BirdLife 1/2022 by BirdLife Suomi

Nro 1. tammikuu 2022

PIHA Pihabongaus sopii kaikille

s. 10

Linnut vähenevät Euroopassa

s. 15

Tervetuloa lintuasemalle

s. 24

Tarkkaile taviokuurnia ja muita marjalintuja s. 4–5

NL PURE 32 SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA SEE THE UNSEEN

1 | 2022

Pääkirjoitus

Pöllö tarvitsee turvavälin Jan Södersved

Inka Plit Pöllöissä on jotain erityistä. En varmasti ole ainoa, joka on jo lapsena lintukirjaa selaillessa ajatellut, että pöllöt eivät ole kuten muut linnut. Niiden silmät tuijottivat kiehtovasti, jopa pistävästi kirjan sivuilta. Miltähän tuntuisi, jos tuollaisen otuksen kohtaisi luonnossa? Sosiaalisessa mediassa on helppo huomata, että pöllöt kiehtovat ihmisiä. Pöllökuvat keräävät runsaasti tykkäyksiä, ja ihastelevissa kommenteissa huokaillaan, että voi kun itsekin joskus näki-

si pöllön! Usein kysytään myös vinkkejä pöllöjen havaitsemiseksi. Suomessa pesii mukavat 10 lajia pöllöjä, mutta suomalainen voi hyvin viettää elämänsä kohtaamatta koskaan ainuttakaan. Pöllöt ovat melko harvalukuisia, joten niitä on vaikeaa varta vasten etsiä ja löytää. Usein pöllö havaitaan äänestä. Helmi–huhtikuussa on monien pöllöjemme soidinaika, jolloin ne huhuilemalla kuuluttavat reviirejään ja vahvistavat parisiteitään. Silloin kannattaa lähteä kokeilemaan onneaan pöllöjen kuuntelussa. Monet lintuyhdistykset järjestävät ke-

vättalvisin opastettuja pöllöretkiä (ks. s. 30–35), joille kannattaa lähteä mukaan siitä huolimatta, että nekin ovat tuuripeliä, ja monesti niiltä palataan ilman pöllöhavaintoja. Yöretki on silti hieno elämys. Jos pöllön haluaa nähdä, tuuria voi yrittää avittaa. Mitä enemmän retkeilee erilaisissa ympäristöissä, sitä todennäköisemmin joskus löytää pöllön vahingossa. Kokemuksen karttuessa osaa herkemmin kiinnittää huomiota esimerkiksi pikkulintujen varoitusääniin, jotka voivat paljastaa pöllön päivälevoltaan. Onnekas voi päästä rengastajan mukaan, kun hän käy merkitsemässä pöntössä varttuvat pöllönpoikaset. Pöllöjen saamalla suosiolla on toisaalta varjopuolensa. Jos sana onnekkaasta löydöstä leviää, päivälevolla oleva pöllö kerää helposti liiankin innokasta yleisöä. Liian läheltä katseleminen tai kuvaaminen häiritsee pöllön lepoa tai saalistamista, mikä talvipakkasilla voi johtaa jopa linnun kuolemaan. Myös pesimärauhaa on syytä kunnioittaa – eikä vähiten siksi, että jotkut pöllöt voivat puolustaa poikasiaan aggressiivisesti. Jos löydät pöllön, muista siis huomaavainen havainnointi. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos pöllö kiinnittää sinuun huomiota, olet liian lähellä. Harkitse myös, mitä tietoja havainnoista voi julkaista: sosiaalisessa mediassa kannattaa yleensä jättää tarkka havaintopaikka kertomatta. Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) havainnot on kuitenkin hyvä kirjata mahdollisimman tarkasti ja tarvittaessa salata, sillä jokainen pöllöhavainto on arvokas. Seuraavien neljän vuoden ajan havaintoja kaivataan muun suojelu- ja tutkimustyön ohella myös uuteen lintuatlakseen (ks. s. 12).

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Tämä lehti on lähetetty kaikille BirdLife Suomen tukijoille ja jäsenyhdistysten jäsenille. BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje). Kansikuva: Taviokuurnat (Pertti Rasp).

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Sisällys Viivyttelijöitä, harvinaisuuksia ja marjalintuja

Taas kaksi uutta lajia Suomen linnustoon

Jykän ja Klasun erilaiset tiet

Loppusyksystä ja alkutalvesta numeroin

Seuraa talvilintuja livekamerassa

BirdLife maailmalla

Jokainen voi osallistua Pihabongaukseen

Pihabongaus

Saavutuksiamme vuonna 2021

Lintutietoa keltanokille

Miksi tärkeitä lintualueita nimetään?

Nimistön uumenista

Vaihda verkkolehteen!

Petri Laine on vuoden retkikummi

Kullan arvoinen: Ilmari Häkkinen

Hopeisia ansiomerkkejä

Uusia voimia toimistolla

Retkelle lintuasemalle

Tunnista 100 lintulajia!

Tuhansia artikkeleita lintulehdistä

10 kiperää linnuista!

Päijät-Hämeen nuorten linturyhmä lintuasemalla

Nuori, tule mukaan!

Tapahtumakalenteri

LLY järjestää lintuharrastuskurssin

Sanaympyrä

Lintuatlas alkaa

Libanonissa tapetuissa linnuissa paljon suomalaisia

Euroopan linnut vähenevät

Vuoden linnut tehotarkkailussa

Havaintoja 356 lajista vuonna 2021

SOTKA-levähdysaluehanke edistyy hyvin

BirdLife Suomen edustajiston terveisiä

Kari Reinikainen on vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä

Kuka kukin on?

Kevään suuri lintuharrastuspäivä

Kiikarin läpi

Lajipari

Pikku-Tiira

Nico Niemenmaa on vuoden nuori lintuharrastaja

Vaihda e-laskuun!

BirdLife Suomen uusi jäsenyhdistys esittäytyy

Alueuutisia

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Punakylkirastaan voi hyvänä marjavuonna havaita talvellakin. Räkättirastaasta sen erottaa parhaiten vahvo

Viivyttelijöitä, harvin Lintusyksy 2021 jää muistiin useista suurharvinaisuuksista, myöhäisistä viivyttelijöistä ja hienoista muuttopäivistä. Aikaiset kylmänpurkaukset vauhdittivat arktisten lintujen muuttoa. Runsas pihlajanmarjasato näkyy talvilinnustossa.

Aapo Salmela Syysmuutto eteni syyskuussa vauhdilla lähes koko kuun kestäneiden pohjoisvirtauksien avittamana. Hyvä muuttosää aikaisti muun muassa rastaiden ja peippolintujen matkaa. Alkusyksyn yllättävä ilmiö oli taantuneen pohjansirkun ennätysmäinen esiintyminen (ks. BirdLife-lehti 3/2021), jonka taustalla oli onnistunut pesintäkesä. Myös arktisten lintujen syysmuutto käynnistyi vauhdilla jo syyskuun puolivälissä. Erityisesti hanhimuutto alkoi varhain ja poikkeuksellisen voimakkaana. Räväkän alun jälkeen tahti kuitenkin hidastui, kun syys-loka-

kuun vaihteen etelätuulet pidättelivät lintuja Suomessa varsin pitkälle lokakuuhun.

Lämmin lokakuu suosi viivyttelijöitä

Ilmatieteen laitoksen kuukausitilastojen mukaan lokakuu 2021 oli vuosien 1991–2020 keskarvoa selvästi lämpimämpi. Leutoa keliä ja hyönteisravintoa oli tarjolla etenkin rannikolla mukavasti, joten olosuhteet olivat otolliset monien lajien myöhäiselle muutolle ja mahdollistivat myös yksittäisten viivyttelijöiden selviämisen. Lokakuussa havaittiinkin runsaasti hyvin myöhäisiä muuttolintuja. Esimerkiksi tervapääskyjä havaittiin lokakuussa 2021 epätavallisen monta, ainakin kuusi eri yksilöä, joista osa sinnitteli Suomessa hyvin poikkeuksellisesti vielä marraskuunkin puolelle. Petolinnuista lokakuussa nähtiin runsaasti yleensä aikaisin muuttavia aro- ja ruskosuohaukkoja sekä mehiläishaukkoja. Tiltaltteja havaittiin lokakuussa 2021 yli kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin vuosina 2011–2020. Haarapääskyjä sen sijaan oli odotettua vähemmän. Hyvät muuttosäät tyhjensivät Suomen pääskyistä tavalliseen ta-

1 | 2022

5 Jarmo Pirhonen

Loppusyksystä ja alkutalvesta numeroin

15 092 MUSTARASTASTA

tallennettiin Tiiraan joulukuun aikana. Mustarastaita talvehtii Suomessa yhä enemmän, ja nyt niitä on hyvän pihlajanmarjasadon ansiosta jäänyt talvehtimaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi kahtena edellisenä talvena Tiiraan kirjattiin joulukuussa alle 6 000 mustarastasta.

556 LAULUJOUTSENha-

vaintoa tallennettiin Tiiraan joulukuun aikana. Suurimmassa kerääntymässä oli vain 111 joutsenta, sillä suurin osa oli muuttanut pois talven tieltä jo aikaisemmin. Edellisvuoden havaintomäärä oli seitsemänkertainen ja suurimmassa kerääntymässä oli yli 1 100 joutsenta. Vähemmän laulujoutsenia on havaittu viimeksi vuonna 2010.

ojen päänjuovien ja pienemmän koon perusteella.

naisuuksia ja marjalintuja paan jo syyskuussa, vaikka hyönteisravintoa olisi ollut tarjolla normaalia pidempään. Koilliseen kääntyneet tuulet tyhjensivät pellot ja vesistöt arktisista vesilinnuista lopulta lokakuun puolivälissä. Iso osa Venäjältä lähteneistä myöhäisistä muuttajista, kuten allit, ohitti näissä oloissa Suomen pysähtymättä kaakkoispuolelta.

Harvinaisuuksia koko syksyn

Vaelluslintujen osalta syksy jäi varsin vaisuksi: liikkeellä olivat lähinnä hiiripöllöt ja närhet. Närhien vaellus huipentui syyskuun lopulla, kun Etelä- ja Lounais-Suomessa todistettiin jopa yli tuhannen närhen päivämuuttoja. Hiiripöllöjen vaellus alkoi tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, syyskuussa. Vaellukselta ruokailemaan jääviä pöllöjä voi yhä tavata verottamassa myyräkantaa eri puolilla maata. Itäiset uunilinnut, ”idän pienet vihreät”, ovat odotettuja syysvieraita. Itäisistä uunilinnuista yleisin harhailija on taigauunilintu, joita havaittiin

syksyllä 2021 kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2010. Sen sijaan hippiäisuunilintuja havaittiin nyt moninkertaisesti aiempien vuosien keskiarvoon nähden. Lajien syysesiintymistä selittävät lähialueiden pesintämenestys sekä syysmuuton aikaiset itäiset virtaukset, jotka tuovat lintuja Suomeen. Suurharvinaisuuksien osalta huikea vuosi jatkui syksyllä vielä kahden maalle uuden lajin voimin (ks. s. 6). Marraskuussa Helsingissä havaittu hyvin myöhäinen harmaasieppo edustaa mahdollisesti Suomessa ennen tapaamatonta alalajia. Muita syksyllä tavattuja suurharvinaisuuksia olivat muun muassa Suomen kolmas hietakurki Tyrnävällä ja kolmas aavikkokultarinta Ahvenanmaan Låg skärillä. Harvinaisuuksia voi löytyä myös talvella. Joulukuussa Etelä-Suomen rastasmassoista löydettiin mustakaularastas Espoossa ja Suomen yhdeksäs ruostesiipirastas Helsingissä. Kajaaniin joulupäivänä ilmestynyt riskilä määritettiin mandtii-alalajin edus-

tajaksi. Tämä alalaji on suurharvinaisuus koko Euroopassa.

Marjalinnut tuovat väriä talveen

Marraskuussa saapuneet lumisateet ja kylmenevät yöt tyhjensivät Suomen tehokkaasti muuttolinnuista talven piristykseksi jääneitä marjalintuja lukuun ottamatta. Runsas pihlajanmarjasato näkyykin vahvasti linnustossa. Marraskuun alusta alkaen pihlajia ovat tyhjentäneet jopa tuhatpäiset räkättirastasparvet sekä enenevissä määrin myös muut lajit, kuten harvoin etelään asti vaeltavat taviokuurnat. Pihlajista kannattaa etsiä myös vähälukuisempia rastaslajeja, kuten punakylki- ja kulorastaita, joiden näkemiseen on tänä talvena hyvät mahdollisuudet. Väriä ja ääntä talveen tuovat tilhet, joita voi havaita suurina parvina etenkin rannikolla vielä pitkällekin talveen. Myös peippoja ja järripeippoja on tänä talvena havaittu runsaasti – näitä kannattaa etsiä ruokintapaikkojen lisäksi puimattomilta pelloilta.

356 LINTULAJIA kirjattiin Tiiraan viime vuoden aikana (ks. s. 18). Määrä on suurempi kuin minään aiempana vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Tiiraan on kirjattu keskimäärin 342 lajia, ja edellinen ennätys oli 350 lajia vuodelta 2011. Keskimääräinen lajimäärä saavutettiin viime vuonna jo 12.9., ja vuoden viimeinen uusi laji oli 2.12. Helsingissä nähty ruostesiipirastas. 250 PEIPPOA

laskettiin korjaamattomalla rypsipellolla Kouvolassa 6.12. Peippoja ja järripeippoja on jäänyt runsaasti talvehtimaan Etelä- ja Länsi-Suomeen. Yli 200 peippoa oli joulukuussa myös raisiolaisella rypsipellolla. Vielä suurempia, 300 peipon talviparvia on aiemmin havaittu joulukuussa 2012 ja joulukuussa 2017.

77 TURKINKYYHKYÄ oli

yhtä aikaa näkyvissä Salossa 21.11. Tämä lienee suurin Suomessa nähty turkinkyyhkyparvi. Edellinen ennätys oli 71 turkinkyyhkyä Lapualla lokakuussa 2007. Kaikki yli 20 yksilön turkinkyyhkyhavainnot ovat Länsi-Suomesta Salon ja Oulun seudun väliltä. Laji on harvalukuinen ja esiintyy hyvin laikuttaisesti. Koonnut Jan Södersved

6 Andreas Uppstu

Petteri Hytönen

Tyyneltämereltä harhautunut mustakurkkumurri piipahti Porkkalassa 9.11. Suomen ensimmäinen siperianlepinkäinen löytyi Hailuodosta 9.9.

Taas kaksi uutta lajia Suomen linnustoon Jan Södersved

Suomessa havaittiin syksyn aikana kaksi uutta lintulajia. Maamme ensimmäisen siperianlepinkäisen (Lanius cristatus) löysi 9.9. Saana Meski istuen sisällä sohvallaan Hailuodossa. Meski näki ikkunan ohi vilahtaneen pikkulinnun ja jäi kyttäämään sitä kaukoputken ja kameran kanssa. Pian lintu varmistui kuvista siperianlepinkäiseksi. Runsas kuukausi myöhemmin Helsingin Vanhankaupunginlahdelta löytyi toinen siperianlepinkäinen, joka lintuharrastajien iloksi viipyi paikalla yli kaksi viikkoa. Nuori siperianlepinkäinen muistuttaa nuorta pikkulepinkäistä, mutta sen selkä on kuviottomampi, pään kuviot ovat voimakkaammat ja pyrstö on punaruskea.

Siperianlepinkäinen pesii Siperiassa ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa se on hyvin harvinainen loppusyksyn vierailija. Ruotsissa ja Tanskassa laji on havaittu kaksi ja Norjassa kuusi kertaa ennen tätä syksyä. Useimmat pohjoismaiset havainnot ovat lokakuulta. Todellinen yllättäjä oli Kirkkonummen Porkkalasta 9.11. löytynyt mustakurkkumurri (Synthliboramphus antiquus). Tyyneltämereltä kotoisin oleva ruokkilintu ei ensimmäisenä tullut mieleen Mika Teivoselle, vaan ensimääritys oli pikkuruokki. Sekin on sen verran harvinainen loppusyksyn ja talvikuukausien vieras Jäämereltä, että se houkutti paikalle muitakin harrastajia. Pian huomattiin, etteivät tuntomerkit – vaalea nokka ja harmaa selkä – sopineet pikkuruokkiin, vaan kyseessä oli paljon harvinaisempi harhailija. Mustakurkkumurri pesii ja talvehtii Pohjoisella Tyy-

Pikkuvarpusia.

nellämerellä Beringinsalmen molemmin puolin. Porkkalan havainto oli vasta toinen Euroopasta. Edellinen koski Englannissa kolmena keväänä 1990–1992 nähtyä yksilöä. Aiemmin tänä vuonna Suomelle uusina lajeina on havaittu kivikkosatakieli ja kamtšatkanuunilintu. BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Havaintoja kamtšatkanuunilinnusta, siperianlepinkäisistä ja mustakurkkumurrista ei ole vielä käsitelty. Suomen ensimmäisestä siperianlepinkäisestä kerrotaan laajemmin Linnut-lehdessä 4/2021, ja mustakurkkumurrista voi lukea lisää maaliskuun alussa ilmestyvästä Linnut-lehdestä.

Käpytikka.

Seuraa talvilintuja livekamerassa Valkohäntäkauris.

BirdLifen talvilintulivessä (www.birdlife.fi/lintulive) voit seurata eteläsuomalaisella ruokintapaikalla käyviä lintuja ja nisäkkäitä. Tavallisimmat ruokavieraat ovat tali- ja sinitiainen sekä keltasirkku, mutta paikalla poikkeaa monia muitakin lintuja. Iltaisin ja öisin voi nähdä lehtopöllön istumassa puissa. Nisäkkäistä voit nähdä oravia, rusakoita, kauriita tai jopa saukon pulahtamassa pihalampeen.

Lähetys on päällä ympäri vuorokauden ja sisältää myös äänet. Kameran kuva kiertää päivällä automaattisesti eri ruokintapisteitä. Pimeällä kamera ei liiku ja kuva on mustavalkoinen. Verkkosivun kommenttikenttään voit kirjata mielenkiintoisimpia havaintoja. Sivulta löytyy myös videotallenteita erikoisimmista hetkistä. Tervetuloa mukaan lintuliveen!

1 | 2022

7 Jyrki Mäkelä

Klasun röntgenkuvassa näkyy hauli ylhäällä oikealla. Paikantimen ja BirdLifen kansainvälisen verkoston ansiosta lintu löydettiin Ukrainasta ja kuolinsyy saatiin selville.

Maakotka Klasu rengastettiin pesäpoikasena. Samalla se sai selkäänsä kevyen lähettimen, joka ehti paljastaa Klasun liikkeistä mielenkiintoista tietoa.

Maakotka Klasun syysmuutto 2021.

Jykän ja Klasun erilaiset tiet BirdLifen satelliittikotkilla oli kaksijakoinen syksy. Merikotka Jykä muutti Ruotsiin lähes täsmälleen edellisvuotista reittiä ja aikataulua seuraten. Nuoren maakotkan Klasun syysmuuttoa seurattiin sen talvehtimisalueille Ukrainaan asti, missä lintu joutui valitettavasti salametsästäjän uhriksi. Tero Toivanen

Jykä talvehtii tutulla seudulla

Keväällä 2020 Kuusamosta haavoittuneena löydetyn ja kuntoon hoidetun merikotka Jykän liikkeitä on seurattu satelliittilähettimen avulla lähes kahden vuoden ajan. Jykä on jo aikuinen ja lisääntymiskelpoinen kotka, jonka ensipesintää odotellaan lähivuosina. Siinä missä Jykän kesä 2020 kului poikamieselämän merkeissä laajalti Lappia kierrellen, kesän 2021 se pysytteli pienellä alueella Etelä-Kuusamossa päivät kalastellen ja yöt samoilla rannoilla lepäillen. Vaikka pesintää ei etsinnöissä todettu, alueella havaittiin toinenkin aikuinen merikotka, ilmeisesti naaras, joten Jykä lienee nyt löytänyt puolison ja valmistautuu tulevien vuosien pesintöihin.

Syysmuutosta Jykällä on kokemusta jo useilta vuosilta. Matkalle ei ollut tänä syksynä kiirettä, vaan Jykä viihtyi Kuusamon kalavesillä talven kynnykselle, parisen viikkoa edellisvuotta pidempään. Muutto alkoi koillisvirtauksen myötä 22.10., ja matkalle mahtui noin viikon mittainen pysähdys Oulun seudun pelloilla loka–marraskuun vaihteessa. Tämän jälkeen muutto eteni rivakasti ja edellisvuoden aikataulu otettiin kiinni: Ahvenanmaalle Jykä saapui 12.11. ja Ruotsiin kahta päivää myöhemmin – täsmälleen samaan aikaan kuin edellisenä syksynä! Jykän alkutalvi on kulunut Tukholman luoteispuolisilla peltoalueilla, ehkäpä hanhia siellä jahdaten. Viimeisimmät paikannukset ovat Mälaren-järven tuntumasta, missä Jykä viihtyi viime talvenakin. Keskitalvella auringonvaloa ei ole näillä leveysasteilla riittävästi lähettimen akun lataukseen, joten voi olla, että seuraavat paikannukset saadaan vasta helmikuussa päivän pidennyttyä.

Maakotkakin sai lähettimen

Merikotka Jykän syysmuutto 2021.

Lähetinseurantaan saaduilla lahjoituksilla voitiin kesällä 2021 varustaa myös maakotkan poikanen Klasu, joka varttui Etelä-Kuusamosta löytyneessä pesässä. Klasu kasvoi ongelmitta nuoreksi, lentokykyiseksi kotkaksi ja pysytteli syyskuun loppuun asti emojensa reviirin alueella lentoharjoituksia tehden ja saalistusta opetellen. Nuorten maakotkien päämuuttoaikaa on lokakuu. Suurimpia Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettuja syksyisiä maakotkamuuttoja ovat 30 yksilöä Helsingissä 13.10.2007, 26 lintua Kirkkonummella 5.10.2019 ja 23 yksilöä Espoossa 7.11.2012. Valtaosa lokakuun rengaslöydöistä on Suomesta tai lähialueilta, mutta hätäisimmät ovat lokakuussa ehtineet Ukrainaan asti. Klasun syysmuutto oli sangen varhainen. Lintu lähti

liikkeelle 29.9. taivaltaen silloin reilun sadan kilometrin matkan Suomussalmen itäpuoliselle Venäjälle. Lokakuun puolivälissä Klasu oli ehtinyt jo Novgorodin eteläpuolelle ja loka–marraskuun vaihteessa Venäjän ja Ukrainan rajaseudulle, noin 1 500 kilometrin päähän synnyinpaikastaan. Rengaslöytöjen perusteella nuoret maakotkat talvehtivat pääosin itäisessä Euroopassa, etenkin Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Osa muuttaa talveksi Ruotsiin ja osa talvehtii eteläisessä Suomessa esimerkiksi haaskaruokintojen turvin. Vanhemmat ikäluokat pysyttelevät lähempänä pesimäalueitaan, ja niinpä aikuisia maakotkia nähdään Etelä-Suomessa muutolla varsin harvoin.

Klasun kova kohtalo

Marraskuussa Klasun päivämatkat lyhenivät selvästi. Lopullinen talvehtimisalue vaikutti löytyvän noin 150 kilometriä Kiovan eteläpuolelta, keskeltä pienten metsäsaarekkeiden kirjomia laajoja peltolakeuksia. Rengaslöytöjen kertomaan verrattuna talvehtimisalue on keskimääräistä eteläisempi, vaikka muutamien lintujen tiedetäänkin jatkaneen aina Mustanmeren rannikolle asti. Klasun tarina päättyi murheellisesti. Joulukuun alussa paikannukset tulivat jatkuvasti samasta pisteestä ja lähettimen lämpötila laski, mikä saattoi johtua vain linnun menehtymisestä tai lähettimen putoamisesta. Ukrainan BirdLifen avulla Klasu löytyi kuolleena signaalin osoittamasta paikasta, ja röntgenkuva paljasti kuolinsyyksi salametsästäjän aseesta peräisin olevan haulin. Laiton tappaminen on tärkeimpiä petolintujamme uhkaavia tekijöitä niiden muuttomatkan varrella ja talvehtimisalueilla. Tunnettuja vaaranpaikkoja ovat esimerkiksi Malta, Sisilia ja Libanon. Myös maakotkien rengaslöydöt kertovat lukuisten lintujen tulleen tapetuksi etenkin Venäjällä ja Valko-Venäjällä – menneinä vuosikymmeninä myös Suomessa. BirdLifen satelliittikotkat: www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/satelliittikotkat

8 Munkkikurki on vähentynyt kaikilla talvehtimisalueillaan. Koreassa ja Japanissa lajia ruokitaan talvisin muun muassa riisillä.

Francesco Verenesi (CC BY-SA 2.0)

1. Etelä-Korea

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2021/11/29/ korean-shorebird-havensget-world-heritage-status

Lintualueet hyväksyttiin maailmanperintökohteiksi Neljä tärkeää lintualuetta Etelä-Koreasta on hyväksytty UNESCO:n maailmanperintökohteiksi. Perintökohteeksi valitseminen nostaa alueiden suojelun uudelle tasolle: alueilla katsotaan nyt olevan erityistä merkitystä ihmiskunnan luonto- ja kulttuuriperinnön säilymiselle. Korean niemimaan ja Kiinan välissä sijaitsevan Keltaisenmeren matalat rannat ovat tärkeitä levähdys- ja pesimäalueita suurelle määrälle lintuja, erityisesti kah-

laajille, joiden joukossa on paljon uhanalaisia lajeja. Esimerkiksi vaarantuneen munkkikurjen populaatiosta jopa kolmasosa elää nyt suojeltavilla alueilla Korean niemimaan eteläosassa ja uhanalaista ohotankuovia tavataan niillä runsaasti muuttoaikoina. Paremmin kulttuurikohteistaan tunnettuun UNESCO:n maailmaperintöluetteloon kuuluu myös hieman yli 200 luontokohdetta. Korean lintualueiden saa-

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

minen mukaan oli pitkä prosessi, jossa myös BirdLife oli vahvasti mukana auttamalla lintualueiden tunnistamisessa ja rajaamisessa sekä aktivoimalla laajaa tukijaverkostoaan kampanjoimaan hankkeen puolesta. Suojelutyö alueella jatkuu ja suunnitelmissa on myös uusien alueiden suojelu – mahdollisesti myös Pohjois-Korean puolelta.

Koonneet Aapo Salmela ja Inka Plit

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

2. Atlantin valtameri

Uusi suojelualue merilinnuille Pinta-alaltaan lähes Ranskan kokoinen alue Pohjois-Atlantilla on nimetty uudeksi kansainväliseksi mertensuojelualueeksi (MPA, Marine Protected Area). Atlantin keskiselänteelle sijoittuva alue on yksi merkittävimmistä merilintujen ruokailualueista pesimäkauden ulkopuolella. Alueen merkitys linnustolle paljastui BirdLifen johtamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin merilintujen liikkeitä satelliittiseurannalla. Alueella vierailee vuosittain jopa viisi miljoonaa merilintua, 2.

joiden on todettu olevan peräisin yli 50 yhdyskunnasta ympäri Atlantin. Merilinnut ovat maailmanlaajuisesti yksi uhanalaisimmista lajiryhmistä: niiden määrän arvioidaan vähentyneen jopa 70 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana muun muassa liikakalastuksen vuoksi. Uusi suojelualue on tärkeä esimerkiksi maailmanlaajuisesti uhanalaisten pikkukajavan, lunnin ja kolmen viistäjälajin suojelemiseksi.

3. 3.

Vangat ovat 88 miljoonan vuoden evoluution aikana Madagaskarilla kehittyneet lukuisiksi eri elintapoihin sopeutuneiksi lajeiksi. Erittäin uhanalaista kypärävangaa uhkaavat metsien häviäminen ja ilmastonmuutos.

Nigen Voade n

ytönen Petteri H

Atlantilla yleinen pikkukajava on Suomessa harvalukuinen vieras. Laji on monin paikoin taantunut, joten uusi suojelualue tulee tarpeeseen.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2021/10/12/ satellite-tagged-seabirdspoint-way-to-newprotected-area

Madagaskar

Madagaskarin linnuston tila julkaistu

Madagaskarin BirdLife on julkaissut ensimmäisen kattavan raportin maan lintupopulaatioiden tilasta. Madagaskarin linnusto on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen arvokas, sillä maan noin 300 lintulajista peräti 115 – mukaanlukien neljä kokonaista lintuheimoa – on kotoperäisiä, eli niitä ei elä missään muualla maailmassa. Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2021/10/19/stateof-madagascars-birdsrevealed-in-landmarkpublication

Raportin viesti on valitettavasti karu: kaksi kotoperäistä lajia on jo hävinnyt, ja 42 säännöllisesti tavattavaa lajia on maailmanlaajuisesti uhanalaisia. Laajat laittomat hakkuut uhkaavat metsälajeja, joista peräti 91 prosenttia on kotoperäisiä. Hakkuista kärsii myös esimerkiksi maan suurin järvi Alaotra, jonka vesi on samentunut eroosion tuoman maa-aineksen vuoksi. Myös liikakalastus, saastuminen, vieraslajit, ilmastonmuutos ja köyhyys asettavat suuria haasteita luonnolle. Toivoa kuitenkin on. Madagaskarin 84 tärkeästä lintualueesta (IBA, Important Bird and Biodiversity Area) peräti 80 prosenttia on jo kokonaan tai osittain suojelun piirissä. Madagaskarin BirdLife auttaa paikallisia asukkaita huolehtimaan näiden alueiden säilymisestä ja etsimään kestäviä tapoja käyttää luonnonvaroja, mitä helpottamaan on jo säädetty uusia lakeja.

1 | 2022

Kajornyot Wildlife Photography

Lusikkasirri on yksi maailman uhanalaisimmista lintulajeista, jonka maailmankannan arvioidaan koostuvan alle 500 linnusta. Uusi suojeluhanke parantaa lajin elinolosuhteita

4. Tyynenmeren länsirannikko Jättimäinen suojeluhanke auttaa uhanalaisia lajeja Uusi, mittakaavaltaan massiivinen suojeluhanke pelastaa linnuille tärkeitä alueita Itä-Aasiassa ja Australiassa. BirdLifen, Aasian kehityspankin ja reitin suojeluun keskittyvän yhteenliittymän (The East Asian–Australasian Flyway Partnership) yhteishanke ulottuu yli 20 valtion alueelle ja on kokonaisbudjetiltaan kolme miljardia dollaria. Alaskasta Uuteen-Seelantiin 4. ulottuvaa Itä-Aasian–Australaasian suurta muuttoreittiä käyttää joka vuosi yli 200 lintulajia, joista useat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Monet reitin tärkeät levähdys- ja talvehtimiskohteet sijaitsevat maailman tiheimmin asutuilla

seuduilla ja ovat kärsineet ihmistoiminnasta. Esimerkiksi tunnetuista linnuille tärkeistä kosteikkoalueista vain pieni osa on suojeltu, mikä heikentää linnuston tilaa koko muuttoreitin alueella. Kunnostustoimille ja uusille suojelualueille on siis suuri tarve. Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on suojella ja kunnostaa muuttoreitin varrelta 50 tärkeää kosteikkoaluetta. Suojelussa huomioidaan luontoarvojen lisäksi paikalliset elinkeinot, ja se tarjoaa myös erityisesti köy5. hien valtioiden asukkaille uusia toimeentulon lähteitä esimerkiksi ekoturismista.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2021/10/14/3billion-wetland-conservationproject-launched-for-birdsnature-people

www.birdlife.org/ news/2021/11/01/ the-overlooked-southeastasian-wetlands-in-need-ofurgent-action

Island Conservation

5. Ranskan Polynesia Saarten ennallistaminen kannattaa BirdLifen laaja ja haastava ennallistamishanke Ranskan Polynesiaan kuuluvassa Acteon ja Gambier -saariryhmässä (ks. Tiira-lehti 2/2016) on ollut suurmenestys. Seurantatutkimukset osoittavat, että haitalliset vieraslajit, kuten rotat, ovat pysyneet poissa viideltä suurella työllä ja vaivalla ennallistetulta saarelta, ja niiden linnusto on kehittymässä hienoon suuntaan. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen tuamotunpuukyyhky on onnistunut perustamaan kolme uutta populaatiota. Pesivien polynesiankeijujen määrä on kaksinkertaistunut, polynesianliitäjät ovat asettuneet pesimään kahdelle uudelle saarelle ja tropiikkiliitäjät, valkotropiikkilinnut ja tummaruskotiirat yhdelle saarelle kukin. Hanke on hyödyttänyt myös saarten asukkaita, joi-

den toinen pääelinkeino kalastuksen ohella on kookospähkinöiden kasvatus: rottien hävittämisen jälkeen pähkinäsato on kasvanut jopa 50 prosenttia. Asukkaat ovatkin olleet vahvasti mukana hankkeessa ja pitävät huolta, etteivät haitalliset vieraslajit palaa saarille. Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2021/11/22/ it-worked-rare-birdsrecovering-thanksto-ambitious-islandrestoration

BirdLifen ennallistamishanke Ranskan Polynesiassa on erittäin haastava myös logistisesti: varustelaatikoiden kuljettamiseen kohdesaarille tarvitaan muun muassa helikopterin apua.

Jokainen voi osallistua Pihabongaukseen

Tuija Aartolahti

Suomen suurin lintutapahtuma Pihabongaus järjestetään jälleen tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.–30.1. Tapahtumassa tarkkaillaan lintuja tunnin verran omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla, ja se sopii kaikille lintujen ystäville. Kouluissa, esikouluissa ja päiväkodeissa tapahtumaan voi osallistua myös edeltävällä viikolla.

PIHA Jukka Hintikka Opiskelija Ahti Pulli on osallistunut Pihabongaukseen viidesti kotiseudullaan Lappeenrannassa, kerran Lapinjärvellä ja kerran opiskelukaupungissaan Jyväskylässä. – Lintujen tarkkailu on kivaa myös omalla pihalla. Pihabongaus on hyvä tapa lähteä ulos talviseen luontoon, Pulli kertoo. Pulli todella pitää lintujen tarkkailusta pihalla. Hän on kirjannut muistiin

Sanaympyrä

kaikki pihalla havaitut lintulajit, joita on kertynyt vuosien varrella jo noin 110. Erityisen harvinaisia lajeja ei ole Pullin Pihabongauksiin sattunut, mutta se ei olekaan tapahtuman tarkoitus. – Tavallisiin lintulajeihin on helppo keskittyä, kun lintuja on vähän. Talvi on siksi hyvä hetki aloittaa harrastus, Pulli suosittelee.

Kerrostalostakin voi osallistua

Helsinkiläinen kerrostaloasuja Liisa Johansson on ollut mukana Pihabongauksessa alkuvuosista saakka. Aiemmin Johansson osallistui aivan talonsa lähellä olevalla ruokinnalla, mutta ta-

Anne Kotiharju

Ohje: Sanaympyrätehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjan per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Myötäpäivään sanat ovat lintulajeja, vastapäivään kaikenlaisia sanoja. Sanat ovat yksikön tai monikon perusmuodossa. Valmiiksi on annettu vastapäivään ensimmäisen sanan alkukirjain. Myötäpäivään luettavien lintulajien alkupistettä ei anneta.

Vihjeet

Myötäpäivään (lintuja): Toinen tämän vuoden linnuista • Suurin metsäkanalinnuistamme • Myrskyn meille toisinaan tuoma pohjoisen lintu • 1850-luvulla Suomeen istutettu • Lattanokkainen matalien vesien lintu Vastapäivään: Kiljusen herrasväkeä • Sorsasuku • Meriläinen • Alaskan Sarah • Norjalaistarustossa • Huckleberry • Jätös • Kuustonen Vastaa ja voita! Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi 10.3. mennessä osoitteeseen birdlifelehti@birdlife.fi ja osallistut pienten palkintojen arvontaan! Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Viime numeron oikea ratkaisu päästä pyrstöön: NENUTTREKSATSARIVATIPIISINISALUUSILLA

Pihabongaus on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille, eikä havaintojen määrällä ole väliä. Yksikin lintu kannattaa ilmoittaa, muistuttaa lappeenrantalainen Ahti Pulli.

loyhtiön kiellettyä ruokinnan Johansson siirsi pihabongauspaikkansa läheisen metsän reunaan. – Kaikki linnut ovat kivoja. Tali- ja sinitiaisia on paljon, mutta aina joskus näkyy käpytikka, viherpeippoja tai vaikka puukiipijä, Johansson sanoo. Pihabongauksen etuna Johansson pitää sitä, että se kannustaa lähtemään ulos tarkkailemaan. Huonollakin säällä näkee enemmän lintuja kuin jos vain pysyttelisi sisätiloissa. – Monet ihmiset eivät tunnu edes huomaavan lintuja, vaikka niitä olisi paljon. Niiden tarkkailu tuo kuitenkin iloa elämään, Johansson kertoo.

Yläkoululaiset näkivät mustavariksen

Uudenkaupungin yhtenäiskoulun biologian ja maantiedon opettaja Miia Käär on osallistunut Pihabongaukseen säännöllisesti omien 7.-, 8.- ja 9.-luokkalaisten oppilaittensa kanssa. – Pihabongaus on mukavaa vaihtelua luokkatyöskentelyyn. Jokaisen opetusryhmän kanssa ensin tarkkaillaan puoli tuntia ruokintaa koulun lähellä. Tulokset tallennetaan sen jälkeen yhdessä, Käär kertoo. Jokavuotisten, tavallisten talvilintujen kuten pikkuvarpusten, tiaisten ja viherpeippojen ohella Käärin oppilaat saivat lajilistalleen eräänä talvena myös koulun lähellä hengailleen mustavariksen. – Pihabongaus oppilaitten kanssa on mukavan konkreettinen tapa oppia linnuista. Lajit jäävät paremmin mieleen, ja samalla voi tarkkailla esimerkiksi lintujen käyttäytymistä, Käär toteaa.

Konkari katselee kotipihallaan Kokkolalainen Juhani Hannila on ollut mukana tapahtuman alusta asti, vuodesta 2006. Pari kertaa on jäänyt reissujen takia välistä, ja kerran oman pihan sijaan piti osallistua Vaasassa. Hannila on BirdLife Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja, ja kannustaa kaikkia viettämään hauskan päivän talvilintujen parissa. – Pihabongaus on harvinaisen hyvä tapa viettää hiljainen talviajan tunti ja seurata luontoa yksin tai tuttujen kanssa, Hannila korostaa. Yleensä Hannila tarkkailee lintuja pihalla yhdessä vaimon kanssa. Parilla kerralla mukana ovat olleet myös nyt neljä- ja kuusivuotiaat lapsenlapset. – Olen havainnut Pihabongauksessa myös muun muassa hylkeen ja saukon. Lintujen lisäksi Pihabongaus on hyvä hetki tarkkailla myös muuta luontoa, Hannila toteaa. Hannilan kotiseudulla Keski-Pohjanmaalla osallistuvien pihojen määrä on pysynyt vuosien varrella suurin piirtein samana, mutta havaittujen yksilöiden määrät vaihtelevat suuresti. Etenkin marjatilanne vaikuttaa havaittujen lintujen määrään. – Linnuston muutoksia ja eri talvien eroja on mukava seurata oman pihan lintujen kautta. Pihabongaus on laskenta, jonka tuloksista on oikeasti hyötyä, Hannila painottaa. Osallistu sinäkin 29.–30.1. (koulut 24.–28.1.) www.pihabongaus.fi

PIHA 29.–30.1.2022 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä – ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo vuodesta 2006 kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Osallistu sinäkin! Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Pihabongauksen suojelijana toimii vuonna 2022 tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Opettaja!

Näin osallistut en: Pihabongaukse in ajan lintuja n Tarkkaile tunn pila tai muussa so omalla kotipihal 9.1. tai su 30.1. 2 la a ss ka ai p a vass . tsemasi lintulajit n Tunnista havai n lako yksilöä kutaki ta n o m e sk La n aan n näkyvissä sam jia on enimmillää aikaan. ontosi BirdLife Su n Ilmoita havai .2. verkkolomak 4 än tä is e im vi melle abongaus.fi keella: www.pih s i ilmoittaa myö n Havainnot vo anLife Suomi, Ann d ir B a: ill rt o ik st po sti100 Helsinki. Po katu 29 A 16, 00 myös havainvä tä it rk e m n o korttiin t, paikan osoittee to n ai av h ja n ija no ujien kohta ja osallist havainnointiajan määrä.

Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa 24.–28.1.2022!

www.pihabongaus.fi Pihabongaus järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä.

Pasi Parkkinen

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Poikuehavainnot merkitään lintuatlaksessa varmistetuiksi pesinnöiksi. Kuvassa selkälokin jälkikasvua.

Lintuatlas alkaa

Suomen neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022– 2025. Atlaksessa selvitetään Suomessa pesivien lintulajien nykyiset levinneisyydet. Osallistu kirjaamalla omat havaintosi! Aapo Salmela

Talvilintuopas Opas esittelee tekstein ja valokuvin 44 talvisen pihan lintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta! ●

Tilhipinssi ●

Uljas tilhipinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

Rahankeräyslupa RA/2017/607

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet 10×10 kilometrin atlasruuduissa sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Lintuatlaskartoitus on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja kansalaistieteen voimannäyttö. Vapaaehtoisten harrastajien korvaamaton työpanos tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä. Erityisen mielenkiintoista on verrata tuloksia Suomessa aiemmin vuosina 1974–1979, 1986–1989 ja 2006– 2010 toteutettuihin lintuatlaksiin.

Havainnot talteen

Jokainen pesimäaikainen lintuhavainto on atlaksessa tärkeä. Erityisen arvokkaita ovat havain-

not varmistetuista pesinnöistä sekä havainnot vähän retkeilyiltä atlasruuduilta. Atlasretkien suunnittelua helpottaa maaliskuussa 2022 avattava tulospalvelu, josta voit tarkastella, mistä ja millaisia havaintoja atlakseen kertyy. Atlaksen tavoitteena on rohkaista lintuharrastajia myös muiden linnustonseurantamenetelmien pariin sekä liikkumaan harvoin retkeillyillä alueilla erityisesti pohjoisessa Suomessa. Atlasretkeily on helppo ja antoisa retkeilymuoto, jonka voi mainiosti yhdistää vaikka kesämökkeilyyn tai muihin lintulaskentoihin. Atlashavainnot kirjataan Tiira- lintutietopalveluun (www.tiira.fi) käyttämällä pesimävarmuusin deksejä. Tarkemmat ohjeet tulevat atlaksen verkkosivuille. Atlaksen etenemistä seurataan verkkosivuilla ja tulevissa BirdLife-lehdissä.

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi Lintuatlaksen verkkosivut: www.birdlife.fi/lintuatlas, www.lintuatlas.fi

1 | 2022

13 Kati Grönholm

estapuhuja. Lintujen puol utta aikojen Julkaisimme ka nnuston tila ensimmäisen Li ja ortin suomeksi Suomessa -rap n tii et porttia ja englanniksi. Ra le, muille jil ta kansanedus alaisille. ns ka ja päättäjille ssa myös Se on ladattavi me: www. verkkosivuiltam stontila. birdlife.fi/linnu

a kkal si Va n. Jus e in ötia Höm

100 lintulajia toon. Tunnista on lu a si ai al e suom harrastuksen Kannustimm osallistujia lintu ia ns ha tu i st ) inno lisissa rjestivät alueel -haaste (ks. s. 25 muut aktiivit jä ja it m ksia, talkoita um tu ik as tk pariin. Re allisia lintuop rv tu ta aa m a i puolill yhdistyksissä er umia. ht pa ja verkkota

lakialoite ontojärjestöjen Lu . ta ut lo ta sä aa Parempaa met ltion mailla joht joittamiseksi va ra en id ja ku ak iin avoh ön rajoituks en metsien käyt muotojen Metsähallituks etsienkäsittely m n te is to eh to ih sa avohakkuille va yös parantamas me mukana m im Ol mäksi. n. m ee se is lli em vä eten ia luontoystä nt oi ifi rt se CFS talousmetsien

Kiitos, että olet mukana!

Heikki Helle

teishankkeessa päilyrauhaa. Yh Vesilinnuille le sa perustettiin stäjäliiton kans ysaluetta, Suomen Metsä tujen syyslevähd lin si ve tta uu kymmenen etä (ks. s. 19). joilla ei metsäst

Saavutuksiamme vuonna 2021 – Suojelimme tärkeitä lintualueita. Edistimme satojen elinympäristöjen ja luontoharrastuspaikkojen säilymistä Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla (ks. s. 16).

– Kosteikot kuntoon. Vuosien kampanjointimme erityisesti lintuvesien kunnostuksen ja hoidon lisäämiseksi johti vuoteen 2030 ulottuvan Helmi-elinympäristöohjelman laatimiseen. Ohjelman budjetti on 750 miljoonaa euroa.

– Lyijy pois luonnosta. Lyijyhaulien käyttökieltoa soilla ja muilla kosteikoilla koskeva laki hyväksyttiin ja se astuu voimaan vuonna 2023. – Asiantuntijana lausumassa. Annoimme yhdessä alueyhdistystemme kanssa kymmeniä lausuntoja lainsäädäntö- ja rakennushankkeista, suunnitelmista ja kaavoituksesta, mikä johti muun muassa lakiehdotuksien ja kaavojen parannuksiin.

– Uhanalaisille rauhaa. BirdLifen tukema kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämiseksi eteni eduskunnan käsittelyyn. – Maatalousvahingot minimiin. Avustimme hallintoa lintujen aiheuttamien satovahinkojen ehkäisemiseksi. – Vaikutimme Euroopassa. Teimme työtä, jotta lintujen laiton tappaminen Välimerellä ja muualla Euroopassa vähenisi. – Oikeutta luonnolle. Alueellisten yhdistystemme valitukset menestyivät oikeudessa, mikä johti kaavamuutoksiin ja luontoarvojen parempaan huomiointiin kaavoituksessa ja muissa hankkeissa.

– Kymmeniä tuhansia osallistujia. Tapahtumissamme oli yhteensä lähes 50 000 osallistujaa. Pihabongaus (ks. s. 11) on Suomen suurin luontoharrastustapahtuma.

– Luonto tutuksi lapsille. Tuhannet lapset ja nuoret saivat luontokokemuksia ja tietoa lintuharrastuksesta Lasten lintuviikko -tapahtuman (5 500 osallistujaa), Pihabongauksen koululaisviikon (2 700 osallistujaa) sekä alueellisten yhdistysten järjestämien muiden tapahtumien kautta.

– Arvokkaita havaintoja. Tiira-lintutieto palveluun tallennettiin yli kaksi miljoonaa lintuhavaintoa (ks. s. 18). Tiirassa oli vuoden lopussa lähes 24 miljoonaa havaintoa. Suomen linnuston tilan seuranta perustuu valtaosin BirdLifen jäsenten ja tukijoiden tuottamaan lintutietoon. Puolet Suomessa pesivistä lintu lajeista on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.

– Pystymme tekemään enemmän. Vuoden aikana BirdLifeen ja jäsenyhdistyksiimme liittyi 3 500 uutta jäsentä ja tukijaa. Tervetuloa parveen!

Libanonissa tapetuissa linnuissa paljon suomalaisia

SPNL (BirdLife Lebanon)

Libanon sijaitsee tärkeällä itäisen Välimeren muuttoreitillä ja on yksi Välimeren alueen laittoman metsästyksen pesäkkeistä. Uuden selvityksen mukaan Libanonissa kuolee myös moni suomalainen lintu. Teemu Lehtiniemi

BirdLifen muutama vuosi sitten tekemässä selvityksessä todettiin Libanonin olevan yksi Välimeren alueen merkittävimmistä lintujen laittoman tappamisen alueista. Maassa, jonka pinta-ala on hieman Uuttamaata suurempi, tapetaan laittomasti noin 2,5 miljoonaa lintua vuodessa. Viime syksynä julkaistun uuden selvityksen mukaan Libanonista on löydetty noin 570 muissa maissa rengastettua lintua. Valtaosassa löydöistä linnun kuolintavaksi oli ilmoitettu ammuttu tai tapettu. Suomi on näiden rengaslöytöjen alkuperämaatilastossa ensimmäisenä (19,8 prosenttia löydetyistä renkaista) höyhenen mitan Ruotsin (19,3 prosenttia) edellä. Löydetyistä petolinnuista peräti joka toinen oli suomalaista alkuperää – esimerkiksi 87 prosenttia rengastetuista hiirihaukoista ja 44 prosenttia mehiläishaukoista kantoi jalassaan suomalaista rengasta. Varpuslinnuista 16 prosenttia oli rengastettu Suomessa.

Hyvin vaikea tilanne

Libanonista saatujen rengaslöytöjen määrä on viime vuosikymmeninä huomattavasti vähentynyt. Vähenemisen uskotaan johtuvan siitä, ettei laittomasti tapettujen lintujen renkaita enää palauteta – ei siitä, että laiton metsästys maassa olisi selvästi vähentynyt. Ongelma ei ole lähtöisin lainsäädännöstä. Laillista metsästystä säädellään Libanonissa voimakkaasti, eikä

Petolintuja ammutaan Libanonissa, vaikka se on kiellettyä. Kuvan hiirihaukalla oli onnea, sillä se jäi henkiin ja sai hoitoa vammoihinsa BirdLifen partiolta.

riistalintulajeja ole kuin 12 – esimerkiksi Suomessa niitä on 25 lajia. Lain noudattamista ei kuitenkaan viranomaisten toimesta valvota. Valvonnan puutetta paikataan Libanonin BirdLifen ylläpitämillä valvontapartioilla. BirdLife Suomi tukee partioiden toimintaa (ks. BirdLife-lehti 3/2021). Libanonin yhteiskunta on tällä hetkellä hyvin epävakaa. Perustarpeiden, kuten sähkön ja polttoaineiden saannissa on suuria ongelmia. Jopa rahan saaminen omalta pankkitililtä voi olla vaikeaa, ja raha menet-

tää arvoaan voimakkaan inflaation vuoksi. Yhteiskunnan romahdus tekee lintujen suojelutyöstä entistäkin vaikeampaa. Osallistu laittoman pyynnin vastaiseen työhön: tee lahjoitus BirdLife Suomen tilille FI75 8000 1200 1636 33. Lisää viestiksi “Välimeren laiton pyynti”.

Lintutietoa keltanokille – opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla Mikä Lintuvisa?

Miten?

Missä?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Luokkaopetuksessa.

Kenelle? Koululuokille ja oppilaitoksille. Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa

Milloin? Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.

1 | 2022

15 Härkälintu. Arto Juvonen/lintukuva.fi

Keltavästäräkki. Micha Fager

jänkäsirriäinen. Arto Juvonen/lintukuva.fi

Euroopan linnut vähenevät

Syksyllä 2021 julkaistiin kaksi tärkeää tutkimusta Euroopan linnuston tilasta. Uusi uhanalaisuusarvio kertoo, mitkä lajit ovat vaarassa hävitä Euroopasta. Toinen selvitys kertoo EU:n alueella pesivien lintujen määrän pienentyneen 600 miljoonalla. Tero Toivanen Euroopassa pesii tai talvehtii säännöllisesti yhteensä 544 lintulajia. Näistä 71 lajia (13 prosenttia) on uudessa Euroopan lintujen uhanalaisuusarviossa luokiteltu uhanalaisiksi ja 37 lajia (6 prosenttia) uhanalaisuuden kynnykselle eli silmälläpidettäviksi. Edelliseen, vuonna 2015 tehtyyn arvioon verrattuna uhanalaisten lajien lukumäärä on pysynyt samalla tasolla, mutta monen lajin tilanne on muuttunut.

Suomessa yleinen voi olla uhanalainen

Moni laji, jolle Suomi on tärkeä pesimäalue, on nyt maanosan mittakaavassa uhanalainen. Esimerkiksi Pohjois-Suomen soiden jänkäsirriäinen, jonka Euroopan kannasta 69 prosenttia pesii Suomessa, sekä sisävesien tyyppilaji härkälintu (19 prosenttia) luokitellaan Euroopassa vaarantuneiksi. Suomessa metsästettävistä lajeista haahkan (15 prosenttia) luokitus on pudonnut erittäin uhanalaiseksi ja jouhisorsan vaarantuneeksi. Myös positiivisia muutoksia on. Kuovin Euroopan kannasta peräti 37 prosenttia pesii Suomessa, ja pitkälti Suomen suotuisan kannankehityksen ansiosta laji on Euroopassa enää silmälläpidettävä. Kiljuhanhen tilanne on parantunut kansainvälisen suojelutyön ansiosta, ja Euroopan uhanalaisuusluokka on kohentunut erit-

täin uhanalaisesta vaarantuneeksi. Suurten petolintujen suojelu on kannattanut: esimerkiksi isohaarahaukka luokitellaan nyt Euroopassa elinvoimaiseksi ja partakorppikotka silmälläpidettäväksi.

Myös runsaslukuiset lajit taantuvat

Ison-Britannian BirdLifen julkaisema tutkimus yhteensä 378 lintulajin kannanmuutoksista puolestaan kertoo, että EU:n alueen pesimälinnuista on hävinnyt joka kuudes yksilö neljän vuosikymmenen aikana. Vuodesta 1980 vuoteen 2017 pesivien lintujen lukumäärän arvioidaan vähentyneen noin 600 miljoonan yksilön verran. Erityisen paljon on taantunut muutama runsaslukuinen lintulaji – vaikka näitä ei vielä uhanalaisiksi luokitellakaan. Pahimmin on kärsinyt varpunen, jonka kannasta on hävinnyt noin puolet, yhteensä 247 miljoonaa lintua. Keltavästäräkeistä on kadonnut 97 miljoonaa ja kiuruista 68 miljoonaa yksilöä. Vaikka runsastuneita lajeja on EU:ssa saman verran kuin vähentyneitäkin, niiden kantojen vahvistuminen on ollut paljon vähäisempää kuin vähenevien lajien taantuminen.

Syyt elinympäristöjen muutoksessa

Uhanalaisuuden ja runsaslukuisten lintujen taantumisen syyt ovat pitkälti samat. Erityisen paljon lintuja on

hävinnyt maatalousympäristöstä, mitä suuri osa Euroopasta on ja missä tuotannon tehostumisen aiheuttamat muutokset ovat olleet mittavia. Väheneminen on ollut suurta myös rantaniityillä, soilla ja kosteikoilla pesivillä linnuilla. Monet pitkänmatkan muuttajat, kuten pajulintu ja keltavästäräkki, ovat vähentyneet enemmän kuin Euroopassa talvehtivat lajit. Ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin monin tavoin, ja etenkin arktisella alueella pesivät linnut ovat vaarassa hävitä Euroopasta. Runsastuneiden lintujen joukossa on sen sijaan useita levinneisyydeltään eteläisiä lajeja, kuten mustapääkerttu ja mustarastas.

Tutkimuksissa on käytetty muun muassa Euroopan linnustonseurantaverkoston (European Bird Census Council) kokoamia tietoja sekä kansallisten tutkimusorganisaatioiden ja EU:n jäsenmaiden raportteja linnuston muutoksista. Tiedot perustuvat ennen kaikkea vapaaehtoisten lintuharrastajien toteuttamaan linnustonseurantaan.

Lue lisää: – Euroopan lintujen uhanalaisuusarvio: www.birdlife.org/wp-content/ uploads/2021/10/BirdLife-European-RedList-of-Birds-2021.pdf – Tutkimus EU:n lintukantojen muutoksista: onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ ece3.8282

16 Jorma Tenovuo

Merilintujen, kuten ulkomerellä talvehtivien kaakkureiden, on todettu välttävän tuulivoimaloita jopa kymmenen kilometrin etäisyydelle. Linnuille tärkeiden alueiden tunnistamiselle ja suojelemiselle myös merellä on siis tarve.

Miksi tärkeitä lintualueita nimetään? BirdLife-järjestöt ovat kautta maailman tunnistaneet ja nimenneet tärkeitä lintualueita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Suomessa tärkeitä lintualueita ovat IBA-, FINIBA- ja MAALI-alueet. Mitä hyötyä on siitä, että lintuharrastajat selvittävät alueiden linnuston ja rajaavat alueet kartalle? Tero Toivanen BirdLifen nimeämät kansainvälisesti tärkeät lintualueet, IBA-alueet, muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, joka sisältää yli 13 000 kohdetta. Nykyisin kaksi kolmannesta maailman IBA-alueista on kokonaan tai osittain suojeltu. IBA-hankkeella on ollut valtava merkitys luonnonsuojelun edistämisessä. Esimerkiksi monessa Aasian ja Afrikan valtiossa IBA-kartoitukset ovat olleet maan en– IBA = kansainvälisesti tärkeä lintualue (Important Bird and Biodiversity Area) – FINIBA = kansallisesti tärkeä lintualue Suomessa – MAALI = maakunnallisesti tärkeä lintualue Suomessa Kaikki alueet: www.birdlife.fi/suojelu/alueet

simmäisiä luontoinventointeja ja johtaneet myöhemmin esimerkiksi ensimmäisten kansallispuistojen perustamiseen. EU:n Natura 2000 -verkoston linnustonsuojelualueet on muun muassa Tanskassa, Hollannissa ja useimmissa Itä-Euroopan maissa valittu lähes täysin IBA-verkoston perusteella. Viime vuonna laaja IBA-alue keskisellä Atlantilla nimettiin kansainväliseksi mertensuojelualueeksi (ks. s. 8). IBA-työn avulla on myös pystytty estämään lukuisia luonnolle tuhoisia hankkeita. Esimerkiksi Via Baltica -moottoritien reittiä on siirretty Puolassa, Natron-järveä uhannut kaivoshanke pysäytetty Tansaniassa ja Panamanlahden suojelualueen lakkauttaminen estetty.

Lintuharrastajien työ tunnustetaan Suomessa

Suomen sadan IBA-alueen sekä kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden merkitys linnuston suojelussa on ollut ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Tietoja tärkeistä lintualueista ja niiden sijainnista käytetään monessa yhteiskunnallisessa päätöksen-

teossa, kuten kaavoituksessa. Koska alueiden arvo on ollut etukäteen päättäjien tiedossa, ne on voitu ottaa ajoissa huomioon. IBA-status on ollut ratkaiseva tekijä esimerkiksi Vuotoksen alueen suojelemisessa ja liittämisessä Natura 2000 -verkostoon. Valtaosa Suomen IBA-alueista on nykyisin suojeltu, mutta puutteita on yhä esimerkiksi merialueilla ja maatalousympäristössä. Tärkeillä lintualueilla ja lintuharrastajien osaamisella on ollut painoarvoa myös useissa oikeustapauksissa. Hiljattain esimerkiksi Pohjanmaan maakuntakaava kumottiin Kristiinankaupungin saariston IBA-alueelle osoitetun merituulivoima-alueen osalta. Poikkeuslupia lintujen karkottamiseksi niille tärkeiltä ruokailualueilta ei ole voinut myöntää maakunnallisesti tärkeille lintualueille. Linnusto ja lintupaikat muuttuvat, ja siksi myös työ tärkeiden lintualueiden tunnistamiseksi jatkuu. Esimerkiksi Suomen merialueiden merkitys linnuille kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä, ja IBA-verkostoa täydennettiinkin muutama vuosi sitten muun muassa allin tärkeillä talvehtimisalueilla.

1 | 2022

17 Petri Vainio

Lokkiyhdyskunnat tarjoavat suojaa pedoilta myös muille lajeille, kuten uhanalaisille vesilinnuille. Kuvan naurulokit voivat saapua pesimäpaikoilleen niiden ollessa vielä jäässä.

Vuoden linnut tehotarkkailussa BirdLifen vuoden linnut ovat naurulokki ja pikkulokki. Tavoitteena on kartoittaa lajien pesimäpaikat, pesivien lintujen lukumäärät sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet. Molempien lajien taantumisesta on viitteitä, joten lisää tietoa tarvitaan. Ilmoita havaintosi! Aapo Salmela Nauru- ja pikkulokki levittäytyivät Suomeen satakunta vuotta sitten ja ovat sittemmin asuttaneet koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta. Naurulokin runsastuminen jatkui 1970-luvulle asti. Sen jälkeen monet pesimäpaikat erityisesti eteläisessä Suomessa autioituivat ja naurulokkien määrä romahti. Taantuman arveltiin sittemmin pysähtyneen, mutta kahdessa uusimmassa uhanalaisuusarviossa vuosina 2015 ja 2019 laji on jälleen luokiteltu vaarantuneeksi. Pikkulokki on naurulokkia selvemmin rehevien järLue lisää: www.birdlife.fi/vuodenlintu

vien asukki. Pikkulokin pesimäpaikat vaihtelevat vuosien välillä huomattavasti, ja lajin kannankehitys ja esiintyminen tunnetaan puutteellisesti, mutta myös pikkulokkien määrä on vaikuttanut vähentyvän. Lajien arvellaan kärsineen muun muassa sairauksista, vieraspetojen runsastumisesta, pesimäpaikkojen umpeenkasvusta ja ravintovarojen vähenemisestä maatalouden tehostumisen ja avokaatopaikkojen sulkemisen seurauksena. Muita selittäviä tekijöitä voivat olla vesistöjen umpeenkasvu ja hyönteismäärien väheneminen.

Miten tilanne on muuttunut?

Nauru- ja pikkulokki olivat edellisen kerran vuoden lintuja vuonna 2008. Tuolloin toteutetuissa kartoituksis-

VUODEN

LINNUT

sa naurulokin tilanne arvioitiin odotettua paremmaksi (95 000–100 000 paria) ja pikkulokin hieman odotettua heikommaksi (10 000–13 000 paria). Naurulokin todettiin vähentyneen erityisesti Etelä-Suomen maaseudulla, pikkulokin puolestaan Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. BirdLife on kiinnostunut kaikista naurulokki- ja pikkulokkitiedoista. Sekä pesimä- että muuttoaikaiset havainnot pyydetään kirjaamaan mahdollisimman tarkasti Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Tarkempia laskentaohjeita julkaistaan tämän lehden seuraavassa numerossa ja verkkosivuillamme. Pesivien lintujen laskennat ajoittuvat touko–kesäkuulle ja saat niistä lisätietoja oman alueyhdistyksesi hankevastaavalta. Vuoden lintu -hankkeen valtakunnallisena koordinaattorina toimii Esa Lammi.

Sotka, telkkä ja narsku Jukka Hintikka

Sotka on ikivanha vesilinnun nimi, jolla on useimmiten tarkoitettu telkkää. Se on ollut pohjoisille kansoille tuttu laji, sillä pönttöjen asettaminen ja munittaminen on ollut tärkeä keväinen ravinnon lähde jo ammoisina aikoina. Telkkä-nimeä on käytetty suppeammalla alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa. William Nylander jopa yhdisti nimet vuoden 1849 nimistössään ja käytti telkästä nimeä sotkatelkkä.

1800-luvun lopulla telkkää ja sotkaa käytettiin yhä laajalti rinnakkain, mutta kirjallisuudessa ryhdyttiin kutsumaan myös nykyisiä Aythya-suvun edustajia sotka-loppuisilla nimillä. Kansan suussa sotka tarkoitti useimmiten kuitenkin edelleen telkkää. Sekavasta tilanteesta yritettiin 1920-luvulla päästä eroon ottamalla käyttöön uusi nimi narsku. Se merkitsi sukeltajasorsaa ja oli peräisin Kuusamon ja Pohjois-Pohjanmaan murteista. Tukkanarsku, lapa

narsku ja punanarsku olisivat johtaneet siihen, että sekä sotka että telkkä olisivat voineet säilyä rinnakkaisina niminä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan yhdelle lajille haluttiin vain yksi nimi. Telkästä tuli virallisessa nimistössä lopullisesti pelkkä telkkä sotien jälkeen. Sotka-nimi vakiinnutettiin Aythya-suvulle. Narskut eivät kuitenkaan kadonneet kokonaan historian hämärään. Pohjoispohjalainen murrenimi otettiin käyttöön eri sukuun kuuluvalle satunnaisvieraalle, punapäänarskulle.

Telkkä. Micha Fager

Nimistön uumenista

40000 käyttäjää

30000

20000

10000 0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Tiiraan rekisteröityneiden käyttäjien lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuosina 2010–2021.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä. Uusimmassa numerossa muun muassa: • Missä säässä nähdään hyvää muuttoa? • Siperianlepinkäinen ensi kertaa Suomessa • Kolibrien rengastus vaatii sorminäppäryyttä • Lintutieteen huijari kävi Suomessa • Mies Metsän tarinan takana

Havaintoja 356 lajista vuonna 2021

BirdLifen ylläpitämän Tiira-lintutietopalvelun suosio kasvoi edelleen vuonna 2021. Järjestelmään kirjattiin kaksi miljoonaa havaintoa 356 lajista. Rekisteröityneiden käyttäjien määrä ylitti 40 000:n rajan. Teemu Lehtiniemi Tiira (www.tiira.fi) on BirdLifen tärkein jäsenpalvelu. Vuonna 2021 Tiiraan kirjauduttiin 2,5 miljoonaa kertaa ja havaintoja tallensi 19 000 lintuharrastajaa. Eniten havaintoja kirjannut harrastaja tallensi lähes 30 000 havaintoa. Viime vuonna havaintoihin liitettiin 30 000 tallennetta eli kuvatai äänitiedostoa. Tällä hetkellä tallenteita on Tiirassa jo yli 200 000. Järjestelmässä on esimerkiksi taigauunilinnusta 600, maakotkasta 800 ja palsasirristä 180 kuvaa.

Lajimäärässä uusi ennätys

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Viime vuodelta Tiiraan kirjattiin havaintoja 356 lajista, mikä on kaikkien aikojen korkein määrä. Eniten havaintoja kirjattiin jokavuotiseen tapaan laulujoutsenesta. Havaintojen yksilömäärien summa oli selvästi suurin massiivisina parvina Suomessa levähtävillä valkoposkihanhilla – noin seitsenkertainen toiseksi tulleeseen alliin verrattuna. Tällä hetkellä Tiirassa on kaikkiaan 24 miljoonaa lintuhavaintoa 487 luonnonvaraisesta ja 39 Suomessa tarhakarkulaiseksi tulkitusta lajista. Esimerkiksi maakotkasta on 33 000, muuttohaukasta

29 000, haarahaukasta 10 000 ja taigauunilinnusta 7 000 havaintoa. Laajan havaintoarkiston ansiosta Tiira on yhä tärkeämpi osa BirdLifen alueellisten jäsenyhdistysten toimintaa ja suomalaista lintuharrastusta. Sen lisäksi, että omat havainnot pysyvät Tiirassa järjestyksessä, järjestelmä helpottaa esimerkiksi kevätmuuton seuraamista ja auttaa retkien suunnittelussa. Havainnot ovat myös suojelutyön selkäranka.

Jäsen saa Tiirasta enemmän tietoa

Vuoden lopussa Tiiralla oli yli 40 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Käyttäjien määrä kasvoi edellisvuodesta 9 prosenttia. Käyttäjistä lähes 9 000 on kirjannut omiin tietoihinsa BirdLifen jäsennumeron, jonka avulla saa käyttöönsä Tiiran jäsenedut. Jäsennumero löytyy esimerkiksi tämän lehden osoitekentästä, jos olet jäsen tai tukija. Jos et ole, voit liittyä osoitteessa www. birdlife.fi/liitytaitue. Kaikki havainnot ovat tärkeitä. Talleta lintuhavaintosi Tiiraan: www.tiira.fi

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/ birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

1 | 2022

19 Heikki Helle

Syvänniemen Keihäsjärven lintuvesihankkeen myötä naurulokki on palannut kunnostetuille saarekkeille pesimään ja esteettömästä lintutornista voi tarkkailla järven elämää. Jatkossa järvi palvelee vesilintuja myös häiriövapaana syksyisenä levähdysalueena.

SOTKA-levähdysaluehanke edistyy hyvin BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä kaksivuotisessa SOTKA-levähdysalue hankkeessa edistetään vesilintujen mahdollisuuksia valmistautua rauhassa syysmuuttoon. Levähdysalueverkostoon löytyi arvokas kohde Pohjois-Savosta. Heikki Helle

Vesilintujen syksyisten rauhoitusalueiden määrä on nykyisellään riittämätön, ja metsästyksen aiheuttama häiriö lintuvesillä ajaa vesilinnut syysmuutolle ennenaikaisesti. Vesilintujen metsästyksen käynnistyessä 20. elokuuta on maastossa vielä keskenkasvuisia poikasia ja sulkasatoaan viimeisteleviä aikuisia lintuja, joiden olisi saatava huolellisesti valmistautua muuttomatkalle. Parannusta tilanteeseen haetaan vapaaehtoisen levähdysalueverkoston kautta. SOTKA-levähdysalueet ovat syksyisiä vesilintujen kerääntymis- ja tankkausalueita, joilla vesilintuja ei metsästetä. Vapaaehtoisten levähdysalueiden perustaminen pohjautuu aina paikallisen metsästysoikeuden haltijan haluun toimia vesiriistan hyväksi. Levähdysalueita on sekä yksittäisten maanomistajien että kuntien ja osakaskuntien hallinnoimilla vesialueilla. SOTKA-hankkeen puitteissa levähdysalueita on perustet-

tu tähän mennessä ympäri maata jo tusinan verran ja suunnitteluvaiheessa on sama määrä kohteita.

Ansiokasta toimintaa kyläyhdistyksessä

Yksi edustavimmista SOTKA-kohteista on kolmen paikallisesti arvokkaan lintuveden muodostama kokonaisuus Pohjois-Savossa. Yhteensä noin 120 hehtaarin laajuinen Keihäsjärvi–Pitkäjärvi–Itälampi-kokonaisuus sijaitsee Kuopiossa Karttulan Syvänniemellä. Paikallinen Syvänniemen kyläyhdistys on ollut aktiivinen järvien kunnostustoimissa ja virkistysmahdollisuuksien kehittämisessä: Keihäsjärvelle on esimerkiksi noussut esteetön lintutorni. Umpeenkasvun myötä Keihäsjärven arvo lintuvetenä oli laskussa – tarina on kovin tuttu muiltakin vastaavilta reheviltä lintuvesiltä. On kuitenkin lohdullista, että kunnostustoimilla lintuveden arvo voidaan palauttaa. Naurulokki palasi pesimään Keihäsjärvelle rai-

vatuille pesimäsaarekkeille heti kunnostuksen jälkeen, ja alueen arvo muidenkin vesilintujen lisääntymisalueena on kohentunut naurulokin tarjoaman ilmapuolustuksen palattua. Lintujen pesimämahdollisuuksia parannetaan entisestään tehostamalla minkinpyyntiä.

Levähdysalue on turvapaikka

Kyläyhdistys on ollut innokas parantamaan vesilintujen olosuhteita lisääntymiskauden lisäksi myös syksyn muuttoaikana. Niinpä viime kesänä kolmen lintuveden alue rauhoitettiin paikallisen osakaskunnan päätöksellä vesilintujen metsästykseltä vuosiksi 2022–2027. Ympäröivillä laajoilla vesialueilla Rasvangilla ja Virmasvedellä vesilintujen metsästys jatkuu entisellään, mutta levähdysalueen suojiin vesilinnut voivat jatkossa vetäytyä suojaan. Syvänniemen kaltaisten positiivisten esimerkkien kautta vapaaehtoisia vesilintujen levähdysalueita pyritään levittämään uudeksi riistanhoitomuodoksi koko maahan. Häirinnältä vapaiden alueiden verkoston tihentyessä vesilinnuilla on aiempaa parempi mahdollisuus valmistautua omaan tahtiinsa syysmuutolle. Tästä hyötyvät sekä metsästäjät, lintuharrastajat että linnut.

Petri Laine on vuoden retkikummi Suvi Riihiluoma

Anna arvokas lahja

Tee testamenttilahjoitus Testamentti on näkyvä kannanotto niiden asioiden puolesta, joita pidät arvokkaina. Testamenttilahjoituksellasi autat. BirdLife Suomi tekee työtä, jotta myös seuraavilla sukupolvilla on mahdollisuus iloita linnuista ja kokea upeita luontoelämyksiä. Apua todella tarvitaan, sillä joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen. Jokainen lahjoitus on yhtä arvokas. Pienistä osista koostuu merkittävä kokonaisuus, jonka käytämme työhön linnuston ja luonnon hyväksi.

Näin tahtosi toteutuu:

Testamentin tekeminen ei ole koskaan liian aikaista eikä kovin vaikeaa, mutta tiettyjen lain määräysten on täytyttävä, jotta tahtosi toteutuu toivomallasi tavalla. ● Saat halutessasi meiltä lakimiehen apua testamentin tekemisessä. Kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti. ● Sinun ei tarvitse ilmoittaa testamentista meille, mutta suosittelemme yhteydenottoa etenkin, jos haluat kohdentaa lahjoituksesi tiettyyn toimintaan. ●

Katso www.birdlife.fi/testamentti tai soita 010 4066 200 (arkisin klo 10–15)

Paimiolainen Petri Laine on valittu vuoden retkikummiksi 2021. Hän on toiminut Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen retkikummina vuodesta 2011 ja ehtinyt opastaa jo yli sadalla retkellä. Petri on pidetty opas, jonka asiantuntemusta, havaintokykyä ja vuorovaikutustaitoja arvostetaan suuresti. Lintuharrastuksella on Petrille suuri merkitys ja hän tekee retkikummityötä aidosta rakkaudesta lajiin – toivoen muidenkin pääsevän kokemaan lintujen tuomaa hyvinvointia ja iloa. Taitojaan hän käyttää myös toisessa vapaaehtoistyössään nuorten parissa. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 200 retkikummia. Retkikummit ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjes-

Martin Vallenius

tävät linturetkiä erityisesti yleisölle ja aloittelijoille. BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin.

BirdLife Suomen edustajiston terveisiä Edustajisto kokoontui syyskokoukseen 20.–21.11. Hyvinkäälle. Kyseessä oli edustajiston ensimmäinen hybridikokous, johon saattoi osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Lauantaina kokouksen aattona kuultiin esityksiä muun muassa kehrääjätutkimuksesta ja kosteikoista, ja onniteltiin 40 vuotta täyttänyttä Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry:tä. – Kokoukseen osallistui 69 edustajaa (joista 29 etänä) 27 jäsenyhdistyksestä. – Kokouksessa hyväksyttiin ja vahvistettiin vuoden 2022 jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma ja talousarvio. – Aiemmin Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n alla jaostona toiminut, mutta viime syksynä yhdistykseksi rekisteröitynyt Lintuyhdistys Kuikka hyväksyttiin BirdLife Suomen täysivaltaiseksi jäsenyhdistykseksi (ks. s. 31). – Mika Asikainen valittiin jatkamaan liittohallituksen puheenjohtajana kauden 2022–2023. – Liittohallitukseen valittiin kaudelle 2022–2023 Markus Keskitalo, Kim Kuntze, Petri Varjonen (uusi, ks. s. 23) ja Marko Vauhkonen. Hallituksessa jat-

kavat kaksivuotiskautensa toisen vuoden varapuheenjohtaja Hanna Aalto sekä jäsenet Jaakko Asplund, Juhani Kairamo, Hannu Lehtoranta ja Jyrki Mäkelä. – Kokouksessa palkittiin vuoden nuori lintuharrastaja Nico Niemenmaa (ks. s. 29), vuoden retkikummi Petri Laine (ks. yllä) ja ensimmäinen vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä Kari Reinikainen (ks. s. 21).

Kevätkokous Raumalla

Edustajiston kevätkokous pyritään järjestämään 26.–27.3. Raumalla. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2021 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu myös Rauman Seudun Lintuharrastajat ry:n 20-vuotisjuhla. Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.

1 | 2022

21 Juhani Koivu

Kullan arvoinen

Ilmari Häkkinen

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta. BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin hämeenlinnalaiselle Ilmari Häkkiselle. Inka Plit 1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi. Kipinä lintujen pariin syttyi Tampereen lyseon Vuokko-kerhon siivittämänä. Ylipäänsä luontokerhot olivat tuolloin 1960-luvulla monien lintuharrastajien alkukotina. Linturetket tehtiin polkupyörillä ympärivuotisesti eri puolille Tampereen ympäristöä, ja varmaankin niinä aikoina tuli hankittua kohtalainen peruskunto tuleville vuosille. Alkuvuosina olin innokas tamperelaisten rengastajien avustaja eritoten petolintujen parissa, jolloin myös kehittyivät kiipeilytaidot petolintujen pesille kavutessa. Oman rengastusluvan saaminen olikin kimmokkeena perehtyä lintuihin ja niiden tutkimukseen syvällisemmin, ja se into on jatkunut näihin päiviin.

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut? Lintuharrastus on tuonut sisältöä elämääni monin eri tavoin ja samalla vuosikymmeniä kestäneen ystäväpiirin. Eritoten petolinnut ovat kiinnostukseni keskiössä ja toiminta petolintujen suojeluun keskittyvässä Sääksisäätiössä pitää ajan tasalla. On ilo havaita, että työn tuloksena on voitu edistää joidenkin petolintujen tilannetta, mutta työ on kesken ja haastaa vastedeskin muun muassa elinympäristöissä tapahtuvien muutosten johdosta. 3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta! Olen ylpeä siitä, että olen päässyt raskaan sarjan lintuharrastajien joukkoon ja saanut olla mukana edistämässä lin-

tujen suojelua. Minulle tarjoutui tähän erinomainen mahdollisuus työskennellessäni metsäopetuksen parissa Evolla 33 vuotta. Tuona aikana sain metsien monikäytön opettajana välittää valmistuville metsäalan ammattilaisille tietoa myös linnuston suojelusta ja sen keinoista. Yhteydenpito lintuharrastajien, maanomistajien ja järjestöjen kesken on tärkeää toimintaa, joka tuottaa parhaan tuloksen henkilötasolla.

Kari Reinikainen on vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä Vesa Ijäs ja Tapani Saimovaara

Vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjäksi on valittu lahtelainen Kari Reinikainen. Hän on toiminut vapaaehtoistehtävässään Tiira-lintutietopalvelun (www.tiira.fi) alkumetreiltä lähtien, ja on ollut siinä hyvin aktiivinen: hän on esimerkiksi Tiiran ahkerimpia koontihavaintojen tekijöitä. Hän on myös usean vuoden ajan tarkastanut päivittäin kaikki Päijät-Hämeen alueelta ilmoitetut havainnot, vanhoja havaintoja koskevat ilmoitukset mukaan lukien, ja sitä kautta oppinut nopeasti huomaamaan mahdolliset virheet. Karin kokemuksen mukaan virheitä syntyy useimmin huolimattomuudesta havaintoja ilmoittaessa. Hyvä olisi aina tarkistaa, tuliko kaikki tallennettua niin kuin oli tarkoitus. Huomaamiaan virheitä voi myös ilmoittaa havaintojen tekijöille tai yhdistyskäyttäjille. Kari ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä havainnoijiin, neuvoo virheissä ja huolehtii, että korjaukset tulevat tehdyiksi. Tämän laadunvalvontatyön lisäksi Kari tallentaa itsekin tuhansia havaintoja vuosittain. Hän on myös suunnitellut Tiira-koulutuksia sekä opastanut muita yhdistyskäyttäjiä. Vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä valittiin nyt ensimmäistä kertaa. Yhdistyskäyttäjät ovat lintuyhdistysten valtuuttamia vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka seuraavat, tarkistavat ja tekevät koontihavaintoja Tiira-lintutietopalveluun tallennetuista havainnoista.

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle? Omakohtaisina, kannustavina neuvoina aloittelevalle lintuharrastajalle ikään katsomatta ovat lintujen parissa koettavat elämykset, niistä kertominen toisille ja toisaalta lintututkimuksen edistäminen linnuston seurantatyöhön osallistumalla. Lintujen rengastus on tärkeä osa lintututkimusta ja sen pariin kaivataan uusia voimia, sillä nykyinen joukko etenkin petolinturengastajien osalta vanhenee vauhdilla.

Hopeisia ansiomerkkejä Kirsi Peltonen Vesa Ijäs

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi. Vuonna 2021 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille: – Matti Aaltonen (Janakkala) – Jouko Astor (Tampere) – Kalevi Eklöf (Hämeenlinna) – Markku Hyvärinen (Hämeenlinna) – Harri Koskinen (Hämeenlinna) – Ari Lehtinen (Janakkala) – Seppo Niiranen (Järvenpää) – Pekka Pouttu (Hattula)

Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Europe’s Birds

Gulls

Seabirds

Flight Id of European Passerines

Petolinnut Suomen Luonnossa

Swarovski BTX ja ATX

Swarovski Pure NL

Kite Falco

Kowa 99A

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife.fi, puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

1 | 2022

Kuka kukin on? Esittelyssä BirdLife Suomen hallituksen uusi jäsen Petri Varjonen, Mynämäki p3.varjonen@gmail.com

Mariella Varjonen

“Hyvinvointia luonnosta”

Visio tai tavoite hallituksessa: Tavoitteeni BirdLifen hallituksessa liittyvät oikeastaan kahteen täysin erityyppiseen asiaan. Ensimmäinen on nostaa vielä enemmän lintuharrastusta esille koko kansan yhteisöllisenä lajina ja edistää toimia, joilla saataisiin uusia harrastajia lintuyhdistyksiin. Muistan hyvin miten harrastukseen suhtauduttiin 1970-luvulla innostuessani nuorena linnuista: lintuharrastajia pidettiin lähinnä outoina tyyppeinä. Nykyään lintuharrastus on muuttunut globaaliksi ilmiöksi, jossa ymmärretään sen merkitys niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Lintuharrastus sopiikin kenelle vaan iästä ja sukupuolesta riippumatta, se lisää liikkumista luonnossa ja tuo tutkitusti hyvinvointia arkeen.

Finnaturen piilokojut ja omatoimimatkat Oulun seudulla Koe nyt Suomen hienoimmat kuvauskohteet! Maakotka 15.9.-31.3. | Huuhkaja 15.9.-31.5. Teeri 15.3.-15.5. | Suokukko 8.5.-31.5. Huomaa myös koronaturvalliset valmiiksi paketoidut omatoimimatkat kojuillemme.

Toinen tavoite liittyy BirdLifen ja sen jäsenyhdistysten sisäiseen järjestötyöhön. Moni aktiivi järjestäisi mieluummin lintutapahtumia ja niihin liittyvää toimintaa pakollisen ja usein haasteellisen yhdistysbyrokratian asemasta. Olen pyörittänyt tätä byrokratiaa työkseni lähes 30 vuotta, usein jopa innostuen siitä, joten jos pystyn sitä tietoa jakamalla auttamaan yhdistyksiä, teen sen mielelläni.

BirdLife Suomen jäsenalennus normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10% Lue lisää valokuvauskursseista ja kojuistamme www.finnature.fi Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264 Muista myös! Lintuaiheiset sisustustuotteet www.AweNature.fi Jan Södersved

Muut hallituksen jäsenet 2022: Mika Asikainen (puheenjohtaja), Hanna Aalto, Jaakko Asplund, Juhani Kairamo, Markus Keskitalo, Kim Kuntze, Hannu Lehtoranta, Jyrki Mäkelä ja Marko Vauhkonen.

Uusia voimia toimistolla

Kirsi Peltonen

BirdLifen toimistolla aloitti syyskuun lopulla toimistoapulaisena uusi siviilipalvelusmies, Arttu Repo. 20-vuotias Arttu on kotoisin Kuopiosta mutta muuttanut palveluksen myötä Helsinkiin. Ennen muuttoa Arttu kävi lukiota, jonka aikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Japanin Nagoyassa. Ensi syksynä Arttu aikoo kirjoittaa ylioppilaaksi Eiran aikuislukiosta Helsingistä. Palveluspaikka BirdLifen toimistolla on luontoa ja luonnonsuojelua tärkeänä pitävälle Artulle mieluinen. Artun toimenkuvaan kuuluu erilaisia toimistotöitä, kuten puhelimeen ja sähköposteihin vastaamista, jäsen- ja tilausrekisterien ylläpitoa sekä laskutusta. Lintuihin liittyvät kysymykset ovat myös kartuttaneet Artun lajintuntemusta. Palveluksen aikaisten työtehtävien Arttu uskoo olevan hänelle tulevaisuudessa hyödyksi. ”Erityisesti puhelimitse ta-

Arttu Repo

Kevään suuri lintuharrastuspäivä Lauantaina 7.5. lintuja seurataan lintutorneissa ja pihoilla. Osallistu sinäkin! Bongaa päivä pihalla Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi juuri niin kauan kuin sinulle sopii päivän aikana. Mitä kaikkea löytyykään pihalta ja sen välittömästä läheisyydestä? Lisätiedot: www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla

pahtuva asiakaspalvelu on kehittänyt ilmaisutaitoja, kun ainoa tapa kommunikoida on puhe”, hän toteaa. Vapaa-aikanaan Arttu harrastaa frisbeegolfia, ja pääkaupunkiseudun radat ovatkin tulleet hänelle tutuiksi. Siviilipalveluksen jälkeen japania taitavan Artun suunnitelmissa ovat yliopisto-opinnot mahdollisesti kielten parissa.

Tornien taisto klo 5–13 Kokoa 3–8 hengen joukkue, valitse havainnointipaikaksi jokin Suomen yli 400 lintutornista tai muusta tornista ja ilmoittaudu mukaan. Kuinka monta lajia havaitsette kahdeksan tunnin aikana? Lisätiedot: www.birdlife.fi/tornientaisto

24 Aki Aintila

Lågskärin lintuasema sijaitsee hienolla majakkasaarella Lemlandin kunnassa. Se on yksi Ahvenanmaan parhaita paikkoja muuttolintujen tarkkailuun.

Retkelle lintuasemalle Lintuasematoiminnalla on tärkeä merkitys valtakunnallisessa linnustonseurannassa. Havainnointi vakioiduilla menetelmillä hyvillä lintupaikoilla edistää seurantatiedon lisäksi omia harrastustaitoja.

Aki Aintila

Lintuasemalla oleskelu on parhaimmillaan lintuharrastajan unelmatila: kokonaisvaltaista retkeilyä lintujen keskellä, hienoilla kohteilla ja samanhenkisessä seurassa. Lintuasemat sijaitsevat tyypillisesti hyvillä lintupaikoilla. Etenkin ulkomeren saaret ja niemenkärjet keräävät huomattavia määriä muuttolintuja, kun taas rannikolta ja sisämaasta löytyy mainioita kohteita vaelluslintujen näkemiseen. Lintuasemilla onkin mahdollisuus kokea ilmiömäisiä lintumaailman tapahtumia ja kehittää omia harrastustaitojaan.

Muutonseurantaa ja rengastusta

Suomalainen lintuasematoiminta käynnistyi vuonna 1927 Ahvenanmaan Signilskärin majakkasaarella, laajentuen 1949 Loviisan Aspskärille ja 1950– 1970-luvuilla monille uusille kohteille. Nykyään maassamme toimii 17 lintuasemaa. Monet sijaitsevat ulkomeren saarilla, ja niiden saavuttaminen vaatii joko oman veneen tai erillisen venekyytijärjestelyn lukuunottamatta Jurmon lintuasemaa, jonne pääsee yhteysaluksella. Mantereella on muutamia lintuasemia sisämaassa sekä Hangon ja Tauvon lintuasemat rannikolla niemien kärjissä. Lintuasemien alkuperäinen toimintatarkoitus on ollut muuttoreittien sekä muuton ajoittumisen tutkimus: milloin muuttokausi alkaa, milloin päämuutot tapahtuvat, kuinka kauan muuttokausi kestää ja kuinka monta lintuyksilöä yhden muuttokauden aikana havaitaan. Nykyään osa lintuasemista keskittyy rengastustoimintaan, kun taas joillakin

asemilla seurataan muuttoa tai pesimälinnustoa. Useammalla asemalla aineistoa kerätään eri tapoja yhdistäen: sekä rengastuksella, alueella levähtäviä lintuja laskemalla että näkyvää muuttoa havainnoimalla. Tärkeintä on menetelmien vakiointi ja toistettavuus, jolloin aineisto säilyy mahdollisimman vertailukelpoisena.

Osa jotain suurempaa

Jo parin päivän retki lintuasemalle voi olla hyvin antoisa ja uuteen harrastusmuotoon kannustava kokemus. Vakiomenetelmin tapahtuva havainnointi on arvokasta, sillä kertynyttä aineistoa voidaan käyttää esimerkiksi lintukantojen hyvinvoinnin seuraamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen. Perusarki on monilla lintuasemilla samanlaista: rengastusverkot avataan pyyntiin jo ennen auringonnousua, ja lintuja havainnoidaan aseman käytäntöjen mukaisesti yleensä auringonnoususta alkaen vähintään esimerkiksi kahden tunnin ajan tai jopa koko valoisan ajan. “Iltahuudolla” on keskeinen rooli: päivän päätteeksi kaikki paikalla olevat havainnoijat ja rengastajat kokoontuvat yhteen koostamaan päivän havainnot. Useilla lintuasemilla kirjoitetaan myös päiväkirjaa ja kerrotaan toiminnasta ja havainnoista sosiaalisen median kanavissa.

Tule tutustumaan

Asemien toimintaan osallistuvilta vaaditaan vain lintuharrastuksen perustaidot ja halu osallistua aineiston keräämiseen havainnointiohjeita noudattaen. Kaikentietävä konkari ei tarvitse olla, vaan jo peruslintujen tuntemuksella voi lähteä tutustumaan toimintaan. Usein pai-

1. Aspskärin lintuasema, Loviisa 2. Hangon lintuasema (Halias), Hanko 8. 3. Hirvijärven lintuhavaintoasema, Seinäjoki 4. Höytiäisen lintuasema, Joensuu 5. Jurmon lintuasema, Parainen 6. Kangasalan lintuasema, Kangasala 7. Lågskärin lintuasema, Lemland 8. Mellanaavan rengastusasema, Inari 9. Norrskärin lintuhavaintoasema, 16. Mustasaari 10. Raasion rengastusasema, Siilinjärvi 15. 11. Rönnskärin lintuasema, 17. Kirkkonummi 10. 9. 3. 12. Signilskärin lintuasema, Hammarland 13. Säpin lintuasema, Luvia 6. 14. Söderskärin lintuasema, Porvoo 13. 15. Tankarin lintuasema, Kokkola 16. Tauvon lintuasema, Siikajoki 12. 17. Valassaarten biologinen 11. asema, Mustasaari 14. 1. 7. 5. 2. kalla on kokeneempia asema-aktiiveja. Kunkin lintuaseman saapumisohjeet, toimintaohjeet ja asemanhoitajien yhteystiedot löytyvät asemien omilta tai niitä ylläpitävien yhdistysten verkkosivuilta (ks. www.birdlife.fi/lintuasemat). Havainnointijakso kannattaa ainakin vilkkaimpina lintuaikoina varata hyvissä ajoin etukäteen. Toisaalta hiljaisina aikoina havainnoijista ja rengastajista on usein pulaa, ja rengastuksesta kiinnostuneita kannustetaankin hake-

maan rengastusharjoittelijoiksi. Myös erillisiä vierailuita ilman havainnointivelvoitteita on usein mahdollista sopia, ja esimerkiksi Hangon lintuasema järjestää kevät- ja syyskausina myös yleisöopastuksia. Kuten lintuyhdistysten toiminta muutenkin, lintuasemat pyörivät suhteellisen pienillä varoilla ja ylläpidosta sekä toiminnan suunnittelusta vastaavat vapaaehtoiset henkilöt. Uudet havainnoijat ja aktiivit ovat tervetulleita!

Eduskunnalta joululahja lintuasemille Eduskunta päätti joulukuun budjettikäsittelyn yhteydessä osoittaa BirdLife Suomelle 150 000 euroa lintuasemien toimintaedellytysten turvaamiseen. Määräraha tulee tarpeeseen, jotta lintuasemien toimintaympäristö-

jä saadaan ajantasaistettua ja välttämättömiä korjauksia tehtyä. Päätös osoittaa myös, että yhteiskunta arvostaa lintuasemilla tehtävää työtä. Se on kiitos kaikille lintuasemilla havainnoineille ja rengastaneille sekä asemien ylläpitäjille!

1 | 2022

Olin autolla matkassa ja näin pitkällä suoralla jo kaukaa, että iso lintu seisoo tiellä. Pysäytin auton ja kävelin hiljaa lähemmäs ottamaan kuvan. Luulin sitä ensin teereksi, mutta Facebook-ryhmässä se varmistettiin korpimetsoksi. Sain myös hyvät ohjeet siitä, miten tällainen metson ja teeren lajiristeymä kirjataan Tiira.fi:hin. Olen muutaman vuoden harrastanut valokuvausta. Aloin kuvaamaan eläimiä, kun ostin kameraan putken, jolla näkee kauemmaksikin. Törmäsin vahingossa 100 lintulajia -haasteeseen, ja sen jälkeen olen melkein päivittäin ollut luonnossa lintuja kuvailemassa. Olen oppinut paljon uusia lajeja ja saanut hyvää tukea Facebook-ryhmästä. Ensimmäisen vuoden saldoksi tuli 127 kuvattua lajia. Kaikkinensa hieno harrastus, jossa saa raitista ilmaa ja uusia kokemuksia. Varmasti osallistun tänä vuonnakin. Kari Peräsalo (Lapua 10.12.2021)

Kipakka pakkassää oli ajanut ruokintapaikalle parven tali- ja sinitiaisia, oravan, punarinnan ja kuvan pähkinänakkelin. Vaikka kello lähenteli puoltapäivää, aurinko paistoi alhaalta ja valaisi linnun tasaisesti luoden samalla pilkettä linnun silmiin. Maahan satanut lumi pehmensi varjoalueita. Täydellinen potrettivalaisu! Vielä kolme vuotta sitten tunnistin vain hieman toistakymmentä lintulajia. Tuttavani kehotuksesta osallistuin tähän haasteeseen, ja se imaisi täysin mukaansa. Viime vuonna saavutin ennätykseni: 149 valokuvattua lajia. Harrastuksen myötä olen saanut uusia ystäviä ja oppinut aivan uudella tavalla havainnoimaan ympäristöäni. Ja mikä parasta: vaikka ei joka päivä löytyisi uusia lajeja, vanhoista voi aina koettaa ottaa parempia kuvia. Jorma Harjamäki (Helsinki 21.12.2021)

Tunnista 100 lintulajia! Haasta itsesi ja ystäväsi tunnistamaan 100 lintulajia vuoden 2022 aikana. Anna Tuominen

Suosittu ”Tunnista 100 lintulajia” -haaste käynnistyy jo kuudetta kertaa. Sen parissa pääset oppimaan uutta linnuista sekä kokeilemaan, onnistutko havaitsemaan sata lajia Suomessa vuoden aikana. Voit räätälöidä haasteen taitotasosi mukaan. Aloittelijalle sata lajia on sopivan kutkuttava tavoite, ja kokemuksen karttuessa voit rajata alueen tiukemmaksi tai kokeilla toista sarjaa: valittavana on perinteinen, eko-, kuva-, ääni- sekä lasten ja nuorten sarja. Ekosarjassa lasketaan vain ilman moottorivoimaa kerätyt havainnot. Ei haittaa, vaikka et pääsisi tavoitteeseen. Tärkeintä on kokea hienoja hetkiä lintujen parissa. Haaste vie helposti mennessään!

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Tueksi on tarjolla erilaisia materiaaleja, verkkosovellus havaintojen kirjaamiseen ja tilanteen salliessa myös opastettuja retkiä. Tunnistusapua saa kannustavasta 100 lintulajia -Facebook-ryhmästämme. Jaa havaintosi ryhmässä tai muualla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100lintulajia – poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Huomasin Tiira.fi:stä, että Laajavuoressa oli havaittu taviokuurnia. Olin bongannut lajin jo aiemmin, mutta tuolloin otetut kuvat jäivät aika mitäänsanomattomiksi. Kun olin joka tapauksessa menossa oikealle suunnalle, nappasin kameran kyytiin. Parvi oli yhä paikalla ja valokin riittävä. Taviokuurnat eivät välittäneet kuvaajasta, vaan jatkoivat ruokailuaan ja visertelyään kaikessa rauhassa. Osallistuin 100 lajia -haasteeseen nyt toista kertaa. Toissa vuonna saldo jäi reilusti alle sadan. Viime vuonna myös mieheni innostui haasteesta. Meillä on selkeä työnjako: mies tähystää ja minä kuvaan. Vuoden lopulla saldo oli 126 lajia. Oli yllätys, miten monenlaisia kulkijoita voi nähdä ihan taajamassakin. Arja Piilola (Jyväskylä 27.12.2021) Nuori kanahaukka tappoi rusakon vanhempieni kodin pihatiellä. Se palasi syömään useampana päivänä, eivätkä muut eläimet menneet haaskalle niin kauan kuin kanahaukka siinä kävi. Aloitin lintuharrastuksen koronakeväänä 2020. Olin jo aiemmin ruokkinut lintuja, ja muiden harrastusten jäädessä tauolle ajattelin listata havaitsemiani lähitienoon lintuja. 100 lajia -haaste oli minulle tuttu, joten siitä tuli tavoite. Vuoden saldo oli 86 lajia, mutta loppuvuodesta hankin kameran, ja harrastuksesta tuli vielä koukuttavampi, kun aloin kuvata lintuja. Nyt havaitsin 126 lajia, joista kuvasin 118. Tänä vuonna yritetään taas 100 lajin tavoitteella. Päivi Haavisto (Hattula 3.12.2021)

Minna Honkasaari

Kiikarin läpi

Lintulehtiportaali tarjoaa pääsyn lintujulkaisujen historiaan.

Aikanaan Paimion yläasteen luontokerhossa olin oikein innostunut linnuista parin kolmen vuoden ajan, mutta aktiivinen lintuharrastus hiipui vuosikymmeniksi. Vuonna 2017 näin BirdLifen ilmoituksia Tunnista 100 lintulajia -haasteesta. Jospa minäkin kerran katsoisin, pääsenkö sataan lintulajiin? Kaivelin tietoja muistini syövereistä, mutta lähinnä opettelin uutta. Pääsin sataan, kuten myös seuraavana vuonna. Aika oli otollinen, ja vuoden 2019 alusta hurahdin lintuihin oikeasti. Nopeasti selvisi, että linnustonseuranta kiinnostaa minua erityisesti. Silloin lintuilullani on suurempi merkitys, koska tuotan tietoa tutkijoille. Jo syksyllä 2019 suunnittelin talvilintulaskentaa, mutta en löytänyt sopivaa reittiä, ja asia jäi muistakin syistä. Keväällä 2021 katsoin BirdLifen ja Luomuksen yhteisen lintulaskentakurssin netissä ja innostus nousi jälleen. Monesta suunnasta tuli kannustusta, että kannattaa lähteä kokeilemaan: laskenta itse opettaa laskijaa. Niinpä laskin ensimmäisen linjalaskentani kesäkuussa. Selvisin voittajana. Taisin vähän itsekseni keskellä metsää tuulettaakin laskennan jälkeen. Selkeänä jatkona päätin heti, että nyt oikeasti osallistun talvilintulaskentaan. Ensin perustin reitin Kangasalle, Kuohenmaahan. Siellä tulen erittäin todennäköisesti myöhemmin asumaan, joten voin laskea reittiä niin kauan kuin jalka nousee. Reitti kulkee maalaisympäristössä tietä pitkin, metsien ja peltojen läpi, Halkohaavanjärven kiertäen. Laskenta loka–marraskuun vaihteessa oli niin antoisaa ja kivaa, että perustin heti perään Parolaan toisen reitin. Tämän taajamareitin pääsen laskemaan lähes kotiovelta. Pienen alkukankeuden jälkeen opin laskennan nopeasti, mutta totta kai lisäkerrat tuovat rutiinia. Laskenta on mielenkiintoista. Se on hyvää retkeilyä, jossa samalla kerää tutkijoille arvokasta tietoa muun muassa lintukantojen kehityksestä. Oikein odotan seuraavia laskentakertoja: mitä lintuja näen ja kuinka paljon niitä on reiteilläni tämän ja seuraavien talvien mittaan. Järjestelmään raportoiminen on myös tehty hyvin selkeäksi ja käyttäjäystävälliseksi, ja naputtelen tulokset koneelle saman tien. Lintuharrastus on antanut minulle iloa, onnea ja hienoja elämyksiä. Olen oppinut valtavasti näiden muutaman vuoden aikana ja oppimista riittää vielä paljon. Tuntuu, että innostus ei ole ainakaan laantumaan päin ja olen saanut elinikäisen mukavan harrastuksen. Kirjoittaja on lintuihin positiivisesti hurahtanut hattulalainen. Lisätietoja talvilintulaskennoista: www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat Kurssitallenteet: www.birdlife.fi/laskentakurssi

Lintulehtiportaali (lintulehti.birdlife. fi) on BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten yhteinen julkaisualusta. Palveluun on tallennettu yli 8 000 artikkelia tai kokonaista lehteä pdf-tiedostoina, joista suurin osa on kaikille avoimesti luettavissa. Lintulehdissä julkaistuja tutkimuksia, havaintokatsauksia, määritysartikkeleita, matkakertomuksia, tiedonantoja ja muuta sisältöä voi hakea julkaisijan, julkaisun, numeron, vuoden ja/tai vuosikerran perusteella. Hakua voi lisäksi tarkentaa esimerkiksi kirjoittajan tai jutun otsikon mukaan. BirdLife Suomen julkaisuista portaaliin on viety Ornis Fennicassa julkaistut artikkelit lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1924 lähtien sekä kaikki Linnut-vuosikirjat 1996– 2020. Linnut-lehdestä palveluun on

tallennettu Lintumies-nimellä julkaistut lehdet 1965–1992, ja vähitellen julkaistaan lisää Linnut-lehden sisältöä vuodesta 1993 eteenpäin. Lintulehtiportaaliin on viety myös alueellisten jäsenyhdistysten lehtiä ja jäsentiedotteita. Toistaiseksi portaaliin on tallennettu seuraavia nimikkeitä: Apus ry:n jäsentiedote (Keskija Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus), Aureola (Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys), Siivekäs (Lintuyhdistys Kuikka), Sirri (Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus), Tringa (Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa) ja Ukuli (Turun Lintutieteellinen Yhdistys). Lintumies, Linnut, Linnut-vuosikirja ja Ornis Fennica ovat kaikille avoimia, mutta joidenkin alueellisten yhdistysten julkaisuja lukeakseen sivustolle on kirjauduttava Tiira-lintutietopalvelun tunnuksilla.

10 kiperää linnuista (s. 27)

Vastaukset:

6. Albanian. Myös maan lipussa on kuvattuna kaksipäinen kotka. 7. Jaavansalangaanikoiraan syljestään tekemä pesä, joka koostuu sokereista, vedestä, typestä, pienestä määrästä rikkiä ja fosfaatteja. 8. Varpuspöllön niskassa on takaa katsottuna valkeita kulmakarvoja ja kahta tummaa silmää muistuttava kuvio. Valenaamarin avulla varpuspöllö voi antaa vaikutelman isommasta ja pelottavammasta linnusta. 9. 1987. 10. Saaliseläimen aiheuttamat äänet saapuvat pöllön korviin hieman eri aikaan, minkä ansiosta pöllö voi arvioida saaliin suunnan ja etäisyyden tarkasti.

Minna Honkasaari

Jan Södersved

1. Isolepinkäinen. 2. Pyy, jonka pituus on 34–39 cm (peltopyyn 28–32 cm). 3. Kottarainen liikkuu maassa yleensä kävellen eli askeltaen, mustarastas useimmiten hyppien. 4. Vuonna 1961 Kalifornian rannikolla San Franciscon eteläpuolella sattunut ilmiö, jossa tuhannet lokit syöksyivät kuolemaan lentämällä päin rannikolla sijaitsevia taloja. Hitchcockin tiedetään olleen todistamassa lintujen joukkokuolemaa. Tutkijoiden mukaan ilmiön syynä oli ravintoketjun myötä lintuihin kertynyt hermostoa tuhoava myrkky. 5. Ei, sillä se helpottaa pesärosvojen toimia.

Talvilintulaskenta tutuksi

Tuhansia artikkeleita lintulehdistä

1 | 2022

Lehtopöllö.

Viirupöllö.

Aija Lehikoinen

Lajipari

Tummasilmäiset pöllöt

Ville-Pekka Liimatainen

Lähisukulaiset lehto- ja viirupöllö ovat yöaktiivisia lajeja, joita voi löytää päivälevolta muiden lintujen varoitusäänien perusteella. Varsinkin näin talviaikaan pöllöille on annettava lepo- ja ruokailurauha, joten pöllön kohdattuaan paikalta kannattaa poistua ripeästi. Koko

Yleisväritys

Pään kuviointi

Vatsapuolen kuviointi Pyrstön pituus Ääni

Lehtopöllö, kattuggla (Strix aluco)

Viirupöllö, slaguggla (Strix uralensis)

Päälaelta nokan tyvelle selkeä yhtenäinen tumma juova, joka on otsalta valkean reunustama.

Tasaisen vaalea yksivärinen “naamataulu”.

Pituus 37–43 cm, pienempi kuin varis.

Pituus 50–59 cm, suurempi kuin varis.

Kaksi värimuotoa: kylmänsävyinen harmaanruskea sekä lämpimän punaruskea. Pystyviirut vaihtelevasti erottuvia tummia “kalanruotoja”. Lyhyehkö, istuvalla linnulla vain vähän siivenkärkien yli.

Soidinhuhuilu kimeä, kukkopilliä muistuttava, kaksiosainen: huuuuu – hu, u’u’huuuuu (jälkimmäinen pitkä puhallus väräjävämpi).

Vaalea. Pääväri harmaa, pohjaväri miltei likaisenvalkea.

Pystyviirut siistejä ja kontrastikkaan tummia.

Pitempi, istuvalla linnulla selvästi siivenkärkien yli.

Soidinhuhuilu lyhyitä kumeita haukahduksia: huu – huhu’u hu-hu (painottaa ensimmäisiä tavuja).

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä tyylikäs, ylijäämäsaaliita oksanhaarukkaan tai pensaan piikkeihin mielellään varastoiva lintu? 2. Kumpi on suurempi: pyy vai peltopyy? 3. Miten kottaraisen ja mustarastaan liikkumistapa maassa eroaa? 4. Mikä tapahtuma inspiroi Alfred Hitchcockia tekemään elokuvan Linnut? 5. Kannattaako linnunpönttöön kiinnittää istumaorsi? 6. Minkä eurooppalaisen valtion nimi tarkoittaa maan omalla kielellä ”kotkien maata”?

7. Mikä on kiinalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvan pääskysenpesäkeiton perusraaka-aine? 8. Mitä erikoista on varpuspöllön takaraivon höyhenissä? 9. Minä vuonna BirdLife Suomen omistama lintuharrastajien tarpeita monipuolisesti palveleva Suomen Lintuvaruste Oy on perustettu? 10. Mitä hyötyä pöllölle on siitä, että sen korvat ovat hieman erikokoiset ja toinen korva 0,5–1 cm ylempänä kuin toinen?

Oikeat vastaukset sivulla 26.

Micha Fager

Sarvipöllö. Iris Beijar, 9 v.

Kuningaskalastaja. Aino Pihlaja, 11 v.

Peltosirkku. Elia Raappana, 9 v.

Palokärki. Selja Stranius, 7 v.

Mustarastaat. Oosa Jalava, 5 v.

Miron lintuharrastus 7-vuotias Miro kiinnostui eläimistä ja erityisesti linnuista jo hyvin pienenä. Avara luonto -sarja on ollut Miron lempiohjelma jo noin 4-vuotiaasta. Erilaiset eläin- ja lintukirjat ovat mieluisia varsinkin nyt, kun Miro osaa jo itse niitä lukea. Hän saa aina luettavaksi myös BirdLife-lehden uusimman numeron isoisoisältään. Miro haluaa myös piirtää ja värittää erilaisia lintuja niiden oikeilla väreillä. Miro tutkii omassa pihassa lintujen elämää kiikareilla ja silmillä katsellen. Kiinnostavia lintuja ovat esimerkiksi sinitiainen, koska sillä on sininen pää, kuusitiainen, koska se on niin pieni, ja helmipöllö, koska sillä on niin kauniit kuviot höyhenissä. Miro toivoo, että pihaan tulisi hippiäinen. Omassa pihassa on linnunpönttöjä, joissa pesi viime keväänä sinitiainen ja punarinta. Kuvassa on Miron isoisoisän tekemä pöllönpönttö, joka vietiin papan kanssa omaan metsään. Miro toivoo, että sinne muuttaisi viirupöllö, jolla on hienot ruskeat sulat. Toivottavasti joku pöllö on onnekas ja löytää tämän hienon uuden kodin.

Pikku-

Tiira Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki Punarinta ja harjalintu. Samuel Hammarberg, 8 v.

1 | 2022

Nuorten sivu

Päijät-Hämeen nuorten linturyhmä lintuasemalla Joonas Juujärvi

Perustin vuosi sitten Päijät-Hämeeseen nuorille oman linturyhmän. Syksyllä pääsimme vihdoin järjestämään ryhmän ensimmäisen yhteisen retken. Menimme syyslomalla Hangon lintuasemalle eli Haliakselle nauttimaan vaelluslintujen virrasta. Mukana olivat itseni lisäksi Eeli Juujärvi ja Tuukka Rantanen neljännen ilmoittautuneen estyttyä. Itselleni tämä oli toinen kerta Haliaksella, mutta Eeli ja Tuukka olivat ensikertalaisia. Asemalla oli lisäksi muitakin havainnoijia. Saavuimme perille sunnuntaina 24.10. myöhään illalla. Onneksi oltiin jo siinä vaiheessa syksyä, että aamun vakiohavainnointiin herääminen maanantaina ei ollut raadollisen aikainen toisin kuin keskikesän pisimpinä päivinä. Lintujen muutto oli ihan kohtalaista tai ainakin siltä se tuntui, kun vertasi Päijät-Hämeen summiin. Tali- ja sinitiaisia laskettiin reilu tuhat, pyrstötiaisia yli sata ja idäntiltalttia päästiin tutkimaan läheltä rengastajan avustuksella. Tiistai alkoi samalla tavalla kuin maanantaikin: aloitimme muutonhavainnoinnilla, mutta tiaisten virta kasvoi sen verran suureksi, että menimme auttamaan lintujen irrottamisessa rengastusverkoista. Välillä kävimme aseman havainnointipaikalla, “bunkkerilla”, bongaamassa kivempia lajeja, joita Aki Aintila oli löytänyt.

Joonas Juujärvi ja Tuukka Rantanen staijaavat eli havainnoivat lintujen muuttoa Hangon lintuasemalla.

Sini- ja talitiaisia ynnättiin päivän ajalta yli 2 700, ”pyrstäreitä” tällä kertaa 143. Näiden lisäksi päästiin ihailemaan muun muassa merisirrejä ja riskilää. Yöllä pidettiin auki pöllöverkkoja ja otin Eelin kanssa niiden kiertämisestä kopin. Pöllöjä ei tullut, mutta Eelin vuorolla verkosta löytyi taivaanvuohi. Keskiviikkona oli lähtöpäivä. Aamun havainnoista voi mainita kaksi maakotkaa sekä lähes 24 000 muut-

Nico Niemenmaa on vuoden nuori lintuharrastaja Merja Talvela

Merja Talvela Kirkkonummelainen 23-vuotias Nico Niemenmaa innostui linnuista jo kou-

Eeli Juujärvi

lulaisena. Hän retkeilee aktiivisesti kotikunnassaan, tekee talvilintulaskentoja, käy lintuasemilla ja rengastaa pesäpoikasia. Nico on mukana kehittämässä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan lasten ja nuorten toimintaa. Lisäksi hän on ideoimassa ja jo kolmatta kertaa toteuttamassa Porkkalan lintuviikko -tapahtumaa, jonka yhteydessä hän on kuvannut lintuharrastusvideoita Youtubeen. Siviilipalveluksensa Nico suoritti Hangon lintuaseman pitkäaikaishavainnoijana sekä toimistotöissä edistämässä esimerkiksi Tringa-lehtien digitointihanketta. Häntä kuvataan määrätietoiseksi, sitkeäksi ja itsenäiseksi mutta yhteistyökykyiseksi. Hän ei tee numeroa itsestään, mutta tietää paljon ja opiskelee jatkuvasti lisää. BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastukseen ja järjestötoimintaan. Vuoden nuori lintuharrastaja 2021 on Nico Niemenmaa.

tavaa allia. Lähdimme asemalta kotia kohti päivällä sateen alkaessa. Retki oli erittäin onnistunut ja retkeläiset vaikuttivat tyytyväisiltä Haliaksen antiin. Mikäli olet nuori, asut Päijät-Hämeen alueella ja haluat päästä mukaan vastaavanlaiselle retkelle, liity mukaan nuorten ryhmään ottamalla yhteyttä Joonas Juujärveen (045 227 2464)!

Nuori, tule mukaan! → www.birdlife.fi/nuoret

– Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla! – Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla! – Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa.

→ Instagram (@birdlifesuomi)

– Nuoret lintukuvaajat ovat kaapanneet BirdLife Suomen Instagram-tilin – tule seuraamaan!

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

24.–28.1. Pihabongauksen koululaisviikko (ks. s. 10) 29.–30.1. Pihabongaus (ks. s. 11) 19.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

26.–27.3. Edustajiston kevätkokous (ks. s. 20)

7.5. Bongaa päivä pihalla ja Tornien taisto (ks. s. 23) 16.–22.5. Lasten lintuviikko 11.–12.6. Pönttöbongaus

Bongariliitto Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi www.facebook.com/groups/ Bongariliitto Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

4.3. Pöllöretki Imatralla. Kokoontuminen klo 18 Imatran uimahallin P-paikalla.

13.3. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla. 19.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6:n aukiolla.

24.3. Yhdistyksen kevätkokous klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla. 18.4. Retki Lappeenrannan lintupaikoille. Kokoontuminen klo 8 Katariinantori 6:n aukiolla. 20.4. Pönttötalkoot Lappeenrannassa klo 17–20. Paikka ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla. 24.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintuja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.

Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Etelä-Savo

Tapahtumat:

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963.

9.3. Kevätkokous klo 19. 10.12. Syyskokous klo 15.

EteläKarjala Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org www.facebook.com/eklyry Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: Tapahtumat järjestetään ajankohdan epidemiatilanteen turvasuositusten mukaisina ja tilanteen vaatiessa perutaan. Seuraa ilmoittelua mahdollisista muista kevätkauden tapahtumista yhdistyksen viestintäkanavissa. Lisätiedot retkivastaavalta: Jari Kiljunen p. 040 579 8990, jari. kiljunen207@gmail.com. 30.1. Pihabongaustapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–12 ja Kuparin ruokinnalla Imatralla klo 9–12. 13.2. Koskikararetki Imatralla. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9. 20.2. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6:n aukiolla. 28.2. Opastusta Tiira-lintutietopalvelun käytöstä klo 18–20 Luonnonsuojelupiirin toimistolla (Katariinantori 6) Lappeenrannassa. Ennakkoilmoittautumiset Jari Kiljuselle.

16.3. Maaliskuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Yleisökokouksien ohjelmana ovat vierailijoiden esitelmät, lintujen tunnistustehtävät, kuvaesitykset, pinnarallien purut ja ajankohtaan liittyvät muut asiat sekä mahdollinen koulutustoiminta. Uudet jäsenet (kahden viime vuoden aikana liittyneet) kutsutaan kokoukseen, jossa kerrotaan KLY:n toiminnasta ja lintuharrastuksen perusteista.

Maalis–huhtikuussa pöllökuunteluretki. Retki pyritään toteuttamaan parhaimman sään ja ajankohdan mukaan. 5.4. Luontokuvailta klo 18–21 Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2). 13.4. Sääntömääräinen kevätkokous Paltaniemen kylätalolla. Kokouksen jälkeen pidetään huhtikuun kuukausikokous (yleisökokous). Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja kevätkokouskutsussa. 24.4. Paltaniemen lintuharrastus-

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Syyskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Syys–joulukuun aikana sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteissa ja syyskokouskutsussa. 1.–2.10. EuroBirdwatch. 1.–31.10. Lokakuun pinnakisa, jossa kerätään lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisa on henkilökohtainen. 29.–30.10. Joutsenbongaus. Marraskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla.

Joulun alla lisäksi KLY:n pikkujoulujuhla!

Ajankohtaista: KLY:n uudet verkkosivut ovat valmisteilla, ja ne on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden alkupuolella.

Kanta-Häme BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747. www.khly.fi www.facebook.com/ birdlifekantahame

Jäsenmaksut 2022:

www.oriolus.org.

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

www.facebook.com/oriolusry

Tapahtumat:

Sähköpostilista Oriolusposti ja Whats App-ryhmät. Ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria.tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 14.2. Juha Kauppisen Heräämisiä-luento klo 18 Mikkelissä Mikpoli-salissa (XAMK). 15.2. Juha Kauppisen Heräämisiä-luento klo 18 Savonlinnassa Heikinpohjan koulun auditoriossa. 26.3. Yhdistyksen vuosikokous Juvalla Partalan kuninkaankartanossa. Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com. www.birdlife.fi/kly www.facebook.com/kailintuyhd Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 27 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

päivä klo 8–13 Paltaniemen kylätalolla. Tapahtumassa seurataan lintujen kevätmuuttoa opastetuilla retkillä Paltaniemen alueella ja pidetään kuvaesityksiä kylätalossa. Tapahtuman järjestävät Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY. Toukokuussa linturetki Liminganlahdelle yhdessä Kajaanin Ladun kanssa. 7.5. Tornien taisto klo 5–13. KLY:n alueella tapahtumassa on mukana n. 10 lintutornia, mm. Kajaanin Koutaniemellä Merikotka-lintutorni. Torneissa jaetaan lintutietoutta vierailevalle yleisölle. 7.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma. 16.–22.5. Lasten lintuviikko -tapahtuma. Lisätiedot Vesa Hyyryläiseltä. 14.5. Ekopinnakisa 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja. 18.5. Toukokuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Kesäkuussa 24 tunnin pinnaralli.

Tapahtumat:

11.–12.6. Pönttöbongaus.

Lisätiedot jäsentiedotteessa. Tapahtumat toteutetaan, jos pandemia ei ole esteenä.

Elokuussa 12 tunnin pinnakisa. Kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana.

29.–30.1. Pihabongaus.

Tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Järjestelyissä huomioidaan viranomaisten ja BirdLife Suomen koronarajoitukset. Muutokset ja lisätiedot ilmoitetaan yhdistyksen verkkoja Facebook-sivuilla. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdithan, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa verkkosivuilta edellispäivänä. Paikallisretket tehdään omilla autoilla, ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e. Retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka (paitsi ke 23.3. Lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on uimahallin P-paikka). Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka. Jos koronarajoitukset estävät fyysiset kokoontumiset, pyritään lintuillat ja lintukurssi järjestämään etänä. Ks. lisätiedot verkkosivuilta lähempänä tapahtumia. 17.–28.1. KHLY 50 v – Linnut kuvina -näyttely, Janakkalan pääkirjasto, Turenki. 29.–30.1. BirdLifen Pihabongaus-viikonloppu. 22.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. 26.2. Merikotkaretki klo 12–15, paikallisretki. KAL Verhonkulma. 5.3. Pöllöretki. Aika ja kohde ilmoitetaan myöhemmin.

7.3. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille, luento 1/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna. Ilmoittautumiset 1.2. alkaen. Ohjeet verkkosivujen tapahtumakalenterissa. 16.3. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna. 21.3. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille, luento 2/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna. 23.3. Lokkiretki klo 18–20, paikallisretki. HML Uimahallin ranta. 2.4. Hanhiretki klo 9–13, paikallisretki. 6.4. Peltolinturetki klo 18–20, paikallisretki. 11.4. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille, luento 3/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna. 13.4. Kuikkaretki klo 18–20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi. 20.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki, RMK Sammalistonsuo. 21.4. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna. 25.4. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille, luento 4/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna. 7.5. Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtumat. 21.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka. 22.5. Lintukävely klo 9–11 Aulanko. Kokoontuminen Aulangon luontoliikuntakeskuksen (ulkoilumaja) edessä. 28.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki. 1.6. Lintukävelyt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä. 8.6. Lintukävelyt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä. 11.6. Yhdistyksen kesälinturalli klo 00–15. Ks. säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. myöhemmin kotisivuilta.

Kemi-Tornio Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perheenjäsenet 2 e.

Tapahtumat: Ei sovittuja yleisötapahtumia koronapandemian vuoksi. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen toimialueen vuoden 2022 lintu on hömötiainen. Kaikkien jäsenten toivotaan osallistuvan linnun seurantaan ja merkitsevän havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, yksilömääristä jne. Havainnot voi lähettää myös yhdistyksen puheenjohtajalle sähköpostitse.

1 | 2022

31 Eelis Rissanen

Kuikka on aina ollut pohjoissavolaisille lintuharrastajille tärkeä laji. Se on myös Pohjois-Savon maakuntalintu.

BirdLife Suomen uusi jäsenyhdistys esittäytyy

Eelis Rissanen

BirdLife Suomi sai edustajiston kokouksessa 21.11.2021 uuden jäsenyhdistyksen. Tosin Lintuyhdistys Kuikka ei ole täysin uusi, vaan käytännössä kyse on yhdistystoiminnan organisoitumisesta hiukan uudelleen Pohjois-Savossa. Historia vie vuoteen 1896, jolloin Pohjois-Savoon perustettiin Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry (KLYY). Lintuharrastus oli käytännössä kerhotyyppistä toimintaa ja jatkui sellaisena aina 1970-luvulle saakka. Suomen 1. lintuatlaksen kynnyksellä vuonna 1974 joukko lintuharrastajia päätti järjestäytyä ja perustaa Pohjois-Savon Lintumiehet. Omaa rekisteröityä yhdistystä ei kuitenkaan perustettu, vaan pidettiin järkevänä toimia KLYY:n yhteydessä sen lintujaostona. Tasa-arvoasioiden yhteiskunnallinen nousu vauhditti ryhmän nimenmuutosta vuonna 1988 Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikaksi. Nimenmuutos kytkeytyi yllättäen Suomen 2. lintuatlaksen jälkimai-

Xenuksen uutiset löytyvät sekä Facebookista että Xenuksen verkkosivuilta.

ninkeihin. Vuonna 2007 nimi modernisoitui muotoon Lintuyhdistys Kuikka. Sinällään koomista oli, että muutos tapahtui Suomen 3. lintuatlaksen ollessa käynnissä.

Rekisteröitymisen aika oli kypsä

Toimintaa jatkettiin edelleen KLYY:n lintujaostona, mutta rekisteröidyn yhdistyksen perustaminen oli ajoittain esillä. Vuoden 2020 tapahtui yhdistyksiä koskevia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka ajoivat kohti rekisteröitymistä. Monissa luontoa ja ympäristöä koskevissa hankkeissa rekisteröidyn yhdistyksen lausunnon painoarvo on myös suurempi. Tammikuussa 2021 Kuikan hallituksen perustama työryhmä lähti selvittämään yhdistyksen rekisteröitymistä. Asia vaati työstämistä ja erilaisten byrokratian kiemuroiden selvittelyä, mutta työn tuloksena uuden yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 1.10.2021 Kuopion luonnontieteellisen museon kokoushuoneessa 21:n henkilön ollessa paikalla. Uusi Lintuyhdistys

KeskiPohjanmaa KESKI-POHJANMAA

ski- ja Poh Ke jo

denmaan L Uu in s-

rrastajat ry ha tu

Keski- ja PohjoisUusimaa

Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Pj. Pia Hovi, piahovi@hotmail.com. www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307. www.kpbirdlife.fi www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa Yhdistyksen sähköpostilista tuli tiensä päähän 15.12.2020. Uudesta korvaavasta sähköpostilistasta ilmoitetaan erikseen.

Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 25 e, nuorisojäsenet (alle 21 vuotta) 15 e.

Tapahtumat: 1.1.–31.1. Tammikisa. Perinteinen koko tammikuun kestävä pinnakisa. Aktiiviseen retkeilyyn

tammikuun aikana kannustetaan, vaikket ottaisikaan osaa Tammikisaan. Ei ilmoittautumista. Kisaan hyväksyttävät havainnot pitää tehdä yhdistyksen toimialueella. Henkilökohtaiset tulokset ilmoitetaan sähköpostitse Johan Hasselille 4.2. mennessä (johan. hassel@multi.fi).

Kuikka haki välittömästi myös BirdLife Suomen jäsenyyttä, toimittuaan aiemmin BirdLifessa virallisesti KLYY:n nimissä. Rekisteröitymisen yhteydessä pohdittiin erilaisia nimivaihtoehtoja. Jäsenistölle järjestetyn kyselyn lopputuloksena eniten ääniä keräsi nykyinen nimi. Epävirallisissa yhteyksissä on myös mahdollista käyttää nimestä muotoa Lintuyhdistys Kuikka Pohjois-Savo. Yhdistyksen tavoitteena on jatkossakin lintuharrastuksen edistäminen koko Pohjois-Savon toiminta-alueella. Molempia yhdistyksiä hyödyttävä yhteistyö nykyään Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) jäsenyhdistyksenä toimivan KLYY:n kanssa jatkuu, samoin kuin yhteistyö muiden SLL:n jäsenyhdistysten kanssa erityisesti Iisalmen ja Varkauden suunnalla. Tunnuslintumme Kuikan kanssa on hyvä lähteä kohti uutta vuotta. Tälle kertaa suuntaamme rekisteröitynä yhdistyksenä kohti Suomen 4. lintuatlasta!

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053.

29.–30.1. Pihabongaus.

www.birdlife.fi/ksly

Retkistä ja muista tapahtumista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja muilla viestintäkanavilla.

www.facebook.com/kslyry

Ajankohtaista: Muista talvilintulaskentojen kevätlaskenta 19.2.–6.3. Uusia laskijoita kaivataan vanhoille reiteille. Alueesi laskentareitit löydät osoitteesta laji. fi. Jos haluat laskentoihin mukaan tai haluat perustaa uuden reitin, ota yhteyttä Juhani Hannilaan tai laskentavastaava Sami Salonkoskeen.

www.instagram.com/ksly_ry Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku-Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat: 27.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa

(Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla noin tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin. Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Kävelyn pakkasraja on 20 astetta. Lisätietoja: Sami Ylistö, sami.ylisto@gmail.com. Tapahtumien järjestämisessä noudatetaan ajankohtaista koronaohjeistusta, joten seuraathan tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Nuorisojaosto: KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Uudelle jaostolle on jo perustettu Whatsapp-ryhmä. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta saat Juho Hartikalta (juho.hartikka@hotmail. com, 040 960 7930).

32 Esko Nevala

Lintukurssilla järripeiponkin ääni tulee tutuksi, kuten myös tämän “lapinpeipon” esiintyminen Lapissa.

LLY järjestää lintuharrastuskurssin Esko Nevala

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys (LLY) järjestää lintuharrastuksen peruskurssin tänä keväänä. Vaikka kurssilla katsotaan lintuja ja lintuharrastusta Lapin näkökulmasta, ei kurssin seuraaminen ole sidoksissa paikkaan tai aikaan. Kaikki luennot striimataan, joten kurssille voi osallistua mistäpäin Suomea ja maailmaa tahansa. Kurssi käynnistyi tammikuussa ja kestää toukokuulle saakka. Striimausten tallenteiden ansiosta voit tulla mukaan myös kesken kurssin, sillä kaikki aikaisemmat

Kuusamo Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi www.facebook.com/ kuusamonlintukerho Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

jaksot ovat nähtävissä koko kurssin ajan. Kurssi sopii kaikenikäisille lintuharrastajille ja kaikille linnuista kiinnostuneille, myös harrastustaan aloitteleville. Kurssi tarjoaa lintutietoa niin lajinmäärityksen kuin eri lajien tilanteenkin osalta. Lajikuvauksia esitellään noin sadasta Lapissa esiintyvästä lajista, ja kaikkien osalta tarkastellaan myös kannan kehittymistä ja esiintymistä Lapissa viime aikoina. Lajitiedon lisäksi tarjolla on monipuolista tietoa myös itse lintuharrastuksesta, kuten Tiira-lintutietopalvelun käytöstä, lintuharrastuksen tapahtumista, lintulaskennoista ja vaikkapa pinnakisoista!

Kymenlaakso Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com. www.kyly.fi www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys Uusi sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Aikuinen 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e ja perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Jäsenmaksut 2021:

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 5 e

Luentopaikka on Lapin ammattikorkeakoulun Borealis-sali Rovaniemellä. Lisäksi järjestetään mahdollisuuksien mukaan ulkotapahtumia kurssin yhteyteen. Kaikki tapahtumat järjestetään turvallisesti huomioiden kunkin ajankohdan mahdolliset viranomaisten asettamat paikalliset rajoitukset ja suositukset. Kulujen kattamiseksi peritään osallistumismaksu. Tarkemmat tiedot: www.lly.fi/toiminta/lintuharrastuskurssi-2022 Tervetuloa kurssille!

Lohjan seutu

LounaisHäme Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com.

www.lly.fi

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487.

www.facebook.com/LapinLintutieteelinenYhdistys

www.hakkilohja.fi www.facebook.com/hakkiry

www.facebook.com/lintuharrastajat

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

www.instagram.com/hakki_ry

Lappi Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Tuomo Ollila, puheenjohtaja@lly.fi.

Jäsenmaksut 2022:

Kaksi Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Jäsenmaksut 2022:

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Varsinainen jäsen 25 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsen 6. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.lhlhry.fi

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY). mly@birdlife.fi. Pj. Anne

1 | 2022 Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty Kaksi WhatsApp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 16.2. Atlas-laskijakoulutus klo 18 Vaasassa (Variskan koulu, Vanhan Vaasankatu 20). 10.3. Tiira-käyttökoulutus , paikka vahvistuu myöhemmin. 24.3. Kevätkokous Vaasassa klo 18 alkaen. Paikka ja ohjelma vahvistuvat lähempänä. 24.4. Torniopastus klo 7–11 Tuovilanjokisuun tornilla. Lisätiedot ja lisäykset tapahtumiin MLY:n verkkosivuilla ja Facebookissa.

Ostrobothnia Australis Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi www.facebook.com/ OstrobothniaAustralis

Jäsenmaksut / Medlemsavgift 2022: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat / Aktiviteter: Följ med Oas Facebook och webbsidor.

Pirkanmaa Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231. www.pily.fi www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram-ryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

33 Tapahtumat: Lintuillat pidetään klo 18 Tampereella (pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, Lehmus-sali). Tervetuloa! Kaikissa tapahtumissa noudatetaan voimassa olevia koronaohjeita ja -suosituksia. Ks. päivitykset ja lisätiedot kaikista tapahtumista Pily:n verkkosivuilta. 1.1.–31.12. Ekopinnakisa ja kuntakisa Pily:n toimialueella. 1.1.–31.12. Pily:n kotiseutukisa 2022. Kuka havaitsee vuoden aikana Pily:n toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan? Avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille. Tässä kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan. 27.1. Tammikuun lintuilta. Juha Lehtinen kertoo linturetkistään ja -kuvistaan. 30.1. Pihabongaukseen liittyvä lintukävely Tampereella Hatanpäällä ja Rantaperkiössä. Lähtöpaikkana Hatanpään kartanon P-paikka klo 10 (Hatanpään puistokuja 1). Oppaana Ville Wallgrén. Kovalla pakkasella tai tuulella kävely peruuntuu. 12.2. Helmikuinen lintukävely Tampereella Pyhäjärven rannassa Tahmelan ja Pispalan alueella. Havainnoimme talvisia lintuja. Lähtöpaikka Tahmelanlähde klo 10. Kesto pari tuntia. Oppaana Olavi Kalkko. Säävaraus. 12.–20.2. Koskikarojen laskentaviikko. 20.2. Koskikararetki Siuron koskella klo 13–15. Kokoontuminen Koski-Baarin vieressä. Oppaina Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso, Nokian Lintukoulu. 24.2. Helmikuun lintuilta. Lintuatlasta tehdään vuosina 2022–2025. BirdLife Suomen suojeluasiantuntija ja lintuatlaskoordinaattori Aapo Salmela kertoo lintuatlaksesta. Lisäksi Ville Wallgrénin lintuvalokuvaesitys Villen itse ottamista suosikkikuvista. 9.3. Perinteinen pöllöretki. 24.3. Sääntömääräinen kevätkokous Tampereella klo 18 (pääkirjasto Metso, Lehmus-sali). Käydään mm. läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2021 sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. 26.3. Lintukävely Tampereella keväisen Viinikanlahden rannalla,

Arboretumissa ja Rantaperkiössä. Lähtöpaikkana Takon soutajien P-paikka klo 10 (Hatanpäänkatu 6). Kesto parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. Kovalla sateella tai tuulella kävelyä ei pidetä. 28.4. Huhtikuun lintuilta. Ohjelma avoin.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

Nokian Lintukoulu Ks. tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: 1) Pily myy linnunruokaa. Myynti tapahtuu verkkosivujen kautta, josta löytyvät hinnat, tilaus- ja nouto-ohjeet.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

pakkauskulut. Hinnat sisältävät ALV:n. (www.pily.fi/lintujenviemaa) 5) Pily ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjoistai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä Pily:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa (www. luonnonperintosaatio.fi/lahjoita/ kampanjaan2?sku=kampanja-pirkanmaa). Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (RA/2020/921). Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607. www.pklty.fi www.facebook.com/pklty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 21 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Enon lintukerho: 2) Uudet jäsenet saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. 3) Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu 2. painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta verkkosivuilta. 4) Joukko Pily:n veteraanijäseniä on 5 vuoden työskentelyn tuloksena saanut valmiiksi hienon kirjan lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella. Kirjan”Lintujen viemää – muisteluja lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella” on toimittanut yhdistyksen alkuvuosien sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Mikko Jokinen. Kirjan hinta on 20 e + posti- ja

Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

Juuan lintuharrastajat: Juuan lintuharrastajat, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 018 6607.

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Seija Rannikko, seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569. Jäsensihteeri Esa Hohtola, esa.hohtola@oulu. fi, p. 040 751 5572. www.pply.fi www.facebook.com/pply.fi

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 42/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat, koululaiset, eläkeläiset ja työttömät 36/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Kaikissa tapahtumissa koronavaraus. Seuraa yhdistyksen verkkoja Facebook-sivuja. Rajoitusten salliessa kuukausikokoukset pidetään Oulussa (paitsi toukokuussa) klo 18 alkaen (Linnanmaan kampus, sali SÄ102). 9.2. Sääntömääräinen kevätkokous. Esitelmän aihe avoin. 9.3. Petoilta. Hannu Tikkanen esitelmöi meri- ja maakotkista. Huhti–toukokuussa sunnuntaisin klo 10 Möljän lintukävelyt Oulun Toppilansaaressa. 13.4. Kuukausikokous/lintuilta. Esitelmän aihe avoin. 11.5. Kokous Liminganlahden luontokeskuksessa. Esitelmän aihe avoin. Iltaretki lintutornille. Lasten lintukerho ja lintuleiri järjestetään keväällä koronatilanteen niin salliessa.

PohjoisSavo Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net www.lintuyhdityskuikka.net www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2022: Varsinaiset jäsenet 26 e, perhejäsenet 5 e, kannatusjäsenmaksu 120 e.

Tapahtumat: 24.–28.1. Pihabongauksen koululaisviikko. 29.–30.1. Pihabongaus.

Ajankohtaista: Aiemmin Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen (KLYY) lintujaostona toiminut Kuikka on nyt rekisteröitynyt

Alueuutisia Linnustoselvityksen puute lykkäsi stadionhanketta Oulussa Oulun Heinäpäähän suunniteltu uusi jalkapallostadion viivästyy, koska kaavoitukseen ei oltu tehty asianmukaista linnustoselvitystä. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PPLY) laatimassa muistutuksessa huomautettiin asiasta ja todettiin, että alueen nurmikentillä ruokailee ja levähtää erityisesti muuttoaikoina useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Asemakaava oli jo hyväksymiskäsittelyssä, kun stadionyhtiö halusi ottaa aikalisän välttääkseen valitusriskin. Kaupunginhallitus palautti asemakaavan uuteen

valmisteluun, ja asianmukaiset linnustoselvitykset tehdään ensi kesänä. Vaikka kyseinen alue ei ole suojelullisesta näkökulmasta erityisen merkittävä, tapaus osoittaa, että kuntien ja kaupunkien kaavoituksissa ei voida oikaista linnustoselvitysten yli. Lintuyhdistysten paikallistuntemuksella ja tehdyillä muistutuksilla voidaan vaikuttaa siihen, että kaavoituksissa tehdään ympäristön kannalta olennaiset selvitykset ja että luontoarvot huomioidaan näiden selvitysten edellyttämällä tavalla. Iikka Kivi (PPLY)

Syksyllä vedetyn talvilintulaskentakurssin myötä on Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen (MLY) alueelle saatu mukava määrä uusia laskentareittejä. Metsiä, kaupunkiympäristöä, peltoja ja vesistöjä kiertäviä reittejä esiteltiin yhdistyksen syyskokouksessa. Moni uusista reiteistä jää taatusti elämään kauas tulevaisuuteen ja tuottaa arvokasta havaintoaineistoa talvilinnuista.

Toivon mukaan myös 16.2. pidettävä Lintuatlas 4 -laskentakoulutus saa monet innostumaan ja arvioimaan siivekkäiden pesinnän merkkejä. Atlasta pääsee aloittelemaan jo kevättalvella, kun meillä talvehtineet linnut aloittelevat pesäpuuhiaan. Nähdään Variskalla! (Ks. tapahtumakalenteri.) Anne Paadar (MLY)

Uutta lintulaskentaintoa liikkeellä

Nro 1, 27. vuosikerta ISSN 2489-7906

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 15 000 jäsentä ja 9 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Henkilöstö

Painopaikka

PunaMusta Oy, Joensuu, 2022

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen 25 000 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2022 kolmena numerona: 20.1., 8.4. ja 16.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

6.3. Lintuilta klo 18. Ks. ohjelma ja osallistumisohjeet yhdistyksen verkkosivuilta.

2.4. Lintukävely Porin Kirjurinluodossa. Kokoontuminen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti).

Porvoon seutu

26.–27.3. RSLH:n 20-vuotisjuhla ja BirdLifen edustajiston kevätkokous Raumalla. Tarkempi ohjelma julkaistaan alkuvuodesta.

Suomenselkä

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com www.facebook.com/psly.ry Sähköpostilista Corvus-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2022: Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat: 22.1. Lintukävely Lapinjärvellä. Lähtö klo 10 Salen P-paikalta. Vetäjinä Juha Tuomaala ja Henrik Westerholm. Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkoja Facebook-sivuilla.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Päijät-Häme

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

BirdLife Päijät-Häme (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys) phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p. 040 508 0492.

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit

Painos

yhdistys, Lintuyhdistys Kuikka ry. Lue juttu tämän lehden sivulta 31.

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

www.phly.fi www.facebook.com/phlyry

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Tapahtumat:

Toimistoapulainen Arttu Repo Ohjelmoija Mirko Sillanpää Ohjelmoija Ilari Kauko

Ohjelmoija Toni Vänttinen

Puheenjohtaja Mika Asikainen

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Rauman seutu Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267. www.rslh.info www.facebook.com/pages/raumanseudunlinnut www.instagram.com/rslh_linnut Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy ja Ylläksen Yöpuu.

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston pj. Hannes Halminen, nuorisojaosto.rslh@gmail.com. 1.11.2021–31.3.2022 Nuorisojaoston järjestämä valtakunnallinen ruokintapinnakisa. Kisan tiedot ja tulospalvelu: www.tringa.fi/kisa

Ajankohtaista: Yhdistys täytti 20 vuotta syksyllä 2021, ja juhlistamme pyöreitä vuosia maaliskuussa BirdLifen edustajiston kokouksen yhteydessä. Lisätie-

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

29.1. Opastettu Pihabongaus klo 11–13. Tervetuloa havainnoimaan talvilintuja yhdistyksen ruokinnalle Seminaarin puutarhalle lintuoppaiden kanssa (Satamakatu 5, Rauma). 6.2. Lintuilta klo 18. BirdLifen suojeluasiantuntija Aapo Salmela esittelee vuonna 2022 alkavaa uutta Lintuatlasta. Esitys etäyhteydellä. Ilmoittaudu sähköpostilla osoitteeseen rshl@birdlife.fi ja osallistu joko paikan päällä Kuovin nuorisotalolla tai etäyhteydellä. Maaliskuussa pöllöretki ja maalis-huhtikuussa hanhi- ja peltolinturetki. Seuraa yhdistyksen tiedotusta!

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431. www.sslty.fi www.facebook.com/SSLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 12.–13.2. Koskikaraviikonloppu. Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582. 16.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala. 7.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa. 4.–5.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Sähköpostilista ja WhatsApp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Nuorisojaosto:

www.instagram.com/phly1970

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle

3.4. Lintuilta ja yhdistyksen kevätkokous klo 18. Ks. ohjelma ja osallistumisohjeet yhdistyksen verkkosivuilta.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Suupohja Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

toja tulossa – seuraa yhdistyksen tiedotusta!

www.facebook.com/SuupohjanLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Satakunta Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 018 7028 www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat:

Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (Tringa), toimisto@ tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 040 763 2595. www.tringa.fi www.facebook.com/tringary

Koronatilanteesta johtuen kaikkia tapahtumia, kuten lintuiltoja, ei voida toistaiseksi varata tai sopia etukäteen. Lisätiedot tapahtumista ja tulevat tapahtumat ilmoitetaan yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.instagram.com/tringa.ry

24.–28.1. Pihabongauksen koululaisviikko.

Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

29.–30.1. Pihabongaus. 5.2. Lintukävely Porin Kirjurinluodossa. Kokoontuminen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). 5.3. Lintukävely Porin Kirjurinluodossa. Kokoontuminen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti).

www.twitter.com/tringa_ry Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Tapahtumat: Keväällä opastettuja linturetkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin. Suurin osa retkistä on maksuttomia ja kaikille avoimia. Kaikille kevään retkille on

1 | 2022 ennakkoilmoittautuminen. Koronatilanteesta johtuen muutokset mahdollisia, joten tarkista ajantasaiset retkitiedot verkkosivulta: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri

Nuorten linturyhmä: Tringan nuorten linturyhmä järjestää retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Retkiä suunnitellaan ja havaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat tervetuloa mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, ks. yhteystiedot: www.tringa.fi/ nuortenryhma. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

Ajankohtaista: Tringan ekopinnaskaba 2022 ja muut kisat. Lisätiedot ja osallistumisohjeet verkosta: kisa.tringa.fi Tringa järjestää jäsenilleen lintuaiheisia kursseja: www.tringa.fi/kurssit Hangon lintuasema. Lähde havainnoijaksi Haliakselle! Asemamaksu 35 e/vuosi (opiskelijat, työttömät/ vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@halias.fi. Lisätietoja: www. halias.fi

Valkeakoski Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386. vlhry.fi www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat www. twitter.com/vlhry www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ks. liittymisohjeet verkkosivuiltamme: www.tly.fi/yhdistys/ nuorisotoiminta.

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema: fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@ tly.fi. Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi. Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elin ympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi. TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikket olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@yahoo. com. Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se t. 040 588 1478. www.facebook.com/ fagelskyddsforeningen

Medlemsavgift 2022: Vuxna 25 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 010 406 6200.

Se ÅFF:s hemsida och FB-sida för närmare information om kommande aktiviteter.

www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 35 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 13 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto: TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti. BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

www.alandsfagelskyddsforening.com

VarsinaisSuomi

www.tly.fi

Liity jäseneksi!

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Aktiviteter:

29.–30.1. BirdLife Finlands gårdskryss. Mera information kommer. Stadsvandringar, exakta datum kommer senare. Februari: Klinten med omgivningar. Samling vid Restaurangskolan. Mars: Fiskehamnen med omgivningar. Samling i Korrvik. Februari/mars: Uggleutflykt till Uppland i slutet av februari/början av mars. Mars: Hackspettssafari till Brändö i mitten av mars. Närmare information kommer senare.

Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

LAAJA JA KRISTALLIN KIRKAS

HUIPPU UUTUUS

TSN-99 Nature will never look the same again. Consider the game changed.

Huippuluokan luontokokemus Kowan kanssa!

TSN-99 Prominar on Kowan ensimmäinen 99 mm tarkkailukaukoputki, jossa on käytetty sekä kuperaa XD-linssiä että puhdasta fluoriittikidelinssiä. Suuren etulinssinsä ansiosta saat erinomaisen optisen suorituskyvyn myös heikossa valaistuksessa. Laadukas optinen rakenne mahdollistaa yksityiskohtaisen ja terävän kuvan ilman värivirheitä. • Suuri 99 mm etulinssi ylivoimaiseen suorituskykyyn heikossa valaistuksessa • Parannetut optiset pinnoitteet sekä likaa ja tahroja hylkivä KR-pinnoite • Kowan ensimmäinen kaukoputki XD-linssillä ja fluoriittikidelinssillä

TE-80XW 40x Laajakulmaokulaari Uuden kaukoputken kanssa julkaistiin myös uusi 40x laajakulmaokulaari, jossa on markkinoiden laajin näkökenttä!

BirdLife 1/2022

Articles inside

Retkelle lintuasemalle (BirdLife 1/2022)

Miksi tärkeitä lintualueita nimetään? (BirdLife 1/2022)