BirdLife 2/2020 by BirdLife Suomi

Nro 2. huhtikuu 2020

Peltosirkku on vuoden lintu

Tartu 100 lintulajia -haasteeseen! s. 20 Kevätmuutto käynnistyi jo helmikuussa Pönttölintujuliste!

s. 4 s. 18

s. 12

MERLIN BIRD ID

dG MAMMALS

dG dG DIGITAL GUIDE

DIGITAL GUIDE

STAY STAY CURIOUS CURIOUS Ensimm채inen Ensimm채inen optinen laite, optinen laite, joka joka tunnistaa el채imet tunnistaa digitaalisesti. el채imet digitaalisesti.

SEESEE THE UNSEEN THE UNSEEN

2 | 2020

Pääkirjoitus

Turvallista lintukevättä!

Jan Södersved

Inka Plit

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä, Aku Ankka -klassikkoa lainatakseni. Maassa vallitsee poikkeustila ja jokaisen elämä on tavalla tai toisella mullin mallin koronaviruksen takia. Kaiken tämän keskellä on ollut ilo huomata, miten luonto vetää ihmisiä puoleensa. Lähimetsät ja ulkoilualueet ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Kevättä ei ole peruttu, luontoa ei ole suljettu. Lintuharrastuksen viriämiselle kevät on tunnetusti parasta sesonkia. Tuttujen muuttolintujen paluu ilahduttaa joka vuosi sekä uutta että vanhaa harrastajaa, eikä koskaan voi tietää, mitä jännittävää seuraavalla linturetkellä tulee vastaan. Tänä keväänä emme pysty tarjoamaan totutusti opastettuja linturetkiä, tornipäivystyksiä ja muita yleisötapahtumia, mutta tuemme edelleen monin tavoin lintuharrastuksessa. BirdLifen verkkosivuilta (www.birdlife.fi) löydät mittavasti tietoa esimerkiksi lintujen tunnistamisesta, havaintojen kirjaamisesta, kiikarin valinnasta ja linnunpönttöjen rakentamisesta. Sosiaalisessa mediassa sekä BirdLifen että jäsenyhdistystemme kanavat tarjoavat ajankohtaisia uutisia, vinkkejä ja keskusteluryhmiä. Tiira-lintutietopalvelu (www.tiira.fi) antaa ajantasaisen kuvan kevätmuuton etenemisestä ja Lintuvarusteen (s. 26) verkkokaupasta voit huoletta hankkia laadukkaita harrastusvälineitä. Perinteisen Tornien taiston sijaan järjestämme tänä vuonna leppoisan Pihojen taiston (s. 31). Lasten lintuviikon (s. 21) kaksikieliset materiaalit ovat käytettävissä niin tapahtumaviikolla 11.–17.5. kuin muulloinkin kevään aikana. Perheille ja opettajille löytyy myös lisää lintuaiheisia vinkkejä ja materiaaleja verkkosivuiltamme. Kesäkuun

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

alussa kaipaamme jälleen Pönttöbongaukseen havaintoja pihasi pönttölinnuista (s. 17). Ja jos kaipaat tavoitteellisuutta retkille ja haluat oppia tuntemaan lisää lintulajeja, tutustu suosittuun 100 lintulajia -haasteeseemme (s. 20)! On ehkä onni onnettomuudessa, että elämme juuri tätä vuodenaikaa, kun kevätaurinko houkuttelee meitä ulos: vaikka marraskuun pimeydessä olisi luultavasti helpompaa pysytellä kotona, valo ja ulkoilu tekevät tutkitusti hyvää mielenterveydelle. Suosittelemme lämpimästi nauttimaan luonnossa liikkumisesta ja muuttolintujen paluusta, mutta kehotamme aina pitämään mielessä viranomaisten ohjeet: ulkoile lähiluonnossa, vältä ruuhkaisia retkikohteita,

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 16!

pidä turvaväliä muihin ihmisiin ja muista käsihygienia. Nyt kannattaa etsiä uusia, vähän retkeiltyjä seutuja läheltä kotia. Ole huomaavainen lintutornissa ja anna tilaa seuraaville tulijoille, mutta älä lainaa kiikaria tai kaukoputkea. Jos et jostain syytä voi ulkoilla, keksi muuta mukavaa lintutekemistä: lue kerrankin kunnolla lintukirjan johdanto-osio, opiskele tuntomerkkejä ja ääniä kirjoista ja verkkosivuilta, piirrä, katso luonto-ohjelmia tai tallenna vanhoja havaintojasi Tiiraan. Voit myös kysyä omalta lintuyhdistykseltäsi, minkälaista apua siellä kaivattaisiin – olisiko esimerkiksi lehtijuttuja kirjoitettavaksi tai verkkosivuja päivitettäväksi?

PIHA

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi (www.birdlife.fi/liitytaitue). Lehden lisäksi julkaistaan 6–8 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje). Kansikuva: Peltosirkku (Tuomas Seimola).

Tue linnustonsuojelua

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Sisällys Lauhasta talvesta ennätysvarhaiseen kevääseen

Tiirassa 20 miljoonaa havaintoa!

Vesilintuseurantoja kehitetään

Alkuvuodesta numeroin

Luonnon monimuotoisuuden supervuosi 2020

Nimistön uumenista

BirdLife maailmalla

Kullan arvoinen Vesa Hyyryläinen

Laskennat Suomen parhailla lintualueilla jatkuvat

Pihabongaus 2020: paljon lajeja, vähän lintuja

Pönttöbongaus-juliste

Kolumni: Vain hyviä havaintoja

Muistot talteen skouppaamalla

Kiikarin läpi

Lajipari

Nuorisotoimintaa Pirkanmaalla!

Kahdeksan toimintaideaa nuorisoryhmälle

Tapahtumakalenteri

Hoito parantaa pesimämahdollisuuksia kosteikolla

Vaihda verkkolehteen!

Soiko kohtalon sinfonia peltosirkulle?

Vuoden lintuyhdistys on Turusta

Vaihda e-laskuun!

Pönttöbongaus

Tartu haasteeseen!

Lasten lintuviikko

Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon

Ennätysyrityksen alkutahdit

10 kiperää linnuista!

Nuorten ryhmät

Pikku-Tiira

Pihojen taisto

Alueuutisia

Sanajono

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Lapinpöllön naamakiehkura on tehokas äänten kerääjä, jonka avulla se pystyy saalistamaan jopa täysin sokk

Lauhasta talvesta enn Poikkeuksellisen lauhan talven aikana monet alkukevään muuttolinnut eivät menneet välttämättä kovin kauas talvehtimaan. Näin ollen varhainen kevätmuuton alku ei tullut yllätyksenä. Pohjoisessa Suomessa kaikilla linnuilla ei kuitenkaan ole ollut helpot oltavat. Petri Lampila Muuton alkutahdit lyötiin varhain. Selkeät kevätmuuttoilmiöt alkoivat jo helmikuun alkupuoliskolla, jolloin muun muassa Lounais-Suomen pelloille alkoi jo ilmestyä satapäisiä joutsenparvia ja ensimmäisiä hanhia. Myös joitain täysin poikkeuksellisia saapujia havaittiin: esimerkiksi Paraisten Utöhön 9.2. ilmaantunut mustakurkku-uikku ja Kristiinankaupunkiin 10.2. ehättänyt kapustarinta löivät aiemmat Tiira-ajan saapumisennätyksensä. Oma lukunsa oli Espoossa käsittämättömän varhain pesinyt mustarastas, jonka poikaset lähtivät onnellisesti pesästä jo helmikuun kymmenentenä päivänä! Ilmeisesti sulan maan ansiosta rastaat onnistuivat hankkimaan riittävästi proteiinipitoista ravintoa jälkeläisilleen. Huomionarvoista oli myös useiden hyönteissyöjiksi miellettyjen lintujen, kuten tiltalttien ja västäräkkien onnistunut talvehtiminen. Kovin merkittäviä kylmänpurkausjak-

soja ei maaliskuussakaan koettu, ja Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettujen lajien määrällä mitattuna lintukevät olikin maaliskuun lopulla ennätyksellisen aikaisessa.

Jälleen tuhansittain hanhia

Näyttävät keväiset hanhikerääntymät alkavat olla jo tuttu näky etelärannikolla, vaikka ilmiö on alle kymmenen vuotta vanha. Aivan erityisen paljon on muuttunut tundraja tundrametsähanhien muuttokäyttäytyminen, ja nytkin molempien lajien tuhansien yksilöiden kerääntymiä oli maaliskuussa nähtävissä laajalla alueella Suomessa. Taigametsähanhien muutto puolestaan on pysynyt perinteisesti lähinnä Pohjanlahden rannikon suuntaisena, tosin aikaistuneena. Myös satakunta lyhytnokkahanhea oli maaliskuun lopulla ehtinyt Tyrnävälle asti, mukanaan lähettimellä varustettu lintu, joka toivottavasti paljastaa mielenkiintoisia asioita lajin muuttoreiteistä Suomessa.

2 | 2020

5 Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

Alkuvuodesta numeroin 361 TAIGAMETSÄHANHEA laidunsi Ulvilassa

25.2. Hanhet tulivat tänä keväänä aikaisin. Helmikuun viimeisenä päivänä Saltvikissä laskettiin 208 metsähanhea, ja kuun loppuun mennessä yli 100 linnun kerääntymiä havaittiin myös Laitilassa, Nakkilassa ja Porissa. Ennen tätä kevättä ei helmikuun loppuun mennessä havaittu yhtään yli 40 hanhen kerääntymää.

166 LINTULAJIA ilmoi-

tettiin Tiiraan tammikuun loppuun mennessä ja 178 helmikuun loppuun mennessä. Vuosina 2006–2019 tammikuun loppuun mennessä on havaittu 139–160 ja helmikuun loppuun mennessä 143–170 lajia. Ennätykselliset lajimäärät kertovat leudon talven monipuolisesta linnustosta.

kona. Kivikova hanki on kuitenkin lapinpöllölle voittamaton vihollinen.

nätysvarhaiseen kevääseen Lapinpöllöt vaikeuksissa

Pohjoisessa Suomessa talvi on etelästä poiketen ollut jopa poikkeuksellisen runsasluminen. Lisäksi useat lauhat jaksot ovat tehneet lumeen useita kovia kerroksia. Tämä on myrkkyä esimerkiksi lapinpöllölle, joka normaalioloissa pystyy löytämään myyrän ja iskemään siihen tarkasti paksunkin lumikerroksen läpi pelkän kuuloaistin varassa. Liian kovan hangen läpi eivät pöllöt pysty iskemään, jolloin ne ovat pulassa: myyriä voi olla runsaastikin, mutta ne ovat ravintospesialistin ulottumattomissa. Lapinpöllöjen ilmestyminen avoimille paikoille ja asutuksen lähistölle kertoo yleensä ongelmista, ja tänä vuonna useita yksilöitä on löytynyt myös nälkään kuolleina. Pelottomalta vaikuttavan pöllön pitää aina antaa saalistaa rauhassa eikä lähestyä sitä esimerkiksi kuvaustarkoituksessa.

Valkopäätiaiset tähtivieraina

Porvoossa kaksi suloista valkopäätiaista on viihdyttänyt bongareita helmikuun lopusta alkaen. Maaliskuun

lopun havainnot koskevat kuitenkin enää vain yhtä yksilöä – onko toinen lähtenyt, kuollut vai kenties aloittelemassa pesintää? Monia ilahdutti myös Kouvolassa piipahtanut tunturipöllö – nykyään erittäin harvinainen näky Etelä-Suomessa. Valkosävyisten harvinaisuuksien kirjon täydentävät kolme grönlanninlokkihavaintoa Kokkola–Korsnäs väliltä, kyseessä mahdollisesti kui210

200

tenkin sama lintu. Ruotsissa voimakkaasti runsastunut isohaarahaukka alkaa puolestaan olla jo alkukevään vakioharvinaisuus, ja nyt maaliskuussa Suomessa seikkaili jo puolenkymmentä yksilöä. Hiukan epätavallisempi tapaus oli puolestaan kahden kattohaikaran maaliskuinen vierailu ja täysin poikkeuksellinen Humppilassa ja Valkeakoskella nähty helmikuinen haarahaukka.

Lajimäärä 31.3.

190

180

170

160

150

06 007 008 009 010 011 012 013 014 015 016 017 018 019 020 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 20

Suomessa 31.3. mennessä havaittujen lintujen lajimäärä Tiira-lintutietopalvelun mukaan vuosina 2006–2020. Vuonna 2020 oli havaittu peräti kahdeksan lajia enemmän kuin toiseksi parhaana vuonna sitä ennen.

60 TAVIA nähtiin 29.2. Jurmon lintuasemalla Paraisilla. Parvi oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suuri. Muita yli 50 tavin parvia löytyy Tiirasta vasta kolmisen viikkoa myöhemmin, eikä tällaisia parvia näe joka vuosi edes vielä maaliskuun lopulla. Tänä keväänä muun muassa tavin, haapanan, jouhisorsan ja uivelon kevätmuutto alkoi hyvin aikaisin. 9 SINISORSAN poikas

ta oli emoineen liikkeellä Kuopiossa 27.3. Sinisorsa munii yhden munan päivässä ja hautoo sen jälkeen 22– 30 vuorokautta. Vaikka poikaset olisivat juuri kuoriutuneet, naaraan on täytynyt aloittaa muninta helmikuun jälkipuoliskolla. Poikaset lähtevät liikkeelle pian kuoriuduttuaan.

5 KAPUSTARINTAA havaittiin tänä keväänä jo helmikuussa. Ensimmäinen nähtiin Kristiinankaupungissa jo 10.2. Viikkoa myöhemmin löytyi kaksi lisää Paraisilta ja Kemiönsaaresta, ja viikko tämän jälkeen laji havaittiin Säkylässä ja Porvoossa. Ennen tätä vuotta kapustarinnasta on vain kolme helmikuista havaintoa. Vanhin niistä on vuodelta 2014. Koonnut Jan Södersved

Tiirassa 20 miljoonaa havaintoa!

Jan Södersved

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa (www.tiira.fi) on jo yli 20 miljoonaa lintuhavaintoa. Rajapyykki saavutettiin 27.1., kun Janet Heikkilä tallensi havaintonsa kahdesta tukkasotkasta Turun Majakkarannassa. Kymmenen miljoonan havainnon raja rikkoutui kuusi vuotta sitten. Vuonna 2006 avattu Tiira-lintutietopalvelu on kaikille avoin. Palvelussa voi pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa ja selata muiden ilmoittamia lintuhavaintoja. Tiira tuottaa linnuista kiinnostuneille ajankohtaista lintutietoa, ja Tiiran havainnoilla on tärkeä merkitys tutkimustiedon kartuttamisessa ja linnustonsuojelutyössä. Tallennetut havainnot kertovat esimerkiksi muuton ajoittumisen vuosittaisesta vaihtelusta ja linnuille tärkeimpien muuttoreittien sekä levähdys- ja pesimäalueiden sijainnista. Viime vuonna järjestelmään kirjattiin lähes kaksi miljoona lintuhavaintoa ja parhaina päivinä selvästi yli 10 000 havaintoa. Tällä hetkellä Tiirassa on noin 34 300 rekisteröitynyttä käyttäjää ja yli 140 000 havaintoihin liitettyä kuva-, ääni- tai videotallennetta. Tallenna sinäkin havaintosi Tiiraan.

Petri Vainio

Tiira-lintutietopalvelusta löytyy esimerkiksi tukkasotkasta yli 160 000 havaintoa.

Luonnon monimuotoisuuden supervuosi 2020 Petri Lampila

Vaikka parhaillaan uutisotsikoita hallitsevat muut asiat, on vuosi 2020 myös luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin supervuosi. Se huipentuu Kiinan Kunmingissa järjestettävään YK:n monimuotoisuuskokoukseen. Kokous piti alunperin järjestää lokakuussa, mutta se siirtyy alkuvuoteen 2021. Kyseessä on osapuolikokous (COP), alun perin Rio de Janeirossa allekirjoitetun YK:n biodiversiteettisopimuksen ylin päättävä elin. Osapuolikokouksia järjestetään joka toinen vuosi, mutta erityisen merkittävän tästä kokouksesta tekee se, että nyt on tarkoitus päättää uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuustavoitteista Lisätietoja: – www.ym.fi/fi-FI/Luonto/ Luonnon_monimuotoisuus/ Kansainvalinen_yhteistyo/ Kunmingin_luonnon_moni muotoisuuskokous_2020 – www.birdlife.org/ worldwide/news/revealedproposed-global-plannature-could-save-planet

vuoteen 2030. Kokouksessa ovat mukana paitsi valtiolliset päättäjät lähes kaikista maailman maista, myös muun muassa alkuperäiskansojen sekä luonnonsuojelujärjestöjen edustajat, BirdLife mukaan lukien. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on suojella jollain tasolla lähes kolmasosa maailman maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Suojellun pinta-alan kasvattaminen on lähes aina tehokkainta luonnonsuojelua. Koska linnut ovat yksi parhaiten tutkituista eliöryhmistä, BirdLifella on keskeinen rooli tärkeimpien monimuotoisuuskohteiden tunnistamisessa. Uusien suojelualueiden ohella tavoitteena on, että monimuotoisuusarvot huomioidaan jatkossa kaikessa päätöksenteossa, niin valtioiden tasolla, liike-elämässä kuin teollisuudessakin. Myös luonnonvaraisten lajien metsästyksen ja muun käytön pitäisi olla kestävällä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Monimuotoisuuden supervuoteen sisältyy myös paljon muuta toimintaa: esimerkiksi Euroopan komissio on aloittanut uuden, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n luonnon monimuotoisuusstrategian laatimisen. Komission tavoitteena on julkistaa strategia osana uutta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa

Jan Södersved

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy jatkuvasti, vaikka se on tärkeää myös ihmisen hyvinvoinnille. Nähdäänkö viimein käänne parempaan?

(European Green Deal). EU:n on tarkoitus omalla esimerkillään kirittää Kunmingin neuvotteluja. Suomi puolestaan aloitti vuoden omalta osaltaan lupaavasti lisäämällä sadalla miljoonalla eurolla luonnonsuojelun määrärahoja, joista rahoitetaan muun muassa kosteikkojen kunnostushankkeita. Tästä on toivottavasti hyötyä

pahasti uhanalaistuneelle kosteikkolinnustollemme. Luonnon monimuotoisuuden teemaviikkoa vietetään 18.–22.5. Tuo viikko on mitä mainointa linturetkiaikaa, joten silloin kannattaa lähteä ihailemaan monimuotoista linnustoamme ja muuta luontoa!

Find what you are searching for. With an extremely wide field of view.

A 20ER% ARE N O

G I L A R E R VAT BS TO O D E F R O PA CO M L E A D I N G R E H T O DS BR AN

NEW: ZEISS Victory SF 32 With birds often hiding in dense cover, itâ&#x20AC;&#x2122;s essential that you have a wide field of view to allow you to spot any slight movements. The wide field of view of the ZEISS Victory SF 32 results in a 20 % larger area of observation compared to other leading brands, giving the user an impressive overview. zeiss.com/morediscoveries

8 Pertti Rasp

Pohjois-Suomen harvan laskentaverkoston takia esimerkiksi jouhisorsan kannankehitys tunnetaan puutteellisesti.

Vesilintuseurantoja kehitetään Sari Holopainen (Luomus)

Suomen vesilintuseurannat ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset ja tuottavat arvokasta tietoa lintukantojen suojelun ja hoidon tueksi. Joka vuosi vapaaehtoiset lintulaskijat havainnoivat vesilintuja satojen vesistöjen äärellä, ja havaintojen perusteella lasketaan arviot kantojen kehityksestä. Seurantatiedot paljastavat monien sorsalintukantojen heikentyneen nopeasti. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa peräti 15 sorsalintulajia on luokiteltu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi.

1980-luvun teholaskennat uusitaan

Tänä keväänä alkavassa kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään vesilintuseurantoja ja etsitään syitä kantojen taantumiselle. Nykyisessä seurannassa on heikkouksia, joita projektissa pyritään paikkaamaan. Vesilintulaskennat painottuvat eteläiseen Suomeen, kun taas pohjoisessa havaintoverkosto on harva. Lisäk-

si eteläisten elinympäristöjen epäillään heikentyneen eniten. Nykyinen seuranta ei siis välttämättä anna kattavaa kuvaa levinneisyydeltään pohjoisten lajien kannankehityksestä. Vuosina 1986–1989 Suomessa laskettiin vesilintuja valtakunnallisesti varsin kattavasti noin 1 200 kohteella. Kohteista vain harva on enää seurannan piirissä varsinkaan pohjoisemmassa Suomessa. Näiden kohteiden uudelleen laskeminen vuosina 2020–2021 antaakin erittäin hyvän kuvan vesilintukantojen valtakunnallisesta ja alueellisesta kehityksestä. Laskentatulosten yhdistäminen järvien vedenlaatutietoihin tuo tärkeää tietoa lintuvesien kunnostuksen ja hoidon suunnittelulle niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti.

Yhteistyötä tiivistetään

Hankkeen myötä myös laskentatulosten raportointi helpottuu. Jo tänä keväänä otetaan käyttöön uusi havaintojärjestelmä, joka korvaa Luonnontieteellisen

Lisätietoja: – hankkeen koordinaattori Sari Holopainen, Luomus (sari.holopainen@helsinki.fi) – Tero Toivanen, BirdLife Suomi (tero.toivanen@birdlife.fi).

keskusmuseon (Luomus) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) erilliset järjestelmät. Jatkossa kaikki vesilintulaskentatulokset voi ilmoittaa laji.fi-portaalissa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopisto, Luke ja Suomen ympäristökeskus yhteistyössä BirdLife Suomen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Wiheriäkertusta sirittäjäksi Jukka Hintikka

Kauniin kellanvihreä, valkovatsainen sirittäjä kuuluu niihin lintulajeihin, joille ei tunneta lainkaan kansan antamia epävirallisia nimiä. Tällaiset linnut ovat tyypillisesti pieniä ja huomaamattomia. Tämä ei sovi täysin sirittäjään, jolla on helposti tunnettava ja kantava laulu, vaan sirittäjän osalta keskeinen syy on lajin myöhäinen leviäminen Suomeen. Se tavattiin maassamme ensi kerran vasta vuonna 1834, ja

se oli ilmeisesti hyvin harvalukuinen koko 1800-luvun ajan. Jäkälätutkijana paremmin muistettu William Nylander nimesi sirittäjän wiheriäkertuksi vuonna 1849. Nimi oli käännös yhä käytössä olevasta ruotsin nimestä grönsångare. Nylander oli hyvin johdonmukainen antaessaan suomenkielisiä nimiä: kaikkien silloisen Sylvia-suvun lintulajien nimeksi tuli jokin kerttu, ja sukuun kuuluivat tuon ajan käsityksen mukaan niin nykyiset kertut, kerttuset, kul-

Micha Fager

Nimistön uumenista

tarinnat, satakielet, uunilinnut kuin leppälinnutkin. Nylanderin antama nimi mukautui oikeinkirjoituksen muuttuessa jo 1800-luvun lopulla vihreäkertuksi. Nimi ei ollut erityisen hyvä, sillä pieniä vihreitä lintuja on toki monta muutakin, eikä laji tosiaan kuulu varsinaisiin kerttuihin. Niinpä se sai vuoden 1950 nimistöntarkistuksessa ääneen osuvasti viittaavan nykynimensä.

A BETTER VIEW OF THE WORLD

HUIPPUVÄLINEET JOKAISELLE LINTUHARRASTAJALLE MEOSTAR B1.1

MEOPRO HD

→ MEOPTAN LIPPULAIVAKIIKARIT → HD-FLUORILINSSIT OSASSA MALLEJA → 99,7% LINSSIN VALONLÄPÄISY → DIOPTRINEN KORJAUS INTEGROITUNA TARKENNUKSEN SÄÄTIMEEN

→ MAGNESIUMRUNKO KUMIPINNOITTEELLA → HD-FLUORIDILINSSIT → VEDEN- JA ISKUNKESTÄVÄ, TYPPITÄYTETTY → LAADUKAS OPTIIKKA, EDULLINEN HINTA

△ MEOSTAR B1.1 8X32

△ MEOPRO HD 8X32, 8X42, 8X56 △ MEOPRO HD 10X32, 10X42

MEOSTAR S2 82 HD → → → → →

MEOPTAN LIPPULAIVAKAUKOPUTKI VAIHDETTAVAT OKULAARIT HD-FLUORIDILINSSI INTEGROITU AURINKOSUOJA MUKAVA KÄYTTÄÄ MYÖS HANSIKKAAT KÄDESSÄ

△ VAIHDETTAVAT OKULAARIT 30-60X / 20-70X

△ MEOSTAR B1.1 10X32

MEOPIX UNI 2

△ MEOSTAR B1.1 8X42 △ MEOSTAR B1.1 10X42 HD △ MEOSTAR B1.1 7X50 △ MEOSTAR B1.1 10X50 △ MEOSTAR B1.1 12X50 HD △ MEOSTAR B1.1 15X56 HD △ MEOSTAR B1.1 8X56

TALTIOI JOKAINEN HETKII PUHELIMEESI MEOPTAN KATSELUKIIKAREILLA TAI AI KAUKOPUTKELLA!

KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI OSOITTEESTA www.remes.fi/jalleenmyyjat

Nils Diana (CC BY 3.0)

Monet linnut käyttävät suojaisia oliivipuita yöpymiseen, varsinkin jos lähistöllä on niukasti muita vaihtoehtoja tarjolla.

1. Espanja & Portugali Linnuille vaarallinen oliivinkorjuumenetelmä loppumassa? Viime keväänä Portugalissa tehdyn tutkimuksen pohjalta julkaistiin arvio, että jopa 2,5 miljoonaa lintua saattaa kuolla vuosittain oliivinkorjuun yhteydessä Välimeren maissa. Joillakin massatuotantotiloilla keruu tapahtuu suuritehoisilla imureilla, ja osalla tiloista oliivit kerätään öisin, koska aromien arvellaan säilyvän

töjärjestöjen kanssa ovat pystyneet reagoimaan asiaan nopeasti ja yöllinen korjuu on saatu toistaiseksi loppumaan tärkeimmissä Espanjan maakunnissa. Mikäli käyttämäsi oliivituotteen turvallisuus linnuille huolestuttaa, tutustu listaukseen esimerkiksi ethicalconsumer.org-verkkosivuilla.

parhaiten, kun keruu tapahtuu viileässä. Nukkuvat linnut eivät ehdi reagoida koneisiin vaan imeytyvät oliivien mukaan ja murskautuvat kuoliaaksi. Käytäntö on suhteellisen uusi ja sitä käytetään vain neljällä prosentilla oliivinviljelyn alasta. Espanjan ja Portugalin BirdLife-järjestöt yhdessä muiden ympäris-

Lue lisää: www.seo.org/2019/10/03/espana-paraliza-cautelarmente-la-recogida-nocturna-de-aceituna-para-investigar-el-riesgo-sobre-las-aves www.ethicalconsumer.org/food-drink/olive-harvesting-bird-deaths

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Petri Lampila

2. Iso-Britannia

Suomessakin vaaran tuneeksi arvioitu sinisuohaukka kärsii edelleen suoranaisesta vainosta Brittein saarilla.

Sinisuohaukkoja tapetaan nummilla Juuri päättynyt Ison-Britannian BirdLifen sinisuohaukan suojeluun tähtäävä Life-hanke vahvistaa, että merkittävin syy lajin taantumiseen Brittein saarilla on suoranainen vaino. Nummialueiden riistanvartijat ampuvat laittomasti sinisuohaukkoja ja muitakin petolintuja, koska ne ajoittain käyttävät ravinnokseen nummiriekon poikasia. Satelliittiseuratuilla nuorilla haukoilla oli peräti kymmenkertainen todennäköisyys kadota riekkonummilla verrattuna mihin tahansa muuhun habitaattiin. Seuratuista yksilöistä 72 prosentin arvioitiin joutuneen laittoman tappamisen uhriksi.

Sinisuohaukka hävisi jo kertaalleen Brittein saarten pesimälinnustosta vainon takia, mutta onnistui palaamaan takaisin. Nyt lajin vajaan kuuden sadan parin pesimäkanta on jälleen vaarassa hävitä, sillä kanta pieneni noin neljänneksellä vuosien 2004 ja 2016 välillä. Riekkonummilla kanta putosi samalla ajanjaksolla alle puoleen.

va.fi tuku / Lin o u v res us Va Mark

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/trackingtechnology-confirms-controversial-cause-hen-harrier-decline

2 | 2020

Assaminmarabu on yksi maailman suurimmista ja myös uhanalaisimmista haikaroista.

3. Intia Naisten suojelutyö pelastaa assaminmarabuja

Bibekananda Kakoti

miseksi intialaisessa Dadaran kylässä on osoittautunut menestykseksi. Assaminmarabut nostettiin erityisesti kylän naisten ylpeydenaiheeksi: linnut otettiin esimerkiksi aiheeksi käsitöihin ja niistä tehtiin lauluja. Konkreettisempina suojelutoimina pesäpuita on säästetty ja marabuille on rakennettu keinotekoisia pesäalustoja, jotka linnut ovat myös hyväksyneet. Eräässä toisessa kylässä on lisäksi avattu hoitokeskus liian aikaisin pesästä pudonneille poikasille. Hankkeen ansiosta Dadaran kylässä assaminmarabujen määrä on kohonnut 30:stä 150:een vain seitsemässä vuodessa.

Assaminmarabu on tunnetumman afrikanmarabun aasialainen, erittäin uhanalainen sukulainen. Laji on vähentynyt suuresti ja sitä tavataan enää kahdella erillisellä alueella Koillis-Intiassa ja Kambodzhassa. Vähenemisen syyt eivät ole täysin tiedossa, mutta erittäin kookkaan lajin tiedetään ainakin kärsivän riittävän järeiden pesäpuiden puutteesta. Huomattava osa populaatiosta myös ruokailee kaatopaikoilla, mistä lintujen arvellaan saavan haitta-aineita elimistöönsä. BirdLifen ja muiden ympäristöjärjestöjen tukema, intialaisen luonnonsuojeluaktivisti Purnima Devi Barmanin työryhmän hanke marabuiden suojele-

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/adjutant-army-all-female-campaign-endangered-stork

3. Intia 3.

Ensimmäinen raportti Intian lintujen tilasta Northsky71 (CC BY-SA 2.0)

Muuttavien lintujen suojelua koskevan Bonnin sopimuksen seurantakokouksen yhteydessä julkaistiin ensimmäinen kattava raportti Intian lintujen tilasta. Raportti syntyi Intian BirdLifen ja yhdeksän muun järjestön yhteistyön tuloksena, ja siinä hyödynnettiin 15 500 harrastajan yli kymmentä miljoonaa lintuhavaintoa eBird-tietokannasta. Näin saatiin arvioitua kaikkiaan 867 lajin status. Lajeista 78 on kotoperäisiä eli niitä tavataan vain Intiassa. Kaikkiaan 101 lajin arvioitiin tarvitsevan kiireellisiä suojelutoimia. Näihin kuuluu joitakin varsin runsaita ja laajalle levinneitä mutta nopeasti taantuneita lajeja, kuten kanelipikkuhaikara. Lajiryhmistä eniten ovat taantuneet päiväpetolinnut sekä muuttavat kahlaajat. Positiivisiin uutisiin kuuluu Intian kansallislinnun, riikinkukon, runsastuminen.

Intia on puistolintuna tunnetun riikinkukon luontaista esiintymisaluetta, ja lajin tulevaisuus vaikuttaa tällä hetkellä turvatulta. Sen sijaan maailman kaksi muuta riikinkukkolajia (viherriikinkukko ja kongonriikinkukko) ovat molemmat uhanalaisia.

4. Ruotsi ja Tanska

4. Tanska

Ruotsi ja Tanska rauhoittamassa useita riistalajeja

Tuulivoimapuisto uhkaa metsähanhien talvehtimisaluetta

Tanskan ympäristöministeriö on BirdLifen ehdotuksesta päättänyt kieltää pilkkasiiven, allin, punasotkan ja turkinkyyhkyn metsästyksen tämän vuoden heinäkuusta alkaen. Myös Ruotsissa ollaan tekemässä suuria muutoksia lintujen metsästykseen: tuoreen ehdotuksen mukaan muun muassa alli, tukkakoskelo, haahka, harmaalokki ja metsähanhi (suojametsästystä lukuun ottamatta) rauhoitetaan. Toisaalta harmaasorsaa ja Suomessa silmälläpidettävää taivaanvuohta esitetään uusiksi riistalajeiksi.

Tanskan BirdLife vastustaa jyrkästi suunnitelmia rakentaa tuulivoimapuisto taigametsähanhien merkittävälle talvehtimisalueelle. Metsähanhen uhanalaisen alalajin tärkeimmät talvehtimisalueet Etelä-Ruotsin jälkeen sijaitsevat Tanskassa. Telje Langsøn alueella Viborgin kunnassa talvehtii kolme tuhatta taigametsähanhea, ja paikka kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Tanskan BirdLife harkitsee kantelevansa Euroopan komissiolle, mikäli suunnitelma tuulivoimapuistosta etenee. Suunnitelman katsotaan rikkovan paitsi Natura 2000 -säännöstöä, myös taigametsähanhen kansainvälistä suojelusopimusta. Sekä Tanskan että Suomen BirdLife-järjestöt katsovat, että tuulivoima on yksi osaratkaisu vihreämmän energian tuotannossa, mutta voimalat pitää sijoit-

Lue lisää: www.naturvardsverket.se/upload/ stod-i-miljoarbetet/remisser-och-yttranden/ remisser-2020/remissversion%20jakttidsoversynpaket-2-%20200131.pdf

Lue lisää: www.dof.dk/om-dof/nyheder?nyhed_id=1799

Lue lisää: www.birdlife.org/ worldwide/news/15000birdwatchers-contribute-firstmajor-report-indias-birds

Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

Taigametsähanhi on vähentynyt soiden kuivatuksen ja kestämättömän metsästyksen vuoksi.

taa niin, että niiden vaikutukset linnustoon ja muuhun luontoon ovat mahdollisimman pienet.

12 Tuomas Seimola

Kauanko peltosirkun surumielinen säe vielä kaikuu pelloilla?

Soiko kohtalon sinfonia

peltosirkulle?

VUODEN

LINTU

Beethovenin kuuluisan viidennen sinfonian alkutahtien sanotaan olevan peltosirkun laulun innoittamia. Nyt kohtalon sävelet tuntuvat soivan peltosirkulle itselleen. Hälyttävästi vähentynyt peltosirkku on BirdLife Suomen vuoden lintu 2020 ja tänä vuonna pyritään kartoittamaan mahdollisimman tarkasti lajin esiintymispaikat Suomessa.

Peltosirkku on helppo tunnistaa kauniista laulustaan. Koiraita pääsee tarkastelemaan melko vaivattomasti kiikarilla, sillä ne laulavat usein näkyvillä paikoilla kuten puun tai pensaan latvassa, ladon katolla, sähkölangalla tai kivikasan päällä. Linnun ulkonäössä huomio kiinnittyy kauniin oranssinruskeaan vatsaan, vihreänharmaaseen päähän ja rintaan sekä komeisiin keltaisiin viiksijuoviin ja kurkkuun. Naaraan höyhenpuku on himmeämpi ja siinä on vaihteleva määrä viiruja rinnassa ja päälaella.

Nopeimmin taantunut lintumme

Peltosirkku oli puoli vuosisataa sitten ehdottomasti yksi runsaimmista maatalousympäristön lintulajeistamme. Sittemmin laji on vähentynyt niin voimakkaasti, että edellisten 30 vuoden aikana kannasta on kadonnut yli 99 prosenttia. Viimeisimmän arvion perusteella peltosirkkureviirejä on Suomessa alle 4 000, kun nii-

tä parhaimmillaan on ollut satoja tuhansia. Nykyisellä vauhdilla peltosirkku saattaa kadota lajistostamme parissakymmenessä vuodessa.

1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0

Peltosirkkujen päälevinneisyysalue Suomessa on nykyisin siellä, missä viljanviljely on runsainta: Kaakkois- ja Varsinais-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Si-

Peltosirkun kannankehitys Suomessa 2000−2019

Indeksi (2000 = 1)

Markus Piha (Luomus) ja Tuomas Seimola (Luke)

2000

2005

2010

2015

2020

Peltosirkun kannankehitys Suomessa 2000-luvulla. Kannan suuruus on ilmaistu indeksiluvulla 1.0 vuonna 2000. Esimerkiksi arvo 0.2 vuonna 2014 tarkoittaa sitä, että tuolloin kannan koko oli 20 % vuoden 2000 tasosta.

2 | 2020

Katoon ei ole yhtä syytä

Peltosirkkukannan romahdukselle ei ole intensiivisistä tutkimuksista huolimatta löytynyt yhtä selittävää tekijää. Syitä on haettava niin talvehtimisalueilta kuin pesimäpaikoilta. Suomen peltosirkut talvehtivat Länsi-Afrikassa Guinean seudulla, joka on kärsinyt kuivuudesta kymmeniä vuosia. Tiedot peltosirkun talvehtimisesta ovat kuitenkin vajavaisia. Muuttomatkallaan Suomen peltosirkkujen pääjoukko ei muuta Ranskan pahamaineisten metsästysalueiden läpi, missä peltosirkkujen metsästys on onneksi saatu käytännössä loppumaan vuonna 2017. Peltosirkku pesii maassa peltojen pientareilla, ojanpenkoissa ja kesannoilla. Pesä on yleensä hyvin piilotettu kasvillisuuden sekaan, eivätkä emot herkästi paljasta sen sijaintia. Emot ruokkivat useimmiten 4–5 poikastaan pelloilta kasvillisuuden lomasta löytyvillä selkärangattomilla, mutta itse ne syövät pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Keväälläkin ne tarvitsevat ravinnonhankintaan kasvipeitteetöntä maata eli käytännössä vilja- ja öljykasvipeltoja. Ravinto saattaakin olla merkittävässä roolissa peltosirkun ahdingossa. Maatalousympäristöissä on Keski-Euroopassa todettu hyönteiskato, ja viitteitä hyönteisten laajamittaisesta vähenemisestä on havaittu myös Suomessa. Neonikotinoidien ja muiden haitallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on luultavasti heikentänyt peltosirkun poikastuottoa. Neonikotinoidien vaikutuksesta pohjoisamerikkalaisten juovapääsirkkujen ruokahalu väheni ja ne muuttivat vääriin suuntiin.

Käytännön suojelua Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää peltosirkkujen nykyiset esiintymispaikat ja tarkentaa Suomen kannanarviota. Kartoittamiseen tarvitaan kaikkien lintuharrastajien panosta! Osallistumiseen riittää pienikin satsaus: yhdenkin peltoaukean tarkkailu tai lyhyen jokivarren käveleminen ja tieto siitä, havaittiinko siellä peltosirkkuja vai ei, tuottaa arvokasta tietoa. Tätä tietoa tarvitaan kiireesti, sillä peltosirkkujen suojelutoimet pitää keskittää sinne, missä lintuja vielä on ja saada siellä pesinnät onnistumaan mahdollisimman hyvin. Peltosirkut saapuvat Suomeen toukokuun alusta alkaen ja lähtevät pääosin elokuussa. Peltosirkku muodostaa tyypillisesti melko tiiviitä lauluryhmiä, joissa on tavallisesti 2–10 koirasta. Yhden havaitessaan kannattaakin huolellisesti etsiä myös lisää lintuja. Reviirien etäisyys lauluryhmissä on yleensä 30–150 metriä toisistaan. Suurilla peltoalueilla ryhmiä on tätä nykyä muutaman kilometrin välein, mutta lajille sopivilta näyttävät välialueet voivat olla laajalti tyhjiä. Myös viljelijät ja maanomistajat voivat tehdä monenlaisia käytännön suojelutoimia. Pitkäaikaisten peltoaukeiden keskellä sijaitsevat kesannot kannattaa säilyttää. Viljelystä poistetut lohkot voi jättää jatkossakin viljelyn ulkopuolelle hoitaen niitä kuitenkin niin, ettei niistä tule metsää. Ojien pientareita voi leventää suojakaistoilla, ja pienipiirteiset maisemaelementit, kuten valtaojien ja jokivarsien puut, pensaat ja saarekkeet, voi säilyttää. Tienpenkkojen ja ojanvarsien perkaamisesta voi pidättäytyä pesimäkauden aikana ja haitallisimpien kasvinsuojeluaineiden käyttöä voi vähentää. Vieraspetojen minkkien ja supikoirien tehokas poistaminen olisi myös suotavaa. Nämä toimenpiteet hyödyttävät laajaa joukkoa muitakin peltolintuja.

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk. Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Pöntöt & linnut -opas n Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun vihkosen ohjeilla teet turvallisia ja kestäviä linnunpönttöjä ja tunnistat kaikki pöntöissä pesivät lintumme.

Kottaraispinssi n Hieno lintupinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Ilmoita kaikki peltosirkkuhavainnot Tiiraan! (www.tiira.fi)

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan. VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!! Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

Toimi näin: • ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Rahankeräyslupa RA/2017/607

sä-Suomesta, Hämeestä ja Uudeltamaalta se on hävinnyt lähes täysin. Sirkkuja on nykyään pääasiassa kaikkein suurimmilla peltoaukeilla, joissa on erilaisia kesantoja ja pieniä metsäsaarekkeita tai jokivarsia. Laji asuttaa myös laajempia peltoihin rajoittuvia hakkuita ja turvesoita. Karjatalousvaltaisen alueen runsas nurmiviljely ja peltojen rikkonaisuus eivät ole sen mieleen.

Kullan arvoinen

Vesa Hyyryläinen Antti Härkönen

Inka Plit 1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi. Lintuharrastus monissa eri muodoissaan on kuulunut elämääni poikavuosistani lähtien ja myös vahvasti määrittänyt olemistani elämän eri vaiheissa. Luontoharrastukseni alkoi itse asiassa perhosten ja muiden hyönteisten keräilyllä jo kansakoulun ensimmäisinä vuosina, mutta linnut liisivät tarkkailuhorosonttiini lähes samaan aikaan.

Synnyinkaupunkini Hamina vehmaine ympäristöineen on ihanteellinen paikka lintuharrastuksen viriämiselle. Mieleeni piirtyivät jo lapsena läheiseltä Kirkkojärveltä kantautuva kaulushaikaran kumea puhallus ja lukuisat muut mystiset yön ja hämärän äänet. Kevätretkillä merenlahtien sokkeloissa ja metsissä vastaan lensi, ui ja taapersi mitä erilaisimpia siivekkäitä, jotka herättivät pienen pojan mielenkiinnon. Arktiset linnut ja monet paikalliset vesilintulajit tulivat tutuiksi kalastusreisuil-

la Haminanlahdella ja muualla Suomenlahden alueella. Luonto- ja lintuharrastus virisi luonnostaan ja on säilynyt läpi elämäni vahvana osana kaikkea olemistani. Myöhemmin toimiessani opettajana ensin peruskoulussa ja sittemmin biologina yliopistomaailmassa kurssien pitäjänä ja opettajankouluttajana ovat linnut ja muu luonto määrittäneet pitkälti opetustani. 2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut? Vaikea eritellä mitään yksittäistä asiaa... Lintu- ja luontoharrastuksen myötä olen saanut tutustua satoihin upeisiin harrastustovereihin eri puolilla Suomea ja maailmalla, olen saanut opettaa ja opastaa ihmisiä linnuston ja muun luonnon saloihin, osallistua lukuisiin tutkimusja suojeluprojekteihin ja ennen kaikkea olen saanut retkeillä luonnossa, oppia lintujen ja muiden eliöiden elämästä yhä uusia kiehtovia seikkoja retkeillessäni eri puolella Suomea ja maailmalla.

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta! Ehkäpä keskeisenä syynä ansiomerkin myöntämiseen kohdallani on ollut lintuja luontoharrastuksen intensiivisyys, monipuolisuus ja pitkäkestoisuus.

Vuoden lintuyhdistys on Turusta Jan Södersved

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2020 lintuyhdistykseksi Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY). Valinta perustuu erityisesti yhdistyksen toteuttamiin useisiin korkealaatuisiin linnustoselvityksiin, monipuoliseen retkiopastustoimintaan ja lintuasematoimintaan. TLY on viime vuosina inventoinut laajasti muun muassa saariston ja suoalueiden linnustoa. Viime vuonna yhdistys sai valmiiksi maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI-alueet) selvityksen, jonka tulokset auttavat muun muassa maankäytön suunnitteVuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien. Kaikki palkitut: www. birdlife.fi/jarjesto/huomionosoitukset/ muut-huomionosoitukset/

lijoita ottamaan linnut kaavoituksessa paremmin huomioon. Yhdistyksellä on useita aktiivisia linturetkioppaita, jotka tekevät muun muassa lintutornipäivystyksiä ja vetävät suosittuja lintukävelyjä Turun Ruissalossa. Opastetuilla lintukävelyillä on ollut säännöllisesti kymmeniä osallistujia. Pelkästään viime vuonna yhdistys järjesti yli sata opastettua tapahtumaa. TLY:n ylläpitämä lintujen havainnointi ja laskenta-asema Paraisten Jurmossa on toiminut jo vuodesta 1962. Viime vuosina lintuaseman toiminta on edelleen tehostunut, mikä on johtanut muun muassa lintujen rengastusmäärien selvään kasvuun. Yhdistys on lisäksi jo vuosikymmenten ajan ylläpitänyt esimerkillisesti alueensa lintuhavaintoarkistoa. Arkistossa, joka nykyään sijaitsee Tiira-lintutietopalvelussa, on tällä hetkellä yli kolme

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle? Aloittelevalle harrastajalle voisin todeta, että astu rohkeasti metsäpolulle ja avaa aistisi. Lintuharrastuksesta voi nauttia monin tavoin, eikä aloittelija välttämättä tarvitse kalliita harrastusvälineitä. Kannattaa myös kysyä neuvoa kokeneemmilta ja liittyä paikalliseen lintuyhdistykseen. Lintuharrastuksen myötä saat parhaassa tapauksessa elinikäisiä ystäviä ja mielekkään elämänsisällön. BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta. BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin paltamolaiselle Vesa Hyyryläiselle.

Oikaisu Toisin kuin BirdLife-lehdessä 1/2020 kerrottiin, lappeenrantalainen Seppo Löfgren ei saanut BirdLife Suomen hopeista ansiomerkkiä vuonna 2019 vaan jo vuonna 2009. Toimitus pahoittelee sekaannusta.

Kati Grönholm

Turun Lintutieteellinen Yhdistys on yleisölle tuttu erityisesti opastetuista linturetkistään, joille ovat tervetulleita kaikenikäiset. (Arkistokuva. Tällä hetkellä yleisötapahtumat ovat tauolla koronavirusepidemian johdosta.)

miljoonaa havaintoa, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. TLY:n toimialueeseen kuuluu Varsi-

nais-Suomen maakunta. Yhdistys on perustettu vuonna 1966, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 1 150 jäsentä.

2 | 2020

Laskennat Suomen parhailla lintualueilla jatkuvat

Pohjakartta © Maanmittauslaitos

IBA-alueita, joilta tuoretta laskentatietoa tarvitaan: 1) Kilsiaapa-Ristivuoma 2) Runkaus-Saariaapa-Tainijärvet 3) Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat

Tero Toivanen Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke arvokkaiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. BirdLife Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin kuuluu Suomen sadan IBA-alueen linnuston muutosten seuraaminen. Vuosittain tehdään laskentoja noin kymmenellä alueella, ja laskennoista vastaavat pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat. Tulevana kesänä laskennat ovat erityisen tärkeitä, koska ajantasaista tietoa tarvitaan myös meneillään olevaa IBA-verkoston päivitystä varten. Laskentoja on tarkoitus tehdä etenkin Lounais-Lapista Kuusamoon ulottuvalla vyöhykkeellä, missä inventoitaviin alueisiin sisältyvät esimerkiksi Syötteen ja Riisitunturin kansallispuistot sekä Runkauksen luonnonpuisto. Tärkeimmät ensi kesän laskentakohteet on esitetty oheisessa kartassa. Kohteet ovat pääosin ikimetsien ja soiden kirjomia alueita, joilla pääasiallisena laskentamenetelmänä on linjalaskenta. Kokonsa puolesta alueet soveltuvat hyvin 2–4 hengen laskijaryhmälle noin viikon mittaisen retken kohteeksi.

Vaihda e-laskuun!

4) Veittiaapa-Ristiaapa 5) Riisitunturi 6) Syöte-Salmitunturi 7) Pajupuronsuo-Isosuo-Kivisuo 8) Närängänvaara-VirmajokiRomevaara 9) Juortanansalo

Ilmoittaudu laskijaksi haluamallesi alueelle tai kysy, onko alueelle jo lähdössä laskijaryhmää, johon voisit liittyä! Aiempaa laskentakokemusta ei edellytetä, mutta alueen pesimälinnut ja niiden äänet on tarpeen tuntea. IBA-laskentoja tehdään kesällä 2020 myös esimerkiksi Tammisaaren saaristossa. Lisäksi selvitetään IBA-verkostoa mahdollisesti täydentävien alueiden, kuten Kaldoaivin erämaan, linnustoa. BirdLife tukee IBA-laskentoja korvaamalla laskijoiden matkakulut ja maksamalla päivärahan laskentapäiviltä. IBA-seurantaa tuet myös retkeilemällä millä tahansa Suomen arvokkaalla lintualueella ja ilmoittamalla havaintosi Tiiraan! Kysy lisätietoja tai ilmoittaudu laskijaksi: tero.toivanen@birdlife.fi

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Pertti Rasp

Tavallisempien pihalintujen ohella Pihabongauksessa havaittiin poikkeuksellisen paljon vesilintuja – esimerkiksi laulujoutsenia yli kuusinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna.

Pihabongaus 2020:

paljon lajeja, vähän lintuja Viidennentoista kerran järjestetty Pihabongaus on vakiinnuttanut asemansa Suomen suosituimpana luontotapahtumana: talvilintuja tarkkailtiin yhtä lukuun ottamatta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Monin paikoin huomattiin lämpimän talven hiljentäneen ruokintapaikat. Tero Toivanen Pihabongaukseen osallistuttiin tänä vuonna liki 14 000 paikalta yli 21 000 tarkkailijan voimin. Leudon alkutalven myötä Suomeen oli jäänyt talvehtimaan tavallista enemmän lintuja. Pihabongauksessa havaittiinkin yhteensä 105 lintulajia, mikä on tapahtuman toiseksi paras tulos kautta aikojen. Ruokintapaikoilla poikkeukselliset Lajikohtaiset ja alueelliset tulokset sekä vertailut aiempiin vuosiin: www.pihabongaus.fi

olosuhteet näkyivät silti ennemmin lintujen vähyytenä: keskimääräinen yhdeltä paikalta havaittu lajimäärä (7,2 lajia) on sentään tavanomaista tasoa, mutta keskimääräinen yksilömäärä (39 yksilöä) historian toiseksi alhaisin! Lauhalla säällä linnut käyvät ruokinnoilla vähemmän, koska ravintoa on silloin tarjolla muuallakin ja energiankulutus pienempi.

Pikkuvarpusen voittokulku jatkui

Pihabongauksen yleisimmät eli useimmilla paikoilla havaitut lajit ovat vuodesta toiseen talitiainen, sinitiainen ja harakka. Yksilömääräisesti runsaimpien lajien listalla vaihtelua on enem-

män: nyt alati runsastuva pikkuvarpunen kiilasi jo kolmannelle sijalle tali- ja sinitiaisen jälkeen. Kärkikolmikosta putosi keltasirkku, jonka runsaus romahti alle puoleen keskimääräisestä. Keltasirkkumäärät vaihtelevat Pihabongauksessa talven ankaruuden mukaan – vähälumisina talvina ne löytävät ravintonsa pelloilta – mutta vaihtelusta huolimatta tulokset osoittavat kannan myös taantuneen. Tänä vuonna keltasirkut olivat vähissä myös hyvin runsaslumisessa Pohjois-Suomessa.

Entistä vähemmän metsätiaisia

Tavallisista ruokintavieraista ennätyksellisen runsaana esiintyi käpytikka mainion käpytalven siivittämänä. Käpyjen paljous ei silti ulottunut koko Suomeen: Pohjois-Suomessa käpytikkoja havaittiin reilusti normaalia vähemmän. Melkoista alueellista vaihtelua oli myös urpiaisen runsaudessa: koko maan tasolla lajin esiintymistä voi-

PIHA

Pihabongauksen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

si luonnehtia kohtalaiseksi, sisämaassa paikoin jopa hyvin runsaaksi, mutta rannikoilla ja Pohjois-Suomessa niukaksi. Urpiaista runsaampi olikin eteläisessä Suomessa vihervarpunen, joka ylsi lähes ennätysesiintymiseen runsaan lehtipuiden siemensadon ansiosta. Uhanalaisille hömö- ja töyhtötiaiselle kirjattiin alhaisemmat lukemat kuin koskaan ennen. Olosuhteet todennäköisesti syvensivät tämänvuotista pohjanoteerausta, mutta laskeva trendi on vuosien mittaan ollut selkeä. Nyt hömötiaisia nähtiin yli 40 prosenttia vähemmän kuin ensimmäisinä pihabongausvuosina, töyhtötiaisia yli 60 prosenttia vähemmän. Myös alkueläinloisen aiheuttama viherpeipon syöksykierre jatkui edelleen.

2 | 2020

0,01

PÖNTTÖ

0,006

0,004 0,002 0

06 007 008 009 010 011 012 013 014 015 016 017 018 019 020 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

Val k o s e lkätik ka. Mic ha Fag er

Ykislöä/paikka

0,008

Valkoselkätikan esiintymisessä Pihabongauksessa näkyvät hyvin syksyjen 2015 ja 2019 suurvaellusten vaikutukset. Myös pesimäkanta kasvaa ilahduttavasti.

Sen sijaan varpusen taantuminen näyttää tulosten valossa liki pysähtyneen muutamana viime vuotena.

Valkoselkätikat ilahduttivat

Erityisen ilahduttavaa tämän vuoden Pihabongauksessa oli valkoselkätikan runsaus: niitä havaittiin yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Kasvu johtuu ensisijaisesti viime syksyn huippu-

vaelluksesta, mutta myös Suomen pesimäkannalla menee jatkuvasti paremmin. Leuto talvi näkyi odotetusti myös vesilintujen määrissä: esimerkiksi isokoskeloita sekä lauluja kyhmyjoutsenia havaittiin poikkeuksellisen paljon. Suurharvinaisuuksiakin tavattiin jälleen muutama: Inarissa talveaan vietti mustakaularastas ja Vaalassa valkopäätiainen. Kokonaan uusi laji Pihabongaukselle oli Salossa nähty isohaarahaukka.

6.–7.6.2020 Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu? Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Osallistu sinäkin!

Pihabongauksen kymmenen runsainta lintulajia 2020.

Sinitiainen

Pikkuvarpunen

Keltasirkku Naakka

Urpiainen

Punatulkku Harakka

Varpunen

Viherpeippo

Ero vuoteen 2019 (%)

Ero vuosien 2006–2019 keskiarvoon (%)

4,2

+58

7,9

4,7

3,4

1,9

–7

–50

+49

1,3

–6

1,6

1,5

1,1

+10 –53

+11

1,7

–2

–4

–27

+17

–11

–34

–36

–68

Ennätysmäärä koululaisia

Opettajat ja koululaiset kutsuttiin jo neljättä kertaa mukaan Pihabongauksen koulaisviikkoon, jota vietettiin varsinaista tapahtumaa edeltäneinä arkipäivinä 20.–24.1. Havaintojaan lähetti yli 2 200 lasta tai nuorta 135 ryhmästä, mikä on uusi ennätys! Kuten tavallisessa Pihabongauksessa, koululaistenkin tavoitteena on laskea enintään tunnin ajalta kustakin lintulajista suurin yhdellä hetkellä havaittu määrä. Samalla avautuu tilaisuus tutustua yhdessä tarkemmin esimerkiksi eläinten talvehtimiseen tai tieteellisen havainnoinnin periaattei-

Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Talitiainen

Yksilöä/ paikka

siin. Opettajat ovat antaneet tapahtumalle kiitosta erityisesti hyvistä materiaaleista ja tapahtuman joustavasta ajankohdasta. Yleisimmät, eli useimmilla havaintopaikoilla käyneet lajit koululaisviikolla olivat talitiainen, harakka ja varis. Yksilömäärältään runsaimmaksi raportoiduksi lajiksi näiden ohi kiilasi kuitenkin naakka. Opettaja: tervetuloa osallistumaan luokkasi kanssa taas ensi vuonna 25.–29.1.2021!

Kerro meille, mitä linnunpönttöjä pihallasi tai mökilläsi on ja mitä lintuja niissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. Havainnot ilmoitetaan 14.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla. Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

www.ponttobongaus.fi

Käenpiika

Tervapääsky

Lappmes Poecile cinctus

Rödstjärt Phoenicurus phoenicurus

Trädkrypare Certhia familiaris

Lapintiainen

Leppälintu

Blåmes Cyanistes caeruleus

Talgoxe Parus major

Puukiipijä

Sinitiainen

Svartmes Periparus ater

Kuusitiainen

Pihojen pönttölintuja

Talitiainen

PÖNTTÖ

Kuvat: Petri Kuhno

Grå flugsnappare Muscicapa striata

Harmaasieppo

Gråsparv Passer domesticus

Varpunen

www.birdlife.fi/linnunpontot • www.ponttobongaus.fi

Svartvit flugsnappare Ficedula hypoleuca

Kirjosieppo

Göktyta Jynx torquilla

Tornseglare Apus apus

Pilfink Passer montanus

Pikkuvarpunen

Stare Sturnus vulgaris

Kottarainen

Viime vuonna vastasin ensi kerran 100 lintulajin haasteeseen ja selviydyin hyvin siitä. Nyt vuodenvaihteessa otin uudelleen haasteen vastaan. Otin tämän kuvan kuvausmatkallani Tampereen Mältinrannan maisemiin, missä pikku-uikku oli oleskellut jo pidemmän aikaa. Pienen etsiskelyn jälkeen havaitsin kuvauskohteeni ja pääsin kuvaamaan sitä noin 30 metrin etäisyydeltä.

Olen vielä untuvikko lintujen tunnistamisessa. Luokittelu on lähinnä ollut ”iso lintu”, ”pieni lintu”, punatulkku ja talitintti. Hiljalleen lintututtujen määrä on kasvanut ja myös löydän sirkuttajat helpommin maastosta. Viime vuoden haaste tunnistaa 100 lintulajia jäi vähän vajaaksi, mutta ehkäpä jo tänä vuonna tuo määrä täyttyy. Kuvassa auringonsäteet tavoittavat naakkojen pörheät höyhenet sunnuntaiaamun rauhassa. Päivi Söderholm (Naantali 14.3.2020)

Pentti Viljanen (Tampere 26.1.2020)

Merikotka oli merkki! Lintujen tarkkailu sai ihan uuden ulottuvuuden, kun näin syksyn työmatkalla merikotkan ja päätin vihdoin aloittaa havaintojen keräämisen. Kokeilun merkintöjä tuli muutamassa kuukaudessa 35 ihan vain arjen huomioina: omasta pihasta, työmatkoilta, koiralenkeiltä kotihuudeilla. Aamuvarhaisen lenkin saldo oli tänään 6, punatulkku pääsi listan ensimmäiseksi. Juuri pelmahti käpytikka lintupötkölle. Mihinkähän lukuun pääsen tänä vuonna, jos saisin hilattua itseni ihan oikeille linturetkille? Tästä taisi tulla uusi harrastus!

Harvemmin on tullut nähtyä sepelkyyhkyjä tammikuussa, mutta hyvin näyttivät lämpimän talven johdosta pärjäävän, ja ruokailivat reippaasti puistossa paljoa muusta välittämättä. Erikoisen paljon on Etelä-Suomessa talvehtinut muitakin lajeja – tästä kertoo se, että tämä oli jo 60. lajikuvani tämän vuoden 100 lintulajia -haasteessa.

Tiina Snellman (100 lintulajia -Facebook-ryhmä)

Petri Kjerrman (Salo 18.1.2020)

Tartu haasteeseen!

Oletko jo tarttunut suosittuun 100 lintulajia -haasteeseemme? Nyt on paras aika aloittaa! Tunnista 100 lintulajia -haaste on hauska tapa oppia tuntemaan lisää lintuja. Ideana on kokeilla, onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana. Tueksi on tarjolla erilaisia materiaaleja ja kannustava Facebook-ryhmä. Micha Fager

Kyseessä ei ole kilpailu vaan henkilökohtainen haaste: havainnoi lintuja omaan tahtiisi. Mukana on tänä vuonna kolme sarjaa, joista valita: perinteinen, eko- ja kuvasarja (muista huomaavaisen havainnoinnin periaatteet). Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Jaa

Pertti Rasp

Nämä voit löytää nyt Jan Södersved

Teeri Aikaisena kevätaamuna kannattaa suunnata pellolle, suolle tai muulle aukealle paikalle, jonne teerikukot kokoontuvat ryhmäsoitimelle. Aamun ensimmäisinä tunteina voi nähdä turnajaiskiihkossaan lyyrapyrstöään levittäviä kukkoja, joiden pulina ja suhina kuuluu kauas.

Lehtokurppa Teeri.

vuoden aikana kokemuksiasi Facebook-ryhmässämme tai muualla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100lintulajia – poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Lehtokurppa viettää päivällä metsissä huomaamatonta elämää, mutta il-

tahämärissä se esittää erikoista soidinlentoaan. Vähän puidenlatvojen yläpuolella lentäen se kiertää laajaa kehää melko hitain siiveniskuin, välillä matalasti kurnuttaen ja välillä sivaltaen terävästi pisp.

Lehtokurppa.

Pulmunen

Pulmunen pesii vain pohjoisimmassa Lapissa, mutta alkukeväällä mustavalkoisena vilkkuvia pulmusparvia voi nähdä pelloilla ja pientareilla missä päin maata tahansa. Pulmusta on ennen sanottu tienrikkojaksi, sillä sen kevätmuutto ajoittuu usein pahimpaan kelirikkoaikaan.

Pulmunen.

Petri Vainio

2 | 2020

Kolumni

Vain hyviä havaintoja Aloitin lintuharrastuksen noin puoli metriä nykyistä lyhyempänä. Ensimmäiset vuodet kuluivat itsenäisesti lintujen saloihin tutustuen, mutta aika pian kuulin Tampereen Lintutieteellisestä Yhdistyksestä, jonka jäseneksi liityin ja jonka Lintuviesti-lehti ilmaantui useita kertoja vuodessa postilaatikkooni. Sen havaintokatsauksista opin, mitkä ovat alueella erityisiä, hyviä havaintoja. Yli puolen vuosikymmenen harrastuksen jälkeen sain ensikosketukset tosiharrastajiin. Tunnistaviin tietäjiin, jotka pyyteettömästi sekä auttoivat syvemmälle lintuharrastuksen saloihin että kuljettivat vallattoman hyville lintupaikoille uusien lajien ja suurien määrien luokse. Tietoni siitä, mitkä ovat hyviä lintuhavaintoja, paranivat edelleen. Havaintojen kirjaaminen on ollut minulle aina tärkeä osa harrastusta. Tarkkaan en osaa sanoa, koska lintukärpänen oikeasti puri, mutta havista olen pitänyt pian 40 vuotta. Sieltä löytyvät vuosikymmenten takaisetkin hyvät havainnot: eri tason harvinaisuudet, suuret määrät ja muutot sekä kevään ensimmäiset havainnot. Eräänä talvena 1990-luvun alkupuoliskolla huomasin, että havaintovihkoni oli puutteellinen. Vaikka olin retkeillyt alusta asti hyvillä lintujärvillä läpi sulan veden ajan, ei havaintovihkoni kertonut kaikkien vesilintulajien vuosittaisesta esiintymisestä kovin paljoa. Mikäli järvillä ei missään vaiheessa ollut suuria yksilömääriä – sellaisia, joiden uskoin päätyvän hyväksi havainnoksi yhdistyksen lehteen – ei vihkoni kertonut kuin ensimmäisten yksilöiden saapumisesta. Olisin halunnut tuottaa havainnoistani kuvaajan tavallisten vesilintulajien kevätmuuton etenemisestä. Se oli mahdotonta. Syysaika oli vielä mahdotontakin mahdottomampi, koska useimmista lajeista havaintoja ei ollut syksyltä yhtään. Siihen aikaan

Jan Södersved

11.–17.5.2020 Lasten lintuviikolla aikuiset ja lapset lähtevät yhdessä linturetkelle! harvinaisesta uivelosta pystyin piirtämään kauniin syysesiintymisen, koska lähes päivittäiset yksilömäärät olivat kirjattuina – ja ne hyvät havainnot päätyivät lehteenkin. Myös sisämaahan eksyneet allit olivat haviksessa hyvin edustettuina. Isokoskelosta oli sen sijaan syksyltä kirjattuna vain kaksi lähes peräkkäisten päivien lähes tuhannen yksilön kerääntymähavaintoa. Ne hyvät havainnot. Sinisorsasta havaintoja ei ollut yhtään. Tai no, oli sinisorsasta yksi havainto: muutonseurannassa havaittu pieni muuttoparvi. Jostain kumman syystä kirjasin tuolloin muiden retkitovereideni tapaan jokaisen ohimuuttavan vesilinnun, ja monet muutkin lajit, mutta jätin paikalliset usein laskematta ja kirjaamatta. Huomio havaintovihkoni puutteellisuudesta muutti sekä retkeilyäni että havaintojen kirjaamistani valtavasti. Aloin systemaattisesti laskemaan lintuja enemmän. Jos havainnointiaika riitti, laskin ja kirjasin vähintään kaikki vesilinnut ja kahlaajat. Jos olin paikalla pitkään, kirjasin usein kaikki paikalla havaitsemani lintulajit ja yksilöt. Vaikka linturetkien määrä on nuoruusvuosista romahtanut, on oman havikseni havaintojen laatu parantunut. Siitä huolimatta, että hyviä havaintoja on enää murto-osa aikaisemmasta. Se on kuitenkin harhaa. Hyviä havaintoja on enemmän. Havaintovihossani ei muita havaintoja olekaan kuin hyviä havaintoja. Ei ole ikinä ollut.

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä? Verkkosivuilta voitte tulostaa mukaan retkilomakkeet ja muuta materiaalia. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja lintuaiheisia palkintoja! Lasten lintuviikon järjestävät BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

Lisätiedot ja materiaalit:

www.birdlife.fi/lintuviikko På svenska:

www.birdlife.fi/fagelvecka

Piirrokset: Petri Kuhno

Teemu Lehtiniemi Suojelu- ja tutkimusjohtaja BirdLife Suomi

Muistot talteen skouppaamalla

Hanhiparvi laiduntaa pellolla muutaman sadan metrin päässä. Seuraan parvea kaukoputkella ja yritän laskea lintuja. Sitten kuvaan osuu muita vaaleampi lintu – lyhytnokkahanhi. Päätän ottaa siitä dokumenttikuvan ja kaivan taskustani puhelimen… Matias Södersved

Sovitteella terävämpiä kuvia

Useimpiin puhelin- ja kaukoputkimalleihin on saatavana kaupallisia sovitteita, joilla puhelin asettuu heti oikeaan kohtaan eikä sitä tarvitse pitää käsin kiinni. Jos kuvatessa vielä käyttää ajastintoimintoa tai langatonta kaukolaukaisinta, tärinää saa huomattavasti vähäisemmäksi. On olemassa myös sovitteita, joilla järjestelmäkameran saa liitettyä kaukoputkeen. Omaan puhelimeen sopivan sovittimen voi askarrella itsekin. Näppärä nikkari hankkii puhelimeensa halvan suojakuoren ja liimaa siihen okulaarin ympärille tiiviisti asettuvan muoviosan sopivankokoisesta muovipullosta tai -korkista. Tässä on oltava tarkkana, jotta puhelin soljuu sovitteen avulla juuri oikeaan kohtaan.

Dokumentti heti maailmalle

Yksinkertaisin tapa kuvata kaukoputken läpi on asettaa puhelin käsin kaukoputken okulaaria vasten. Tukevin tapa se ei ole.

Jan Södersved Lintukuvia ottaakseen ei tarvitse kantaa mukanaan kameraa. Lähes jokaisella on taskussaan puhelin, jossa on kamera. Sillä voi ottaa kuvia kaukoputken tai kiikarin läpi. Tätä sanotaan digiskouppaukseksi tai lyhyemmin skouppaukseksi. Kuvausmenetelmä syntyi runsaat parikymmentä vuotta sitten, kun markkinoille tuli pieniä kevyitä digipokkareita ja joku keksi liittää sellaisen kaukoputkeen. Monta kiloa painavan teleobjektiivin sijasta voitiin kuvata suurennuksilla, jotka vastasivat jopa 1000–3000 millimetrin objektiivia. Digikamerat kehittyivät nopeasti, ja vaikeaksi koetun skouppauksen sijaan moni suosi pieniä kymmenkertaisilla zoomeilla varustettuja kameroita. Niilläkin voi ottaa kuvia varsin kaukaa. Kun älypuhelinten kamerat paranivat, kännykät korvasivat pokkarit ja digiskouppaus koki uuden tulemisen, joskin puhelimella kuvaamista kutsuttiin alkuun phonescopingiksi. Erillinen termi on kuitenkin jäämässä unhoon – digi mikä digi.

rimpia suurennuksia ei yleensä kannata käyttää, mutta jos esimerkiksi kaukoputkeen on säädetty 40–50-kertainen suurennus ja puhelimesta vielä kaksinkertainen zoom, suurennus on 80–100-kertainen. Hyvissä oloissa tätäkin suurempia suurennuksia voi käyttää. Eniten tärinää aiheutuu puhelimen pitämisestä käsin, tuulesta ja laukaisimen painamisesta.

Parhaat kaukoputket ovat optisesti loistavia, ja skouppaamalla voi saada hämmästyttävän hyviä kuvia. Tavallisesti tällä tavoin otettujen kuvien arvo on kuitenkin yleensä muussa kuin laadussa. Kaukana olevan harvinaisen linnun tai ikimuistoisen havainnon dokumentointiin skouppaus on kätevä. Lisäksi kuvan voi välittömästi lähettää kokeneemmalle harrastajalle määritettäväksi tai julkaista sosiaalisen median kanavilla. Kehnommastakin kuvasta näkyy usein tuntomerkkejä, joista määrittämättä jäänyt lintu voidaan jälkeenpäin tunnistaa. Kun yksittäiskuvien sijasta kuvaa videota, mukaan tulee liike ja ääni. Editointiohjelmilla videoista voi valita yksittäiskuvia, joista voi näkyä vielä enemmän tuntomerkkejä. Toteutustavasta riippumatta kaikkein paras puoli skouppauksessa on se, että kuvat voi ottaa kaukaa lintuja häiritsemättä! Jan Södersved

Ei ihan ongelmatonta

Kaukoputken läpi kuvaaminen ei ole ihan ongelmatonta, ja kiikarin läpi on vielä vaikeampi kuvata. Nopein tapa on pitää puhelin vakaasti kaukoputken okulaaria vasten käsin. Koska kaukoputken okulaarin ulostulopupilli on pieni, puhelimen kameran linssi on aseteltava tarkasti: puhelin on oikeassa kohdassa, kun näytön keskellä näkyy pyöreä kuva. Mustat reunat saa piiloon zoomaamalla vähän lähemmäs puhelimen kameralla. Kuva tarkennetaan kaukoputken tarkennussäädöllä. Tukevasta jalustasta on suurta hyötyä, sillä vähäinenkin tärinä näkyy kuvassa epäterävyytenä, kun suurennukset ovat kymmenkertaisia. Kaukoputken suu-

Parinsadan metrin päästä puhelimella kaukoputken läpi ilman sovitetta otetussa dokumenttikuvassa metsä- ja tundrahanhien joukossa laiduntaa etualalla lyhytnokkahanhi.

2 | 2020 Micha Fager

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! Tiibetinhanhi pesii luonnonvaraisena Aasian ylänköalueilla. Suomessa tavattavat linnut ovat peräisin etenkin Hollannissa pesivästä villiintyneiden tarhalintujen populaatiosta.

Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon Petri Lampila

BirdLife Suomen rariteettikomitea on päivittänyt arviota Suomessa havaittujen lintujen luonnonvaraisuudesta. Suomessa ja useimmissa Euroopan maissa käytetään luonnonvaraisuuden luokitteluun viiden kategorian järjestelmää: A: Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena ainakin kerran vuoden 1949 jälkeen. B: Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena vain vuosien 1800 ja 1949 välillä. C: Laji, jonka karanneista tai vapautetuista yksilöistä on maahan syntynyt elinvoimainen populaatio tai yksilöt ovat peräisin toisen maan tällaisesta populaatiosta.

D: Laji, joka ei ole lähes varmasti luonnonvarainen (jolloin se sijoitetaan kategoriaan A) tai lähes

varmasti karkulainen (jolloin se sijoitetaan kategoriaan E).

Arviot luonnonvaraisuudesta päivitetään ajoittain uuden tiedon karttuessa. Tässä vaiheessa arvioitiin 31 lajin osalta, onko luonnonvaraisuusluokitusta tarpeen muuttaa. Näistä seitsemän lajin kategoria muuttui. Muutamat muut lajit, esimerkiksi eräät pohjoisamerikkalaiset siemensyöjälinnut arvioidaan vielä myöhemmin. Muuttuneiden kategorioiden myötä Suomessa havaittujen luonnonvaraisten lintulajien listalle tuli neljä uutta lajia, ja yksi laji poistui. Suomessa havaittujen lintulajien määrä on näiden muutosten jälkeen 482. Päätösten perusteita avataan tarkemmin Linnut-vuosikirjan ja Linnut-lehden tulevissa artikkeleissa.

Vanha kategoria Uusi kategoria

Tiibetinhanhi (Anser indicus)

Lumihanhi (Anser caerulescens)

Siperiantavi (Anas formosa)

Sitruunahemppo (Serinus citrinella)

Kiinanriisihaikara (Ardeola bacchus) Jakobiinikäki (Clamator jacobinus)

Ruskopääsirkku (Emberiza bruniceps)

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä. Uusimmassa numerossa muun muassa: • linnut ilmastonmuutoksessa • lintujen äänet elokuvissa • Tornien taisto ennen ja nyt

E: Varma tai lähes varma tarha- tai häkkikarkulainen.

Lajit, joiden luonnonvaraisuutta kuvaava kategoria muuttui rariteettikomitean maaliskuun kokouksen päätösten perusteella. Huomaa, että joidenkin yksilöiden kategoria voi edelleen olla pääsäännöstä poikkeava, jos alkuperä voidaan päätellä varmasti esimerkiksi renkaan perusteella.

Laji

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

C (havainnot vuodesta 1995 alkaen) E

D A

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Lasse Kylänpää Juha Laaksonen

Kiikarin läpi

Olen ihaillut Helsingin Arabianrannassa katuvalon päällä istuvaa tunturipöllöä, joka hohti sinisessä hämärässä aavemaisen valkoisena. Lågskärin saarella seurailin harjalinnun oudon lepattavaa lentoa laguunilla, ja istuin taianomaisena sumuaamuna kahvilla kuuntelemassa haahkojen ja allien laulua. Olen ihmetellyt käenpiian käärmemäisyyttä, nokkavarpusen nokan kokoa, hippiäisten eloisuutta, peukaloisen äänen voimaa, ruskosuohaukan poikasen kielen reikää, lapinpöllön poikasen tuijotusta, haahkamamman hassua pesäpaikan valintaa, lapintiiran siipien muotoa ja lentotaitoa. Kirjailija Anne Fried kirjoitti aikanaan, että elämä on kuin sipuli, jota ymmärrämme kerros kerrokselta paremmin. Kokeneemmat ihmiset kertovat meille elämästä oppimaansa, ja vuosia myöhemmin saatamme oivaltaa, että ahaa – tästä siinä oli kysymys. Näin minulle on käynyt lintuharrastuksen suhteen. Aloitin biologian opinnot ja luontotoimittajan työni vuosikymmeniä sitten heikoin lintutiedoin. Siitä alkoi matka lintuharrastukseen, joka jatkuu edelleen. Lintujen kauneus, niiden sulavat muodot, väritys ja äänet, ovat evoluution hiomia. Se on samanlaista kauneutta, jota näkee veden kuluttamissa rantakallioissa. Lintuja katselemalla voi päätellä paljon niiden elämästä ja siitä, miten ne ovat lajeina selvinneet tähän päivään ja sopeutuneet elämään Suomen luonnossa. Toisaalta monet yksilöt ovat myös kekseliäitä ja sopeutuvia, ja on kiva seurailla esimerkiksi kaupunkivaristen ja naakkojen puuhastelua toreilla ja kujilla. Luonto-ohjelmia tehdessäni minua kiehtovat myös lintututkijat ja -harrastajat. Kuuntelemalla heitä olen päässyt osaksi samaa innostusta, joka saa tutkijan tutkimaan elämäntyönään jotain tiettyä lajia, tai harrastajan lähtemään linturetkille myös surkeina aamuina. Olen ymmärtänyt, miten viitakerttusen ääni voi soitella sokean lintuharrastajan mieleen sinisiä säveliä, tai miten valtava into arktikastaijareilla on täytynyt olla pikkupoikina, kun on yövytty niin kylmässä mökissä, että tukka jäätyi majan seinään kiinni. Hienoimmillaan lintuharrastukseen yhdistyy hetkessä eläminen, luonnon arvostus ja elämän ihmettely. Olen toiminut Ylellä luontotoimittajana 1990-luvulta lähtien. Meitä pelkästään luontoasioihin keskittyviä toimittajia on Suomessa muutamia. Useimmat luonnosta kiinnostuneet toimittajat tekevät luonto- ja ympäristöaiheisia juttuja muiden aiheiden ohella. Uskoisin, että jatkossa luontotoimittajan työtä tullaan arvostamaan entistä enemmän, ja ajattelen, että lintuharrastus on hyvä pohja tähän työhön.

Ennätysyrityksen alkutahdit Juha Kylänpää

Yritän tänä vuonna ekovuodarien uutta Suomen ennätystä. Vuoden alussa luulin siihen riittävän 279 lajia, mutta rariteettikomitean viimeisin kokous nosti rimaa. Se teki tiibetinhanhesta pinnakelpoisen ja siksi nykyinen ennätys nousi yhdellä lajilla. Tavoite onkin siis 280, mukava tasaluku. Alkuvuosi on ollut reipas. Olematon talvi mahdollisti fillaroinnin kauaskin. Vesilahdelta sain idänturturikyyhkyn. Helsinkiin lähdin hakemaan jääkuikkaa ja kuningaskalastajaa. Kuikka oli häipynyt, mutta sen enemmän kuin korvasi siellä ollessani tiedoksi tullut mustakaularastas. Viimeisin onnistunut reissu oli Porvooseen valkopäätiaisia ihailemaan. Aina ei onnista. Kemiönsaaren Kasnäsin isolokki oli nauttimassa talven kovimmasta myrskystä jossain muualla kuin vakiopaikal-

laan juuri sinä päivänä kun minä halusin hänet nähdä. Se onkin nuijauksista pahin, kun Raision mäntysirkku hoitui toisella yrittämällä. Ekovuodareita on 21.3. mennessä kasassa 110. Harmittavimpia tämän hetken puutteita ovat isolokin lisäksi tunturikiuru ja vuorihemppo. Projektiini kuuluu oleellisesti BirdLife Suomen kautta tapahtuva rahankeruu muuttolintujemme suojeluun Välimeren alueella. Lintujen ystävien lupauksista on nyt kertynyt 22,32 euroa havaitsemaani lajia kohti, eli luvassa on jo lähes 2 500 euron potti! Niin, ne kilometrit. Pyörällä kelasin tammikuussa 1 648 kilometriä, helmikuussa 1 146 ja maaliskuussa 21. päivään mennessä 1 120, yhteensä 3 914 kilometriä. Jalan olen talsinut lisäksi 88 kilometriä. Suunnilleen 36 kilometriä per laji siis.

Laitilalainen Juha Kylänpää yrittää tänä vuonna rikkoa Suomen ekovuodenpinna ennätyksen. Samalla hän kerää lahjoituksia lintujen suojelutyölle. Seuraa Juhan ennätysyritystä blogissa (juhakyl.1g.fi) ja Facebookissa (www.facebook.com/pyorailevabongari). Julkaisemme Juhan kuulumisia myös tulevissa BirdLife-lehdissä. Tule mukaan kannustusjoukkoihin! Lahjoittajaksi voi ilmoittautua Juhan blogin etusivun yhteydenottolomakkeella. Lahjoitus maksetaan tammikuussa 2021, kun pinnavuoden tulos on selvinnyt.

10 kiperää linnuista (s. 25)

Vastaukset: on pantava pehmikkeeksi vähintään 5 cm sahanpurua, kuivaa sammalta, lahopuuta, turvetta tms. 6. Haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky. Tervapääsky ei nimestään huolimatta ole sukua pääskyille. 7. Merikotkalla (190‒240 cm). 8. Tavi (pituus 34‒38 cm). 9. Oranssi. 10. Kuhankeittäjän.

Minna Pyykkö

Lumi ei ole alkuvuodesta ennätysyritystä haitannut, mutta märän talven takia hiekkatiet ovat olleet raskaita poljettavia.

1. Pohjantikka (kuvassa naaras). 2. Yli 99 prosenttia. Viimeisimmän arvion perusteella peltosirkkureviirejä on Suomessa alle 4 000, kun niitä parhaimmillaan on ollut satoja tuhansia. 3. Kottarainen liikkuu vuoroaskelin ja mustarastas hyppii. 4. Suomukorppikotkalla, joka törmäsi lentokoneeseen 11 300 metrin korkeudessa. 5. Lehtopöllö, telkkä ja tervapääsky. Niille rakennetun pöntön pohjalle

Matkani lintuharrastukseen

2 | 2020

Kalatiira

Lapintiira Aija Lehikoinen

Lajipari

Tiirataan tiiroja! Aki Aintila

Vertailussa kaksi yleistä ja yleisväritykseltään hyvin samanlaista tiiralajia. Lajiparin tärkeimmät erot löytyvät nokasta, pyrstösulkien pituudesta ja siiven kuvioinnista. Muitakin tuntomerkkejä on, mutta niiden tulkitseminen vaatii kokemusta. Lapintiira on lyhytjalkaisempi ja lentää usein kevyemmän oloisesti kuin leveäsiipisempi kalatiira. Pyrstön pituus istuessa

Nokka

Siiven yläpinta

Siiven alapinta

Siluetti

Kalatiira, fisktärna (Sterna hirundo)

Pyrstö pidempi, ulottuu siivenkärjen yli.

Oranssinpunainen, yleensä tumma kärki.

Kesällä kokonaan verenpunainen.

Leveämpi tumma takareuna.

Kapeampi tumma takareuna. Käsisulat valoa vasten laajasti lähes läpikuultavat.

Käsisiiven takareuna leveämmin tumma. Keväällä ero on pieni, loppukesällä siivelle muodostuu tumma kiila.

Leveäsiipisempi, siivet näyttävät sijaitsevan ruumiin keskiosassa.

Levinneisyys pesimäaikaan Meren saaristo, sisämaassa yleinen Keski-Lappiin asti.

Lapintiira, silvertärna (Sterna paradisaea)

Pyrstö lyhyempi, ulottuu korkeintaan siivenkärkeen.

Käsisiiven tumma takareuna kapeampi ja selvärajaisempi. Yläpinta pysyy vaaleampana loppukesään asti. Kapeasiipisempi, pitemmän pyrstön takia siivet näyttävät sijaitsevan ruumiin etuosassa.

Meren saaristo, sisämaassa Kainuusta pohjoiseen. Micha Fager

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä vanhoissa kuusimetsissä viihtyvä, hiljaista elämää viettävä ja usein kanahaukan lähinaapurina pesivä lintu? 2. Kuinka monta prosenttia peltosirkun kannasta on kadonnut Suomessa edellisten 30 vuoden aikana? 3. Millä tavoin kottaraisen ja mustarastaan liikkumistavat maassa eroavat?

4. Millä linnulla on hallussaan lentämisen korkeusennätys, ja missä korkeudessa se liiteli? 5. Mitkä seuraavista linnuista eivät tuo pönttöön pesäaineksia itse: kirjosieppo, kottarainen, lehtopöllö, talitiainen, telkkä, tervapääsky? 6. Mitkä pääskylajit pesivät Suomessa? 7. Millä meikäläisellä linnulla on suurin siipien kärkiväli? 8. Mikä on pienin sorsalintumme? 9. Mikä on leppälinnun pyrstön pääväri? 10. Minkä Suomessa pesivän linnun nimessä esiintyy järvikalalajin nimi?

Oikeat vastaukset sivulla 24.

Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Suomen Linnut

Kite Lynx HD+

Oceanic Birds

Moult and ageing

Kowa BD II

Linnut ja ilmasto

Kowa 883

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife.fi, puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Petolinnut Suomen Luonnossa

Swarovski BTX

2 | 2020

Nuorten sivu Lassi Kangasmäki

Kahdeksan toimintaideaa nuorisoryhmälle Kim Kuntze

Kaipaako nuorisoryhmäsi ohjelmaa? Tässä kahdeksan hyväksi havaittua vinkkiä! 1. Retki lintuasemalle. Lintuasema on lintuharrastajan paratiisi: staijausta, komppausta ja rengastusta aamusta iltaan hyvällä lintupaikalla. Lisäksi asemilla havainnointi edesauttaa suojelua ja tutkimusta.

Linturetkellä tunturikoivikon suojissa.

Nuorisotoimintaa Pirkanmaalla!

Niklas Paulaniemi

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY) alueelta löytyy myös nuorille suunnattua toimintaa. Yhdistyksen nuorisojaosto retkeilee aktiivisesti ympäri Pirkanmaata. Jokainen vuodenaika on erilainen, mutta nuorisojaoston matkassa pääsee tekemään mielenkiintoisia retkiä ja havaintoja ympäri vuoden. Talvisin tutkimme mielenkiintoisia ruokintapaikkoja ja etsimme talvehtivia lintuja. Maaliskuusta eteenpäin otamme kevättä vastaan Pirkanmaan eteläosien hyvillä lintupaikoilla. Riekkojen kuunteluretki on kevään mielenkiintoisimpia elämyksiä. Kesällä teemme yölaulajaretkiä ja heinäkuusta alkaen pääsemme seuraamaan kahlaajien muuttoa. Syksyisin

seuraamme syysmuuttoa varsin monipuolisesti ympäri Pirkanmaata. Joka vuosi tehdään ainakin yksi retki myös Pirkanmaan ulkopuolelle. Viime vuonna nuorisojaostolaisia suuntasi Jurmon lintuasemalle sekä Lappiin ja Norjaan. Mukaan kaivataan lisää porukkaa! Kaikki nuoret ja lapset ovat tervetulleita. Retkeilemme pääasiallisesti viikonloppuisin sekä koululaisten loma-aikoina. Kannattaa rohkeasti pistää viestiä tai soittaa, niin pääsee mukaan Pirkanmaan parhaille lintupaikoille retkeilemään mukavassa seurassa. Ota yhteyttä PiLY:n nuorisojaoston vetäjään: Niklas Paulaniemi, 044 211 1012, npaulaniemi@gmail.com

Nuorten ryhmät

Jos olet noin 13–25-vuotias ja linnuista kiinnostunut, tule mukaan nuorten ryhmään! Ota yhteyttä lähimmän paikkakunnan yhteyshenkilöön. – Helsingin seutu Jiri Lilja: jirililja@hotmail.com

– Lappeenrannan seutu Ahti Pulli: ahti.pulli@gmail.com, 044 986 0400

– Kokkolan seutu Nea Pitkäkangas: tikli97@hotmail.com

– Porvoon seutu Emmalotta Kittilä: emma.kittila@luukku.com

– Jyväskylän seutu Juho Hartikka: juho.hartikka@hotmail.com, 040 960 7930

– Parikkala-Rautjärvi Hanna Aalto: hanna.aalto@ornio.net

– Rauman seutu Hannes Halminen: nuorisojaosto.rslh@gmail.com

– Tampereen seutu Niklas Paulaniemi: npaulaniemi@gmail.com – Turun seutu Sebastian Andrejeff: nuoriso@tly.fi, 044 096 8080

Puuttuuko ryhmäsi luettelosta? Etkö löytänyt ryhmää omalta alueeltasi? Ota yhteyttä: inka.plit@birdlife.fi

2. Määrityskilpailu. Määrittäjä-ässän tittelistä mittely on paitsi hauskaa, myös hyvin opettavaista. Kisan voi pitää joko livenä tai netissä vaikkapa kuukauden vastausajalla, ja kisan vetäjänä voi toimia joku nuorisoryhmän jäsenistä tai ulkopuolinen tuomari. 3. Pöllö- tai yölaulajaretki. Yöaikaan tehdyt nuorisoretket ovat upeita ja ikimuistoisia sekä lintujen että tunnelman puolesta. Lisäksi yöllä on mahdollisuudet erilaisten harvoin havaittavien nisäkkäiden kohtaamiseen.

4. Kuvailta. Porukalla on mukavaa katsoa kuvia esimerkiksi yhteiseltä retkeltä, jonkun nuorisoryhmäläisen matkalta tai muuten vain hienoista lintuhetkistä. 5. Talvilintulaskenta. Perustaisitteko uuden yhteisen reitin tai elvyttäisitte vanhan? Talvilintulaskenta tehdään kolmesti talvessa, ja porukalla laskeminen on mukavaa. Samalla talvisista retkistä on hyötyä linnustonseurannalle.

6. Linturalliin osallistuminen. Monissa yhdistyksissä on pinnaralleja, joihin on hauskaa osallistua nuorisojoukkueella. Nuorison kesken voi myös järjestää oman rallinsa tai osallistua nuorten valtakunnalliseen Ruissalo-ralliin tammikuussa. Suosikaa eko-osallistumista! 7. Määritysesitelmä. Onko joku ryhmästä erikoistunut esimerkiksi tietyn lajiryhmän määrityksen saloihin, tai saisitteko kutsuttua paikalle ulkopuolisen esitelmöitsijän? Yhdistyksestä voi kysyä tukea matkakuluihin. 8. Retki Lappiin ja Varanginvuonolle. Ehkäpä kaikkein hienoimmat nuorisoretket tehdään pohjoisen suuntaan. Lapin luonto on uskomattoman kaunis, ja pohjoisesta löytyy paljon etelän yhdistyksissä harvinaisia lajeja kiirunasta kuukkeliin. Utsjoelta on helppo jatkaa retkeä Varanginvuonolle, missä lunnit, isokihut, myrskylinnut ja muut Jäämeren lajit odottavat löytämistään.

”Hylättyjen kaktuksien maa.” Linnunpesät hylätty vuoristossa saasteiden takia. Kuvassa punarinta.

Kotka liitelee taivaalla. Kajsa Zweigberg, 3,5 v.

Aarni Paukkeri, 5 v.

Pikku-

Tiira Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Mustarastas ja pesä. Matias Anttila, 9 v.

Laulujoutsen. Neela Uotinen, 6 v.

2 | 2020

Punarinta. Irina Korhonen, 4 v.

Talitiainen (öljyvärityö). Essi Niemi, 12 v.

Kalalokki. Lyyti Matero, 5 v.

Sinitiainen. Roosa Siltakoski, 8 v.

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

Etelä-Savo

www.khly.fi

9.5. Pihojen taisto (ks. s. 31)

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963.

Sähköpostilista khly-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

11.–17.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 21) 6.–7.6. Pönttöbongaus (ks. s. 17)

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi www.facebook.com/groups/ Bongariliitto Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 12.12. Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulut.

EteläKarjala Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org www.facebook.com/eklyry Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

www.oriolus.org.

www.facebook.com/oriolusry Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria. tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

3.6. Lintukävely Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Tarkemmat retkikohteet kerrotaan kotisivuilla ennen retkeä.

Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia. Mahdollisista muutoksista ja tarkemmista yksityiskohdista ilmoitetaan

www.facebook.com/kailintuyhd

6.–7.6. Pönttöbongaus. Tiedotetaan tarkemmin jäsentiedotteissa. 13.–14.6. 24 tunnin pinnaralli. Lisätiedot: Juha Mannermaa, p. 044 589 2563 sekä tarkemmin jäsentiedotteessa.

5.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtöpaikat: klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden parkkipaikalta.

Syys–joulukuussa KLY:n sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja syyskokouskutsussa.

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia. Tänä keväänä ei järjestetä yleisötapahtumia poikkeustilanteen vuoksi.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Tämä kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisasta tiedotetaan jäsentiedotteella.

Kemi-Tornio

3.–4.10. EuroBirdwatch. Tapahtumasta tiedotetaan jäsentiedotteella.

www.xenus.fi

Marraskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Seuraa tapahtumakalenteria yhdistyksen verkkosivuilla (www.ekly. org/ajankohtaista/tapahtumakalenteri) mahdollisten lisätapahtumien varalta.

Marraskuussa KLY:n pikkujoulujuhla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Kanta-Häme

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintuja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi. www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: 6.–7.6. Pönttöbongaus. Yhdistyksen kuukausipalaverit joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18 Majakkatalossa. Ei kesäaikana. Xenuksen uutiset ja tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät sekä Facebookista että kotisivuilta.

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry

www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

www.facebook.com/ groups/169813490292083

Jäsenmaksut 2020:

Sähköpostilista apus-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Jäsenmaksut 2020:

Tapahtumat:

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e.

5.–6.6. Keski-Suomen XXIV Kuntaralli. Kisa-aika on 18 tuntia alkaen perjantaina klo 21 ja loppuen lauantaina klo 15. Arvottu kisa-alue paljastetaan vasta muutama tunti ennen lähtöä. Kerää 2–5 hengen joukkue ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 2.6. mennessä: tuomas.syrja@gmail.com, 040 776 6794.

Tapahtumat: 11.–17.5. Lasten lintuviikko. 6.–7.6. Pönttöbongaus. Heinä–elokuussa yön-yli-retki Porin Yyterin kahlaajarannalle.

Marraskuussa yhdistyksen syyskokous ja muuta ohjelmaa.

KeskiPohjanmaa BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307. Siht. Johan Hassel, johan.hassel@multi.fi, p. 040 523 0392. www.kpbirdlife.fi

yhdistyksen koti-ja Facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdithan, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannatta tilanne tarkistaa kotisivuilta edeltävänä päivänä.

KeskiSuomi

www.birdlife.fi/apus

Lokakuussa EuroBirdwatch-tapahtuma.

Jäsenmaksut 2020:

Tapahtumat:

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@saunalahti. fi, p. 0400 251 389.

Syyskuussa syysretki Kytäjän pelloille.

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta. Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

Keski- ja PohjoisUusimaa

Syyskuussa opastettu lokkiretki Tarastejärven kaatopaikalle.

www.birdlife.fi/kly

Syyskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

4.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme parkkipaikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan parkkipaikka) klo 8. Pukeudu lämpimästi ja tule mukaan!

Tapahtumat:

13.6. Linturalli klo 00–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin kotisivuilla.

2.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin parkkipaikalla klo 21.

6.–7.6. Pönttöbongaus

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

1.–17.6. Linja- ja pistelaskennat

11.–17.5. Lasten lintuviikko

Jäsenmaksut 2020:

10.6. Lintukävely Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Tarkemmat retkikohteet kerrotaan kotisivuilla ennen retkeä.

Tapahtumat:

29.8. 12 tunnin pinnakisa (moottoroituna). Kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana. Lisätiedot: Juha Mannermaa, p. 044 589 2563.

Tapahtumat:

www.facebook.com/ birdlifekantahame

www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, nuorisojäsen (alle 21 v). 15 e.

Tapahtumat: Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokouksen ajankohdasta ja paikasta ilmoitetaan jäsenistölle erillisellä kutsulla jäsenille sekä yhdistyksen nettisivuilla: www.kpbirdlife.fi Touko–kesäkuu Yhdistyksen kevätralli. Tarkempi ajankohta ja ohjeet ilmoitetaan yhdistyksen nettisivuilla: www.kpbirdlife.fi. 6.–7.6. Tankarin lintuleiri yhdistyksen jäsenille sekä muille kiinnostuneille. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätiedot: Juhani Hannila, p. 044 780 9307 tai Jukka Ylikarjula, p. 044 725 0002. 13.6. klo 22–03 Yölaulajaretki. Yölaulajaretki toteutetaan polkupyörillä Kokkolan ympäristössä. Säävaraus. Kokoontuminen Urheilutalon parkkipaikalla.

Ajankohtaista: Yhdistys tarjoaa elo-lokakuun aikana kiinnostuneille mahdollisuuden perehtyä Tankarin lintuaseman toimintaan sekä asemarengastusharjoittelua. Lisätietoa ajankohdista antaa asemanhoitaja Hannu Tikkanen, p. 040 016 2072.

3.6. KSLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa (os. Vapaudenkatu 39-41). 8.8. Suotalkookesätapaaminen. Tule mukaan palauttamaan Toivakan Vuorilammen Natura-alueen korpia luonnontilaansa. Tarjolla luovia lapiohommia ja maukasta talkoomuonaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: marjo.pihlaja@ latvasilmu.fi 29.8. Bussikyyti Helsingin lintumessuille. Yhdistys tarjoaa bussikyydin Helsingissä järjestettäville lintumessuille. Messuilla esitellään lintuharrastusta ja lintuharrastusvälineitä sekä kuullaan tunnettujen lintuasiantuntijoiden esityksiä. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta klo 7 ja paluu Jyväskylään klo 20 mennessä. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Kyydin hinta on 20 e ja kyyti järjestetään, mikäli osallistujia on riittävästi. Sitovat ilmoittautumiset 14.8. mennessä Heikki Helteelle (heikki. helle@gmail.com, 050 375 5626). Ilmoittautumiset ensisijaisesti sähköpostilla. 12.9. Syysretki Äänekosken lintukohteille. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta klo 7. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Retken aikana vieraillaan Äänekosken lintukohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Retken hinta on 20 e. Sitovat ilmoittautumiset 28.8. mennessä Sami Ylistölle (sami. ylisto@gmail.com, 041 505 6246). Ilmoittautumiset ensisijaisesti sähköpostilla. 19.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2-5 hlön joukkue ja ilmoittaudu 16.9. mennessä: tuomas. syrja@gmail.com, 040 776 6794. 27.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tie-

2 | 2020 dustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, 041 505 6246). 4.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, 041 505 6246). Mahdollisten muutosten vuoksi seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen nettisivuilla ja Facebookissa.

31 Tapahtumat:

www.oa.fi

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.facebook.com/ OstrobothniaAustralis

Lohjan seutu Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 589 0487. www.hakkilohja.fi facebook.com/hakkiry

Kuusamo

instagram.com/hakki_ry

Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 6 e.

www.kuusamonlintukerho.fi www.facebook.com/ kuusamonlintukerho Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Aikuiset 24 e, alle 18-v ja opiskelijat 13 e ja perhemaksu 29 e.

Tapahtumat: 12.–13.6. Perinteinen Kuusamon SM-lintumaraton. Lisätietoja päivitetään viestintäkanaville.

Jäsenmaksut 2020: Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys Sähköpostilista KyLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsen 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 6.6. Ekoralli. Ralliaika 9 tuntia. Lisätietoja rallista myöhemmin. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com) Kesäkuussa Yölaulajaretki Kouvolan Saksanaholle. Lisätietoja myöhemmin.

Ajankohtaista: Koko vuoden ekopinnakisa on käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Lappi Lapin Lintutieteellinen Yhdistys (LLY), info@lly.fi. Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p. 040 768 6448. Siht. Esko Nevala, sihteeri@lly.fi, p. 040 543 2045. www.lly.fi www.facebook.com/ LapinLintutieteellinenYhdistys Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat / Aktiviteter: Följ med OAs Facebook och webbsidor.

Pirkanmaa Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (PiLY) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231. www.pily.fi/ www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry Pikaviestiryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com.

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

www.facebook.com/lintuharrastajat

1.1.-31.12. Ekopinnakisa PiLY:n toimialueella. Tarkemmat ohjeet kotisivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Kymenlaakso

www.kyly.fi

Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

LounaisHäme

Tulevista tapahtumista tiedotetaan sähköpostilistalla, kerhon verkkosivuilla ja Facebookissa.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com.

Jäsenmaksut / Medlemsavgift 2020:

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia. Tänä keväänä ei järjestetä yleisötapahtumia poikkeustilanteen vuoksi.

5.6. Yölaulajaretki Orivedellä klo 22.30 alkaen. Oriveden alue kuuluu Pirkanmaan parhaimpiin yölaulaja-alueisiin. Oppaana toimii Jukka T. Helin. Lähtöpaikkana on Latokartanontien junaseisakkeen parkkipaikka (Latokartanontie 30). Retki tehdään henkilöautoilla. Autottomat jaetaan käytettävissä oleviin autoihin lähtöpaikalla. Säävaraus: kovalla tuulella tai sateella retkeä ei tehdä. Kaikki lämpimästi tervetuloa läheltä ja kaukaa!

Nuorisojaosto:

Sähköpostilista MLY-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjä Niklas Paulaniemi, npaulaniemi@ gmail.com.

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry. mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.pklty.fi www.facebook.com/pklty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 6 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Enon lintukerho: Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

1.1.-31.12. PiLY:n juhlavuoden kotiseutukisa 2020. Kuka havaitsee vuoden aikana PiLY:n toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan? Kotiseutuskaba on avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille. Kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan. Katso ohjeita kotisivuilta.

www.facebook.com/merenkurkunlty

Merenkurkku

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607.

Tapahtumat:

www.birdlife.fi/mly

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (PLO-2015-4516, pts. 23.7.2015). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Jäsenmaksut 2020:

27.6. Kesäyön kehrääjäretki Ruoveden Siikakankaalle alkaen 22.30. Siikakankaan alue on ollut viime vuosina yksi Pirkanmaan parhaita kehrääjäalueita. Matkalla havainnoidaan myös muita reitin varrella laulavia yölaulajia. Kokoontuminen lähtöä varten Latokartanontien päässä olevalla Oriveden keskustan junaseisakkeella. Katso ohjeet Pily:n kotisivujen tapahtumista tai Facebookista. Säävaraus: kovalla tuulella tai sateella retkeä ei tehdä. Oppaina toimivat Kari Salo ja Jukka T. Helin. Kaikki tervetuloa!

Tapahtumat:

Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016 ja siitä on otettu toinen painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta saa PiLY:n kotisivuilta.

Nokian Lintukoulu Tietoja Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu.

Ajankohtaista:

Ostrobothnia Australis

PiLY täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Perustamiskokous oli 3.5.1970. Nimi oli aluksi Tampereen Lintutieteellinen Yhdistys, mutta nimeen tuli Pirkanmaa vuonna 1993.

Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621.

PiLY:n uudet jäsenet 2020 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pihojen taisto la 9.5. klo 5–13 Osallistu omalta pihaltasi! Pihojen taisto järjestetään tänä vuonna perinteisen Tornien taiston tilalla. Tarkoituksena on viettää mukava lintupäivä ja löytää linnut lähiluonnosta. •

Pihojen taisto järjestetään lauantaina 9.5.2020 klo 5–13. Havainnointiin ei tarvitse käyttää koko aikaa.

•

Osallistu yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua.

•

Havainnoi omasta pihasta valitussa pisteessä, esimerkiksi terassilta tai parvekkeelta. Laske, montako lintulajia havaitset tapahtuma-aikana.

•

Ilmoita tuloksesi BirdLife Suomen verkkosivuilla klo 16 mennessä.

•

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja!

Tarkemmat ohjeet www.birdife.fi/pihojentaisto

32 Ritva Aalto

Talvella tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutukset voivat kosteikolla näkyä jo heti seuraavana pesimäkautena.

Hoito parantaa pesimämahdollisuuksia kosteikolla Matti Aalto

Hyvänä lintupaikkana tunnetulle Keuruun Haapamäen entiselle jätevedenpuhdistamolle tehtiin Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen (SSLTY) ja Keurusseudun Luonnonystävien toimesta linnustokunnostus talvikaudella 2016–2017. Vedenpintaa nostettiin, osmankäämikasvustoa ruopattiin ja sulkeutuneisuutta vähennettiin kaatamal-

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Ari-Pekka Auvinen, aripekka00@ hotmail.com, p. 050 413 3403. Jäsensihteeri Esa Hohtola, esa.hohtola@ oulu.fi, p. 040 751 5572. www.pply.fi www.facebook.com/pply.fi Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 13.5. Toukokuun kuukausikokous etänä: Suuri kahlaajailta klo 18. Esitelmöijinä Kari Koivula: ”Suokukon soidin”, Veli-Matti Pakanen: ”Liminganlahden etelänsuosirrit” ja Sami Timonen: ”Suomen mustapyrstökuirien muuttoreitit”. Lisäksi Veli-Matti Pakanen kertoo

la altaiden reunojen puustoa. Altaalla ollut niemi raivattiin avoimeksi ja kaivettiin kahdeksi pesimäsaareksi. Keväällä 2017 rakennetun lintulavan myötä kohteen linnustonseuranta parantui entisestään. Vuonna 2018 kosteikolta varmistui SSLTY:n kautta aikojen ensimmäinen liejukanan pesintä ja kymmeneen vuoteen ensimmäinen heinätavin pesintä. Liejukana pesi myös 2019. Mustakurk-

havainnoistaan rantaniittyjen punkkitilanteesta otsikolla ”Perämeren taigapunkit”. Etäyhteyteen tarvitset vain selaimen ja kaiuttimen/kuulokkeet; ohjeet: www. oulu.fi/biology/EH/pply.htm

ku-uikkuja kosteikolla on pesinyt 4–6 paria ennen kunnostusta ja 5–7 paria kunnostuksen jälkeen. Kesällä 2019 ensimmäiset naurulokit asettuivat saareen pesimään vesilintujen suojaksi. Esimerkiksi telkänpoikasia on vuosittain kerralla laskettu 31–83 viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Kohteen metsästysrauhoituksen jatkumisesta on sovittu kaupungin kanssa pitkällä sopimuksella.

Tapahtumat:

6.–7.6. Pönttöbongaus.

11.–17.5. Lasten lintuviikko.

Ajankohtaista: Uudistuneet kotisivut on nyt julkaistu.

Porvoon seutu

Hailuodon lintuseura: Hailuodon lintuseura perustettiin tammikuussa (ks. s. 33). Lisätietoja: Juha Markkola jmarkkol@gmail.com

PohjoisSavo Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net. www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18-v. ja perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Lintujen pesimäolosuhteita ylläpidetään talkoilla ja erilaisia pesimätulosta parantavia rakennelmia testataan vuosittain. Syksyllä 2019 saaret ja pieni niemi raivattiin, asennettiin neljä pesälauttaa sekä huollettiin pönttöjä. Kesällä 2019 alueelta raivattiin runsaasti lupiinia. Hoitotöihin saatiin BirdLifen ja UPM:n talkootukea..

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia. Tänä keväänä ei järjestetä yleisötapahtumia poikkeustilanteen vuoksi.

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com www.facebook.com/psly.ry Sähköpostilista Corvus-verkko ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2020: Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat: 3.6. Lintuopastus Raasion lintutornilla klo 18 alkaen. Oppaana Eelis Rissanen, p. 050 569 9091.

Kesäkuun alussa yölaulajaretki. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lisätietoa verkkosivuilta ja Corvus-verkossa.

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä verkko- ja Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista: PSLY:n vuodarikisa 2020 on käynnissä (www.tringa.fi/kisa). Tarkemmat säännöt PSLY:n kotisivuilla.

Päijät-Häme Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (PHLY), phly@phly.fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p.040 5080 492. www.phly.fi www.facebook.com/phlyry www.instagram.com/phly1970 Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

2 | 2020 Tapahtumat: Tapahtumista tiedotamme verkkosivuilla, Facebookissa ja sähköisellä jäsenkirjeellä. Tietoja saa myös puheenjohtajalta.

Rauman seutu Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543. www.rslh.info www.facebook.com/pages/raumanseudunlinnut www.instagram.com/rslh_linnut Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto: RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen, nuorisojaosto. rslh@gmail.com.

Satakunta Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@ gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 040 018 7028. www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat: 11.–17.5. Lasten lintuviikko 6.–7.6. Pönttöbongaus 25.–26.7. Perinteiset Säpin kesäpäivät ja talkoot. Tapahtuman lisätiedot PLY-verkkosivuilla 16.9. Lintuilta klo 18.30 14.10. Lintuilta klo 18.30 11.11. klo 18 yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Klo 19 alkaen Lintuilta. 9.12. Lintuilta klo 18.30

Suomenselkä Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

Alueuutisia Hailuodon lintuseura perustettu Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PPLY) ja Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen (HLSY) uusi paikallinen kerho Hailuodon lintuseura perustettiin 18.1.2020. Tervetulleita ovat kaikki luonnon ja lintujen ystävät. Seura ei kerää jäsenmaksua, vaan kannustaa liittymään PPLY:n ja HLSY:n jäseniksi. Toimintaa ovat esitelmät, retket, kurssit, pönttötalkoot, laskennat, tutkimus sekä kiikareitten ja kaukoputkien välitys etenkin nuorille. Seuralla on tekstiviestiryhmä. PPLY:n kuukausikokoukset (joka kuukauden toinen keskiviikko klo 18) näytetään etänä Hailuodon kirjastossa. Juha Markkola (PPLY)

Tilaa Linnut-vuosikirja 2019 Linnut-vuosikirja on kattavin vuosittainen tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Se sisältää muun muassa laajat vuosikatsaukset rengastuksesta, petolinnuista, uhanalaisista lajeista ja harvinaisuuksista. Painavaa tietoa ja komeita kuvia! Katso koko sisällysluettelo: www.birdlife.fi/vuosikirja

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Pohjois-Karjalan vuoden 2019 positiivinen lintuteko Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys (PKLTY) on palkinnut Ilomantsin matkailuyhdistyksen Vuoden 2019 positiivinen lintuteko -huomionosoituksella. Perusteena oli yhdistyksen aktiivinen rooli sääksikameran käynnistämisessä ilomantsilaisella sääksenpesällä. Vuoden positiivinen lintuteko -huomionosoitus jaettiin jo kahdeksannen kerran. Sääksikameran tavoitteena on selvittää itäsuomalaisen sääksipariskunnan pesinnän yksityiskohtia. Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat lintujen käyttämät saaliskalat. Viime vuonna sääkset eivät aloittaneet pesintää ollenkaan, mutta pesän kuvaukselle on haettu jatkolupa, joten pian on taas mahdollisuus aloittaa pesän tapahtumien seuranta. Kuvatarjontaa täydennetään mikrofonilla, jolloin mukaan saadaan myös äänet. Mikko Hiltunen (PKLTY)

Toimi näin: • Tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/vuosikirja • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Nro 2, 25. vuosikerta ISSN 2489-7906 2489-7108

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 14 000 jäsentä ja 8 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Henkilöstö

Painopaikka

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Botnia Print, Kokkola, 2020

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit

Painos

31 500 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2020 kolmena numerona: 17.1., 9.4. ja 18.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

www.sslty.fi

www.tringa.fi

www.facebook.com/SSLTY

www.facebook.com/tringary

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

instagram.com/tringa.ry

Jäsenmaksut 2020:

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 6–7.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita. 5.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien Taiston säännöillä.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n nettisivuilla.

Suupohja Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi www.facebook.com/SuupohjanLTY

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Yhdistys kehittää toimintaansa. Millaista ohjelmaa, tapahtumia tai sisältöä verkkosivuille sinä haluaisit? Laita viestiä sply@saunalahti.fi tai ota yhteyttä muussa muodossa.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista:

Ohjelmoija Jarmo Hakkarainen

Uusimaa

Puheenjohtaja Mika Asikainen

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@ tringa.fi, p. 044 566 5593.

Ohjelmoija William Linna

Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat: 3.6. Iltaretki Helsingin Kivinokan lintulavalle. Lähtö Kivinokan päätien puomilta klo 18, paluu noin klo 20.30. Retki soveltuu hyvin lintuharrastusta aloitteleville. Retki

4.7. Ruokkilinturetki Loviisa Aspskärille. Ilmoittautuminen 20.6. mennessä. Tiedustelut: retket@ tringa.fi. 10.9. Muuttolinturetki Viikkiin. Lähtö klo 17 Gardenian pihasta (Koetilantie 1), paluu klo 19. Retki toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: kalle.meller@hel.fi.

Nuorten linturyhmä:

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia. Tänä keväänä ei järjestetä yleisötapahtumia poikkeustilanteen vuoksi.

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Tapahtumat:

Toimistoapulainen Tatu Turunen

Jäsenmaksut 2020:

19.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

Suojeluasiantuntija Petri Lampila

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

twitter.com/tringa_ry

14.6. Aamuretki Espoon Mankkaanpurolle/Bird trip to Mankkaa (guiding also in English). Lähtö Urheilupuiston metroaseman edestä (Koivu-Mankkaan tie) klo 4.30, paluu klo 7 mennessä. Maksuton, ei ilmoittautumista. Meeting point and time: 4.30 a.m. Koivu-Mankkaan tie, in front of the Urheilupuisto metro station, Duration: approx. 2 hours. Price: free. No registration needed. Tiedustelut/Questions: nw@nweisshaupt.net

on esteetön ja maksuton. Vain jäsenille. Ilmoittautuminen 1.6. mennessä. Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail.com.

Tringan nuorten linturyhmä tekee retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Ota yhteyttä Jiriin: jirililja@hotmail.com. Tringan nuoret Instagramissa: @tringa.nuoret.

Ajankohtaista: Tringan ekopinnaskaba 2020 ja muut kisat. Ekopinnaskaba jatkuu ja mukaan mahtuu vielä! Tämän vuoden uutuuskisa on Kotikuntaskaba. Katso lisätiedot ja osallistumisohjeet verkosta: www.tringa.fi/kisa.

Valkeakoski

5.6. Yölaulajaretki Helsingin Haltialaan. Lähtö Haltialan tilan pysäköintialueelta (Laamannintie 17) klo 23, paluu samaan paikkaan klo 2 mennessä. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: retket@tringa.fi.

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386.

5.–7.6. Retki Kökariin. Vain Tringan jäsenille. Ilmoittautuminen 26.5. mennessä. Tiedustelut: retket@ tringa.fi.

vlhry.fi

6.6. Yölaulajaretki Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Lähtö Matinsillan Pornaistenniemen puoleisesta päästä (koirapuiston kulmaus) klo 22, paluu noin klo 0.30. Maksuton, ilmoittautuminen 4.6. mennessä. Vain jäsenille. Tiedustelut: eero. haapanen@gmail.com

www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e.

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

2 | 2020 Tapahtumat:

Ajankohtaista:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä linnustonsuojelu@tly.fi.

VarsinaisSuomi Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly.fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@ birdlife.fi, p. 010 406 6200. www.tly.fi www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: Koronavirustilanteen takia emme julkaise tällä palstalla tapahtumia, koska niiden toteutumisesta ei voi olla varma. Päivitämme ajantasaiset tiedot kotisivuille.

Nuorisojaosto: TLY:n nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu ryhmä, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä Sebastian Andrejeffiin (nuoriso@tly.fi tai 044 096 8080).

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), info@fagelskyddsforeningen.ax. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo. se, t. 040 588 1478. www.fagelskyddsforeningen.ax

Liity jäseneksi! Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti. BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

www.facebook.com/Ålands-fågelskyddsförening-rf-435551696881512

Medlemsavgift 2020: Vuxna 20 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Aktiviteter:

Liittymislahjaksi saat:

7.6. Nattsångarutflykt. Start kl 22 från Mariebads parkering.

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas Sanajono

n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut Anne Kotiharju

Vihjeet Päästä jalkoihin: Pyylevähkö sipsuttaja * Hermostunut keikuttaja * Pitkäkaula kalastaja * Kanan, sorsan saalistaja Jaloista päähän: Antaa virtaa * Entiset peltomaat * Pikkumitta * Maistuu anikselle * Jarkko * ”Malmsteen” * Tietokirjailija Korpiola ja kaima Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Viime numeron oikea ratkaisu jaloista päähän: AKKARAHITTIUHATHULILEIKATASILKIT

Sanajonotehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjain per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan sanat ovat lintulajeja, toiseen suuntaan kaikenlaisia sanoja. Sanat voivat olla yksikössä tai monikossa.

n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

LAAJENNA NÄKÖKULMAASI

10 YEAR WARRANTY

BD II XD WIDE-ANGLE XD LENS SERIES

Uusissa Kowa BDII-XD -kiikareissa on ainutlaatuisen laaja kuva-ala, korkea valonläpäisy sekä erinomainen terävyys ja tarkkuus koko kuva-alalla. Laajakulmaoptiikan ansiosta kohteen löytäminen on helpompaa ja nopeampaa. Kiikarien linssit ovat ympäristöystävällistä Kowa XD-lasia, korkeatarkkuuksista kuvaa tuottavaa mataladispersio (ED) lasia joka sisältää runsaasti fluoriittia. Fluoriittilasin ansiosta kiikarin kuvassa ei juurikaan näy kromaattista värimuutosta (värivuotoa). Kestävä ja keveä runko on magnesiumseosta, joka kestää kolhuja ja käyttöä. Vedenpitävät kiikarit on täytetty typpikaasulla huurtumisen estämiseksi lämpötilan muuttuessa nopeasti. Kowan KR-pinnoite hylkii likaa ja rasvaa, helpottaen linssipintojen pitämistä puhtaana. Kowan laadukkaat kiikarit pysyvät toiminnassa vuosikausia. Kowa BDII-XD -kiikarit tarjoavat luonnollista värintoistoa, korkeaa kontrastia ja erinomaista tarkkuutta aamuhämärästä iltaruskoon.

Facebook “f ” Logo

www.focusnordic.fi

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

FocusNordic