Tiira 3/2016

Nro 3. syyskuu 2016

TIIRA

Pönttöbongauksen ja Lasten lintuviikon tulokset — Sähköiset lintuoppaat

Punarinnalla ja muilla

hyönteissyöjillä hyvä vuosi s. 5 ja 6 Mitä lintuharrastaja tekee syksyllä?

EuroBirdwatch

s. 31

ja muut syksyn retkivinkit!

s. 29

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

SLC 42 MONIPUOLINEN SLC 42

MUTTA PERINTEITÄ MONIPUOLINEN KUNNIOITTAVA MUTTA PERINTEITÄ KUNNIOITTAVA

SLC-sarjan tuotteet ovat olleet tärkeä ja luotettava apu luontoretkillä jo vuodesta 1989 lähtien. Myös uudet SLC 42 -kiikarit jatkavat tätä perinnettä. Lintuharrastajat voivat luottaa näihin kestäviin ja monikäyttöisiin kiikareihin vuorokaudenajasta ja säätilasta SLC-sarjan tuotteet ovat olleet tärkeä ja luotettava apu luontoretkillä jo vuodesta riippumatta. HD-optiikka ja fluoridipitoiset linssit tuottavat erittäin suurikontrastiset 1989 lähtien. Myös uudet SLC 42 -kiikarit jatkavat tätä perinnettä. Lintuharrastajat voivat kuvat luonnollisissa väreissä veitsenterävin ääriviivoin. Täydellisesti harmonisoitu luottaa näihin kestäviin ja monikäyttöisiin kiikareihin vuorokaudenajasta ja säätilasta ergonominen muotoilu varmistaa intuitiivisen käsittelyn, joka ei aiheuta väsymystä riippumatta. HD-optiikka ja fluoridipitoiset linssit tuottavat erittäin suurikontrastiset edes pitkään käytettäessä. Näihin kiikareihin voi luottaa sekä päiväsaikaan että kuvat luonnollisissa väreissä veitsenterävin ääriviivoin. Täydellisesti harmonisoitu hämärässä. Ne selviävät kaikista pitkien luontoretkien asettamista haasteista. ergonominen muotoilu varmistaa intuitiivisen käsittelyn, joka ei aiheuta väsymystä SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän. edes pitkään käytettäessä. Näihin kiikareihin voi luottaa sekä päiväsaikaan että hämärässä. Ne selviävät kaikista pitkien luontoretkien asettamista haasteista.

SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

SEE THE UNSEEN SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

Tiira-lehti

3

3 | 2016

Pääkirjoitus

Saako jalohaikarasta iloita?

Lauri Hänninen

Inka Plit Lintuharrastajan sydän sykähtää ilosta, kun Suomeen asettuu uusia lajeja ihailtavaksi. Esimerkiksi sitruunavästäräkki, pussitiainen ja arosuohaukka ovat nykyään jo säännöllisiä pesimälintuja. Viime kesänä päästiin todistamaan Suomen ensimmäistä kattohaikaran pesintää, ja tänä vuonna on seurattu jalohaikaroiden ennätysmäistä rynnistystä (s. 4).

Mieleen hiipii kuitenkin myös epäilys: mistä uusien lajien levittäytyminen kertoo? Onko se merkki ilmastonmuutoksesta? Pitäisikö uusien lajien ilmestymisestä pikemminkin olla huolissaan? Ovathan useiden pohjoisten lintujen kannat laskussa, ja tutkimusten mukaan monien lintulajien esiintymisen painopiste siirtyy kohti pohjoista.

Ilmastonmuutoksen osuutta lintulajien levittäytymisessä on usein vaikea todistaa yksiselitteisesti, koska asiat kytkeytyvät toisiinsa. Myös mittakaava voi harhauttaa: elinalueen laajuuden vaihtelut ovat lajeille luontaisia, ja periaatteessa joidenkin lajien paluumuutto pohjoiseen edellisen jääkauden jäljiltäkin voi olla vielä kesken. Siitä huolimatta on selvää, että ilmaston lämpeneminen osaltaan vaikuttaa eliöiden levinneisyyteen nyt ja tulevaisuudessa, joten uusia lajeja on todennäköisesti tulossa meille lisääkin.

On myös mahdollista, että osa uusista asukkaista aiheuttaa täällä haittaa, tai ainakin muuttaa luontoa verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet. Torjuntatoimiin ei silti ole syytä ryhtyä hätiköiden, sillä voimme pahentaa tilannetta estämällä luonnon mekanismeja

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/julkaisut

Liity jäseneksi

toimimasta. Jos pohjoiseen leviävien lajien levinneisyysalue on samaan aikaan kutistumassa eteläreunastaan, lajit saattavat tarvita torjunnan sijaan suojelua uudella elinalueellaan. Jos lajien ei anneta löytää uusia elinalueita, vaan ne joko torjutaan tai niille tulevaisuudessa sopivat uudet elinalueet tuhotaan, lajien sukupuuttovauhti kiihtyy entisestään. Tästäkin syystä myös suojelualueverkoston on oltava kattava ja alueiden hoidosta on huolehdittava – eliöillä on oltava paikkoja, jonne muuttaa ilmaston muuttuessa.

Loppujen lopuksi ei ole kovin olennaista, tuleeko lintuharrastaja uusien lajien runsastumisesta iloiseksi vai huolestuneeksi. Jalohaikaraa voi ihastella hyvillä mielin.

Tärkeää on se, mitä teemme käynnissä oleville ympäristönmuutoksille. Ilmaston lämpenemisestä ja muista ympäristöongelmista voi seurata vielä paljon ennakoimatonta, joten lintuharrastajien ja BirdLifen on omalta osaltaan huolehdittava, etteivät ihmisen toimet kohtele maapalloa kaltoin. Näin täällä voivat jatkossakin elää sekä ihmiset että jalohaikarat.

Anna palautetta!

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksi Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen vuositukijaksi tai kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pönttöbongaukseen tai Lasten lintuviikkoon osallistuneille.

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastauksesi 7.10. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

PÖNTTÖ

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

–– Saavutettiinko merimetsorauha?

–– Usein kysytyt kysymykset: Kuinka vanhoiksi linnut elävät?

–– Hanhien, kurkien ja kuikkien kevät

Arvonnassa Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan voittivat Seija Lautanala, Ulpu Niinikoski, Eini Räsänen, Seppo Timonen ja Terttu Törnberg.

Kansikuva: Punarinta (Tomi Muukkonen / Lintukuva.fi). Pikkukuva: valkoposkihanhi (Hannu Eskonen).

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl tuoretta Linnutvuosikirjaa 2015. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 10 ja 12!

Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman Tiira-lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

4 Petri Vainio

Sisällys Jalohaikara valtaa alaa

4

Tavallista hiljaisempi lintukesä

5

Marjalintutalvi tulossa?

4

Kesästä numeroin

6

BirdLife maailmalla

8

Lintujen pesinnät onnistuivat edellisvuotta paremmin

6

Pöntöissä niukasti pesintöjä

10

Lasten lintuviikko 16.–22.5.2016

12

Nimistön uumenista

13

Usein kysytyt kysymykset

14

Koskikaran salamyhkäinen syysmuutto

15

Haastattelussa Eelis Raritét!

16

10 kiperää linnuista!

17

Lukijoilta

11

Lintumessuilla yli tuhat kävijää

13

Tunnetko IBA-alueet?

14

Kolumni: Suhteettomasti velkaa

15

Kiikarin läpi

16

Lajipari

17

Tiesitkö tämän Tiirasta?

18

Lintulajien muutto BirdLifen verkkosivulla

18

Edustajisto kokoontuu Lohjalla

20

Pikku-Tiira

23

Tapahtumakalenteri

24

Uusi lintutorni Polvijärven Ruvaslahdella

26

Pertti Uusivuori: Vahvempi BirdLife jäsenten ja tukijoiden avulla Uutta virtaa kehitystyöhön

Kunniapuheenjohtaja Ilkka Stén 26.2.1940–1.6.2016

18 20

21

Nettinurkkaus

24

KSLY ja Oriolus luontoperintöä vaalimassa

25

Alueuutisia

27

Lintuharrastajan kalenteri

29

EuroBirdwatch 1.–2.10.

31

Johannes Silvonen on Tringan uusi toiminnanjohtaja 28 Metsätreffeillä kannustetaan lapsiperheitä luontoon 30

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Jalohaikara on helppo tuntea: se on harmaahaikaran kokoinen, mutta kokonaan valkoinen.

Jalohaikara valtaa alaa Jan Södersved Jalohaikara valtaa vankasti jalansijaa Suomessa. Suurharvinaisuudesta on parissakymmenessä vuodessa tullut säännöllinen vierailija, josta pian tullee lisä pesimälinnustoomme – jollei ole jo tullut.

Suomen ensimmäinen jalohaikara nähtiin 50 vuotta sitten vappuaattona Helsingissä. Seuraava hyväksytty havainto tehtiin päivälleen yhdeksän vuotta myöhemmin Ylöjärvellä. Vuosikymmenen loppuun mennessä laji oli havaittu viisi kertaa ja 1980-luvun loppuun mennessä runsaat 40 kertaa.

Sen jälkeen havainnot ovat lisääntyneet edelleen. Vuonna 2005 laji havaittiin ensi kertaa yli 20, vuonna 2008 yli 30 ja heti seuraavana vuonna yli 50 kertaa. Toissa vuonna havaittiin yli 80 jalohaikaraa, ja viime ja tänä vuonna on ilmoitettu satoja havaintoja eri puolilta Suomea.

Lajin voi nykyään nähdä missä päin Suomea tahansa ja mihin aikaan vuodesta tahan-

sa, mutta varmimmin jalohaikaran näkee etelä- tai länsirannikolla huhti–toukokuussa tai loppukesällä. Useimmiten nähdään yksittäisiä jalohaikaroita, mutta viime vuosina on nähty myös useamman linnun parvia. Kahdeksan linnun parvia on nähty jo kolmena vuonna toukokuun alussa, ja tänä vuonna Porissa nähtiin elokuun alussa peräti 14 jalohaikaraa kerralla.

Vaikka jalohaikara on yhtä suuri kuin harmaahaikara, se on sukulaisensa tavoin varsin huomaamaton pesijä. Siksi ei ole mahdotonta, että laji olisi jo pesinytkin Suomessa. Helsingin Vanhankaupunginlahdella jalohaikarapari rakensi keväällä pesää harmaahaikarayhdyskuntaan. Tämä ei kuitenkaan johtanut pesintään.

Virossa jalohaikara on pesinyt vuodesta 2009 lähtien ja Gotlannissa vuodesta 2012.

Muualla Ruotsissa laji ei vielä pesi. Virossa pesii nykyään kymmeniä ja Latviassa satoja pareja jalohaikaroita. Euroopan vankin kanta on Unkarissa, jossa pesii tuhansia jalohaikaroita.

Marjalintutalvi tulossa?

Tero Toivanen Pihlajanmarjasadolla on valtava merkitys talviselle lintumaailmalle. Hyvinä marjavuosina jopa tuhatpäiset tilhi- ja rastasparvet elävöittävät maisemaa tammi–helmikuulle asti, huonoina vuosina lajien pääjoukot poistuvat Suomesta jo lokakuussa ja meillä talvehtii korkeintaan pikkuparvia.

Viime talvena marjat ja linnut olivat harvinaisen vähissä, mutta tämän kesän pihlajanmarjasato vaikuttaa lupaavalta. Marjoja on tulossa lähes yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten, jolloin koettiin todellinen marjalintujen huipputalvi.

Runsaasta pihlajanmarjasadosta nauttivat tilhien sekä räkätti- ja mustarastaiden lisäksi myös esiintymiseltään oikulliset taviokuurnat. Marjat kelpaavat hyvin myös kottaraiselle ja punatulkuille sekä monelle hentonokkaisemmallekin talvehtijalle, kuten mustapääkertulle. Rastasparvista voi tarkkasilmäinen yhyttää punakylki-, laulu- ja kulorastaita ja onnekas jopa harvinaisen mustakaularastaan.

Toisinaan hyväkin sato syödään kuitenkin loppuun jo syksyn aikana, joten vielä on vaikea ennustaa, miten pitkälle marjoja loppujen lopuksi riittää. Havainnot marjalinnuista kannattaa tallentaa Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi)!

Tiira-lehti

5

3 | 2016

Jari Kostet

Haarapääsky on vähentynyt jo pitkään, mutta nyt kanta notkahti harvinaisen paljon. Romahdus voi johtua viime kesän pesintöjen epäonnistumisesta.

Tavallista hiljaisempi lintukesä – edellisvuoden kylmät säät ja ravinnonpuute heikensivät lintukantoja Kesällä 2016 monen lintulajin kannat olivat tavallista niukemmat. Vakiolinjalaskentojen alustavien tulosten mukaan erityisen vähissä olivat esimerkiksi haarapääsky ja vihervarpunen. Vesilintulaskennat puolestaan paljastivat uhanalaisten vesilintujen vähenemisen jatkuneen edelleen. Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin tavallista enemmän kehrääjiä ja pikkusieppoja, mutta niukasti sirkkalintuja.

Tero Toivanen ja Aleksi Lehikoinen Kesän pesimäkantoihin vaikuttivat erityisesti edelliskesän huono pesimätulos sekä kuusen ja koivun heikko siemensato. Myös pihlajanmarjojen vähyys viime syksynä saattoi tuntua joidenkin lajien kannoissa. Toisaalta lämmin Kuhankeittäjä.

Jukka J. Nurmi

Kehrääjä

2500

talvi oli suotuisa paikkalinnuille ja Euroopassa talvehtiville lajeille, mikä lievensi edellisen kesän tappioita.

Kiurut ja haarapääskyt kateissa

Viime kesän sateet näyttävät koetelleen erityisesti avomaapesijöitä. Kiuruja oli tänä kesänä linjalaskentojen perusteella noin 15 % vähemmän kuin vuonna 2015 ja myös niittykirviset ja keltavästäräkit olivat vähissä. Kanalintukannat

Viitasirkkalintu

Kuhankeittäjä

2000 1500 1000

500 0

2012

2013

2014

2015

2016

Tiiraan ilmoitetut kehrääjä-, viitasirkkalintu- ja kuhankeittäjähavainnot vuosina 2012–2016. Osa havainnoista voi koskea samoja yksilöitä. Vuoden 2016 luvut ovat alustavia.

olivat kahden huonon pesimävuoden jälkeen ennätyksellisen alhaisella tasolla lähes kaikkialla maassa. Monet harrastajat kiinnittivät keväällä huomiota pääskyjen vähyyteen, ja haarapääskyn todettiinkin vähentyneen viime vuodesta noin kolmanneksella.

Talvilintulaskentojen tapaan kaikkia tiaisia – kuusitiaista lukuun ottamatta – havaittiin kesän laskennoissa hieman tavanomaista vähemmän. Myös hippiäisen ja puukiipijän kannat putosivat viime vuodesta, mutta lajit olivat kuitenkin selvästi runsaampia kuin 2010-luvun alun kovien talvien jälkeen.

Huonoista edellisistä pesimäkesistä huolimatta monia varpuslintuja havaittiin laskennoissa normaalisti tai jopa tavallista paremmin, mikä kertonee pienestä talvikuolleisuudesta. Esimerkiksi pajulintukanta kasvoi viime vuodesta ja myös punarintoja, sirittäjiä ja tiltaltteja havaittiin viime vuosia runsaammin.

Viime syksyn vaellukset näkyivät odotetusti palokärjen ja kuusitiaisen huippuesiintymisenä.

Siemensyöjät vaelsivat muualle

Talven heikko siemensato ajoi monen siemensyöjän pesimään muualle: viher-

varpusia osui laskentalinjoille vain puolet viime vuoden määrästä ja urpiainen oli lähes kateissa myös Pohjois-Suomesta. Myös punatulkkuja, pikkukäpylintuja ja käpytikkoja havaittiin tavallista vähemmän. Huono pihlajanmarjatalvi näkyi räkättirastaan lievänä vähenemisenä.

Vesilintukantojen tila synkkenee entisestään. Punasotkia havaittiin vesilintulaskennoissa peräti 67 % edellisvuotta vähemmän ja tukkasotkakin väheni selvästi. Vuosi oli huono myös heinätaville, lapasorsalle ja tukkakoskelolle. Nokikanakanta matelee edelleen pohjalukemissa, vaikka pientä elpymistä viime vuodesta havaittiinkin. Hyvin menee käytännössä vain yleisimmillä vesilinnuillamme: sinisorsalla, telkällä ja tavilla.

Paljon pikkusieppoja, vähän sirkkalintuja

Harvalukuisista lajeista Tiiraan ilmoitettiin tavallista runsaammin havaintoja muun muassa pikkusieposta ja kehrääjästä. Viitakerttusia ja idänuunilintuja saapui toukokuun alun lämpöaallon myötä meille poikkeuksellisen aikaisin, mutta loppukevään säät eivät suosineet lajien muuttoa ja vuosi jäi lopulta keskinkertaiseksi.

Vähissä olivat Tiiran havaintojen mukaan sirkkalinnut. Pensassirkkalinnun kannankehitys on ollut alavireinen jo pitkään, mutta nyt myös viitasirkkalinnun havaintomäärä jäi alle puoleen huippuvuoden 2014 tasosta. Myös kuhankeittäjien niukkuus jatkui, vaikka havaintoja lajista ilmoitettiinkin aavistuksen viime vuotta enemmän.

6 Jyrki Mäkelä

Kesästä numeroin 365 PIKKUSIRRIÄ laskettiin Lumijoen Lamunkarilta 19.8. Komea lepäilijämäärä on 2000-luvun suurin. Nuorten pikkusirrien päämuutto huipentuu elokuun lopulla ja syyskuun alkupäivinä. Syyskuussa 1996 Kokkolan Hopeakivenlahdella oli enimmillään 600 pikkusirriä.

Kevätmuuton aikaan toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa nähdään enimmilläänkin vain joitakin kymmeniä pikkusirrejä.

115 KIRJOSIIPIKÄPYLINTUA

muutti Paraisten Jurmossa 18.7. länsiluoteeseen. Tyhjästä alkanutta muuttoryntäystä seurasi 133 muuttajaa heti seuraavana päivänä. 20.7. Taipalsaaressa laskettiin peräti 135 kirjosiipikäpylintua. Suurempi päiväsumma (150) on kirjattu vain Tauvon lintuasemalla Siikajoella 7.8.1997.

Erikoinen vaellus hiipui pian.

Heinäkuun alussa ja elokuussa nähtiin vain pieniä parvia.

30 RISTISORSAA nähtiin 30.7. Kangasniemellä Kyyveden Poroselällä. Etelä-Savosta on vain parisenkymmentä aiempaa havaintoa lajista. Suurempia määriä näkee säännöllisesti Porin Yyterissä ja toisinaan muuallakin länsirannikolla, mutta sisämaassa tuollainen parvi herättää huomiota. Viime vuonna Lappeenrannassa matkasi heinäkuun lopulla 32 ristisorsan parvi, mikä lienee suurin sisämaassa havaittu parvi.

14 JALOHAIKARAA nähtiin yhtä aikaa Porissa Viasvedenlahdella 6.8. Tämä on suurin Suomessa nähty jalohaikaraparvi. Kahdeksan linnun parvia on nähty toissa vuonna Espoossa, Orimattilassa ja Pukkilassa, viime vuonna Helsingissä ja Espoossa ja tänä keväänä Loviisassa. Jalohaikaran Suomen valloituksesta kerrotaan lisää sivulla 4.

1 HIETATIIRA palasi Liminganlahdelle 14.5. Todennäköisesti sama yksilö vietti jo seitsemättä kesäänsä Liminganlahdella. Kesäkuussa 2010 tämä suurharvinaisuus nähtiin paikalla ensi kerran, ja sen jälkeen se on palannut joka vuosi. Tänä vuonna hietatiira oli kesäkuun kateissa mutta näyttäytyi taas parina päivänä heinäkuun puolivälissä.

Lajista on vain kaksi muuta havaintoa Suomesta, molemmat vuodelta 1988.

Koonnut Jan Södersved

Maakotkien pesintä sujui tänä kesänä keskimääräistä heikommin. Onnistuneita pesintöjä todettiin 119, ja ne tuottivat 136 rengastusikäistä poikasta.

Lintujen pesinnät onnistuivat edellisvuotta paremmin Tulevan kesän sääolot puhuttivat lintuharrastajia jo keväällä, sillä linnuilla oli takanaan kaksi perättäistä surkeaa pesimäkautta. Kolmas huono pesimätulos romahduttaisi monen lyhytikäisen lajin kannat alhaiselle tasolle. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt, vaikka ilman vastuksia ei selvitty tästäkään kesästä.

Juha Honkala ja Tero Toivanen Toukokuu oli pesintään valmistautuvien lintujen onneksi lämmin, ja kevään eteneminen oli poikkeuksellisen joutuisaa. Lintumaailmassa tämä näkyi aikaistuneina pesintöinä ,ja varhaiset pesinnät todennäköisesti myös onnistuivat hyvin. Kesäkuun alkupuolella saapunut myrskysää ja monipäiväiset sateet koettelivat kuitenkin rajusti monia lajeja.

Vesilinnut kärsivät sateesta ja tuulesta

Vesilintujen pesintämenestys oli vaihteleva. Kaakkurien pesintöjen raportoitiin onnistuneen hyvin monin paikoin Etelä-Suomessa, esimerkiksi Nuuksion alueella. Sen sijaan silkkiuikun pesinnät epäonnistuivat laajalti tuulen nostattaman aallokon ja vedenpinnan nousun takia.

Huonot säät osuivat monen puolisukeltajasorsan kannalta kriittiseen pienten poikasten aikaan, ja poikueet jäivät yleisesti pieniksi. Alueellista vaihtelua kuitenkin oli: esimerkiksi Pirkanmaan lintuvesillä kerrottiin puolisukeltajien ja sotkien pesintöjen onnistuneen erinomaisesti. Telkällä oli kahden huonon kesän jälkeen onnistunut pesimävuosi.

Merialueilla tuulet ja sateet haittasivat monen linnun pesintää. Esimerkiksi kala- ja lapintiiran, ruokin ja riskilän pesinnät onnistuivat surkeasti itäisellä Suomenlahdella. Paljon pesiä tuhoutui myös minkkien takia. Aikaisin pesivät haahkat onnistuivat sen sijaan idässä hyvin, ja myös alueen suurimmassa räyskäkoloniassa oli hyvin poikasia.

Läntisellä Suomenlahdella ja Selkämerellä lokki- ja ruokkilintujen pesimätulos oli paikoin parempi, mutta haahkat epäonnistuivat jälleen läntisillä merialueilla. Selkälokilla raportoitiin olleen surkein pesimäkesä miesmuistiin.

Myyriä ja petoja paikoin hyvin

Myyräkannat olivat eteläisessä Suomessa paikoin runsaat, mikä näkyi kohtalaisena määränä pöllöjen pesintöjä muun

muassa Uudellamaalla ja Hämeessä. Myös harvinaistuneita helmipöllöjä puputti etelässä lupaavan runsaasti, mutta pesintään asti edettiin vain harvalla reviirillä.

Hiiripöllö pesi Länsi- ja Pohjois-Lapissa jälleen melko runsaana, mutta poikueet jäivät pieniksi ehkä myyräkantojen romahtamisesta johtuen. Myös piekana pesi Lapissa tänä vuonna varsin runsaslukuisena ja tuotti myös poikasia.

Merkittävä osa kanahaukoista jätti pesinnän väliin mahdollisesti niukkojen kanalintukantojen takia. Heikko talvikauden ravintotilanne saattoi olla syynä myös siihen, että moni maakotkapari ei edes aloittanut pesintää ja pesimätulos jäi huonoksi.

Kahlaajat ja kanalinnut vaikeuksissa

Pohjois-Suomessa muun muassa valkoviklon, mustaviklon ja pikkukuovin pesinnät tuhoutuivat yleisesti kesäkuun säissä. Sen sijaan myöhemmin pesivät keräkurmitsa ja kapustarinta selviytyivät pienemmin tappioin. Kahlaajien pesimämenestystä heikensi kuitenkin myös pohjoisen myyräkantojen romahtaminen, jolloin pedot siirtyivät saalistamaan lintuja. Myös kanalintujen pesinnät sujuivat alavireisesti, nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin.

Hyönteissyöjille kesä oli varsin hyvä: etenkin pönttöpesijät pärjäsivät mainiosti. Kirjosieppoja saapui kevätmuutolta keskimääräistä vähemmän, mutta suuri osa pesinnöistä onnistui ja poikueet olivat suuria. Tali-, sini- ja kuusitiaisen pesintämenestys oli samoin hyvä. Myös muun muassa punarinnan ja pajulinnun pesintöjen kerrottiin onnistuneen erinomaisesti ja nuorten lintujen määrät olivat loppukesän seurantapyynneissä korkeat. Viime syksynä ihmeteltiin hyönteissyöjien vähyyttä, mutta tänä syksynä maastossa pitäisi taas riittää lintuja katseltavaksi.

Tietoja lintujen pesinnöistä saatiin kymmeniltä rengastajilta ympäri Suomen.

Be part of the Great Migration.

ZEISS Binoculars & Spotting Scopes

// RELIABILITY MADE BY ZEISS

Introducing the new ZEISS Victory SF and Conquest Gavia 85 Birders first choice.

Willow warbler or chiffchaff? With the latest binoculars and spotting scopes from ZEISS you won’t miss a thing. Thanks to their compact, lightweight design, the incredibly sharp image and dynamic focusing, they are the ideal companion for all birdwatchers travelling to the far corners of the earth in pursuit of their ornithological passion. www.zeiss.fi/sports-optics

Micha Fager

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen vuositukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella.

Vuositukimaksu on 33 euroa.

Tukijalahjana lähetämme sinulle: Myös suomalaisia peltosirkkuja päätyy laittomasti ja tuskallisesti ranskalaisravintoloiden lautasille.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla Vesilintuopas n Opas esittelee tekstein ja valokuvin 35 yleisintä mökkirannoilla viihtyvää vesilintua.

BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

Joutsenpinssi n Uljas laulujoutsenpinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Inka Plit

2. Kroatia Kroatiassa aletaan ensimmäistä kertaa systemaattisesti ja maanlaajuisesti etsiä keinoja lintujen sähköjohtotörmäysten vähentämiseksi. Ilmassa kulkeviin sähköjohtoihin ovat vaarassa törmätä esimerkiksi suuret petolinnut. Kansallinen sähköverkkoyhtiö ja Kroatian BirdLife aloittavat suuren hankkeen, jossa riittää haasteita: muun muassa vaikeakulkuinen maasto, johtojen suojauksen aiheuttamat haitat johtojen huollolle ja ihmisten kielteinen suhtautuminen luonnonsuojeluun eivät helpota urakkaa.

Johtojen suojaamisesta on kuitenkin hyötyä lintujen lisäksi myös sähköverkolle: törmäysten vähentäminen vähentää myös sähkönjakelun häiriöitä ja auttaa sähköverkkoyhtiötä täyttämään sille asetetut velvoitteet.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/croatian-national-powerlines-operator-collaborate-birdlife-partner

1.

2.

Tiira-lehti

9

3 | 2016

a ilv oS c ar M

1. Ranska Ranskassa BirdLife odottaa Euroopan komissiolta toimia laajamittaisen lintujen laittoman tappamisen suitsimiseksi. Esimerkiksi peltosirkkujen metsästys kiellettiin Ranskassa jo vuonna 1979 ja laji rauhoitettiin vuonna 1999, mutta edelleen lounaisessa Ranskassa pyydystetään noin 30 000 peltosirkkua joka syksy. Linnut vangitaan häkkeihin, niitä pakkoruokitaan ja lopuksi hukutetaan armanjakkiin perinteisen ruokalajin valmistamiseksi.

Ranskan BirdLife on jo kymmenen vuoden ajan taistellut laitonta metsästystä vastaan suoralla toiminnalla – etsimällä laittomia pyydyksiä ja vapauttamalla linnut niistä. Viranomaiset katsovat laitonta metsästystä läpi sormien, ja vuonna 2013 BirdLife jätti tilanteesta valituksen Euroopan komissiolle. Vastauksessaan vuonna 2015 komissio oli vielä vakuuttunut, että Ranskan hallituksella on tilanne riittävän hyvin hallinnassa, mutta BirdLifen korjattua tämän väärän käsityksen komissio edellyttää hallitukselta nyt selkeää osoitusta ongelmaan puuttumisesta.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-centralasia/news/can-european-commission-save-ortolan-bunting

Mustaotsasakut lisääntyvät hyvin vankeudessa, ja nyt niitä on päästy myös vapauttamaan takaisin luontoon.

3. Brasilia Brasilian BirdLife työskentelee erittäin uhanalaisen mustaotsasakun (Pipile jacutinga) pelastamiseksi sukupuutolta. Rannikkosademetsissä elävä mustaotsasaku on hävinnyt suurimmasta osasta entistä elinaluettaan ja yksilöitä arvellaan olevan jäljellä 1 500–7 000. Vuonna 2010 São Paulon osavaltiossa sijaitsevalla tutkimusalueella havaittiin vain yksi yksilö 160 kilometrin matkan kattaneissa laskennoissa.

Tämän hälyttävän tuloksen seurauksena käynnistettiin mustaotsasakujen istutus- ja seurantahanke. Viime kesäkuussa vapautettiin luontoon hankkeen ensimmäiset yhdeksän tarhakasvatettua mustaotsasakua, joita oli ensin totutettu uuteen elinympäristöönsä suurissa häkeissä. Kaikkia vapautettuja lintuja seurataan satelliittipaikantimilla, ja tulokset ovat rohkaisevia: linnut näyttävät sopeutuneen hienosti.

Hankkeeseen kuuluu myös kouluyhteistyötä, jonka kautta mustaotsasakuista on levitetty tietoa jo noin 1 200 lapselle ja aikuiselle.

3.

Lue lisää: www.birdlife.org/americas/news/ reintroducing-black-fronted-piping-guan-brazil

Karen Baird / Forest & Bird

4. Taiwan

4.

5.

BirdLifen pitkäjänteinen ja tuloksekas työ merilintujen sivusaaliskuolemien vähentämiseksi jatkuu muun muassa Tyynellämerellä. Ensimmäinen taiwanilainen kalastuksenvalvoja on nyt koulutettu tunnistamaan ja raportoimaan kalansaaliiden ohella myös merilintuja – sekä eläviä että kalastuksen sivusaaliina kuolleita yksilöitä. Hän myös kouluttaa edelleen muita valvojia Taiwanissa. Tunnistuskoulutusta on jo aiemmin annettu muun muassa Japaniin.

Sadattuhannet merilinnut kuolevat vuosittain nykyaikaisen valtamerikalastuksen yhteydessä.

BirdLife on kehittänyt tehokkaita menetelmiä sivusaaliskuolemien vähentämiseksi, mutta lajikohtaisen tiedon kerääminen eri alueiden tilanteesta ja menetelmien toimivuudesta on edelleen erittäin tärkeää.

Lue lisää: www.birdlife.org/asia/news/ training-scientists-save-seabirds

el ng aA e dr An

&

BirdLifen kouluttama Alton Liao opettaa nyt muille taiwanilaisille kalastuksenvalvojille merilintujen tunnistusta.

ss le an sW s Ro

Jyrsijät ovat laajalle levinneitä ja monin paikoin tuhoisia vieraslajeja. Uusi-Seelanti haluaa niistä eroon vuoteen 2050 mennessä.

5. Uusi-Seelanti Haitalliset vieraslajit, kuten rotat, näätäeläimet ja kettukusut, tappavat vuosittain Uudessa-Seelannissa noin 25 miljoonaa lintua, ja niiden arvioidaan aiheuttavan jopa 8,6 miljardin euron vahingot. Nyt maan hallitus on päättänyt aloittaa kenties maailman suurimman luonnonsuojeluhankkeen: tavoitteena on poistaa haitallisimmat petoeläinlajit täydellisesti koko maasta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on haastava, mutta riittävillä resursseilla ja kaikkien osapuolten tiiviillä yhteistyöllä sen uskotaan olevan saavutettavissa. Hankkeelle osoitetaan 18 miljoonan euron alkupääoma.

Uuden-Seelannin BirdLife on vahvasti hankkeessa mukana. Järjestö ylläpitää vapaaehtoisvoimin 3 000 hehtaarin petovapaata suojelualuetta Aucklandin lä-

histöllä, ja saadut kokemukset ovat tärkeitä, kun jättimäiseen hankkeeseen sitoutetaan vapaaehtoisia suojeluryhmiä.

Nykyään vieraslajien torjunnassa käytetään paljon aitoja ja myrkkyjä, mutta hankkeen toivotaan synnyttävän myös uusia menetelmiä valtavaa työtä helpottamaan.

Lue lisää: www.birdlife.org/pacific/news/new-zealand-free-invasive-predators-2050

10 Esko Kuosmanen

Kirjosieppo on ollut joka vuosi Pönttöbongauksen runsain laji, mutta tänä vuonna se väheni suuressa osassa maata.

Pöntöissä niukasti pesintöjä

PÖNTTÖ

– viileät kesät näkyvät Pönttöbongauksen tuloksissa Jo neljättä kertaa järjestetyssä Pönttöbongauksessa tarkkailtiin yli 35 000 linnunpöntön elämää. Asuttujen pönttöjen määrä oli hieman viimevuotista pienempi, mikä on odotettu tulos kahden edellisvuoden heikon pesintämenestyksen jälkeen. Varsinkin pikkuvarpusia ja käenpiikoja havaittiin aiempaa vähemmän.

Tero Toivanen Tapahtumaviikonloppuna11.–12.6.2016 pönttölintuja havainnoitiin lähes 3 900 paikalla ja kaikkiaan ilmoitettiin 35 516 pöntön tiedot. Havaintopaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta 14 prosenttia ja pönttöjen määrä 24 prosenttia. Pöntöissä todettiin yli 18 000 pesintää, ja niissä havaittiin pesivänä yhteensä 34 eri lintulajia. Pöntöistä asuttuja oli 52

Terhi Pöntinen

prosenttia, kun edellisvuonna luku oli 54 ja vuonna 2014 peräti 60 prosenttia.

Paljon leppälintuja, vähän pikkuvarpusia

Kahden huonon pesintäkesän jälkeen osattiin odottaa pönttölintujen lievää vähenemistä. Kirjosieppojen määrä laskikin jo toisena vuonna peräkkäin, pudotusta edellisvuodesta oli noin 10 pro-

Etelä-Suomessa yli puolet talitiaispoikueista oli jo lähtenyt pöntöistä Pönttöbongauksen aikaan.

Tavallisimpien pönttöpesijöiden yleisyys ja runsaus Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2016.

Yleisyys (%-osuus paikoista) Runsaus (%-osuus pöntöistä)

Laji

2013

2014

2015

2016

2013

2014

2015

2016

kirjosieppo

78,9

83,0

79,9

76,7

18,4

21,6

18,9

16,9

pikkuvarpunen

12,8

15,0

14,6

11,4

2,7

3,3

3,2

2,4

talitiainen

sinitiainen telkkä

kottarainen leppälintu

harmaasieppo

60,6

59,6

11,5

5,9

6,3

3,6

68,4

66,2

12,3

6,0

5,7

7,3

64,9

63,2

11,3

6,2

5,4

4,4

senttia. Sen sijaan sinitiaisen pesintöjen määrä pysyi viimevuotisella tasolla ja talitiaisella jopa kasvoi hieman.

Selvästi viime vuotta enemmän havaittiin puolestaan leppälinnun ja harmaasiepon pesintöjä. Harmaasiepolla kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuonna lajin muutto oli vielä kesken tapahtuman aikaan – tästä kertoo myös se, että tänä vuonna kasvua oli erityisesti Pohjois-Suomessa. Myös viime vuonna vähissä olleen tervapääskyn kanta näytti pönttöbongaushavaintojen perusteella elpyneen hieman.

Suuresti vähentyneitä lajeja olivat vuonna 2016 pikkuvarpunen, varpunen ja käenpiika. Pikkuvarpusen pesintöjä ilmoitettiin peräti 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 ja käenpiian pesintöjen määrä putosi puoleen. Pikkuvarpuskannan pie-

69,4

63,3

10,7

5,6

7,1

6,6

11,1

10,5

1,8

1,5

0,8

0,5

14,0

11,9

2,2

1,6

0,8

1,1

12,7

10,9

2,0

1,7

0,7

0,6

13,2

10,6

1,7

1,4

0,9

0,9

nenemisestä ovat kertoneet myös talvilintulaskentojen ja Pihabongauksen tulokset. Kottarainen säilytti asemansa Etelä-Suomessa, mutta muualta maasta pesintöjä ilmoitettiin selvästi aiempia vuosia vähemmän.

Pesinnät etuajassa?

Tänä vuonna lämmin kevät innosti monen linnun aloittamaan pesintänsä tavallista aikaisemmin. Etelä-Suomessa yli puolet tiaispoikueista ja käytännössä kaikki kottaraiset olivat jo lähteneet pesistä. Kirjosiepon poikaset olivat kuoriutuneet Etelä-Suomessa noin 60 prosentissa pöntöistä ja pohjoisessakin joka kolmannessa, kun viime vuonna vastaavat luvut olivat 30 ja 10 prosenttia. Ero voi kuitenkin suurelta osin selittyä sillä, että Pönttöbongaus järjestettiin nyt viisi päivää myöhemmin. Kirjosiepon, kuten monen muunkin pitkänmatkanmuuttajan, kevätmuuton ja pesinnän aikataulu vaihtelee vuosien välillä loppujen lopuksi varsin vähän.

11

3 | 2016

a ilt jo ki Lu

Tiira-lehti

Tervapääskyt käyvät useasti päivälennolla ja ovat kätevästi kuvattavissa vaatehuoneen ikkunasta lintuja häiritsemättä.

Kari Kytö, Virolahti Pihallamme on keväästä lähtien lennellyt harvinaisen vaalea naaraspuolinen talitintti. Se pesii pihapöntössämme täällä Outokummun Viuruniemessä.

Riku Malkki, Outokumpu

Pönttöbongaus-spesiaali!

Pönttöbongauksen tunnelmia yleisön lähettämissä kuvissa. Kuvia on käytetty myös viereisellä tulossivulla.

Sinitiaiset ovat pesineet saunan tuuletusventtiilissä kahtena vuonna. Melko ahdas kulkuväylä, noin 17 millimetriä. Pönttöbongauspäiväksi ehtivät lähteä pois.

Markku Leinonen, Savonlinna

Ella (3 v) nikkaroi. Kevättalvella inspiroiduimme Miljoona linnunpönttöä -kampanjasta ja teimme hoitolasten kanssa pönttöjä. Talitintti ja kirjosieppo pesivät, kolmannessa pöntössä ei ole vielä nähty asukkia. Lapset ovat päässeet seuraamaan, kun lintuvanhemmat vievät pesään ruokaa poikasille.

Elvi Nummi, Hämeenlinna Pääsimme Pönttöbongauksen yhteydessä näkemään, kun sinitiaiset poikaset lähtivät kahdesta pesästä 12.6.

Jokainen lähti vähän omalla tyylillään, ja jokainen poikasista oli selkeästi oman näköisensä. Hieno tapahtuma!

Suvi Heinonen, Vantaa Punarinta pesi pöntössä ja räkättirastas sen katolla.

Räkätti hautoo vielä, mutta punarinnan poikaset ilmeisesti lähtivät 11.6., pian kuvan ottamisen jälkeen.

Juha Ryynänen, Kuopio

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 11.11.

12

Tea Viitasalo

Vantaalaisen Montessori-päiväkoti Montsan ryhmä kävi onnistuneella linturetkellä joen rannassa.

Katriina Kangasniemi

Tamperelaisen Rantaperkiön päiväkodin Saraheinät retkeilivät Lasten lintuviikolla päivittäin ja askartelivat myös hienoja linnunpönttöjä.

16.–22.5.2016 Monica Engström

Skogshyddans daghem gjorde en utflykt i Hangö med avd Svamparna.

Osallistujan terveisiä:

BirdLife Suomen ja Luonto-Liiton järjestämä Lasten lintuviikko innosti jälleen lapsia ja aikuisia ulos retkeilemään yhdessä parhaaseen lintuaikaan. Tapahtuman suosio jatkoi kasvuaan ja teimme tänäkin vuonna komean osallistujaennätyksen: luontoretkelle pääsi lähes 4 000 lasta ja 700 aikuista yli 280 ryhmässä, Hangosta Inariin ja Raumalta Joensuuhun.

Osallistuminen onkin helppoa, sillä lintulajeja ei tarvitse Lasten lintuviikolla tunnistaa. Yhdessä havainnoidaan lintujen käyttäytymistä ja etsitään helppoja merkkejä niiden pesinnästä. Avuksi on tarjolla valmiit retkilomakkeet ja ohjeet.

Yleisimmin havaitut pesinnän merkit tänä vuonna olivat linnun käyminen usein mahdollisessa pesäpaikassa, ruuan kantaminen nokassa sekä linnun varoitteleva tai hyökkäilevä käytös, esimerkiksi variksen häätäminen pois pesien luota. Tarkemmat tulokset löytyvät tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/lintuviikko).

Jenni Mehtälä

Anton (2,5 v) tarkkailee lintuja itse askarrellun kaukoputken läpi.

Kiitos kaikille osallistujille! Tervetuloa mukaan taas 15.–21.5.2017 – viedään yhdessä lapset luontoon!

Lasten lintuviikko on tuttu juttu!

Heidi Piitulainen

Lasten lintuviikko on kuulunut perheemme toukokuiseen perinteeseen jo neljänä vuonna. Aapo (5 v 10 kk) osaa jo odottaa linturetkiä ja poseeraamista tutun kannon nokassa. Maisa (3 v 9 kk) on ollut mukana kahtena vuonna. Pienin sisko Eimi (11 kk) nukkui tämänvuotisen tarkkailumme aikaan vaunuissa, joten jouduimme tekemään havaintoja erityisen hiljaa.

Lintuviikolla tapanamme on kartoittaa vähintään oman kotipihamme pesintätilanne. Vuosi vuodelta pihamme pönttöjen määrä lisääntyy, ja joka kevät jännitämme, keitä saamme naapureiksi.

Tänä vuonna pöntöissä on pesinyt sinitiaisia, talitiaisia ja kirjosieppo. Jokavuotinen viherpeiponkin pesä löytyi huolel-

lisella vakoilulla.

Tarkkailuharrastuksestamme hyötyy myös luontokuvaaja-faari, joka kutsutaan paikalle kameran kanssa, jos löydämme jotain erikoisempaa. Viime vuonna hänen mielenkiintonsa herätti pihassamme pesinyt hemppo.

Lapsille lintuviikko on ollut opettavainen. Linturetkien aikana tulee juteltua lasten kanssa paljon linnuista ja luonnosta. Olemme huomanneet, että havaintojen tekeminen on yhtä helppoa ja yhtä kiinnostavaa niin kaksivuotiaan kuin kolmekymppisenkin mielestä. Turha siis miettiä, että joku olisi väärän ikäinen tai liian pieni osallistumaan.

Tänä vuonna retkellämme keskusteltiin lempilinnuista. Aapon lempilintu on käpytikka, koska se tekee pesän nikkaroimalla, eikä sen pää tule siitä edes ki-

Kauhavalainen Aapo, kuvissa hiukan alle kolme-, neljä- ja kuusivuotiaana, on Lasten lintuviikon konkari! Viimeisessä kuvassa mukana myös Maisa-sisko (3 v).

peäksi. Maisan lempilintu on joku sellainen, jossa on vaaleanpunaista. Var-

maankin flamingo. Niitä ei pihapiirissämme toistaiseksi ole nähty!

Tiira-lehti

3 | 2016 Jari Kostet

YKSIN, KAKSIN TAI PIENELLÄ PORUKALLA

KEVÄÄN 2017 LINTUMATKAT MYYDÄÄN NYT!

Aurinkoinen sää houkutteli Viikkiin niin lintuharrastajia kuin petolintumuuttoa.

27.12.-7.1.2017 BORNEON LUONTOMATKA LINTUJA UNOHTAMATTA, OPPAANA PAUL SEGERSVÄRD

Lintumessuilla yli tuhat kävijää Jan Södersved Suomen ensimmäiset lintumessut järjestettiin lauantaina 20.8. Helsingin Viikissä. Lintuharrastuksen messutapahtumaan kävi tutustumassa lähes 1 500 vierasta.

Kauniissa kesäsäässä jaettiin lintutietoutta, esiteltiin lintuharrastusvälineitä ja osallistuttiin Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan retkikummien opastamille linturetkille. Juuri tapahtuman alkaessa messualueen yli lensi harvinainen arosuohaukka ja vähän myöhemmin vielä toinen. Retkillä

nähtiin myös monia muita petolintuja ja yhteensä yli 70 lintulajia.

Ohjelmalavalla esiintyivät Dick Forsman, joka on maailman parhaita petolintuasiantuntijoita, sekä luontokirjailija Lasse J. Laine. Lisäksi kuultiin esitykset muun muassa vahingoittuneiden lintujen hoidosta sekä Välimeren alueen laittomasta pikkulintujen metsästyksestä. Esiintyjiä haastatteli luontotoimittaja Paul Segersvärd.

Lintumessujen järjestelyistä vastasivat BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Messujen tuotolla tuetaan lintujen suojelua.

Tervetuloa Lintumessuille taas 26.8.2017!

Nimistön uumenista

tiiran

Uudistunut reitti, uusia kansallispuistovierailuja tuttujen lisäksi.

Braulio Carillo, Los Quetzales, Carara, Arenal Volcano, Monteverde, Poás Volcano… Hinta: 4 960 €/hlö. Varaukset 30.9.2016 mennessä.

25.1.-11.2.2017 SRI LANKAN LINTU- JA LUONTOMATKA, OPPAANA HARRI TAAVETTI Marraskuulta alkuvuoteen siirtynyt Sri Lankan matka antaa oivan syyn paeta talven pimeyttä ja lähteä tutkimaan Sri Lankan monimuotoista linnustoa, eläimistöä ja luontoa. Jos onni on suotuisa, matkalla voidaan nähdä myös sinivalaita. Hinta: 4 425 €/hlö.

Varaukset 23.9.2016 mennessä.

10.2.-26.2.2017 POHJOIS-INTIAN LINTU- JA LUONTOMATKA, OPPAANA HARRI TAAVETTI Suositun ja kehutun lintumatkan maisemat vaihtelevat Himalajan lumihuipuista Gangesin laakson tasankojen ja kosteikkojen kautta Ranthambhoren tiikeripuiston rosoisiin kallioihin ja jyhkeisiin salpuumetsiköihin. Hinta 4 320 €/hlö. Varaukset 9.12.2016 mennessä.

Thaimaan keskiosien parhaat lintukohteet, Khao Yain, Kaeng Krachanin kansallispuisto sekä Pak Thalen kahlaajaranta sekä lähes 350 mahdollista lintulajia ovat tämän matkan suurinta antia.

Hinta: 2 820 €/hlö. Varaukset 16.12.2016 mennessä.

nimen?

Sari Viinkinkoski

Kala- ja lapintiiroja tarkkailleet tietävät, miten äänekkäitä linnut osaavat olla. Niinpä ei ole ihme, että monien eri kielten tiiraa tarkoittavat nimet – suomen tiira, ruotsin tärna, englannin tern tai tieteellisen nimen Sterna – perustuvat alun perin lintujen ääneen.

Suomessa tiiroilla on ollut koko joukko kansanomaisia nimiä, jotka ovat nekin perustuneet usein ääneen: tirri, tiiro, kirra ja vaikkapa kirrikaija.

Tiirojen ääni ei ole kuitenkaan ainoa nimenantoperuste, vaan esimerkiksi samankaltaisuus pääskyihin on havaittu eri yhteyksissä. Saksan Seeschwalbe tarkoittaa sanatarkasti meripääskyä.

Sama viittaus pääskyyn on myös kalatiiran tieteellisessä lajinimessä hirundo.

Suomalaisessa maailman lintulajien tämän hetken nimistössä on 43 tiiraa, mutta monissa muissa kielissä musta- ja ruskotiirat on erotettu omilla nimillään. Esimerkiksi mustatiirojen nimi on viroksi viires ja ranskaksi guifette, vaikka Sterna-tiirojen vastaavat nimet ovat tiir ja sterne. Tummien Anous-suvun tiirojen nimenä on taas monessa kielessä englannin mukainen noddy, joka tarkoittaa alun perin hölmöä.

28.1.-12.2.2017 COSTA RICAN LINTUMATKA, OPPAANA TUOMAS SEIMOLA

26.2.-7.3.2017 KESKI-THAIMAAN LINTUMATKA, OPPAANA TERO LINJAMA

Kuuletko

Jukka Hintikka

Biologian- ja maantiedon opettajille räätälöity matka mielellään toivoo seuraansa myös muita luonnosta innostuneita, lintuja unohtamatta. Hinta: 4 190 €/hlö. Varaukset 26.9.2016 mennessä.

17.3.-1.4.2017 UGANDAN LINTUSAFARI, OPPAANA JUHA HONKALA Ugandan jokainen tuntee gorilloistaan, mutta Juha opastaa tämän matkan linnut edellä, kohokohteinaan Murchison Falls, Kibale, Queen Elisabeth Park, Bwindi, Lake Mburo. Hinta: 5 600-5 700 €/hlö. Varaukset ja kyselyt suoraan: rauni@kontiki.fi tai 050 591 4764 / Rauni Tirri

Seuraa tulevien lintu- ja luontomatkojen ilmoittelua • Kon-Tikin lintusivuilta www.kontiki.fi/matkatyypit/lintumatkat/ • Lintu- ja luontomatkojen uutiskirjeestämme (ilm. 4 x vuodessa) LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300.

Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

14 Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

Tunnetko IBA-alueet?

Markku Mikkola-Roos

Kyytöt laiduntavat molempien lahtien rantaniityillä. Viikin laitumilla laiduntavat yliopiston koetilan eläimet.

Laajalahti– Vanhankaupunginlahti–Viikki Markku Mikkola-Roos Laajalahden, Vanhankaupunginlahden ja Viikin muodostama IBA-alue tarjoaa upeat lintuharrastusmahdollisuudet keskellä vilkkainta pääkaupunkiseutua. IBA-alue on kahden samankaltaisen, monipuolisen merenlahden sekä niitä reunustavien rantojen, rantametsien ja peltojen muodostama kokonaisuus. Alueiden yhdistetty pinta-ala on 1 380 hehtaaria.

Laajalahti sijaitsee Espoon kaupungin itäreunalla, yhdeksän kilometriä Helsingin kaupunkikeskuksesta länteen. Vanhankaupunginlahti ja Viikki sijaitsevat Helsingin maantieteellisessä keskustassa Vantaanjoen suussa. Laajalahdesta on suojeltu luonnonsuojelulailla 189 hehtaaria ja Vanhankaupunginlahdesta 306 hehtaaria.

Alueiden ympäristö on voimakkaasti rakennettu, ja vilkkaasti liikennöidyt tiet kulkevat lähimmillään alle sadan metrin päässä suojelualueista. Alueiden virkistyskäyttö on runsasta: vuosittaiset kävijämäärät ylittävät 100 000 molemmilla kohteilla.

Retkeily on kuitenkin hyvin kanavoitua ja alueiden palveluvarustuksiin kuuluu 12 lintutornia ja -lavaa, luontopolkuja ja pitkospuureittejä. Laajalahdella sijaitseva Villa Elfvikin luontotalo toimii Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskuksena.

Vilskettä rantaniityillä

Hoidettujen rantaniittyjen pinta-ala on Laajalahdella 30 hehtaaria ja Vanhankaupunginlahdella 43 hehtaaria.

Rantaniityistä on kehittynyt tärkeitä levähdysalueita kosteikkolinnuille.

Lähes kaikki alueella tavattavat kahlaajalajit levähtävät pääosin hoitoniityillä, ja muista rantalinnuista varsinkin harmaahaikarat sekä lokit ja tiirat hyödyntävät niittyjä merkittävästi. Vesilinnuista erityisesti puolisukeltajasorsat ja hanhet, mutta myös osa sukeltajasorsista ja joutsenista, käyttävät niittyjä ruokailu- ja levähdyspaikkoinaan. Vesirajan pysyminen

Sarjassa esitellään Suomen kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA)

kasvillisuudesta avoimena on olennainen tekijä levähtävien vesi- ja rantalintujen viihtyvyydelle.

Molempien kosteikkoalueiden pesimälinnusto on monipuolistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Lajien levittäytymisen lisäksi tähän ovat erityisesti vaikuttaneet veden puhdistuminen, rantaniittyjen hoito ja rantametsien hallittu hoitamattomuus.

Uusia pesimälajeja ovat muun muassa harmaasorsa, sitruunavästäräkki, viiksitimali ja pussitiainen.

Linnuston muutoksia seurataan

Vanhankaupunginlahden linnustosta on erinomaisia laskentatietoja jo 1930-luvulta. 2000-luvulla IBAalueen linnustoa on laskettu lähes vuosittain muun muassa LIFE-hankkeiden yhteydessä. Tänä vuonna Vanhankaupunginlahden linnustokartoituksista on vastannut Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Laajalahden seurannasta Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa.

Laajalahdella jatketaan syksyllä vielä levähtäjälaskentojen merkeissä.

Seuranta on tärkeää, koska alueita uhkaavat muun muassa pohjan sedimentoituminen, ruovikoituminen, niittyjen metsittyminen ja Vanhankaupunginlahden osalta myös lähialueiden jatkuva rakentaminen. Linnuston muutokset ja linnuille tärkeiden alueiden sijainti on syytä tunnistaa ajoissa ja reagoida muutoksiin muun muassa alueen oikealla hoidolla. Vuoden 2016 Laajalahden laskentatulokset kertovat esimerkiksi nokikana- ja keltavästäräkkikannan heikosta tilasta.

Taigauunilintu on tavallisin itäisin harhailijamme. Sen voi löytää syys– lokakuussa mistä päin maata tahansa.

Miksi Eurooppaan eksyy

siperialaisia

varpuslintuja?

Jukka Hintikka Syksyllä monet lintuharrastajat odottavat idästä harhautuvia varpuslintuja: taiga-, hippiäis-, rusko- ja siperianuunilintuja, iso-, taiga- ja mongoliankirvisiä ja monia muita. Ilmiö on tunnettu jo pitkään. Saksan Helgolandilla huomattiin jo 1800-luvun lopulla, että näitä havaitaan eniten sellaisina syksyinä, kun itätuulet vallitsivat.

Perinteisesti on ajateltu, että Eurooppaan harhautuvien varpuslintujen muutossa on jotakin vikaa. Esimerkiksi hippiäisuunilinnun pitäisi muuttaa Siperiasta Kaakkois-Aasiaan, mutta jostakin syystä muutamat yksilöt lähtevät 180 astetta väärään suuntaan ja päätyvät silloin Pohjois-Eurooppaan. Tämä täysin vastakkaiseen suuntaan lähteminen on helpompi hahmottaa karttapallolla kuin tasokartalla.

Syyksi tällaiselle suunnistusvirheelle on esitetty vioittunutta tai muusta syystä poikkeuksellisesti toimivaa magneettikentän aistimista. Monet varpuslinnut osaavat suunnistaa reagoimalla maapallon magneettikenttiin, ja jos tämä taito on vioittunut, lopputuloksena voi olla 180 astetta väärään suuntaan lähteminen.

Tällainen vialliseen magneettiaistiin perustuva harhautumisteoria

Usein ysytyt KK ysymykset selittää kauniisti monien Siperiassa pesivien ja Kaakkois-Aasiassa talvehtivien varpuslintulajien ilmaantumisen nimenomaan Pohjois-Eurooppaan.

Teoria ei ole kuitenkaan aukoton. Esimerkiksi mustakaularastaat muuttavat lähinnä pohjois–eteläsuunnassa. Teorian mukaan niiden pitäisi siis harhautua suoraan pohjoisnavalle, mutta silti niitä harhautuu vuosittain Eurooppaan muiden itäisten harvinaisuuksien tavoin. Onkin ilmeistä, että vastakkaismuutto ei selitä koko kuvaa.

Monet Euroopassa syksyllä harvinaisuuksina tavattavat Siperiassa pesivät varpuslinnut ovat maailmanlaajuisesti hyvin runsaita: niiden maailmankanta on miljoonia tai jopa kymmeniä miljoonia pareja. Niinpä riittää, että hyvin pieni osa kannasta ottaa suunnakseen tavallisten talvialueiden sijaan Euroopan. Esimerkiksi Eurooppaan päätyvien taiga- ja hippiäisuunilintujen on esitetty edustavan sellaista pientä populaation osaa, joka talvehtiikin Euroopassa lajin perinteisten talvialueiden sijaan.

Tiira-lehti

15

3 | 2016

Jan Södersved

Kolumni

Suhteettomasti velkaa Teemu Lehtiniemi suojelu- ja tutkimusjohtaja, BirdLife Suomi Suomen kasvava velkataakka on lähes jokapäiväinen uutinen. Hallitus leikkaa hyvinvointiyhteiskunnan lakanaa toisesta ja jatkaa lainalla toisesta päästä kuin hölmöläisakka ukkonsa peittoa.

Peitto ei kuitenkaan pitene, vaikka velkaa on jo 100 miljardia.

Toimilla rakennetaan kuulemma parempaa tulevaisuutta. Valtion tämän vuoden budjettiarvio perustuu reilun 50 miljardin euron tuloihin ja menoihin.

Tästä summasta kaksi promillea käytetään ympäristön- ja luonnonsuojeluun ja 18 miljoonaa eli 0,3 promillea luonnonsuojelualueiden hankintaan, käytännössä Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelmaan Metsoon.

Suomen positiivisimman luonnonsuojeluhankkeen Metson rahoitusta on aiempien päätösten vastaisesti pienennetty, eikä hankkeen tavoitteita saavuteta. Sen sijaan tehostetaan metsien taloudellista käyttöä lisäämällä hakkuita ja lyhentämällä puun kiertoaikoja. Suo-

malaiset tutkijat ovat tehneet ja tekevät maailman parasta tutkimusta siitä, mihin se johtaa. Se johtaa Suomen velkataakan kasvamiseen: jo muutenkin mittava sukupuuttovelka kasvaa.

Silmät suljetaan kuitenkin myös tutkimuksille esimerkiksi siitä, että luonto tarjoaa kansanterveyspalveluja ja voi tuottaa valtavat säästöt terveyskuluissa – siis niissä palveluissa, joiden hoitaminen on kuulemma ajamassa Suomen perikatoon.

Tammikuussa julkaistiin lintujen uusi uhanalaisarviointi, joka osoitti uhanalaisuuden lisääntyneen kaikissa elin­ ympäristöissä. Mihin toimenpiteisiin se johti? Ei mihinkään. Luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiselle ei eduskunnassa esitetty tai vaadittu lisäbudjetteja. Rahaa luonnonsuojeluun ei kuulemma ole.

Vaikea uskoa. Luonnonsuojelualueiden hankintaan ohjattu kolme kymmenestuhannesosaa valtion budjetista ei ole mitään. Vaikka sen kolminkertaistaisi ja se nousisi yhteen tuhannesosaan, olisi se edelleen äärimmäisen vähän.

Valtion velka ei juuri kasvaisi, vaikka sukupuuttovelanottoa hillittäisiin.

Kainuun epäonnistuneeseen Talvivaaran kaivoskokeiluun on löytynyt satoja miljoonia. Niillä rahoilla olisi pystynyt lyhentämään melkoisesti sukupuuttovelkaa. Säästyneillä rahoilla olisi voitu esimerkiksi ylittää Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman tavoitteet ja toteuttaa soidensuojelun täydennysja ennallistamisohjelma hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Rahaa olisi riittänyt myös lintuvesien perinpohjaiseen kunnostamiseen.

Tulevaisuuden tarpeet uusien suojelualueiden hankkimiseksi olisivat pienemmät, luonnon monimuotoisuus ja ihmiset voisivat paremmin, suot pidättäisivät paremmin tulvavesiä. Konfliktit luonnonsuojelun ja metsätalouden välillä vähenisivät. Myös riistaa olisi tulevaisuudessa enemmän. Luonnonhoitoon ja luontoon liittyvän matkailun työpaikat tulisivat myös huomattavasti lisääntymään.

Joku on tässä vaiheessa valmis kirjoittamaan vastineen siitä, kuinka Talvivaaraan oli pakko laittaa valtion rahaa ympäristökatastrofin estämiseksi. Selvä, unohdetaan Talvivaara. Vuon-

na 2013 julkaistun selvityksen mukaan Suomen valtio maksaa vuosittain noin 3 miljardia euroa (noin 5 % budjetista) ympäristölle haitallisia tukia. Siis tukia, jotka kasvattavat sukupuuttovelkaa.

Budjettiesityksessä on varattu ensi vuodelle esimerkiksi 43 miljoonaa teollisuudelle päästökaupasta koituvien kustannusten kompensaatiorahaa. Se on yli 20 miljoonaa enemmän kuin luonnonsuojelualueiden hankkimiseen ja hoitoon suunniteltu määräraha.

Kaikki on suhteellista, joskus jopa suhteetonta.

Sukupuuttovelka = vaikka huomattavasti vähentyneiden lajien elinympäristöjen muuttuminen loppuisi heti, lajit katoavat, koska sopivaa ympäristöä on jäljellä liian vähän.

Jyrki Mäkelä

Koskikaran

salamyhkäinen syysmuutto Tero Toivanen Koskikara on varsin aikainen pesijä.

Etelä-Suomessa poikaset kuoriutuvat jo toukokuussa, Lapissakin usein juhannukseen mennessä. Pesinnän jälkeen linnut voivat liikkua laajalti, ja nuoren linnun tapaaminen loppukesällä ei olekaan varma todiste pesinnästä juuri kyseisellä paikalla. Syysmuutolle ei pidetä kuitenkaan kiirettä, vaan karat viihtyvät pesimäseuduillaan käytännössä talven tuloon asti.

Ensimmäiset koskikarat ilmestyvät talvehtimispaikoilleen noin lokakuun puolivälissä. Esiintymiskuva on varsin samanlainen ympäri Suomen – karat yleistyvät niin eteläisimmässä Suomessa kuin vaikkapa Kainuussa hyvin samoihin aikoihin. Koskikarat muuttanevat pääasiassa öisin, mutta toisinaan karan saattaa yhyttää päivälläkin kiitämässä määrätietoisesti pitkin järven selkää tai jopa merellä. Muuttoaikaan karoja tavataan yleisesti myös saaristossa, esimerkiksi Perämerellä ja Me-

VUODEN

LINTU

renkurkussa. Siirtymä pesimäalueilta talvehtimispaikoille on ilmeisen nopea, ja ennen muuttoa kerätyt rasvavarastot mahdollistavat useiden satojen kilometrien yhtäjaksoisen lennon.

Talvehtii koko maassa

Suuri osa meille talveksi muuttavista koskikaroista on peräisin Ruotsin ja Norjan tunturialueilta, joten karat muuttavat sieltä syksyllä kaakkoon, Etelä-Norjasta jopa itään. Koskikarojen rengastusaineiston perusteella lounaisessa Suomessa talvehtiva lintu on todennäköisimmin lähtöisin Keski-Norjasta, kun taas Keski- ja Itä-Suomen linnut voivat olla saapuneet vaikkapa Tromssan– Narvikin korkeudelta. Pohjoisempana, kuten Kuusamossa, talvehtivat linnut

Koskikarat tankkaavat muuttomatkaa varten muun muassa vesihyönteisten toukilla.

ovat ainakin osaksi omaa kantaamme.

Kaikki koskikarat eivät muuta kauas, vaan myös Tunturi-Lapin virtavesillä talvehtii säännöllisesti karoja, ja Lapissakin voi nähdä jopa yli kolmenkymmenen linnun talvikerääntymiä. Rengaslöytöjen mukaan enemmistö omasta pesimäkannastamme näyttäisikin viihtyvän varsin pienellä alueella ympäri vuoden. Toisaalta pitkiäkin muuttomatkoja, – kuten Inarista Etelä-Savoon – tunnetaan, joten meikäläisten karojen muuttokäyttäytyminen myös vaihtelee kovasti.

Harvan karan matka jatkuu Suomea pidemmälle, mutta laji talvehtii myös Baltiassa. Ahvenanmaalla ilmeisesti ke-

vätmuutolla rengastettu koskikara tavattiin seuraavana talvena Puolasta asti.

Ilmoita kaikki havainnot

Tulevana talvena on tavoitteena selvittää koskikaran Suomen talvikanta. Ensi vuoden alussa järjestetään koko maan kattava samanaikaislaskenta, mutta karojen tarkkailu kannattaa aloittaa heti niiden saavuttua talvialueilleen. On mielenkiintoista tietää esimerkiksi, miten karojen määrä muuttuu erilaisilla virtavesillä talven ja jäätymisen edetessä. Koskikarahavainnot mahdollisimman tarkoin paikkatiedoin voi ilmoittaa Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

16

Tuomas Manninen

Kiikarin läpi

Nautintoornitologiaa Tuomas Manninen Juha Taskinen kirjoitti hienon kirjan Paluu Saimaalle vietettyään vuosia Laatokalla. Minä olen viime vuosina palaillut Puulalle, vaikka en sieltä mihinkään lähtenyt. Olen tehnyt paluuta Puulan lokkilaskijaksi.

Sellaiseksi kuin nuorna miesnä olin. Sitten minusta tuli pienten lasten isä ja ison satavuotiaan huvilan omistaja. Jäin rannalle ruikuttamaan.

Harva tietää Puulan, vaikka se on Suomen suurimpia järviä ja Etelä-Savon maakuntajärvi. Paljastanpa luottamuksellisesti Puulan sijaitsevan Mikkelistä luoteeseen pääosin Kangasniemen ja Hirvensalmen pitäjien alueella. Olen ollut vapaa-ajan puulalainen kesästä 1959.

1980-luvun alkupuolella innostuin laskemaan lokkilintujen pesiä. Se on hauskaa ja helppoa ja siksi terapeuttista. Tuohon aikaan ilmestyi paljon maakunnallisia lintulehtiä ja huomasin, etten ollut ainoa järvilintuihin hurahtanut. Mikäs on laskiessa, kun aurinko paistaa ja järvi on tyven. Ei ole seittejä eikä itikoita kuten linjalaskennoissa, eikä ole ihan aina ihan pakko herätä ihan kauhean aikaisin.

Pentti Linkola oli tehnyt Puulalla lokkilaskennan vuonna 1963. Otin hänet esikuvakseni ja liikuin ainoastaan soutuveneellä. Kesä kesältä etenin kohti järven etäreunoja ja kaukoperukoita ja lopulta, vuonna 1993, olin valmis julkaisemaan tulokset Etelä-Savon lintuharrastajat Orioluksen lehdessä.

Siihen se jäi, sillä terapia muuttui neuroosiksi. En voinut ohittaa ainuttakaan kalalokin pesää kirjaamatta paikkatietoa. Koska kalalokki on nykyisin runsas, en koskaan päässyt lähiselkää pidemmälle. Silti kutkutti mielessä kysymys, mitä on tapahtunut salosaarten takana, miten selkälokit pärjäilevät, jatkuiko harmaalokin runsastuminen?

Muutama vuosi sitten päätin, ettei jokaista kalalokin pesää tarvitse rekisteröidä ja annoin itselleni luvan käyttää perämoottoria. Se olikin sitten menoa, vaikka hevosvoimia on neljä. Isot siivut koneella, pesäpiperrys airoilla.

Viime keväänä käytin projektiin muutaman viikon ja tykkäsin kuin hullu puurosta. Kelit suosivat. Mielenkiintoa lisäsi, että minulla on nykyisin käytössäni Linkolan retkimuistiinpanot. Hän kirjasi pesäpaikat luodon, jopa kiven tarkkuudella. Kelpaa vertailla.

Lokkilaskenta on parasta, mitä valkoinen mies voi tehdä housut jalassa. Eikä tarvitse housujakaan, sillä toukokuussa Puula on kuin erämaa. Kesämökeillä ovat vasta kirjosiepot. Pian valkoinen mies on punainen mies.

Järvellä on paratiisi.

Kirjoittaja nautti nuorempana riittävästi kärsimys­ ornitologiaa.

Haastattelussa Eelis Raritét!

Kirsi Peltonen Ornirocktähti Eelis Raritét päätti pitkän odotuksen ja julkaisi toisen täyspitkän albuminsa Lintutornin Roomeo alkukesästä. Esikoislevyn, Mr. Orni Finlandin, aiheuttamat kovat odotukset täyttyivät, ja lintuharrastajilla on taas käsissään harrastukseen liittyvää kulttimusiikkia.

Miten Lintutornin Roomeo eroaa Mr. Orni Finlandista?

Uusi levy jatkaa samaa linjaa, mutta on parempi. MOF kyhättiin kasaan muutamassa kuukaudessa, mutta LR:ää hiottiin kolme vuotta. Nyt on soundit kohdallaan ja sovitukset viimeisen päälle.

Levy on myös monipuolisempi: rokin lisäksi siinä on myös popimpaa matskua, jopa discoa.

Entäs sanoitukset?

Sanoitukset kertovat tietysti lintuhörhöjen touhuista. Eihän tämä muuten olisi ornirokkia!

Halusin kuitenkin biisien aukeavan muillekin kuin lintuharrastajille, koska olen kuullut, että myös lintuharrastajien puolisot, lapset, kissat ja koirat kuuntelevat Eelistä.

Mikä on oma suosikkibiisisi levyltä?

Ehkä Tornilla tavataan ja Bongari Midas. Toinen on kunnon rokkia ja toinen sellainen discojynkytys, että naapuripihan punarintakin heitti höyhenpuvun pois ja alkoi bailata, kun luukutin biisiä pihalla. Pidän myös monipuolisesta Ornileidi in red -kappaleesta.

Vedit keväällä Turussa, Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa yllätys­ esiintymisen. Oliko hyvä tunnelma?

Ai oliko!? Vedin sekä vanhaa että uutta matskua, ja oli hienoa kuulla kuinka yleisö yhtyi uusienkin biisien kertosäkeisiin. Paras yleisö, jonka olen sil pual jokke kokenut!

Olet myös suositun Eeliksen päivän unipinnarallin isä. Kuinka levottomia lintu-unia näet?

Luulin, että kovinkin levottomia, mutta unipinnaralli on osoittanut osan lintuharrastajista näkevän sellaisia unia, että Dr. Philkin suosittelisi heille lobotomiaa. Jos rallin Facebook-sivujen unikertomuksista tehtäisiin elokuva, kiellettäisiin sen julkaiseminen kaikissa maissa. Varmaan ornit sitten tihrustaisivat sitä mobiililaitteen näytöltä salaa jossain Jurmon etelälepikossa.

Jurmosta puheen ollen, uudella levylläsi on biisi Rareja etsimässä, joka kertoo Jurmon lintuasemasta. Oletko itse käynyt siellä?

Totta kai olen, ja muillakin lintuasemilla. Lintuasemaelämä on mahtavaa ja tällaiselle ”sisikselle” saaristomaisema hyvää vaihtelua. Joudun kyllä tekemään varaukset salanimellä ja naamioitumaan, koska vakiohavainnoinnin vertailtavuus kärsii, jos houkuttelen paikalle M/S Eivorillisen nuoria naisia.

Miksi Lintutornin Roomeo kannattaa hankkia, ja mistä sitä saa?

Lintuharrastaja tarvitsee kiikarin, lintukirjan ja Eeliksen levyn. Musiikki on hyvää, ja sanoitukset kertovat meistä – lintuharrastajista. Levyn saa tilattua osoitteesta www.eelisraritet.com.

Kuka Eelis Raritét?

–– Eelis = elis, elämänpinna, Raritét = rariteetti, harvinaisuus –– Lintuharrastaja, muusikko ja koomikko –– Musiikkityyli: Ornirock –– Levyt: Mr. Orni Finland (2011), Lintutornin Roomeo (2016)

Tiira-lehti

17

3 | 2016

Teeri

Metso

Taru Suninen

Lajipari

Ruskeat metsäkanat Teeri- ja metsonaaraan keskeiset erot Aki Aintila Koko

Rinta

Hartiat

Pyrstö lennossa

Siiven yläpuoli lennossa Siiven alapuoli lennossa Elinympäristö

Teeri (Tetrao tetrix)

Metso (Tetrao urogallus)

Tasaisen ruskea, ohuita poikkijuovia

Ruosteenpunainen, ei poikkijuovitusta

Pienempi, pituus 40–45 cm Vain mustia poikkijuovia

Ruskea, poikkijuovitus tiheää ja ohutta Valkoinen siipijuova Valkoinen

Erilaisten metsien ja soiden lisäksi saariston luodot, toisinaan myös tunturit

Suurempi, pituus 54–63 cm Valkoiset pitkittäisjuovat

Ruosteenpunainen, selvä kontrasti harmaan yläperän kanssa, poikkijuovitus harvaa ja paksua Tasavärinen Tumma

Suosii vanhoja ja yhtenäisiä metsäalueita, välttää avomaita

Petri Vainio

1. Mikä on tämä meillä rauhoitettu, maalaismaisemissa viihtyvä ja pönttöihin mielellään pesivä lintu?

7. Missä iässä harmaalokki saa aikuispuvun?

4. Mikä tapahtuman BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste järjestivät 20.8. Helsingin Viikissä?

10. Missä maanosassa kolibrit elävät?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 31.

2. Minkälainen on saksinokan nokka?

3. Kuinka monta munaa albatrossi munii?

10

kiperää linnuista!

5. Miksi tikat rummuttavat?

6. Minkä pöllömme takaraivossa olevat vaaleat laikut muodostavat ”valenaaman”?

8. Kumpi on kooltaan pidempi: mustarastas vai laulurastas?

9. Miten kehrääjät haihduttavat kuumalla ylimääräisen lämmön?

18

Havainnoijan paikka ja linnun paikka Jari Kårlund Yksi suojelun ja tutkimuksen kannalta tärkeimmistä Tiira-lintutietopalvelun ominaisuuksista on sen avulla kerättävä paikkatieto. Siksi sekä havainnoijan että linnun paikka pitäisi merkitä kaikkiin havaintoihin mahdollisimman tarkasti.

Havainnoijan paikka eli havaintopaikka on Tiirassa pakollinen tieto, koska se on aina tarkkaan selvillä. Paikan voi itse merkitä kartalle ”Hae paikka kartalta” -toiminnolla tai valita ”Hae paikka listalta” -kohdasta itse nimetyn tai yhdistysten valmiiksi tallentaman havaintopaikan. Kätevää onkin tallentaa Tiiraan ne paikat, joilla säännöllisesti retkeilee. Jos oman havaintopaikan läheltä löytyy valmiiksi tallennettu paikka, voi sen avulla helposti lähestyä karttaikkunassa omaa paikkaa. Jos havaintopaikan nimi on tiedossa mutta tarkka sijainti ei, ”Hae paikka nimellä” -toiminto auttaa avaamaan karttaikkunan oikeasta kohdasta.

Tekniikka tarjoaa paljon muutakin apua tarkan oman paikan selvittämiseen. Paikan voi tarkistaa GPS-laitteella tai älypuhelimista löytyvillä karttasovelluksilla, joista koordinaatitkin voi tarvittaessa kirjata muistiin Tiiraan syöttämistä varten. Käteviä ovat mobiilisovellukset, kuten Tiira Nomadi ja Xema, jotka tallentavat havainnot paikkatietoineen suoraan Tiiraan.

Linnun paikan avulla saadaan tietoa tärkeistä pesimä- ja levähdysalueista. Vain tarkan paikkatiedon avulla voidaan edistää lintupaikkojen säilymistä ja suojelua. Pelkkä havainnoijan paikka ei useinkaan rajaa riittävällä tarkkuudella linnun paikkaa, koska nykyoptiikalla lintuja pystytään vaivatta tarkkailemaan jopa kilometrien päästä.

Koska kaukana olevan tai liikkuvan linnun tarkan sijainnin määrittäminen voi olla vaikeaa, ei linnun paikka ole Tiirassa pakollinen tieto. Sekä havainnoijan että linnun paikkaan voi kuitenkin merkitä tarkkuuden, jolla arvioi pystyneensä paikan ilmoittamaan. On parempi merkitä linnun paikka epätarkasti kuin jättää se kokonaan ilmoittamatta. Paikan arvioitu tarkkuus ilmoitetaan pudotusvalikosta paikkakentän vierestä.

Tarkkuuden määrittelyä toivotaan kaikkiin havaintoihin, erityisesti linnun paikkaan.

Paikkaa ei saa missään nimessä tahallisesti ilmoittaa väärin – väärä tieto voi olla suojelulle ja tutkimukselle haitallista. Myöskään paikan tarkkuustietoa ei saa käyttää todellisen havaintopaikan peittelyyn. Jos havaintoa ei halua julkisesti nähtäväksi, voi sen salata. Havainnon salaaminen on aina sallittua, mutta väärän tiedon tallentaminen ei koskaan.

Edistäthän lintujensuojelutyötä ja kirjaat havaintoihisi mahdollisimman tarkkaa tietoa!

Pertti Uusivuori:

Vahvempi BirdLife Aki Arkiomaa Pertti Uusivuori on yksi Suomen tunnetuimmista lintuharrastajista, ja hän on toiminut luottamustoimissa BirdLife Suomessa 1960-luvun lopulta lähtien. Uusivuori on tänä vuonna ryhtynyt BirdLife Suomen kuukausilahjoittajaksi.

Olet nähnyt BirdLife Suomen kehityksen alusta alkaen. Miltä tämän päivän BirdLife näyttää?

Järjestö on koko ajan kehittynyt, erityisesti lintujen suojelun alalla. Tärkeää on, että järjestö tekee sitä, mitä jäsenet halua-

Ryhdy kuukausi­ lahjoittajaksi! www.birdlife.fi/ liitytaitue

jäsenten ja tukijoiden avulla

Tomi Muukkonen / Lintukuva.fi

vat ja toiminta maamme lintuharrastajien yhdyssiteenä on onnistunutta. Lintujen suojelutyön kansainvälisyyttä ei voi myöskään liikaa korostaa.

Joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen. Uskotko, että yhteiskunta tulee panostamaan luonnonsuojeluun lähivuosina?

Kansalaisten tahtotila on varsin suojelumyönteinen ja kehityssuunta on ollut suotuisa. Yhteiskunnan päätöksenteko sen sijaan ei ole ollut riittävän suojelumyönteistä. Haluan kuitenkin ajatella positiivisesti, että voimme vaikuttaa kehitykseen.

minen kaikilla tasoilla sekä suureen yleisöön että päätöksentekoon on hyvin tärkeää. Vain vahva kansalaisjärjestö pystyy tähän merkittävällä tavalla. Järjestön jäsenten ja tukijoiden määrän kasvattaminen on tässä ensisijainen keino.

Tarvitsemmeko vahvempaa Bird­ Lifea? Miten se saavutetaan?

BirdLifen toiminnalla pitää olla hyvät voimavarat. Vaikutta-

Lintulajien muutto BirdLifen verkkosivulla Teemu Lehtiniemi Kuvaajat lähes 350 lintulajin vuosiesiintymisestä löytyvät nyt BirdLife Suomen verkkosivuilta. Laaja tietopaketti kertoo, mihin aikaan kunkin lajin kevät- ja syysmuutto alkaa, milloin on päämuuttoaika, ja milloin muutto loppuu. Lajijoukosta on helppo vertailla lähisukuisten lajien, kuten vaikkapa metsä- ja niittykirvisen muuton ajoittumisen eroavaisuuksia.

Kuvat auttavat myös retkien suunnittelussa. Aineiston perusteella esimerkiksi sepelhanhien syysmuutosta kiinnostuneiden kannattaa lomailla syyskuun lopulla ja maakotkamuutosta innostuneiden lokakuun puolivälissä.

Lajien vuosiesiintyminen on kuvattu kolmanneskuukausin eli kymmenen päivän jaksoina. Kuvaajat perustuvat Tiira-lintutietopalveluun vuosina 2007–2015 kirjattuihin havaintoihin: aineistossa on yli 9,5 miljoonaa havaintoa noin

100

Kurki Laulujoutsen

Jakson yksilömäärä %:a maksimijakson yksilömäärästä

Tiesitkö tämän Tiirasta?

75 50 25 0

1

10 20 elokuu

1

10 20 syyskuu

1

10 20 lokakuu

1 10 20 marraskuu

1

10 20 joulukuu

Kurjen ja laulujoutsenen syysmuuton ajoittuminen Tiiralintutietopalveluun vuosina 2007–2015 kirjattujen havaintojen perusteella.

320 miljoonasta yksilöstä.

Olemme voineet tuottaa tämän ainutlaatuisen kokonaisuuden suomalaisten lintuharrastajien ansiosta: jos havaintoja ei olisi kirjattu Tiiraan, ei kuvaajia olisi voitu tehdä. Muuttoaikatietopaketti on yksi lisäosoitus siitä, kuinka valtavan arvokasta työtä lintuharrastajat tekevät retkillään nauttiessaan lintumaailmas-

ta ja muista luonnon ihmeistä.

Vielä pöytälaatikoissa olevat havainnot kannattaa kirjata Tiiraan, jotta ne ovat tulevaisuudessa mukana, kun Tiiran aineistoa käytetään lintuharrastuksen, suojelun ja tutkimuksen edistämiseksi. www.birdlife.fi/suojelu/ lajit/tiiran-tuloksia.shtml www.tiira.fi

HOW

CLOSE IS

NOW?

MONARCH HG – Koe luonto upeissa yksityiskohdissaan Tarkkaile lintuja ja villieläimiä niin läheltä, että tunnet voivasi melkein koskettaa niitä. MONARCH HG -kiikarien laajan näkökentän avulla voit tarkastella maisemaa nopeasti. Poikkeuksellinen optiikka tarjoaa terävyyttä reunasta reunaan, joten näet kaikki yksityiskohdat tarkasti ja selkeästi. Värintoisto on erinomainen ja yhtä luonnollinen kuin paljaalla silmällä katsottaessa. Tukeva rakenne sopii ulkokäyttöön, ja hieno malli on kompakti, tyylikäs ja kevyt.

Saat lisätietoja korkealaatuisista MONARCH HG -kiikareista osoitteessa www.nikon.fi/so/nature 8x42 / 10x42

Optical Excellence Since 1917

MONARCH HG: Kaikkien aikojen edistynein MONARCH-malli

BirdLife

Tommi Syvänperä

-lintumatkat 2016–2017 BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina toimivat parhaat asiantuntijat.

Suomi, Utön ja Jurmon syksy, 15.–18.9.

Vilkasta syysmuuttoa ulkosaariston tunnelmissa. Paikkana Utö ja Jurmo.

Hinta 390/530 €. Järj. Skaftung Nature (www.lintukurssit.info).

Viron lintusyksy, 19.–23.9.

Monipuolista linnustoa ja muuttoa muun muassa Matsalun, Sörven ja Spithamin maisemissa. Hinta 520 €. Järj. Skaftung Nature.

Etelä-Espanjan syksy, 17.–23.10. (lähes täynnä) Lintuviikko eteläisen Espanjan vuoristoissa, suistoissa, suola-altailla ja rannoilla.

Lennot Malagaan ja takaisin. Järj. Skaftung Nature.

Etelä-Espanja, 9.–16.1.

Uutuusmatka lämpöön, aurinkoon ja hienoille lintupaikoille. Hinta n. 1 500 €.

Järj. Skaftung Nature.

Sri Lankan lintu ja -luontomatka, 25.1.–11.2.

Suuren saaren upeimmat kohteet. Mahdollisuus havaita yli 200 lintulajia, mukaan lukien noin 34 Sri Lankan endeemistä lajia, sekä monipuolisesti muuta eläimistöä.

Hinta 4 425 €. Oppaana Harri Taavetti. Järj. Kontiki (www.kontiki.fi).

Costa Rica, 28.1.–12.2.

Oppaana Tuomas Seimola. Hinta 4 960 €. Järj. Kontiki.

Länsi-Irlannin talviretki, 9.–14.2.

Hinta 1 200 €. Järj. Avescapes (www.avescapestravels.com).

Pohjois-Intia, 10.–26.2.

Oppaana Harri Taavetti. Hinta 4 320 €. Järj. Kontiki.

Portugal, 13.–20.2.

Matka kesälintujemme talvehtimispaikoille. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature.

Keski-Thaimaa, 26.2.–7.3.

Oppaana Tero Linjama. Hinta 2 820 €. Järj. Kontiki.

Tanska, 6.–13.3.

Näemme satojatuhansia lintuja talvehtimisalueillaan ja muuttolintujen ensimmäisen aallon. Hinta noin 1 100 €. Järj. Skaftung Nature.

Espanja, Katalonia, 11.–18.3.

Seuraamme vuoristossa partakorppikotkien ruokailua ja kalliokiipijän näkemiseen on hyvät mahdollisuudet. Sieltä suuntaamme kohti puoliaavikoita ja etsimme muun muassa kaitanokkakiuruja. Retki päättyy Ebro Deltan kosteikolle. Hinta n. 1 300 €. Järj. Avescapes.

Koillis-Intia, Mishmi Hills ja Namdapha, 17.3.–2.4.

Itä-Himalajan vuoristometsät sisältävät uskomattoman lajikirjon. Retkillä kuljemme Brahmaputran alangoilta Himalajan lumihuipuille. Lajimäärä lähentelee viittäsataa, ja joukossa on useita alueen vaikeasti tavoitettavia lajeja. Hinta n. 4 400 €. Järj. Avescapes.

Ugandan lintumatka, 17.3.–1.4.

Oppaana Juha Honkala. Hinta 5 700 €. Järj. Kontiki.

Espanja ja Marokko – Gibraltarin kahdella puolen, 20.–29.3.

Koe haikaroiden ja petolintujen massiivinen muutto Gibraltarilla. Ylitämme Gibraltarinsalmen Marokkoon, missä etsimme afrikkalaisten lajien lisäksi monia Marokon erikoisuuksia. Hinta 2 120 €. Oppaana Antero Topp. Järj. Finnature (www.finnature.fi).

Espanjan kevät, Navarra, 30.3–7.4.

Madridista lintupaikkojen kautta Navarraan, missä kevät on jo täydessä käynnissä.

Hinta n. 1 600 €. Järj. Skaftung Nature.

Viron kevätlinnut, 2.–5.5.

Retkeilemme alueen parhailla paikoilla Matsalun ympäristössä. Hinta n. 550 €.

Järj. Skaftung Nature.

Kroatia, kesäkuun alku.

Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature.

Puolan lintumatka, 13.–18.6.

Oppaana Petri Kuhno. Järj. Kontiki.

Tulossa: Brasilia, Pantanal, syyskuu 2017. Oppaana Tuomas Seimola. Järj Kontiki.

Koillis-Intia, Eagle Nest ja Kaziranga 22.3.–8.4.2018. Järj. Avescapes.

Uutta virtaa

kehitystyöhön Kirsi Peltonen BirdLife Suomen tiimi kasvoi kesäkuun alussa, kun Tommi Syvänperä aloitti toimistolla ohjelmistoasiantuntijana. Tommi vastasi tätä ennen jo puolen vuoden ajan BirdLifen lintulehtiportaalin toteuttamisesta, ja nyt hänen työtehtäviinsä kuuluu BirdLifen tietojärjestelmien ylläpito ja kehitystyö. Tärkeimpänä tehtävänä tulevan vuoden aikana on Tiira-lintutietopalvelun toisen version kehitystyö.

Tommi kertoo päätyneensä aikoinaan opiskelemaan IT-alaa, koska sinne pääsi ilman pääsykokeita.

Nyt hänellä on yli 20 vuoden kokemus työskentelystä erilaisissa ITalan yrityksissä ja hankkeissa.

Luonto on aina ollut Tommin sydäntä lähellä. Hän on harrastanut luontokuvausta nuoruusvuosista alkaen, jolloin vuodenajat kuluivat linturetkillä kameran kanssa. Tällä hetkellä Tommi on hurahtanut erityisesti kasvimaailmaan, mutta pää kääntyy myös aina, kun joku siivekäs lentää näkökenttään. Suomen erämaa-alueilla Tommi on tehnyt lyhyitä ja pitkiä rinkkavaelluksia ja Lappi on lähes jokavuotinen matkailukohde. Tähtäimessä on aina luonnon havainnointi ja valokuvaus.

Luontoaiheisten harrastusten lisäksi Tommi myös soittelee pianoa ja pitää ruuanlaitosta. Toisinaan hän myös innostuu piirtämään tai maalaamaan – mitäpäs muuta kuin lintuja, kasveja ja maisemia.

Edustajisto kokoontuu Lohjalla Inka Plit BirdLife Suomen edustajiston syyskokous pidetään sunnuntaina 20.11. Lohjalla Kisakallion Urheiluopistossa. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta.

Kokouksessa keskitytään tällä kertaa erityisesti BirdLife Suomen uudistuvaan strategiaan. Viikonloppu alkaa lauantaina järjestökoulutuksella ja strategiatyöpajal-

la. Sunnuntain kokouksen asialistalla on lisäksi muun muassa ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen sekä varapuheenjohtajan ja neljän muun hallituksen jäsenen valinta.

Kullakin jäsenyhdistyksellä on edustajistossa omat edustajansa.

Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin, ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi/ yhdistys/edustajisto.shtml.

Tiira-lehti

3 | 2016 Sirje Stén

Tilaa Linnut-vuosikirja 2015

Kunniapuheenjohtaja

Ilkka Stén 26.2.1940–1.6.2016

Antti Karlin Suomalaiseen lintuharrastushistoriaan vahvan kädenjäljen jättänyt Ilkka Stén on poissa.

Linnuista Ilkka kiinnostui koulupoikana, ja jo Helsingin yliopistossa opiskellessaan hän oli luovimassa suomalaista rengastustoimintaa kansainväliselle tasolle. Ilkka itse sai rengastusluvan 14-vuotiaana ja jatkoi hänelle tärkeää harrastusta koko elämänsä.

Ilkan ihmisläheisyys ja lämpö välittyivät hänestä niin lintuharrastustoiminnassa, lintujen rengastajien toiminnan ohjauksessa kuin koko elämän kestäneen luonnonsuojelutoiminnan ja ympäristövirkamiesuransa aikana. Hänen silmissään oli alati utelias katse.

Ilkalla oli keskeinen rooli Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) toiminnassa. Hänen ollessaan liiton hallituksen puheenjohtajana 1977–1981 liitto vakiinnutti toimintansa ja sen merkitys harrastajista muodostuneiden lintuharrastusyhdistysten keskusjärjestönä voimistui. Ilkan kauden loppuun mennessä lähes kaikki maamme aktiiviset lintuharrastusyhdistyk-

set olivat liittyneet liiton jäseniksi.

Merkittävää oli, että liitto pääsi Ilkan puheenjohtajakaudella opetusministeriön nuorisojärjestöille suunnatun valtionavun piiriin, mikä mahdollisti aluksi osa-aikaisen ja lopulta kokopäiväisen toiminnanjohtajan palkkaamisen.

Tämä polku on nähtävissä BirdLife Suomen nykyisessä toiminnassa, jonka suunnannäyttäjänä ja visionäärinä Ilkka teki vahvaa työtä.

Hänelle myönnettiin liiton kunniapuheenjohtajuus vuonna 1984.

Perhe ja läheiset olivat Ilkalle tärkeitä, ja jälkipolvessa elää vahva side luontoon. Yhdessä tehdyt retket ja niistä kirjatut havainnot ovat merkittäviä muistoja. Ilkka oli aktiivinen lintujen ja luonnonsuojelija, joka perusti yhdessä vaimonsa kanssa neljä yksityistä suojelualuetta.

Ilkka Sténin muistoa kunnioittavat niin kotimaan kuin naapurimaidenkin monet lintuharrastajat. Hän oli Viron lintutieteellisen yhdistyksen kunniajäsen vuodesta 2003.

Kirjoittaja toimi LYL:n toiminnanjohtajana 1980–1988.

EDULLINEN TALO SIIKALAHDEN LÄHELLÄ Parikkalan keskustassa, kaupat ja junaasema 1 km. Talviasuttava, kaunis talo joka majoittaa 7-9 henkeä kaikilla mukavuuksilla.

Kuvat: airbnb Parikkala, House Near by Siikalahti.

Tiedustelut: puh. +358 40 4123788.

Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta.

Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia.

Linnut-vuosikirja on ilmestynyt. Siinä on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja maalintujen alueellisista kannanarvioista. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • valkoselkätikka • räystäs- ja haarapääsky (vuoden linnut 2015) • linnuston seurantaa pihassa • lintujen massat ja siipien pituudet • tiedonantoja.

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin: • •

tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Focus Focus Handy 8x32 Focus Handy 8x42

110,00 119,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x42 ED TH

299,00 472,00 486,00 512,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV Kowa 8x42SV

585,00 1 198,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta 8x42 Meopro HD

949,00 639,00 295,00 799,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I, tarjous

89,00 215,00 299,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio II Pentax 8,5x21 Papilio II

159,00 169,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 15x56 SLC

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 890,00 2 279,00 2 365,00 2 389,00 2 445,00 1 989,00

Zeiss Zeiss 8x32 Conquest HD Zeiss 8x42 Conquest HD Zeiss 10x42 Conquest HD Zeiss 8x42 Victory SF Zeiss 10x42 Victory SF

780,00 929,00 979,00 2 299,00 2 399,00

Kite SP-82ED+20-60x Kowa TSN601+30x Kowa TSN883+25-60x+laukku Leica APO-televid 82+25-50x Meopta Meostar 82HD+20-70x Opticron ES80GA ED+20-60xSDL Swarovski ATX95+30-70x Swarovski ATX85+25-60x Zeiss Conquest 85+30-60x

Jalustat

1490,00 845,00 2 480,00 2 549,00 2 285,00 1 269,00 3 390,00 3 290,00 1 990,00

Berlebach 342 puu Gitzo GT3542L hiilikuitu, TARJ. Manfrotto 500AH videopää Kite Ardea + 500AH pää Manfrotto MT055XPRO3 Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3203X hiilikuitujalusta Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää

Muuta kivaa

308,00 820,00 139,00 420,00 229,00 439,00 399,00 415,00 179,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko Hyppivät ja hohtavat, Suomen sepät Heliövaara *Kuovimaisemia Saransalmi Lajiluettelo 14. Painos Lapin-vaeltajan lintuopas Lapsen oma lintukirja Kuisma Linnuntie Kylänpää Lintujen Suomi Koskimies Lintuopas, uusi p. Svensson ym.

Metson suku Koskimies Murha lintusaaressa Laaksonen *Pirkanmaan linnusto *Pääkaupunkiseudun lintupaikat Pöllöt Tipling, Peltomäki Suomen Linnut Laine Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas Suomen päivä- ja yöperhoset Suomen rengastusatlas 2 Vaeltajat Luhta

Ulkomaiset kirjat

7,00 42,00 22,00 5,00 15,00 19,90 39,00 29,00 23,00 37,00 35,00 47,00 32,00 20,00 25,00

Petrel

Nikon Nikon Monarch 7 8x30 Nikon Monarch HG 8x42

Kaukoputket

Ibis

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42

235,00 285,00

Meillä on laaja valikoima erilaisia ruokintoja perinteisisistä lintulaudoista putkimallisiin ja oravan estäviin malleihin. Runsaasti kaikenkokoisia malleja.

Käy sivullamme tai tule tutustumaan niihin paikan päälle.

20,00 95,00 49,00 39,00

Birding in Poland 42,00 *Birding Varanger Amundsen 45,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 *Birds of Iberian Peninsula 79,00 Birds of Indian Subcontinent 49,00 Birds ID insights, Couzens 28,00 Bird Identification in-depth look at confusion species 35,00 *Birds of Madagascar and Indian Ocean islands, Hawkins ym.

39,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatcher’s guide to Portugal 27,00 *Collins BTO guide to rare British Birds Sterry 37,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 *Flight Id of Raptors, Forsman 59,00 Identification Guide to Birds in Hand, Demongin 49,00 *Kingdon Field guide to African mammals Kingdon 45,00 Nature Guide Canary Island I 29,00 *Nature Guide Canary Island II 34,00 North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 25,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 *Robins and Chats Clements 75,00 *Undiscovered Owls Robb 59,00 Warbler Guide Stephenson 29,00 *Wildfowl of Europe, Asia and North America Reeber 55,00 Woodpeckers of the world 39,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita.

Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin.

Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Hinta

59,00

Hinta

47,00

Loistavia uusia lintukirjoja. Dick Forsmanin uudessa petolintujen tunnistusoppaassa on tietoa Euroopan ja lähialueiden petolinnuista. Pirkanmaan linnustossa on kaikki mitä haluat alueen linnuista tietää.

Lynx HD

Miksi Kite?

Kitet ovat optisesti erittäin hyviä ja niiden hinta-laatu on kohdallaan. Kite panostaa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi kiikarien silmäkupit ovat metallia ja ne on helppo vaihtaa.

Myös huoltoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa.

Siksi Kite.

Näe Swarovskin loistavat EL, SLC, CL ja ATX mallit tai tule tutustumaan maailmalla erittäin kehuttuun huippukiikariin, Zeissin SF kiikarimallistoon.

www.suomenlintuvaruste.com

Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme.

Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja.

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

Tiira-lehti

23

3 | 2016

Lokki.

Juho Seppänen (6 v)

Kirjosieppo.

Antto Syrjänen (9 v)

Kattohaikara ja helmikana.

Eemeli Perkkiö (5 v)

”Pikkuvarpunen matoja onkii, kohta jo nokkii.”

Rimma (6 v)

Tiaisperhe.

Neela Ojalehto (8 v)

Pikku-

Tiira

Lintu ja pesä rantakivellä.

Pinja (4 v)

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi?

Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 11.11. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

”Sirp sirp vak vak rääk rääk hu hu.

Pikkuvarpunen kiva on. Loppu.”

Venla (6 v)

24

Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen. Tiira-lehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 1.–2.10. EuroBirdwatch-viikonloppu

Mikä lintu?

1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta 19.–20.11. Edustajiston syyskokous Lohjalla

– sähköiset tietolähteet lintujen määrittämiseen

25.12.2016–7.1.2017 Talvilintulaskentojen talvilaskenta

Harrastusvuosien lisääntyessä määritystaito kehittyy, mutta konkareillekin on välillä määritysapu tarpeen. Silloin on hyvä, jos tietolähteet ovat helposti saatavilla.

Bongariliitto

Mikko Oivukka Maksulliset mobiilisovellukset ovat kovaa vauhtia yleistymässä, vaikka valitettavasti suurin osa sovelluksista on ladattavissa vain Applen tuotteisiin. Mielenkiintoisia ovat ainakin koko Euroopan kattavat Collins Bird Guide ja Birds of Northern Europe, joissa lajinimet ovat suomeksi, mutta muuten sovellukset ovat englanniksi. Näiden lisäksi on myös täysin suomalainen sovellus, joka on tehty Pertti Koskimiehen Suomen lintuoppaasta. Ja mikä parasta, kaikissa näissä sovelluksissa on äänetkin mukana.

App Store Myös monella sähköisten kirjojen palveluntarjoajalla on nykyään tarjolla lintukirjoja, tosin lähinnä englanniksi. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti arvostetun suomalaisen petolintuasiantuntijan Dick Forsmanin uusin kirja Flight Identification of Raptors of Europe, North Africa and the Middle East on saatavilla ainakin Amazonin Kindle- ja Applen e-kirjakaupasta. www.amazon.com/Kindle-eBooks www.apple.com/ibooks Kokonaisvaltaisempi luonnon tunnistuspalvelu LuontoPortti on käytännöllinen myös lintujen tunnistamiseen. Maksuttoman verkkosivun lisäksi LuontoPortilla on maksullinen Applen tuotteisiin ladattava NatureGate-sovellus, jolla voi tunnistaa lintuja värien avulla. www.luontoportti.com Suomalaisten lintuharrastajien kehittämä kuvapankki Tarsiger.com, josta löytyy kuvia yli 4 300 lintulajista ympäri maailman, sekä ammattivalokuvaajien sivusto Lintukuva.fi ovat oivia apuvälineitä lintujen tunnistamiseen. Lintulajeista voi hakea kuvia ja ääniä. www.tarsiger.com www.lintukuva.fi 17-osainen kirjasarja Handbook of the Birds of the World, jossa on esitelty kaikki maailman lintulajit, löytyy nykyään myös netistä. Tälle vuosimaksulliselle sivustolle kannattaa kirjautua, jos linturetket suuntautuvat myös Euroopan ulkopuolelle. www.hbw.com

28.–29.1.2017 Pihabongaus

Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi

Tapahtumat: 2.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme muuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme P-paikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka) klo 8.

Pukeudu lämpimästi, ja tule mukaan!

26.11. Syyskokous klo 14. Paikka ja ohjelma ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja ekly-verkossa hyvissä ajoin ennen kokousta.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho: Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa.

Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville.

Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti

Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com.

Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn.

Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2016: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

19.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 15 Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Sali 505). Klo 16 alkava esitelmäosuus on kaikille avoin.

EteläKarjala Yhteystiedot:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

maastossa jo yli 3250 pönttöä, jopa 90 eri mallia. Tilaisuuksissa saatavana Pihan linnut ja linnunpöntöt -kirjaa edulliseen tarjoushintaan. Tapahtuma yhteistyössä Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin ja Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

1.10. Linturalli Joroisissa klo 6–16.

Rallin jälkeen purkutilaisuus Joroisten srk-majalla (Virranniementie 10), johon myös muut lintuharrastajat tervetulleita. Oriolus tarjoaa osallistujille saunan ja ruokailun. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eino Repo (p. 040 845 4983, eino.repo@saunalahti.fi).

2.10. Opastettua syysmuutonseurantaa Savonlinnassa klo 8–13. Paikka Puruveden rannalla Punkasalmessa, Pentinniemen levike vt 14 varrella n. 1,5 km Punkasalmen taajamasta Savonlinnaan päin. Oppaana Harri Okkonen.

11.10. Pönttöiltamat ja toritapahtuma Urpo Koposen johdolla Mikkelissä.

Pönttöesittely torilla klo 7–14.

Pönttöiltamat klo 18 Mikkelin AMK:n Mikpoli-salissa (Patteristonkatu 2).

Tilaisuus vastaava kuin Savonlinnassa 14.9. Tapahtuma yhteistyössä Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin ja Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

22.10. Syyskokous Savonlinnan kirjastolla klo 12. Tilaisuuden aluksi Harri Okkonen kertoo tämänvuotisen kuhankeittäjäprojektin tuloksista.

12.11. Keskustelutilaisuus ”Linnut riistana – kestävää vai ei?” klo 12–15 Mikkelin AMK, Mikpoli-sali (Patteristonkatu 2). Mitä lintuja metsästetään, kuinka paljon? Miten riistalintujen kantoja arvioidaan ja metsästysverotus mitoitetaan?

Mitkä riistalinnut ovat uhanalaisia? Miksi? Tule kuulemaan ja keskustelemaan lintujen metsästyksestä. Alustajina asiantuntijat Riistakeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, BirdLife Suomesta sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä.

Tervetuloa kaikki lintujen metsästyksestä kiinnostuneet katsantokannasta riippumatta. Vapaa pääsy.

Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Facebookissa ja Oriolusverkossa.

Kainuu Etelä-Savo

Yhteystiedot:

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Verkkosivut:

Verkkosivut:

Verkkosivut:

www.oriolus.org

www.birdlife.fi/kly

Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

www.ekly.org

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 14.9. Pönttöiltamat ja toritapahtuma Urpo Koposen johdolla Savonlinnassa.

Klo 7–14 linnunpönttöjen esittelyä Savonlinnan torilla. Klo 17.30 Järjestötalo Kolomosen luentosalissa (Pappilankatu 3) esitelmä linnunpöntöistä ja pönttöjen asukkaista 55 vuoden pöntötyskokemuksiin perustuen. Koposella on

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Kanta-Häme Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY), khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p.

050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi

Tiira-lehti

25

3 | 2016

KSLY ja Oriolus luontoperintöä vaalimassa Mika Ollikainen

Mikko Hakanen kesäkuussa 2014 Kangasniemellä rengastamassa lapinpöllön poikasia.

Maria Tirkkonen (Oriolus) ja Heikki Helle (KSLY) Haaste tuntui aluksi ylivoimaiselta. Saimme helmikuussa nipun karttoja, useimmat 1:50 000 mittakaavassa, sekä rengastustietoja. Tavoitteena oli löytää satoja pöllönpönttöjä ja lapinpöllöjen, kanahaukkojen ja kalasääskien teko- ja risupesiä, tarkastaa pesinnät sekä hoitaa rengastuksetkin. Löytyi riittävän iso porukka, joka päätti, että kyllä me Mikon pöntöt ja pesät löydämme – siellähän ne ovat metsissä meitä odottamassa. Onnistuimmekin yllättävän hyvin heti ensimmäisenä vuonna. Tiimityössä on voimaa!

Pönttöjen ja pesien etsiminen helpottui, kun aloimme ymmärtää Mikon käsialaa. Yleensä lähellä oli hyvä paikka autolle tai veneelle, sopiva polku ja oikeanlaisia puita. Pöntöt ja tekopesät oli tehty huolella ja maisemaan sopiviksi; tuotekehittelyyn oli panostettu vuosien varrella. Maastotyötä tuli tehtyä lähes huomaamatta paljon, koska se oli palkitsevaa ja asia tuntui tärkeältä. Oli mielenkiintoista tutustua lähiluontoon, kun

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Jäsenmaksut 2016:

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Tänä keväänä Keski-Suomen Lintutieteellisellä Yhdistyksellä (KSLY) ja Etelä-Savon lintuharrastajat Orioluksella alkoi aivan erityinen yhteishanke. Saimme arvokkaan luontoperinnön, josta päätimme pitää hyvää huolta. Vastuullemme tuli lähes kaksituhatta petolinnun pesäpaikkaa. siihen oli hyvä syy. Risukoissa rämpimisessäkin oli jotain viehättävää, kun sen teki vapaaehtoisesti.

Kartat, karttaohjelmat ja GPS ovat olleet ahkerassa käytössä. Mikon pönttöjen ja tekopesien ”metsästysmaasto” on tullut niin tutuksi, että nyt karttoja katsoessa tuntuu siltä kuin sukeltaisi maastoon ja eteen avautuisi kuusikko, järvenranta, pirunpelto, hakkuuaukko tai sääksen pesämänty.

Pöllötiimiläiset ovat ikimuistoisia luontoelämyksiä, tietoa ja uusia lintuharrastusystäviä rikkaampia. Osa näki ensimmäisen kerran pöllöjen ja haukkojen rengastusta, vastikään rengastusluvan saaneet pääsivät hyvin harrastuksensa alkuun ja konkarit opettelivat muun muassa lapinpöllöjen emopyyntiä ja ikämääritystä. Myös rengastustenttiin on luvassa tulijoita.

Mikko Hakanen (1960–2015)

Hakasen Mikko oli yksi aktiivisimmista pöllö- ja petolintuharrastajista Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueella. Hän menehtyi syöpään vähän ennen viime joulua, 55-vuotiaana.

Retkeillessä suru Mikon poismenosta konkretisoitui uudella tavalla, kun saimme liikkua siellä, minkä Mikko joutui jättämään – ja löytää Mikon ansiosta upeita paikkoja, aarnimetsiä, ikikuusikoita ja maahistenmaita, jotka olemme aikaisemmin ohittaneet niistä tietämättä.

Mikko oli linturengastaja, jolle rengastus oli ennen kaikkea lintuystävistä huolehtimista. Hän myös testamenttasi lähes kaiken omaisuutensa Luonnonperintösäätiölle. Mikko oli akateeminen metsäläinen – matematiikan lehtori Jyväskylän Norssissa ja vapaa-ajastaan suurimman osan luonnossa koiriensa kanssa.

Moni lintu on saanut pesäpaikan Mikon ansiosta.

Lapinpöllöt olivat Mikolle erityisen rakkaita, ja Mikko onkin rengastanut Suomessa toiseksi eniten lapinpöllöjä, myös emoja. Kalasääskien paluuta Puulalle helpottivat Mikon tekemät tekopesät. Tänä kesänä Puulan saarissa ja luodoilla oli neljä sääksipoikuetta.

Ensimmäisen kauden tuloksia Tämä vuosi oli kohtalaisen hyvä pöllövuosi etenkin Kangasniemen ja Pieksämäen seuduilla. Kevään ja kesän aikana pöllötiimimme rengasti Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa viirupöllöjä 157, varpuspöllöjä 66 ja lapinpöllöjä 17. Suurin osa oli poikasrengastuksia.

Kymmenen vuotta sitten laitetusta helmipöllönpöntöstä löytyi ensimmäinen pesintä, ja neljä ”maailman söpöintä pikkuhelmaria” pääsi Heikin pöllöneuvolaan.

Osa pöllöemoista oli rengastettu aikaisemmin. Mielenkiintoisin kontrolli oli lapinpöllöpariskunta Konnevedeltä, jonka naaraan Kristiina Nyholm oli rengastanut samalta reviiriltä pesäpoikasena vuonna 2008 ja koiraan Hakasen Mikko samoin pesäpoikasena jo vuonna 2008, mutta yli 100 km päässä Luhangassa!

Lapinpöllöt voivat olla kotipaikkauskollisia, mutta toisaalta todellisia kulkureita. Hieno löytö oli myös Pieksämäellä pesinyt viiruemo, jonka Pylvänäisen Timo oli rengastanut 18 vuotta aikaisemmin pesäpoikasena Kangasniemellä, ja joka nyt tavattiin ensimmäisen kerran.

Kanahaukan poikasia rengastimme vain 48, koska risupesistä jäi moni vielä löytymättä. Hiirihaukan poikasia rengastettiin 7, tuulihaukan poikasia ja sääksen poikasia 19.

Homma jatkuu

Syksyllä pöllötiimimme kunnostaa pönttöjä ja tekopesiä sekä siirtää hakkuuaukoilta löytyneitä pönttöjä sopiviin metsiin. Marraskuussa laskemme varpuspöllöjen myyrävarastot, kuten Mikkokin on tehnyt. Ja keväällä on luvassa pöllöjen kuunteluretkiä ja kanahaukkojen reviirien etsimistä.

Pöllötiimiimme jatkaa Hakasen Mikon elämäntyötä pöllöjen, kanahaukkojen, tuulihaukkojen ja kalasääskien ”pesätalkkareina”. Linnut tarvitsevat apua, kun ihminen muuttaa luontoa. Ja meillä on hyvä syy retkeillä ympäri vuoden ja nauttia lähiluonnosta.

Jäsenmaksut 2016:

Verkkosivut:

Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perhejäsen 2 e.

mika.asikainen@saunalahti.fi, p.

040 025 1389.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

www.kply.fi

Tapahtumat:

Verkkosivut:

Ajankohtaista:

Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Elo-/syyskuussa pönttötalkoot.

Syyskuusta alkaen perjantaipalaverit Takajärvellä. Huom. palaveriaika on nyt klo 18–20!

Ks. tarkat päivämäärät ja lisätiedot Xenuksen verkkosivuilta Tapahtumat-osiosta.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife.fi.

Pj. Mika Asikainen,

www.birdlife.fi/apus Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: WhatsApus -ryhmä, johon voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä, p.

040 025 1389.

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com . Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Apuksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista, sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Mika Asikainen.

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 28.9.-2.10. Kalajoen Octobirdfest.

Ks. uutinen s. 27.

26

Uusi lintutorni Polvijärven Ruvaslahdella Esa Juntunen

Katselulavan pohja on yli viiden metrin korkeudessa, mutta saadun palautteen mukaan myös lievästi korkeanpaikankammoisen on helppo nousta torniin loivia portaita pitkin.

Janne Leppänen Heinäkuun puolivälissä valmistui Polvijärvelle Ruvaslahden kylälle samannimisen Höytiäisen lahden rantaan uusi lintutorni. Torni on kokonaan toteutettu Ruvaslahden kyläyhdistyksen ja Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyk-

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

sen (PKLTY) lintuharrastajien talkootyönä. Tornin perusrunko on PKLTY:lle lahjoituksena saatu entisen rajavartioston tornin osa, ja muihin tarvikehankintoihin saatiin Leader-rahaa. Torni sijaitsee Polvijärven kunnan omistaman Saviranta-tilan maalla ja kiitosta on annettava kunnalle ja Savirannan väelle, jotka

Tapahtumat: 17.9. KSLY:n IV Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoita siitä vs. syysrallimestarille 12.9. mennessä: heikki. helle@jyu.fi, p. 050 375 5626.

25.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit.

Tiedustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246).

2.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit.

Tiedustelut Sami Ylistö.

ovat suhtautuneet tornisuunnitelmaan suopeasti ja kannustavasti.

Talkoisiin osallistui eri tavoin kymmenkunta henkeä ja työtunteja kertyi yli 400. Erityistä huomiota rakentamisessa kiinnitettiin portaisiin. Portaista haluttiin mahdollisimman helposti noustavat ja turvalliset, jotta myös heikompikuntoiset ja iäkkäät pääsisivät torniin katsomaan lintuja ja maisemia. Savirannan tilalla toimii kehitysvammaisten toimintakeskus, joten myös erityisryhmät ovat tornin käyttäjiä.

Ruvaslahden vesialue tiedetään linnustollisesti arvokkaaksi. Jo ensimmäisen käyttöviikon aikana tornista havaittiin ainakin nokikanoja, sinisorsia, haapanoita, joutsenia ja ruskosuohaukkoja.

Kurkipari poikasensa kanssa on nähty vastarannan kaislikossa. Lahti on sääksien suosiossa, ja niitä onkin nähty parhaimmillaan kaksi yhtä aikaa kalastamassa. Epäilemättä syysmuuttokauden alkaminen tulee lisäämään havaintoja, ja ensi kevät tulee olemaan mielenkiintoinen. Muun muassa Tornien taistoon osallistuminen on suunnitelmissa.

tumat, syyskokous ja määrityskisa, on tänä vuonna liitetty pikkujoulujen yhteyteen. Iltaa kokoonnutaan viettämään Jyväskylän yliopiston Nanosaunalle (Nanoscience Center, Survontie 9 C). Syyskokouksessa esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2017 ja hallituksen jäseniä toimikaudelle 2017–2018 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

10.12. KSLY:n XIX Talviralli. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä vs. talvirallimestari Heikki Helteelle.

Seuraa tiedotusta Lintuilloista Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa. Syyskaudella on luvassa ainakin kuvallinen kertomus linturetkeilystä Marokossa.

tukursseja BirdLife Suomen kanssa erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta.

Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä.

Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin.

Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla.

Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Lintukerho: Lintuharrastuskerho nuorille kokoontuu Jyväskylässä pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Kerhon kokoontumisaikataulu löytyy sivulta ksly.net/lintuharrastuskerho-nuorille.

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista: Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 23 e, alle 18-v. ja opiskelijat 12 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 28 e.

Tapahtumat: Tulevista syksyn tapahtumista tiedotetaan Lintukerhon verkkosivuilla ja Facebook-sivuilla.

WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava.

26.11. Syyskokous-määrityskisa-pikkujoulut. Loppusyksyn viralliset tapah-

Skaftung Nature järjestää lin-

Uusi torni sijaitsee Savirannan rakennusten pohjoispuolella, ja sinne kuljetaan pihamaan läpi. Jotta piha-alue säilyisi rauhallisena, toivotaan, että vierailijat jättävät auton tätä varten tehdylle parkkipaikalle ennen varsinaista piha-aluetta. Huonompijalkaiset saavat kuitenkin kuivalla kelillä ajaa tornille asti. Torni on savimaalla, joten kelirikon ja sateiden aikaan maa ei välttämättä kanna autoa. Muutoin torni on kaikkien vapaassa käytössä.

Rakentajat uskovat, että tornista tulee suosittu retkeilykohde ja että hyviä lintu- ja luontohavaintoja tehdään paljon. Mahdollisuudet tähän ovat jopa entisestään paranemassa, sillä Savirannan ja viereisen Niemennenä-tilan maille on suunnitteilla kosteikkoallas. Kosteikon päätavoite on edistää Höytiäisen vedenlaadun säilymistä, mutta sen toivotaan houkuttelevan myös vesi- ja kahlaajalintuja. Niemennenä-tilan karja laiduntaa jo nyt osaa tornille näkyvästä ranta-alueesta. Laidunnus on erittäin hyvää hoitoa lintulahdelle, joka muutoin saattaa kasvaa liikaa umpeen. Lajiston määrän uskotaankin alueella lisääntyvän.

Lintukurssit ja -matkat

Vielä ehtii – syksyn parhaat linturetket 2016 Utö ja Jurmo, 15.-18.9. Lauantaina retkeillään Jurmossa,

tasokas majoitus Utö Havshotellissa tai edullisempi Fågelli.

Viron syksy, 19.-23.9. Isoja lintumassoja ja hienoja muuttoja.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 6.-9.10., Kristiinank.

Espanjan lokakuu, 17.-23.10. Täynnä.

Lintumatkat Suomessa 2017

Kevätmuutto, 13.-16.4. (Kristiinankaupunki) Wappukurssi, 28.4-1.5. (Utö) Lintuharrastuksen perusteet, 5.-7.5. (Krs) Pohjanlahden arktika, 11.-14.5. (Krs) Lapin linnut ja Varanki, 25.6.- 2.7.

Kahlaajakurssi, 21.-23.7. (Krs) Utö ja Jurmo, 14.-17.9.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 5.-8.10. (Krs)

Lintumatkat Euroopassa 2017

Etelä-Espanja, 9.-16.1. UUTUUS Portugali, 13.-20.2.

Tanska, 6.-13.3.

Espanjan kevät – Navarra, 30.3-7.4.

Viron kevätlinnut, 2.-5.5.

Kroatia, kesäkuun alku Viron syksy, 18.-22.9.

Etelä-Espanjan syksy, 16.-23.10.

Jos kiinnostut, ota yhteyttä mahdollisimman aikaisin.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

27

3 | 2016

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325.

Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Verkkosivut: www.kyly.fi Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Instagram: www.instagram.com/ hakki_ry/

Facebook: www.facebook.com/lintuharrastajat

WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon p. 040 555 5393.

Jäsenmaksut 2016:

Sähköpostilista

17.–18.9. Syysmuuton tarkkailua eri puolilla yhdistyksen aluetta.

Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2016: Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Jäsenmaksut 2016:

Tapahtumat:

Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

10.9. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12.

Jos on hyvä muuttosää, havainnointi jatkuu.

Tapahtumat: 24.9. Syysretki Virolahdelle. Retki suoritetaan omilla autoilla/kimppakyydeillä. Tarkemmat tiedot myöhemmin kyly-verkossa.

1.10. (varapäivä 2.10.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com) 23.11. Sääntömääräinen syyskokous Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33) klo 18 alkaen. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat.

18.9. Laavujen kierros Mustalammella klo 11–13. Hakki opastaa yleisöä Savijärven lintutornissa osana laavujen kierrosta.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

1.12.2016–28.2.2017 Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (yoni@netti.fi).

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p.

040 768 6448. Sihteeri Mika Bäckman, sihteeri@lly.fi, p. 040 770 2188.

Verkkosivut: www.lly.fi Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2016: Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Syksyn aikana voidaan järjestää muitakin tapahtumia ja retkiä. Seuraa verkkosivujen tapahtuma- ja keskustelupalstaa.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Heikki Vainio, heikki.vainio@elisanet.fi, p. 044 271 1844. Sihteeri Juha Pikkarainen, hylsysoppa@wippies.com, p. 044 549 8313.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/merenkurkunlty/

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 22.–25.9. Retki Utöseen. Retki vain jäsenille.

Syys–lokakuussa opastettu linturetki joko Mustasaaren Svedjehamniin tai Oravaisiin. Oppaana Joel Karvonen.

1.10. EuroBirdwatch-tapahtuma Kukkumäellä klo 8–13.

1.–2.10. EuroBirdwatch-viikonloppu.

15.10. Linturetki Hankoon yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Lähtö Lohjan kirkkokentältä klo 8. Ilmoittautumiset ja maksut www.sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat 29.9. mennessä. Retken hinta 30 e (alle 16-vuotiaat 15 e).

16.11. Sääntömääräinen syyskokous (paikka ja muu ohjelma ilmoitetaan myöhemmin).

19.–20.11. Edustajiston syyskokous Kisakalliolla. Jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan lauantain luentoja sekä osallistumaan lauantain illalliselle.

Ilmoittautumiset ja hinnat tulevat verkkosivuille ja Facebookiin.

Tapahtumista lisätietoja Hakkiverkossa, verkkosivuilla ja paikallislehdissä.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17 ja la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa. Filmaxissa myynnissä myös uusia Hakin hihamerkkejä hintaan 3 e/kpl ja 5 e/2 kpl.

LounaisHäme Yhteystiedot:

www.birdlife.fi/hakki

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Annika Tatterbach.

Facebook: www.facebook.com/hakkiry

Verkkosivut:

Verkkosivut:

23.10. Lokaralli. Ralli alkaa joukkueen valitsemasta paikasta klo 9 ja päättyy klo 15. Rallin purku Forssan luonnonhistoriallisella museolla klo 15.15. alkaen. Voit kisata yksin, perustaa joukkueen tai kysyä paikkaa jostain joukkueesta. Ilmoittautuminen keskustelupalstalle lähempänä rallia.

Jäsenmaksut 2016:

Ajankohtaista: Ekopinnakisa on jälleen käynnissä.

Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Tapahtumat:

MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

26.11. Pönttötalkoot Pekka Raukon luona Ummeljoella (Korventie 68).

6.12. Perinteinen itsenäisyyspäivän pinnaralli klo 6–16. Ilmoittautumiset Antto Mäkiselle (antto.makinen@ gmail.com). Lisätietoja myöhemmin kyly-verkossa.

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

www.lhlhry.fi

26.10. Hallituksen kokous.

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli.

Ks. ajankohtaiset tiedot tapahtumista ja retkistä yhdistyksen verkkosivuilla.

Retkistä tietoa myös sähköpostitse (mlyretki@netikka.fi).

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi.

Ordförande Victoria Hallbäck, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut/Medlemsavgift 2016: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2016: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: HUOM. Pääkirjasto Metson tilojen korjauksen vuoksi syksyn lintuillat pidetään Monitoimitalo 13:ssa (nuorisotalo) osoitteessa Satakunnankatu 13. (Wivi Lönn-sali).

Lintuilta alkaa totuttuun tapaan klo 18.

17.9. Lintutapahtuma klo 10–13 Orivedellä Pappilanniemessä Valkosiipi-lintutornilla. Tule viettämään mukava lintupäivä hyvälle lintupaikalle! Paikalla olevat pilyläiset opastavat

lintujen tunnistamisessa ja kertovat lintuharrastuksesta. Käytettävissä on myös kaukoputkia. Tapahtuma sopii hyvin perheille ja juuri lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville.

30.9. Syyskuun lintuilta. Myös pikkulapsiperheen on mahdollista nähdä Lapin ja Varanginvuonon linnut. Jussi Lahtinen kertoo valokuvien värittämänä Lappiin ja Norjaan suuntautuneesta lintupainotteisesta matkasta hieman uudesta näkökulmasta: Miten matka onnistui 4- ja 6-vuotiaiden lasten kanssa? Mitä on matkaa suunnitellessa hyvä huomioida? Voisiko sen tehdä esimerkiksi lapsenlapsen kanssa?

Mitä lintukohteita Lapissa ja Varangilla on helposti saavutettavissa? Kaikki lämpimästi tervetuloa!

1.10. Perinteinen Säpin retki. Lisätietoja verkkosivuilta.

26.10. Nokian lintukoulun lintukuvailta klo 18 alkaen Nokialla Kerholan Polone-salissa.(Souranderintie 13). Pekka Rintamäen esitys Goan linnustosta.

Tervetuloa!

28.10. Lokakuun lintuilta. Lokkitutkija Risto Juvaste pitää esitelmän lokeista, lokkitutkimuksesta ja pesimäaikaisista poikkeusluvista. Teemat täsmentyvät myöhemmin. Tervetuloa!

19.–20.11. Perinteinen joutsenlaskenta Pirkanmaan maakunnassa. Paljonko laulujoutsenia löytyy Pirkanmaalta juuri ennen talven saapumista? Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi)

Alueuutisia Kanta-Hämeen lintutieteelliselle yhdistykselle ympäristöpalkinto Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta palkitsi Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (KHLY) Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2016 ympäristöpalkinnolla. Perusteluissaan lautakunta totesi yhdistyksen toimineen pitkään lintuharrastuksen, -tuntemuksen ja -tutkimuksen edistämiseksi Kanta-Hämeessä.

Viimeisen vuoden aikana KHLY on muun muassa ollut vastuullinen toimija Leader-rahoitteisessa Honkalanrannan luonnonsuojelualueen luontorakentamishankkeessa. Hankkeen myötä alueelle rakennetaan lintutorni, pitkospuita, leiripaikka ja perinnelato. Toistaiseksi KHLY:n järjestämiin talkoisiin on kohteella osallistunut yli 60 henkilöä, ja talkootunteja on kertynyt yli 1 300.

Juhani Kairamo (KHLY)

Kalajoen Oktobirdfest 28.9.–2.10.

Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (KPLY) järjestää Kalajoella 28.9.–2.10. jo kolmannen kerran vuoden hauskimman lintuharrastustapahtuman, Oktobirdfestin. Ohjelmaan kuuluu meri- ja saariretkiä, linturalli, retkeilyä upeissa retkikohteissa ja rentoa yhdessäoloa. Lintuja on ajankohdasta johtuen runsaasti liikkeellä. Ajankohta on myös otollista aikaa harvinaisuuksille, ja aiempina vuosina Oktobirdfesteillä on havaittu muun muassa jalohaikara, arosuohaukka, muuttohaukkoja, taigauunilintuja, merisirrejä, heinäkurppa ja harjalintu.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille lintuharrastuksesta kiinnostuneille. Edellisvuoden tapaan majoitus, esitelmät, lauantain linturallin purku ja illanvietot järjestetään hotelli Lokkilinnassa Hiekkasärkillä. Tervetuloa retkeilemään ja rentoutumaan Kalajoelle! Ohjelmasta ja tapahtumasta lisää verkkosivuilla (www.kply.fi).

Juhani Hannila (KPLY)

28

Johannes Silvonen

on Tringan uusi toiminnanjohtaja Johannes Silvonen

Jukka Hintikka Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on valinnut ensimmäiseksi toiminnanjohtajakseen Johannes Silvosen.

Tringa päätti palkata toiminnanjohtajan, koska jäsenmäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa yhdistys on saavuttanut pisteen, jossa pelkästään vapaaehtoisten aktiivien työpanos ei enää tahdo riittää yhdistyksen toiminnan pyörittämiseen. Tätä ennen Tringan palkkalistoilla on ollut osa-aikainen suojelusihteeri sekä järjestösihteeri. Toiminnanjohtaja korvaa toistaiseksi järjestösihteerin.

Johannes on 35-vuotias pitkän linjan lintuharrastaja Hangosta, mutta asuu nykyisin Helsingissä. Hanko oli helppo paikka aloittaa lintuharrastus, ja retkille ehti nuorena helposti vaikka koulupäivän jälkeen. ”Ensimmäisellä varsinaisella linturetkelläni kävin isän kanssa jo joskus 1980-luvun loppupuolella. Tähysteltiin lintuja Svanvikin tornissa vanhoilla veneilykiikareilla. Koulujen luontokerhot olivat jo taakse jäänyttä aikaa oman koulutaipaleeni alussa, mutta onneksi kou-

Lisätietoja tapahtumista PiLY:n verkkosivujen tapahtumaosiosta.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

4.12. Talviralli ja opastettu retkeily

Jäsenmaksut 2016:

Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla klo 18 alkaen. Salit ilmoitetaan PPLY:n verkkosivuilla ja sähköpostilistalla. Kokouksia voit seurata myös etänä, ks. ohje: http://www.oulu. fi/biology/EH/pply.htm

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Nokian Lintukoulu:

Enon paikalliskerho:

Tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily. fi/lintukoulu

Kerho järjestää lintuaiheista ohjelmaa ja retkiä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä: tapsapiipponen@ gmail.com.

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2016 saavat liittymislahjana lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta: www.pily.fi/pirkanmaan_linnusto PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla. (Poliisihallituksen 23.7.2015 päätös PLO-2015-4516). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN: FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Risto Tornberg, ristotorn@gmail.com, p. 044 545 5005.

Verkkosivut:

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 41 e/24 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e/18 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi , p. 0500 186 607. www.pklty.fi

Ao. tapahtumien lisäksi mahdollisesti muita linturetkiä, joista tiedotetaan verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja Facebookissa.

www.pply.fi

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

14.12. Kuukausikokous ja vuosittainen määrittäjämestaruuskisa

Tapahtumat: 1.10. Hailuodon syysralli 1.–2.10. Syysmuutontarkkailua auringon noususta alkaen. Kellon kiviniemen lintutorni, Oulu.

12.10. Kuukausikokous 9.11. Syyskokous

lustamme löytyi eräs opettaja, joka otti vapaa-ajallaan mukaan linturetkille”, Johannes kertoo.

Johannes on ollut yrittäjä vuodesta 2002 lähtien ja tehnyt sivutoimisesti erilaisia ääni- ja musiikkialan töitä. Hän on valmistunut medianomiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta ja opiskellut lisäksi avoimessa yliopistossa erityispedagogiikkaa ja ympäristötiedettä.

Johannes Silvonen Lintuharrastusikä: +25 Kiikarimalli: B&L Elite 8x42 (ylioppilaslahja 1999) Tärkein pinnalaji ja -määrä: Ekopinnat (271) Paras retkikohde Suomessa ja maailmalla: Hangon lintuasema, Georgian Batumi Toivelaji: amurinhaukka Hangon Täktomissa Kulkuväline: polkupyörä Täydellinen retkieväs: pähkinät

Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18 v 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Mikko Pärssinen, p.

040 967 4008, mikko.parssinen123@ gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net

Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932.

Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut:

Tapahtumat:

www.birdlife.fi/psly

18.9. Syysretki Lapinlahdella. Lähtö kimppakyydein kirjaston P-paikalta klo 9. Retki voi lintutilanteen mukaan suuntautua myös Maaningalle. Eväät, sään mukainen vaatetus ja hieman bensarahaa mukaan. Paluu n. klo 13. Oppaana Asta Lähdesmäki (p.

050 562 3935).

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

25.9. Puutossalmi Open: opastusta lossin aallonmurtajalla klo 9–12. Katsellaan syksyn muuttajia ja paikallisia vesilintuja. Tapahtuma sopii hyvin myös aloittelijoille. Parkkipaikkoja löytyy kios­ kin luota. Lämmin vaatetus tarpeen, sillä paikka on tuulinen. Oppaana Ilkka Markkanen (p. 0400 871 539).

25.9. Muutonseurantaa Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Porvoon seutu

2.10. Puutossalmi Open: opastusta lossin aallonmurtajalla klo 9–12. Oppaana Jyrki Uotila (p. 0400 712 264). Ks. muut tiedot edellä.

9.10. Hanhiretki. Lähtö kimppakyydein Kuopiosta pesäpallostadionin P-paikalta klo 9. Retki suuntautuu sinne, missä hanhetkin ovat, esim. Maaningan tai Riistaveden suuntaan. Eväät ja lämmin vaatetus ja hieman bensarahaa mukaan. Oppaana Jyrki Uotila.

3.11. Sääntömääräinen syyskokous Kuopion museon kokoushuoneessa klo 18. Illan muu ohjelma vielä avoin.

3.12. Talvipinnaralli klo 7–16. Kisassa on sekä Ekosarja että Perussarja autolla liikkuville. Säännöt ja ilmoittautumisohjeet tulevat verkkosivuille viimeistään marraskuun alussa.

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut: www.phly.fi Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 10.9. Petolintu- ja kurkiretki linja-autolla Orimattilan pelloille. Oppaana Paavo Posti (p. 050 322 3087). Huom!

Tiira-lehti

29

3 | 2016

Tarkka aikataulu ilmoitetaan PHLY:n verkkosivuilla.

1.–2.10. EuroBirdwatch-viikonloppu. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla. Pulkkilanhajun Vähäsalmessa tarjolla grillimakkaraa ja mehua 1.10. klo 7–13.

29.11. Syyskokous klo 18 Lahdessa (Ravintola Voitto, Salpausselänkatu 8).

3.12. Perinteinen talviralli. Kilpailuaika klo 5–17. Purkupaikka klo 18 Ravintola Voitto (Salpausselänkatu 8, Lahti).

Huom! PHLY:n tapahtumakalenteri osoitteessa www.phly.fi.

Ajankohtaista: Ilmoita osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (kirsi.peltonen@birdlife.fi).

Rauman seutu Yhteystiedot:

Tuomas Ketonen näyttää lintu- ja luontokuvia. Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7, Pori).

13.10. Lintuilta klo 18.30. Lintuharrastaja Matti Riihimäki kertoo merisirrien esiintymisestä Tammisaaren ulkosaaristossa. Luontotalo Arkki.

10.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 PLY:n jäsenille. Klo 19 Lintuilta.

Pöllörengastaja Matti Suopajärven esitelmä ”Tarinaa lapinpöllöistä”.

Luontotalo Arkki.

8.12. Lintuilta klo 18.30. Petoguru Dick Forsman esitelmöi aiheesta ”Kymmenen vuoden petoprojekti”. Ravintola Liisanpuiston auditorio (Liisankatu 20, Pori). Pääsymaksu 10 e. Ennakkoilmoittautumiset Ari Rantamäki (frugi. abc@gmail.com).

11.1.2017 Lintuilta klo 18. Luontokuvaaja Raimo Sundelin kertoo kuvien kera aiheesta ”Neljä matkaa Huippuvuorille”. Luontotalo Arkki. Huomaa viikonpäivä: keskiviikko! Vuoden 2017 alusta alkaen kokoonnumme taas keskiviikkoisin lintuiltoihin.

Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi, Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Jäsensihteeri Jarmo Santala, santalajarmo@gmail.com, p. 044 972 7633.

Lintukerho:

Verkkosivut:

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren (jan. lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198).

www.rslh.info/ Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista.

Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Syys–lokakuussa pyritään järjestämään retki Kylmäpihlajaan.

2.10. Lintuilta klo 18. Patrik Byholm: Satelliittimehiläishaukat.

6.11. Syyskokous ja Lintuilta (esiintyjä avoin).

4.12. Lintuilta. Raimo Sundelin (aihe vielä avoin).

Lintuillat Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.

Kahvitarjoilu.

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 15.9. Lintuilta klo 18.30. Lintuharrastaja

Lisätietoja tulossa verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista:

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Sissonen, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 041 433 2261.

Verkkosivut: www.sslty.fi Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 22 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Ajankohtaista:

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yritykset/yhteisöt 120 e.

30.9.–2.10. Retki Porvoon Söderskärille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tapio Sadeharju (tsad@netikka.fi, p.

050 361 5117).

1.10. Karsturallli Karstulassa klo 7–15.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Santtu Ahlman (santtu.ahlman@gmail.com, p. 044 509 6814).

9.10. Vesilintujen syysmuuton tarkkailua Keurusselän Kaukasessa. Opastus ainakin klo 9–11. Yhteiskyyti Keuruun linja-autoasemalta (Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709).

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

16.10. Puistoretki Helsingin Tervasaareen ja Tähtitorninmälle. Lähtöpaikka: Tervasaaren sillan tyvi klo 8. Tutustutaan kaupungin puistoissa ja rannoilla levähtäviin muuttolintuihin, vaelluslintujakin voi näkyä. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä. Tiedustelut: hannu. holmstrom@gmail.com 3.11. Marraskuun kuukausikokous ja yhdistyksen syyskokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18–21.

Tapahtumat: 10.9. Petoretki Hankoon.

15.–18.9. Falsterbon retki (vain jäsenille).

18.9. Syysretki Viikkiin. Kävelyretkellä Viikin lintupaikat tulevat tutuiksi.

Lähtö klo 9.30 Gardenian edestä (Koetilantie 1), paluu n. klo 14.30.

Retki soveltuu hyvin lintuharrastuksen vasta-alkajille.

22.–25.9. Syysretki Hiidenmaalle (vain jäsenille).

30.9.–7.10. Valtamereltä tuulee: Islanti ja Fär-saaret. Valtamerilintuja, huikeita maisemia ja saarilla lepäileviä varpuslintuja. Retki vain jäsenille.

1.10. Tiaisretki Hankoon. Lähtö tilausbussilla Eduskuntatalon matkailuliikenteen pysäkiltä klo 7. Aluksi vieraillaan Hangon lintuasemalla, jonne kuljetaan Tulliniemen luontopolkua pitkin.

Paluumatkalla poiketaan Täktomin lintupaikoilla sekä Karjaan Lepinjärvellä, paluu Helsinkiin n. 18.30.

2.10. Lasten linturetki Vuosaaren täyttömäelle klo 10–13. Ks. tarkemmat tiedot Tringan tapahtumakalenterista.

Ennakkoilmoittautuminen 30.9. mennessä. Tiedustelut: juv@tringa.fi

1.12. Joulukuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.

4.12. Lasten talvilinturetki Helsingin Seurasaareen klo 10–12. Kokoontumi-

Lintuharrastajan kalenteri

Merkitse nämä menot almanakkaan!

Syyskuu

Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

24.9. Syysmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

12.11. Joutsenretki Hankoon. Perinteikäs bussiretki Hankoniemen joutsenpaikoille. Paluumatkalla pysähdytään Karjaan Lepinjärvellä. Lähtö klo 7 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä, paluu noin klo 18. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä. Tiedustelut: hannu.holmstrom@gmail.com

Vuosi- ja ekopinnoja kerätään tänäkin vuonna. Pinnatilanteen kehitystä voi seurata yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2016:

10.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä.

6.10. Lokakuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.

Mikko Jalo

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Tapahtumat:

6.11. Lasten joutsenretki Espoon Matalajärvelle klo 10–12. Retkelle ovat tervetulleita myös vanhemmat ja isovanhemmat. Lisätiedot Tringan tapahtumakalenterista. Tiedustelut: juv@tringa.fi

Vielä ehtii rakentamaan linnunpönttöjä.

Ohjeita pönttöjen rakentamiseen mm. yhdistyksen verkkosivuilta.

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Sähköpostilista:

2.10. Tringan yhteishavainnointipäivä Vuosaaren täyttömäen huipulla klo 9–14.

Tule seuraamaan syysmuuttoa kansainvälisenä EuroBirdwatch-tapahtumapäivänä. Tapahtuma soveltuu hyvin myös lintuharrastuksen vasta-alkajille.

–– Lähde tutkimaan joutomaita! Syyskuussa pienet varpuslinnut, kuten rastaat, peipot, kirviset ja sirkut, ruokailevat ruohikoissa ja heinikoissa esimerkiksi niityillä, pellonlaidoilla ja joutomailla.

–– Kapua kohti korkeuksia! Syys–lokakuussa lintujen muutto käy kuumana, ja liikkeellä ovat kurjet, petolinnut sekä hanhet. Etelään suuntaavia lintumassoja näkee parhaiten korkealta kuten lintutorneista ja mäkien päältä. Hyviä paikkoja ovat myös rannikon niemennokat ja sisämaan suurten etelä–pohjoissuuntaisten vesistöjen rannat.

Lokakuu –– Suuntaa pelloille! Lokakuussa pelloille kerääntyy muuttomatkalla lepäileviä joutsenia. Kaakkois-Suomessa pelloilta löytyy myös arktisia hanhia, kuten valkoposkihanhia. Laajoja peltoalueita voi kierrellä vaikkapa polkupyörällä.

–– Kartoita männiköt, kuusikot ja pihlajistot! Vaelluslinnut ovat liikkeellä ja niitä kannattaa etsiä ravintokasviensa luota. Marjalintuja, kuten rastaita, tilhiä ja taviokuurnia, nähdään varmasti tänä syksynä, sillä pihlajanmarjasato näyttää hyvältä. Harvalukuisemmille pähkinähakeille maistuvat sembramännyn siemenet.

Vaellusvuosina isokäpylintuja löytää etenkin männiköistä ja pikkukäpylintuja kuusten luota. Kun ravinto on lopussa, pakkautuvat vaeltajat joukoittain niemennokkiin ennen kuin ne lähtevät ylittämään merta runsaampien tarjoilujen toivossa.

Marraskuu –– Etsi vesistöjen viivyttelijöitä! Marraskuussa lintumaailma alkaa käydä talvilevolle, mutta leudoilla säillä etenkin vesilintuja voi jäädä pitkäksikin ajaksi Suomeen. Jos sopiva ruokaisa merenlahti tai virtapaikka pysyy sulana, voi sieltä löytää sinisorsia, telkkiä, isokoskeloja ja joutsenia.

–– On aika puhdistaa pöntöt ja valmistella ruokinta-automaatit! Linnunpönttö kestää pidempään, kun vanhat pesäainekset siivotaan pois. Syyskylmillä eivät lintukirput yllätä puhdistajaa. Talviruokinnan voi aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Lue lisää talviruokinnasta BirdLifen verkkosivuilta!

30 Mikko Oivukka

Verkkolehti

Nro 3 21. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Metsässä on helppo keksiä hauskoja leikkejä!

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Mikko Oivukka

Henkilöstö

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2016

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

21 800 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2016 neljänä numerona: 11.3., 27.5., 9.9. ja 9.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Inka Plit Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind Ohjelmistoasiantuntija Tommi Syvänperä

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Niko Jokinen Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Metsätreffeillä

kannustetaan lapsiperheitä luontoon ”Aamu oli hieno! Aurinkoinen ja hieman kirpeä syksyinen ilma antoi loistavan lähtökohdan retkelle, ja matkaan lähti 15 innokkaan lapsen ja 9 aikuisen ryhmä. Heti alkuun oli retken kohokohta, kun ohjelmassa oli evästauko. Siinä eväiden syönnin lomassa oli hyvä tutustua myös luontoon. Kivien päälle kiipeäminen on aina kivaa!

Puolukatkin alkavat olla kypsiä, vaikka eipä sillä taida olla lapsille merkitystä – raaka tai kypsä, suuhun se menee kuitenkin…” ”Kysymyksiäkin esitettiin. ’Onko täällä käärmeitä?’ ’Kyllähän niitä voi olla, niin kuin luonnossa aina. Ei niitä kuitenkaan kannata pelätä, vaan käärmeet pelkäävät meitä, koska olemme niin paljon isompia. Aina kannattaa kuitenkin katsoa ympärilleen, ja saappaat ovat senkin takia hyvä valinta metsään.’”

Näissä tunnelmissa aloitettiin viime syksynä Kaarinassa lapsiperheille tarkoitetut ”Metsätreffit” yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston kanssa. Tarkoituksena on kan-

nen Seurasaaren sillan tyvellä klo 10.

Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita. Ks. tarkemmat tiedot Tringan retkikalenterista.

Ilmoittautuminen 2.12. mennessä.

Tiedustelut: juv@tringa.fi 6.12. Talviralli. Kokoa oma joukkue ja osallistu Tringan perinteikkääseen itsenäisyyspäivän linturalliin.

Ralli on avoin kaikille. Ralliaika klo 0.00–18.00. Ilmoittautuminen 4.12. mennessä: ohjelma@tringa.fi

Paikallisjaosto Lullula:

yhteistyökumppaneita ovat

Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Pohjan ja Karjaan alue). Ota yhteyttä: lullulanhallitus@gmail.com

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

14.9. Raaseporin kuikkalinnut -teemailta Pohjan Påminnen laskettelukeskuksen kahvilarakennuksessa (Brunkomin rantatie 1, Åminnefors) klo 18–21.

Pertti Virta kertoo kaakkurista ja sen esiintymisestä Raaseporissa ja Risto Willamo Raaseporin alueen kuikkakannasta. Vapaa pääsy. Lisätiedot: Risto Willamo (p. 050 539 4055, risto. willamo@helsinki.fi).

BirdLife Suomen

Ajankohtaista: Torniopastukset jatkuvat Helsingin Viikissä Purolahden lintutornilla. Tringan lintu-

nustaa perheitä lähtemään luontoon yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. Vuoden aikana Metsätreffit kokoontuivat noin 25 kertaa, eli joka toinen viikko, ja joka kerta mukana on ollut keskimäärin kuusi perhettä, joten vastaanotto on ollut upea!

Metsätreffeillä on ollut hyvin vähän suunniteltua ohjelmaa, sillä tarkoituksena on, että lapset keksivät ohjelman itse. Välillä on kiikaroitu lintuja tai laitettu linnunpönttöjä metsään, mutta pääasiassa metsä on ollut lapsille hieno leikkikenttä, jossa aika ei käy pitkäksi. Eväät ovat myös olennainen osa retkeilyä. Retkikohde on ollut vaihtuva, mutta on tärkeää, että se on helppo tavoittaa ja että siellä on helppo liikkua.

Suunniteltaessa ohjelmaa lapsille ja perheille kannattaa olla yhteydessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisiin osastoihin. Ne ovat hyviä yhteistyökumppaneita, koska lapsiperheille järjestettävistä tapahtumista on pulaa. Metsätreffien tyyppinen tapahtuma soveltuu parhaiten pienten lasten vanhemmille, jotka liikkuvat mielellään luonnossa ja ovat valmiita ottamaan muut perheet mukaan retkelle. Yhdessä tekeminen on hauskempaa!

torniopas päivystää kaukoputken kanssa Purolahden tornissa syyskuun ajan joka sunnuntai klo 12–14. Torniopastukset järjestetään säävarauksella. Tiedustelut: jarjestosihteeri@tringa.fi

vastaamalla saapuvaan vahvistusviestiin.

Tai vaihtoehtoisesti osoitteessa: groups. yahoo.com/group/laniusverkko.

Valkeakoski

VarsinaisSuomi

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18 v) 9 e.

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Verkkosivut:

www.birdlife.fi/vlh

www.tly.fi

Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat

Facebook: www.facebook.com/turunlty

Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY).

Pj. Esa Lehikoinen, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 590 4945. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Instagram: @turunlty

Sähköpostilista:

Periscope: www.periscope.tv/vlhry

Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2016:

Sähköpostilistallemme Laniusverkkoon liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen laniusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen vahvistetaan

Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25 v.) 20 e, perhejäsen 11 e.

Tsū : www.tsu.co/vlhry

Tiira-lehti

3 | 2016

Jan Södersved

Tapahtumat:

Ajankohtaista:

10.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö entiseltä opastuskeskus Tammenterholta klo 9.

T-paidat TLY:n hienolla meriharakkalogolla ovat nyt myynnissä! Väri on musta ja logo vasemmassa rinnassa. Koot S-XXXL. Tilaa oma paitasi hintaan 20 e/kpl lähettämällä viesti osoitteeseen myynti@tly.fi.

Kirjoita viestiin oma nimesi, puhelinnumerosi, osoitteesi, tilaamiesi paitojen määrä ja koot sekä se, miten haluat paidat toimitettavaksi. Voidaan sopia postittamisesta tai noutamisesta tapauskohtaisesti.

Vastaanottaja maksaa postimaksut.

12–15.9. Torniopastuksia. Järvelässä 12–15.9., Kuusiston eteläisellä tornilla 12.9. ja Raisionlahdella 14.9.

17.9. Petoretki, Liedon Vanhalinnan laki klo 8–15. Havainnoimme muuttoa ja paikallisia lintuja Vanhalinnan ympäristössä. Pukeutuminen sään mukaan.

Retki on ilmainen, ei ennakkoilmoittautumista. Opas ja tiedustelut Roland Vösa (vosa_roland@hotmail.com).

Paikalle pääsee aamulla Kauppatorilta, bussi nro 6.

1.10. Syysretki Rihtniemeen ja Mietoistenlahdelle. Lähtö Turun tuomiokirkon edestä klo 7. Paluu n. klo 19. Aamupäivän havainnoimme Rihtniemessä, josta siirrymme iltapäivän kuluessa Mietoistenlahdelle. Retki on maksullinen. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: retket@tly.fi Lokakuussa opastettu lintukävely Ruissalossa (päivä vielä avoin). Lähtö entiseltä opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

15.10. Kotkaretki Liedon Vanhalinnaan klo 8–14. Retki on ilmainen, ei ennakkoilmoittautumista. Opas ja tiedustelut Roland Vösa (vosa_roland@ hotmail.com). Paikalle pääsee aamulla Kauppatorilta, bussi nro 6.

29.10. Pyhäjärviralli. Ilmoittautumiset Erkki Kalliolle (eki.kallio@suomi24.fi, p. 040 523 6815).

1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskentajakso. Toivottavasti kaikki laskevat jälleen reittinsä ja uusiakin tarvitaan. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta (tutkimus@tly.info).

Marraskuussa opastettu lintukävely Ruissalossa (päivä vielä avoin). Lähtö entiseltä opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

18.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 19 alkaen yliopistolla.

3.12. Talviralli.

Joulukuussa opastettu lintukävely Ruissalossa (päivä vielä avoin). Lähtö entiseltä opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

Nuorisojaosto: TLY:n nuorisojaosto on tarkoitettu kaikille alle 26-vuotiaille linnuista kiinnostuneille.

Jaosto organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Jos haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston pj. Sebastian Andrejeffiin (p. 044 096 8080, seba.andrejeff@gmail.com).

Jurmon lintuasemalle kaivataan rengastajia ja muita havainnoijia. Uunilintuharvinaisuudet odottavat löytäjäänsä ja vesilintumassat laskijaansa. Varaa miehittäjäpaikkasi: jurmo@tly.fi tai Petri Vainio p. 040 836 3413.

TLY:n suojelutoimikuntaan kaivataan uusia aktiivisia toimijoita sekä nykyisen toiminnan toteuttamiseen että toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen.

Jos haluat toimia lintujen hyväksi, ota yhteyttä Markus Aholaan (linnustonsuojelu@tly.fi, p. 0400 544 923).

Voit myös tukea linnustonsuojelutyötä lahjoittamalla yhdistyksen linnustonsuojelutilille FI41 1743 3000 0120 25.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Voit myös lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2016: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Evenemang: 19.9. Tomtskådningens dag klo 7–14.

Mera info på hemsidan.

22.–25.9. Resa till Öland. Info Lars-Olof Hellman (t. 0400 531 199).

2.10. Dagsutfärd till Signilskär. Mera info på hemsidan.

Aktuellt: Ekokryss 2016, pågår hela året. Skida, gå, cykla, ro, och kryssa arter utan att använda motordrivna fortskaffningsmedel. Mera info om ekokrysset finns på hemsidan.

10 kiperää linnuista (s. 17)

EuroBirdwatch 1.–2.10.

Osallistu Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan!

EuroBirdwatch-tapahtuman tavoite on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä yleisötapahtumissa ja omatoimisesti retkeillen. Tule mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta!

BirdLife Suomi kannustaa kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 2.10. klo 15 mennessä!

Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata.

Viime vuonna eniten lintuja, yli 1,5 miljoonaa yksilöä, ilmoitettiin Suomesta!

Voit osallistua myös viikonlopun aikana järjestettäviin tapahtumiin:

Etelä-Karjala n 2.10. Syysmuuttoretki

Pohjois-Savo n 2.10. Puutossalmi

Etelä-Savo n 1.10. Linturalli Joroisissa. n 2.10. Opastettua

Päijät-Häme n 1.–2.10. Muutonseurantaa

Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen.

syysmuutonseurantaa Savonlinnassa.

Keski-Suomi n 2.10. Muutonseurantaa

Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Kymenlaakso n 1.10. (varapäivä 2.10.)

Yhteishavainnointipäivä.

Lohjan seutu n 1.10. Tapahtuma Kukkumäellä.

Vastaukset:

Pirkanmaa n 1.10. Perinteinen retki Säppiin.

Pohjois-Pohjanmaa n 1.–2.10. Syysmuuton­

tarkkailua Kellon kiviniemen lintutornilla Oulussa.

Open: opastusta lossin aallonmurtajalla.

Asikkalan Pulkkilanharjulla.

Rauman seutu n 2.10. Lintuilta Uotilan

nuorisotalolla Raumalla.

Suomenselkä n 30.9.–2.10. Retki Porvoon Söderskärille. n 1.10. Karsturallli Karstulassa.

Uusimaa n 1.10. Tiaisretki Hankoon. n 2.10. Lasten linturetki

Vuosaaren täyttömäelle. n 2.10. Yhteishavainnointi­ päivä Vuosaaren täyttömäen huipulla.

Varsinais-Suomi n 1.10. Syysretki

Rihtniemeen ja Mietoistenlahdelle.

Åland-Ahvenanmaa n 2.10. Dagsutfärd till Signilskär.

Lisätiedot tapahtumista kunkin lintuyhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 24–31) sekä lisää mahdollisia tapahtumia yhdistysten verkkosivuilla!

5. Ne kuuluttavat reviiriään, hakkaavat koloa ja etsivät ravintoa.

4. Lintumessut.

2. Sen sivuilta litistynyt nokka on pitkä ja korkea, ja nokan kapea alapuoli on selvästi yläpuolta pidempi.

Nokka muistuttaa saksia ulkonäöltään ja toimintatavaltaan.

3. Yhden.

1. Uuttukyyhky.

10. Pohjois- ja EteläAmerikassa.

9. Ne avaavat ison kitansa ammolleen, jolloin ylimääräinen lämpö pääsee haihtumaan niiden suun sisäpinnan laajan verisuoniston kautta.

8. Mustarastas 23,5–29 cm (laulurastas 20–22 cm).

7. 4–5 vuoden iässä.

6. Varpuspöllön (varsinkin vanhalla linnulla).

Kuvion tarkoitus lienee saalistajan hämääminen.

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti!

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen!

Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla.

Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria!

Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi