Pöllöjen aktiivisin laulukausi on helmi−maaliskuussa yön pimeinä tunteina. Huuhkaja on äänessä erityisesti ilta- ja aamuhämärissä.
Arto Juvonen / Lintukuva . fi
Missä säässä pöllöt huhuilevat? Pöllöjen huhuilukausi lähestyy. Moni harrastaja on palannut pettyneenä pöllöjen kuunteluretkeltä, vaikka sään piti olla hyvä. Mistä kiikastaa?
Mitätönkin tihkusade on turmiollista ja sama koskee myös niin lievää lumisadetta, että sitä ei edes huomaa auton valoissa eikä tunne paljaalla kädellä. Kun kuitenkin kääntää kasvonsa taivaalle, tuntee pienenpieniä hiutaleita. Ne riittävät hiljentämään pöllöt.
Pilvisyys Raimo Seppälä
Tuuli Tuulinen sää estää tehokkaasti äänen kuulumista, joten pöllöt ovat tuulella hiljaa. Täysin tyyntä ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kevyt tuulenvire vielä menettelee. Pöllöille siedettävä tuulenvoimakkuus on peltoaukeilla ja muissa avoimissa maastoissa noin 2−3 ja yhtenäisillä metsäalueilla 3−4 metriä sekunnissa. Lintuharrastajien näppituntuman mukaan tuulisia säitä olisi tullut ilmastonmuutoksen myötä lisää, mutta Ilmatieteen laitoksen mukaan tälle ei löydy tilastollista tukea. Joka tapauksessa hyviä kuuntelukelejä on harvassa.
Sade Kaikenlainen sade, hyvin hentokin, haittaa äänen kantautumista. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan sade myös muuttaa äänen sisältöä, jolloin huhuilun sisältämät viestit vääristyvät. Tiedämme tutkimusten perusteella, että pöllöt tunnistavat toisensa yksilöllisesti huhuiluista, mutta muutoin meillä ei ole vielä mitään käsitystä siitä, kuinka monenlaisia viestejä huhuilut sisältävät.
22
Pilvisyys ei sinänsä ole este huhuilulle, mutta pilvinen sää tarkoittaa usein sitä, että ilmassa on kosteutta, ja se taas vaientaa pöllöt. Ilmeisesti niinkin vähäinen kosteus, että ihmisen on vaikea huomata sitä omilla aisteillaan, riittää hiljentämään pöllöt. Peltoaukeille ja maanteiden notkelmakohtiin kertyvä sumu on selvä merkki siitä, että pöllöretki kannattaa kohta lopettaa.
Pakkanen Pöllöjen pakkasraja tuntuu olevan noin −10 astetta. Se ja sitä kylmemmät pakkaslukemat lopettavat huhuilun. Luultavasti kyse on siitä, että kylmän ilman vetäminen keuhkoihin on pöllöille epämiellyttävää. Esimerkiksi −6 astetta tuntuu vielä olevan siedettävä pakkaslukema pöllöille, mutta sen jälkeen pakkasen kiristyessä huhuilu nopeasti lyhenee ja lopulta päättyy kokonaan.
Kuutamo Yleisen pöllöretkeilijöiden havainnon mukaan pöllöt ovat aktiivisimmillaan kirkkaalla kuutamolla. Tälle löytyy tukea, sillä huuhkajaa koskevat eurooppalai-
set tutkimukset osoittavat, että äänen lisäksi huhuileva huuhkaja viestii myös visuaalisin signaalein, ja ne näkyvät parhaiten kuutamolla. Vastaavia tutkimustuloksia löytyy myös joistakin ulkomaisista pöllöistä. Varmaankin kaikilla pöllöillä on jotain visuaalista viestitettävää, koska kuutamo tuntuu olevan huhuilijoiden suosiossa.
Ihanteellinen kuuntelukeli Hyvän huhuilusään voi tiivistää niin, että äänen pitäisi kantaa kauas eikä kurkkuun saisi sattua. Ihanteellinen sää pöllöretkelle on siis tyyni ilta, jolloin tähdet tuikkivat kirkkaalta taivaalta ja kuu loimottaa. Lämpötila on plussalla tai pikkupakkasella. Valitettavasti tällaisia kelejä on vain harvoin. Tuskin koskaan ne kestävät koko yötä, joten kun sääennuste lopputalvesta näyttää, että illalla on tällaista säätä tulossa edes parin tunnin ajaksi, kannattaa pöllöretki ilman muuta toteuttaa. Toisinaan hyvä kuuntelusää muodostuu vasta aamuyöllä. Harva meistä viitsii silloin nousta lämpimän peiton alta ja lähteä pöllöretkelle. Kaikkiin sääntöihin on luonnossa poikkeuksia. Ehkä näistä ajatuksista on kuitenkin apua, kun mietit, milloin lähtisit pöllöretkelle ja milloin pysyt kotona. Jutun teossa ovat auttaneet useat pöllötutkijat, lintuäänittäjät, meteorologit, ääniasiantuntijat ja tavalliset lintuharrastajat, joille kaikille kirjoittaja esittää lämpimän kiitoksensa.
