut historiaan -lakialoite eduskunnassa

9 10

Kolumni: Turku julisti joulurauhan myös metsiin Saavutuksiamme vuonna 2019

Pihabongauksen voittajat ja häviäjät

Merimetsotyöryhmältä ehdotus konfliktin hillitsemiseksi Peltosirkku on vuoden lintu

Kiikarissa Mika Asikainen – BirdLife Suomen uusi puheenjohtaja Tartu haasteeseen! Pihabongaus

13 16 17 18

Talvilintujuliste

Lajipari

Nimistön uumenista

Lihasvoimin lintujen puolesta Kiikarin läpi

BirdLife sai lahjoituksena upean suon! 10 kiperää linnuista!

Hopeisia ansiomerkkejä

Uusia kasvoja toimistolla

Petri Vainio on vuoden retkikummi Vaihda verkkolehteen! Sanajono

21 21 22 22 23 23 24 24 24

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Vaihda e-laskuun!

Edustajisto kokoontuu seuraavaksi keväällä Lahdessa! Yllätyksiä lintuasemaretkellä

Eetu Paljakka on vuoden nuori lintuharrastaja Pikku-Tiira

Tapahtumakalenteri

25 27 27 28 29

Tornien taisto

Laadukas historiikki lintuharrastuksen vaiheista

Tutustu talvilintuihin Pihabongaus-viikonloppuna 25.–26.1.

Östersundomin suojelussa tärkeä erävoitto

31 33

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Sinitiaisten syksyiset vaellukset vaihtelevat voimakkaasti pesimämenestyksen mukaan: hyvänä vuonna nuore ren yli. Vanhat yksilöt jäävät useammin talvehtimaan pesimäseuduilleen.

Ennätysten lintusyks Syksy on mielenkiintoinen vuodenaika lintuharrastajalle. Pesimäkauden onnistuminen ja vallitsevat säät luovat jännittävää vaihtelua monien tavallisten ja harvinaisten lajien määriin. Syksyllä 2019 ennätyksiä rikkoivat erityisesti varpuslinnut. Petri Lampila Pesimävuosi oli mitä ilmeisimmin ainakin osalle varpuslinnuista hyvä, mitä heijastelivat muutamat Suomen ennätysmuutot. Ensimmäisenä vauhdikkaaseen menoon yltyivät elokuisen aamutaivaan sirahtelijat, metsäkirviset: Hangon lintuasemalla laskettiin 25.8. huimat 21 140 muuttavaa, mikä ylitti aiemman ennätyksen liki 4 000 yksilöllä! Seuraavia ennätysmurskajaisia odoteltiin vähän myöhemmälle syksyyn ja tällä kertaa vauhdissa olivat tiaiset, niin ikään Hangon lintuasemalla. Parhaat sinitiaislukemat laskettiin 19.10., jolloin matkalla oli peräti 8 870

yksilöä, lisäksi kahtena muunakin päivänä ylitettiin 8 000 yksilön raja. Näistä toisena päivänä (13.10.) tehtiin myös talitiaisten uusi muuttoennätys, 10 540 muuttavaa!

Arktiset hanhet pikavisiitillä

Isojen lintujen muutto ei ollut tänä syksynä aivan yhtä näyttävää kuin mihin muutamina viime vuosina on totuttu. Valkoposkihanhien määrät olivat toki jälleen vaikuttavia kaakkoisimmassa Suomessa, huippuna Iitin Sääksjärven 200 000 yksilöä 4.10., mutta suurimmat massat siirtyivät varsin nopeasti Suomen ulkopuolelle kylmän jakson hätistämi-

1 | 2020

5 Pertti Rasp

Petri Vainio

2000 1800 1600 1400 2000 1200 1800 1000 1600 800 1400 600 1200 400 1000 200 800 0 600 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 400 200 1.7.–17.12. välisenä aikana muuttolennossa havaitut kirjosiipikäpylinnut. 0 muuttosyksyjä on ollut 2010-luvulla muutaman vuoden välein. Hyviä 1000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 900 800 700 600 1000 500 900 400 800 300 700 200 600 100 500 0 400 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 300 200 pohjantikka valkoselkätikka 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 valkoselkätikka

Valkoselkätikka. Jyrki Mäkelä

pohjantikka

1.7.–17.12. välisenä aikana muuttolennossa havaitut pohjan- ja valkoselkätikat. Lajien voimakkaat syysvaellukset tuntuvat osuvan samoille vuosille, mikä voi viitata ainakin osittain samaan lähtöalueeseen idässä.

et linnut kiertelevät joukolla ja osa muuttaa Itäme-

sy 2019

nä. Ennen arktisten lajitovereidensa saapumista järjestetyssä valkoposkihanhien pesivän kannan syyslaskennassa havaittiin kaikkiaan 33 700 yksilöä, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 13 prosenttia. Kurkien muutto ajoittui tänä vuonna useammalle päivälle, eikä ennätyslukemia hätyytelty. Parhaana muuttopäivänä 14.9. laskettiin Jyväskylästä hiukan yli 10 000 muuttavaa kurkea. Petolinnuista piekanalla oli melko vaisu syksy, parhaatkin muutot jäivät vain muutamiin kymmeniin yksilöihin. Muuttavana nähtyjen kokonaismäärä oli kuitenkin 2010-luvun keskitasoa, joten kurkien tavoin muutto lienee jakautunut useille päiville. Talveksi piekanoita tuntuu jääneen varsin mukavia määriä Etelä-Suomeen runsaan myyräkannan turvin – esi-

Kouvolassa. Vaikka punajalkahaukka mielletään etupäässä hyönteissyöjäksi, se ruokkii poikasiaan lähinnä selkärankaisilla. Myyrien turvin tämäkin yksilö onnistui selviytymään Suomessa näinkin pitkään.

merkiksi Hyvinkään Neitsytsaaresta laskettiin 8.12. peräti 17 paikallista piekanaa. Petolintujen puhutuin ilmiö oli kuitenkin punajalkahaukkojen ennätyksellinen esiintyminen, josta on erillinen artikkeli Linnut-lehdessä 4/2019.

Pihlajat tyhjenivät nopeasti

Syksyn seuratuin lintuyksilö oli eittämättä pitkin Etelä-Suomea liikkunut Suomen neljäs lehmähaikara. Varsin talvisissa oloissa hyvävoimaisena pysynyt lintu löytyi ensin Hattulasta, siirtyi sitten Janakkalaan ja lopulta Mäntsälään, jossa se viihtyi myyriä saalistellen moottoritien penkoilla. Muut syksyn harvinaisimmat vieraat olivat kahlaajia: Suomen kolmas suippopyrstösirri Porissa, neljäs amerikankurmitsa Siikajoella ja seitsemäs eskimosirri Lumijoella. Viimeksi mainittu sinnitteli talvisissa oloissa melkein lokakuun loppuun saakka. Vaikka syksy sisälsi joitain hyvinkin kylmiä jaksoja, oli talven kynnyksellä maassamme sinnittelemässä useita ennätysmyöhäisiä lajiensa yksilöitä. Edellä mainitun lehmähaikaran ohella Suomen viivyttelyennätyksen tekivät ainakin kirjokerttu (29.11. asti Tampereella), Suomelle uudeksi talvilajiksi kuitattu haarahaukka (1.12. asti Jämsässä) ja ehkä yllättävimpänä kaikista punajalkahaukka, joka havaittiin vielä 25.11.

Syksyn koittaessa moni lintuharrastaja odotteli hienoa ja pitkään kestävää marjalintutalvea, kun pihlajissa tuntui punertuvan marjoja mukavasti. Todennäköisesti pohjoisen Suomen heikon puolukkasadon takia tilhi- ja rastasmassat siirtyivät kuitenkin nopeasti tyhjentämään pihlajia, eikä runsaanoloinen sato riittänytkään pitkään. Suurimmat tilhimäärät havaittiin etelärannikolla jo loka– marraskuun taitteessa. Taviokuurnia on ollut melko tavanomaisia määriä pihlajissa marjoja pupeltamassa, mutta massat lienevät menneet lännemmäksi, sillä Norjassa lajilla oli ennätysesiintyminen. Kuusen hyvä siemensato on näkynyt käpylintujen määrissä ja esimerkiksi kirjosiipikäpylintuja on näkynyt ilahduttavasti Etelä-Suomea myöten. Monet pitkään paikoillaan viihtyneet pelottomat linnut ovat olleet kuvaajien suosikkeja. Hyvää vaellusta oli myös monilla tikkalajeilla. Esimerkiksi valkoselkätikan vaellus oli tilastoidun ajan toiseksi voimakkain. Myös pohjantikkoja oli ilahduttavan runsaasti liikkeellä – lähihistoriassa ainoastaan vuonna 2008 lajilla on ollut vielä kovempi vaellus.

Harvinaisia kahlaajia ja poikkeuksellisia viivyttelijöitä

Syksystä ja alkutalvesta numeroin 1 847 638 HAVAINTOA vuodel

ta 2019 tallennettiin Tiiraan viime vuoden loppuun mennessä. Määrä on suurempi kuin minään aikaisempana vuotena. 2010-luvulla Tiiraan tallennettiin vuosittain keskimäärin 1,5 miljoonaa kuluvan vuoden havaintoa. Lisäksi 2010-luvulla järjestelmään vietiin vanhempia havaintoja yli viisi miljoonaa. Hyvin pian Tiirassa on yli 20 miljoonaa havaintoa.

8 673 SINITIAISTA muut-

ti Hangon lintuasemalla 13.10. ja laittoi lajin päivämuuton Suomen ennätyksen uusiksi. Ennätys parani vain kuusi päivää myöhemmin samalla paikalla vielä 8 870 yksilöön. Edellinen ennätys (8 617) oli syksyltä 2018, sekin Hangon lintuasemalta. Sinitiaisten liikehdintä oli lokakuussa muutenkin vilkasta: yhden esimerkkiviikon aikana lintuasemalla ynnättiin yli 32 000 sinitiaista!

339 LINTULAJIA ilmoitettiin Tiiraan viime vuoden aikana. BirdLife Suomen raritettikomitea ei ole vielä tarkastanut kaikkia havaintoja harvinaisimmista linnuista. Vuoden viimeinen uusi laji oli 1.11. Sastamalasta löytynyt punapäänarsku. 2010-luvulla Tiiraan ilmoitettiin 334–350 (keskimäärin 341) lajia vuodessa. Suomessa on viime vuoden loppuun mennessä havaittu 479 luonnonvaraista lintulajia. 23 VALKOSELKÄTIKKAA

vaelsi Kiteen Kyyrönniemellä 20.9. Lähes kaikki tikat pysähtyivät hetkeksi niemen kärkeen ennen kuin jatkoivat luoteeseen. Yli kymmenen yksilön päiväsummia ei ole ilmoitettu ennen edellistä huippusyksyä 2015. Silloin Hangon lintuasemalla yllettiin parhaana päivänä 14 vaeltajaan. Viime syksynä tuo määrä ylittyi kahdesti, kun 21.10. Merikarviassakin muutti 17 valkoselkätikkaa.

6 AROTASKUA havaittiin viime syksyn aikana. Ensimmäinen löytyi 27.9. Porista ja viimeinen 28.10. Sievistä. Arotasku on harvinainen vieras kaakkoisimmasta Euroopasta. Ennen viime syksyä laji on havaittu Suomessa 33 kertaa. Havainnot ovat runsastuneet viime vuosina, sillä 2010-luvulta on 19 havaintoa ja vuodelta 2016 viisi havaintoa. Koonnut Jan Södersved

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija. F. C. Franklin (CC BY-SA 2.0)

Koonnut Petri Lampila

1. Iso-Britannia

Hömötiaiset tehotarkkailussa Britanniassa

Hömötiaisen brittiläinen alalaji on ahdingossa ja havaintotietoa kaivataan lisää.

Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen on vähentynyt rajusti myös Ison-Britannian saarella: peräti 94 prosenttia pesivästä kannasta on huvennut vuosien 1970 ja 2012 välisenä aikana. Yksi mahdollinen syy lajin ahdinkoon saattaa olla metsien kuivuminen, sillä hömötiaiset ovat tutkimuksen mukaan kadonneet todennäköisemmin sellaisista metsistä, joissa maaperän kosteus on pienempi. Täällä hömötiaisen suosima elinympäristö poikkeaa hiukan suomalaisesta, sillä tyypillisimmin lajia löytää nuorehkosta ja kosteapohjaisesta metsästä.

1. Lajin harvinaistumisen takia tavanomaiset seurantamenetelmät eivät enää tuota riittävän hyvää aineistoa kannanvaihteluista. Siksi Ison-Britannian BirdLife järjestää lajille tehotarkkailun tänä talvena ja alkukeväällä, lintujen innokkaimman reviirilaulun aikaan. Tämän toivotaan antavan paremman käsityksen kannan nykyisestä koosta ja vähenemisen syistä.

Lue lisää: www.birdguides.com/news/willow-tit-national-survey-get-involved-next-spring

2. Yhdysvallat

Maria Eklind (CC BY-SA 2.0)

Linnuille turvalliset lasit tulossa pakollisiksi New Yorkissa

Mikäli lakiehdotus menee läpi, kaikkiin New Yorkin alueen uusiin rakennuksiin asennetaan jatkossa vain linnuille turvallisia ikkunoita. Arviolta 90 000–230 000 lintua kuolee kaupungissa joka vuosi törmätessään ikkunoihin. Vaihtamalla ikkunat sellaisiin, joista linnut eivät näe hämääviä heijastuksia, voidaan näitä kuolemia vähentää jopa 90 prosenttia. Tällaiset ikkunat ovat lisäksi vain hiukan tavallista ikkunalasia kalliimpia. Yhdysvaltojen BirdLife on kampanjoinut lintuturvallisten lasien puolesta. Lue lisää: www.birdguides.com/news/bird-friendlyglass-to-become-essential-for-new-constructions-in-new

Korkeat pilvenpiirtäjät ja lasiseinät ovat vaarallisia linnuille, sillä ne eivät aina hahmota lasia esteeksi.

DR Weller Photography

3. Etelä-Korea Keinotekoisia levähdysalustoja kahlaajille Merkittävällä kahlaajien muuttolevähdysalueella Geum-joen suistossa Etelä-Koreassa huomattiin, että merenpinnan nousun ja rannikon rakentamisen yhteisvaikutuksesta kahlaajille ei jäänyt lainkaan lepäilypaikkoja korkeimman nousuveden aikana. Jopa 10 000–15 000 kahlaajaa joutui viettämään nousuveden ajan ilmassa kaarrellen, polttaen samalla muuttomatkaan tarvittavaa kallisarvoista energiaa.

Ongelmaan löytyi Australian BirdLifen kehittämä yksinkertainen ratkaisu: kelluvat simpukankasvatushäkit. Häkeistä voitiin hyvin edullisesti rakentaa keinotekoisia riuttoja muuttavien kahlaajien lepäilypaikoiksi. Linnut ovat ottaneet nämä alustat hyvin käyttöön. Menestyksekkään ensikokeilun jälkeen riuttoja on tarkoitus rakentaa paikallisena käsityönä perinteisistä materiaaleista muovisten simpukkahäkkien sijaan.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/south-korea%E2%80%99s-artificial-floating-roosts-lifeline-migratoryshorebirds

Erittäin uhanalainen ohotankuovi tarvitsee muiden kahlaajien tavoin turvallisia levähdyspaikkoja muuttomatkansa aikana. Myös keinotekoinen alusta kelpaa nousuveden aikaan.

1 | 2020

Josh Noseworthy

Uhanalaisuusarvio päivitetty

Päivitetty maailman lintujen uhanalaisarvio julkaistiin joulukuussa. Arviossa ei tällä kertaa käsitelty eurooppalaisia lajeja, mutta muualta maailmasta saatiin useita merkittäviä uutisia, joista ohessa kaksi erilaista esimerkkiä. 4. Mauritius

Mauritiuksenkaija kävi hyvin lähellä sukupuuttoa 1980-luvun lopussa, jolloin maailmankannan kooksi arvioitiin vain alle kaksikymmentä yksilöä. Ensisijainen syy kannan pienemiseen oli alkuperäisen kasvillisuuden lähes täydellinen hävittäminen Mauritiuksen saarelta, mutta muun muassa vieraslajit, laiton metsästys ja myrskytuhot uhkasivat suistaa lajin lopulliseen sukupuuttoon. Vuonna 1987 aloitettiin lajin systemaattinen suojelutyö, jossa Mauritiuksen BirdLife on ollut vahvasti mukana. Käytännön suojelutoimiin on kuulunut muun muassa jäljellä olevien luonnonmetsien suojelua, vieraslajien hävittämistä, pesien vartiointia, lintujen tarhausta, pesien vartiointia sekä pöntötystä. Valtavan työmäärän ansioista kanta on saatu kasvamaan ilahduttavasti jo 750 yksilöön, ja tuoreimmassa uhanalaisarviossa mauritiuksenkaija voitiin siirtää erittäin uhanalaisista vaarantuneiden luokkaan. Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/reintroducing-pink-pigeon-and-echoparakeet-mauritius

Ciro Albano

Tämä vuonna 2011 otettu kuva saattaa jäädä viimeiseksi todisteeksi latvusorneeron olemassaolosta maapallolla.

Mauritiuksenkaija on läheistä sukua Euroopassakin villiintyneenä tavattavalle kauluskaijalle. Määrätietoiset suojelutoimet pelastivat sen sukupuutolta viime hetkellä.

5. Brasilia Latvusorneero kuvattiin tieteelle uutena lajina vasta vuonna 1979 Brasilian Atlantin puoleisista alankosademetsistä, jotka kuuluvat maapallon uhanalaisimpiin ekosysteemeihin. Näistä hyvin lajirikkaista elinympäristöistä on jäljellä vain noin kaksi prosenttia alkuperäisestä pinta-alasta. Latvusorneeroa ja sen sukulaislajeja pidetään hyvin herkkinä metsien pirstoutumiselle. Koska ne ovat riippuvaisia sademetsille tyypillisistä useiden lintulajien sekaparvista, ne vaativat hyvin laajoja yhtenäisiä metsäalueita selvitäkseen.

Kohdennetuista etsinnöistä huolimatta latvusorneeroa ei ole enää löydetty tunnetuilta esiintymispaikoiltaan, joten laji arvioitiin nyt sukupuuttoon kuolleeksi – vain 40 vuotta löytymisensä jälkeen. Vaikka latvusorneero näyttää olevan avun ulottumattomissa, monien samassa elinympäristössä esiintyvien lajien suojeleminen ei ole vielä liian myöhäistä. BirdLife tekee tätä työtä yhdessä useiden muiden järjestöjen kanssa. Brasilian BirdLife on muun muassa hankkinut ja ennallistanut sademetsiä lupaavin tuloksin.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/brazil%E2%80%99s-atlantic-forest-putting-pieces-back-together

Tärkeät lintualueet vaarassa Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden verkosto (IBA, Important Bird and Biodiversity Areas) on BirdLifen merkittävin suojeluhanke. Verkostossa on yli 13 000 kohdetta yli 200 maassa. Alueista tasan sata sijaitsee Suomessa, ja verkoston päivitystyö on tällä hetkellä käynnissä. Merkittävä osa, noin 40 prosenttia maailman IBA-alueista on saatu suojelun piiriin, mutta monet ovat yhä vaarassa. BirdLifen keräämien tietojen avulla on tunnistettu neljä yleisintä IBA-alueita uhkaavaa tekijää. 1. Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka erityisesti valtamerten saarilla, joissa puolustuskyvyttömät alkuperäislajit ja monet merilinnut joutuvat nisäkäspetojen, mutta myös rottien tai hiirien saaliiksi. 2. Intensiivinen maatalous ja siitä seuraavat maankäytön muutokset, pohjaveden kulutus ja torjunta-aineiden käyttö uhkaavat useita IBA-alueita, esimerkiksi monille suomalaisillekin vesilinnuille merkittävää Guadalquivir-joen suistoa Espanjassa.

3. Metsästys on merkittävä uhka linnuille sadoilla IBA-alueilla. Esimerkiksi Keniassa Ol Bolossat -järvellä erittäin uhanalaista etelänkruunukurkea metsästetään edelleen ja sen munia kerätään. 4. Patoaminen ja vesitasapainon muutokset vaikuttavat etenkin moniin kosteikkoelinympäristöihin. Veden käyttöön kohdistuu monissa maissa erittäin suuria paineita, eivätkä ilmastonmuutoksen paikoin pahentamat kuivuusjaksot helpota tilannetta. Esimerkiksi Coorongin IBA-alueella

Australiassa aiemmin säännölliset tulvat ovat loppuneet, koska vettä käytetään liikaa maatalouden tarpeisiin. Tämä haittaa vaarantuneen australianpikkutiiran pesintää.

Uhkatekijät voivat vaihtua ajan myötä. Aivan uudenlainen uhka on Kiinan suunnittelema, Euroopan, Aasian ja Afrikan yhdistämiseen tähtäävä massiivinen tie- ja vesiväylähanke, joka tulee toteutuessaan vaikuttamaan alustavan arvion mukaan peräti 265 maailmanlaajuisesti uhanalaiseen lintulajiin ja lähes 2 000 IBA-alueeseen. BirdLife työskentelee maailmanlaajuisesti linnuille ja muulle luonnolle tärkeiden alueiden suojelemiseksi. Kiitos tuestasi! Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/greatest-threats-facing-important-bird-biodiversity-areas-today

Päätöksiä kiurujen ja kuovien tulevaisuudesta

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä. Seuraavassa numerossa muun muassa: • linnut elokuvissa • Tornien taiston historiaa • mustakaularastaan määritys

Lähikuukausina tehdään päätöksiä siitä, millä reunaehdoilla maataloutta seuraavina vuosina harjoitetaan. Yleisraameista EU-maat päättävät yhdessä, mutta niiden käytännön soveltamisesta eli toimenpiteistä ja rahan jaosta päätetään Suomessa. Tehomaatalous aiheuttaa monia ympäristöongelmia ja on huonontanut lintujen elinmahdollisuuksia. Paine tilanteen muuttamiseksi on kova. Teemu Lehtiniemi Maatalouslintujen kantojen lasku on yleiseurooppalainen ilmiö. 28 maan linnustonseurantoihin perustuvan indikaattorin mukaan Euroopan maatalousympäristön pesimälintujen runsaus on pienentynyt noin 60 prosenttia 1980-luvun alusta. Suomen maatalouslintuindikaattorien mukaan peltolintulajien kannat ovat vähentyneet yli 60 prosenttia 1980-luvun alusta, ja väheneminen on edelleen 2000-luvulla jatkunut tasaisesti. Peltojen reuna-alueita suosivilla lajeilla tilanne on parempi – niiden kannoissa tapahtuneet muutokset ovat vähäisiä. Maatalousympäristön linnut ovat riippuvaisia maataloudesta. Toisaalta ne ovat myös vähentyneet nimenomaan maatalouden vuoksi. Tehostumisen myötä pellot ovat muuttuneet useille lajeille hankalaksi elinympäristöksi, jossa ei ole riittävästi suoja- ja pesäpaikkoja tai ravintoa poikasten kasvattamiseksi.

50 miljardia euroa vuodessa

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Maatalous on voimakkaasti yhteiskunnan tukemaa: EU:n budjetista yli kolmannes eli noin 50 miljardia menee maatalouteen. Maataloustukea ovat arvostelleet tehottomaksi muun muassa EU:n tilintarkastajat. Tuki tuo yhteiskunnalle kustannuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja vesistöjen rehevöitymisen vuoksi. Ekosysteemipalvelut heikkenevät. Koska kyse on suurista rahoista, niihin liittyy myös paljon intressejä ja politiikkaa. Lähes kaikkien päättäjien mukaan verorahojen käytössä pitäisi minimoida haitat ja maksimoida hyödyt. Siitä huolimatta maatalouspolitiikka muuttuu hyvin hitaasti. Käytännössä osa päättäjistä pyrkii maksimoimaan tuet ja minimoimaan niihin liittyvät velvoitteet. Juuri tällä hetkellä EU:ssa tehdään päätöksiä seuraavan seitsenvuotisen rahoituskauden maatalouspolitiikasta. Rahoituskauden päättyessä ollaan jo lähes 2030-luvulla.

Lataa Kestävän maatalouden tiekartta: tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/ maataloustiekartta.pdf

Kestävän maatalouden tiekartta Suomessa on tehty parin vuoden ajan valmistelutyötä seuraavan tukikauden toimenpiteiden kehittämiseksi. Suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt Natur och Miljö, BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisivat joulukuussa Kestävän maatalouden tiekartan. Tiekartta on uusimpiin tutkimuksiin perustuva ehdotus siitä, miten tukia tulisi Suomessa muuttaa, jotta seuraavasta seitsenvuotiskaudesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ympäristölle ympäristötoimiin sitoutuvien maanviljelijöiden elinkeinon ja tulojen siitä kärsimättä. Tiekartta keskittyy kolmeen maatalouden ympäristöongelmaan: ilmasto- ja vesistöpäästöihin sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Järjestöt toivovat, että tiekartta ohjaa nimensä mukaisesti maataloustuista päättävien virkamiesten ja poliitikkojen päätöksentekoa. Tutkimukset osoittavat, että seitsemän vuoden aikana voidaan aikaansaada huomattavia parannuksia. Keinoja on – asioista päättävien tahto ratkaisee, otetaanko ne tehokkaasti käyttöön.

1 | 2020

9 Jussi Vakkala

Merimetso palasi yli sadan vuoden tauon jälkeen Suomen pesimälinnustoon vuonna 1996 ja on useilla esiintymispaikoillaan ihmisille uusi tuttavuus.

Merimetsotyöryhmältä ehdotus konfliktin hillitsemiseksi Teemu Lehtiniemi

Merimetso on voimakkaasti näkemyksiä jakava laji. Toisten mielestä merimetsoja pitäisi vähentää, koska ne voivat aiheuttaa haittoja kalastukselle ja pesivät suurissa kolonioissa. Toisten mielestä merimetsossa ei ole mitään ihmeellistä, eikä sen runsauteen tai esiintymiseen pidä puuttua. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen asetti lokakuussa 2018 merimetsotyöryhmän, jonka tavoitteena oli löytää yhteinen näkemys siitä, miten merimetsoon liittyvää konfliktia ja merimetson aiheuttamia haittoja voidaan ja kannattaa hillitä. Tavoitteena on päästä eroon voimakkaan polarisoituneesta tilanteesta. Laajapohjaisessa työryhmässä oli

edustettuina erityisesti kalastusalan toimijoita, tutkimuslaitoksia ja viranomaisia. Luonnonsuojelujärjestöistä mukana olivat BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Kaikki hyväksyivät strategian

Kuudentoista kokouksen tuloksena lokakuussa 2019 valmistui kansallinen merimetsostrategia ja toimenpidesuunnitelma. Vaikka neuvottelut olivat välillä vaikeita, kaikki edustettuina olleet tahot hyväksyivät ja allekirjoittivat yhdessä työryhmän tuotoksen. Merimetsostrategialla tavoitellaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää ihmisen ja merimetson rinnakkaiseloa.

Strategian keskeisiä työkaluja ovat merimetsojen häirintään ja tappamiseen poikkeustilanteissa myönnettävien poikkeuslupien käsittelyn tehostaminen, alueellisten yhteistyöryhmien toiminnan tehostaminen muun muassa alueellisten tilannekatsausten avulla, lajia koskevan tietopohjan ja viestinnän parantaminen sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden välisen vuorovaikutuksen parantaminen.

Toimenpiteistä soraääniä

Kalankasvatuksen, ruotsinkielisten maataloustuottajien etujärjestön, Kristiinankaupungin kaupungin ja kolmen kalastusjärjestön edustajat jättivät strategiaan kuitenkin täydentävän mielipiteen: he kan-

nattavat strategian tavoitteita, mutta pitävät toimenpiteitä riittämättöminä. Heidän mukaansa esimerkiksi merimetsoa koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa ja merimetsokantaa merkittävästi pienentää. Lisäksi allekirjoittajat pitivät alueellisten merimetsotyöryhmien kokoonpanoa ongelmallisena, koska niissä on edustettuna näkemyksiltään erilaisia intressitahoja. BirdLife toivoo, että kaikkien hyväksymällä strategialla ja toimenpiteillä pystytään hillitsemään merimetsokonfliktia. Tilanne on erityisen kärjistynyt niillä alueilla, joille merimetso on asettunut pesimään muutaman edellisen vuoden aikana. Asenteet ovat lieventyneet siellä missä merimetsot ovat pidempään pesineet, kun ihmiset ovat tottuneet lintujen läsnäoloon.

Avohakkuut historiaan -lakialoite eduskunnassa

Aki Arkiomaa

Lakialoite avohakkuiden kieltämiseksi valtion metsissä sai yli 50 000 allekirjoitusta ja on siirtynyt eduskunnan käsiteltäväksi. Luovutustilaisuudessa 22.10. järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin avohakkuille vaihtoehtoisen jatku-

van kasvatuksen erilaisia vaikutuksia, kuten taloudellisia vaikutuksia metsänomistajille. Professori Olli Tahvonen kertoi, että tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus tuottaa useilla kasvupaikoilla lähes yhtä hyvin tai tietyissä tapauksissa jopa paremmin kuin avohakkuut. Jatkuvalla kasvatuksella on myönteisiä vaikutuksia hiilinielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin, se vähentää

metsien ravinnevalumia ja parantaa riistan elinolosuhteita avohakkuisiin verrattuna. On hyvä pitää mielessä, että jatkuva kasvatuskin on osa metsien taloudellista käyttöä, jolla on kielteisiä vaikutuksia metsäluonnon tilaan. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan lisäksi sekä suojelupinta-alan lisäämistä että hakkuumäärien vähentämistä.

Micha Fager

Peltosirkku Teemu Lehtiniemi

on vuoden lintu

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku. Tänä vuonna selvitetään lajin kannan suuruus ja esiintyminen. Selvitystyöhön voivat osallistua kaikki linnuista kiinnostuneet havainnoimalla lintuja sopivilla esiintymispaikoilla ja kirjaamalla peltosirkkuhavainnot Tiira-lintutietopalveluun.

Peruslajista harvinaiseksi

hankkeessa, jota vetää Markus Piha. Peltosirkku on vähentynyt voimakkaasti myös naapurimaissamme, ja lajin esiintymistä ja elintapoja on tutkittu Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsin BirdLifella on ollut peltosirkun tutkimus- ja suojeluprojekti käynnissä jo vuodesta 2010 alkaen. Peltosirkkukannan pääongelma on muuttunut maa-

2010

VUODEN

LINTU

talous ja maatalousympäristön tehostunut käyttö. Ongelmissa olevaa kantaa kurittaa myös laiton metsästys muuttomatkan varrella, erityisesti Ranskassa. Peltosirkun pelastaminen vaatii sekä kansallista että kansainvälistä suojelutyötä. Vuoden lintu -hankkeessa kokoamme lisää tietoa lajin suojelutyön pohjaksi. Voit auttaa kirjaamalla havaintosi Tiiraan (www.tiira.fi)!

2019

Vielä 1980-luvulla peltosirkun aavistuksen surumielinen, sointuva laulunsäe oli suuressa osassa maata yksi peltoaukeiden perusäänistä. Laji oli suuressa osassa maata sen verran tavallinen, etteivät lintuharrastajat kirjanneet ylös kuin kevään ensimmäiset havainnot. Pesimäkantamme oli satojatuhansia pareja. 2000-luvulle tultaessa peltosirkku oli jo käynyt monilla alueilla harvinaiseksi ja suunta on ollut edelleen alaspäin. Peltosirkkua ei havaita enää vuosittain kaikkien lintuyhdistysten alueella. Vakioidun linnustonseurannan ansiosta tiedämme peltosirkun vähentyneen 1980-luvulta peräti 99 prosenttia ja edellisen 12-vuotiskauden aikanakin 90 prosenttia Mikäli nykytrendi jatkuu, häviää peltosirkku Suomen linnustosta tämän vuosisadan puolivälin tienoilla. Suomen nykykanta on arvioitu noin 7 000 pariksi.

Tutkimusta lajin pelastamiseksi

Suomessa peltosirkun esiintymistä on tutkittu erityisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimus-

Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen peltosirkkuhavaintojen jakautuminen 100 km2 ruuduittain vuosina 2010 (vasen) ja 2019. Vuonna 2010 pesimäaikaisia havaintoja tehtiin 350 ruudulta, vuonna 2019 vain 168 ruudulta.

1 | 2020

Kolumni

Turku julisti joulurauhan myös metsiin Onneksi hieman valonpilkahduksiakin näkyy. Metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutokset, joita suojelijat ajoivat voimakkaasti, antavat metsänomistajille paremmat mahdollisuudet hoitaa metsiä haluamillaan tavoilla. Yhä useampi metsänomistaja näkee metsässä muutakin kuin rahallista arvoa. Jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsänhoito saa lisää jalansijaa myös Suomessa. Siinä avohakkuita ei tehdä, vaan metsää kasvatetaan eri-ikäisenä ja metsä säilyy metsän näköisenä koko ajan. Jatkuvan kasvatuksen metsä voi tuottaa omistajalleen pitkällä aikavälillä yhtä hyvän tai jopa paremman tuoton kuin avohakkuukierto. Perinteinen metsäteollisuus ei ole vielä omaksunut jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Kun kirjoitan Googlen hakuun ”jatkuva kasvatus”, tulee ensimmäisenä tuloksena ison metsäyhtiön mainossivu, jossa metsänomistajalle tarjotaan avohakkuupalvelua ja korostetaan hakkuun keskelle jätettävien säästöpuiden edistäneen luonnon monimuotoisuutta. Jatkuva kasvatus -termiä ei sivulla mainita lainkaan. Eipä taida kovin moni metsänhoitoyhdistyskään esitellä sitä metsänomistajalle todellisena vaihtoehtona. Mutta huomasitko, mitä samaan aikaan Turun kaupungissa tehtiin? Uusi metsienhoitosuunnitelma. ”Kau-

Mika Asikainen puheenjohtaja, BirdLife Suomi

Avohakkuista ei ole luonnossa liikkujilla paljon hyvää sanottavaa. Retkeilymaasto menetetään vuosikymmeniksi. Oma mustikkapaikka häviää auringon paahteeseen. Kanahaukan viimeinen pesimämetsä kulkee pyörillä tehtaalle. Lintujen linjalaskennassakin avohakkuilla kulkeminen on karua hommaa. Vastaan ei tule kuin muutama metsäkirvinen ja nekin vain jos jokunen säästöpuu on pysynyt pystyssä myrskyissä. Muuten aukot ovat linnuista tyhjillään. Avohakkuisiin perustuva metsänhoito on syynä monien metsälintujen ja metsäluonnon monimuotoisuuden vähenemiseen Suomesta. 70 vuotta sitten metsiä tarvittiin sotavelkojen maksuun ja työpaikkojen luomiseen. Metsänhoitoa tehostettiin ja avohakkuisiin perustuva metsänhoito levisi maan tavaksi. Vaikka suojelujärjestöt ovat tehneet hartiavoimin töitä kertoakseen metsäluonnon ahdingosta, sama meno on jatkunut näihin päiviin asti. Esimerkiksi Sipilän hallitus nosti muutama vuosi sitten metsänhakkuutavoitetta roimasti, ja puuta kaadettiinkin ennätysmäärä.

KEVÄÄN POP-UP

-KIERTUEPÄIVÄT 8.2. 21.3. 28.3. 4.4.

Vaasa Espoo Porvoo Turku mukana Swarovskin tehtaan edustaja

5.4. 6.4. 19.4.

Pori Rauma Tampere mukana Swarovskin tehtaan edustaja

25.4. 26.4. 27.4. 2.5. 3.5. 6.5. 9.-10.5. 15.-17.5. 21.-24.5. 11.6.

Liminka Kuopio Joensuu Lappeenranta Espoo Lahti Virolahti Virolahti Virolahti Kuusamo

SUPERLAADUKKAAT

LUONTOKUVAUSVÄLINEET

Frontier ED seuraaja

HAWKE FRONTIER ED X

Sari Heikkinen

punginhallituksen päätöksen mukaisesti metsien uudistamiseen esitetään suunnitelmassa ainoastaan jatkuvan kasvatuksen mukaisia menetelmiä. Nämä menetelmät turvaavat metsien virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden paremmin kuin jaksollisen kasvatuksen päätehakkuut.” Turku julisti siis joulurauhan myös metsän eläimille ja kasveille. Kaupunki omistaa 4 500 hehtaaria metsää, joten aika moni tiainen ja tikka kiittää kaupunkia tästä päätöksestä. Turusta voisi jokainen, niin isomman kuin pienemmänkin metsän omistaja, ottaa mallia!

UUTUUS

Opticron MM4 77ED + 18-54xSDLv2 Pienikokoinen ja kevyt 77mm kaukoputki, painoa vaivaiset 1525g !

Countryman HD+ Entistä kirkkaampi ja terävämpi, tietysti Made in Japan!

Aspheric LE WP 8x25

DBA HDV+ KIIKARI

Pienikokoinen, vesitiivis taskukiikari

pienempi, keveämpi, Kevyt, vesitiivis 60 mm paras Opticron ED-Putki

MM60ED

GALLERY SCOPE 8X

+3 kertaa suurentava teline, kätevä matkamikroskooppi. Voi käyttää myös 8x suurentavana mono-okulaarina.

UUTUUS BDII-sarja

SUPERLAADUKKAAT kamerareput ja kelluvat kuvauspiilot

ATX-kaukoputket, SLC ja EL-kiikarit

20V – PALVELUA ASENTEELLA –

Olemme mukana 2020: Swarovski Optikin osastolla: GoExpo 28.2.-1.3. Helsinki Savon Erämessut 24.-26.4. Kuopio ja Riihimäen Erämessut 4.-7.6.

KIIKAREIDEN JA KAUKOPUTKIEN ERIKOISLIIKE Puh. (09) 6859 0800 Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) tilauspalvelu@fotofennica.fi

KATSO JUHLAVUODEN TARJOUKSET

www.fotofennica.fi

12 rsved -uikku. Jan Söde Mustakurkku Valkoselkätikk a. Pertti Rasp

muiden oon! Yhdessä Kosteikot kunt me työtä sen en kanssa teim valtiolta suojelujärjestöj uojeluun saatiin ns no on lu tä et hyväksi, ärahoitus. vuosittainen lis n ro eu n en na oo 100 milj en kunnostuks isesti lintuvesi ity er e m m oi nj Kampa hti rahoituksen miseksi, mikä jo ja hoidon lisää avan lintuvesien kasvuun ja mitt huomattavaan iseen. man käynnistym kunnostusohjel

Arvokkaita ha vaintoja! Olim me tekemässä uhanalaisuuden lajien Punaista kirjaa uhanalaisuusar . Suomen linnu viointi perustuu ston valtaosin BirdLi ja tukijoiden tu fen jäsenten ottamaan lintu tietoon. Puolet pesivistä lintula Suomessa jeista on uhanal aisia tai silmäl läpidettäviä.

Saavutuksiamme vuonna 2019 Jaana Sarvala

iä luontoon! Veimme ihmis rjestivät Retkikummit jä ta yli 350 aa m eri puolilla i yli joihin osallistu lintuopastusta, itä ilö nk . Satoja he 10 000 ihmistä siin oi lk ta erilaisiin osallistui myös en öj st ympäri esimerkiksi elin ojen kk ai sp ja harrastu . si ek is kunnostam

Kiitos,

että olit mukana! – Edistimme satojen elinympäristöjen ja luontoharrastuspaikkojen säilymistä Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla. – Edistimme lyijyhaulien käyttökieltoa, ja keräsimme tietoa lyijyn haitallisista vaikutuksista luontoon ja ihmisiin.

– Selvitimme heinäkurpan pesimäaikaista liikkumista GPS-lähettimien avulla Tuuliaisen säätiön tukemana. – Teimme menestyksekästä vaalityötä hyvien luontotyyppien saamiseksi eduskuntaan ja europarlamenttiin. – Osallistuimme järjestöjen yhteiseen ilmastokampanjaan sekä Ilmastomarssille yhdessä yli 20 000 ihmisen kanssa.

– Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla eteni eduskunnan käsittelyyn. Olimme

mukana kampanjassa, joka keräsi yli 50 000 allekirjoitusta (ks. s. 9).

– Teimme kansainvälisen selvityksen keinoista, joilla ennaltaehkäistään lintujen aiheuttamia maatalousvahinkoja.

– Vaadimme yhdessä muiden suojelujärjestöjen kanssa EU:n vesipuitedirektiivin säilyttämistä kampanjalla, johon saatiin EU:n alueelta 350 000 allekirjoitusta. Joulukuussa komissio totesi direktiivin toimivaksi ja päätti kiirehtiä sen täytäntöönpanoa. – Tuotimme ajantasaista aineistoa Euroopan laajuiseen Eurobirdportaliin (eurobirdportal. org), jossa voi seurata esimerkiksi lintujen muuton etenemistä Euroopassa. – Tiira-lintutietopalveluun tallennettiin yli 1,8 miljoonaa lintuhavaintoa. Tiirassa oli vuoden lopussa lähes 20 miljoonaa havaintoa.

Historiaa verkossa! Julkaisimme Linnut-lehteä edeltäneen Lintumies-lehden numerot vuosilta 1965–1992 sähköisessä muodossa maksuttomassa Lintulehtiportaalissa (lintulehti.birdlife.fi). – Tiira-lintutietopalvelun uudistaminen eteni lisäresurssien ansiosta, ja uusi järjestelmä on osin testausvaiheessa.

– Järjestimme elokuussa Helsingissä neljännen kerran Lintumessut. Tapahtuma keräsi yli kaksi tuhatta kävijää. – Pihabongauksessa saavutettiin uusi osallistujaennätys, 24 000 osallistujaa.

– Lasten lintuviikkoon osallistui ennätykselliset 5 000 lasta ja aikuista. Kehitimme myös laajennettua koululaisten Lintuvisaa.

– ”Tunnista 100 lintulajia” -haaste (ks. s. 16) innosti tuhansia uusia lintuharrastajia ympäri Suomen. – Saimme yli 2 500 uutta jäsentä ja tukijaa!

1 | 2020

Kiikarissa Mika Asikainen – BirdLife Suomen uusi puheenjohtaja BirdLife Suomen hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2020–2021 on valittu Mika Asikainen, 50-vuotias järvenpääläinen ja Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja. Asikainen palaa tuttuun järjestöön, sillä hän toimi BirdLife Suomen järjestösihteerinä ja toiminnanjohtajana vuosina 1997–2008. Hän on ollut myös Euroopan BirdLifen hallituksessa ja sen puheenjohtajana sekä toiminut Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry:n puheenjohtajana vuodesta 2013. Haastattelimme uutta puheenjohtajaa. Kirsi Peltonen Millaisen puheenjohtajan järjestö sinussa sai? Luonnehdi itseäsi kolmella adjektiivilla. Kehittävän, osallistavan, kuuntelevan.

Palaat tuttuun järjestöön. Miten BirdLife Suomi on muuttunut näinä vuosina? Olen ollut poissa liiton ydintoiminnasta reilun kymmenen vuotta, mutta ollut kuitenkin seitsemän vuotta alueyhdistyksen puheenjohtajana ja seurannut siis liiton toimintaa melko läheltä. BirdLifen toiminta on kehittynyt monella tapaa, ehkä eniten suojelutyössä ja varainhankinnassa. BirdLife-lehti on myös laadukkaampi kuin ennen.

Järjestömme vahvuudet ja suurimmat haasteet? Suurin vahvuus ovat linnut. Lähes kaikki pitävät linnuista, ja niitä ruokkii tai tarkkailee joka neljäs suomalainen. Työmme lintujen hyväksi on siis laajasti kannatettua. Kaikkien linnuista kiinnostuneiden saaminen mukaan on iso haaste, mutta myös iso mahdollisuus. Potentiaalisia jäseniä ja tukijoita on Suomessa miljoona. Suojelun haasteet eivät juuri ole muuttuneet: olemme pieni toimija ja vastapuolella ovat usein isot organisaatiot sekä yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten kaupungistuminen. BirdLife on pysynyt vahvasti asialinjalla, mikä ei suojelukysymyksissä ole aina helppoa. Lisäksi meidän pitää huolehtia siitä, että yhdistyksissä riittää vapaaehtoisia ihmisiä myös jatkossa.

Millä tavalla haluat kehittää BirdLifen toimintaa? Lisätä vuoropuhelua jäsenyhdistysten kesken sekä jäsenyhdistysten ja liiton välillä. Näin voimme vahvistaa yhteisen päämäärän saavuttamista ja sopia keinoista siihen pääsemiseksi. Toivon, että liittohallitus voi eri tavoin tukea ja sparrata henkilökuntaa.

Miten lintuharrastuksesi on aikoinaan alkanut, mikä on sinua innoittanut? Seurasimme äidin kanssa lintulaudan lintuja ja tunnistimme lajeja. Isoveljen luokan linturetkellä havaittujen lajien määrää hämmästeltiin kotona. Viimeinen koukku oli Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen opastettu lintukävely Valkealassa, missä elämänpinnoihini lisättiin muun muassa nuolihaukka ja suokukko. Jouko Orola oli todella innostava opas. Harrastuksessa innostavat monet asiat. Määrittämisessä, kuten äänien tunnistamisessa, voi kehittyä yhä paremmaksi. Muuton havainnointi on aina yllättävää, ja sään vaikutus muuttoon kiehtoo. Lintulaskennoilla saadaan dataa, jolla voidaan vaikuttaa suojeluun, ja lintupaikkoja kunnostamalla paran-

netaan monien lajien pesimäolosuhteita. Kilpaileminen kiinnostaa myös; olen ollut monissa pinnaralleissa ja ekokisoissa. Varsinaista bongausta harrastan melko vähän nykyään, mutta uusia lajeja on aina kiva nähdä.

Mikä on lempilintusi ja miksi? Tilhi. Se on kaunis, ja sillä on kaunis ääni. Loppusyksyllä ja talvella ne elävöittävät muuten melko tyhjää lintumaailmaa. Keväällä näkee paluumuuttajia joskus vielä toukokuussa. Kesällä tilhi on aina hyvä havainto, oltiinpa pohjoisessa tai etelämpänä. Pesää en ole vielä koskaan löytänyt.

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

Mika Asikainen

Mitä haluaisit sanoa aloittelevalle lintuharrastajalle? Kuulostele itseäsi ja tunnista, oletko keräilijätyyppiä, joka innostuu uusista lajeista ja määrittämisestä, vai nautitko lintujen seuraamisesta, vaikket aina edes tietäisi mitä lajia katselet. Haluatko kokea uusia lintupaikkoja, valvottuja öitä ja varhaisia aamuja vai katseletko mieluummin lintuja omassa ympäristössäsi sinulle sopivina kellonaikoina? Harrasta lintuja sillä tavalla, mistä saat eniten. Ole kuitenkin avoin eri tavoille harrastaa ja kokeile niitä. Tallenna kaikki havaintosi Tiiraan, mutta säilytä riittävä itsekritiikki ja tallenna vain varmasti oikein määritetyt.

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 60 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Henry Laasanen

Tiklistä on viime vuosien aikana tullut Etelä-Suomen ruokintojen vakiovieras. Pohjoisempana lajin tapaaminen on edelleen iloinen yllätys.

Pihabongauksen voittajat ja häviäjät

Nyt jo viidettätoista kertaa järjestettävä Pihabongaus antaa arvokasta tietoa talvilinnustomme muuttumisesta. Tero Toivanen

Pihabongauksessa tarkkaillaan talvilintuja yli 15 000 paikalla ja havaintoja kertyy sadoista tuhansista lintuyksilöistä. Jokainen lintutalvi on omanlaisensa, mutta pitkäjänteinen seuranta on paljastanut jo useita kiinnostavia ilmiöitä. Tiesitkö esimerkiksi seuraavien lajien runsastuneen tai huvenneen?

Tikliparvet kasvavat etelässä

Harmaapäätikka yhä useamman ruokinnan väriläiskänä

Harmaapäätikka oli vielä viime vuosituhannella lähinnä eteläisen Suomen lehtimetsien harvalukuinen pesimälintu. Nopean runsastumisen myötä lajista on kuitenkin tullut tavallinen vieras ruokintapaikoilla pohjoisinta Suomea myöten. Pihabongausvuosien aikana harmaapäätikan runsaus on kasvanut liki kolminkertaiseksi! Harmaapäätikan valloittaessa Suomea myös sen elinympäristövalikoima näyttää laajentuneen – nykyään lajin voi tavata hyvinkin puhtaista havumetsistä. Monesti levinneisyysalueensa rajalla elävä laji menestyy vain sille parhaissa elinympäristöissä, mutta esimerkiksi ilmaston muuttuessa suotuisammaksi se pystyy asuttamaan heikommatkin ympäristöt. Ilmastonmuutoksen edetessä pohjoisille lajeille käy juuri päinvastoin.

Harakka on yksi laajimmalle levinneistä talvilinnuistamme ja pitää vankkumattomasti Pihabongauksen kolmanneksi yleisimmän lajin titteliä hallussaan. Vuosina 2017–2019 harakoita on Pihabongauksessa kuitenkin havaittu 22 prosenttia vähemmän kuin reilu vuosikymmen sitten. Suomen harakkakanta on hiipunut tasaisesti jo useamman vuosikymmenen ajan. Älykkäät varislinnut ovat aina osanneet hyödyntää ihmisen tarjoaman ravinnon, joten viime vuosien notkahdus voi olla yhteydessä esimerkiksi kaatopaikkojen jätteenkäsittelyn muutoksiin.

Sirkkujen suvun kirous

Lähes kaikkien sukunsa edustajien tavoin myös tuttu keltasirkku on taantunut jo pitkään. Keltasirkku on ollut neljästi jopa Pihabongauksen runsain lin-

Yksilöä / havaintopaikka

Micha Fager

0,1

1,5

0,08 0,06

0,04

0,5

Mikä harakkaa vaivaa?

0,12

Yksilöä / havaintopaikka

Micha Fager

Suomen tiklikanta on Pihabongauksen tulosten perusteella ottanut valtavan harppauksen. Vuosina 2017– 2019 tiklejä havaittiin Pihabongauksessa yli nelinkertainen määrä vuosiin 2006–2008 verrattuna! Erityisesti eteläisen Suomen talviparvet ovat kasvaneet ja samalla laji on pikku hiljaa levittäytynyt pohjoiseen. Tikli on eteläinen, kulttuurisidonnainen laji, jonka pesimäkanta keskittyy taajamiin. Talvien lämpeneminen ja lintujen talviruokinta lienevät tiklille eduksi. It-

sestään selvää lajin runsastuminen ei silti ole – tiklille tärkeät joutomaat ravintoa tarjoavine ohdake- ja takiaiskasvustoineen ovat pikemminkin vähenemään päin.

Keltasirkku on monesti ollut Pihabongauksen runsain lintu. Laji kuite

0,02

06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20

Harakat ovat huvenneet Pihabongauksessa etenkin kolmen viime vuoden aikana.

06 007 008 009 010 011 012 013 014 015 016 017 018 019 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

Harmaapäätikat käyvät ruokinnoilla etenkin pakkasella. Pihabongaussäiden vaihtelusta huolimatta lajin runsastuminen näkyy pitkäaikaisseurannassa hyvin.

1 | 2020 Pertti Rasp

YKSIN, KAKSIN TAI PIENELLÄ PORUKALLA

Kon-Tiki Toursin luontoja lintumatkat 2020-2021

enkin taantuu, ja nähtäväksi jää, saavutetaanko kärkisijaa enää koskaan.

tulaji, mutta sittemmin sirkkuparvet ovat pienentyneet eikä paalupaikalle ole viime vuosina ollut asiaa. Pihabongauksen alku- ja loppuvuosien välillä keltasirkku on vähentynyt 31 prosenttia. Aiemmin esimerkiksi karjatilojen ja viljavarastojen ympäristöt ovat mahdollistaneet suurten

keltasirkkuparvien talvehtimisen, mutta nykyään tällaista talviravintoa on vähemmän tarjolla. Keltasirkun taantuman syitä voivat olla myös maatalousympäristön yksipuolistuminen ja poikasaikaan välttämättömän hyönteisravinnon väheneminen.

BULGARIA-ROMANIA LINTUMATKA 22.2.–3.3.2020 Opas Hinta

Lasse J. Laine 1 880 €/hlö/jaettu 2hh

PATAGONIAN LINTUMATKA 6.1.-23.1.2021 Opas Hinta

Toteutuu, vielä ehdit mukaan! Ilmoittaudu pian: susa@kontiki.fi

Ennakkoilmoita kiinnostuksesi:

COSTA RICAN LUONTOMATKA 1.–13.4.2020

Oppaat Dick Forsman ja Petro Pynnönen

Opas Hinta

Paul Segersvärd 3 980 €/hlö/ jaettu 2hh

Vielä ehdit mukaan, varaukset 31.1. mennessä

ETIOPIAN LINTUMATKA TAMMI-HELMIKUU 2021

Ilmoita ennakkokiinnostuksesi susa@kontiki.fi CHILEN LINTUMATKA ALUSTAVASTI 2021 Opas

Lintujen vähyyskin on arvokas havainto Yhden Pihabongauksen tulokset kertovat ensisijaisesti kyseisestä lintutalvesta. Monien marja- ja siemensadosta riippuvaisten lajien, kuten tilhen ja urpiaisen, määrä vaihtelee Pihabongauksessa rajusti vuodesta toiseen. Syksyllä 2017 monin paikoin korjaamatta jäänyt viljasato mahdollisti peippolintujen jättiesiintymisen seuraavana talvena. Myös Pihabongaus-viikonlopun – ja koko alkutalven – sää vaikuttaa havaintoihin: lämpimällä säällä lin-

nut vierailevat vähemmän ruokinnoilla, ja kovalla tuulella ne pysyttelevät suojassa. Keltasirkut saapuvat ruokinnoille usein vasta peltojen peityttyä lumeen. Lintukantojen muutokset paljastuvat vain pitkäjänteisen työn myötä. Tärkeintä Pihabongauksessa onkin seurata lintuja vuodesta toiseen ja ilmoittaa havainnot, oli lintuja tai ei! Tieto lintujen puuttumisesta on aivan yhtä arvokas kuin havainto niiden poikkeuksellisesta paljoudesta.

Suomen Pihabongauksen tuloksista ja talvilinnuston muuttumisesta voit lukea lisää Bird Census news -lehdestä: www.ebcc.info/wp-content/uploads/2019/05/BCN_31_1-2.pdf.

Juha Honkala 7 650 €/hlö/jaettu 2hh

KIRGISIAN LUONTOMATKA 1.–12.6.2020 Opas Hinta

Paul Segersvärd 2 790 €/hlö/jaettu 2hh

Varaukset 28.2. mennessä LÄNSI-PAPUAN LINTUMATKA 12.–30.9.2020 Opas Hinta

Hannu Klemola 6 690 €/hlö/jaettu 2hh

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET Ryhmämatkatoimisto Kon-Tiki Tours Susa Huotari Puh. 045 124 2000 susa@kontiki.fi / info@kontiki.fi www.kontiki.fi/lintumatkat Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

Juha Honkala

Ilmoita ennakkokiinnostuksesi susa@kontiki.fi Luontomatka Painotus on luonnossa, eläimissä, linnuissa ja kulttuurissa. Luontomatkalla oppaana on kohteen luonnosta tietävä asiantuntijaopas ja tämä matkatyyppi sopii jokaiselle luonnosta pitävälle matkaajalle. Lintumatka Mukana asiantunteva lintuopas ja koko matkan ajan edetään lintuhavainnot edellä. Harrastajille ja koville harrastajille. Pisaralla haluamme erityiskorostaa vastuullista matkailua. Kaikki matkamme tuotetaan vastuullisesti, mutta pisaran nähdessäsi tiedät, että matkaohjelmassa on elementtejä, jotka erityisesti opettaa jotain lisää tavasta miten matkailemme planeetallamme vastuullisesti, kestävän kehityksen hengessä.

OMALLE LINTUMATKALLE? Kun järjestät lintumatkan omalle porukallesi, yhdistyksellesi tai ystäväpiirillesi, autamme mielellämme vastuullisena matkanjärjestäjänä.

Aurinko paistoi pitkästä aikaa, joten päätin mennä kuvaamaan tilhiä. Havaitsin tilhien täyttämästä puusta tämän yksinäisen viherpeipon, josta ehdin ottaa pari kuvaa. Kuva onnistui paremmin kuin sadat tilhistä ottamani räpsyt.

Otin kirjosiipikäpylinnusta kuvan harmaana päivänä Kaivopuistossa. Muutamia lintuja, koiraita ja naaraita oli mukavasti alaoksilla, joten niitä sai hyvin kuvattua.

Aloitin 100 lintulajia -haasteen pari vuotta sitten tasolta ”sorsa, lokki ja pikkulintu”. Projekti eskaloitui, ja tänä vuonna irtosi jo 207 lajia Keski-Suomesta, kiitos kokeneilta harrastajilta saamani avun!

Löysin pystyynkuolleiden kuusien seasta tikkapariskunnan syömässä hyönteisiä kaarnan alta. Pohjantikka on 117. havaitsemani ja 90. valokuvaamani laji tälle vuodelle.

Henry Laasanen (Jyväskylä 2.12.2019)

Kalle Leponiemi (Vesilahti 10.12.2019)

Anu Panjanen (Helsinki 6.12.2019)

Tartu haasteeseen!

– Kuinka monta lintulajia tunnistat? Haluaisitko oppia lisää? Suosittu ”Tunnista 100 lintulajia” -haaste on hauska tapa tutustua lintuihin ja lintuharrastukseen! Onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa yhden kalenterivuoden aikana? Kyseessä ei ole kilpailu vaan henkilökohtainen haaste. Havainnoi lintuja omaan tahtiisi tai käy lintuyhdistysten retkillä oppimassa lisää. Haasteessa on tänä vuonna kolme sarjaa: – Perinteinen sarja: laske, montako lintua havaitset Suomessa vuonna 2020. – Ekosarja: vain ilman moottorivoimaa kerätyt havainnot lasketaan. – Kuvaussarja: onnistutko kuvaamaan 100 lintulajia? Muista noudattaa huomaavaisen havainnoinnin periaatteita! Pertti Rasp

Jaa vuoden aikana kokemuksiasi innostavassa Facebook-ryhmässämme tai muualla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100lintulajia – poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Tuula Karjalainen (Nurmijärvi 5.12.2019)

Tom Lindroos

Nämä voit löytää nyt Jan Södersved

Harmaapäätikka Rasvaruokinnalla käyvä harmaapäätikka on vihreä, minkä vuoksi se usein sekoitetaan lintukirjoissa kuvattuun vihertikkaan, jota ei ole lainkaan Suomessa. Harmaapäätikka on runsastunut ja levittäytynyt pohjoisessa Lappiin asti. Naaraalla ei ole punaista väriä päässä kuten kuvan koiraalla.

Varpuspöllö

Harmaapäätikka.

Itse tehdyt talipallot maistuivat tali- ja sinitiaisille. Olen aina ollut kiinnostunut linnuista, ja 100 lintulajia -haasteen myötä lintujen tarkkailusta on tullut suuri intohimoni ja harrastukseni. Facebook-ryhmässä olen saanut paljon uutta tietoa linnuista, vertaistukea ja ystäviäkin!

Euroopan pienin pöllö, vain punatulkun kokoinen varpuspöllö liikkuu talvella myös keskellä päivää. Se syö pik-

kunisäkkäiden lisäksi pikkulintuja, ja niiden perässä se saattaa tulla pihapiiriin. Pahan päivän varalle se varastoi saaliitaan luonnonkoloon tai vaikka pihan kottaraispönttöön.

Koskikara

Kirkasvetisen jäättömänä virtaavan joen tai puron varteen kannattaa lähteä etsimään hyisistä vesistä ruokaansa sukeltavaa koskikaraa. Tämä erikoinen varpuslintu saapuu meille talvehtimaan Norjasta. Suomessa pesii vain noin 300 paria koskikaroja, joten laji on paljon vaikeampi havaita kesällä.

Varpuspöllö.

Koskikara.

Pertti Rasp

PIHA 25.–26.1.2020 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä – ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo yli kymmenen vuoden ajan kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Osallistu sinäkin! Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Opettaja! Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa 20.–24.1.!

en: Pihabongaukse Näin osallistut malla in ajan lintuja o n n tu ile ka rk Ta ssa n sopivassa paika a ss u u m i ta la kotipihal .1. la 25.1. tai su 26 . tsemasi lintulajit n Tunnista havai lajia on yksilöä kutakin ko ta n o m e sk n La kaan. yvissä samaan ai enimmillään näk elsi BirdLife Suom to n ai av h a it o n Ilm keella: 1.1. verkkolomak 3 än tä is e im vi le aus.fi www.pihabong s postii ilmoittaa myö vo t o n n ai av H n tu 29 Suomi, Annanka kortilla: BirdLife n . Postikorttiin o ki in ls e H 0 10 0 0 A 16, havaintos ilmoittajan ja yö m vä tä it rk e m ankohta t, havainnointiaj paikan osoittee äärä. ja osallistujien m

www.pihabongaus.fi Kuvat: Petri Kuhno

Pihabongaus on järjestetty Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä.

Koltrast Turdus merula

Mustarastas

Fasan Phasianus colchicus

Fasaani

PIHA

Tofsmes Lophopanes cristatus

Talltita Poecile montanus

Talgoxe

Talitiainen

Töyhtötiainen

Större hackspett Dendrocopos major

Gråspett Picus canus

Hömötiainen

Käpytikka

Harmaapäätikka

Svartmes Periparus ater

Kuusitiainen

Sidensvans Bombycilla garrulus

Tilhi

Pihojen talvilintuja

www.birdlife.fi • www.pihabongaus.fi

Domherre Pyrrhula pyrrhula

Gråsiska Carduelis flammea

Pilfink Passer montanus

Gråsparv Passer domesticus

Punatulkku

Pikkuvarpunen

Gulsparv Emberiza citrinella

Keltasirkku

Grönfink Carduelis chloris

Viherpeippo

Kaja Corvus monedula

Naakka

Skata Pica pica

Harakka

Varpunen

Urpiainen

Kuvat: Micha Fager, Petri Kuhno, Pertti Rasp, Jussi Vakkala

kråka Corvus corone

Varis

Nötskrika Garrulus glandarius

Närhi

Blåmes Cyanistes caeruleus

Sinitiainen

Parus major

Järripeippo (koiras) Peippo (koiras)

Peippo (naaras)

Järripeippo (naaras) Aija Lehikoinen

Lajipari

Peippo ja järripeippo talviasussa Aki Aintila

Vertailussa kaksi lintulaudan harvalukuisempaa vierailijaa. Molemmat ruokailevat yleensä yksittäin tai pienissä parvissa, mutta kulkevat myös viherpeippo- ja keltasirkkuparvien mukana. Peippo (Fringilla coelebs)

Järripeippo (Fringilla montifringilla)

Yleisväritys

Selkä ja vatsa yleisväriltään tasaisen tummat

Kontrastikkaampi ja kirkkaamman värinen

Siiven kuviointi

Valkeat siipijuovat

Oranssi siipijuova

Vatsa ja rinta Kyljet Selkä

Yläperä Pyrstö Nokka

Punertavan- tai harmaanruskea Täplättömät

Harmaanruskea, melko tasavärinen

Vihertävä, ei erotu voimakkaasti selästä tai pyrstöstä Uloimmat pyrstösulat valkoiset Tasaisen harmaa

Koiraan ja naaraan erot Koiraalla päässä ja siiven tyvellä harmaansinistä, rinta ja vatsa punertavat; naaraalla harmaa pää ja vaaleanruskea rinta

Vatsa valkoinen, rinta oranssi Mustia täpliä

Tumma, oranssia suomukuviointia

Valkoinen, erottuu selvästi tummasta selästä ja pyrstöstä Pyrstö kokonaan musta Keltainen, musta kärki

Koiraalla mustassa päässä oranssia suomukuviointia ja laajalti oranssi rinta; naaralla kapeampi oranssi rintavyö, vaaleampi pää ja harmaa poski

Pellon ja puutarhan sirkku Jukka Hintikka

Peltosirkulla on kuvaava suomenkielinen nimi: laji on viljelysympäristön kasvatti, joka viihtyy usein peltoaukeiden metsäsaarekkeissa tai niiden reunoilla. Harhaanjohtavaa nimessä on korkeintaan se, että tavallisin kotimaisilla pelloilla kiikariin osuva sirkku on keltasirkku. Suomen peltosirkku ja samoin pel-

toon viittaava viron põldtsiitsitaja ovat Euroopan mittakaavassa poikkeuksia. Miltei kaikissa eurooppalaisissa kielissä nimen taustalla kummittelee puutarha tai puutarhuri. Mallina on ollut tieteellinen nimi Emberiza hortulana, jonka lajiosa perustuu latinan sanaan hortus, puutarha. Tieteellinen nimi puolestaan lienee peräisin italian, oksitaanin tai jonkin muun romaanisen kielen kansanomaisesta nimestä.

Linnun nimeäminen pelkän puutarhassa esiintymisen perusteella on melko epätäsmällistä, joten nimen on myös arveltu muuttuneen matkalla muistuttamaan latinan puutarhan kaltaista sanaa. Jos tämä teoria pitää paikkansa, linnun mahdollinen alkuperäinen kansankielinen nimi on jäänyt historian hämärään. Lajin elinympäristövaatimukset tuntien on erikoista, että 1800-lu-

Petri Vainio

Nimistön uumenista

vulla siitä käytettiin monissa suomenkielisissä yhteyksissä William Nylanderin 1849 antamaa nimeä mettäsirkku. Vaikka lintumaalarina tunnettu Magnus von Wright käytti nimeä peltosirkku jo kymmenen vuotta myöhemmin, lopullisesti nykynimi vakiintui käyttöön vasta vuosisadan lopulla.

1 | 2020

Kiikarin läpi Petri Barsk

Lasse Kylänpää

Juha Kylänpää arvioi, että 10 000 pyöräilykilometriä tulee ylittymään reilusti tänä vuonna ekovuodenpinnaennätystä tavoitellessa.

Lihasvoimin lintujen puolesta

Juha Kylänpää aikoo tänä vuonna rikkoa Suomen ekovuodenpinnaennätyksen. Samalla hän kerää lahjoituksia lintujen suojelutyölle. Tule mukaan kannustusjoukkoihin! Inka Plit ja Heidi Björklund

Kannusta ja tue samalla suojelua

Laitilassa asuva Juha Kylänpää on sekä pyöräillyt että harrastanut lintuja lapsesta saakka. Jäädessään nyt eläkkeelle hän aikoo toteuttaa haaveensa ja yrittää uutta Suomen ennätystä ekovuodenpinnoissa. Ekopinnoja kerätessä missään retken vaiheessa ei kotoa lähdettyä saa käyttää konevoimaa liikkumiseen. Nykyinen ekovuodenpinnojen ennätys 278 on helsinkiläisen Eino Hiekkasen nimissä. Juhan oma ennätys on 230, ja Suomessa elämän aikana kerättyjä ekopinnoja hänellä on 282. Vuodenpinnaennätyksen rikkominen on Juhan mielestä mahdollista, mutta ei helppoa. Hänellä on hahmotelma, milloin eri lajeja on etsittävä. Esimerkiksi Lappiin ja Kuusamoon on tarkoitus suunnata alkukesästä – kuuden viikon reissun tavoitelajeja ovat muun muassa lapinuunilintu, kiiruna ja sinipyrstö. Kovin tarkkoja suunnitelmia ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä harvinaisuuksiakin tarvitaan ennätyksen rikkomiseksi. Juha aikookin liikkua niin hyvin varustautuneena, että voi lähteä pidemmällekin bongausreissulle vaikka kesken retken, jos tulee hälytys harvinaisesta lajista.

Juha haluaa tempauksellaan myös auttaa lintuja: hän haastaa kaikki linnuista kiinnostuneet lahjoittamaan valitsemansa summan jokaista ekopinnaa kohden, jonka Juha havaitsee ennätysyrityksen aikana! Halutessaan sponsorit voivat myös lupautua korottamaan lahjoitustaan valitsemallaan kertoimella, jos ennätysyritys onnistuu. Varat kerätään BirdLife Suomen kautta ja käytetään muuttolintujen laitonta pyyntiä vastustavaan työhön Välimeren alueella. Jos haluat kannustaa Juhaa ja tukea suojelutyötä, ilmoittaudu lahjoittajaksi! Lahjoitus maksetaan tammikuussa 2021, kun pinnavuoden tulos on selvinnyt. Lahjoittajaksi voi ilmoittautua Juhan blogin etusivun yhteydenottolomakkeella! Lue lisää Linnut-lehdestä 4/2019 Seuraa Juhan ennätysyritystä blogissa (juhakyl.1g.fi) ja Facebookissa (www.facebook.com/pyorailevabongari). Julkaisemme Juhan kuulumisia myös tulevissa BirdLife-lehdissä.

10 kiperää linnuista (s. 22)

1. Vihervarpunen (naaras). 2. Vain siemenet. Kuoren ja mallon se pudottaa maahan. 3. Se seuraa usein lehmiä tai muita kotieläimiä ja syö niiden liikkeelle ajamia hyönteisiä, sammakoita tai pikkunisäkkäitä. 4. Talitiainen (runsain), keltasirkku, sinitiainen, pikkuvarpunen ja naakka. 5. Uuttukyyhky.

Vastaukset:

Lintuharrastus irlantilaisen silmin Owen Foley Muutin Irlannista Suomeen alkuvuonna 2014 ja jouduin nopeasti sopeutumaan hyvin toisenlaiseen lintuharrastukseen. Asun Espoon Tapiolassa ja huomasin pian, että suomalaisilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla on paljon enemmän lintuja ja muuta luontoa kuin vastaavissa ympäristöissä Irlannissa. Sellaisia huikeita lajeja kuin idänuunilintu, kultarinta ja viitakerttunen näkyi asuntomme ikkunasta tai lyhyen kävelymatkan päässä kotoamme. Maarin lintutornista tuli pian paikallinen suosikkikohteeni. Irlannissa lintupiiloja on harvassa ja kaukana toisistaan eikä lintutorneja ole lainkaan, joten havainnointi yhdestä pisteestä oli ihan uutta. Irlannissa Laajalahden kaltaisella paikalla liikkuisi jatkuvasti lintuharrastajia, jotka innokkaasti yrittäisivät päästä lähemmäs lintuja ja etsiä lahden suojaisampia sopukoita. Irlannissa ei ole myöskään tarjolla näkyvää muuttoa, joten petolintujen ja muiden ohitse muuttavien lintujen seuraaminen oli sekin uutta. Ainoa poikkeus tähän on, kun Irlannissa loppukesällä tai syksyllä seurataan rantakallioilla istuen liitäjien ja muiden merilintujen runsasta muuttoa. Tämä taitaa olla ainoa lintuharrastuksen muoto, jota jään Irlannista kaipaamaan. Vaihdan tämän kuitenkin ilomielin petolintujen muuton seurantaan. Olen aina pitänyt siitä. Myös sopeutuminen suomalaiseen mökkielämään on ollut iso mutta tervetullut muutos. Tikat ovat puuttuneet Irlannista suurimman osan elämääni. Vain käpytikka on hiljattain levinnyt saarelle. Mökillämme voi aamukahvia juodessa nähdä neljä lajia tikkoja – käpytikan lisäksi harmaapää- ja pikkutikan sekä palokärjen. Mökkiympäristön hienoa lajikirjoa täydentävät pöllöt, kuten varpus- ja lehtopöllö. Autoilu liittyy kiinteästi lintuharrastukseen Irlannissa. Siellä ajellaan usein pitkin rannikkoa. Täällä retkeilyni keskittyy suppeammalle alueelle. Seuraan usein muuttoa ja ajan harvoin pitkiä matkoja lintujen perässä. Ne tuntuvat tulevan luokse, kun Irlannissa on usein matkattava pitkiä matkoja päästäkseen parhaille paikoille lintujen luo. Täällä lintuja voi nähdä missä tahansa, ja irlantilaiselle lintuharrastajalle tavallisetkin linnut ovat erikoisia. Monet pihassani olevat linnut, kuten kirjosieppo, leppälintu, hernekerttu ja sirittäjä ovat hyvin harvalukuisia tai harvinaisia Irlannissa, ja saatan viettää pitkiä aikoja seuraten niitä. Ylivoimaisesti suurin muutos on ollut suhtautumiseni harvinaisiin lintuihin. Irlannissa etsin harvinaisuuksia joka viikonloppu ympäri vuoden. Suomessa joka vuodenaika tarjoaa lintuja, joita ei ole lainkaan Irlannissa tai jotka olisivat siellä poikkeuksellisen harvinaisia. Käytän aikani lintuihin, jotka eivät välttämättä säväytä suomalaisharrastajia mutta antavat minulle uusia mahdollisuuksia tarkastella höyhenpukuja ja kuulla lauluja, joita en olisi ikinä kuullut kotimaassani.

6. Niiden jalat ovat osittain tai kokonaan höyhenpeitteiset. 7. Tilhellä, töyhtötiaisella ja kiurulla. 8. Sorsien kyynärsiivellä esiintyvä silmiinpistävä, usein metallinkiiltoinen kuviointi. 9. Palokärjellä (jopa 15 cm). 10. Kuusitiaisella.

22 Vesa Hyyryläinen

Suojelualue koostuu pääosin metsien reunustamasta luonnontilaisesta aapasuosta, jossa on muutama kallioinen saareke. Aluetta halkoo kaksihaarainen purouoma, jonka rannat ovat erityisen reheviä.

BirdLife sai lahjoituksena upean suon! Vesa Hyyryläinen

Aki Arkiomaa

BirdLife Suomi on saanut lahjoituksena 86 hehtaarin laajuisen luonnontilaisen suon Kuhmon kunnasta. Lahjoittajat muodostivat suosta yksityisen suojelualueen itsenäisyyden juhlavuonna, jolloin valtio suojeli lisäksi vastaavan määrän omaa maataan. Näin suojelun piiriin

Keltavästäräkki kuuluu alueen tyypilliseen lajistoon.

Tutustu testamenttilahjoittamiseen: www.birdlife.fi/testamentti

saatu alue kaksinkertaistui. Lahjoittajat tekivät myös testamentin BirdLifen hyväksi. BirdLifen Kainuun alueyhdistyksen (KLY) puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen vaikuttui vierailtuaan paikan päällä: ”Upea paikka. Mielenkiintoisen vaihteleva: erilaisia rämeitä ja saraisia avosoita, puron alueella majavapato. Havaintoina muun muassa kaksi pohjansirkkupoikuetta, paljon perhosia ja hienoja kämmeköitä.” Lahjoittajat ovat itse havainneet alueella ahman, ja karhukin on vakiovieras. Lahjoittajat haluavat pysyä nimettöminä. BirdLife on kiitollinen lahjasta ja testamentista!

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä eloisissa parvissa liikkuva, oksistossa taitavasti kieppuva pieni lintu? 2. Mitä taviokuurna syö pihlajanmarjoista? 3. Mistä lehmähaikara on saanut nimensä, ja mitä se syö? 4. Mitkä olivat järjestyksessä viisi runsaslukuisinta lajia vuoden 2019 Pihabongauksessa? 5. Kumpi on kolopesijä: uuttukyyhky vai sepelkyyhky?

6. Miten kylmän ilmanalan kanalintujen jalat eroavat monien muiden lintujen jaloista? 7. Millä Suomessa pesivillä varpuslintulajeilla on selvä töyhtö? 8. Mikä on siipipeili? 9. Millä suomalaisella lintulajilla on pisin kieli? 10. Millä tiaisellamme on valkoinen laikku niskassa? Oikeat vastaukset sivulla 21.

1 | 2020

Hopeisia ansiomerkkejä

Kirsi Peltonen

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Vuoden 2019 elo–joulukuussa hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille: – Janne Aalto (Parikkala) – Juha Juuti (Lappeenranta) – Pekka Karhu (Luumäki) – Jari Kiljunen (Lappeenranta) – Matti Maskulin (Vaasa) – Harry Seppälä (Vaasa) – Totti Toiskallio (Turku) – Kari Virta (Karkkila)

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk.

Uusia kasvoja toimistolla

Kirsi Peltonen

BirdLifen toimiston henkilökunta on vahvistunut kolmella ahkeralla siviilipalvelusmiehellä.

Toimistoapulainen Tatu Turunen

Työtehtävät: Toimistotyöt, kuten puhelinpalvelu ja sähköposteihin vastaaminen, sekä jäsenrekisterin ylläpito. Porvoosta kotoisin oleva Tatu on syksyn 2019 ylioppilas. Tatun mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti valokuvaaminen ja piirtäminen – palveluksen jälkeen hän aikookin suorittaa visuaalisen viestinnän tutkinnon ja pyrkiä graafisen mainossuunnittelun alalle. Tatun muihin harrastuksiin kuuluu kitaransoitto. Tatu hakeutui siviilipalvelukseen BirdLifeen, koska haluaa edistää luonnonsuojelua. ”Tavoitteenani on saada ainakin muutama kaverini kiinnostumaan linnuista”, hän kertoo.

Ohjelmoijat Jarmo Hakkarainen ja William Linna

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Työtehtävät: Tiira-lintutietopalvelun kehitys- ja ohjelmointityö. Espoolainen Jarmo on valmistunut tietotekniikan tradenomiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017. Alan työkokemusta hänelle on muun muassa konsulttina kertynyt noin kolmen vuoden ajalta. Jarmon harrastuksiin kuuluvat kuntosalilla käyminen, musiikki, videopelit sekä puutyöprojektit kaverin kanssa. Espoolaislähtöinen, tällä hetkellä Lahdessa asuva William on valmistunut syksyllä 2019 Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi pääaineenaan tietotekniikka. Opintojensa ohessa hän on hankkinut työkokemusta ohjelmistokehittäjänä muutamissa yrityksissä. Ohjelmoinnin William on aloittanut omin päin jo yläasteella, ja hänen muita harrastuksiaan ovat lukeminen sekä kielten, muun muassa espanjan, venäjän ja kiinan opiskelu.

Talvilintuopas Opas esittelee tekstein ja valokuvin 44 talvisen pihan lintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta! ●

Tilhipinssi ●

Uljas tilhipinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

KÖ K A R STUGOR • MÖKIT Österbygge , 22730 KÖKAR +3 58 5 0 339465 6 • w w w .skinnars.fi

Rahankeräyslupa RA/2017/607

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Petri Vainio on vuoden retkikummi Katrina Grönholm

Kim Kuntze

Turkulainen Petri Vainio on tuttu näky Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) tapahtumissa: hän on runsaan kymmenen vuoden aikana ehtinyt toimia lintuoppaana jo lähes 150 kertaa! Ruissalon suosittujen lintukävelyiden ja yhdistysretkien lisäksi hän on vetänyt lintutorniopastuksia ja erilaisia teemaretkiä, kuten pöllö- ja yölaulajaretkiä, metsävaelluksia sekä lintuasemaretkiä noviiseille. Hän on myös koordinoinut torniopastuksia ja hankkinut niille uusia oppaita. Petrin lintuharrastus alkoi hänen muutettuaan Turkuun, kun harmaapäätikat ja muut lintuja harrastamattoman luontoihmisen ennennäkemättömät lajit houkuttelivat ostamaan kiikarin. Retkien opastaminen oli luonteva keino tulla mukaan yhdistystoimintaan. Opastusten perimmäisenä tarkoituksena Petri pitää luontosuhteen ylläpitoa ja vahvistamista, jotta ihmiset arvostaisivat luontoa ja tukisivat suojeluponnistuksia. Tärkeä kannuste on myös jokaisen oikeus nauttia ja oppia. Petri on sanavalmis ja avulias opas, joka on ensimmäisenä auttamassa esimerkiksi liikuntarajoitteisia retke-

läisiä. Erityistä kiitosta hän on saanut siitä, että pystyy tarvittaessa opastamaan myös ruotsiksi. Retkitoiminnan ohella Petrillä on ollut 2000-luvulla myös useita muita luottamustoimia TLY:ssä. Hän on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen, toiminut Jurmon lintuaseman asemanhoitajana sekä vastannut vuoden lintu -hankkeesta ja erilaisista kilpailuista. Hän on kunnostautunut myös tekemällä lintulaskentoja kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla Lapissa. Lintuyhdistyksen lisäksi hän ahkeroi partiossa ja on vienyt paitsi lippukuntansa, myös partiopiirinsä lapsia ja aikuisia usein lintuja luontoretkille. BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Retkikummit ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä erityisesti yleisölle ja aloittelijoille. Vuoden retkikummi 2019 on Petri Vainio.

Sanajono

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon Bird-

Life-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@ birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Anne Kotiharju

Vihjeet Päästä jalkoihin: Väriläiskä eteläisen Suomen talviruokinnoillakin * Kovaääninen laulaja * Rantojen huikkailija * Jokapaikannauraja Jaloista päähän: Eukko * Oikaistujen jalkojen alle * Tiheät * Vilin hiirikaveri * Katkaista * Hienot luonnonmateriaalit Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.

Sanajonotehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjain per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan sanat ovat lintulajeja, toiseen suuntaan kaikenlaisia sanoja. Sanat voivat olla yksikössä tai monikossa.

1 | 2020

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä Edustajisto kokoontui syyskokoukseen Hämeenlinnaan 16.–17.11. – Paikalla oli 49 edustajaa 20 jäsenyhdistyksestä.

– Lauantain järjestökoulutuksessa käsiteltiin muun muassa viestintää, sosiaalista mediaa, uusien yhdistysaktiivien löytämistä sekä BirdLife-nimen käyttöä yhdistyksissä. – Sunnuntain kokouksessa hyväksyttiin ja vahvistettiin vuoden 2020 jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma ja talousarvio.

– Mika Asikainen valittiin liittohallituksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2020–2021 (ks. s. 13).

– Liittohallitukseen valittiin jatkokaudelle Jussi Kentta, Markus Keskitalo, Kim Kuntze ja Marko Vauhkonen. Liittohallituksessa jatkavat kaksivuotiskautensa toisen vuoden varapuheenjohtaja Hanna Aalto sekä jäsenet Juhani Kairamo, Jyrki Mäkelä, Tuomo Pihlaja ja Petro Pynnönen. – Hallituksen esitys sääntömuutoksiksi hyväksyttiin vähäisin muutoksin. Sääntömuutokset koskevat muun muassa etäosallistumisen mahdollisuutta edustajiston kokouksiin. Sääntömuutokset tulevat toiseen käsittelyyn seuraavassa kokouksessa.

– Kokouksessa julkistettiin ja palkittiin BirdLife Suomen vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Eetu Paljakka Kirkkonummelta (ks. s. 27) sekä vuoden retkikummiksi Petri Vainio Turusta (ks. s. 24).

Edustajisto kokoontuu seuraavaksi keväällä Lahdessa!

BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous järjestetään sunnuntaina 22.3. Lahdessa. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2019 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Kokousviikonlopun ohjelmaan kuuluu myös 50-vuotisjuhlaansa viettävän Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen juhlaseminaari ja iltajuhla lauantaina 21.3. Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi nyt vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Tilaa Linnut-vuosikirja 2018 Linnut-vuosikirja on kattavin vuosittainen tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Se sisältää muun muassa laajat vuosikatsaukset rengastuksesta, petolinnuista, uhanalaisista lajeista ja harvinaisuuksista. Painavaa tietoa ja komeita kuvia! Katso koko sisällysluettelo: www.birdlife.fi/vuosikirja

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin: • Tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/vuosikirja • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Muista ruokinnat

Suomen Linnut

Oceanic Birds

Moult and ageing

Linnut ja lintuharrastajat

Petolinnut Suomen Luonnossa

Katselun uusi tulevaisuus

Kite Lynx HD+

Kowa BD II

Kowa 883 125v juhlamalli

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife.fi, puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Swarovski BTX

1 | 2020

Nuorten sivu

Jaakko Koponen

"Oli kuitenkin yksi nuori kapustarinta, joka seikkaili pitkin särkkää ja tuli välillä aivan kuvaajien lähettyville."

Yllätyksiä lintuasemaretkellä

Jaakko Koponen

Nuorille suunnattu elokuinen viikonloppuretki Hangon lintuasemalla on yksi vuoden kohokohdista. Etukäteen ei juuri tiedä, millainen retki on tulossa. Perjantaina saavuimme asemalle auringonlaskun aikaan, eli lintuja ei keretty paljoakaan enää etsimään. Tänä vuonna ainakaan kahlaajat eivät loistaneet läsnäolollaan. Retkeily alkoi kunnolla lauantaiaamuna rengastusverkkojen availulla ja aamuvakiolla. Osa porukasta suuntasi Gåsörsuddenin eli Gåun särkälle ku-

vaamaan kahlaajia. Veden ollessa matalalla linnut ruokailevat aivan särkän kärjessä, joten kameroille ne olivat liian kaukana, mutta kaukoputkilla erinomaisesti nähtävissä. Oli kuitenkin yksi nuori kapustarinta, joka seikkaili pitkin särkkää ja tuli välillä aivan kuvaajien lähettyville. Myöhemmin päivällä aloitettiin myös kahlaajien rengastus. Rengastuksiin sisältyi muutamia liroja ja yksi suokukko. Asemalla verkoista saatiin varpushaukkoja ja kanahaukka. Illan kruunasi saunominen Hangon upeissa maisemissa.

Sunnuntaiaamu alkoi taas rengastuksella ja aamuvakiolla. Aamu oli melko hiljainen, mutta upea. Kahlaajat muuttivat liian korkealla ja muutenkin lintuja oli vähän. Päivän lämmetessä paikallinen linnusto kuitenkin heräili. Verkoista tuli jälleen pari varpushaukkaa. Gåulla kahlaajakatiskoista paljastui hauska yllätys: kolme varista oli päätynyt niihin. Pikainen rengastus ja vapautus. Lähtö alkoi kuitenkin häämöttämään. Tuttuun tapaan kotiin palattiin väsyneinä mutta iloisina hienosta retkestä!

Eetu Paljakka on vuoden nuori lintuharrastaja Pekka Ikonen

Eetu ja nuori kirjokerttu Rönnskärin lintuasemalla.

Johannes Silvonen

Palkitsemispäivänä 18 vuotta täyttänyt kirkkonummelainen Eetu Paljakka on pienestä pitäen ollut kiinnostunut lintujen äänistä. Hän on ehtinyt harrastaa lintuja noin kymmenen vuotta, ja osallistui jo alakouluikäisenä Pertti Koskimiehen lintuluennoille kansalaisopistolla. Nykyään Eetu on varteenotettava lintujen äänittäjä ja äänituntija, joka jakaa äänityksiään myös verkossa. Xeno-canto.org-lintuäänisivustolle hän on ladannut lähes tuhat äänitettä noin 150 lintulajista! Lintuyhdistystoimintaan Eetu löysi

tiensä pari vuotta sitten ja on nyt kantava voima Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan lasten ja nuorten toiminnassa. Nuorten ryhmän omatoimisen retkeilyn lisäksi hän on toiminut oppaana lasten retkillä kolme vuotta sekä viime vuodesta lähtien myös muilla yhdistyksen retkillä ja lintutapahtumissa. Eetua kehutaan luontevaksi oppaaksi, jolla on kyky jakaa tieto-

jaan muille. Retkien ohella hän on aktiivinen sosiaalisen median linturyhmissä. Viime vuosina Eetu on vieraillut ahkerasti Kirkkonummen Rönnskärin ja Hangon lintuasemilla. Nykyään hän kuuluu Rönnskärin lintuaseman vakiomiehittäjiin. Myös linnustolaskennat kiinnostavat ja kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmiin, kuten myös uusien lajien äänittäminen.

BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastusja järjestötoimintaan. Vuoden nuori lintuharrastaja 2019 on Eetu Paljakka.

Merikotka laskeutuu taivaalta puuhun. Meri Kalliokorpi, 5 v.

Sinitiainen, jolla on eriväriset jalat. Alpi Imppola, 5 v.

Punarinta. Elviira Jussila, 9 v.

Sinitiaiset. Sara Pokkinen, 7 v.

Pikku-

Harjalintu. Eino Välimäki, 9 v.

Tiira Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Mustarastas. Saku Rautiainen, 7 v.

Kyhmyhaahka. Leevi Kelo, 13 v.

Harvinainen turturikyyhky. Elisa Isotalo, 6 v.

1 | 2020

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

25.–26.1. Pihabongaus (ks. s. 17) 21.2.–8.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

21.–22.3. Edustajiston kevätkokous Lahdessa (ks. s. 25) 9.5. Tornien taisto (ks. s. 29) 11.–17.5. Lasten lintuviikko 6.–7.6. Pönttöbongaus 29.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla

Bongariliitto Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi www.facebook.com/groups/ Bongariliitto/ Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: Alkukeväällä Ahvenanmaaralli. 21.3. Sääntömääräinen kevätkokous.

16.3. Pönttötalkoot klo 17 alkaen Saimaariumissa (Satamatie 8) Lappeenrannassa.

maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963.

21.3. Yhdistyksen kevätkokous alkaen klo 14. Paikka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja ekly-verkossa.

www.facebook.com/oriolusry

28.3. Erämaarally 2020 – Etelä-Karjalan talvehtivien metsälintujen kisamuotoinen laskenta, alueena Ruokolahti–Rautjärvi. Tiedustelut: Harry Nyström, harrynystrom@ gmail.com, p. 044 749 1282. 19.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

26.4. Retki Lappeenrannan lintupaikoille kimppakyydein. Kokoontuminen klo 8 Lappeenrannassa, Katariinantori 6 (aukiolla). 2.5. Tornipäivystys Lappeenrannassa Konnunsuon lintutornilla klo 9–15. 2.5. klo 11–15 Foto Fennican kaukoputki- ja kiikariesittely sekä myynti Lappeenrannassa Konnunsuon lintutornilla.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

12.12. Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulut.

www.ekly.org www.facebook.com/eklyry/ Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 26.1. Pihabongaustapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–12. 26.1. Pihabongaustapahtuma Kuparin ruokinnalla Imatralla klo 9–12. 9.2. Koskikararetki Imatralla. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9. Retkellä liikutaan kimppakyydein. 17.2. klo 18–20 opastusta Tiira-lintutietopalvelun käyttöön Saimaariumissa (Satamatie 8) Lappeenrannassa. 6. tai 13.3. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteinen pöllöretki Imatralla. Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 18. Retkellä liikutaan kimppakyydein. 8.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6 (aukiolla). 15.3. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria. tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 21.1. Pönttöilta Savonlinnan kaupunginkirjaston Miitti-salissa klo 17–19. Suunnitellaan pönttöjen rakentamista ja maastoon levittämistä. 26.1. Lintuvuosi 2019 -tapahtuma Juvan Partalan kartanolla klo 12 (Huttulantie 1, Juva). Kahvitarjoilu. Runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja. 6.2. Biologi, toimittaja Juha Kauppisen esitys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä klo 17–19 Mikkelissä, XAMK:n Mikpoli-sali (Patteristonkatu 2). Aikaa varattu runsaasti keskustelulle. Itse esitys kestää noin tunnin. Runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja. 7.3. Vuosikokous Juvan Partalan kartanolla klo 12 (Huttulantie 1, Juva). Ensin Teemu Ukkosen vuosikokousesitelmä "Metsänhoitoyhdistys ja lintujen suojelu", vuosikokous alkaa noin klo 13.30. Kahvitarjoilu. Runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja.

13.–14.6. 24 tunnin pinnaralli. Lisätiedot: Juha Mannermaa, p. 044 589 2563 sekä tarkemmin jäsentiedotteessa.

26.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä Paltaniemen kylätalolla. Tapahtumassa seurataan lintujen kevätmuuttoa opastetuilla retkillä Paltaniemen alueella, ja pidetään kuvaesityksiä kylätalossa. Tapahtuman järjestävät Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY.

29.8. 12 tunnin pinnakisa (moottoroituna). Kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana. Lisätiedot: Juha Mannermaa, p. 044 589 2563.

Toukokuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmin jäsentiedotteessa. 9.5. Tornien Taisto klo 5–13. KLY:n alueella tapahtumassa on mukana n. 10 lintutornia. Torneissa jaetaan lintutietoutta vierailevalle yleisölle. Tarkemmin jäsentiedotteessa. 11.–17.5. Lasten lintuviikko-tapahtuma. Lisätiedot: Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com sekä tarkemmin jäsentiedotteessa. 16.5. Ekopinnakisa 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja. 21.5. Linturetki Liminganlahdelle yhdessä Kajaanin Ladun kanssa. Lisätiedot: Juha Mannermaa, p. 044 589 2563. 6.–7.6. Pönttöbongaus. Tiedotetaan tarkemmin jäsentiedotteissa.

Syyskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa. Syys–joulukuussa KLY:n sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja syyskokouskutsussa. 1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Tämä kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisasta tiedotetaan jäsentiedotteella. 3.–4.10. EuroBirdwatch. Tapahtumasta tiedotetaan jäsentiedotteella. Marraskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa. Marraskuussa KLY:n pikkujoulujuhla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Seuraa ilmoittelua sähköisillä kanavilla tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

EteläKarjala Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

www.oriolus.org.

päätyttyä pidetään välittömästi myös huhtikuun kuukausikokous (yleisökokous). Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tarkemmat tapahtumatiedot löytyvät EKLY:n verkkosivuilta. Tapahtumista voi kysellä retkivastaavalta: Jari Kiljunen, p. 040 579 8990, jari. kiljunen207@gmail.com.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: 8.4. Lintuilta Parikkalassa Kirjolan koulun auditoriossa klo 18 alkaen. Kerhon lintukuvaajat pitävät kuvaesityksiä linnuista ja luonnosta. Lintuillassa keskustellaan ajankohtaisista lintumaailman asioista ja tiedotetaan tulevista tapahtumista. Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintuja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net. Siikalahdella jatketaan kevättalvella jäätilanteen salliessa perinteisiä puskien raivaustalkoita. Tarkemmat tiedot löytyvät kerhon foorumilta, jossa ilmoitetaan myös muista ajankohtaisista asioista.

Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com. www.birdlife.fi/kly www.facebook.com/kailintuyhd Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

Tapahtumat: 25.–26.1. Pihabongaus. Lisätiedot jäsentiedotteessa. 28.–29.2. tai 6.–7.3. Pöllökuunteluretki, tehdään parhaimman sään mukaan. Lisätiedot: Juha Mannermaa, p. 044 589 2563. Maaliskuussa KLY:n 50-vuotisjuhla. Lisätietoja jäsenille ajankohdan lähestyessä.

Kevään saapuessa lintukerholaiset ovat perinteisesti kokoontuneet Siikalahden patotien lavalle tarkkailemaan kevätmuuttoa. Tervetuloa mukaan havainnoimaan.

Maaliskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Yleisökokouksien ohjelman muodostavat vierailijoiden esitelmät, lintujen tunnistustehtävät, kuvaesitykset, pinnarallien purut ja ajankohtaan liittyvät muut asiat sekä mahdollinen koulutustoiminta.

Etelä-Savo

7.4. Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2). Tapahtumasta tarkemmin jäsentiedotteessa.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen,

Huhtikuussa KLY:n sääntömääräinen kevätkokous Paltaniemen kylätalolla. Kevätkokouksen

Tornien taisto la 9.5. klo 5–13 Kevään suuri lintutornitapahtuma! Kerää joukkue ja osallistu! Tornien taistoon voit osallistua 3–8 hengen joukkueella missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit ja -lavat, vesitornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautumisaika alkaa keskiviikkona 18.3. klo 12. Katso tarkemmat lisätiedot ja ohjeet tapahtuman sivuilta www.birdlife.fi/tornientaisto. Ilmoittaudu ensisijaisesti sivuille avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti puhelimitse BirdLifen toimistolle, p. 010 406 6200.

30 Kanta-Häme BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747. www.khly.fi www.facebook.com/ birdlifekantahame Sähköpostilista khly-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat: Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon parkkipaikka (paitsi ke 28.3. lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on uimahallin P-paikka). Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka. 21.1. Lintuilta klo 18. Ohjelmassa Juha Lehtisen esitys ”Kotkia, haukkoja ja haikaroita Bulgariassa – Mustanmeren syysmuuttoa seuraamassa”, Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, HML). 25.1. Pihabongaus-tapahtumat klo 11–14 (Aulangon ulkoilumajan kota HML ja Sammalistonsuon lintulava Rmki).

10.6. Lintukävely Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Tarkemmat retkikohteet kerrotaan kotisivuilla ennen retkeä. 13.6. Linturalli klo 00–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin kotisivuilla. Tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Mahdollisista muutoksista ja tarkemmista yksityiskohdista ilmoitetaan yhdistyksen koti- ja Facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdithan, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannatta tilanne tarkistaa kotisivuilta edeltävänä päivänä.

Kemi-Tornio Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi.

8.4. Peltolinturetki klo 18–20, paikallisretki, HML Vuorentaka ja HAT Mervi ja Suontaka. 15.4. Kuikkaretki klo 18–20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi. 22.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki, RMK Sammalistonsuo. 23.4. Lintuilta klo 18, Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, HML). 25.4. Bussiretki Sääksikeskukseen Pohtiolammelle klo 9–13. Ilmoittautumisohjeet ja muut yksityiskohdat ilmoitetaan myöhemmin kotisivuilla. 9.5. Tornien taisto. Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet. Lintuopastusta ainakin Hämeenlinnassa Honkalanrannan lintutornissa ja Riihimäellä Sammalistosuon lintukummulla. 23.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka. 24.5. Lintukävely Aulanko klo 9–11. Kokoontuminen Aulangon ulkoilumajan edessä. 30.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki. Retkikohde ilmoitetaan edellisellä viikolla yölaulajatilanteen mukaan. 3.6. Lintukävely Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Tarkemmat retkikohteet kerrotaan kotisivuilla ennen retkeä.

3.3. Lintuilta: lintujen iän määrittäminen ja rengastaminen. 17.3. Lintuilta: äänet tunnistamisessa. 19.3. Kevätkokous ja muuta ohjelmaa Nurmijärvellä. 31.3. Lintuilta: lintulaskennat ja seurannat. 14.4. Lintuilta: kevätkauden aloitus. Huhtikuussa retki Hyvinkään Kytäjän hanhipelloille. Huhtikuussa bussiretki Hangon lintuasemalle. Huhti–toukokuussa lintukävelyitä Jokelassa. Toukokuussa opastettu retki pikkubussilla Viron lintupaikoille.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: Yhdistyksen kuukausipalaverit joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18 Majakkatalossa (Pohjoisrantakatu 14, Kemi).

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Helmikuussa pöllöretkiä.

Huhti- ja toukokuussa kevätretkiä.

4.4. Hanhiretki klo 9–13, paikallisretki. Retken kohde määräytyy hanhitilanteen mukaan.

18.2. Lintuilta: havaintojen kirjaaminen ja Tiiran käyttö.

www.facebook.com/ groups/1257825654299957

22.2. Merikotkaretki klo 12–15, paikallisretki (Verhonkulma, HML, Kalvola).

25.3. Lokkiretki klo 18–20, paikallisretki. HML Uimahallin ranta.

4.2. Lintuilta:lintujen tunnistaminen maastossa ja määrittämisen perusteet.

9.5. Valtakunnallinen Tornien taisto.

25.2. Yhdistyksen vuosikokous klo 18 Majakkatalossa (Pohjoisrantakatu 14, Kemi).

19.3. Lintuilta klo 18, Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, HML).

25.–26.1. Valtakunnallinen Pihabongaus.

www.xenus.fi

20.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18, Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, HML).

29.2. Pöllöretki. Tarkempi kellonaika ja kohde ilmoitetaan myöhemmin.

21.1. Lintuilta: lintuharrastus ja retkeily, talviruokinta ja ruokintapaikat retkikohteena.

Keski- ja PohjoisUusimaa Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@saunalahti. fi, p. 0400 251 389. www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus www.facebook.com/ groups/169813490292083/ Sähköpostilista apus-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

11.–17.5. Lasten lintuviikko. 6.–7.6. Pönttöbongaus. Heinä–elokuussa yön-yli-retki Porin Yyterin kahlaajarannalle. 29.8. Valtakunnalliset Lintumessut. Syyskuussa opastettu lokkiretki Tarastejärven kaatopaikalle. Syyskuussa syysretki Kytäjän pelloille. Lokakuussa EuroBirdwatch-tapahtuma. Marraskuussa yhdistyksen syyskokous ja muuta ohjelmaa.

KeskiPohjanmaa

Tapahtumat:

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307. Siht. Toni Uusimäki, toni.uusimaki@envineer.fi, p. 040 187 8408.

19.1. Lintukävely Nurmijärven Myllykoskella yhdistyksen talviruokinnalle. Lähtö klo 10 parkkipaikalta. Vetäjänä Sari Talka.

Maalis–huhtikuussa yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Seuraa yhdistyksen kotisivuja ja uutiskirjeitä. Touko–kesäkuussa yhdistyksen kevät linturalli 18/24 h. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Myös ekosarja (kävellen/pyöräillen).

Ajankohtaista: BirdLife Keski-Pohjanmaa on päättänyt luopua postitettavasta jäsenkirjeestä. Jatkossa jaamme uutiskirjettä ja tiedotamme kotisivuilla sekä some-kanavilla. Myös yleisten kokousten kokouskutsut lähetetään jatkossa sähköisesti. Varmista, että saat uutiskirjeen – ilmoita voimassaoleva sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin vaikka heti: toimisto@birdlife.fi. Vastaa jäsenkyselyyn 30.1. mennessä ja vaikuta yhdistyksen toimintaan! Kyselyn löydät kotisivuiltamme.

KeskiSuomi Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry

Tapahtumat: Helmi–maaliskuussa pöllöretkiä. Huhtikuussa kevätkisa. Huhti–kesäkuussa yleisöretkiä. Toukokuussa arktikaretki Virolahdelle. 12.–13.6. Perinteinen Kuusamon SM-lintumaraton. Lisätietoja retkestä päivitetään viestintäkanaville tammikuussa. Tulevista tapahtumista tiedotetaan sähköpostilistalla, kerhon verkkosivuilla ja Facebookissa.

Kymenlaakso Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com. www.kyly.fi www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys Sähköpostilista KyLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsen 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 26.1. Pihabongaus klo 11–12 Kotkassa Katariinan tervaleppälehdossa ja Kouvolassa Lappalanjärven ruokinnalla.

Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Muista kevään tapahtumista tiedotetaan myöhemmin.

Jäsenmaksut 2020:

Koko vuoden ekopinnakisa on käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Ajankohtaista:

Tapahtumat:

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e. Apus järjestää jäsenilleen tammi–huhtikuun aikana 8 lintuiltaa, joissa perehdytään lintuharrastuksen osa-alueisiin ja syvennetään määritystaitoja katselemalla kuvia. Illat sopivat niin vasta-alkajalle kuin muutamia vuosia harrastaneellekin. Luennoijana useita lintukursseja järjestänyt Mikko Savelainen sekä muita yhdistyksen kokeneita aktiiveja. Lintuillat järjestetään joka toinen tiistai klo 18–21 Järvenpää-talolla. Alustavat aiheet alla, seuraa myös Apuksen sähköisiä kanavia. Lisätiedot: mikko. savelainen67@gmail.com.

25.–26.1. Pihabongaus. Ilmoitathan havaintosi BirdLife Suomen palveluun.

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

9.5. Tornien taisto. Lisäksi keväällä pidetään lintukuvailtoja. Tapahtumista löytyy myöhemmin tietoa Xenuksen kotisivuilta.

2.2.2020 mennessä (johan.hassel@ekoso.fi).

www.kpbirdlife.fi www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, nuorisojäsen (alle 21 v). 15 e.

Tapahtumat: Tammikuussa Tammikisa BirdLife K-P:n alueella koko tammikuun 2020 ajan. Tavoitteena havaita kuukauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Ilmoita havaitut lintulajisi Johan Hasselille

23.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla noin 1,5 h mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin. Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Kävelyn pakkasraja on 20 astetta. Lisätietoja: Sami Ylistö, sami.ylisto@gmail.com.

Lappi

24.3. KSLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa (os. Vapaudenkatu 39-41).

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

14.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää tornilla klo 17–19. Lisätietoja oppaalta: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 5654 636.

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Ajankohtaista: Kevät tuo perinteisen kattauksen lintutornipäivystyksiä ja retkiä – seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen nettisivuilla ja Facebookissa.

Kuusamo Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys (LLY), info@lly.fi. Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p. 040 768 6448. Siht. Esko Nevala, sihteeri@lly.fi, p. 040 543 2045. www.lly.fi www.facebook.com/LapinLintutieteellinenYhdistys

Jäsenmaksut 2020:

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua LLY:n verkkosivuilla ja Facebookissa.

Lohjan seutu Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 589 0487. www.hakkilohja.fi facebook.com/hakkiry instagram.com/hakki_ry

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 6 e.

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2020:

25.–26.1. Pihabongaus. Opastusta talvilinturuokintaan ja tietoa talvilinnuista Moision ruokintapaikalla la klo 11–12 ja Pähkinäniemen ruokintapaikalla su klo 11–12..

Aikuiset 24 e, alle 18-v ja opiskelijat 13 e ja perhemaksu 29 e.

13.3. Pöllöretki klo 20 Lohjan kirkkokenttä.

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

1 | 2020

4.4. Tornipäivä Pusulan lintutornilla (Somerontie) klo 7–12. 9.5. Tornien taisto klo 5–13 Tjusträskin, Katteluksen ja Savijärven lintutorneilla. Katso tarkemmat tiedot ennen tapahtumaa Hakin kotisivuilta. Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin verkkosivuilla ja paikallislehdissä.

LounaisHäme Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 25.–26.1. Pihabongaus-viikonloppu. Tammi-, helmi ja maaliskuussa lintuillat, joista lisätietoja kotisivuilla. Huhtikuussa lintuillat retken muodossa. Huhtikuussa Huhtiralli Jokioisten kunnan alueella.

Merenkurkku

jälkeen kuvaesitys Mauritiuksen linnuista. 5.4. Lintukävely. Lähtö Onkilahden Putusillalta klo 9.30. Kierretään lahti ympäristöineen ja seurataan kevään etenemistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Pj.+sihteeri.

Ostrobothnia Australis Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi www.facebook.com/OstrobothniaAustralis

Jäsenmaksut 2020 / Medlemsavgift 2020: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat: Februari månadsmöte. Mars årsmöte. April månadsmöte. 9.5. Tornens kamp.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry. mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412. www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty Sähköpostilista MLY-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 25.–26.1. Pihabongaus. Osallistu omalla pihalla tai poikkea lähipuistoon tarkkailemaan lintuja yhden tunnin ajaksi. Lisätiedot ja havaintojen ilmoittaminen osoitteessa www.pihabongaus.fi. 9.2. Lintukävely. Lähtö Onkilahden Putusillalta klo 9.30. Kierretään lahti ympäristöineen ja seurataan kevään etenemistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Pj.+sihteeri. 13.2. Tiira-koulutus ja Kurren optiikkaesittely klo 17 alkaen (Zeiss, Swarovski, Kahles ja Delta Optical) Pääkirjaston Essee-huoneessa. Tule ottamaan Tiira haltuun! Opastamme sinua perusteista alkaen käyttämään havaintojärjestelmää. Vain tallennetulla lintutiedolla on merkitystä suojelutyössä. Helmi–maaliskuussa pöllöretkeilyä säiden salliessa. Seuraa tiedotusta kotisivuilla/Facebookissa. 8.3. Lintukävely. Lähtö Onkilahden Putusillalta klo 9.30. Kierretään lahti ympäristöineen ja seurataan kevään etenemistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Pj.+sihteeri. 26.3. Kevätkokous klo 18 Pääkirjaston Essee-huonessa. Käsitellään sääntömääräiset asiat, joiden

Pirkanmaa Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231. www.pily.fi/ www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry Pikaviestiryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 1.1.–31.12. Ekopinnakisa PiLY:n toimialueella. Tarkemmat ohjeet PiLY:n kotisivuilta. 1.1.–31.12. PiLY:n juhlavuoden kotiseutukisa 2020. Kuka havaitsee vuoden aikana PiLY:n toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan? PiLY:n kotiseutuskaba on avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille. Kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan. Katso ohjeita PiLY:n kotisivujen tapahtumista. 25.1. Valtakunnalliseen BirdLife Suomen Pihabongaukseen liittyvä lintukävely Tampereella Hatanpäällä ja Rantaperkiössä klo 10–12. Lähtöpaikkana on Hatanpään kartanon P-paikka

(Hatanpään puistokuja 1). Oppaana Ville Wallgrén.

Petri Vainio

19.3. Kevätkokous klo 18 Lohjan pääkirjaston Järnefelt-salissa (Karstuntie 3). Kokouksen jälkeen esitys.

30.1. Tammikuun lintuilta Pääkirjasto Metson Lehmus-salissa alakerrassa klo 18 alkaen. Olavi Kalkon lintuvalokuvaesitelmä vuoden 2019 kuvasadosta. Saliin pääsee 17.50 alkaen. 8.–16.2. Koskikarojen laskentaviikko. Koskikarojen laskennan yhteydessä voi löytää sulapaikoissa talvehtivia vesilintuja ja tehdä muitakin mukavia lintuhavaintoja. Koskikarahavainnot toivotaan kuitenkin ilmoitettavan koko talven ajalta Tiira-lintutietopalveluun, jotta saadaan paremmin kokonaiskuvaa Pirkanmaalla talvehtivista koskikaroista.

Tutustu talvilintuihin

8.2. Helmikuun lintukävely Tampereella Pispalassa ja Tahmelassa. Lähtöpaikka Tahmelanlähde klo 10. Kesto parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii hyvin aloittelijoille. Kovalla pakkasella kävelyä ei järjestetä. 15.2. Koskikararetki Orivedellä upeisiin koskimaisemiin. Lähtöpaikkana Oriveden keskustan junaseisakkeen P-paikka klo 10. Oppaana Kari Salo. Autottomat pyritään sijoittamaan autoihin lähtöpaikalla. 15.2. Koskikararetki Nokian Siuronkoskelle klo 13–15. Nokian Lintukoulun ja PiLY:n yhteinen retki. Kokoontuminen Siuron Koski-Baari Oy:n edustalla. 27.2. Helmikuun lintuilta Pääkirjasto Metson Lehmus-salissa alakerrassa klo 18 alkaen. Jarmo Lehtisen ja Aleksanteri Mikkolan esitelmä Espanjaan suuntautuneilta linturetkiltä. Saliin pääsee 17.50 alkaen. 29.2. Merikotkaretki Säijään klo 10–13. Oppaana Kim Hietikko. Säijän uimarannalla ja jäällä havainnoidaan merikotkia klo 11–13. Paikalle voi mennä suoraan, mutta kimppakyydit lähtevät Hakametsän jäähallin pihan pohjoislaidalta klo 10 niille, joilla ei ole automahdollisuutta. Retkelle on säävaraus, joten kovin voimakas tuuli tai kova lumisade estävät retken järjestämisen. Tällöin varapäivänä on 7.3. 6.3. Pöllöretki bussilla ajankohdan parhaille pöllöpaikoille. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereen Keskustorilta vanhan kirkon edestä kello 18, paluu yöllä vähän puolenyön jälkeen. Hinta jäsenille 13 e, ei-jäsenille 18 e, nuorisojäsenille ilmainen. Retkelle voi ilmoittautua kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle, tuija.m.palonen@gmail. com. Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä on 1.3. 7.3. Lintukävely Orivedellä Parpolanrinteellä. Oppaana Kari Salo. Lähtöpaikkana Oriveden keskustan junaseisakkeen P-paikka Latokartanontien lopussa klo 10. Kesto parisen tuntia. Tapahtuma sopii hyvin aloittelijoille tai perheille sekä 100 linnun lajilistaa kerääville. 26.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18–20. Käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Paikkana Tampereen Pääkirjasto Metson Lehmus-sali klo 18 alkaen. 28.3. Keväinen lintukävely Tampereella Hatanpäällä ja Rantaperkiössä. Lähtöpaikkana on soutustadionin viereinen kävelytie (Hatanpäänkatu 6) klo 10. Kesto parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erityisesti aloittelijoille ja perheille.

PIHA viikonloppuna 25.–26.1. Pihabongaus-viikonloppuna järjestetään useilla paikkakunnilla yleisötapahtumia, joissa voi tutustua talvilintuihin ja lintuyhdistysten toimintaan. Katso lisätiedot tapahtumista kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta sekä lisää mahdollisia tapahtumia muidenkin yhdistysten kanavista! •

Espoo 26.1. Pihabongaustapahtuma Villa Elfvikin pihalla klo 11–13.

•

Helsinki 26.1. Talviretki Kivinokkaan klo 9–12.

•

Hämeenlinna 25.1. Pihabongaustapahtuma klo 11–14 Aulangon ulkoilumajan kodalla.

•

Imatra 26.1. Pihabongaustapahtuma Kuparin ruokinnalla klo 9–12.

•

Jomala 26.1. Gårdsplanskrysset vid Ramsholmen mellan kl 9–12.

•

Kaarina 26.1. Pihabongaus Rauvolan vanhan jätevedenpuhdistamon P-paikalla klo 10–12.

•

Kotka 26.1. Pihabongaus Katariinan tervaleppälehdossa klo 11–12.

•

Kouvola 26.1. Pihabongaus Lappalanjärven ruokinnalla klo 11–12.

•

Lappeenranta 26.1. Pihabongaustapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla klo 9–12.

•

Lohja 25.–26.1. Talvilintuopastusta Moision ruokinnalla la klo 11–12 ja Pähkinäniemen ruokinnalla su klo 11–12.

•

Mariehamn 25.1. Gårdsplanskrysset vid Solhem, Ytternäs mellan kl 9–12.

•

Rauma 25.1. Pihabongaustapahtuma ja talipallotelinepaja klo 11–13 yhdistyksen ruokinnalla Seminaarin puutarhalla.

•

Riihimäki 25.1. Pihabongaus-tapahtuma klo 11–14 Sammalistonsuon lintulavalla.

•

Tampere 25.1. Pihabongaukseen liittyvä lintukävely Tampereella Hatanpäällä ja Rantaperkiössä klo 10–12.

•

Turku 25.1. Pihabongaus kasvitieteellisen puutarhan linturuokinnalla klo 11–13.

32 Nokian Lintukoulu

www.pply.fi

Tietoja Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu.

www.facebook.com/Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry-121238024598180

Ajankohtaista: PiLY myy tänäkin talvena linnunruokaa. Myynti tapahtuu PiLY:n kotisivujen kautta, josta löytyvät hinnat, tilaus- ja nouto-ohjeet. PiLY:n uudet jäsenet 2020 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016 ja siitä on otettu toinen painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta saa PiLY:n kotisivuilta.

Laadukas historiikki lintuharrastuksen vaiheista

Heli Perttula

Porin Lintutieteellinen Yhdistys perustettiin vuonna 1959. Yhdistyksen 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistiin keväällä 2019 kirja Linnut ja lintuharrastajat. Manner-Suomen ensimmäinen lintutieteellinen alueyhdistys on perustamisestaan saakka tehnyt työtä lintujen tuntemuksen sekä linnuston- ja luonnonsuojelun edistämiseksi. Juhlakirja kertoo suomalaisen lintuharrastuksen kehittymisestä porilaisten aktiivien silmin. Mukana on kokemuksia elämyksellisiltä retkiltä ja upeilta lintupaikoilta, kuten Yyteristä, Säpistä ja Kokemäenjoen suistosta. Aikamatkaa tehdään myös merikotkan siivillä, ja kerrataan, mitä harvinaisuuksia alueella on vuosien aikana havaittu ensimmäistä kertaa Suomessa. Kertojina ja kuvittajina ovat niin perustajajäsenet kuin nykyisetkin aktiivit. Kirjan on toimittanut Markku Saiha. Huikeiden tarinoiden ohella kirjassa on poikkeuksellisen mielenkiintoinen kuvitus. Porilaiset aktiivit ovat alusta pitäen valokuvanneet harrastustaan laajemminkin. Lintukuvien lisäksi nähdään etenkin ihmisiä harrastuksensa ääressä menneillä vuosikymmenillä. Kirja kuvaa suomalaisen lintuharrastuksen vaiheita laajemminkin ja nousee paikallishistoriaa yleisemmälle tasolle: teos sopii kaikille lintuharrastuksesta kiinnostuneille. Hanki kirja BirdLife Suomen Lintuvaruste-myymälästä: www.lintuvaruste.fi

7.4. PiLY:n lokki-iltamat Pyynikillä Jalkasaaressa tiistaina klo 18 alkaen. Paikalla asiantuntevaa opastusta. Voit tulla kysymään lokeista tai muista linnuista sekä lintuharrastuksesta yleensäkin. 18.4. Muutonseurantaa Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella klo 10–13. Nokian Lintukoulun ja PiLY:n yhteinen tapahtuma. Tapaamispaikkana Lukkilantiellä (Lukkilantie 65) oleva iso punainen lato. . Paikalla PiLY:stä ainakin Jukka T. Helin sekä Nokian Lintukoulusta Jarmo Koivisto. Tapahtuma sopii erinomaisesti aloittelijoille sekä perheille. 19.4. Hatanpään lintutapahtumaan liittyvä lintukävely. Lähtöpaikkana on Takon soutajien P-paikka (Hatanpäänkatu 6) klo 9. Kesto parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erityisesti lapsiperheille ja aloittelijoille. 19.4. Foto Fennican tuote-esittely ja PiLY:n uusien jäsenten tapahtuma Kahvila Arboretumin terassilla (Hatanpään puistokuja 1) klo 10–14. Myynnissä on yhdistyksen

tukituotteita, mm. Pirkanmaan linnustokirjaa ja julisteita. Tapahtuma soveltuu erityisen hyvin uusille jäsenille ja lintuharrastuksesta kiinnostuneille. 29.4. Huhtikuun lintuilta. BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Petri Lampila tulee vierailemaan PiLY:n lintuiltaan. Lampila on myös valtakunnallisen rariteettikomitean jäsen ja WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja. Esityksen aihe täsmentyy myöhemmin. Lintuilta pidetään Tampereella Pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa klo 18 alkaen. Saliin pääsee 17.50 lähtien. Seuraa säännöllisesti PiLY:n tapahtumia (http://www.pily.fi/tapahtumat/), koska sinne päivitetään jatkuvasti uusia tapahtumia. Kotisivuilta löytyy tapahtumista myös lisätietoja.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjä Niklas Paulaniemi, npaulaniemi@ gmail.com.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suoja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (PLO-2015-4516, pts. 23.7.2015). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Tammikuussa perinteinen tammiralli. Koko kuun kestävä henkilökohtainen kisa, jossa PPLY:n ja Oulun sarjat, molemmissa myös eko-sarja. Tarkemmin www.pply. fi/pinnat-ja-rallit/linturallit. 25.−26.1. Pihabongaus. Osallistu omalla pihalla tai tule mukaan opastettuun Pihabongaukseen. Tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla, Facebookissa ja sähköpostilistalla. 12.2. PPLY:n sääntömääräinen kevätkokous. Käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös. Esitelmöijänä William Velmala: ”Vierailu Khurkin linturengastusasemalle Mongoliaan”. Kaikki kuukausikokoukset

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607. www.facebook.com/pklty

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 6 e.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

26.2. PKLTY:n vuosikokous klo 18 Annamaijan gluteenittomat -leipomossa (Mulonväylä 780). Ajo-ohje: Joensuusta Reijolan liikenneympyrään ja siitä Mulonväylää etelään. Vuosikokousasiat, muu ohjelma ilmoitetaan verkkosivuilla myöhemmin. Kahvitarjoilu. Jos tarvitset kyytiä, kysy kavereilta tai hallituksen jäseniltä. Maaliskuussa pönttötalkoita Noljakan koululla. Tarkemmat ajat ilmoitetaan verkkosivuilla ja sähköpostilistalla.

Enon lintukerho: Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

Ajankohtaista: Joensuun kaupungin taajama-alueen talvilintulaskenta on käynnissä. Koordinaattorina Matti Koivula, mjkoivula@gmail.com, p. 045 114 4929. Laskentaohjeet ja kartat yhdistyksen verkkosivuilta.

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Ari-Pekka Auvinen, aripekka00@ hotmail.com, p. 050 413 3403. Jäsensihteeri Esa Hohtola, esa.hohtola@ oulu.fi, p. 040 751 5572.

www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18-v. ja perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: Tapahtumia alkaa tulla kotisivuille tammikuussa. Soisalo-opistossa on keväällä tulossa lintukurssi Varkaudessa ja Joroisissa sekä Sisä-Savon kansalaisopistossa Suonenjoella ja Rautalammilla yhteistyössä Kuikan kanssa. Ilmoittautumiset opistoille, tiedusteluja voi tehdä kurssien opettajalta Liisa Tolvaselta, p. 040 586 0790.

Ajankohtaista: Kotisivumme uudistetaan kokonaan eikä yhdistyksen liittymis- ja palautelomakkeita pystytä nykyisillä sivuilla korjaamaan. Sivuilla on ohjeet liittymiseen sähköpostia käyttäen. Voit liittyä myös osoitteessa www. birdlife.fi/liity.

Porvoon seutu

www.psly-bnff.com www.facebook.com/psly.ry Sähköpostilista Corvus-verkko ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2020:

Tapahtumat: 25.–26.1. Pihabongaus. Tarvittaessa kysy neuvoa puheenjohtajalta.

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006.

www.pklty.fi Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

PohjoisSavo

toukokuuta lukuun ottamatta pidetään Oulussa, Linnanmaan yliopistoalueella, salissa SÄ102. Maaliskuussa lasten lintukerho käynnistyy taas. Seuraa yhdistyksen verkkosivuja, Facebookia tai sähköpostilistaa. 11.3. PPLY:n petoilta. Esitelmöijinä Sylvain Eckhardt, joka kertoo pöllökuvauksestaan otsikolla ”Pöllöjä etsimässä” ja Timo Ahosalmi, joka esittelee kotkakuviaan talvisilta ruokinnoilta ja myös kuvia muista petolinnuista. Huhtikuussa Möljän lintukävelyt alkavat sunnuntaisin klo 10. Paikka: Oulu, Toppilansaari, Pitkänmöljäntien luoteispään ranta-alue. Seuraa yhdistyksen kanavia. 8.4. PPLY:n kuukausikokous. Esitelmän aihe avoin. 9.5. Tornien taisto. PPLY maksaa kolmen yhdistysjoukkueen osallistumismaksut. Ilmoittautuminen jäsensihteerille hyvissä ajoin. Ks. www.birdlife.fi/tornientaisto. 13.5. Kuukausikokous ja iltaretki tornille. Paikkana perinteisesti Liminganlahden luontokeskus. Esitelmän aihe avoin. 23.–24.5. PPLY:n kevätralli. Jo vuodesta 1986 kisatun perinteisen kisan tiedot löydät täältä: www. pply.fi/pinnat-ja-rallit/linturallit.

Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat: Ilmoitamme alkuvuoden 2020 tapahtumista ja retkistä Corvus-verkossa, verkkosivuillamme ja Facebookissa.

Päijät-Häme Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (PHLY), phly@phly.fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p.040 5080 492. www.phly.fi www.facebook.com/phlyry www.instagram.com/phly1970/ Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 21.3. Yhdistyksen 50-vuotisjuhla Valimon Casselissa Lahdessa. Tarkemmat tiedot jäsenille lähetettävässä kutsussa ja verkkosivuilla. Suunnitteilla mm. lintukävelyjä, Kysy linnuista -ilta, retkiä ja kevätkokous maaliskuussa. Näiden tapahtumien toteutumisista tiedotamme verkkosivuilla, Faceboo-

1 | 2020 kissa, ja sähköisellä jäsenkirjeellä. Yleisotilaisuuksista tulee tieto paikallismedian Menoinfoon. Tietoja saa myös puheenjohtajalta. Ennakkoilmoittautumiset pyydettäessä osoitteessa: phly. fi/toiminta/ilmoittaudu-tapahtumaan tai jäsensihteerille.

Rauman seutu Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543. www.rslh.info www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727 www.instagram.com/rslh_linnut Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 25.1. Pihabongaustapahtuma ja talipallotelinepaja. Tervetuloa klo 11–13 havainnoimaan talvilintuja yhdistyksen ruokinnalle Seminaarin puutarhalle (Satamakatu 5, Rauma) ja askartelemaan oma talipalloteline! Telineen materiaalimaksu 5 e, sis. talipallot. Lisäksi myynnissä irtotalipalloja. Mehutarjoilu. 2.2. Lintuilta klo 18. Tarkista illan kuvaesityksen aihe verkkosivuilta! Paikkana Kuovin nuorisotalo (Kuovinkuja 4, Rauma). Kahvitarjoilu. 1.3. Lintuilta klo 18. Illan ohjelmassa ovat sääntömääräinen kevätkokous, kuvaesitys ja Talvikisan purku. Tarkista illan kuvaesityksen aihe verkkosivuilta! Paikkana Kuovin nuorisotalo (Kuovinkuja 4, Rauma). Kahvitarjoilu. Maaliskuussa pöllöretki yhdessä SLL Rauman seudun kanssa. Seuraa yhdistyksen tiedotusta; retken ajankohta määräytyy pöllöjen soidinaktiivisuuden mukaan! 4.4. Optiikkaesittely Maanpäässä. Optiikka-asiantuntija Mikko Kataja (Foto Fennica) esittelee klo 16–19 erilaisia lintuharrastukseen soveltuvia kiikareita ja kaukoputkia Maanpäännokassa (Laituritie 90, Rauma). Alueella on nuotiopaikkoja ja lyhyt luontopolku. 5.4. Peltolintupäivä Kodiksamissa. Tervetuloa tutustumaan peltolintuihin Kodiksamin kylätalolle (Kodiksamintie 403, Rauma)! Ohjelmana Markus Pihan esitelmä uhanalaisesta peltosirkusta, sekä hanhi- ja peltolinturetki läheisille peltoaukeille. Tarkista tapahtuman aikataulu ja muut tiedot verkkosivuilta!

Nuorisojaosto: RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen, nuorisojaosto. rslh@gmail.com. 1.11.2019–31.3.2020 Valtakunnallinen ruokintapinnakisa. Kisan tiedot ja tulospalvelun löydät osoitteesta www.tringa.fi/kisa.

33 Taina Tervo

Ajankohtaista: Onko sinulla kokemusta talkoiden järjestämisestä? Onko rakentelu ja nikkarointi lähellä sydäntäsi? RSLH etsii talkoohenkisiä vapaaehtoisia järjestämään Otajärven lintutornin kunnostustalkoita keväällä 2020. Jos voisit olla yksi etsimistämme talkookoordinaattoreista tai olisit kiinnostunut muulla tavoin osallistumaan tornitalkoisiin, ilmoita kiinnostuksestasi puheenjohtajalle niin jutellaan lisää!

Satakunta Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@ gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 040 018 7028. www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat: 18.1. Kääkkäkokous, iältään yli 40-vuotiaille PLY:n jäsenille Reposaaren Merimestassa. Ohjelmassa omakustanteinen lounas ja Raimo Sundelinin kuvaesitys. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta verkkosivuilla. 25.–26.1. Pihabongaus. 12.2. Lintuilta klo 18.30 Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, 28100 Pori). Jurmon lintuasemanhoitaja Kim Kuntzen esitelmä Jurmon lintuasemasta ja saaresta. 11.3. Sääntömääräinen kevätkokous yhdistyksen jäsenille klo 18 Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, 28100 Pori). Klo 19 alkaen Lintuilta, jossa Ari-Pekka Auvisen esitelmä ”Arosuohaukka tuli kotokulmille – valloittaako vieras kaakosta Suomen”. 5.4. Ulkoilmatapahtuma Porissa Toukarin lintulavalla ja sen läheisyydessä. Tarkemmat tiedot lähempänä tilaisuutta tulevat verkkosivuille.

Lasten lintukerho: Lasten lintukerhon toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi.

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio, nuotio.kimmo@ gmail.com, p. 040 125 2855.

Suomenselkä Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431. www.sslty.fi www.facebook.com/SSLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Yleiskaavan kaatuminen mahdollistaa alueen lintulahtien huomioimisen. Kuva Östersundomin Kapellvikeniltä.

Östersundomin suojelussa tärkeä erävoitto Aapo Salmela, suojelusihteeri

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan ja muiden ympäristöjärjestöjen pitkäjänteinen suojelutyö kantoi hedelmää Helsingin Östersundomissa, kun hallinto-oikeus marraskuussa kumosi alueen uuden yleiskaavaehdotuksen. Kaavaehdotus oli alueen merkittävien luontoja linnustoarvojen sekä viheryhteyksien kannalta tuhoisa. Sen kaatuminen mahdollistaa alueen jatkosuunnittelun luonnon ehdoilla. Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä. Alue liitettiin Helsinkiin 2009. Päätöstä perusteltiin rakentamistarpeilla. Rakentamiselle kaavaillun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta: Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat kuuluvat osittain Natura 2000 -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti mo-

nille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten kehrääjälle ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli koko Uudenmaan viheryhteysverkostossa. Oikeuden kaatamassa yleiskaavaehdotuksessa alueelle esitettiin jopa 100 000 asukkaan kaupunginosaa. Ehdotuksessa oli monia ongelmia: se oli maakuntakaavan vastainen, ei huomioinut Natura-alueiden suojelua eikä alueen viheryhteyksiä. Olipa eräs metsäkanalinnuille tärkeä metsäyhteys siirretty kulkemaan pellolle! Yleiskaavan kaatuminen on tärkeä erävoitto, mutta työt Östersundomissa eivät ole vielä ohi. Tringan näkemyksen mukaan alueen suunniteltu täydennysrakentaminen on mahdollista myös luontoarvot huomioiden. Pidämme osaltamme huolta siitä, että linnustoarvot näkyvät suunnittelussa myös jatkossa. Alueen suojeluun on vuosien saatossa osallistunut paljon harrastajia, joille kaikille lämpimät kiitokset!

Tapahtumat:

www.suupohjanlinnut.fi

15.–16.2. Koskikaraviikonloppu. Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582.

www.facebook.com/SuupohjanLTY

18.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582. 9.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa. 6.–7.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 25.–26.1. Pihabongaus. Vinkkejä talvilintujen seuraamiseen verkkosivuilta. 21.2.–8.3. Talvilintulaskennan kevätkierros. Mikäli haluat vinkkejä reitin perustamiseen tai osallistua valmiin reitin kiertämiseen, niin laita viestiä sply@saunalahti.fi.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n nettisivuilla.

20.3. Pöllöretki Kauhajoella alkaen klo 19. Säävaraus, tapahtuman tarkemmat tiedot verkkosivuilla sekä fb ja wa.

Suupohja

Ajankohtaista:

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440.

Yhdistys kehittää toimintaansa. Millaista ohjelmaa, tapahtumia tai sisältöä verkkosivuille sinä haluaisit? Laita viestiä sply@saunalahti.fi tai ota yhteyttä muussa muodossa.

Kauhajoen kansalaisopistossa kurssi ”Löydä 100 lintulajia Suupohjasta” 7.3.–23.5.

Uusimaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@ tringa.fi, p. 044 566 5593. www.tringa.fi www.facebook.com/tringary instagram.com/tringa.ry twitter.com/tringa_ry Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat: 26.1. Koko perheen pihabongaustapahtuma Espoossa Villa Elfvikissä klo 11–13. Villa Elfvikin ystävät ry järjestää tapahtuman luontotalon pihassa (Elfvikintie 4), paikalla myös Tringan lintuoppaat. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Nro 1, 25. vuosikerta ISSN 2489-7108

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 14 000 jäsentä ja 8 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Henkilöstö

Painopaikka

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Botnia Print, Kokkola, 2020

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit

Painos

23 000 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2020 kolmena numerona: 17.1., 9.4. ja 18.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen Suojeluasiantuntija Petri Lampila

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Tatu Turunen

Ohjelmoija Jarmo Hakkarainen Ohjelmoija William Linna

Puheenjohtaja Mika Asikainen

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille. Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

26.1. Talviretki Kivinokkaan. Talvilintujen etsintää Kivinokan alueella, kävelyä kertyy muutama kilometri. Lähtö klo 9 Kulosaaren kartanon P-paikalta (Kipparlahden silmukka 5), paluu samaan paikkaan klo 12 mennessä. Retki sopii hyvin aloittelijoille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: retket@tringa.fi. 6.2. Helmikuun kuukausikokous. Tieteiden talon sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18–20. Tringan määrityskilpailu. Vapaa pääsy. 9.2. Tapanilan talvilinnut. Kierrämme Fallkullan kotieläintilaa ja lähialueita talvilintuja havainnoiden. Sopii kaikenikäisille, kävelyä 3–4 km. Lähtö Tapanilan aseman ylikulkusillalta klo 9.30, paluu 12 mennessä. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: retket@tringa.fi. 15.2. Ruokintoja ja ruderaatteja: Vuosaaren Porslahden talvilinnut tutuiksi. Kävelyretki Porslahdessa talviruokintoja huomaavaisesti havainnoiden ja ruderaattien linnustoa tarkkaillen, lenkin pituus 4–5 km. Lähtö klo 9 ”Oskun ruokinnalta” (Omenamäenkatu 1), paluu klo 12 mennessä. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: mikkomes@elisanet.fi. 16.2. Tikkaretki Tolkkisiin. Bussiretki, lähtö Kiasman matkailuliikennepysäkiltä (Mannerheiminaukio 2) klo 7, paluu klo 15. Tolkkisten tikkametsässä vietetyn aamun jälkeen lähdemme etsimään Porvoonjokisuiston viiksitimaleita. Ilmoittautumiset 12.2. mennessä. Tiedustelut: eetu.paljakka@gmail.com.

5.4. Yllätysretki. Bussiretki, jonka kohde paljastuu ehkä vasta retkipäivänä! Lähtö Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä klo 7, paluu klo 19 mennessä. Ilmoittautuminen 29.3. mennessä. Tiedustelut: peter.buchert@hbl.fi. 7.4. Iltaretki Lapinlahden puistossa ja Hietaniemen hautausmaalla. Lähtö Lapinlahdentien ja Fahlanderin puistokujan risteyksestä klo 18, paluu klo 20. Vain Tringan jäsenille. Maksuton, ilmoittautuminen 4.4. mennessä. Tiedustelut: retket@tringa.fi. 11.4. Kohti kevättä: vesilintuja ja metsän elämää Vuosaaressa. Retki tehdään jalan, liikkuminen autolla tai polkupyörällä myös mahdollista. Lähtö Tryvikintien pään P-paikalta (kartassa Fotängen-niminen niitty) klo 7, paluu noin klo 11. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: mikkomes@elisanet.fi. 11.4. Torniopastus Vihdin Vanjärven lintutornissa. Torniopas päivystää Vanjärven lintutornissa klo 7.30– 11.30. Säävaraus. Vapaa pääsy. 14.4. Iltaretki Viikissä. Lähtö klo 17.30 Gardenian edustalta (Koetilantie

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

5.3. Maaliskuun kuukausikokous. Tieteiden talo, sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18–20. Vapaa pääsy. 7.3. Pöllöretki. Lähtö klo 19 Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2), paluu yöllä noin klo 1. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä. Vain Tringan jäsenille. Tiedustelut: eetu.paljakka@gmail.com. 8.3. Retki Vartiosaareen. Lähtö klo 8 Reposalmentien ja Ilomäentien risteyksen parkkipaikalta, paluu klo 12 mennessä. Kävelyä noin 5 km. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com. 15.3. Retki Suomenlinnaan. Retkellä kierretään saaren parhaat lintupaikat kävellen. Sopii hyvin myös aloittelijoille. Lähtö Kauppatorilta klo 8.50, paluu viimeistään klo 13.20 lautalla. Ei retkimaksua, jokainen hankkii oman lauttalipun. Ilmoittautuminen 13.3. mennessä. Tiedustelut: niko.bjorkell@helsinki.fi. 28.3. Retki Kuusiluotoon. Kävelyretki Vanhankaupunginlahden Kuusiluotoon, kävelyä yhteensä noin 5 km. Retki sopii hyvin aloittelijoille, myös lapsille. Vain Tringan jäsenille. Lähtö Pornaistenniemeltä, Jokisuuntien päästä koirapuiston kulmalta klo 11, paluu klo 13.30 mennessä. Maksuton, ilmoittautuminen 26.3. mennessä. Tiedustelut: retket@tringa.fi. 29.3. Lasten linturetki Helsingin Lapinlahdessa klo 10–12. Tälle retkelle vanhemmat ja isovanhemmatkin ovat tervetulleita! Kokoontuminen Lapinlahden lähteen (ent. sairaalan päärakennuksen) edustalla klo 10. Retki on maksuton, ilmoittautumiset 27.3. mennessä. Tiedustelut: juv@tringa.fi 4.4. Kävelyretki Vantaan Seutulan Isoniitun pelloilla. Retki sopii hyvin aloittelijoille, kävelyä noin 3 km. Lähtö klo 9 Katrinebergin kartanon pihasta (Katariinankuja 5), paluu klo 12 mennessä. Maksuton, ilmoittautuminen 2.4. mennessä. Tiedustelut: retket@tringa.fi.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

3.–5.4. Nuorten viikonloppuretki Hangon lintuasemalle. Retkellä seurataan kevätmuuttoa yhdellä Tringan alueen parhaista lintupaikoista ja tutustutaan lintuaseman toimintaan. Retki on suunnattu n. 12–25-vuotiaille nuorille. Lähtö pe-iltapäivällä Helsingistä ja paluu su-alkuillasta. Seuraan voi liittyä myös matkan varrelta. Tiedustelut: juv@tringa.fi.

Ajankohtaista: Lintukurssi aloitteleville lintuharrastajille. Tringa järjestää lintukurssin aloitteleville aikuisille lintuharrastajille keväällä 2020! Kurssilla käydään läpi viisi erilaista elinympäristöä pääkaupunkiseudulla ja opitaan niiden yleiset lintulajit, tärkeimmät tuntomerkit ja laulut, käteviä määritysvinkkejä ja ekologiaa unohtamatta. Kurssi sisältää viisi opetuskertaa torstai-iltaisin ja linturetkiä viikonloppuisin (huhti–kesäkuussa). Kurssi sopii aloittelijoille, eikä aiempaa kokemusta lintuharrastuksesta tarvita. Suomenkielisen kurssin pitäjänä toimii kokenut lintuharrastaja ja -tutkija Nadja Weisshaupt. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.tringa.fi/kurssit. Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi Tringan omalle lintuasemalle! Asemamaksut: 35 e/vuosi (opiskelijat/työttömät/vähävaraiset 10 e/ vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi. Lisätietoja: www.halias.fi.

Valkeakoski Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386. vlhry.fi www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry

1), paluu noin klo 20. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: retket@tringa.fi.

www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

18.4. Retki Hangon lintuasemalle. Tällä retkellä päästään seuraamaan lintuaseman rutiineita, kuten rengastusta ja muutonseurantaa. Lintuasemalle kävellään Tulliniemen luontopolkua pitkin, kävelymatka yhteen suuntaan noin 3,8 km. Vain Tringan jäsenille. Lähtö Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä klo 7, paluu klo 18 mennessä. Ilmoittautumiset viimeistään 12.4. Tiedustelut: aapo.salmela@gmail.com.

Jäsenmaksut 2020:

19.4. Lasten linturetki Kirkkonummen Medvastöhön. Tälle retkelle vanhemmat ja isovanhemmatkin ovat tervetulleita! Kokoontuminen Kirkkonummen keskustassa kirjaston takaisella P-paikalla (Kärrytie) klo 10. Retkikohteisiin siirrytään henkilöautoilla, yhteiskyydit mahdollisia, mutta näistä kannattaa sopia etukäteen. Maksuton, ilmoittautumiset 17.4. mennessä. Tiedustelut: merja@ talvela.com.

Helmikuun lopulla merikotkaretki.

Nuorten linturyhmä: Tringan nuorten linturyhmä (www. tringa.fi/nuorisojaosto) tekee retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat tervetulleita mukaan! Ryhmä kokoontuu kerran kuussa ja järjestää retkiä lähelle ja kauemmas. Tringan nuoret Instagramissa: @tringa.nuoret.

Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e.

Tapahtumat: 6.2. Helmikuun lintuilta klo 17.45–20: 日本の鳥. Timo Havimo kertoo meille aiheesta Japanin linnut, nihon no tori, erittäin mielenkiintoinen esitys luvassa! Aloitamme klo 17.45 teellä ja kahvilla, pullaa ja pipareita tarjolla. Timon esitys alkaa klo 18. Paikkana Valkeakosken Myllypirtti (Myllykatu 7). Maaliskuussa pöllöretki, kevätkokous, mahdollisesti myös lokki-iltamat. Seuraa yhdistyksen verkkosivuja.

VarsinaisSuomi Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly.fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@ birdlife.fi, p. 010 406 6200. www.tly.fi www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

1 | 2020 Jäsenmaksut 2020:

Nuorisojaosto:

Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e.

TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu ryhmä, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan, Tommi Glorioso, nuoriso@tly.fi, p. 044 306 7773.

Tapahtumat: 18.1. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 10–13. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista. 25.1. Pihabongaus kasvitieteellisen puutarhan linturuokinnalla klo 11–13, puutarhan linturuokinta- ja rengastupaikka takapihalla. 26.1. Pihabongaus Kaarinassa Rauvolan vanhan jätevedenpuhdistamon P-paikalla klo 10–12. Mukana TLY:n oppaita tunnistamassa ruokinnalla käyviä lintulajeja. Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista. 12.2. Pöllöilta Turussa klo 18 alkaen, kesto noin 2 tuntia. TLY ja Turun yliopiston biologian laitos esittelevät Varsinais-Suomessa pesiviä pöllöjä, niiden elämää ja pöllökantojen kartoittamista. Tilaisuus on samalla johdantoa TLY:n järjestämiin pöllöretkiin (28.2. ja 6.3.). Kaikille avoimeen tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikka: Turun yliopiston Natura-rakennus, luentosali IX. Katso Naturan sijainti tarvittaessa kotisivumme linkistä. Opasteet ulko-ovilla. Pysäköintipaikat ovat niukkoja, joten varaa aikaa saapumiseen. 15.2. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 10–13. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista. 28.2. Pöllöretki Ruissalossa klo 19–22. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta. Ruissalossa on tiheä pöllökanta ja kevättalvella on mahdollisuus kuulla pöllöjen soidinta ja huhuilua iltaisin hämärän laskeuduttua. Retki on ilmainen, ei ilmoittautumista. Pukeudu lämpimästi, koska huhuilua on kuunneltava hyvin hiljaa paikallaan seisten, jolloin kylmä tulee herkästi. Vaatteiden voimakas kahina voi häiritä kuuntelua, joten kannattaa valita kahisemattomat vaatteet. 6.–7.3 Pöllöretki Raasinkorven suuntaan. Lähtö linja-autolla Turun tuomiokirkolta kello 18, suuntaamme Turun lähikuntien alueelle erilaisiin pöllöbiotooppeihin. Retken aikana on mahdollisuus kuulla useampaa eri pöllölajia. Retken hinta on 20–25 e riippuen retkelle osallistujien määrästä. Ilmoittautuminen: retket@ tly.fi Linja-auton koko on rajoite osallistujamäärälle, jos halukkaita on runsaasti. 14.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 10–13. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista. 4.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista. 19.4. Saariston linturisteily klo 8–20. Yhden päivän Piknik-risteily Viking Linen laivalla halki Turun ja Ahvenanmaan saariston tutustuen kevään saaristolinnustoon. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kotisivultamme. Kaikista tapahtumistamme on lisätietoa yhdistyksen kotisivuilla.

Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen nettisivujen tapahtumakalenterista.

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@ tly.fi. Asemamaksut: jäsenet 24 e/ vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, alle 10-vuotiaat maksutta. Muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi. TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä linnustonsuojelu@tly.fi. TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa

Liity jäseneksi! Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti. BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), info@fagelskyddsforeningen.ax. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo. se, t. 040 588 1478. www.fagelskyddsforeningen.ax www.facebook.com/Ålands-fågelskyddsförening-rf-435551696881512

Medlemsavgift 2020: Vuxna 20 e, ungdomar under 18 år 10 e.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Evenemang: 19.1. Sjöfågeltaxering. Vi samlas kl 8.15 vid Rökka, Strandnäs och delar in oss i grupper. 25–26.1. BirdLife Finlands riksomfattande Gårdskryss. Vi ordnar i samband med Gårdkrysset två tillfällen där vi guidar/berättar/ hälper nya och gamla fågelintresserade om evenemanget, vår verksamhet och om de arter som vi ser: 25.1. vid Solhem, Ytternäs mellan kl 9–12 och 26.1. vid Ramsholmen, Jomala mellan kl 9–12. I februari stadsvandring i norra Mariehamn. Mera info på hemsidan. I mars stadsvandring i södra Mariehamn. Mera info på hemsidan. 19.3. Årsmöte på rest Nautical kl 18. I mars uggleexkursion vid lämpligt väder. Mera info på hemsidan. I mars lördagar/söndagar fågelguidningar Lilla holmen och Nabben. Exakta datum på hemsidan. 10.4. Påskrally. Mera info på hemsidan. 1.5. Traditionell första maj exkursion. Start kl 5.30 vid Rökka, Strandnäs.

Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

LAAJENNA NÄKÖKULMAASI

10 YEAR WARRANTY

BD II XD WIDE-ANGLE XD LENS SERIES

Uusissa Kowa BDII-XD -kiikareissa on ainutlaatuisen laaja kuva-ala, korkea valonläpäisy sekä erinomainen terävyys ja tarkkuus koko kuva-alalla. Laajakulmaoptiikan ansiosta kohteen löytäminen on helpompaa ja nopeampaa. Kiikarien linssit ovat ympäristöystävällistä Kowa XD-lasia, korkeatarkkuuksista kuvaa tuottavaa mataladispersio (ED) lasia joka sisältää runsaasti fluoriittia. Fluoriittilasin ansiosta kiikarin kuvassa ei juurikaan näy kromaattista värimuutosta (värivuotoa). Kestävä ja keveä runko on magnesiumseosta, joka kestää kolhuja ja käyttöä. Vedenpitävät kiikarit on täytetty typpikaasulla huurtumisen estämiseksi lämpötilan muuttuessa nopeasti. Kowan KR-pinnoite hylkii likaa ja rasvaa, helpottaen linssipintojen pitämistä puhtaana. Kowan laadukkaat kiikarit pysyvät toiminnassa vuosikausia. Kowa BDII-XD -kiikarit tarjoavat luonnollista värintoistoa, korkeaa kontrastia ja erinomaista tarkkuutta aamuhämärästä iltaruskoon.

Facebook “f ” Logo

www.focusnordic.fi

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

FocusNordic