Birdlife 2/2018

Nro 2. huhtikuu 2018

Talven venyminen myöhästytti kevätmuuttoa s. 4

Kevään ja kesän lintutapahtumat Tornien taisto

s. 21

Lasten lintuviikko

s. 6

Pönttöbongaus

s. 7

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

CL POCKET

SALAISUUKSIEN PUUTARHA Vilkaistessasi ulos ikkunasta huomaat puutarhassa liikettä ja katsoessasi tarkemmin näet, että punarinta on pesiytynyt pensasaitaan. Jäät ihailemaan pientä vierailijaa ja sen huomiota herättävää höyhenpukua ja näet, kuinka lintu etsii ahkerasti sopivia pesätarpeita. Juuri tällaisina hetkinä SWAROVSKI OPTIKIN kompakti CL Pocket -kiikari on parhaimmillaan l aadukkaan optiikan, optimaalisen katselumukavuuden ja helppojen käyttöominaisuuksien ansiosta. CL Pocket sopii koko perheen käyttöön ja on aina kätevästi käsillä silloin kun haluat katsella luonnon pieniä ihmeitä lähempää. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

2 | 2018

3

Pääkirjoitus

Kevät? Kevät!

Jan Södersved

Markus Seppälä

Luonto on alkanut vihdoinkin karistella pitkälle venyneen talven lumia ja pakkasia harteiltaan. Kaupungeissa alkaa jälleen jokakeväinen keskustelu lumen alta paljastuneista koiranjätöksistä, polkupyörien ja autojen nastarenkaat vaihdetaan kesäkumeihin ja lintuharrastajat aloittavat toden teolla vuoden kiireisimmän retkeilykauden. Muuttolintujen saapuminen on viimeinkin käynnissä (s.28– 35), mikä on näkynyt myös 100 lintulajia -haasteen ensimmäisten "satasten” täyttymisessä.

Kiirettä pitää myös BirdLife Suomella ja sen 30 jäsenyhdistyksellä. Valtakunnallisten tapahtumiemme – Tornien taiston, Lasten lintuviikon ja Pönttöbongauksen – lisäksi kevät ja kesä pitävät sisällään valtavasti retkiä ja lintuaiheisia tapahtumia, jotka kannattaa merkitä kalenteriin. Yhdistysten järjestämät muutamat lintukurssit ovat olleet ilahduttavasti tupaten täynnä, ja kysyntää kursseille löytyy varmasti ympäri Suomea.

Kevät on tuonut mukanaan uusia haasteita, mutta myös hyviä uutisia lintujen- ja luonnonsuojelurintamalle. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt naakan rauhoituksen purkamista (s.18), mikä ei ole mielestämme toimiva ratkaisu lajin aiheuttamien vahinkojen estämiseksi. Pitkäaikainen työmme tuotti toivotun tuloksen maaliskuussa, kun EU:n komis-

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

sio toteutti vihdoin uhkauksensa haastaa Suomi oikeuteen haahkojen kevätmetsästyksen sallimisesta Ahvenanmaalla (s.19). BirdLifen edustajiston kevätkokouksen julkilausumassa vaadimme punasotkan ja muiden uhanalaisten riistavesilintujemme rauhoittamista metsästykseltä. Vuoden lintua, punasotkaa, etsitäänkin tänä keväänä ja kesänä koko maasta, ja sivulla 20 kerromme, miten laskentaan voi osallistua. Punasotkien lisäksi Tiiraan on hyvä ilmoittaa jokainen havainto tervapääskyistä (s.15) ja heinäkurppasoitimista (s.17).

Suomen lajien ja elinympäristöjen kannalta merkittäviä uutisia kuuluu myös maamme hallituksen

PS. Tämän numeron sivuille on piilotettu yksi sananmuunnos (esimerkki: lohta kokilla – kohta lokilla). Lukijamme, joka lähettää ensimmäisenä oikean vastauksen sähköpostitse toimituksen osoitteeseen (birdlife-lehti@birdlife.fi), voittaa pienen palkinnon. Hyviä lukuhetkiä!

suunnalta. Seuraamme suurella mielenkiinnolla kiireessä edistettävää maakuntahallinnon uudistusta, jossa halutaan karsia (s.17) ympäristövirkamiesten mahdollisuutta valvoa ja toimia, jos luonnonsuojelu- ja ympäristöasiat ovat vaarassa jäädä muiden intressien jalkoihin kaavoitus- ja muissa hankkeissa. Toteutuessaan vastuu luonnon edun valvomisesta siirtyisi entistäkin korostuneemmin kansalaisille ja kansalaisjärjestöille.

Kevät on myös uuden opettelun ja aktivoitumisen aikaa. Voit opetella uusia lajeja ottamalla osaa 100 lintulajia -haasteeseen (s. 12) tai lähteä mukaan alueesi lintuyhdistyksen toimintaan. Voit myös osallistua uuden lintuharrastajasukupolven innostamiseen viemällä omat tai vaikka naapurin lapset linturetkelle.

Toivotan lukijoillemme mitä parhainta lintukevättä ja -kesää sekä alati suotuisia retkisäitä!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/jarjesto/ julkaisut/linnut/

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen!

Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa-lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Anna palautetta!

PIHA

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastauksesi 18.5. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille.

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat: –– Ennennäkemätön hanhisyksy –– BirdLife maailmalla –– Punasotkan nousu ja tuho

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja –cd-levyn voittivat Riitta Martinkauppi, Liisa Pajunen, Liisa Narvia, Jarmo Sarane ja Arto Järvinen.

Kansikuva: Kiuru (Arto Juvonen).

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan jälleen 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa (3/2018).

Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 10!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman BirdLife-lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

4

Sisällys Oliko maaliskuu 2018 poikkeuksellisen vähälintuinen? 4 Lopputalvesta numeroin

5

Pönttöbongaus

7

Lasten lintuviikko

6

BirdLife maailmalla

8

Maailman linnuille uusia nimiä

6

Urpiaiset ja järripeipot värittivät Pihabongausta

10

Tiesitkö tämän Tiirasta?

11

Oletko ympäristötietoinen lintuharrastaja?

14

Erikoinen havainto: hippiäinen syö talipallosta!

15

Silmät auki – onko munarosvoja näkyvissä?

18

Pihabongauksen koululaisviikko veti koululaiset linturetkeilemään

Kaipaatko tekosyyn lähteä linturetkelle?

Ota 100 lintulajia -haaste vastaan!

11

14

Kolumni: Antamatta jääneet vaalilupaukset

17

Naakan rauhoitusta ollaan purkamassa

18

Tervapääskyjen kevytseurantaa

15

Heinäkurppasoitimia etsimään

17

IBA-alueet – mitä ja miksi?

19

Missä on vielä punasotkia?

20

Kysely: Mitä kaikkea punatulkut syövät?

19 21

Tornien taisto

21

Linnut-lehdessä vuoden paras aikakauslehtikansi

22

Kevätkokous historiallisesti Maarianhaminassa!

23

Usein kysytyt kysymykset

24

Pikku-Tiira

26

Linturadan suosio yllätti iloisesti Raahessa

30

Pönttötalkoilla Mätäjoen linnuille uusi asuinalue

33

Harvinaisuuskomiteat kokoontuivat Jyväskylän Korpilahdella

22

Uutta virtaa toimistolle

22

Apus kiiti vuoden lintuyhdistykseksi

23

Lajipari

25

Lukijoilta

27

Kullan arvoinen: Seppo Vuolanto

23

Kiikarin läpi

24

10 kiperää linnuista!

25

Tapahtumakalenteri

28

Raahen koululaiset saivat suuren lintukuvalahjoituksen

Arto Juvonen

12

Nimistön uumenista

Haahkan kevätmetsästys vie Suomen EU-tuomioistuimeen

Oliko maaliskuu 2018 po

31

Pitkään venynyt talvi jarrutti kiurujen saapumista.

Kevään 2018 ensimmäiset kiurut ja merihanhet tavattiin jo tammikuun lopussa etelärannikolla ja Ahvenanmaalla. Siihen kevään tulo sitten tyssäsikin, ja talven ote pysyi lujana huhtikuun vaihteeseen asti. Miten tämä vaikutti muuttolintujen saapumiseen?

Tero Toivanen Kevään ja kevätmuuton etenemisen vaihtelu on helmi–maaliskuussa valtavaa. Edelliset neljä vuotta ovat alkukevään osalta olleet kaikki tavattoman varhaisia. Kevätmuutto on lähtenyt toden teolla käyntiin viimeistään maaliskuun alkupuolella – vuosina 2014

ja 2015 jo helmikuussa muun muassa ensimmäisten hanhien saapumisen myötä.

Helmi- ja maaliskuu 2018 olivat selvästi tavanomaista kylmempiä, ja kevätmuutto edellisvuosiin verrattuna selvästi myöhässä.

1990-luvun kevääksi tämä vuosi olisi silti ollut varsin tavanomainen, ja jopa tältä vuosikymmeneltä löytyy vielä myöhäisempi kevät 2013.

haahka

metsähanhi

10.4.

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

31.3.

21.3.

11.3.

1.3.

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Haahkan ja metsähanhen muuton voimistuminen (ensimmäinen havainto yli 100 yksilöstä) vuosina 2012–2018.

2 | 2018

5

Lopputalvesta numeroin

oikkeuksellisen vähälintuinen?

Kymmenen tai satatuhatta hyyppää

Töyhtöhyypät ja kiurut ovat vuodesta toiseen ensimmäisiä muuttajia, joiden yleistymisen perusteella on hyvä seurata kevään etenemistä. Vuosina 2014 ja 2015 ilmoitettiin Tiiraan jo maaliskuun ensimmäisen kolmanneksen aikana yli 20 000 töyhtöhyyppäyksilöä.

Keväällä 2018 töyhtöhyyppiä nähtiin 20.3. mennessä vain parikymmentä, mutta maaliskuun lopulla havaintoja ilmoitettiin kuitenkin yli 3 000 yksilöstä. Vuonna 2013 nähtiin maaliskuun lopussa kokonaista 12 töyhtöhyyppää: kymmenestuhannesosa vuosina 2014 ja 2016 ilmoitetusta määrästä.

Keväällä 2014 kiurut valloittivat suuren osan Suomea jo maaliskuun alkupuoliskolla: havaintoja tehtiin Pohjois-Karjalassa ja Perämeren pohjukassa asti. Keväällä 2018 vain muutama kiuru oli ehättänyt eteläisimpään Suomeen maaliskuun puoleenväliin mennessä. Kuun loppupuolella nähtiin etelärannikolla kuitenkin jo satojen kiurujen parvia, ja vuoteen 2013 verrattuna kevät ei näytäkään myöhäiseltä – silloin maaliskuun suurin kiurumäärä oli 30 yksilöä.

Päämuuton käynnistymisessä jopa yli kuukauden vaihtelu

Kevään ensisaapujien päivämäärät eivät useinkaan kerro koko totuutta kevään etenemisestä, ja lintulajien päämuuton alkaminen antaa siitä luotettavamman kuvan. Ensimmäisen kerran yli 100 haahkaa nähtiin keväällä 2018 noin kaksi viikkoa muutamaa edellisvuotta myöhemmin, mutta viikkoa aiemmin kuin keväällä 2013. Metsähanhen muuton voimistumisen alku vaihtelee enemmän: nyt ensimmäiset

Yksilömäärä

Yksilömäärä

1–10

1–10

10–100

>10

140 PEIPPOA kierteli Sa-

lossa vielä 8.2. Alueella on ollut iso parvi peippoja koko talven. Tammikuussa yli sadan peipon parvia oli monessa muussakin paikassa, ja vielä vuodenvaihteessa Kouvolassa oli 220 peippoa, mikä on suurin talvikuukausina Tiiraan ilmoitettu parvi. Yli 50 peipon kerääntymiä ilmoitettiin helmikuussa myös Pöytyältä ja Kouvolasta. Näin isoja parvia ei ole ennen helmikuussa ilmoitettu.

70 TELKKÄÄ laskettiin Sastamalan Kiikassa 30.1. ja 1.2. Telkkiä talvehtii Suomessa entistä enemmän, ja ulkosaaristossa voi havaita jopa tuhansien telkkien kerääntymiä. Sisämaassa laji on kuitenkin harvalukuinen talvehtija, ja vain paikoin nähdään kymmeniä tai satoja telkkiä. Pirkanmaan suurin talvikerääntymä oli tätä ennen 63 telkkää samalla paikalla edellistalvena.

>100

70 NOKKAVARPUSTA

Kiuruhavainnot maaliskuun alussa (1.–15.3.) vuosina 2014 ja 2018.

Tiiraan ilmoitetut maaliskuiset töyhtöhyyppähavainnot vuosina 2012–2018.

1.–10.3.

11.–20.3.

21.–31.3.

2012

118

7382

48003

2013

2

2

2014

20752

35451

12 116845

yli 100 metsähanhea ilmoitettiin Tiiraan 29.3. Vastaaviin määriin on aikaisina keväinä ylletty jo maaliskuun ensimmäisellä viikolla, mutta keväällä 2013 vasta huhtikuun puolivälissä.

Oli varhaiskevät millainen tahansa, muuttotilanne voi kevään edetes-

2015

20468

50838

2016

1991

7042

62283 144288

2017

1790

37467

38168

2018

1

20

3082

sä kääntyä hetkessä päinvastaiseksi.

Keväällä 2013 muuton aikataulu kurottiin noin viikossa kiinni huhtikuun puolenvälin jälkeen. Viime vuonna puolestaan huippuaikainen alkukevät hyytyi huhtikuun lopussa yhdeksi vuosituhannen myöhäisimmistä.

nähtiin Espoossa 11. ja 27.2.

Kuopiossa nähtiin 30 linnun parvi 15.1., ja vähintään 10 nokkavarpusen parvia on nähty Salossa, Pietarsaaressa, Porvoossa ja Ylitorniossa. Espoon parvea suurempia kerääntymiä on ilmoitettu vain tammikuussa 2001, jolloin Siuntiossa oli parhaimmillaan 95 nokkavarpusen parvi.

39 UUTTUKYYHKYÄ havaittiin Pöytyällä 4.–25.2., mikä on suurin talvikuukausilta Tiiraan ilmoitettu määrä.

Tänä talvena esimerkiksi Nakkilassa talvehti 19 uuttukyyhkyn parvi, ja Säkylässä oli vielä tammikuun lopulla 20 uuttukyyhkyä. Yksittäisiä uuttu- ja sepelkyyhkyjä talvehtii säännöllisesti varsinkin Eteläja Lounais-Suomessa.

3 AMPUHAUKKAA saa-

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/ birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää

kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@ birdlife.fi, p. 09 4135 3300)!

listeli Kauhajoen Päntäneellä 19.1. Ampuhaukkoja jäi talvehtimaan tavallista enemmän, kun urpiaiset ja muut pikkulinnut parveilivat puimattomilla pelloilla. Kaksi ampuhaukkaa samalla paikalla on tänä talvena havaittu Ilmajoella, Janakkalassa, Kouvolassa, Loimaalla, Närpiössä, Pöytyällä ja Sastamalassa.

Koonnut Jan Södersved

Maailman linnuille uusia nimiä

Jan Södersved

Uusi lista maailman lintulajien suomenkielisistä nimistä julkaistiin BirdLife Suomen verkkosivuilla tammikuun lopulla. Päivitetyssä nimistössä on 236 heimon, 2 340 suvun ja 10 142 lajin nimet. Verrattuna edelliseen, kaksitoista vuotta sitten julkaistuun nimistöön uusia tai muutettuja nimiä on yli 1 300, joista lajinimiä yli tuhat.

Päivitys tehtiin, koska tiedot lintujen sukulaisuussuhteista tarkentuvat ja muuttuvat koko ajan. Vanhasta nimistöstä katosi useita lajeja, joita tulkitaan nykyisin alalajeiksi, ja nykyiseen nimistöön tuli noin 500 uutta lajia, joista useimpia oli ennen pidetty alalajeina. Vanhoihin suomenkielisiin nimiin tehtiin palautteen perusteella noin 600 muutosta. Tieteellisen nimen kirjoitusasu muuttui yli 1 500 lajilla.

Pääosa muutoksista koskee lintuja, joita ei ole havaittu Euroopassa. Uudessa luettelossa on vain kol-

14.-20.5.2018 Lasten lintuviikolla lähdetään retkeilemään kouluissa, päiväkodeissa ja perheissä!

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat.

Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Lapsille ja retken vetäjälle on tarjolla runsaasti maksutonta materiaalia.

me Suomessa havaittua lajia, joita ei ole edellisessä luettelossa. Nämä ovat joitakin vuosia sitten lajiaseman saaneet pikkukanadanhanhi, amerikanmustalintu ja sepeltasku.

Uuden nimistön tieteelliset ja englanninkieliset nimet ja lajien järjestys perustuvat kaksiosaiseen kirjaan The Howard and Moore Complete Checklist of the Birds of the World (4. painos, 2013–2014).

Länsipalearktisen alueen osalta luetteloon on lisätty seitsemän lajia Euroopan rariteettikomiteoiden yhteistyöelimen (AERC) taksonomisen komitean suosituksiin perustuen.

Ensimmäisen luettelon maailman lintujen suomenkielisistä nimistä teki Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (SLY) nimistötoimikunta vuonna 1992. SLY päivitti nimistön vuonna 1999. SLY:n lopetettua toimintansa nimistötyö siirtyi BirdLife Suomen asettamalle toimikunnalle, joka tarkasti ja täydensi nimet kolmanteen luetteloon vuonna 2006.

Nimistöhaku: www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja lintuaiheisia palkintoja!

Oikaisu

Lasten lintuviikon järjestävät BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto.

Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

s. 18. Timo Havimon kolumnin kuvan otti Anne Havimo, ei Petteri Mäkelä.

s. 19. Lajipari-osiossa pikkukäpylinnun ja taviokuurnan pesimäalue- ja elinympäristötiedot olivat virheelliset.

Tässä lajiparin oikeat tiedot:

Lisätiedot ja materiaalit:

Pikkukäpylintu pesii kuusimetsissä ja kuusivaltaisissa sekametsissä lähes koko maassa (puuttuu Tunturi-Lapista).

www.birdlife.fi/lintuviikko

Taviokuurnan pesimäalue keskittyy Metsä-Lappiin ja ItäSuomeen, suosii vanhaa taigavyöhykkeen metsää, jossa koivua ja varvikkoa.

Majoitusta Virolahdella myös

Arktikan aikana

Piirrokset: Petri Kuhno

p. 044-357 1451, Tervetuloa

Lasten_Lintuviikko_2018.indd 1

04/04/2018 11.04

9 .–10.6.2018 Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä.

Osallistu sinäkin!

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Pönttöbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!

Näin osallistut kseen: Pönttöbongau Kerro meille:

Pönttöbongauksen suojelijana toimii vuonna 2018 toimittaja ja kirjailija Juha Laaksonen.

Talitiainen (kuva: Petri Kuhno)

www.ponttobongaus.fi Pönttöbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013.

Pönttöbongaukseen osallistuu vuosittain noin 5 000 ihmistä noin 3 500 paikalla, ja tapahtumaan ilmoitetaan noin 35 000 pöntön tiedot.

tontillasi ttöjä pihassasi, • Mitä linnunpön ? tai mökilläsi on tänä öissä pesii tai on • Mitä lajeja pönt vuonna pesinyt? , missä lutessasi kertoa • Lisäksi voit ha kenät ovat (pesänra vaiheessa pesinn ta, poikasten ruokin nus, haudonta, , että eet). Tärkeää on poikaset lähten n ethän ä ei häiritä, jote lintujen pesintä tai avaa niitä. kurki pönttöihin elle tosi BirdLife Suom • Ilmoita havain ella: ke ak m . verkkolo viimeistään 17.6 ngaus.fi www.ponttobo postikorilmoittaa myös i vo ot nn ai av H • 29 A 16, omi, Annankatu Su fe Li rd Bi : la til myös Merkitse korttiin 00100 Helsinki. i ja osoite. ilmoittajan nim

8

Dr Ajay Kumar Singh

1. Afrikka Natron-järven pinkit pikkuflamingot välttyivät tuholta Natron-järvi tunnetaan maailmalla upean punaisista sävyistään sekä huomattavan korkeasta suola- ja natriumkarbonaatti- eli soodapitoisuudestaan, mikä tekee vedestä vahvan emäksisen. Useimmille eliölajeille Natron onkin elinkelvoton, mutta pikkuflamingoille järvi on kuin taivas – ja elintärkeä lisääntymisalue. Jopa 75 prosenttia kaikista pikkuflamingoista syntyy alueella,

joka on lisäksi tärkeä maan ekoturismille.

Tansanian hallitus kaavaili pitkään järvelle soodatehdasta, mikä olisi heikentänyt merkittävästi pikkuflamingojen elinolosuhteita. Alueen asukkaiden sekä BirdLifen ja muiden ympäristöjärjestöjen kymmenen vuotta kestänyt valistustyö ja ponnistukset ekoturismin kehittämiseksi saivat lopulta hallituksen kuoppaa-

maan suunnitelmansa opittuaan hankkeen merkittävistä haitallisista ympäristövaikutuksista lajistolle ja alueen asukkaille.

BirdLife onnittelee Tansanian hallitusta merkittävästä suojelupäätöksestä, joka toimii hyvänä esimerkkinä muillekin valtioille.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/after-10-year-battle-tanzanias-flamingo-factory-safe

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla Gary Prescott

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 122 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Markus Seppälä

5. Etelä-Amerikka Euroopan kovin ekopinnailija tähtää maailmanennätykseen

Prescottin seurana Perussa ovat hänen lempipehmoeläimensä.

Suomessa sitä kutsutaan kilpailuksi vuodenpinnoista, tai tunnetummin vuodariskabaksi. Yhdysvalloissa puhutaan Big Year -kisasta, ja World Big Year -voittajan titteli houkuttelee lintuharrastajia bongaamaan ympäri maailmaa. Kaikissa mittelöissä on sama perusajatus – havaita mahdollisimman monta lajia tietyllä alueella vuoden aikana.

Ympäristöystävällinen versio kilpailusta, Big Green Big Year, vetoaa lintuharrastajiin, jotka etsivät erityistä haastetta ja voivat samalla esitellä vähäpäästöisempää bongaustapaa. ”Ekopinnoiksi” hyväksytään ainoastaan lajit, jotka on havaittu liikkumalla ilman moottorivoimaa – joko kävelemällä, pyöräilemällä tai veneellä meloen.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/ meet-man-who-biking-across-andes-save-birds

Brittiläinen Gary ”Fillaribongari” Prescott on aloittanut huhtikuun alussa neljännen, puoli vuotta kestävän yrityksensä ylittää edellinen maailman ekopinnaennätys, 618 lajia. Samalla Prescott ja muut kilpailijat keräävät rahaa valitsemilleen suojeluhankkeille.

Prescott lähti huhtikuun alussa pyörällään liikkeelle Perun pääkaupungista Limasta tavoitteenaan ylittää pyörällä Andit ja meloa Amazonin sivu-uomaa Bolivian suuntaan. Voit seurata Garyn edistymistä hänen blogistaan: http://bikingbirder2016. blogspot.fi/

5.

2 | 2018

9

Hollannin intensiivisestä maataloudesta kärsivät muun muassa mustapyrstökuirit

2. Hollanti BirdLife muuttaa Hollannin maitotiloja lintuystävällisemmiksi Hollanti tunnetaan tulppaanien ja puukenkien lisäksi maataloustuotteistaan, jotka muodostavat jopa viidenneksen maan viennistä. Pitkälle koneistettu meijeriteollisuus ja sen tuomat muutokset maankäyttötapoihin ovat kuitenkin heikentäneet maaseudun kasvi- ja eläinlajistoa sekä muuttaneet maisemarakennetta. Maatalousmaiden viljelykäytäntöjen muuttuessa ja kasvilajiston yksipuolistuessa maan kansallislinnun mustapyrstökuirin kanta taantui voimakkaasti.

Hollannin BirdLife, on 2010-luvulla vedonnut voimakkaasti maan meijerituottajiin, jotta ne muuttaisivat toimintatapojaan luonnon – ja linnuston – monimuotoisuuden kannalta paremmiksi. Se on myös laskenut markkinoille BirdLifen logolla varustettuja omia lintuystävällisiä tuotteita, kuten luomujuuston sekä maito- ja jogurttituoteperheen, joita myydään maan supermarketeissa. Tuotteiden raaka-aineiden tuotta-

jat sitoutuvat luonnonhoitosuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen.

BirdLife on huomannut esimerkkinsä herättäneen kiinnostusta myös muissa isoissa valmistajissa, mikä toivottavasti lupaa parempaa tulevaisuutta linnustolle.

Martin Hierck

2.

4.

3.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/milking-cow-why-dutch-dairybecoming-bird-friendly

1.

3. Turkki BirdLife-järjestöjen yhteistyö turvaa muuttolintujen matkaa Turkin yli Urfa Birecik

Turkki on tärkeä läpimuuttoalue monille Afrikasta ja Aasiasta Eurooppaan muuttaville lintulajeille, kuten päiväpetolinnuille, sorsille, hanhille ja haikaroille. Valitettavasti monen linnun matka myös päättyy Turkkiin tai vielä todennäköisemmin Syyriaan tai

Valistus­tiedon leviämisellä on merkitystä salametsäs­ tyksen hillitse­ misessä Turkissa.

Kyprokselle, missä metsästetään vuosittain laittomasti miljoonia lintuja.

Turkin BirdLife on jo 15 vuoden ajan tehnyt valistustyötä viemällä muuttolinnuista ja salametsästyksen vaikutuksista kertovaa opetusmateriaalia maan merkittävimmille salametsästysalueille. Nyt työtä on voitu laajentaa merkittävästi Israelin BirdLifen Eilatissa järjestämän kansainvälisen linturallitapahtuman, Champions of the Flywayn, viime vuonna tekemän 50 000 punnan lahjoituksen ansiosta.

Lahjoitus on mahdollistanut muun muassa vapaaehtoisten metsästysvahtien verkoston luomisen etelärannikolla sijaitsevan Antakyan maakunnan alueelle sekä lyhyt­elokuvan tekemisen muuttolinnuista ja metsästyksen aiheuttamista tuhoista.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/soaring-high-safeguarding-migratory-birds-over-turkey

Ivan Zuban

4. Keski-Aasia Kazakstanin kevätmetsästyskielto auttaa linnustoa toipumaan Kazakstanin hallitus määräsi viime vuoden alussa maanlaajuisen riistanisäkkäiden ja -lintujen metsästyskiellon kevätaikaan, alkaen helmikuun puolesta välistä ja päättyen kesäkuun puoliväliin. BirdLife Kazakhstanin ja valtion eläintieteellisen laitoksen tutkijoiden kanssa yhteistyössä tehty vuosien tutkimustyö ja lobbaus vakuutti lopulta luonnonsuojelusta vastaavan ministeriön rajoittamaan kevätmetsästystä lintujen lisääntymisaikana.

Metsästyskiellon merkitystä linnuille on vaikeaa liioitella. Kazakstanissa pesivien tai maan läpi muuttavien hanhien, sorsien ja joutsenien määrät ovat vähentyneet puoleen 1990-lukuun verrattuna. Erityisesti rajusti 2010-luvulla heikentyneet teerija metsäkannat hyötyvät rauhoituksesta.

Vaikka päätös on aiheuttanut metsästäjissä nurinaa, monet ovat ymmärtäneet kiellon taustalla olevat syyt ja jopa alkaneet vapaaehtoisesti laskea vesilintuja alueellaan. Laskennat osoittavat yksilömäärien kasvaneen selvästi kiellon ansiosta. Metsästyskielto on auttanut myös resurssipulasta kärsiviä viranomaisia, joiden on helpompi valvoa täyskiellon toteutumista kuin yksityiskohtaisempia metsästyskiintiöitä.

Kazakstanin kevätmetsästyskielto hyödyttää myös läpimuuttavia tundrahanhia.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/spring-hunting-ban-kazakhstan-one-year

10

Urpiaiset ja järripeipot

PIHA

värittivät Pihabongausta Luc Viatour

13. kertaa järjestettyyn Pihabongaukseen saatiin havaintoja yli 600 000 lintuyksilöstä. Harvinaisen paljon nähtiin urpiaisia, peippoja ja järripeippoja. Vähissä olivat jatkuvasti taantuneet hömö- ja töyhtötiainen sekä loistaudin riivaama viherpeippo.

Viherpeipon ja metsätiaisten taantuma jatkui

Tero Toivanen Tammikuun viimeisenä viikonloppuna lähes 22 000 henkilöä tarkkaili lintuja tunnin ajan lähes 15 000 paikalla. Pihabongaukseen osallistuttiin 304:ssä Suomen 311 kunnasta.

Pihabongauksessa tehtiin yli 110 000 havaintoa yli 600 000 lintuyksilöstä. Keskimäärin pihoilla havaittiin kahdeksan lajia ja 43 lintuyksilöä. Lintulajeja havaittiin kaikkiaan 105, mikä on toiseksi suurin määrä kautta aikojen.

Urpiaisia paljon, järripeippoja enemmän kuin koskaan

Talviesiintymiseltään hyvin vaihteleva urpiainen oli tänä vuonna Pihabongauksen toiseksi runsain lintulaji. Edellisvuonna urpiainen oli sijalla 10 ja vuonna 2016 vasta sijalla 24. Urpiaisia havaittiin nyt yli 40-kertaisesti vuoteen 2016 nähden. Silti ennätysvuoden 2013

urpiaismäärästä jäätiin neljänneksellä.

Vuoden 2018 Pihabongaus tullaan muistamaan järripeipon ja peipon ennätyksellisestä runsaudesta. Järripeippo tavattiin nyt joka kymmenennellä pihalla, ja yhteensä niitä havaittiin 20 kertaa keskimääräistä enemmän. Suurimmassa parvessa oli peräti 380 järripeippoa. Peippoja havaittiin noin nelinkertainen määrä keskimääräiseen vuoteen verrattuna.

Urpiaisen, peipon ja järripeipon runsaus johtui etenkin syksyllä puimatta jääneiden peltojen suuresta määrästä.

Linnut olivat jääneet lukuisina talvehtimaan näille ruoka-apajille.

Tavallista enemmän Pihabongauksessa nähtiin myös tiklejä, mustarastaita ja punatulkkuja. Tikli runsastui edellisvuoden ennätysluvuista noin 50 prosenttia. Mustarastaita nähtiin Pihabongaushistorian toiseksi eniten – vain erinomaisena marjatalvena 2015 mustarastaita on ollut enemmän.

Pihabongauksen 10 runsainta lintulajia 2018.

Laji

talitiainen

urpiainen

keltasirkku sinitiainen

pikkuvarpunen naakka

punatulkku harakka

viherpeippo varpunen

Yksilöitä 2018

Yksilöä / paikka 2018

Ero vuosien 20062017 keskiarvoon (%)

70955

4,9

-35

108294 86853

57078

40945

35044

30124

21513

19701

18455

7,5

6,0

3,9

2,8

2,4

2,1

1,5

1,4

1,3

-8

177 -7

13

21

36

-17

-63

-41

Ero vuoteen 2017 (%) -10

373 14

-10 -3

-1

41

-11

-43 -1

järripeippo

Talitiainen yleisin ja runsain, idänturturikyyhky harvinaisin

Pihabongauksen yleisimmät (useimmilla pihoilla havaitut) lajit olivat perinteisesti talitiainen, sinitiainen ja harakka ja runsaimmat (eniten havaittuja yksilöitä) talitiainen, urpiainen ja keltasirkku.

Viherpeippo putosi kymmenen yleisimmän lajin listalta.

Harvinaisin Pihabongauksessa nähty laji oli Lappeenrannassa havaittu idänturturikyyhky, joka on havaittu Pihabongauksessa kerran aikaisemminkin. Tapahtumalle uusina lajeina havaittiin allihaahka Lempäälässä, merisirri Paraisilla ja keltahemppo Saarijärvellä. peippo

10

Osuus pihoista (%)

Töyhtötiaiset ovat vähentyneet voimakkaasti metsätalouden vuoksi.

Selvästi tavallista vähemmän Pihabongauksessa nähtiin muun muassa keltasirkkuja, viherpeippoja, harakoita sekä hömö- ja töyhtötiaisia. Viherpeippo on vähentynyt vuosikymmenessä noin 65 prosenttia. Jatkuva väheneminen liittyy Trichomonas gallinae -loisen aiheuttamaan tautiin.

Hömötiaisella ja töyhtötiaisella oli Pihabongaushistorian heikoin vuosi. Lajit ovat vähentyneet vuosikymmenessä lähes 30 prosenttia. Hömö- ja töyhtötiainen on luokiteltu Suomessa nykyään uhanalaisiksi, ja niiden väheneminen johtuu metsätaloudesta ja vanhojen metsien vähenemisestä.

Suuresti on taantunut myös varpunen, jonka runsaus Pihabongauksessa on

pudonnut vuosikymmenessä alle puoleen. Parina viime vuotena varpusmäärät eivät kuitenkaan ole enää vähentyneet.

8 6 4 2 0 20

06 0 07 0 08 0 09 010 011 012 013 014 015 016 017 018 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

Järripeipon ja peipon yleisyys Pihabongauksessa 2006–2018.

Pihabongauksen 10 yleisintä (useimmilla pihoilla tavattua) lintulajia 2018.

Laji

talitiainen

sinitiainen harakka

mustarastas käpytikka

punatulkku urpiainen

pikkuvarpunen keltasirkku

hömötiainen

Osuus pihoista 2018 (%) 95,9

82,7

58,8

Ero vuosien 2006-2017 keskiarvoon (%) 0

0

-7

Ero vuoteen 2017 (%) -0

-2 2

47,3

57

50

39,1

106

248

30,6

-19

-16

44,8 42,8 33,6

32,0

7

42 20

-22

12 37 -1 2

2 | 2018

Pihabongauksen koululaisviikko veti koululaiset linturetkeilemään Markus Seppälä

22.–26.1. vietettiin Pihabongauksen koululaisviikkoa, jolloin opettajat ja lastentarhanopettajat lähtivät enintään tunnin ajaksi ryhmänsä kanssa ulos tarkkailemaan talvilintuja. Kuten viikon lopulla järjestetyssä Pihabongauksessakin, tavoitteena oli laskea ja ilmoittaa BirdLife Suomelle kustakin lintulajista suurin yhdellä hetkellä havaittu määrä. Koululaisten yleisimmin havaitsema laji oli talitiainen.

Tänä vuonna koululaistapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa koko viikon mittaisena, mikä

helpotti opettajia löytämään viikolta sopivimman ajankohdan ja toisaalta välttämään sellaisia päiviä, jolloin oli huono retkeilysää. Osallistuneet opettajat antoivat kiitosta myös tunnistus- ja muun apumateriaalin laadusta ja runsaudesta.

Koululaisviikkoon osallistui 73 ryhmää ja yhteensä 1 348 osallistujaa ympäri Suomea!

BirdLife Suomi kiittää kaikkia mukaan lähteneitä opettajia ja koululaisia ja toivottaa päiväkodit, peruskoulut ja lukiot osallistumaan koululaisviikkoon jälleen 21.–25.1.2019!

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Petri Vainio

Tiira: muuttavia, paikallisia vai mitä?

Teemu Lehtiniemi Tiiraan havaintoja kirjatessa tilatiedon kirjoittaminen on tärkeää.

Harrastajia kiinnostaa eniten, onko lintu ollut muuttava (m) vai paikallinen (p), mikä tieto on myös lintualueiden suojelussa tärkeää. Muut tilatiedot ovat pääosin tarkentavaa lisätietoa. Nekin ovat tärkeitä, koska saamme tietoa esimerkiksi siitä, mikä on ollut muuttajien suunta, onko lintu laulanut (Ä) tai muuten äännellyt (ä).

Tavallisimmin tilatiedoista väärin käytetään tiloja nouseva ja laskeutuva. Heinäkurppaa koskevassa havaintoilmoituksessa voi tilana olla ”nous, lask, nous, lask”, mistä kyllä ymmärtää linnun nousseen ja laskeutuneen kahdesti. Vastaavasti puukiipijähavaintoilmoituksissa on muutaman kerran näkynyt tilana ”nous” ja lisätiedoissa tarkennuksena ”puunrunkoa pitkin”. Sekin on ilmoituksena aivan ymmärrettävä, mutta ei suosituksen mukainen.

Kummassakin tapauksessa oikea merkintä olisi kuitenkin ollut paikallinen (p).

Nous-merkintää on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun on kyse linnusta, joka on ensin ollut alueella paikallisena, mutta joka on poistunut (muutolle). Lask-merkinnällä tarkoitetaan vastaavasti lintua, joka on saapunut (muutolta) ja laskeutunut havaintopaikalle paikalliseksi. Merkinnöillä kuvataan siis linnun tuloa ja lähtöä.

Tiirassa käytetyt tilamerkinnät ovat olleet lintuharrastajien käytössä jo kauan ennen Tiiran käyttöönottoa vuonna 2006. Ne perustuvat vuonna 1977 julkaistuun suositukseen, jonka tavoitteena oli yhtenäistää lintuhavaintojen merkintätapoja Suomessa. Ohjeistus löytyy kokonaisuudessaan BirdLifen verkkosivuilta osiosta havaintojen ilmoittaminen.

BirdLife -lintumatkat 2018 BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina parhaat asiantuntijat.

Marokon kierros, 27.4.–7.5.

Hinta 2 690 € sis. lennot, majoituksen puolihoidolla, kuljetukset maastoautoilla sekä paikallisoppaat.

Järj. Avescapes Travels.

Viron kevätlinnut, 30.4.–4.5.

Viron vappu tarjoaa lyhyet etäisyydet, paljon lintuja ja upean majapaikan kotiruokineen. Hinta n. 550 €.

Järj. Skaftung Nature.

Lumoava Kirgisia, 18.–29.5.

Kaunista luontoa ja linnustoa Issuk-Kul järven ympäri kiertävällä matkalla Paul Segersvärdin johtamana.

Hinta 2 995 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Kroatia, 19.–26.5.

Huippuoppaamme erikoisalaa ovat Kroatian pesimälinnuston lisäksi myös orkideat.

Hinta n. 1 450 €. Järj. Skaftung Nature.

Puolan lintumatka, 4.–9.6.

Petri Kuhnon vetämä matka Puolan hienoille lintupaikoille uusitaan tulevana kesänä.

Hinta 1 495 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Färsaarten luonto- ja lintumatka, 12.–18.6.

Färsaarien merenrantakallioiden huimat korkeudet ja rantaniityt houkuttelevat luonnosta ja linnuista kiinnostuneet tälle matkalle. Matkaa johtaa Paul Segersvärd. Hinta 2 490 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Norja, Lapin ja Varangin linnut & kasvit, 25.6.–3.7.

Lapin linnut ja kasvit helposti ja monipuolisesti nähtävänä. Halukkaille luvassa 3–4 tunnin retki Hornoyan lintukoloniaan. Mukana myös Lapin kasviopas. Hinta n. 1 260 €. Järj. Skaftung Nature.

Kaipaatko tekosyyn lähteä linturetkelle?

Ota 100 lintulajia -haaste Markus Seppälä BirdLife Suomen tunnista 100 lintulajia -haaste on sinulle, joka pidät raittiissa ulkoilmassa liikkumisesta ja linnuista, tai kaipaat ihan vain kivaa tekemistä koiran kanssa lenkkeilyyn. Vuoden alussa alkaneessa haasteessa on tavoitteena saada näkötai kuulohavainto sadasta eri lintulajista Suomen

rajojen sisällä.

100 lintulajia soveltuu kaikille, ja kynnys aloittamiseen on pieni, sillä hyviä ja hyödyllisiä neuvoja on helposti saatavilla. Haasteen ympärille muodostuneesta innostavasta Facebook-yhteisöstä, 100 lintulajia -ryhmästä, löytyy jo tuhansia muita itsensä haastaneita lintujen ystäviä. Ryhmästä saat nopeasti apua kiperiin lajinmäärityspulmiin

Pöllöbongausta pakkasessa Amanda Pasanen

Alkukevään stressiputken katkaisi sopivasti pääsiäinen, jonka vietin suurilta osin Lammin biologisella asemalla pöllöretkellä. Pöllöjä etsittiin hämärän tultua ajamalla tutkimusaseman pakuilla pitkin Evon ja Lammin metsiä pysähtyen aina sopiville metsäaukeille kuulostelemaan. Kymmenen asteen pakkasessa seisoskelu kävi illan edetessä koko ajan sietämättömämmäksi, vaikka samaan aikaan hiljaisen metsän kuuntelussa oli jotain ihmeellisen rauhoittavaa.

Pöllöjä kuului todella huonosti. Vasta toiseksi viimeisellä pysähdyksellä usean tunnin etsinnän jälkeen kuulimme etäisen helmipöllön puputuksen, ja viimeisellä pysähdyksellä kuulimme myös lehtopöllöjen kimeää keskustelua melko läheltä. Huonon myyrävuoden vuoksi pöllöt olivat joko hiljaa tai sitten niitä ei yksinkertaisesti ollut paikalla. Kun ei ole ruokaa eikä energiaa tuottaa jälkeläisiä, ei myöskään ole mitään syytä puolustaa omaa reviiriä.

Vaikka pöllöjä oli vähänlaisesti, löytyi Lammilta muita lintuja. Bongasin tutkimusaseman lehdosta

Amanda Pasanen

Lammin metsissä kuului helmipöllön puputus.

käpytikkoja ja puukiipijöitä ja lintulaudoilta viherpeippoja, vihervarpusia ja tiklejä. Löysin myös isokokoisen mysteerilinnun, jota kuvailin pöllökurssin vetäjille närhen kokoiseksi ruskeaksi linnuksi.

Selatessani lintukirjaa tajusin närhenkokoisen linnun olleen oikeasti närhi.

Tämänhetkinen lajimääräni on 33 lintulajia.

Lisäksi tulossa 2018–2019: Espanja, Galicia, elo–syyskuun vaihde.

Uutuusmatka Navarran kautta Galiciaan, missä pääosassa on valtamerilajisto. Järj. Skaftung Nature.

Irlannin merilinturetki, 29.8.–5.9.

Hinta 1 590 €. Järj. Avescapes Travels.

Pohjois-Peru, elokuun loppu–n. 15.9.

Hinta n. 4 500–5 000 €. Järj. Avescapes Travels.

Ruotsi, Falsterbo, n. 6.–9.9.

Hinta 650 €. Järj. Avescapes Travels.

Viron lintusyksy, 17.–21.9. Tutustumme Viron monipuoliseen syyslinnustoon ja muuttoon. Matsalun ympäristö, Sörve, Spithami ja Puise tulevat tutuiksi.

Hinta n. 630 €. Järj. Skaftung Nature.

Etelä-Espanjan syksy, 20.–29.10. Lennot Helsinki– Malaga. Lintuja valtamerilajeista vuoristolajeihin EteläEspanjan parhailla lintupaikoilla. Hinta n. 1 600 €.

Järj. Skaftung Nature.

Portugali, marraskuu. Uusi matka helmikuun matkamme pohjalta. Järj. Skaftung Nature.

Etelä-Oman, marraskuu. Järj. Avescapes Travels.

Iran, 30.3.–12.4.2019.

Hinta n. 3 500 €. Järj. Avescapes Travels.

Hihi-päivä ja Helsingin julkkikset Anna-liisa blomberg

Aurinko sai silmät sirrille Vanhankaupunginlahdella.

Anna-Liisa Blomberg Tätä kirjoittaessa eletään maaliskuun loppua ja listassa on 41 lajia. Maassa on vielä paksu hanki, mutta eilen laulujoutsenparin suorittama tontin ylilento

antoi sykähdyttävällä tavalla toivoa kevään tulosta!

Kotikonnuilla retkeillessä ilahduttavia kohtaamisia ovat olleet hiiripöllö, lähimetsän virrassa sukellellut koskikara, hömötiainen ja turkinkyyhky.

Erityisesti mieleen on painunut ”hihi-päivä”, jolloin lenkillä vastaan tuli när-hi ja kotipihalla minua odotti til-hi. Jälkimmäiset rokkitukat ovatkin olleet harmaapäätikan lisäksi pihan mukavimpia vieraita.

Harrastus on tuonut uusia piirteitä myös työmatkoihin. Jos aikataulu sallii, on niihin yhdistettävä linturetki! Niinpä helmikuussa lähdin jo aamujunalla Helsinkiin, kun tiedossa oli iltatöitä. Tokoin rannassa riemuitsin uusista lajeista: eksoottinen varpunen (näitä ei kotona näe), valkoposkihanhi ja paikalle selvästi lounas mielessään kaartanut kanahaukka! Vanhankaupunginlahdella pikkutikka nakutteli ja tiklit ruokailivat koivuissa. Piipahdin tervehtimässä julkkikset: peukaloisen ja luhtakanan.

Lammassaaren pitkospuut, auringonpaiste ja uudet lajit saivat suun kääntymään leveään virneeseen.

2 | 2018

vastaan! ja muihin mieltä askarruttaviin lintukysymyksiin. Lajimäärää kannattaa lähteä kartuttamaan kaikista kivoimmalla tavalla, eli osallistumalla oman alueesi paikallisen lintuyhdistyksen järjestämille retkille tai muutonseurantatapahtumiin.

Haaste on juuri sopivan haasta-

va aloittelevalle lintuharrastajalle, mutta ei kuitenkaan liian helppo.

Sadan lintulajin tavoite on saanut jo tuhansia suomalaisia koukutettua – uusien lajien löytämisestä tulee intohimo! Tervetuloa mukaan!

Hiljainen helmikuu, maaliskuun lopulla vilkastui marjaana haapala

inga fredman

Sulawesi-Halmahera Indonesia on 17 000 saaren suuri ja monimuotoinen trooppinen maa, jonka linnusto ja muu luonto ovat hyvin rikasta. Helmikuussa 2018 vedettiin onnistunut linturetki, jonka innoittamana uusitaan Sulawesi-Halmahera lintumatka marraskuussa. Matkalaisilta tuli monia hyviä vinkkejä ja ohjelmaparannuksia, ne on otettu huomioon uudella reissulla. Oppaana Hannu Klemola. Tervetuloa mukaan!

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Indonesia, Sulawesi-Halmahera 4.–20.11.2018 5 780 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/ sulawesi-halmaheralintumatka

Amazonasin lintumatka Maaliskuun viimeisellä viikolla meni 50 lajia rikki merihanhella.

Marjaana ja Markus Haapala Tammikuussa lajilaskuri naputti tiu haan: saldo 42. Helmikuussa tiivis tuijottelu lintulaudan suuntaan ei auttanut, vain neljä uutta lajia seurantalehtiöön. Alkuvuoden isot urpiais- ja järripeippoparvet katosivat piharuokinnalta jonnekin, samoin tiklit. Oli sentään peruslintujen lisäksi yksinäinen kuusitiainen talipallossa, ja yhtenä päivänä varpushaukka syreenissä ihan tuossa kolmen–neljän metrin päässä.

Tiirasta on tarkkailussa iso apu.

Sen vihjeillä suunnistimme Turun Halistenkoskelle katsomaan kahta melko pelotonta koskikaraa. Kyselemälläkin pärjää. Emme meinanneet löytää Kaarinan Vaarniemen ruokintapaikkaa, joten sinne meidät neuvoi ystävällinen lintuharrastaja, joka tuli vielä mukaamme

ja löysi meille valkoselkätikan! Naapurin Tenho taas otti kyytiin, kun tiesi, missä saattaisi olla isolepinkäinen, ja siellähän se keikkuikin koivun latvassa. Viiksitimalia on kovasti etsitty, mutta kun ei, niin ei.

TLY:n lintukävelyt ovat meille harrastelijoille odotettu päivä.

Tammikuussa saatiin vuosilistalle kottarainen ja peippo (!), maaliskuussa kanahaukka ja isolokki. Kuun viimeisellä viikolla meni 50 vuosipinnaa rikki merihanhella, samalle päivälle kanadanhanhi ja telkkä. Viikon kruunasi odotettu keväänmerkki töyhtöhyyppä.

Kevään kääntyessä kesään koittaa meille hankalat ajat. Vesilinnut ja kahlaajat jotenkin tunnistetaan, mutta mitä ovat ne ruskeanharmaat lehvästössä vilahtelevat, vähä-ääniset tai kauniisti laulavat pienet linnut?

Kirjaa havaintosi upouudella 100 lintulajia -verkkosovelluksella!

BirdLife Suomi tarjoaa avuksi tuoreen internetissä ja mobiililaitteilla toimivan havaintojen kirjaustyökalun, johon voit merkitä havaitsemasi lajit ja ajankohdan. Voit myös seurata, kuinka moni muu on havainnut saman lajin.

Löydät verkkosovelluksen BirdLife Suomen sivuilta: www.birdlife.fi/100lintulajia

Unohtumaton lintumatka maailman suurimpaan sademetsään Brasiliaan! Tällä matkalla retkeilemme aivan Amazonasin ytimessä, Rio Negro-joen molemmin puolin, ja tähyilemme Amazon-joelle paikassa jossa Rio Negron tummat ja Solimões-joen vaaleat vedet sekoittuvat. Tutustumme erilaisten metsätyyppien lajistoon tulvametsissä (varzea ja igapo), niukkaravinteisissa metsissä (campina) ja sademetsissä (terra firme) ja riippuen siitä millä puolella isoa jokea olemme, vaihtuu lajisto aina! Oppaana Juha Honkala.

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Brasilia, Amazonia 21.3.–6.4.2019 4 990 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/ amazonasin-lintumatka

Vielä mahtuu mukaan myös Paul Segersvärdin johtamille luontomatkoille: MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Malesia, Borneon Sabah 10.–22.10.2018 3 990 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/borneonluontomatka-2

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA OHJELMA JA VARAUKSET

Madagaskar 26.12.2018–6.1.2019 4 380 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/ madagaskarin-luontomatka-bmol

OMALLE LINTUMATKALLE? Kun järjestät lintumatkan omalle porukallesi, yhdistyksellesi tai ystäväpiirillesi, autamme mielellämme vastuullisena matkanjärjestäjänä. Ota yhteyttä susa@kontiki.fi tai 045 124 2000 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

14

Oletko ympäristötietoinen lintuharrastaja?

Markus Seppälä

Olemme tällä hetkellä keskellä maailmanlaajuista ympäristökriisiä. Tiedon ja valistuksen lisääntyessä osaamme tehdä yhä ympäristöystävällisempiä valintoja ruoan, energian ja tavaroiden hankinnassa. Pystymmekö tekemään ympäristötietoisia valintoja myös lintuharrastuksessa?

Markus Seppälä Lintuharrastus tuo elämään paljon sisältöä. Retkeillessä pysyy peruskunto yllä ja mieli saa sopivasti haastetta lajituntomerkkien opettelusta. Lintulaskentoihin osallistuminen, rengastaminen tai ihan vain sunnuntairetken havaintojen ilmoittaminen Tiira-lintutietopalveluun tuo harrastukseen lisäksi suurempaa merkityksellisyyttä palvelemalla linnuston tutkimusta ja suojelua.

Elämme tällä hetkellä ilmaston lämpenemisen sekä elinympäristöjen ja lajien monimuotoisuuden nopean häviämisen aikakautta. Ihmiskunta on saanut toiminnallaan tämän muutoksen aikaan, joten vastuullamme on myös yrittää ratkaista tämä valtava haaste.

Yhden ihmisen päivittäisten, yksittäisten valintojen välitön positiivinen tai negatiivinen vaikutus voi olla pieni. Suurempi ja merkittävämpi vaikutus seuraa isomman ihmisjoukon jatkuvista valinnoista, joihin ympäristöjärjestöt, kuten BirdLife Suomi, pyrkivät vaikuttamaan.

Lintujen ystävinä haluamme tehdä valintoja, joilla voimme vaikuttaa lajien ja niiden elinympäristöjen säilymiseen elinkelpoisina.

Lintuharrastajan hiilijalanjälki syntyy liikkumisesta

Lintuharrastuksen voi lähtökohtaisesti luokitella ainoastaan vähän luontoa, ilmastoa tai kukkaroa kuormittaviin harrastusmuotoihin. Laadukkaiden ja kestävien harrastusvälineiden hankinta ei

kertaluonteisena kuormita juurikaan ympäristöä, edes uutena ostettuina. Retkeilyvarusteita voi löytää käytettyinä, mutta hyväkuntoisina eri nettitoreilta ja optiikkaa alan liikkeistä, kuten BirdLife Suomen omistamasta Lintuvarusteesta.

Lintuharrastajan merkittävin ympäristökuormitus syntyykin liikkumisesta kodin ja harrastuspaikan välillä – ja tietysti ajoneuvon valinnasta. Pienimmät päästöt tuottaa pihapiirissään ja lähialueella jalkaisin tai pyörällä retkeilevä, ja suurimmat taas maailmanpinnojen perässä maanosasta toiseen lentävä harrastaja. Jostain edellisten välimaastosta löytyy se keskiverto suomalainen lintuharrastaja, joka tarkkailee jalan kotipiirinsä haviksia, mutta ajaa myös henkilöautolla retkeilemään tai bongaamaan toisiin maakuntiin. Lintuharrastuksessa auton käyttäminen on usein kätevää ja ajankäytön tai tavaroiden kuljetuksen kannalta se järkevä vaihtoehto, mutta erityisesti lyhyemmillä matkoilla kannattaa harkita vaihtoehtoja.

Siirtymätaipaleen lajit havaitsee helpommin pyörän päällä

Monet lintuyhdistykset järjestävät vuosittain ympäristöystävällisiä ekoralleja tai vuoden kestäviä ekopinnakisoja, joissa ainoastaan lihasvoimalla liikkuen havaitut pinnat hyväksytään. Myös perinteisiin linturalleihin osallistuu tavallisesti autottomia joukkueita. Automatkan aikana voikin jäädä väliin monia näkö- ja kuulohavaintoja, jotka tekisi helposti pyörän satulasta. Perinteises-

Lähialueen linturetkeilyssä polkupyörä osoittaa kätevyytensä.

sä linturallissakin pyöräjoukkueilla on siis tietty etu nopeammin liikkuviin autojoukkueisiin nähden.

Lähialueilla retkeillessä on tilavilla laukuilla varustettua pyörää hankalaa päihittää liikkumisen kätevyydessä. Mikäli sinulla on tarpeeksi aikaa käytettävissä pidempiaikaiseen retkeilyyn ja kohteesi on järkevän matkan päässä, kannattaa ehdottomasti harkita auton sijasta polkupyörää. Pidemmille reissuille voit ottaa pyörän tavaroineen mukaan junaan tai linja-autoon. Lapsiperhekin liikkuu pyörillä kätevästi ottamalla esimerkiksi pyöräperäkärryn mukaan. Jos kuitenkin liikkuu autolla, on hyvä yrittää täyttää auto aina hyvällä retkiseuralla.

Täytyykö ulkomaan lintureissuista luopua kokonaan?

ta ja kohtuullisessa ajassa. Matkustaminen eurooppalaisiin lintukohteisiin laiva-, juna-, pyörä- tai bussiyhteyksiä käyttämällä vaatii toki enemmän seikkailumieltä, suunnittelua ja aikaa. Toisaalta, maata pitkin matkustaessa voi lintuja tiirailla ikkunasta koko matkan ajan.

Jo reissua suunnitellessa voi ottaa selvää, olisiko kohteessa ekomatkailuyritystä, joka tarjoaisi ekologisesti kestävän majoituksen ja ylläpidon lisäksi lintuopaspalveluita. Voi myös tehdä pienen, mutta merkittävän lahjoituksen paikalliselle lintujen- tai luonnonsuojeluhankkeelle.

Pienien ja suurempien ympäristötekojen tekeminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Sinä päätät, kuinka suurella panoksella olet mukana maailmanhistorian suurimmissa talkoissa.

Euroopan maat ovat suomalaisen harrastajan saavutettavissa ilman lentokonet-

Nimistön uumenista Mathias Krumbholtz

Tiaisesta timaliksi Jukka Hintikka Ruovikoiden kätköissä piilotteleva viiksitimali tunnettiin 1990-luvun alkuun asti partatiaisena ruotsin skäggmesin ja saksan Bartmeisen tapaan. Myös englannissa lajin nimi oli pitkään samaa tarkoittava Bearded Tit, mutta siitä tehtiin hieman ennen suomen nimenmuutosta Bearded Reedling, ’parrakas ruokolainen’.

Nimenvaihtoa perusteltiin sillä, että laji ei kuulu samaan heimoon tiaisten tai edes pyrstötiaisten kanssa vaan suureen Timaliidae-heimoon. Lisäksi huomioitiin se, että koiraan pidentyneet pään höy-

henet muistuttavat enemmän viiksiä kuin partaa.

Lintujen sukulaisuussuhteita tutkiva taksonomia mullistui 2000-luvulla, kun DNA-tutkimukset tulivat yleiseen käyttöön. Niiden avulla selvisi, että Timaliidae-heimoon olikin koottu iso joukko sellaisia lajeja, joista monet eivät todellisuudessa olleet erityisen läheistä sukua keskenään. Myös viiksitimali sai kyytiä ja joutui omaan heimoonsa, sillä nykykäsityksen mukaan viiksitimali ei ole läheistä sukua muille vanhan Timaliidae-heimon lajeille.

Nimenmuutos oli siis aikoinaan hyvin perusteltu, mutta tiedon lisääntyessä peruste osoittautui

vanhentuneeksi. Viiksitimalin nimeä ollaan tuskin kuitenkaan heti muuttamassa. Nykyinen nimi on vakiintunut käyttöön, ja se sointuu mukavasti harrastajan suussa – eikä vanha partatiainen ole sen paremmin taksonomian kuin ulkonäön näkökulmasta yhtään sen onnistuneempi.

2 | 2018 Keta

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Tervapääskyjen kevytseurantaa Teemu Lehtiniemi

Tervapääskyt keskittyvät pesimään samoille paikoille ihmisten kanssa: kaupunkeihin ja taajamiin, joiden rakennuksissa pesii valtaosa Suomen pesimäkannasta. Tästä huolimatta tervapääskyn pesimäkannan suuruus sekä kannankehitys tunnetaan vajavaisesti. Lajin seurantaa voitaisiin yksinkertaisesti parantaa lintuharrastajien pihoilta ja parvekkeilta tehtävien laskentojen avulla.

Suomen tervapääskykanta arvioidaan noin 20 000 parin suuruiseksi. Pesimäkantamme on linnustonseurantojen mukaan puolittunut 1980-luvun alusta. Viime aikoina on uutisoitu Euroopan hyönteiskantojen romahduksesta.

Tervapääsky on riippuvainen lentävien hyönteisten määrästä, joten se on muiden pääskyjen tapaan hyönteisrunsauden hyvä ilmentäjä. Tervapääskyjä uhkaavat myös kattoremontit, joissa toisinaan es-

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 6 €/kk.

tetään tervapääskyjen pesiminen niiden vuosikymmeniä käytössä olleissa pesäpaikoissa. Pitkäikäiselle lajille uuden pesäpaikan löytäminen voi olla vaikeaa.

Tervapääskyjen seurannan tehostamiseksi ei tarvitse matkustaa merta edemmäs kalaan. Kauniiden kesäisten iltojen ohjelmaan kannattaa lisätä esimerkiksi kotiparvekkeelle näkyvien tervapääskyjen laskennan vaikkapa viikon parin välein. Havainnot voi kirjata Tiira-lintutietopalveluun tarkka paikka yksilöiden ja mainitsemalla lisätiedoissa ”tervapääskylaskenta”. Jo muutamankin harrastajan innostuminen olisi iso apu lajin tietojen kartuttamisessa ja kannanmuutoksen seurannassa.

Mikä on sen kesäisempi ääni, kuin kisailevien tervapääskyjen kirskuna kesäillassa. Nautitaan siitä. Tositarkoituksella.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Pöntöt & Linnut -opas n Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun vihkosen ohjeilla teet turvallisia ja kestäviä linnunpönttöjä ja tunnistat kaikki pöntöissä pesivät lintumme.

Lintupinssi n Uljas lintupinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Erikoinen havainto:

Katso video hippiäisestä ja talipallosta (YouTube): https://tinyurl.com/talipallohippiainen

Toimi näin: • ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Rahankeräyslupa RA/2017/607

Itäuusmaalaisella kotipihalla on havaittu eriskummallinen tapahtuma – harvemmin linturuokinnalla vieraileva ja lähinnä hyönteisravintoa syövä hippiäinen tavattiin kulloolaisella pihalla nälkäisenä talipallon kimpusta!

Oletko sinä nähnyt aikaisemmin hippiäistä ruokailemassa talipallolla? Ilmoita havainnostasi tai muiden lintulajien vastaavista epätyypillisistä ruokailutilanteista meille sähköpostitse osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Kiitokset tähän mennessä erikoisia havaintojaan lähettäneille!

Marton Berntsen

hippiäinen syö talipallosta!

Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Gulls

Britain’s Birds

Petolinnut Suomen Luonnossa

Leica Noctivid

Katselun uusi tulevaisuus

Kowa 883

Swarovski CL Companion

ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla lintujen suojelua

Swarovski BTX

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, keväällä myös lauantaisin email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

2 | 2018

17

Kolumni

Antamatta jääneet vaalilupaukset Teemu Lehtiniemi

Suomi on luvannut pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilannetta vuoteen 2020 mennessä.

Suomalaiset pitävät selvitysten mukaan luonnon monimuotoisuuden suojelua hyvin tärkeänä, joten tahtoa tavoitteen saavuttamiselle on. Tavoite tuntuu kuitenkin luisuvan yhä kauemmaksi.

Olen miettinyt, jäikö minulta edellisissä eduskuntavaaleissa huomaamatta iso osa vaalimainoksista ja -lupauksista.

En muista nähneeni vaalilupauksia ympäristöhallinnon ja ympäristöä koskevan valvonnan heikentämisestä, luonnon tilan seurantojen vähentämisestä tai luonnon monimuotoisuuden entistä ahtaamalle ajamisesta. Muistan kyllä muutamien ehdokkaiden ratsastaneen eduskuntaan luonnonsuojeluratsulla, mutta päinvastaisilla arvoilla ratsastaneet jäivät itseltäni huomaamatta.

Siksi viime vuodet ovat olleet hämmentäviä. Jo hallitusneuvottelujen aikana piti kerätä joukkoja ympäristöministeriön pelastamiseksi, kun sermien takaa huhuttiin ministeriön lopettamisesta. Ministeriö saatiin pelastettua, mutta luonnon monimuotoisuus on saanut

kylmää kyytiä. Luonnolle ja sen puolustajille ei ole päätöksenteon rattaissa juurikaan arvoa annettu.

Maankäyttö- ja rakennuslakia heikennettiin muun muassa siten, että valtaosa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) valitusoikeudesta ja kaavojen ohjauksesta poistettiin. Muutoksen taustalla olivat ELYjen oikeuteen tekemät luonnon- ja ympäristönsuojeluperusteiset, lähes poikkeuksetta voittaneet valitukset. Ne olivat kuulemma aiheuttaneet kitinää talouden rattaissa.

Metsäluontoakaan ei ole hellitty.

Metsien suojelun kulmakiven METSOn muutenkin niukkaa rahoitusta leikattiin. Metsää ei ole kuitenkaan unohdettu, vaan on esitetty vuotuisen hakkuumäärän selvää korottamista. Puhetta on ollut kestävyydestä. Ei luonnon kestävyydestä, vaan taloudellisesta kestävyydestä. Sinne on haluttu rajaa nostattaa, vaikka tutkijoiden mukaan se johtaa vääjäämättä metsäluonnon lisäuhan alaistumiseen.

Toissa vuonna julkaistu uhanalaisuusarviointi osoitti kosteikko- ja suolintujen, ja tätä kautta riistalintulajien, tilanteen erittäin huonoksi. Se ei ole vaikuttanut metsästyslainsäädäntöön. Sen sijaan kanalintujen ja hanhien metsäs-

tysaikaa on ehdotettu pidennettäväksi ja naakkaa vapaasti rauhoittamattomana ammuttavaksi. Pidemmät metsästysajat ovat perustelujen mukaan tärkeitä riistataloudelle.

Päättäjät ovat puheissaan pitäneet vaatimuksia tärkeimpien kosteikkojen kunnostuksen rahoituksen lisäämisestä tärkeänä. Rahalle on kuitenkin budjettia laatiessa löytynyt tähdellisempää käyttöä. Kosteikkojen hoitoa ja soiden ennallistamista ei ole pidetty taloudellisesti kannattavana.

Uusimpana yllätyksenä huomaamatta jääneiden vaalilupausten joukossa ovat olleet käänteet LUOVA-hankkeessa, jossa päätetään lupa- ja valvonta-asioiden toteuttamisesta tulevaisuudessa.

Asiantuntijoiden valmistelemaa hyvää ehdotusta mentiin poliitikkojen toimesta sormeilemaan ja poistamaan asiantuntijoiden näkemysten vastaisesti itsenäinen yleisen edun yksikkö, joka huolehtisi siitä, etteivät ympäristö ja luonnonsuojeluasiat jää muiden intressien varjoon.

Poliittisen esityksen mukaisessa mallissa ympäristön vikinä häviäisi tarvittaessa taloudellisen edun rattaiden räminään. Näin ehdotettiin siitä huolimatta, että uutisissa päivitellään edel-

Heinäkurppasoitimia etsimään Petri Vainio

Heinäkurpan soidinhavainnot on hyvä ilmoittaa Tiiraan välittömästi.

Teemu Lehtiniemi Entisaikoina Suomessa yleisesti pesinyt heinäkurppa hävisi pesimälinnustostamme 1900-luvun aikana. Se on palannut Suomen pesimälinnustoon 2000-luvulla. Esiintyminen keskittyy kaakkoiseen Suomeen Venäjän rajan tuntu-

maan, mistä todetaan vuosittain vain muutamia teeren tapaan ryhmäsoitimelle kokoontuvien kurppien soitimia.

BirdLifen heinäkurppatyöryhmä toteuttaa äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluhanketta, jossa pyritään turvaamaan heinäkurpan hyvinvointi keskittymällä soidinpaikkojen

säilyttämiseen ja etsimiseen. Soitimet sijaitsevat yleensä pelloilla. Joitakin soitimia on todettu myös entisiltä turvetuotantoaloilta.

Heinäkurpan soidin tapahtuu kesällä, pääosin kesäkuussa, yöaikaan. Soidinääni kuuluu heikosti ja jää helposti huomaamatta. Soitimia etsitään taas tänä kesänä. Mahdollisia soidinpaikkoja on potentiaalisimmalla esiintymisalueella itäisessä, eteläisessä ja keskisessä Suomessa lähes rajattomasti. Niinpä mahdollisimman monen lintuharrastajan toivotaan etsivän kurppia omilta retkeilyalueiltaan tai jopa suuntaavan itäiseen Suomeen löytöretkelle.

Heinäkurpalle potentiaalisen soidinalueen voi tunnistaa myös päiväsaikaan. Soidinalueella on yleensä runsaasti töyhtöhyyppiä, kuoveja ja mahdollisesti muitakin kahlaajia, mikä kertoo runsaslieroisesta maaperästä. Lierot ovat heinäkurppien pääravintoa.

Soidinpaikan kasvillisuus on tavallisesti verraten matalaa nurmea, niittyä tai kesantoa. Päiväsaikaan heinäkurpat eivät esiintymistään paljasta, mutta yöllä

Jan Södersved

leen viikoittain Talvivaaran kaivoksen vaikutuksia ympäristölle, piensijoittajille ja valtion budjetille.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vuosi. Kabineteissa valmistellaan jo täyttä päätä vaaliohjelmia. Odotan mielenkiinnolla, mitä tällä kertaa luvataan.

Meidän täytyy muistaa lukea ohjelmista myös se, mitä niissä ei luvata.

havainnoijan voi yllättää erikoinen näppäilyjen ja kitinöiden sarja. Ehkä jopa soidininnoissaan paikaltaan ilmaan näytille pomppaava heinäkurppa.

Viime vuonna BirdLife tuotti ympäristöministeriölle luonnoksen heinäkurpan suojelusuunnitelmaksi. Suunnitelman hyväksymisen myötä heinäkurpan merkitys kasvaa myös luonnonsuojelua edistävien viranomaisten toiminnassa, kun toimintatavat ja -suositukset yhtenäistyvät. Äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan soitimen löytäminen olisi monelle harrastajalle lintuvuoden kohokohta. Kun soidinhavainto kirjataan Tiiraan, BirdLifen heinäkurppatyöryhmä alkaa edistää soitimen säilymistä yhdessä viranomaisten kanssa.

BirdLife on myös tuottanut viljelijöille ohjeen heinäkurpan hyvinvoinnin edistämisestä ja lajin tunnistamisesta.

Lisäksi BirdLife tukee Parikkalassa sijaitsevan Suomen pitkäaikaisimman ja tärkeimmän soidinpellon viljelijää, jotta hän maataloustoimillaan varmistaa heinäkurpan säilymisen.

18 Micha Fager

Silmät auki

– onko munarosvoja näkyvissä?

Poxnar (CC BY-SA 3.0)

Teemu Lehtiniemi Suomessa pesii monia lintulajeja, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia.

Niiden ansiosta yhä useampi suomalainen saa elantonsa luonto- ja lintumatkailusta. Havumetsä-, suoja tunturilajit ovat haluttuja paitsi elämyksenä muistoihin myös pinnalistoille ja kuvakokoelmiin.

Katseilta piilossa voi tapahtua myös linnuille vahingollista toimintaa. Lintujen munien keruu, munien haudottaminen ja luvaton häkkilintutarhaus ovat edelleen Euroopassa voimissaan. Vähän kuten bongari kerää havaittujen lajien pinnalistoja, osa häkkilintuharrastajista kerää häkkilintupinnoja. Toimintaan voi liittyä luonnonsuojelurikollisuutta ja laitonta kauppaa.

Ruotsi on Suomen tapaan eurooppalaisittain kiinnostava maa.

Ruotsissa on viime vuosina panostettu luonnonsuojelu- ja linturikosten kartoittamiseen ja valvontaan.

Maahan on perustettu kymmenhenkinen vain luonnonsuojelurikoksiin keskittyvä poliisiyksikkö.

Lisäsatsaus on paljastanut muun muassa petolintujen vainoa, munien keruuta ja kauppaa sekä yksityisiä villilintutarhoja, joista viedään lintuja Keski-Euroopan laittomille markkinoille. Epäiltyjen jäljille on päästy usein kansalaisten havaintojen perusteella. ”Öppet öga” -hankkeessa onkin erityisesti panostettu siihen, että ihmiset kertovat mahdollisista linturikosepäilyksistään viranomaisille.

Lintuihin kohdistuva rikollisuus tunnetaan Suomesta huonosti. Petolintujen rengastajien mukaan petolintuvainoa esiintyy edelleen joillakin alueilla. Suomesta paljastui 2010-luvun alussa kaksi suurta (Närpiö ja Porvoo) lintujen munien keruurikosta, joissa tekijät olivat suomalaisia. Heistä kumpikin pystyi keräämään laittomasti lintujen

munia ilman epäilyksiä. Toiminta saattaisi jatkua edelleen, elleivät nimet olisi nousseet esiin ulkomaiden rikostutkinnoissa. Emme tiedä, kuinka paljon muita munien kerääjiä Suomessa on. Suomessa matkailee joka kesä keskieurooppalaisia munienkerääjiksi tiedettyjä henkilöitä. Esimerkiksi Ruotsissa munien keräämisestä hautomasalkkuineen kiinni jäänyt keskieurooppalainen oli liikkunut edellisenä kesänä Suomessa.

Suomeen perustettiin alkuvuonna erityisesti lintuihin kohdistuvien luonnonsuojelurikosten torjuntaan keskittyvä MURO-työryhmä, jossa on mukana viranomaisia ja järjestöistä BirdLife sekä WWF Suomi. Ensisijaisena tavoitteena on parantaa tiedon kulkua ja tätä kautta poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin edellytyksiä tavoittaa mahdollisia rikosten tekijöitä. Munarosvouksen lisäksi ryhmän toimintaan liittyvät myös muut luonnonsuojelulailla rauhoitettuihin lajeihin kohdistuvat rikokset, kuten petolintujen vaino.

Lintuharrastajat ovat paljon maastossa liikkuvina avainasemassa linturikosten havaitsemisessa. Mikäli havaitsee mahdollista rikollista toimintaa, kannattaa toiminta dokumentoida mahdollisimman hyvin, esimerkiksi valokuvin tai videoin. Rikoksista kannattaa aina ilmoittaa poliisille. Mikäli kyse on akuutista tilanteesta, jossa tekijä voidaan saada tuoreeltaan kiinni, kannattaa soittaa hätänumeroon ja esimerkiksi Lapissa rajavartiolaitokselle ja merellä merivartioille, jotta tutkinta käynnistyy välittömästi. Ei-akuuteista rikoksista kannattaa tehdä tutkintapyyntö poliisille sekä ilmoittaa tapahtuneesta BirdLifelle, jotta lintuharrastajien havaitsemat rikokset tulevat luetteloitua.

Suomessa luonnonvaraisesti esiintyvien lintulajien tai niiden munien hallussapito on luonnonsuojelulaissa kielletty. Valtaosa ihmisistä liikkuu luonnossa nauttiakseen. Siitä kannattaa myös muiden luonnontarkkailijoiden toimia tarkkaillessa lähteä. Soilla, metsissä tai tuntureilla kulkevalla kiikaroijalla ei ole todennäköisesti pahoja mielessään, joten liian vainoharhaiseksi ei kannata ruveta. Mutta pidetään silmät auki.

Naakan rauhoitusta ollaan purkamassa Teemu Lehtiniemi

Maa- ja metsätalousministeriö edistää naakan rauhoituksen purkamista. Toimeksianto naakan siirtämiseksi luonnonsuojelulaista metsästyslain rauhoittamaksi lajiksi on lähtöisin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalta.

Esityksen taustalla on naakkakannan ja naakan aiheuttamien maatalousvahinkojen määrän kasvu.

Naakka on levinneisyydeltään eteläinen laji, joka on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Lintuatlaskartoitusten mukaan naakan pesimäalue kaksinkertaistui Suomessa 1980-luvun lopulta 2010-luvulle. Kolopesijänä se on hyötynyt maaseudulla autioituneiden rakennusten suojaamattomista piipuista ja voimajohtopylväiden vaakapalkeista, joissa naakkoja pesii yleisesti. Rauhoituksen purkaminen olisi linnustonsuojelullisesti paluu menneeseen.

1920-luvulta rauhoitettuna ollut naakka oli Suomessa rauhoittamaton vuodesta 1962 vuoteen 1992, jolloin se runsastumisestaan huolimatta rauhoitettiin.

Naakka ei ole laajasti vihattu.

Varsin paljon julkisuutta saaneeseen kansalaisaloitteeseen naakan rauhoituksen lopettamiseksi tuli määräajassa vain 1 552 kannatusilmoitusta.

Naakka onkin älykäs ja sopeutuvainen varislintu. BirdLifessa ei uskota, että naakan rauhoituksen purulla pystytään vähentämään vahinkoja. Tappamisen sijasta pitää kehittää keinoja, joilla haittoja voidaan hillitä ja estää. Ihminen on

niin viisas, että löytää halutessaan keinot naakkahaittojen vähentämiseksi. Ratkaisuksi esitetty tappaminen vähentää tahtoa kehittää toimia haittojen estämiseksi.

Paalivahinkojen estämiseksi on ammuttu vuosittain kymmeniä tuhansia variksia. Sillä ei ole pystytty estämään niiden aiheuttamia vahinkoja. Myös harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas ovat koko maassa rauhoittamattomia.

Rauhoitetun naakan maataloudelle aiheuttamia haittoja on korvattu maanviljelijöille. Viime vuosina keskimääräinen korvaus on ollut noin 4 000 euroa. Rauhoituksen purkamisen jälkeen viljelijät eivät enää saa korvausta naakan aiheuttamista vahingoista. Myös kuluttajien valistuminen voi aiheuttaa lisähuolta: Entä, jos kuluttajat haluavat lihaa, jonka tuottamiseksi ei ole tapettu naakkoja tai muitakaan lintuja?

Korppi pitää rauhoittaa

Metsästyslainsäädännössä korppi on poronhoitoalueella rauhoittamaton. Korppia ei ole kuitenkaan niiden lajien listalla, joiden metsästäminen on EU-maissa sallittua. BirdLife esitti sen vuoksi naakkaa koskevassa lausunnossaan, että ministeriö korjaa lain korpin osalta EU-säädösten mukaiseksi, jolloin korppi siirtyy metsästyslaista luonnonsuojelulakiin.

Muutos on välttämätön. EU-lainsäädännön noudattamatta jättäminen johtaa lopulta EU-tuomioistuimeen, mikäli lakia ei muuteta.

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan.

VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!!

Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

2 | 2018

19 birdlife international

IBA-alueet

– mitä ja miksi?

IBA (kansainvälisesti tärkeät lintualueet) on BirdLife Internationalin hanke, jossa nimetään tutkimustietoon perustuen merkittävimmät lintualueet ympäri maailmaa, toimitaan alueiden suojelemiseksi ja seurataan alueiden linnuston muutoksia.

Tällä palstalla on aiemmin esitelty Suomen IBA-alueita, lajeja, joita IBAverkostolla suojellaan sekä IBA-alueiden linnustonseurantoja. Nyt palataan juurille: mitä IBA-alueet oikein ovat ja miksi ne on valittu?

Tero Toivanen IBA-alueita on maailmassa yli 12 000, ja niitä on nimetty kaikilla mantereilla. Suurimmat puutteet IBA-verkostossa ovat tällä hetkellä Venäjällä sekä Pohjois- ja Keski-Afrikassa. Viime vuosina IBA-hankkeen painopisteenä on ollut merilinnuille tärkeiden alueiden tunnistaminen, ja Suomessakin nimettiin tässä yhteydessä kolme uutta IBA-aluetta.

Tärkeitä lintualueita niin maailman kuin Euroopan tasolla

Vaarantuneet IBA-alueet. Vihreällä taustavärillä esitetyistä maista on käytössä seurantatietoa, jonka perusteella vaarantuneet alueet (punainen väri) on voitu valita.

Kansainvälisesti merkittävät IBA-alueet voivat olla endeemisten (kotoperäisten) lajien keskittymiä, maailmanlaajuisesti uhanalaisen lajin tärkeitä esiintymiä, jonkin kasvillisuusvyöhykkeen lintulajiston osalta erityisen edustavia kohteita tai jonkin lajin maailmankannalle erityisen tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita. Suomesta löytyy näitä kaikkia kotoperäisten lajien esiintymisalueita lukuun ottamatta.

IBA-alueita on valittu myös maanosittain: hankkeessa on tunnistettu esimerkiksi Euroopan ja EU:n tasolla tärkeät lintualueet. Euroopan laajuisesti tärkeät alueet sisältävät muun muassa Euroopan yli kulkevien muuttoreittien tärkeimmät levähdysalueet ja Euroopassa uhanalaisten lajien suojelulle merkittävimmät lintujen pesimäalueet. Suomessa on huomattavan

paljon esimerkiksi jänkäsirriäisen perusteella valittuja IBA-alueita, koska 80 prosenttia Euroopan jänkäsirriäisistä pesii Suomessa. EU:ssa tärkeitä lintualueita on Suomessa nimetty säästeliäästi, ja niinpä Suomen IBA-alueiden määrä (100) on vähäinen verrattuna esimerkiksi Saksaan, jossa IBA-alueita on peräti 540!

Työ alueiden suojelemiseksi jatkuu

Maailmanlaajuisesti IBA-alueista vain noin 20 prosenttia on kokonaan suojeltu ja kolmasosaa ei ole suojeltu lainkaan. Suomessa alueiden suojelutilanne on selvästi parempi, mutta puutteita on etenkin merialueilla ja maatalousympäristöissä. IBA-hanke on kuitenkin edistänyt elinympäristöjen suojelua maail-

malla ehkä enemmän kuin mikään toinen suojeluhanke. Monessa Euroopan maassa IBA-alueet ovat olleet esimerkiksi Natura-verkoston linnustonsuojelualueiden valinnan pohjana, ja oikeuspäätöksissä IBA-alueet on rinnastettu linnustonsuojelualueisiin, mikä on estänyt monen alueen tuhoutumisen. Suomessa IBA-statuksella oli suuri merkitys etenkin Vuotoksen alueen (Kemihaaran suot) suojelussa.

IBA-alueiden seurannan tärkeä tavoite on tunnistaa ”IBAs in danger” -alueet: kohteet, joiden linnusto hupenee ja joiden elinympäristöt ovat välittömässä vaarassa tuhoutua. Tällä hetkellä vaarantuneita IBA-alueita on yli 100 maassa yhteensä 338, ja BirdLife tekee kaikkensa näiden alueiden suojelemiseksi.

Haahkan kevätmetsästys vie Suomen EU-tuomioistuimeen Petri Vainio

Ahvenanmaan haahkakanta ei kestä metsästystä kevätaikaan.

Teemu Lehtiniemi EU:n komissio ilmoitti maaliskuussa haastavansa Suomen lintujen suojelun laiminlyönnistä Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska haahkojen kevätmetsästys on Ahvenanmaalla sallittua. Komission päätös ei ol-

lut yllätys, sillä tuomioistuin totesi jo vuonna 2005, ettei Suomen perinteiden vaalimisen nimissä jatkama vesilintujen kevätmetsästys ole luonnonvarojen kestävän käytön eikä EU-lainsäädännön mukaista.

Haahkan kevätmetsästys oli tuomion jälkeen useita vuosia Ahvenanmaalla kiellettyä. Ahvenanmaan maakuntahallituksen ilmoitus haahkan kevätmetsästyksen uudelleen aloittamisesta vuonna 2011 oli suojelujärjestöille yllätys. Päätös oli kiistatta aiemman tuomion vastainen ja myös haahkakannat kääntyneet Ahvenanmaalla voimakkaaseen laskuun. BirdLife vetosi Suomen ja Ahvenanmaan päättäjiin lakimuutoksen kumoamiseksi. Aloitteisiin ei kuitenkaan vastattu, minkä vuoksi BirdLifen oli lintujen suojelun nimissä kanneltava asiasta EU:n komissiolle.

Lintujen metsästäminen niiden pesimä- ja kevätmuuttoaikana on luonnonvarojen kestävän käytön periaatteiden vastaista. BirdLife onkin toiminut ympäri maailman aikuisiin populaation arvokkaimpiin yksilöihin kohdistuvan metsästyksen lopettamiseksi. Ainoa oikea aika metsästyksen harrastamiselle on syksy, jolloin metsästys kohdistuu valtaosin nuoriin lintuihin, joiden luontainenkin kuolleisuus on suurta.

Kevätmetsästystä tapahtuu enää laajemmin lähinnä joidenkin entisten neuvostotasavaltojen alueilla, joilla niilläkin tilanne on parantunut. Esimerkiksi Kazakstanissa kevätmetsästys kiellettiin tämän vuoden alusta alkaen. EU-maista muuttolintujen kevätmetsästystä harjoitetaan vain Suomessa ja Maltalla. Maltalaiset metsästäjät ovatkin vaatimuksissaan usein korostaneet sitä, että ympäristöasioissa edistyksellisessä Suomessakin on sallittu keväällä metsästäminen. Suomi toimii esimerkkinä.

EU:n linnustonsuojelun kulmakivi, lintudirektiivi, kieltää metsästämisen kevätmuutto- ja lisääntymisaikana. EU:n jäsenmaat ovat yhdessä komission kanssa tehneet riistalajien kevätmuutto- ja pesimäajat määrittelevän raportin. Sen mukaan haahkan pesimäaika loppuu Suomessa elo–syyskuun vaihteessa.

Tuoreimpien arvioiden mukaan Ahvenanmaan haahkakanta on vähentynyt noin 6 000 pariin. Tästä huolimatta Ahvenanmaalla oli luvallista metsästää 2 000 haahkakoirasta viime vuoden toukokuussa. Haahka on kannan vähenemisen vuoksi moninkertaisesti uhanalainen: Euroopassa vaarantunut, EU:ssa ja Itämerellä erittäin uhanalainen ja Suomessa vaarantunut.

20

Missä on vielä punasotkia?

Petri Vainio

BirdLifen vuoden lintu 2018 on erittäin uhanalainen punasotka. Lajin epäillään vähentyneen jopa 80 prosenttia parissa vuosikymmenessä. Tänä keväänä ja kesänä on tavoitteena selvittää, paljonko punasotkia on jäljellä. nesti suoraan pesimäpaikoilleen. Pesintä alkaa toukokuun alussa, ja koiraat jättävät pesäpaikat toukokuun loppupuolelta alkaen siirtyen sulkimisalueilleen.

Syysmuutto on sekin varhainen: valtaosa punasotkista poistuu Suomesta viimeistään syyskuun alussa.

Punasotkia etsimään

Erittäin uhanalainen punasotka viihtyy rehevissä vesistöissä.

Punasotkat viihtyvät rehevillä järvillä ja merenlahdilla, missä on riittävästi avovettä ja syvyyttä ruokailuun. Pienillä lammilla ja karuilla järvillä punasotkia ei tapaa. Punasotka on levinneisyydeltään eteläinen laji: vahvoja keskittymiä on ollut muun muassa Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Satakunnassa. Jo Oulun seudulla punasotka

on nykyisin varsin harvalukuinen lintu, mutta sitä tavataan vuosittain Lappia myöten ja esimerkiksi Kemijärvellä punasotka pesi vuonna 2016.

Punasotka on varsin aikainen muuttaja ja pesijä: aikaisina keväinä ensimmäisiä muuttajia nähdään jo maaliskuun lopulla ja pääosa kannastamme saapuu huhtikuun aikana. Kovin suuria muutonaikaisia kerääntymiä punasotkalla ei tavata, vaan linnut saapuvat mo-

Ennen laskentaa:

Kartoitusohje:

–– Mikäli yhdistykselläsi on lista kartoitettavista kohteista, valitse kohde ja ilmoita sen laskemisesta yhdistyksen punasotkavastaavalle.

–– Muussa tapauksessa kartoitettavia kohteita voi etsiä esimerkiksi Tiiran vanhojen havaintojen perusteella tai oman tietämyksen pohjalta.

–– Vieraile punasotkakohteilla sopivaan vuodenaikaan, mieluiten pian jäidenlähdön jälkeen.

–– Laske punasotkat.

–– Käytä kohteella sen verran aikaa, että piileskelevät linnut ehtivät tulla esiin.

Varo kuitenkin laskemasta liikkuvia yksilöitä kahteen kertaan.

Tero Toivanen

Skaftung Nature järjestää linYllätä ystäväsi

tukursseja BirdLife Suomen kanssa – lintumatka lahjaksi erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta.

Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä.

Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin.

Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla.

Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Kevään ja kesän 2018 aikana on tavoitteena kartoittaa kattavasti punasotkalle sopivat paikat ja selvittää, kuinka paljon punasotkia Suomessa nykyään pesii.

Vinkkejä sopivista kohteista saa esimerkiksi katsomalla Tiirasta, missä punasotkia on 2010-luvulla havaittu. Myös alueellisella lintuyhdistyksellä voi olla lista tarkastamisen arvoisista kohteista.

Tärkeintä on tarkastaa punasotkakohteet keväällä ennen pesinnän alkamista, mutta ainakin sellaisilla paikoilla, joilla punasotkia on havaittu keväällä, kannattaa vierailla myös myöhemmin kesällä.

Punasotkien parasta kartoitusaikaa on pesintää edeltävä jakso heti jäiden-

–– Sukupuolten erottelu havainnossa on tärkeää, koska punasotkista poikkeuksellisen suuri osuus on koiraita!

–– Ilmoita havaintosi Tiiraan.

–– Jos et havaitse punasotkia niille sopivalla paikalla, ilmoita lukumääräksi 0.

–– Kerro lisätiedoissa, miten kohde on

VUODEN

LINTU

lähdön jälkeen: Etelä-Suomessa huhtikuun loppu – toukokuun alku kevään etenemisestä riippuen. Avovedessä ruokailevat punasotkat on yleensä helppo havaita, mutta laji osaa myös piileskellä kasvillisuuden seassa. Monet punasotkien suosimat paikat ovat keväällä myös suosittuja lintuharrastajien retkeilykohteita, joten punasotkien etsiminen onnistuu usein muun retkeilyn ohessa. Poikueita tavataan kesäkuun vaihteesta alkaen, ja parasta aikaa pesintöjen varmistamiselle lienee juhannuksen tienoo.

Vaikket olisikaan liikkeellä punasotkien kartoitusmielessä, jokainen punasotkahavainto on arvokas, ja kaikki havainnot vuodenajasta riippumatta kannattaa ilmoittaa Tiiraan.

tarkastettu. Varsinkin suurempien järvien tai merenlahtien osalta on syytä kertoa, mikä osa kohteesta on tarkastettu ja miten.

–– Ainakin niillä kohteilla, missä punasotkia on ollut keväällä, kannattaa vierailla myös poikasaikaan.

Lintukurssit ja -matkat 2018

Skaftung Nature

– meillä linnut ovat aina elämyksiä.

Kotimaan lintukurssien ja matkojen lisäksi lähdemme lintujen jäljille Euroopan maisemiin.

Jokainen lintuvuosi ja -matka on ainutkertainen. Matkoillamme pääset syvälle luontoon ja koet lintumaailman aidoimmillaan hyvässä seurassa. Lapin matkalla ja kahlaajakurssilla kiinnostuneet pääsevät perehtymään lintujen lisäksi myös kasveihin.

Mikäli valmiit kurssit ja matkat eivät täytä toiveitasi, niin Skaftung Naturessa räätälöimme ryhmällesi toiveidesi mukaisen, ikimuistoinen luontokokemuksen lintujen parissa.

Lintukurssit ja -matkat Suomessa Kevätmuutto, 19.-22.4. (Kristiinankaupunki) Pohjanlahden arktika, 10.-13.5. (Krs) Kahlaajakurssi, 17.-19.7. (Krs) Utön syksy, 13.-16.9.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 4.-7.10. (Krs)

Lintumatkat Euroopassa

Viron kevätlinnut, 30.4.-4.5.

Kroatia, 19.-26.5.

Norja, Lapin ja Varangin linnut & kasvit, 25.6.- 3.7.

Espanja, Galicia & Navarra, elo-syyskuun vaihde Viron lintusyksy, 17.-21.9.

Etelä-Espanjan syksy, 20.-29.10.

Jos kiinnostut matkoista, ota yhteyttä mahdollisimman aikaisin. Parhaat paikat täyttyvät nopeasti.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

2 | 2018

Kysely:

Mitä kaikkea punatulkut syövät?

Kari Karhu ja Esa Lehikoinen Keräämme havaintoja puista ja pensaista, joiden siemeniä punatulkut syövät. Myös silmujen syönti kiinnostaa (merkitse, että kyse on silmuista). Luonnonpuiden ja -pensaiden lisäksi koristepuiden ja -pensaiden käytöstä olisi mukava saada havaintoja. Varpumaisissakin koristekasveissa punatulkut saattavat ruokailla. Pelkkä pysähdys ei riitä: ruokailua on havaittava. Myös maassa havaittu syöminen käy, jos kasvilaji on varma (merkitse, että kyse on maassa ruokailusta).

Jos kasvilajin tai -suvun määritys on epävarma, tulisi nimen perään laittaa kysymysmerkki tai luetella vaihtoehdot (kuten suomen-/ruotsinpihlaja). Valokuvat koko kasvista sekä lähikuvat oksasta, hedelmästä/silmusta ja oksilla tai maassa olevista lehdistä auttavat määrityksessä (tiedoston muoto jpg).

Laita vastaukseen nimesi, kuu-

kausi (ja varhaisin – viimeisin vuosi) sekä kunta. Lähetä vastaus viimeistään 1.5.2018 osoitteeseen kari.karhu@biodata.fi tai Kari Karhu, PL 14, 20101 Turku. Laadimme vastausten ja kirjallisuustietojen pohjalta artikkelin syksyksi. Tilanne on voinut muuttua paljonkin 1940-luvusta, jolloin asiaa on Suomessa viimeksi tutkittu.

Julkaisukelpoinen valokuva (jpg) jostakin eksoottisesta tilanteesta on myös tervetullut.

Huom. Tiedot ruokinnalla olevista siemenistä eivät varsinaisesti ole jutun aiheena, mutta jos havaitset mielestäsi erikoista ravinnonkäyttöä, voit toki lähettää havaintosi, kunhan mainitset selvästi, että kyseessä on linnuille tarjottu ape.

Aiemmin Tiiran etusivulla julkaistuun kyselyyn tuli (vain) 26 vastausta. Kiitos vastanneille!

Olemme käymässä läpi kaikki Tiiraan tallennetut ruokailuhavainnot (satoja). Uudet havainnot ovat silti erittäin tervetulleita!

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä.

Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ■ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko ■ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita.

Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Tornien taisto la 5.5. klo 5–13 Kevään suuri lintutornitapahtuma!

Kerää joukkue ja osallistu!

Tornien taistoon voit osallistua 3-8 hengen joukkueella missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit ja -lavat, vesitornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Katso tarkemmat lisätiedot ja ohjeet tapahtuman sivuilta www.birdlife.fi/tornientaisto.

Ilmoittaudu ensisijaisesti sivuille avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti puhelimitse BirdLifen toimistolle p. 09 4135 3300

Lisäksi muut jäsenedut ■ Tiira-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

22

Harvinaisuuskomiteat kokoontuivat Jyväskylän Korpilahdella

Matti koivula

William Velmala ja Tero Toivanen

Harvinaisista lintulajeista tehtyjä havaintoja käsittelevät BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) ja paikallisyhdistysten aluerariteettikomiteat (ARK) kokoontuivat maaliskuussa Korpilahden Alkio-opistolla perinteiseen yhteiskokoukseen. Kokoukseen osallistui 40 komiteajäsentä Porvoosta Rovaniemelle, 15 eri paikallisyhdistyksestä. Tapahtuma on järjestetty 5–6 vuoden välein.

Edellisen kerran kokoonnuttiin Lahdessa 2012.

Harvinaisuuskomiteoiden työn tarkoitus on ylläpitää mahdollisimman luotettavaa kuvaa Suomen linnustosta ja lintulajien esiintymisestä. Komiteat toimivat valtakunnallisina ja paikallisina määritysasiantuntijoina ja työskentelevät määritystiedon lisäämiseksi.

ARK-RK-kokouksen tärkein tavoite on parantaa yhteistyötä komiteoiden kesken. Parhaiten tämä onnistuu, kun eri puolilta maata tuleville asiantuntijoille tarjoutuu tilaisuus kokoontua keskustelemaan harvinaisuushavaintojen tarkastamisen käytännöistä ja periaatteista. Tämän lisäksi kokousohjelmassa on lintujen määrittämiseen keskittyviä esityksiä.

RK:n puheenjohtaja William Velmala kertoi millaista RK:n toiminta nykyaikana on. Lintujen määritysvaatimukset tarkentuvat esimerkiksi alalajitasolle määritystietämyksen lisääntyessä. RK tekee nykyään laajoja tutki-

Rariteettikomiteoiden määritysasiantuntijat kokoontuivat Korpilahdella.

muksia määritystuntomerkkien käyttökelpoisuudesta käymällä esimerkiksi tutkimassa museonäytteitä.

Markus Lampinen ja Totti Toiskallio kertoivat näkemyksiään ARK-toiminnan kehittämisestä ja yhtenäistämisestä. Eri puolilla Suomea toimivilla ARK:illa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä havaintojen keräämisessä ja tarkastamisessa, joten esimerkiksi lajilistojen yhtenäistäminen voisi olla paikallaan.

Keskusteluissa esitettiin, että komiteoiden kannattaisi tavata useammin ja ARK:iden yhteiskokouksia voisi järjestää jopa 2–3 vuoden välien.

BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen piti esityksen Tiiran käyttämisestä harvinaisuushavaintojen käsittelyssä. Tiira toimii jäsenyhdistysten havaintoarkistona ja harvinaisuushavain-

Linnut-lehdessä vuoden paras aikakauslehtikansi Jan Södersved

BirdLife Suomen julkaiseman Linnut-lehden kansi valittiin vuoden 2017 parhaaksi aikakauslehtikanneksi. Asiantuntijatuomaristo oli valinnut 20 kantta kaikista Aikakauslehtikilpailu Editiin lähetetyistä ehdokkaista, ja näistä lopullinen voittaja valittiin yleisöäänestyksellä. Ääniä annettiin kaikkiaan yli 6 500.

Linnut-lehden 3/2017 voittoisassa kannessa on Jari Peltomäen kuvaama karimetso. Kuva on otettu Pohjois-Norjassa Hornøyan lintu­saarella.

Yleisö perusteli valintaansa muun muassa näin: ”Aivan mahtava ja jopa vähän pelottavakin kuva!” ”Ei tavallinen lintukuva, pysäyttävä ja rohkea kansi.” ”Erottuu massasta!” ”Hypnoottisen dramaattinen.” ”Ylivoimaisesti erikoisin ja hienoin kansikuva.”

Linnut-lehden 2/2016 palokärkikansi ja numeron 2/2012 kuikkakansi ovat aiemmin sijoittuneet kansikilpailun kakkosiksi.

tojen tapauksessa on sovittu tietyistä käytännöistä, miten havainnot ja niiden käsittely julkaistaan Tiirassa. Toiminnassa on yhtenäistämisen varaa tässäkin tapauksessa.

Pääosa kokousohjelmasta vietettiin ajankohtaisten määritysasioiden parissa. Petteri Mäkelä ja Jani Vastamäki esittelivät isokirvisen ja muiden isokokoisten kirvisten esiintymistä, määritystä ja ARK-käsittelyä Satakunnassa. Matti Koivula ja Markus Lampinen pureutuivat aroharmaalokin määritys- ja havaintojen hyväksymisperusteisiin. Jarmo Pirhonen piti kattavan esityksen kirvislajeista ja erityisesti niiden äänistä, keskittyen vuori- ja tuhkakirvisiin.

RK pudotti vuoden alussa tarkastettavien lajien listaltaan seitsemän taksonia: isohaarahaukka, mustajalkatylli, tai-

gakirvinen, ruskouunilintu, tiltaltin tristis- ja collybita-alalajit sekä viitatiainen.

Nämä siirtyvät osittain ARK:iden tarkastettaviksi. RK:n jäsenet esittelivät taksonien määritystä ja tarkastamista, jotta käsittelyn linja säilyisi mahdollisimman samankaltaisena. RK:n jäsenistä Petteri Lehikoinen piti laajan esityksen keväisten laulavien idäntiltalttien (tristis) määrittämisestä, ja Aleksi Lehikoinen esitteli Helsingissä viime talvena havaitun itäisen phoenicuroides-alalajin mustaleppälinnun määrittämisprosessia.

Kokousohjelma oli intensiivinen, mutta esitysten väliin jäi mukavasti aikaa keskusteluille, joita jatkettiin rantasaunalla vapaamuotoisissa tunnelmissa.

Paikka oli myös erinomainen ja hyvällä sijainnilla, joten kokous onnistui kaikin puolin erinomaisesti.

Uutta virtaa toimistolle Kirsi Peltonen

BirdLifen keski-ikäistyvä toimisto koki helmikuun alussa kasvojen kohotuksen, kun toimistolla aloitti uusi siviilipalvelusmies, Samu Polamo.

Samu on kotoisin Vantaalta, mutta asuu nykyään Helsingin Tapanilassa. Hän on valmistunut viime keväänä yo-merkonomiksi Mercuria Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksesta. Siviilipalveluksen jälkeen Samun suunnitelmissa on hakea opiskelemaan jotakin mielenkiintoista, vielä täsmentymätöntä alaa.

Globaaleista ympäristöasioista ja luonnonsuojelusta kiinnostunut Samu kertoo innostuneensa mahdollisuudesta suorittaa siviilipalvelus BirdLifessa, maailman suurimmassa ympäristöjärjestöjen yhteenliittymässä. ”On hienoa saada olla osana tällaista toimintaa”, hän kertoo.

Samun mielenkiinnon kohteisiin kuuluvat niin salibandy kuin penk-

Samu Polamo

kiurheilukin. Lisäksi hän tunnustaa olevansa huonolaatuiseen tv-viihteen ystävä.

Samun toimenkuvaan kuuluu erilaisia toimistotöitä kuten sähköpostiviesteihin ja puhelimeen vastaamista sekä jäsenrekisterin hoitoa ja laskutusta. Lintuharrastustaustaa hänellä ei ole, joten Samun lintutietämys karttuu päivä päivältä lintuihin liittyvien kysymysten myötä!

2 | 2018

23

Kullan arvoinen

Seppo Vuolanto Kirsi Peltonen 1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

Se on koulupojasta lähtien merkinnyt sekä pääasiallista harrastusta että myöhemmin biologin ammattia. Jonkinlainen muoti-ilmiö lintuharrastus oli 1950–60-lukujen taitteessa, jolloin luontokerhot elivät kukoistuskauttaan. Ammatinvalinta oli helppoa, ja biologian ja maantieteen opinnot tähtäsivät tuolloin oppikoulunopettajan tehtäviin. Ehdin opettaa muutaman vuoden näitä aineita ja toimia myös pari vuotta amanuenssina eläinmuseossa.

Sitten hakeuduin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon yleiskaavatehtäviin, kun etsittiin biologia virkistyskäyttö- ja luonnonsuojelutehtäviin.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia.

Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta. BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt tammikuussa 2018 kultaisen ansiomerkin Seppo Vuolannolle.

Minttu heimovirta

Valtion ympäristöhallinnon perustamisvaiheessa minut valittiin Uudenmaan lääninhallitukseen, sitä tietä ministeriöön, Brysseliin ja moniin EU-tehtäviin saakka. Tämän hienon harrastuksen ansiosta kaikki tämä on tullut mahdolliseksi.

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

Kukin lintulaji elää omassa elinympäristössään, joka toki voi vaihdella eri vuodenaikoina. Ilman ravintoa ja pesimismahdollisuutta lajit häviävät. Ymmärrys luonnonlaeista ja ekologian säännöistä on tullut lähinnä harrastuksen kautta, tai ainakin omakohtaiset havainnot ja kokemukset ovat auttaneet niiden oivaltamisessa. Linnusto on tärkeimpiä luonnon monimuotoisuuden mittareita.

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta!

Olen ollut monessa mukana luontokerhosta ja Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen nuorisojaostosta lähtien. Uskon, että yhteisvoimin voimme vaikuttaa asioihin – uskon vaikuttaneeni ainakin niihin, jotka ovat olleet vallassani. Tieto on valtaa, ja sitä on tarpeen jakaa. Nyt se on entistä tärkeämpää!

Jan Södersved

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle.

Opiskele äänet tarkkaan. Kun kuulet tuntemattoman äänen, hiivi katsomaan, mikä sen aiheuttaa.

Helpointa on aloittaa talvella, jolloin linnut ovat hiljaisia. Keväällä muuttolintujen myötä tulee uusia ääniä ja linnut alkavat laulaa. Tarvitaan monta vuodenkiertoa ennen kuin kaikki äänet tulevat tutuiksi, ja silti joka kevät jotakin harvemmin kuultua ääntä pitää aina miettiä tarkkaan.

Apus kiiti vuoden lintuyhdistykseksi Jan Södersved

Menomatka Maarianhaminaan vietettiin kannella staijaamalla. Lajimääräksi saatiin 37.

Kevätkokous historiallisesti Maarianhaminassa!

Markus Seppälä

Edustajiston kevätkokouksen terveisiä: –– Maarianhaminassa, Ahvenanmaan Merenkulkumuseossa la 17.3. järjestettyyn kokoukseen saapui 41 edustajaa yhteensä 19 jäsenyhdistyksestä.

–– Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2017 vuosikertomus ja tilinpäätös.

–– Edustajisto antoi julkilausuman, jossa vaaditaan erittäin uhanalaisen punasotkan rauhoittamista sekä lisäpanostuksia punasotkalle ja muille uhanalaisille vesilinnuille tärkeiden elinalueiden hoitoon.

–– Sunnuntaiaamupäivän edustajiston jäsenet retkeilivät isäntäyhdistyksen, Ålands Få-

–– ––

gelskyddsförening, aktiivien johdolla Hammaruddan parhaimmilla lintupaikoilla.

Paluumatkalla Turkuun BirdLifen toimisto piti laivan kokoustilassa edustajille tietoiskuja ajankohtaisista järjestöasioista.

BirdLife Suomen edustajisto koostuu jäsenyhdistystensä valitsemista edustajista. Jos sinulla on kysyttävää tai haluat vaikuttaa järjestön toimintaan, ota yhteyttä omaan edustajaasi: www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto

Edustajiston syyskokous järjestetään Kokkolassa 17.–18.11., yhteistyössä 40. toimintavuottaan juhlistavan Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa.

BirdLife Suomi valitsi vuoden lintuyhdistykseksi Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry:n.

Valinta julkistettiin BirdLife Suomen kevätkokouksessa.

Apus palkittiin aktiivisesta jäsenlähtöisestä toiminnasta, jota järjestetään ympäri vuoden. Yhdistyksessä korostetaan yhteisöllisyyden luomista lintuharrastuksen edistämisessä, ja toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon sekä vanhojen että uusien jäsenten ideat.

Viime vuonna Apus laati oman pitkän aikavälin toimintasuunnitelman siihen liittyvine toimenpiteineen ja kannustaa muitakin yhdistyksiä tekemään samoin. Apus on ollut vahvasti mukana myös BirdLife Suomen strategian suunnittelussa.

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus on perustettu vuonna 1981, ja siihen kuuluu tällä hetkellä runsaat 420 jäsentä. Viime vuonna yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi merkittävästi. Apuksen toimialueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980.

Aiemmat vuoden lintuyhdistykset: www. birdlife.fi/jarjesto/huomionosoitukset/muuthuomionosoitukset/

24

Aki Arkiomaa Markku pihlaja

Kiikarin läpi

Kuinka perustaa

lintukuvanäyttely

Teemu Sirkkala Olen onnekas: olen saanut alle 20-vuotiaana pitää jo kaksi lintukuvanäyttelyä. Niiden myötä olen oppinut hieman siitä, mitä näyttelyä perustaessa kannattaa ottaa huomioon.

Ensimmäisenä työnä on näyttelytilan etsiminen. Omalla kohdallani tämä on sujunut helposti, sillä minulle on tarjottu mahdollisuus pystyttää näyttely. Tämän jälkeen tehtävänä onkin ollut vain sisällön suunnittelu.

Tärkeänä tekijänä on näyttelytilaan tutustuminen: fiilistele, katsele ja kuvaa sitä. Tällä tavalla alkaa hahmottua kuva tulevasta näyttelystä. Suunnittelua helpottaa näyttelytilan kuvaaminen etukäteen, jolloin voi tietokoneella kuvankäsittelyohjelman avulla ”liittää” kuvat seinälle oikean kokoisina. Tällä tavalla taulujen sijoittelu onnistuu helposti ja taulujen koko on myös helposti suunniteltavissa tässä vaiheessa. Jos jokin ennalta mietitty kuva ei miellytäkään, on sen vaihtaminen vielä helppoa. Tarkalla suunnittelulla säästää sekä aikaa että rahaa.

Näyttelyn kuvia valitessa on myös tärkeää ottaa huomioon näyttelytilan seinäpinnat. Helsingissä olleessa näyttelyssäni taustalla ollut kirkkaan oranssi seinä olisi helposti ”imenyt” sisäänsä vaaleammat kuvat. Siksi valitsin näyttelyyn värikkäitä kuvia. Näyttelyn nimikin, Vuodenaikojen väriloistoa, syntyi sitä kautta luontevasti.

Näyttelytilan tarkistamisen sekä taulujen lukumäärän selviämisen jälkeen on aika miettiä näyttelyn aihe. Omissa näyttelyissäni aiheet ovat olleet hyvin erilaiset. Mäntyharjulla olleessa näyttelyssä oli harrastusvuosieni aikana kertyneitä kuvia Suomen luonnosta ilman sen tarkempaa teemaa. Näyttelytilan alakerrassa kuulunut kosken kohina ohjasi kuitenkin kuvien valintaa ja sijoittelua. Tämän johdosta alakerrasta löytyikin vesistöillä otettuja kuvia. Näyttelytilan yleinen tunnelma on siis hyvä ottaa huomioon taulujen asettelua suunniteltaessa.

Yhtenä tärkeänä tekijänä on myös näyttelyssä käyvien asiakkaiden ”maku”. Mäntyharjulla näyttelyn yleisilme oli metsäinen, kun taas Helsingissä värikkäillä tauluilla sekä taulujen tarkkaan mietityllä asettelulla loin taiteellisemman kokonaisuuden.

Viimeisenä vinkkinä näyttelyn kokoamisessa kehotan panostamaan laatuun. Ensimmäisessä näyttelyssäni ongelmaksi muodostui erittäin huono painojälki, mistä aiheutui turhaa työtä ja stressiä.

Taulujen tilaamisen suhteen kannattaa siis olla tarkkana painopaikan kanssa.

Jos jokin asia askarruttaa näyttelyä perustaessa, kannattaa kysyä apua. Itse huomasin, että etenkin kuvien valinnassa kannatti kysellä mielipiteitä ja apua ulkopuoliselta. Oma näkemys omista kuvista ei ole välttämättä aina se paras. Ulkopuolinen saattaa hahmottaa näyttelyn kokonaisuuden paremmin.

Onko puiden kaataminen pihoilla ja rakennuspaikoilla sallittua

lintujen pesimäaikana?

Aki Arkiomaa Tukijamme otti eräänä keväänä yhteyttä löydettyään maasta kuolemaa tekeviä linnunpoikasia kaupungin rakennuspaikalla. Paikalla oli tehty puunkaatoja ja avuttomat poikaset olivat sinkoutuneet pois pesästään. Tukijamme toimitti poikaset hoitoon ja kysyi järkyttyneenä, miten tällainen toiminta on mahdollista, ja onko se laillista?

Ei ole laillista. Rauhoitettujen lintujen yksilöitä ei saa tappaa eikä munia ja pesiä siirtää tai vahingoittaa. Rauhoituksesta poikkeamiseen tarvitaan erillinen viranomaisen lupa. Tässä tapauksessa poikkeuslupaa ei edes olisi voitu lain mukaan myöntää, koska puunkaadot olisi voinut tehdä ilman suurempaa haittaa pesimäajan jälkeen. Kaupungin edustaja kertoi tehneensä talvella sopimuksen rakennusurakoitsijan kanssa, eikä siinä sovittu toimenpiteiden ajankohdasta. Hyvällä suunnittelulla työt olisi helposti voinut ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle.

Puiden kaataminen pesimäaikana on sallittua, mikäli voi olla täysin varma, ettei puissa ole lintujen pesiä. Lintujen pesät ovat kuitenkin usein hyvin naamioituja, ja ne voivat sijaita latvuston oksanhaarassa, joten kaikkien pesien löytäminen on erittäin vaikeaa. PienessäKATSO TARJOUS -50€

Usein ysytyt KK ysymykset kin metsikössä voi olla useita linnunpesiä, joten puiden kaataminen johtaa erittäin todennäköisesti lainrikkomiseen. Pesintöjen lainsuoja kattaa myös muun muassa rakennusten kunnostustyöt ja kiinteistönhoidon.

Lisätietoja: KHO 30.5.2011 taltionumero 1439.

Voit ilmoittaa meille huhti– heinäkuun välisenä aikana havaitsemistasi lintujen pesintöjen tuhoutumiseen johtaneista puustonpoistoista kuntien ja muun julkishallinnon rakennuspaikoilla. Ota kuva tuhoutuneista munista tai kuolleista/avuttomaan tilaan jätetyistä poikasista, ja ilmoita viestissä myös tarkka paikka ja ajankohta sekä rakennustoiminnasta vastaava viranomainen.

Järjestä tarvittaessa poikasille hoitoa. Lähetä tiedot osoitteella toimisto@birdlife.fi tai postitse.

LINTUJA? ELÄMYKSIÄ?

HENKEÄSALPAAVAN KAUNIS BALI! BONGAA MEIDÄT

BALIBIRDADVENTURE @GMAIL.COM

BALIBIRDADVENTURE.COM

+45 52491459

2 | 2018

25

Pikkukuovi

Kuovi

Aija Lehikoinen

Lajipari

Vertailussa kuovi ja pikkukuovi Aki Aintila Esittelyssä kaksi suurikokoista ja lähisukuista kahlaajalintua. Molemmat ovat yleisväritykseltään ruskeita ja viiruisia, muuttoaikaan molempia lajeja tavataan samoilla paikoilla suurimmassa osassa maata.

Pikkukuovi (Numenius phaeopus)

Kuovi (Numenius arquata)

Levinneisyys ja elinympäristö:

Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa. Pesii havumetsävyöhykkeen soilla, pelloilla ja tunturipaljakalla.

Levinneisyys kattaa suurimman osan Suomesta, Rovaniemen pohjoispuolella harvalukuinen. Pesii peltoaukeilla, soilla ja kosteikoilla.

Pään kuviot:

Voimakkaat pään kuviot, ”tuima” ilme

Pää tasavärisempi, ”kiltti” ilme

Koko:

Nokan väri:

37–45 cm (mistä nokka 6–9 cm), pienempi ja lyhytnokkaisempi Usein kokotumma

Silmäkulmajuova: Selvärajainen, jatkuu silmän taakse Päälaki Ohjas

Äänet:

Muuton ajoittuminen:

Selvärajainen ja tumma, jatkuu silmän taakse

Kutsu- ja lentoääni puputtava ja nopea ”pyhyhyhyhy”. Laulu isokuovia nopeampi, tasaisempi ja lyhyempi (n. 5–8 s) liverrys.

Myöhäisempi muuttaja: ensimmäiset saapuvat Etelä-Suomeen huhtikuun puolivälissä tai huhtikuun lopussa, päämuutto toukokuun alussa.

10

1. Mikä on tämä puiden lehvästön suojassa viihtyvä ja huilumaisesti laulava korea lintu?

2. Mitä lintulajia rengastettiin v. 2017 Suomessa enemmän kuin mitään lajia ikinä yhden vuoden aikana?

3. Miksi monilla kahlaajakoirailla (suokukko pois lukien) on samanlainen maastoon sopeutuva suojaväri kuin naarailla?

4. Mihin pähkinänakkeli tekee pesänsä?

Nokan tyviosa vaalea (toim. huom. nuoren pikkukuovin nokan tyvi voi olla vaalea)

Epäselvärajainen, keskittyy silmän eteen ja päälle

Päälaen keskellä selvä vaalea juova

kiperää linnuista!

Pituus 48–57 cm (mistä nokka 9–15 cm), suurempi ja pitempinokkaisempi

Päälaki tasavärinen

Epäselvärajainen, keskittyy silmän eteen

Kutsuääni kaksiosainen, nouseva ”kuuuu-vi”. Laulu tyypillinen ja pitkä, n. 10–15 s kestävä säe: alussa nouseva vihellyssarja ja kiihtyvä vihellyssarja, joka päättyy rytmikkääseen liverrykseen.

Aikaisempi muuttaja, ensimmäiset saapuvat EteläSuomeen maaliskuussa tai huhtikuun alussa, päämuutto huhtikuun puolivälissä tai huhtikuun lopussa.

5. Kuinka paljon on BirdLife Suomen vuoden linnun, punasotkan, maailman kanta vähentynyt 1990-luvun puolivälistä 2010-luvun alkuun tultaessa?

6. Mikä on Suomen suurin rastas?

7. Mikä satakielilaji pesii Lapissa puurajan yläpuolella?

8. Mikä meikäläinen varpuslintu pesii hiekkaan kaivamassaan kolossa?

9. Mitä erikoista on sarvinokan pesimätavoissa?

10. Mistä v. 1962 ilmestynyt Rachel Carsonin Äänetön kevät -kirja (Silent spring) kertoi?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 27.

Micha Fager

Pulu. Anton 10 v.

Maakotka nappaa punatulkun. Leo 6 v.

Pikku-

Tiira Punarinta. Martta 6 v.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia.

Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 17.8. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Tiira. Pyry 10 v.

Lu ki jo ilt a

Lintuharrastajan kevään kohokohta:

Varis ja lapsuuden koulutie.

Ismo Vähäsavo, Pori "Kävelin vuoden vaihteen aikoihin lapsuuden koulu­ teillä Porin Herralahdessa.

Huomasin että jotkut ka­ dun pätkät ja polut puineen sekä lintuineen ovat yhä sa­ manlaisessa sen aikaises­ sa kunnossa, vaikka aikaa 70-luvun puolesta välis­ tä on vierähtänyt jo melko paljon. Tässä yksi muuttu­ maton kohta: varis ja lyhyt polun pätkä.”

Kottaraiselle maistuu myös talipallo vaalean leivän, siemensekoituksen ja ome­ nan lisäksi.

Pentti Grönlund, Ulvila

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen

ARKTIKA VIROLAHDELLA Kylttiopastus tarkkailupaikoille 20.4.-4.6.

Arktika-päivät 10.-20.5. Leerviikissä • • • • • • • • •

Arktika-näyttely avoinna Arktika-ralli Lintu- ja luonto-opastukset Ravintola- tai kahvilapalvelut päivittäin Myynti- ja infopisteitä: kirjallisuutta, optiikkaa,taidetta, Arktika- ja luontotuotteita Luentoja, ohjelmaa Koululaispäivät Laurin Luontokirkko Opastetut Risteilyt ja yölaulajaretket venekuljetukset la 12.5. ja 19.5.

Majoitu mukavasti • Harjun oppimiskeskus, www.harjunopk.fi, 044 739 4040 • Seudun majoitus- ja palvelutarjonta: www.visitkotkahamina.fi

birdlife-lehti@birdlife.fi Aineiston on oltava perillä viimeistään 17.8.

Nopeasti kohteessa

Järripeippo seipään nokassa.

Veli-Pekka Viklund, Helsinki.

KOUVOLA 50 min

10 kiperää linnuista (s. 25) 7. Sinirinta.

6. Kulorastas.

5. 30–49 %, minkä vuoksi tämä aiemmin elinvoimainen laji luokiteltiin globaalisti vaarantuneeksi v. 2015..

4. Vanhaan tikan- tai puunkoloon, joskus myös linnunpönttöön. Nakkeli muuraa lentoaukon savella itselleen sopivan kokoiseksi, jos aukko on liian suuri.

3. Monilla lajeilla kahlaajanaaraat lähtevät muuttomatkalle heti muninnan jälkeen, jolloin koiras huolehtii hautomisesta ja poikasten hoitamisesta.

2. Urpiaista (40 702 rengastettua lintua).

1. Kuhankeittäjä

Vastaukset:

HELSINKI 90 min

LAPPEENRANTA 60 min

VIROLAHTI

LEERVIIKKI 20 min

PIETARI 180 min

Lisätiedot: www.arktikavirolahti.fi

10. Maataloudessa ja tuholaisten torjunnassa käytettyjen kemikaalien, erityisesti DDT:n, haitoista luonnolle. Kirjan julkaiseminen katsotaan usein ympäristöliikkeen lähtöhetkeksi.

9. Naaras vetäytyy koiraan umpeen muuraamaan pesäkoloon munimaan ja hautomaan. Koiras ruokkii naarasta nokan mentävästä aukosta. Naaraan murtauduttua ulos kolosta suljetaan kolo usein uudestaan ja molemmat emot ruokkivat poikasia. Joskus naaras on kolossa siihen asti, kunnes poikaset ovat lähes aikuisen kokoisia.

8. Törmäpääsky.

28

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 5.5. Tornien taisto

14.–20.5. Lasten lintuviikko 9.–10.6. Pönttöbongaus

25.8. Lintumessut Helsingissä 6.–7.10. EuroBirdwatch

17.–18.11. Edustajiston syyskokous Kokkolassa

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2018: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 17.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 15 Tieteiden talolla (sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki). Klo 16 alkava esitelmäosuus on avoin kaikille.

EteläKarjala Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Harri Ekholm, harri.ekholm@juttusultsina.fi, p. 040 503 3833. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsenet 20 e, perhejäsen 5 e.

Kannatusjäsenmaksu 75 e.

Verkkosivut: www.ekly.org Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2018:

Jäsenmaksut 2018:

Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Tervetuloa mukaan!

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

22.4. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

28.4. Opastettu retki Mikkelin lintupaikoille kevään muuttolintuja katselemaan klo 9–11. Kokoontuminen Kenkäveron pysäköintialueella.

Oppaana Osmo Ojamies (p. 0400 653 679).

22.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14 Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu). Lintuharrastajien opastuksella seurataan lintujen kevätmuuttoa ja opitaan lintujen tunnistamista. Kylätalolla Jouni Ruuskasen kuvaesityksiä klo 11, 12 ja 13, linnunpönttöjen myyntiä, kahviopalvelut ym. toimintaa. Järjestäjinä Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY.

27.4.–17.5. Vesilintulaskennat

29.4. Tiurun lintukävely Lappeenrannan Joutsenossa. Retkellä tutustutaan Tiuruniemen metsien linnustoon.

Lähtö klo 8 Tiurun entisen sairaalan P-paikalta (Tiuruniementie 249).

5.5. Tornien taisto 6.5. Kuuntelupainotteinen retki Lappeenrannan Pappilanniemeen (sään salliessa). Kokoontuminen Pappilanniemen P-paikalla klo 7. Tule kuulostelemaan ja tunnistamaan kevään ääniä!

14.–20.5. Lasten lintuviikko 1.–17.6. Linja- ja pistelaskennat 6.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21.

8.6. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämä yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle.

Lähdöt: Klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden P-paikalta.

9.–10.6. Pönttöbongaus Lisätiedot tapahtumista: Jari Kiljunen (p.040 579 8990, jari.kiljunen207@ gmail.com)

5.5. Valtakunnallinen Tornien taisto. Kerää joukkue ja varaa oma torni tai ota osaa opastuksiin, joita Etelä-Savossa tarjolla klo 10 ainakin Kangasniemen Leppäselän, Mikkelin Kenkäveron ja Pieksämäen Tuomiojärven lintutorneissa sekä Suomenniemen näkötornissa.

10.5. Retki Parikkalan Siikalahdelle.

Järjestäjänä Suur-Savon LSY. Lähtö Mikkelistä klo 3, ajetaan Puumalan kautta, paluu iltapäivällä. Ilmoittautumiset viimeistään 7.5. Aune Niiraselle (aune.niira@gmail.com, p. 0440 361 306). Retken hinta jäsenille 20 e, muut 30 e, lapset alle 12-v. 10 e/15 e.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: 25.4. Lintuilta Parikkalassa Kirjolan koulun auditoriossa klo 18 alkaen.

Kerhon lintukuvaajat pitävät kuvaesityksiä linnuista ja luonnosta.

Lisäksi keskustellaan ajankohtaisista lintumaailman asioista ja tiedotetaan tulevista tapahtumista.

27.4. Foto Fennica esittelee kiikareita, kaukoputkia ja muuta lintuharrastusvälineistöä Siikalahdella patotien lavalla klo 16–19.

5.5. Tornien taisto. Tervetuloa vierailemaan taistoon osallistuville torneille.

Siikalahdella pidetään jäätilanteen salliessa perinteisiä puskien raivaustalkoita. Myös pesälautat ja saarekkeet on tarkoitus puhdistaa viime kesän aikana kasvaneista heinistä. Tarkemmat tiedot löytyvät kerhon foorumilta, jossa ilmoitetaan myös muista ajankohtaisista asioista.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

3.6. Yölaulajien kuunteluretki Mikkelissä klo 21–23. Lähtö Kenkäveron pysäköintialueelta, josta ensimmäisen kävelykierroksen jälkeen jatketaan autoilla seuraaviin kohteisiin. Tuulen tai sateen sattuessa ajankohta voi vaihtua. Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa tai Facebookissa! Oppaana Osmo Ojamies.

Ajankohtaista:

5.5. Tornien taisto klo 5–13. Tornien taisto Koutaniemellä Ari Partasen puutarhan lavalla. Tule paikalle seuraamaan lintujen muuttoa ja taiston etenemistä. Tapahtumassa annetaan lintutietoutta, tarjotaan kahvia/virvokkeita/pientä purtavaa, lapsille lintujen tunnistamista, valokuvanäyttely ym.

Tarjoilut ovat ilmaisia ja alkavat klo 9.

Järjestää Ari Partanen ja KLY. 12.5. Ekopinnaralli. Ralli kestää 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja.

10.5. Helatorstaina Kajaanin Ladun ja KLY:n linturetki Kuusamoon. Oppaana Juha Mannermaa. Lisätiedot: Kirsi Kilpeläinen (p. 044 279 0384).

16.5. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu). Ekopinnarallin tulosten purku. Ari Tervo lintujen tunnistaminen, hanhet. Hannu Rönkkö näyttää kuvia Malesiaan tekemältään linturetkeltä.

14.–20.5. Lasten lintuviikko. Lisätiedot: Miska Puumala (miska.puumala@ gmail.com), Vesa Hyyryläinen ja Samuli Lappalainen (samuli.lappalainen@kajaani.net).

9.–10.6. Sotkamossa 24 h pinnaralli.

Ralli alkaa 9.6. klo 10 ja päättyy seuraavana aamuna klo 10. Joukkueiden tavoitteena on havaita mahdollisimman monta lintulajia kilpailualueella.

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Lintukävelyt, järjestetään kunkin kuukauden alkupäivinä. Seuraa ilmoittelua KLY:n Facebook-sivulla ja KLY:n sähköpostiringissä. Lintukävely on matalan kynnyksen lintuharrastustapahtuma, jossa rauhallisella tahdilla kävellään eri lintupaikoilla lintuja tarkkaillen.

Pukeudu lämpimästi sään mukaan ja ripusta kaulallesi kiikari. Aloitteleville lintuharrastajille oivallinen ja helppo keino päästä mukaan KLY:n toimintaan ja saada opastusta lintujen tunnistamisessa kokeneemmilta lintuharrastajilta.

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat: Yksittäisiin tapahtumiin voi tulla muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää.

Ks. muutokset ja lisätiedot yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdi, että yhdistyksellä on ajantasainen sähköpostiosoitteesi. Retkien osalta tilanne kannattaa tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu (2–3 e). Retkien kesto on 2–4 tuntia. Kokoontumis-/lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka. Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuvilla retkillä ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

18.4. Kuikkaretki, paikallisretki klo 18–20. HAT Vesunti ja Vanajanniemi.

5.5. Tornien taisto klo 5–13, toimialueellamme kisaan osallistuvat joukkueet.

Verkkosivuilla ilmoitetaan myöhemmin tornit, joilla yhdistys järjestää opastusta.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

23.9. Lintujen syysmuuton seurantaa Ari Partasen kauppapuutarhan lintulavalla klo 9–15.

Ajankohtaista:

Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Sähköpostilista:

28.4. Kosteikkoretki 2, paikallisretki klo 9–13, kahlaajaretki joko RMK Sammalistonsuolle tai JAN Röyhynsuolle lintutilanteen mukaan.

Yhteystiedot:

www.birdlife.fi/kly

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

5.9. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu). 12 h pinnakisan tulosten purku. Ari Tervo lintujen tunnistaminen, arktiset linnut.

Yhteystiedot:

Sähköpostilista:

www.khly.fi

25.4. Kosteikkoretki, paikallisretki klo 18–20. RMK Sammalistonsuo.

KLY:n jäsentiedotteista saat lisätietoa tapahtumista!

Verkkosivut:

Verkkosivut:

21.4. Vesilinturetki, paikallisretki klo 9–13. Mm. KAL Iittala Kutila.

Kainuu

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@birdlife. fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@ birdlife.fi, p. 050 336 3747.

1.9. Syyskuun 12 h pinnakisa, jossa kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana. Kisan aloitusajankohdan kukin osallistuja päättää itse vapaasti. Kilpailuaika päättyy viimeistään klo 24.

Etelä-Savo

www.oriolus.org

Yhteystiedot:

19.4. Lintuilta klo 18 (ks. paikka verkkosivuilta).

Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa ja Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

Verkkosivut:

Kanta-Häme

9.–10.6. BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuma.

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Jos et vielä kuulu foorumiin tai WhatsApp-ryhmään, laita viestiä osoitteeseen hanna.aalto@ ornio.net.

Rengastuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä pj. Maria Tirkkoseen.

apua ja opastusta KLY:n alueella Samuli Lappalaiselta. (samuli.lappalainen@ kajaani.net, p. 044 384 8766). Samuli on KLY:n Tiira-tukihenkilömme.

Jos sinulla on ongelmia lintuhavaintojen kirjaamisessa Tiiraan, et osaa käyttää tai vasta aloittelet Tiiran käyttöä, voit pyytää

23.4. Lintuharrastuskurssi (TÄYNNÄ) klo 18–20. Stone Gallery Lunnikivi.

19.5. Hyönteissyöjäretki, paikallisretki klo 9–13. HAT Tenhola Hevoshaka.

26.5. Yölaulajaretki, paikallisretki klo 21–24. JAN Turenki/HAT Sattula.

6.6. Lintukävely Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä.

13.6. Lintukävely Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä.

16.6. Linturalli klo 00–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin mm. verkkosivuilla.

2 | 2018 29.9. Hangon retki, yhteisretki linja-autolla. Tarkempi aika ja kokoontumispaikat ilmoitetaan kevään aikana verkkosivuilla.

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: 28.4. Yhteishavainnointipäivä Keminmaan Kallin tornista. Voidaan havainnoida myös muista torneista.

5.5. Tornien taisto.

28.4. Opastettu linturetki Tornion Raumojärvellä.

19.5. Opastettu linturetki Veitsiluodon altailla.

29 14.–20.5. Lasten lintuviikko. Viedään päiväkotiryhmiä ja koululaisia lähiretkelle luontoon. Oppaana voi toimia kuka vaan, joka osaa kertoa lapsille jotain linnuista tai niiden elämästä.

Lasten lintuviikon retkijärjestelyjä koordinoi Noora Andersson (ks. yhteystiedot Apuksen verkkosivuilta).

26.5. Kevätretki Porvoon lintupaikoille.

Oppaana Mikko Savelainen. Retkikohteena mm. Emäsalon kärki ja muita Porvoon lintupaikkoja. Lähtö aikaisin aamulla Apuksen alueelta ja paluu iltapäivällä. Ks. tarkemmat tiedot Apuksen verkkosivuilta ja yhdistyksen muilta kanavilta lähempänä retkeä.

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi

20.5. Opastettu linturetki Tornion kaupunginlahdella.

Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

24.5. Opastettu Naisten ja lasten linturetki Kemin Kiikeliin.

Sähköpostilista:

Ks. lisätiedot näistä ja muista tapahtumista yhdistyksen verkkosivuilta.

Ajankohtaista: Perjantaipalaverit jatkuvat Takajärven nuorisotalolla. Osoite yllä. Kokoonnumme perjantaisin klo 18.

Seuraa myös Xenuksen verkko- ja Facebook-sivuja.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: WhatsApus-ryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle sekä TIKLI-ryhmä koville haviksille. Ryhmiin voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä 0400 251 389.

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com. Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Huhti–toukokuussa lähiretkiä Apuksen alueen lintupaikoille. Ks. tarkemmat tiedot Apuksen verkkosivuilta ja yhdistyksen muilta kanavilta lähempänä retkeä.

Touko–kesäkuussa opastettuja perheretkiä, joihin perheen pienet tai lapsenlapset voi ottaa mukaan. Ks. tarkemmat tiedot Apuksen verkkosivuilta ja yhdistyksen muilta kanavilta lähempänä retkeä.

5.5. Tornien taisto klo 5–13. Ridasjärven tornilla yleisöretki klo 10.

Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: Huhtikuussa Tankarin lintuaseman kunnostustalkoot jatkuvat taas. Käsiä tarvitaan! Lisätiedot asemanhoitajalta: Harri Hongell (harri.hongell@ gmail.com).

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat: 18.4. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa ja Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19.

Lisätiedot oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com, p. 041 505 6246) ja Muurame Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 5654 636).

21.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä. Opas päivystää kaukoputkineen Petäjävedellä Piesalankylän tornilla klo 9–12. Lisätiedot: Asko Ijäs (asko.ijas@gmail.com, p.

040 843 4783).

25.4. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Muuramessa Muuramenlammella ja Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätiedot oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö, Muurame Jarmo Jokinen

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

5.5. Tornien taisto klo 5–13. KPLY 40 vuotta – 40 tornia! Varaa omasi BirdLife Suomen sivuilta.

14.–20.5. Lasten lintuviikko. Opastettuja retkiä kouluille ja yleisölle.

20.5. Kälviän perhepartion opastettu linturetki klo 17–19 Harjukarin lintutornilla.

26.5. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaralli klo 6 alkaen. Kesto 24 h. Alueena koko KPLY:n alue. Ilmoittautumiset 10.5. mennessä Toni Uusimäelle (toni. uusimaki@envineer.fi).

9.–10.6. Pönttöbongaus. Osallistu kotipihalla tai kesämökillä!

14.7. Yhdistyksen terassiralli.

Syys–lokakuussa Ornis Botnica -vuosikirja postitetaan jäsenille.

Marraskuussa BirdLife Suomen edustajiston kokous järjestetään Kokkolassa ja silloin juhlistetaan yhdistyksen 40-vuotista taivalta.

Ajankohtaista: KPLY 40 vuotta -lintukuvakisa harrastajille on alkanut ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Kilpailu järjestetään kolmessa jaksossa (kevät, kesä, syksy). Katso tarkemmat ohjeet www.kply.fi ja osallistu!

Kalajokilaaksossa toimivan lintukerho Laruksen kevään tapahtumista lisää tietoja kerhon verkkosivuilla: www. lintukerholarus.fi.

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/kslyry

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

ja Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, p. 0400 518 222).

2.5. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa ja Saarijärven Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätiedot oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö ja Saarijärvi Hannu Tammelin.

3.5. Lintutorni-ilta Uuraisten Särkilammella. Opas päivystää kaukoputkineen Uuraisten Särkilammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Mika-Petri Harju (mipe.orni@yahoo.com, p.

050 554 7217).

5.5. Lintutornipäivä Laukaan Lapinjärvellä. Laukaan Hohon Lapinjärvellä järjestetään Tornien taiston yhteydessä yleisölle avoin tornipäivä.

Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja tutustumaan lintuharrastukseen! Kisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 5–13.

Lisätiedot: Jarmo Jokinen.

9.5. Lintutorni-ilta Saarijärven Lautajärvellä. Opas päivystää kaukoputkineen Saarijärven Pajupuron Lautajärven tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Hannu Tammelin.

12.5. Seuturetki Joutsan lintupaikoille.

Kokoontuminen Vaajakosken ABC:n P-paikalla klo 6. Erikseen sovitusti autottomia otetaan kyytiin myös Shell Veturin parkkipaikalta klo 5.30. Paluu iltapäivällä. Retken aikana käydään Höystösensuolla, Keskisenlammel-

la, Rusilassa sekä muilla kohteilla lintutilanteen mukaisesti. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Ylistölle (yhteystiedot yllä).

2.6. Yölaulajaretki Muuramessa.

Kokoontuminen Muuramen Shellin pihassa klo 23. Retken kesto on 2–3 tuntia. Liikumme henkilöautoilla kimppakyydein, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Ylistölle (yhteystiedot yllä).

8.–9.6. Keski-Suomen XXII Kuntaralli.

Kisa-aika (18 h) alkaa pe klo 21 ja loppuu la klo 15. Arvottu kisa-alue paljastetaan vasta muutama tunti ennen lähtöä. Kerää 2–5 hengen joukkue ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta!

Ilmoittautumiset ja tiedustelut 5.6. mennessä vs. rallimestari Heikki Helteelle (yhteystiedot yllä).

11.8. Suotalkookesätapaaminen. Tule mukaan palauttamaan Toivakan Vuorilammen Natura-alueen korpia luonnontilaansa. Tarjolla luovia lapiohommia ja maukasta talkoomuonaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marjo Pihlajalle (marjo.pihlaja@latvasilmu.fi).

1.9. Syysretki Jämsän lintukohteille.

Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta klo 7. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Vierailemme Jämsän parhailla lintukohteilla lintutilanteen mukaisesti. Retken hinta on 15 e. Sitovat ilmoittautumiset 27.8. mennessä ensisijaisesti sähköpostitse Sami Ylistölle (yhteystiedot yllä).

22.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoita siitä 19.9. mennessä vs. syysrallimestari Heikki Helteelle (yhteystiedot yllä).

yksityiskohdat sovitaan retkiviikolla lintutilanteen ja säätilan mukaan.

29.4. Sunnuntairetki Vuotunki–Riekki-suunnalle.

5.5. Tornien taisto klo 5–13.

6.5. Sunnuntairetki maaseudulle. Kohde määräytyy lintutilanteen mukaan.

10.–13.5. Bussiretki Pohjois-Norjaan Jäämeren rannalle. Mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä Jarmo Martiskaiselta.

20.5. Sunnuntaikävely linnunääniä opetellen keskustan ympäristössä.

27.5. Retki Vasaraperän tornille.

3.6. Retkikohde avoin.

14.–16.6. Kuusamon XXXV Lintumaraton.

Ks. lisätietoja kerhon tulevista tapahtumista Kuusamon Linnut-sähköpostilistalta sekä lintukerhon verkko- ja Facebook-sivuilta.

Ajankohtaista: Lintukerholla on runsaasti valmiita linnunpönttöjä, joista voit kysellä Jarmo Martiskaiselta.

Muistathan Kuusamon SM-lintumaratonin, joka järjestetään kesäkuussa jo 35. kerran!

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325.

Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Verkkosivut: www.kyly.fi Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Ajankohtaista:

Sähköpostilista:

Lintujen rengastusta Jyväskylässä.

Rengastukseen pääsee tutustumaan läpi kesän ja syksyn lähinnä lauantaiaamuisin. Tule mukaan seuraamaan rengastajien rengastustyötä ja tutustumaan lintulajeihin lähietäisyydeltä.

Retket toteutuvat vain suotuisan sään vallitessa ja vaihtelevissa paikoissa, joten tiedustelut etukäteen Heikki Helteeltä (yhteystiedot yllä).

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava.

Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista: Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat: Retkeilyä jatketaan viime vuoden tapaan Tunnista 100 lajia -teemalla. Tarkemmat

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 21.4. (varapäivä 22.4.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen kevätmuuttoa valitsemassaan paikassa klo 5.30–13.30. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

1.5. Vappuralli klo 3–18. Alueena Kymenlaakso, purku rallin jälkeen ABC-Anjalankosken tiloissa. Ilmoittautumiset Juha Ojalalle (juhis973@ gmail.com).

10.–20.5. Arktika-päivät Virolahdella.

Ohjelmassa mm. Arktika-ralli 19.5. klo 2–14. Lisätietoa www.arktikavirolahti.fi.

26.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon. Lähtö laivalla Haminan Tervasaaresta klo 5, johon paluu klo 14. Hinta aikuisilta 30 e, lapsilta ja opiskelijoilta 10 e.

Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (joni. rasanen@parma.fi).

Kesäkuussa kaksi yölaulajaretkeä: toinen Kouvolan Saksanaholla ja toinen Haminan Kirkkojärvellä. Ajankohdat tarkemmin myöhemmin.

Kesä- ja elokuussa ekorallit. Ajankohdat tarkemmin myöhemmin.

Tapahtumatiedot tarkentuvat kevään mittaan ja niistä tiedotetaan Kyly-verkossa ja yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista: Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

30 Tero Kotajärvi

ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2018: Varsinaiset jäsenet 25 e, perhejäsenet 6 e.

Tapahtumat: 21.4. Pusulanjärven lintupäivä lintutornilla klo 7–13.

28.4. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12. Polku Kukkumäelle lähtee Kukkumäentien ja Kukkukallionkaaren risteyksestä. Pysäköinti Kuninkaantielle.

5.5. Tornien taisto klo 5–13. Hakin joukkueet opastavat yleisöä Katteluksen, Tjusträsketin ja Savijärven torneissa.

Retkikummien suunnittelema linturata oli erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Mahtava homma!

Linturadan suosio yllätti iloisesti Raahessa Henri Ukonaho, PPLY:n retkikummi

Toteutimme muiden retkikummien kanssa uudenlaisen lintujen tunnistuspolun osana Raahen keskustan lähellä järjestettyä Puluvärkki Ice -tapahtumaa maaliskuun alussa. Ripustimme pyykkipojilla narujen varaan roikkumaan laminoituja A3-kokoisia lintuvalokuvia tapahtuma-alueen kulkureittien läheisyyteen. Valokuvien lisäksi reitillä sai tunnistaa myös täytettyjä lintuja, joita oli saatu paikalle yhteensä 16 kappaletta.

Polun alkupään infopöydältä sai ottaa mukaansa tunnistuskaavakkeen ja muuta oheismateriaalia. Pöydällä oli myös radalle osallistumista inspiroimassa komea täytetty laulujoutsen, kurki ja maakotka, jotka olivat samalla radan ensimmäiset tunnistettavat lajit. Uteliaat lapset ja nuoret parveilivat vähän väliä pöytämme edessä ihailemassa hienoa lintukolmikkoa. Pöydän kohdalle tulleita rohkaistiin osallistumaan polulle, vaikkei kaikkia lintuja tunnistaisikaan, sillä vain osallistumalla oli mahdollista voittaa mahdollinen palkinto. Kysymyksiin vastattiin ja linnuista juteltiin koko tapahtuman ajan. Väki otti polulle mielellään mukaansa jaossa olleen BirdLife-lehden, joka toimi taitettuna kätevästi kirjoitusalustana.

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p.

040 768 6448.

Verkkosivut: www.lly.fi Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Mukava yllätys osallistujille oli radan selvittämisen jälkeen tieto, että kirjoitusalustan saa viedä ihan kotiin asti luettavaksi.

Me järjestäjät olimme iloisen yllättyneitä, kun huomasimme radan olleen tapahtumayleisön mieleen eli todella suosittu! Viisi tuntia kestäneen tapahtuman aikana radan suoritti noin 550 nuorempaa ja vanhempaa lintujen ystävää, joista lähes 200 vähän ensimmäisen tunnin jälkeen!

Olikin mukava katsella useimpien lähtevän radan jälkeen jatkamaan matkaa hymyssä suin. Kaikki tunnistusradasta saatu palaute oli positiivista, ja itselle jäi mieleen pisteellämme vierailleet iloiset ja nauravat ihmiset, mikä sekin kertoi osaltaan onnistumisestamme kaikin puolin.

Tapahtuman järjestäjät ovat jo kovasti suunnittelemassa ensi vuoden tempausta. Ilokseni sain huomata, että suunnitelmakarttaan olikin jo merkitty paikka myös ”linturadalle”, ja tämänkertaista paremmalle paikalle! Linturadasta pääsee ensi vuonna nauttimaan helpommin myös pyörätuolin tai muiden apuvälineiden kanssa kulkeva yleisö. Itse linturadan ideaakin tullaan kehittelemään eteenpäin entistä paremmaksi – tervetuloa siis ensi vuonna mukaan!

Jäsenmaksut 2018: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat: 21.4. Linturetki yleisölle Pellossa klo 8.

Reitti kulkee Eeron puistosta Hannunrannan lintutornille.

10.–13.5. LLY on mukana Erämessuilla Rovaniemellä.

19.5. Kolmen tornin kierros Ylitorniolla. Lähtö klo 6 Portimojärven lintutornilta.

Ajankohtaista: Lintuharrastuksen peruskurssi jatkuu useilla tapahtumilla touko–kesäkuun vaihteeseen saakka. Ks. lisätietoja yhdistyksen verkkosivuilta.

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki Facebook: www.facebook.com/hakkiry Instagram: www.instagram.com/hakki_ry/ WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Sähköpostilista Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi

17.5. Kävely Kirkniemessä. Yhteislähtö kirkkokentältä klo 18. Kitfall ST-1 klo 18.15.

8.6. Yölaulajaretki klo 22–01. Yhteislähtö kirkkokentältä.

9.6. Lintukävely Porlaan klo 18. Kokoontuminen veneenlaskupaikalla.

16.6. Yölaulajaretki ratsain. Retken hinta 50 e. Tarvittaessa kaksi retkeä: klo 22–24 ja toinen 00–02. Hestback Vaanilantie 122.

Ks. lisätietoja tapahtumista Hakin verkkosivuilla, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Keijo Nurmiranta, keijo.nurmiranta@hotmail.com.

Facebook: www.facebook.com/lounais-hämeenlintuharrastajat

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 22.4. Huhtiralli klo 6–13. Rallikuntana Humppila. Purkutilaisuus Lasitornissa klo 13.15 alkaen.

5.5. Tornien taisto 19.5. LHLH:n oma Tornien taisto

5.5. Tornien taisto klo 5–13. Lintuopastusta klo 10 Ryövärinkarin tornilla (Sundominlahti).

19.5. Lintuopastusta koko perheelle Söderfjärdenin Meteoriihellä. Oppaat päivystävät paikalla klo 10–13, eli tornille voi tulla koska vain tuolla aikavälillä.

Myös muita tapahtumia tulossa. Seuraa tapahtumapäivityksiä MLY:n verkkosivuilla.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi.

Tf ordförande Anette Bäck, t. 040 749 7621, nette.back@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2018/ Medlemsavgift 2018: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e

Tapahtumat/Evenemang: 5.5. Tornens kamp vid Nojärv träsk (t.

040 937 1109) och på Valsörarna (t.

050 322 2347).

20.5. En dag i Hovrättsskogen för hela familjen i samarbete med olika föreningar. Kontaktperson: Solveig Pått (p. 050 343 4838 lö 18-19 eller sms, solveig.patt@vaasa.fi).

9.–10.6. Valsörstalko. Kontakta stationschefen (t. 050 322 2347) för närmare information.

30.6. Heldagsexkursion med guidning till Storskär, Malax. Båtfärden kostar 50 e/ person. Begränsat deltagarantal. Kontaktperson: Lotta Eklund (t. 050 525 0821, lotta_haldin@hotmail.com).

Juli/augusti Vresrostalko på Valsörarna.

Kontaktperson: Lotta Flemming (t.

040 720 0389, lotta.molander@ agrolink.fi).

19.9. Tranexkursion i samarbete med MNN under planering.

1.–3.6. Koijärven tarkkailuviikonloppu

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Sähköpostilista:

Foorumi:

MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 28.4. Jäsenretki Gålörenin tornille. Tapaaminen Hietasaaren parkkipaikalla.

Kellonaika täsmentyy vielä (ks. MLY:n verkkosivut). Säävaraus.

Jäsenmaksut 2018: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

14.4. Lintutapahtuma Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella klo 10–13.

Järjestäjät Nokian Lintukoulu ja PiLY. Seurataan muuttoa ja havainnoidaan paikallisia lintuja. Tapaamispaikkana Lukkilantien iso punainen lato. Tapahtuma sopii erinomaisesti aloittelijoille sekä perheille!

2 | 2018 15.4. Lintukävely Tampereella Hatanpäällä ja Rantaperkiössä. Lähtö Tampereen soutustadionin viereiseltä kävelytieltä klo 9. Kesto pari tuntia.

Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erityisesti aloittelijoille!

15.4. Lintutapahtuma Tampereella Hatanpäällä Arboretumin kesäkahvilan vieressä klo 10–14. PiLY esittelee toimintaansa, ja paikalla on Foto Fennican optiikkaesittelyä. Kahvilakin on auki. Tule kysymään optiikasta, linnuista tai lintuharrastuksesta!

20.–22.4. PiLY on mukana Tampereella puutarhamessuilla osastolla A751. Tule tutustumaan PiLY:n messuosastoon!

26.4. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä aseman vieressä klo 18–20. Oppaana Kimmo Karppinen.

Kokoontumispaikkana Satamarannan P-paikka lintutornille vievän tien kohdalla.

27.4. Huhtikuun lintuilta. Jarmo Lehtinen ja Aleksanteri Mikkola kertovat linturetkestään Etelä-Espanjan Andalusiassa lokakuussa 2017 ja esittelevät lintukuvia matkalta. Lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metson Lehmus-salissa klo 18 alkaen.

28.4. Perinteinen Pirkanmaan kierros kevään hyville lintupaikoille. Lähtö Tampereen Keskustorilta Vanhan Kirkon edestä klo 6, paluu n. klo 16.

Hinta 12 e/jäsenet, 17 e/muut ja nuorisojäsenet ilmaiseksi. Oppaana Petri Seppälä. Ilmoittautumiset Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@gmail. com) tai verkkosivujen kautta.

28.4. Tornitapahtuma Orivedellä Rönnissä klo 10–13. Lintujen tarkkailua Kotamäen tornista. Oppaana Eila Smolander. Kokoontuminen Rönnin pohjoisella P-paikalla, josta lähtö Kotamäen tornille lintuja havainnoiden.

Tapahtuma sopii hyvin alkutaipaleella oleville lintuharrastajille.

5.5. Tornien taisto klo 5–13.

6.5. Lintutornitapahtuma Orivedellä Pappilanniemessä Valkosiipitornilla klo 10–13. Tornitapahtumassa voit katsella kaukoputkella lintuja. Tapahtuma sopii hyvin perheille tai vasta-alkajille.

Polku tornille lähtee Satamarannan P-paikan kohdalta.

8.5. Suosittu lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Lähtöpaikka järven länsipää Lokintaival-sillan vierestä. Oppaana Olavi Kalkko.

10.5. Lintukävely Seitsemisen kansallispuistossa klo 9–11. Lähtö Saari-Soljasen keittokatokselta. Kierretään n.

2 km:n reitti Soljastensuon lavalle kuunnellen ja havainnoiden linnustoa.

Oppaina Tuija Palonen ja Jukka T. Helin.

19.5. Lasten lintuviikon tapahtuma Nokialla klo 10–13. Aloituspaikkana Kerhola P-paikka, Souranderintie 13 Puropuiston vieressä. Nokian Lintukoulun ja SLL Nokian yhteinen Lasten lintuviikon tehtävärastitapahtuma.

Tervetuloa kaikki vauvasta vaariin!

22.5. Suosittu lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Lähtöpaikka järven länsipää Lokintaival-sillan vierestä. Oppaana Olavi Kalkko.

31.5. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä klo 18–20. Oppaana Kimmo Karppinen. Kokoontumispaikkana Satamarannan P-paikka lintutornille vievän tien kohdalla.

31 tuulikki nousiainen

8.6. Yölaulajaretki Orivedellä. Lähtöpaikkana Latokartanontien loppupään junaseisakkeen P-paikka klo 22.30.

Retki tehdään henkilöautoilla.

Autottomat jaetaan käytettävissä oleviin autoihin lähtöpaikalla. Reitti määräytyy yölaulajatilanteen mukaan.

16.6. Ekoyölaulajaretki Tampereella Iidesjärven ja Vihiojan ympäristössä kävellen ja pyöräillen. Kokoontuminen Iidesjärven lintutornin P-paikalle järven itäpäässä klo 22.30. Oppaana Tuija Palonen. Säävaraus.

30.6. Kehrääjäretki Nokialla Hampunmaalla klo 23. Kokoontuminen Hirvisuontien alussa. Yhteyshenkilönä Anne Viitalaakso. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

14.7. Peukaloisen retki Nokialla klo 10–12. Kokoontuminen Nokian Siuron Sora-ahde Kuljuntie 157. Retki sopii hyvin aloittelijoille. Yhteyshenkilönä Anne Viitalaakso. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

7.8. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Lähtöpaikkana järven länsipää Lokintaival-sillan vierestä.

Oppaana Olavi Kalkko.

18.8. Kahlaajaretki Poriin. Oppaana Petri Seppälä. Ilmoittautumisohjeet ja tarkemmat tiedot PiLY:n verkkosivujen tapahtumissa.

21.8. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Lähtöpaikkana järven länsipää Lokintaival-sillan vierestä.

Oppaana Olavi Kalkko.

Lisäksi suunnitelmissa on perinteinen syksyinen Luvian Säpin retki sekä saaristoretki Utön majakkasaarelle.

Seuraa säännöllisesti PiLY:n verkkosivujen tapahtumia (http://www.pily. fi/tapahtumat/) päivitysten varalta.

Verkkosivuilta löytyy tapahtumista myös lisätietoja.

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Nokian Lintukoulu: Tietoja Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu.

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2018 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Lisätiedot kirjasta ja sen tilaamisesta PiLY:n verkkosivuilta.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. PiLY:n ja Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (PLO-2015-4516, päätös 23.7.2015).

Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoitustili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

2.6. Yölaulajaretki Nokialla klo 22–24.

Paikkana Nokian Kulju Kesäniemi Kesäniementie 82. Yhteyshenkilönä Anne Viitalaakso (p. 045 888 3720).

Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

Yhteystiedot:

6.6. Lintukävely Orivedellä Onnistaipaleella klo 18–20. Tutustumme Onnistaipaleen monipuoliseen linnustoon ja kulttuuriympäristöön. Lähtöpaikka Onnistaipaleen entisen koulun luota (Onnistaipaleentie 72). Oppaana Eila Smolander.

Verkkosivut:

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Raahen edustaja Lucina Hänninen (keskellä) otti kuvalahjoituksen vastaan koululaisten puolesta.

Raahen koululaiset saivat suuren lintukuvalahjoituksen Henri Ukonaho ja Markus Seppälä

Raahen koululaitos ja samalla koko kaupunki on saanut lämpimän kädenojennuksen alueensa lintu- ja luontoharrastajilta. Maaliskuussa järjestetyssä tilaisuudessa kaupungin koulutoimen edustajat opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hännisen johdolla ottivat lahjoituksena vastaan laajan kokoelman lintutauluja. Tauluihin on ikuistettu 90 eri lintulajia, jotka kaikki ovat alueen omaa linnustoa. Lintutauluja lahjoitettiin kaksi sarjaa, eli yhteensä lähes 200 kappaletta.

Linnut on kuvannut lintuharrastaja, valokuvaaja ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen retkikummi Henri Ukonaho, joka tunnetaan paikkakunnalla myös lintuhoitolan ylläpitäjänä. Materiaalikustannuksista vastasi Raa-

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

hen Seudun Luonnonystävät ry. Ukonahoa lahjoitukseen inspiroi Raahen mahtava luonto, jota kannattaa tuoda kaikin tavoin esille ja mahdollisimman monen, erityisesti kouluikäisten ulottuville. Luonnonystävien puheenjohtaja Kauno Siltala toivoo, että linnuista syntyisi jonkinlainen kipinä, joka innoittaisi harrastamaan ja arvostamaan luontoa.

Lintutaulut ovat kevyitä ja laminoituja, joten ne soveltuvat käyttöön niin sisällä kuin ulkonakin. Vastaavia tauluja oli käytetty jo aikaisemmin lintujen tunnistusradan rakentamiseen paikallisessa Puluvärkki Ice -tapahtumassa. Lucina Hänninen hehkutti lahjoituksen olevan juhlapäivä kaupungin koulutoimelle, ja vakuutti lintutaulujen tulevan ahkeraan käyttöön kaupungin kouluissa.

26.4. Optiikkaesittely klo 16–20 Joensuussa Jokiasemalla (Hasanniementie 3).

5.5. Tornien taisto klo 5–13. PKLTY:n yhdistystorneina Ruvastorni Polvijärvellä ja Juuan tornit.

9.6. Ilomantsin 18 h linturalli. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (heti): Vesa Jouhki (hako.jouhki@kolumbus.fi).

Heinä–elokuun vaihteessa yhdistysretki P-Savoon mm. Raasion kahlaajapaikoille. Retkestä ilmoitellaan myöhemmin, mutta alustavasti voi jo ilmoittautua pj.:lle.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi, p.

040 936 7749 (klo 10–16).

Verkkosivut: www.pply.fi

Jäsenmaksut 2018:

www.pklty.fi

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

21.4. ”Toripäivä” Joensuussa klo 9–13.

Yhdistys esittäytyy ja myytävänä pönttöjä, värityskirjoja yms.

jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

15.4. Kevätmuuton tarkkailu. Paikat ilmoitetaan verkko- ja Facebook-sivuilla.

5.5. Tornien taisto. Opastusta ainakin seuraavilla yhdistystorneilla: Lumijoki Sannanlahti, Pyhäjoki Parhalahti, Haukipudas Kellon kalasatama.

9.5. Kuukausikokous. Lintuaiheinen esitelmä ja opastettu linturetki Virkkulan torniin Liminganlahden luontokeskuksessa.

18.–20.5. Lasten lintuleiri Tauvossa. Lisätietoja verkko- ja Facebook-sivuilla.

26.–27.5. PPLY:n kevätralli. Lisätiedot ja säännöt PPLY:n verkkosivuilla.

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Touko–kesäkuun vaihteessa kevätretki Siikajoen Tauvon lintuasemalle.

Tarkemmat tiedot verkko- ja Facebook-sivuilla.

Sähköpostilista:

Lasten lintukerho

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän

Lasten lintukerho on käynnissä. Mukaan ehtii vielä! Kokoontumisia on 21.4., 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. Kerho alkaa klo 11 ja

32 päättyy puoliltapäivin. Kerhokerta alkaa pääsääntöisesti Oulun yliopiston kasvitieteelliseltä puutarhalta. Pieniä retkiä tehdään Linnanmaan, Kaijonharjun ja Kuivasjärven alueilla sekä välillä käydään havainnoimassa myös muuta Oulua. Jos kiinnostuit kerhosta, ota yhteyttä kerhon vetäjään Jonna Heikkiseen (jonna.heikkinen1@gmail.com, p. 044 255 1411).

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p.

040 586 0790, liisa.tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

monipuolisesti vesilintuja. Ajo-ohje: ks. yllä. Oppaana Mikko Pärssinen (p.

040 967 4008).

29.4. Opastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12. Lisätiedot: Liisa Tolvanen.

5.5. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

Oppaina Varkauden luonnonystävien lintuharrastajia. Lisätiedot: Liisa Tolvanen.

5.5. Tornien taisto ja Kuikan oma Taesto klo 5–13. Valtakunnalliseen Tornien taistoon ilmoittaudutaan BirdLife Suomen sivuilla ja Taestoon Liisan Tolvaselle (liisa.tolvanen@kolumbus. fi, p. 040 586 0790). Säännöt tulevat myöhemmin verkkosivuille.

28.5. Opastusta Siilinjärven Raasion tornilla. Ks. tarkemmat tiedot myöhemmin verkkosivuilta.

12.6. Foto Fennican maastoesittely klo 16–19 Kuopion Kallan silloilla Tikkalansaaren P-paikalla. Kuikan ja Foto Fennican yhteinen lintuharrastustapahtuma. Tilaisuudessa keskustellaan lintuharrastuksesta, saadaan lintujen tunnistusapua ja tietoa lintuharrastusvälineistä. Ajo-ohje: ks. edellä.

Jäsenmaksut 2018:

22.9. SyysTaesto klo 7–13. Tiedot täsmentyvät syksyllä.

Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18 v.

13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Syyskuussa järjestetään syysmuuton seurantaa eri paikoissa. Tiedot täsmentyvät myöhemmin.

Tapahtumat:

1.12. Talvipinnaralli klo 7–16. Ks. säännöt ja ilmoittautumisohjeet verkkosivuilta lähempänä kisaa.

14.4. Tornipäivystys Iisalmen Kihlovirran katselulavalla klo 7–11. Lisätiedot: Jarmo Yliluoma (p. 040 721 2618).

15.4. Lintukuvausretki Leppävirralle Konnuksen kanavalle. Yhteislähtö Kuopiosta pesäpallostadionin P-paikalta klo 8. Retkelle voi osallistua ilman kameraakin; kyseessä on leppoisa päivä veden äärellä jutustellen ja välillä makkaraa paistellen. Säävaraus sateen varalta. Ilmoittautumiset viim.

14.4. Ilkka Markkaselle (p. 0400 871 539).

Huhtikuussa (vko 16) opastusta Lapinlahdella Akkalansalmen sillan P-paikalla. Ks. tarkka ajankohta verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa.

Sillan tienoille aukeaa varhain sula, jossa voi nähdä vesilintuja. Lisätiedot: Asta Lähdesmäki (p. 050 562 3935).

17.4. Iltaopastus Kuopion Kallan silloilla Tikkalansaaren P-paikalla klo 18–19.30. Varhain aukeava sula houkuttelee monipuolisesti vesilintuja. Ajo-ohje: Kuopion Päivärannan liittymästä moottoritien itäpuoliselle paikallistielle, jota pitkin pohjoiseen.

Pohjoisesta tultaessa Sorsasalon liittymästä tälle paikallistielle etelän suuntaan. Käänny paikallistieltä itään, viitta Tikkalansaaren leiri- ja kurssikeskus (Laivaväyläntie). Opastus ensimmäisellä P-paikalla. Oppaana Jyrki Uotila (p. 0400 712 264).

19.4. Lintutorniopastusta Joroisten Pasalan lintutornilla klo 17–19. Oppaana Eino Repo (p. 040 845 4983). Järjestäjänä Varkauden luonnonystävät.

21.4. Opastusta Riistaveden Keskimmäisen lintutornilla klo 9–12. Oppaina Pertti ja Eini Räsänen (p. 040 764 5458).

22.4. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit. Oppaina Varkauden luonnonystävien lintuharrastajia.

Lisätiedot: Liisa Tolvanen (p. 040 586 0790).

Porvoon seutu Yhteystiedot:

saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut: www.phly.fi Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 14.4. Bussimatka Heinolan Lintutalolle lasten lintutapahtumaan klo 9–13.

Lähtö Lahdesta (Marolankadun turistipysäkiltä) klo 9. Paluu klo 13.

Lintutalon tapahtuma on klo 10–13.

Ilmainen kuljetus! Järjestäjät PHLY ja Lahden ympäristöpalvelut.

15.4. Peto- ja vesilinturetki Orimattilan kosteikoille bussilla. Lähtö Heinolan turistipysäkiltä klo 7 ja Lahden Marolankadun pysäkiltä klo 7.30. Paluu Lahteen n. klo 16 ja Heinolaan n. klo 16.30. Hinta on 15 e/hlö, lapset alle 16-v. 5 e. Omat eväät ja säänmukainen vaatetus. Kiikari on suositeltava, mutta muutoinkin pärjää. Retkellä mukana pätevät oppaat. Ilmoittautuminen: www.phly.fi/toiminta/ilmoittaudu-tapahtumaan/ tai Paavo Posti

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 19.5. Arktika-retki Virolahdelle.

Lähtö Porvoosta klo 3. Oppaana Juha Tuomaala.

Kesäkuun alussa yölaulajaretki. Oppaana Pekka Topp. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lisätietoa verkkosivuilta ja Corvus-verkossa.

Elo–syyskuussa syysretki Kristiinankaupunkiin, Siipyyn saaristoon.

Syyskuussa perinteinen syysralli.

Syys–lokakuussa syysmuuton seurantapäivä Lapinjärvellä.

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkko- ja Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista: PSLY:n vuodarikisa 2018 on käynnissä (www.tringa.fi/kisa/). Tarkemmat säännöt PSLY:n verkkosivuilla.

Huhtikuussa (vko 17) iltaopastusta Lapinlahden Linnansalmen lintutornilla.

Ks. tarkka ajankohta verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa. Lisätiedot: Asta Lähdesmäki.

Päijät-Häme

24.4. Iltaopastus Kuopion Kallan silloilla Tikkalansaaren P-paikalla klo 18–19.

Varhain aukeava sula houkuttelee

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani.

Yhteystiedot:

7.6. Yölaulajakurssi klo 17.30–18.30.

Pohjustus yölaulajaretkelle. Lahden pääkirjaston 2. krs, musiikkiosaston monitoimitila. Ei ennakkoilmoittautumista.

8.6. Yölaulajaretki klo 23. Lähtö klo 23 Marolankadun turistipysäkiltä (Lahti) yhdellä tilausbussilla, tule ajoissa paikalle! Retki on ilmainen. Kesto 2–3 tuntia. Oppaana PHLYn asiantuntijoita. Järjestäjät PHLY ja Lahden ympäristöpalvelut.

9.6. Kuntaralli Sysmässä. Rallin säännöt löytyvät yhdistyksen verkkosivulta.

Peruslajilista julkaistaan myöhemmin.

Purkupaikka ilmoitetaan tapahtumakalenterissa.

Elokuussa kesäpäivät, josta tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.

Muita tapahtumia ja retkiä on luvassa!

Seuraa verkkosivujen tapahtumakalenteria.

Ajankohtaista: Osoitteenmuutokset, eroamiset ja liittymiset jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomelle (toimisto@birdlife.fi, p. 09 4135 3300). Tiedot voi toimittaa myös Päivi Nousiaiselle.

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Verkkosivut: www.rslh.info Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

5.5. Tornien taisto klo 5–13. Yhdistystorni on Luhdanjoella, jossa järjestetään yleisöretki klo 10. Muut PHLY:n toimialueen tornit tiedotetaan myöhemmin. Tervetuloa kaikille torneille!

Luhdanjoen tornin löydät: https://goo. gl/maps/Z214ZWqDia6.

8.5. Sataman lintu- ja luontotapahtuma klo 17. Tapahtuma yhteistyössä Lahden ympäristöpalvelut ja muut toimijat.

16.5. Metsäretki Asikkalan Salonsaaressa. Kokoontuminen Salonsaaren kylän kioskilla klo 17.30. Oppaana Tapani Saimovaara. Teemana on vanhan metsän lajit. Ei ennakkoilmoittautumista.

19.–20.5. Kevätpinnaralli. Rallin säännöt ja peruslajilista löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. Purkutilaisuus 20.5. klo 17 Kutajärven Kesäkoti Sarvikuutilla.

Tilaisuuden jälkeen rantasaunaan!

26.5. KYLY:n ja PHLY:n yhteinen meriretki Ulko-Tammioon. Lähtö Haminan Tervasaaresta klo 5 ja paluu satamaan klo 14. Merimatkan hinta on 30 e/hlö, lapset 10 e. PHLY:n osallistujat pyritään saamaan Haminaan kimppakyydein: mukaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautunutta. Lähtö Lahdesta klo 1.00. Tarkoitus on matkan varrella tutustua Haminan Kirkkojärven yölaulajiin ja huutelijoihin. Paluu Lahteen n. klo 17. Ilmoittautumiset: www.phly.fi/ toiminta/ilmoittaudu-tapahtumaan/

10.5. Lintutorni-ilta Otajärven Nuuskin lintulavalla klo 18–20. Säävaraus.

17.5. Lintutorni-ilta Unajanlahden lintutornilla klo 18–20. Säävaraus.

24.5. Lintutorni-ilta Kauklaistenjärven lintutornilla klo 18–20. Säävaraus.

31.5. Lintutorni-ilta Otajärven Nuuskin lintulavalla klo 18–20. Säävaraus.

9.–10.6. 24h kesäralli. Tervetuloa jälleen haastamaan oma lintu- ja paikallistuntemus ekopinnakisassa! Moottorittoman kisan alueena on RSLH:n havaintojenkeruualue ja kisa-aika yhtenäinen 24h jakso, jonka voi aloittaa vapaasti la klo 00–18 välillä.

Kisa-ajan tulee päättyä viimeistään su klo 18, ja kisan purku on Uotilan nuorisotalolla su klo 19 alkaen. Katso kisakutsu, säännöt ja vanhoja tuloksia verkkosivuilta!

Ajankohtaista: Yllämainittujen lisäksi yhdistys voi järjestää muita retkiä ja tapahtumia, joista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla, Facebookissa ja sähköpostilistalla sekä paikallislehdissä. Seuraa tiedotusta ja lähde mukaan!

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p.

0400 187 028.

Verkkosivut:

Sähköpostilista:

www.satakunnanlinnut.fi

RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista.

Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: (p. 050 322 3087). Kerro ilmoittautumisen yhteydessä lähtöpysäkkisi.

poikonen@gmail.com. Lisätietoja verkkosivuilta!

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

Tapahtumat:

21.4. Kylmäpihlajaretki. Ilmoittautumiset Tarja Pajarille. Sää- ja jäätilanteen mukaan varapäivänä 28.4.

28.7. Säpin kesäpäivät. Lisätiedot myöhemmin PLY:n verkkosivuilla.

26.4. Keväiset Lintutorni-illat aloitetaan jälleen Unajanlahden lintutornilta!

Lintuopas paikalla joka torstai klo 18–20, ja paikkana vuorottelevat Unajanlahden ja Kauklaistenjärven lintutornit ja Otajärven Nuuskin lintulava (esteetön). Tapahtumissa on säävaraus. Saapumisohjeet torneille löydät RSLH:n verkkosivuilta!

3.5. Lintutorni-ilta Kauklaistenjärven lintutornilla klo 18–20. Säävaraus.

5.5. Tornien taisto klo 5–13. Kerää oma joukkue tai tule vierailemaan kisaan osallistuvissa lintutorneissa!

RSLH:n yhdistysjoukkueet kisaavat Kauklaistenjärven ja Unajanlahden lintutorneilla, joilla järjestetään klo 10 myös maksuton lintuopastus. Lisätietoja: www.birdlife.fi/tapahtumat/ tornien-taisto/ 10.–13.5. Kevätretki Jurmoon. Majoittuminen vuokramökeissä. Mukaan mahtuu 13 osallistujaa. Retken hinta on 50 e/varsinainen tai perhejäsen, 30 e/ alle 20-v. nuorisojäsen. Hinta sisältää mökkimajoituksen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Virva Poikonen, p. 044 257 0595 (klo 17 jälkeen) tai virva.

5.5. Tornien taisto 14.–20.5. Lasten lintuviikko 9.–10.6. Pönttöbongaus.

12.9. Lintuilta klo 18.30. Professori Juhani Lokin esitelmä ”Tarinaa urpiaisesta”. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori. Vapaa pääsy.

Lintukerho: Lasten lintukerhon toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Verkkokauppa: www.fiola.fi/asiakaskauppa Yyterin ja Säpin niittotalkoista ilmoitetaan myöhemmin PLY:n verkkosivuilla.

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Säpin lintuaseman varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio (nuotio.kimmo@gmail. com, p. 040 125 2855).

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Matti Aalto, sihteeri@sslty.fi, p.

040 574 3645.

2 | 2018

33

Verkkosivut:

Ajankohtaista:

www.sslty.fi

Suupohjassa voidaan järjestää retkiä Kristiinankaupungin lisäksi muillekin hienoille lintupaikoille. Toiveita kohteista ja ajankohdista voi esittää yhdistykselle.

Retkistä tiedotetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla.

Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2018: Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 5.5. Tornien taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

1.6. Yölaulajaretki Keuruulla. Lähtö linja-autoasemalta klo 23. Lisätiedot: Jouko Pihlainen (p. 040 843 1709).

9.–10.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

8.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä.

22.9. Syysmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

Ks. lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdestä ja verkkosivuilta.

Suupohja

Vielä ehtii rakentamaan linnunpönttöjä kevään pesimälinnuille. Ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy mm. yhdistyksen verkkosivuilta.

Vuosi- ja ekopinnoja kerätään tänäkin vuonna. Pinnatilanteen kehitystä seurataan yhdistyksen verkkosivuilla.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary Twitter: twitter.com/tringa_ry Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2018:

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Verkkosivut:

14.4. Lintutorniopastusta Vihdin Vanjärven lintutornissa klo 7.30–11.30.

Säävaraus.

www.suupohjanlinnut.fi Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Kaikille avoimia yleisöretkiä Kristiinankaupungissa. Tarkemmat kellonajat ja lisätiedot yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköisillä listoilla. Lisätiedot: Olli Rantamäki (p. 040 822 3365, olli.rantamaki@ gmail.com).

14.4. Hanhipeltojen kevät- ja muita muuttajia.

5.5. Tornien taistoa kisataan monessa tornissa klo 5–13. Siipyyssä ja muissa kisatorneissa voi käydä aistimassa kisatunnelmaa ja ottamassa tuntumaa kevään lintutilanteeseen. Yleisöretki Tornien taiston yhteydessä.

13.5. Pesinnän merkkejä Lasten lintuviikolla.

10.6. Yölaulajaretki.

Kaikki retket tehdään polkupyörällä tai jalkaisin, joten evästä kannattaa ottaa mukaan. Oma kiikari ei ole välttämätön, mutta helpottaa havainnointia päiväretkillä. Lähtöpaikkana Kristiinankaupungin Kauppatori, paitsi Tornien taiston yleisöretkellä, joka lähtee Pohjoislahden lintutornilta.

Ari Rosenberg

Tapahtumat:

17.4. Iltaretki Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Retkellä käydään Lammassaaressa. Retki sopii hyvin lintuharrastuksen vasta-alkajille.

Lähtö Matinsillan päästä Pornaistenniemen puolelta klo 18, paluu klo noin 21. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 21.4. Hanhiretki Hyvinkään Ridasjärvelle ja Pukkilan Kanteleelle. Lähtö Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2) klo 7, paluu klo 18. Ilmoittautumiset 14.4. mennessä. Tiedustelut: peter.buchert@ tringa.fi 27.–29.4. Saariretki Kustavin Isokariin.

Retki on täynnä.

2.5. Iltaretki Espoon Laajalahdelle.

Retkellä vieraillaan sekä Maarin että Elfvikin lintutornissa. Lähtö klo 18 Konemiehentien ja Sähkömiehentien kulmauksesta, jossa lintutornin opaskyltti. Retki soveltuu hyvin aloittelijoille. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com 3.5. Toukokuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kuukausikokouksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

5.5. Tornien taisto klo 5–13 lintutorneissa ympäri maan. Tringan yhdistysjoukkueet kilpailevat Vanhankaupunginlahden Purolahden tornissa (Tringan hallitus) ja Espoon Laajalahdella Maarin tornissa (Tringan ja LUPin nuoret).

6.5. Suomenojan lintuharrastuspäivä Espoon Suomenojan lintualtaalla klo 10–16. Koko perheen tapahtuman ohjelmassa mm. Tringan opastettuja lintukävelyitä. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.suomenoja.fi/tulevat-tapahtumat/

Tringan alueella toimivan Länsilintu-harrastusryhmän Kim Söderling ripusti ensimmäisen pöntön.

Pönttötalkoilla Mätäjoen linnuille uusi asuinalue Ari Rosenberg lansilintu@gmail.com

Maaliskuun ensimmäinen lauantai valkenee Helsingissä kylmänä ja lumisena eikä keväästä ole vielä tietoakaan kuorma-auton peruuttaessa Malminkartanon ja Kannelmäen välisen kävelysillan kupeeseen. Lavalla on tänään tavallisuudesta poikkeavaa tavaraa: iso kasa puulaatikoita, tikkaita ja kottikärryjä. On alkamassa linnunpönttöjen ripustustalkoot.

Mukana tempauksessa ovat Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristö, YIT, Kaarelanjoki-hanke ja Länsilintu-harrastusryhmä. YIT tarjoaa pöntöt metsänhoitotoimiin liittyvän vahingon hyvittämiseksi.

Meitä talkoolaisia on kymmenkunta, aikuisia ja lapsia. Järjestäjien lyhyen alkuopastuksen jälkeen ensimmäinen tiaispönttö kiinnitetään heti puuhun niin, että sitä voi ihailla jopa ohi kulkevan junan ikkunasta. Lastaamme tikapuut sekä pöntöt kottikärryihin ja pulkkiin ja lähdemme etenemään pitkin Mätäjoen vartta.

Jykevä telkänpönttö ripustetaan aivan Mätäjoen partaalle niin, että telkälle jää esteetön lentoreitti asunnolleen. Pöntön pohjalle kaadamme sahanpurua pehmikkeeksi, sillä telkkä ei tuo pönttöön minkäänlaisia pesäaineksia. Telkän naapuriin ripustamme erikoisen avopöntön, johon talkooväki toivoo harmaasiepon asettuvan.

Viljelypalstojen viereiselle metsäiselle mäelle laitamme asuntoja kottaraisille. Au-

kealla paikalla pöntöt suunnataan pohjoisen puolelle, jolloin liiallinen paahde ei pääse lämmittämään munia tai poikasia liikaa. Toisin kuin tiaispöntöt, kottaraispöntöt voi laittaa lähekkäin, sillä linnut sietävät hyvin kaltaisiaan naapureita.

Leppälinnulle ripustetaan asumus karuun kalliomännikköön. Pöntön erikoisuus on sen suuri reikäkoko. Laji suosii suuria sisäänkäyntejä, vaikka se tekee kutsumattomien vieraiden, kuten oravan, käpytikan tai käen, käynnit houkuttelevan helpoksi. Puukiipijälle löytyy paikka kuusten katveesta. Puukiipijän pöntössä on molemmilla sivuilla kulkuaukot eikä siinä ole takaseinää. Takaseinän muodostaa puu, johon pönttö ripustetaan.

Joen rannalle istutettu vuorijalavametsikkökin saa piristykseksi muutaman pöntön ja tiais- ja kottaraispönttöjä ripustetaan sopiviin kohtiin joen varteen. Lopulta jäljellä on vielä lehtopöllön ison pöntön asennus. Köyden ja väkipyörän avulla raskas pönttö nousee keveästi halutulle korkeudelle ja on sen jälkeen helppo kiinnittää puuhun. Emmekä unohda laittaa sahanpurua pohjalle.

Urakkamme on tältä päivältä ohi. Lopputuloksena on viitisenkymmentä uutta pesäpönttöä linnuille, osa niistä kiinnittäjän signeerauksella koristeltuna. Seuraavana viikonloppuna ripustamme pienemmällä porukalla vielä kolmisenkymmentä pönttöä lisää.

Nyt jäämme odottelemaan pöntötyksen elävöittävää vaikutusta. Kiitokset kaikille talkoolaisille!

PS. Länsilintu päivystää Tornien Taistossa Mätäjoen katselulavalla, Malminkartanon puolella.

Tule moikkaamaan !

34 6.5. Retki Hankoon. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Retkellä käydään Hankoniemen lintupaikoilla ja paluumatkalla Karjaan Lepinjärvellä. Paluu Helsinkiin n. klo 18.30. Ilmoittautumiset 29.4. mennessä. Tiedustelut: sirkkala.teemu@gmail.com

Nro 2, 23. vuosikerta ISSN 2489-7906

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 13 000 jäsentä ja 7 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Markus Seppälä markus.seppala@ birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Henkilöstö

Seppo Alanko

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2018

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

31 500 kpl

Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2018 kolmena numerona: 19.1., 13.4., ja 14.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

10.5. Helatorstain retki Viikkiin klo 8–13.

Kokoontuminen klo 8 Gardenian edustalla (Koetilantie 1). Retki soveltuu hyvin aloittelijoille. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 13.5. Lintutorniopastusta Vihdin Vanjärven lintutornissa klo 7.30–11.30.

Säävaraus.

15.5. Iltaretki Espoon Suomenojalle.

Lähtö Suomenojan altaan pohjoiselta P-paikalta klo 18.30. Retki on esteetön ja soveltuu kuljettavaksi pyörätuolilla. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com 19.5. Kävelyretki Mustavuoren lehtoon ja Vuosaaren lintupaikoille. Lähtö klo 7.30 Rastilan metroaseman ulkopuolelta (ABC-aseman pää, Karavaanisilta), paluu klo 13. Retkellä kierretään kävellen Vuosaaren alueen parhaita lintupaikkoja, matkaa kertyy noin 10 km. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: aki.arkiomaa@ birdlife.fi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

22.5. Iltaretki Viikkiin klo 18–21. Lähtö Gardenian edustalta (Koetilantie 1).

Retki soveltuu erityisesti aloittelijoille.

Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@ gmail.com

Järjestökoordinaattori, BirdLife-lehden päätoimittaja Markus Seppälä

25.–26.5. Arktikaretki Helsingin Isosaareen. Arktikastaijausta ja opastettu saarikierros.

Majoittuminen omissa teltoissa. Lähtö Kauppatorilta pe klo 16.30, paluu la klo 15. Ilmoittautumiset 29.4. mennessä. Retki on vain Tringan jäsenille. Tiedustelut: mikkomes@elisanet.fi

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Samu Polamo Ohjelmoija Jesse Niininen

Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

26.5. Yölaulajaretki Vihdin Vanjärvelle.

Lähtö klo 21 Helsingistä Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio). Paluu noin klo 02.

Ilmoittautumiset 18.5. mennessä.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 1.6. Yölaulajaretki Vanhankaupunginlahdelle, Pornaistenniemeen ja Lammassaareen klo 22–0.30. Lähtöpaikka Matinsillan Pornaistenpuoleinen pääty. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: sirkkala. teemu@gmail.com 6.6. Iltaretki Helsingin Kivinokan lintulavalle. Lähtö Kivinokasta klo 18, retki päättyy n. klo 20.30. Retki on esteetön, maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jukka_hintikka@ hotmail.com 9.6. Yölaulajapyöräily Vantaan Pitkäjärven tornilta. Lähtö Pitkäjärven lintutornilta klo 22. Matkaa kertyy noin 6–8 km. Retki päättyy n. klo 1.30. Retki soveltuu hyvin myös aloittelijoille ja on maksuton. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: myllysenanna@ hotmail.com 1.7. Ruokkilinturetki Loviisan Aspskärille.

Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio).

Paluu Helsinkiin klo 20 mennessä.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 28.–29.7. Talkoot Hangon lintuasemalla.

Lintuasemarakennuksen kunnostusta ja Gåun rantaniityn niittoa.

Lintuasema tarjoaa talkoovieraille lounaan lauantaina ja sunnuntaina, talkoosauna lämpiää. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse: halias@tringa.fi 4.–5.8. Rantaniityn hoitotalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahdella.

Tringa on järjestänyt niittotalkoita Vanhankaupunginlahden hoitoniityillä usean vuoden ajan. Viime vuonna tal-

koot laajenivat Purolahden lintulavan edustalle. Talkoisiin osallistuminen ei edellytä aikaisempaa talkookokemusta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: toimisto@tringa.fi 11.8. Retki Heinolan lintutarhaan. Lähtö klo 8 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio). Paluu noin klo 18. Ilmoittautumiset 3.8. mennessä.

6.9. Syyskuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Jos retkien toteutuksiin tulee viime hetken muutoksia, kerrotaan niistä tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa. Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä: www.tringa. fi/tapahtumakalenteri/

Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Karjaan ja Pohjan alue). Ota yhteyttä: lullulanhallitus@gmail.com

Tringan nuorten linturyhmä:

vaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 3386.

Telegram: VLH:n Lintukeskustelu

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/neo/groups/laniusverkko/info

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

Tapahtumat: 19.4. Kevään ensimmäinen lintukävely.

Meriharakka, vesilintuja, rastaita, punarinta, västäräkki, ym. huhtikuun saapujia nähtäneen, kun kävelemme Santun lenkin ympäri. Oppaana ainakin Olli Haukkovaara. Lähtö klo 17 Valkeakosken Myllypirtiltä (Myllykatu 7:n P-paikalta) klo 17.

Nuorten linturyhmä tekee retkiä mm. Hangon lintuasemalle ja muille Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–20-vuotiaat) lintuharrastajat

5.5. Tornien taisto Ahtialanjärvellä. VLH opastaa yleisöä Ahtialanjärven uudella tornilla koko taiston ajan klo 5–13.

Tervetuloa! Oman auton saa parkkiin aivan lähelle. Osoite: Saarentie 1, Lempäälä.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

8.5. Lintuilta Lapinnokan lintutornilla klo 18 alkaen. Luvassa paitsi lintuja niin myös toivottavasti jälleen nokipannukahvit à la Erkki O. Mäkelä & Jyri Reinikka ja makkaran paistoa. Muutama auto mahtuu tornille vievän polun alkupäähän Juitikkalantien varteen, mutta jos siellä ei ole tilaa, jätä autosi Hämeenlinnantien varteen.

12.5. Lintukävely Matinmäen–Juusonrannan–Vanhankylän alueella.

Jokohan satakieli laulaisi Lotilanjärven rannassa ja tervapääskyjä kiitäisi taivaalla? Oppaina VLH:n retkikummit.

Lähtö klo 8 vanhan tekun P-paikalta (Lotilantie 16).

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja tulevat nuortenretket löydät täältä: www.tringa. fi/nuorisojaosto/

Ajankohtaista: Tringan lintutorniopastukset. Tringan torniopas päivystää Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden lintutornissa sunnuntaisin 8.4. alkaen klo 12–14.

Kevään viimeinen torniopastus samalla paikalla 27.5. Säävaraus. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta: www.tringa.fi/ events/categories/torniopastus/ Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi Pohjoismaiden parhaalle vaelluslintuasemalle! Asemamaksu: 25 e/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi Lisätietoja: www.tringa.fi/halias-esittely/ Tringan kotiseutuskaba 2018.

Viimevuotinen kotipiirihaaste saa jatkoa: Kuinka monta lajia voit havaita kilometrin säteellä kotoasi? Lisätietoja: www.tringa. fi/kisa/ Tringan ekopinnaskaba 2018 on taas käynnissä, jo tuttuun tapaan. Lisätiedot ja osallistumisohjeet: www.tringa.fi/ ekopinnaskaba/

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukko-

27.5. Lintukävely Rapolanharjulla. Aikainen aamu on kaikkein parasta aikaa monin lajien näkemiseen ja kuulemiseen upeissa maisemissa. Lähtö klo 6 Voipaalan P-paikalta. Termospullon ja eväsleivänkin voi ottaa mukaan.

Oppaina VLH:n retkikummit.

9.6. SISIS 2018 – kesälinturalli klo 4–16.

VLH:n alueella on tavattu 294 lajia, mutta paljonko löytyy sisämaasta lajeja 12 tunnin kisassa kesäkuun alussa? Siitä otetaan selvää VLH:n järjestämässä kesälinturallissa. Rallin purkutilaisuus klo 16.45 Myllypirtillä (Myllykatu 7). VLH tarjoaa kahvit ja pullat. Tule mukaan omalla joukkueella tai pyydä päästä mukaan johonkin joukkueeseen! Ilmoittautumiset Facebook-sivulla tai valkeakosken. lintuharrastajat@gmail.com. Rallialueen kartta ja säännöt löytyvät verkkosivuilta (www.personal.inet.fi/ luonto/vlh).

15.6. Yölaulajaretki Sääksmäen suuntaan: luvassa kerttusia, satakieliä, sirkkalintuja, rantakanoja, ehkä myös pöllöjä. Kokoontuminen klo 22.30 Valkeakosken Myllypirtillä, missä VLH:n retkikummit esittelevät yölaulajien ääniä, minkä jälkeen jakaannutaan autoihin. Oppaina VLH:n retkikummit.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p.

09 4135 3300.

2 | 2018 Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty Instagram: @turunlty

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 21 e, perhejäsen 11 e.

Jurmon asemamaksut: Jäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v. perheenjäsenet 24 e/v. Jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v. maksutta. Muut 36 e/v.

Tapahtumat: Torniopastukset alkavat jo 6.4. ja jatkuvat 1–4 kertaa viikossa usealla eri lintutornilla 4.6. asti. Ks. tarkemmat ajat ja paikat verkkosivultamme kohdasta Retket-Torniopastukset.

14.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3) klo 9–12.

5.5. Tornien taisto. Yhdistyksen oppaat ovat Järvelän lavalla Kaarinassa ja Vasikkahaan tornissa Mynämäellä.

Järvelässä myös kyläyhdistyksen buffetti.

10.5. Porkkalan retki klo 5–18. Lähtö Tuomiokirkolta. Ilmoittautumiset: retket@tly.fi. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta.

12.5. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

26.5. Opastettu laulajalintukävely Ruissalossa klo 5–8. Lähtö poikkeuksellisesti entisen Tammenterhon kohdalta (Hevoskarintie 13).

6.6. Yölaulajakävely Aurajoen rannoilla.

Lähtö klo 22.30 Tuomaansillan länsipäästä.

9.6. Opastettu laulajalintukävely Ruissalossa klo 5–8. Lähtö poikkeuksellisesti entisen Tammenterhon kohdalta (Hevoskarintie 13).

18.8. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

15.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto on tarkoitettu kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille.

Jaosto organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan

nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston pj. Tommi Gloriosoon (nuoriso@ tly.fi, p. 044 306 7773).

Jaoston tapahtumista löydät tietoa myös TLY:n verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä.

Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta (jurmo@tly.fi).

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä!

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä linnustonsuojelu@tly.fi.

Lähetä TLY:n alueen harvinaisuushavainnot osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2018 Vuxna 20 e, ungdomar (under 18 år) 10 e.

Evenemang: April Bror och Ankis guidningar samling onsdagar 18 på flygfältets parkering från 18 april 4 veckor fram över.

29.4. Utflykt till Sälskär/Kocksan med Bo Erik Westberg mera information kommer senare. Kolla Facebook och hemsidan.

1.5. Utflykt start kl. 5.30 från Rökkas parkering.

5.5. Tornens kamp kl. 5–13 (Torpfjärden, Herrö och Kungsö).

19.5. Dagsutflykt till Lågskär.

16.–20.5. Långa utflykten till Lågskär.

Slutet av maj/början av juni: Nattsångare

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi nyt vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti!

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen!

Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla.

Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria!

Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi