Tiira 3/15

Nro 3. Syyskuu 2015

TIIRA

Pönttöbongauksen tuloksia — Kattohaikaralapset Kinttu ja Kontti — Lasten lintuviikon tunnelmia

Kuinka kävi kesän pesintöjen? s. 4

Pääskyjen muuttopuuhat

s. 11

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

MONIPUOLINEN MUTTA PERINTEITÄ KUNNIOITTAVA

SLC-sarjan tuotteet ovat olleet tärkeä ja luotettava apu luontoretkillä jo vuodesta 1989 lähtien. Myös uudet SLC 42 -kiikarit jatkavat tätä perinnettä. Lintuharrastajat voivat luottaa näihin kestäviin ja monikäyttöisiin kiikareihin vuorokaudenajasta ja säätilasta riippumatta. HD-optiikka ja fluoridipitoiset linssit tuottavat erittäin suurikontrastiset kuvat luonnollisissa väreissä veitsenterävin ääriviivoin. Täydellisesti harmonisoitu ergonominen muotoilu varmistaa intuitiivisen käsittelyn, joka ei aiheuta väsymystä edes pitkään käytettäessä. Näihin kiikareihin voi luottaa sekä päiväsaikaan että hämärässä. Ne selviävät kaikista pitkien luontoretkien asettamista haasteista.

SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

SLC 42

Tiira-lehti

3

3 | 2015

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

”Haluaisin mennä sinne

metsään taas”

Mari Pihlajaniemi Yksi tämän hetken suurimmista haasteista lintuyhdistyksissä on lapsi- ja nuorisotoiminnan kehittäminen. Kaikilla jäsenyhdistyksillä on sama huoli: miten saada lisää nuorta sukupolvea mukaan?

Miten saada lapset kiinnostumaan linnuista ja luonnosta?

Otsikon lainaus on erään oppilaan kommentti Lasten lintuviikon retkestä. Lintuviikon palautteita lukiessa tuli hyvä mieli. Tapahtuman aikana yli 2500 lasta pääsi ihmettelemään keväistä luontoa ja lintuja. Palautteiden mukaan retket olivat elämyksiä, ja moni lapsi oli innostunut tarkkailemaan lintuja vielä retkien jälkeenkin. Tämän mahdollistivat ne lähes viisisataa aikuista, jotka veivät lapsiryhmät retkelle.

Vilkkaan lapsiryhmän kanssa retkeily ei ole aina ihan helppoa – varsinkin ison lapsijoukon kanssa kiusaus jäädä sisälle voi olla suuri. Aito luontosuhde tarvitsee kuitenkin syntyäkseen kosketuksen oikeaan luontoon. Siksi on mahtavaa, että on myös niitä aikuisia, jotka jaksavat nähdä vaivaa ja lähteä lasten kanssa ulos.

Avainasemassa lapsi- ja nuorisotoiminnassa ovat juuri tällaiset matalan kynnyksen tapahtumat kuten Lasten lintuviikko, erilaiset perheretket, lintukävelyt ja paikalliset kerhot ja nuorisojaostot. Retkelle pitää olla helppo lähteä ja siellä pitää olla myös kavereita. On tärkeää, että harrastuksen parissa on muita samanikäisiä. On paljon luonnosta ja linnuista kiinnostuneita lapsia, jotka eivät

Aleksi Lehikoinen

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti ja Linnut-vuosikirja jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity

Tue linnustonsuojelua Ryhdy vuositukijaksi

vaan tiedä, miten harrastukseen pääsisi mukaan, eivätkä he välttämättä tunne ketään muita lintuharrastajia. Usein orastava kiinnostus jää, jos lapsi ei löydä mukaan harrastusporukoihin. Kaverit vievät mukanaan muiden harrastusten pariin.

Kiitos siis teille kaikille, jotka omalla toiminnallanne mahdollistatte lapsille luontokokemukset.

Lähteäkseen lapsen kanssa retkel-

le, ei aikuisen tarvitse varsinaisesti osata mitään. Pääasia on mennä ulos ja katsella ja ihmetellä yhdessä.

Tästä lehdestä löydät lasten lintuviikkokokemusten lisäksi myös lintumaailman lapsitähdet Kintun ja Kontin. Kerromme myös pesimälinnuston kuulumisista, Pönttöbongauksen tuloksista ja monista muista kesän ja alkusyksyn uutisista lintu- ja lintuharrastusmaailmassa.

Anna palautetta!

Viime numeron kiinnostavin juttu oli:

Kansikuva: Hiiripöllön poikanen (Petri Vainio) Kuvalaatikko: Haarapääskyt (Jorma Tenovuo)

Lahjoita tekstiviestillä 10 tai 20 euroa. Kirjoita tekstiviesti: 10e BL tai 20e BL ja lähetä se numeroon 16588

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi) ollaan uudistamassa. Tue Tiiran kehitystyötä maksamalla vapaaehtoinen tukimaksu: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa. www.birdlife.fi/lahjoita

Lähetä vastauksesi 2.10. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Arvonnassa Lintumme laulavat cd-levyn voittivat: Erkki Siitonen, Pirkko Laukka, Simo Virtanen, Marja-Leena Ahonen ja Kirsi Haataja.

Lahjoita tekstiviestillä

Osallistu Tiira-keräykseen

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Pääskyjen kesä on lyhyt ja kiireinen

Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat lintupinssin ja BirdLifen pönttölintuoppaan. www.birdlife.fi/tue

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Linnut-vuosikirjoja 2014. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

(Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.)

4

Sisällys Lintukesä 2015

4

BirdLife maailmalla

7

Euroopan lintujen uhanalaisuus arvioitiin

9

Tiira vinkki

9

Kesästä numeroin

5

Suomalaiset räyskät GPS-seurannassa

8

Kevään nettiadressi pelasti ympäristöministeriön

9

Kolumni: Lajien tasa-arvoisuudesta

10

Pääskyjen muuttomatka

11

BirdLifelle lisää jäseniä ja tukijoita

14

”Mukava tapahtuma, josta tykkäsivät niin lapset kuin aikuisetkin.”

12

Edustajisto kokoontuu Tampereella

14

Kiikarin läpi

16

Lajipari

17

Minne mennä nyt? Syysmuuttoa tiirailemaan

18

Kattohaikarat asettuivat taloksi

20

Lukijan kuva

22

Pikku-Tiira

25

Apua loukkaantuneille

27

Ennätysmäärä pönttöjä tarkkailussa Pönttöbongauksessa

14

Usein kysytyt kysymykset

16

10 kiperää linnuista!

17

Tunnetko IBA-alueet?

19

Nimistön uumenista

21

EuroBirdwatch 3.–4.10.

23

Tapahtumakalenteri

26

Merihanhesta uusi pesimälaji Päijät-Hämeelle

28

PKLTY edisti METSOa ötökkätalkoilla

29

Opastettuja lintukierroksia Turun Katariinanlaaksossa

30

Tornikortit vaihdettiin uusiin

29

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan!

Tunturikihut pesivät Lapissa runsaslukuisina.

Lintukesä 20

Kuulumisia lintujen pesiltä Juha Honkala Loppukevään ja kesäkuun sateet ja kylmyys sekä kovat tuulet ja niiden nostattamat aallokot tuottivat suuria vaikeuksia monille pesimistä yrittäville linnuille miltei kautta maan.

Tähän koosteeseen on saatu kuulumisia rengastajilta, joilla on ensi käden tietoa maastosta.

Pönttöpesijät ja kanalinnut kärsivät kylmyydestä

Tavallisimmista pönttölinnuistamme talitiaisella, sinitiaisella ja kirjosiepolla oli viime vuoden tapaan laajalti huono poikastuotto, mutta poikkeuksena Etelä-Savossa pesinnät onnistuivat. Erityisesti sinitiaisen pesintöjen ja poikasten vähäinen määrä ilmeni useiden rengastajien tarkoista havaintosarjoista Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Sen sijaan Etelä-Suomen kottaraiset eivät kärsineet säistä, vaan pesinnät sujuivat hyvin.

Kanalintupoikueille kylmä ja märkä kesäkuu oli laajalti tuhoisa. Pesimätulos oli huono jo toisena vuonna peräkkäin, ja riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovatkin nyt suuressa osassa maata lähes ennätyksellisen alhaalla.

Aallokot tuhosivat lokkikolonioita

Lokkilintujen pesinnöistä epäonnistui monin paikoin huomattava osa. Esimerkiksi Itä-Suomen ja Hämeen isoilla järvillä selkälokkien pesinnät tuhoutuivat kovissa tuulissa ja aallokossa. Itäisellä Suomenlahdella lisäksi minkki tuhosi selkälokin pesiä, ja pesimätulos oli huonoin 15 vuoteen. Sen sijaan esimerkiksi naurulokkien pesinnät Keski-Uudellamaalla onnistuivat hyvin. Kalatiiran pesintöjen aloi-

tus jakautui muun muassa Pohjois-Savossa pitkälle aikavälille, mutta pesimätulos ei loppujen lopuksi poikennut normaalista.

Merialueilla pesimävuosi oli hyvin vaihteleva. Valkoposkihanhen ja kyhmyjoutsenen poikastuotto oli vaatimaton itäisellä Suomenlahdella, mutta ruokin ja kalatiiran pesinnät onnistuivat hyvin. Tammisaaren-Hangon saaristossa vaikeaa oli ainakin kyhmyjoutsenilla, haahkoilla, merikihuilla ja lapintiiroilla.

Myöhemmin pesivän riskilän pesimistulos oli keskinkertainen. Haahkan ja kyhmyjoutsenen poikueita tuhoutui kaiketi lähinnä kylmään, mutta myös alueen pesimäluodoilla liikkuvat kevätmetsästäjät saattoivat aiheuttaa pesinnöille tuhoisaa häiriötä. Häirinnän merkitys korostuu nimenomaan vaikeissa sääoloissa.

Helsingin-Espoon saaristossa selkä- ja kalalokin sekä kalatiiran poikaset joutuivat aikaisempia vuosia voimakkaamman harmaaja merilokkien saalistuksen kohteeksi Espoon kaatopaikan jätteenkäsittelyn muutosten lopetettua lokkien ”ilmaiset lounaat”.

Peltopesijät hyötyivät sateisesta keväästä

Märkä kevät viivästytti peltotöitä huomattavasti koko maassa. Tästä hyötyivät monet avopesijät, kuten pelloilla pesivät sorsalinnut, kuovit ja töyhtöhyypät, joiden poikaset ehtivät nyt kuoriutua ennen töiden aloittamista. Esimerkiksi Keski-Suomessa havaittiin monin paikoin ennätyksellisen paljon töyhtöhyypän poikasia.

Karjatilojen liepeillä pesivien haarapääskyjen pesinnöissä ei havaittu mitään tavanomaisesta poikkeavaa Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Ilmeisesti hyönteisravintoa oli tässä elinympäristössä riittävästi tarjolla säässä kuin säässä.

Tiira-lehti

5

3 | 2015 Aleksi Lehikoinen

Kesästä numeroin 6 580 MUSTALINTUA muutti 26.7. Kouvolan Keltissä. Voimakas muutto alkoi aamulla 5.30 ja jatkui pitkälle aamupäivään. Suurimmissa parvissa oli satoja lintuja, ja parvia oli yhteensä yli 50. Päiväsumma on suurin Tiiraan kirjattu syysmäärä. Koiraiden komeaa kesämuuttoa nähtiin 26.–27.7. myös muualla Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa.

si ek Al

Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla lehto- ja viirupöllön pesissä oli vain hyvin pieniä poikueita, mikäli ne pesivät lainkaan.

Hauhon seudulla aloitettujen pesintöjen määrät jäivät noin neljäsosaan huippuvuoden 2009 luvuista. Tornionjoen suulla myyräkannat romahtivat keväällä, ja kevättalvella runsaina puputtaneet helmipöllöt jättivät pesimättä.

Huuhkajapoikueitakin ravinnonpuute koetteli: isojakin poikasia menehtyi kesän edetessä nälkään. Tuu- Hiiripöllöt hyötyivät pohjoisen hyvästä lihaukka ei kärsinyt myyräniukmyyrätilanteesta kuudesta yhtä raskaasti, mutta poikueet olivat pienempiä kuin hyvinä myyrävuosina. Maakotkan pesinnät onnistuivat hyvin Etelä- ja Keski-Lapissa, mutta sekä pohjoisempana että etelämpänä pesimätulos jäi heikommaksi.

Kovat tuulet pudottivat jonkin verran sääksen pesiä, mutta muutoin pesinnät sujuivat hyvin ja poikueet olivat hyvän kokoisia niin Varsinais-Suomessa kuin Pohjois-Savossakin. Sen sijaan Satakunnassa rengastusikäiset poikueet olivat pieniä. Huono myyrävuosi oli todennäköisin syy keskimääräistä pienemmille ruskosuohaukkapoikueille Etelä-Savossa.

Petolinnut menestyivät pohjoisessa, ravinnonpuute koetteli etelässä Tunturikihu, suopöllö, hiiripöllö ja helmipöllö pesivät runsaslukuisina Lapissa vahvojen myyräkantojen turvin, kun taas maan eteläpuoliskolla myyriä oli enimmäkseen vain vähän. Poikkeuksia kuitenkin oli: Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Savossa myyräkannat olivat paikoitellen runsaat, ja näillä alueilla pöllöjen pesinnätkin onnistuivat. Myös Turun saaristossa myyriä oli runsaasti, mikä johti mm. hiiripöllön pesintään Jurmon lintuasemasaarella.

Kaakkoiset lajit vähissä

Tero Toivanen Monet harvalukuiset laululinnut, etenkin niin sanotut yölaulajat, ovat lintuharrastajien erityisen kiinnostuksen kohteena. Niiden reviirejä etsitään tehokkaasti, ja valtaosa niistä myös ilmoitetaan Tiiraan. Lintulaskennoissa näitä lajeja havaitaan sen verran vähän, että kannanvaihteluiden tulkinta on vaikeaa – sen sijaan harrastajien havaintojen perusteella kantoja voi arvioida varsin luotettavasti.

Vuonna 2015 Suomessa havaittiin selvästi viime vuosia vähemmän kaakossa talvehtivia pitkän matkan muuttajia. Sekä viitakerttusen että idänuunilinnun määrät jäivät alle puoleen edellisvuonna havaitusta. Syy löytyy kevään sääoloista – itärajan tuntumaan jämähtäneet matalapaineet sateineen lienevät muodostaneet vaikeasti ylitettävän esteen kaakosta saapuville muuttajille.

Tavallista enemmän ilmoitettiin Euroopassa talvehtivia lajeja, kuten kaulushaikaroita ja luhtakanoja. Näiden lajien kannoilla on tapana vahvistua leutojen talvien myötä. Vuosi oli erinomainen myös pitkällä aikavälillä taantuneelle luhtahuitille, jonka kannat vaihtelevat vuosittain voimakkaasti.

Kylmä alkukesä ei loppujen lopuksi vaikuttanut Afrikassa talvehtivien yölaulajien määriin, vaikka niiden muutto saattoi vähän viivästyäkin. Luhtakerttusia ja

Myös tunturilinnut vaikeuksissa

Tunturi-Lapin karaistuneetkaan lajit eivät säästyneet kesäsäiden kurimukselta. Kilpisjärveltä kantautuneiden tietojen mukaan suosirrien pesintöjä tuhoutui heinäkuun alun pitkäkestoisissa sateissa. Niittykirviset ja lapinsirkut pesivät keskimääräistä myöhemmin. Pulmuspoikueet olivat pieniä, ja pesissä oli kuolleita poikasia. Hyviäkin uutisia sentään kuului: runsaan kiirunakannan turvin tunturihaukka pesi pitkän tauon jälkeen, ja pienissä tunturijärvissä pesi lapasotkia ja alleja tavanomaista enemmän.

Huonosti sujuneiden pesintöjen takia nuoria lintuja on nyt maastossa tavallista vähemmän, ja myös ensi vuoden pesimäkanta voi jäädä monella lajilla alhaiseksi. Ensi kevään ja kesän lintulaskennat kertovat aikanaan, kuinka suuren loven kesä 2015 teki lintukantoihimme.

2000 1500 1000 500 0

2012

luhtakana

2013

luhtahuitti

2014

pensassirkkalintu

2015

idänuunilintu

Tiiraan ilmoitetut luhtakanan, luhtahuitin, pensassirkkalinnun ja idänuunilinnun reviirit vuosina 2012-2015.

Luvut ovat alustavia ja voivat sisältää samoja yksilöitä.

Lopulliset kunkin vuoden reviirimäärät julkaistaan Linnut-vuosikirjan faunistisessa katsauksessa.

pensassirkkalintuja havaittiin kutakuinkin saman verran kuin aiempinakin vuosina. Kahdesta viime vuodesta poiketen pensassirkkalintu oli nyt viitasirkkalintua runsaampi – jälkimmäisen reviirimäärä putosi huippuvuoden 2014 jälkeen liki puoleen. Ruisrääkkä väheni hieman, mutta määrät ovat edelleen huikeita esimerkiksi 1990-lukuun verrattuna.

en in ko hi Le

015

2 000 TÖYHTÖHYYPPÄÄ nousi 24.7. lentoon neljänä valtavana parvena Kauhajoen Hangaskylän peltoaukealla ilmeisesti jotain haukkaa säikyttyään. Tämä on suurin Tiiraan kirjattu töyhtöhyyppäkerääntymä. Yli tuhannen yksilön kerääntymiä havaittiin loppukesän aikana Kauhajoen lisäksi Ylivieskassa, Mynämäellä ja Loimaalla. Aikaisemmilta vuosilta Tiirassa on vain kaksi yli tuhannen linnun syyskerääntymää, toinen niistä Kauhajoella vuonna 2012.

1 422 KALATIIRAA laskettiin

27.7. Asikkalan Kailassa. Sadoista paikallisista tiiroista osa lähti muutolle, mutta samalla muutolta laskeutui lisää paikalliseksi. Kalatiirat muuttavat aikaisin, ja tyypillisesti suurimmat kerääntymät nähdään heinäkuun lopulla juuri ennen kuin ne häipyvät. Yli tuhannen linnun kerääntymiä tai muuttoja on kirjattu Tiiraan aiemmin vuosina 2013 ja 2010. Asikkalan määrä on kuitenkin suurin.

40 KATTOHAIKARAA muut-

ti 9.8. yhdessä parvessa Joutsenon Konnunsuolla. Havainnoijankin oli aluksi vaikea uskoa todeksi Suomen kaikkien aikojen suurinta kattohaikaraparvea. Vaikka kattohaikaroita harhautuu meille joka vuosi jopa sadoittain, ja tänä vuonna laji pesi meillä ensi kertaa, sekä isommat parvet että heinä–elokuiset havainnot ovat harvinaisia. Suurimmissa parvissa tähän mennessä on ollut 35, 33 ja 29 kattohaikaraa.

4 PUNAPÄÄLEPINKÄISTÄ

nähtiin kesän aikana Suomessa.

Määrä on huomattava, sillä punapäälepinkäinen on havaittu meillä ennen tätä vuotta vain 28 kertaa, eikä minään vuonna ole havaittu kahta yksilöä enempää. Harvinaisia punapäälepinkäisiä havaittiin tänä kesänä juhannuksen ja heinäkuun lopun välillä Inkoossa, Porissa, Liperissä ja Helsingissä. Laji pesii Etelä-Euroopassa.

Koonnut Jan Södersved

Zeiss Diascope 85FL

Tinkimätöntä kuvanlaatua haluavalle Zeiss on oikea valinta • iso etulinssi takaa kirkkaan kuvan ja linsseissä käytetetyt fluoridikiteet saavat kuvan teräväksi ja sävykkääksi • näppärä kaksoistarkennus toimii yhdellä säätimellä • ulottuva zoomokulaari suurentaa 20-75x, kaukanakin olevat kohteet on helppo tunnistaa • runko on kumipäällysteinen ja täysin vesitiivis • Nyt loistavaan kevään tarjoushintaan!

2350,00€

Nyt kaukoputken ostajalle reppu mukaan veloituksetta

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 www.lintuvaruste.fi, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. 09-386 7856

Tiira-lehti

7

3 | 2015

r ick Fl D, Z B

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Lintudirektiivillä on ollut positiivinen vaikutus mm. merikotkan populaatiokokoon.

BirdLife maailmalla Koonnut Mari Pihlajaniemi

4.

1. Euroopan unionin lintudirektiiviä pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista luonnonsuojelulaeista. Sillä on ollut valtava vaikutus Euroopan uhanalaisimpien lintulajien suojelulle, todetaan Iso-Britannian BirdLife-järjestön, BirdLife Internationalin ja Durhamin yliopiston tutkimuksessa.

Tutkimustulokset osoittavat, että tiukimmin suojeltujen lajien (lintudirektiivin I-liitteen lajit) populaatiokoot ovat kasvaneet todennäköisemmin kuin vähemmän tiukasti suojeltujen lajien. Suotuisa kehitys on voimakkainta niissä maissa, jotka ovat olleet EU:n jäseniä pisimpään.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että pitkän mat-

kan muuttajilla menee huonommin kuin lyhyen matkan muuttajilla – vahvatkaan lait eivät pysty tarpeeksi tehokkaasti suojelemaan lajeja muuttomatkan aikaisilta vaaroilta ja maailmanlaajuisilta uhilta, kuten ilmastonmuutokselta.

Euroopan komissio on arvioimassa lintu- ja luontodirektiivejä, mikä voi johtaa direktiivien avaamiseen.

BirdLife ja muut luontojärjestöt ovat kampanjoineen direktiivien avaamista vastaan. 120 järjestöä ja 520 325 henkilöä ovat allekirjoituksillaan vastustaneet direktiivien uudelleenarviointia.

Guyra Paraguay

Nils Moellmann, NABU

Saksan BirdLife-järjestö tekee yhteistyötä kalastajien kanssa muovijätteen poistamiseksi merestä.

Paraguayn BirdLife-järjestö on lahjoittanut 500 ha metsää valtiolle, jotta alueelle voidaan perustaa kansallispuisto.

2. Paraguayn BirdLife-järjestö on lahjoittanut 550 hehtaaria maata Paraguayn valtiolle kansallispuiston perustamista varten.

Alue on Paraguayn merkittävin subtrooppinen metsäalue. Se on maan ensimmäinen IBA-alue, ja siellä on tavattu 430 lintulajia. Alueen nisäkäs-, hyönteis-, sammakko-, matelija- ja kasvilajisto on runsas. Vuonna 2006 sieltä löydettiin kolme tieteelle uutta matelijalajia. Lintulajeista 13 on uhanalaisia ja 18 silmälläpidettäviä.

Aluetta uhkaa kuitenkin muun muassa asutuksen leviäminen, laittomat hakkuut ja metsän raivaaminen marihuanapelloiksi. Kansallispuiston perustamisesta päätettiin jo vuonna 1992, mutta alue ei ole todellisuudessa ollut suojelun piirissä, koska yksityiset maanomistajat ovat omistaneet maat. Paraguayn BirdLife-järjestö on vähitellen ostanut maita ja nyt lahjoittanut ensim2. mäisen osan valtiolle.

3. Saksassa pyritään poistamaan merestä muovijätettä paikallisen BirdLife-järjestön ja kalastajien yhteistyöllä.

Kalastajille jaetaan isoja keräyspusseja, joihin he kerääBaptiste Marechal LPO

Ranskan BirdLife-järjestö on paljastanut laittomia peltosirkkujen pyyntipaikkoja ja vapauttanut lintuja takaisin luontoon

4. Ranskan BirdLife-järjestö on paljastanut laittomia peltosirkkujen pyyntipaikkoja ja vapauttanut pyydettyjä lintuja takaisin luontoon Lounais-Ranskassa. Torstaina 27.8.

Ranskan BrdLife-järjestö ja CABS (Committee Against Bird Slaughter) paljastivat 36 laitonta pyyntipaikkaa, vapauttivat kunnossa olevat linnut ja veivät loukkaantuneet linnut hoitoon. Jo saman päivän aika-

5. Madagaskarin kolme tärkeintä luontoaluetta on suojeltu pysyvästi Madagaskarin BirdLife-järjestön ponnistelujen ansiosta.

Suojeltu alue on yhteensä lähes 800 000 hehtaaria.

Mahavavy-Kinkonyn ja Mangoky-Ihotry kosteikkoalueilla ja Tsitongambarikan metsäalueella on useita uhanalaisia elinympäristöjä ja lajeja ja myös monia kotoperäisiä lajeja. Alueilla elää yhteensä 18 uhanalaista ja 8 silmälläpidettävää lintulajia.

Työ alueen suojelemiseksi alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Tähän mennessä kaikilla kolmella alueella tehdyillä hoitotoimilla on todettu olleen suuri positiivinen vaikutus alueiden luontoon.

3.

1.

5.

vät kalastusvälineisiinsä tarttuvan muovijätteen. He tuovat jätteet mukanaan satamaan, missä se lajitellaan ja hävitetään ilmaiseksi.

Merissä oleva muovijäte aiheuttaa linnuille monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi myrskylintujen vatsan sisällöstä on havaittu pahimmillaan jopa 95 % olevan muovijätettä. Jäte täyttää vatsan ja vie tilan oikealta ravinnolta, jolloin lintu nääntyy hitaasti nälkään.

Jätteen poistamisen lisäksi on tärkeää pyrkiä estämään jätteiden päätyminen meriin. Saksan BirdLife-järjestö pyrkiikin yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa kehittämään paikallisia jätteidenkäsittelyohjeita vähentääkseen jätteiden kulkeutumista mereen. na nostettiin salametsästäjiä vastaan useita syytteitä laittomasta pyynnistä, kiellettyjen pyyntimenetelmien käytöstä ja suojellun lajin hallussapidosta.

Huolimatta siitä, että laji on ollut rauhoitettu jo vuodesta 1999, joka vuosi noin 30 000 peltosirkkua pyydystetään Ranskassa häkkien avulla, lihotetaan ja myydään jopa 150 euron kappalehintaan. Länsi-Euroopan peltosirkkukanta on pienentynyt erittäin voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomessa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Ranskan BirdLife-järjestö on ponnistelujensa ansiosta saanut aiemminkin nostettua syytteitä salametsästäjiä vastaan. Valitettavasti tuomiot ovat olleet varsin mitättömiä.

Pete Morris

Suomumarhi elää Madagaskarin itäosien metsissä.

Kahden GPS-paikantimilla varustetun aikuisen räyskän liikkeet reilun viikon ajalta kesäkuun alussa 2015.

Tilaa Linnut-vuosikirja 2014 Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia.

Linnut­vuosikirja 2014 on juuri ilmestynyt. Siinä on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja maalintujen alueellisista kannanarvioista. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • kiljuhanhen suojelutyö • sääksi • laulujoutsen (vuoden lintu 2014) • kanahaukan kaupunkilaistuminen • kottaraisten yöpyminen.

Suomalaiset räyskät GPS-seurannassa Aleksi Lehikoinen

Patrik Byholm

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin: tilaa Linnut­vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Kesällä 2015 kiinnitettiin ensimmäistä kertaa GPS-paikantimia suomalaisille räyskille (Hydroprogne caspia). Seurantaan pääsi viisi aikuista lintua: kaksi Suomenlahdella Porvoon saaristossa ja kolme länsirannikolla Suupohjassa. Räyskä on Suomessa ja koko Itämeren alueella luokiteltu uhanalaiseksi.

Koska valtaosa Itämeren räyskäkannasta on keskittynyt alle 20 suuryhdyskuntaan, laji on herkkä ympäristömuutoksille. Kannan romahtamiseen voi johtaa esimerkiksi lisääntynyt poikasten saalistus tärkeimmissä yhdyskunnissa tai tärkeimpien kalastusalueiden menettäminen rantarakentamisen seurauksena. Ruotsista on viime vuosina saatu viitteitä räyskille haitallisista ympäristömuutoksista, joten lajin seurantaa on syytä tehostaa Suomessakin. Yksi tärkeä osa tätä on GPS-seuranta.

GPS-seurannalla halutaan ensisijaisesti saada lisätietoa räyskien liikkeistä pesimäalueilla, mutta samalla myös tieto muuttoreiteistä sekä muutonaikaisista levähdys- ja talvehtimisalueista tulee tarkentumaan. Tämä tieto auttaa räyskien suojelussa, kuten uusien suojelualueiden perustamisessa.

GPS-räyskien liikkeistä on pääteltävissä myös monia muita asioita

lajin ekologiasta. Esimerkiksi pesintämenestyksestä saatiinkin tärkeää tietoa heti ensimmäisenä kesänä.

Paikannustietojen perusteella voitiin päätellä, että molempien Porvoon saaristossa seurannassa olevien räyskien ensimmäinen pesintäyritys epäonnistui. Lintujen poissaolot yhdyskunnasta venyivät niin pitkiksi, ettei mahdollinen jälkikasvu voisi pärjätä ilman huolenpitoa koko tämän ajan. Asia varmistui myöhemmällä tarkistuskäynnillä: valtaosa yhdyskunnan pesinnöistä oli tuhoutunut ilmeisesti joko nelijalkaisen ja/tai siivekkään pedon toimesta. Lisäksi harvinaisen kylmä alkukesä saattoi olla liikaa joillekin pareille. Tätä synkkää taustaa vasten oli ilahduttavaa, että osa yhdyskunnan pareista pesi myöhemmin onnistuneesti viereisellä luodolla, vaikka GPS-linnut eivät kuuluneetkaan tähän joukkoon.

GPS-paikantimet paljastivat myös mielenkiintoisia yksityiskohtia räyskien liikkeistä. Yllättävintä oli se, miten laajalla alueella linnut liikkuivat. Ei ehkä ollut kovin suuri yllätys, että pääkaupunkiseudun ”kruununjalokivikosteikot” Vanhankaupunginlahti ja Laajalahti olivat räyskien suosiossa kalastusja levähdysalueina, mutta monien muiden lentomatkojen pituudet olivat hämmästyttäviä. Toisen linnun ruokailulennot ylettyivät rutiininomaisesti Länsi-Uudenmaan rannikkoa pitkin Tammisaareen asti, kun taas toinen lintu vieraili Viron pohjoisrannikon matalikoilla ja järvillä. Lento Suomenlahden yli taittui reilussa tunnissa parhaimmillaan 80 km/h nopeudella!

Räyskien seuranta jatkuu tulevina vuosina. Työssä ovat mukana Ammattikorkeakoulu Novia, BirdLife Suomi, Metsähallitus ja Sveriges Ornitologiska Förening.

Kirjoittaja on hankkeen Suomen koordinaattori.

Tiira-lehti

9

3 | 2015 Aleksi Lehikoinen

Tiira vinkki

Maksimoi havaintosi käyttökelpoisuus Tundrakurmitsa 15.8.2015 350 Pori Joutsenniemi, (50m ja 300p) Harmaasorsa 20.5.2015 8p Loviisa Fasanträsket, (naaras ja pienet poikaset) Ruisrääkkä 17.6.2015 17 Ä Lahti Joukahaiskylä- Herttuala – Myllykylä, (22 kilometrin ajomatkalla) Selkälokki 20.7.2015 20 p Kangasala Vesijärvi, (Lekkerinsaarella)

Teemu Lehtiniemi

Euroopan unionin haahkakanta arvioitiin erittäin uhanalaiseksi.

Euroopan lintujen uhanalaisuus arvioitiin Tero Toivanen

Euroopan komissio julkaisi kesäkuun alussa Euroopan lintulajien uhanalaisuusarvion. Arvioinnista vastasi BirdLife Internationalin johtama työryhmä. Lajien uhanalaisuus arvioitiin erikseen myös EU:n alueelle.

Euroopassa uhanalaisiksi todettiin 67 lajia ja EU:n alueella 82 lajia. Uhanalaisten lajien osuus on suurin maatalousympäristön lintujen ja merilintujen joukossa. Lajeja uhkaavat erityisesti metsästys ja maatalouden muutokset.

Suomessa pesii 17 Euroopassa ja peräti 45 EU:ssa uhanalaista lintulajia. Uhanalaisten joukossa on erityisen paljon suomalaisia vesilintu-

ja: esimerkiksi haahka on arvioitu Euroopassa vaarantuneeksi ja EU:ssa erittäin uhanalaiseksi. Rajusti taantunut punasotka on nyt Euroopan laajuisesti vaarantunut. EU:ssa uhanalaisia ovat myös monet pohjoiset lajit, kuten piekana ja suokukko sekä hömö- ja lapintiainen.

Useimmilla EU:n uhanalaisilla lajeilla menee huonosti myös Suomessa. Poikkeuksiakin kuitenkin on: esimerkiksi kuovin ja töyhtöhyypän kannat ovat Suomessa vakaat ja viitasirkkalintu on runsastunut selvästi.

Euroopan uhanalaisia käsitellään laajemmin Linnut-lehden numerossa 3/2015. Kokonaisuudessaan uhanalaisuusarvio löytyy osoitteesta http://www.birdlife.fi/tiedotteet/ media/RedList-BirdLife-publication.pdf.

Kevään nettiadressi pelasti ympäristöministeriön

Aki Arkiomaa

Luonnonsuojelujärjestöjen yhteinen nettiadressi keräsi ennätyksellisen lyhyessä ajassa yli 60 000 allekirjoitusta itsenäisen ympäristöministeriön säilyttämisen puolesta. BirdLife-yhteisön nimissä vetoomuksen allekirjoitti yli 7000 henkilöä.

BirdLife Suomi kiittää kaikkia adressin allekirjoittajia. Laajojen kansalaispiirien huoli ympäristön heikkenevästä tilasta ja adressin suosio yllätti järjestötkin. Hallitusneuvotteluissa ympäristöministeriön lakkauttaminen ei saanut riittävää kannatusta.

Tiira-lintutietopalvelussa näkee säännöllisesti edellä olevien kuvitteellisten havaintojen kaltaisia suosituksen vastaisesti kirjattuja havaintoja. Kustakin edellä mainitusta havainnosta pystyy näkemään sekä itseä että suurinta osaa lintuharrastajia kiinnostavat tiedot eli sen, koska, mitä ja (suurin piirtein) missä on havaittu.

Tiira on yli kymmenen miljoonan havainnon tietopankki. Se on valtava havaintoarkisto, jota voidaan käyttää monipuolisesti paitsi itse harrastuksen myös tutkimuksen ja suojelun hyväksi. Aineiston suuren määrän vuoksi selvityksissä aineistoa suodatetaan Tiiran kenttien avulla. Kaikkia havaintoja ei voida käydä käsin lävitse – esimerkiksi ruisrääkästä on yli 60 000 havaintoa.

Suosituksen vastaisesti kirjatut havainnot jäävät suodatuksessa helposti pois analyyseistä.

Edellä mainittu tundrakurmitsahavainto jäisi todennäköisesti pois tärkeimpien tundrakurmitsan levähdysalueiden selvityksestä, koska havainnot suodatettaisiin aluksi tila kentän paikallisten (p) avulla. Kyseisessä havainnossa tila-kenttä on tyhjä ja lintujen paikallisuudesta tai muutosta kertova tieto on väärässä paikassa lisätieto-kentässä. Vastaavasti harmaasorsahavainto jäisi todennäköisesti pois harmaasorsan poikuehavaintojen selvityksestä, koska ikä ja pukutietoja ei ole kirjattu niille tarkoitettuihin kenttiin, vaan lisätietoihin. Kummassakin havainnossa olisi oikein kirjata havaintoon kaksi alihavaintoriviä: muuttavat ja paikalliset sekä naaras ja poikaset erikseen.

Esimerkin ruisrääkkähavainnolla päässee kyllä Tiiran etusivun mielenkiintoisten havaintojen listalle, mikä tuntuu olevan usein vastaavien havaintojen tavoitteena. Havainto on kuitenkin todennäköisesti käyttökelvoton silloin, kun yhdistyksen vapaaehtoiset kokoavat yhteenvetotietoja yhdistyksen alueen kesän ruisrääkkämäärästä. Sitä ei voi lintujen tarkkojen laulupaikkojen puutteen vuoksi verrata muihin havaintoihin. Havainnosta ei ole juuri hyötyä mahdolliselle tutkimuksillekaan. Kun ruisrääkän laulupaikat kirjataan huolellisesti Tiiraan, pystytään esimerkiksi tutkimaan sitä, kuinka suuri osa linnuista havaitaan vehnäpelloilla tai kesannoilla.

Selkälokkihavainto on esimerkki harhaanjohtavasta paikasta. Havainnoija on käyttänyt Tiiran listojen valmista havaintopaikkaa Kangasala Vesijärvi, jonka karttapiste on noin kahdeksan kilometrin päässä oikeasta paikasta, joka on kyllä tuotu kirjoitettuna lisätiedoissa esiin. Tällainen havainto jäisi todennäköisesti pois, kun yhdistys tekisi karttahaun kaavaa varten antaessaan lausuntoa siitä, onko Lekkerinsaarella linnustollista merkitystä.

Me harrastajat lähtökohtaisesti varmasti haluamme, että havaintomme hyödyttävät tarvittaessa tehokkaasti myös tutkimuksen ja suojelun tarpeita. Siksi on tärkeää, että havainnot kirjataan suosituksen mukaisesti. Se on kiinni omasta viitseliäisyydestä. Tietojen oikein kirjaaminen on pieni vaiva, mutta siitä voi olla suuri hyöty.

10

Kolumni

Lajien tasa-arvoisuudesta

Teemu Lehtiniemi Lintuharrastusyhteisöä on vuosia kuohuttanut se, miksi toiset lajit ovat lainsäädännöllisesti eriarvoisessa asemassa kuin toiset. Vastaava kuohunta on vallinnut myös saaristolaisten, metsästäjien ja joidenkin maanviljelijöiden piirissä.

Lintuharrastusyhteisöä on ihmetyttänyt se, minkä takia 2000-luvulla lainsäädäntö tuntee edelleen haittalintukäsitteen eli rauhoittamattomat linnut, joiden pesimäaikaiseksi tappamiseksi myönnetään lupia liukuhihnalta. Toisia on ihmetyttänyt, miksi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen estämi-

seksi lupien saaminen on äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Kuvion taustalla on kaksi eri viranomaista. Riistakeskus vastaa rauhoittamattomien lintujen ja ELY-keskus rauhoitettujen lintujen poikkeusluvista.

Riistakeskuksen linja on ollut perinteisesti löysä, lupien hakuun on jopa kannustettu riistan suojelun nimissä.

ELY-keskusten linja on sen sijaan ollut lähtökohtaisesti hyvin tiukka, vaikkakin eri ELY-keskusten lupapolitiikassa on ollut hieman vaihtelua.

Tämän vuoden alussa koko maan rauhoitettuja lintuja koskevat poikke-

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

usluvat keskitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Sen linja on ollut perinteisesti ELY-keskusten löysimmästä päästä, ja historiasta löytyy mm. sittemmin oikeuden perusteettomaksi toteama lupa harmaahaikaroiden tappamiseksi. Keskittämisen myötä rauhoitettuja lajeja koskevat luvat tullevat olemaan samassa linjassa koko maassa.

Ovatko kaikki lajit tasa-arvoisia ELY-keskuksen käsittelyssä? Sama laki koskee niin naakkaa, törmäpääskyä, käpytikkaa, laulujoutsenta, merimetsoa ja vaikkapa merikotkaa. Käsitelläänkö niitä samoin perustein?

ELY on myöntänyt lupia naakkojen tappamiseksi hyvin heikkojen hakemusten ja vähäisten, osin yksilöimättömienkin, haittojen perusteella. Sen sijaan esimerkiksi merimetsoluvassa on vaadittu huomattavasti vahvempaa näyttöä.

Entä, jos joku hakee lupaa vaikkapa kurkien tai laulujoutsenten vähentämiseksi niiden aiheuttamien haittojen perusteella? Ehkä joku on jo hakenutkin?

Pohditaanko lupaa samoin kuin naakkalupaa, vai samoin kuin merimetsolupaa, vai pohditaanko sitä aivan eri tavoin? On kiistatonta, että kurjet ja joutsenet aiheuttavat toisinaan vakavaa haittaa viljelyksille. Haitta on epäilemättä usein merkittävämpi kuin osassa niitä tapauksia, missä viranomaisen mielestä kynnys luvan myöntämiseen on naakalla ylittynyt.

Lainsäädännön mukaan poikkeuslupa voidaan myöntää, kun on kyse vaka-

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta.

Lähde nyt katsomaan kevätmuuttoa tutustumishintaan 30 euroa per henkilö 2:n hengen huoneissa. Muut palvelut sopimuksen mukaan.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

vasta vahingosta, jonka estämiseksi ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa. Muut keinot haitan estämiseksi on pohdittava ja testattava. Lisäksi viranomaisella on oltava varmuus siitä, että poikkeusluvalla pystytään estämään ne vakavat vahingot, joiden vuoksi lupa on haettu. Naakan osalta ei ole katsottu, että lintujen pelottelu (esimerkiksi ohitse ampumalla) olisi vaihtoehto tappamiselle. Olisiko niin myös kurkien tapauksessa? Kurki on myös Suomessa naakan tavoin runsas ja runsastunut, joten lajin tilanteesta ei löydy perusteita erityiskohtelulle.

Varislintuna naakalla on huono haittalinnun maine, joka tuntuu painavan viranomaisen vaakakupissa. Erityiskohtelu tulleekin historiasta. Vastaavasti viranomainen tuntee seisovansa jo haljenneella jäällä, kun saaristolaiset vaativat merimetsojen hävittämistä – kuka mistäkin syystä. Lähtökohtaisesti lupia ei merimetsohakemuksiin myönnetä, koska merimetsoa koskevat oikeuspäätökset ovat rajanneet tiukan linjan. Naakan lupaharkintaan merimetsoa koskevat oikeuspäätökset eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet lajien samasta juridisesta asemasta huolimatta.

Se on selvää, etteivät kaikki saman lain alaiset lajit ole samanarvoisia lupaviranomaisen silmissä. Ovatko kaikki kansalaiset vastaavasti samanarvoisia lupaviranomaisen silmissä? Ja otetaanko tämä harkinnassa huomioon?

Kun yhdelle hakijalle myönnetään poikkeuslupa tappaa 40 naakkaa jollakin perusteella, harkitaanko, onko kyseisen hakijan tilanne tavallinen vai poikkeuksellinen? Siis voitaisiinko lupa myöntää kaikille niille, jotka kärsivät vastaavasta haitasta? Naakkojen on esitetty aiheuttavan karjatilalla potentiaalisen tautiriskin, koska ne käyvät juomassa ja syömässä karjan astioista tai kakkivat viljelmille (aika moni lintulaji tekee niin). Suomessa on reilu 10 000 karjatilaa, joilla voidaan ajatella olevan sama teoreettinen vääriltä ruokakupeilta syömisen riski. Jos yksi niistä saa luvan 40 naakan tappamiseen, ei lupaa voida evätä muiltakaan, koska lain on oltava sama kaikille. Onneksi vain aniharva karjatilallinen hakee lupia – maalaisjärki vallitsee useimmilla tiloilla. Jos kaikki hakisivat ja saisivat luvan, kävisi naakka pian harvinaiseksi.

Huonolla viranomaisharkinnalla merimetson pesintöjen estämisessä voidaan päätyä tilanteeseen, jossa merimetsojen pesintä estetään kaikkialla luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.

Varsinais-Suomen ELY on paljon vartijana. On välttämätöntä, että se tulkitsee lakia samoin tiukoin kriteerein lajista ja hakijasta riippumatta.

Tiira-lehti

11

3 | 2015

Jorma Tenovuo

Pääskyjen muuttomatka vie Suomen kesästä Etelä-Afrikan kesään Heikki Lokki Pääskyjen syysmuutto käynnistyy varhain. Jo heinäkuussa saattaa nähdä merellä yksittäisiä etelään lentäviä haarapääskyjen perhekuntia. Lajitovereista osa vielä hautoo tuolloin. Ennen muuttoa suurin osa pääskyistä kiertelee useita viikkoja pesimäpaikkansa lähitienoilla ja oppii tuntemaan sen. Myöhäisten pesintöjen poikasilla tutustumisaika jää paljon lyhyemmäksi.

Räystäspääskyn päämuutto on Suomessa elokuun loppupuoliskolla, haarapääskyllä elo-syyskuun vaihteessa. Räystäspääskyjen määrät vähenevät jyrkästi syyskuulle tultaessa, kun taas haarapääsky on varsin tavallinen näky aina syyskuun lopulle, joskus lokakuullekin. Elokuun puolivälissä joka kymmenes Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettu pääsky on räystäspääsky, syyskuun alussa enää joka viideskymmenes.

Suunta otetaan suoraan etelään

Sekä haara- että räystäspääskyn syysmuuton keskeisiä piirteitä ovat varsin tarkka suunta etelään ja talvialueiden sijainti kaukana päiväntasaajan eteläpuolella. Pääskyt muuttavat vuorokauden

valoisana aikana. Erinomaisina ja kestävinä lentäjinä ne eivät noudata mitään kapeita muuttoväyliä, vaan ylittävät esimerkiksi meret suoraviivaisesti.

Haara- ja räystäspääskyjemme muuton eteneminen on tiedossa rengaslöytöjen ansiosta. Haarapääskyn muutto tunnetaan paremmin, koska niitä on rengastettu noin kymmenkertainen määrä räystäspääskyihin verrattuna. Lajin tapa yöpyä suurina parvina ruovikoissa, missä rengastajat voivat niitä pyydystää, lisää rengaslöytöjen mahdollisuutta.

Balkanilla ja Kongossa tankataan

Syys–lokakuun vaihteessa haarapääskyn pääjoukot ovat hyönteispyynnissä Balkanin niemimaan kosteikoilla. Parituhatta kilometriä on jo takana, mutta pääosa matkasta vielä edessä. Afrikan puolelle on kiirehdittävä joko Välimeren yli tai Välimeren levottoman itäpuolen kautta.

Lokakuussa ollaan jo Keski-Afrikassa, Kongon ja Etelä-Sudanin alueella.

4000 kilometrin taival Välimeren pohjoispuolelta sujuu selvästi nopeammin kuin itäisen Euroopan ylitys alkumatkasta. On epäselvää, hakeutuvatko pääskyt seurailemaan Niilin kapeaa vihreää

väylää, vai ylittävätkö ne Saharan autiomaan suoraviivaisesti.

Marraskuussa pääosa haarapääskyistä saapuu talvialueille Etelä-Afrikkaan, jonne Kongosta on vielä 4000 kilometrin matka. Matkan varrella Suomesta lähteneet pääskyparvet ovat luultavasti yhtyneet muualta tuleviin parviin ja taas eronneet pienemmiksi porukoiksi. Olisi jännittävää tietää, säilyykö Suomessa loppukesällä lentelevä pääskyparvi jollakin tavalla yhdessä myös muuttomatkan aikana.

Kun pääskyt keväällä palaavat Suomeen, vanhat linnut tulevat melkein aina edelliselle pesäpaikalleen ja ensimmäisen muuttomatkansa tehneetkin syntymäpaikkansa lähelle. Pidetäänkö yhteyttä ”omiin” läpi muuttomatkan ja talven? Emme tiedä – vielä.

Miljoonien pääskyjen kokoontumisajot

Talvialueella pääskyt viettävät joulu-, tammi- ja helmikuun. Tällöin on huolehdittava yhtaikaa uusien sulkien ja höyhenten kasvattamisesta ja lentokyvyn säilymisestä. Kun ravintona ovat lentävät hyönteiset, lennon ketteryys ei saa liikaa heikentyä. Ketteryyttä tarvitaan myös pedoilta pakenemiseen. Aikaa siis

VUODEN LINTU kuluu sulkien vaihtamiseen, kun kovin monta siipisulkaa ei saisi kerralla puuttua.

Etelä-Afrikan koillisosassa sijaitsee Mount Morelandin kylä. Sen Lake Victoria -kosteikolla talvehtii noin kolmen miljoonan pääskyn parvi. Ne kokoontuvat monimetriseen ruovikkoon yöpymään ja levittäytyvät päiviksi laajalle alueelle hyönteispyyntiin. Kyläläiset ovat järjestäneet pääskyjen yöpymään saapumisesta matkailunähtävyyden. Suositus on ottaa oma telttatuoli, eväät, kiikarit ja hyttyskarkote mukaan ja tulla rinteelle nauttimaan valtaisan pääskyparven iltarituaalien seuraamisesta. Maaliskuussa yöpymisparvi alkaa pienentyä ja huhtikuussa jonakin iltana pääskyjä ei enää yöpymään tule. Viimeisetkin ovat matkalla kohti pohjoisen pallonpuoliskon kesää, kun etelässä päivä lyhenee.

Olisipa huikeaa voida seurata yhden pääskyn silmin kaikkea sitä, mitä muuttomatkan varrella ja perillä talvialueella on nähtävissä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei varmaankaan puuttuisi: vain joka toinen pääsky palaa matkaltaan. Huikeaa on sekin, että pääskyt osaavat keväällä palata tarkalleen sinne, mistä syksyllä lähtivät. Pääskyn tietä muuttomatka on noin 10 000 kilometriä suuntaansa.

12 Kati Hirviniemi

Terhin erikoisalaa on tyhjien munankuorien keräily.

”Mukava tapahtuma, josta tykkä

– Lasten lintu

Mari Pihlajaniemi

Lasten lintupäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sittemmin viikon mittaiseksi pidentynyt tapahtuma on kasvanut tasaista tahtia. Lasten lintuviikko onkin monissa koulu-, päiväkoti- ja harrastusryhmissä sekä perheissä muodostunut jo perinteeksi. Lintuviikon ideaa ja materiaaleja hyödynnetään monipuolisesti niin oman perheen tai kaveriporukan kesken tehtävillä retkillä, kuin lintukerhoissa ja opetusryhmissäkin.

Lintuja koko viikko

Puistolanraitin ala-asteen 4 CD –luokalla Helsingissä linnut ja niiden pesintä tuotiin mukaan koko viikon ohjelmaan. Teemaan tutusttiin monipuolisesti retkeillen,

piirtäen ja tietoa hakien. Miksi eri lajien pesät ovat erilaisia? Minkälaisessa paikassa tietty laji pesii? Miksi se pesii juuri täällä? Mitä linnun ulkonäön perusteella voi päätellä pesimäpaikasta? Pesintäteeman kautta lapset lähtivät etsimään tietoa linnuista, niiden elinympäristövaatimuksista ja elintavoista, ja samalla sukelsivat kuin huomaamatta pohtimaan luonnossa toimivia vuorovaikutussuhteita, elinympäristöjen erityispiirteitä ja lintulajiston monimuotoisuutta.

Lapset saivat jo alkuviikolla tehtäväksi havainnoida pesinnän merkkejä koulumatkalla, kotona ja koulun pihassa. Taustatiedoksi käytiin läpi Lasten lintuviikon materiaaleja. Havaintoja kertyi mukavasti, ja lapset kertoivat niistä innokkaasti päivittäin. Loppuviikolla luokka teki vielä yhteisen retken lähimetsään. Yhteisen retken jälkeen keskusteltiin lisää havainnoista ja lintujen

elämästä. Lapset myös kirjoittivat kokemuksiaan ja näkemyksiään päiväkirjavihkoon.

Retkeilyn ja oman havainnoinnin lisäksi oppilaat piirsivät ryhmissä eri lintulajeja, niiden elinympäristöjä ja askartelivat pesiä. Oppilaat valitsivat Lasten lintuviikon materiaaleihin kuuluvasta Mikä lintu –esityksestä jonkun lajin, johon he lähtivät tutustumaan tarkemmin. He ottivat yhdessä selvää, miltä mikäkin laji ja sen pesä näyttävät ja millaisessa elinympäristössä lintu pesii. Työt toteutettiin ryhmissä ja tiedot haettiin yhdessä, jonka jälkeen osa piirsi lintuja, osa pesiä ja osa taustaa.

Valmiit työt olivat esillä koulun käytävillä ja myös muiden luokkien oppilaat saivat käydä kuuntelemassa muun muassa peipon laulua ja lukemassa lisätietoja linnuista. Laulut ja tiedot löytyivät qr-koodien takaa, kertoo opettaja Tiina Kuusirati-Haikonen.

Tiira-lehti

13

3 | 2015

Satu Pihlajaniemi

Puistolanraitin ala-asteella lapset ottivat selvää lintujen elinympäristöistä, ja siitä millaisissa pesissä ne pesivät. Sen jälkeen lapset saivat ryhmissä askarrella valitsemansa lajin pesän ja piirtää sille sopivan elinympäristön.

Ulla Saarnio

Haltiakuusen leikkikoulun pienimmät harjoittelevat kiikarien käyttöä.

Alexi kiikaroi ja Eino etsii tietoa lintukirjasta.

äsivät niin lapset kuin aikuisetkin.”

uviikkoa vietettiin 18.-24.5. jo kahdennentoista kerran Satu Pihlajaniemi

Lasten lintuviikko innosti lapsiryhmiä retkelle kaikkialla Suomessa

Lasten lintuviikkoon osallistui tänä vuonna 2749 lasta ja 498 aikuista yhteensä 233 ryhmässä eri puolilla Suomea.

132 ryhmää näki linnun menevän usein mahdolliseen pesäpaikkaan

137 ryhmää havaitsi linnun hakevan tai kantavan pesämateriaalia

140 ryhmää näki linnun kantavan ruokaa

121 ryhmää huomasi linnun varoittelevan tai hyökkäilevän kohti petoa tai ihmistä

71 ryhmää näki linnun rakentavan pesää

81 ryhmää löysi pesän tai pöntön, josta kuului poikasten ääniä

96 ryhmää näki linnun hautovan pesässä 42 ryhmää näki poikasia, jotka ovat jo lähteneet pesästä

Nastexo ja Iida linturetkellä Roosinmäen luonnonsuojelualueella Helsingissä.

14 Hannu Eskonen

BirdLifelle lisää jäseniä ja tukijoita Aki Arkiomaa BirdLifen Suomen ja sen paikallisjärjestöjen jäsen- ja tukijamäärät ovat ilahduttavassa kasvussa. Kuluvana vuonna uusia jäseniä ja tukijoita on liittynyt yli 2000. Vuodenvaihteessa jäseniä ja tukijoita oli yhteensä jo 18500. Määrä on kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Kiitämme kaikkia jäseniä ja tukijoita tekemästänne vapaaehtoistyöstä ja tuesta. Järjestön tuloista yli 80 % tulee suomalaisilta yksityishenkilöiltä. BirdLife Suomessa päätösvaltaa käyttävät paikallisjärjestöjen jäsenet ja heidän valitsemat edustajat.

Kottarainen oli yksi harvoista lajeista, joita havaittiin useammassa pöntössä kuin edellisvuosina.

Hannu Eskonen

Edustajisto kokoontuu Tampereella Mari Pihlajaniemi BirdLife Suomen edustajiston syyskokous pidetään sunnuntaina 15.11.

Tampereella, hotelli Cumuluksessa Koskikadulla. Kokouksen asialistalla on muun muassa ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen ja uusien hallituksen jäsenten valinta. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta.

Kullakin jäsenyhdistyksellä on edustajistossa omat edustajansa. Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin, ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi/yhdistys/edustajisto.shtml.

Lauantaina 14.11. ohjelmassa on järjestökoulutusta muun muassa poikkeusluvista ja muista suojeluaiheista ja illallinen Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen 45 -vuotisen taipaleen kunniaksi.

Kirjosieppo oli jälleen Pönttöbongauksen runsain laji

Sinitiaisia havaittiin hieman vähemmän

Ennätysmäärä pönttöjä

Pön

Tero Toivanen Valtakunnallinen Pönttöbongaus järjestettiin kolmatta kertaa 6.-7.6.2015. Havaintoja pönttölinnuista saatiin yli 3400 paikalta. Osallistujamäärä kasvoi edellisvuodesta noin 10 prosenttia.

Pönttöbongauksessa tarkkailtiin yhteensä 28816 pönttöä, ja niissä havaittiin 15624 pesintää. Asuttujen pönttöjen osuus oli 54%, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (60%) mutta kuitenkin suurempi kuin vuonna 2013. Asuttujen pönttöjen osuus oli suurin Etelä-Suomessa ja pienin Itä-Suomessa.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset sekä järjestökoulutukseen että illalliselle verkkolomakkeella osoitteessa www.birdlife.fi/ yhdistys/seminaari.shtml tai BirdLife Suomen toimistolle, p. 09 4135 3300 (ark. klo 10–15). Ilmoittautuminen avataan 1.10. ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 2.11.

Tervetuloa!

Moni laji väheni edellisvuodesta

Kirjosieppoja oli suuressa osassa maata selvästi viime vuotta vähemmän.

Pöntöissä havaittiin pesivänä yhteensä 36 eri lintulajia. Yleisimmät pöntöissä pesivät lintumme ovat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Kaikki nämä lajit olivat hieman viime vuotta vähälukuisempia, mutta kuitenkin runsaampia kuin vuonna 2013. Kottaraisia ilmoitettiin

Tiira-lehti

15

3 | 2015

Arto Juvonen

n kuin edellisvuonna.

tarkkailussa

nttöbongauksessa enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, kun taas leppälintuja oli kolmen vuoden jakson pienin määrä.

Pönttöbongauksen havaintojen perusteella kirjosieppoja pesii vuosittain tasaisen runsaasti koko maassa, mutta tiaisten määrät laskevat hieman pohjoista kohti. Telkkiä ja leppälintuja havaitaan Pohjois-Suomessa selvästi yleisemmin kuin etelämpänä. Valtaosa kottaraisista pesii Etelä- ja Länsi-Suomessa. Maantieteelliset erot pikkuvarpusen runsaudessa ovat tasoittumaan päin: nyt laji väheni hieman etelässä, mutta jatkoi runsastumistaan pohjoisessa.

Kylmyys viivästytti pesintöjä

Kylmän loppukevään takia oli odotettua, että lajien pesinnät olivat tavallista myöhäisempiä. Viime vuoteen ero ei ollut kovin suuri, mutta vuoteen 2013 verrattuna etenkin kirjosiepon pesinnät olivat selvästi viivästyneet.

Toukokuu oli viileä viime vuonnakin, sen sijaan kaksi vuotta sitten toukokuun lopussa nautittiin helteistä.

lä on varmasti vaikutusta lintujen seuraavan kesän pesimäkantoihin. Ensi vuoden Pönttöbongauksessa nähdään, jääkö entistä useampi pönttö vaille asukkaita.

Tämäkään vuosi ei ollut suotuisa pönttölintujen pesinnälle, ja epäonnistuneista pesinnöistä saatiin kesän mittaan runsaasti havaintoja eri puolilta Suomea. TälLaji

kirjosieppo

talitiainen

sinitiainen

Yleisyys (%-osuus paikoista) 2013

2014

2015

60,6

68,4

64,9

78,9

59,6

83,0

66,2

79,9

2,2

2,0

6,0

6,2

harmaasieppo

3,6

7,3

12,7

18,9

1,8

5,9

5,7

14,0

21,6

11,3

kottarainen

6,3

11,1

18,4

10,9

14,6

leppälintu

2015

11,9

15,0 12,3

2014

10,5

12,8 11,5

2013

63,2

pikkuvarpunen telkkä

Runsaus (%-osuus pöntöistä)

5,4

4,4

2,7

1,5

0,8

0,5

3,3

1,6

0,8

1,1

Tavallisimpien pönttöpesijöiden yleisyys ja runsaus Pönttöbongauksessa vuosina 2013-2015.

3,2

1,7

0,7

0,6

16 Janne Aalto

Kiikarin läpi

Ihmisiä, elämyksiä ja yhteistä hyvää Maria Tirkkonen Olin juuri tulossa Keski-Suomen lintutiellisen yhdistyksen lintumatkalta Varangilta, kun sain sähköpostiini pyynnön kirjoittaa Tiiralehteen kokemuksiani yhdistystoiminnasta. Ensin ajattelin kieltäytyä – olenhan ihan aloitteleva lintuharrastaja, en kunnon orni ollenkaan. Ja monenlaista tekemistä riittää.

Sitten ajattelin, että toki voin kirjoittaa – olenhan tosi kiitollinen lintuyhdistyksille ja BirdLifelle monista hienoista elämyksistä, jotka yksin olisivat jääneet kokematta!

Ja olen ehkä sittenkin nykyisin aika tyypillinen uusi lintuharrastaja – nainen ja viisikymppinen.

Ratkaisevan kipinän omalle lintuharrastukselleni sain Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen järjestämältä linturetkeltä Kristiinankaupunkiin. Siellä oli kivaa, ja avuliaiden retkeläisten ansiosta opin jo monta lintua. Ja niin rupesin käymään KSLY:n lintuilloissa ja tapahtumissa, kun siihen oli mahdollisuus.

Nyt olen Orioluksen puheenjohtaja ja BirdLifen edustajistossa. Rengastan kottaraisia ja muita maaseudun siivekkäitä. Omistan kaukoputken ja kiikarin – ja tykkään Tornien taistosta.

Kannustan kaikkia lähtemään mukaan lintuyhdistyksiin. Ei yhdistystoiminta ole tylsää! On hienoa oppia tuntemaan uusia ihmisiä, joita muuten tuskin tapaisi. Linnut yhdistävät hyvin erilaisia ihmisiä, ja toisaalta lintuja voi harrastaa varsin monella tavalla.

Yhdistykset mahdollistavat monia asioita, mitkä eivät yksi onnistuisi. Tuskin esim. Mikkelissä olisimme ilman yhdistyksen panosta päässeet kuulemaan Risto Juvasteen, Lasse Kujalan, Pekka Lehtosen, Heikki Kolun tai Heikki Lokin mielenkiintoisia lintuesityksiä. Retkikummit ovat järjestäneet useita kivoja linturetkiä. Vastikään kävimme myös Heinolan lintutalossa Olli Vuoren vieraana.

Yhdistystoiminnassa pääsee myös ylittämään itseään.

En olisi uskonut, että joskus opettelen kotisivujen tekoa, mutta sain kun sainkin tehdyksi Oriolukselle helposti päivitettävät kotisivut.

Joskus puheenjohtajana tuskastun erityisesti lukuisiin projekteihin, koska vastuu niiden toteutuksesta meinaa jäädä turhan harvoille. Aktiiveja on pienessä yhdistyksessä aika vähän ja Orioluksen alue on laaja. Silloin mietin, että miksi minunkaan pitäisi – ei tämä yhdistys ole vain minua varten. Riittävän usein kuitenkin joku toteaa heti pyydettäessä vaikkapa retkenvetäjäksi tai esitelmöimään ”kyllä minä voin, mielelläni”.

Kun mahdollisimman moni tekee jotain yhteiseksi hyväksi, saamme kaikki paljon mukavia lintuelämyksiä. Ja jakamalla omatkin elämykset saavat uutta väriä ja ulottuvuutta. Plussan puolelle tämä puheenjohtajuuskin menee – usein koen itseni suorastan etuoikeutetuksi.

Maria Tirkkonen on 52-vuotias kunnaneläinlääkäri Kangasniemeltä Etelä-Savosta. Lintuharrastuksen hän aloitti muutama vuosi sitten, mutta silti hän ehtinyt olla jo monessa mukana. BirdLifen edustajistossa Maria on ollut vuodesta 2012 ja Orioluksen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Rengastajakortin hän sai vuonna 2013. Lisäksi hän on yksi WWF:n öljyntorjuntajoukkojen eläinlääkäreistä.

Pienet kanadanhanhet olivat pitkään RK:lla esitutkittavana, sillä pikkukanadanhanhien Branta hutchinsii erottaminen kanadanhanhen Branta canadensis pienimmistä alalajeista tai risteymistä on haastavaa. Lopullinen esitutkinta oli 79-sivuinen dokumentti, jossa esitetään keskeiset tuntomerkit sekä linjaus Suomen havaintojen käsittelyyn.

Usein kysytyt kysymykset

Millä perusteella havainnot harvinaisista lintulajeista hyväksytään?

Aleksi Lehikoinen

Rariteettikomitea (RK) on BirdLife Suomen alainen vapaaehtoisuuteen perustuva asiantuntijatoimikunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. RK:n tärkeimpinä tehtävänä on tarkastaa Suomessa havaitut hyvin harvinaiset lintulajit tai alalajit ja ylläpitää Suomen virallista lintulajilistaa sekä lintulajien luonnonvaraisuudesta kertovaa kategorisointia.

Lintuhavaintojen tarkistamista tapahtuu usealla eri tasolla. RK tarkistaa vain kaikkein harvinaisimmat havainnot, joista on tyypillisesti alle sata havaintoa Suomesta. Vastaavasti paikallisyhdistysten alueelliset rariteettikomiteat tarkistavat valtakunnallisia pikkuharvinaisuuksia sekä alueellisia harvinaisuuksia.

RK varmistaa, että ilmoitetun havainnon määritysperusteet ovat riittävät havainnon viralliselle hyväksymiselle. Tämän takia RK:lle ei riitä pelkkä ilmoitus havainnosta Tiira-järjestelmään, vaan havainnoista tulee täyttää erillinen RK-ilmoitus, jossa kerrotaan miten lintu on havaittu ja minkä tuntomerkkien perusteella laji on määritetty. Ilmoitukseen voidaan liittää mukaan myös ns. kovia dokumentteja eli valokuvia, videoita tai äänitteitä. Valtakunnallisen suurharvinaisuuden tai edes maalle uuden lintulajin hyväksyminen ei lähtökohtaisesti kuitenkaan edellytä tällaisia lisädokumentteja.

RK kokoontuu keskimäärin kolmesti vuodessa käsittelemään havaintoja. RK:n jäsenet tutustuvat ilmoituksiin etukäteen ja antavat ennen kokousta oman itsenäisen äänensä: hyväksytty, hylätty tai tyhjä. Mikäli kaikki jäsenet puoltavat havainnon hyväksymistä, sen käsittely varsinaisessa kokouksessa ohitetaan nopeasti. Muissa tapauksissa havainnosta keskustellaan, ja keskustelun päätteeksi äänestetään uudestaan. Mikäli vähintään kaksi jäsentä on havainnon hylkäämisen kannalla, sitä ei hyväksytä. Jos tyhjiä ääniä on edelleen useita, jää havainto pöydälle odottamaan lisäselvitystä.

Useissa tapauksissa havaintoilmoitusta ei käsitellä heti ensimmäisessä kokouksessa, vaan havainnon määritysperusteita tarkastellaan tarkemmin. Tämä voi edellyttää perinteisen kirjallisuusselvityksen lisäksi lausuntoja

ulkomaalaisilta asiantuntijoilta, DNA-analyysejä linnusta irronneista höyhenistä tai jopa uuden määritystiedon hankkimista. Tuoreista tapauksista mm. pikkukanadanhanhen, kaukasianuunilinnun ja pyrstötiaisen europaeus-alalajin havainnoista pyydettiin lausuntoja ulkomaisilta asiantuntijoilta. Sepeltaskun steinegeri-alalajin, hernekertun itäisten alalajien ja tiltaltin nimialalajin havaintojen käsittelyssä DNA-analyysit ovat puolestaan olleet keskeisessä asemassa. Tarkempia selvityksiä havainnoista kutsutaan esitutkinnoiksi, joiden pohjalta on kirjoitettu tiivistettyjä versioita mm. Linnut-lehteen (ks. itäiset hernekertut Linnut 1/2015, pyrstötiaiset Linnut 2/2015 ja pikkukanadanhanhet Linnut 3/2015). Suomen RK tekee myös yhteistyötä muiden Pohjoismaiden rariteettikomiteoiden kanssa. RK:n jäsenet suuntaavat usein vapaaehtoisesti ulkomaanmatkansa sellaisiin kohteisiin, joissa voi tutustua lajiryhmiin, joita parhaillaan pöydällä olevat havaintoilmoitukset koskevat. Havaintoilmoituksia peilataan myös aikaisempiin hyväksyttyihin ja hylättyihin ilmoituksiin, jotta voidaan varmistaa, että linja pysyy samana vuodesta ja ilmoituksesta toiseen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä harvinaisempi havainto on, sitä vakuuttavampia havainnon määritysperusteiden on oltava, jotta havainto voidaan hyväksyä. Kaikki RK:lle tehdyt ilmoitukset arkistoidaan, jotta niihin voidaan tarvittaessa palata jopa vuosikymmenten jälkeen.

RK:n hyväksymät ja hylkäämät havainnot julkaistaan vuosittain Linnut-vuosikirjassa. RK arvioi lisäksi koskevatko hyväksytyt havainnot Suomeen harhautuneita lintuja vai mahdollisia tai todennäköisiä häkkikarkureita. Suomen virallinen lintulajilista koostuu vain hyväksytyistä havainnoista, joiden on tulkittu saapuneen Suomeen luontaisesti.

Lisätietoja RK:sta ja ilmoituksien tekemisestä ks. http://www.birdlife.fi/ havainnot/rariteettikomitea.shtml

Tiira-lehti

17

3 | 2015 Piekana

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Hiirihaukka

Lajipari

Buteopari vertailussa Piekanan ja hiirihaukan keskeisimmät erot Pauli-Pekka Österberg

Piekana (buteo lagopus)

Hiirihaukka (buteo buteo)

Pyrstö ja yläperä

Pyrstön tyvi valkoinen, pyrstössä leveä musta kärki

Normaalisti ruskea pyrstön tyvi, pyrstössä tiheää poikkijuovitusta

Käyttäytyminen

Saalistaessa lekuttelee pitkiä aikoja paikoillaan

Kyttää saalista usein tolpan nokassa

Siipien alapuoli Muoto ja koko Levinneisyys Muuta tietoa

Hyvin vaaleat, siiven taipeissa mustat laikut Kookas ja pitkäsiipinen

Hiirihaukan pohjoinen serkku

Pukumuuntelu pääosin iästä ja sukupuolesta johtuvaa.

Tummempi(ruskea), tavallisesti ei selkeitä laikkuja siiventaipeissa Leveähköt siivet, piekanaa pienempi

Pesii yleisesti Tunturi-Lappia lukuun ottamatta

Pukumuuntelu yksilöstä, maantieteellisestä sijainnista/alalajista johtuvaa.

Jotkut yksilöt piekanamaisen vaaleita

1. Mikä on tämä runsaslukuisena metsissämme viihtyvä, maassa pesivä ja yleisyyteensä nähden huonosti tunnettu lintu?

6. Kuinka paljon kultasirkun maailmankannan arvioidaan pienentyneen viimeisen 30 vuoden aikana, ja mikä on todennäköisin syy kannan vähenemiseen?

3. Minkä ikäisenä kattohaikara tavallisesti pesii ensimmäisen kerran?

8. Kuinka paljon ukkometso keskimäärin painaa?

Micha Fager

2. Minä vuonna BirdLife Suomen omistama lintuharrastajien tarpeita monipuolisesti palveleva Suomen Lintuvaruste Oy on perustettu?

10

kiperää linnuista!

4. Mikä Suomelle uusi lintulaji havaittiin kesäkuussa Sotkamossa?

5. Mitä yhteistä on taviokuurnan, nokkavarpusen ja punatulkun tavassa käyttää marjoja ravinnoksi?

7. Millä tavoin partakorppikotka pääsee käsiksi ravinnokseen käyttämiensä eläinten ja haaskojen luuytimeen?

9. Mitä hyötyä pöllölle on siitä, että sen korvat ovat hieman erikokoiset ja toinen korva 0,5–1 cm ylempänä kuin toinen?

10. Kuinka monella tähdistöllä on lintuihin liittyvä nimi?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 22.

18 Micha Fager

Minne mennä nyt?

Syysmuuttoa tiirailemaan Taivaalla käy vilinä, kun miljoonat muuttolintumme kiitävät elo-syyskuussa kohti talvehtimisalueitaan. Lintuharrastajan on nyt syytä suunnata avoimille ja korkeille paikoille tarkkailemaan yläilmojen kuhinaa.

Mikko Jalo Sitä mukaa kun päivät lyhenevät, puiden lehdet punertuvat ja yöt viilenevät, alkaa lintujen muuttojalka vipattaa. Aikaisimmat lähtijät, kuten telkkäkoiraat, ovat poistuneet jo touko-kesäkuussa. Eniten vilskettä taivaalla on elokuun lopusta lokakuun alkuun. Syysmuutto jatkuu kuitenkin aina vuodenvaihteeseen asti.

Tätäkin juttua lukiessasi tuhannet siivekkäät suihki-

Skaftung Nature järjestää lin-

Linnut ovatkanssa meillä tukursseja BirdLife Suomen aina elämyksiä erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta.

Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä.

Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin.

Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla.

Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

vat yläilmoissa kohti etelää. Pisin matka on lapintiiralla, joka lentää Suomesta Antarktiksen vesille. Vuodessa sille kertyy muuttokilometrejä yhteensä jopa 30 000!

Jotkin lajit, kuten haahka, eivät poistu eteläistä Itämerta pidemmälle.

Syksyistä lintujen muuttoa voi tarkkailla ympäri Suomea. Poikastuotannon vuoksi lintuja poistuu maastamme syksyisin paljon enemmän kuin niitä on keväällä tänne saapunut.

Tarkkaile sekä muuttajia että lepäilijöitä Muuttavia lintuparvia kannattaa tarkkailla paikoilta, joilta on hyvä näkyvyys mahdollisimman moneen ilmansuuntaan, erityisesti pohjoiseen. Esimerkiksi merten ja järvien rannat, korkeat mäet ja kalliot sopivat erinomaisesti syysmuuttajien tarkkailuun. Myös korkeat lintutornit ja isot peltoaukeat ovat hyviä paikkoja.

Säällä on suuri merkitys lintujen muuttointoon. Kun tuuli kääntyy pohjoisen puolelle, lähtevät linnut suurin joukoin liikkeelle. Esimerkiksi syyskuun puolessa välissä puhkuva pohjoistuuli tietää yleensä runsasta kurkimuuttoa.

Toisaalta matkaajia voi tarkkailla myös niiden levätessä: sade, kova vastatuuli ja sumu ovat muuttajille haitaksi, mutta lintuharrastajalle kultaa. Näillä niin sa-

Lintukurssit ja -matkat 2016

Kevätmuutto, 14.-17.4.2016, Kristiinankaupunki

Tanska, 1.-8.3.2016

Wappukurssi, 28.4-1.5.2016, Utö

Kroatia, huhtikuun alku 2016

Viron kevätlinnut, 2.-5.5.2016

Espanja, lokakuun loppu 2016

Lintukurssi harrastusta aloitteleville, 6.-8.5.2016, Kristiinankaupunki

Uusi kohde tulossa, seuraa ilmoitteluamme

Pohjanlahden arktika, 12.-15.5.2016, Kristiinankaupunki Lapin linnut ja Varanki, 19.-26.6.2016 Kahlaajakurssi, 22.-24.7.2016, Kristiinankaupunki Utö, 15.-18.9.2016 Viron syksy, 19.-22.9.2016 Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 29.9.-2.10.2016, Kristiinankaupunki

Ulkomaanmatkojen aikataulut saattavat hieman elää.

Jos olet kiinnostunut ulkomaanmatkoistamme, ota yhteyttä mahdollisimman aikaisin.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

19

3 | 2015

Silmät auki aamusta iltaan

Lintuja muuttaa läpi vuorokauden. Useimmille lajeille parasta tarkkailuaikaa kestää auringonnoususta muutama tunti eteenpäin. Suuret liitolentäjät, kuten kurjet ja petolinnut, lähtevät kuitenkin liikkeelle vasta aamupäivän lopuksi, sillä ne hyödyntävät auringon lämmön aikaan saamia nousevia ilmavirtauksia.

Erityisesti pienet varpuslinnut pyrkivät välttämään saalistajia muuttamalla yöllä. Niiden tarkkaileminen on hankalaa, mutta esimerkiksi punakylkirastaiden tsriih-äännähdyksiä voi selkeinä öinä kuulla taivaalta yhtenään. Suurin osa yömuuttajista pysyttelee kuitenkin hiljaa ja poistuu pimeyden turvin vaivihkaa kohti etelää.

Nähtävää riittää koko syksyksi

Valtaosa hyönteissyöjistä poistuu maastamme jo elokuun öinä. Päivämuutolla havaitsee tuolloin esimerkiksi pääskyjä, metsäkirvisiä ja keltavästäräkkejä. Myös mehiläishaukan päämuutto on jo elokuun lopussa.

Näin syyskuussa liikkeellä ovat esimerkiksi peipot, jotka muuttavat suurina parvina aamun tunteina. Kuun puolivälissä taivas täyttyy mahtavista kurkiauroista, joiden äänet kuuluvat korkeuksista maan pinnalle asti. Tällöin ovat liikkeellä myös pedot, kuten varpus- ja hiirihaukat sekä metsähanhet. Suuret sepelkyyhkyparvet lähtevät muutolle syyskuun lopun kuulaina aamuina.

Syys-lokakuun vaihteessa voi tarkkailla syysarktikaa Itä- ja Etelä-Suomessa. Siperiassa pesivät arktiset hanhet ja vesilinnut lentävät silloin jopa tuhatpäisinä parvina Suomen yli. Huonon sään yllättäessä hanhiparvet pysähtyvät pelloille lepäämään ja ruokailemaan.

Muuttajia voi nähdä vielä marras- joulukuussakin. Monet vesilinnut sinnittelevät sulapaikoilla pitkään ja hyvinä marjavuosina rastailla ei ole kiire pois Suomesta. Joutsenten muutto venyy usein jopa vuodenvaihteen yli.

Juttua varten on haastateltu Tuomas Lahtea.

Esimerkkejä hyvistä syysmuutontarkkailupaikoista Etelärannikolla – Hankoniemi, Hanko – Porkkalanniemi, Kirkkonummi – Emäsalo, Porvoo

Keski- ja Itä-Suomessa – Pulkkilanharju, Asikkala – Punkaharju, Savonlinna – Vuoniemi, Rääkkylä

Länsirannikolla – Rihtniemi, Uusikaupunki – Siipyy, Kristiinankaupunki

Lapissa – Pellojärvi, Pello – Koivusaari, Ounasjokisuisto, Rovaniemi

Lähteet: Hario, Kalliola ym. Suomen muuttolinnut, WSOY, 2006, Södersved: Lintutornit, WSOY, 2005

Tunnetko IBA-alueet?

Aki Aintila

notuilla ”pudotuskeleillä” parvet laskeutuvat maan kamaralle lepäämään. Helpoimmin huilaajia tavoittaa muutenkin hyviltä lintupaikoilta: pelloilta, lietteiltä, reheviltä lintujärviltä ja matalilta merenlahdilta.

Useimmat lajit pyrkivät syksyllä etelään tai lounaaseen, jolloin ne meren ylitystä välttäessään hakeutuvat seuramaan länsi- ja etelärannikkoa. Vesilintujen muutto taas tiivistyy esimerkiksi sisämaan suurille järville.

Varmimmin muuttolintuja näkee mereen kuroutuvien niemien nokissa. Ne ovat paikkoja, joihin tuhannet linnut pakkautuvat viivyttelemään ja keräämään voimia meren ylitykseen.

Myös avomeren yksinäiset saaret ovat hyviä muutontarkkailupaikkoja, sillä ne toimivat osalle linnuista kiintopisteinä ja levähdyspaikkoina etenkin huonon sään yllättäessä.

Pohjois-Lapin palsasuot ovat todellisia kahlaajakeitaita. Tyyppilajeja ovat suokukot, jänkäkurpat, mustaviklot ja vesipääskyt. Hyvällä onnella Käsivarren palsoilta löytää myös punakuirin.

Lätäsenon-Hietajoen laaja IBA-alue Aki Aintila ja Timo Metsänen Lätäsenon-Hietajoen kansainvälisesti tärkeä lintualue sijaitsee Suomen käsivarren puolivälissä. Pinta-alaa laajalla soiden ja vesistöjen muodostamalla kokonaisuudella on reilut 430 km². Aluetta halkoo pohjois-eteläsuunnassa kaksi jokea, Lätäseno (pohjoissaameksi Leahttáseatnu) ja Hietajoki (Jiehtájohka). Alue kuuluu Tunturi-Lapin palsasuovyöhykkeeseen, ja siellä onkin monin paikoin hyvin kehittyneitä palsoja. Alueella on myös paljon lampia, järviä ja jokia. Metsät ovat rajoittuneet vähäisiin metsäsaarekkeisiin ja mataliin vaaroihin. Männyn pohjoisraja kulkee alueen poikki.

Lätäseno perustettiin vuonna 1988 soidensuojelualueeksi, ja se on kolmanneksi suurin soidensuojelualue Suomessa. Alueen kriteerilajit ovat kaikki pesimälintuja: sinisuohaukka, jänkäsirriäinen, liro, vesipääsky ja niittykirvinen.

Pesimälinnustokartoituksia 2015

Osallistumalla pohjoisten IBA-alueiden laskentoihin pääsee aitiopaikalta havainnoimaan pohjoisia lajeja niiden omissa pesimäympäristöissä. Samalla pääsee perehtymään kokonaisvaltaisesti yhden selkeän alueen pesimälinnustoon. Viikon mittaisella vaelluskartoituksella on käytännössä retkellä koko ajan. Lätäsenolla tulevat tutuksi suokukot, jänkäsirriäiset, jänkäkurpat, mustaviklot, vesipääskyt ja monet muut kahlaajat.

Aluetta asuttaa myös muuttohaukka. Keltavästäräkkien, lapinsirkkujen ja kahlaajien myötä aapasoiden äänimaisema huokuu pohjoista eksotiikkaa.

Kesän 2015 kartoitukset osuivat otolliseen aikaan pikkunisäkkäiden kannanvaihtelujen suhteen; laskijoiden jaloissa vilistävien myyrien ja tunturisopulien lisäksi saaliin perässä liikkuvia hiiripöllöjä ja suopöl-

lisätietoja alueesta löytyy verkkosivuilta: http://www.birdlife.org/datazone/ sitefactsheet.php?id=1379 sekä

laskennoista blogista: http://hulluparoni.blogspot.fi/2015/06/ lapin-hulluutta-latasenolla.html

löjä näkyi ylenpalttisen runsaasti. Tällaisina vuosina alueella näkee tavallista runSarjassa esitellään Suomen kansainväsaammin myös sinilisesti tärkeitä linsuohaukkoja, tuntutualueita (Imporrikihuja sekä isoletant Bird and Biodipinkäisiä. Lintujen versity Areas, IBA) paljous ja lajien runsaus tuntuivat ällistyttäviltä.

Alueen linnustoa selvitettiin linjalaskennoilla. Kahden aikaisemman kartoituskerran pohjalta saimme kartoille valmiiksi merkittyinä laskettavat linjat, mikä helpotti laskentojen suunnittelua. Maastossa vuorokausirytmi muuttuu ja univelkaakin saattaa kertyä. Aamuyöstä ja aamupäivästä huhkitaan laskentojen parissa, minkä jälkeen on aikaa lyhyelle levolle leirissä ennen seuraavaan leiripaikkaan siirtymistä. Leiripaikalta toiselle siirryttäessä on hyvää aikaa tarkistaa matkan varrelle osuvia järviä ja lampia. Kun leiripaikan valitsee sopivasti, voi samaa tukikohtaa käyttää parin päivän ajan ja laskea sieltä käsin useamman linjan. Näin voimia riittää esimerkiksi laajempien alueiden tutkimiseen pakollisten siirtymien sijaan. Joiltakin IBA-alueilta löytyy Metsähallituksen ylläpitämiä autiotupia, jotka tarjoavat telttoja mukavampaa suojaa säältä.

Viikon mittainen kartoitusreissu on fyysisesti rankka mutta antoisa kokemus. Laskijoille kertyy kosolti huikeita havaintoja ja laskennat voivat olla hyvinkin opettavaisia. Lisäksi laskentojen nojalla pääsee näkemään upeita ympäristöjä (palsasuot!), ja havainnointi edistää linnustonsuojelua ja -seurantaa.

Alueen paristakymmenestä linjasta jäi vielä laskematta muutama. Ne on tarkoitus laskea kesällä 2016. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hankekoordinaattoriin. kartta IBA-alueesta: http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/iba/ ibakartat/001.jpg Lisätietoja: Timo Metsänen (hankekoordinaattori, IBAja MAALI-alueet) timo.metsanen@birdlife.fi

20

Kattohaikarat

asettuivat taloksi

Lauri Laukkanen Tänä kesänä olemme saaneet suurella mielenkiinnolla seurata ensimmäistä kertaa kattohaikaroiden pesinnän eri vaiheita Suomessa. Hyvällä onnella on pesinnässä suuri osuus, mutta miten kattohaikarat saatiin pesimään juuri Koskelle Tl, on luku sinänsä. Kerronpa tarinan alusta tähän päivään: Vuosi oli 2011, kun keväällä yksinäinen kattohaikara rakenteli pesää sähköpylvään päähän aivan kirkonkylän (Tuimala) liepeillä. Sitä ihmeteltiin jonkin aikaa ja odotettiin haikaralle kumppania. Kun kumppania ei kuulunut, haikara lähti teille tietymättömille eikä enää palannut. Arvoitukseksi jäi, kumpaa sukupuolta rakentaja oli.

Tästä me koskelaiset lintuharrastajat saimme ajatuksen tekopesän raken-

tamisesta lähistölle. Asia eteni vauhdilla. Kyhäsin kotona kuormalavan päälle risudonitsin, jonka sidoin lavaan, etteivät myrskytuulet sitä pudottaisi. Pelipaikalla lava kiinnitettiin pitkillä ruuveilla pylvään päähän, vahvistettiin vielä vinotukien avulla ja nostettiin ”kurottajalla” noin metrin syvyiseen reikään. Kivet vielä kiiloiksi, ja pesä jäi odottamaan asukkaita. Silloin elettiin kesäkuun toista päivää.

Odotuksesta tuli tuskastuttavan pitkä. Vasta neljä vuotta myöhemmin vappuaattona tai aatonaattona haikarat lehahtivat pesälle, ja toiminta pesän korjaamiseksi alkoi välittömästi. Myös parittelua tapahtui useasti; kaikesta näki, että haikarat olivat tosissaan!

Aikanaan naaras pyöräytti kolme munaa. Haudonta alkoi heti ensimmäisestä munasta ja juhannuksen tienoil-

la kuoriutui muutaman päivän välein kolme poikasta. Niistä nuorin meneh-

tyi kuitenkin hyvin pienenä rajun ukkossateen ja nälän yhteisvaikutuksesta.

Kirjoita joutsenet lentoon!

Kerro mitä tunteita ja tarinoita kansallislintumme laulujoutsen herättää. tule mukaan Birdlife suomen ja elenian joutsenaiheiseen kirjoitus­ kilpailuun. anna sanojen laulaa!

Kilpailusarjoja on kolme: 1

Twiitti tai tekstiviesti

2 Runo 3 Vapaamuotoinen teksti

Voittajat palkitaan Lintuvarusteen lahjakortilla. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen joutsenkirjoitus@birdlife.fi viimeistään 30.9.2015. lisätietoja: www.birdlife.fi/kirjoituskilpailu sekä www.elenia.fi/kirjoituskilpailu

Tiira-lehti

3 | 2015 Lauri Laukkanen

Kevään kiikari- ja kaukoputkiesittelyt: Hanko 11.4.

Porvoo 12.4.

Lappeenranta 18.4.

Rauma 19.4.

Pori 20.4.

Kristiinankaupunki 21.4.

Vaasa 22.4.

Kokkola 23.4.

Liminka 25.-26.4.

Keuruu 27.4.

Kangasala 2.5.

Espoo 3.5.

Lahti 5.5.

Hyvinkää 9.5.

Virolahti 14.-17.5. ja 21.-24.5.

KIIKARIT JA KAUKOPUTKET

Emo nosti kuolleen poikasen pesän reunan yli ja pudotti maahan. Kaksi poikasta kasvoi vauhdilla, ja ne rengastettiin 28.7. Samassa yhteydessä julkistettiin myös poikasten nimet: Kinttu (FI 1) ja Kontti (FI 2). Syksyn mittaan olemme päässeet seuraamaan ”livenä” poikasten kehittymistä ja lentoharjoituk-

sia. Valitettavasti Kinttu menehtyi 30.8. törmättyään voimalinjaan.

Toivottavasti Kontti vanhempineen selviää matkastaan Afrikkaan asti! Tervetuloa takaisin ensi keväänä!

UUSI FF-staijauskeppi

Nimistön uumenista

Jukka Hintikka

Suomen sana haikara on vanha laina germaanisista kielistä, ja ruotsin häger, saksan Reiher, englannin heron ja jopa ranskan aigrette juontavat juurensa samaan sanaan. Nimen on alun perin arveltu perustuvan harmaahaikaran karheaan ääneen.

Meikäläistä haikaraa käytetään kaikkien Ardea-, Ciconia-, Botaurus-, Egretta- ja monen muun suvun edustajista, mutta useissa kielissä haikararyhmä on pilkottu moneen eri nimitykseen. Esimerkiksi englannissa käytetään kattohaikarasta nimeä stork, kaulushaikarasta bittern ja valkoisista hai-

karalajeista egret.

Suomessa Aukusti Juhana Mela antoi 1800-luvun lopulla Ciconia-suvun lajeille Julius Krohnin ehdotuksesta perusnimen tuonenkurki, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.

Tuonenkurki perustuu viron katto- ja mustahaikaran nimiin valge- ja must-toonekurg. Nimityksen taustalla on virolainen kansanuskomus siitä, että mustahaikaran näyttäytyminen ennustaisi kuolemaa.

Haikarat ovat perinteisesti olleet melko harvinaisia vieraita Suomen pohjoisosissa. Nimeä haikara on silti käytetty Pohjois-Suomessa monin paikoin toisen pitkäkaulan eli merimetson nimenä.

Pertti Rasp

Haikarasta tuonenkurkeen

puujalustat

kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

Edustamamme tuotemerkit: Hawke, Opticron, Berlebach, Mulepack, Sirui, Nikon, Meopta, Gitzo, Swarovski, Velbon, Kowa, Zeiss, Vanguard, Manfrotto, Steiner,Lowepro,Kamakura ja Pentax

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi

22

Kokemuksiani pesimälinnuston kaupungistumisesta Porin alueella Ismo Vähäsavo

Kalalokki on varmasti yksi Porin kaupungin näkyvimpiä ja kuuluvimpia pesijöitä. Kuva: Ismo Vähäsavo

Gudingarna var tjocka, feta och många, men med ådorna var det sämre ställt. Bara ca. 25% av beståndet var ådor.

Foto: Jens Harberg

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 6.11.

3. Vasta 4-vuotiaana.

4. Idänkäki.

2. 1987.

1. Metsäkirvinen.

9. Saaliseläimen aiheuttamat äänet saapuvat pöllön korviin 8. 4–6 kg.

7. Partakorppikotka murskaa luun sopivan kokoisiksi paloiksi pudottamalla sen ilmasta kallioon. Samaa menetelmää se käyttää kilpikonniin.

Vastaukset:

5. Ne nielevät vain marjoissa olevat siemenet ja kivet.

10 kiperää linnuista (s. 17)

6. 84–95 %. Kultasirkkuja pyydetään ravinnoksi erityisesti Kiinassa.

10. Yhdeksällä: Feeniks, Joutsen, Korppi, Kotka, Kurki, Kyyhkynen, Paratiisilintu, Riikinkukko, Tukaani.

hieman eri aikaan, minkä ansiosta pöllö voi arvioida saaliin suunnan ja etäisyyden tarkasti.

Huomasin kaupungistumisen vaikutukset Porin alueen pesimälinnustossa 60–70 luvun taitteessa, uusien lajien ilmestyessä kaupunkikuvaan. Aloitellessani lintuharrastusta 70-luvun puolivälissä pesivät linnut vielä kuitenkin suurimmaksi osaksi vanhoissa perinteisissä pesimäbiotoobeissaan.

Kesykyyhky ja västäräkki pesivät jo 70-luvulla Porin puistoissa ja pihamailla vanhojen perinteisten kaupunkipesijöiden ohella. Samoin kottarainen ja leppälintu olivat yleisiä pesijöitä. Porin todellinen tunnuslintu, mustavaris, pesi myös jo tuolloin suurissa yhdyskunnissa muutamissa Porin kaupunkialueen puistoissa. Raatihuoneen puiston mustavarisyhdyskunnan sanotaan olemaan yksi Suomen vanhimpia, ja se on vieläkin käytössä.

Vähitellen, 70–80 -lukujen taitteessa huomasin viherpeippojen, uunilintujen, hemppojen, tiklien, harmaa- ja kirjosieppojen sekä rastaiden yleistymisen. Nykyään nämä kolme ensimmäistä vaikuttavat olevan Porin kaupunkialueella jo valtalajeja. Myös varikset ja harakat, sekä varsinkin naakat alkoivat yleistyä.

Ensimmäiset havainnot pesivistä turkin ja turturikyyhkyistä ajoittuvat myös näihin samoihin aikoihin.

Nykyään turkinkyyhky on säännöllinen pesimälaji Porin kaupunkialueella. Turturikyyhkyn pesimäreviirin löytämiseksi pitää puolestaan tehdä vähän enemmän töitä. Molemmat löytämäni turturikyyhkyn pesät ovat olleet raatihuoneen puistossa puun kolossa.

1980-luvun loppupuolella löytyi Kokemäenjoen partaalta Kirjurinluodosta pikkutikan ja sarvipöllön pesät. Nykyään molemmat lajit kuuluvat ainakin jossain määrin myös tämän kaupungin vakituisiin pesimälajeihin.

2000-luvulle tultaessa punarinnan, pensas- ja mustapääkertun sekä punatulkun ja viherpeipon laulut alkoivat yleistyä. Yksittäisistä pesimähavainnoista vuosien varrelta mielenkiintoisimpia on 2000-luvun alkupuolella Kirkkopuiston kupeessa Porin sillan alapuolella sijainnut kehrääjän pesä. Muita kiinnostavia pesälöytöjä kaupunkialueelta on esimerkiksi heinätavin, tavin pesä ja uuttukyyhkyn pesät.

Tiira-lehti

3 | 2015

Jan Södersved

n

ja ki Lu va ku

EuroBirdwatch 3.–4.10.

BirdLife Suomi osallistuu tänäkin vuonna Euroopan ja Keski-Aasian EuroBirdwatch-tapahtumaan.

Kannustamme kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 4.10. klo 15 mennessä!

Tule mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta, levittämään lintutietoutta ja osallistumaan yhteen maailman suurimmista lintutapahtumista! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata.

Voit osallistua myös viikonlopun aikana järjestettäviin tapahtumiin:

Etelä-Karjala n 4.10. Syysmuuttoretki

Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen

Etelä-Savo n 3.10. Linturetki

Mikkelin seudun lintuja tarkkailemaan. n 4.10. Opastettua syysmuutonseurantaa Puruveden rannalla Punkasalmessa.

Keski-Suomi n 4.10. Muutonseurantaa

Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Lohjan seutu n 3.10. Lintupäivä Kukkumäellä.

Pirkanmaa n 3.10. Perinteinen retki Säpin lintusaarelle.

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Manu toimii tyttäreni apusilminä linturetkillä. Kuva: Hannu Iivonen.

Kuva on otettu Kaakamossa (Torniota) huhtikuussa 2015. Kaakamossa on isoja peltoalueita joille keväällä hanhet pysähtyvät syömään ja lepäilemään. Tänäkin vuonna oli monta hanhipariskuntaa syömässä.

Kuva: Maila Markkanen Kemi.

Pohjois-Savo n 4.10. Puutossalmi Open II.

Päijät-Häme n 3.–4.10. Muuton­

seurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla.

Rauman seutu n 3.10. Syysmuuton­

havainnointi Rauman seudun lintutorneilla.

Suomenselkä n 3.10. Karsturalli Karstulassa.

Uusimaa n 3.10. Tiaisretki Hankoon.

Varsinais-Suomi n 3.–4.10 Viikonloppuretki Öröseen.

Åland-Ahvenanmaa n 1.–4.10. Ölandsresa.

Lisätiedot tapahtumista kunkin lintuyhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 26–31) sekä lisää mahdollisia tapahtumia yhdistysten verkkosivuilla!

EuroBirdwatch-tapahtuman tärkein tavoite on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä yleisötapahtumissa ja omatoimisesti retkeillen.

Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1993 alkaen.

Focus Focus Handy 8x32 Focus Handy 8x42

110,00 119,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x42 ED TH Hawke Sapphire 8x43 ED OH

299,00 472,00 486,00 512,00 580,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV

235,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42 Leica Ultravid 8x42BR HD

585,00 1 198,00 1 850,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta Meostar 10x42 B1

949,00 1 100,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I

89,00 105,00 195,00 215,00 369,00

Pentax *Pentax 6,5x25 Papilio II *Pentax 8,5x21 Papilio II

159,00 169,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 15x56 SLC

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 845,00 2 179,00 2 265,00 2 340,00 2 395,00 1 989,00

Zeiss Zeiss 8x32 Conquest HD 780,00 Zeiss 8x42 Conquest HD 929,00 Zeiss 10x42 Conquest HD 979,00 *Zeiss 8x42 Victory SF, hyllyssä 2 299,00 *Zeiss 10x42 Victory SF, hyllyssä 2 399,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x Kite KSP80HD+25-50x Kowa TSN601+30x Kowa TSN883+25-60x+laukku Leica APO-televid 82+25-50x Meopta Meostar 82HD+20-70x Opticron ES80GA ED+20-60xSDL Swarovski ATX95+30-70x Swarovski ATX85+25-60x Zeiss Diascope 85+20-75x TARJ.

Jalustat

1490,00 2390,00 845,00 2 480,00 2 549,00 2 285,00 1 366,00 3 390,00 3 290,00 2 350,00

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3542L hiilikuitu Manfrotto 500AH videopää Manfrotto MHXPRO-2W videopää Manfrotto MT055XPRO3 Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää Velbon N635D hiilikuitujalka

Muuta kivaa

293,00 19,00 929,00 139,00 149,00 229,00 439,00 415,00 179,00 320,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Rengastusatlaksen toinen osa on yksi Suomen lintutieteen merkkiteoksista ja se käsittelee lajit lokeista sirkkuihin. Sivumäärä on 784. Kirja antaa erittäin monipuolisen kuvan, mitä rengastusaineistot kertovat linnuista ja miten aineistoja voi käyttää esimerkiksi suojeluun. Teos antaa vastauksen moneen aiemmin salassa olleeseen kysymykseen. Nyt osat 1 ja 2 yhteishintaan 69,00 (osa 2 hinta 49,00) Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko 7,00 *Hyppivät ja hohtavat, Suomen sepät Heliövaara 42,00 Lajiluettelo 13. Painos 5,00 *Lapin-vaeltajan lintuopas 15,00 Lapsen oma lintukirja Kuisma 19,90 Laululinnut CD 39,00 *Lintujen Suomi Koskimies 29,00 Lintuopas Svensson ym.

18,00 Lintupäiväkirja 2015 Koskimies 20,00 Loruja keväästä 24,00 *Luonto soi osa 14 Hallikainen 20,00 Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen 25,00 *Porovuosi Helle 39,00 Pöllöt Tipling, Peltomäki 20,00 Suomen käärmeet ja liskot 37,00 *Suomen Linnut Laine 25,00 Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas 20,00 Suomen päivä- ja yöperhoset 125,00 *Suomen rengastusatlas 2 49,00 Utön linnut Tenovuo 42,00 Vaeltajat Luhta 39,00 Viron linnut 1990-2010 20,00

Ulkolaiset kirjat

Birding in Poland 42,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Bird Sounds in Flight MP3 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 *Birds of Iberian Peninsula 79,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds ID insights, Couzens 28,00 Bird Identification in-depth look at confusion species 35,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatcher’s guide to Portugal 27,00 Birdwatching Guide to S-E Brazil 20,00 Boreal Owl Korpimäki 85,00 Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 2. osa 105,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 HBW illustrated checklist 159,00 History of Birdwatching in 100 Objects 29,00 North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Peregrine Falcons of World 29,00 Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 36,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 *Undiscovered Owls Robb 59,00 Warbler Guide Stephenson 29,00 Woodpeckers of the world 39,00

Ibis

Muista ruokinnat, liikkeessämme on runsas valikoima erilaisia malleja.

Myös erilaiset linnunpöntöt löydät liikkeestämme

Petrel

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita.

Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin.

Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Hinta

15,00

Hinta

25,00

Uusia kotimaisia oppaita. Lapin-vaeltajan opas on kevyt teos vaelluksille ja Lasse Laineen Suomen linnut on kokonaan uudistettu opas Suomen lintuihin upealla kuvituksella ja asiantuntevalla tekstillä.

Lynx HD

Miksi Kite?

Kitet ovat optisesti erittäin hyviä ja niiden hinta-laatu on kohdallaan. Kite panostaa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi kiikarien silmäkupit ovat metallia ja ne on helppo vaihtaa.

Myös huoltoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa.

Siksi Kite.

Näe Swarovskin loistavat SLC, CL ja ATX mallit tai tule tutustumaan maailmalla erittäin kehuttuun huippu-uutuuteen, Zeissin SF kiikarimallistoon.

www.lintuvaruste.fi tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme.

Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

Tiira-lehti

25

3 | 2015

Punarinta ison männyn latvassa ja sorsa männyn juurella. Emilia Vallius, 6 v.

Puukiipijöitä. Silva Plit, 3 v.

Pikku-

Rantasipi – Drillsnäppa. Axel Enkvist

Tiira Töyhtöhyyppä. Miro Nuutinen, 6 v.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia.

Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä?

Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 6.11. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Punatulkku. Mimosa Klotz, 9 v.

Lintuaskartelutyö. Nella Kaasalainen 8 v.

26

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 3.–4.10. EuroBirdwatch-viikonloppu 14.–15.11. Edustajiston kokous, Tampere

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto.fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi www.facebook.com/ groups/349189865297 Tämä on suljettu ryhmä vain jäsenille, ja Kalle Larsson hyväksyy ryhmään.

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com. Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com.

Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä varmistus on tarpeellinen). Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman ’vastaa’ -toiminnolla (engl. ’reply’). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle.

Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite, eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Tapahtumat: 4.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme P-paikalla (Tiuruniementie 247-249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka) klo 8. Tervetuloa!

21.11. EKLY:n syyskokous. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja EKLY-verkossa lähempänä kokousajankohtaa.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLYn sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville. Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä.

Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Etelä-Savo

Uudistuneet sivut on nyt avattu vanhassa tutussa osoitteessa www.oriolus.org

Sähköpostilista:

Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti. juha@gmail.com, p. 050 022 1213.

Verkkosivut: www.ekly.org www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös halukkaille jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLYn hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä viesti (tyhjä) omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 34 e, nuoriso (18 v. ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” laatikkoon oman Facebook-sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, perheenjäsenet ja alle 18-vuotiaat 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Kaikille avoimessa Oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista.

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 3.10. klo 10 EuroBirdwatch-viikonlopun linturetki Mikkelin seudun lintuja tarkkailemaan. Oppaana Markku Lund, p. 050 043 7359. Lähtö Mikkelin Kenkäveron P-paikalta.

4.10. klo 9–13 EuroBirdwatch, opastettua syysmuutonseurantaa. Paikka: Savonlinna, Puruveden rannalla Punkasalmessa Pentinniemen levike, valtatie 14 varrella, n. 3,5 km Punkasalmen taajamasta Savonlinnaan päin.

10.10. Syyskokous Savonlinnan kirjastolla. Klo 12 alkaen. Elina Enho kertoo matkastaan Espanjaan, Pyreneitten vuoristoon mm. Euroopan korppikotkien seuraan. Syyskokous esityksen jälkeen n. klo 13.

7.11. klo 13. Jari Valkama Luonnontieteellisestä Keskusmuseosta kertoo lintujen rengastuksesta osana linnuston tutkimusta ja suojelua sekä harrastuksena. Mikkelin AMK Mikpolisali.

Jos olet kiinnostunut lintujen rengastuksesta, ota yhteyttä Maria Tirkkoseen.

Seuraa myös ilmoittelua Oriolusverkossa, verkkosivuilla ja Facebookissa.

Tapahtumat: 31.8.–13.12. Perjantaipalaverit jatkuvat Kemin Takajärven nuorisotalolla.

Syyskuu. Helmipöllöjen syysrengastus.

Jos haluat mukaan syyspyyntiin, ota yhteyttä puheenjohtajaan.

Syyskuu. Pönttötalkoot pidetään syyskuun alkupuolella. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla..

12.–19.9. Ruskaretki Ranuan Rosamon eräkämpälle. Eräkämppä varattu koko viikoksi, voit valita itsellesi sopivan ajankohdan tulla mukaan viettämään eräretkeä marjastuksen, kalastuksen, lintujen tarkkailun yms. parissa.

Seuraa myös Xenuksen omilla verkkosivuilla Tapahtumat-osiota: www.xenus.fi

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi.

Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 0400 251 389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: WhatsApus-ryhmä nopeaan viestintään, havaintojen ilmoittamiseen ja kokemusten jakoon. Apuksen Whats­ Apus-ryhmään voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä p. 0400 251 389.

Verkkosivut:

Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

EteläKarjala

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry, kly@birdlife.fi. Pj. Teppo Piira, teppo. piira@opettaja.fi, p. 040 825 5371.

Sihteeri Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@ gmail.com, p. 040 540 8830

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry.

Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

www.facebook.com/Oriolusry

21.11. klo 15 sääntömääräinen syyskokous, Helsinki, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6. Esitelmä klo 16–17.30. Markus Lampinen pitää esitelmän aiheesta ”Sekaisin Baikalista – Baikalin lintuaseman toiminnasta ja linnuista”.

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2015:

Tapahtumat:

Kainuu

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Kanta-Häme Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups. com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry.

Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@ xenus.fi, p. 040 771 5570

Verkkosivut: www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perheenjäsenet 2 e.

Sähköpostilista: Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton ja jäsenet voivat ilmoittautua listalle seuraavasti: Lähetä sähköposti osoitteeseen: apus-lista-subscribe@yahoogroups. com siitä sähköpostiosoitteesta, johon haluat Apuksen viestejä. Kirjoita viestin otsikoksi SUBSCRIBE ja viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa automaattisesti saamaasi sähköpostiin muuttamatta mitään tietoja otsikossa tai sisällössä

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Ekokisa on käynnissä. Kisaan voi osallistua koko vuoden mittaisena tai lyhennettynä ajalla 1.1.–30.6.

17.9. / 19.9. Järjestetään Lintujen syysmuutto -kurssi Hyvinkään opistolla.

Perehdytys ja retki. Kurssimaksu 22 e.

Vetäjänä Mikko Savelainen. Lisätiedot Apuksen tai Hyvinkään opiston verkkosivuilta.

20.9. Kukkulan kuningas -muutonseuranta. Apuksen parhailla muutonseurantapaikoilla seurataan syysmuuttoa ja kisaillaan samalla siitä, mistä nähdään eniten isoja lintuja. Lisätiedot osallistuvista paikoista löytyvät nettisivuilta.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

26.9. Syysretki Hankoon. Kohteena aamupäivällä Uddskatan Hangon lintuaseman ympäristössä ja iltapäivällä muut Hangon lintupaikat. Bussiin pääsee Järvenpäästä ja Hyvinkäältä.

Lähtö alustavasti kello 5.30 ja paluu klo 18 mennessä. Retken hinta jäsenille 20 e, muille 25 e, lapset ja nuoret alle 18 v. ilmaiseksi. Retken vetäjänä

toimii Eero Vilpas (p. 040 590 8865).

11.11. Apuksen syyskokous Hyvinkäällä.

Tarkemmat tiedot löytyvät jäsentiedotteesta.

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli. IP-ralli pidetään edellisvuosien tapaan.

IP-rallissa kilpaillaan joukkueittain havaittujen lajien määrällä. Kisan jälkeen on rento purkutilaisuus.

10.12. / 12.12. Lintujen talviruokinta -kurssi Hyvinkään opistolla. Perehdytys ja retki. Kurssimaksu 22 e.

Vetäjänä Mikko Savelainen. Lisätiedot Apuksen tai Hyvinkään opiston verkkosivuilta.

Ilmoittautumiset tapahtumiin ja retkille nettisivujen ilmoittautumislomakkeella: www.birdlife.fi/apus (kohta ”Toiminta” -> ”Ilmoittautuminen”). Lisätietoja retkistä päivitetään nettisivuille ja Apus-listalle lähempänä tapahtumia.

Ajankohtaista: Jos haluat jatkossa sähköisen jäsentiedotteen, ilmoita toiveesi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirsi.peltonen@birdlife.fi Kirjoita viestin otsikoksi ”Apus sähköinen jäsentiedote”.

Haemme myös vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin.

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola.fi, p.

040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 4.–6.9. Lintukerho Laruksen retki Tankariin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Reijo Jussilainen (jussire@netti.fi).

30.9.–4.10. Oktobirdfest Kalajoella.

Syksyn jämäkin lintuharrastustapahtuma järjestetään koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Luvassa on meriretkeä ja rarisaarivierailua, täsmäiskuja Kalajoen upeille lintupaikoille, linturallia sekä muuta mukavaa.

Tästä tapahtumasta ei kannata jäädä rannalle! Tapahtumatietojen täsmentyessä tulee lisää infoa yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivulle.

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Syyskokouksen ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla, Facebookissa sekä jäsenkirjeessä.

Ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

Kerhotoiminta: Lintukerho Laruksen syksyn toiminnasta lisätietoja osoitteesta www.lintukerholarus.fi.

Tiira-lehti

27

3 | 2015

Apua loukkaantuneille

Heli Suurkuukka ja Ari-Pekka Auvinen, PPLY:n hoitorinki

Vastuu loukkaantuneesta luonnonvaraisesta eläimestä ei usein tunnu kuuluvan kenellekään. Periaatteessa vastuu on valtiolla, mutta kovin paljon hyvää periaatteetta pidemmälle tuo vastuu ei tällä hetkellä kanna. Suuri osa kunnistakin laistaa osuudestaan. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys lähtee liikkeelle siitä, että varsinkin ihmisen toiminnan seurauksena loukkaantuneita lintuja tulee pyrkiä auttamaan. Lakikin velvoittaa tilanteen mukaan joko auttamaan tai lopettamaan eläimen.

Usein maallikon löytäessä loukkaantuneen linnun paikalle hälytetään poliisipartio, jonka ensisijainen tavoite on saattaa tehtävät loppuun työvuoron aikana. Tämä sekä sopivien hoitopaikkojen ja tiedon puute johti ainakin Pohjois-Pohjanmaalla aiemmin siihen, että poliisi turvautui lintutehtävien hoidossa useimmiten aseeseen. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pj. Heikki Helle, heikki.helle@jyu.fi, p.

050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry

luonnonvaraisten lintujen hoitorinki saikin vuonna 2009 alkunsa tarpeesta tarjota vaihtoehto lähes automaattiselle loukkaantuneiden lintujen lopettamiselle. Hiljalleen yhteistyö viranomaisten kanssa on johtanut siihen, että poliisipartiot ja hätäkeskus ohjaavat yhteydenotot PPLY:n vapaaehtoisille hoitorinkiläisille. Helposti löydettävien nettisivujen ja yhteystietojen myötä on myös yksityishenkilöiden suorat yhteydenotot lisääntyneet. Nykyisin rinkiläisille tulee reilusti yli sata puhelua vuodessa.

Toimintaa

Hoitorinkiin kuuluu tällä hetkellä 14 henkilöä ympäri Pohjois-Pohjanmaata, joista yhdellä on tilat lintujen tilapäiseen hoitoon. Suurin osa tehtävistä sujuu puhelinneuvontana. Esimerkiksi iso osa loppukesän puheluista käsittelee terveitä maastopoikasia, joita luullaan vahingoittuneiksi. Osa soittajista pystyy myös itse selviytymään lintujen hoidosta sopivien ohjeiden avulla. Kännykkäkameralla ote-

lässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit.

Tiedustelut Sami Ylistö.

28.11. Syyskokous-määrityskisa-pikkujoulut. Loppusyksyn viralliset tapahtumat syyskokous ja määrityskisa ovat tänä vuonna liitettynä pikkujoulujen yhteyteen. Iltaa kokoonnutaan viettämään toistaiseksi määrittelemättömälle saunalliselle tilalle Jyväskylässä. Seuraa ilmoittelua!

12.12. KSLY:n XVIII Talviralli. Ilmoittautumiset 4.12. mennessä rallimestari Pekka Kyllöselle.

tut kuvat linnusta auttavat neuvonnassa.

Tarvittaessa hoitoringistä yritetään saada joku paikan päälle tutkimaan vahingoittunut lintu tai hakemaan se hoitoon. Hoitolinnuista noin puolet selviää takaisin vapauteen. Kaikkiaan Ari-Pekka Auvisen ja Pauliina Raution perheen hoitolassa on ollut 120 hoidokkia. Hoitola käsittää piharakennuksen viereen rakennetun lentohäkin, lämpimän hoitohuoneen sekä yksittäisiä siirrettäviä häkkejä. Muutamat pidempiaikaista hoitoa vaatineet linnut ovat saaneet hoitopaikan Ranuan eläintarhasta, Heinolan lintutarhalta tai Pyhtään lintuhoitolasta, joka on toistaiseksi ainoa valtion rahoittama lintuhoitola.

Haaste muille yhdistyksille

Nykyisellään PPLY:n hoitorinkiläiset saavat puheluita kaikkialta Suomesta. Tämä johtunee siitä, että hakukoneet löytävät PPLY:n aihetta käsittelevät sivut vähän liiankin hyvin. Lintujen hoitajia ja hoitopaikkoja on siellä täällä ympäri Suomea, mutta toiminnan laajentamiselle ja ver-

Ari-Pekka Auvinen

Yleisin keskikesän hoitolintulaji on tervapääsky. Tämä liian aikasin pesästä lähtenyt nuorukainen kaipaa siipisulkiinsa vielä pari senttiä lisää pituutta.

kostoitumiselle on selkeästi tarvetta. Hoitoringin perustaminen ei vaadi alkuun muuta kuin joukon innokkaita, nettisivun ohjeineen ja yhteystietoinen, yhteydenoton paikallisiin viranomaisiin sekä sopivan pihavaraston tai muutaman hoitohäkin. PPLY haastaakin kaikki Suomen lintuyhdistykset perustamaan oman hoitoringin ja verkostoitumaan kansallisesti kokemusten ja vinkkien vaihtamiseksi! www.pply.fi/loukkaantuneet-linnut instagram.com/pihalintu

Ajankohtaista:

Sähköpostilista:

Käy tutustumassa lintukerhon verkkosivuilla uuteen materiaaliin. Sivuille on lisätty runsaasti uusia valokuvia sekä SM-lintumaratonin historiallista aineistoa.

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/ pipermail/lly. Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net tai p. 040 545 6355).

Kymenlaakso Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2015: työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH). Sähköposti: lhlh@birdlife.fi. Pj. Annika Tatterbach.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, Pj. Jukka Rokkanen, rokkaju@gmail.com, p. 050 557 1804. Jäsensihteeri Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com

Lohjan seutu

Verkkosivut:

Kuusamo

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2015:

Kyly.fi

Yhteystiedot:

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 27 e. Nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

Jäsenmaksu on 23 e, opiskelijoille ja koululaisille 18 e ja perhejäsenille 3 e.

Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki

19.–20.9. Syysmuuton seurantaa eri puolilla yhdistyksen aluetta.

Tapahtumat:

Verkkosivut:

Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen: kylysubscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi. hagglund@vaasan.com p. 040 589 0487.

5.9. Lintutorniaamu Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää Muuramenlammen tornilla klo 10–12. Tervetuloa seuraamaan lintujen syysmuuttoa ja tutustumaan lintuharrastukseen. Lisätietoja oppaalta: Jarmo Jokinen, (jarmo.jokinen@ tintti.net, p. 040 710 4788).

www.kuusamonlintukerho.fi

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2015:

19.9. KSLY:n III Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoita siitä rallimestarille 11.9. mennessä: pky.kyllonen@ kolumbus.fi, p. 0400 544 616.

27.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit.

Tiedustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246).

4.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväsky-

Sähköpostilista: Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla siitä, mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli.lamminsalo@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 5.9. Syysretki, lisätietoja KyLY:n verkkosivuilta.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa käynnissä, yhdyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Lappi

Aikuiset 23 e, opiskelijat ja alle 18-vuotiaat 12 e, perhemaksu (koko perhe) 28 e.

Yhteystiedot:

20.9. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

PL 69, 96101 Rovaniemi. Pj. Ilkka Rautio, p. 0400 643 232, puheenjohtaja@lly. fi. Sihteeri Mika Bäckman, p. 040 770 2188, sihteeri@lly.fi.

27.9. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma

Verkkosivut:

Ajankohtaisin tieto tapahtumista päivitetään sähköpostilistalle ja lintukerhon verkkosivuille

www.lly.fi

6.9. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 13.9. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma

Sähköpostilista: Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Jäsenmaksut 2015:

Tapahtumat:

www.facebook.com/hakkiry

www.facebook.com/pages/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Tapahtumat: 3.10. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12.

26.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Lohjan yhteiskoulun lukiolla.

Rengastusretki Ristenille, aika ilmoitetaan myöhemmin.

Tapahtumista tiedotetaan myös Hakkiverkossa ja Hakin verkkosivuilla.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75 -kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019-321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma-pe klo 9–17. Lainausasioissa kysy

www.lhlhry.fi/ www.facebook.com/lintuharrastajat

Tapahtumat:

25.10. Lokaralli. Ralli alkaa klo 9 joukkueen haluamasta paikasta ja päättyy klo 15. Tulosten purku Forssan luonnonhistoriallisella museolla klo 15.15.

Kasaa joukkue, kisaa yksin tai tiedustele paikkaa jostain joukkueesta.

26.11. Syyskokous. Klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla. Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kahvitarjoilu.

Ekopinnakisa 2015. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa starttasi vuoden alussa, mutta siihen voi liittyä mukaan myöhemminkin. Tarkoitus on havaita vuoden aikana mahdollisimman monta lintulajia ilman moottoriajoneuvoja. Tarkemmat ohjeet ja säännöt löytyvät verkkosivuilta.

Löytäjäkisa 2015. Koko vuoden kestävässä löytäjäkisassa pisteitä saa esim. löytämällä alueellemme uusia tai muuten harvinaisia/mielenkiintoisia lajeja. Osallistuminen on taas helppoa: kirjaa havaintosi tuoreeltaan Tiiraan.

Tarkemmin kisasta keskustelupalstalla.

Syksyn aikana voi olla muutakin ohjelmaa, joten kannattaa seurata säännöllisesti verkkosivujen keskusteluja tapahtumapalstaa.

28

Merihanhesta uusi pesimälaji Päijät-Hämeelle Esa Lammi

Merihanhesta saatiin Päijät-Hämeen 181 pesimälaji, kun Hollolan Vesijärveltä löytyi toukokuussa viisimunainen merihanhen pesä. Pesä sijaitsi keskellä laajaa järviruokokasvustoa. Elokuun alussa lähistöllä havaittu kolmen poikasen pesue varmisti pesinnän onnistumisen.

Viime vuodet ovat olleet Päijät-Hämeessä uu-

Merenkurkku Yhteystiedot:

sien pesimälajien aikaa, sillä niin kirjokertun, pussitiaisen kuin virtavästäräkinkin ensipesinnät on havaittu maakunnassa muutaman viimevuoden aikana. Näitä edeltänyt uusi pesimälaji oli valkoposkihanhi vuonna 1997. Tänä kesänä valkoposkia pesi Vesijärvellä ennätykselliset 160 paria.

Yhtä auvoisaa tulevaisuutta merihanhelle ei uskalla luvata, mutta toivottavasti ensipesintä saa jatkoa jo lähivuosina.

Verkkosivut: www.pily.fi/ www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry, sähköposti mly@birdlife.fi. Pj. Jouni Kannonlahti, jka2799@gmail.com, p.

050 5240 551. Sihteeri Jere Topp, jere. topp@netikka.fi, p. 050 5093 683.

Foorumi:

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2015:

www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty/

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

25.9. Syyskuun lintuilta. Jouko Sipari kertoo varpusesta ja suorittamistaan varpuslaskennoista. Esitelmä käsittelee mm. Tampereen kantakaupungin varpuskantojen kehitystä ja siihen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä sekä varpuslaskentojen tuloksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metson 2. kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan ja kannatusjäsen 40 e. Jäseneksi voit liittyä Birdlifen sivulla birdlife.fi/liitytaitue/ liity_lintuyhdistykseen.shtml

Tapahtumat: 9.9. Jäsenilta. Ohjelmassa yleistä keskustelua sekä Harry Seppälän videokooste linturetkeltä Omanista.

Klo 18, Rexel, Varastokatu 8, Vaasa.

3.–4.10. EuroBirdwatch-viikonloppu.

18.11. Sääntömääräinen syyskokous.

Paikka ja muu ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

6.12. Itsenäisyyspäivän ralli.

Tapahtumista löytyy lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilta.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf oa@oa.fi.

Ordförande Victoria Hallbäck 045 868 1008 vicha1982@gmail.com

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2015/ Medlemsavgift 2015: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, sähköposti pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily. fi/foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

26.9. Ohjattua syysmuutonseurantaa Orivedellä Pappilanlahdella Valkosiipi-lintutornilla klo 10–13. Tule viettämään mukavaa lintupäivää hyvälle lintupaikalle! Tapahtuma sopii erityisen hyvin perheille ja uusille jäsenille. Oppaana mm. Eila Smolander. Kaikki tervetuloa!

Satamarannantien P-paikalta on opastettu kulkureitti tornille.

3.10. Perinteinen retki Säpin lintusaarelle.

Säppi on Porin edustalla sijaitseva majakkasaari, jossa voi nähdä syysmuuttoa, merilinnustoa, pikkulintuja, kahlaajia ym. Omat eväät, retkivarustus. Kimppakyydeillä ajetaan rantaan, josta kalastajan kyydillä saareen (n. 30 min matka). Venekyytien lähdöt tunnin välein alkaen klo 7 ja 8. Paluukyydit ovat vastaavasti klo 15 ja 16. Retkelle on säävaraus. Venekyydin hinta on 20 e/henkilö, myös nuorisojäseniltä, lisäksi bensakulut jaetaan. Kyytijärjestelyistä vastaa Tuija Palonen (p. 040 021 6276 tai tuija.m.palonen@gmail.com).

9.–11.10. Retki Kristiinankaupunkiin.

Kristiinankaupungin edustalla sijaitsevat Domarkobban ja Trutklobbarna tarjoavat oivat puitteet sekä muutonseurannalle että komppaamiselle.

Retkeilemme molemmilla saarilla. Saariretkillä mukana Kari Korhonen. Retkimaksu on noin 350–380 e, ja sisältää majoituksen, ruokailut retkieväineen ja venekuljetukset saariin. Leirikeskus sijaitsee aivan Siipyyn lintutornin vieressä. Paikanpäälle mennään kimppakyydein, osa paikoista on varattu kuskeille.

Retki on vain jäsenille. Ilmoittautumiset 6.9 alkaen Tuija Paloselle.

23.10. Lokakuun lintuilta. Juha Lehtinen kertoo esitelmässään linnuista rapakon takana ja aiheena on: Amerikan herkkua linturetkellä Manhattanilla ja Evergladesissa. Lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metson 2. kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen. Tervetuloa!

14.–15.11. BirdLife Suomen edustajiston kokous Tampereella.

21.–22.11. Pirkanmaan perinteinen joutsenlaskentaviikonloppu. Paljonko laulujoutsenia löytyy Pirkanmaalta juuri ennen talven saapumista? Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi).

Tiiraan on hyvä ilmoittaa yksilömäärä, tarkka paikka ja kellonaika.

Verkkosivut:

Tapahtumat:

www.pklty.fi

25.-27.9. Hanhi- ja arktikaretki Pohjois-Karjalaan. Kierrellään viikonlopun ajan Rääkkylän, Kiteen ja Joensuun parhailla hanhipelloilla ja arktikapaikoilla. Retki tehdään omilla autoilla, lähtö Kuopiosta perjantaina 25.9. noin klo 15. Retken hinta noin 100 euroa (majoitukset yms.), tarkentuu myöhemmin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Harri Hölttä, e-mail: holttah@ gmail.com tai puhelin 040-722 9224.

www.facebook.com/pages/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistysry/114769091896912

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskoen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Yhdistyksen tapahtumat löytyvät verkkosivuilta. Seuraava tapahtuma on tekopesätalkoot syyskuussa (UPM- talkoot)

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, PL 3000, 90014 Oulun yliopisto, www.pply.fi. Meidät löydät myös Facebookista! Pj. Risto Tornberg, Painijantie 1, 90650 Oulu, ristotorn@ gmail.com, puh. 044 545 5005.

27.9. Puutossalmi Open I. Syysmuutonseurantaa Puutossalmen lossin aallonmurtajalla klo 9-12. Vetäjänä Mikko Pärssinen.

4. 10 Puutossalmi Open II. Syysmuutonseurannan toinen sessio Puutossalmen lossin aallonmurtajalla klo 9-12.

Vetäjä ilmoitetaan myöhemmin.

17.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Kuopion museon kokoushuoneessa klo 18.

28.11. Perinteinen 27. talvipinnaralli Kuikan toimialueella klo 7-16. Mukana myös eko- ja alue-ekosarja. Säännöistä ja purkutilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin nettisivuilla. Tervetuloa mukaan!

Porvoon seutu

27.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään marraskuun lintuillan yhteydessä. Kokouksessa valitaan neljä hallituksen jäsentä seuraavalle kaksivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastajat ensi vuodelle. Valitaan myös PiLY:n edustajat kaksivuotiskaudeksi BirdLife Suomen edustajistoon.

Kokouksessa vahvistetaan jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma sekä tuloja menoarvio vuodelle 2016. Kokouksessa myönnetään PiLY:n jokavuotinen linnustonsuojelupalkinto sekä palkinto aktiivisesta vapaaehtoisesta työstä lintuharrastuksen tai lintutietämyksen edistämisestä. Muu ohjelma on vielä avoin. Lintuilta pidetään pääkirjasto Metson Pietilä-salissa 2. kerroksessa klo 18 alkaen. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2015:

Yhteystiedot:

Aikuiset 41 e / 24 e (painettu / sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e / 18 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Porvoon seudun lintuyhdistys ry, psly@ birdlife.fi, pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932.

Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi

9.9. Kuukausikokous.

Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, kannatusjäsen 40e.

Tapahtumista löytyy lisätietoa PiLY:n kotisivuilta www.pily.fi/

3.10. Hailuodon syysralli.

Tapahtumat:

3.–4.10. EuroBirdwatch & syysmuutontarkkailu.

11.11. Syyskokous & kuukausikokous.

6.9. Söderskärin retki jäsenille. Lähtö Kalkkirannasta klo 7 ja paluu Kalkkirantaan n. klo 15.30. Ilmoittautumiset sähköpostilla: peter.vonbagh@ luukku.com (säävaraus).

5.12. Tammiralli & retki.

12.9. Syysralli.

Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla alkaen klo 18. Salit ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla. Voit seurata myös etänä, ohje löytyy osoitteesta: www. oulu.fi/biology/EH/pply.htm Mainittujen tapahtumien lisäksi syksyn aikana järjestetään muita linturetkiä, joista tiedotetaan niin ikään verkkosivuilla ja facebookissa.

19.9. Syysmuuton havainnointipäivä Lapinjärvellä

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2015 saavat liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan sekä BirdLife-havaintovihkon.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa.

Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla. Poliisihallitus on myöntänyt Luonnonperintösäätiölle rahankeräysluvan 28.6.2013 päätöksellään nro 2020/2013/1186. Lupa on voimassa 1.9.2013–31.8.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PiLY:n vuoden lintuvastaavana (räystäsja haarapääsky) toimii Niklas Paulaniemi.

Ilmoittakaa pääskyhavainnot Pirkanmaalta www.tiira.fi tai paulanieminiklas@ gmail.com.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 050 018 6607. Jäsensihteeri Reima Hyytiäinen, pk.lintutieteellinen@gmail.com, p. 050 540 7739.

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa http:// lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana.

Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Tapahtumat:

14.10. Kuukausikokous.

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, c/o Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj Mikko Pärssinen, p. 040 9674008, mikko. parssinen123@gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com Jäsenmaksut 2015:

5.11. Sääntömääräinen syyskokous.

Amarillo, Porvoo klo 18.30. Käsitellään mm. sääntömuutosta.

29.11. Erätulet Pukkilassa. PSLY:n edustus paikalla (mm. pönttö- ja lyhdemyyntiä).

6.12. IP-ralli.

Ajankohtaista: Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

Päijät-Häme Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, pnousiainen@phnet.fi, 040 5080 492.

www.lintuyhdistyskuikka.net

Verkkosivut:

www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

www.phly.fi

Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

Kuikkalista, liittymisohjeet löytyvät kotisivuilta

Yhdistyksen vanha sähköpostilista (linnut@edu.lahti.fi) ei toimi! Ylläpito on lopetettu. Uusi osoite: linnut@phly. fi. Kaikkien, jotka haluavat olla mukana sähköpostilistalla, on tehtävä uusi liittyminen. Ohjeet liittymisestä löytyy yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18 v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tiira-lehti

29

3 | 2015

Jäsenmaksut 2015:

Tapahtumat:

6.12. Lintuilta ja Itsenäisyyspäivän kisan purku Uotilan nuorisotalolla klo 18.

Lintu- ja luontokuvaaja Raimo Sundelinin kuvaesityksen aiheena on Lintuja kuvissa. Tervetuloa!

Ajankohtaista:

24.11. PHLY:n syyskokous klo 18.30.

Ravintola Voitto, Salpausselänkatu 8, Lahti.

Syys–lokakuussa syysretki Kylmäpihlajaan.

Retken tarkempi ajankohta ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan syyskuun aikana kotisivuilla, sähköpostilistalla ja paikallislehdissä. Huomaa, että EuroBirdWatch-viikonloppuun 3.–4.10. voit osallistua myös omilla retkillä - ilmoita havaintosi tuoreeltaan Tiiraan, jolloin ne päätyvät osaksi kansainvälistä tapahtumaa muuttolintujen hyväksi!

5.12. Perinteinen talviralli. Kilpailuaika klo 5–17. Purkutilaisuuden paikasta tiedotetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Satakunta

3.–4.10. EuroBirdwatch. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla. 3.10.

Pulkkilanharjun Vähäsalmessa tarjolla grillimakkaraa ja mehua klo 7–13.

Ajankohtaista: Osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä kannattaa ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle. Postiosoite: Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki, p. 09 4135 3300, toimisto@birdlife.fi. Ilmoituksiin tulee merkitä, että kyse on PHLY:n jäsenyydestä.

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry, rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@ gmail.com, 040 839 5543. Jäsensihteeri Marja Salin, marja.salin@dnainternet. net.

Verkkosivut: www.rslh.info/ www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan järjestetään Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

6.9. Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18.

Lintukuvaaja Jorma Tenovuon kuvaesityksen teemana on ”Linnut lennossa”.

Tervetuloa!

3.10. Syysmuutonhavainnointi Rauman seudun lintutorneilla klo 8–13 osana kansainvälistä EuroBirdWatch-tapahtumaa. Säävaraus.

4.10. Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18. Lintuharrastaja Jarmo Pirhonen esittelee lintujen ääniä ja äänittämistä.

Tervetuloa!

1.11. Sääntömääräinen syyskokous ja Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18.

Valitaan toimihenkilöt vuodelle 2016 ja käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokousesitelmän aihe ja esiintyjä ilmoitetaan myöhemmin.

1.12.2015–28.2.2016 Talvikisa. Lähde mukaan leikkimieliseen kisaan, jolla kerätään myös tietoa alueemme talvisesta linnustosta. Lisätietoja verkkosivuilta.

6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16.

Kisakutsu ja ohjeet kotisivuilla, ilmoittautumiset 4.12. mennessä Juha Wallinille (wallin@dnainternet.net, p.

044 505 8222). Kisan purku pidetään klo 18 alkavassa Lintuillassa.

Hannu Lehtoranta

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä. Vapaaehtoinen lahjoitus yhdistykselle ___ e.

Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys, ply@ satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Varapuheenjohtaja ja median yhdyshenkilö Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p.

040 841 2524.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 10.9. klo 18.30 Lintuilta. Ari Linnan esitelmä: ”Voiko Örössä nähdä lintuja?”.

Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

15.10. klo 18.30 Lintuilta. Matti Pajusen esitelmä: ”Nepalin korppikotkat ja petolintumuutto”. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

12.11. klo 18. Sääntömääräinen syyskokous ja klo 19. Lintuilta. Esitelmän aihe avoin. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

5.12. Talvipinnaralli. Järjestetään Porin kunnan alueella. Lisätietoja verkkosivuilta.

10.12. klo 18.30 Lintuilta. Esitelmän aihe avoin. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

Kerhot:

PKLTY edisti METSOa ötökkätalkoilla Hannu Lehtoranta

Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen harrastajat pääsivät heinäkuun lopussa tarttumaan kiinni hieman erikoisiin työkaluihin. Vuoluraudoin ja sahoin varustautunut talkooporukka kävi ennakkoluulottomasti kuorimaan myrskyn kaatamaa tukkipuustoa.

Tavoitteena oli saattaa korvausta vastaan yksityisen metsänomistajan myrskytuhoalue metsätuholain edellyttämään kuntoon. Lempinimeltään ötökkälaiksi kutsuttu metsätuholaki edellyttää, että vaurioituneelle puustolle pitää tehdä jotain, jos tietyt rajat ylittyvät. Kuusella raja on kymmenen kuutiota ja männyllä kaksikymmentä kuutiota hehtaarilla. Kuorimalla rajojen yli menevä osa saatiin kohde lain edellyttämän kuntoon.

Useimmiten myrskytuhopuustoa korjataan teollisuuden tarpeisiin. Pol-

vijärvellä olevassa kohteessa päämääränä on saada metsäalue vapaaehtoisen METSO-suojelun piiriin. Ilman myrskytuhoakin metsä olisi täyttänyt suojelukohteelta vaadittavat kriteerit. Sukupolvenvaihdostilanteen vuoksi nopea suojeluratkaisu ei ollut mahdollinen. Maanomistaja päätyi luontoystävälliseen ratkaisuun jättämällä myrskypuut metsään kehittymään luonnolle arvokkaaksi lahopuuksi.

Puita kuoriessa oli mainio tilaisuus opiskella kuoren alla esiintyvää ötökkämaailmaa: kirjanpainajia, tähtikirjaajia, monikirjaajia ja muita kuoriaisia. Ympärillä tiksuneille punarinnoille katettiin mahtava ruokapöytä, kun toukkia paljastui kuoren alta. Toivottavasti myös aivan alueen vieressä pesinyt pohjantikka poikasineen huomasi katetun pöydän. Kuorimisesta huolimatta tikoille jäi paikalle huikea ruokailualue myös tuleville päiville.

Otso Häärä

Lisätietoja tulee verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren, jan. lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198.

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry.

Pj. Matti Aalto, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 040 574 3645.

Verkkosivut: www.sslty.fi. Olemme myös Facebookissa!

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Vasemmalla vanha ja kulunut tornikortti, oikealla uusi.

Tornikortit vaihdettiin uusiin

Otso Häärä/Tringa

Tringan jo pahasti haalistuneet ja suurelta osin kadonneet tornikortit vaihdettiin uusiin. Kortteja tilattiin tällä kertaa myös ruotsinkielisinä. Korttien tar-

koitus on levittää tietoa yhdistyksestä siellä missä lintuharrastajatkin ovat, eli lintutorneissa. Mikäli tiedät Tringan alueelta tornin jossa korttia ei ole, ilmoittele jarjestosihteeri@tringa.fi niin pyrimme hoitamaan asian kuntoon.

30 Jäsenmaksut 2015:

Verkkolehti

Nro 3 20. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Mari Pihlajaniemi mari.pihlajaniemi @birdlife.fi

Ulkoasu

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2015

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat

2,5 e / palstamm, yksivärinen

Painos

21 200 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2015 neljänä numerona: 6.3., 22.5., 4.9. ja 4.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Vs. järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Mari Pihlajaniemi Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Jäsenmaksu on 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut). Perheenjäsenmaksu on 5 e, pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta on 20 e. Kannatusjäsenmaksu on 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 5.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa järjestetään keväisen Tornien taiston säännöillä.

5.9. klo 6–9 Puistoretki Helsingin Tähtitorninmäelle. Lähtö klo 6 Unioninkadun eteläpäästä, paluu n. klo 9. Oppaana: Jari Laitasalo.

Ei ilmoittautumisia. Lisätietoja: jari. laitasalo@gmail.com

10.10. Tarkkaillaan vesilintujen syysmuuttoa Keurusselän Kaukasessa.

Opastus ainakin klo 9–11.30. Yhteiskyyti Keuruun linja-autoasemalta (Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709).

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry, sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail. com, p. 040 831 5440. Aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka.iivonen@netti.fi, p.

050 574 0150.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2015:

Yhteystiedot:

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Tapahtumat:

3.10. Karsturalli Karstulassa klo 7–15.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Santtu Ahlmanille (santtu.ahlman@gmail. com tai p. 044 509 6814).

Puheenjohtaja Johan Hassel

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Varsinainen jäsen 35 e. Koululaiset ja opiskelijat 20 e. Perhe/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e.

Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

Huom.! Retki-ilmoittautuminen on uudistunut ja tapahtuu Tringan verkkosivuilla, ellei toisin ole mainittu. Katso myös ilmoittautumisohje.

22 e, alle 15-vuotiaat 15 e ja perhejäsenmaksu 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Jäsenmaksut 2015:

19.9. Syysmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen, siviilipalvelusmies Panu Siipilehto

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Uusimaa Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Pj. Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 044 512 0757. Järjestösihteeri Otso Häärä, jarjestosihteeri@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

12.9. klo 7–17 Petoretki Hankoon. Lähtö klo 7 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohj. Rautatiekatu), paluu n. klo 17. Retken hinta: 25 e/30 e (jäsen/ei-jäsen), 5 e/10 e (alle 18-v jäsen/ei-jäsen). Tiedustelut: aleksi_mikola@hotmail.com.

17.9. klo 17.15–20 hallituksen kokous BirdLifen toimistolla Helsingissä.

19.9. klo 7–15 Rarilokkiretki Ämmässuon kaatopaikalle. Oppaina Hannu Holmström ja Aleksi Mikola. Lähtö klo 7. Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohjoinen Rautatiekatu).

Paluu n. klo 15. Retken hinta: 25 e/30 e, 5 e/10 e. Tiedustelut: hannu. holmstrom@gmail.com.

20.9. klo 8–13 Syysretki Viikkiin. Oppaina Otso Häärä ja Jaana Sarvala. Lähtö klo 8 Gardenian edustalta (Koetilantie 1). Paluu n. klo 13. Ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: otso.haara@helsinki.fi.

1.10. klo 17–18 hallituksen kokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

01.10. klo 18–20 Lokakuun kuukausikokous Tieteiden talolla.

03.10. klo 7–20 Tiaisretki Hankoon.

Oppaina Jukka Hintikka ja Aleksi Mikola. Lähtö klo 7 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohj.

Rautatiekatu). Paluu n. klo 20. Retken hinta 25 e/30 e, 5 e/10 e. Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail.com.

10.10. klo 7–20 Kotkaretki Virolahdelle. Oppaina Juha Lindy ja Mikko Savelainen. Lähtö klo 7 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohj. Rautatiekatu). Paluu n. klo 20.

Retken hinta: 30 e/35 e. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com.

11.10. klo 8–12 Puistoretki Tervasaari & Yliopiston Kasvitieteellinen Puutarha (YKP). Oppaana: Hannu Holmström.

Lähtö klo 8 Tervasaaren sillan tyvestä.

Paluu n. klo 12. Ei ilmoittautumista.

Lisätietoja: hannu.holmstrom@ gmail.com 15.10. klo 17.15–20 hallituksen kokous BirdLifen toimistolla.

Opastettuja lintukierroksia Turun Katariinanlaaksossa Turun Katariinanlaakson luonnonsuojelualueen komeat lehtometsät ja legendaarisen Rauvolanlahden pohjukka ja staijikallio ovat mielenkiintoisia retkikohteita ympäri vuoden. Tänä syksynä Turun Lintutieteellinen Yhdistys kokeilee opastettuja lintukierroksia syys- ja lokakuussa, jotka jatkuvat myös ensi vuonna mahdollisesti kuukausittain. Retkelle lähdetään lauantaina 26.9. ja 24.10. klo 9 Katariinanlaakson luontopolun park-

5.11. klo 17–18 hallituksen kokous Tieteiden talolla.

5.11. klo 17–18 harrastajatutkinto Tieteiden talolla.

5.11. klo 18–21 marraskuun kuukausikokous ja yhdistyksen syyskokous Tieteiden talolla.

19.11. 17.15–20 hallituksen kokous BirdLifen toimistolla.

3.12 klo 18–20 joulukuun kuukausikokous Tieteiden talolla.

10.12. 17.15–21 hallituksen kokous BirdLifen toimistolla.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry, valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail. com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@pp.inet.fi, p.

040 738 9986.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh www.facebook.com/groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat/ twitter.com/vlhry

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/group/laniusverkko/

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18-v.) 9 e.

Tapahtumat: 6.9. Valkeakosken Lintuharrastajat ry järjestää yhteistyössä Lokkisaari ry:n kanssa Maailman kahlaajapäivänä tapahtuman Lempäälässä. Valkeakoskentie 19 / Saarentie 1, Lempäälä.

Tutustu Lokkisaareen Lokkisaari ry:n väen järjestämällä venekuljetuksella, tai katsele kahlaajia Valkeakosken Lintuharrastajien lintukummien opastuksella.

Huom! Kumisaappaat ovat tarpeen, jos haluat käydä Lokkisaaressa. Lisätietoja worldshorebirdsday.wordpress.com/. Ei ennakkoilmoittautumista.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY).

Pj. Raimo Hyvönen puheenjohtaja@tly. info, p. 045 673 1271. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300 (klo 10–15).

Verkkosivut: www.tly.fi www.facebook.com/pages/Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com

kipaikalta (linja-auton numero 13 päätepysäkki), josta edetään rauhallisesti kävellen luontopolkua pitkin Rauvolanlahden kalliolle, jossa lintujen tarkkailun ohella on mahdollista nauttia eväitä.

Lähtöpaikalle palataan noin klo 12. Paikanpäälle pääsee mukavasti myös linja-autolla (Uittamo, numero 13). Katso aikataulut osoitteesta www. foli.fi. Lisätietoja Mikko Oivukalta, 0407089722 tai mikko@oivukka.fi.

Tiira-lehti

3 | 2015

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25v.) 20 e ja perhejäsen 11 e.

Jurmon asemamaksut: jäsenet 24 e/ vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Tapahtumat: Torniopastuksia järjestetään elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin Järvelässä, Kuusiston eteläisellä tornilla, Friskalassa ja Hiun tornilla Uudessakaupungissa.

Mahdollisesti myös Raisionlahdella. Tarkat tiedot löytyvät verkkosivultamme tapahtumakalenterista.

5.9. Puistoretki Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Elo–syyskuun vaihteessa on hyönteissyöjien muutto kiivaimmillaan – pääosa pajulinnuista, kertuista, kerttusista ja siepoista poistuvat. Samalla siemensyöjien muutto käynnistyy. Mahdollisuuksien mukaan käymme myös Kansanpuiston rannassa. Oppaana Roland Vösa.

Lähtö Ruissalon puutarhan portilta, Ruissalon puistotie 215 klo 8 (3 h).

Retki on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut: roland. vosa@helsinki.fi.

12.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 9.

19.9. Retki Luolavuoren täyttömäelle. Syyskuun loppu on useimpien petolintujen päämuuttoaikaa. Samalla avomaa-alueet kuten täyttömäet, ruderaatit ja sänkipellot keräävät levähtäviä sinirintoja, lapinkirvisiä ja heinäkurppia. Retkellä havainnoidaan laelta muuttoa ja kompataan alueen linnustoa. Oppaana Roland Vösa.

Lähtöpaikka ja retkiaika: Luolavuoren laki klo 8–14. Retki on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut: vosa_roland@hotmail.com.

26.9. Katariinanlaakson lintukierros.

Lähtö klo 9 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta. Retken kesto n. 3 h.

3.–4.10 Viikonloppuretki Öröseen.

Tarkka aikataulu on vielä auki, mutta lähdemme Kasnäsista lauantaiaamuna ja palaamme sunnuntaina.

Mukaan mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Yöpyminen maksaa 40 e, venekyydin hinta riippuu osallistujamäärästä. Lähde mukaan! ilmoittautuminen retket@tly.info tai p. 050 344 66 35.

17.10. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

24.10. Katariinanlaakson lintukierros.

Lähtö klo 9 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta. Retken kesto n. 3 h.

31.10. Pyhäjärviralli. Ilmoittautumiset Erkki Kalliolle eki.kallio@suomi24.fi tai p. 040 523 6815.

1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskentajakso. Toivottavasti kaikki laskevat jälleen reittinsä ja uusiakin tarvitaan. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta (tutkimus@tly.info).

11.11. klo 18 alkaen TLY:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona Turun yliopistolla, Turku.

Kokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

21.11. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

5.12. Talviralli.

12.12. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

Nuorisojaosto: TLY:n nuorisojaosto on kaikille alle 26-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi

nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä. linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan (p. 044 096 8080 tai seba.andrejeff@ gmail.com).

Ajankohtaista: TLY:n hienolla meriharakkalogolla varustetut T-paidat ovat nyt myynnissä!

Väri musta, logo vasemmassa rinnassa.

Koot S-XXXL. Tilaa oma T-paitasi hintaan 20 e / kpl lähettämällä viesti osoitteeseen myynti@tly.info. Kirjoita viestiin oma nimesi, puhelinnumerosi, osoitteesi, tilaamiesi t-paitojen määrät ja koot sekä se, miten haluat T-paidat toimitettavaksi.

Postittamisesta tai noutamisesta voidaan sopia tapauskohtaisesti. Vastaanottaja maksaa postimaksut.

Jurmon lintuasema: Jurmon lintuasemalle kaivataan rengastajia ja muita havainnoijia. Merisirrien saapuminen, vaeltajien kertyminen ja monen sortin harvinaisuudet kaipaavat rekisteröijäänsä. Varaa petipaikkasi: jurmo@tly.info tai Petri Vainio p. 040 836 3413.

TLY:n suojelutoimikuntaan kaivataan uusia aktiivisia toimijoita. Jos haluat toimia lintujen hyväksi, ota yhteyttä Markus Aholaan (linnustonsuojelu@tly.info tai p.

0400 544 923). Voit myös tukea linnustonsuojelutyötä tekemällä lahjoituksen yhdistyksen linnustonsuojelutilille FI41 1743 3000 0120 25.

Syksyllä on tarkoitus talkoilla soiden ennallistamiseksi, mutta paikka on vielä avoin. Tiedot löydät verkkosivuilta ja Ukuliverkosta.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka joululahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Vuonna 2015 ilmestyy lehden 50. vuosikerta. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Websidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2015: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Aktiviteter: 13.9. Medlemsutflykt till Signilskär. Start från Bodegan i Käringsund kl. 7 retur från Signilskär på eftermiddagen.

Varma kläder och matsäck me​d.

Anmälningar till Johan Ekholm, t.

040 588 1478 eller info@fagelskyddsforeningen.ax 26.9. Ålands egen “tornens kamp”.

Denna tävling är tänkt att personer som är intresserade av fågelskådning skall kunna delta i. Aktiva skådare kommer att finnas i fågeltorn runtom Åland. På fasta Åland kommer det att vara bemanning i Ingby bergen, Herröskatan, Torpfjärden och Kungsö batteri. Mera information kommer senare på hemsidan.

1.–4.10. Ölandsresa. Start från Mariehamn torsdag 1.10 på morgonen, tillbaka på kvällen söndag 4.10. Boende och fågelskådande på södra Öland. Vi åker med två hyrbilar, max 12 pers. För mera information och anmälningar kontakta Lars-Olof Hellman, t. 044 7278546.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

H U I P P U TA S O N O P T I S TA L A AT U A

täydellinen

yhdistelmä

Kowa TSN-883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava Kowa TE-11WZ laajakulmazoom-okulaari. Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla.

Jo 60 vuotta innovaatioita ja maailmanluokan optista osaamista ovat mahdollistaneet näiden korkealuokkaisten optisten laitteiden luomisen.

Yhdessä ne tuovat esiin luonnon uskomattoman kauneuden kirkkaine ja elävine väreineen sekä tarkkoine yksityiskohtineen.

KOWA

VESITIIVIS KAUKOPUTKI

www.focusnordic.fi

883

www.kowaproducts.com