BirdLife 2/2022

Pikkulokki

ja naurulokki ovat vuoden linnut s. 24

Pääkirjoitus

BirdLife-perhe pitää yhtä

Inka Plit

Olemme seuranneet tyrmistyneinä uutisia itäisestä Euroopasta. Helmikuun alkupuolella saimme kuulla, että Valko-Venäjän BirdLife joutuu oikeuteen syytettynä yhteiskunnan horjuttamiseen tähtäävästä ekstremistisestä toiminnasta, jota kuulemma vain peitellään suojelujärjestön nimellä. Esimerkiksi järjestön tunnuslauseen ”Linnut ihmisten kanssa” tulkittiin yllyttävän ihmisiä protestoimaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Lisäksi perusteena oli joidenkin henkilökunnan jäsenten osallistuminen vapaa-ajallaan mielenosoituksiin. Järjestön entinen johtaja oli joutunut epämääräisistä syistä vankilaan jo aikaisemmin.

Euroopan toimistomme organisoi välittömästi tukea. Maan korkeimmille viranomaisille lähetettiin eri maista kymmeniä kirjeitä, joissa kerrottiin Valko-Venäjän BirdLifen korvaamattomasta työstä kansallisessa ja kansainvälisessä luonnonsuojelussa. Järjestö on esimerkiksi ennallistanut elinympäristöjä, tunnistanut ja inventoinut kansainvälisesti tärkeitä lintualueita, auttanut useita uhanalaisia lajeja ja järjestänyt lintukursseja. Se on myös toiminut hyvässä yhteistyössä tutkimuslaitosten ja useiden valtion organisaatioiden, kuten kahden ministeriön kanssa.

Mikään ei kuitenkaan auttanut, vaan 18.3. oikeus määräsi 24 vuotta toimineen, maan tunnetuimpiin suojelujärjestöihin kuuluneen Valko-Venäjän BirdLi-

fen lakkautettavaksi. Monet muut kansalaisjärjestöt olivat kokeneet saman kohtalon jo aikaisemmin. Päätös on surullinen, mutta maan vaikeasta tilanteesta huolimatta toivomme, että linnuston- ja luonnonsuojelutyö voi jatkua tavalla tai toisella. Pelkona on esimerkiksi haitallisten rakennushankkeiden eteneminen ilman valvontaa.

Tällä välin tilanne oli kiristynyt myös Ukrainassa. BirdLife seurasi tarkasti tapahtumia, ja esimerkiksi täällä Suomessa järjestömme hallitus päätti helmikuussa 2 000 euron lahjoituksesta Ukrainan BirdLifelle toiminnan turvaamiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Se tulikin tarpeeseen, sillä vain kaksi päivää myöhemmin Venäjä aloitti Ukrainassa täysimittaisen sodan.

Tällä hetkellä yhteisömme pyrkii auttamaan Ukrainan BirdLifen toimijoita esimerkiksi pakenemaan maasta heidän niin halutessaan. Heille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös majoitusta ja työpaikkoja eri puolilla Eurooppaa.

Pientä lohtua tilanteeseen tuo se, että todennäköisimmin sodasta ei aiheudu merkittävää suoraa uhkaa Ukrainan linnustolle. Suurin vaara ovat mahdolliset öljy- tai kemikaalipäästöt, mutta yleisesti sotatoimet keskittyvät ihmisten asuttamille alueille, eivät luonnonympäristöihin. Ukraina ei myöskään ole erityisen tärkeä talvehtimisalue suomalaisille linnuille.

Sota päättyy joskus, ja silloin yhteisöämme tarvitaan suojelutyön uudelleen rakentamiseksi. Kaikki jäsenemme ja tukijamme ovat omalta osaltaan mukana tukemassa koko kansainvälistä BirdLife-perhettä, maailman suurinta ympäristöjärjestöjen verkostoa. Kiitos tuestanne!

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 16!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi (www.birdlife.fi/liitytaitue).

Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje). PIHA

Kansikuva: Pikkulokki (Markus Varesvuo/Lintukuva.fi).

Tue linnustonsuojelua

Osta lintuharrastustuotteita

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.suomenlintuvaruste.com

Tilaa Linnut-lehti

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili

FI75 8000 1200 1636 33

Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Jan Södersved

Sisällys

Luminen talvi jarruttaa kevätmuuttoa 4

Alkuvuodesta numeroin 5

Oikeuden päätös korostaa pesimäpaikkojen ympärivuotista suojaa 6

SOTKA-levähdysaluehankkeen loppukiri 6

BirdLife maailmalla 8

Lasten lintuviikko 10

Merikotka Jykä yllätti: tammikuuksi Suomeen 10

Seuraa Lintuliven kevättä 11

Linnut Mauri Rautkarin elämässä yli 80 vuoden ajan 12

Vuoden lintuyhdistys on Porvoosta 13

Ota haasteesta koppi! 14

Pihabongauksessa rikottiin ennätyksiä 16

Bongaa päivä pihalla ja Tornien taisto 17

Jokainen havainto voi olla atlashavainto 18

Pönttöbongaus 20

Laskennat Suomen parhailla lintualueilla jatkuvat 20

Ornis Fennica uudistui 20

Havainnoi ja kuvaa huomaavaisesti – myös droonilla 21

Optiikkaa etsimässä 22

Kiikarin läpi 24

Ilmoita nauru- ja pikkulokkihavainnot 24

Lajipari 25 10 kiperää linnuista! 25

Sanaympyrä 26

Lintumessut 26

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä 26

Pikku- Tiira 28

Keski-Suomen nuortenryhmä tuo linnuista kiinnostuneet yhteen 29

Nuori, tule mukaan! 29

Nimistön uumenista 29

Tapahtumakalenteri 30

Alueuutisia 31

Hanhipellot ovat vuoden positiivinen lintuteko 32

Vaihda e-laskuun! 33

Vaihda verkkolehteen! 34

Kuu kiurusta kesään? Ei aivan: kiurun kevätmuutto on aikaistunut selvästi 2000-luvulla ja isoja kiuruparvia

Luminen talvi jarrut

Kylmä ja runsasluminen talvi hiljensi lintumaailmaa. Marjalintujen määrä hupeni vauhdilla pihlajien tyhjetessä. Paksu lumipeite hidastaa kevätmuuton etenemistä.

Aapo Salmela

Vuosi alkoi talvisissa merkeissä ympäri maan. Lumi peitti käytännössä koko Manner-Suomea jo joulusta alkaen, ja järvet ja sisälahdet jäätyivät varhain. Talvisten olosuhteiden vuoksi erityisesti vesilintujen määrät jäivät tänä talvena pieniksi. Suurimmat kerääntymät laskettiin Ahvenanmaan avovesialueilta.

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Runsaan pihlajanmarjasadon myötä Suomessa tavattiin tänä talvena runsaasti marjalintuja. Suurimmat tilhiparvet keskittyivät talven kuluessa Itä-Suomeen, räkättirastaiden joukot puolestaan siirtyivät kohti etelää. Isot parvet kerääntyvät talven kuluessa tyypillisesti kaupunkeihin, joista marjat tyhjennetään viimeisinä.

Marjojen ansiosta myös mustarastaita, punatulkkuja ja kottaraisia havaittiin tänä talvena huomattavan runsaasti. Harvemmin eteläisessä Suomessa tavattavia taviokuurnia löydettiin talven mittaan sieltä täältä pienissä parvissa. Myös talvella harvalukuisia ras-

taslajeja, kuten punakylki- ja kulorastaita, talvehti tavallista enemmän.

Suuria määriä peippoja, järripeippoja ja tiklejä vietti talveaan etenkin puimattomilla pelloilla. Etelä-Suomessa tavattiin talven mittaan myös mukavasti ”myyränpurijoita”, kuten sinisuohaukkoja ja piekanoita pikkujyrsijöitä saalistamassa.

Laskentojen kertomaa

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen järjestämissä talvilintulaskennoissa kerätään systemaattisesti aineistoa talvilinnuston muutoksista. Satojen laskentareittien linnusto tutkitaan kolme kertaa talvessa eri puolilla maata. Talven 2021–2022 laskennoissa havaittiin tavallista runsaammin muun muassa pikkukäpylintuja ja käpytikkoja. Varsinkin pikkukäpylinnun runsautta selittää monin paikoin hyvä käpysato. Sen sijaan tavanomaista vähemmän kirjattiin muun muassa urpiaisia ja viherpeippoja. Myös isokoskelon ja allin kal-

tavataan nykyään varsin säännöllisesti jo helmikuussa eteläisessä Suomessa.

taa kevätmuuttoa

taiset leutoina talvina runsaat vesilintulajit olivat vähissä.

Harvalukuisia peltopyitä havaittiin talvilintulaskennoissa tavanomaista enemmän. Pihabongauksessakin (ks. s. 16) näitä peltokanoja kirjattiin tapahtuman historian toiseksi suurin määrä, ja myös Tiira-lintutietopalveluun havaintoja kertyi tänä talvena mukavasti. Laji onkin helpompi havaita lumisina talvina, jolloin parvia saapuu myös pihapiireihin ruokailemaan.

Erikoisempia talvilajeja

Tänä talvena mediahuomiota keräsivät Sotkamosta ja Sysmästä lumihangesta hoitoon pelastetut uupuneet lunnit. Lunneja eksyy Suomeen tyypillisesti Jäämeren voimakkaiden myrskyjen jälkimainingeissa. Talvella varsinaiset harvinaisuudet ovat vähissä, mutta Asikkalassa ihmeteltiin tammikuussa itäisiä piirteitä omannutta sibiricus/borealis-tyyppistä isolepinkäistä. Tällaisten lintujen taksonominen asema on epäselvä. Muita kiinnostavia havaintoja olivat esimerkiksi tunturipöllö helmikuussa Riihi-

mäellä ja isohaarahaukka maaliskuussa Kökarissa.

Myös erikoisemmat talvehtijat piristivät hiljaista lintumaailmaa. Oulussa talvehtinut sepelhanhi havaittiin viimeisen kerran uudenvuoden aattona. Hailuotolaisen ruokinnan keltasirkkuparvessa viihtyi aina maaliskuun alkuun asti keltahemppo, joka on Suomessa harvinainen talvivieras. Jurmon lintuasemalla Saaristomerellä havaittiin useaan otteeseen tammi–helmikuussa punajalkaviklo, josta tunnettiin aiemmin vain kaksi tammikuista havaintoa.

Talven erikoisin vieras oli Länsi-Uudellamaalla talvehtinut kiljukotka. Laji on Suomessa harvalukuinen ympäri vuoden ja tavattu täällä talvikuukausina vain kerran aiemmin, kun Ahvenanmaalla talvehti aikuinen lintu talvella 1992–1993.

Kevätmuutto käynnistyi varhain

Lintujen kevätmuutto käynnistyi helmikuun puolenvälin tienoilla ensimmäisten kiurujen ja töyhtöhyyppien

saapuessa lounaiseen Suomeen. Myös laulujoutsen määrät kasvoivat helmikuussa selvästi, kun Ahvenanmaalla laskettiin kuun lopussa jo satojen lintujen parvia. Helmikuussa saapuivat saaristoon myös ensimmäiset merihanhet ja juhlapukuiset haahkat.

Monet kevään ensimmäisen aallon muuttajista ruokailevat mielellään peltojen sulapaikoilla. Paksu lumipeite hidastaa kevätmuuttoa ja ohjaa muuttajia sinne, mistä pälviä löytyy. Tänä alkukeväänä esimerkiksi kiurut pakkautuivat suurin joukoin suhteellisen kapealle kaistaleelle Varsinais-Suomeen, josta laskettiin monin paikoin jo helmikuussa satojen lintujen parvia. Maaliskuussa määrät nousivat paikoin yli tuhanteen kevään etenemistä odottelevaan lintuun.

Maaliskuusta alkaen tahti kiihtyy, kun esimerkiksi hanhien muutto pääsee vauhtiin, ja huhtikuussa kevätmuutto on jo täydessä vauhdissa. Paksu lumipeite, sulapaikkojen vähyys ja yöpakkaset hidastavat kuitenkin kevään etenemistä monin paikoin vielä pitkään.

24 000 000. HAVAINTO Tiirassa oli 23.1. Varkaudessa ruokinnalla käynyt mustarastas. Viime vuonna Tiiraan tallennettiin yli kaksi miljoonaa havaintoa, joista kuudesosa oli tehty ennen vuotta 2021.

1 403 KYHMYJOUTSENTA laskettiin 1.1. matkustajalautan kannelta Ahvenanmaan vesillä Kihdin selän ja Herrön niemen väliltä. Pari kuukautta myöhemmin 26.2. Turun ja Maarianhaminan välillä laskettiin 1 253 kyhmyjoutsenta – mutta vain myötävalon puolelta eli laivaväylän pohjoispuolelta.

420 KIURUA nähtiin Nousiaisissa ja 210 kiurua Mynämäellä 28.2. Jo edellispäivänä Raisiossa havaittiin 278 ja Maskussa 260 kiurua. Niitä saapui runsaasti helmikuun lopulta alkaen, mutta laaja lumipeite pysäytti linnut lounaisimpaan Suomeen. Mynämäellä oli 1.3. jo 750 ja seuraavana päivänä peräti 1 300 kiurua jäätyneellä pellolla.

53 MERIKOTKAA kirjattiin Nokialla 28.2. Näistä 43 oli pohjoiseen muuttavia lintuja. Päivää aiemmin Säkylässä muutti 40 merikotkaa. Laji on hyvin aikainen kevätmuuttaja: Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla suurimmat kevätmuutot havaitaan helmikuun lopulta maaliskuulle.

0 ALLIHAAHKAA ilmoitettiin koko talven aikana. Niin ei ole käynyt koskaan aikaisemmin. Ahvenanmaalla talvehti 1970–90-luvuilla satoja ja enimmillään yli 300 allihaahkaa, mutta tällä vuosituhannella on nähty vain yksittäisiä lintuja ja satunnaisia pikkuparvia. Tänä vuonna ensimmäinen allihaahka nähtiin 12.3. Hangossa.

Koonnut Jan Södersved

Alkuvuodesta numeroin

Petteri Hytönen

Oikeuden päätös korostaa pesimäpaikkojen ympärivuotista suojaa

Rauman sataman muutostöitä koskeva maaliskuinen korkeimman hallinto-oikeuden päätös alleviivaa lintujen pesäpaikkojen säästämisen tärkeyttä. Monivuotisilla pesimäpaikoilla ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vaarantavat lintujen tulevien vuosien pesinnän.

Teemu Lehtiniemi

Rauman sataman laajentamiseksi myönnetty vesitalouslupa salli uuden pengertien rakentamisen ja ruoppaukset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) keskeytti osittain luvan toimeenpanon, koska lupa-alueelle oli kehittynyt suuri harmaahaikara- ja merimetsokolonia luvan myöntämisen jälkeen. Satama valitti keskeytyksestä oikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ELY-keskus toimi oikein. Rauman satama-alueen lintukolonioiden lisääntymisolosuhteita ei saa heikentää. Kielto koskee sekä meneillään olevia että tulevia pesintöjä.

Päätöksen mukaan luonnonsuojelu-

lainsäädännön mukaista pesinnän häirinnän kieltoa ei ole rajattu tarkoitukselliseen häirintään. Vaikka tarkoituksena on sataman kehittäminen, ei kehittämisestä saa aiheutua kuluvan pesimäkauden pesinnät vaarantavaa häiriötä.

Samalla paikalla vuodesta toiseen pesivien lintujen, kuten kolonioissa pesivien harmaahaikaroiden ja merimetsojen, pesinnän suoja ei myöskään rajoitu pesimäaikaan. Koska linnut käyttävät samaa tärkeää pesimäpaikkaa useina vuosina, ei paikan olosuhteita saa heikentää siten, että tulevien vuosien pesimämahdollisuudet heikkenisivät.

Luonnonsuojelulaissa on erikseen säädetty viranomaisten merkitsemät rauhoitettujen lintujen pesäpuut rau-

pesii samoissa kolonioissa vuodesta toiseen. Laki suojaa pesiä

pesimäkauden ulkopuolella.

hoitetuksi. Oikeuden mukaan tätä ei voi tulkita poissulkevasti siten, etteikö pesäpaikan suoja koskisi myös merkitsemätöntä pesäpuuta, jossa olevaa pesää käyttää jokin pesäpaikkauskollinen lintulaji.

Oikeuden päätös selkeyttää pesimäpaikkojen ympärivuotista suojaa ja tarvetta ottaa linnuston hyvinvointi ihmistoiminnassa huomioon.

SOTKA-levähdysaluehankkeen loppukiri

Tällä eteläkarjalaisella metsätalouskosteikolla on panostettu monipuolisesti vesilintuympäristön laatuun sekä rakenteellisin ratkaisuin, pesimälaittein että vieraspetopyynnillä. Vesilintuja kosteikolla ei metsästetä, ja kohde kuuluu SOTKA-levähdysalueiden pilottiverkostoon.

Heikki Helle

Kaksivuotinen vesilintujen syksyisiä levähdysalueita edistävä SOTKA-levähdysaluehanke etenee viimeistä vuosineljännestään. BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteistyöhankkeessa on tavoitettu satoja metsästäjiä ja muita vesilintualueiden metsästysoikeuden haltijoita kattavasti ympäri Suomea. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeessa on kehitetty toimintamalli vapaaehtoisten häirintävapaiden levähdysalueiden perustamiseen. Pilottivaiheessa kerättyjen esimerkkikohteiden innoittamana vapaaehtoisista levähdysalueista tavoitellaan tulevaisuudessa tavanomaista riistanhoitomuotoa.

Pilottikohteet ovat edustava joukko hyvin erikokoisia, erityyppisiä ja erilaisiin maanomistusoloihin pohjautuvia vesialueita: ne vaihtelevat muutaman hehtaarin keinotekoisista kosteikoista parinsadan hehtaarin merenlahteen. Pilottikohteiden avulla tehdään näkyväksi se, että vesilintujen häiriötöntä levähtämistä ja ruokailua syysmuuttokaudella voidaan auttaa hyvin monenlaisilla ve-

sialueilla. Kohteilla vesilintuja ei houkutella viljaruokinnalla ja vieraspetojen tehopyyntiin kannustetaan.

Pian päättyvän kaksivuotisen pilottivaiheen jälkeen levähdysalueiden lisääminen jatkuu Helmi-elinympäristöohjelman kautta. Vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus perustaa 150 syysaikaista häiriövapaata levähdysaluetta.

Levähdysalueiksi tavoitellaan vähintään paikallisesti merkittäviä vesilintujen suosiossa jo ennestään olevia syksyisiä vesilintualueita, joiden koko voi vaihdella muutamasta hehtaarista satoihin hehtaareihin. Levähdysalueiden tarkoituksena on turvata poikasten aikuistuminen ja aikuisten lintujen sulkasadon viimeistely, mutta ennen kaikkea tarjota rauhalliset olosuhteet syysmuuton tankkausvaihetta varten.

Vesilintujen onnistuneen talvehtimisen ensimmäinen edellytys on syysmuutolle lähteminen luontaisen aikataulun mukaisesti. Ennenaikaista syysmuutolle poistumista metsästyksen aiheuttaman häirinnän ajamana voidaan ehkäistä niin pienemmillä kuin isommillakin kohteilla.

Harmaahaikara

myös

Pertti Rasp

Heikki Helle

Up to 30% less weight thancompetitorscomparable

NEW: ZEISS SFL 40

With the new ZEISS SFL binoculars (SmartFocus Lightweight), special moments can be experienced with ease. Optimized to be as lightweight and compact as possible, the SFL binoculars are a perfect addition to the SF family.

The new Ultra-High-Definition (UHD) Concept ensures true-to-life color reproduction and the highest level of detail. Thanks to its SmartFocus Concept, the focus wheel is perfectly positioned and enables fast and precise focusing – even with gloves on. The optimized ergonomics and a large exit pupil allow for a relaxed and undisturbed viewing experience and, with the lightweight magnesium housing, the SFL are durable and long-lasting over generations.

www.zeiss.com/nature/sfl

Kazakstan

Rakentaminen uhkaa pääkaupungin lintujärviä

Kazakstanin pääkaupungin Nur-Sultanin lähistöllä suunnitellaan Taldykolin järvialtaiden täyttämistä uusien asuinalueiden tieltä. Järviä on käytetty myös jättei-

den läjitykseen huolimatta siitä, että useammasta järvialtaasta muodostuvalla Taldykolin alueella pesii ja levähtää monipuolinen linnusto.

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Kiina

Kova tuomio kultasirkkujen pyynnistä

Kiinassa viime elo–syyskuussa 62 kultasirkkua pyydystänyt salametsästäjä tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen ja reilun 4 000 euron sakkoihin. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan noin 60 000 euroa korvauksia pyydystetyistä sirkuista.

Suomen pesimälajistosta kadonneen kultasirkun talvehtimisalueella Kiinassa niitä on perinteisesti pyydys-

tetty häkkilinnuiksi ja syötäväksi gourmet-her kuksi. BirdLifen pitkäaikaisen vaikuttamistyön ansiosta kultasirkku on saatu Kiinas sa rauhoitettua, ja rangaistukset maail manlaajuisesti äärimmäisen uhanalai sen lajin laittomasta pyynnistä ovat nykyään ankaria.

Taldykolin lintujärvet Kazakstanin pääkaupungin laitamilla aiotaan täyttää rakennusmaaksi. Järvien suojelun puolesta on aktivoitunut laaja kansalaisliike.

Kazakstanin BirdLife on tehnyt pitkäjänteista työtä järvialueen puolesta. Tavoitteena on ollut alueen kehittäminen ihmisasuntojen sijaan lintu- ja puistoalueena. Kansalaisjärjestöjen ansiosta järvien säilyttämisen puolesta on saatu liikkeelle vahva kansanliike ja kerätty 12 000 nimeä vetoomukseen, joten Taldykolin lintualueen pelastumisella on toivoa.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/01/17/ kazakh-people-arefighting-to-preserve-thenatural-lakes-of-nursultan

Filippiinit

Metsien suojelua kännykällä

Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua metsiensuojeluun Filippiineillä uuden mobiilisovelluksen kautta. Filippiinien BirdLifen julkaisema sovellus auttaa valvomaan metsäluonnon hyvinvointia ja siihen kohdistuvia uhkia neljällä suojelukohteella eri puolilla maata. Sovelluksen käytön ohella monille käyttäjäryhmille on päästy opettamaan myös luonnonsuojelun perusteita ja jopa lukutaitoa.

Metsän osuus Filippiinien pinta-alasta on pudonnut sadassa vuodessa 70 prosentista alle 24:ään. Luonto

Filippiinien BirdLifen metsäsovelluksen käyttöä on opetettu muun muassa paikallisille asukkaille, alkuperäiskansojen edustajille, kirkon työntekijöille, viranomaisille ja nuorisoryhmille.

Suomessa pesi enimmillään muutamia satoja pareja kultasirkkuja 1970–80-luvuilla. Sittemmin laji on romahtanut maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaiseksi, ja se hävisi Suomen pesimälajistosta 2000-luvun alkuvuosiin mennessä.

Lamg

ei aina ole turvassa suojelualueillakaan, eikä niille riitä tarpeeksi henkilökuntaa valvomaan luonnon tilaa. Kun alueilla liikkuvat asukkaat raportoivat sovelluksen avulla metsän muutoksista, viranomaiset voivat reagoida nopeasti siellä missä tarvetta on.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/03/02/localpeople-hold-the-key-toprotecting-southeastasias-forests

1.

Koonneet Heikki Helle ja Inka Plit

2.

Haribon Foundation

Ruslan Urazaliyev, ACBK

Vuonna 2020 Guinea-Bissausta löydettiin lyhyen ajan sisällä yli 2 000 myrkytettyä huppukorppikotkaa. Niiden osia oli viety uskomushoidoissa käytettäviksi.

Guinea-Bissau

Salakauppa korppikotkilla vaikeutuu

Korppikotkien suojelu otti Guinea-Bissaussa merkittävän askeleen, kun maan pääkaupungissa pidätettiin kaksi rauhoitettujen lintujen osia myynyttä kauppiasta. BirdLife on jo pitkään työskennellyt alueella muun muassa tukemalla valistus- ja tutkimustyötä sekä markkinoiden valvontaa. Pidätykseen johtaneen löydön teki BirdLifen tukeman järjestön edustaja ja todisteita hankki asiaan koulutettu poliisi.

Korppikotkien populaatiot eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet hälyttävästi. Erityisesti Länsi-Afrikassa tärkeä syy korppikotkien salametsästykseen on niiden osien kysyntä uskomushoidoissa. Tätä pyritään vähentämään tuomalla tilalle kasviperäisiä vaihtoehtoja (ks. BirdLife-lehti 3/2020).

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/03/01/fightagainst-vulture-bodypart-trade-gathers-pacein-guinea-bissau

Doñanan kosteikkoalue on tärkeä talvehtimisalue esimerkiksi merihanhelle. Rengaslöytöjen perusteella Suomessa pesivät merihanhet voivat lentää talvehtimaan jopa Espanjaan asti.

Espanja

Livekamera turvaa kosteikkoluontoa

UNESCO:n maailmanperintökohteisiin kuuluvaa Doñanan kansallispuistoa uhkaa laiton vedenotto. Kosteikkoalueelta viljelmien kasteluun luvatta johdettu vesi laskee kosteikon pintaa. Espanjan BirdLife on nyt avannut Doñanaan livekamerayhteyden, jonka kautta voi seurata kosteikon elämää. Tämän lisäksi kameran avulla voidaan tarkkailla kosteikon vedenkorkeutta. Tietoisuutta lisäämällä on tarkoitus saada suuri yleisö ymmärtämään alueen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja sen suojelun tärkeys. Doñanan laaja kosteikkoalue on arvokas sekä pesiville että

muuttomatkalla levähtäville lintulajeille. Suomalaisista pesimälajeista alueella levähtää muuttoaikana erityisesti merihanhia, lapasorsia, haapanoita ja jouhisorsia.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/02/17/ how-a-webcam-can-tackleillegal-water-tapping-inspanish-wetlands

Livekamera: www.youtube.com/ watch?v=2HRSEaxxvaE

Peru

BirdLife-perhe laajenee

Maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto laajeni uuteen maahan, kun perulainen Ecosistemas Andinos (ECOAN) liittyi viime vuonna BirdLife-järjestöjen joukkoon. Perussa tavataan peräti 15 prosenttia maailman tunnetuista lintulajeista – yli 1 860 lajia – joista 138 ei elä missään muualla. ECOAN on maassa tunnettu järjestö, joka on jo kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt tärkeää luonnon- ja linnustonsuojelutyötä sekä Perussa että laajemminkin Andien alueella. Järjestö on muun muassa saanut kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (Important Bird and Biodiversity Area, IBA) suojelun piiriin sekä ennallistanut yhdessä alkuperäiskansojen kanssa yli 30 000 hehtaaria tärkeitä elinympäristöjä istuttamalla yli kolme miljoonaa kotoperäistä puuta.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/01/13/ new-growth-in-peru

Tom Lindroos

SEO/BirdLife

6.

6. 4. 5.

16.–22.5.2022

Koulut, päiväkodit ja perheet linturetkelle!

Now also in English

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Verkkosivuilta voitte tulostaa mukaan hauskat retkilomakkeet ja muuta materiaalia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja!

Lasten lintuviikko kerää vuosittain tuhansia osallistujia. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

Lisätiedot ja materiaalit:

www.birdlife.fi/lintuviikko

På svenska: www.birdlife.fi/fagelvecka

In English: www.birdlife.fi/birdweek

Merikotka Jykä tuli tällä kertaa jo tammikuuksi Suomeen, ja jatkoi kohden Kuusamon kotiseutuja helmikuun kääntyessä kevääksi.

Merikotka Jykä yllätti: tammikuuksi Suomeen

BirdLife on seurannut Kuusamosta keväällä 2020 haavoittuneena löydetyn ja kuntoon hoidetun merikotka Jykän liikkeitä jo lähes kahden vuoden ajan. Tänä keväänä Jykä suuntasi kotiseudulleen edellisvuotta ripeämmin, ehkä pesintää enteillen?

Tero Toivanen

Satelliittimerikotka Jykä näytti loppuvuodesta 2021 noudattavan tuttua kaavaa: joulukuun kotka viihtyi Ruotsissa Tukholman länsipuolella, missä se vietti koko edellisenkin talven. Talven pimeimpään aikaan lähettimen akku hyytyi odotetusti, ja siksi tammikuun puolenvälin paikannusten sijainti tuli täytenä yllätyksenä. Jykä oli jo siirtynyt Suomeen!

Meren yli Jykän toivat todennäköisesti tammikuun alkupuolen lounaisvirtaukset. Tammi–helmikuuksi kotka asettui Hämeenlinnan lähistölle seudulle, jossa kymmeniä merikotkia nykyisin talvehtiikin. Lajitovereistaan poiketen Jykä ei kuitenkaan näyttänyt vierailevan suurilla järvillä kalastajien tähteiden perässä, vaan liikkui enimmäkseen metsien ja peltojen kirjomilla alueilla ehkä kauriiden haaskoilla ruokaillen.

Vanhojen merikotkien muutto pesimäseuduilleen alkaa jo helmikuussa. Edellisvuonna Jykä suuntasi kohti Kuusamoa vasta maaliskuun lopulla, mutta nyt tahti oli toinen: Hämeestä piti lähteä jo 27.2. Matka kohti pohjoista eteni verkkaisesti, ja välipysähdyksiä tehtiin muun muassa Jämsässä, Viitasaarella ja Suomussalmella. Viikon kestäneen matkan jälkeen Jykä saapui Kuusamoon 6.3. Kuusamossa Jykä on liikkunut enimmäkseen viime kesänä tutuksi tulleella alueella ja vieraillut myös kotkanpesällä, jonka läheisyydessä viihtyi viime vuonnakin. Pesintää ei silloin todettu, vaikka paikalla havaittiin toinenkin aikuinen merikotka – olisiko nyt Jykän ensipesinnän aika?

BirdLifen satelliittikotkat: www.birdlife.fi/suojelu/ seuranta/satelliittikotkat

Karttapohja: Maanmittauslaitos

Seuraa Lintuliven kevättä

Valkoposkihanhien aamulento.

Harmaahaikaroita ja muita lintuja Espoon Laajalahdella.

BirdLifen suosittu suoratoistokanava Lintulive on auki 24 tuntia vuorokaudessa ja vie sinut suoraan lintujen pariin. Kevään ja kesän aikana kanava lähettää livekuvaa ja ääntä kolmelta eri luontopaikalta lintulahdelta ja ulkosaaristosta. Mikäli onni suosii, saamme lähetyksen myös metsojen soitimelta.

Lintulive: www.birdlife.fi/lintulive

Suokukko.

Lintuliven mielenkiintoisimmat hetket on tallennettu Youtube-tilillemme. Katsottavissa on jo yli 350 videoklippiä kamerassa nähdyistä erikoisista tilanteista tai mukavista luontohetkistä. Tarjolle tulee jatkuvasti uusia tallenteita, ja saat niistä tuoreeltaan ilmoituksen tilaamalla BirdLife Suomen kanavan.

Tallenteet: www.youtube.com/ birdlifesuomi

SWAROVSKI

KAUKOPUTKI ATX 30–70X95MM + 1,7X TELEJATKE

KATSELUKIIKARI S 8X42 TAI 10X42 KAHLES

euroa euroa 4459 1550

MEOPTA

KAUKOPUTKIPAKETTI S2 82 HD + SIRUI R2004+VH10

KAUKOPUTKI MEOPRO HD 20–60X80

euroa euroa 2499 1599

MEOPTA

KATSELUKIIKARI MEOSTAR B1.1 10X32

KATSELUKIIKARI MEOPRO OPTIKA HD 10X42

euroa euroa 799 329

Verkkokauppa: www.luontovaruste.fi/lintuharrastus

Kuvat: Lintulive

Mauri Rautkari on aikansa tunnetuimpia luontokuvaajia, ja on tuonut kuvillaan maailman ympäristökatastrofeja yleiseen tietoisuuteen. Hänen arkistossaan on kymmeniätuhansia valokuvia. Tämän mustakaularastaan hän kuvasi kotipihallaan vuonna 2009.

Mauri Rautkari ja Pentti Linkola olivat lintukavereita nuoruusvuosista lähtien. Vaikka heidän toimintatapansa luonnonsuojelussa erosivat kuin yö ja päivä, tämä ei vaikuttanut ystävyyssuhteeseen. "Kun Pentti rupesi politikoimaan, se kyllä vähän nostatti kulmakarvoja", Rautkari muistelee.

Linnut Mauri Rautkarin

elämässä yli 80 vuoden ajan

90 vuotta alkuvuonna täyttänyt Mauri Rautkari on merkittävästi vaikuttanut kenttäornitologian kehittymiseen Suomessa. Hänen luontokuvansa ja -kirjoituksensa ovat edistäneet lukuisten suomalaisten suojelumyönteisyyttä.

Aki Arkiomaa

Mauri Rautkarin lintuharrastus alkoi 1930-luvun lopussa poikkeuksellisella tavalla. Rintamalle lähtenyt isä oli antanut pojalleen desanttien varalta pienoiskiväärin, jota kuitenkin käytettiin lähinnä kaikenlaisen riistan hankintaan – eikä lajinmäärityksen kanssa ollut niin tarkkaa. Ruokapöydässä oli närheä ja varista, joskus rusakoitakin, kun ruokaa oli pakko saada. Paikkakunnalle pudotetut desantitkin kuulemma antautuivat itse, eikä pientä Mauria tarvittu siihen.

Tuona aikana hän oppi sen sijaan liikkumaan luonnossa ja seuraamaan sen hienovaraisia tapahtumia. Ase vaihtui kiikareihin ja havaintovihkoihin, joihin on nyt kertynyt kymmeniä tuhansia havaintomerkintöjä yli kahdeksan vuosikymmenen ajalta.

Lintuyhdistyksiä synnyttämässä

Lintuharrastajat ja ornitologit yhdisti vuonna 1924 perustettu Suomen Lintutieteellinen Yhdistys (SLY), jonka toimintaan osallistuminen oli luonnollista kaikille alan ihmisille. Toiminta oli nuorten mielestä kuitenkin

usein liian akateemista, kuivaa ja aristokraattistakin. – Eivätkä ne vanhat parrat tienneet lintumaailman ajankohtaisesta tilanteesta mitään, Rautkari napauttaa. Rautkari ystävineen ehdottikin professoreille oman kenttäornitologisen yhdistyksen perustamista. Yhdistys keskittyisi enemmän lintujen havainnointiin ja määrittämiseen ja vähemmän tutkimukseen. Vastaus oli ehdoton ei, mutta nuoret saivat perustaa yhdistyksen osaksi nuorisojaoston, joka aloitti toimintansa vuonna 1953.

SLY:n nuorisojaoston toiminta oli hyvin pääkaupunkikeskeistä, eikä palvellut maakuntien harrastajia, mikä johti paikallisten lintuyhdistysten syntyyn. Esimerkiksi Porin Lintutieteellinen Yhdistys perustettiin jo vuonna 1959. Nuorisojaoston käynnistäminen olikin lähtölaukaus järjestäytyneelle lintuharrastustoiminnalle, joka on johtanut tämän päivän keskusjärjestö BirdLife Suomeen ja sen 30 jäsenyhdistykseen ympäri maan.

SLY:n nuorisojaoston toiminta jatkui vuoteen 1974 ja päättyi Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan perustamiseen. Tringan puheenjohtajana Rautkari toimi myöhemmin 1990-luvun puolivälissä eläkkeelle jäätyään.

Kike ja Mauri Rautkarilta

Kike ja Mauri Rautkari ovat lahjoittaneet BirdLife Suomelle 50 000 euroa käytettäväksi linnustonsuojelutyöhön. Rautkarit olivat testamentissaan päättäneet muistaa BirdLifea, mutta muuttivat mielensä ja päättivät antaa lahjan jo eläessään.

– Ajattelimme, että on hauskempi tehdä lahjoi-

Luontorakkautta ja sen jakamista

Luontotiedon popularisointia ja julkaisemista Rautkari on aina pitänyt tärkeänä, ja se on myös ollut hänelle mieluisaa työtä. Tiedottamisen ajankohtaisista lintumaailman asioista hän aloitti ensimmäisten joukossa 1950-luvulla. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu muun muassa Uudessa Suomessa, Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa yli 300 kertaa.

Havainnoinnin lisäksi tärkeitä lintuharrastuksen osa-alueita ovat Rautkarille olleet monien aikalaisten tapaan lintujen rengastaminen ja pitkäaikaisseurannat. Rengastuksia hänelle on kertynyt yli 50 000. Seurannoista mainittakoon Gullkronan saaristolinnuston vuosikymmeniä kestäneet laskennat. Linturetkillä on ollut usein mukana vaimo Kike, ja yhteispeli on sujunut hyvin koko avioliiton ajan.

Vaikka maastoretkille Rautkari ei enää pääse, kotipihan lintuja hän seuraa päivittäin. Juuri muuttomatkalta pihalle saapunut sepelkyyhky saa vanhemman lintumiehen heti innostumaan. Kevään ensihavainnot tavanomaisistakin lajeista säväyttävät edelleen lintujen ystävää.

Kysymykseen, mitä jälkipolvien pitäisi luonnosta ymmärtää, Rautkari toteaa:

– Luonto tarjoaa niin tavattoman paljon miellyttävyyksiä, kun siihen osaa oikealla tavalla suhtautua. Siihen liittyy linnut ja kaikki muu luonto, jopa puiden huminakin. Ihan tosissaan.

suurlahjoitus

tus eläessään, niin on mahdollisuus nähdä, mitä sillä saadaan aikaiseksi, perustelee Mauri hymyillen.

BirdLife kiittää Rautkareja lämpimästi saamastaan lahjasta ja onnittelee järjestön kultaisella ansiomerkilläkin palkittua Mauria merkkipäivän johdosta!

BirdLife Suomelle voi tehdä kaikenkokoisia lahjoituksia tilille on FI75 8000 1200 1636 33. BirdLifelle annetuista lahjoituksista ei tarvitse maksaa lahja- tai perintöveroa.

Aki Arkiomaa

Mauri Rautkari

Vuoden lintuyhdistys on Porvoosta

Jan Södersved

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2022 lintuyhdistykseksi Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen (PSLY). Valinta perustuu pienehkön yhdistyksen hienoon ja sitkeään toiminnan kehittämiseen.

Yhdistys on onnistunut kasvattamaan toimintaansa, johon kuuluu muun muassa lintukantojen seurantaa, suojelutyötä, opastuksia sekä lintujen talviruokintaa yhdistyksen ruokintapaikoilla.

PSLY on toiminut etujoukoissa maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden eli MAALI-alueiden selvittämisessä ja nimeämisessä. Toissa vuonna yhdistys ehti jo päivittääkin maakunnallisesti tärkeät lintujen kerääntymäalueet. PSLY on edistänyt muutenkin aktiivisesti linnustonsuojelua alueellaan.

Yhdistys järjestää entistä enemmän yleisöretkiä, ja sen alueella osallistutaan aktiivisesti Pihabongaukseen ja muihin valtakunnallisiin tapahtumiin. Tiira-lintutietopalveluun kertyvää alueen lintuhavaintoaineistoa valvotaan ja hoidetaan ahkerasti. Kerran vuodessa ilmestyy jäsenlehti Corvus

Vuonna 1962 perustettu Porvoon Seudun Lintuyhdistys – Borgå Nejdens Fågelförening ry on Suomen kolmanneksi vanhin alueellinen lintuyhdistys. Sen toi-

PSLY retkeilee vuosittain sekä maalla että merellä. Ohjatut linturetket ovat oivia tilaisuuksia tutustua muihin lintuharrastajiin ja mielenkiintoisiin lintupaikkoihin sekä oppia lisää linnuista kannustavassa hengessä.

mialueeseen kuuluvat Uudenmaan itäisimmät kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Määrä on kasvanut yli sadalla hengellä kymmenessä vuodessa.

ARKTIKA VIROLAHDELLA

13.-29.5.2022

TULOSSA

Live-seurantaa ja suoria lähetyksiä Foto-Fennican optiikkamyynti Swarovskin edustus

Arktika-ralli

Luentoja

Arktika-ravintola Uuden Lintulavan avajaiset

SEURAA

Arktika-päivien ajankohtaisia uutisia Facebook-tilillämme @arktikavirolahti

www.arktikavirolahti.fi

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien. Kaikki palkitut: www.birdlife.fi/jarjesto/huomionosoitukset/ muut-huomionosoitukset

Lintuharrastajan kevään kohokohta!

Tiina Mäkelä

Hiihtoretken tauolla näin kauempana lentävät kaksi laulujoutsenta, itselleni kevään ensimmäiset. Kuvan kolmas yksilö liittyi seuraan, mutta sitä ennen palkitsi minut koukkaamalla hyvin läheltä niin, että sain ikuistettua kauniin linnun.

Olen seurannut ja ihmetellyt luontoa vuosikymmenten ajan. Lajihavainnoista olen pitänyt kirjaa säännöllisesti muutaman vuoden ajan, kiitos puolisoni, ja 100 lintulajin haaste tuo hyvän tavoitteellisen lisämausteen harrastukseen. Lajimäärän saavuttaminen vaatii hieman työtä, mutta sen saa mielestäni täyteen melko pienellä vaivalla. Alueelliset lintuyhdistykset ja havainnoitsijat ovat olleet suurena apuna. Mieluiten teen havaintoni muun retkeilyn ohessa. Luonnossa on hyvä olla hiljaa paikallaan ja antaa kaikille aisteille mahdollisuus kokea.

Petri Teräväinen (Helsinki 28.2.2022)

Ota haasteesta koppi!

Muuttolinnut saapuvat ja soidinlaulut raikuvat. Kevät on oiva hetki aloittaa ”Tunnista 100 lintulajia” -haaste.

Anna Tuominen

Onnistutko havaitsemaan 100 lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana? Suosittu haasteemme kannustaa tarkkailemaan lintuja ja oppimaan uutta.

Kuvasin ruokintapaikan läheisyydessä lintuja, kun närhi tuli käymään siellä. Ehdin saada muutaman kuvan siitä, kun se istahti hetkeksi oksalle. Olen harrastanut luontokuvausta 11 vuotta. Lintujen ja eläimien kuvaaminen kiinnostaa minua eniten, mutta välillä tulee kuvattua muutakin luontoa, esimerkiksi maisemia. Jo muutaman vuoden ennen haasteen alkua minulla on ollut tavoitteena havaita yli 100 lintulajia vuodessa. Vielä enemmän merkitsee haasteen Facebook-ryhmä. On mukava katsoa muiden kuvia ja itsekin välillä lisätä sinne kuvia.

Ismo Pyhtilä (Rovaniemi 3.3.2022)

Sadan linnun haaste on aloittelijalle sopivan kutkuttava. Jos tavoite ei täyty, kokemuksesta voi napata kipinän seuraavan vuoden haasteeseen – kyseessä kun ei ole kilpailu.

Jos kokemusta on takana jo enemmän, voit valita perinteisen sarjan sijaan vaikkapa eko- tai kuvahaasteen. Myös lapsille ja nuorille on oma sarja. Keväällä lintujen kuoro on äänekkäimmillään, joten höristä korviasi – lajin voi usein tunnistaa jo äänen perusteella ja merkitä haasteen äänisarjaan. Halutessasi voit myös rajata alueen tiukemmaksi: löydätkö 100 lajia kotikunnastasi?

Tarkkailin muutamana päivänä kotisohvalta käsin vilkasliikkeistä lintua, joka näytti kantavan pesätarpeita pihatuijaan. Se näytti tulevan ulos aina samasta kohdasta, joten tarkensin kamerani siihen, ja muutaman minuutin kuluttua sain kuvan. 100 lintulajia -ryhmän avulla lintu tunnistettiin viherpeipoksi. Lintu on minulle tuttu, mutta jostakin syystä ei tullut heti mieleen. Aloitin lintuharrastukseni ensimmäisenä koronakeväänä. Sattumalta törmäsin haasteen Facebook-ryhmään ja jäin heti koukkuun. Ensimmäisenä vuonna pääsin 80 vuosipinnaan, toisena jo reiluun 130 lajiin. Ryhmästä saa tunnistusapua jopa muutamassa minuutissa. Kamera ja kiikari ovat mukana melkein aina. Tässä riittää haastetta loppuelämäksi, ja hyvä niin.

Irene Hartman (Säkylä 4.3.2022)

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Tueksi on tarjolla erilaisia materiaaleja, verkkosovellus havaintojen kirjaamiseen ja opastettuja retkiä. Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Olin metsäaukolla, jossa on muutama kelo. Niissä on usein tikkoja, ja aukon laidasta löytyy myös palokärjen vanha pesäkolo. Kuvanottohetkellä muutaman metrin päässä palokärjestä ja harmaapäätikasta oli vielä käpytikka, mutta se ei aivan mahtunut samaan kuvaan.

Lintuharrastukseni pitää sisällään enimmäkseen niiden kuvaamista, ja sitä olen harrastanut lähes 40 vuotta. Raimo Ahonen (Keuruu 6.3.2022)

Pihabongauksessa rikottiin ennätyksiä

Jo 17. kerran järjestetyssä Pihabongauksessa nähtiin ennätyksellisen paljon mustarastaita ja runsaasti myös muita marjalintuja. Käpytikka ja punatulkku tekivät uuden ennätyksen, mutta metsätiaisten taantuminen jatkui.

Pihabongauksen kymmenen runsainta lintulajia 2022. PIHA

Tero Toivanen

Pihabongaukseen 29.–30.1. osallistuttiin innokkaammin kuin koskaan ennen: yli 25 000 tarkkailijaa ilmoitti havaintoja noin 17 500 paikalta. Pakkasen ja koko maan kattaneen lumipeitteen ansiosta linnut olivat hakeutuneet ruokinnoille. Lumisateet ja tuuli haittasivat välillä havainnointia, mutta lintuja nähtiin silti hyvin. Edellisten vuosien tapaan tavallisimmat pihabongaajien havaitsemat lajit olivat talitiainen, sinitiainen, harakka ja käpytikka. Lukumääräisesti eniten laskettiin talitiaisia, keltasirkkuja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia.

Marjat maistuvat monelle

Pihlajanmarjasato oli erinomainen, mikä näkyi etenkin mustarastaan runsautena. Lukumääräisesti niitä havaittiin yli kaksinkertaisesti aiempien vuosien keskiarvoon nähden. Vaikka mustarastaan talvikanta vaihteleekin vuosittain marjasadon mukaan, kokonaisuutena kanta on talvien lämpenemisen myötä ollut myös vakaassa kasvussa.

Myös tilhen ja räkättirastaan havaintomäärät olivat pihabongaushistorian parhaimpien joukossa. Marjat

Lisää tuloksia ja vertailua aiempiin vuosiin: www.pihabongaus.fi

Laji Yksilöä/ paikka

Ero vuoteen 2021 (%)

Ero vuosien 2006–2021 keskiarvoon (%) talitiainen 7,7 –3 –5 keltasirkku 6,9 –9 –2 sinitiainen 4,5 –11 +3 pikkuvarpunen 4,0 –7 +40 punatulkku 2,4 +114 +57 tilhi 2,4 +4 280 +120 naakka 2,3 +8 +16 räkättirastas 2,1 +26 693 +670 mustarastas 1,5 +50 +108 harakka 1,4 –3 –16

maistuvat punatulkullekin, joka ylsi uuteen ennätykseen muutaman alavireisen vuoden jälkeen.

Metsätiaisten taantuminen jatkuu

Uhanalaisen hömötiaisen tilanne ei osoita kohenemisen merkkejä. Niitä nähtiin yhtä niukasti kuin kahtena edellisenäkin vuonna, vaikka olosuhteet olivat suosiolliset lajin havaitsemiseksi ruokinnoilla. Hömötiainen on vähentynyt Pihabongauksessa reilun vuosikymmenen aikana noin 40 prosenttia.

Myös toisen uhanalaisen metsätiaisen, töyhtötiaisen, määrät ovat hiipuneet samaa tahtia kuin hömötiaisenkin. Uusi ilmiö on kuusitiaisen väheneminen: sen yksilömäärä pieneni jo neljättä vuotta peräkkäin.

Mustarastaan ja punatulkun runsauden vaihtelu Pihabongauksessa. Molempia lajeja nähdään eniten hyvinä marjatalvina. Mustarastas on runsastunut vuosien mittaan, punatulkkukanta pysynyt vakaana. Mustarastas. Micha Fager

Punatulkkuja nähtiin sekä Pihabongauksessa että vuodenvaihteen

Havainnot paljastavat kannanmuutokset ja talvien erot

Monen lajin talvikanta on kasvanut pihabongausvuosien mittaan. Esimerkiksi käpytikan edellisvuotinen ennätyslukema koheni jälleen hyvän käpysadon myötä. Useiden pidemmän aikaa runsastuneiden lajien, kuten pikkuvarpusen, tiklin ja harmaapää-

Pihabongauksen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Töyhtötiainen. Micha Fager

Hömö-, töyhtö- ja kuusitiaisen runsauden muutos Pihabongauksessa.

talvilintulaskennoissa yli kaksinkertaisesti edellistalveen verrattuna.

tikan, havaintomäärä pysyi hyvällä tasolla.

Lintujen talvikannat myös vaihtelevat ravintotilanteen mukaan.

Lehtipuiden siemensadosta riippuvaisilla urpiaisella ja vihervarpusella oli kovin erilainen talvi: tällä kertaa vihervarpusia nähtiin paljon, ja laji oli poikkeuksellisesti lähes kateissa ollutta urpiaista run-

saampi. Joinain vuosina urpiainen on ollut jopa Pihabongauksen runsain laji.

Pitkän aikavälin vähenijöitä Pihabongauksessa ovat muun muassa harakka, varpunen ja viherpeippo. Loistaudin kurittamia viherpeippoja nähdään nykyisin vain viidesosa siitä, mitä niitä vuosina 2006–2009 havaittiin.

Myös koululaisia ennätysmäärä

Opettajat ja koululaiset kutsuttiin jo kuudetta kertaa mukaan Pihabongauksen koululaisviikkoon, jota vietettiin varsinaista tapahtumaa edeltäneinä arkipäivinä 24.–28.1. Havaintojaan lähetti yli 3 600 osallistujaa yli 230 luokasta tai muusta ryhmästä. Tapahtuman suosio kasvaa jatkuvasti: osallistujia oli peräti kolmannes enemmän kuin viime vuonna, jolloin myös rikottiin vanha ennätys. Kuten tavallisessa Pihabongauksessa, koululaistenkin tavoitteena on laskea enintään tunnin

ajalta kustakin lintulajista suurin yhdellä hetkellä havaittu määrä. Samalla avautuu tilaisuus tutustua yhdessä tarkemmin esimerkiksi eläinten talvehtimiseen tai tieteellisen havainnoinnin periaatteisiin. Talitiainen oli koululaisviikolla sekä yksilömäärältään runsain että useimmilla paikoilla havaittu eli yleisin lintulaji. Seuraavaksi runsaimmat lajit olivat naakka, tilhi ja varis. Yleisimpien lajien listalta puolestaan löytyvät seuraavina varis, harakka ja sinitiainen. Tarkemmat tulokset löytyvät tapahtuman verkkosivuilta.

kuva:

Kevään suuri lintuharrastuspäivä

Lauantaina 7.5. lintuja seurataan pihoilla ja lintutorneissa koko maassa. Osallistu sinäkin!

Bongaa päivä pihalla

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi juuri niin kauan kuin sinulle sopii päivän aikana. Kuinka monta lintulajia löydät pihalta ja sen välittömästä läheisyydestä?

Leppoisa lintupäivä on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kirjapalkintoja.

www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla

Opettaja: tervetuloa osallistumaan luokkasi kanssa taas ensi vuonna 23.–27.1.2023!

Tornien taisto klo 5–13

Kokoa 3–8 hengen joukkue, valitse havaintopaikaksi jokin liki 600 lintutornista tai muusta tornista, ja ilmoittaudu mukaan. Ilmoittautuminen avautuu tapahtuman verkkosivuilla 19.4. Kuinka monta lintulajia havaitsette tornistanne kahdeksan tunnin aikana?

Yleisö on tervetullut torneille tutustumaan lintuihin ja kannustamaan joukkueita.

www.birdlife.fi/tornientaisto

Västäräkki

(kuva: Petri Kuhno)

Petri Vainio

Inka Plit

Atlashavaintoja on helppo tehdä myös pihapiirissä. Ruuan kantaminen – pesimävarmuusindeksi 74 – on merkki tämän sinitiaisen varmasta pesinnästä.

Kolmannen lintuatlaksen (2006–2010) tuloksissa verrattiin sinitiaishavaintoja kahden ensimmäisen atlaksen aineistoon. Sininen väri kertoo lajin leviämisestä. Uuteen lintuatlakseen kerättävät havainnot paljastavat, onko leviäminen jatkunut.

Jokainen havainto voi olla atlashavainto

Suomen pesimälinnuston levinneisyys selvitetään Suomen neljännessä lintuatlaksessa vuosina 2022–2025. Nyt on aika lähteä atlasretkelle, sillä jokaisen lintuharrastajan panosta tarvitaan tässä vapaaehtoistyön voimannäytteessä.

Aapo Salmela

Lintuatlaksen tarkoituksena on selvittää, mitä lajeja eri puolilla Suomea pesii. Koko maa on jaettu atlasruutuihin, joilta pesintöjä etsitään. Yhden ruudun koko on 10 × 10 kilometriä. Ruutujen sijoittumista kartalle voi tarkastella atlaksen verkkosivuilla (lintuatlas.fi).

Atlasretkillä kaikki havaitut lajit ovat mielenkiintoisia. Ruudulla havaittujen lajien määrä kasvaa, kun retkeilee monipuolisesti erilaisissa elinympäristöissä. Voisiko ruudun lammella pesiä vesilintuja tai rantakanoja? Houkutteleeko joenvarsi yölaulajia? Saapuuko kirjosieppo jälleen pesimään kotipihan pönttöön?

Koska eri lajit pesivät eri aikaan, atlasretkeilyä kannattaa harrastaa kevättalvesta pitkälle kesään, aina elokuulle asti. Atlashavaintojen kerääminen on helppo yhdistää muihin linturetkiin tai vaikka kesämökkeilyyn.

Erilaisia pesinnän merkkejä

Erityisen arvokkaita atlaksessa ovat havainnot varmistetuista pesinnöistä, mutta myös muita pesinnän merkkejä on syytä tarkkailla. Maastossa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa lintujen varoitusääniin, jotka usein paljastavat pesän tai poikueen olevan lähistöllä, ja tarkkailla lintujen nokkia nähdäkseen, kantaako emo pesäaineksia tai

ruokaa poikasille.

Pesinnän todennäköisyyttä arvioidaan kirjaamalla havainnolle pesimävarmuusindeksi, joka kertoo, onko pesintä mahdollinen, todennäköinen tai varma. Esimerkiksi todennäköisestä pesinnästä kertova indeksi 4 merkitään aktiivisesti samalla reviirillä laulavalle linnulle ja varmasta pesinnästä kertova indeksi 74 ruokaa kantavalle emolle. Kaikkien indeksien tarkat kuvaukset löytyvät verkkosivuiltamme (www. birdlife.fi/lintuatlas) sekä lyhyemmin Tiira-lintutietopalvelusta (www.tiira.fi).

Havainnot talteen ja kartalle

Atlaksessa jokainen lintuhavainto on tallentamisen arvoinen. Harvoin voi olla varma siitä, että samalta ruudulta myöhemmin löytyisi saman lajin pidemmälle edennyt pesintä. Lisäksi monien lajien pesinnän varmistaminen on vaikeaa, jolloin tarvitaan havaintoja mahdollisista pesinnöistä.

Atlashavainnot voi tallentaa tuttuun Tiira-lintutietopalveluun. Niille tulee valita pesimävarmuusindeksi “Lisätietoja”-kentän vierestä havaintoa ilmoittaessa. Ilman pesimävarmuusindeksiä havainto ei tule atlakseen – muista siis kirjata indeksi kaikissa mahdolliseenkin pesintään viittaavissa havainnoissa.

Pesimävarmuusindeksillä varustettua havaintoa kirjatessa linnun paikka on pakollinen tieto havainnoijan paikan

lisäksi. Kiinnitä huomiota linnun tarkan paikan ilmoittamiseen erityisesti atlasruutujen rajoilla. Yksityiskohtainen ohje havaintojen tallentamiseen löytyy atlaksen verkkosivuilta.

Seuraa tulospalvelua

Verkkosivujen tulospalvelussa voi tarkastella havaintojen kertymistä atlasruuduissa eri puolilta Suomea lähes reaaliajassa. Voit tarkastella esimerkiksi oman kotikuntasi tai lintuyhdistyksesi alueelta kertyviä havaintoja tai tarkastella havaintoja lajeittain, jolloin näet kunkin atlasruudun korkeimman lajille ilmoitetun pesimävarmuusindeksin.

Tulospalvelua kannattaakin käyttää retkien suunnitteluun: voit suunnata retkesi alueille, joilta havaintoja on kertynyt toistaiseksi niukasti, tai lähteä etsimään tietyltä ruudulta vielä puuttuvaa lajia. Atlas antaa hyvän syyn laajentaa omaa retkeilyä uusille, kiinnostaville alueille.

Lintuyhdistyksille atlas on mainio tilaisuus päivittää tiedot yhdistyksen alueella tavattavista lintulajeista. Onko alueelle levinnyt uusia pesimälajeja?

Pesintöjen häirintä on kiellettyä myös atlaksen aikana. Älä koskaan häiritse pesiviä lintuja pesinnän varmistamiseksi, vaan käytä mieluummin alempaa pesimävarmuusindeksiä.

Vieläkö harvalukuisia lajeja löytyy syrjäisemmiltä seuduilta?

Atlaksessa hyödynnetään myös muista linnustoseurannoista, kuten maalintujen linja- ja pistelaskennoista, vesilintulaskennoista, IBA-alueiden laskennoista (ks. s. 20) ja rengastuksesta kertyviä havaintoja. Osallistumalla esimerkiksi vakiolinjalaskentaan kerrytät siis arvokasta aineistoa samalla kertaa niin linjalaskenta-aineistoon kuin atlakseenkin. Atlaskauden aikana kannattaakin osallistua aktiivisesti myös muihin linnustoseurantoihin.

Lintuatlaksen verkkosivuilta löytyy runsaasti lisätietoa, kuten tulospalvelu, yksityiskohtaiset ohjeet pesimävarmuusindeksien käytöstä ja eri lajien pesintöjen varmistamisesta: birdlife.fi/lintuatlas lintuatlas.fi

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi

Arto Juvonen / Lintukuva.fi Luomus, Suomen 3. Lintuatlas (CC BY-NC-SA)

UNIQUENESS IS HIDING IN THE DETAIL

PÖNTTÖ

Laskennat Suomen parhailla lintualueilla jatkuvat

Tero Toivanen

6.–7.6.2020

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Osallistu sinäkin!

11.–12.6.2022 19.6. palkintoja.

Kottarainen

(kuva: Jan

Södersved)

Kerro meille, mitä linnunpönttöjä pihallasi tai mökilläsi on ja mitä lintuja niissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. Havainnot ilmoitetaan 14.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla.

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) seuranta antaa tietoa Suomen arvokkaimpien lintukohteiden tilasta ja monien harvalukuisten lintulajien esiintymisestä Suomessa. Laskentatuloksia käytetään linnustonsuojelussa monin tavoin, ja maamme sadan IBA-alueen seuranta on myös BirdLife Suomen kansainvälinen velvoite. Vuosittain IBA-laskennoissa inventoidaan noin kymmenen IBA-alueen linnusto. IBA-alueiden seurannat sisältävät niin lintuvesillä ja saaristossa tehtäviä kartoituksia kuin linjalaskentoja metsissä, soilla ja tuntureilla. Vuonna 2022 IBA-laskentoja tehdään esimerkiksi Suomenlahden matalikkoalueilla ja Perämerellä Krunnien saaristossa. Monella Itä- ja Pohjois-Suomen IBA-alueella on tarpeen täydentää viimeisen vuosikymmenen aikana kerättyjä laskentatietoja. Tärkeitä kohteita ovat esimerkiksi Koitajoen alue Ilomantsissa, Maltion tunturit itäisessä Lapissa sekä Kilsiaa-

van–Ristivuoman alue Rovaniemen seudulla. Kaikki linnustonseurannasta kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan IBA-alueiden laskentoihin. Parin laskennan tekeminen IBA-alueella on helppo yhdistää esimerkiksi lintuatlasretkeilyyn (ks. s. 18) tai kesäiseen lomamatkaan. Kysy, löytyisikö reittisi varrelta sopivia laskentakohteita! Aiempaa kokemusta lintulaskennasta ei tarvitse olla, mutta alueen pesimälinnut ja niiden äänet on hyvä tuntea. IBA-seurantaa tuet myös retkeilemällä millä tahansa Suomen arvokkaalla lintualueella ja ilmoittamalla havaintosi Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

Kysy lisää tai ilmoittaudu laskijaksi: tero.toivanen@birdlife.fi

Ornis Fennica uudistui

Kaisa Välimäki

BirdLife Suomi kustantaa Ornis Fennica -tiedelehteä, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimusartikkeleita Fennoskandian linnuista. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1924, ja vuosien varrella lehdessä on julkaistu monia suomalaisen lintutieteen historiaan jääneitä artikkeleita.

Vuoden 2022 alussa Ornis Fennica uudistui monella tavalla. Lehden päätoimittaja Suvi Ruuskanen luovutti paikkansa seuraajalleen

Patrik Karellille. Samalla vietiin eteenpäin päätoimittaja Ruuskasen ja muun toimituskunnan valmistelema uudistus: lehti siirtyi Tieteellisten seurain valtuuskunnan tarjoamaan julkaisujärjestelmään ja sai samalla uuden verkkosivun (www. ornisfennica.journal.fi). Isot kiitokset Suville ja muulle toimituskunnalle, ja onnea Patrikille tulevaan!

Ornis Fennicaa voi verkossa lukea kuka tahansa, kun taas painetun lehden tilaus on edelleen maksullinen. Uusimmista julkaisuista lehti tiedottaa sosiaalisen median kanavillaan Facebookissa ja Twitterissä. Lehden vanhoihin numeroihin voi tutustua BirdLifen lintulehtiportaalissa (lintulehti.birdlife. fi). Hauskoja lukuhetkiä!

Tällä peitteisellä lintukosteikolla laulujoutsenen pesintä paljastui sattumalta vasta keskikesän kuvauslennolla. Kuvauskorkeus on 120 metriä, mikä ei häirinnyt joutsenperheen ruokarauhaa.

Havainnoi ja kuvaa huomaavaisesti – myös droonilla

Luonnonsuojelulainsäädäntö ja huomaavaisen havainnoinnin ohjeet koskevat myös miehittämättömien ilma-alusten lennättäjiä.

Heikki Helle

Drooni voi lentäessään häiritä lintuja sekä äänellään että lähestymisellään. Aiheutetun häiriön havaitseminen on kuitenkin vaikeaa, koska laite liikkuu usein hyvinkin etäällä sitä operoivasta lennättäjästä. Hyvä periaate lennättäjälle on ajatella itsensä droonin paikalle: aiheuttaisinko linnuille häiriötä, jos olisin itse näin lähellä niitä?

Lintujen reagointi drooneihin vaihtelee paljon sekä lajikohtaisesti että lintuyksilöiden välillä, mutta myös vuodenajan, parvikoon ja käytetyn droonin äänekkyyden mukaan. Tyypillisesti linnut kiinnittävät huomiota drooniin jo kauempaa ja pakeneminen on vasta viimeinen keino reagoida lähestyvään uhkaan.

Linnuston- tai luonnonsuojeluun perustuvia ilmatilarajoituksia ei ole ainakaan vielä asetettu, vaikka lainsäädännön näkökulmasta erilaisia rajoittavia tai kieltäviä ilmatilavyöhykkeitä voidaan perustaa välttämättömästä syystä myös ympäristönsuojelun kannalta tär-

BirdLifen ohje: www.birdlife.fi/droonit

keiden kohteiden suojaamiseksi.

Tällä hetkellä droonien käyttöä rajoittaa luonnonsuojelulain 39 §, jonka noudattamisesta jokainen lennättäjä vastaa itse: ”Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden – – tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla”.

Lennätysohjeita

Minimilentokorkeuksia tai -etäisyyksiä linnuista on droonille mahdotonta määritellä. Lintujen reaktioita drooniin on tarkkailtava herkeämättä. Jos ne kiinnittävät huomiota drooniin ja liikehtivät levottomasti, on viipymättä peräännyttävä tai noustava korkeammalle, jotta lintuja ei ajeta lentoon.

Ohjeellisena minimietäisyytenä lintuihin droonin lentoonlähdössä ja lintujen yläpuolella lennettäessä on mainittu sata metriä: sitä lähempänä todennäköisyys lintujen häiriintymiselle kasvaa.

Yksittäiset linnut voivat myös lähestyä kiinnostuneina droonia. Tällöin ilmatilasta on syytä poistua pikaisesti, sillä droonin potkurit voivat vahingoittaa liian uteliasta lintua.

Herkillä lintukohteilla ei ole syytä huvitarkoituksessa lennättää drooneja lainkaan. Ammatti- ja tutkimuskäytössä droonille löytyy käyttökohteita esimerkiksi luvanvaraisissa pesätarkastuksissa ja -laskennoissa.

Muistilista

Rekisteröidy droonipilotiksi ja suorita pätevyyskoe (www.droneinfo.fi/fi).

Tiedä, missä lennätät – huomioi ilmatilan rajoitusvyöhykkeet ja lentoturvallisuus (ks. esim. AVIAMAPS-sovellus).

Lintujen tahallinen häiritseminen on luonnonsuojelulain perusteella kielletty.

Harkitse ja suunnittele lennätyksesi tarkoin.

Lintujen läheisyydessä noudata varovaisuutta ja käytä mahdollisimman hidasta nopeutta.

– Vältä erityisesti nopeita käännöksiä, nousuja ja laskuja.

Peräänny, jos linnut reagoivat drooniin –olet lentänyt liian lähelle.

Erityisen herkkiä paikkoja ovat:

arvokkaat lintuvedet

lintujen pesimäyhdyskunnat esimerkiksi saaristossa

häirinnälle alttiiden petolintujen ja muiden suurikokoisten lintujen pesimäpaikat

muutonaikaiset levähdysalueet.

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille.

Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.

Miten?

Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa

Missä?

Luokkaopetuksessa.

Milloin?

Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.

Heikki Helle

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Naurulokki tuo kevään

• Mustakurkkumurri kävi täällä

• Lintuinfluenssa piinaa Eurooppaa

• Kurkien päämuuton ennustaminen

• Miten menestyä lintukuvakilpailuissa?

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Kiikariin on merkitty kaksi lukua: suurennus ja etulinssin halkaisija. Esimerkiksi 10 millimetriä. Lisäksi on usein kerrottu näkökentän laajuus, joka tässä on 7,2 astetta.

Optiikkaa et

Mitä kannattaa ottaa huomioon kiikarin ja kaukoputken valinnassa?

Pekka J. Nikander

Hyvä optiikka on lintuharrastajalle tärkeä hankinta. Välineiden valinta kannattaa aloittaa miettimällä, miten aktiiviseen käyttöön ne on tarkoitettu ja kuinka paljon niihin on valmis sijoittamaan rahaa.

Kiikareissa hinta ja laatu kulkevat pitkälti käsi kädessä. Hintaluokissa ylemmäksi siirryttäessä kuvan laatu ja mekaaninen kestävyys paranevat, osat ovat laadukkaampia ja linssimateriaalit sekä linssien kalvotukset parempia. Alimmassa, alle 200 euron hintaluokassa näkökenttä on yleensä maltillinen, kuvan reuna on pehmeähkö eikä valonläpäisy ole niin hyvä kuin kalliimmissa malleissa. Edullisemmilla kiikareilla pärjää kuitenkin hyvin esimerkiksi kesämökillä tai tavallisessa retkikäytössä.

Keskihintaluokan ja sitä kalliimpien mallien näkökenttä on yleensä laajakulmainen, linssien ulkopinnoissa aletaan käyttää likaa hylkivää nanopinnoitetta ja vesitiiviys on parempi eli kiikari kestää enemmän vedenpainetta pidemmän aikaa. Hinnan noustessa myös kuvanlaatu paranee. Huippukiikarin tunnistaa paitsi yli tuhannen euron hinnasta myös terävästä ja sävykkäästä kuvasta ja koko kuva-alan tasalaatuisuudesta. Silmät eivät rasitu, ja kiikarilla jaksaa katsella pidempään.

Suurennus tarpeen mukaan

Toiseksi kannattaa pohtia kiikarin suurennuskerrointa. Eri suurennuksilla on omat etunsa.

Kahdeksan kertaa suurentavan kiikarin näkökenttä on yleensä laajempi ja kuva vakaampi ja rauhallisempi kuin enemmän suurentavissa kiikareissa, sillä käsien liike ei näy niin selvästi kuvassa kuin isommilla suurennuksilla. Lisäksi terävyysalue kaventuu suurennuksen myötä, joten isommilla suurennuksilla kuvaa on tarkennettava useammin. Isompi suurennus ei siis tee kiikarista automaattisesti parempaa.

× 42 kertoo, että suurennuskerroin on 10 ja etulinssin halkaisija 42 Paras kiikari on se, joka sopii käyttäjänsä käsiin ja tuntuu levolliselta silmille. Optiikka kannattaakin aina testata ennen ostamista.

simässä

Ainoa selkeä etu on, että suurempi suurennus tuo kohteen lähemmäksi. 12-kertaiset ja sitä suuremmat suurennukset vähentävät jo kaukoputken tarvetta. Silloin joutuu tosin tyytymään suppeampaan näkökenttään ja epävakaampaan kuvaan, mutta lintujen tunnistaminen onnistuu kauempaa.

Ero 8- ja 10-kertaisen suurennuksen välillä on käytännössä melko pieni: jos lintua ei pysty tunnistamaan 8-kertaisella suurennuksella, se ei usein onnistu 10-kertaisellakaan. Lisäksi selkeämpi tärinä vesittää isomman suurennuksen etua. On toki makuasia, kuinka häiritsevää tämä on.

Käsistä johtuvaa tärinää voi vähentää esimerkiksi seipiön eli staijauskepin avulla tai käyttämällä elektronisella kuvanvakaimella varustettuja kiikareita. Niiden suurennukset ovat usein selvästi suurempia kuin perinteisten kiikareiden, mutta kuva on vakaa aivan kuin kiikari olisi jalustalla, joten yksityiskohdista on helppo saada selvää. Vakaajakiikarit toimivat myös vesillä liikuttaessa mainiosti, sillä aluksen keinunta saadaan eliminoitua.

Kun kiikari ei riitä

Kun haluaa nähdä vielä paremmin, on aika harkita kaukoputken hankintaa. Kaukoputkissa optiikan laatu on kiikariakin tärkeämpää, sillä isot suurennukset paljastavat armotta optiikan virheet. Varsinkin halvemmissa markettikaukoputkissa on usein optisia ongelmia. Parhaissa kaukoputkissa käytetään hinnakkaita erikoislasilaatuja, sillä isoilla, yli 30-kertaisilla suurennuksilla kuvaa ei saa täysin teräväksi perinteisellä optisella lasilla. Etulinssin koko vaikuttaa huomattavasti kaukoputken laatuun ja painoon. Mitä isompi etulinssi, sitä kirkkaampi kuva ja parempi erotuskyky putkessa on. Sillä

erottaa enemmän yksityiskohtia kohteesta, mutta koska iso ja laadukas etulinssi on vaikea valmistaa, se on kallis. Suurilinssinen kaukoputki on myös painava. Kaukoputkissa kannattaakin miettiä tarkkaan, mitä haluaa. Jos katselee kotijärven tai lähiympäristön lintuja, pärjää esimerkiksi hyvälaatuisella 50 millimetrin pikkuputkella, mutta jos haluaa nähdä pienimmätkin yksityiskohdat, tarvitsee suuren ja kalliin kaukoputken. Jos lisäksi haluaa kuvata kaukoputken läpi esimerkiksi puhelimella, kannattaa hankkia paremman luokan laite, sillä edullisempien kaukoputkien optiikan laatu ei riitä terävien kuvien ottamiseen.

Jalusta on kaukoputken kaveri

Kaukoputki tarvitsee myös tukevan jalustan, eikä sen tärkeyttä kannata aliarvioida. Huono jalusta pilaa hyvänkin kaukoputken, sillä tuulessa tärisevästä kuvasta ei saa selvää.

Nykyisin valtaosa jalustoista on tehty hiilikuidusta keveyden ja tukevuuden takia. Kevyet, 2–3 kiloa painavat metalliset jalustat värisevät selvästi enemmän kuin vastaavan kokoiset hiilikuitujalat. Puujalustat ovat erittäin tukevia, mutta myös kookkaita ja painavia. Jos jalustaa kaukoputkineen kanniskelee paljon, voi harkita kevyempää jalustaa, mutta jos seisoo pitkät ajat samassa paikassa esimerkiksi seuraamassa muuttoa, kannattaa valita mahdollisimman tukeva jalusta.

Myös jalustan videopää, johon kaukoputki kiinnitetään, on tärkeä. Kevyissä ja edullisimmissa videopäissä säädöt eivät ole niin monipuoliset kuin kalliimmissa malleissa. Monipuoliset säädöt helpottavat liikkeiden hienosäätöä ja liikkuvien kohteiden seurantaa.

Kaikissa optiikkahankinnoissa kannattaa tukeutua asiantuntijaliikkeeseen, jossa tunnetaan tuotteet ja

Kaukoputki suurentaa huomattavasti kiikaria enemmän: tyypillisessä lintukaukoputkessa on jopa 70 kertaa suurentava zoom-okulaari. Muissa ominaisuuksissa riittää valinnanvaraa.

osataan neuvoa valinnoissa. Tuotteet kannattaa myös aina testata ennen ostamista. Vastineeksi saat vuosikymmeniksi harrastusvälineen, jonka kuvanlaatua ja käyttömukavuutta ei tarvitse harmitella.

Suomen Lintuvaruste Oy on BirdLife Suomen omistama lintuharrastajien erikoisliike, josta saat taatusti asiantuntevaa neuvontaa. Käy myymälässä Helsingin Viikissä (Koetilantie 1 B 3) tai tutustu verkkokauppaan (www.suomenlintuvaruste.com).

Pekka J. Nikander

Pekka J. Nikander

Pekka J. Nikander

Kiikarin läpi

Olisiko teillä hetki aikaa havainnoida lintuja?

Suvi Riihiluoma

”Harrastuksesta ei ikinä kannattaisi tehdä ammattia”, tokaisi eräs uupumuksen syövereissä kahlaava eläinlääkäri avustaessani häntä hevosen eutanasiassa. Äänessä oli kokemusta, mutta myös väsymystä ja katkeruutta. Silloin se kuitenkin kuulosti viisaalta ajatukselta.

Tällä lausahduksella oli sen verran suuri vaikutus, että mutkaiset elämänpolut johdattivat minut työterveyshoitajan ammattiin, jossa toimin edelleen. Nykyään kuitenkin osa-aikaisesti.

Kiinnostus lintuihin on kohdallani parantumaton ja edelleen paheneva tila. Lintujen lumo sai minut pauloihinsa jo lapsena. Kotipiha Lempäälässä oli monimuotoinen ympäristö, joka tarjosi ravintoa ja suojaa linnuille ympäri vuoden. Halusin kertoa lintuhavainnoistani muille, erityisesti isälleni, joka aina kärsivällisesti kuunteli asiani.

Lopulta ajatus ammattimaisesta lintuopastoiminnasta heräsi Uuden-Seelannin matkallani, jossa toiminta näytti olevan varsin vakiintunut elinkeino. Ajatukseni kohtasi myötätuulta vuosia myöhemmin, kun vuonna 2019 hain Mikko Oivukan ja Ari Linnan kannustamana mukaan EU-rahoitteiseen Baltic Wings -hankkeeseen, jossa Itämeren alueelle koulutettiin lintuoppaita. Tuolloin Mikko kannusti tekemään viisivuotissuunnitelman yrittäjäksi ryhtymisestä.

Kesällä 2020 elämän armottomuus löi minut polvilleni, kun puolisoni ja lasteni isä menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen. Lyijynraskailta tuntuneet hengenvedot, tunnit ja päivät kuluivat. Kuolinsiivousta tehdessäni ymmärsin, että lintujen tarkkailu on aina ollut tärkeä ja helposti toteutettava ankkuroitumiskeino hetkeen ja ympäristöön myös elämän raskaimmissa vaiheissa. Vuonna 2021 perustin oman toiminimen, Bird by Bird – Lintuopaspalvelut Suvi Riihiluoma. Toimin edelleen myös BirdLife Suomen retkikummina. Lintuharrastus on saanut rinnalleen suuren määrän hallinnollisia töitä, asiakaspalvelutehtäviä, verkostoitumista ja markkinointia. Lintujen havainnoinnin tuoma ilo ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaikka harrastuksesta on tullut myös ammatti. Haluan edelleen kertoa ihmisille linnuista.

Nautin nähdä, kuinka asiakkaat pysähtyvät lintujen äärelle ja saavuttavat vuorovaikutuksen luonnon kanssa. Lintuoppaan anti asiakkaalle on paljon muutakin kuin lajien osoittamista ja nimeämistä. Uskon vahvasti siihen, että lintujen havainnointi edistää hyvinvointia ja toivon, että mahdollisimman moni löytää tämän palvelun voidakseen paremmin jatkossakin.

Kirjoittaja on 40-vuotias Kummeli-huumorin sanansaattaja ja Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja.

Ilmoita nauru- ja pikkulokkihavainnot

BirdLifen vuoden linnut ovat naurulokki ja pikkulokki. Kirjaa kaikki havainnot molemmista lajeista Tiiraan!

Aapo Salmela

Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kartoittaa tämän vuoden aikana nauru- ja pikkulokkien pesimäpaikat, pesivien lintujen lukumäärät sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet koko maassa. Osana seurantaa lasketaan uudelleen vuoden 2008 kartoituksessa lasketut pesimäpaikat. Kaikki lintuharrastajat voivat osallistua omilla havainnoillaan.

Havainnot kirjataan Tiira-lintutietopalveluun (tiira.fi). Merkitse havaintoon aina päivämäärä ja tarkka havaintopaikka. Merkitse lukumääräksi lintujen kokonaismäärä ja erittele pesintää koskevien havaintojen lisätietoihin arvioitu tai laskettu pesivien parien määrä sekä mahdolliset pesimättömät linnut. Erittele myös aikuisten ja nuorien lintujen määrät.

Muuttavat linnut tarkkailussa

Naurulokin kevätmuutto alkaa Suomessa jo maaliskuussa ja on voimakkaimmillaan huhtikuussa, jolloin lintuja tavataan jo koko maassa. Pikkulokin ensimmäiset yksilöt saapuvat Suomeen huhtikuussa, ja lajin päämuutto ajoittuu toukokuulle.

Molemmat lajit ruokailevat muuttomatkoillaan erilaisilla kosteikoilla, joista löytyy runsaasti hyönteisravintoa. Hyviä ruokailupaikkoja voi löytyä myös esimerkiksi tulvivilta pelloilta. Lepäily- ja ruokailualueet voivat vaihdella paljonkin vuosien välillä, joten havainnot pienistäkin lokkimääristä kannattaa ilmoittaa. Muutonaikaisten havaintojen lisätietoihin kannattaa kirjata tietoja lintujen liikkeistä

VUODEN LINNUT

– esimerkiksi ”ruokailivat pelloilla ja poistuivat yöpymään lähijärvelle”

Muutonaikaisista lepäily- ja ruokailualueista kerätään tietoja myös lajien syysmuuton yhteydessä. Molempien lajien syysmuutto käynnistyy varhain ja on jo heinäkuussa voimakasta. Syyskuussa Suomessa tavataan enää pieniä määriä molempia lajeja.

Perehdy pesimälaskentaan

Huomattava osa maamme nauru- ja pikkulokeista pesii rehevillä lintuvesillä. Molempia lajeja pesii myös selkävesien ja saariston luodoilla, tekoaltailla ja Pohjois-Suomen avosoilla. Useimpien yhdyskuntien parimäärät voidaan arvioida melko luotettavasti laskemalla pesillään oleskelevat linnut haudonta-aikaan toukokuussa tai kesäkuun alkupuolella, maan pohjoisosissa vielä kesäkuun puolivälissä. Pesivien lintujen laskentaan saat lisäohjeita oman jäsenyhdistyksesi vuoden lintu -vastaavalta ja hankkeen verkkosivuilta. Lokkiretkiä kannattaa suunnata erityisesti vähän retkeillyille alueille sekä selkävesille, joiden pikkusaarissa ja luodoilla pesiviä lokkeja ei useinkaan voi laskea mannerrannoilta käsin. Lokkiretkeilyn lomassa on hyvä kirjata muistiin myös atlashavaintoja (ks. s. 18).

Tarkemmat ohjeet ja muita lisätietoja: birdlife.fi/vuodenlintu Tutustu lajien määritykseen viereisellä sivulla!

Hautova naurulokkiemo katoaa helposti kasvillisuuden sekaan, joten niitä laskiessa on oltava tarkkana. Hautovat linnut kannattaa laskea kauempaa kaukoputkella.

Petri Vainio

Huppupäiset lokit

Ville-Pekka Liimatainen

Naurulokki ja sitä muistuttava pikkulokki viihtyvät usein naapureina esimerkiksi ruovikkoisilla järvillä ja lahdilla. Pikkulokin huomaa naurulokkien seasta tavallisimmin äänen ja tiiramaisen kevyen lentotavan perusteella. Kevätmuutolla voi tavata myös esiaikuisia lintuja, joiden tuntomerkit poikkeavat tämän vertailun kesäpukuisista vanhoista linnuista.

Pikkulokki, dvärgmås (Hydrocoloeus minutus)

Koko Noin kolmanneksen pienempi, pituus 24–28 cm

Siiven yläpinta Yhtenäinen valkea siiven takareuna, joka kiertää siiven kärjen ympäri

Siiven alapinta Kauttaaltaan miltei noenmusta, takareuna valkea

Siiven kärjen muoto Pyöristynyt

Hupun väri ja muoto Pikimusta, ulottuu alemmas kiertäen kaulan ympäri

Silmärengas Ei ole

Ääni Painokas ja nasaali käkk, yksittäin tai sarjoissa: käkk’ä-käkk’ä-käkk

Naurulokki, skrattmås (Larus ridibundus)

Pituus 35–39 cm

Laajalti valkea käsisiiven etureuna, ohuelti musta käsisiiven takareuna

Vaalea, tummenee kärkeä kohti

Terävä

Tummanruskea, kiertää kurkusta korvan kautta päälaen takaosaan

Valkea ”kuunsirppi” silmän takana

Kimeää kirkunaa ja rääkymistä

1. Mikä on tämä koko maassa tavattava eloisa, mielellään pihapöntöissä pesivä lintu?

2. Kuinka monta munaa käki munii?

3. Mistä Suomessa rengastettu Klasu-maakotka löytyi ammuttuna joulukuussa?

4. Mikä/mitkä seuraavista lajeista on havaittu Suomessa: flamingo, lunni, myrskylintu, pitkäjalka, tornipöllö?

5. Mikä erikoispiirre liittyy pähkinänakkelin kolopesän kulkuaukkoon?

6. Minkä väriset ovat sarvipöllön silmät?

7. Mikä lintu on nimetty roomalaisten viisauden ja sodankäynnin jumalattaren mukaan?

8. Kuinka monta äärimmäisen uhanalaisen tunturihaukan onnistunutta pesintää todettiin viime vuonna Suomessa?

9. Mikä on Ison-Britannian kansallislintu?

10. Mitä hyötyä rantakanoille on pitkistä varpaista? Oikeat vastaukset sivulla 26. 10 kiperää linnuista!

Pertti Rasp

Sanaympyrä

Anne Kotiharju

Ohje:

Sanaympyrätehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjan per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Myötäpäivään sanat ovat lintulajeja, vastapäivään kaikenlaisia sanoja. Sanat ovat yksikön tai monikon perusmuodossa. Valmiiksi on annettu vastapäivään ensimmäisen sanan alkukirjain. Myötäpäivään luettavien lintulajien alkupistettä ei anneta.

Vihjeet

Myötäpäivään (lintuja): Kantaa valkoista otsakilpeä • Näillä on vatsapuolella kauhamainen kuvio • Sukeltaja pitkillä pyrstöjouhilla • Valkoinen kellertäväniskainen pohjoinen merilintu • “Pohjoisen pingviini”

Vastapäivään: Harrastushevonen • Harjoittaa luonnonuskontoa • Japanin prinsessa • Leluautomerkki • Työtehtävistä • Ikäviä selkärankavaivoja • Sinnemäki

Vastaa ja voita!

Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi 18.8. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@ birdlife.fi ja osallistut pienten palkintojen arvontaan!

Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.

Viime numeron oikea ratkaisu vastapäivään: LURUANASROSAPALINAASAFINNULOSTEMIKKO

Lintumessut

Tule mukaan Lintumessuille tutustumaan näytteilleasettajiin, tapaamaan lintu- ja luontoharrastajia ja alan ammattilaisia!

• Uusimmat tuotteet esittelyssä ja testattavana

• Messutarjouksia

• Mielenkiintoista ohjelmaa

• Lintuopastuksia

Lintumessut järjestetään Helsingin Viikissä entisen Gardenian lähistöllä (Koetilantie). Messuilla mukana myös Lintuvaruste ja BirdLife Suomi Tapahtumalla tuetaan linnustonsuojelua.

Vapaa pääsy Tervetuloa!

lauantaina 27.8. klo 10–17 Helsingin Viikissä www.birdlife.fi/lintumessut

Ohjelman juontaa luontotoimittaja Paul Segersvärd

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Edustajisto kokoontui kevätkokoukseen 26.–27.3. Raumalle. Tilaisuuteen saattoi osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Lauantaina kokouksen aattona käsiteltiin ajankohtaisia järjestöasioita ja juhlittiin 20-vuotiasta Rauman Seudun Lintuharrastajat ry:tä.

Kokoukseen osallistui 71 edustajaa (joista 44 etänä) 26 jäsenyhdistyksestä.

Edustajiston puheenjohtajana valittiin jatkamaan kaudella 2022–2023 Petri Seppälä Varapuheenjohtajaksi valittiin samoin jatkokaudelle Arto Kalliola

Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2021.

Tiira-lintutietopalvelun uuden version kehityksestä esitettiin tilannekatsaus. Uudistamisen aikataulu ei ole toteutunut luvatun mukaisesti. Syynä on koodareiden siirtyminen toisiin töihin sekä ostopalveluna tehdyn osion toimituksen viivästyminen. Tiiran uudistukseen panostettiin viime vuonna ennätyksellisesti. Siviilipal-

10 kiperää linnuista (s. 25)

Vastaukset:

8. Lajilla todettiin vain viisi asuttua reviiriä ja onnistunutta pesintää. 9. Punarinta. 10. Niiden ansiosta paino jakautuu laajemmalle alueelle, ja lintu pystyy helpommin liikkumaan kelluvien vesikasvien varassa.

velusta suorittavia henkilöitä oli kolme, tuntitöinä Tiiraa tekeviä oli useita ja ostopalveluna hankittiin satoja työtunteja sekä tilattiin yksi isompi toiminnallinen kokonaisuus. Tällä hetkellä ohjelmoijista on pulaa erityisesti käyttöliittymäpuolella. Tilanteeseen haetaan ratkaisua ja etsitään uusia yhteistyötahoja. Suurin tarve on senioritason fronttiosaajalle – toivomme vinkkejä hyvistä tekijöistä! – Kokouksessa palkittiin vuoden lintuyhdistyksenä Porvoon Seudun Lintuyhdistys (ks. s. 13).

Edustajiston syyskokous järjestetään marraskuussa Joensuussa. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.

4. Kaikki nämä lajit.

3. Ukrainasta.

2. Käkinaaras voi munia muiden lintujen pesiin lisääntymiskaudellaan touko–kesäkuussa jopa noin 20 munaa mutta tavallisimmin noin 10 munaa.

1. Kirjosieppo (naaras).

5. Emot (useimmiten naaras) muuraavat pesäaukon saven, syljen ja muun aineksen seoksella itselleen sopivan kokoiseksi pesärosvojen pääsyn estämiseksi. 6. Oranssit. 7. Minervanpöllö.

MAJOITUSTILAA

EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan.

VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!!

Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

Lintuharrastajan oma kauppa

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Europe’s Birds Gulls

Suomen Linnut Suuri Lintukirja

Monarch M7+

99A

BTX ja ATX

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife. , puh. (09) 386 7856 www.suomenlintuvaruste.com Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

Kowa

Nikon

Swarovski

Swarovski Pure NL

Petolinnut Suomen Luonnossa

Seabirds

Yksinoikeudella

Laulujoutsen.

Joona Sormunen, 6 v.

Papukaija moikkaa puun oksalta. Nea Lehtonen, 5 v.

Viirupöllö. Elsa Kettunen, 7 v.

Sinitiainen. Eero Kivihaka, 10 v.

Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi!

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Harjalintu katsoo talitiaista. Pupu etsii porkkanoita. Aurinko juo pillimehua. Lilli Kolehmainen, 6 v.

Töyhtöhyyppä. Matilda Päivinen, 6 v.

Töyhtöhyyppä. Isla Oittinen, 9 v.

Huuhkaja istuu kalliolla katselemassa tähtiä. Liinu Kolehmainen, 8 v.

Nuorisoryhmäläiset muuttoa seuraamassa Jyväskylän

Keski-Suomen nuortenryhmä tuo linnuista

kiinnostuneet yhteen

Juho Hartikka

Loppuvuodesta 2020 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys (KSLY) perusti alle 30-vuotiaille jäsenilleen suunnatun WhatsApp-ryhmän. Ennen ryhmän perustamista KSLY:n jäsenistössä oli allekirjoittaneen tiedossa vain muutama omatoimisesti retkeilevä nuori. Eteläisemmässä Suomessa toimivien lintuyhdistyksien edistyksellinen nuorisotoiminta loi kuitenkin haaveen KSLY:n nuorisotoiminnasta, joka yhdistäisi toisilleen tuntemattomat nuoret harrastajat ja lisäisi näkyvällä toiminnallaan lintuharrastuksen kiinnostavuutta nuorten keskuudessa. Kepillä jäätä kokeillen KSLY:ssä päätettiin perustaa nuorten oma pikaviestiryhmä ja kysellä siihen jäseniä yhdistyksen yleisen ryhmän ja sähköpostilistan kautta.

Jukka Hintikka

Kysyntä pääsi yllättämään, kun jo perustamispäivänä ryhmä kasvoi yli kymmenpäiseksi. Nuoriso-

Nimistön uumenista

ryhmästä kertominen KSLY:n ja BirdLifen viestintäkanavissa on tuonut uusia jäseniä mukavan tasaisella tahdilla, ja nyt ryhmään kuuluu noin 20 eri-ikäistä ja -tasoista nuorta lintuharrastajaa. Tämän perusteella on helppo uskoa, että ryhmän jäsenmäärä jatkaa vielä kasvuaan sitä mukaa, kun nuorisotoiminta tulee koko ajan näkyvämmäksi osaksi yhdistyksen toimintaa.

Pandemia-ajan rajoitusten hellittämisen myötä toiminta on päässyt kunnolla vauhtiin viimeisen puolen vuoden aikana. WhatsApp-ryhmässä käydään harrastukseen liittyvää keskustelua ja sovitaan säännöllisesti linturetkiä, joilla kerrytetään yhteistä retkipinnalistaa. Nuorisojaosto on myös osallistunut KSLY:n järjestämiin ralleihin omilla joukkueillaan. Mikä tärkeintä, ryhmä on lisännyt keskisuomalaisten nuorten lintuharrastajien yhteisöllisyyttä ja luonut uusia ystävyyksiä. Oletko keskisuomalainen alle 30-vuotias ja kiinnostunut linnuista? Mukaan KSLY:n nuorisoryhmään pääset ottamalla yhteyttä Juho Hartikkaan: juho.hartikka@ hotmail.com tai 040 960 7930.

Tuntematon taviokuurna

Vaikka monen suomen linnunnimen alkuperä on ilmiselvä, joukkoon mahtuu myös epäselviä tapauksia. Pohjoisissa metsissä asustavan ja vain talvisin etelään saapuvan taviokuurnan nimi kuuluu tähän ryhmään. Itse nimeä taviokuurna ei tunneta vanhimmista lähteistä, vaan niissä mainitaan linnunnimi ka-

piankuurnattaja. Taviokuurna ilmestyy suomen kieleen yhtäkkiä Petrus Ulricus Sadelinin eläimistössä Fauna Fennica (1819), ja nimen vaihdos on mitä ilmeisimmin Sadelinin heikon suomen taidon tulos.

Mitä sitten alkuperäinen kapiankuurnattaja tarkoittaa? Yksi kuurnata-verbin merkitys on siivilöidä tai suodattaa, mikä sopii taviokuurnan ruokailu-

Nuori, tule mukaan!

→ www.birdlife.fi/nuoret

– Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

tapaan pihlajissa. Se ei syö koko marjaa esimerkiksi tilhien tai rastaiden tavoin, vaan yleensä puree marjan rikki ja poimii nokkaansa vain siemenet – siis siivilöi siemenet marjoista. Olisi johdonmukaista, että kapia-etuliite viittaisi tavalla tai toisella marjoihin, siemeniin, ravintoon tai ruoka-annokseen, mutta tämä yhteys on edelleen epäselvä.

Laajavuorella syksyllä 2021.

Juho Hartikka

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

7.5. Bongaa Päivä Pihalla ja Tornien taisto (ks. s. 17)

16.–22.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 10) 11.–12.6. Pönttöbongaus (ks. s. 20)

27.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla (ks. s. 26)

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

www.facebook.com/groups/ Bongariliitto

Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 10.12. Syyskokous klo 15.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

www.ekly.org

www.facebook.com/eklyry

Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua mahdollisista muutoksista ja lisätiedoista EKLY:n verkkosivujen tapahtumakalenterista.

18.4. Retki Lappeenrannan lintupaikoille. Kokoontuminen klo 8 Lappeenrannassa Katariinantori 6:n aukiolla.

20.4. Pönttötalkoot Lappeenrannassa klo 17–20. Lisätiedot verkkosivuilta.

24.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.

7.5. Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtuma.

10.5. Toukokuun illan lintukävely Lappeenrannassa Huhtiniemen rantaraitilla. Kokoontuminen klo 18 aallonmurtajan luona Korkkitehtaan rannassa (karttalinkki verkkosivuilla tapahtumakalenterissa).

8.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21. Retken kesto 2–3 tuntia.

10.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtö klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta ja klo 21 Siikalahden P-paikalta.

2.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Kokoontuminen P-paikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka) klo 8. Oppaat ovat paikalla klo 8–12.

9.10. Seuraamme syysmuuttoa Lappeenrannan Linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15). Oppaat ovat paikalla klo 8–12. Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963. www.oriolus.org. www.facebook.com/oriolusry

Sähköpostilista Oriolusposti ja WhatsApp-ryhmät. Ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria.tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com. www.birdlife.fi/kly www.facebook.com/kailintuyhd

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 27 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

Tapahtumat: Lisätiedot jäsentiedotteessa. Tapahtumat toteutetaan, jos pandemia ei ole esteenä.

13.4. Sääntömääräinen kevätkokous Paltaniemen kylätalolla. Kokouksen jälkeen pidetään huhtikuun kuukausikokous (yleisökokous). Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja kevätkokouskutsussa.

24.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–13 Paltaniemen kylätalolla. Tapahtumassa seurataan lintujen kevätmuuttoa opastetuilla retkillä Paltaniemen alueella ja pidetään kuvaesityksiä kylätalossa. Tapahtuman järjestävät Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY. Toukokuussa linturetki Liminganlahdelle yhdessä Kajaanin Ladun kanssa.

7.5. Tornien taisto klo 5–13. KLY:n alueella tapahtumassa on mukana n. 10 lintutornia, mm. Kajaanin Koutaniemellä Merikotka-lintutorni. Torneissa jaetaan lintutietoutta vierailevalle yleisölle.

7.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma. 16.–22.5. Lasten lintuviikko -tapahtuma. Lisätiedot Vesa Hyyryläiseltä. 14.5. Ekopinnakisa 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja. 18.5. Toukokuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Kesäkuussa 24 tunnin pinnaralli. 11.–12.6. Pönttöbongaus.

Elokuussa 12 tunnin pinnakisa. Kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana.

Syyskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla.

Syys–joulukuun aikana sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteissa ja syyskokouskutsussa.

1.–2.10. EuroBirdwatch.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Muutokset ja lisätiedot ilmoitetaan yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdithan, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa verkkosivuilta edellispäivänä. Paikallisretket tehdään omilla autoilla, ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e. Retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka. Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka. Jos koronarajoitukset estävät fyysiset kokoontumiset, pyritään lintuillat ja lintukurssi järjestämään etänä. Ks. lisätiedot verkkosivuilta lähempänä tapahtumia.

11.4. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille, luento 3/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna.

13.4. Kuikkaretki klo 18–20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi.

20.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki, RMK Sammalistonsuo.

21.4. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna.

25.4. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille, luento 4/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivi, Hämeenlinna.

7.5. Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtumat.

21.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka.

22.5. Lintukävely klo 9–11 Aulanko. Kokoontuminen Aulangon luontoliikuntakeskuksen (ulkoilumaja) edessä.

28.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa, jossa kerätään lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisa on henkilökohtainen.

29.–30.10. Joutsenbongaus.

Marraskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla.

Joulun alla lisäksi KLY:n pikkujoulujuhla!

Ajankohtaista:

KLY:n uudet verkkosivut ovat valmisteilla, ja ne on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden alkupuolella.

Kanta-Häme

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747. www.khly.fi

www.facebook.com/ birdlifekantahame

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat:

Tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Järjestelyissä huomioidaan viranomaisten koronarajoitukset.

Ajankohtaista: Xenuksen toimialueen vuoden 2022 lintu on hömötiainen. Kaikkien jäsenten toivotaan osallistuvan vuoden linnun seurantaan ja merkitsevän havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, yksilömääristä jne. Havainnot voi lähettää myös yhdistyksen puheenjohtajan sähköpostiin.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek i j a Pohjois-Uude anm anLintuhar a s a j a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Pj. Pia Hovi, piahovi@hotmail.com. www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

KeskiPohjanmaa

1.6. Lintukävelyt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä.

8.6. Lintukävelyt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä.

11.6. Yhdistyksen kesälinturalli klo 00–15. Ks. säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. myöhemmin kotisivuilta.

Kemi-Tornio

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi www.facebook.com/ groups/1257825654299957 Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perheenjäsenet 2 e.

Tapahtumat:

26.5. Helatorstain kevätretki Laitakariin klo 8–12 yhteistyössä Kemin Laitakari ry:n kanssa. Perillä Xenuksen lintuopas. Aikuiset 28 e, lapset (4–12 v) 14 e. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset: info. merike.fi tai p. 0400 195 266. Seuraa yhdistyksen ilmoittelua viestintäkanavissamme.

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307. www.kpbirdlife.fi www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa

Jäsenmaksut 2022:

Aikuiset 25 e, nuorisojäsenet (alle 21 vuotta) 15 e.

Tapahtumat:

20.4. Linturetkiopaskoulutus klo 17–19 sekä uusille että kokeneille linturetkien vetäjille Kokkolassa Villa Elban luontokoulun tiloissa (Sannanrannantie 60). Suomen kokenein lintukävelyjen järjestäjä Arto Kalliola antaa vinkkejä, miten onnistua suurenkin yleisömäärän retkioppaana. Ennakkoilmoittautuminen kahvitarjoilua varten viimeistään 12.4. sähköpostitse: johan.hassel@ekoso.fi.

20.4. Iltaretki: Villa Elban lintulava ja Rummelön lintutorni. Kokoontuminen Villa Elban luontokoulun edustalta klo 19.

7.5. Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtuma 12.5. Lintukävely Kokkolan Rantaraitilla. Kokoontuminen klo 18 Mustakarin P-paikalla.

4.–5.6. Yhdistyksen 24 tunnin kesäralli. Rallin aloitusajasta ja joukkueiden ilmoittautumisesta ilmoitetaan erikseen.

Järjestettävistä tapahtumista ja lisätiedoista ilmoitetaan erikseen yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

KeskiSuomi

Yhteystiedot:

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry www.instagram.com/ksly_ry

Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku-Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat:

13.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 565 4636).

20.4. Lintutorni-illat Muuramen Muuramenlammella ja Jyväskylän Pitkäruohossa. Opas päivystää Muuramenlammen tornilla ja Pitkäruohon tornilla klo 17–19. Lisätiedot oppailta: Muurame Jarmo Jokinen ja Jyväskylä Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com).

27.4. Lintutorni-illat Muuramen Muuramenlammella ja Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää Muuramenlammen tornilla ja Eerolanlahden lintulavan tuntumassa klo 17–19. Lisätiedot oppailta: Muurame Jarmo Jokinen ja Jyväskylä Sami Ylistö.

3.5. Lintutorni-ilta Uuraisten Särkilammella. Opas päivystää Särkilammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot Mika-Petri Harju (mipe. orni@yahoo.com, p. 050 554 7217).

4.5. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää Eerolanlahden lintulavan tuntumassa klo 17–19. Lisätiedot Sami Ylistö.

7.5. Tornien taiston yleisötorni Jyväskylän Pitkäruohossa, jonka tornilla järjestetään yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja nuorten tornikisajoukkueen kilpailupäivän edistymistä. Kisajoukkue päivystää tornissa klo 05–13. Lisätiedot Juho Hartikka (juho. hartikka@hotmail.com, p. 040 960 7930). Samana päivänä myös Bongaa päivä pihalla -tapahtuma.

11.5. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää Eerolanlahden lintulavan tuntumassa

klo 17–19. Lisätiedot Sami Ylistö.

24.5. KSLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa (Vapaudenkatu 39-41). Esityslistalla mm. vuoden 2021 vuosikertomus ja tilinpäätös. Kokouksen jälkeen esitellään käynnistyvää valtakunnallista lintuatlasta ja opastetaan atlashavainnointiin.

28.5. Yölaulajaretki Muuramessa. Kokoontuminen Muuramen Shellin pihassa klo 23. Retki tehdään polkupyörillä ja kesto on 2–3 tuntia. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Ylistö.

3.–4.6. Keski-Suomen XXVI Kesäralli. Kisa-aika on 18 tuntia alkaen perjantaina klo 21 ja loppuen lauantaina klo 15. Kisa-alue paljastetaan vasta juuri ennen rallia. Kerää 2–5 hengen joukkue ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.5. mennessä Tuomas Syrjälle (tuomas.syrja@ gmail.com, p. 040 776 6794).

13.8. Suotalkoot. Toivakassa Vuorilammen Natura-alueen soiden ennallistamistalkoot jatkuvat. Aloitus klo 10 Muuratsuolle menevän tien risteyksessä Vuorilammenvuorien kupeella. Tarjolla mukavaa tekemistä, hyvää seuraa ja ruokaa sekä juomaa. Tekemistä löytyy kaikenikäisille ja -kuntoisille. Työkaluja on tarjolla lainaan ja omiakin voi ottaa, jos löytyy. Ilmoittautumiset 11.8. mennessä Marjo Pihlajalle (marjo.pihlaja@ latvasilmu.fi, p. 045 679 8370), jotta osaamme varata sopivasti ruokaa ja tarvikkeita.

Atlaskartoituksiin perehdytetään alkeista lähtien maastoretkillä. Atlasretkiä järjestetään kesällä pitkin lintujen pesimäkautta – seuraa ilmoittelua!

Tapahtumien järjestämisessä noudatetaan ajankohtaista koronaohjeistusta, joten seuraa tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Nuorisojaosto:

KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Uudelle jaostolle on jo perustettu Whatsapp-ryhmä. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta saat Juho Hartikalta (juho.hartikka@hotmail. com, 040 960 7930).

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Aikuinen 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e ja perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com. www.kyly.fi

www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys Uusi sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 5 e

Tapahtumat: 23.4. Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilö Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

26.4. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kumppanuustalo Viikarissa, Kotkassa (Mariankatu 24). Esillä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutosehdotuksen (ks. verkkosivut) toinen käsittely. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä Google Meet -ohjelman avulla. Jos osallistut etäyhteydellä, ilmoittaudu ennakkoon viimeistään 25.4. klo 18 sähköpostilla Antto Mäkiselle (antto.makinen@gmail.com).

1.5. Vappuralli. Ralliaika klo 3–18 ja rallialueena KyLY:n toimialue. Lisätietoja myöhemmin. 25.–29.5. Nuorten arktikaretki Virolahdelle (ks. s. 31). Lisätiedot Eetu Paljakka (eetu.paljakka@ gmail.com).

26.5. Retki Ulko-Tammioon klo 5–14. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Joni Räsänen (joni.rasanen1@gmail. com).

11.6. Ekoralli. Kesto 8 tuntia. Lisätietoja myöhemmin. Yhteyshenkilö Esa Partanen.

Kesäkuussa Yölaulajaretki Kouvolan Saksanaholle. Lisätietoja myöhemmin.

27.8. Ekoralli. Kesto 6 tuntia. Lisätietoja myöhemmin. Yhteyshenkilö Esa Partanen. Seuraa ilmoittelua verkkosivuilla.

Ajankohtaista: Koko vuoden ekopinnakisa on käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Lappi

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Tuomo Ollila, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi www.facebook.com/LapinLintutieteelinenYhdistys

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi www.facebook.com/hakkiry www.instagram.com/hakki_ry

Sähköpostilista ja kaksi Whatsappryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 25 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsen 6. Tapahtumat: 9.4. Pusulanjärven lintupäivä klo 7–13. Uudistetun tornin avajaiset. 23.4. Lintupäivä Lohjan Kukkumäellä klo 8–12.

7.5. Tornien taisto klo 5–13 Pusulanjärven lintutorni, sekä Bongaa päivä pihalla -tapahtuma. Leppoisaa

taistoa myös muilla Hakin alueen torneilla.

11.5. Lintupäivä Lohjan museolla noin klo 14–20.

14.5. Monimuotoinen Lempoonkorpi klo 8.30–11.

15.5. Retki Karkalin luonnonpuistoon klo 8–12.

24.5. Lintukävely, Pähkinäniemi klo 18–19.

2.6. Lintukävely, Porla klo 18–19. 10.6. Yölaulajaretki kävellen klo 20–01. Lähtö Lo, Kirkkokenttä.

4.8. Kahlaajaretki Lo, Osuniemen lintutorni klo 18–20.

10.9. Haukkaretki Hakin alueella klo 8–12.

1.10. EuroBirdwatch Lo, Kukkumäki 8–12.

2.10. EuroBirdwatch Si, Kasaberget 8–12.

Ks. lisätiedot ja päivitetty retkilista Hakin verkkosivuilla.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi

www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY). mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551.

www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty Kaksi WhatsApp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 24.4. Torniopastus klo 7–11 Tuovilanjokisuun tornilla.

Lisätiedot ja lisäykset tapahtumiin MLY:n verkkosivuilla ja Facebookissa.

Alueuutisia

Nuorten lintuharrastajien arktikaretki Virolahdelle

Tervetuloa mukaan kokemaan arktisten hanhien, vesilintujen ja kahlaajien massamuuttoa 25.–29.5. Suomen ”arktikakeskukseen” Virolahdelle! Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen (KyLY) järjestämälle retkelle mahtuu kahdeksan nuorta (n. 15–25 v) osallistujaa mistä päin Suomea tahansa. Ohjelmassa on muun muassa muutonseurantaa, Virolahden lintupaikkojen kiertelyä ja yölaulajaretkiä. Osallistujien ideat ja toiveet otetaan huomioon retken suunnittelussa. Autokyyti Virolahdelle on järjestettävissä esimerkiksi Kouvolan rautatieasemalta tai Haminan linja-autoasemalta. Retki on maksuton lukuun ottamatta osallistujien matka- ja eväskuluja. Järjestäjät tarjoavat osallistujille yhden lämpimän aterian päivittäin sekä majoituksen Kellovuoren havaintoasemalla. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 22.5. mennessä: eetu.paljakka@gmail.com. Eetu Paljakka (KyLY)

PPLY tehostaa Tiira-havaintojen käyttöä lintujen suojelutyössä Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY) on päättänyt myöntää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Metsähallituksen Pohjanmaan–Kainuun Luontopalveluille toistaiseksi voimassa olevan luvan käyttää maksutta ja ilman erillistä pyyntöä Tiira-lintutietopalvelun havaintoja ja niiden sijaintitietoja PPLY:n havaintojenkeruualueella linnuston suojelua edistävissä viranomaistehtävissä. Havaintoja käytettäessä on lähde (tiira.fi) aina mainittava. Lisäksi myönnetään yhdistyskäyttäjäoikeudet yhdelle edellä mainittujen organisaatioiden nimeämälle työntekijälle.

PPLY:n havaintojenkeruualue kattaa vain osan virastojen toiminta-alueesta. ”Mitä useampi yhdistys tekisi samantapaisia päätöksiä, sitä helpommaksi lintujen huomioiminen suojelusuunnitelmissa ja muissa vastaavissa kävisi", kommentoi päätöksestä ilahtunut suojelubiologi Ari Rajasärkkä Metsähallituksesta. Esa Hohtola (PPLY)

Hanhipellot ovat vuoden positiivinen lintuteko

Hannu Lehtoranta

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys (PKLTY) on antanut Pohjois-Karjalaan perustetuille hanhipelloille vuoden 2021 Positiivinen lintuteko -huomionosoituksen.

Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet Suomessa satovahinkoja pysähtyessään ruokailemaan viljelyksillä kevät- ja syysmuutollaan arktisille alueille. Hanhien kannan kasvun ohella satovahinkoihin arvellaan vaikuttaneen muutosten han-

hien muuttostrategiassa sekä peltoviljelyssä Venäjällä.

Hanhipelto on hanhille varattu alue, jossa hanhet saavat vapaasti ruokailla. Jos hanhet saadaan tehokkaasti karkotettua hanhipelloille, voidaan satovahinkoja vähentää.

Viime vuonna hanhipeltoja oli 330 hehtaaria, ja tulokset olivat pääsääntöisesti lupaavia. Hanhipeltojen ansiosta hanhien lentely eri peltojen välillä vähenee, kun linnut saavat rauhassa ruokailla. Karkottelu ilman rauhallista ruokai-

lualuetta lisää lintujen energiankulutusta, jolloin niiden on syötävä enemmän, mikä lisää satovahinkoja.

Maanomistaja, jonka kanssa sopimus hanhipellosta tehdään, saa korvauksen satovahingosta. Muuttoaikojen ulkopuolella peltoja saa käyttää normaaliin tapaan.

Maanomistajien lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, alueen eri tahoista kootut lintutyöryhmät sekä han-

hien karkotusta toteuttaneet metsästysseurat.

PKLTY:n Positiivinen lintuteko -huomionosoitus jaettiin nyt kymmenennen kerran. Aikaisemmin on palkittu sähköyhtiön hyvä toiminta johtojen merkinnässä, aktiivinen lintutiedottaja, maakuntalehden lintujutut, Enon lintukerho, valkoselkätikan suojelutoiminta, taajamalintulaskentojen organisoija, pitkäaikainen lintujen hoitotoiminta, Ilomantsin sääksikamera sekä Sysmäjärven kunnostushanke.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

www.facebook.com/ OstrobothniaAustralis

Epostlista Oaves, se anslutningsinstruktioner på webbsidor.

Jäsenmaksut / Medlemsavgift 2022:

Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat / Aktiviteter:

13.4. Månadsmöte kl. 18.30 på UF Stjärnan, Björkövägen 768 i Björköby och ev. på distans. Niclas Fritzén berättar om Fladdermös-

sens Valsörarna – från okänt till Finlands mest undersökta på 10 år. Deltagaranmälan till t. 040 749 7621 (gärna sms).

7.5. Fågelskådningsdag ute på gården för hela familjen pågår hela dagen. Info www.birdlife.fi/ fagelskadningsdagen.

7.5. Tornens kamp. Vill du delta i OAs lag vid Nojärv träsk, kontakta Ditte Smeds-Weijola (t. 040 937 1109, ditte.smeds@gmail.com). Stationschefen ansvarar för OAs lag på Valsörarna.

Maj Vårpicknick i Gamla Vasa där vi tar in vårens framfart på Yxgärde med omgivningar. Se info på oa.fi, Oaves, Facebook och månadsmöten.

26.5. Dagsutflykt till Valsörarna. Reservdag 28.5. Begränsat deltaga-

rantal. Deltagaravgift. Anmälning till t. 044 324 0709 (gärna sms).

Vår–sommar Glorestaurering i Sydösterbotten. Praktiskt talkoarbete i Korsnäs och Kaskö. Kontaktperson Niclas Fritzén (050 322 2347, nrfritzen@gmail.com).

Sommaren Dagsverksutflykter till Valsörarna med olika aktiviteter, t.ex. vresrosprojekt (Lotta Flemming; t. 040 720 0389 gärna sms), strandskräpinsamling och stationstalko (stationschefen t. 050 322 2347).

Juli–augusti Skogsexkursion till Mickelsörarna. Begränsat deltagarantal. Deltagaravgift. (Ralf Wistbacka; ralf@wbe.fi t. 050 516 6817).

Augusti Ängstalko i Närpes (Torgny Backman; torgny.backman@ gmail.com,t. 040 752 8423).

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231. www.pily.fi www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram-ryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e. Tapahtumat: 1.1.–31.12. Ekopinnakisa ja kuntakisa Pily:n toimialueella 1.1.–31.12. Pily:n kotiseutukisa 2022. Kuka havaitsee vuoden aikana Pily:n toimialueella eniten lajeja

omalla kotiseudullaan? Avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille. Tässä kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan. 9.4. Muutontarkkailua Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella (Lukkilantie 65) klo 10–12. Kokoontuminen punaisen ladon luona. Oppaina Jarmo Koivisto ja Jukka T. Helin. 10.4. Yhdistyksen esittelytapahtuma, lintukävely ja Foto Fennican optiikkaesittely Hatanpäällä Kahvila Arboretumin terassilla klo 9–14. Tapahtuma alkaa Jukka T. Helinin vetämällä lintukävelyllä ja klo 10 eteenpäin Arboretumin kesäkahvilan terassilla voi tutustua yhdistyksen toimintaan ja Foto Fennican myymään optiikkaan.

Hanhipellot toimivat. Vastarannalla olevat hanhille tarkoitetut pellot on kaluttu paljaiksi, kun taas etualan karkotusalueella ruoho on saanut kasvaa vapaasti.

Kuva Tohmajärven Värtsilästä.

27.4. Martti Rikkosen kuvaesitys: Siiveniskuja Inarissa, lintukuvia pohjoislappilaisesta luonnosta! Pääkirjasto Metso, Kuusi-sali klo 18–20.

28.4. Huhtikuun lintuillassa Jouko Astorin esitys kantahämäläisten selkälokkien kannankehityksestä ja poikastuotosta 2003–2021 sekä vuorovaikutuksesta Pirkanmaan populaatioiden kanssa. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 18 alkaen.

4.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä. Lähtöpaikkana Iidesjärven länsipää Lokintaival-sillan luona klo 18. Oppaana Jukka T. Helin. Säävaraus.

15.5. Linturetki Seitsemisen kansallispuistossa klo 10–12. Lähtö Saari-Soljasen keittokatokselta (verkkosivuilla linkki tarkkaan karttapaikkaan). Kierrämme noin kahden kilometrin reitin Soljastensuon lavalle kuunnellen ja havainnoiden linnustoa. Mahdollisuus makkaranpaistoon keittokatoksella kävelyn jälkeen (tuo omat makkarat). Oppaina Tuija Palonen ja Jukka T. Helin.

17.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä. Lähtöpaikkana Iidesjärven länsipää Lokintaival-sillan luona klo 18. Oppaana Olavi Kalkko. Säävaraus.

22.5. Lintukävely Tampereen Kaukajärvellä klo 10–12. Lähtöpaikkana Haiharan kartanon P-paikka. Haiharassa ja Hikivuorella on vanhaa metsää ja paljon lahopuuta. Oppaana Ville Wallgrén.

29.5. Lintukävely Tampereella Halimasjärvellä klo 10–12. Tutustumme järven ympäristön linnustoon. Alueella voi kuulla ja havaita pikkusiepon, idänuunilinnun, peukaloisen ja muita vanhan metsän lajeja. Kokoontumispaikka Halimasjärven uimaranta (Ahkionkuja 20). Oppaana Ville Wallgrén.

4.6. Yölaulajaretki Nokialla Kesäniemessä klo 22–24 (os. Kesäniementie 82). Kokoontuminen radan varren P-paikalla. Oppaana Anne Viitalaakso, Nokian Lintukoulu.

5.6. Lintukävely Tampereella Niihamassa klo 10–12. Kokoontumispaikkana on Niihaman Majan P-paikka (os. Pikku-Niihamantie 80). Alueella tapaa vanhan metsän lajistoa. Vuosittaisia lajeja ovat muun muassa idänuunilintu ja pikkusieppo. Oppaana Jukka T. Helin.

Nuorisojaosto:

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

15.4. Nuorisojaoston pääsiäisretki Pirkanmaan parhaille lintupaikoille. Lähtö klo 7.30 Nokialta Kolmenkulman ABC:n pihasta vetäjän järjestämällä kyydillä. Paluu sovittavissa vetäjän kanssa, mutta viimeistään klo 16. Vetäjänä Niklas Paulaniemi. Omat eväät mukaan. Ei osallistumismaksua jäsenyydestä riippumatta.

13.5. Nuorisojaoston riekkoretki Kihniölle ja Parkanoon. Lähtö klo 19 Ylöjärveltä Teivon ABC:n parkkipaikalta vetäjän järjestämillä autokyydeillä. Paluu noin klo 1–2 yöllä samaan paikkaan tai sovittaessa muualle. Mukaan kumisaappaat ja omat eväät. Vetäjänä Niklas Paulaniemi. Ei osallistumismaksua jäsenyydestä riippumatta.

Nokian Lintukoulu

Ks. tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista:

1) Pily myy linnunruokaa. Myynti tapahtuu verkkosivujen kautta, josta löytyvät hinnat, tilaus- ja nouto-ohjeet.

2) Uudet jäsenet saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

3) Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu 2. painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta verkkosivuilta.

4) Joukko Pily:n veteraanijäseniä on 5 vuoden työskentelyn tuloksena saanut valmiiksi hienon kirjan lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella. Kirjan”Lintujen viemää – muisteluja lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella” on toimittanut yhdistyksen alkuvuosien sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Mikko Jokinen. Kirjan hinta on 20 e + posti- ja pakkauskulut. Hinnat sisältävät ALV:n. (www.pily.fi/lintujenviemaa)

5) Pily ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjoistai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä Pily:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa (www. luonnonperintosaatio.fi/lahjoita/ kampanjaan2?sku=kampanja-pirkanmaa). Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (RA/2020/921). Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607. www.pklty.fi www.facebook.com/pklty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 21 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Enon lintukerho:

Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254. Juuan lintuharrastajat: Juuan lintuharrastajat, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 018 6607.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Seija Rannikko, seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569. Jäsensihteeri Esa Hohtola, esa.hohtola@oulu. fi, p. 040 751 5572. www.pply.fi www.facebook.com/pply.fi

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Aikuiset 42/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat, koulu-

laiset, eläkeläiset ja työttömät 36/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e. Tapahtumat:

13.4. Kuukausikokous/lintuilta klo 18. Uusien harrastajien kyselytunti – asiantuntijaraati vastaa. Kysymyksiä voi tehdä myös etukäteen. Paikka: Oulu, Linnanmaa, Sali SÄ102, tilaisuutta voi seurata myös etänä. Ohjeet ennakkokysymysten tekoon ja etäosallistumiseen myöhemmin kokouskutsussa ja yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla.

20.4. Martti Rikkosen lintukuvailta klo 18: Siiveniskuja Inarista, lintukuvia Ylä-Lapista. Oulu, Linnanmaa, sali ilmoitetaan myöhemmin. Vapaa pääsy.

24.4. Sunnuntaiset Möljän kävelyt alkavat. Retket jatkuvat koko kevään sunnuntaisin klo 10–12 toukokuun loppuun. Kokoontumispaikkana Oulun Toppilansaari, Pitkänmöljäntien pohjoispään viheralue.

1.5. Möljän lintukävely klo 10–12.

7.5. BirdLife Suomen Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtuma. PPLY maksaa ns. yhdistystornien (3–4 kpl) osallistumismaksut.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Tapahtumat:

24.4. Foto Fennican pop-up optiikkaesittely Kallansilloilla klo 14–17. 30.4. tai 7.5. Mustavirran lintutornin avajaiset. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. 7.5. Tornien taisto sekä Bongaa päivä pihalla -tapahtuma. 16.–22.5. Lasten lintuviikko. 11.–12.6. Pönttöbongaus.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista Corvus-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2022: Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat:

Huhti–toukokuussa Tornit tutuksi -kiertue. Tutustumme kaikkiin alueemme lintutorneihin sekä lintulavaan tornioppaiden opastuksella. Lisätietoja verkkosivuillamme kevään edetessä.

12.4. Foto Fennican pop-up ja torniopas Koddervikenin lintutornilla klo 17 alkaen.

21.5. Arktikaretki Luontosaari Lehtiseen. Kesäkuun alussa yölaulajaretki.

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä verkko- ja Facebook-sivuilla.

Päijät-Häme

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Jos joukkueesi haluaa kisata yhdistystornina, ole yhteydessä hallitukseen. Pihatapahtuman ohjeet mm. tässä lehdessä ja BirdLifen verkkosivuilla.

8.5. Möljän lintukävely klo 10–12. 11.5. Kokous/lintuilta Liminganlahden luontokeskuksessa. Esitelmän aihe avoin. Iltaretki lintutornille.

15.5. Möljän lintukävely klo 10–12. 22.5. Möljän lintukävely klo 10–12. 28.–29.5. PPLY:n kevätralli. Lisätiedot verkkosivuilla.

29.5. Möljän lintukävely klo 10–12. 11.–12.6. BirdLife Suomen Pönttöbongaus.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net www.lintuyhdityskuikka.net www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta Jäsenmaksut 2022: Varsinaiset jäsenet 26 e, perhejäsenet 5 e, kannatusjäsenmaksu 120 e.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267.

www.rslh.info

www.facebook.com/pages/raumanseudunlinnut

www.instagram.com/rslh_linnut

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston pj. Hannes Halminen, nuorisojaosto.rslh@gmail.com.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 018 7028 www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

BirdLife Päijät-Häme (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys) phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p. 040 508 0492.

www.phly.fi www.facebook.com/phlyry www.instagram.com/phly1970 Sähköpostilista ja WhatsApp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat:

Tiedot tapahtumista tarkennetaan lähempänä ajankohtaa verkkosivuille (Tapahtumakalenteri), yhdistyksen Facebook-sivuille sekä ply-verkkoon. Tapahtumakalenterin ohjelmien lisäksi järjestämme kevään/kesän aikana mm. lintuatlas-retkiä ja muita tapahtumia sekä osallistumme mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa erilaisiin tapahtumiin.

1.5. Opastettu lintukävely Porin Kirjurinluodolla. Kokoontuminen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin.

7.5. Tornien Taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtuma.

16.–22.5. Lasten lintuviikko

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Nro 2, 27. vuosikerta

ISSN 2489-7906

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2022

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat

5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

36 600 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2022 kolmena numerona: 20.1., 8.4. ja 16.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä sekä 26 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija

Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija

Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen

Arttu Repo

Ohjelmoija Toni Vänttinen

Puheenjohtaja Mika Asikainen

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy ja Ylläksen Yöpuu.

4.6. Opastettu lintukävely Porin

Kirjurinluodolla. Kokoontuminen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin.

11.–12.6. Pönttöbongaus

2.7. Opastettu Lintukävely Porin

Kirjurinluodolla. Kokoonnumme Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin.

23.–24.7. Perinteiset Säpin talkoot

Elokuussa Majakkapäivä. Tarkemmat tiedot lähempänä tilaisuutta.

6.8. Opastettu Lintukävely Porin

Kirjurinluodolla. Kokoontuminen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin.

27.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla.

3.9. Opastettu Lintukävely Porin Kirjurinluodolla. Kokoontuminen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin.

22.–25.9. Porin päivien Linnut-tapahtuma. PLY järjestää Linnut-tapahtuman osana Porin päivien juhlintaa viime vuoden tapaan. Tarkempi päivämäärä ja ohjelma vahvistetaan myöhemmin.

Suomenselkä

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi

www.facebook.com/SSLTY

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat:

16.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582.

7.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

4.–5.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa

kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

3.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä.

17.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440.

www.suupohjanlinnut.fi www.facebook.com/SuupohjanLTY

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

www.tringa.fi

www.facebook.com/tringary

www.instagram.com/tringa.ry

www.twitter.com/tringa_ry

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat:

Tringa järjestää opastettuja linturetkiä alueensa parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin. Retkille tulee aina ilmoittautua ennakkoon. 13.4. Rantamo–Seittelin ja Sarvikallion iltaretki. Jäsenretki. 24.4. Porkkalan ja Suomenojan retki. Jäsenretki.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (Tringa), toimisto@ tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 040 763 2595.

Huhti–kesäkuussa kaikille avoimet lintutorniopastukset Helsingin Viikissä Purolahden lintutornissa ja Lammassaaren lintulavalla. Ei ennakkoilmoittautumista. Ks. tarkempi aikataulu verkkosivuilta. 9.–15.5. Porkkalan lintuviikko Kirkkonummella. Ohjelmassa mm. maksuttomia lintu- ja luontoaiheisia yleisöluentoja ja opastettuja linturetkiä kaikenikäisille. La 14.5. ja su 15.5. lintuoppaat päivystävät Porkkalan parhailla lintupaikoilla. Ks. lisätiedot tapahtuman verkkosivuilta: porkkalanlintuviikko.fi 15.5. Lintu- ja kasviretki Lohjan Karkaliin. Jäsenretki. 20.–23.5. Kökarin retki. Jäsenretki. 25.–29.5. Länsirannikon retki. Jäsenretki. 12.–15.6. Linturetki Kuusamoon. Jäsenretki. 3.7. Retki Aspskärille ja Valkmusan kansallispuistoon. Jäsenretki. Retkikalenterista löytyy myös paljon maksuttomia lintukävelyitä ja muita kaikille avoimia linturetkiä pääkaupunkiseudun lintupaikoille. Retkikalenteri päivittyy pitkin kevättä, ajantasaiset tiedot löydät verkkosivultamme: tringa.fi/tapahtumakalenteri.

Järjestämme opastettuja tutustumiskierroksia ja linturetkiä myös Tringan omalle Hangon lintuasemalle. Osallistumalla maksulliselle retkelle tuet lintuaseman työtä linnuston hyväksi! Lue lisää ja varaa paikkasi kevään 2022 yleisökierroksille ja -retkille Haliaksen sivuilta: halias.fi/ opastukset.

Tringa järjestää jäsenilleen myös lintuaiheisia kursseja: tringa.fi/kurssit.

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Nuorten linturyhmä:

Tringan nuorten linturyhmä järjestää retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Retkiä suunnitellaan ja havaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat tervetuloa mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, ks. yhteystiedot: www.tringa.fi/nuortenryhma. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

Ajankohtaista:

Tringan ekopinnaskaba ja atlasruutuskaba ovat käynnissä, katso osallistumisohjeet verkosta: kisa.tringa.fi Lähde havainnoijaksi Hangon lintuasemalle! Asemamaksut: 35 e/vuosi (opiskelijat, työttömät/vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@halias. fi. Lisätietoja: halias.fi

Tringa julkaisee yhteistyössä Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys Helsyn kanssa keväällä 2022 podcast-sarjan pääkaupunkiseudun linnuista ja luonnosta. Kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Tringan verkkosivuilta.

Valkeakoski

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386. vlhry.fi

www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat www. twitter.com/vlhry www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e. Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 010 406 6200.

www.tly.fi www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022:

Varsinainen jäsen 35 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 13 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ks. liittymisohjeet verkkosivuiltamme: www.tly.fi/yhdistys/ nuorisotoiminta.

Ajankohtaista:

Jurmon lintuasema: fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää

muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.fi. Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi. Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi. TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikket olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@yahoo. com. Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se t. 040 588 1478. www.alandsfagelskyddsforening.com www.facebook.com/ fagelskyddsforeningen

Medlemsavgift 2022: Vuxna 25 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Aktiviteter:

Se också ÅFF:s hemsida och FB-sida för närmare information om kommande aktiviteter.

1.3.–15.10. Big Sit Åland. Mera info finns på föreningens FB-sida.

12.4. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

19.4. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

24.4. Dagsutflykt till Sälskär. Start kl 6 från Hällö brygga, Geta. Begränsat antal platser. Anmälan till alandsfagelskyddsforening@yahoo.com. Sista anmälningsdag 10.4.

26.4. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

1.5. Traditionell första maj exkursion. Samling kl 5.30 vid Norgrundet, Svibyviken.

3.5. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

7.5. Tornkampen. Vi bemannar tornen vid Torpfjärden, Kungsö batteriberg samt Brändö utkikstorn.

10.5. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

14.5. Dagsutflykt till Lågskär. Start kl 6 från Östra hamnen. Begränsat antal platser. Anmälan till alandsfagelskyddsforening@yahoo.com. Sista anmälningsdag 4.5.

17.5. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

24.5. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

Början av juni Nattsångarutflykt. Exakt datum meddelas senare.

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin:

• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity

• tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15)

• tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

TSN-99 LAAJA JA KRISTALLIN KIRKAS

Nature will never look the same again. Consider the game changed.

Huippuluokan luontokokemus Kowan kanssa!

TSN-99 Prominar on Kowan ensimmäinen 99 mm tarkkailukaukoputki, jossa on käytetty sekä kuperaa XD-linssiä että puhdasta fluoriittikidelinssiä. Suuren etulinssinsä ansiosta saat erinomaisen optisen suorituskyvyn myös heikossa valaistuksessa. Laadukas optinen rakenne mahdollistaa yksityiskohtaisen ja terävän kuvan ilman värivirheitä.

• Suuri 99 mm etulinssi ylivoimaiseen suorituskykyyn heikossa valaistuksessa

• Parannetut optiset pinnoitteet sekä likaa ja tahroja hylkivä KR-pinnoite

• Kowan ensimmäinen kaukoputki XD-linssillä ja fluoriittikidelinssillä

TE-80XW 40x Laajakulmaokulaari

Uuden kaukoputken kanssa julkaistiin myös uusi 40x laajakulmaokulaari, jossa on markkinoiden laajin näkökenttä!