Tiira 1/2014 by BirdLife Suomi

Lintuvuosi 2013 — Uusi puheenjohtaja — Linnunpönttöjen ripustaminen

Laulujoutsen on vuoden lintu s. 10

BA2.

Nro 1. Maaliskuu 2014

TIIRA

PIHA Mikä oli Pihabongauksen runsain laji? Tämä ja muut Pihabongauksen tulokset, s. 12

HOW

NOW?

Ole valppaana! Elämä on täynnä jännittäviä hetkiä. 10 x 42 6,7˚ WP

Kärsivällisyytesi palkitaan hämmästyttävillä luontohavainnoilla. Samaan tapaan korkeat vaatimuksesi edellyttävät korkealaatuisimpia optisia laitteita. Maailman yhtenä johtavana kameravalmistajana tarjoamme sinulle täyden valikoiman optisesti laadukkaita kiikareita ja pienikokoisia kaukoputkia kaukaisten kohteiden tarkkailua ja digiscoping-kuvausta varten. Innovatiivinen teknologiamme takaa, että voit keskittyä luonnon parhaisiin näkymiin – jopa hämärässä. Nikonin urheiluoptiikka: suunniteltu kiehtovien kohteiden havaitsemiseen!

Optical Excellence Since 1917

www.nikon.fi/so/nature

Tiira-lehti

1 | 2014

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

Mihin sinua tarvitaan? Lauri Hänninen

Inka Plit Yhteisen asian puolesta toimivat ryhmät ovat Suomessa perinteisesti perustaneet yhdistyksiä, joihin kuulutaan liittymällä jäseneksi. Lintuharrastus ei ole poikkeus: BirdLife Suomi -järjestö muodostuu 30 lintuyhdistyksestä, joiden toimialueet kattavat koko maan ja joilla on yhteensä lähes 12 000 jäsentä. Tämä ei kuitenkaan meille riitä, vaan tämän lehden ilmestyessä käynnistämme jäsenhankintakampanjan (ks. s. 15), jonka tavoite on selvä: hankkia lintuyhdistyksiin lisää jäseniä. Mutta miksi? Miksi myös sinun pitäisi liittyä jäseneksi, jos et ole jo liittynyt? Olethan esimerkiksi useimmille opastetuille retkille tervetullut ilman jäsenyyttäkin. Vastaus on yhtä selvä: jäsenyys on vahva kannanotto lintujen puolesta – kahdellakin eri tavalla. Ensiksi, jäsenmaksu on suora tuki tekemällemme työlle, eli lintujen suojelulle ja lintuharrastuksen edistämiselle ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden puolustamiselle. Mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän pystymme tekemään. Toiseksi, järjestöjen painoarvo mitataan edelleen pitkälti jäsenmäärillä. Mitä enemmän jäseniä, sitä isompi järjestö ja sitä enemmän esimerkiksi kannanotoilla on mahdollista vaikuttaa julkiseen

Liity jäseneksi! Nyt on vuoden paras aika: kun liityt jäseneksi 14.3.– 30.6.2014, saat liittymislahjaksi uuden BirdLife Suomen havaintovihkon. Lisäksi saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan sekä muut jäsenedut: Tiira-lehden neljästi vuodessa ja voit tilata Linnut-lehden jäsenhintaan. Katso kampanjan ilmoitus s. 15. www.birdlife.fi/liity

Osallistu Tiira-keräykseen keskusteluun ja päätöksentekoon. (On hienoa, että myös muiden tukijoiden määrä alkaa pikkuhiljaa nousta tasa-arvoiseksi mittariksi jäsenmäärän rinnalle, mutta tähän on vielä matkaa.) Oman alueensa lintuyhdistyk-

sen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa linnuista kiinnostunut, pääsyvaatimuksia ei ole. BirdLife on lintujen ja luonnonsuojelun etujärjestö, jonka jäsenyydellä osoitat, että tekemämme työ Suomessa ja maailmalla on mielestäsi tärkeää.

Anna palautetta! Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastauksesi 10.4. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 12!

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cd-levyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

PIHA

Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka esittelee toimintaamme ja ajankohtaisia asioita lintumaailmasta neljästi vuodessa. Jäsenlehtenä Tiira toimii myös yhdyssiteenä lintuharrastajien kesken. Oman Tiira-lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi. Kansikuva: laulujoutsen (Jari Peltomäki / Lintukuva.fi)

Ryhdy vuositukijaksi Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat talitiaispinssin ja BirdLifen talvilintuoppaan. www.birdlife.fi/tue

Tilaa Linnut-lehti

Viime numeron kiinnostavin juttu oli: Hiiripöllö, närhi ja pyrstötiainen vaellussyksyn tähdet Arvonnassa Lintumme laulavat – Kesän lintuja -cd-levyn voittivat Rauno Heinonen, Tauno Lindgren, Leena Pekkarinen, Maria Tirkkonen ja Pertti Tohmola.

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi) ollaan uudistamassa. Tue Tiiran kehitystyötä maksamalla vapaaehtoinen tukimaksu: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa. www.birdlife.fi/lahjoita

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/julkaisut

Osta lintuharrastustuotteita Hanki kiikarit, kaukoputket, kirjat ja lahjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013.

Hannu Eskonen

Sisällys Luvassa kohtuullinen pöllökevät Lintuvuosi 2013

BirdLife maailmalla

Satelliittisääksi Lallin huikeat retket Atlantin valtameren yllä

Oikeuskanslerinvirasto puuttui riistakeskuksen poikkeuslupakäytäntöön Talvesta numeroin

Usein kysytyt kysymykset

4 5 6 7 7 8 8

Laulujoutsen on vuoden lintu

Pihabongauksessa paljon närhiä ja käpytikkoja

Lukijoilta

IBA-seurannat rullaavat taas!

Meriharakka on Jenni Haukion lempilintu

Jäsenhankintakampanja

Uutta vahvistusta BirdLifen toimistolla

Tornien taisto

Juhlapihabongaus!

Kiikarissa Johan Hassel – BirdLife Suomen uusi puheenjohtaja Kuka kukin on?

16 16

Edustajisto kokoontuu Seinäjoella

Pikkuinen varpuspöllökin hyötyy myyrien runsastumisesta, vaikka se on tarvittaessa myös tehokas lintujen saalistaja. Varpuspöllön vihellyksiä voi kuulla ilta- ja aamuhämärissä.

Kolumni – Metso ei ole menestys

Luvassa kohtuullinen

Tiira-keräys tuottanut lähes 35 000 euroa

Nimistön uumenista

TOP 10 – Alkukevään odotetuimmat muuttolinnut

Lahja lintujen hyväksi

Pellilänsuon lintutornin uusi elämä

Alueuutisia

Miten MAALI-hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää? 10 000 000 havaintoa Tiirassa

10 kiperää linnuista!

Havainnoi huomaavaisesti

Pikku-Tiira

Tapahtumakalenteri

Enossa käynnistyi lintukerho

Vaskijärven luonnonpuistossa paikattiin nevaa

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Kiikarin läpi

Lajipari

Lasten lintuviikko

Lintukuvakilpailu Tringan jäsenille

Työhyvinvointia lintuharrastuksesta

pöllökevät

Myyriä on näkynyt monin paikoin viime talvea runsaammin, joten onko tänä keväänä hyvät mahdollisuudet kuulla pöllöjen huhuilua? Haastattelemamme Turun yliopiston biologian laitoksen professori Erkki Korpimäki muistuttaa, että vaikka myyriä olisi paljon, ei paluuta takavuosien pöllörunsauteen välttämättä ole: vanhoissa metsissä viihtyvät pöllöt ovat nimittäin huvenneet. Mikko Jalo

Mitkä tekijät vaikuttavat pöllöjen runsauteen? Tärkein tekijä on myyräkantojen vaihtelu kolmen vuoden syklissä. Viime keväänä myyriä oli todella vähän, ja nyt kannat ovat nousussa. Huippua voimme siis odottaa vuoden päästä. Myös sääoloilla voi olla jonkin verran vaikutusta.

Onko pöllölajien kannanvaihtelujen välillä eroja?

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! (www.tiira.fi)

Ei oikeastaan. Myyrät ovat tärkeitä kaikille Suomen pöllöille, joten meillä pöllöjenkin määrä vaihtelee kolmen vuoden syklissä. Kaikkein vähiten pikkumyyristä on riippuvainen huuhkaja, joka käyttää ravintonaan myös isompia eläimiä, kuten rottia ja monia lintuja.

Millainen pöllötilanne tänä vuonna on odotettavissa?

Kohtuullinen, ainakin Länsi-Suomessa. Myyräkannat ovat syksyn ja talven aikana nousseet kevään 2013 aallonpohjasta. Tilanne oli silloin kuitenkin niin huono, että myyriä tai

pöllöjä tuskin on erityisen paljon vielä tänä keväänä. Viimeksi pöllöjä esiintyi runsaasti keväällä 2011 ja 2012. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana useat pöllölajit, etenkin vanhoissa metsissä viihtyvät helmi-, varpus- ja viirupöllöt, ovat vähentyneet – helmipöllö jopa kahden prosentin vuosivauhtia. Siksi pöllöjä tuskin havaitaan yhtä paljon kuin takavuosina, vaikka myyräkannat sattuisivatkin kasvamaan voimakkaasti.

Milloin on paras aika lähteä tarkkailemaan pöllöjä?

Pöllöt ovat äänessä helmi–maaliskuussa. Myyräkannat vaikuttavat myös huhuilun ja pesinnän aloitukseen: mitä enemmän myyriä on, sitä aikaisemmin pöllöt aloittavat soidinhuutelun ja jatkavat sukuaan, koska jälkeläisille on tarjolla runsaasti ravintoa. Tänä vuonna pöllöjä on voinut kuulla jo helmikuulta alkaen. Paras vuorokaudenaika kuunteluun on ennen puoltayötä. Kello kahdentoista jälkeen useimmat pöllöt pysyttelevät hiljaa. Toiseksi paras aika, jolloin voi kuulla muun muassa huuhkajan, on juuri ennen auringonnousua.

1 | 2014

Petr i Vain io

Pe kk a

Ko mi

Tiira-lehti

Pikkukäpylintuhavaintojen keskimääräisen yksilömäärän vaihtelu Tiiran aineistossa 2007–2013. Kuva kertoo, kuinka suuri yksilömäärä on ollut tavalliseen verrattuna (esim. 2 = havainnoissa kaksi kertaa tavallista enemmän yksilöitä).

Punasotkahavaintojen osuus kaikista Tiiraan ilmoitetuista havainnoista 2007–2013. Kuva kertoo, kuinka suuri havainto-osuus on ollut tavalliseen verrattuna (esim. 0,5 = havaintoja puolet tavallisesta osuudesta).

Lintuvuosi 2013 Vuonna 2013 esiintyivät erityisen runsaina monet vaelluslinnut, kuten hiiripöllö ja käpytikka. Harvalukuisista lajeista nähtiin ennennäkemättömän paljon taigauunilintuja. Vähissä olivat esimerkiksi monet pöllöt, marjalinnut ja läpimuuttavat kahlaajat. Tero Toivanen

Vaelluslinnut runsaita

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun kirjataan vuosittain havaintoja noin 350 luonnonvaraisesta lintulajista. Vuonna 2013 Tiiraan ilmoitettiin 352 lajia ja noin 1,3 miljoonaa yksittäistä lintuhavaintoa. Koska vuosittain Tiiraan ilmoitettujen havaintojen kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut, ei lintulajien runsaudessa tapahtuneita muutoksia voi arvioida suoraan havaintomäärien perusteella. Paremman kuvan lintujen esiintymisen vaihtelusta saa vertailemalla havaintojen yksilömääriä sekä havainto-osuuksia eli lajin havaintojen suhteellista osuutta kaikista Tiiraan vuoden aikana kirjatuista havainnoista. Esimerkiksi vuonna 2007 Tiiraan ilmoitettiin 7555 haapanahavaintoa ja vuonna 2013 hiukan enemmän, 8110. Vuonna 2013 ilmoitettiin kuitenkin yhteensä paljon enemmän lintuhavaintoja kuin vuonna 2007. Kun luvut suhteutetaan havaintojen kokonaismäärään (ja oletetaan, että haapanahavaintojen ”ilmoituskynnys” on ollut sama), nähdään, että haapana onkin vuonna 2007 ollut noin kolmanneksen yleisempi kuin viime vuonna.

Vuonna 2013 silmiinpistävää oli erityisesti syksyisten vaelluslintujen runsaus. Tiiraan ilmoitettiin yli 8 000 hiiripöllöhavaintoa, ja havaintojen osuus kaikista Tiiran havainnoista oli keskimääräiseen verrattuna kolminkertainen. Pikkukäpylintuja kirjattiin yhteensä 130 000 yksilöä, ja havaintojen keskimääräinen yksilömäärä oli kaksi kertaa suurempi kuin tavallisesti. Tiiran aineistosta näkyvät hyvin myös käpytikan, närhen ja pyrstötiaisen tavanomaista voimakkaammat vaellukset. Tavallista runsaampina esiintyivät syksyllä myös esimerkiksi lapinkirvinen, heinäkurppa ja taigauunilintu, joiden kaikkien havainto-osuus oli suurin vuoden 2007 jälkeen. Pesimälajistoomme vakiintuvan arosuohaukan havaintomäärät kasvavat vuosi vuodelta, ja viime vuonna yllettiin jälleen ennätykselliseen esiintymiseen. Lapinpöllöhavaintoja ilmoitettiin kaksi kertaa keskimääräistä enemmän – tämä ei kuitenkaan kertone poikkeuksellisen runsaasta esiintymisestä vaan siitä, että tavallista useampi lapinpöllö ilmaantui alkuvuodesta Etelä-Suomessa näkyvälle paikalle saalistelemaan.

Kylmä talvi karsi lyhyen matkan muuttajia Tavallista vähälukuisempina tavattujen lajien lista on pitkä ja syyt tähän moninaiset. Länsi-Euroopan kylmä talvi vähensi todennäköisesti muun muassa peukaloisen, kangaskiurun ja virtavästäräkin määriä – kahden ensin mainitun havainto-osuus putosi puoleen keskimääräisestä ja virtavästäräkin peräti viidesosaan. Heikohko myyrävuosi näkyi esimerkiksi helmi-, viiru- ja sarvipöllön havaintomäärissä. Marjojen vähyys syksyllä tarkoitti sitä, että tilhet ja räkättirastaat eivät jääneet Suomeen talvehtimaan. Tilhiä ilmoitettiin Tiiraan vuonna 2013 alle 300 000 yksilöä, kun edellisvuonna niitä kirjattiin 1,5 miljoonaa. Muutonaikaiset sääolot vaikuttavat usein siihen, miten runsaasti läpimuuttavia lajeja havaitaan. Pulmusen kevätmuutto tapahtui nopeasti ja huomaamatta, ja niitä havaittiin vain viidesosa edellisvuoden määrästä. Loppukeväällä esimerkiksi vesipääskyt ja jänkäsirriäiset eivät juuri pysähdelleet muuttomatkallaan: molemmista ilmoitettiin vain reilut 300 havaintoa ja havainto-osuus oli puolet normaalista. Olosuhteet eivät olleet suosiolliset myöskään kahlaajien syysmuuton havainnoinnille – tämä näkyy esimerkiksi tundrakurmitsan ja suosirrin pieninä yksilömäärinä. Peippo- ja järripeippohavaintoja ilmoitettiin saman verran kuin yleensäkin, mutta havaintojen keskimääräinen yksilömäärä oli vain noin puolet tavalli-

sesta. Lajien päämuutto jäi syksyllä lintuharrastajilta pääosin näkemättä, koska linnut muuttivat hyvissä olosuhteissa korkealla. Peippoja ilmoitettiin Tiiraan nyt alle miljoona yksilöä, kun edellisvuonna summa oli lähes kolme miljoonaa.

Monen vesilintulajin tilanne huolestuttava

Tiiran havainnot kattavat toistaiseksi varsin lyhyen ajanjakson ja on ennenaikaista päätellä, mitä havaintomäärät voisivat kertoa lajien kannanmuutoksista. Joitain trendejä on kuitenkin jo havaittavissa. Esimerkiksi pitkäaikaisissa talvilintulaskennoissa todettu sinitiaisen ja pikkuvarpusen runsastuminen ilmenee myös Tiira-aineistosta. Moni vesilintu taas näyttää vähenevän: muun muassa vaarantuneeksi lajiksi luokitellun punasotkan havaintoja yksilömäärät ovat pienentyneet vuosi vuodelta. Myös nokikanan kannasta voi olla syytä huolestua, sillä Tiiraan ilmoitettu yksilömäärä putosi viime vuonna jo alle puoleen vuoden 2007 tilanteesta.

Tarkempiin yhteenvetotietoihin Tiiran havainnoista voi tutustua osoitteessa www.birdlife.fi/ suojelu/lajit/tiiran-tuloksia. shtml

6 er ui rg La ie ll Ju

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

BirdLife maailmalla

Jos tahitinmonarkkien kanta saadaan nousuun, suojelutyön seuraavassa vaiheessa niitä siirtoistutetaan rotattomille lähisaarille.

Koonnut: Inka Plit

1. Iso-Britannia

6. Ranskan Polynesia 1.

Maailman suurimmaksi luontotapahtumaksi kasvanut BirdFair keräsi viime vuonna 25-vuotisjuhliensa yhteydessä ennätykselliset 270 000 puntaa (noin 330 000 euroa) lintujen suojelulle. Ison-Britannian BirdLife-järjestö RSPB on toinen tapahtuman pääjärjestäjistä. BirdFair-messut pidetään vuosittain elokuun alussa Rutland Water -järvellä keskisessä Englannissa. Viime kesän tapahtumassa vieraili 22 000 kävijää ja varoja kerättiin tällä kertaa BirdLifen työlle Pohjois- ja Etelä-Amerikan ruohostomaiden muuttolintujen hyväksi. Tulevana kesänä keräyksen kohteena on erityisesti BirdLifen merilintujen suojeluohjelma.

7. Sambia

Panama Audubon Society

4. Intia

Panaman pääkaupungin lähellä levähtää muuttomatkallaan esimerkiksi 30 % maailman tundrasirreistä – myös jatkossa.

2. Panama Panamanlahdella sijaitseva Amerikan mantereiden tärkeimpiin kuuluva vesilintujen levähdys- ja talvehtimisalue on säästynyt sitä uhanneilta rakennushankkeilta. Kampanjointi alueen puolesta Panaman BirdLife-järjestö Panama Audubon Societyn johdolla tuotti tulosta, ja Panaman korkein oikeus vahvisti alueen suojelustatuksen vuoden alussa. Kyseessä on erittäin tärkeä alue sekä muuttolinnuille että muillekin eläimille, kuten jaguaareille, tapiireille, krokotiileille ja kilpikonnille.

3. Argentiina

Diego Punta Fernandez

Äärimmäisen uhanalaisen huppu-uikun tulevaisuus näyttää hiukan valoisammalta: 600 neliökilometriä sen esiintymisalueita Patagoniassa ollaan rauhoittamassa kansallispuistoksi. Alue kattaa huppu-uikun tärkeimmät pesimäjärKaikki tunnetut huppuuikut pesivät varsin vet. Laji nimettiin vasta pienellä alueella vuonna 1974 ja sen poPatagoniassa. pulaatio on pienentynyt 40 prosenttia vain seitsemässä vuodessa muun muassa alueella vieraslajina esiintyvän minkin saalistuksen takia. Aikuisia huppu-uikkuja on jäljellä vain 660–800 yksilöä.

Tahitinmonarkin suojelutyö tuottaa tulosta: pesivien parien määrä on saatu vakiintumaan, ja viime pesimäkaudella lentokykyiseksi selvisi 10 uutta poikasta. Tämä on paras tulos sitten vuoden 1998, jolloin lajin suojeluprojekti aloitettiin. Tahitinmonarkki on äärimmäisen uhanalainen: kolmessa laaksossa Tahitin saarella elävä maailmankanta on vain noin 44 aikuista yksilöä. Ranskan Polynesian BirdLife-järjestö Société d’Ornithologie de Polynésie on taistellut lajin selviämisen puolesta erityisesti poistamalla saarelta mustarottia, pihamainoja ja punaperäbulbuleita, jotka vieraslajeina tuhoavat saaren endeemisten lintulajien pesintöjä.

Intian BirdLife-järjestö BNHS on saanut sovittua 30 000 neliökilometrin laajuisen Vulture Safe Zone -alueen perustamisesta Bundelkhandin alueelle Madhya Pradeshin osavaltioon. Alueella pyritään huolehtimaan siitä, etteivät korppikotkat enää saisi myrkyllistä, eläinlääkinnässä suosittua diklofenaakkia lehmänraadoista, joilla linnut käyvät ruokailemassa. Hankkeeseen kuuluu sekä näytteenottoa raadoista että valistustyötä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Monet eivät tunne diklofenaakin yhteyttä korppikotkien vähenemiseen eivätkä tiedä, että lääkkeelle on olemassa turvallinen vaihtoehto.

Sambian korkein oikeus on pysäyttänyt Lower Zambesi -kansallispuistoa uhanneen kuparikaivoshankkeen. Luonnonvaroista ja ympäristönsuojelusta vastaavan ministerin myöntämästä kaivosluvasta valittivat monet ympäristöjärjestöt ja kansalaistoimijat, joista merkittävimpien joukossa oli Sambian BirdLife-järjestö BirdWatch Zambia. Kansallispuisto on paitsi tärkeä luonnonsuojelualue, ehdolla myös UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Oikeuden päätös ei ratkaissut asiaa lopullisesti, mutta toiveena on, että kaivosyhtiö vetää lupahakemuksensa pois.

5. Mauritius

Mauritiuksella on saatu rohkaisevia tuloksia merilintujen siirtoistutuksista. Mauritiuksen BirdLife-järjestön Mauritius Wildlife Foundationin hankkeessa on tavoitteena ennallistaa Ile aux Aigrettes -saaren aiemmin tuhoutunut merilintujen pesimäyhdyskunta, sekä kehittää samalla toimivia menetelmiä siirtoistutuksiin. Järjestön asiantuntijat ovat vapauttaneet saarelle jo 280 lintuyksilöä viidestä eri lajista. Muun muassa pikkutropiikkilintujen ja suippopyrstöliitäjien on jo havaittu kierrelleen ja äännelleen edellisvuotisten vapautuspaikkojen lähellä, mikä voi tarkoittaa, että ne palaavat myöhemmin paikalle pesimään.

8. Punainenmeri / Itä-Afrikka

2. 6.

BirdLifen Migratory Soaring Birds -projekti on julkaissut avoimen verkkopalvelun (migratorysoaringbirds.undp.birdlife.org/en/ sensitivity-map), joka auttaa lintujen suojelua tärkeällä muuttoreitillä Punaisenmeren ja Itä-Afrikan hautavajoaman alueilla. Palvelu tarjoaa maankäytön suunnittelijoille ja rakentajille tärkeää tietoa erityisesti suurten lintujen, kuten kotkien ja haikaroiden esiintymisestä ja liikkumisesta maailman toiseksi vilkkaimmalla muuttoreitillä.

Tiira-lehti

1 | 2014

Satelliittisääksi Lallin huikeat retket Atlantin valtameren yllä Raimo Uusitalo Satakuntalainen satelliittilähetintä kantava sääksikoiras ”Lalli” hämmästytti viime syksynä tutkijoita muuttoreittivalinnallaan. Erityisesti 40 tuntia yhtäjaksoisesti kestänyt ja 1 400 kilometrin mittainen lento Atlantin yllä Portugalin

pohjoisrannikolta Madeiralle viime lokakuun lopulla oli hyvin poikkeuksellinen. Suomessa pesineet satelliittisääkset eivät ole aiemmin muuttaneet niin kaukana lännessä. Lisää ihmetystä tuotti Lallin lähes kolmen viikon pituinen oleskelu Madeiralla ja sen jälkeinen jatkolento Kanarian saarten kautta Länsi-Saharaan. Jari Valkama / Luomus

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                   

Lalli-sääksen lento Suomesta Madeiran kautta Guineaan 29.8.–25.11.2013. Kartalla näkyvät poikkeuksellisen syysmuuttoreitin kaikki satelliittipaikannukset. Tarkempaa karttaa voi tutkia osoitteessa www.luomus.fi/fi/lalli-satelliittisaaksi.

Oman tiensä kulkija Kuusivuotias Lalli-sääksi osallistuu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) ja Sääksisäätiön koordinoimaan tutkimusprojektiin, jossa selvitetään sääksen muuttoon ja saalistusalueisiin liittyviä seikkoja. Myös Porin Lintutieteellinen Yhdistys (PLY) on ollut tiiviisti mukana tässä hankkeessa, sillä Köyliössä syntynyt Lalli on ensimmäinen satelliittisääksi PLY:n alueelta. Lalli sai renkaan nilkkaansa pesäpoikasena heinäkuussa 2007 ja se tavattiin viime kesänä pesimässä Virossa rengastetun naaraan kanssa sääksirengastajien rakentamassa tekopesässä Satakunnassa. Kahden poikasen isä valjastettiin ensimmäistä kertaa varta vasten sääksille suunnitellulla, alle 30-grammaisella uuden ajan GPS–GSM-satelliittilähettimellä, joka lähettää karttapaikannuksia tekstiviesteinä matkan varrelta. Suomalaiset satelliittiseurannassa olleet sääkset ovat matkanneet talvehtimaan Afrikkaan yleensä Itä-Euroopan ja Italian eteläosien kautta. Ne ovat ylittäneet Välimeren ja Saharan, ja suunnanneet päiväntasaajan seuduille jokiuomien tai Afrikan länsirannikon tuntumaan. Lalli valitsi kuitenkin aivan toisenlaisen reitin. Lintu seurasi tarkasti kalaisia kosteikkoseutuja kuivia maa-alueita vältellen. Madeiralla viettyjen viikkojen jälkeen lopulliseksi talvitukikohdaksi valikoitui oudosta reittivalinnasta huolimatta sääksien suosima asumaton ja vuorovesivaihtelun alainen kosteikko Guineassa, Länsi-Afrikassa, 6 400 kilometrin etäisyydellä pesimäseudulta.

Jukka Rastas / Kuvakasvot

Seuraa Lallin kevätmuuttoa

Lallin kolme kuukautta kestänyttä syysmuuttoa saatiin seurata elokuun lopulta marraskuun lopulle Luomuksen verkkosivuilla ja Lallin omalla Facebook-sivulla. Sääksen retkiä on seurannut tiiviisti toista tuhatta henkilöä ja Lalli yhdessä muiden satelliittisääksien kanssa on epäilemättä lisännyt positiivista asennetta sääksen suojeluun. Lähestyvä kevät näyttää, palaako Lalli takaisin samaa erikoista valtamerireittiä vai eteneekö se esimerkiksi läntisen Afrikan rantojen tuntumasta Gibraltarin, Espanjan ja Portugalin kautta Ranskaan kuten monet brittiläiset satelliittisääkset ovat tehneet. Pohjolaan sen odotellaan saapuvan viimeistään huhtikuun puolivälissä. Lallin liikkeitä voi seurata kevään aikana osoitteissa: www.luomus.fi/fi/lalli-satelliittisaaksi www.facebook.com/lallisaaksi

Oikeuskanslerinvirasto

puuttui riistakeskuksen poikkeuslupakäytäntöön

Aili Jukarainen Apulaisoikeuskansleri antoi helmikuussa ratkaisun, joka velvoittaa maaja metsätalousministeriötä ja riistahallintoa korjaamaan käytännön, joka sallii lintujen ampumisen rauhoitusaikana poikkeusluvilla ennen kuin luvan 30 päivän valitusaika on umpeutunut. BirdLife Suomen jäsenyhdistys Hel-

singin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa kanteli vuonna 2012 oikeuskanslerille, koska katsoi käytännön olevan luvanhakijoita yksipuolisesti suosiva ja perustuslain kannalta ongelmallinen. Suomen riistakeskuksella on valta myöntää poikkeuslupia hallinnonalaansa kuuluvien lintulajien pesimäaikaisesta rauhoituksesta. Tähän mennessä riis-

takeskuksen myöntämiä lupia on voitu käyttää välittömästi ilman 30 päivän valitusaikaa. Korkein hallinto-oikeus on aiemmin ratkaisuissaan todennut, että toimivan oikeussuojajärjestelmän kannalta on tärkeää, että rauhoituksesta ei voida poiketa ennen valitusajan päättymistä. Tästä huolimatta Suomen riistakeskus on jatkanut poikkeuslupien myöntämis-

tä hyvää hallintokäytäntöä polkevalla tavalla. Apulaisoikeuskansleri katsoo nyt antamassaan päätöksessä, että maaja metsätalousministeriön tulee varmistaa, että poikkeuslupien täytääntöönpanokäytännöt saatetaan ministeriön alaisessa hallinnossa toimivan oikeussuojajärjestelmän mukaiseksi.

Petri Vainio

Talvesta numeroin 8 000 NAAKKAA lensi yöpymään vakiopaikoilleen Seinäjoella 13.–15.1. Pelkästään suurimmassa parvessa laskettiin olleen 6 000 naakkaa. Tiiraan on tallennettu kaksi suurempaa iltalennolla laskettua tai arvioitua naakkamäärää, mutta talvikaudelta ei ole ilmoitettu muita yli 5 000 naakan yöpymiskerääntymiä. Seinäjoen naakkoja on seurattu osana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin naakkatutkimusta. 828 PILKKASIIPEÄ

liikehti Porin Kallioholman edustalla 9.1. Runsaan kolmen aamupäivätunnin aikana laskettiin lähes 400 paikallista ja yli 400 valtaosin pohjoiseen muuttavaa lintua. Porissa havaittiin koko talven tavallista suurempia pilkkasiipimääriä: yli 100 pilkkasiipeä havaittiin kahdeksana päivänä. Pilkkasiipi on talvella melko harvalukuinen, ja aikaisempina talvina on kirjattu enimmillään runsaat 200 pilkkasiipeä.

555 VARPUSTA

laskettiin Helsingin Lauttasaaressa 15.2., kun neljä lintuharrastajaa kiersi koko saaren varpusia laskien. Leudossa säässä monet linnut olivat jo pesäpaikoillaan. Lauttasaaren varpustiheydeksi laskijat saivat 158 varpusta neliökilometrillä. Tämänkaltaiset laskennat ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä, sillä varpunen on kaikesta huolimatta vähentynyt voimakkaasti.

33 MERIKOTKAA oli saman-

aikaisesti näkyvillä 20.2. Vesilahden Säijän- ja Palhonselällä. Verkkoavannoilla liikkui runsaasti merikotkia varisten ja korppien seurassa koko helmikuun ajan, ja määrät nousivat kuun loppua kohden. Merikotka on yhä tavallisempi näky sisämaassakin, mutta tämän suurempaa määrää ei sisämaassa ole muuttoaikojen ulkopuolella havaittu.

3 KORPIMETSOA hämmästytti lomailijoita Sotkamon Katinkullassa 2.–11.2. Lomamökkien ympäristöstä löytyi aluksi kaksi, sitten vielä kolmaskin korpimetso. Korpimetsoksi kutsutaan teerikukon ja koppelon eli metsonaaraan koirasristeymää. Kanalinturisteymistä korpimetso on yleisin, mutta silti melko harvinainen. Kolmen korpimetson parvi on ilmoitettu Tiiran kerran aiemmin: Multialla 8.2.2006. Koonnut Jan Södersved

BirdLife ei hyväksy joidenkin lajien suosimista toisten kustannuksella. Variksellakin on oikeus vähintään pesimäaikaiseen rauhaan.

Usein kysytyt kysymykset

Onko ”vahinkolintujen”

ampuminen tarpeellista riistanhoitotyötä?

Aki Arkiomaa ja Tero Toivanen Suomen laki ei tunne vahinkolintujen käsitettä eikä BirdLife Suomi hyväksy luonnonvaraisten lintujen tappamista riistanhoidollisilla perusteilla. Syitä on monia. Vahinkolinnuilla viitataan yleensä rauhoittamattomiin lintuihin. Niitä ovat varis, harakka, kesykyyhky, räkättirastas, harmaalokki ja merilokki sekä poronhoitoalueella korppi. Nekin ovat rauhoitettuja pesimäaikana, jolloin niitä saa tappaa vain poikkeusluvalla. Riistalajien pesinnän suojelemiseksi poikkeuslupia myönnetään pääasiassa variksen, harakan, harmaalokin ja merilokin vähentämiseen. Siinä, että jotkut lintulajit syövät toisia lintulajeja, ei ole mitään luonnonvastaista, eikä se ole kestävä peruste näiden lintujen tappamiseen. Toisia lintuja saalistavien petolintujen vainosta ollaan Suomessa onneksi pääsemässä pikkuhiljaa eroon, mutta varis- ja lokkilintuja ammutaan yhä käytännössä samoin perustein. Riistalintujen munia ja poikasia syövät myös useat rauhoitetut linnut, eikä niiden tappamiseen myönnetä poikkeuslupia. Esimerkiksi rauhoitettu kalalokki saalistaa muiden lintujen poikasia siinä missä harmaalokkikin.

Linnut syntipukkeina

Merkittävinä vahinkolintuna pidettyjen lajien aiheuttamia tuhoja usein myös liioitellaan. Tutkimustieto ei anna tukea sille, että varis- ja lokkilintujen lintu-

jen tappaminen auttaisi riistalintujen pesimäkantoja elpymään. Esimerkiksi harakalla ei ole riistalintujen pesimätulokseen vaikutusta. Toisaalta reviiriään puolustavan linnun, kuten variksen, tappaminen voi olla jopa riistansuojelulle haitallista. Kun reviiri vapautuu, alueelle voi siirtyä useita pesimättömiä yksilöitä, mikä tarkoittaa aikaisempaa suurempaa saalistuspainetta muiden lintujen pesinnöille. Yleinen käsitys vaikuttaa myös olevan, että rauhoittamattomien lintujen kannat ovat kasvaneet ja niitä tulee sen vuoksi säädellä. Lintulaskenta-aineistot eivät tue tätä näkemystä: esimerkiksi varis on taantunut Suomessa 1970-luvulta noin neljänneksen, ja harakan ja harmaalokin kannat ovat pysyneet vakaina. Riistalintujen väheneminen johtuu useimmiten muista tekijöistä kuin varis- ja lokkilinnusta, yleensä esimerkiksi vesistöjen umpeenkasvusta, metsätaloudesta tai maatalousympäristön yksipuolistumisesta. Tällöin lintukantoihin on tehokkainta vaikuttaa elinympäristöjen hoidolla. Lue BirdLife Suomen kannanotto rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaiseksi tappamiseksi myönnettäviin poikkeuslupiin: www.birdlife.fi/suojelu/lainsaadanto/BirdLife-poikkeusluvat-kannanotto.pdf

559,-

Jari Peltomäki / Lintukuva.fi

Laulujoutsenet saapuvat keväisin nykyään 3–4 viikkoa aikaisemmin kuin 30 vuotta sitten.

Laulujoutsen on vuoden lintu Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu 2014. Kampanjavuoden tavoitteena on arvioida laulujoutsenen pesimäkanta Suomessa ja saada käsitys siitä, miten paljon laulujoutsen on eri puolilla maata runsastunut. Tero Toivanen Laulujoutsen oli vuoden lintu edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Suomessa arvioitiin pesivän vähintään 4 600 laulujoutsenparia. Tämän jälkeen kanta on edelleen jatkanut kasvuaan ja lienee nykyään yli 10 000 paria. Viime syksyn Joutsenbongaus -tapahtumassa havaittiin Suomessa yli 50 000 laulujoutsenta, joista suurin osa on pesimättömiä nuoria lintuja sekä Suomen kautta muuttavia venäläisiä joutsenia.

Kevätmuutto jo käynnissä

Laulujoutsen on syksyllä meillä pisimpään viivytteleviä muuttolintuja ja keväällä ensimmäisiä saapujia. Yleensä joutsenten kevätmuutto alkaa helmikuun lopulla, ja pesivät parit

ennättävät Lappiin asti usein jo maaliskuussa. Päämuutto tapahtuu Etelä-Suomessa maalis–huhtikuun vaihteessa, Pohjanmaan rannikolla huhtikuun puolivälissä. Laulujoutsenet talvehtivat Pohjanmeren ympäristössä, erityisesti Tanskassa. Leutoina talvina laulujoutsenia tavataan runsaasti myös Suomen etelärannikolla ja lounaissaaristossa. Kuluvan vuoden helmikuussa laskettiin esimerkiksi Hangon lintuasemalla 130 ja Ahvenanmaan Hammarlandissa 141 laulujoutsenta. Pieniä määriä laulujoutsenia talvehtii vuosittain myös sisämaan virtavesien sulapaikoilla.

pesintöjen tarkka kartoittaminen ja yksitellen laskeminen ei ole enää mahdollista. Tällä kertaa pesimäkantaa onkin tarkoitus arvioida otosmenetelmällä. Yksi tapa on inventoida huolellisesti jokin vuonna 2004 hyvin tutkittu alue ja arvioida tällä hyvin tutkitulla alueella tapahtuneen muutoksen perusteella laajemman alueen kannanmuutos. Toinen mahdollisuus on kartoittaa tarkasti joitain yksittäisiä vesialueita ja arvioida tietyn alueen kokonaiskanta näiden alueiden joutsentiheyden mukaan. BirdLife Suomen alueyhdistykset koordinoivat kartoituksia omilla alueillaan.

Laulujoutsen on jo niin runsas ja esiintyy niin monenlaisilla vesialueilla ja soilla, että lajin

Laulujoutsen on näkyvä ja helposti tunnistettava laji. Kuka tahansa voi osallistua laulujout-

Pesimäkanta arvioidaan otostamalla

Osallistu ilmoittamalla havaintosi

VUODEN LINTU Lisätietoa: www.birdlife.fi/ vuodenlintu Vuoden 2004 laulujoutsen kartoituksen tulokset: www.birdlife.fi/ suojelu/lajit/ laulujoutsen.pdf

senvuoteen ilmoittamalla joutsenhavaintonsa Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Vuoden aikana toivotaan saatavan tietoa pesimäkannan koon lisäksi laulujoutsenen muutosta, tärkeistä levähdysalueista ja poikastuotosta erilaisissa elinympäristöissä. Mielenkiintoista on myös tietää, miten paljon laulujoutsenpareja pesii nykyisin Suomen merialueilla. Suomen syksyinen joutsenkanta selvitetään jälleen Joutsenbongauksen avulla. Tietoja voi lähettää BirdLifelle myös esimerkiksi vaarallisista sähkölinjoista tai muista joutsenia uhkaavista tekijöistä sekä laulujoutsenen ja muiden lintulajien rinnakkaiselosta.

Tiira-lehti

1 | 2014

IBA-seurannat rullaavat taas!

Timo Metsänen Lintuharrastajien ja BirdLifen globaali työ kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden lajiston seuraamiseksi on tärkeää ja jatkuu myös vuonna 2014. Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hanke on useimmissa alueyhdistyksissä jo voiton puolella ja voimme jälleen panostaa täysillä IBA-alueiden seurantaan. Suomen IBA-alueiden seurantasuunnitelman mukaisesti tänä vuonna tehdään laskentoja 28 alueella. Oheisella listalla on jälleen useita linnustollisesti mielenkiintoisia kohteita. Saariselän-Koilliskairan alue on laaja metsä- ja suoerämaata sekä tunturiylänköä sisältävä alue, jossa etelän ja pohjoisen lajisto

sekoittuvat. Olvassuo, joka oli vastikään ehdolla kansallispuistoksi, on yksi Pohjois-Pohjanmaan merkittävimmistä aapasuoalueista. Linnansaari edustaa Saimaan järviluontoa parhaimmillaan: laajojen selkävesien ja saariryhmien kirjomalla alueella voi hyvällä tuurilla havaita saimaannorpankin. Varaa siis kalenteriisi unohtumaton lintulaskentaretki kevääksi tai alkukesäksi ja ilmoittaudu mukaan! Erityisesti Pohjois-Suomen laajojen alueiden kartoittamiseen toivotaan jälleen myös etelän lintuharrastajien panosta. BirdLife Suomi tukee useamman päivän kestäviä laskentaretkiä matkakorvauksin.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

www.birdlife.fi/ suojelu/paikat/iba/ iba-ajankohtaista.shtml

timo.metsanen@birdlife.fi p. 044 548 4625

Mikäli tältä listalta löytyy alue, jolla retkeilet tai jolla haluaisit osallistua laskentoihin, ole yhteydessä. Parhaille alueille on jo tunkua, joten toimithan nopeasti!

Lapin LTY

Saariselän-Koilliskairan alue: pesimälinnusto (jatkuu viime vuodesta) Sammutinjänkä-Vaijoenjänkä: pesimälinnusto

Kemi-Tornion LH Xenus

Karunginjärvi: levähtäjät, erityisesti laulujoutsen

Pohjois-Pohjanmaan LTY

Oulun seudun kerääntymisalue: pesimälinnusto ja levähtäjät Olvassuo-Oravisuo-NäätäsuoSammakkosuo: pesimälinnusto Litokaira: pesimälinnusto Haapaveden lintujärvet: pesimälinnusto ja levähtäjät

Kuusamon Lintukerho Kitka: pesimälinnusto

Pohjois-Karjalan LTY

Pitkäranta: pesimälinnusto Ruunaa: pesimälinnusto

Etelä-Savon LH Oriolus

Linnansaari: pesimälinnusto Pihlajavesi: pesimälinnusto

Päijät-Hämeen LTY

Hollolan lintuvedet: pesimälinnusto ja levähtäjät (jatkuu viime vuodesta)

Lounais-Hämeen LH

LY Kuikka (Pohjois-Savo)

Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet: pesimälinnusto Talaskangas: pesimälinnusto Keski-Kallavesi ja Kuhanen: pesimälinnusto

Kerää joukkue ja osallistu! Tornien taistoon voivat osallistua kaikki halukkaat missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit, lintulavat, vesitornit, hyppyrimäen tornit, lennonjohtotornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy. Joukkueen koko on 3–8 henkeä. Varatut ja varattavissa olevat tornit näkyvät tapahtuman verkkosivuilla (www.birdlife.fi/tornientaisto). Kaikkien osallistuneiden joukkueiden kesken arvotaan lahjakortti BirdLife Suomen Lintuvarusteeseen.

Ilmoittautuminen: –– Ilmoittautumisaika alkaa keskiviikkona 19.3. kello 12.00. –– Ilmoittaudu ensisijaisesti osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti BirdLifen toimistolle p. 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15).

–– Maksa osallistumismaksu (10 e/osallistuja) viiden päivän kuluessa ilmoittautumisesta oma-aloitteisesti BirdLife Suomen tilille Danske Bank FI76 8000 1502 0958 06 (yksi maksu/joukkue, viestiksi: Tornien taisto/ joukkueen nimi). Muussa tapauksessa torni vapautuu muille joukkueille varattavaksi.

Porvoon Seudun LY

Merenkurkun LTY

Kristiinankaupungin eteläinen saaristo: pesimälinnusto ja levähtäjät

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto: pesimälinnusto

Kymenlaakson LTY

Porin lintuvedet ja rannikko: pesimälinnusto ja levähtäjät Porin lintuvesien alueella

Suupohjan LTY

Kevään suuri lintutornitapahtuma!

–– Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita: joukkueen nimi, jäsenet, tornin paikka ja joukkueenjohtajan yhteystiedot.

Porvoon ulkosaaristo: pesimälinnusto

Uudenkaarlepyyn saaristo: pesimälinnusto Merenkurkun saaristo: pesimälinnusto ja levähtäjät

la 3.5. klo 5–13

Torronsuo-Talpiajärvi: pesimälinnusto ja levähtäjät

Keski-Pohjanmaan LTY

Rahjan saaristo: pesimälinnusto Rummelö-Harrbodan: levähtäjät

Tornien taisto

Porin LTY

Turun LTY

Korppoon-Nauvon eteläinen saaristo: pesimälinnusto

Ålands Fågelskyddsförening Mulklobb: pesimälinnusto Lågskär-Nyhamn: pesimälinnusto ja levähtäjät sekä talvehtijat

Lähde linturetkelle! Yleisö on tervetullut vierailemaan kaikissa taistoon osallistuvissa torneissa! Useilla torneilla järjestetään lisäksi lintuopastus klo 10: katso päivittyvä lista retkitorneista tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/tornientaisto). Retkille on vapaa pääsy.

PIHA

Pihabongauksessa paljon

närhiä ja käpytikkoja Yhdeksättä kertaa järjestettyyn Pihabongaukseen osallistui tammikuun viimeisenä viikonloppuna 19 000 ihmistä tarkkailemalla lintuja tunnin ajan lähes 13 000 pihalla ympäri maan. Kaikkiaan tapahtuman aikana 25.–26.1. havaittiin 89 lintulajia ja noin 530 000 lintuyksilöä.

Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen (113 000 yksilöä), keltasirkku, sinitiainen, pikkuvarpunen ja viherpeippo. Yleisimmät, eli useimmilla pihoilla tavatut lajit olivat puolestaan edellisvuosien tapaan talitiainen (95 % pihoista), sinitiainen (82 %) ja harakka (63 %). Edellisiin talviin verrattuna vuonna 2014 nähtiin erityisen paljon närhiä ja käpytikkoja. Molemmilla lajeilla oli voimakas vaellus syksyllä 2013. Myös talitiainen oli Pihabongauksessa runsaampi kuin koskaan ennen.

ja töyhtötiaisia. Punatulkun talvikanta vaihtelee muun muassa kuusen siemensadon mukaan. Tiaisten vähyyteen on voinut vaikuttaa lämmin ja vähäluminen alkutalvi, jonka takia nämä metsissä viihtyvät lajit eivät hakeutuneet ruokinnoille. Ainakin hömötiaisen tiedetään kuitenkin myös taantuneen Suomessa viime vuosina. Vuoden 2013 runsainta lajia, urpiaista, tavattiin vain kuusi prosenttia edellisvuoden määrästä. Urpiaisen runsaus vaihtelee suuresti talvien välillä. Myös viime vuonna ennätyksellisen runsaina esiintyneitä peippoja ja järripeippoja havaittiin nyt poikkeuksellisen niukasti. Marjalinnut, kuten tilhet ja räkättirastaat, ovat olleet tänä talvena vähissä, ja tämä ilmeni myös Pihabongauksen tuloksista. Sen sijaan vesilintuja ja lokkeja havaittiin edellisvuotta runsaammin. Kanalinnuista teeren runsas esiintyminen jatkui toisena vuonna peräkkäin.

Ennätyksellisen vähän Pihabongauksessa nähtiin punatulkkuja sekä hömö-

Kuluneen syksyn ja talven tunnuslintu hiiripöllö nähtiin Pihabongauksessa 27

Täydelliset tulokset ja arvontavoittajat löytyvät Pihabongauksen verkkosivuilta www.pihabongaus.fi

Tero Toivanen

Talitiainen runsain

Punatulkut ja metsätiaiset kateissa

Varpunen

Hiiripöllövaellus näkyi Pihabongauksessakin

Pikkuvarpunen

Hannu Eskonen

Talitiaisen havaintopaikat Pihabongauksessa. Osallistuneita pihoja oli 313 kunnassa yhteensä lähes 13 000, ja talitiainen havaittiin niistä lähes jokaisessa.

pihalla ja laji oli noin kolme kertaa keskimääräistä runsaampi. Sen sijaan edellistalvena ilahduttaneita taviokuurnia tavattiin nyt vain kahdella paikalla. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Pihabongauksen tulokset ovat osoittaneet muun muassa varpusen vähenemisen ja pikkuvarpusen jatkuvan runsastumisen. Vuodesta 2011 pikkuvarpunen on ollut Pihabongauksessa tavallisempi lintulautavieras kuin varpunen. Tänä vuonna pikkuvarpusen yleistyminen pysähtyi, mutta sen yksilömäärät kasvoivat yhä. Varpunen puolestaan osui kiikariin harvemmalla pihalla kuin koskaan ennen. Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongaus järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.

Pikkuvarpusia on vuodesta 2011 alkaen joka vuosi nähty Pihabongauksessa useammalla pihalla kuin varpusia.

Pihabongataan taas ensi vuonna!

Mäntyniemen retkeläisiä ilahdutti muun muas tipäällikkö Sinikka Kunttu ja toiminnanjohtaja

Meri Inka Plit Pihabongauksen suojelija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio otti varaslähdön Pihabongaus-viikonloppuun ja kutsui BirdLife Suomen edustajat linturetkelle 20.1. Helsingin Mäntyniemeen. Lauhan alkutalven jälkeen iskenyt pakkasjakso oli hiljentänyt linnut ja jäädyttänyt meren, joten retken lajimäärä jäi vaatimattomaan neljään. Kuten Haukio itsekin muistutti, Pihabongaus on kuitenkin siitä mukava tapahtuma, ettei

Tiira-lehti

1 | 2014 Tasavallan presidentin kanslia

Sirkka Tuomaala

Tringan syntymäpäiviin liittyneessä Juhlapihabongaus-yleisötapahtumassa oli syytä juhlaan niin lintujen kuin kävijöidenkin määrällä mitattuna. Leppoisaan tapahtumaan sai osallistua omaan tahtiin. Risto Nevanlinna juhlapihabongaa kaukoputkella.

Juhlapihabongaus! Jaana Sarvala

ssa työpajallaan rungon kolossa ahkeroinut käpytikka. Kuvassa Jenni Haukion kanssa BirdLife Suomen markkinoina Aki Arkiomaa.

iharakka

on Jenni Haukion lempilintu olennaista ole havaittujen lintujen määrä. Tapahtuman koko ajatuksena on olla helposti lähestyttävä, eli osallistumiseen ei vaadita vuosien lajintuntemusharjoittelua. BirdLife saikin retkellä kehuja hyvästä työstä lintuharrastuksen avaamisessa kaikelle kansalle. Itseään Jenni Haukio luonnehtii lintujen ja luonnon ystäväksi. Linnut alkoivat ilmestyä mukaan hänen kirjoittamiinsa runoihin jo 17-vuotiaana, ja sen myötä heräsi kiinnostus myös lajien tunnistamiseen.

Luonto on ollut lähellä varsinkin Siipyyssä sijaitsevalla kesämökillä, missä on ollut helppoa tutustua erityisesti merilintuihin. Nykyään Haukion lintuharrastus on aktiivisimmillaan talvisin, jolloin Espoon kodin pihalla tarkkaillaan ruokintapaikan lintujen elämää. Tulevana keväänä olisi tarkoitus kokeilla myös pönttöjen rakentamista. Antoisinta lintujen ja muun luonnon harrastamisessa on Haukion mielestä kuitenkin sen merkitys jokapäiväisessä

elämässä: aina kun on liikkeellä ulkona, voi havainnoida, ihmetellä ja nauttia ympäristöstään – luonnon tarkkailu avaa silmät aivan uudella tavalla. Entä mikä mahtaa olla Jenni Haukion lempilintu? Vastausta ei tarvinnut kovin pitkään miettiä. Se on kaunis, helppo havaita ja tunnistaa, melko rohkeana lintuna mukava tarkkailun kohde ja pesii myös presidenttiparin kesäasunnolla Kultarannassa – sehän on porkkananokkainen meriharakka!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa järjesti 40-vuotisjuhliensa kunniaksi Juhlapihabongaus-tapahtuman Helsingin Lauttasaaren Särkiniemen merenrantamaisemissa lauantaina 25.1. Lintuoppaat päivystivät paikalla kolmen tunnin ajan ja esittelivät talvilintuja yleisölle. Tarjolla oli suorastaan ylenpalttisesti sulateltavaa monille aisteille: ilahduttavan monipuolinen lintujoukko, uunituoreet pullat lämpimän herukkajuoman kera, uusi Tringan esite, lintukuvilla kyllästetyt Tringa-lehden näytenumerot, lintuvärityskuvat, leppoisat lintuoppaat sekä lähes satapäinen kävijäjoukko kaikenikäisiä lintuilmiöistä kiinnostuneita! Sulateltavaa riitti myös linnuille, sillä juhlan ruokatarjonta niillekin oli runsas, ja kävijöillä riitti katseltavaa. Vihervarpusen ja viherpeipon erot kävivät monille selväksi viimeistään kaukoputken linssien läpi. Jollekulle selvisi, että pikkuvarpunen onkin oma lintulaji eikä pieni varpunen. Toinen oppi, että peipon voi tosiaan nähdä talvellakin. Monet kävijät yllätti myös lintulajien määrä: kolmen tunnin aikana paikalla havaittiin yhteensä 19 lajia. Voiko keskellä talvea todella havaita noin monta erilaista lintua? Varisten hätyyttämä kanahaukka teki varmasti vaikutuksen havaitsijoihin. Jäisen lähirannan takana siintävällä avomerellä siirtyili tuhannen allin parvi. Käpytikka poseerasi paikallaan niin kauan, että moni ehti nähdä senkin kaukoputken läpi. Pihabongaukseen voi osallistua tällaisessa yhteistapahtumassakin, johon on helppo tulla niin kokeneemman lintuharrastajan kuin sunnuntai kävelijän. Toivoaksemme moni kävijä innostui osallistumaan myös omalla pihallaan!

Lu ki ja

ku va

BirdLife Suomen Facebook -sivulla pohdittiin maaliskuun alussa, miten kevään tulo näkyy lintu harrastajissa. Tapani Ritavuori

Tulitikkurusketus yleistyy! Bongarin tunnistaa keväisin siitä, että naama on tummanruskea ja muu kroppa platinanvalkea... Osalla myös valkeat silmänympärystät, ainakin yksi :-)

Kalle Virta Yksinkertaisesti tiivistettynä kaikenlainen ”pöllöily” lisääntyy.

Kaisa Salminen Lintuharrastaja syöksyy pihalle, kun parhaimmillaan pöllön huuto kuuluu sisälle asti!

Pihabongauksen tuloksia ilmoittamassa. Pihabongauksen Facebook-sivulla järjestetyn kuvakisan voittajakuva. Kalle Virta (26.1.2014 Sastamala)

Pihabongaus-spesiaali!

Tarja Wahlström Pönttöjen siivous ja saapuvista muuttolinnuista riemuitseminen.

Pirjo Vedenoja Pelolla odottaa fasaanin äänekästä soidinta pihamaalla ja putsailee linssejä ;-)

Pirjo Malinen Tuolla yritän ”kaitsia” soidinhöppänäisiä sorsia <3!

Topi Tiistola Vapaa-ajalla tulee lähiseudun pelloilta bongattua muuttolintuja.

Kuvasin tämän värikkään sinitiaisen Pihabongauksen yhteydessä sunnuntaina. Oli aika tuulinen ja harmaa päivä, mikä ei oikein suosinut Pihabongausta! Pihabongauksen Facebook-sivulla järjestetyn kuvakisan parhaimmistoa. Teija Kukkonen (26.1.2014 Hämeenlinna)

Pihallamme vieraili kaksi vuotta sitten mustarastas, jolta puuttui puolet ylänokasta. Sen kuva oli kevättalvella 2012 Tiira-lehdessäkin, jossa arveltiin, että nokka tuskin kasvaa enää takaisin. Sama lintu on käynyt sen jälkeen pihallamme joka vuosi muiden 10–20 mustarastaan kanssa. ”Nokkis” on taloyhtiömme suosikki. Linnulla oli jo kaksi vuotta sitten vanhan koiraan kirkkaankeltainen nokka, mikä tarkoittanee, että se on kuoriutunut keväällä 2011 tai jopa aikaisemmin. Nokkapuolikin siis pärjää Suomen luonnossa – ainakin talvisten rusina-annosten avulla. Pekka Lehtonen (25.1.2014 Espoo)

Nyt on vuoden paras aika:

Liity jäseneksi nyt! Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Saat tietoa linnuista, tukea harrastukseesi ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä on yli 11 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Liity jäseneksi 14.3.–30.6.2014, ja saat liittymislahjaksi: Lisäksi

BirdLife Suomen havaintovihko

: Kuukkelin ■ Muut jäsenedut stusopas, kaltaiset -lintuharra ljästi vuoTiira-lehti kotiisi ne Linnutdessa, jäsenalennus sekä Tiiralehden tilauksesta (www.tiira. lintutietopalvelun det! fi) jäsenominaisuu

mm. laji■ Uutuus! Mukana havaintojen luettelo ja ohjeita merkitsemiseksi. kansivihko •A6-kokoinen vaha i •Musta, paksu kans ua siv 0 •Nidottu, 10 •Ruudut 7x7 mm

Tervetuloa jäseneksi!

Kuvat: Petri Kuhno

• Kampanja on käynnissä 14.3.–30.6.2014. • Kampanjan aikana kaikki BirdLife Suomen jäsenyhdistysten uudet jäsenet saavat liittymislahjana BirdLife Suomen havaintovihon tavanomaisten jäsenetujen lisäksi. • Kampanja koskee myös niitä henkilöitä, jotka ovat jo jäseniä jossakin toisessa jäsenyhdistyksessä. • Kampanja ei koske perhejäseneksi liittyviä. • Liittymisajankohta lasketaan siitä hetkestä, kun henkilö on ilmoittanut liittyvänsä jäseneksi. • Lähetämme muutaman viikon kuluessa uuden jäsenen postia ja liittymislahjan.

Liity jäseneksi: • verkkosivuilla www.birdlife.fi/liity TAI • soita 09 4135 3300 (ark. klo 10–15) TAI • ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

16 Mika Kumpulainen

Kiikarissa Johan Hassel – BirdLife Suomen uusi puheenjohtaja

BirdLife Suomen hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2014–2015 valittiin edustajiston kokouksessa Helsingissä 17.11.2013 Johan Hassel, kokkolalainen 46-vuotias Pietarsaaren johtava viranhaltija. Haastattelimme uutta puheenjohtajaa. Marianne Kokko Milloin ja miten olet aloittanut lintuharrastuksen? Ensimmäiset muistiinpanot linnuista olen tehnyt vuonna 1980, mutta linnut ovat aina kiinnostaneet minua. Alkusysäyksiä varsinaiseen harrastamiseen olivat koulun biologian tunnit ja luokkakaveri, jonka kanssa piti päästä maastoon.

Olet toiminut pitkään Keski-Pohjanmaan Lintutieteellisessä Yhdistyksessä (KPLY). Millaisia tehtäviä sinulla on yhdistyksessä ollut? KPLY:n jäsen olen ollut jo 1980-luvun alusta ja olen kuulunut yhdistyksen hallitukseen vuodesta 1999 lähtien. Olen toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana ja vuodesta 2007 lähtien puheenjohtajana. Tämän vuoden maalisPuheenjohtaja Johan Hassel toivottaa uudet lintuharrastajat lämpimästi tervetulleeksi harrastuksen pariin. Hän toivoo kaikkien linnuista kiinnostuneiden ihmisten lähtevän rohkeasti mukaan toimintaan.

kuussa yhdistykselle valitaan uusi puheenjohtaja kun siirryn itse valtakunnalliselle tasolle.

Miten kiinnostuit BirdLifen toiminnasta valtakunnallisella tasolla? Mikkelissä oli edustajiston kokous vuonna 2007. Siellä minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut toimimaan myös valtakunnallisella tasolla BirdLifessa. Olin muun muassa KPLY:n yhdistysaktiivina huomannut, että BirdLife Suomen toiminta oli jo 1990-luvun puolelta alkaen kehittynyt kaikilta osin hyvään suuntaan, joten kysymykseen oli helppo vastata myöntävästi. Minut valittiinkin kokouksessa BirdLife Suomen hallitukseen. Sillä tiellä olen edelleen.

Millaisia visioita sinulla on BirdLife Suomen tulevaisuudesta ja minkälaisiin asioihin haluat panostaa omalla puheenjohtajuuskaudellasi? Toivon jäsenyhdistysten jäsenmäärien tasaista kasvua. Tahtoisin nähdä harrastuksen parissa uusia nuoria linnuista kiinnostuneita ihmisiä. Se on tärkeä tavoite jo pelkästään paikallisen linnustonsuojelutyön tulevaisuutta ajatellen. Olen tehnyt konkreettista työtä lintuharrastuksen eteenpäin viemiseksi las-

ten ja nuorten parissa vetämällä Kokkolassa lasten ja nuorten lintukerhoa. Retkiä on tehty ja soviteltu aikatauluja yhteen lasten vanhempien kanssa. Toiminta on jatkunut nyt viisi vuotta yhteen menoon. Siemeniä on siis kylvetty tulevaisuuden visioiden toteutumiseksi. Haluan ottaa vastaan ne haasteet, joita meillä on uusien aktiiviharrastajien löytämiseksi.

Miten paljon linturetkeilet ja onko sinulla suosikkipaikkoja, joissa käyt mieluiten? Kevätmuuttoaikaan retkeilen jopa 3–4 kertaa viikossa. Toisinaan työn vuoksi aikataulu on niin tiukka, että retkeilemään ei ehdi niin usein kuin haluaisi. Lähiretkeilylle erinomaisia kohteita ovat Ohtakari ja Rummelö-Harrbådan, joka on sekä Natura- että IBA-alue. Ohtakari on tullut tutuksi jo 1980-luvulta lähtien, sinne on päästävä aina uudelleen. Pidätkö itseäsi nimenomaan lintuharrastajana vai tarkkailetko kaikkea mitä luonnossa liikkuu? Lukioikäisenä harrastin päiväperhosten keräilyä. Haavi on sittemmin vaihtunut kameraan. Lintuharrastus on ol-

Uutta vahvistusta BirdLifen toimistolla Jan Södersved

Tämän näköinen ääni vastaa todennäköisimmin puhelimeen BirdLife Suomen toimistolle soittaessa.

Kirsi Peltonen Tammikuun alussa BirdLife Suomen toimistolla aloitti työnsä uusi siviilipalvelusmies, helsinkiläinen Olli Reunanen, joka on viime syksyn ylioppilas. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat muun muassa toimiston sähköposteihin ja puhelimeen vastaaminen sekä muut toimistoapulaisen tehtävät. Ollin harrastuksiin kuuluvat pienoismallien keräily ja maalailu sekä jonglööraus – pallot ovat välillä ilmassa toimistollakin! Hänen monipuoliseen harrastustaustaansa on kuulunut myös laulaminen ja bassokitaran soitto. Kesäisin Olli viihtyy polkupyörän satulassa sekä merimaisemissa purjeveneen kannella. Työkokemusta Ollille on lukion ohessa karttunut muun muassa konserttitapahtumien järjestämiseen osallistumisesta ja konserttien videoinnista.

lut kuitenkin luontoharrastuksista tärkein ja valokuvaaminen kulkee tiiviisti siinä mukana. Voitko mainita jonkin erityisen mieleenpainuvan lintuelämyksen? Kokkolasta löytyi lokakuussa vuonna 2004 amurinuunilintu. Se on tilastojen mukaan Suomen ainoa havainto tästä lajista. Se oli hieno tapaus ja muistan hyvin tunnelman, joka siitä syntyi.

Mikä on lempilintusi? Pyrstötiainen! Se on sosiaalinen lintu, joka osoittaa solidaarisuutta parveaan kohtaan. Olemme joskus rengastusten yhteydessä saaneet näitä eloisia lintuja pyydysverkkoon. Jos yksi pyrstötiainen jää kiinni, silloin parven muut jäsenet eivät lähde karkuun vaan jäävät toverinsa seuraksi.

Kuka kukin on? Esittelyssä BirdLifen hallituksen uusi jäsen

Jyrki Mäkelä, Kuusamo ”Linnunpesän löytö riemastuttaa edelleen!” jyrki.makela@kuusamo.fi

Visio tai tavoite hallituksessa: Haluan tuoda näkemystä siitä, miten erilainen harrastuskenttä on harvaan asutuilla seuduilla.

Tiira-lehti

1 | 2014

Edustajisto

UUTTA PUODISSA!

kokoontuu Seinäjoella

BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous pidetään Seinäjoella sunnuntaina 23.3. Kyseessä on uuden edustajiston ensimmäinen kokous, joten aluksi ohjelmassa on järjestäytyminen: edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta. Lisäksi kokouksen asialistalla on muun muassa edellisvuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Kokouksessa kuullaan myös ajankohtaisia tietoiskuja muun muassa jäsenhankintakampanjasta ja MAALI-hankkeen etenemisestä. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seu-

raamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta. Kullakin jäsenyhdistyksellä on edustajistossa omat edustajansa. Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin, ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi/yhdistys/edustajisto.shtml. Lauantaina 22.3. järjestetään lisäksi Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlat, joihin kuuluu juhlaseminaari sekä iltatilaisuus. Iltajuhlan ilmoittautuminen on päättynyt, mutta seminaariin on vapaa pääsy!

HUIPPUKONTRASTINEN JA TERÄVÄ, ERINOMAINEN KAUKOPUTKI

SPOTTING SCOPE S2-82HD 20-70X ZOOM

KIIKARI MEOPTA MEOSTAR B1 10X42 HD

Lintuharrastajat ja tutkimus – mitä yksittäinen lintuharrastaja voi antaa tieteelle?

CHIRUCA JALKINEET

Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari

la 22.3.2014 klo 12–17

LAADUKKAITA

Seinäjoki, Törnävä-sali (Törnäväntie 24) Tilaisuuden avaus – SSLTY:n varapuheenjohtaja Seppo J. Ojala Parikymmentä syksyä patopenkereillä – Harri Hutri Suomenselältä maailmalle – mitä rengaslöydöt kertovat lintujen liikkeistä ja talvehtimisalueista? – Rengastustoimiston johtaja Jari Valkama Lintuhavainnot suojelun apuna – BirdLife Suomen vt. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen

KAHVITAUKO

NORJALAISIA RETKEILYTARVIKKEITA NYT MEILTÄ! FF-Finnstick FotoFennican suunnittelema ja valmistama staijauskeppi kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

Vapaaehtoiset Metsähallituksen petolintuseurannoissa – Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila Petolintujen kannanvaihteluiden 50-vuotiset aikasarjat – Turun yliopiston professori Erkki Korpimäki Vuosien varrelta – kuvakatsaus lintuharrastajan vuosikymmeniin – Luontokuvaaja Eero Heinonen Loppukeskustelu ja päätös Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu 5,50 e maksetaan paikan päällä.

Tervetuloa!

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi

KATSO NETISTÄ MAASTOESITTELYT

Miten MAALI-hankkeen

tuloksia voidaan hyödyntää?

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen vuositukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Vuositukimaksu on 33 euroa.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Timo Metsänen MAALI (maakunnallisesti tärkeät lintualueet) -hankkeen päätavoitteena on, että tärkeät lintualueet säilyvät jatkossakin hyvinä linnuille ja meille lintuharrastajille. Tätä tavoitetta voi ja pitää edistää jakamalla tietoa! Monessa BirdLifen alueyhdistyksessä MAALIn tulokset on jo julkaistu, ja uskomme, että lähiaikoina saadaan useita uusia raportteja valmiiksi. Seuraa tilannetta MAALI-hankkeen verkkosivuilla www. birdlife.fi/maali

Apua maankäytön suunnitteluun

Talvilintuopas n Opas esittelee 44 yleisintä – ja muutaman harvinaisemmankin – talvisen pihan lintua yli 50 valokuvan voimin. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

Talitiaispinssi n Söpö talitiaispinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

MAALI-hankkeen tulokset ovat jo herättäneet kiinnostusta, koska ne ovat erittäin käyttökelpoisia esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja helposti hyödynnettävässä muodossa muun muassa paikkatietorajausten ansiosta. MAALI-alueilla saattaakin tulevaisuudessa olla merkitystä, kun pohditaan esimerkiksi mihin voidaan rakentaa tuulivoimaa, tai saako jossain päin Suomea tuo-

10 kiperää linnuista (s. 21)

tettu puutavara ympäristösertifikaatin vai ei. MAALI-pellot voitaisiin tulevaisuudessa huomioida maatalouden ympäristötuissa. Teknisesti on myös mahdollista, että MAALI-alueet liitettäisiin sähköiseen seurantaan, jolloin esimerkiksi lintuyhdistyksen suojeluvastaavalle tulee ilmoitus, kun alueelle suunnitellaan kaavaa tai hanketta. Tämä edistäisi yhdistysten osallistamista alueiden suunnitteluun. MAALI-aineisto on erinomainen pohja myös luontoselvityksille ja yleisesti kaikelle luonnonsuojelulle!

Uutta tietoa myös lintuharrastajille

Uusille ja ehkä vanhoillekin lintuharrastajille MAALI-alueet saattavat olla osin tuntemattomia. Monet alueyhdistykset tulevat hyödyntämään alueista tekemiään karttoja ja esittelytekstejä verkkosivuillaan ja julkaisuissa, joissa kerrotaan mielenkiintoisista retkikohteista. Yhdistysten ja lintuharrastajien kannattaa syystäkin olla ylpeitä tuottamastaan tiedosta. Toivomme, että yhdistykset hyödyntävät ”MAALI-tuotettaan” ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti. Otamme vastaan ideoita, mihin kaikkeen MAALI-aineistoja voitaisiin käyttää! Kerro omasi: timo.metsanen@birdlife.fi

Vastaukset: 1. Peukaloinen. 2. Varpuspöllön niskassa on takaa katsottuna valkeita kulmakarvoja ja kahta tummaa silmää muistuttava kuvio. Valenaamarin avulla varpuspöllö voi antaa vaikutelman isommasta ja pelottavammasta linnusta. 3. Tiiraan on tallennettu yli kymmenen miljoonaa lintuhavaintoa. 4. Trooppisessa Afrikassa.

5. Albanian. Myös maan lipussa on kuvattuna kaksipäinen kotka.

6. Höyhenten arvellaan suojaavan linnun vatsaa teräviltä kalanruodoilta ja auttavan oksennuspallojen muodostamisessa. 7. Kuikka, jonka pituus on 60–75 cm (kaakkurin pituus 55–60 cm). 8. Jänkäkurpan.

9. Jaavansalangaanikoiraan syljestään tekemä pesä, joka koostuu sokereista, vedestä, typestä, sekä pienestä määrästä rikkiä ja fosfaatteja. 10. Talitiainen, keltasirkku, sinitiainen, pikkuvarpunen ja viherpeippo.

Tiira-lehti

1 | 2014

Metso ei ole menestys Lauri Hänninen

Aki Arkiomaa, toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi Ympäristöministeriön helmikuun alun tiedotteessa todettiin: ”Metso-ohjelma jälleen menestys”. Kysehän on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsosta. Menestys oli se, että viime vuonna Metsossa saatiin suojeltua eniten hehtaareja sitten ohjelman alun. Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 ohjelman tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Metso-ohjelma kestää yhdeksän vuotta, joten vuosittain tulisi siis saada keskimäärin suojelluksi noin 10 700 hehtaaria. Mainostettu menestystulos alitti kuitenkin tämän määrän 30 prosentilla. Ja kun viime vuosi oli ennä-

tysvuosi, niin aikaisemmat vuodet ovat olleet sitäkin huonompia. Metson väliraportti paljasti ikävän tosiasian: vuoden 2011 loppuun mennessä suojeluun oli saatu 14 % tavoitteen pinta-alasta ja viime vuoden loppuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu 30 %. Kun jäljellä on enää kolme hankevuotta, tulisi nyt vuosittain suojella yli 22 000 hehtaaria eli kolminkertainen määrä ennätysvuoteen verrattuna. Ongelma on siinä, ettei rahaa tähän ole ja ohjelma tulee epäonnistumaan. Tavoitteesta ei saavuteta edes puolta. Metson ohjelmakautta on jatkettu vuoteen 2020, mutta suojelutavoitetta ei ole nostettu. Myös mittakaavaerot kansallisten ja kansainvälisten suojelutavoitteiden välillä ovat suuret. Biologista monimuotoisuutta koskevasta yleissopimuksesta johtuvat metsien lisäsuojelupaineet ovat Suomessa yli miljoonan hehtaarin luokkaa, alueellisesti ja luontotyypeiltään kattavia kohteita.

Kolumni

Metsolla on toinenkin ongelma: suojelua tehdään liikaa vapaaehtoisuuden ehdoilla ja liian vähän luonnonsuojelun ehdoilla. Metso-kohteet ovat keskimäärin liian pieniä ja liian hajallaan. Tämän vuoksi niiden kyky ylläpitää lajien populaatioita on kyseenalainen. Metsien suojelu kaipaa erityisesti suurialaisia kohteita, metsämantereita. Metso ja muut Suomen metsiensuojelutoimet eivät ole menestys. Lajien uhanalaistuminen metsissä jatkuu ja syvenee. Uuden metsälain säätämisessä hukattiin mahdollisuus parantaa luontoarvojen säilymistä ja palautumista. Luontojärjestöjen hyväksymä FSC-metsäsertifiointi jättää viisi prosenttia metsistä talouskäytön ulkopuolelle ja laajetessaan sillä voi olla suuri merkitys suomalaisten metsien suojelussa. Silloin suomalaisen metsiensuojelun menestyksestä on kiittäminen keskieurooppalaisia kuluttajia.

10 000 000 havaintoa Tiirassa – Minne havainnot oikein tallennettiin ennen kuin oli Tiiraa? – Mitä, ettei ollut Tiiraa…? Jan Södersved Tiira-lintutietopalvelun (www.tiira.fi) julkaisemisesta on vasta kahdeksan vuotta, mutta nyt tuntuu jo käsittämättömältä,

Tiesitkö tämän Tiirasta?

että havaintoja on joskus kerätty muulla tavoin. Tiirassa on tällä hetkellä noin 20 000 käyttäjää, ja järjestelmään ilmoitetaan vuosittain yli miljoona lintuhavaintoa. Vilkkaimpina päivinä järjestelmään kirjautuu jopa yli 10 000 havaintoa. Helmikuun lopussa Tiirassa oli jo yli 10,5 miljoonaa havaintoa. Kymmenen miljoonan havainnon maaginen raja rikkoontui 11.1. kun Juha Vesa tallensi havaintonsa 20 viherpeiposta Kouvo-

lan Jaalassa. Sen jälkeen havaintomäärä on karttunut vielä roimasti, kun Tiiraan on tallennettu muun muassa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan vanhoja havainto-arkistoja. Tiirassa on valtavasti lintutietoa, jota käyttäjät pääsevät selaamaan. Lisäksi Tiiran havainnoilla on tärkeä merkitys lintutiedon kartuttamisessa ja linnustonsuojelutyössä. Tiiraan tallennetut havainnot kertovat esimerkiksi muuton

ajoittumisen vuosittaisesta vaihtelusta ja linnuille tärkeimpien muuttoreittien sekä levähdys- ja pesimäalueiden sijainnista. Tiirasta on tullut Suomen suurin tarkkaan paikkatietoon perustuva lajitietoa keräävä tietokanta.

Vuoden ensimmäiset ja viimeiset havainnot Ensihavaintoja esimerkiksi pensastaskusta ilmoittaa moni, mutta vuoden viimeisiä havaintoja paljon harvempi. Nyt sekin on entistä mielenkiintoisempaa. Hannu Eskonen

Timo Metsänen Tiiran vasemmasta valikosta, ”Havaintoselain”-otsikon alta löytyvät otsikot ”Ensihavainnot”, ”Ensihavainnot alue” ja ”Vuoden viimeiset”. Nämä näkyvät vain jäsenille, eli rekisteröityneille ja jäsennumeronsa Tiiraan tallentaneille käyttäjille. Ensihavainnot-listalta löytyvät kunkin lintulajin kalenterivuoden ensimmäiset

Tiiraan kirjatut havainnot koko Suomesta. Lista myös laskee, montako lajia Suomesta on vuoden aikana ilmoitettu ja numeroi lajit havaintopäivämäärän mukaan. Aikaisempien vuosien ensihavaintoihin (vuodesta 2006 alkaen) pääsee sivun yläosasta. Ensihavainnot alue -sivulta löytyvät vastaavat ensihavaintolistat BirdLife Suomen alueyhdistysten alueilta. Uudella vuoden viimeiset -sivulla taas on listattu

kunkin kalenterivuoden myöhäisimmät Tiiraan kirjatut havainnot koko Suomesta. Valtakunnallisia havaintolistoja voi lajitella muun muassa lajin (systemaattinen eli lintukirjoista tuttu järjestys), paikan (aakkosellinen) ja havainnoijien (aakkosellinen) mukaan. Jos haluaa tarkastella tietyn havainnon tietoja lähemmin, sen voi myös avata uuteen ikkunaan havaintoriviä klikkaamalla.

Lintukurssit

2014

Kristiinankaupunki Kökar ‒ Varanki ‒ Utö ‒ Kroatia Kevätmuutto, 17.-20.4.2014

Kahlaajakurssi, 24.-27.7.2014

Perinteinen kevätkurssi pidetään isojen lintujen päämuuton aikaan. Kristiinankaupungin kuuluisat lintupaikat ovat parhaimmillaan tarjoten runsaasti nähtävää.

Kesä ja saaristo tarjoavat hienot puitteet kahlaajamuuton seuraamiseen. Myös paikallisten saaristolintujen poikueet liikkuvat viimeisiä viikkoja rannoilla ennen muuttomatkaansa. Kurssilla on mukana myös kasviopas.

Kökarin kevät, 1.-4.5.2014

Skaftung Nature

järjestää lintukursseja BirdLife Suomen kanssa erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta. Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä. Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin. Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla. Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Lähde vastaanottamaan kevättä Saaristomerelle.

Kroatia, elokuun puoliväli 2014, Uutuus

Lintuharrastuksen peruskurssi aloittaville senioreille, 9.-11.5.2014

Utö, 18.-21.9.2014

Lintuharrastuksen perusasiat tulevat tutuiksi monessa muodossa. Veneilemme Kristiinankaupungin saaristossa ja tutustumme lintulahtien lajistoon. Sopii myös enemmän harrastaneille hyvän ajankohdan vuoksi.

Pohjanlahden arktika, 15.-18.5.2014 Keväinen arktika tarjoaa paljon nähtävää myös länsirannikolla. Lajeja on enemmän kuin Suomenlahdella ja muutto etenee matalalla upeassa myötävalossa. Lepäilevät kahlaajaparvet ja monipuolinen pesimälinnusto elävöittävät maisemaa. Kurssi sopii erityisen hyvin lintukuvaajille.

Lapin linnut ja Varanki, 22.-29.6.2014 Pohjoinen luonto tulee tutuksi monipuolisen ja eksoottisen lajiston elinympäristönä. Kurssilla on mukana myös kasviopas. Norjassa tutustumme Jäämeren linnustoon kahtena päivänä.

Kaksi täyttä retkipäivää Utön legendaarisessa lintuja majakkasaaressa lintujen syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 2.-5.10.2014

Syksyn vilkkain muuttoaika tarjoaa paljon seurattavaa, kun liikkeellä on niin pieniä kuin isojakin lintuja. Vaeltavien lintujen rengastus ja kurkien iltalento ovat syksyn kurssin erikoisuuksia. Majoitu Siipyyn lintutornilla. Siipyyn vilkkaan muuton seuraamiseen voi antautua täysin rinnoin, kun yövyt lintutornin juurella olevassa asuntovaunussa. Kysy heti!

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

1 | 2014

Kiikarin läpi

Sinikka Kunttu BirdLife Suomen lokakuun lopussa aloittama keräys Tiira-lintutietopalvelun kehittämiseksi on sujunut tuloksekkaasti: keräyksen tuotto on tätä kirjoitettaessa 34 500 euroa. Saadut varat käytetään täysimääräisesti

Tiiran kehittämistyöhön. Keräys on onnistunut tavoitteiden mukaisesti, ja sen ansiosta saadaan merkittäviä resursseja Tiiran uudistamiseen. Keräykseen on osallistunut tähän mennessä yhteensä 1 287 Tiiran käyttäjää ja lisäksi moni jäsenyhdistyksistä. Kiitos kaikille osallistuneille!

Tiira-keräys on edelleen käynnissä, ja siihen voi tehdä lahjoituksia jatkossakin. Tiira-lintutietopalvelun kehitystyötä voi tukea maksamalla vapaaehtoisen tukimaksun: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa BirdLife Suomen lahjoitustilille FI75 8000 1200 1636 33 (Tiira-keräyksen viitenumero 7003). Tiira-keräys verkkosivuilla: www.birdlife.fi/ lahjoita

1. Mikä on kuvan vilkas ja voimakasääninen pieni lintu?

2. Mitä erikoista on varpuspöllön takaraivon höyhenissä?

3. Mikä rajapyykki BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa äskettäin ylitettiin? 4. Missä tikkoihin kuuluva käenpiika talvehtii?

5. Minkä eurooppalaisen valtion nimi tarkoittaa maan omalla kielellä ”kotkien maata”? 6. Miksi uikut syövät omia höyheniään?

7. Kumpi on suurempi, kuikka vai kaakkuri?

8. Minkä linnun soidinääni muistuttaa puusillalla laukkaavan hevosen kavionkopsetta?

9. Mikä on kiinalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvan pääskysenpesäkeiton perusraaka-aine? 10. Mitkä olivat tämän vuoden Pihabongauksen viisi runsainta lajia?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 18.

Viisikymmentä lintua pöntössä Urpo Koponen

Pekka Komi

kiperää linnuista!

Raija Ekblom

35 000 euroa

Nikkaroin ensimmäisen linnunpönttöni kansakoulussa 1950-luvun lopulla. Se oli kottaraisen pönttö, tuohon aikaan jokaiselle pojalle tuttu vakiotyö. Pöntössä pesi vuorollaan kottarainen, tervapääsky, talitiainen ja varpunen. Eräänä keväänä pönttöön asettui yllätysasukas. Käenpiika oli muninut pönttöön kaksitoista valkeaa munaa, joista kymmenen poikasta pääsi lopulta siivilleen. Kenties tämä antoi lähtöpotkun elämänmittaiselle pönttöinnostukselleni. 1970-lukua lähestyttäessä tehometsätalous iski rajusti vanhoihin metsiin. Erityisesti pöllöjen luontaiset pesäpaikat, pökkelöt ja tilavat laho-onkalot, katosivat silmissä. Näissä tunnelmissa syntyivät ensimmäiset kymmenen pöllönpönttöäni. Muille kolopesijöille tuntui pesäpaikkoja riittävän vielä tuolloin, mutta vanhat metsät hupenivat niin nopeasti, että 1970-luvun lopulla pönttövalikoimaa oli syytä laajentaa. Ripustin muun muassa puukiipijän, kuusitiaisen ja leppälinnun pönttöjä. Oma menestystarinansa on tuulihaukkojen pöntötys. Muuttohaukat hupenivat 1960-luvulla Suomesta käsittämättömän nopeasti ja tuulihaukan pelättiin seuraavan perässä. Latojen pääty seiniin kiinnitettävät pesälaatikot pelastivat maamme tuulihaukat. Toinen läpimurto on ollut kottaraisen uusi tuleminen 1990-luvun puolivälistä alkaen. Miltei täysin kadonnut joka pihan lintu ilmestyi taas

pönttöihin, joskaan ei yhtä runsaana kuin ennen. Meillä on Kotkassa kahden eläkeukon luonnonsuojeluprojekti, jolla haluamme ylläpitää monipuolista kololinnustoa. Tällä hetkellä minulla on maastossa lähes 2 000 pönttöä. Malleja on lähes 70 ja pöntöissä on pesinyt 50 lintulajia. Uusia pönttöinnovaatioita kehkeytyy jatkuvasti. Koska olen rengastaja, olen halunnut kehitellä pönttöjä myös lajeille, joiden pesää on vaikeaa löytää tai joiden pesät ovat hankalan paikan vuoksi ulottumattomissa. Näin ovat syntyneet muun muassa luotokirvisen, kivitaskun ja peukaloisen pöntöt. Ruokin pöntön keksin puolivahingossa. Kun tarkastin ruokkiluodoille asettamiani, tukkakoskeloille tarkoitettuja maapohjaisia pesälaatikoita, ällistyksekseni aika monesta laatikosta löytyi ruokin muna. Näin kävi varsinkin silloin, jos kaikki ruokille sopivat kivenkolot olivat jo varattuja. Kannustan lintuharrastajia pöntöttämään lähiluonnon lisäksi erityisesti talousmetsiä, joissa pesäpaikkapula on huutavin. Itse olen vastikään aloittanut yhteistyön metsänomistajan ja metsäyhtiön kanssa. Metsänomistaja saa rakentamassani pöntössä pesivästä pöllöstä taimikolleen suojaa myyriä vastaan, eikä monitoimikone tuhoa heti ensimmäisenä talvena suurella vaivalla rakennettua ja metsään raahattua pönttöä. Todellinen hyötyjä on tietysti pöllö itse.

Kirjoittaja on rengastaja ja asiantuntija vuoden 2013 luontokirjassa ”Pihan linnut ja pöntöt”.

Timo Vesterinen

Tiira-keräys tuottanut lähes

Nimistön uumenista

Havainnoi huomaavaisesti Taru Suninen

Minne linnunpönttö ripustetaan? Matias Södersved

Hyypiänvuorten

huuhkajat

Jukka Hintikka Iso, piilotteleva mutta kantavaääninen huuhkaja on nimetty ääntelynsä mukaan: nimessä voi miltei kuulla koiraan kevätöisen soidinhuhuilun, aivan kuten saksan ja ruotsin nimissä Uhu ja uv. Brittein saarilla luonnonvaraisen huuhkajan huhuilua ei ole koskaan kuultu, joten suuri koko on saanut kelvata englannin nimeämisperusteeksi. Eagle Owl tarkoittaakin kotkapöllöä. Eri puolilta Suomea kansan suusta kerätyt jättiläispöllön vanhat nimet ovat myös lähes poikkeuksetta ääneen viittaavia. Vaikka näitä nimiä ei linnusta enää juuri käytetä, niin paikannimistössä ne ovat säilyneet hyvin: Hyypiänvuoria, Hyypänmäkiä ja Huhkaimenkallioita on koko Suomessa Uudeltamaalta Lappiin. Täysin erilaisen linnun nimi hyyppä kuuluu samaan huuhkajaa tarkoittavaan sanaperheeseen. Töyhtöhyyppä levisi Suomeen vasta noin 150 vuotta sitten, joten merkityksen siirtymän täytyy olla myöhäistä perua. Todennäköisesti nimi on päätynyt töyhtöhyypälle mutkan kautta: outoa, mielenvikaista tai vaikkapa kummallisesti pukeutunutta ihmistä on saatettu nimitellä paitsi pöllöksi, myös hyypäksi tai hyypiöksi. Tätä kautta nimi on päätynyt päättömästi pellon yllä poukkoilevalle, kummallisesti naukuvalle töyhtöpäiselle kahlaajalinnulle – siksi oudolta sen käytös kevätaamuna vaikuttaa.

Pöntöt on syytä ripustaa maanomistajan luvalla. Turvallisella paikalla pikkulinnunpöntön voi ripustaa mukavalle huoltokorkeudelle.

Inka Plit Linnunpöntön ripustuspaikan valinta alkaa elinympäristöstä. Tavallisimmat pikkulintupöntön lajit, talitiainen, sinitiainen ja kirjosieppo, tulevat helposti pesimään monenlaisille pihoille, puistoihin ja metsiin. Joillain lajeilla on hiukan tarkempia vaatimuksia: esimerkiksi leppälintu pitää erityisesti valoisista mäntymetsistä ja pikkuvarpunen peltoaukeista.

Maanomistajan luvalla

Maanomistaja saa vapaasti ripustaa linnunpönttöjä mailleen. Pöntön ripustamisesta toisen omistamalle

maalle ei ole erikseen säädetty, mutta koska maanomistaja saa poistaa ilman lupaa alueelleen sijoitetun pöntön, ripustamiseen kannattaa aina kysyä maanomistajan lupa. Tämä nyrkkisääntö koskee sekä toisen omistamia metsiä, taloyhtiöiden pihoja että kuntien yleisiä alueita, kuten puistoja. Jos maanomistaja poistaa luvatta ripustetun pöntön, se katsotaan löytötavaraksi. Pönttö pitää palauttaa, jos sen omistaja on helposti selvitettävissä. Pönttöön kannattaa siis kirjoittaa yhteystietonsa, varsinkin jos sen ripustaa esimerkiksi kunnan yleiselle alueelle tai taloyhtiön pihalle, eikä maanomistajaa ole tavoitettu luvan kysymistä varten. Pönttöä ei saa

poistaa, jos siinä on käynnissä pesintä, eikä pesintää saa muutenkaan tahallisesti häiritä. (Metsänhakkuita ei kuitenkaan laissa katsota tahalliseksi häirinnäksi.) Pönttölintujen elinympäristöt sekä pönttöjen ripustuskorkeudet, mitat ja rakennusohjeet löytyvät BirdLife Suomen Pöntöt & linnut -oppaasta: www.birdlife.fi/julkaisut/esitteet/ index.shtml (painettuna ja pdf-muodossa).

Yksityiskohtaisemmat ohjeet pönttöjen rakentamiseen: www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml

Linnunpöntön ripustaminen, kun sopiva paikka on löytynyt Milloin? Pönttöjä voi ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Myös talvella linnut saavat niistä suojaa. Paras aika seuraavaa pesimiskautta ajatellen on varhaiskevät.

emoilla on esteetön pääsy pöntölle. On hyvä ajatella myös poikasten turvallisuutta, ettei poikue pesästä lähtiessään joudu suoraan ajotielle tai muuhun vaaralliseen paikkaan.

Mihin kohtaan? Ilmansuunnalla ei ole väliä, mutta lentoaukko kannattaa suunnata siten, ettei pönttö ole pahimmassa keskipäivän paahteessa ja että

Millä? Parasta ripustukseen on sinkitty rautalanka tai uv-suojattu naru. Tavalliset köydet ja narut haurastuvat ulkona nopeasti. Älä naulaa

Miten korkealle? Pöntön ripustuskorkeus riippuu lajista ja paikan turvallisuudesta. Jos ilkivaltaa ei tarvitse pelätä, voi monet pöntöt ripustaa ilman tikapuita. Näin myös pönttöjen siivoaminen on myöhemmin helpompaa.

Miten lähelle? Pönttöjä voi asentaa melko lähellekin toisiaan, vaikka linnut eivät lajitovereita suvaitsekaan aivan viereensä. Eri lajit voivat kuitenkin asuttaa naapuripönttöjä sulassa sovussa. Mitä enemmän pönttöjä, sitä todennäköisemmin linnut löytävät niistä mieleisensä.

pönttöä puuhun. Naulat eivät ehkä haittaa pihapuuta, mutta ajan mittaan ne löystyvät, ja kannat työntyvät puun kasvaessa pöntön seinän ja kiinnityslistan läpi.

Miten? Pöntöt ripustetaan siten, ettei ripustuksesta aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle. Ripustuslanka pujotetaan mieluiten pöntön takaseinään porattujen reikien läpi, ja langan päät kiinnitetään puuhun. Pienet pöntöt voidaan solmia rungon ympäri, mutta isot ja painavat pöntöt kannattaa sitoa rungon vastakkaisilla puolilla oleviin oksiin lähelle oksan tyveä. Rungon ja ripustuslangan väliin kannattaa asettaa puukapuloita, joita poistetaan sitä mukaa kuin puu kasvaa.

Tiira-lehti

1 | 2014

Laulujoutsen

Kyhmyjoutsen

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Lajipari

Suomen joutsenet Laulujoutsen ja kyhmyjoutsen vertailussa Pauli-Pekka Österberg Nokka

Olemus

Pyrstö

Ääni

Laulujoutsen (Cygnus cygnus)

Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)

Keltainen, nokan kärki musta.

Punertavan oranssi. Nokan tyvi musta, otsassa suuri musta kyhmy.

Ui ryhdikkäästi pitkä kaula suorana.

Lyhyt ja pyöreä, uidessa yleensä vaakasuorassa. Pitkä ja kiilamainen, uidessa usein hiukan pystyssä.

Trumpettimaisia toitotuksia. Lennossa vaimeita Lennossa siivistä kuuluu kauaskantoinen soiva ääni. Muuten pääasiassa haukahduksia. hiljainen. Joskus korahduksia tai kimeitä naukaisuja. Uhattuna sihisee.

Levinneisyys ja Pesii koko Suomessa. Suosii pieniä reheviä elinympäristö järviä ja avoimia soita.

TOP 10

Paksu kaula usein uidessa kaarella. Toisinaan siivet selän päällä veistoksellisena ”purjeena”.

Pesii lähinnä merenrannikolla. Levittäytynyt myös useille sisävesille.

Pikkujoutsen (Cygnus columbianus) Kuin laulujoutsen, mutta pienempi ja lyhytkaulaisempi. Nokassa enemmän mustaa kuin keltaista: keltaisen ja mustan raja ennen sierainaukkoa (laulujoutsenen nokan keltainen tyvi rajautuu kiilamaisesti sierainaukon etupuolelle). Melko harvalukuinen mutta säännöllinen läpimuuttaja, näkyvimmin Kaakkois-Suomessa.

Alkukevään odotetuimmat muuttolinnut Jan Södersved

Ne tulevat taas – muuttolinnut. Joka kevät niiden saapuminen on yhtä sykähdyttävää, olipa takana pitkä tai lyhyt talvi. Esittelemme alkukevään odotetuimmat muuttolinnut. 1. Kiuru on ihan oikea muuttolintu ja siksi selkeä kevään merkki. Ani harvoin niitä jää meille notkumaan talveksi, vaikka ne eivät Länsi-Eurooppaa kauemmas muutakaan. Kun maaliskuussa ensi kerran kuulee kiurun riemukkaan lentoäänen, ajatus lentää hetkessä kevääseen ja lähestyvään kesään – vaikka onhan siihen toki enemmän kuin kuukausi.

2. Laulujoutsenia talvehtii yhä enemmän Suomessa. Leutoina talvina niitä on sadoittain, joten kevätmuuton alkua voi olla vaikea todeta. Pohjois-Suomen virtaaville sulapaikoille laulujoutsen saapuu usein ensimmäisenä muuttolintuna. Sisämaahan tulee aikaisin myös isokoskeloita ja telkkiä, ei välttämättä kovin kaukaa.

3. Uuttukyyhky saapuu vähän kuin varkain. Maisemat voivat olla vielä hyvin lumisia, kun yhtäkkiä jonain päivänä tienvarressa sähkölinjalla istuu uuttukyyhky tai pari. Etelärannikolle ensimmäiset uuttukyyhkyt tulevat usein jo helmikuun lopulla ja viimeistään maaliskuun alkupuolella.

4. Mustavaris tuo länsirannikolle kevään. Muutama mustavaris saattaa pysytellä pesimäyhdyskuntien tuntumassa läpi talven, mutta varhain keväällä mustavaristen määrät lisääntyvät nopeasti. Kun kevätmuutto on useimmilla lajeilla vasta alkamassa, mustavarikset raakkuvat jo kolonioissaan. Muualla Suomessa mustavariksia nähdään keväällä vähemmän kuin ennen. 5. Kottarainen saattaa hyvinkin olla ensimmäinen kotipihaan palaava muuttolintu. Ensimmäiset kottaraiset ruokailevat pelloilla ja pientareilla, mutta kun pihoille ilmaantuu pälvipaikkoja, metallinkiiltoisina hohtavat linnut

ilmestyvät katsastamaan pihapönttöjä. Jos pönttöjen siivous jäi syksyllä, se kannattaa tehdä nyt. 6. Pulmunen pilaa tiet, jos vanhaa kansaa on uskominen. Tienrikkojaksi pulmusta on sanottu, koska se saapuu suurin joukoin juuri kelirikkoaikaan. Ja kun pellot ovat lumen peitossa, mustavalkoisina välkkyvät parvet pyrähtävät tienpientareille ruokailemaan. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla nähdään komeita pulmusparvia. 7. Töyhtöhyyppä yllätti totaalisesti tänä keväänä. Lämmin lounaistuuli toi Suomeen satoja töyhtöhyyppiä jo helmikuun puolella. Kiireisimmät ennättivät Uuteenkaarlepyyhyn, Rautalammille ja Tohmajärvelle saakka. Tavallisesti hätäisimmät hyypät ehtivät Lounais-Suomeen juuri ennen maaliskuun puoliväliä. 8. Mustarastas muuttaa yöllä. Usein sen saapumisen huomaa vasta, kun talvehtineet mustarastaat ovat saaneet useampia

kavereita. Hienoimpia kevään merkkejä on, kun mustarastaat aloittavat iltahämärissä huilumaisen laulunsa. Sen tapailua voi kuulla jo tammikuussa, joskus jopa joulukuussa. Varhaisimmat laulajat ovat meillä talvehtivia virtuooseja.

9. Peippo palaa muuttomatkaltaan tavallisesti maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Ensinnä saapuvat komeat punavatsaiset koiraat ja muutamaa päivää myöhemmin ruskeansävyiset naaraat. Pieni joukko peippoja talvehtii ruokintapaikkojen turvin. Meillä talvehtineet peipot ovat selvästi hailakampia kuin kauempaa tulleet lajitoverit.

10. Naurulokki tuo kevään rannoille. Harmaa- ja merilokit tulevat paljon aikaisemmin, mutta niiden saapumisessa ei ole samaa hohtoa. Nehän pyörivät täällä kesyinä talvina läpi talven. Vasta kun ruskeahuppuiset juhlapukuiset naurulokit kansoittavat joukolla sulapaikat, rannoilla todella raikaa kevät.

Mielikuvituslintuja. Eetu Huovinen (12 v)

ten Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuor ja ja juttu , ksia lintuaiheisia piirustu mitä valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai Mitä usi? ilint lemp on haluaisit nähdä? Mikä ? linturetkellä tapahtui ut Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitet llä peri ovat ne että , niin postit toimitukseen ittaa ilmo ta Muis . 18.4 ina viimeistään perjanta i! ikäs ja i ttees osoi esi, meille myös koko nim

Jouhihietakyyhky. Julius Isotalo (7 v)

Pikku-Tiira

toimisto@birdlife.fi BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Tehtävä Hanna Pesanto

Tunnistatko nämä kaksi lintulaudalla vierailevaa tiaista? Montako eroavuutta löydät kuvista? Väritä lopuksi kuvat!

–– sinitiaisen pyrstösulkien määrä –– sinitiaisen siipisulkien määrä –– sinitiaisen kyljen pörröisyys

–– sinitiaisen leukalappu –– sinitiaisen oksan haara –– talitiaisen sierain

Kuvissa on sinitiainen (vasemmalla) ja talitiainen (oikealla). Eroavuudet:

–– talitiaisen ”silmäripset” –– talitiaisen niskan pörröisyys –– talitiaisen siipikuvio

Oikeat vastaukset

–– talitiaisen siiven sulat –– talitiaisen jalan poimut

Tiira-lehti

1 | 2014

Lintutapahtuma kouluille, päiväkodeille ja muille lapsiryhmille!

19.–25.5.2014 Lasten lintuviikon tarkoituksena on kannustaa kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä lähtemään omalle linturetLapinpöllöt. Kristian Peltoniemi (9 v)

kelle toukokuun lopulla. Silloin monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kaikissa ympäristöissä. Lintulajeja ei tarvitse tunnistaa, vaan retkellä etsitään ja havainnoidaan merkkejä lintujen pesinnästä. Lasten lintuviikko tarjoaa opettajalle tai muulle ryhmän vetäjälle valmista taustamateriaalia ja lapsille tulostettavat retkilomakkeet. Retken jälkeen havainnot pesinnän merkeistä ilmoitetaan BirdLife Suomelle helposti verkkolomakkeella. Samalla luokka tai ryhmä osallistuu hienojen luontoaiheisten palkintojen arvontaan!

Viherpeippo. Isabella Kalliokoski (1 v 7 kk)

Tapahtuma on maksuton ja ikärajaton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Tarina

Kevään odotusta

Ohjeet ja monipuoliset materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

Susanna Hautanen Sieltä se kevät taas tulee. Voin jo kuulla talitiaisen iloisen titityy-laulelun pihalla. Muuttolinnut alkavat suunnata nokkansa kohti Suomea. Mitä lähemmäksi kesää mennään, sitä enemmän kuuluu iloisia lauluja joka puolella. Pian voin nähdä teiden varsilla mustavariksia. Ne ovat aika isoja mustia lintuja, joilla on harmaa nokka. Pelloilla voin ihailla töyhtöhyyppiä, joilla on kimeä ääni ja hauska töyhtö päässä. Pellon yllä voin myös kuulla kiurun iloista livertelyä. Pihalleni ilmestyvät peipot, punarinnat, västäräkit ja kirjosiepot. Suomen talvi on joillekin linnuille liian kylmä. Muuttolinnut asuvat talvet jossain lämpöisessä maassa, mutta tulevat joka kevät tänne Suomeen pesimään. Esimerkiksi pääskyset viettävät talvet Afrikassa asti. Sieltä ne sitten lähtevät pitkälle lennolle kohti pohjoista, kunhan kevät on tarpeeksi pitkällä – ja ovat täällä, kun kesä kolkuttaa juuri ovella. Toiset linnut asuvat talvenkin Suomessa. Niitä voi auttaa selviämään talven yli tarjoamalla sopivaa ruokaa. Mutta nyt odotan kesävieraita. Muistan vanhan lorun, jonka lintuja seuraamalla tietää, missä kohdassa kevättä mennään: ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään!” Se ei pidä ihan tarkkalleen paikkaansa, koska kiurujen saapumisesta on enemmän kuin kuukausi kesään. Mutta lintujen saapumisjärjestys on siinä ihan oikein!

Mitä pesinnän merkkejä Lasten lintuviikolla etsitään? –– Lintu hakee tai kantaa pesämateriaalia (esim. oksa, heinä, sammal) –– Lintu rakentaa pesää (esim. tikka hakkaa koloa) –– Lintu varoittelee tai hyökkäilee kohti petoa (esim. varista) tai ihmistä –– Lintu menee usein mahdolliseen pesäpaikkaan (esim. räystään alle) –– Lintu kantaa ruokaa (esim. toukkia) –– Lintu hautoo pesässä (istuu paikoillaan) –– Pesä tai pönttö, josta kuuluu poikasten ääniä –– Pesä tai pönttö, jossa nähdään munia tai poikasia –– Poikasia, jotka ovat jo lähteneet pesästä

Piirrokset: Petri Kuhno

Eila Suomalainen

Lahja linnuille - antamisen ilo ihmisille

Toteuta oma

merkkipäiväkeräys! Oletko viettämässä pian merkkipäivää? Muista juhlapäivänäsi lintuja. Merkkipäivälahjoituksia voi kerätä esimerkiksi syntymäpäivän, häiden tai valmistumisen johdosta. Muistamiset voi ohjata BirdLife Suomen lintujensuojelutyölle. Oman merkkipäiväkeräyksen toteuttaminen on helppoa. Halutessasi saat myös tiedon onnittelijoista ja siitä, kuinka paljon keräyksesi tuotti.

Matti Randen halusi muistaa lintuja syntymäpäivänään. Juhlavieraiden lisäksi myös päivänsankari sai näin kokea antamisen iloa!

Lahja

lintujen hyväksi

Sinikka Kunttu

Toimi näin: • Pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus BirdLife Suomen lahjoitustilille FI75 8000 1200 1636 33 (IBAN) ja merkitsemään tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. ”Kuukkeli Kutsuvieras / Pääsky Päivänsankari 50 vuotta” • Jos haluat listan onnittelijoista ja tiedon keräyssummasta, ilmoita meille etukäteen merkkipäiväsi ajankohta ja yhteystietosi joko sähköpostilla toimisto@birdlife.fi tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10-15).

Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013

www.birdlife.fi/lahjoita

Helsinkiläinen Matti Randen täytti viime vuonna 50 vuotta. Randenilla oli kyllä halua juhlia merkkipäiväänsä sukulaisten ja ystävien kesken, mutta lahjoja hän ei tarvinnut. Entä jos ohjaisikin muistamiset hyväntekeväisyyteen? ”Valitsin kaksi itselleni tärkeää järjestöä, joille keräsin merkkipäivälahjoituksia. Halusin myös antaa juhlavieraille mahdollisuuden valita kohteensa kahdesta erilaisesta vaihtoehdosta”, kertoo Randen. Merkkipäivälahjoitusten kerääminen lintujen hyväksi tuntui Randenista luontevalta valinnalta, koska hän on ollut koko ikänsä kiinnostunut luonnosta ja linnuista. Varsinainen aktiivisempi lintuharrastus alkoi 15 vuotta sitten. Hienoimpia kokemuksia ovat olleet arktikaretket Virolahdelle. Eniten Matti Randenia huolettaa lintuasioissa se,

että etenkin pääkaupunkiseudulla jatkuva rakentaminen ajaa monia tärkeitä lintuja luontoalueita ahtaalle. Muun muassa tähän kysymykseen Randen toivoisi BirdLifen vaikuttavan suojelutyön kautta.

Merkkipäiväkeräys on helppo toteuttaa

Käytännössä merkkipäivämuistamisten ohjaaminen lintujen suojeluun oli yksinkertaista: Randen sai BirdLife Suomen toimistolta lahjoitustilinumeron ja käytettävän viitteen. Kutsukorttiin painatettiin maininta, jossa vieraiden toivottiin osoittavan mahdolliset muistamiset BirdLife Suomen linnustonsuojelutyön tukemiseen. Matti Randen sai juhlavierailta hyvää palautetta merkkipäiväkeräyksestään. ”Rahat meni sitten harakoille”, sanaili Randenin 88-vuotias isä pilke silmäkulmassa.

Haluaisitko sinäkin ohjata oman merkkipäiväsi muistamiset lintujensuojelutyölle? Merkkipäivälahjoituksia voi kerätä esimerkiksi syntymäpäivän tai valmistumisen johdosta. Halutessasi saat myös tiedon siitä, minkä verran keräyksesi tuotti. Oman merkkipäiväkeräyksen toteuttaminen on helppoa – katso ohjeet viereisestä ilmoituksesta!

Tiira-lehti

1 | 2014

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

22.–23.3. Edustajiston kevätkokous ja SSLTY:n 50-vuotisjuhlat Seinäjoella (ks. s. 17) 3.5. Tornien taisto (ks. s. 11)

19.–25.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 25) 7.–8.6. Pönttöbongaus

lokakuun alku EuroBirdwatch-viikonloppu 25.–26.10. Joutsenbongaus marraskuu Edustajiston syyskokous Jyväskylässä

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto.fi. Puheenjohtaja Kalle Larsson, lintumieskalle@gmail.com, p. 040 0695 679. Jäsensihteeri Annika Forsten, jasensihteeri@bongariliitto.fi, p. 040 515 0510

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi. www.facebook. com/groups/349189865297. Tämä on suljettu ryhmä ja pj Kalle Larsson hyväksyy ryhmään.

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com. Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä varmistus on tarpeellinen). Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman ’vastaa’ -toiminnolla (engl. ’reply’). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

EteläKarjala Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, ekly@ekly.org. Juha Juuti, juuti.juha@ gmail.com, 050 022 1213 (pj)

Verkkosivut: www.ekly.org

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös halukkaille jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Ohjeet liittymiseen yhdistyksen verkkosivuilla.

5.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoonnutaan Imatran uimahallin parkkipaikalla klo 8.00.

Piira, teppo.piira@opettaja.fi p. 040 825 5371. Sihteeri Jouko Kotimäki, jouko. kotimaki@fimnet.fi p. 044 592 9940

13.4. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan Pusupuiston esiintymislavan luona klo 08.00.

Verkkosivut:

19.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoonnutaan Imatran uimahallin parkkipaikalla klo 8.00.

21.4. Pääsiäisretki Lappeenrannassa. Kokoontumispaikka ja kellonaika ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla lähempänä retkiajankohtaa. 21.4. Foto Fennican kaukoputki- ja kiikariesittely Konnunsuon lintutornilla. 27.4. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan Pusupuiston esiintymislavan luona klo 08.00. HUOM! Samalla esitellään linnunpönttöjä (pöntöntekijä paikalla). 1.5. Vesilintulaskentakausi alkaa 3.5. Tornien taisto

Etelä-Savo Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, puh. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail. com. Sihteeri Arto Muinonen, puh. 045 264 0880, artomuinonen@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/oriolus. Oriolus löytyy myös facebookista.

Sähköpostilista: Kaikille avoimessa oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 22 e, opiskelijat 10 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 15.3. klo 13 Laulujoutsen-lauantai Mikkelissä. Ensin luontovalokuvaaja Lassi Kujalan valokuvaesitys laulujoutsenen vuodesta. Luvassa upeita kuvia! Lisäksi vieraanamme Inka Plit BirdLife Suomesta kertomassa mm. laulujoutsenesta vuoden 2014 lintuna. Paikka: Mikkelin AMK, M-rakennus, Mikpolisali (auditorio), Patteristonkatu 2. Esitysten jälkeen Orioluksen vuosikokous. 20.4. Linturetki Pieksämäelle. Erityistavoitteena on riekon tapaaminen. Lähtö Pieksämäen ABC:ltä klo 9, liikkuminen henkilöautoilla. Ennakkoilmoittautuminen esim. kimppakyytien järjestelyä varten Maria Tirkkoselle, 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com. Paikalle voi toki tulla suoraankin.

Jäsenmaksut 2014:

3.5. klo 5–13 Tornien taisto. Varatkaa innokkaasti torneja, jotta saataisiin mahdollisimman moni eteläsavolainen torni mukaan. Yleisö on tervetullut erityisesti Rantasalmen Putkilahden ja Kangasniemen Leppäselän torneille seuraamaan taistoa.

Varsinainen jäsen 36 e/vuosi; nuoriso(18 v. ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e/ vuosi; perhejäsen 5 e/vuosi

Muista mahdollisista tapahtumista ilmoitetaan Oriolusverkossa sekä Orioluksen Facebook-sivuilla.

Tapahtumat: 15.3. Yhdistyksen kevätkokous klo 14 Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutissa, Lääkäritie 15, 55330 Tiuruniemi

Kainuu

19.3. Tornien taiston yleinen ilmoittautuminen alkaa

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry. kly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Teppo

Yhteystiedot:

www.birdlife.fi/kly. Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” -laatikkoon oman Facebook-sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2014: KLY :n jäsenmaksut vuodelle 2014. Varsi nainen jäsen 25 e, perheenjäsenet ja alle 18-vuotiaat 10 e ja kannattajajäsenet 100 e.

Tapahtumat: Maalis–Huhtikuun aikana Pöllöretki, kesäkuun alussa yölaulajaretki. Retkien tarkkaa ajankohtaa on vaikea määrittää etukäteen. Retket toteutetaan sääolojen salliessa. Retkille voi ilmoittautua etukäteen Juha Mannermaalle surfjulli@gmail.com. Tarkempi retkipäivä ja lähtöaika ilmoitetaan sähköpostilla tai puhelinviestinä niille, joilla ei ole sähköpostia. 19.3. klo 18.00 KLY:n maaliskuun kuukausikokous. Paltaniemen kylätalo (vanha koulu). Eero Murtomäen esitelmä, Juha Mannermaan matkakertomus ja kuvaesitys Espanjasta, Juha Huttunen kertoo lintulaskennoista, Teppo Piiran lintujen tunnistustehtävä. 3.4. klo 18.00–21.00 Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsä-salissa. Ilmoittautuminen ennen kuvaesityksen alkua. Luontokuvailtaan ei ole pääsymaksua. Illan esiintyjät ja kuva-aiheet on valittu siten, että mukaan valitut kuvaajat esittävät erilaista kuvamateriaalia. Kaikki kuvaajat ovat yhdistyksen jäseniä. Tilaisuuden juontaa Vesa Hyyryläinen. Kuvaesitykset: Matti Kemppainen Lintu-, eläin ja luontokuvia Hyrynsalmelta; Candy Kallio Yhdysvaltojen linnusto ja eläimistö; Pekka Helo Suomalaiset kääpälajit; lisäksi 2 mahdollista muuta esitystä. 16.4. klo 18.00 KLY:n huhtikuun kuukausikokous. Paltaniemen kylätalo (vanha koulu). Paltaniemi -tapahtuman ja Tornien taiston valmistelut, Hannu Lehtoranta Juuasta, esitelmä Petolinnut ja metsätalous, Vilho Kallion kuvaesitys, Ari Tervon lintujen tunnistustehtävä. 27.4. klo 8.00–14.00 Paltaniemen lintuharrastuspäivä. Perinteinen lintuharrastuspäivä tarjoaa linnuista kiinnostuneille mielenkiintoista ja monipuolista puuhaa. Lintuharrastajien opastuksella seurataan lintujen kevätmuuttoa ja samalla opitaan lintujen tunnistamista. Kylätalolla Pekka Helon kuvaesityksiä, lintupönttöjen myyntiä, lintuaiheista ohjelmaa lapsille, kahviopalvelut, jne. Järjestäjinä Paltaniemen kyläyhdistys ja Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys. 3.5. klo 05.00–13.00 Tornien taisto. Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä keväinen lintujen seurantatapahtuma. Kaikille Tornien taistossa mukana oleville lintutorneille voi mennä seuraamaan kevätmuuttoa. Paikalla lintuasiantuntijat opastavat lintujen tunnistamisessa ja antavat muutakin hyödyllistä lintutietoa. Kainuun alueelta vuonna 2013 tapahtumassa oli mukana 6 lintutornia. 3.5. klo 05.00–13.00 Tornien taistoa Koutaniemellä. Puutarhan lintulava Koutaniemellä on mukana Tornien taisto -tapahtumassa. Kaikilla linnuista

Lintukuvakilpailu Tringan jäsenille Otso Häärä Tammikuussa 40 vuotta täyttäneen Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan juhlavuosi toi mukanaan lintukuvakilpailun, joka avattiin vuoden ensimmäisessä kuukausikokouksessa. Lintukuvien ohella lintuharrastus haluttiin tuoda kisassa näkyviin ja kilpailun viralliseksi teemaksi nousikin Lintuelämää - lintuja ja lintuharrastusta tringalaisittain. Kilpailukuvien kuvausaika ja -paikka ovat vapaat, ja ne voivat kuvata lintuja, lintuharrastusta tai mitä hyvänsä näihin teemoihin sopivaa. Kilpailu jatkuu 1.10.asti, joten ehdit vielä hyvin ottaa näyttävimmät kuvat! Osallistumisoikeus on vain Tringan jäsenillä, joten nyt kannattaa liittyä jäseneksi, mikäli et vielä ole. Kuvia arvostelemassa on suomalaisen lintukuvauksen huippunimiä: kolmihenkisen tuomariston muodostavat Markus Varesvuo, Jari Peltomäki ja Juha Laaksonen. Myös palkinnot ovat kovatasoiset. Yleisen sarjan voittajalle on luvassa kotkakuvausviikonloppu ja 2.–3. sijalle yltäneille National Geographicin kameralaukku. Nuorten sarjan (alle 16-vuotiaat) voittaja saa puolestaan Opticronin hiilikuitujalustan ja kaksi seuraavaa palkitaan kirjapalkinnoilla. Palkinnot ovat lahjoittaneet Foto Fennica, Finnature ja Lintuvaruste. Parhaista kuvista koostetaan myös valokuvanäyttely Luonnontieteelliseen museoon Helsinkiin. Ota kamera matkaan tai kaiva vanhoja arkistoja ja osallistu! Noudatathan BirdLife Suomen Havainnoi huomaavaisesti -ohjetta ja muita kilpailun sääntöjä. Lisätietoja säännöistä, palkinnoista ja kuvien lähetyksestä: www. tringa.fi. Tietoa yhdistyksen muusta toiminnasta s. 33

kiinnostuneilla on mahdollisuus tulla seuraamaan lintujen kevätmuuttoa. Tapahtumassa annetaan lintutietoutta, tarjotaan kahvia, virvokkeita, muurinpohjalettuja, lapsille lintujen tunnistamista, valokuvanäyttely, jne. Tarjoilut ovat ilmaisia ja alkavat klo 9.00. Tervetuloa! Järjestää Ari Partanen ja Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys. 10.5. Ekopinnaralli. Pinnaralli kestää 10 h, joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Ekopinnarallissa ei saa käyttää moottoroituja kulkuneuvoja. Autolla voi siirtyä määrättyyn kohteeseen, jossa voi liikkua jalkaisin tai polkupyörällä ja tarkkailla lintuja 10 tunnin ajan. Siirtyminen autolla uuteen paikkaan on kielletty.

tietonsa ajan tasalle. Näin varmistetaan tiedotteiden ja Tiira-lehden kulku oikeaan osoitteeseen. Muuttuneet tiedot voit lähettää jäsensihteeri Kalle Heikkiselle vkjheikkinen@gmail.com Järjestämme pönttötalkoot, mikäli sopiva ajankohta ja tila löytyvät. Tarvitaan myös innokkaita talkoolaisia tekemään pönttöjä. Pienempiin pönttöihin materiaalia löytyy jonkin verran, mutta telkän ja pöllöjen pönttöjen materiaali puuttuu. Mikäli haluat osallistua pönttötalkoisiin tai tiedät mistä voisi saada materiaalia pönttöjen rakentamista varten, ota yhteyttä Ari Partanen ari.partanen@ kajaani.net tai 050 068 6387.

14.5. klo 18.00 KLY:n toukokuun kuukausikokous. Paltaniemen kylätalo (vanha koulu). Ekopinnarallin tulokset Juha Mannermaa, Reima Leinonen Ötököiden ihmeellinen maailma, Hannu Rönkön kuvaesitys Aasian ja Afrikan linnuista, Miska Puumalan lintujen äänitunnisteet.

Kanta-Häme

Ajankohtaista:

www.khly.fi. Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Jäsentiedot ajan tasalle. Toivomme, että yhdistyksen jäsenet tarkistavat omat osoite-, puhelin- ja sähköpostiosoite-

Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, khly@birdlife.fi, pj Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747

Verkkosivut:

28 jyu.fi, 050 375 5626. Jäseneksi liittyminen: jäsensihteeri Jarmo Jokinen (jarmo. jokinen@tintti.net, 040 710 4788).

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu on 23 e, opiskelijoille ja koululaisille 18 e ja perhejäsenille 3 e.

Tapahtumat:

Maatsalulahdella, Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan kevätmuuttoa tutustumishintaan 30 euroa per henkilö 2:n hengen huoneissa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups. com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30e, nuorisojäsen (alle 26 v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e

Tapahtumat: Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2-3 euroa. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon parkkipaikka (paitsi ke 2.4. lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on Hämeenlinnan uimahallin p-paikka). Tarkista tiedot kotisivuilta ennen retkeä. 15.3. Merikotkaretki, paikallisretki. KAL Verhonkulma, klo 12–15. 22.–23.3. Edustajiston kevätkokous ja SSLTY:n 50-vuotisjuhla Seinäjoella 2.4. Lokkiretki, paikallisretki. HML Uimahallin ranta, klo 18–20. 5.4. Hanhiretki, paikallisretki. JAN Hakoinen ja Kernaalanjärvi, klo 8–12 8.4. Lintuilta (klo 18.00, Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna). 9.4. Peltolinturetki, paikallisretki, HML Vuorentaka ja HAT Mervi ja Suontaka, klo 18–20. 12.4. Lopen pönttöpäivä. Perinteinen pönttöpäivä Lopella Erälopen pihalla. Tapahtumassa rakennetaan ja myydään pönttöjä ja pönttöaihioita, opastetaan yleisöä linnunpönttöihin ja muutenkin lintuharrastukseen liittyvissä asioissa. Pönttöjen myynnillä on merkittävä osa yhdistyksen varainhankinnassa. 13.4. Vesilinturetki, paikallisretki. KAL Iittala Kutila ja Pirttikoski, klo 8–12. 16.4. Kuikkaretki, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi, klo 18–20. 19.4. Bussiretki Helsingin Viikkiin ja Espoon Suomenojalle. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin (kts. kotisivut). 23.4. Kosteikkoretki, paikallisretki. JAN Turenki (TA) ja Tervakoski, klo 18–20.

26.4. Kosteikkoretki 2, paikallisretki. RMK Sammalistonsuo (VK), klo 8–12. 3.5. Tornien taisto 10.5. Hyönteissyöjäretki, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka, klo 8–12

Apus-listalla välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton ja jäsenet voivat ilmoittautua listalle sähköpostitse: honkala.juha@ gmail.com

Kemi-Tornio

Jäsenmaksut 2014:

Yhteystiedot:

Tapahtumat:

Kemi–Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Puheenjohtaja Marjo Niskanen, Marjo. niskanen1@gmail.com, 040 563 8672

1.1.–31.12. Ekopinnakisa. Leikkimielinen kilpailu, jossa lintuhavaintoja kootaan lihasvoimin liikkumalla. Lue lisää www.birdlife.fi/apus

Verkkosivut: www.xenus.fi

Sähköpostilista: Jos haluat saada sähköisen jäsentiedotteen ilmoita siitä: taloudenhoitaja@ xenus.fi

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 22 e, opiskelijat 17 e, perhejäsen 2 e

Tapahtumat: 14.3. Pöllöretki, lähtö toimitilalta noin kello 20. Seuraa yhdistyksen kotisivua, jossa tarkempaa tietoa. 19.4. Raumonjärven linturetki, lähtö Heinijänkän tienhaarasta kello 9. 3.5. Tornien taisto, mukana ainakin Alkunkarinlahti ja Ruunakari. Yhdistyksen kotisivulla voi olla ilmoituksia myös muista retkistä jotka päätetään kevään kuluessa.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Puheenjohtaja Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi. puh. 040 025 1389

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus

Sähköpostilista: Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta lähetetyt viestit välittyvät kaikille listalle liittyneille.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

pikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, kply@birdlife.fi, puheenjohtaja Johan Hassel, johan.hassel@ekoso. fi, 040 523 0392.

Verkkosivut:

14.3. Pöllöretki Mäntsälään. Tapaaminen klo 18.00 Mäntsälän Shellillä, Lahden moottoritien pohjoisen liittymän kohdalla. Ennakkoilmoittautuminen pakollinen, koska retkeä saatetaan joutua siirtämään esim. tuulisen sään vuoksi. Ilmoittautumiset Mika Asikaiselle mika.asikainen@saunalahti.fi tai 040 025 1389. Varapäivä on lauantai 15.3. Retken kesto noin 4 tuntia.

www.kply.fi

18.3. Apuksen kevätkokous. Järvenpää-talo klo 18.00. Virallisten asioiden lisäksi ohjelmassa Aki Aintilan kuvaesitys Georgian petomuutosta.

Jäsenmaksut 2014:

26.4. Suoretki Hyvinkään Kurkisuolle. Tapaaminen kello 06.00 Hyvinkään ABC-asemalla, mistä ajetaan kimppakyydeillä Kytäjän suuntaan Kurkisuon laitaan. Oppaana retkellä toimii Kari Degerstedt. Ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta jos tarvitset kyydin ABC:ltä Kytäjälle, ota Kariin yhteyttä ennen retkeä (045 233 0954 tai dege. meriharakka@gmail.com). Retki päättyy viimeistään klo 11, omat eväät ja saappaat mukaan! 3.5. Tornien taisto. Apuksen joukkueita mahdollisuuksien mukaan alueen lintutorneilla kisaamassa ja opastamassa yleisöä. Lue lisää www.birdlife.fi/ tornientaisto

Ajankohtaista: Nopeaa tiedottamista varten toivotaan jäsenistön ilmoittavan sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin. Lähetä viesti osoitteella apus@birdlife.fi ja kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Haemme vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitem-

www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä. Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 18.4. Yhdistyksen yhteistarkkailupäivä. Seuraavat päivät varapäivinä. Tarkoituksena on kerätä tarkempaa tietoa muuttoreiteistä. 3.5. Tornien Taisto Tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

Kerhotoiminta: Lintukerho Laruksen toiminnasta lisätietoja osoitteessa www.lintukerholarus.fi Lasten ja nuorten lintukerho Viklo retkeilee keväällä aktiivisesti. Tulevista retkistä tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla. Kerhon toiminnasta antavat lisätietoja Johan Hassel (040 523 0392) ja Mika Kumpulainen (044 013 0182).

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Puheenjohtaja Heikki Helle, heikki.helle@

26.3. KSLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18.00 Jyväskylässä pääkirjaston (Vapaudenkatu 39–41) kerhohuoneessa (1. krs.). Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen nettisivujen uudistamisesta. Virallisten kokousasioiden jälkeen Harri Högmander ja Esko Martikainen kertovat kuvin ja sanoin linturetkeilystä Gambiassa. Samalla suunnitellaan jo seuraavaa Gambian-retkeä. 12.4. Lintutorniaamu. Petäjävedellä Piesalankylällä. Opas kaukoputkineen päivystää tornilla klo 8–11. Lisätietoja: Asko Ijäs (asko.ijas@gmail.com, 040 843 4783). 15.4. Lokkiretki. Jyväskylässä Tourujoen suussa. Aloitteleville harrastajille suunnatulla retkellä tutustutaan Jyväsjärvelle iltahämärissä kokoontuvaan monituhantiseen lokkikansaan ja muihin sulapaikan lintuihin. Opas kaukoputkineen päivystää pyörätien varressa klo 19–21. Lisätietoja: Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com, 041 505 6246). 16.4. Lintutorni-ilta. Muuramessa Muuramenlammen tornilla. Opas kaukoputkineen päivystää tornilla klo 17–19. Lisätietoja Jarmo Jokinen (jarmo. jokinen@tintti.net, 040 710 4788). 22.4. Lintutorni-illat. Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Kaipolan Lokalahdella, Muuramessa Muuramenlammella ja Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com, 041 505 6246), Jämsä Jirka Lahtinen (jirka.lahtinen@ luukku.com, 045 130 7589), Muurame Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti. net, 040 710 4788), Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, 040 051 8222). 29.4. Lintutorni-illat. Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Olkkolanlahdella, Muuramessa Muuramenlammella ja Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17-19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com, 041 505 6246), Jämsä Jirka Lahtinen (jirka.lahtinen@ luukku.com, 045 130 7589), Muurame Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti. net, 040 710 4788), Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, 040 051 8222). 3.5. Lintutornipäivä & Tornien Taisto. Laukaan Hohon Lapinjärvellä järjestetään Tornien Taiston yhteydessä yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja tutustumaan lintuharrastukseen! Kisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 05–16. Lisätietoja Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti. net, 040 710 4788). 6.5. Lintutorni-illat. Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Alhojärvellä, Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä ja Uuraisilla Särkilammella. Opas kaukoputkineen päivystää Jyväskylän, Jämsän ja Saarijärven tor-

Tiira-lehti

1 | 2014

neilla klo 17–19 ja Uuraisilla klo 16–18. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com, 041 505 6246), Jämsä Jirka Lahtinen (jirka. lahtinen@luukku.com, 045 130 7589), Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, 040 051 8222). Uurainen Mika-Petri Harju (mipe.orni@ yahoo.com, 050 554 7217).

Verkkosivut: www.lly.fi. www.facebook.com/ pages/Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Sähköpostilista:

Kuusamo

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/ pipermail/lly. Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja sähköpostilla pekka.rahko@dnainternet.net tai puhelimella 040 545 6355.

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2014:

Kuusamon lintukerho ry. info@kuusamonlintukerho.fi. Puheenjohtaja Jarmo Martiskainen, jarmo.martiskainen@ruka. fi 040 550 2609

Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e

Tapahtumat:

Verkkosivut:

26.4. Kevätmuuton ensimmäinen tarkkailupäivä

www.kuusamonlintukerho.fi

3.5. Tornien taisto

Sähköpostilista:

10.5. Kevätmuuton toinen tarkkailupäivä

Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut -postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (heikki. seppanen@gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli.lamminsalo@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Ajankohtaista: Maakunnallisesti tärkeiden lintukohteiden kartoitus. Mikäli tiedossasi on mielestäsi tärkeitä lintujen lintujen kokoontumis- tai pesimäalueita tai uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikkoja ilmoita niistä Veikko Isomursulle (veikko.isomursu@netti.fi).

Aikuiset 23 e, alle 18-vuotiaat/opiskelijat 12 e, perhemaksu (koko perhe) 28 e.

Tapahtumat: Ajankohtaisin tieto tapahtumista sähköpostilistalla ja lintukerhon www-sivuilla.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Maaliskuussa Pöllöretket 1.–14.4. Kevätkisa Huhti–toukokuussa Hanhiretket Toukokuussa Lintujen kuunteluretket 3.5. Tornien Taisto 4.5., 11.5., 18.5. ja 25.5. Sunnuntaitapahtumat Vihtasalmella tai keskustan ympäristössä

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, puheenjohtaja Jukka Rokkanen rokkaju@gmail.com 050 557 1804. Jäsensihteeri Taru Suninen taru.suninen@gmail.com

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Lohjan seutu Yhteystiedot:

Kyly.fi

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, puheenjohtaja Arvi Hägglund, arvi.hagglund@vaasan.com puh. 040 589 0487.

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen: kylysubscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

www.birdlife.fi/hakki. facebook.com/ hakkiry

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2014: Varsinaiset jäsenet 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 20.3. Kevätkokous klo 18.00 Galleria Nikolai Kotka 26.4. Yhteishavainnointipäivä 3.5. Tornien taisto

Ajankohtaista: Ekopinnakisa käynnissä, yhdyshenkilö esa.partanen@yahoo.com.

10.5. Linturetki Nummi-Pusulan lintujärville klo 8–12. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä. 15.5 Lintuilta Lohjan pääkirjastossa 18–20.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 34, p. 019-321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma– pe klo 9.30–17.30. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH). Sähköposti: lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com, p. 050 321 7676.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi. www.facebook.com/ lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 27 e. Nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

Jäsenmaksut 2014:

Sähköpostilista: Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sähköpostilista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@ yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2014: Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 21.3. Pöllöretki klo 19–23. Aluksi tutustumme pöllöihin pääkirjastossa, jonka jälkeen retki kimppakyydein.

Tapahtumat: 20.3. Pöllöilta Hämeen luontokeskuksessa (Härkätie 818 31380 Letku, Tammela). Yhdistyksen petovastaava Eino Salo kertoo pöllöistä, salaperäisistä yön eläjistä. Kellonaika ei lehden painoon mennessä ollut selvillä, mutta se löytyy lähempänä tapahtumaa yhdistyksen kotisivuilta (www.lhlhry.fi). 26.3. Vuosikokous klo 18 Forssan Osuuspankin kokoustilassa. (Sibeliuksenkatu 3, käynti pihan puolelta). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Heti kokouksen jälkeen lintuilta. 26.3. Maaliskuun lintuilta, aiheena harvinaiset lintuvieraat. Kello 18 alkaen pidetään ensin vuosikokous ja lintuilta alkaa heti sen jälkeen. Paikka on Forssan Osuuspankin kokoustila, Sibeliuksenkatu 3. Käynti pihan puolelta. Kahvitarjoilu. 19.4. Muutontarkkailua eri puolilla yhdistyksen aluetta. 27.4. Huhtiralli. Ralli alkaa joukkueen valitsemasta paikasta klo 6 ja päättyy klo 13. Rallin purku Forssan luonnonhistoriallisella museolla klo 13.15. Ilmoittautumiset ennakkoon yhdistyksen puhelimeen tai keskustelupalstalle. Kisaa yksin, perusta joukkue tai tiedustele paikkaa jostain joukkueesta esim. kotisivujen keskustelupalstalla. 3.5. Tornien taisto. Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa (klo 5–13). Tarkempia tietoja miehitetyistä torneista tulee lähempänä taistopäivää. Päivä on hyvä tilaisuus käydä katselemassa lintuja kokeneiden harrastajien opastuksessa. Kevään aikana järjestetään mahdollisesti muitakin retkiä ja tapahtumia, joten kannattaa seurata aktiivisesti yhdistyksen kotisivujen tapahtumapalstaa. Kaikista tapahtumista saa lisäksi tietoa myös yhdistyksen puhelinnumerosta 050 321 7676.

Lappi

27.3. Sääntömääräinen kevätkokous Lohjan yhteislyseon lukiossa (Karstuntie 6) klo 18.

Merenkurkku

Yhteystiedot:

19.4. Lintupäivä Pusulan lintutornilla klo 7–12. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä.

Yhteystiedot:

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys. Pj. Esa Huhta, puh. 050 391 3510 puheenjohtaja@lly.fi. Sihteeri Juhani Jalkanen puh. 040 832 3161 sihteeri@lly.fi

26.4 Lintupäivä Virkkalan Kukkumäellä klo 6–12 Lintujen muuttoa seurataan, samalla opastetaan yleisöä.

Kauko Sippo

3.5. Tornien taisto klo 5–13 Katteluksessa, Savijärvellä ja Tjusträskillä.

Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry, sähköposti mly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Joel Karvonen, joel.karvonen@ gmail.com. Sihteeri Jere Topp, jere. topp@pp.inet.fi, puh. 050 509 3683

Alempi portaikko valmiina. Tarmo Sippo ja Reijo Leino valvovat työtä.

Pellilänsuon lintutornin uusi elämä Kauko Sippo Forssan ja Jokioisten taajamien välissä sijaitsevan Pellilänsuon laidalla seisova lintutorni oli alkanut kärsiä sekä ilkivallasta että ajan patinasta. Kun sitten torniin nousu pitkiä rappusia pitkin alkoi vaatia aitoa seikkailumieltä, Lounais-Hämeen lintuharrastajat (LHLH) päätti vahvistaa tornia ja rakentaa siihen vankemman ja helppokulkuisemman portaikon. Marraskuun alussa LHLH:n aktiivit kävivät purkamassa vanhat rappuset pois työmaan tieltä. Pieni takaisku tuli heti alkuun, kun rakennustarpeita tuonut auto jäi kiinni tornille vievällä, sateiden pehmentämällä polulla. Töiden jatkuminen vaati kuorman sepeliä tien vahvistamiseksi. Töitä painettiin parin viikon verran kylmässä syyssäässä päärakentajan ja talkoolaisten aikataulujen puitteissa. Paikalla olleeseen vieraskirjaan ilmestyi kaiken kaikkiaan seitsemän erilaista puumerkkiä. Nuotio paloi työmaan kupeessa aamusta iltaan. Siinä sopi käydä lämmittämässä niin jäätyneet sormet kuin yhdistyksen tarjoamat makkaratkin. Jutustelun lomassa havainnoitiin paikan lintuliikennettä: komeimpana havaintona merikotka, hauskimpana kiireiset pyrstötiaiset. Urpiaiset ruokailivat rannan lepikossa tietämättöminä siitä, että pusikko on tarkoitus harventaa näkyvyyden parantamiseksi lintuveden länsiosiin. Itse lintujärvi, yksi Lounais-Hämeen suosituimpia linturetkikohteita, on ihmiskäden aikaansaannosta. Paikalla alun perin ollut kohosuo oli käytetty tarkasti lähes pohjasaveen asti, mutta maan vetisyys teki alueen metsittämisen kannattamattomaksi. Alueen tulva-allikoitten suuret sorsaparvet herättivät maanomistajan, Maatalouden tutkimuskeskuksen, palveluksessa olleissa lintumiehissä ajatuksen lintuvedestä. Ja kun sattumalta läheisen ison tietyömaan pintamaat saatiin edullisesti käyttöön alueen vallituksiin, kyettiin tammikuussa 1994 siirtymään ajatuksista tekoihin. Hyvä tuli tornistakin. Uusia portaita pitkin torniin pääsee nyt huonojalkaisempikin nauttimaan keväällä parhaille pesimämättäille saapuvista kurjista ja joutsenista, kesällä lapasorsan ja mustakurkku-uikun poikueista sekä syksyllä viklojen ja sirrien muuttoparvista matalan veden paljastamilla lieterannoilla.

30 Hannu Kauhanen

parkkipaikan kohta rannan vierustaa kulkevalla kävelytiellä. Kävely alkaa klo 10.00 kestäen parisen tuntia. Oppaana toimii retkikummi Suvi Sergejeff. 1.4. Perinteiset lokki-iltamat. Pyynikin rannasta, hotelli Rosendahlin kohdalta Jalkasaaresta on hyvät näkymät yöpyvien lokkien massaan, ja vesilintujakin löytynee. Paikalla opastusta klo 18.30 alkaen. Tule tutustumaan ilmiöön kokeneiden harrastajien johdolla! Päivämäärä on vaihtunut!

Tuoreet Enon lintukerholaiset odottavat jo kevättä ja yhteisiä linturetkiä.

Enossa käynnistyi lintukerho Tapio Piipponen Eno on Joensuuhun liittynyt entinen kunta Pohjois-Karjalassa. Enolaiset ovat aktiivisia luontoharrastajia ja paikallisen Enon luonnonystävät ry:n puitteissa on alueella edistetty lintuharrastustakin: osallistuttu Tornien taistoon, tehty erilaisia linturetkiä ja rakennettu linnunpönttöjä, usein hyvässä yhteistyössä Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (PKLTY) kanssa. Pari vuotta sitten PKLTY:n tuella Enossa järjestetty kevätkauden mittainen lintukurssi aktivoi linnuista kiinnostuneita enolaisia siinä määrin, että päätettiin perustaa oma lintuharrastusryhmä. Näin syntyi 1.10.2013 Enon lintukerho, joka toimii PKLTY:n paikallisryhmänä. Kerho sai tilat Enon seurakunnan ”Hyvänmielen Tuvalta” ja isompia tilaisuuksia varten on käytettävissä myös Enon entisen kunnantalon valtuustosali. Näissä tiloissa on hyvä kokoontua etenkin syksy- ja talviaikaan.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly

Sähköpostilista: MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@ yahoogroups.com. Saat takaisin sähköpostia, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu on 30 e/aikuiset, 10 e/alle 18-v. ja perheenjäsen puoleen hintaan. Kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat: 26.3. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Rexelin neuvottelutila klo 18.00, Varastokatu 8, Vaasa.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf oa@oa.fi. Ordförande Victoria Hallbäck 045 868 1008 vicha1982@gmail.com

Kerhomme on avoin kaikille halukkaille. Osallistujamäärä on vakiintunut tällä hetkellä 11–12 henkilöön. Osa oli PKLTY:n jäseniä jo ennestään, ja uusiakin on liittynyt. Syksyn kokoontumisissa käsiteltiin harrastusasioita monipuolisesti alkaen BirdLifen ja PKLTY:n tarjoamista palveluista. Perehdyimme myös alan kirjallisuuteen ja internetin tarjoamiin mahdollisuuksiin harrastuksen tukena sekä suunnittelimme tulevaa toimintaa. Kevätkaudelle on vireillä monenlaisia tapahtumia, kuten lokki-iltamat, pöllöretki ja esitelmä bongareista ja bongauksesta. Kevään ja muuttokauden alkaessa toimintamme painottunee monimuotoiseen linturetkeilyyn. Kerho kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen tiistai. Seuraava kokoontuminen on 18.3. klo 12 osoitteessa Niskantie 17 (Enon kylä). Lisätietoja kerhon toiminnasta ja kokoontumisista voi kysellä Tapio Piipposelta (p. 050 3418254, tapsapiipponen@gmail.com). Tervetuloa!

Jäsenmaksut/ Medlemsavgift 2014:

Verkkosivut:

Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Tapahtumat/Evenemang:

Sähköpostilista:

9.4. Månadsmöte kl. 19 på OA, Österbottens museum, Museigatan 3 i Vasa. Program: Vad gömmer sig i OAs samlingar? Kom med så får du se!

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen sisäiseen tiedottamiseen, keskusteluun ja lintuhavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu sähköinen postituslista. Liity lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: PiLY-lista-subscribe@yahoogroups.com

26.4. Holkspikningstalko kl. 12–15 i Malax. Samling kl. 12:00 vid Nestes servicestation ”Pappadagis” i Yttermalax. Ta med egen matsäck (Brasa för korvgrillning finns). Förse dig också med egna verktyg (om du har) och fågelkikare. Kontaktperson: Karl Hamberg (050 566 3197, karl. hamberg@ely-centralen.fi) 3.5. Tornens kamp. Vill du delta i OAs lag vid Nojärv träsk i Petalax, kontakta Ditte Smeds-Weijola (040 937 1109, dittesw@hotmail.com)

Ajankohtaista/Aktuellt: Ta kontakt med chefen för Valsörarnas biologiska station, Niclas Fritzén (0503222347, nrfritzen@gmail.com) om du vill inventera häckfåglar på Valsörarna i sommar!

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Pirkanmaa

Sähköpostilista/Epostlista:

Yhteystiedot:

Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi. Puheenjohtaja Jukka T. Helin puheenjohtaja@pily.fi. puh 050 356 3231.

www.pily.fi/

Jäsenmaksut 2014: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 14.3. PiLY:n perinteinen pöllöretki bussilla. Lähtö Tampereen linja-autoaseman tilausajolaiturista kello 18.00. Paluu hieman puolenyön jälkeen. Hinta jäsenille 12 euroa, ei-jäsenille 17 euroa, nuorisojäsenille ilmainen. Retkelle voit ilmoittautua kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle tuija.m.palonen@gmail.com. 28.3. Sääntömääräinen kokous ja maaliskuun lintuilta. Kokouksessa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Ennen kokousta järjestetään klo 18.00 alkaen määrityskisa, jonka laatii viimekertainen voittaja. Paikkana on pääkirjasto Metson toinen kerros poikkeuksellisesti Martikainen-sali klo 18.00 alkaen. Tervetuloa! 29.3. Lintukävely Viinikanlahdella ja Arboretumissa. Kävelyn lähtöpaikkana on Takon soutustadionin itäpuoleisen

11.–13.4. Puutarhamessut Tampereella. PiLY:llä on oma osasto messuilla (A439). 19.4. Riekkoretki Kihniöön. PiLY:n ja Nokian lintukoulun yhteinen retki riekkosuolle kuuntelemaan riekon soidinta. Oppaana paikan päällä toimii Ilpo Lahtinen. Ilmoittautumiset kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle 040 021 6276. Lähtö Tampereelta klo 17.00 Hakametsän jäähallin parkkipaikan itäreunalta. Muut lähtöpaikat tarkentuvat myöhemmin. Kotisivuilla lisätietoja retkestä. 24.4. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä. Lähtö Satamarannantien parkkipaikalta klo 18.00. Oppaana PiLY:n retkikummi Kimmo Karppinen. 25.4. Huhtikuun lintuilta. MAALI-vastaava Petri Seppälä esittelee MAALI-hankkeen lopputuloksia ja maakunnan tärkeiksi lintualueiksi valittuja alueita. Lintuilta pidetään pääkirjasto Metson toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18.00 alkaen. 26.4. Pönttötalkoot Orivedellä Lyytikkälässä. Lyytikkäläntie 81 klo 10.00 alkaen. Ilmoittautumiset Eila Smolander 040 548 3209. 26.4. Perinteinen Pirkanmaan kierros. Lähtö Tampereen linja-autoasemalta tilausajolaiturista (nro 8, aseman takapihalla) klo 6.00, paluu noin klo 16.00. Kyytiin pääsee myös Lielahden Löytötavaratalon pihasta. Hinta 12 e jäsenille, 17 e muille. Nuorisojäsenille retki on ilmainen! Oppaina Olavi Kalkko ja Petri Seppälä. Ilmoittautumiset Tuija Paloselle tuija.m.palonen@ gmail.com tai kotisivujen kautta. Kerro tuletko kyytiin Lielahdesta vai linja-autoasemalta. 27.4. Muutontarkkailua Nokian Alasenlahdella klo 10.00 alkaen. Oppaina Jukka T. Helin ja Nokian Lintukoulusta Anne Viitalaakso. PiLY:n ja Nokian Lintukoulun yhteinen tapahtuma hyvällä lintupaikalla. Tapahtuma sopii erityisesti lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille. Kaikki tervetuloa! 3.5. BirdLife Suomen valtakunnallinen Tornien taisto klo 5–13. Mistä tornista havaitaan eniten lintulajeja? Tervetuloa tutustumaan lintuharrastukseen yhdistyksen joukkueiden torneille Pirkkalan Pappilan tornille ja Oriveden Pappilanniemeen Valkosiipi-tornille. 6.5. Lintukävely Iidesjärvellä. Lähtö järven länsipäästä Lokintaival klo 18.00. Keväinen Iidesjärvi on aina mainio retkikohde. Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Olavi Kalkko. Kävely sopii mainiosti perheille, uusille jäsenille ja lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville. Kaikki tervetuloa! 10.5. Lintutornitapahtuma Orivedellä Pappilanniemessä. Lintuharrastajat haluavat auttaa kaikkia Pappilanniemen Valkosiipi-lintutorniin kapuavia lintujen havainnoinnin alkuun klo 9–12 välisenä aikana. Satamarannantieltä, vähän ennen Hiedan uimarantaa olevalta P-paikalta on opasteet lintutornille. 11.5. Äitienpäivänä linturetki Seitsemisessä. Lisätietoja myöhemmin kotisivuilta. Järjestäjät: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ja Metsähallituksen luontopalvelut. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Ajankohtaista: PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suoleje pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla. Poliisihallitus on myöntänyt Luonnonperintösäätiölle rahankeräysluvan 28.6.2013 päätöksellään nro 2020/2013/1186. Lupa on voimassa 1.9.2013–31.8.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj Hannu Lehtoranta, hannu. lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607. Jäsenja tiedotussihteeri Tarmo Sotikov, tarmo. sotikov@gmail.com, p. 050 529 1539.

Verkkosivut: www.pklty.fi

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskoen@uef.fi.

Tapahtumat: Maaliskuussa petolintuharrastajien tapaaminen, pönttötalkoot Joensuussa ja yhdistystapahtuma Lieksassa. 26.3. PKLTY kevätkokous klo 18.00 Metsäkeskuksen kokoustilat Siltakatu 20 B, sääntömuutoskäsittely. 2.4. Lintuja ja laulua, Kiihtelysvaaran suojapirtti, Kiihtelysvaaran laulukerho ja PKLTY. 26.4. Toritapahtuma, pönttömyyntiä ym. Joensuun tori. Huhti–toukokuussa Joensuun lintukävelyt, ohjatut linturetket yleisölle. Tarkemmat tiedot tapahtumien ajankodasta www.pklty.fi

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, pj Esa Aalto, esaalto@ hotmail.com, puh. 040 865 2926.

Verkkosivut: www.pply.fi. www.facebook.com/pages/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen -yhdistys-ry/121238024598180

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists.oulu. fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 34 e/22 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 29 e/17 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Kuukausikokoukset pidetään Oulun yliopistolla Linnanmaalla alkaen klo 18.00.

Tiira-lehti

1 | 2014

Sali ilmoitetaan ennen kokousta yhdistyksen internet-sivuilla ja sähköpostilistalla. PPLY:n kuukausikokouksia voi seurata myös etänä, ohje löytyy osoitteesta: www.oulu.fi/biology/EH/pply.htm

26.4. Retki Lapinlahdella. Kokoontuminen Linnansalmen lintutornilla klo 9.00. Oppaana Riitta Rajala 050 376 3758 ja Asta Lähdesmäki 050 562 3935. Kysy Kuopion kyydeistä Astalta.

26.4. Linnunpönttömyynti ja PSLY:n esittelytilaisuus Simolin Oy:n kevätpäivillä Porvoossa (Simolinintie 3) klo 9–14.

9.4. Kuukausikokous. Petoilta.

27.4. Opastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9.00–12.00.

Ajankohtaista:

19.4. Kevätmuutontarkkailu. 25.4. Liminganlahden Lintuvisa 2014 peruskoululaisille ja lukiolaisille Liminganlahden lintuluontokeskuksessa klo 9–15. 26.4. Hanhiretki Liminkaan ja Tyrnävälle polkupyörillä ja bussilla. 3.5. Tornien taisto. PPLY:n joukkue osallistuu Lumijoen Sannanlahden tornissa. 9.–11.5. Lasten (4.–6. lk) lintuleiri Tauvon lintuasemalla. 14.5. Kuukausikokous.

Paikallisjaostot: Raahen seudun lintuharrastajat (Surnia). Oulujokilaakson lintuharrastajat (www. oulujokilaaksonlinnut.info/; Teemu Saarenpää p. 040 763 6780, Veli-Pekka Honkanen p. 040 029 9398). Oulaisten lintuharrastajat (www.kotinet.com/ves/ linnut/birds.html). Taivalkosken lintuharrastajat (linnusto.taivalkoski.fi/alku.html)

PohjoisSavo

27.4. Opastusta Riistaveden Keskimmäisen tornilla klo 9.00–13.00. Oppaana Pertti Räsänen, p. 040 764 5458. 1.5. Lintuyhdistys Kuikan 40-vuotisjuhlatapahtuma Riistaveden Keskimmäisellä ja Tuusniemen Koivulahden laavulla. Tarkempi ohjelma huhtikuun alussa kotisivuilla, Facebookissa ja Kuikkalistalla. Nettiyhteyden puuttuessa pyydä ohjelma Asta Lähdesmäeltä, p. 050 562 3935. 3.5. Tornien taisto ja Kuikan oma alueellinen Taesto klo 5.00–13.00. Ilmoittautumisohjeet Taestoon löytyvät kotisivuilta lähempänä tapahtumaa. 10.5. Retki Nilsiään Palonurmen lintupaikoille. Lähtö Siilinjärveltä Patakukkulan p-paikalta klo 7.30. Oppaana Eelis Rissanen, 050 569 9091 ja Juankoskelta Juha Väätäinen, 044 562 0613. Tapahtumia voi tulla lisää, seuraa kotisivuja! Pukeudu retkille aina säänmukaiseen vaatetukseen ja varaa lämmintä vaatetta vielä reppuun. Eväät ja kimppakyytiraha kuuluvat myös retkivarustukseen.

3.5. Tornien taisto. Monet alueen tornit ovat miehitettyinä klo 5–13. Ekopinnakisa on käynnissä 1.1.–31.10. ja kisa-alueena PSLY:n toimialue (lisätietoja ja yhdistyksen verkkosivuilla). Kevään suunnitelmiin kuuluu myös lintukuvailtoja. Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@edu.lahti.fi, p. 040 097 2421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, 040 508 0492.

Verkkosivut: www.phly.fi

Sähköpostilista: Yhdistyksellä on jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jossa välitetään ajankohtaisia lintuhavaintoja ja tiedotetaan jäsenistöä. Ohjeet liittymisestä yhdistyksen verkkosivujen kautta kohdasta Yhdistys, Lintuverkko.

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2014:

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj Mikko Pärssinen, 040 967 4008, mikko.parssinen123@ gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Mäkeläinen, 040 097 2037, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 10 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 6 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Verkkosivut:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Kuikkalista, liittymisohjeet löytyvät kotisivuilta.

Jäsenmaksut 2014: Varsinaiset jäsenet 25 e , nuoret alle 18 v. 13 e , perhejäsenet 5 e , kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 14.3. Pöllöretki Iisalmessa. Lähtö klo 20.00 Luontomuseon edestä, Kirkkopuistonkatu 9. Oppaana Jarmo Yliluoma, p. 040 721 2618. Maaliskuussa pöllöjen kuunteluretki Varkaudessa. Lähtö klo 18.00 Käpykankaan Severiltä kimppakyydein. Yhteydenotot pöllöopas Timo Immonen p. 040 037 1736. Pöllöretkiä suunnitteilla maaliskuun loppupuolella myös Kuopiossa, tarkempi ajankohta ilmoitetaan kotisivuilla sää- ja pöllötietojen täsmentyessä lähempänä ajankohtaa. Luvassa mm. pöllöhiihto järven jäällä Kuopion Neulaniemen kärjestä (kysy Mikko Pärssinen, 040 967 4008). 29.3. Lintuharrastuspäivä Kuopion museon kokoushuoneessa 10.30–14.00. Esitellään yhdistyksen toimintaa, lintuharrastusvälineitä ja vastataan yleisön kysymyksiin. Klo 11.00 ja 13.00 kuvaesitykset lintujen tunnistamisesta. Päivään osallistuneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. 16.4. Iltaretki Kuopion Puutossalmelle. Kimppakyyti lähtee Kuopion musiikkikeskuksen p-paikan eteläpäästä klo 17.00. 17.4. Opastusta Joroisten Pasalan lintutornilla klo 17.00–19.00. Oppaana Eino Repo, p. 040 845 4983.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry., psly@ birdlife.fi, pj. Juha Tuomaala, juha.tuomaala@pp.inet.fi, puh. 040 551 6932, jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly www.facebook.com/pages/Porvoonseudun-Lintuyhdistys-ry/150766148293231

Sähköpostilista:

Tapahtumat: 20.3. Lokki-ilta Asikkalan Pulkkilanharjun Karisalmessa klo 17.00. Oppaana Tapani Saimovaara. 25.3. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous ja lintuilta klo 18.30, Lahden kaupungin ympäristöneuvonnan tiloissa, Vesijärvenkatu 27. Kokouksen jälkeen nimetään PHLY:n vuoden 2013 lintuharrastaja, metsätietopäällikkö Jukka Kiviluoto Suomen metsäkeskuksesta kertoo metsien suojelusta ja Petri Koivisto kertoo kokemuksista EKO-pinnarallistaan. 17.4. Lintukävely Kariniemen puistossa. Lähtö klo 17.00 Lahden satamasta Karirannan kahvilan edestä. Oppaana Petri Kuhno. 26.4. Hanhi-retki Orimattilan Artjärvelle ja Kurunkulmalle. Tarkka aikataulu tiedotetaan yhdistyksen internet-sivuilla ja lintuverkossa. 29.4. Lintuilta Lahden satamassa yhteistyössä Lahden ympäristöpalveluiden kanssa alkaen klo 17.00. Tilaisuudessa mm. kiikareiden ja kaukoputkien esittelyä, linnunpönttöjä, lintumaalausta ja ympäristöauto. 3.5. Valtakunnallinen tornien taisto klo 5–13. Tervetuloa kannustamaan yhdistyksen joukkuetta Lahden Luhdanjoen lintutornille.

Työhyvinvointia

lintuharrastuksesta

Päivi Nousiainen ja Arja Keskinen-Ruoppila Työpaikkamme Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän lintukerho syntyi vuonna 1996, kun Arja Keskinen-Ruoppila kyseli työpaikalta linturetkiopettajaa. Opettajaa ei löytynyt, mutta Arja saikin sen sijaan retkilleen mukaan innokkaita oppilaita. Naisvaltainen porukkamme valitsi syntyneen harrastuskerhon nimeksi hirtehisesti Keskussairaalan lintumiehet. Edelleen suurin osa jäsenistä on naisia, mutta on joukossa muutamia miehiäkin. Alkuperäinen kahdeksan hengen ryhmä on nyt kasvanut noin 50 jäsenen sähköpostilistaksi. Aktiivisemmin harrastavia on parikymmentä ja suurin osa on liittynyt myös Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (PHLY) jäseniksi. Keväin ja syksyin koluamme yhdessä lähialueen varmat lintukohteet. Ohjelmassa ovat myös perinteiset pöllö-, koskikara-, kevätmuutonseuranta- ja yölaulajaretket. Pidempiä retkiä järjestetään yleensä pari kertaa vuodessa. Olemme käyneet muun muassa Virossa, Jurmossa ja Yyterissä. PHLY:n aktiiviharrastajien joukosta olemme aina tarvittaessa saaneet asiantuntevia oppaita retkille. Kilpailut eivät yleensä kuulu toimintaamme, mutta leikkimielinen Tornien taisto sopii meille ja olemme osallistuneet taistoon Hollolan Lahdenpohjan tornilla. Työnantajamme suosii vapaa-ajan harrastuksia. Lintukerho on yksi yli 20 harrastuskerhostamme, joiden toimintaa yhtymä tukee henkilökuntayhdistyksen kautta. Tukirahoilla on hankittu muun muassa lintukirjallisuutta, kiikarit ja kaksi kaukoputkea koko henkilökunnan käyttöön. Lintuharrastus on mukava tapa olla yhdessä samanhenkisten työkavereiden kanssa ja liikkua luonnossa. Harrastaessa ei puhuta työasioista ja stressit unohtuvat. Tosin kerran kevätretkellämme Ahvenanmaalla tuli tiukka paikka: näimme mustakurkku-uikun munivan ja jännitimme, sujuuko kaikki hyvin. Onneksi olisi ollut hoitohenkilökuntaa lähellä, jos apua olisi tarvittu! Nykyisin korostetaan työhyvinvointia. Koemme, että lintuharrastus auttaa meitä työssä jaksamisessa. Joko teidän työpaikallanne on lintukerho?

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry, rslh@birdlife.fi. Puheenjohtaja Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, 040 839 5543. Jäsensihteeri Marja Salin, marja. salin@dnainternet.net.

Verkkosivut: www.rslh.info/

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com

10.5. Kahlaaja-retki Hollolan ja Nastolan lintuvesille. Tarkka aikataulu tiedotetaan yhdistyksen internet-sivuilla ja lintuverkossa.

Jäsenmaksut 2014:

Ajankohtaista:

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v.)13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Vuoden 2013 lintuhavainnot pyydetään ilmoittamaan viipymättä Tiiraan havaintokatsauksen laatimista varten.

Tapahtumat:

Osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä kannattaa ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle. Postiosoite: Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki, p. 09 4135 3300, toimisto@birdlife.fi. Ilmoituksiin tulee merkitä, että kyse on PHLY:n jäsenyydestä.

RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

14.–15.3. Pöllöretki. Lähtö Porvoosta, reitti tarkentuu myöhemmin.

19.4. Opastusta Rautalammin Tyyrinvirran tornilla klo 9.00–13.00. Oppaana Sanna Mäkeläinen, p. 040 097 2037.

27.3. Sääntömääräinen kevätkokous, Porvoon Amarillossa klo 18.30 alkaen.

20.4. Opastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9.00–2.00. Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit.

Huhti-toukokuussa opastuksia Koddervikenin lintutornilla, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle. 6.4. Lintukoulu. Uotilan nuorisotalo klo 16.30. Aiheena lintujen kevätmuutto. 6.4. Lintuilta. Uotilan nuorisotalo klo 18.00. Mikko Kataja esittelee harrastajille optiikkaa; paikalla mukava valikoima kiikareita ja kaukoputkia. Kahvitarjoilu. 17.4. Lintutorni-ilta. Unajanlahden lintutorni klo 18. Tervetuloa seuraamaan kevään edistymistä oppaan johdolla! 24.4. Lintutorni-ilta. Otajärven lintutorni klo 18. Tervetuloa seuraamaan kevään edistymistä oppaan johdolla! 3.5. Tornien taisto. RSLH:n yhdistysjoukkueet opastavat yleisöä Unajanlahden ja Kauklaistenjärven lintutorneilla klo 5–13.

Ajankohtaista: Huhtikuussa järjestetään hanhiretki Eurajoella sekä opastettu kevätmuutontarkkailu alueen lintutorneilla, ja toukokuussa kevätretki Kristiinankaupunkiin. Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan

Focus Focus Ultra 8x42 Focus 8x43ED

225,00 349,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x43 ED

430,00 445,00 607,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 *Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV Kowa 8x32BD

235,00 450,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42 Leica Ultravid 8x42BR HD

585,00 1 198,00 1 850,00

Meopta Meopta Meostar 10x42 B1

989,00

Nikon Nikon Monarch 5 8x42 Nikon Monarch 5 8x42 Nikon Monarch 7 8x30 Nikon Monarch 7 8x42 Nikon 8x42EDG

390,00 420,00 295,00 559,00 1 590,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42 EXWP I (tarj.)

89,00 105,00 195,00 215,00 299,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio Pentax 8,5x21 Papilio

149,00 159,00

Swarovski *Swarovski 8x25 CL pocket *Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL *Swarovski 8x42 SLC Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 8x42 EL Range

639,00 680,00 930,00 1 549,00 2 199,00 2 289,00 2 379,00 2 430,00 2 695,00

Zeiss Zeiss 8x42 Conquest HD Zeiss 10x42 Conquest HD Zeiss 8x42 Victory HT Zeiss 10x42 Victory HT

1 059,00 1 095,00 2 100,00 2 199,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x 1490,00 Kite KSP80HD+25-50x 2390,00 Kowa TSN601+30x 845,00 Kowa TSN883+25-60x 2 725,00 Leica APO-televid 82+25-50x 2 549,00 Meopta Meostar 82HD+20-70x 1 998,00 Opticron ES80GA ED+20-60xSDL 1 200,00 Swarovski ATX95+30-70x 3 400,00 Swarovski ATX85+25-60x 3 100,00 Zeiss Diascope 85+20-75x+laukku 2 590,00

Jalustat

Berlebach 342 puu Gitzo GT3541L hiilikuitu Manfrotto 500AH videopää Manfrotto 502AH Manfrotto 055XB+128RC yhd. Manfrotto 055CX3+500AH tarj. Sirui M3204X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää Velbon Geo N635D

Muuta kivaa

Suomen rengastusatlaksesta löydät vastauksen moniin lintujen muuttoon liittyviin kysymyksiin; minne linnut muuttavat, milloin ne muuttavat, kuinka nopeasti ne matkaavat ym. Sivuja 556. Hinta 42,00

293,00 795,00 139,00 185,00 209,00 409,00 415,00 179,00 280,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 9,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00

Tule tutustumaan Swarovskin uusiin tuotteisiin SLC, CL ja ATX käy myös sivustollamme www.suomenlintuvaruste.com

Suomenkieliset kirjat

Bongaa lintu Lajiluettelo 12. Painos Lapsen oma lintukirja Kuisma Laululinnut CD Linnut äänessä, pieni, Pedersen Lintuopas Svensson ym. Luonto soi osa 13 Hallikainen Metsän tarina Siitonen Neidonkorennot Karjalainen Perhosten vuosi Mustonen Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen Suomen käärmeet ja liskot Suomen rengastusatlas Vuoden lintukuvat, tarjous

Ulkolaiset kirjat

Ibis 12,00 5,00 19,90 39,00 29,00 18,00 20,00 39,00 35,00 32,00 25,00 37,00 42,00 10,00

Advanced Bird Id Handbook Duivendjik 35,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Birds of Dominican rebublic and Haiti Latta 42,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 Birds Horn of Africa Fanshawe 42,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds of New Zealand, Hawaii, Central and West Paciﬁc Perlo 42,00 Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 4. p 75,00 Birds of Peru Schulenberg ym. 49,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birdwatching Guide to S-E Brazil 20,00 Boreal Owl Korpimäki 85,00 Catching the bug 39,00 Cotingas and Managins 79,00 Crossley ID guide Crossley 39,00 Cuckoos of the World Erritzoe 79,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 *Finding Birds in Mallorca Gosney DVD+vihkonen 30,00 *HBW Special Volume 149,00 *Looking for Goshawk Jameson 24,00 Nature Guide Spanish Pyrenees and Steppes of Huesca-Spain 29,00 Nature Guide Eastern Rhodopes -Bulgaria and Greece 28,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 Reed Warblers Leisler 69,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 Snowy Owl, Potatov 64,00 Svenska Trollsländeguiden 32,00 Waders of Europe, Asia and North America Message 42,00 Vogelstimmens Europas MP3, englantilaisin nimin 69,00 *World rarest Birds, Hirschfeld 49,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia. Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin. Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Petrel

Lynx HD

Aika ripustaa pöntöt puihin. Meiltä löydät runsaasti erilaisia malleja.

Compact

Kiten optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa. Varaosien vaihdettavuuteen on kiinnitetty erityishuomio, mikä pidentää käyttöikää.

www.lintuvaruste.ﬁ tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme. Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

Tiira-lehti

1 | 2014

yhdistyksen verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja paikallislehdissä!

Verkkosivut: www.saunalahti.fi/retki/linnut/

Sähköpostilista:

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys, ply@ satakunnanlinnut.fi Puheenjohtaja Heli Perttula, heli. perttula@dnainternet.net. Varapuheenjohtaja Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 12.4. Hanhi- ja vesilinturetki. Oppaina yhdistyksen jäseniä. Tarkempia tietoja myöhemmin PLYverkossa ja kotisivulla. 16.4. Lintuilta. Porin Etelärannan lintutorni klo 18. Yhdistyksen ylimääräinen kokous klo 17.45, aiheena yhdistyksen sääntöjen muuttaminen. 3.5. klo 05–13 Tornien taisto. Muista tapahtumista ilmoitellaan verkkosivuilla.

Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2014: 22 e, alle 15-vuotiaille 15 e ja perhejäsenmaksu 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e.

17.–21.4. Pääsiäisretki Ahvenanmaalle. Retkelle mahtuu 7 osallistujaa. Lisätietoja: jsplindy@gmail.com.

Tapahtumat:

22.4. Iltaretki Laajalahdelle. Lähtöpaikka Konemiehentien ja Sähkömiehenpolun kulmaus lintutornin opastuskyltin luona klo 18.00. Paluu noin klo 21.00. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: tuukka_dunkel@hotmail.com

15.3. Pöllöretki Kauhajoella. Käydään kuuntelemassa kevätöisen metsän tunnelmaa. 12.4. Hanhipeltoretki Kauhajoella. Tutustaan hanhipeltojen kevätmuuttajiin. Toukokuun alku, linturetki Teuvalla. Tutustutaan kevään lintuihin ja lintuharrastukseen. Kaikkien päivien tarkemmat tiedot ilmoitetaan yhdistyksen nettisivuilla.

Ajankohtaista: Suupohjassa kerätään myös tänä keväänä tehostetusti materiaalia alueemme lintupaikoista. Kaikki tiedot voi ilmoittaa Tiiraan tai aluevastaavalle. Erityisen arvokkaita ovat havainnoista tehdyt reviiritulkinnat.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

www.sslty.fi

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu on 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut). Perheenjäsenmaksu on 5 e, pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta on 20 e. Kannatusjäsenmaksu on 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 19.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. 3.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n nettisivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry., sply@saunalahti.fi. Puheenjohtaja Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, 040 831 5440. Aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka. iivonen@netti.fi, 050 574 0150

3.4. Kuukausikokous ja sääntömääräinen kevätkokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18. 12.4. Retki Porkkalaan. Lähtö klo 07.00 Sibeliusakatemian edestä (P-Rautatienkatu 9), paluu samaan paikkaan n. klo 18.00. Hinta 15/20 e (jäsen/ ei-jäsen), nuoret 5/10 e. Ilmoittautuminen: j.sarvala@wippies.com

Suomenselkä Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Matti Aalto, puheenjohtaja@sslty.fi, 040 574 3645.

(jäsen/ei-jäsen), nuoret 5/10 e. Ilmoittautuminen: jonsu_t_@hotmail.com.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Verkkosivut: www.tringa. fi, Pj. Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@ tringa.fi, p. 044 512 0757, Järjestösihteeri Otso Häärä, jarjestosihteeri@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 35 e. Koululaiset ja opiskelijat 20 e. Perhe/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e. Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

Tapahtumat: 15.3. Pöllöretki Myrskylään. Lähtö klo 17.00 Sibeliusakatemian edestä (P-Rautatienkatu 9), paluu samaan paikkaan n. klo 2.00. Hinta 25/30 e

24.4. Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle. Lähtöpaikka luontopolun alku Jokisuuntien eteläpäässä (Pornaistenniemi) klo 18.00. Paluu noin klo 21.00. Ei ilmoittautumista, lisätietoja: otso.haara@helsinki.fi. 26.4. Hanhiretki Ridasjärvelle ja Pukkilan Kanteleelle. Lähtö klo 07.00 Sibeliusakatemian edestä (P-Rautatienkatu 9), paluu samaan paikkaan n. klo 18. Hinta 25/30 e (jäsen/ei-jäsen), nuoret 5/10 e. Ilmoittautuminen: roland. vosa@helsinki.fi. 3.5. Retki Hankoon. Lähtö klo 7.00 Sibeliusakatemian edestä (P-Rautatienkatu 9), paluu samaan paikkaan n. klo 19. Hinta 25/30 e (jäsen/ei-jäsen), nuoret 5/10 e. Ilmoittautuminen: jsplindy@gmail.com. 4.5. Vestran Vitonen. Lähtö klo 08.00 Vestrantie, runsaat 3 km Vanhalta Hämeenlinnantieltä länteen, bussipysäkin ”Vestranmäki” kohdalla. Paikalle ennättää suunnuntaiaamun ensimmäisellä 43lla (Vantaan sisäinen linja Myyrmäki-Vestra). Paluu noin klo. 11.00. Kevätsunnuntaiaamun linturetki Länsi-Vantaan metsään laululintuja etsimään. Retki sopii hyvin lintuharrastuksen vasta-alkajille. Ei ilmoittautumista, lisätietoja: j.sarvala@wippies.com. 7.5. Iltaretki Suomenojalle. Lähtö klo 18.30 Finnoon altaan pohjoinen parkkipaikka, Hyljeluodontie. Paluu n. klo 20.30. Ei ilmoittautumisia, lisätietoja: tuukka_dunkel@hotmail.com. 8.5. Toukokuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18. 9.–11.5. Arktikaretki Rönnskärin lintuasemalle. Lähtö klo 18.00 Porkkalan satama, paluu su ilta. Hinta 20 e (asemamaksu Rönnskärin aseman tilille). Ilmoittautuminen roland.vosa@ helsinki.fi. HUOM! Saari sijaitsee puolustusvoimien alueella, kulkulupia varten ilmoita retki-ilmoittautumisen yhteydessä koko nimesi, syntymäaikasi ja osoitteesi. 10.5. Retki Viikkiin. Lähtö klo 06.00 Gardenian edusta Koetilantie 1, paluu n. klo 12. Ei ilmoittautumista, lisätietoja: otso.haara@helsinki.fi.

Ajankohtaista Torniopastukset jatkuvat ja laajenevat. Viime vuonna Tringan tornioppaat miehittivät torneja Helsingin Vanhankaupunginlahdella ja Espoon Laajalahdella. Paljon kiinnostuneita jäseniä ja ei-jäseniä kävi torneilla havainnoimassa ja kyselemässä. Hyviä havaintojakin tehtiin: esimerkiksi muuttohaukka havaittiin useasti, myös maakotka, valkoselkätikka ja useita pussitiaisia. Torniopastuksia on tarkoitus nyt tulevana keväänä laajentaa ympäri Tringan aluetta. Näistä tulee vielä lisätietoa myöhemmin tringa-verkkoon ja Facebookiin. Tule mukaan!

Alueuutisia Merisirriennätys Jurmossa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) ylläpitämällä Jurmon lintuasemalla tehtiin rengastushistoriaa, kun syksyn 2013 aikana renkaan sai jalkaansa yhteensä 56 merisirriä. Aseman aiempi ennätys ylittyi 15 yksilöllä. Paras päivä oli 5.11., jolloin rengastettiin huimat 18 merisirriä. Hieno tulos on aktiivisten rengastajien ansiota – kiitos heille! Kim Kuntze (TLY)

Oikeus hylkäsi KPLY:n valituksen Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (KPLY) on huolissaan merilokin ja selkälokin suotuisan suojelutason säilymisestä. Suomen riistakeskus myönsi vuonna 2011 kahdelle taholle Kokkolan Kälviällä poikkeusluvat yhteensä 90 meri- ja 140 harmaalokin tappamiseen pesimäaikana. KPLY valitti päätöksistä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, mutta helmikuussa 2014 KHO hylkäsi valitukset perusteinaan muun muassa vesilintujen pesinnän suojeleminen ja turkistarhoille aiheutuvien haittojen estäminen. Merilokkeja pesii koko KPLY:n alueella vain noin 10 paria ja on todennäköistä, että poikkeusluvilla ammutaan myös uhanalaisia selkälokkeja. Mika Kumpulainen (KPLY)

Pirkanmaalla selvitettiin lintulajiston esiintyvyyttä Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (PiLY) selvitti vuosina 2012–2013 alueensa lintulajien esiintyvyyttä Maakunnan kartoitus (MAAKA) -projektissaan. Projektissa jatkettiin edellisessä lintuatlaksessa erinomaisen kartoitustason alle jääneiden atlasruutujen kartoitusta. Maastokartoituksin ja haastatteluin kaikki 113 atlasruutua saatiinkin nousemaan erinomaiselle kartoitustasolle. Aineiston perusteella on nyt voitu muun muassa laatia alueen kaikkien lajien luotettava yleisyyslista sekä tarkentaa useiden lajien levinneisyysrajoja Pirkanmaalla. Projektin vastuuhenkilönä toimi Ilkka Sahi (p. 040 539 1001). Tuija Palonen (PiLY)

Laukaan Lapinjärvelle talkoiltiin uusi lintutorni Tiensä päähän tullut Laukaan Lapinjärven lintutorni purettiin kesällä 2012, ja reilun vuoden ajan järveä tarkkailtiin maan tasalta. Joulukuussa 2013 paikallisen Hohon kyläyhdistyksen aloitteesta vanhan tornin kiville nousi kuitenkin lopulta uusi, entistä hieman suurempi torni yhteistyössä Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (KSLY) kanssa. KSLY vastasi pääosin talkoiden kustannuksista. Ilman yhdistysten yhteistyötä Lapinjärveä kiikaroitaisiin jatkossakin maasta. Lämmin kiitos kyläyhdistyksen väelle ja KSLY:n talkoolaisille! Heikki Helle (KSLY)

34 Petri Vainio

BirdLife Suomi ry

Nro 1 19. vuosikerta ISSN 1238-9676

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2014

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 1 e / palstamm, yksivärinen

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 11 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

26 500 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2014 neljänä numerona: 14.3., 16.5., 5.9. ja 5.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Vaskijärven luonnonpuistossa

paikattiin nevaa

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi (vuorotteluvapaalla) Vt. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

Markkinointipäällikkö Sinikka Kunttu

Painos

Talkoilla syntyneet viisi patoa hidastavat veden poistumista ja edistävät suon toipumista ojituksesta.

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen, siviilipalvelusmies Olli Reunanen Puheenjohtaja Johan Hassel

Petri Vainio Kun Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) aktiivien joukossa heräsi konkreettisen tekemisen tarve, Metsähallituksen edustajilta tiedusteltiin, olisiko sopivaa suokohdetta ennallistettavaksi. Talkoille oli kysyntää ja kohteeksi valikoituivat tukkimista kaipaavat ojat Vaskijärven luonnonpuiston lounaisosassa Kaukosuolla. 1930-luvulla vangeilla kaivatetut ojat vahingoittivat luonnonpuiston soitten luontaista vesitaloutta ja neva oli hyvää vauhtia rämettymässä. Kohteet soveltuvat huonosti koneelliseen ennallistamiseen, sillä ne ovat herkän ja vetisen maaston takana. Kun patojen tarpeellinen määrä ja otollisimmat paikat olivat selvillä, luonnonpuiston alueelle saatiin liikkumis- ja patoamislupa. Viime syyskuun ensimmäisenä päivänä TLY:n ja muiden paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten 19 innokasta talkoolaista kokoontui Vesiraumanmäen laavulle, josta oli määrä ottaa yhteiset työkalut ja eväät omien lapioitten oheen ja siirtyä patoamiskohteisiin. Sää suosi, aurinko pilkis-

teli, ja hiki tuli jo luonnonpuiston poluttomilla rämeillä kulkiessa ja upottavista hetteiköistä ylös kavutessa. Patoaminen toteutettiin noin neljän hengen ryhmissä. Rämemäntyjä kaadettiin ja upotettiin patojen tukirakenteiksi. Turvetta siirrettiin suolta padoksi. Lapioitakin vääntyi, mutta patoja syntyi. TLY:n puheenjohtaja Raimo Hyvösen lupaus, ettei talkoissa pärjätäkseen tarvitse tietää mitään patoamisesta, osoittautui todeksi. Kirjoituspöytätyöläiset ja opiskelijat loivat päivän aikana puolenkymmentä esteettisesti kelvollista ja ilmeisen toimivaa patoa. Talkoot olivat puheenjohtajan mukaan menestys: ”Olen todella tyytyväinen. Kaikki sovitut viisi patoa syntyivät, eikä vahinkoja sattunut. Ensi vuonna kannattaa kuitenkin muistaa, ettei ota marketin halvinta tai toiseksi halvinta lapiota suotalkoisiin!” Palautteen mukaan myös talkoolaiset pitivät kokemusta miellyttävänä ja liki kaikki lupasivat osallistua tuleviinkin patoamisiin. Kaukosuo kiittää.

Toimisto

Annankatu 29 A 16 Helsinki

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille. Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Notandum Oy, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry, valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com, puheenjohtaja Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, 040 502 5023. Jäsensihteeri Ville Työppönen, ville. tyopponen@gmail.com, 040 063 6450.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh www.facebook.com/groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat/

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/neo/groups/laniusverkko/info

Jäsenmaksut 2014: Aikuisilta 16 e ja alle 18-vuotiailta 8 e.

Tapahtumat: 19.3. VLH:n sääntömääräinen kevätkokous Myllypirtillä Valkeakoskella, osoite Myllykatu 7, alkaen kello 18.00. Sääntömääräisten asioiden lisäksi on luvassa kevyt katsaus menneeseen talveen VLH:n lintukuvaajien kuvien muodossa. Kokouksessa on tarjolla kahvia/teetä ja kahvileipää. Tervetuloa!

23.3. Talkoot Vallonjärven lintutornilla Valkeakoskella, alkaen kello 9.00. Tällä kertaa kyseessä savotta, eli puiden kaatoa, oksien karsimista ja runkojen pinoamista, tavoitteena avata näkymät tornista Vallonjärvelle. Tervetuloa! 6.4. Talkoot Ritvalan Vähäjärven lintutornilla Valkeakoskella, alkaen kello 9.00. Pusikon raivaaminen Vähäjärven rantaniityltä tornin edustalta. Raivaussahat ja vesurit mukaan. Tervetuloa! (Huom! nämä talkoot voivat olla jo aiemmin, tietoa ainakin Laniusverkossa ja Facebookissa.) 8.4. Lintuilta Myllypirtillä Valkeakoskella, osoite Myllykatu 7, alkaen kello 18.00. Lintuillan ohjelmassa on luvassa Juha Leuhtosen hienoja kuvia kotimaisista linnuista. Kuvaesityksen lisäksi tiedotetaan yhdistyksen ajankohtaisista hankkeista, toiminnasta ja loppukevään muusta ohjelmasta. Tapahtumassa on tarjolla kahvia/teetä ja kahvileipää. Tervetuloa! 3.5. Tornien Taisto 2014. BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi

ja kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tornien taisto järjestetään vuosittain toukokuun alussa, ja siihen voi osallistua kuka tahansa. VLH:n yhdistysjoukkue osallistuu taistoon Vallonjärven tornilla. 7.5. Lintukävely Valkeakosken Kirjaslammella keskiviikkona klo 17.00–noin 19.00, aiemminkin voi kävelyltä poistua. Kokoontuminen Kirjaslammen parkkipaikalla. Ottakaa mukaan omat kiikarit, jos teiltä sellaiset löytyy. Oppaina toimivat Valkeakosken Lintuharrastajien retkikummit. 9.5. Kuva- & saunailta Pikku-Herityssä. Luvassa lintuja luontokuvia, leppoisaa jutustelua ja hyviä löylyjä sekä talviturkin kastamista!

Ajankohtaista: VLH täyttää tänä vuonna 40 vuotta! 7.6. pidetään Valkeakosken Lintuharrastajat ry:n 40-vuotisjuhlat Iso-Herityssä Valkeakoskella... Retki, hyvää ruokaa ja juomaa, monenlaista ohjelmaa luvassa, illalla saunomista. Osallistumismaksu tulee olemaan arviolta 10 e ja kutsut lähtevät nykyisille jäsenille sekä perustajajäsenille kevään aikana. Lisätietoja tapahtumasta myöhemmin yhdistyksen kotisivuilla, Laniusverkossa, Facebookissa ja jäsenille lähtevässä sähköpostiviestissä tai kirjeessä.

Tiira-lehti

1 | 2014

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Puheenjohtaja Raimo Hyvönen puheenjohtaja@tly.info 045 673 1271. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi 09 4135 3300

Verkkosivut: Yhdistyksen verkkosivujen osoite: www. tly.info. Yhdistyksen facebook-sivun osoite: www.facebook.com/pages/ Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25v.) 20 e, perhejäsen 11 e.

tlynuoriso-subscribe@yahoogroups.com. Viestejä listalle voi liittymisen jälkeen lähettää osoitteeseen tlynuoriso@yahoogroups.com. Listalla tiedotetaan tulevista tapahtumista ja käydään vapaamuotoista keskustelua lintuihin liittyen. Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen nettisivujen tapahtumakalenterista. Jaoston puheenjohtajan Kim Kuntzen tavoittaa puhelimella numerosta 050 343 2181 tai sähköpostilla osoitteesta nuoriso@tly.info.

Ajankohtaista: Vuoden lintu – laulujoutsen. Tänä vuonna selvitetään TLY:n laulujoutsenkanta kymmenen vuoden tauon jälkeen. Ilmoitathan KAIKKI pesintään viittaavat havaintosi lajista tuoreeltaan Tiiraan. Kunta- ja liitosaluevastaavia tarvitaan. Paikallinen projektivastuu on Petri Vainiolla, laulujoutsen@tly.info. Katso hankkeen lisätietoa Tiira-lehdestä ja yhdistyksen kotisivuilta.

22.3. Opastettu pöllöretki Pöytyän suuntaan. Kuljemme bussilla, hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan. Lähtö Turun Tuomiokirkolta klo 17 ja paluu samaan paikkaan klo 02. Ilmoittautumiset osoitteeseen retket@tly.info 15.3. mennessä.

Suolintuprojekti: Varsinais-Suomen avosoiden linnusto kartoitetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Lisää laskijoita kaivataan – ota yhteyttä Kim Kuntzeen osoitteeseen nuoriso@tly.info tai 050 343 2181 ja varaa itsellesi sinua kiinnostava suo! Kartoitukset tehdään touko-kesäkuussa. Tarkempia ohjeita ja lista soista löytyy osoitteesta www.tly.info > Tutkimus > Suoprojekti 2014–2015.

25.3. Sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 25.3. klo 18 Turun Yliopistolla. Luonnontieteiden talo 1, 2. krs., Ekologian seminaarihuone. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen esitelmöijiksi ovat lupautuneet Aki Aintila ja Kalle Meller: Huikeaa petomuuttoa Georgian Batumissa (Batumi Raptor Count).

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Tapahtumat:

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. Nyt uudelle kestotilaajalle tilaajalahja! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

5.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Opastuskeskus Tammenterhon kevätkauden avajaisten yhteydessä järjestetään yhdestä kahteen lintukävelyä. Lähtöajat ovat klo 11 ja mahdollisesti klo 13, seuraa kotisivun tiedotuksia. 13.4 TLY järjestää yhdessä Viking Linen kanssa linturisteilyn miniristeilynä Turusta Tukholmaan sunnuntaina 13.4. Ohjelmassa on harrastuksen esittely, kuvakavalkadi saaristolinnuista, tarinaa lintujen muutosta ja vuosikierrosta sekä ennen kaikkea havainnointia laivan kannelta. Takaisin Turussa olemme siis maanantaiaamuna. Huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun arki-iltaisin kello 18–20 usealla tornilla Torniopastuksia. Tarkempi aikataulu tulee kotisivuille myöhemmin. 19.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 9. 26.4. Opastettu suoretki Kurjenrahkan alueelle. Lähtö klo 6.00, takaisin viimeistään klo 16. Ilmoittaudu viimeistään 19.4. osoitteeseen retket@ tly.info tai 050 344 6635 3.5. Tornien taisto

Nuorisojaosto: TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Kevään 2014 aikana tehdään ainakin yksi päivän mittainen kauemmas suuntautuva kevätretki sekä käydään muutamaan otteeseen Jurmon lintuasemalla ja kisataan pääsiäisrallin herruudesta. Lähiretkiä suunnataan ympäri maakuntaa: alkukeväällä ohjelmassa on ainakin pöllöjen kuuntelua, kesäkuun alussa puolestaan yölaulajaretkiä. Kesäkuun puolivälissä teemme pidemmän reissun Lappiin. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan. Nuorisojaostolla on myös oma sähköpostilista, johon voit liittyä lähettämällä vapaasisältöisen sähköpostiviestin osoitteeseen

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Jurmon lintuasema. Haarahaukka, avosetti, heinäkurppa, turturikyyhky, pikkusirkku, siinä viime kevään lajeja Jurmossa. Tämän kevään lajeja pääsee etsimään, kun varaa petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.info tai asemanhoitaja Juha Kylänpää 044 534 0074

■ Kevään tilaajalahjana CD-levy Lintumme laulavat – mökkimaiseman lintuja – 100 ensimmäiselle tilaajalle 14.3. alkaen!

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Juuri nyt ajankohtaisin suojeluasia on MAALI-hanke (www.birdlife. fi/maali). Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä Markus Aholaan linnustonsuojelu@tly.info tai 040 054 4923. TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförände Jörgen Eriksson, t. 018 410 57.

Webbsidor: home.aland.net/jonas.kirsi/ aff/index.html

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Vakaata kuvaa hakevalle Sirui jalustat ja videopää

• testeissä hyvin pärjänneet Sirui jalustat soveltuvat erittäin hyvin kaukoputken tai kameran alustaksi • jalustat on testattu perusteellisesti ja kestävät ääriolosuhteita • pienet näppärät yksityiskohdat tekevät jalustoista monikäyttöisen • N- ja M- malleissa yksi jalka on irrotettavissa monopodiksi • useimmissa malleissa jalat kääntyvät 180 astetta, näin ne saadaan kuljetuksessa hyvin pieneen tilaan • jaloissa kierrettävät lukot • näppärillä painettavilla lukoilla jalat saadaan kolmeen eri kaltevuuskulmaan • isommissa malleissa jalan päissä uloskierrettävät metallipiikit • Sirui videopäässä on 2 kg vastajousi, esimerkiksi kaukoputki pysyy siinä kaltevuusasennossa mihin sen jättää • kahvan pituus säädettävissä • pitkän liukuvan pikalevyn ansiosta laitteen saa helposti tasapainoon • pikalevy on varmistettu tahattoman irtoamisen estämiseksi • Sirui jalustoilla jä päillä on 6 vuoden takuu

• hyönteiskiikari Papilio

• erinomainen myös lintujen tarkkailussa

• pienikokoinen, kulkee helposti mukana • lähitarkennusetäisyys vain 50 cm • suurennokset 6,5x21 ja 8,5x21 • paino 290 g • 30 vuoden takuu Lisätietoja saat:

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 www.lintuvaruste.fi, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. 09-386 7856