BirdLife 3/2018 by BirdLife Suomi

Nro 3. syyskuu 2018

PesintĂ¤vuoden 2018 ilon- ja huolenaiheita s. 4

Lintusyksyn tapahtumavinkit EuroBirdwatch!

s. 13

Tapahtumakalenterit s. 29-35

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

BTX

#CLOSER 2 NATURE Uusi kiikarikaukoputki BTX antaa luonnollisemman katseluelämyksen kuin koskaan aiemmin. Näet kohteen tarkemmin kristallinkirkkaine yksityiskohtineen molemmilla silmillä ja voit tarkkailla sitä väsymättä innovatiivisen otsatuen ja oikean katselukulman ansiosta. Nauti hetkistä entistä enemmän - SWAROVSKI OPTIK.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

3 | 2018

Pääkirjoitus

Helteistä kesää seurasi lämmin lintusyksy

Jan Södersved

Markus Seppälä

Viime kesä. Huh hellettä. Kesä oli välillä tuskallisen kuuma niin lintuharrastajille kuin linnuillekin – erityisesti Etelä-Suomessa tervapääskyn poikasille (s. 34), jotka kuumissaan joutuivat hyppimään ennenaikaisesti ulos pesistään. Lintujen pesintöjen (s. 4–5) kannalta kesä oli haastava, vaikka ilonpilkahduksena saimmekin vuosien odotuksen jälkeen toivottaa jalohaikaran tervetulleeksi Suomen pesimälajistoon. BirdLife-lehden vuoden viimeisen numeron yhtenä teemana on lasten ja nuorten lintuharrastus, ja sen edistämisen merkitys suomalaisen lintuharrastuksen tulevaisuudelle. Kesällä Helsingissä järjestetyssä Pohjoismaiden BirdLife-järjestöjen tapaamisessa (s. 20) totesimme uusien harrastajasukupolvien luomisen olevan yhteinen haasteemme. Meillä Suomessa vastuu lankeaa BirdLifen lisäksi nykyisille lintuharrastajille, ja olenkin kerännyt tähän numeroon hyödyllisiä vinkkejä (s. 22) auttamaan teitä siinä mieluisassa tehtävässä. Yhden hyvän vinkin tarjoilen lapsiperheellisille harrastajille jo tässä: ottakaa 100 lintulajia -haaste (s. 10–11) vastaan koko perheen voimin heti vuoden vaihtuessa. BirdLife Suomi ja muut ympäristöjärjestöt ovat tänä vuonna pitäneet lujasti metsäasioita esillä julkisuudessa. Erityisesti paukkuja on laitettu menestyksekkääseen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitekampanjaan (s. 19), joka esittää avohakkuisiin perustuvan metsänkäsittelyn kieltämistä valtion omistamissa talousmetsissä. Jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsätalous tarjoaa paremmat

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

elinolosuhteet metsälinnustollemme, minkä lisäksi se toimii tehokkaampana hiilinieluna. Pidetään yhteisistä, kaikkien suomalaisten omistamista metsistämme hyvää huolta. Kesän jälkeen BirdLife suunnittelee jo täydellä tohinalla ensi kevättä ja vuotta. Ruotsinkielisen ympäristöjärjestö Natur och Miljön kanssa kaavaillaan Lasten lintuviikko -tapahtuman kehittämistä entistä selkeämmin kaksikielisenä lastentapahtumana, jonka tavoitteena on saada yhä useampi päiväkotiryhmä ja koululuokka ulos linturetkelle toukokuun parhaaseen lintuaikaan. Ensi vuodelle on luvassa myös näyttävä pilottihanke täysin uudesta BirdLife-toimintakonseptista, mutta siitä kerromme lisää seuraavissa numeroissa. Lopuksi toivon kaikkien lukijoidemme tutustuvan syksyn tapahtumakalenteriin ja osallistuvan alueensa lintuyhdistyksen järjestä-

mään retki- ja muuhun toimintaan, jos et ole vielä tähän mennessä niin tehnyt. Toivon kaikille mitä suotuisimpia retkisäitä, ja muistakaa aina ottaa mukaan myös hyvät eväät! PS. Vuoden viimeinen numero on myös minun viimeiseni tämän hienon lehden päätoimittajana. Minulla oli ilo luotsata lehteä eteenpäin taittajamme Sepon ja lukuisten kirjoittajiemme, kuvittajiemme ja teidän lukijoiden antaman palautteen avulla. Lämpimät kiitokset teille kaikille! PPS. Edellisen numeron pääkirjoituksessa käynnistämäni sananmuunnoksen löytäminen osoittautui liian haastavaksi. Minulle lähetettiin useita hyviä ehdotuksia, mutta sitä oikeata ei lopulta löytynyt. Kyseessä oli sanapari "Mahtava homma!", joka oli piilotettu s. 30 kuvatekstiin. Kiitokset kaikille uutterille etsijöille ja ehdotuksen lähettäneille! Tähän numeroon ei ole piilotettu sananmuunnostehtävää.

Anna palautetta!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/jarjesto/ julkaisut/linnut/

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa-lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

PÖNTTÖ

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)? Lähetä vastauksesi 30.10. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat: –– Urpiaiset ja järripeipot värittivät Pihabongausta –– Oliko maaliskuu 2018 poikkeuksellisen vähälintuinen? –– Oletko ympäristötietoinen lintuharrastaja?

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja –cd-levyn voittivat Kaija Tiainen, Rauno Savikuja, Marjatta Kopra, Anu Siiskonen ja Mirja Koivualho. Kansikuva: Räkättirastas (Micha Fager).

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan jälleen 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa (1/2019).

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pönttöbongaukseen osallistuneille. Katso Pönttöbongauksen tulokset sivulta 12! BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman BirdLife-lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

Sisällys Pesimäkannat pieniä kesällä 2018

BirdLife maailmalla

Keväästä ja kesästä numeroin

Lintukesä 2018 – kuulumisia lintujen pesiltä Viime vuonna yli 1 700 suomalaista havaitsi 100 lintulajia – ylittyykö tulos tänä vuonna? Pönttöbongaus 2018: lintuja vähän, mutta pesinnät onnistuivat

5 6

10 12

Nimistön uumenista

Suomi ei noudata allin metsästyskieltoa

Lemmenjoen linnusto kartoitettiin

EuroBirdwatch 6.–7.10. – jo 25. kerran!

Pesivät punasotkat kiikarissa kesällä 2018 KHO: poikkeuslupaan tarvitaan alueellista esiintymistietoa 26 heinäkurppaa soitimella

Kolumni: Metsien lisähakkuut eivät ole mahdollisia ilmastosyistä Haitalliset vieraslajit – uhka Suomen lintukannoille? Lintumessuista perinne

BirdLifen kuukausitukijoiden määrä kasvussa Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion metsissä on ollut menestys Pohjoismaiden BirdLife-järjestöt kokoontuivat Helsingissä

BirdLifen talkootuella kunnostetaan lintukohteita ja edistetään lasten lintuharrastusta BirdLifen edustajiston syyskokous Kokkolassa Naakasta tehtiin lainsuojaton

13 14

15 16 17 18 19 19 19 20 20 20 21

Tunnistustietoa sorsastajille

Kiikarin läpi

10 kiperää linnuista!

Tapahtumakalenteri

Kuinka saada lapset innostumaan linnuista – testaa hyväksi havaitut vinkit!

Nuoret lintuharrastajat kokoontuivat Turkuun

Lukijoilta

Lajipari

Pikku-Tiira

Kemin kaivoksen luontopäivässä tehtailtiin pönttöjä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan arvokkaat lintualueet nimetty

Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi? – Tringan linnustonsuojeluseminaari

Tringa ja Korkeasaari apuksia auttamassa

30 32 33 34

Vihdoinkin! Vuosia pesintää Suomessa harjoitellut jalohaikara onnistui viimein Porvoossa.

Pesimäkannat pi Viime kesänä Suomessa pesi selvästi tavallista vähemmän lintuja. Hyvä pesimävuosi antaa kuitenkin toivoa kantojen elpymisestä. Jalohaikarasta saatiin Suomelle uusi pesimälaji, ja harvinaisella arosuohaukalla oli ennätysvuosi. Tero Toivanen

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Useampi perättäinen huono pesimävuosi oli kantanut veronsa, ja viime kesänä ihmeteltiin monin paikoin lintujen niukkuutta. Esimerkiksi linjalaskennoissa havaittujen lintuparien yhteismäärä putosi edellisvuodesta noin viidenneksellä.

Hyönteissyöjien niukkuutta

Etenkin monet hyönteissyöjälinnut olivat hukassa kesällä 2018. Esimerkiksi leppälintuja, harmaasieppoja, sirittäjiä ja pensaskerttuja havaittiin poikkeuksellisen vähän. Vähenemisen tärkein syy lienee edellisen kesän heikko pesimätulos, mutta myös Välimeren alueella toukokuussa vallinnut huono muuttosää on voinut vaikuttaa kaukomuuttajien saapu-

miseen Suomeen. Metsiemme paikkalinnuista hömö- ja töyhtötiaisen huolestuttava taantuminen jatkui ja kanalintujen pesimäkannat pysyivät jo useita vuosia jatkuneella alhaisella tasolla.

Kuhankeittäjät ja peltosirkut katoamassa

Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin kesän aikana tavattoman vähän havaintoja muun muassa käenpiiasta, kuhankeittäjästä, ruisrääkästä ja peltosirkusta. Ruisrääkän reviirimäärät vaihtelevat vuosittain rajusti, mutta kuhankeittäjäkanta tuntuu hiipuvan vuosi vuodelta. Peltosirkku on eniten taantuneita lintulajejamme ja tämän vuoden havaintojen perusteella laji on nyt käytännössä kadonnut esimerkiksi Pirkanmaan ja Keski-Suomen pesimälinnustosta.

3 | 2018

5 Arto Juvonen

Keväästä ja kesästä numeroin 536 000 ALLIA ja määrittämätöntä vesilintua muutti Virolahdella 15.5. muutaman iltatunnin aikana. Suurimmissa merestä nousseissa parvissa arvioitiin olevan jopa 100 000 lintua. Myös muissa Suomenlahden havainnointipisteissä laskettiin yli 200 000 allia, ja muutto jatkui yöhön. Muuttoryntäys oli yksi suurimmista Suomessa havaituista. Yli puolen miljoonan arktisen vesilinnun päiväsummia on laskettu viimeksi keväinä 1972 ja 1994. 10 382 METSÄKIRVISTÄ

muutti 20.8. Hangon lintuasemalla. Aseman historian toiseksi suurin metsäkirvismuutto kertoo hyvin onnistuneista pesinnöistä. Yli tuhannen metsäkirvisen muuttoja kirjattiin monena päivänä etelärannikolla ja kolmena päivänä myös sisämaassa Kiteellä ja Asikkalassa. Hangon lintuaseman historian suurin päiväsumma on 17 300 muuttavaa metsäkirvistä 19.8.2006.

2 430 LYHYTNOKKAHANHEA laidunsi 6.5. tulvapellol-

ieniä kesällä 2018 Viime vuoden tapaan pohjoisia pesimälajeja, kuten järripeippoja, urpiaisia ja tilhiä, havaittiin lintulaskennoissa runsaasti, ja niitä riitti myös tavanomaista etelämmäs. Viitakerttusreviirejä ilmoitettiin Tiiraan hyvin, ja kehrääjiä kuultiin jopa selvästi normaalivuotta paremmin. kehrääjä

3000

Arosuohaukka ja jalohaikara ilonaiheina

Arosuohaukkoja riitti varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla ennätysmäärin: pesintöjä varmistettiin siellä 11 paikalla, ja nämä tuottivat peräti 39 lentopoikasta. Jalohaikaran liitty-

kuhankeittäjä

käenpiika

2500

2000

1500

1000

500 0

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Tiira-lintutietopalveluun ilmoitetut kehrääjä-, kuhankeittäjä- ja käenpiikahavainnot vuosina 2012–2018.

mistä pesimälinnustoomme on odotettu jo pitkään, ja nyt pesintä varmistui sekä Vihdissä että Porvoossa. Porvoon pesintä onnistui, ja maailmalle lähti neljä jalohaikaranuorukaista. Monelle lintulajille pesintävuosi oli onneksi hyvä, ja pesimäkannat vahvistunevat huomattavasti ensi vuodeksi. Esimerkiksi kanalintujen määrän todettiin loppukesän riistakolmiolaskennoissa kohonneen paikoin jo keskimääräiselle tasolle. Syysmuutolla havaittiin elokuussa muun muassa tavattoman suuria määriä metsäkirvisiä, mikä kertoo erinomaisesti onnistuneista pesinnöistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimien vakiolintulaskentojen tuloksia: https://laji.fi/theme/linjalaskenta/stats/chart

la Limingalla. Tämä on kaikkien aikojen suurin yhdeltä paikalta ilmoitettu määrä. Nykyään osa Huippuvuorille matkaavista lyhytnokkahanhista muuttaa säännöllisesti Suomen kautta. Oulun seudulla arvioidaan keväisin levähtävän 4 000–5 000 lyhytnokkahanhea. Tänä keväänä näitä merkittiin kaularenkain ja gps-lähettimin, jotta muuttoreiteistä saataisiin tarkempaa tietoa.

145 TUNTURIKIHUA nähtiin 3.6. yhtä aikaa uimassa Piesjängällä Utsjoen Karigasniemellä. Kerääntymä lienee kaikkien aikojen suurin Suomessa, vaikka Piesjängällä on totuttu näkemään suuria kihukeskittymiä. Kesäkuun alussa vuonna 2009 paikalla oli 98 ja viime vuoden kesäkuussa 78 tunturikihua.

19 PUNAKOTTARAISTA il-

moitettiin toukokuun lopulta elokuulle eri puolilta Suomea. Suurin osa havaittiin Oulu–Kajaani-linjan pohjoispuolella. Punakottaraisella oli tänä kesänä Euroopassa voimakkain vaellus yli sataan vuoteen, ja Suomessakin havaittiin useampia yksilöitä kuin koskaan ennen. Kesäkuun puolivälissä Oulussa oli suuressa kottaraisparvessa kolme punakottaraista. Koonnut Jan Södersved

6 Pertti Rasp

Satakielen pesintätulos jäi huolestuttavan niukaksi tänä vuonna.

Lintukesä 2018 – kuulumisia lintujen pesiltä Juha Honkala, LUOMUS

Poikkeuksellisen lämmin toukokuu loi hyvän perustan lintujen pesinnöille, vaikka talven lumien hidas sulaminen viivyttikin pikkulintujen muuttoa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Kesäkuussa kylmiä ja sateisia jaksoja ei juuri ollut, joten pesintäolosuhteet olivat enimmäkseen suotuisat. Juhannuksen myrsky ja sateet tekivät kuitenkin paikoin tuhoja: etenkin vesien äärellä tuhoutui niin munaja poikaspesiä kuin pesistään jo lähte-

neitä isoja poikasiakin. Juhannuksen jälkeen kesän lämpötilat suosivat pesintöjä niin, että etenkin hyönteissyöjät onnistuivat hyvin. Tiedot tähän yhteenvetoon on saatu rengastajilta ympäri Suomen.

Pöntöissä vähän pesijöitä, mutta hyvä tulos

Kaikilla pönttöihin pesivillä tiaisilla pesinnät onnistuivat koko maassa erinomaisesti, elleivät näädät ja muut nisäkäspedot päässeet tyhjentämään pönt-

töjä. Pönttöjään vuodesta toiseen seuraavat huomasivat kuitenkin, että kovin moni pönttö jäi tänä vuonna asumattomaksi. Ilmeistä on, että useiden huonojen vuosien jälkeen pesiviä tiaisia ei vain riittänyt joka pöntölle. Etenkin sinitiaiset olivat monin paikoin kateissa. Ilahduttavaa oli kuulla lapintiaisen hyvästä vuodesta Lapissa: poikueet olivat isoja ja tasaikäisiä. Hömötiaisen ja puukiipijän niukkuuden pisti useampi rengastaja merkille – monin paikoin metsänkäsittely oli vienyt näiltä kolot ja pöntöt.

Leppälintuja jäi pesimään runsaasti Pohjois-Karjalaan; syyksi arveltiin pitkälle toukokuuhun lumisina pysyneitä metsiä, mistä johtuen osa leppälinnuista jäi alueelle. Mahdollisesti tästä syystä pohjoisempana leppälintujen määrä jäi tavanomaista pienemmäksi. Kirjosieppo puhutti ihmisiä keväällä ja kesällä: koiraita ilmaantui, mutta naaraita puuttui. Turun Ruissalossa pesivien parien määrä oli pienin 15 vuoteen. Siuntiossakin pesintöjen määrä näytti aluksi jäävän hyvin pieneksi, mutta lintuja saapui lisää melko myöhään ja pesintöjä oli lopulta lähes normaalisti. Siikajoella, Tauvon lintuaseman ympäristössä kirjosieppoja pesi sen sijaan runsaasti ja poikueet olivat suuria.

Hyönteissyöjien noususuhdanteen alku?

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 60 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Useiden hyönteissyöjien pitkään jatkunut taantuma vähintäänkin hidastui, sillä kesä suosi niiden pesintöjä. Alustavien tietojen perusteella lehto-, pensasja hernekertun pesinnät onnistuivat hyvin. Ruovikoiden akrobaatti ruokokerttunen ilahdutti myös nuoren ikäluokan runsaudella. Pesinnät onnistuivat erinomaisesti myös metsäkirvisellä, keltavästäräkillä, pajulinnulla ja harmaasiepolla. Silti ollaan vielä todella kaukana pajulinnun huippuvuosien runsaudesta. Satakielen, pikkulepinkäisen ja punavarpusen niukkuus pesimäpaikoilla oli huolestuttavaa. Peltosirkun pesinnät onnistuivat mitä ilmeisimmin hyvin koko esiintymis- alueella. Pitkään taantuneen pajusirkun heikko pesimämenestys herättää paljon kysymyksiä – miksi näin kävi, vaikka kesän olot vaikuttivat hyviltä?

3 | 2018

Rastailla sen sijaan oli kaikki hyvin, ja ne mennä porskuttivat isoin poikuein. Isompi hyönteissyöjä, kehrääjä, aloitti pesintänsä lämpimästä kesäkuusta johtuen keskimääräistä aiemmin niin Keski-Uudellamaalla kuin Kymenlaaksossakin. Kesän olosuhteet suosivat kehrääjän pesintöjä, vaikka myyrien puuttuessa petojen paine kohdistui kehrääjiinkin.

Rantalinnuilla menestystä, mutta tuhojakin

Kautta rannikkovyöhykkeen pesimämenestyksessä oli suurta alueellista vaihtelua. Eri lajeihin kohdistuvien vaikeuksien ja uhkien määrä oli hengästyttävän pitkä: Merenkurkussa varhain kuoriutuneet vesilintupoikueet kärsivät alhaisesta meriveden korkeudesta suojaisien ruovikoiden jäätyä kuivalle maalle. Kaikilla merialueillamme paahteinen kesä lakastutti pesimäsaarten suojaisan kasvillisuuden, ja niin kahlaajien kuin lokki- ja vesilintujenkin poikueita jäi petojen ja auringon armoille. Juhannuksen myrsky, villeinä riehuvat minkit ja merikotkan ja harmaahaikaran kasvava saalistuspaine tekivät myös monin paikoin pahaa jälkeä. Oulun seudulla pesinnät onnistuivat hyvin merihanhilla, koskeloilla, suokukoilla ja punajalkavikloilla, mutta selkälokki on alueen pesimälajistosta hävinnyt. Sisämaan isoilla järvillä selkälokin pesimämenestys oli katastrofaalisen surkea niin, että poikastuotto on riittämätön korvaamaan aikuiskuolevuutta. Helsingin edustalla ja Uudenkaupungin saaristossa sekä sisämaassa Suomusjärvellä selkälokit kuitenkin nousivat aallonpohjasta ja pesinnät tuottivat isoja poikasia ainakin kohtalaisesti. Itäisellä Suomenlahdella pesinnöissä onnistuvat merihanhi, isokoskelo, tukkakoskelo, harmaalokki, räyskä ja ruokki. Huonosti sen sijaan meni saariston kahlaajilla ja haahkalla. Tiirojen pesimätulos oli tyypillisen vaihteleva: toisaalla Suomenlahdella poikasia rengastettiin kymmenkertaisesti edellisvuoteen nähden, mutta toisissa kolonioissa kaikki pesinnät tuhoutuivat. Hyvin tutkitulla Helsingin Vanhankaupunginlahdella sadasta pesinnän aloittaneesta sinisorsaparista vain joka kymmenennen poikaset selvisivät keskikesään asti. Pohjois-Satakunnan sisämaassa sinisorsa ja tavi tekivät loistavan tuloksen, mutta pelloilla isokuovi ja töyhtöhyyppä olivat vaikeuksissa.

Petolintujen vaihteleva kesä

Moni maan eteläpuoliskon myyrää syövä pöllöpari ratkaisi pesin-

täkauden ongelmat jo etukäteen. Ei pesitä lainkaan, kun ei ole ravintoa! Pesintää yrittävien parien munamäärät olivat pieniä ja tuhoutumisprosentit korkeita. Poikkeuksena ehkä keskisuomalaiset pöllöt ja petolinnut: pesinnän aloittaneilla poikuekoot olivat pieniä, mutta pesinnät onnistuivat poikkeuksellisen hyvin. Esimerkiksi erään tutkimusalueen 60 aloitetusta kanahaukan pesinnästä tuhoutui vain 8 % – luku on hämmentävän pieni! Oulun seudulla sikisi viime syksynä puimatta jääneillä pelloilla talven ja kevään aikana aikamoinen peltomyyräkanta, joka suosi pesiviä tuulihaukkoja, suopöllöjä, lapinpöllöjä ja hiiripöllöjä. Puimattomien peltojen ulkopuolella tilanne oli normaali, eli myyriä ei ollut, eikä pesintöjä. Kalasääsken pesintämenestyksessä oli kovasti vaihtelua: Etelä-Savosta löytyi eräältä tutkimusalueelta onnistuneita pesintöjä kolmine poikasineen enemmän kuin viimeiseen 10 vuoteen, mutta itänaapurissa Etelä- ja Pohjois-Karjalan puolella sekä Kanta-Hämeessä pesimistulos oli vain keskinkertainen. Ilahduttavaa oli sääksen paluu pesimälinnustoon Paraisille, merikotkareviirien tuntumaan, ja hyvin sujuneet pesinnät maan kaakkoisimmalla kulmalla Virolahdella ja Miehikkälässä. Kilpisjärvellä ja Utsjoella tarkastetuista 38 piekanan pesäpaikasta puolet oli asuttuja. Huonosta myyrä- ja sopulitilanteesta huolimatta viidessä pesässä oli poikaset. Mainittakoon vielä Sodankylän supermuuttohaukkamamma, joka tänäkin vuonna pyöräytti viisi munaa, joista varttui viisi isoa poikasta.

YKSIN, KAKSIN TAI PIENELLÄ PORUKALLA

Kon-Tiki Toursin luontoja lintumatkat 2019 Helmikuu

LÄNSI-JAAVA JA SUMATRA 8.–18.2. Hannu Klemola 4 480 €/hlö

Opas: Hinta

Maaliskuu KIEHTOVA NAMIBIA 1.–17.3. Opas Heidi Arponen Hinta 4 690 €/hlö Maaliskuu AMAZONASIN LINTUMATKA 21.3.–6.4. Opas Juha Honkala Hinta 4 990 €/hlö Maaliskuu COSTA RICA 23.3.–6.4. Opas Lasse J. Laine Hinta 4 950 €/hlö

LUMOAVA KIRGISIA 3.–14.6. Paul Segersvärd 2 790 €/hlö

Opas Hinta

HURTIGRUTEN NORJA JA HUIPPUVUORET 20.–28.7. Esko Pettay 4 690 €/hlö

Opas Hinta alk. Elokuu

FÄRSAARET 13.–19.8. Opas Paul Segersvärd Hinta-arvio 2 490 €/hlö Syyskuu

GEORGIAN SYYSMUUTTO, TULOSSA*

Lokakuu

BOTSWANA, TULOSSA* Paul Segersvärd

Opas

Toukokuu ROMANIAN DELTA 14.–19.5. Opas Petri Kuhno Hinta 1 540 €/hlö Kesäkuu

Heinäkuu

Marraskuu UGANDA, TULOSSA* Opas Heidi Arponen Hinta-arvio 4 790 €/hlö Joulukuu

ARGENTIINA, TULOSSA* Opas Juha Honkala Hinta-arvio 5 395 €/hlö * Ennakkokyselyt: susa@kontiki.fi

Tuntureiden kuulumisia

Lämmin alkukesä sulatti lumet Enontekiön tunturiylängöltä tavanomaista aiemmin ja maasto oli pesimäkaudella kuivaa. Pesinnät sujuivat monilla lajeilla hyvin, sillä petokannat olivat romahtaneet jo aiemmin myyräravinnon puutteeseen. Kahlaajapoikueita oli alueella runsaasti. Lapinsirrillä, suokukolla ja lirolla oli vahva vuosi, ja merisirrejäkin pesi ennätysmäärä. Syystä tai toisesta myös lapinkirvisiä pesi tavanomaista lukuisammin. Sodankylän, Inarin ja Utsjoen alueella pesivien kahlaajien määrät tuntuvat sen sijaan olevan laskusuunnassa. Taantuvien joukkoon kuuluvat ainakin liro, jänkäsirriäinen, tylli ja pikkukuovi, sen sijaan valkoviklolla menee hyvin. Vaikka pesintänsä aloittaneiden kahlaajien joukko oli alueella aiempaa pienempi, onnistuivat aloitetut pesinnät hyvin.

PAUL SEGERSVÄRD

HANNU KLEMOLA

JUHA HONKALA

LASSE J. LAINE

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET Ryhmämatkatoimisto Kon-Tiki Tours Susa Huotari Puh. 045 124 2000 susa@kontiki.fi / info@kontiki.fi www.kontiki.fi Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

ESKO PETTAY

HEIDI ARPONEN

PETRI KUHNO

OMALLE LINTUMATKALLE? Kun järjestät lintumatkan omalle porukallesi, yhdistyksellesi tai ystäväpiirillesi, autamme mielellämme vastuullisena matkanjärjestäjänä.

1. Välimeri Champions of the Flyway tähtää lintujen laittoman pyynnin lopettamiseen Vuodesta 2014 Israelin BirdLifen Eilatissa järjestämät Champions of the Flyway -linturallitapahtumat ovat keränneet sekä varoja että maailmanlaajuista huomiota Välimeren muuttoreitillä tapahtuvaan laittomaan lintujen pyyntiin. BirdLifen vuonna 2015 julkaiseman The Killing -selvityksen mukaan vuosittain yli 24 miljoonan muuttolinnun matka katkeaa ennenaikaisesti

laittomiin ansoihin ja metsästäjien hauleihin. Aina maaliskuun loppupuolella järjestettävässä kisassa maailman kovinta kärkeä edustavat joukkueet yrittävät havaita eniten lintulajeja 24 tunnin aikana – kyseessä on siis todella huippuluokan linturalli! Joukkueet ilmoittavat reaaliajassa jokaisen havaintonsa Twitterin kautta. Kisoja tiiviisti verkossa seuraavat

lahjoittavat anteliaasti rahaa, joka ohjataan laittoman pyynnin lopettamiseen tähtäävän työhön. Suomalaiset ovat menestyneet loistavasti kisassa – neljän suomalaisen ZEISS Arctic Redpolls -joukkue vei voiton vuosina 2016 ja 2017, ja keräsi samalla suojelutyöhön varoja lähes 140 000 dollaria.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/race-against-crime-5-years-champions-flyway

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 122 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Markus Seppälä

5. Etelä-Amerikka BirdLife: Kahdeksan uutta lintulajia hävinnyt luonnosta tai kuollut sukupuuttoon Creative Commons CC0

BirdLifen tekemän mittavan selvityksen mukaan voidaan vahvistaa kahdeksan uuden lintulajin kuolleen joko todennäköisesti tai varmasti sukupuuttoon. Listan ehkä yleisesti tunnetuin laji on luonnosta hävinnyt (Extinct in the Wild) siniara (Cyanopsitta spixii), joka esiintyi Blu-nimisenä lemmikkilintuna vuonna 2011 ilmestyneessä Rio-animaatioelokuvassa. Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä 51 äärimmäisen uhanalaisen lintulajin tilannetta. Viisi lajia kahdeksasta eli Etelä-Amerikassa, ja niistä neljä Brasiliassa, jossa metsiä hakataan hurjaa tahtia metsä- tai maatalouden käyttöön. Lintulajien sukupuutot ovat tähän mennessä tapahtuneet pääosin valtamerten saarilla, mutta kestämättömän maankäytön vuoksi lajiston monimuotoisuuden kannalta tuhoisa kehitys näkyy nyt myös manneralueilla. Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/ news/spixs-macaw-heads-list-first-birdextinctions-set-be-confirmed-decade

3 | 2018

SPNI

Mic hae l an der sen

2. Afrikka Sierra Leonessa paikallinen yhteisö vastaa itse luonnonsuojelualueen hoidosta

3. Afrikka Richard Mortel

Tansanian hallituksen vesivoimasuunnitelmat uhkaavat Afrikan suurinta suojelualuetta

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/ tanzania%E2%80%99s-largest-wildlife-reserve-threatened-dam-construction

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/kambui-hills-forest-reserve-run-whole-community

4. Afrikka Nigerialaisesta kylästä löytyi Suomessa rengastettu kalasääski NCF (BirdLife Nigeria)

Tansanian Selous, Sveitsin kokoinen luonnonsuojelualue, on elintärkeä useiden uhanalaisten lajien selviytymiselle. Lähes alkuperäisenä luontoarvoiltaan säilyneen Unescon maailmanperintökohteen luontoa ja lajistoa uhkaa Tansanian hallituksen suunnitelma rakentaa mittava vesivoimapato keskelle aluetta. BirdLife ja muut luontojärjestöt ovat muun kritiikin ohella todenneet hankkeen olevan myös maan oman ympäristölainsäädännön vastainen. Erittäin uhanalainen valkorääkkähaikara (Ardeola idae) on vain yksi patohankkeesta todennäköisesti kipeästi kärsivistä lintuja nisäkäslajeista. Selous toimii turvapaikkana merkittäville leijona- ja afrikannorsupopulaatioille. Padon rakentaminen toisi mukanaan myös mittavat avohakkuut. Hakkuiden ja rakentamisen myötä tulevat metsätiet lisäisivät salametsästäjien toimintaa alueella. BirdLife ja muut järjestöt jatkavat Tansanian hallituksen painostamista, jotta se luopuisi tuhoisasta suunnitelmastaan.

Afrikan länsirannikolla sijaitsevan Sierra Leonen Kambui Hills on suojeltu sademetsäalue, jolla on IBA-status (kansainvälisesti tärkeä lintualue). Suojelualueella elää ainakin viisi maailmanlaajuisesti uhanalaista lintulajia, kuten keltapääkaljukas 2. (Picathartes gymnocepha4. lus), sekä useita suuria nisäkäslajeja. 2020-luvun kynnyksellä hakkuu-, metsästys- ja muu ihmistoiminta on kutistanut vuonna 1919 perustetun suojelualueen alle kymmenesosaan sen alkuperäisestä koosta. Juuri paikalliset asukkaat ovat tavallisesti joutuneet hyödyntämään metsää ja raivaamaan siitä viljelysalaa toimeentulonsa varmistamiseksi. Sierra Leonen suojelujärjestö on nyt kokeilemassa suojelualueen tulevaisuuden kannalta lupaavaa uutta toimintamallia yhdessä hanketta rahoittavan Jensen-säätiön sekä maan hallituksen kanssa. Tutkimusten mukaan suojeluhankkeilla on parempi mahdollisuus onnistua, mikäli paikallinen väestö onnistutaan sitouttamaan mukaan. Kambui Hillsin hankkeessa annetaankin paikallisille asukkaille sanan- ja päätösvaltaa sekä kaikki hyödyllinen tieto alueen käyttöä koskevissa asioissa. Hankkeen ydintoimintaan kuuluu lisäksi luonnonsuojelun kannalta parempien elinkeinojen ja tulonlähteiden tarjoaminen. Samalla yhteisöllä on myös vastuu hoitaa suojelualuetta kestävällä tavalla.

Viime toukokuussa Nigeriassakin vietetyssä kansainvälisen Muuttolintujen päivän tapahtumassa huomattiin, kuinka lintujen seuranta voi yhdistää ihmisiä maailman eri laidoilta. Mokoren kyläs-

sä järjestetyssä muuttolintuaiheisessa toimintapäivässä kyläläisille kerrottiin muuttolinnuista, eri lajien muuttomatkojen haasteista sekä ihmistoiminnan vaikutuksesta monen linnun matkan katkeamiseen. Laulua ja tanssiakin sisältäneessä päivässä kuultiin myös erään paikallisen pastorin kertomus, jossa hän mainitsee kyläläisten toimittaneen hänelle aikaisemmin metsästäjien vahingoittaman kalasääsken. Linnun jalassa ollut oudon näköinen rinkula oli herättänyt ihmetystä. Pastorin otettua yhteyttä Nigerian BirdLifen edustajiin selvisi, että kyseessä oli suomalainen, Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastoimistosta peräisin oleva rengas. Kyläläiset olivat vaikuttuneita linnun tekemästä matkasta, minkä jälkeen kylässä pohdittiin, miten muuttolintuja voitaisiin jatkossa auttaa.

Lue lisää: http://www.birdlife.org/worldwide/news/nigeria%E2%80%99s-world-migratory-bird-day-celebrations-reveal-unexpected-link-finland

Viime vuonna yli 1 700 suomalaista havaitsi 100 lintulajia – ylittyykö tulos tänä vuonna? Markus Seppälä

BirdLifen 100 lintulajia -haasteen toinen vuosi on edennyt jo syksyn puolelle. Haasteen vastaanottaneet jatkavat edelleen aktiivisesti retkeilyä ja vielä puuttuvien lajien etsimistä, mikä näkyy kesällä jo 4 000 jäsentä saavuttaneen 100 lintulajia -Facebook-ryhmän aktiivisesta viestittelystä. Olemme päässeet lehdessä seuraamaan tänä vuon-

na neljän haasteen vastaanottaneen harrastajan kolumneja, joista tällä sivulla löydät heidän vuoden viimeiset kuulumisensa. Kolumnistiemme kertomuksia lukiessa on meille lukijoille välittynyt aito innostus haasteeseen osallistumisesta ja uusien retkipaikkojen ja havaintojen löytämisestä. Anna-Liisa Blomberg, Marjaana ja Markus Haapala sekä Amanda Pasanen – kiitokset, että pääsimme mukaan retkiseuraksenne!

Anna-Liisa Blomberg

Oletko nähnyt 100 lintulajia tänä vuonna? Ilmoita saavutuksesi myös BirdLifelle! Löydät ilmoituslomakkeen verkkosivuiltamme: www.birdlife.fi -> Harrastus -> Tunnista 100 lintulajia -> Olen havainnut 100 lintulajia vuonna 2018

Eliksiä ja elämyksiä

Anna-Liisa Blomberg

Keväällä hankin kaukoputken, joka on auttanut monen linnun havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Putki kulki selässä Isokarissakin.

Kesällä retkeilin (liian) vähän, mutta kevät oli hyvin eliselämyksellinen. ”Unelmalintuni” mandariinisorsa vieraili Vesilahdella ja lyhytnokkahanhi käväisi naapurin pellolla. Pääsin seuraamaan pikkutyllin tepastelua ja kuuntelemaan pensassirkkalintua. Käki kukkui sadanneksi lajiksi helatorstaina Turussa. Tuo pitkä viikonloppu jatkui upeasti, kun huomasin Tiirasta osuneeni Åboon samaan aikaan punapäälepinkäisen kanssa. Mikä fiilis, harvinaista herkkua! Punapäätä bongatessa oli hauska seurata harrastuksen hullutuksia. Rauvolanlahdella moni tarkkaili lintua läheltä ja sitten kaukaa – rajan

yli kiikaroimalla sai myös Kaarina-pinnan. Ovelaa! Kesäkuun retkillä uutena vain merilokki. Heinäkuussa moikkasin Tampereen Pahalammen härkälinnut ja sain pihapinnan mehiläishaukasta. Elokuun alussa vuorokausi Isokarissa oli hieno kokemus, vaikkei muutto vielä ollut vilkasta. Satamassa vastaanottokomiteana pönötti sentään vielä pari riskilää. Listalleni lensivät myös merikotka, tundrakurmitsa, pikkukuovi ja merikihu. Vielä on aikaa ylittää viime vuoden tulos. 136 lajia kasassa, 22 uupuu. Jännää! Kävi niin tai näin, olen löytänyt harrastukseni. 31.12. lista nollataan ja taas mennään...

Amanda Pasanen

Lintuhavaintoja Ahviksella ja Suballa Amanda Pasanen

Syksy tekee tuloaan, ja kevät tuntuu jo kaukaiselta. Loppukeväästä ja alkukesästä lintuhavainnot pomppasivat huippuunsa kiitos Ahvenanmaan linturallin ja subarktisen ekologian kenttäkurssin. Osallistuimme untuvikkojoukkueella Helsingin yliopiston biologian opiskelijoiden ainejärjestön Symbioosin järjestämään linturalliin Ahvenanmaalla toukokuussa. Kiikariin osui noin 60 tunnistettavaa lajia 24 tunnin aikana, mikä ylitti joukkueemme kaikki odotukset. Mieleenpainuvimmat havainnot olivat uljaat merikotkat, pähkinänakkeli ja kauniit mustakurkku-uikut.

Subarktisen ekologian kenttäkurssilla Kilpisjärven biologisella asemalla lumouduttiin pohjoisen herkästä luonnosta. Tunturipaljakalla kipittelevä kaunis keräkurmitsa poikasineen ja pulmunen Saanan huipulla kuuluivat omiin lempihavaintoihin. Palsasuolla nähtiin kahlaajia, kuten mustavikloja, suosirrejä ja liroja, niiden luonnollisessa pesimäympäristössä. Melontareissulla Saimaalla tunnistin nuolihaukan äänestä ja meloimme majesteettisen kalasääsken pesän ohi. Lajimäärä on tällä hetkellä 113 lajia. Syksyllä olisi vielä tarkoitus päästä seuraamaan syysmuuttoa Vanhankaupunginlahdelle Helsingin Viikkiin.

Amandan retket ovat ulottuneet Ahvenanmaalta Käsivarren Lappiin.

3 | 2018 Marjaana Pasanen

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! Ahkerasti retkeilevien Haapaloiden vuosi on täynnä lintuelämyksiä.

Satanen meni rikki jo huhtikuussa Marjaana ja Markus Haapala

BirdLifen mukaan Euroopan linnuista eniten ovat vähentyneet ihan tavalliset linnut. Tämä näkyy kotipihan ja mökin runsaassa tusinassa pöntössä: kottaraispöntöt jäivät tyhjiksi, eikä muissakaan pöntöissä ollut isompaa kuhinaa. Toinen harmi ja huoli on lintutorneista, nyt kun Metsähallitus haluaa luopua niiden ylläpidosta. Rauman Otajärvellä oli vedetty lippusiima polun yli, ja lappu kertoi tutun tornin olevan sortumisvaarassa! Isoja ilonaiheita toki on ollut myös. Annoimme itsellemme joululahjaksi pari yöpymistä Utössä huhtikuussa. Heti ensimmäisellä kävelyllä kuvasimme pyrstöllään keikistelevää peukaloista pitkän aikaa. Kirkon pihalla pyrähteli päivittäin mustaleppälintu, koulun pihalla näkyi sepelrastas ja lehtokurppa lehahti muutaman metrin

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 6 €/kk.

päästä lentoon. Varsinaisen elämyksen tarjosi harjalintu, joka oli hämmästyttävän peloton. Keltavästäräkkejä on kuulemma poikkeuksellisen paljon. Ei vaan meidän reiteillämme. Raisionlahden lintulavalta otetuista kuvista komean sääksen lisäksi rannalta löytyi elokuun lopulla kaivattu keltavästäräkki. Emme edes tienneet sitä siinä olevan, onneksi tietokoneella saa suurennettua kuvat. Olemme aika untuvikkoja lintuharrastuksessa, toista vuotta vasta mennään. Satanen meni puhki taivaanvuohella jo huhtikuussa, nyt on pivossa reilut 150 lajia. Muutama vielä saataneen osallistumalla opastettuihin torni- ja kävelytapahtumiin. Siellä saa onneksi kysellä vaikka mitä. Ehkä me eläkeläiset vielä joskus satsaamme kaukoputkeenkin… Jää nähtäväksi, mutta harrastus jatkuu.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Pöntöt & Linnut -opas n Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun vihkosen ohjeilla teet turvallisia ja kestäviä linnunpönttöjä ja tunnistat kaikki pöntöissä pesivät lintumme.

Lintupinssi n Uljas lintupinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin: • ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/ birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 09 4135 3300)!

Rahankeräyslupa RA/2017/607

Vaihda verkkolehteen!

12 Hannu Eskonen

Kirjosieppojen pesintätulos jäi Pönttöbongauksessa vaatimattomaksi, koska naaraita oli saapunut maahan selkeästi koiraita vähemmän.

Pönttöbongaus 2018:

lintuja vähän, mutta pesinnät onnistuivat

Kuudetta kertaa järjestetyssä Pönttöbongauksessa seurattiin yli 25 000 linnunpöntön elämää. Lintukannat olivat tavanomaista pienemmät, ja viime vuoden tapaan vain hieman yli puolet pöntöistä oli asuttuja. Paikkalinnut näyttivät talvehtineen onnistuneesti, sen sijaan moni muuttolintu oli kovin vähissä. Tero Toivanen

Pöntöt tavallista tyhjempiä

Pönttöbongausviikonloppuna 9.–10.6.2018 havainnoitiin pönttölintuja lähes 2 800 paikalla. Yhteensä ilmoitettiin yli 25 000 pöntön tiedot. Lähes 13 000 pöntössä pesittiin.

Hieman yli puolet pöntöistä (51 %) oli asuttuja. Vaikka toukokuun säät olivatkin pesintöjen aloittamisen kannalta erinomaiset, viime kesän surkean poikastuoton takia lintuja oli maastossa tavallista vähemmän ja

Yleisimpien pönttöpesijöiden havaintomäärien vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2018. Yleisyys (osuus paikoista)

kirjosieppo

talitiainen

sinitiainen

pikkuvarpunen

telkkä

kottarainen

harmaasieppo

leppälintu

2013 78,9

60,6

59,6

12,8

2014 83,0

68,4

66,2

15,0

2015 79,9

64,9

63,2

14,6

2016 76,7

69,4

63,3

11,4

2017 76,6

63,5

62,6

14,3

Runsaus (osuus pöntöistä) 2018 74,8

70,3

1,8

2,2

2,0

1,7

12,1

7,3

4,4

6,6

5,3

5,9

5,4

7,1

4,3

13,3

10,6

3,6

5,7

11,8

17,2

10,3

10,1

6,3

13,2

17,4

2018

10,6

10,5 6,2

12,7

16,9

2017

10,9

10,7 5,6

14,0

18,9

2016

11,9

11,3 6,2

11,1

21,6

2015

10,5

12,3 6,0

18,4

2014

64,1

11,5 5,9

2013

4,6

4,1

2,7

1,5

0,5

0,8

3,3

1,6

1,1

0,8

3,2

1,7

0,6

0,7

2,4

1,4

0,9

2,9

1,7

0,7

0,5

2,5

1,2

0,8

0,5

PÖNTTÖ

moni pönttö jäi siksi vaille asukkaita. Pohjois-Suomessa kuitenkin petrattiin viime vuodesta: edellisvuoden kylmyydessä moni lintu lienee jättänyt pohjoisessa kokonaan pesimättä tai pesinnät keskeytyivät silloin alkuunsa. Pöntöissä havaittiin pesivänä yhteensä 32 eri lintulajia. Yleisimmistä pönttölinnuistamme kirjosieppojen määrä jatkoi laskuaan: nyt niitä havaittiin harvemmalla paikalla kuin Pönttöbongauksessa koskaan. Monella paikalla kerrottiin lisäksi pesinnän jääneen epävarmaksi, koska vain koiras oli havaittu pöntöllä. Nimenomaan kirjosiepponaaraita saapuikin keväällä 2018 Suomeen tavallista vähemmän ja moni koiras jäi vaille puolisoa. Tali- ja sinitiaiset olivat talvehtineet onnistuneesti, ja kumpaakin havaittiin jopa useammalla paikalla kuin koskaan ennen. Sen sijaan asuttujen pönttöjen osuudessa ei ylletty ennätykseen: kannat olivat siis varsin harvat, vaikka lintuja riittikin laajalti. Huomattavan vähän Pönttöbongauksessa havaittiin muun muassa kottaraisia, leppälintuja ja käenpiikoja. Myös valtakunnallisissa pesimälintulaskennois-

3 | 2018

Talitiainen (pesästä lähteneitä poikueita)

Osuus pesinnöistä (%)

Kirjosieppo (pesäpoikueita)

Jan Södersved

40 30 20 10 0

2016

2017

2018

Kirjosiepon ja talitiaisen pesinnät olivat selvästi edellisvuotta aikaisempia. Kuvassa on esitetty pesäpoikueiden (kirjosieppo) ja pesästä lähteneiden poikueiden (talitiainen) osuus kaikista Pönttöbongausviikonloppuna ilmoitetuista pesinnöistä.

sa näiden lajien kantojen todettiin olevan alamaissa, ja syy lamaan löytynee useista peräkkäisistä huonoista pesintävuosista. Paikkalinnut pärjäsivät selvästi muuttolintuja paremmin: sini- ja talitiaisen ohella esimerkiksi kuusitiaisen ja puukiipijän pesintöjä ilmoitettiin varsin normaalisti.

Hyvän pesimävuoden merkkejä ilmassa

Vaikka kevät etenikin toukokuussa harvinaisen ripeästi, lintujen pesinnän aikataulu ei ollut mitenkään poikkeuksellisen varhainen. Pönttöbongausten tulosten perusteella esimerkiksi tiaisten pesinnät olivat aavistuksen jäljessä vuotta 2016 – toki silti reilusti viime vuotta edellä. Huhtikuu oli kuitenkin suuressa osassa Suomea varsin talvinen, ja pesintöjä tuskin aloitettiin etuajassa. Sen sijaan myöhemmin pesiviä kirjosieppoja saapui meille varhain, ja pesinnät myös aloitettiin välittömästi, mikä näkyi myös Pönttöbongauksessa pitkälle edenneinä pesintöinä. Siinä missä viime vuonna huomattava osa pesinnöistä epäonnistui, tänä vuonna tuhoutuneita pesintöjä ilmoitettiin hyvin vähän. Koska kesä jatkui myös Pönttöbongauksen jälkeen pesinnöille suotuisana, nuoria lintuja lähti maailmalle paljon. Ensi vuonna sopii siis odottaa lintukantojen vahvistuneen ja tämänvuotista useamman pöntön saavan asukkaat.

EuroBirdwatch 6.–7.10. – jo 25. kerran! Osallistu Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan! EuroBirdwatch-tapahtuman tavoite on herättää kiinnostusta muuttavia lintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä yleisötapahtumissa tai omatoimisesti retkeillen. Tule mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta, ja tue samalla lintujen suojelua! BirdLife Suomi kannustaa kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 7.10. klo 15 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata. Voit myös osallistua viikonlopun aikana BirdLifen jäsenyhdistysten järjestämiin tapahtumiin:

Etelä-Karjala n 7.10. Syysmuuttoretki

Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen.

Nimistön uumenista

Jukka Hintikka

Sana pääsky on ikivanha suomalais-ugrilainen sana, jolle tunnetaan vastineita myös kaukaisemmista suomen sukukielistä. Kaikki pääskylajit lentävät nopeasti, jolloin niiden yksityiskohtien havaitseminen on usein hankalaa. Niinpä monet niistä on nimetty asuinpaikan mukaan. Taloon viittaavat tavalla tai toisella niin suomen räystäspääsky, ruotsin hussvala kuin englannin house martin. Haarapääsky on suomessa saanut nimensä pyrstöhaarastaan, mutta ruotsissa ja englannissa sekin on nimetty maatalousympäristön rakennuksiin viittaavasti ladusvala ja barn swallow. Törmäpääskyn nimi on oma lukunsa. Sorakuopissa ja rantatörmissä yhdyskunnittain elävän lajin pesäpaikat ovat niin silmiinpistäviä, että miltei kaikissa eurooppalaisissa kielissä sen nimi viittaa rantaan, törmiin tai hiekkaan. Tuttuna lajiryhmänä pääskyä on käytetty kansankielessä myös monien muiden nopeasti ja sirosti lentävien lajiryhmien nimissä. Vaikka tällaiset rinnastukset ovat biologisesti epätäsmällisiä, ovat ne kansan suussa olleet hyvin yleisiä, ja jotkin ovat päätyneet nykynimistöönkin asti, kuten tervapääsky ja vesipääsky. Sama ilmiö näkyy myös muissa kielissä. Esimerkiksi saksan tiiraa tarkoittava sana Seeschwalbe merkitsee sanatarkasti järvipääskyä.

Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11.

Creative Commons CC0

Niin siroja, ettei sanotuksi saa

Keski-Suomi n 7.10. Muutonseurantaa Kuusamo n 6.10. EBW-retki.

Kymenlaakso n 6.10. Muutonseurantaa useassa eri kohteessa.

Lohjan seutu n 6.10. Muutontarkkailua Kukkumäellä klo 8–12.

Keski-Pohjanmaa n 3.–7.10. Kalajoen

Oktobirdfest. n 6.10. Kalajoen syysralli

Päijät-Häme n 6.10. Muutonseurantaa

Asikkalan Pulkkilanharjun Vähäsalmella auringonnoususta lähtien.

Rauman seutu n 7.10. Muutonseurantaa Rauman seudun lintutorneilla klo 8–13.

Suomenselkä n 6.10. Vesilintujen

muutontarkkailua Keurusselän Kaukasessa. Opastusta klo 9–11.

Uusimaa n 7.10. Muutonseurantaa

Helsingissä Herttoniemen Majavatien kallioilla klo 10–14. n 7.10. Yhteishavainnointitapahtuma Helsingissä Malminkartanon täyttömäellä klo 7.30–14.

Pohjois-Savo n 6.–7.10. Joutsenten

laskentaa Kuikan alueella.

Katso lisätiedot kunkin lintuyhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 29-35) sekä ajantasaisimmat tiedot yhdistysten omilta verkkosivuilta!

14 Jussi Vakkala

Merkittävästi taantuneen punasotkan vahvin kanta painottuu Lounais-Suomeen.

Pesivät punasotkat kiikarissa kesällä 2018 Murheellisesti vähentynyt punasotka oli BirdLifen vuoden lintu vuonna 2018. Näin syyskuussa punasotka on meillä jo harvinainen näky: useimmat poistuvat Suomesta elokuun loppuun mennessä. Mutta paljonko punasotkia pesimäaikaan nähtiin? Tero Toivanen Punasotkan epäillään taantuneen Suomessa jopa 80 prosenttia varsin lyhyessä ajassa. Kun viime vuosituhannella meillä arveltiin pesivän reilut 10 000 paria, nykyään kanta olisi siis parin tuhannen parin luokkaa. Tämän vuoden tavoitteena oli selvittää, paljonko punasotkia Suomessa nykyisin pesii.

Havaintoja noin 400 paikalta

Kevät 2018 ei ollut punasotkien havainnoinnin kannalta kovin otollinen. Pitkään jatkuneen pakkasjakson jälkeen kevät tuli hujauksessa huhtikuun lopulla, monien lajien kevätmuutto oli ohi hetkessä ja linnut saattoivat ryhtyä saman tien pesimään. Pesinnän käynnistyttyä varsinkin naaraspunasotkia on kovin vaikea havaita. Kaikesta huolimatta punasotkia etsittiin huolella ja havaintoja tehtiin paljon: parhaaseen laskenta-aikaan toukokuussa punasotkia ilmoitettiin Tiiraan lähes kaksinkertaisesti kahteen edellisvuoteen verrattuna. Toukokuussa punasotkahavaintoja ilmoitettiin Tiiraan noin 400 paikalta, ja havainnot koskivat noin 1 500 yksilöä. Osa alkukuun havainnoista koskenee vielä muuttavia lintuja, mutta rajaa muuttajien ja pesivien välille on vaikea vetää. Todellinen punasotkamäärä on toki selvästi ilmoitettua suurempi – osa linnuista jää aina havaitsematta, ja kaikkia sopivia paikkoja ei lyhyen kevään aikana ehditä kunnolla tarkastaa. Vuosilta 2006–2017 on Tiiran havaintojen perusteella tunnistettavissa reilut 800 punasotkan pesimäaikaista esiintymispaikkaa. Koska punasotka on nimen-

omaan parhaiden lintuvesien tyyppilaji, voi olettaa, että suurin osa tärkeimmistä punasotkan esiintymispaikoista on mukana havainnoissa. Säännöllisesti seuratuilla punasotkapaikoilla yksilömäärät ovat jakson kuluessa pienentyneet lähes vuosi vuodelta, ja monelta vakituiselta paikalta punasotkat ovat jakson aikana kadonneet.

VUODEN

LINTU

muassa Lahden Vesijärvi, Espoon Suomenoja ja Parikkalan Siikalahti. Varsinkin Siikalahdella kanta on kuitenkin huvennut murto-osaan jopa vuosikymmenen takaisesta. Alueelliset kannanarviot ja muut punasotkavuoden tulokset julkaistaan ensi vuoden Linnut-vuosikirjassa.

Naaraita silmäänpistävän vähän

Useimmilla vesilinnuilla koiraita on naaraita enemmän, ja punasotkalla koirasenemmistö on erityisen selvä. Tämän kesän havaintojen koirasvoittoisuus on kuitenkin jopa punasotkalle poikkeuksellista: vain aavistuksen yli viidennes havaituista punasotkista oli naaraita! Tällöin toukokuun aikana havaitut yksilöt edustaisivat vain 300 pesivää paria. Vaikka punasotkia havaittiin ilahduttavasti lähes koko Suomessa, monin paikoin havainnot koskivatkin pääosin koiraita. Lapissa havaittu yksi naaras ei ilmeisesti pesinyt. Keski-Suomessa naaraita ilmoitettiin pesimäaikaan kolmelta paikalta ja Suomenselällä kahdelta paikalta yhteensä kaksi yksilöä. Jopa Uudellamaalla Tringan alueella saatiin lajin parhaan esiintymispaikan ulkopuolella tyytyä lähinnä yksittäisiin naaraisiin.

Kanta painottuu lounaaseen

Punasotkalla on Suomessa edelleen muutamia vahvoja alueita. Etenkin lounaisessa Suomessa – Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta Pirkanmaalle – laji on yhä varsin laajalle levinnyt ja lukeutuu myös sisäsaariston pesimälinnustoon. Yksittäisinä jalansijoina erottuvat muun

Punasotkan havaintopaikat toukokuussa 2018. Symbolin koko kertoo havaitun yksilömäärän (1–2, 3–5, 6–10, 11–20 tai yli 20 yks.). Havainnoissa voi olla mukana muutolla lepäileviä lintuja.

3 | 2018

15 Micha Fager

Maailmalla uhanalaiseksi luokitellun allin kanta ei kestä metsästystä, mikä kuitenkin on vielä Suomessa sallittua.

Suomi ei noudata allin metsästyskieltoa Teemu Lehtiniemi

Alli on todettu maailman uhanalaisuustarkastelussa uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi. Uhanalaisuus perustuu allikannan vähenemiseen. Tilanteen heikkenemisen vuoksi alli on luokiteltu Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelua koskevassa AEWA-sopimuksessa lajeihin, joiden metsästystä ei sallita. Suomi ei kuitenkaan kieltoa noudata, vaan allin metsästys on edelleen sallittu. EU neuvotteli AEWAn osapuolisopimuksessa varauman, jonka mukaan EU:n ei tarvitse noudattaa määräystä kieltää allin metsästys. Tämä liittyi siihen, että alli on määritelty lintudirektii-

vissä metsästettävien lajien joukkoon, eikä EU halunnut muuttaa direktiiviä allin mahdollisesti väliaikaisen tilanteen vuoksi. Koska direktiiviä ei muutettu, ei EU-lainsäädäntö kiellä allin metsästystä. EU kuitenkin suosittelee jäsenmaille AEWA-sopimuksen noudattamista ja allin metsästyksen kansallista kieltämistä. Suomi, Ruotsi ja Tanska eivät suositusta noudata. Selvästi eniten alleja metsästetään Suomessa. Suomen allisaalis on ollut viime vuosina keskimäärin 13 000 yksilöä, Tanskan pari tuhatta ja Ruotsin muutamia kymmeniä. Suomessa allin metsästyslainsäädäntöä muutettiin tänä vuonna asetta-

malla metsästäjäkohtainen viiden allin päiväkiintiö. Maa- ja metsätalousministeriö ei kieltänyt metsästystä kokonaan vedoten siihen, että maailmanlaajuisesti uhanalainen alli on tärkeä saalis saariston harrastusmetsästyksessä. Sisämaassa, missä alli on satunnainen metsästyssaalis, metsästys kiellettiin. Tanskassa allin metsästys on nyt rajoitettu vain koiraisiin naaraiden suojelemiseksi. Ruotsissa metsästyslakia ei muutettu. Suomi on tärkeä vesilintujen pesimämaa. Meillä pesineitä ja syntyneitä vesilintuja metsästetään runsaasti syys- ja talviaikaan muualla Euroopassa. Suomen metsästysviranomaiset ovat toistuvasti ehdottaneet Eurooppaan muut-

toreittitason metsästyksen säätelyä, johon kaikki esiintymisalueen maat sitoutuvat. Pohjois-Amerikassa muuttoreittitason säätely on toteutettu ja sorsakannat saatu nousuun. Allin metsästyskiellon noudattamatta jättäminen tekee särön Suomen kansainväliseen maineeseen ja heikentää Suomen uskottavuutta muuttoreittitason säätelyn edistäjänä. Tarve vesilintujen muuttoreittitason suojelutoimille on kuitenkin suuri. Suomessa pesivien vesilintujen kannat ovat vähentyneet ja noin puolet riistavesilintulajeista todettu kansallisesti uhanalaisiksi.

KHO: poikkeuslupaan tarvitaan alueellista esiintymistietoa Teemu Lehtiniemi

Korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) saatiin loppukesällä tärkeä päätös lintujen tappoluvista. Päätöksen mukaan tappamisen sallimissa poikkeusluvissa on selvitettävä poikkeuslupalajin alueellinen kanta sekä luvan toteuttamisen vaikutus kantaan. Suomen riistakeskus oli myöntänyt Lahdessa sijaitsevalle yritykselle luvan tappaa kiinteistön alueella viitenä vuonna kunakin 300 kesykyyhkyä eli kaikkiaan 1 500 kesykyyhkyä. Lupa oli voimassa vuoden ympäri eli myös kesykyyhkyn pesimäaikaan. BirdLifen jäsenyhdistys Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys valitti luvasta. Syynä valitukseen oli poikkeusluvan huomattavan suuri yksilömäärä kunnan

kyyhkypopulaatioon nähden sekä yrityksen riittämättömät toimenpiteet kyyhkyjen sisätiloihin pääsyn estämiseksi. Yhdistyksen mukaan Lahden kesykyyhkykanta on noin sata paria ja loppusyksyn kanta noin 400 yksilöä. Suomen riistakeskus oli päätöksessään arvioinut poikkeusluvan perusteita ainoastaan lajin kansallisen tilanteen perusteella ja todennut sen olevan suotuisan. Riistakeskuksen mukaan poikkeusluvan vaikutusten arvioimiseksi riittää sen toteaminen, ettei laji ole uhanalainen ja yksilömäärä on pieni koko Suomen kantaan nähden. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan poikkeuslupapäätöstä varten olisi pitänyt olla selvitys Lahden alueen kesykyyhkykannasta sekä arvio sii-

tä, mikä on luvan toteuttamisen vaikutus alueen kantaan. Ilman riittävää selvitystä alueen kannasta ei ole mahdollista arvioida poikkeusluvan vaikutusta. Lisäksi KHO piti riittämättömänä selvitystä siitä, onko kaikki tarkoituksenmukaiset toimet lintujen aiheuttamien haittojen estämiseksi toteutettu. BirdLifen muutama vuosi sitten tekemän yhteenvedon mukaan rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupien yksilömäärät ovat usein liian suuria ja vaihtoehtoiset toimet haittojen estämiseksi riittämättömiä. KHO:n päätöksen ansiosta poikkeuslupia on muutettava BirdLifen toivomaan suuntaan. Oikea poikkeusluvan yksilömäärä on pienin määrä, millä voidaan estää merkittävä vahinko, kun paikalla on toteutettu tarvittavat keinot haitan minimoimiseksi.

Lemmenjoen linnusto kartoitettiin Margus Ellermaa

Tästä mennään. IBA-laskija ei säikähdä soiden ylityksiä.

Tero Toivanen Inarin lounaisosissa sijaitseva Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen laajimpia suojelualueita: pinta-alaa on lähes 3 000 neliökilometriä. Alueen retkeilyreitit keskittyvät itse Lemmenjoen varteen, ja valtaosa puistosta onkin aitoa erämaata, jonne pääsyä hankaloittavat pitkien etäisyyksien ohella myös ylipääsemättömät joet. Lemmenjoki on osa vieläkin laajempaa, myös Hammastunturin ja Puljun erämaat käsittävää kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Alueen linnustoa oli edellisen kerran selvitetty kattavas-

ti kesällä 2009, ja tänä vuonna oli aika palata alueelle. Neljä laskijaryhmää talloi pelkästään linjalaskentoja yhteensä 350 kilometrin verran, ja jokaisen laskijan vaeltamat kilometrit ylsivät taatusti kolminumeroiselle luvulle!

Vastakohtien kansallispuisto

Suurelle alueelle mahtuu luonnollisesti monenmoista elinympäristöä. Lemmenjoen pohjoisosaa luonnehtivat karut tunturiylängöt ja harvapuustoiset metsät, joiden tyyppilajeihin lukeutuvat muun muassa kapustarinta, pikkukuovi, leppälintu ja lapintiainen. Laajojen soi-

BirdLife seuraa kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA-alueiden) linnuston muutoksia. Kesällä 2018 panostettiin Lemmenjoen kansallispuistoon, missä esimerkiksi linjalaskentaa tehtiin 350 kilometrin verran! Tulosten mukaan Lemmenjoen linnusto voi ilahduttavan hyvin. den kirjomassa eteläosassa taas esimerkiksi liron, keltavästäräkin ja niittykirvisen tiheys on paikoin huikea. Jokivarsilta löytyy reheviäkin elinympäristöjä, joista moni eteläinen lintulaji löytää pohjoisimman sillanpäänsä. Aivan oma lukunsa on Skärritunturin–Isokivenvaaran seutu Norjan rajalla, minne monen pohjoisen kahlaajan ja varpuslinnun levinneisyysalue juuri ja juuri ulottuu. Viime kesän laskentojen perusteella Suomessa kovasti taantuneet suolinnut voivat Lemmenjoella hyvin. Äärimmäisen uhanalaisia suokukkoja pesii alueella jopa yli 1 000 paria ja jänkäsirriäisiä lähes saman verran. Etelämpää monin paikoin jo kadonneen mustaviklon kanta vaikuttaa Lemmenjoella vakaalta ja niittykirvisiä ja keltavästäräkkejä tavattiin selvästi enemmän kuin edellisissä laskennoissa. Myöskään sinirinnan taantuminen ei näytä ehtineen Lemmenjoelle asti.

Norjan raja on toista maata

Arktisempien lajien, kuten lapinsirkun ja punakuirin, levinneisyys näyttää rajoittuvan Skärritunturin pohjoispuoliselle alueelle. Varsinkin lapinsirkkujen tiheys alueella on siksi korkea, että lajin täydellinen puuttuminen Lemmenjoen muista osista on hämmentävää. Norjan rajalta ovat löytäneet kotinsa myös vesipääskyt ja tyllit, joita ei muualla kansallispuistossa havaittu. Useampi muut-

tohaukkapari on asettunut verottamaan kahlaajien runsautta. Eteläinen tai itäinen lintu voi yhtä lailla yllättää Lemmenjoella. Perinteisen Lapin lajiston ohella voi Lemmenjoella kohdata jopa sirittäjän tai lehtokurpan, ja edellisen laskentakerran tapaan sinipyrstökin havaittiin.

Lintukannat vaihtelevat

Lemmenjoen linnusto vaihtelee vuosittain esimerkiksi myyrä- ja sopulikantojen sekä edelliskesien pesimätuloksen mukaan. Nyt myyränpurijoita oli vähän: esimerkiksi hiiripöllöä ja sinisuohaukkaa ei havaittu lainkaan, ja tunturikihut olivat pääosin pesimättömiä. Harmaasieppo ja leppälintu olivat kovin vähälukuisia aiempiin laskentoihin verrattuna, sen sijaan urpiaisen runsaus oli merkillepantavaa. Lapin tunnuslinnut, kuukkeli ja lapintiainen, näyttivät hieman taantuneen, toki molempia lajeja pesii alueella edelleen parin tuhannen parin voimin. Viime vuosina Ylä-Lapissakin kovasti hiipuneita riekkoja tuli laskennoissa vastaan ilahduttavan paljon.

26 heinäkurppaa soitimella Teemu Lehtiniemi

Viime kesän selvityksissä löydettiin Itä-Suomesta ainakin 26 soidintavaa heinäkurppaa. Valtaosa soidinhavainnoista koski yksittäistä laulavaa koirasta. Vähintään kahden soivan koiraan soitimia löydettiin viisi. Suurimmalla soitimella Etelä-Karjalassa piti peliään viisi koirasta. Esiintyminen jakautui varsin tasaisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalassa havaittiin paria edellistä vuotta enemmän kurppia, mutta Etelä-Karjalan kurppamäärä jäi viime vuosia pienemmäksi. Pohjois-Karjalan hyvä tulos oli edellisvuosia paremman inventointi-

tehon ansiota, sillä BirdLifen heinäkurppatyöryhmän lisäksi myös Pohjois-Karjalan ELY-keskus inventoi kurppia. Äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan monivuotisia soitimia tunnetaan Suomesta hyvin vähän. Soitimet sijaitsevat maatalousmaalla, jolloin viljelytapamuutokset ja pellon kuivaustoimet voivat muuttaa paikan heinäkurpalle sopimattomaksi. Heinäkurpan esiintymisen vakiintumisen suurin haaste on soidinpaikkojen säilyminen lajille suotuisana. BirdLife tukee Parikkalassa sijaitsevan pisimpään soitimena olleen pellon viljelijää, jotta hän voi toimillaan varmistaa heinäkurpan soitimen säilymisen.

Heinäkurppa on riippuvainen sopivista soidinpaikoista.

Markus Varesvuo

3 | 2018

Kolumni

Metsien lisähakkuut eivät ole mahdollisia ilmastosyistä Lauri HÄnninen

Aki Arkiomaa Monitieteellinen Bios-tutkimusyksikkö julkaisi 5.9. katsauksen, jonka mukaan hallituksen suunnittelemat lisähakkuut tekevät turhiksi kaikki toimenpiteet ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Katsaus heittää myös epäilyksen varjon Suomen päästötietojen pimittämisestä. Yhteiskunnassamme on laajasti eri osa-aluilla suunnitteilla isoja ja kalliita hankkeita, jotta ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt saataisiin pienennettyä. Lisähakkuiden haitat kumoavat nämä hyödyt. Mikäli kaikki hallituksen päästövähennyshankkeet toteutettaisiin, olisivat Suomen päästöt lisähakkuiden takia vuonna 2030 suuremmat kuin vuonna 2015. Hallitus on suunnitellut nostavansa hakkuiden määrää lähes 25 % noin 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Lisääntyvä puun käyttö aiheuttaa hiilinielujen pienentymisen juuri sinä aikana, kun ilmastonmuutos pitäisi saada pysäytettyä. Ilmakehään päätyvien päästöjen on tarkoitus nollaantua Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä. Suunniteltujen hakkuiden vuoksi hiilinielujen pienentyminen jatkuu jopa vuosisadan loppuun saakka. Hiilinielu tarkoittaa metsiin sitoutuneen hiilen varastoa, johon kertyvän hiilen määrä kasvaa. Sen vastakohta on hiilen lähde, jolloin hiilivarasto pienenee. Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulisi saavuttaa hiilineutraalius mahdollisimman pian vuoden 2030 jälkeen ja sitten päästöjen on käännyttävä negatiiviseksi. Biosin katsauksessa kummeksutaan, miksi hallituksen energiaja ilmastostrategian vaikutusarvi-

ointien tiivistelmässä, samoin kuin YK:lle annetun maaraportin tiivistelmässä ja tekstisisällöissä, jätetään mainitsematta taulukoista ja kuvaajista ilmenevä päästöjen kasvu. Nyt tieto selviää vain alan yksityiskohdat osaaville asiantuntijoille. Miksi päästöjen kasvua ei haluta kertoa avoimesti äänestäjille, jotta asia voitaisiin uutisoida ja siitä voitaisiin käydä kansalaiskeskustelua? Eduskuntavaaleja varten keskustelut metsien käytöstä ja ilmastonmuutoksesta pitää saada käyntiin ja ne tulee nostaa keskeisiksi vaaliteemoiksi. Traagista lisähakkuusuunnitelmissa on se, että niitä perustellaan metsien kasvulla, joka suurelta osin johtuu ilmastosyistä. Vuoden 1970 alusta lukien kivennäismaiden metsien kasvusta lähes 40 % selittyy ilmaston lämpenemisellä. Ympäristönmuutosten vaikutus kasvuun on edelleen kiihtynyt 1990-luvulta lähtien kasvukauden lämpösumman kasvaessa. Metsien kasvua on lisännyt myös 1960-luvulla aloitetut valtaisan laajat ojitukset ja niin ikään ne aiheuttavat tutkimusten mukaan hyvin merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen lisäykset pienentäen hiilinieluja. Suunnittelemme siis ilmastonmuutosta lisääviä toimia ilmastonmuutoksesta johtuvista syistä tai ilmastonmuutosta aiheuttaneista syistä. Metsäteollisuus on suurin yksittäinen syy uhanalaistumiseen ja suurin tunnettu syy lajien häviämiseen Suomesta. Metsien yli 70:tä luontotyypistä 51 on uhanalaisia. 36 % kaikista uhanalaisista lajeistamme ovat metsälajeja. Nykyinen metsätaloutemme ei ole ekologisesti kestävää ja lisähakkuut pahentaisivat tilannetta entisestään. Vuosittaisia hakkuumääriä pitää ryhtyä rajoittamaan ja siirtyä metsien hoidossa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen niin ilmastosyistä kuin metsäluonnon suojelemiseksi. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla sai tarvittavat 50 000 allekirjoitusta vain reilussa kolmessa kuukaudessa. Uusi eduskunta ryhtyy käsittelemään lakialoitetta ensi vuonna. Hallituksen tulisi nyt tunnustaa tosiasiat ja haudata lisähakkuusuunnitelmat. Äänestäjien on huolehdittava, että uuteen eduskuntaan valitaan edustajia, joille tosiasioiden tunnustaminen ei ole ongelma.

Liity jäseneksi! Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti. BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ■ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko ■ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut ■ Tiira-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

18 Creatiive Commons CC0

Villiintynyt kissa luokitellaan haitallisiin vieraslajeihin. Kissat tappavat vuosittain Suomen luonnosta miljoonia pikkulintuja- ja nisäkkäitä.

Haitalliset vieraslajit – uhka Suomen lintukannoille? Markus Seppälä, Teemu Lehtiniemi

Vieraslajit, haitalliset vieraslajit ja tulokaslajit?

Haitalliset vieraslajit ovat ihmisen vahingossa tai tarkoituksella paikasta toiseen siirtämiä kasvi- ja eläinlajeja tai taudinaiheuttajia. Vieraslajit siirtyvät ihmisen avustuksella uudelle alueelle yli sellaisten luonnollisten leviämisesteiden, kuten valtameren tai vuorijonon, joita lajit eivät pysty itse ylittämään. Tulokaslajit eroavat vieraslajeista leviämistavassa; ne siirtyvät uudelle alueelle omin keinoin, ilman ihmistä. Vain pieni osa vieraslajeista osoittautuu haitallisiksi. Haitaksi määritellään elinympäristöille tai lajeille koituva eli ekologinen tai ihmisiä koskeva taloudellinen, terveydellinen ja kulttuurillinen haitta. Maailmanlaajuisesti haitalliset vieraslajit ovat suurin syy erityisesti saarissa esiintyneiden lintulajien sukupuuttoihin. Tavallisimmin sukupuuton syynä on ihmisten mukana saarelle kulkeutunut rotta tai kissa, joiden varalle saaren lajistolla ei ole kehittynyt keinoja puolustautua. BirdLifella on maailman merten saarilla meneillään useita hankkeita, joissa pyritään poistamaan haitalliset vieraslajit kotoperäisten lintulajien ja pesivien merilintujen suojelemiseksi.

Vieraspetolajien saalistus voi vaikuttaa lintukantoihin

Suomessa vieraslajeista suurinta haittaa linnuille aiheuttanevat kolme nisäkäspetoa: pohjoisamerikkalainen minkki, kaakkoisaasialainen supikoira sekä Lähi-Idästä aikoinaan maailman valloittanut kissa. Turkistarhoilta karanneista minkeistä on vakiintunut koko Suomeen luonnonvarainen kanta. Minkki verottaa vesilintukantoja erityisesti saaristossa, missä

varsinkin riskilät ja niiden poikaset ovat vaarassa joutua sen hampaisiin. Myös turkiseläimenä käytetty supikoira voi alueellisesti tuhota saaristossa suuren osan lintujen pesistä, mutta jää kuitenkin selvästi toiseksi minkille. Supikoiran haitallisuus vieraslajina korostuu vahvemmin sen merkitykseen tartuntatautien levittäjänä. Suosittu lemmikkieläin kissa on piennisäkkäisiin erikoistunut tehokas peto, jolle maistuvat myös pienikokoiset lintulajit. Suomessa kissa luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, jos se on villiintynyt, eli saa kaiken ravintonsa luonnosta. Taajamissa ulkona vapaasti liikkuvat kissat voivat heikentää pihapiirin lintukantoja pesimäaikaan. Kissa voi napata jopa lennosta aikuisen linnun, käydä pesävarkaissa tai vähentää läsnäolollaan ravinnonhakukertoja. Lintujen talviruokinnoille saalistamaan tulevat kissat aiheuttavat konflikteja naapureiden välillä. Varsinais-Suomessa tehdyn kotikissojen ravintotutkimuksen mukaan on tehty arvio, että vapaana ulkoilevat kissat tappavat Suomessa joka kuukausi yli miljoona saaliseläintä, joista yli 140 000 on lintuja. Villiintyneet kissat tappavat 4–5 kertaa ulkoilevia kotikissoja enemmän.

Linnut levittävät haitallisia vieraskasvilajeja kuten kurtturuusua

Suomessa tunnetuimpia haitallisia vieraslajeja ovat kasvilajit, kuten jättiputket, jättipalsami ja lupiini. Suomessa siemeniä syövät linnut auttavat esimerkiksi jättiputkia, terttuseljaa, isotuomipihlajaa ja kurtturuusua leviämään metsiin ja rannoille. Kanadanvesirutto ja muut haitalliset vesikasvit voivat levitä vesistöstä toiseen esimerkiksi joutsenten jalkoihin tai höyheniin takertuneena. Kurtturuusu on haitallinen rannikoilla ja saaristoissa vallatessaan läpitunkemattomana tiheänä pensaik-

kona luonnontilaisia hiekka- ja somerikkorantoja – elinympäristöjä, joissa voi elää uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Kurtturuusukasvustoja hävitetään paikoitellen talkoissa etelärannikolta ja saaristosta. Kurtturuusun hävittämisestä tekee erityisen haastavaa siementen leviäminen hyvinkin pitkiä matkoja niiden marjoja syövien lintujen vatsassa. Viherpeipot voivat kantaa kurtturuusun siemeniä jopa 200 kilometriä ennen ulostamista.

Sinä voit auttaa vähentämään vieraslajien haittoja

Lintujen pesimäsaaressa tai -luodolla havaitut minkit ja supikoirat kannattaa ilmoittaa paikallisille metsästäjille, jotka käyvät poistamassa pedot saarelta. Saariston luonnonsuojelualueiden vieraspetohavainnot pitää ilmoittaa Metsähallitukselle. BirdLife suosittelee kissanomistajia pitämään lemmikkinsä joko kokonaan sisätiloissa tai järjestämään ulkoilu talutushihnassa tai muuten valvottuna, jotta linnut saavat olla rauhassa. Vieraslajien leviämistä voi ehkäistä jopa omalla pihalla, kun välttää kasvattamasta haitallisia lajeja. Haitallisten vieraskasvilajien, kuten kurtturuusun, torjuntatalkoisiin osallistuminen on mukava tapa viettää vapaapäivää saaristossa. Lue lisää haitallisista vieraslajeista Linnutlehden numerosta (3/2017) ja tarkemmin kissan saalistuksen vaikutuksista lintuihin numerosta 2/2013. Yleistä lisätietoa vieraslajeista Suomessa ja EU:ssa löydät kansallisesta vieraslajiportaalista www.vieraslajit.fi

3 | 2018

19 Jari Kostet

Lintumessujen yleisöä kiinnosti erityisesti asiantuntijoiden vastaukset yleisön lintukysymyksiin.

Lintumessuista perinne Jan Södersved

Jo perinteeksi muodostuneet lintumessut järjestettiin Helsingin Viikissä lauantaina 25.8. Monipuolisessa lintuharrastustapahtumassa riitti vierailijoita aamukymmenestä myöhäiseen iltapäivään. Messuilla tutustuttiin harrastusvälineisiin, tavattiin tuttuja ja seurattiin

lintuaiheisia esityksiä. Tringan tarjoamien opastettujen linturetkien lisäksi järjestettiin kuvauskävelyjä luontokuvauksesta kiinnostuneille. Jatkuvasti suosiotaan kasvattava luontokuvaus oli muutenkin entistä näkyvämmin mukana. Omia kuviaan esittävät luontokuvaajat Markus Varesvuo, Jari Peltomäki ja Lassi Kujala.

Ohjelmalavalla kuultiin esityksiä lintujen suojelusta ja tutkimuksesta sekä muun muassa lintujen nimien erikoisuuksista ja loukkaantuneiden lintujen hoidosta. Tietokirjailija Lasse J. Laine kertoi Helsingin vanhoista lintupaikoista. Laine vastaili myös yleisön lintukysymyksiin yhdessä Seppo Vuolannon ja BirdLifen asiantuntijoiden kanssa.

Esiintyjiä haastatteli luontotoimittaja Paul Segersvärd. Lintumessujen järjestelyistä vastasivat BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Lintumessut järjestettiin nyt kolmannen kerran.

BirdLifen kuukausitukijoiden määrä kasvussa Aki Arkiomaa

Kesällä alkaneen kampanjan aikana yli 400 tukijaa on ryhtynyt BirdLifen kuukausitukijaksi. Tämä on vahva luottamuksenosoitus BirdLifen työlle ja sille, että voimme yhdessä muuttaa yhteiskuntaa ja vaikuttaa luontoarvojen säilymiseen. BirdLifen vahvuuksia ovat linnustotiedon kerääminen ja sen käyttö suojelutyössä, ta-

pahtumat sekä aktiiviset paikallisjäsenet ja -tukijat. Kuukausituki tehostaa toimintaa merkittävästi, koska se tulee lähes sellaisenaan vakiintuneen perustoiminnan lisäksi. Lisääntyvää toimintaa tullaan näkemään lähiaikoina. Olemme vielä kaukana suurimpien järjestöjen kuukausitukijamääristä, mutta suuntauksen jatkuessa samanlaisena, vahvistuvat BirdLifen vaikuttamismahdollisuudet nopeasti. Lähde mukaan kuukausitukijaksi!

Tukea tarvitaan lisää. Joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen. Paineet luonnonvarojen, muun muassa metsien, käytölle kasvavat jatkuvasti puhumattakaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristölle. BirdLife on kaikkien suomalaisten yhteisö, jossa yhdistyy lintujen seuraaminen, luonnossa liikkuminen ja luonnon vaaliminen omalla asuinalueella ja muualla Suomessa. www.birdlife.fi/tue

Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion metsissä on ollut menestys Tero Toivanen

BirdLife on mukana ympäristöjärjestöjen kansalaisaloitteessa, jossa esitetään avohakkuisiin perustuvan metsätalouden kieltämistä valtion omistamilla mailla. Aloite on ollut menestys: jo nyt on varmaa, että se päätyy eduskunnan käsittelyyn, koska allekirjoittajia on yli 50 000! Avohakkuisiin perustuva metsätalous on tärkein syy monien metsälintujemme taantumiseen. Hömö- ja töyhtötiainen, pohjantikka, kuukkeli ja ka-

nalinnut eivät menesty voimaperäisesti käsitellyissä metsissä. Metsälintujen taantuminen on ollut erityisen voimakasta 2000-luvulla, ja on todennäköistä että taantuma vain syvenee hakkuiden määrän jatkuvasti lisääntyessä. Jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsätalous luo avohakkuumetsätaloutta paremmat edellytykset linnuille tärkeiden metsän rakennepiirteiden säilymiselle. Jatkuva kasvatus takaa metsän säilymisen peitteisenä, mikä helpottaa aukeita alueita välttävien lin-

tujen liikkumista ja suosii esimerkiksi kanalinnuille tärkeän varpukasvillisuuden pysyvyyttä. Avohakkuista luopumisella voidaan saavuttaa paljon, mutta on hyvä muistaa ettei se yksistään riitä monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Jatkuvan kasvatuksenkin metsissä tarvitaan tahtoa esimerkiksi ahopuun ja järeiden puiden määrän lisäämiseksi. Välttämätöntä on myös ylimitoitettujen hakkuutavoitteiden pienentäminen ja suojelualueita tarvitaan lisää varsinkin eteläiseen Suomeen.

Kansalaisaloitteeseen osallistut allekirjoittamalla sen osoitteessa https://www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184 Lisätietoa: http://avohakkuuthistoriaan.fi/

20 Hólmfríður Arnardóttir

Yhteiskuvaan ehti Latvian, Ruotsin, Färsaarten, Tanskan, RSPB:n ja Norjan edustajat sekä oikeanpuolimmaisimpana Suomesta toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

Pohjoismaiden BirdLife-järjestöt kokoontuivat Helsingissä Markus Seppälä

BirdLife Suomi tekee tiivistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten BirdLife-järjestöjen kanssa. Järjestöt kokoontuvat vuosittain jakamaan hyviä ideoita ja miettimään hyödyllisiä yhteistyökuvioita. Kesäkuun alussa Helsingissä Tieteiden talolla kokoontuivat Suomen isännöimänä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin sekä Färsaarten BirdLifen edustajat. Kaksipäiväisen tapaamisen aikana järjestöt esittelivät

toimintaansa ja tulevaisuudensuunnitelmiaan. Färsaarilla on päästy vasta käynnistelemään BirdLife-toimintaa, minkä vauhdittamiseksi kokouksessa muut järjestöt tarjosivat auliisti apua ja neuvoja. Keskustelujen edetessä löysimme paljon yhteisiä ilon aiheita, kuten lintuharrastuksen suosion kasvun, mutta myös yhteisiä haasteita. Järjestöissä jäsenistön keski-ikä on korkea, joten lapsi- ja nuorisotoiminnan lisäämisessä on selvää tarvetta myös yhteistyölle. BirdLife Suomi esitteli omia lastentapahtumiaan,

kuten Lasten lintuviikkoa ja Pihabongauksen koululaisviikkoa, joista oltiin naapurimaissa kiinnostuneita. Islannin edustaja oli hyvin kiinnostunut Lasten lintuviikosta ja kertoi aikovansa järjestää heillä jatkossa vastaavanlaisen tapahtuman. Hauska sattuma on, että ensi vuoden tapaaminen järjestetään Islannin kauniissa maisemissa. Onkin jännittävää päästä näkemään paikan päällä, miten Suomessa kehitetty toimintakonsepti on siellä otettu vastaan.

BirdLifen talkootuella kunnostetaan lintukohteita ja edistetään lasten lintuharrastusta Markus Seppälä

BirdLifen paikallisyhdistyksillä on vuosittain keväällä mahdollisuus hakea talkootukea erilaisiin lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen elinympäristöjen tai lintutornien kuntoa edistäviin hankkeisiinsa. Talkootuki mahdollistaa

monia sellaisia hankkeita, joita ei muuten voitaisi taloudellisten resurssien puuttuessa toteuttaa. Talkootukea haettiin tällä kertaa muun muassa lintuaseman ja lintutornien kunnostamiseen, lintulaskentojen tekemiseen, lasten ja nuorten retkien toteuttamiseen, pönttötalkoisiin, tärkei-

den lintualueiden luonnonhoitotöihin sekä lasten lintuaiheisen koulukiertueen järjestämiseen. Kuten vuonna 2017, tänäkin vuonna päätettiin tukea erityisesti hankkeita, jotka tähtäävät lasten ja nuorten lintutietämyksen ja -harrastuksen edistämiseen. Talkootukea myönnettiin yhteen-

sä 7 050 euroa 15 paikallisyhdistykselle. Talkootuen mahdollistaa BirdLifen yhteistyö UPM:n kanssa. BirdLife kiittää yhdistyksiä kaikista hyvistä hakemuksista ja toivottaa onnea talkoisiin!

BirdLifen edustajiston syyskokous Kokkolassa Markus Seppälä

BirdLife Suomen edustajiston syyskokous pidetään sunnuntaina 18.11. Kokkolassa, Sokos Hotel Kaarlessa. Kokouksen asialistalla on ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisen lisäksi liittohallituksen varapuheenjohtajan sekä neljän hallituksen jäsenen valinta. Kokouksessa julkiste-

taan myös vuoden nuori lintuharrastaja ja vuoden retkikummi. Viikonloppu alkaa lauantaina järjestöohjelmalla ja illalla kokousväki pääsee nauttimaan isäntäyhdistyksen, Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen 40-vuotisjuhlallisuuksista. Edustajiston kevätkokousviikonloppu järjestetään Porissa 16.–17.3.2019, jolloin kokousta isännöi 60-vuotistaivaltaan samalla juhlistava Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY.

Edustajisto koostuu kunkin BirdLifen paikallisyhdistyksen valitsemista edustajista. Jos mielessäsi on kysymyksiä, haluat saada omat ideasi ja ehdotuksesi esille tai vaikuttaa BirdLifen toimintaan, ota yhteyttä oman alueesi yhdistyksen edustajaan. Edustajat yhteystietoineen löydät osoitteesta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto.

3 | 2018 Teemu Lehtiniemi

BirdLife -lintumatkat 2018–19 BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina parhaat asiantuntijat. Viron lintusyksy 17.–21.9. Viisipäivänen lintuja elämysmatka Viron monipuoliseen syyslinnustoon ja muuttoon. Hinta n. 630 €. Järj. Skaftung Nature. Etelä-Espanjan syksy 20.–29.10. Täynnä. Lintuja valtamerilajeista vuoristolajeihin Etelä-Espanjan parhailla lintupaikoilla. Hinta n. 1 600 €. Järj. Skaftung Nature.

Naakkojen raportoidaan aiheuttavan vahinkoja muun muassa rehupaaleille. Vahinkoja voi vähentää esimerkiksi paalien ylle tuuleen viritetyn haukankuvan avulla.

Naakasta tehtiin lainsuojaton Teemu Lehtiniemi

Eduskunnan päätöksellä naakan rauhoitus purettiin elokuun alusta alkaen. Muutosta perusteltiin naakkakannan ja naakan aiheuttamien maatalousvahinkojen, erityisesti rehupaalivahinkojen, kasvulla. BirdLife ja muut asiantuntijaorganisaatiot yrittivät vakuuttaa lainvalmistelua tehneitä virkamiehiä ja päättäjiä siitä, ettei rauhoituksen purku ole toimiva ratkaisu vahinkojen määrän vähentämiseksi. Rauhoituksen purkamisen sijasta pitää kehittää keinoja haittojen estämiseksi sekä rajoittaa lajin runsastumista luonnollisesti pesimämahdollisuuksia rakennuksissa ja voimajohtopylväissä vähentämällä. BirdLife ei usko rauhoituksen purkamisen juurikaan vaikuttavan naakan aiheuttamiin vahinkoihin tai naakkakantaan. Naakka on älykäs

ja sopeutuvainen varislintu, jonka tappaminen on vaikeaa. Lakimuutosta edistäneet kansanedustajat olivat sen sijaan vakuuttuneita siitä, että naakkavahingoista päästään eroon lajin rauhoitus purkamalla. Alustavien tietojen mukaan naakan neuvokkuus on osoittautunut odotusten mukaiseksi. Esimerkiksi YLE uutisoi elokuun puolivälissä peräti 50 metsästäjän toteuttamasta koko aamun kestäneestä laajasta naakkajahdista, jossa saatiin saaliiksi vain muutama naakka, vaikka niitä havaittiin satoja. Lakimuutos vaikuttaa maatilojen korvauksiin. Naakan aiheuttamia vahinkoja on korvattu ympäristöministeriön rahoituksella noin satatuhatta euroa vuodessa. Nyt maatilat eivät enää saa korvauksia vahingoista, koska korvauksia maksetaan vain rauhoitettujen lintulajien aiheuttamista vahingoista.

Tunnistustietoa sorsastajille Teemu Lehtiniemi

BirdLife ja Suomen Metsästäjäliitto tuottivat yhteistyössä oppaan vähentyneiden vesilintulajien tunnistamiseksi. BirdLife vastasi oppaan teksteistä ja kuvien valinnasta, Metsästäjäliitto painatuksesta ja taittamisesta. Oppaan tavoitteena ei ole ainoastaan tunnistustaitojen paraneminen, vaan oppaassa myös kehotetaan jättämään ampumatta vähentyneen lajin tullessa metsästystilanteessa vastaan. Näin voidaan vaikuttaa lajien metsästyskuolleisuuteen. Taskukokoisessa 20-sivuisessa oppaassa ei esitellä kaikkia riistasorsalajeja vaan keskitytään siihen, miten erottaa haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, punasotka, tukkasotka ja nokikana elinvoimaisemmista lajeista, kuten sinisorsasta, tavista ja telkästä. Myös rauhoitetun harmaasorsan tunnistaminen kerrataan. Vaikka suojelu- ja metsästysjärjestön tavoitteet poikkeavat monella tavalla toisistaan,

Anna-Maria Rastas

Oppaassa ei esitellä vähentynyttä silkkiuikkua, koska se ei muistuta riistalajeja. Jaalan Pyhäjärveltä löydettiin ammuttu silkkiuikku pari päivää sorsastuksen aloituksen jälkeen.

on osa tavoitteista kuitenkin yhteisiä. Nykytilanne, jossa useampi kuin joka toinen riistavesilintulaji on uhanalainen, on hälyttävä paitsi linnustonsuojelullisesti myös metsästysharrastukselle. Yhä harvemman lintulajin metsästys on mahdollista luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita kunnioittaen. Opas toimitettiin noin 150 000 metsästäjälle Metsästäjäliiton jäsenlehden välissä.

Portugali 19.–25.11. Monipuolinen lintuviikko Etelä-Portugalin lintumassojen keskellä. Hinta n. 1 450 €. Järj. Skaftung Nature. Espanjan talvilinnusto 6.–13.1. Lintumatka Tarifan ja Doñanan suistoalueen tutuille lintupaikoille. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature. Pohjois-Norja 13.–23.1. Lähde talvisiin Jäämeren maisemiin. Huom. vain 3 asiakaspaikkaa! Hinta 2 900 €. Järj. Avescapes Travels. Portugali 14.–21.2. Liikumme Portugalin parhailla lintupaikoilla; rannikolla, jokisuistoissa ja vähän mantereellakin. Hinta n. 1 450 €. Järj. Skaftung Nature. Japani, Hokkaido 18.–28.2. Suositun kuvausmatkamme pääkuvauskohteena ovat kuningasmerikotkat, mantsuriankurjet sekä maailman suurin pöllö. Hinta 4 550 €. Järj. Finnature. Itä-Englanti, Norfolk 3.–10.3. Norfolkin lintupaikat ovat löytyneet aiemmilla matkoillamme. Nyt vielä parannetaan. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature. Norja, Varanki 18.–25.3. Arktiset vesilinnut ja lunnit lumella. Kuvaamme talvehtivia kyhmy- ja allihaahkoja, mutta myös Hornoyalle juuri saapuneita muuttolintuja. Hinta 3 650 €. Järj. Finnature. Iran 28.3–9.4. Eksoottinen Iran. Paljon lintulajeja, joita on hyvin vaikeita nähdä muualla maailmassa. Hinta 3 780 €. Järj. Avescapes Travels. Espanjan kevät 6.–14.4. Monipuolinen matka Välimereltä Navarran vuoristoon (2018 matkan lajimäärä oli 214). Hinta n. 1 600 €. Järj. Skaftung Nature. Marokko 27.4.–8.5. Teemme kattavan kierroksen maan ympäri ja näemme monia kiinnostavia WP-lajeja. Hinta 2 890 €. Järj. Avescapes Travels. Viron kevätlinnut 29.4.–3.5. Wappu Virossa. Lintumassat ja upea majapaikka tarjoavat ikimuistoisen vapun. Hinta n. 650 €. Järj. Skaftung Nature. Kroatia 17.–24.5. Pääosassa Kroatian oma pesimälinnusto ja upeat orkideat paikallisoppaamme avustuksella. Hinta n. 1 400 €. Järj. Skaftung Nature. Hollanti 1.–4.7., 4.–7.7., 8.–11.7., 11.–14.7., 15.–18.7. ja 18.7–21.7. Yksinoikeudella Suomessa! Nyt on upea mahdollisuus kuvata villejä torni- ja minervanpöllöjä Hollannissa. Hinta 1 250 €. Järj. Finnature.

Lasten kiinnostus lintuihin ja lintuharrastukseen herää yhteisillä retkillä hyville lintupaikoille.

Kuinka saada lapset innostumaan li Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Sanonta koskee erityisen hyvin erilaisia harrastuksia ja niitä edistäviä järjestöjä – toiminta loppuu ennen pitkää, jos uusia sukupolvia ei saada mukaan. Sinä, arvon lukija, olet avainasemassa uuden aktiivisen lintuharrastajasukupolven luomisessa. Tässä muutamia vinkkejä jälkikasvun innostamiseksi lintuharrastuksen pariin. Markus Seppälä

Suunnittele retket huolella – muista hyvien eväiden merkitys Suunnittele retket hyväksi havaituille lintukohteille, joilla aina löytyy nähtävää. Silloin lasten mielenkiintoa on helpompi pitää yllä retkestä toiseen. Kysele ja kuuntele pienen retkeläisen ajatuksia ja toiveita retkien aikana ja niiden jälkeen. Suunnittele seuraavat retket lapsen mielenkiinnonkohteiden mukaan. Valitse retkikohteet ja -ohjelma retkeläisten iän mukaan. Pienemmät lapset voivat nauttia jo pelkästään kävelyretkestä metsässä ja samalla innostua tarkkaile-

maan lintuja. Vanhemmille lapsille voi olla hauskaa tehdä havaittavista lajeista tavoitelista, joka yritetään saada täyteen yhden tai useamman retken aikana. BirdLifen 100 lintulajia -haaste toimii loistavasti vaikka koko perheen haasteena, mikä innostaa varmasti lähtemään retkille tutustumaan erilaisiin elinympäristöihin. Tavoitteen saavuttamisen palkintona voi lapsille olla esimerkiksi laadukkaiden ensimmäisten kiikarien hankinta. Jos suunnittelet retkeä omien lasten kanssa, vinkkaa siitä myös naapureille ja heidän lapsilleen. Isommalla porukalla on kivempaa, ja naapuriin tulee tutustuttua retkellä aivan eri tavalla kuin vain pihalla moikkailemalla.

Luo seurantapaikkoja pihalle tai lähimetsään

Talvisin ruokinnat ja keväisin pöntöt tarjoavat jatkuvasti ihmeteltävää ja seurattavaa. Perustakaa lasten kanssa yhdessä ruokinta ja ripustakaa pönttöjä omalle pihalle tai lähimetsään. Merkatkaa ylös ruokinnalla vierailevat lajit, ja seuratkaa pönttöjen asukkaiden elämää pönttöjen valtaamisesta viimeisen poikasen lähtemiseen. Opettakaa lapsia puhdistamaan ja täyttämään ruokintapaikat tuoreella ruoalla.

Aloittakaa lajien opettelu talvella

Aloita lasten kanssa lintujen tarkkailu jo talviaikaan, kun havaittavia lajeja on vielä vähän ja ruokintoja tarkkailemalla lintujen tuntomerkkejä on helppo opetella. Voit tulostaa BirdLifen sivuilta Pihabongauksen materiaaleihin kuuluvan talvilintujulisteen ja ottaa yhdessä tavoitteeksi nähdä kaikki julisteen lajit. Kuvatkaa kameralla ruokinnalla tai retkellä tavattuja lintuja, ja määrittäkää ne yhdessä myöhemmin lintukirjan avulla. Voit

3 | 2018

23 Jyrki Mäkelä

innuista

– testaa hyväksi havaitut vinkit!

myös itse etsiä netistä sopivia lajikuvia ja tulostaa ne tavoitelistaksi retkille mukaan.

Herätä tarvittaessa kiinnostus lintuihin mutkan kautta

Lapsia ja nuoria ei välttämättä saa heti ensimmäisellä yrityksellä innostumaan linnuista ja retkelle lähtemisestä. Tällöin kannattaa yrittää saada lapset itse innostumaan linnuista, mikä vaatii hieman enemmän aikaa ja oveluutta. Tutustu lasten kanssa yhdessä monipuolisesti erilaisiin teoksiin ja tuotteisiin, joissa linnut ovat pääosassa; satu-, väritys- ja kuvakirjoihin, elokuviin, televisiosarjoihin tai lautapeleihin. Kirjastojen lastenosastoilla autetaan varmasti mielellään löytämään sopivia teoksia. Lapsille, jotka viihtyvät kovasti kännykän näytön ääressä, voi etsiä lintujen tunnistamisessa auttavia määritys- tai pelisovelluksia. Teini-ikäisille kannattaa näyttää vuonna 2011 ilmestynyt armottomasta vuodenpinnojen metsästyksestä kertova komediaelokuva Posketonta bongausta (The Big Year).

Ruoki alkanutta innostusta tuomalla linnut esille myös kotona Perusta kotiin linnuille omistettu seinä, johon lisätään aina kuva päivämäärä- ja paikkatietoineen uusista retkillä havaituista lajeista. Seinä toimii samalla hienona “havaintopäiväkirjana”, ja lapset voivat opetella ja kerrata lintujen tuntomerkkejä. Koristelkaa lintuseinänne hienoksi esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Askarrelkaa ikkunoihin lintujen törmäämistä ehkäiseviä haukkasiluetteja. BirdLife Suomen verkkosivujen opettajille suunnatusta osiosta löydät runsaasti lintuaiheisia askartelu-, leikki- ja tutkimusvinkkejä lapsille.

Osallistukaa yhdessä BirdLifen ja sen jäsenyhdistysten tapahtumiin

BirdLife järjestää vuosittain valtakunnallisia lintujenseurantatapahtumia, kuten Piha- ja Pönttöbongauksen sekä Tornien taiston, joihin voitte osallistua helposti omalla paikkakunnalla, jopa omalta pihalta käsin. Jäsenyhdistyksemme järjestävät vuosittain satoja tapah-

tumia ympäri Suomea. Tutustu oman alueesi loppuvuoden tapahtumiin lehden lopusta löytyvästä tapahtumakalenterista.

Jos suinkin mahdollista, vie lapset tutustumaan rengastukseen

Tätä vinkkiä on toistettu minulle jo lukemattomia kertoja. Kaikenikäisten tulevien lintuharrastajien silmien kirkastuminen ja innostuminen on silmäänpistävää, kun avatulle kämmenellä lasketaan juuri rengastettu, ihka elävä lintu! Monet tapaamani harrastajat sanovat lintumaailman avautuneen viimeistään tällaisen ainutlaatuisen elämyksen jälkeen. Voit ottaa yhteyttä alueesi lintuyhdistykseen ja kysyä, järjestäisikö se koko perheelle sopivan rengastusretken. Toivottavasti listaamani vinkit osoittautuvat hyödyllisiksi. Toivotan mitä parhaimpia retkisäitä ja mahtavia luontokokemuksia yhdessä lintujen kanssa!

24 Markus Kanninen Batumi Raptor Count

Kiikarin läpi

Petolintumuuton seurantaa ulkomailla Aki Aintila Nuoremman polven harrastajat mittelivät hauskanpidon ohella määritystaidoissa.

Nuoret lintuharrastajat kokoontuivat Turkuun

Kim Kuntze

Sebastian Andrejeff heitti toukokuussa ilmoille ajatuksen nuorten lintuharrastajien kesäpäivästä. Pian hänen käsissään syntyi alustava ohjelma ja aikataulu, ja lauantaina 14.7. Turkuun kokoontui 16 juv- ja subad-lintuharrastajaa. Päivä alkoi lyhyellä vakiolinjaesityksellä, jonka jälkeen vuorossa oli Sebastianin kokoama ”Pahan mielen määritysskaba”, joka oli nimensä veroinen – kisan jälkeisen masennuksen välttivät vain ne, jotka eivät skabaan osallistuneet. Voiton jakoivat Markus Lampinen ja Tomas Swahn. Seuraavaksi perehdyttiin useamman lajiryhmän määrityskriteereihin. Markus valaisi Hippolais- ja Iduna-sukujen kultarintojen määritystä, jotta ramat ja muut potentiaaliset tajunnanköyrijät eivät pääsisi livahtamaan sivu suun tulevilla retkillä. Touko Torppa kertoi osallistumisestaan Georgiassa sijaitsevaan Batumi Raptor Count -pro-

jektiin ja siellä näkemistään sadoista tuhansista petolinnuista sekä suomalaisittain mielenkiintoisten harvinaisten Aquila-suvun kotkien määrityksestä. Valtteri Salonen puolestaan paransi kuulijakunnan tietämystä aroharmaalokin määrityksestä ja etenkin siitä, minkä tuntomerkkien arviointi on kriittisintä, jotta lokin voi hyvällä omallatunnolla määrittää caceksi. Illan huipensi Joonatan Toivasen esitys talvisten jänkäkurppien etsimisestä ja esiintymisestä pääkaupunkiseudun sulana pysyvissä ojissa. Kesäpäivä oli onnistunut, ja se järjestetään varmasti tulevinakin vuosina. Kiitos organisoinnista Sebastianille sekä ruoat ja naposteltavat sponsoroineelle BirdLifelle. Seuraava nuorten valtakunnallinen kokoontuminen on tammikuinen Ruissalo-ralli, johon on viime vuosina osallistunut noin 20 nuorta lintuharrastajaa ympäri Suomenmaan. Tapahtumaan toivotaan uusia osallistujia, joten seuraa mainoksia talven tullen ja ilmoittaudu mukaan!

10 kiperää linnuista (s. 25)

2. Jalohaikaran.

3. Mustapääkertulla.

1. Viiksitimali (naaras).

Vastaukset:

4. Kyllä, vaikka alli on todettu maailman uhanalaisuustarkastelussa uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi. Alli on myös luokiteltu Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelua koskevassa sopimuksessa lajeihin, joiden metsästystä ei sallita, ja EU suosittaa jäsenmailleen allin metsästyksen kieltämistä.

10. Sarvipöllö (86–98 cm), suopöllö (95– 105 cm), viirupöllö (103 cm–124 cm), lapinpöllö (128–148 cm).

8. Noin 450, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuosina. 9. Palokärki.

7. Haahkakoiraasta käytetty nimitys. 6. Pulmunen. 5. Naakka.

Linnustonseurannan yleishyödyllisyys on aina ollut tärkeä osa omaa lintuharrastustani, kiitos yläasteikäisenä tutuksi tulleet lintuasemat sekä biologian opintojen alkuvaiheessa innostaneet muut linnustonseurannan muodot. Harrastuksen monipuolistuessa minulle kävi kuten varmasti monelle muullekin – intohimo vetää ulkomaille. Seitsemän vuotta sitten suunnittelimme hyvän ystäväni Kalle Mellerin kanssa osallistumista johonkin kansainväliseen ja suojelua edistävään muutonseurantaprojektiin. Ensin ajattelimme Maltaa, mutta sitten kuulimme georgialaisesta rannikkokaupungista nimeltä Batumi. Molemmilla kohteilla oli paljon yhteistä: alueen läpi muuttavia lintuja metsästetään laittomasti ja paikalliset järjestöt seuraavat ja dokumentoivat muuttoa. Batumilla lintujen määrät sekä lajiston monipuolisuus vain on jotain aivan käsittämättömän tuntuista. Elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin alueen läpi muuttaa yli 30 petolajia ja miljoona yksilöä (huippupäivinä yli 100 000 yksilöä). Batumin ohi kulkevaa muuttoa seuraa Batumi Raptor Count -ympäristöjärjestö. Ensimmäinen reissumme toteutui syksyllä 2012, ja toinen heti seuraavana syksynä. Rivilaskijareissujen jälkeen liityin projektiin laskentakoordinaattoriksi, ja nyt viiden matkan ja lähes 250 vuorokauden jälkeen takana on niin monipuolisesti kokemuksia, että yksinkertaisen yhteenvedon kertominen on hyvin hankalaa. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt opettavaisuus. Lintuyksilöitä näkee niin paljon, että pukutuntomerkit, siluetit ja lentotyylit jäävät paremmin mieleen. Eri lajien ja pukujen vaihtelu on niin laajaa, että vertailukohteita ei puutu ja sulkasadosta sekä yksilöllisestä vaihtelusta oppii varmasti. Juuri laaja laji- ja pukukirjo on yksi niistä tekijöistä, joka on saanut minut palaamaan Batumiin. Massamuuton näkeminen on myös elämyksellistä. Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä tunnetta, kun mehiläishaukat rynnistävät yli neljä kilometriä leveänä rintamana, laskentapäivä alkaa yli 400 niittysuohaukan ohilennolla auringon noustessa tai syksyn viimeisenä lämpimänä päivänä todistaa ennätyksellistä aro- ja keisarikotkien muuttoa. Osallistuminen tämän kaltaiseen seurantaprojektiin on palkitsevaa. Laskenta-aineisto on tieteellisesti sekä suojelullisesti käyttökelpoista, ja pääsee seuraamaan työtä laittoman petolintujen metsästämisen rauhanomaiseksi pysäyttämiseksi. Alueen petomuutosta ja suojeluongelmista promoaminen on myös tärkeää – keskeisenä tavoitteena on tehdä alueen petomuutosta tunnetumpaa, jolloin kohteella vierailisi enemmän lintumatkailijoita, ja paikallisten ihmisten asenne alueen läpi muuttavia petolintuja kohtaan muuttuisi.

3 | 2018

Tukkasotka

Lapasotka

Aija Lehikoinen

Lajipari

Vertailussa tukkasotka ja lapasotka Aki Aintila Esittelyssä kaksi keskikokoista sorsalintua. Molemmilla lajeilla koiraat ovat yleisväritykseltään mustavalkoisia, naaraat ja nuoret ruskeita. Molempia lajeja tavataan merialueilla ja Pohjois-Suomessa, sekä syksyllä koko maassa. Tukkasotka (Aythya fuligula)

Lapasotka (Aythya marila)

Pesii koko maassa: merialueet, karut sisävedet, kosteikot, joenvarret, puistolammet. Voi talvisin kerääntyä suuriksi parviksi.

Kaikki puvut:

Pienempi, pituus 40–47 cm

Pesii ulkosaaristossa ja tunturialueilla. Syysmuutolla lajia voi havaita koko Suomessa suurilla järvenselillä ja kosteikoilla. Harvalukuisempi, yleensä vain joidenkin kymmenien lintujen parvissa.

Nokka

Nokka kapeampi, nokassa leveä musta kärki

Nokka leveämpi, mutta mustaa vain kapealti nokan kynnessä

Selän väri

Selkä tasaisen tummanruskea, tummempi kuin kylki

Selkä harmaa, yhtä vaalea kuin kyljet

Selkä

Musta, selvä väriero valkoiseen kylkeen verrattuna

Vaaleanharmaa, voi näyttää kaukaa yhtä vaalealta kuin kylki

Levinneisyys ja elinympäristö Koko

Pään töyhtö Naaraat:

Nokan tyvi Koiraat:

Selvä töyhtö (koiraat) tai töyhdön aihe (naaraat ja nuoret)

Ei töyhtöä

Tavallisesti vain vähän valkoista, ja hyvin vähän nokan alapuolella.

Hieman suurempi, pituus 42–51 cm

Laajalti valkoinen, myös nokan alapuolelta

Erkko Einiö

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä harvalukuinen ruovikoissa viihtyvä ja leudoista talvista hyötyvä sosiaalinen lintu? 2. Minkä lintulajin Suomen ensipesintä onnistui Porvoossa? 3. Millä Suomessa pesivällä kertulla (naaras) on punaruskea päälaki? 4. Onko allin metsästys sallittua Suomessa?

5. Mikä on Varsinais-Suomen maakuntalintu?

6. Mikä on ainoa Huippuvuorilla pesivä varpuslintu?

7. Mikä on kalkas?

8. Kuinka monta merikotkan poikasta kuoriutui Suomessa tänä vuonna?

9. Mikä meikäläinen tikka päästää juuri ennen laskeutumista kimeän, kiljaisua muistuttavan ”kliiäh”-äänen?

10. Mikä on seuraavien lajien järjestys pienimmästä suurimpaan siipien kärkivälin perusteella: suopöllö, lapinpöllö, viirupöllö, sarvipöllö?

Oikeat vastaukset viereisellä sivulla.

Lu ki jo ilt a

”Kuva on otettu Pietarsaaren saaristossa. Täällä pesivien meriharakoiden edellisvuoden tai vuosien poikanen pysyy kiireisenä, kun emot ajavat sitä pois reviiriltään. Näillä ”meidän” meriharakoilla on erityisen suuri reviiri, pitävät lähes koko 35 hehtaarin saarta omanaan. Edellisvuosien poikaset yrittää tulla kyllä kotiseuduilleen, mutta emot ajavat niitä pois kovalla metelillä.” Eeva-Liisa Sepponen Naurulokki, Ismo Vähäsavo. Taviokuurna. Lahja Toivanen, Nurmes.

Töyhtötiaiset, piirros Sari Viikinkoski.

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi Aineiston on oltava perillä viimeistään 4.1.

3 | 2018

Valkoviklo. Elmo, 4 vuotta.

Varpu, 4,5 vuotta.

Pöllö. Teppo 11 vuotta.

Närhi, Auno 7 vuotta, Espoo.

Pikku-

Tiira

"Äitimerikotka on saalistanut naurulokin poikasen ja lentää takaisin pesälle hirmuisessa hiekkamyrskyssä." Verna Plit, 3 vuotta.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui? Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 4.1. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki Sinitiainen. Pihla, 8 vuotta.

Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

HWPB vol 1

HWPB vol 2

Britain’s Birds

Petolinnut Suomen Luonnossa

Gulls

Katselun uusi tulevaisuus

Leica Noctivid

Swarovski CL Companion

ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla lintujen suojelua

Kowa 883

Swarovski BTX

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, keväällä myös lauantaisin email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

3 | 2018

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 5.5. Tornien taisto

14.–20.5. Lasten lintuviikko 9.–10.6. Pönttöbongaus

25.8. Lintumessut Helsingissä 6.–7.10. EuroBirdwatch

17.–18.11. Edustajiston syyskokous Kokkolassa

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2018: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 17.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, sali 505, Helsinki). Kaikille avoin esitelmäosuus klo 16 alkaen.

EteläKarjala

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2018:

Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Tervetuloa mukaan!

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

29.9. Syysmuuton seurantaa Luukkaansalmen etelärannassa klo 7 alkaen (saapumisohje verkkosivuilla tapahtumakalenterissa).

Tapahtumat:

7.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme klo 8 P-paikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka). Pukeudu lämpimästi ja tule mukaan! 28.11. Yhdistyksen syyskokous. Paikka ja kellonaika ilmoitetaan myöhemmin ekly-verkossa ja verkkosivuilla.

Lisätiedot tapahtumista: Jari Kiljunen (p. 040 579 8990, jari.kiljunen207@ gmail.com).

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintuja luontohavaintoja. Jos et vielä kuulu foorumiin tai WhatsApp-ryhmään, laita viestiä osoitteeseen hanna.aalto@ ornio.net.

Etelä-Savo Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

6.–7.10. EuroBirdwatch. Lisätietoja tapahtumasta KLY:n jäsentiedotteessa. 7.11. KLY:n marraskuun kuukausikokous Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu) klo 18. Lokakuun pinnakisan tulosten purku. Kari Haatajan esitelmä ja

Lintukävelyt, järjestetään kunkin kuukauden alkupäivinä. Seuraa ilmoittelua KLY:n Facebook-sivulla ja KLY:n sähköpostiringissä. Lintukävely on matalan kynnyksen lintuharrastustapahtuma, jossa rauhallisella tahdilla kävellään eri lintupaikoilla lintuja tarkkaillen. Pukeudu lämpimästi sään mukaan ja ripusta kaulallesi kiikari. Aloitteleville lintuharrastajille oivallinen ja helppo keino päästä mukaan KLY:n toimintaan ja saada opastusta lintujen tunnistamisessa kokeneemmilta lintuharrastajilta. Jos sinulla on ongelmia lintuhavaintojen kirjaamisessa Tiiraan, et osaa käyttää tai vasta aloittelet Tiiran käyttöä, voit pyytää apua ja opastusta KLY:n alueella Samuli Lappalaiselta. (samuli.lappalainen@ kajaani.net, p. 044 384 8766). Samuli on KLY:n Tiira-tukihenkilömme.

Kanta-Häme Yhteystiedot: BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@birdlife. fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@ birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat: Yksittäisiin tapahtumiin voi tulla muutoksia ja tapahtumia tulla lisää. Ks. muutokset ja lisätiedot yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdi, että yhdistyksellä on ajantasainen sähköpostiosoitteesi. Retkien osalta tilanne kannattaa tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä. 26.9. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hml). 29.9. Retki Hankoniemelle klo 4.30–18. Ks. retken tarkemmat tiedot verkkosivuilta. 24.10. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hml). 21.11. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hml).

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Sähköpostilista: Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Rengastuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä pj. Maria Tirkkoseen.

Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

eri lintulajeista. Tehdyt havainnot kootaan ja lasketaan yhteen. Voittaja on eniten lintulajeja havainnut henkilö.

Ajankohtaista:

Sähköpostilista:

www.oriolus.org

Jäsenmaksut 2018:

www.ekly.org

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

24.11. KLY:n pikkujoulut Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu) klo 17–21. Ohjelmassa on jouluateria ja KLY:n jäsenten kuvaesityksiä.

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Verkkosivut:

Ajankohtaista:

Verkkosivut:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

12.2. Imatran kulttuuritalo Virrassa Dick Forsmanin esitys “Kuvista kirjoiksi – petolintujen perässä maailmalla”.

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Harri Ekholm, harri.ekholm@juttusultsina.fi, p. 040 503 3833. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsenet 20 e, perhejäsen 5 e. Kannatusjäsenmaksu 75 e.

1.10.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Tämä kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana Kainuun maakunnan ja Vaalan kunnan alueelta havaintoja

kuvaesitys: Länsi-Kazakstan ja arojen ihmeet. Lisätietoja kokouksesta jäsentiedotteessa.

Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa ja Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Saako vanhat juttusi ja kuvasi julkaista uudelleen? Onko Linnut-lehdessä (Lintumies vuoteen 1992) julkaistu juttujasi tai kuviasi? Jotta lehdet palvelisivat mahdollisimman hyvin niin vanhoja kuin uusia lukijoita, BirdLife aikoo julkaista vanhat lehdet sähköisessä muodossa verkossa. Jos Lintumies- tai Linnut-lehdessä on jul-

kaistu kirjoittamiasi juttuja, piirroksiasi, valokuviasi tai muuta tekemääsi tekijänoikeuden alaista materiaalia, pyydämme lupaasi lehdessä julkaistun materiaalin sähköiseen uudelleenjulkaisuun. Sähköisten lehtien sisältämää materiaalia ei luovuteta muualle ilman tekijänoikeuksien omistajien lupaa.

Toivomme, että käyt täyttämässä luvan uudelleenjulkaisuun osoitteessa www.birdlife.fi/ julkaisulupa.

30 Tuula Laasanen

Apuksen aluetta. Samalla kisaillaan siitä, miltä kukkulalta havaitaan eniten isoja lintulajeja. Syys–lokakuussa järjestämme mahdollisuuksien mukaan lähiretkiä Apuksen lintupaikoille, jos esim. hanhia asettuu taas levähtämään alueen pelloille. Näistä tiedotetaan tilanteen mukaan Apuksen viestikanavissa. 22.10. Tiira-ilta Järvenpää-talolla klo 18–20. Käymme läpi Tiira-lintutietopalvelun käyttöä. Illan aikana opit tallentamaan omia havaintoja sekä selaamaan Tiiran miljoonia havaintoja omien retkiesi iloksi. 8.11. Yhdistyksen syyskokous Järvenpää-talolla klo 18. Kokouksen jälkeen Jarmo Pirhonen jatkaa viimesyksyistä esitelmää lintujen äänimäärityksestä. Esitelmän lopuksi lyhyt äänitunnistus-skaba. 6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli Apuksen alueella. Ks. tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme lähempänä tapahtumaa.

Ajankohtaista: Xenus toimitti Kemin keskustan puistoihin yli 40 uutta pönttöä.

Kemin kaivoksen luontopäivässä tehtailtiin pönttöjä Merja Aittamaa ja Tuula Laasanen, Xenuksen pj.

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus oli mukana Outokumpu Chrome Oy:n järjestämällä luontopäivällä Kemin kaivoksella 12.5. Yhdistys oli päävastuussa sadan linnunpöntön valmistamisesta, jotka laitettiin kaivoksen ympäristön puihin myöhemmin kesäkuussa. Pönttöurakka oli kova yhdelle päivälle, mutta Kemin kaivos oli huolehtinut meille hyvät tilat ja välineet linnunpönttöjen rakentamiseksi. Luontopäivien vierailijat tekivät Xenuksen aktiivien opastuksella 50 pönttöä, jotka vierailijat saivat mukaansa. Lämmin kevätsää houkutteli paikalle 150 vierailijaa ja Xenuksen omaa porukkaa 18 henkilöä. Kemin kaivos on tärkeä lintualue Kemi–Tornio-alueella. Kaivoksen kiertovesialtailla tavataan paljon lintulajeja, ja yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus käydä havainnoimassa lintuja altailla kaivoksen luvalla. Luontopäivänä myös vierailijoilla oli tämä mahdollisuus. Xenuksen väki oli neuvomassa ja opastamassa vierailijoita lintujen

Verkkosivut: www.xenus.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

kevätmuuton havainnoinnissa. Käytössämme oli kiikareita ja kaukoputkia. Paikalle saapuikin tasaiseen virtaan uteliaita ja kiinnostuneita vierailijoita. Tämän yhden päivän aikana alueella tavattiin 51 lintulajia ja satoja lintuyksilöitä. Päivä oli mitä onnistunein niin Kemin kaivoksen, vierailijoiden ja meidän yhdistyksen väen osalta. Yhteisestä tekemisestä lintujen hyväksi jäi hyvä mieli.

Pönttöjä tehtiin myös Kemin keskustaan

Xenus päätti myöhemmin keväällä rakentaa linnunpönttöjä Kemin keskustan liepeillä sijaiseviin Meripuistoon ja Mansikkanokan puistoon. Pönttöjen asentamiseen saatiin kaupungin lupa. Pönttöjä tuli loppujen lopuksi 42 – hyvä jatkumo aiemmin Kemin kaivoksen sadalle pöntölle. Asentaminen tapahtui kauniissa säässä kahdeksan hengen voimin. Yhteistyöllä homma hoitui näppärästi, ja kun kaikki oli valmista, mentiin pannarikahveille rantakahvilaan.

mäisenä torstaina. Toinen torstaipalaveri on 4.10. jne. Tämä käytäntö korvaa entiset perjantaipalaverit. Seuraa myös Xenuksen verkko- ja Facebook-sivuja.

Ajankohtaista:

Tapahtumat:

Perjantaipalaverit jatkuvat Takajärven nuorisotalolla. Osoite yllä. Kokoonnumme perjantaisin klo 18.

Syksyn lintukuvaillat alkavat, ks. päivämäärät Xenuksen verkkosivuilta.

Seuraa myös Xenuksen verkko- ja Facebook-sivuja.

9.10. Lintukuvailta Kivalo-opistolla klo 18. 29.10. Syyskokous Majakkatalossa klo 18 (Kemi, Pohjoisrantakatu 5, 2. krs). 13.11. Lintukuvailta Kivalo-opistolla klo 18.

Ajankohtaista: Kuukausittaiset torstaipalaverit alkavat 6.9. klo 18–20 Majakkatalossa. Torstaipalaveri pidetään joka kuukauden ensim-

Keski- ja PohjoisUusimaa

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: Kaikille avoin WhatsApus-ryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle, ApusHavis mielenkiintoisille lintuhavainnoille sekä Tikli-hälytysryhmä harvinaisuushavainnoille. Ryhmiin voi liittyä lähettämällä nimen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstarilla 0400 251 389.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 26 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, perhejäsen 5 e, kannattajajäsen 50 e.

Apuksen logoilla varustettu musta kuoritakki edelleen myytävänä 50 euron hintaan. Sovita takkia Apuksen tapahtumissa, ja tilaa verkkosivujen lomakkeella.

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 3.–7.10. Kalajoen Oktobirdfest. Ks. lisätiedot yhdistyksen verkkosivuilta. 6.10. Kalajoen syysralli 6.–7.10 EuroBirdwatch 17.11. KPLY:n 40-vuotisjuhla Kokkolassa 17.–18.11. BirdLife Suomen edustajiston syyskokous Kokkolassa

Ajankohtaista: KPLY 40 vuotta -lintukuvakisa harrastajille on alkanut ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Kilpailu järjestetään kolmessa jaksossa (kevät, kesä, syksy). Katso tarkemmat ohjeet www.kply.fi ja osallistu! Kalajokilaaksossa toimivan lintukerho Laruksen kevään tapahtumista lisää tietoja kerhon verkkosivuilla: www. lintukerholarus.fi.

KeskiSuomi

riverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat: 22.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoita siitä syysrallimestarille 20.9. mennessä: (tuomas.syrja@ gmail.com, p. 040 776 6794). 30.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246). 7.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö. 24.11. Syyskokous–Määrityskisa–Pikkujoulut. Illan avaa virallisena osuutena sääntömääräinen syyskokous klo 18. Seuraavaksi taistellaan vuotuinen määrityskisa, ja loppuilta vietetään pikkujouluisissa tunnelmissa. Iltaa vietetään Jyväskylän yliopiston Nanosaunalla (Nanoscience Center, Survontie 9 C, Jyväskylä). Syyskokouksessa esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2019 ja hallituksen jäseniä toimikaudelle 2019–20 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kinkun riittämiseksi ilmoittauduthan ti 21.11. mennessä: heikki.helle@jyu.fi, p. 050 375 5626. Pikkujoulueväiden kustantamiseksi osallistumisesta peritään perinteinen 10 euron maksu. 12.1. KSLY:n XXI Talviralli. Kerää mukaasi 2–5 jäsenen joukkue ja tule kisaamaan jäätyneiden järvien lintumestaruudesta. Kisa-alueena koko KSLY:n toimialue. Kisa-aika klo 8–16. Seuraa ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, KSLY:n verkko- ja Facebook-sivuilla.

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

www.birdlife.fi/ksly

Jäsenmaksut 2018:

Facebook: www.facebook.com/kslyry

Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Yhteystiedot:

Tapahtumat:

Sähköpostilista:

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

23.9. Kukkulan kuningas -muutonseurantakisa klo 9–13. Syysmuuton seurantaa parhailla kukkuloilla eri puolilla

Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakku-

Tapahtumat: 16.9., 23.9. ja 30.9. Sunnuntairetket sään salliessa. Tarkemmat kohteet ilmoitetaan tapahtumaviikolla.

3 | 2018 6.10. EuroBirdwatch-tapahtuman retki järjestetään kiertoretkenä ajankohdan parhaille lintupaikoille. Marraskuussa Kuusamon Talviralli. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. 24.12.–6.1. Perinteinen koko perheen joulukisa. Ilmoittautumisohjeet julkaistaan joulukuussa. Lisätietoja tapahtumista lintukerhon verkko- ja Facebook-sivuilta sekä Kuusamon Linnut-sähköpostilistalta

Ajankohtaista: Lintukerholla on runsaasti valmiita linnunpönttöjä, joista voit kysellä Jarmo Martiskaiselta. Muistathan Kuusamon SM-lintumaratonin, joka järjestetään kesäkuussa jo 35. kerran!

Kymenlaakso Yhteystiedot:

31 Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Sähköpostilista/Epostlista:

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

28.10. Lokaralli klo 9–15. Paikkakuntana tällä kertaa Tammela. Purku klo 15.15. alkaen Hämeen luontokeskuksen kahvilassa (Härkätie 818, Tammela).

Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2018:

22.11. Syyskokous klo 17.20 Forssan Op:ssa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat: Syyskuussa kaksi syysmuuton havainnointipäivää. Syys–lokakuussa linnunpönttöjen rakennusta.

6.1. Talviralli. Alueena Lounais-Häme.

Marraskuussa yhdistyksen syyskokous. Joulukuussa kaikkien kuvaajien lintukuvailta.

Yhteystiedot:

Joulu–tammikuussa Talvilintukisa. Tarkemmat aika- ja paikkatiedot löytyvät LLY:n verkkosivuilta.

Lohjan seutu

Verkkosivut:

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

30.11. Pikkujoulut Eräkeskus Liesjärvellä (Metsäkouluntie 60, Liesjärvi). Tilaisuus alkaa klo 18. Jouluaterian hinta 21 e. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan verkkosivuillamme.

Merenkurkku

Lokakuussa Pinnakisa.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com. www.kyly.fi

Viikolla 45 hallituksen kokous. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Jäsenmaksut 2018/ Medlemsavgift 2018: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e

Tapahtumat/Evenemang: 10.10. Månadsmöte med vetenskapligt föredrag 14.11. Höstmöte med vetenskapligt föredrag 12.12. Traditionell julfest. Månadsmöten hålls vanligen kl. 19 på OA vid Österbottens museum (Museigatan 3 i Vasa).

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Sähköpostilista:

www.birdlife.fi/hakki

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Facebook: www.facebook.com/hakkiry

Foorumi:

Instagram: www.instagram.com/hakki_ry/

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Tapahtumat:

Sähköpostilista

29.9. Iitti–Orimattila-ralli yhteistyössä PHLY:n ja PSLY:n kanssa. Ralliaika klo 6–18. KyLY:n yhteyshenkilönä Joni Räsänen.

Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2018:

Sähköpostilista:

Varsinaiset jäsenet 25 e, perhejäsenet 6 e.

MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2018:

6.10. (varapäivä 7.10.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen. 13.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 alkaen Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33). Käsiteltävinä sääntömääräiset asiat. 1.12.–28.2. Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (joni.rasanen@parma.fi). 6.12. Perinteinen itsenäisyyspäivän pinnaralli klo 6.30–16.30. Ilmoittautumiset Antto Mäkiselle (antto.makinen@ gmail.com). Tapahtumatiedot tarkentuvat syksyn mittaan, ja niistä tiedotetaan Kyly-verkossa ja yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista: Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY). Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p. 040 768 6448.

Verkkosivut: www.lly.fi Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Tapahtumat: 6.10. EuroBirdwatch-Lintupäivä Kukkumäellä klo 8–12. Polku Kukkumäelle lähtee Kukkumäentien ja Kukkukallionkaaren risteyksestä. Pysäköinti Kuninkaantielle. 29.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Lohjan yhteislyseon lukiolla. 15.–16.12. Menneen ajan joulumarkkinat Kirkkokentällä. Myyjäksi voi ilmoittautua puheenjohtajalle (arvi. hagglund@gmail.com). Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin Hakin verkkosivuilla, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Keijo Nurmiranta, keijo.nurmiranta@hotmail.com.

Facebook: www.facebook.com/lounais-hämeenlintuharrastajat

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Jäsenmaksut 2018:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 22.9. Meteoriihen avointen ovien päivä Söderfjärdenillä Meteoriihen tornilla klo 16–19.30. Foto Fennican kiikarija kaukoputkiesittelyä klo 17.30–19. Kurkiopastusta tornilla. 14.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 (Korsholmanpuistikko 44, huone 3, Vaasan Seudun Yhdistykset ry). 6.12. Itsenäisyyspäivän ralli.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi. Tf ordförande Anette Bäck, t. 040 749 7621, nette.back@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat pidetään Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa. Huom. Syksyn lintuillat ovat torstaisin! 15.9. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 10–12. Kokoontuminen järven länsipäässä Lokintaival-sillan luona. Oppaana Jukka T. Helin. 22.9. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä klo 10–12. Kokoontuminen Satamarannantien loppupään P-paikalla. Oppaana Kimmo Karppinen. Onko muuttavia kurkia liikkeellä? Entä hanhia? Pappilanselällä voi lepäillä mustalintu- tai alliparvia. 27.9. Syyskuun lintuilta klo 18–20. Lintuvalokuvaaja Timo Havimo kertoo kuvin ja sanoin trooppisiin kohteisiin suuntautuneesta maailmanympärimatkastaan. 29.9. Retki Säppiin kimppakyydein. Säppi on monipuolinen Porin edustalla sijaitseva majakkasaari, jossa voi nähdä syysmuuttoa, merilinnustoa, kahlaajia, pikkulintuja ym. Venekyydin hinta on 25 e/hlö, myös nuorisojäseniltä. Kyytijärjestelyistä vastaa Tuija Palonen (p. 040 021 6276, tuija.m.palonen@gmail.com). Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai sähköpostitse. Lisätietoja verkkosivuilta. Retkelle on säävaraus. 25.10. Lokakuun lintuilta klo 18–20. Lintuvalokuvaaja Juha Lehtinen esitelmöi Bulgarian matkastaan kuvin ja sanoin. Aiheena on kotkia, haukkoja ja haikaroita Bulgariassa. 31.10. Lintukuvailta klo 18–20 Nokian Kerholassa (Souranderintie 13, Polone-Sali). Mehu- ja kahvitarjoilu. Tapahtuma sopii kaiken ikäisille. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu. 4.11. Talvilintulaskenta Nokialla Kauniaisten reitillä klo 9–13. Laskentaan korkeintaan neljä henkilöä. Ilmoittau-

tumiset Anne Viitalaaksolle (p. 045 888 3720). 17.–18.11. Perinteinen joutsenlaskenta Pirkanmaan maakunnassa. Paljonko laulujoutsenia löytyy Pirkanmaalta juuri ennen talven saapumista? Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi). Tiiraan on hyvä ilmoittaa yksilömäärä, tarkka paikka ja kellonaika, jotta saamme hyvän kuvan todellisesta syksyisestä joutsenmäärästä Pirkanmaalla. 22.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous lintuillan yhteydessä klo 18 alkaen Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa. Kokouksessa valitaan neljä hallituksen jäsentä seuraavalle 2-vuotiskaudelle erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastajat ensi vuodelle. Kokouksessa valitaan myös yksi lisäedustaja BirdLife Suomen edustajistoon. Kokouksessa vahvistetaan jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2019. Kokouksessa myönnetään PiLY:n jokavuotinen linnustonsuojelupalkinto sekä palkinto aktiivisesta vapaaehtoisesta työstä lintuharrastuksen tai lintutietämyksen edistämisestä. 28.11. Nokian Lintukoulun pikkujoulut Nokian Kerholassa klo 18–20. Tapahtuma sopii kaikenikäisille. Mehu- ja kahvitarjoilu. Tervetuloa! 28.12. Talvilintulaskenta Nokialla Kauniaisten reitillä klo 9–13. Laskentaan korkeintaan neljä henkilöä. Ilmoittautumiset Anne Viitalaaksolle. 2.1. Talvilintulaskenta Nokian Pitkäniemen reitillä klo 10–13. Laskentaan korkeintaan neljä henkilöä. Ilmoittautumiset Anne Viitalaaksolle. 6.1. Loppiaisen lintutapahtuma Nokialla klo 13–15. Kokoontuminen Nokian sorsalammikolla Kylmänojalla (Teboilin nurkalla). Kävelyretki sorsien ruokkimisen jälkeen koko perheelle Nokian keskustassa. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu. Seuraa säännöllisesti PiLY:n verkkosivujen Tapahtumat-osiota, jonne päivitetään lisätietoja tapahtumista ja uusia tapahtumia. Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Nokian Lintukoulu Tietoja Nokian Lintukoulusta linkistä: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: Lintujen talviruokamyynti on alkanut. Talviruokavalikoima, hinnat ja tilauslomake löytyvät PiLY:n verkkosivuilta: http:// www.pily.fi/lintuharrastus/lintujen-ruokinta/linnunruoka-myynnissa/ PiLY:n uudet jäsenet saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta saa PiLY:n verkkosivuilta. PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. PiLY:n ja Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (PLO-2015-4516, päätös 23.7.2015). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

32 Matti Aalto

14.11. Kuukausikokous ja sääntömääräinen syyskokous. Henkilövalinnat ja jäsenmaksusta päättäminen. Esitelmät: Rengastuskokemuksista Kauko-Idässä kertovat Sami Timonen (Lintuasemarengastusta Itä-Kiinassa) ja Tuomo Jaakkonen (Lintuasemalla Luoteis-Japanissa). 2.12. Talviralli. Tarkemmat tiedot osoitteessa: www.pply.fi/pinnat-ja-rallit/ linturallit. 12.12. Kuukausikokous. Pohjois-Suomen määrittäjämestaruus -kisa. 9.1. Kuukausikokous. Kuvakavalkadi vuodelta 2018.

Keuruun varuskunnan alueen korpia ennallistettiin talkoilla kesällä 2017.

Keuruun ja Mänttä-Vilppulan arvokkaat lintualueet nimetty Matti Aalto, SSLTY

Monien lintulajien kannat hupenevat ja uhanalaisten lajien määrä on kasvanut hälyttävän korkeaksi. Toisaalta lintujen esiintymisessä on painopistealueita, joilla sekä laji- että yksilömäärät ovat selvästi keskimääräistä suurempia. Lintukantoihin voidaankin tehokkaasti vaikuttaa ottamalla huomioon nämä tärkeät lintualueet maankäytössä. Tärkeiden lintualueiden huomioimiseksi on perustettu kansainvälinen IBA-verkosto, jonka jatkoksi on nimetty kansallisesti tärkeät (FINIBA) ja maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI). Paikallisesti tärkeiden lintualueiden nimeäminen on tähän ketjuun looginen jatkumo. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueilta oli jo ennalta varsin hyvin tietoa sekä linnustosta että lintualueista. Arvokkaiksi lintualueiksi potentiaalisia alueita ja niiden linnustoarvoja selvitettiin ensin Tiira-lintutietopalvelun avulla, minkä jälkeen maastoselvityksiä tehtiin satoja tunteja kymmenillä alueilla kesäkauden 2017 aikana. Laskennoissa keskityttiin uhanalaisiin ja harvalukuisiin lajeihin, eikä tuotettu absoluuttista linnuston määrä- tai laatutietoa. Kohteiden valinta perustui uusiin laskentoihin ja vuoden 2012 jälkeen tehtyihin havaintoihin. Paikallisesti tärkeiksi lintualueiksi nimettiin

Keuruulta 22 ja Mänttä-Vilppulasta 19, eli yhteensä 41 kohdetta. Näistä 15 on valittu maakunnallisesti arvokkaiksi. Elinympäristöittäin kohteet jakautuvat seuraavasti: lintujärvet 12, metsät 12, peltoalueet 5, selkävedet 6, suot 4 ja virtavedet 2. Tärkeiden lintualueiden nimeämisen tavoitteena on niin linnulle kuin muillekin eliöille sekä luontoretkeilijöille tärkeiden alueiden säilyminen. Osa elinympäristöistä vaatii luonnontilan säilyttämistä, osa aktiivista ihmistoimintaa, osa elinympäristökunnostusta ja osa muunlaista käytön suunnittelua, jotta lintujen elinolosuhteet säilyvät tai paranevat. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että valitut alueet todella nyt ja lähitulevaisuudessa edustavat alueen eri elinympäristöjen parhaimmistoa. Linnustolle tärkeät alueet ovat kuitenkin jatkuvassa muutostilassa, joten myös paikallisten lintualueiden tunnistaminen on jatkuva prosessi, joka on nyt saatu alkuun. Vastaavaa kaikki elinympäristöt kattavaa paikallisten lintualueiden määrittämistä ei ole tiettävästi tehty muualla, joten kyse on myös valtakunnallisesta esimerkistä. Hanketta rahoitti Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö. Hankkeen raportit karttarajauksineen ovat kokonaisuudessaan luettavissa SSLTY:n verkkosivuilta.

PohjoisKarjala

PohjoisPohjanmaa

Yhteystiedot:

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi, p. 040 936 7749 (klo 10–16).

Verkkosivut: www.pklty.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei

tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 15.9. Raahen seudun lintuharrastajien (Surnia ry) syysralli Pyhäjoella. Lisätiedot osoitteessa: www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit. 10.10. Kuukausikokous. Esitelmä: Linturetkellä Australiassa, Uusi Etelä-Wales, osa 2. Harry Nyström. 9.11. PPLY:n 45-vuotisjuhla Voimala 1889 juhlahuoneistossa. Seuraa PPLY:n verkkosivuja ja sähköpostilistaa. Jäsenet saavat henkilökohtaisen kutsun sähköpostitse.

lopun havainnot Tiiraan viimeistään 7.10. Sääntömääräinen syyskokous viikolla 46. Pvm, paikka ja ohjelma ilmoitetaan sääntöjen mukaan Savon Sanomissa n. kaksi viikkoa ennen kokousta ja verkkosivuilla jo aiemmin. 1.12. Talvipinnaralli klo 7–16. Ks. säännöt ja ilmoittautumisohjeet verkkosivuilta lähempänä kisaa.

Porvoon seutu

13.2. Sääntömääräinen kevätkokous.

Yhteystiedot:

Ajankohtaista:

Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@countdeal.fi.

Kuukausikokoukset pidetään Oulussa, Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella salissa SÄ102 keskiviikkoisin klo 18. Lasten lintukerho aloittaa taas syksyllä. Kerhokerta alkaa pääsääntöisesti Oulun yliopiston kasvitieteelliseltä puutarhalta. Pieniä retkiä tehdään Linnanmaan, Kaijonharjun ja Kuivasjärven alueilla sekä välillä käydään havainnoimassa myös muuta Oulua. Jos kiinnostuit, ota pikimmiten yhteyttä kerhon vetäjään Jonna Heikkiseen (jonna.heikkinen1@ gmail.com, p. 044 255 1411).

PohjoisSavo

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@yahoogroups.com. Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Yhteystiedot:

Ajankohtaista:

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p. 040 586 0790, liisa.tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

PSLY:n vuodarikisa 2018 on käynnissä (www.tringa.fi/kisa/). Tarkemmat säännöt PSLY:n verkkosivuilla.

Verkkosivut:

Päijät-Häme

www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2018:

www.phly.fi

Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18 v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat: 15.9. Opastusta Riistaveden Keskimmäisen tornilla klo 10–13. Oppaina Eini ja Pertti Räsänen (p. 040 764 5458). 16.9. Linturetki Lapinlahdella. Lähtö kimppakyydein Lapinlahden kirjaston P-paikalta klo 10. Retki kestää n. 3 tuntia, eväät mukaan! Sadesäällä retki perutaan. Tiedustelut Asta Lähdesmäki (p. 050 562 3935). 22.9. SyysTaesto klo 7–13. Joukkueen pienin koko on kaksi henkilöä. Kilpailualueena on joukkueen ilmoittama lintutorni. Taestoon käy myös muu sopivaksi katsottu tarkkailupaikka, havainnointialue enintään 100 m:n säteellä tornista tai tarkkailupaikasta. Havaitut lajit voidaan laskea vain tornilta tai havainnointialueelta. Ilmoittaudu Liisalle sähköpostilla viimeistään 22.9. klo 6 (liisatolvanen85@gmail.com). Lisätiedot verkkosivuilla. 23.9. Syysmuuton seurantaa klo 9–12 Varkauden Ruokojärven lintutornilla yhteistyössä Varkauden Luonnonystävien kanssa. Tiedustelut Liisa Tolvanen (p. 040 586 0790). 23.9. ja 29.9. Puutossalmi Open. Muutonseurantaa Puutossalmen lossin aallonmurtajalla klo 9–12. 6.–7.10. Joutsenbongaus ja EuroBirdwatch-viikonloppu. Lasketaan Kuikan alueelta joutsenia ja osallistutaan EuroBirdwatchiin ilmoittamalla viikon-

Facebook: www.facebook.com/phlyry Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 29.9. Kolmen naapuriyhdistyksen syyslinturalli klo 6–18. Osallistujat: KyLY Iitissä, PSLY Lapinjärvellä ja PHLY Orimattilassa. Joukkue kasaan ja mukaan! Purkupaikka ilmoitetaan myöhemmin. Yhteyshenkilö: Arto Puikkonen (p. 050 524 9190). 6.10. EuroBirdwatch: muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjun Vähäsalmella auringonnoususta lähtien. Mehua ja makkaraa tarjolla. Ei ennakkoilmoittautumista. 15.11. Lintuilta Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa klo 17.30. Vieraana tutkija, tietokirjailija Pertti Koskimies. Ei ennakkoilmoittautumista. Marraskuussa yhdistyksen syyskokous. Tarkemmat tiedot ja muut tapahtumat sivulla: www.phly.fi/toiminta/tapahtumakalenteri

Ajankohtaista: Muutos yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen! Uusi osoite on phly@phly.fi.

3 | 2018

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Verkkosivut: www.rslh.info Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727 Instagram: Nuorisojaoston ylläpitämän RSLH:n Instagram-tilin löydät palvelusta käyttäjänimellä @rslh_linnut

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Osoita tapahtumia koskevat tiedustelut yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen, puheenjohtajalle tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle. 22.9. RSLH:n ja PLY:n yhteisretki Vaasaan. Koko päivän retkellä vieraillaan Söderfjärdenin kuuluisilla kurkipelloilla ja muilla kohteilla. Alustavat lähtöajat n. klo 4 Raumalta ja n. klo 5 Porista. Paluu n. klo 20 mennessä. Retken hinta n. 25–35 e/hlö osallistujamäärästä riippuen sisältäen kuljetukset. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: rslh@ birdlife.fi. 6.10. Syysretki Kylmäpihlajaan S/Y Meripurakalla. Lähtö n. klo 6.30 Raumalta (lähtöpaikka ilmoitetaan myöhemmin). Paluu n. klo 13. Retken hinta n. 12–17 e/hlö. Mukaan mahtuu 12 osallistujaa. Säävaraus. Retki on osa 25. EuroBirdwatch-viikonloppua. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: rslh@ birdlife.fi. 7.10. Syysmuutonhavainnointi Rauman seudun lintutorneilla klo 8–13. Havainnointi on osa 25. EuroBirdwatch-viikonloppua. Tarkista miehitetyt tornit verkkosivuilta tai ilmoittaudu havainnoijaksi! Ilmoittautumiset ja ohjeet havainnoijille: rslh@birdlife.fi. 7.10. Lintuilta klo 18. Tervetuloa lintuaiheisiin esitelmäiltoihin Uotilan nuorisotalolle! Loka–marraskuun aiheet ja esiintyjät tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu, ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia! 4.11. Lintuilta ja yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous klo 18. Lisätiedot kokousohjelmasta yhdistyksen verkkosivuilla. Kahvitarjoilu. 1.12.–28.2. Talvikisa. Järjestyksessään 14. koko talven kestävä lintukisa, joka haastaa retkeilemään vuoden hiljaisimpinakin kuukausina. Kisan säännöt ja osallistumisohjeet julkaistaan ennen kisaa verkkosivuilla. Ei ilmoittautumista. 2.12. Lintuilta klo 18. Raimo Sundelin: Lintuvuosi 2018 ja muita selityksiä. Kahvitarjoilu. 6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16. Kisaan voit osallistua yksin tai 2–4 hengen joukkueena, ja tulokset voi hyödyntää myös henkilökohtaisessa Talvikisassa. Kisan säännöt ja osallistumisohjeet ennen kisaa verkkosivuilla. Ilmoittaudu 4.12. mennessä kisatoimikunnalle (wallin@ dnainternet.net).

33 Taavi Sulander

Nuorisojaosto: RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisäksi nuorisojaosto järjestää talvisaikaan valtakunnanlaajuista ruokintapinnakisaa. Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen (nuorisojaosto.rslh@ gmail.com).

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p. 0400 187 028.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2018:

Tringan niittotalkoissa tehdään selvää jälkeä.

Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi? – Tringan linnustonsuojeluseminaari Kalle Meller, Tringan suojelusihteeri

22.9. PLY:n ja RSLH:n yhteisretki Vaasaan. Koko päivän retkellä vieraillaan Söderfjärdenin kuuluisilla kurkipelloilla ja muilla kohteilla. Alustavat lähtöajat n. klo 4 Raumalta ja n. klo 5 Porista. Paluu n. klo 20 mennessä. Retken hinta n. 25–35 e/hlö osallistujamäärästä riippuen sisältäen kuljetukset. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: rslh@ birdlife.fi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa järjestää lauantaina 13.10.2018 Helsingissä Tieteiden talolla suojeluseminaarin, jossa paneudutaan lintualueiden suojeluun, elinympäristöjen hoitoon ja lintuharrastukseen Vanhankaupunginlahden kautta. Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen tunnetuimmista ja parhaista lintualueista, joka houkuttelee kävijöitä sekä läheltä että kaukaa monipuolisen lintulajistonsa ansiosta. Alueen linnustoarvot ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, miten

17.10. Lintuilta klo 18.30 Luontotalo Arkissa (Pori, Pohjoispuisto 7). Lintuharrastaja Seppo Kivislahden esitys ”Luontokuvia kotikulmilta Eurajoelta”. Vapaa pääsy.

Verkkosivut:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

14.11. PLY:n sääntömääräinen syyskokous Luontotalo Arkissa yhdistyksen jäsenille klo 18. Klo 19 yleisölle avoin lintuilta. jossa aiheena lintuharrastaja Jukka. J. Nurmen esitys ”Lintukuvia keväisestä Unkarista”. Vapaa pääsy. 1.12. Perinteinen talviralli Porin kunnan alueella. 12.12. Lintuilta klo 18.30 Luontotalo Arkissa. Luontokuvaaja Raimo Sundelinin kuvaesitys ”Viileillä vesillä”. Vapaa pääsy.

Lintukerho: Lasten lintukerhon toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Verkkokauppa: www.fiola.fi/asiakaskauppa/?a=301476 Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Lintuaseman varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio (nuotio.kimmo@gmail.com, p. 040 125 2855).

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Matti Aalto, sihteeri@sslty.fi, p. 040 574 3645.

aluetta hoidetaan ja käytetään. Myös asuntorakentaminen ja muu tiivistyvä maankäyttö Vanhankaupunginlahden ympäristössä luo uusia haasteita. Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä alueen nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen parantamiseksi! Helsingin kaupungilta Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä on kommentoimassa muun muassa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Tarkempi ohjelma ja ennakkoilmoittautuminen seminaariin osoitteessa: www.tringa.fi/suojeluseminaari.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Uusimaa

Suupohja

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

www.tringa.fi

Jäsenmaksut 2018:

Verkkosivut:

Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

www.suupohjanlinnut.fi

Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

www.sslty.fi Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Tapahtumat: 22.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala (p. 040 541 0582). 6.10. Karsturallli Karstulassa klo 7-15. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Santtu Ahlman (santtu.ahlman@gmail.com, p. 044 509 6814). 6.10. Vesilintujen syysmuuton tarkkailua Keurusselän Kaukasessa. Opastusta ainakin klo 9–11. Yhteiskyyti Keuruun linja-autoasemalta (Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709). 6.1. Loppiaisralli. Koko toimialueen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta. Lisätiedot: Esko Rajala.

Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Yhteystiedot:

Facebook: www.facebook.com/Tringary Twitter: twitter.com/tringa_ry

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Jäsenmaksut 2018:

Tapahtumat:

Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

16.9. Syysretki Viikkiin. Kävelyretkellä Viikin lintupaikat tulevat tutuiksi. Lähtö Gardenian edustalta (Koetilantie 1) klo 8.30. Paluu n. klo 11.30. Retki sopii hyvin myös vasta-alkajille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

Nro 3, 23. vuosikerta ISSN 2489-7906

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 13 000 jäsentä ja 7 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Markus Seppälä markus.seppala@ birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Tringa ja Korkeasaari apuksia auttamassa Jaana Sarvala

Henkilöstö

Seppo Alanko

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2018

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori, BirdLife-lehden päätoimittaja Markus Seppälä

Painos

23 650 kpl

Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2018 kolmena numerona: 19.1., 13.4., ja 14.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Mirka Widell ruokkii tervapääskyä Korkeasaaren luonnonvaraishoitolassa.

Vilppu Välimäki Kuuma kesä 2018 oli hyvä poikasvuosi tervapääskyille. Valitettavasti kuumuus sai myös monet poikaset hyppäämään ennenaikaisesti pesäkolostaan. Lentotaidottomat pudokkaat olivat

20.–23.9. Utön saariretki. Vain jäsenille. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

Toimistoapulainen Samu Polamo

23.9. Syksyistä muutonseurantaa oppaan johdolla klo 7–12 Myllypuron kasalla (Alakivenpuiston täyttömäellä). Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

Puheenjohtaja Johan Hassel

28.9. Viikonloppu Hangon lintuasemalla ja muilla Hangon lintupaikoilla. Kuljetukset kimppakyydein, yöpyminen Hangossa B&B:ssä. Vain jäsenille. Tiedustelut: aleksi_mikola@hotmail.com.

Ohjelmoija Jesse Niininen

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

29.9. Syysretki Helsingin Vallisaareen. Syysmuuton seurantaa Vallisaaren Aleksanterin patterilta ja kiertelyä syksyisessä saaressa. Retki sopii hyvin myös vasta-alkajille. Lähtö Kauppatorilta klo 10. Paluu mantereelle klo 16 mennessä. Ilmoittautuminen 26.9. mennessä. Tiedustelut: johannessilvonen@hotmail.com.

pulassa, koska emot eivät pysty ruokkimaan niitä maahan. Heinäkuun puolivälissä Korkeasaaren eläintarhan luonnonvaraishoitola Helsingissä alkoikin täyttyä tervapääskynpoikasista. Lopulta niitä oli niin paljon, että pääskyjä ei voitu ottaa hoitoon enempää. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Korkeasaari yhdistivät voimansa pääskyjen auttamiseksi. Sosiaalisessa mediassa levinneen hätähuudon kautta vapaaehtoisten, lintujen käsittelyyn tottuneiden pääskynhoitajien piiri saatiin pystyyn reilussa vuorokaudessa. Luonnonvaraishoitolaan perustettiin oma pääskyhuone, jossa vapaaehtoiset ruokkivat poikasia noin puolentoista tunnin välein. Monet luonnonvaraiset linnut eivät syö vankeudessa vapaaehtoisesti, joten jauhelihasta, vitamiineista ja hyönteisistä muovailtuja ruokapalasia pakotettiin hellästi kurkusta alas. Vapaaehtoiset ahersivat Korkeasaaressa noin kolmen viikon ajan, aamuvarhaisesta iltamyöhään. Työtä ei kuitenkaan tehty turhaan, koska lentokykyiseksi saatiin yli sata tervapääskyä! Samalla luotiin hyvä perusta Tringan ja Korkeasaaren yhteistyölle jatkossakin. Tringa esittää lämpimät kiitokset kaikille pääskyjen hätähuutoon vastanneille, vaikka aivan kaikki eivät mukaan mahtuneetkaan.

7.10. Tringan yhteishavainnointi Herttoniemen Majavatien kalliolla klo 10–14. Lähde seuraamaan syysmuuttoa oppaiden seurassa osana kansainvälistä EuroBirdwatch-viikonloppua. Tapahtuma sopii hyvin myös vasta-alkajille. Tiedustelut: toimisto@ tringa.fi.

13.10. Tringan suojeluseminaari – Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi. Tieteiden talo (Kirkkokatu 6) klo 12.30–17. Ennakkoilmoittautuminen. Ks. tarkemmat tiedot Tringan verkkosivuilta..

7.10. EuroBirdwatch-viikonlopun yhteishavainnointipäivä Malminkartanon

1.11. Tringan syyskokous klo 18 Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6).

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

10.11. Loppusyksyn linturetki Hankoon. Aamulla ajetaan Hankoon, jossa kierretään etelälahtia lintutilanteen mukaan, paluu mahdollisesti Karjaan Läppträsketin kautta. Lähtö Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio) klo 7. Paluu Helsinkiin klo 18 mennessä. Ilmoittautuminen 2.11. mennessä. Tiedustelut: mikko. savelainen@etkl.fi. 13.–20.11. Lintumatka Eilatiin. Retki järjestetään yhteistyössä Avescapesin kanssa.

4.10. Lokakuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6). Vapaa pääsy.

23.11.–4.12. Retki Iranin kaakkoisosiin. Vain jäsenille. Retki on täynnä.

4.–7.10. Retki Saarenmaalle. Vain jäsenille. Retki on täynnä.

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

6.10. Tiaisretki Hankoon. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio). Retki aloitetaan Hangon lintuasemalta ja sen jälkeen retkeillään sään ja lintutilanteen mukaan Hankoniemen ja Raaseporin lintupaikoilla. Paluu Helsinkiin klo 18.30 mennessä. Netti-ilmoittautuminen 28.9. mennessä. Tiedustelut: aleksi_mikola@hotmail.com. 7.10. Puistoretki Helsingin Tähtitorninmäelle, joka vetää syksyisin hyvin puoleensa muuttavia pikkulintuja. Lähtö Unionikadun eteläpäästä (Unioninkatu 1) klo 7.30. Paluu n. klo 9.30. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail.com.

tuminen 5.10. mennessä. Tiedustelut: mikko.savelainen@etkl.fi.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity mäellä klo 7.30–14. Tule seuraamaan syysmuuttoa Kaarelan alueen Länsilintu-ryhmän lintuoppaiden seurassa. Tapahtuma soveltuu hyvin myös lintuharrastuksen vasta-alkajille. Lämpimät vaatteet ja eväät mukaan. Säävaraus. 13.10. Kotkaretki Virolahdelle. Lähtö Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio) klo 7. Paluu Helsinkiin klo 20 mennessä. Ilmoittau-

1.12. Alkutalven metsäretki Sipoonkorpeen. Kuljetus kimppakyydein. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail. com. 13.12. Joulukuun kuukausikokous klo Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6). Markus Pihan ja Tuomas Seimolan esitelmä Suomen peltosirkuista. Vapaa pääsy. Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Jos retkien toteutuksiin tulee viime hetken muutoksia, kerrotaan niistä tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa. Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä: www.tringa. fi/tapahtumakalenteri/

3 | 2018 Ajankohtaista:

Jurmon asemamaksut:

Tringan lintutorniopastukset. Tringan torniopas päivystää Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden lintutornissa syyskuun ajan sunnuntaisin klo 12–14. Syksyn viimeinen opastus on 30.9. Säävaraus. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta: www.tringa.fi/events/ categories/torniopastus.

Jäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v. perheenjäsenet 24 e/v. Jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v. maksutta. Muut 36 e/v.

Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi Pohjoismaiden parhaalle vaelluslintuasemalle! Asemamaksu: 25 e/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi Lisätietoja: www.tringa. fi/halias-esittely. Tringan kotiseutuskaba 2018. Viimevuotinen kotipiirihaaste jatkuu vuoden loppuun: kuinka monta lajia voit havaita kilometrin säteellä kotoasi? Lisätietoja: www.tringa.fi/kisa. Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Karjaan ja Pohjan alue). Ota yhteyttä: lullulanhallitus@gmail.com. Tringan nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmä tekee retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–20-vuotiaat) lintuharrastajat ovat tervetulleita mukaan! Ryhmä kokoontuu syksyllä kerran kuussa Pauligin huvilalla (Mechellininkatu 36, Helsinki). Tringan nuoret Instagramissa: @tringa.nuoret. Ks. lisätietoja ja tulevat retket: www.tringa. fi/nuorisojaosto.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 3386.

Telegram: VLH:n Lintukeskustelu

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/neo/groups/laniusverkko/info

Jäsenmaksut 2018: Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Verkkosivut:

Tapahtumat: Torniopastukset päättyvät tältä syksyltä syyskuun puolivälissä. Torneille palaamme ensi keväänä. 15.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 9–12 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). 5.–7.10. Viikonloppuretki Utöön. Ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen retket@tly.fi. 13.10. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11–14 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta. 27.10. Pyhäjärvi-ralli klo 7–18. Purku rallin jälkeen perinteisesti Porin Prikaatin upseerikerholla klo 18.30 alkaen.

Haluatko oppia lisää linnuista?

10.11. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11–14 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta.

Tilaa Linnut-lehti!

1.12. Talviralli. Lisätietoja verkkosivultamme. 8.12. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11–14 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta. Lisätietoja yhdistyksen verkkosivuilta.

Nuorisojaosto: TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan Tommi Gloriosoon (nuoriso@tly.fi, p. 044 306 7773).

Jurmon lintuasema Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta (jurmo@tly.fi). Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä (linnustonsuojelu@tly.fi). TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tehtyjen harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter:

Facebook: www.facebook.com/turunlty

Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2018: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 21 e, perhejäsen 11 e.

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterista.

www.tly.fi Instagram: @turunlty

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2018 Vuxna 20 e, ungdomar (under 18 år) 10 e.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti! Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen! Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla. Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria! Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi