Tiira 4/15 by BirdLife Suomi

Nro 4. Joulukuu 2015

TIIRA

Vesilintuja laskemaan — Joutsenkirjoituskilpailun tulokset — Lahjan ja Rurikin matkat

Tikat

liikkeellä s. 4

PIHA Aika valmistautua Pihabongaukseen ja aloittaa talviruokinta!

s. 12 s. 6

Focus Focus Handy 8x32 Focus Handy 8x42

110,00 119,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x42 ED TH Hawke Sapphire 8x43 ED OH

299,00 472,00 486,00 512,00 580,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV Kowa 8x42SV Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42

235,00 285,00 585,00 1 198,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta 8x42 Meopro HD

949,00 639,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I

89,00 105,00 195,00 215,00 369,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio II Pentax 8,5x21 Papilio II

159,00 169,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 15x56 SLC Zeiss Zeiss 8x32 Conquest HD Zeiss 8x42 Conquest HD Zeiss 10x42 Conquest HD Zeiss 8x42 Victory SF Zeiss 10x42 Victory SF

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x Kite KSP80HD+25-50x Kowa TSN601+30x Kowa TSN883+25-60x+laukku Leica APO-televid 82+25-50x Meopta Meostar 82HD+20-70x Opticron ES80GA ED+20-60xSDL Swarovski ATX95+30-70x Swarovski ATX85+25-60x Zeiss Diascope 85+20-75x TARJ.

Jalustat

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 845,00 2 179,00 2 265,00 2 340,00 2 395,00 1 989,00 780,00 929,00 979,00 2 299,00 2 399,00 1490,00 2390,00 845,00 2 480,00 2 549,00 2 285,00 1 366,00 3 390,00 3 290,00 2 350,00

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3542L hiilikuitu, TARJ. Manfrotto 500AH videopää Manfrotto MHXPRO-2W videopää Manfrotto MT055XPRO3 Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää Velbon N635D hiilikuitujalka

Muuta kivaa

Muista ruokinnat, liikkeessämme on runsas valikoima erilaisia malleja, niin perinteiset puiset talomalliset kuin putkimalliset ja uutena oravan ruokailun estävät Squirrel Buster mallit Löydät myös erilaiset linnunpöntöt liikkeestämme

293,00 19,00 820,00 139,00 149,00 229,00 439,00 415,00 179,00 320,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko 7,00 *Hyppivät ja hohtavat, Suomen sepät Heliövaara 42,00 Lajiluettelo 13. Painos 5,00 Lapin-vaeltajan lintuopas 15,00 Lapsen oma lintukirja Kuisma 19,90 Laululinnut CD 39,00 *Linnuntie Kylänpää 39,00 *Lintujen Suomi Koskimies 29,00 Lintuopas, uusi p. Svensson ym. 23,00 *Jään laulu Hallikainen 20,00 *Metson suku Koskimies 37,00 Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen 25,00 Pöllöt Tipling, Peltomäki 20,00 Suomen käärmeet ja liskot 37,00 *Suomen Linnut Laine 25,00 Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas 20,00 Suomen päivä- ja yöperhoset 125,00 *Suomen rengastusatlas 2 49,00 Utön linnut Tenovuo 42,00 Vaeltajat Luhta 39,00

Ulkomaiset kirjat

Birding frontiers Autumn Garner 29,00 *Birding frontiers Winter Garner 35,00 Birding in Poland 42,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 *Birds of Iberian Peninsula 79,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds ID insights, Couzens 28,00 Bird Identiﬁcation in-depth look at confusion species 35,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatcher’s guide to Portugal 27,00 Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 2. osa 105,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 HBW illustrated checklist 159,00 Nature Guide Canary Island I 29,00 *Nature Guide Canary Island II 34,00 North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Peregrine Falcons of World 29,00 Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 36,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 *Robins and Chats Clements 59,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 *Undiscovered Owls Robb 59,00 Warbler Guide Stephenson 29,00 Wildfowl of Europe, Asia and *North America Reeber 36,00 Woodpeckers of the world 39,00

Ibis Rengastusatlaksen toinen osa on yksi Suomen lintutieteen merkkiteoksista Nyt osat 1 ja 2 yhteishintaan 69,00 (osa 2 hinta 49,00)

Petrel

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita. Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin. Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Hinta

23,00

Hinta

25,00

Kotimaisia oppaita. Päivitetty Lintuopas antaa uutta tietoa ja Lasse Laineen Suomen linnut on kokonaan uudistettu opas Suomen lintuihin upealla kuvituksella ja asiantuntevalla tekstillä.

Lynx HD

Miksi Kite? Kitet ovat optisesti erittäin hyviä ja niiden hinta-laatu on kohdallaan. Kite panostaa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi kiikarien silmäkupit ovat metallia ja ne on helppo vaihtaa. Myös huoltoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa. Siksi Kite.

Näe Swarovskin loistavat SLC, CL ja ATX mallit tai tule tutustumaan maailmalla erittäin kehuttuun huippu-uutuuteen, Zeissin SF kiikarimallistoon.

www.lintuvaruste.ﬁ tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme. Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

Tiira-lehti

4 | 2015

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

Pieniä valonpilkahduksia Aleksi Lehikoinen

Mari Pihlajaniemi Taloudellisesti tiukkoina aikoina luonto ja luonnon hyväksi tehtävä työ on yleensä se, mistä tingitään ensimmäisten joukossa. Päätöksiä tehdään lyhytnäköisesti, eikä ymmärretä, että säästämällä luonnosta rapautetaan samalla elämän perusedellytyksiä. Säästetään elämästä itsestään. Luonto ja talous nähdään usein vastakkaisina asioina, vaikka todellisuudessa luonto ja sen tuottamat ekosysteemipalvelut ovat myös talouden perusta. Luonnon kustannuksella ei todellisia sääs-

töjä synny. Tutusta lintumaailmastakin löytyy lukuisia esimerkkejä ekosysteemipalveluista, joiden menettäminen olisi suunnaton taloudellinen tappio. Ajatellaan vaikkapa korppikotkia. Kuinka paljon yhteiskunnille tulisi maksamaan, jos ne joutuisivat hoitamaan korppikotkien työn raatojen hävittäjinä? Olisiko tehtävä ylipäätään mahdollista hoitaa ihmisvoimin? Entäpä lintujen työ tuhohyönteisten hävittäjinä? Pölyttäjinä? Siementen levittäjinä? Lintujen tuottamista virkistysarvoista puhumattakaan. Luonnon kimpussa ollaan nyt

sekä maailmalla että kotimaassa. EU:n luonto- ja lintudirektiivit halutaan avata, jotta ne saataisiin ”talousystävällisemmiksi”. Kotimaassa puolestaan leikataan kaksi kolmannesta luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmäärärahoista, ja myös tutkimukseen ja sitä kautta ympäristötutkimukseen ja –koulutukseen kohdistuvat suuret leikkaukset. Uudessa metsähallituslaissa suunnitellaan muun muassa yleisten vesialueiden siirtoa liiketalouskäyttöön. Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Epäilin kevään Tiira-lehdessä, että yhteiskunnassa tullaan tarvitsemaan nyt entistä enemmän vallan vahtikoiria. Luontoarvot ovat uhattuna ja kestämättömiä päätöksiä tehdään kiihtyvällä tahdilla. Vahtikoirien tarve on valitettavasti tullut todistettua. Ympäristöjärjestöjen työmäärä kasvaa samalla, kun niiden resursseja heikennetään. Toisaalta järjestöjen puurtaminen tuottaa myös tulosta. Tässäkin lehdessä on lukuisia pieniä valonpilkahduksia. Esimerkkejä siitä, miten niin kotimaassa kuin ulkomaillakin BirdLife-järjestöjen ja vapaaehtoisten työllä on saavutettu voittoja lajien, elinympäristöjen ja ympäristölainsäädännön puolesta, ja tuotettu uutta tietoa suojelun tueksi. Nämä voitot tuovat toivoa. Tekemällämme työllä on merkitystä. Ei unohdeta luontoa myöskään huonoina aikoina. Luonnolle ja linnuille voi antaa joululahjaksi työpanoksensa, rahallista tukea tai äänensä. Pidetään yhdessä toivoa yllä. Kerran menetettyä ei saa koskaan takaisin, siksi työn luonnon ja lintujen puolesta pitää jatkua.

Anna palautetta! Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Viime numeron kiinnostavin juttu oli:

Arvonnassa Linnut vuosikirjan 2014 voittivat: Ahti Immonen, Heimo Lehtimäki , Venla Sainio, Rauno Savikuja ja Sara Winter Kansikuva: valkoselkätikka (Pekka Komi)

BirdLife Suomen lahjapönttö on paras lahja linnuille ja lintujen ystäville! Pönttö on hyväntekeväisyyslahja, jonka avulla kerätyillä varoilla BirdLifen lintuharrastajat rakentavat linnunpönttöjä ja vievät ne metsään. Tilaaja saa pönttökortin annettavaksi lahjan saajalle. www.birdlife.fi/lahjapontto

Tue linnustonsuojelua Osta lintuharrastustuotteita Hanki joululahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy vuositukijaksi Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat lintupinssin ja BirdLifen talvilintuoppaan. www.birdlife.fi/tue

Lahjoita tekstiviestillä

Lähetä vastauksesi 27.12. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Pääskyjen muuttomatka vie Suomen kesästä Etelä-Afrikan kesään

Lahjoita linnunpönttö

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Victorinox Classic Little Birds -taskutyökalua. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Lahjoita tekstiviestillä 10 tai 20 euroa. Kirjoita tekstiviesti: 10e BL tai 20e BL ja lähetä se numeroon 16588

(Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.)

Sisällys Lintusyksyn 2015 kohokohdat

Minne mennä nyt? Talviruokintaa perustamaan

Syksystä numeroin

BirdLife maailmalla

Vuoden 2016 IBA-seurannat

Entistä useampi suomalainen lintulaji on kansainvälisesti uhanalainen 10 kiperää linnuista!

Satelliittikuikat matkasivat Itä-Eurooppaan

Tiesitkö tämän Tiirasta?

EuroBirdwatch saa ihmiset liikkeelle

Usein kysytyt kysymykset

Kolumni: Vahvan BirdLifen aika

Ännu lever talkoandan

Niklas Paulaniemi on vuoden nuori lintuharrastaja!

Nimistön uumenista

Matti Helminen on poissa

Joutsenet kirjoitettiin lentoon

Pikku-Tiira

Tammikuussa lasketaan vesilintuja

Pihabongaus

Lajipari

Kiikarin läpi

Lastenleirillä retkeiltiin, tutkittiin ja leikittiin

Talkoovuosi 2015 oli jälleen aktiivinen

Edustajisto kokoontui Tampereella 14.-15.11.

Vuoden Retkikummi panostaa lapsi- ja perhetoimintaan

Hopeisia ansiomerkkejä

Lukijan kuva

Tapahtumakalenteri

Tringan ekopinnaskabassa ennätys ja uusia tuulia

Pirkanmaan linnusto-kirja – PiLY:n suurhanke valmistui

Lintusyksyn 2 Jokainen lintusyksy on erilainen. Toisinaan ihaillaan arktisten hanhien ja vesilintujen massamuuttoja, joskus taas ihmetellään marjalintujen runsautta tai vaeltavia pähkinänakkeleita ja hiiripöllöjä. Tämän syksyn yllätyksestä vastasivat tikat. Tero Toivanen

Tuhansia valkoselkätikkoja ja palokärkiparvia

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan!

Valkoselkätikat ryntäsivät Suomeen syyskuun koittaessa runsaslukuisempina kuin koskaan ennen. Vilkkaimpina viikkoina Tiiraan ilmoitettiin havaintoja pitkälti yli 300 linnusta, ja parhailla paikoilla yllettiin yli 10 linnun päiväsummiin. Havainnot sisältävät samoja yksilöitä, mutta syksyn kokonaismäärä noussee joka tapauksessa yli tuhannen. Kuinkahan moni vaeltajista jää vahvistamaan Suomen pesimäkantaa? Palokärkeä on totuttu pitämään paikkalintuna, joka vaeltaa vain harvoin. Nyt merenrannikon ja sisämaan johtolinjoilla saatettiin havaita päivässä jopa useita kymmeniä määrätietoisesti eteneviä palokärkiä. Havainto-

jen perusteella linnut saapuivat meille idästä elo–syyskuun vaihteesta alkaen ja luultavasti suuri osa lopulta palasi Venäjälle Suomenlahden rantaa seuraten.

Valtavasti kuusitiaisia, ennätyksellisesti taigauunilintuja

Kuusitiaisen suurvaellusta osattiin ounastella, kun elokuussa Virosta kiiri tietoja jopa 50 000 linnun muutoista. Tiiran havainnot kertovat, että tiaiset saapuivat meille kaakosta ja satojen, jopa tuhansien lintujen päiväsummia laskettiin ensin Itä-Suomessa ja Oulun seudulla, myöhemmin länsi- ja etelärannikolla. Viimeksi vastaavaa kuusitiaismenoa on koettu syksyllä 2009. Taigauunilintua voi Suomessa pitää nykyisin säännöllisenä läpimuuttajana harhailijan sijaan. Tänä syksynä niitä ilmoitettiin Tiiraan

Tiira-lehti

4 | 2015 Micha Fager

Mi ch aF ag er

Palokärkivaelluksen eteneminen syksyllä 2015. Kuvassa on esitetty suurimmat 10 päivän jaksojen aikana havaitut muutot. Symbolin koko kertoo yksilömäärän (5-10, 11-20 tai yli 20 lintua).

Kuusitiaisvaellus syksyllä 2015. Kuvassa on esitetty suurimmat 10 päivän jaksojen aikana havaitut muutot. Symbolin koko kertoo yksilömäärän (100-300, 301-1000 tai yli 1000 lintua)

Mar kus Var esvu o/li ntu kuva .fi

Taigauunilinnun Tiiraan ilmoitetut yksilömäärät 10 päivän jaksoissa kolmena viime vuotena. Tämän syksyn ennätysesiintyminen painottui syyskuulle, lokakuussa lajia sen sijaan nähtiin paria viime vuotta niukemmin.

2015 kohokohdat ensimmäistä kertaa toistatuhatta yksilöä. Paikoin länsirannikon saarilla laji oli syyskuun puolivälissä jopa runsain uunilintulaji!

Kurki runsastuu Suomessa edelleen ja syysmuutot komistuvat sitä mukaa. Nyt kurjet rynnistivät 27.–28.9. laajalla rin-

Syksystä numeroin

2 730 KUUSITIAISTA

muutti Lieksan Ikolanniemessä 6.9. Aikaisemmin sisämaassa ei ole havaittu yli 1 000 kuusitiaisen päivämuuttoja. Syksyn suurin päiväsumma nähtiin Kristiinankaupungissa Siipyyn tornissa, jossa 27.9. kirjattiin 4 689 kuusitiaista.

1 250 SILKKIUIKKUA laskettiin Asikkalan Kajaanselällä 23.8., kun

2015

1.-15.9.

16.-30.9.

1.-15.10.

16.-31.10.

1.-15.11.

120

337

741

698

415

Tiiraan ilmoitetut valkoselkätikat 15 päivän jaksoissa syksyinä 2014 ja 2015.

tamalla Länsi- ja Etelä-Suomen yli, ja uudeksi Suomen ennätykseksi laskettiin Raaseporissa yli 25 000 muuttajaa. Viikkoa aikaisemmin Pohjois-Pohjanmaalla

koko selkävesi kierrettiin veneellä. Tämä on ”Tiira-ajan” suurin syyskerääntymä. 7.9.1988 Kajaanselällä laskettiin kuitenkin peräti 3 130 silkkiuikkua.

69 PALOKÄRKEÄ muutti Ha-

minan Hevossaaressa 22.9. Ennen tätä syksyä suurin päiväsumma oli 39 palokärkeä Hangon lintuasemalla 12.9.2008. Sisämaan suurin summa

Muhoksella laskettiin yöpymislennolla enimmillään yli 12 000 lintua. Arktikasyksy oli sen sijaan perin vaisu. Tuulet ohjasivat hanhet – meillä ny-

tänä syksynä oli 27 palokärkeä Joensuussa 3.9.

21 TAIGAUUNILINTUA havaittiin Kokkolan Tankarissa 16.9. Edellisenä päivänä saaressa nähtiin 18 ja viikon aikana peräti 72 taigauunilintua. Edellinen ennätys (15 taigauunilintua Hailuodossa 14.9.2011) rikkoutui myös Luodossa, jossa 12.9. muutti 18 taigauunilintua.

Mich a Fag er

Kurjella jälleen ennätysmuutto, syysarktika meni idästä ohi

2014

16.-31.8.

kyisin säännöllisesti levähtäviä valkoposkihanhia lukuun ottamatta – ja vesilinnut pääosin itäisimmille reiteille. Esimerkiksi suurimmat havaitut tundrahanhimuutot jäivät pariinsataan yksilöön ja sisävesien allimuutot muutamiin satoihin lintuihin. Hyvänä syksynä molempien lajien kohdalla puhutaan kymmenistä tuhansista yksilöistä.

13 VALKOSELKÄTIKKAA havaittiin Hangon lintuasemalla 17.10. Vähintään kymmenen yksilön muuttoja todettiin lokakuussa myös Kiteen Kyyrönniemessä, Pyhärannan Rihtniemessä ja Taipalsaaren Kyläniemessä. Koonnut Jan Södersved

Jan Södersved

Tilaa Linnut-vuosikirja 2014 Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia. Linnut vuosikirjassa 2014 on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja maalintujen alueellisista kannanarvioista. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • kiljuhanhen suojelutyö • sääksi • laulujoutsen (vuoden lintu 2014) • kanahaukan kaupunkilaistuminen • kottaraisten yöpyminen.

Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on hyvä aika aloittaa talviruokinta.

Minne mennä nyt?

Talviruokintaa perustamaan

Oman keittiön ikkuna saattaa talvella olla paras paikka lintujen tarkkailuun. Kun pakkanen kiristyy ja hanget kasvavat, hakeutuvat linnut helpon ravinnon perässä pihapiiriin. Mikko Jalo

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja. Toimi näin: tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.ﬁ/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Miten sitten voi saada omalle pihalle mahdollisimman paljon katsottavaa? Soitimme biologi Mauri Leivolle, joka on ruokkinut lintuja jo neljänkymmenen vuoden ajan ja julkaissut äskettäin kirjan talviruokinnasta. Leivon mukaan ruokinta kannattaa aloittaa muutamalla takuuvarmalla herkulla. ”Yhdestä talipallosta ei vielä ole paljon iloa, mutta yhdessä auringonkukansiemenien ja pähkinöiden kanssa ne ovat hyvä alku”, Leivo vinkkaa. Ruokinta on hyvä aloittaa maan jäätyessä ja lopettaa lumien sulettua. Tarjoilut voi hankkia tavallisesta ruokakaupasta. Hyvää ravintoa ovat talipallot sekä erilaiset siemenet, kuten auringonkukansiemenet, kaura ja maapähkinät. ”Itse käytän nykyään vain kuorittuja siemeniä. On turhaa maksaa kuorista, joita linnut eivät kuitenkaan syö”, Leivo kertoo. Kuoret myös roskaavat ruokintapaikkaa, ja kuorikasoissa taudit leviävät helposti. Ruokinta-automaatin tulisi olla sellainen, että linnut eivät voi ulostaa siemenien päälle. Näin jätöksissä muhivat taudinaiheuttajat eivät pääse siirtymään linnusta toiseen.

Harvinaiset vieraat

Erikoisempien ruokailijoiden näkeminen kotipihalla vaatii tuuria. Monille harvinaisille lajeille maistuu kuitenkin sama ravinto kuin tutuille: esimerkiksi auringonkukansiemenet kelpaavat niin talitiaiselle kuin pähkinänakkelillekin. ”Viime talvena sain nauttia pikkutikan päivittäisistä vierailuista pihallani, ja lopputalvesta peltopyiden parvi tulee pihaani kauran perässä”, Leivo kertoo. ”Petojen saapuminen ruokinnalle on aina sykähdyttävä hetki. Tavallisin ruokintapaikan saalistaja on varpushaukka. Myös kanahaukan ja varpuspöllön voi hyvällä tuurilla nähdä”, Leivo jatkaa. Tutkimuksissa on osoitettu tiettyjen lajien hyötyvän selvästi talviruokinnasta. Esimerkiksi sinitiaisen, viherpeipon ja pikkuvarpusen kannat ovat kasvaneet Suomessa ruokinnan seurauksena. Leivon mukaan ei kuitenkaan ole havaittu, että ruokinnan takia runsastuneet lajit olisivat saaneet toisten lintujen määrän hupenemaan. ”En siis pode ruokinnasta huonoa omaatuntoa”, Leivo toteaa. Ruokinta onkin oiva tapa auttaa lintuja ja aloittaa lintuharrastus. Voit osallistua esimerkiksi Birdlife Suomen Pihabongaukseen 30.–31.1.2016. Lisätietoa talviruokinnasta löydät muun muassa Mauri Leivon kirjasta ”Lintulaudan elämää” osoitteesta www.maurileivo.fi

Tiira-lehti

4 | 2015

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla Koonnut Mari Pihlajaniemi 1. Kamppailu EU:n luonto- ja lintudirektiivien puolesta tuottaa tulosta. Monet EU-maat ovat ryhtyneet vastustamaan lintuja luontodirektiivin avaamista. BirdLifen ja muiden ympäristöjärjestöjen Nature Alert –kampanjan ansiosta yli puoli miljoonaa ihmistä vaati komissiota olemaan avaamatta direktiivejä. Yhdeksän EU-maata Saksan ympäristöministerin

David Dillon / Birdlife International

2. Lähes kahdensadan vuoden poissaolon jälkeen ensimmäiset vihersiipiarat (Ara chloropterus), on vapautettu luontoon Koillis-Argentiinassa. Aroja on pyydystetty ihmisten toimesta vuosisatoja niiden näyttävän höy2. henpeitteen takia. Aikoinaan alueella eli kaksi aralajia: vihersiipiara ja nyt jo sukupuuttoon kuollut parananara (Anodorhynchus glaucus). Nyt lähin luonnonvarainen vihersiipiarapopulaatio löytyy lähes 300 kilometrin päästä Brasilian puolelta. Argentiinassa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta käytännössä se on hävinnyt kokonaan maan luonnonvaraisesta lajistosta. Lajin palauttaminen luontoon alkuperäiselle elinalueelleen aloitettiin Iberan luonnonsuojelualueelta, koska siellä on suuri suojeltu alue aralle sopivaa elinympäristöä. Lisäksi Iberassa on asiantuntijoita, joilla on kokemusta monien muiden lajien luontoon palauttamisesta. Alueen kasvava ekoturismi ja sitä kautta myös paikalliset asukkaat hyötyvät näyttävän lajin palautumisesta alueelle.

4. Kymmenien tuhansien vapaaehtoisten lintuharrastajien keräämä aineisto on auttanut selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutusta lintuihin. KööpenUrpiainen on yksi haminan yliopiston johtaniistä pohjoisen lamassa tutkimuksessa käyjeista, joihin ilmastettiin erittäin suurta aitonmuutos vaikuttaa neistoa, joka on kerätty 18 negatiivisesti. eri maasta. Tutkimus on julkaistu Global Change Biology –tiedelehdessä. Tutkimuksen mukaan erityisesti kylmille alueille sopeutuneet lajit ovat ilmaston muuttuessa häviäjiä. Lämpenevät talvet hyödyttävät paikkalintuja ja aikaistuvat keväät lyhyen matkan muuttajia. Positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan ulotu kylmiin olosuhteisiin sopeutuneihin lajeihin, ku-

johdolla ovat kirjoittaneet komissiolle kirjeen, jossa vaaditaan direktiivien pitämistä nykyisellään. Mukana kirjeessä ovat Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Puola, Slovenia, Romania, Kroatia ja Luxemburg. Näiden maiden väestö kattaa yhteensä noin kaksi kolmasosaa EU:n väestöstä, joten kannanotolla on todellista painoarvoa. EU:n presidentti Jean-Claude Junckerin lausunnon

#NatureAlert

mukaan direktiivit pyritään avaamaan, jotta ne voidaan yhtenäistää ja muokata ”talousystävällisemmiksi”. Luonto- ja lintudirektiivi ovat esimerkkejä maailman tehokkaimmista luonnonsuojelulaeista, ja niiden avaaminen olisi todellinen uhka Euroopan luonnolle.

H. Povedano

Vihersiipiarat.

Jullie Larguier

Nuori tahitinmonarkki.

Vapautetut papukaijat ovat peräisin useista eri eläintarhoista, ja ne ovat ensin viettäneet viikkoja tarhaoloissa, jossa ne ovat sopeutuneet paikalliseen ilmastoon ja ravintoon. Linnut on varustettu radiolähettimillä, jotta niiden liikkeitä ja sopeutumista voidaan seurata vapauttamisen jälkeen. Argentiinan BirdLife-järjestö on tukenut hanketta alusta asti. Laajassa yhteistyöhankkeessa on mukana niin tutkijoita, järjestöjä, useita eläintarhoja kuin lukuisia vapaaehtoisiakin.

ten vaikka paikkalintu varpuseen tai lyhyen matkan muuttajiin niittykirviseen ja urpiaiseen. Nämä lajit ovatkin koko ajan harvinaistuneet. Muuttuva ilmasto ei jätä tilaa kylmien alueiden lajeille. ”Jos haluamme ymmärtää miltä tulevaisuuden lintuyhteisö näyttää, tulee meidän ymmärtää miten olosuhteet lajien pesimäaikana muuttuvat”, kertoo tutkija Peter Søgaard Jørgensen. Vapaaehtoisten lintuharrastajien työpanos mahdollisti laajan työn toteuttamisen. Tutkimuksessa käytettiin yli 50 000 harrastajan ympäri Eurooppaa vuosina 1990–2008 keräämää aineistoa. Tutkimus osoittaakin erinomaisesti, kuinka arvokasta kansalaistiede voi olla.

1. 4.

3. Tahitinmonarkin väheneminen on hidastunut Polynesian BirdLife-järjestön toimien ansiosta. Ensimmäisen kerran vuosiin populaation koko on saavuttanut 50 yksilön rajan. Viime kesänä 17 lisääntynyttä paria tuotti 12 poikasta. Laji on niin lähellä sukupuuttoa, että tällaiset pienetkin edistysaskelet ovat todella merkittäviä. Tahitinmonarkkia uhkaavat erityisesti vieraslajit kuten rotta, punaperäbulbuli ja pihamaina, jotka ryöstävät sen pesiä. Bulbuli ja maina kilpailevat monarkin kanssa myös ruuasta ja elinympäristöistä. Lisäksi alueelle 1930-luvulla istutetut Miconia calvescens -kasvit ovat syrjäyttäneet tiheät metsät tahitinmonarkin elinalueilla. Myös muut tulokaskasvit, kuten tulppaanitrumpettipuut (Spathodea campanulata) valtaavat alueen metsiä. Paikallisten asukkaiden huoli tahitinmonarkista on kasvanut, ja heidän panoksensa lajin häviämisen estämiseksi onkin ollut mer3. kittävä. Paikalliset ovat muun muassa avustaneet rottien poistossa. Sadat vapaaehtoiset ja kymmenet maanomistajat ovat osallistuneet haitallisten kasvien poistotalkoisiin. Vapaaehtoiset, maanomistajat ja paikalliset koululaiset ovat myös kasvattaneet satoja monarkille hyödyllisten kasvien taimia. Taistelu monarkin puolesta jatkuu. Suunnitelmissa on saada aikaan toinen populaatio jollekin toiselle saarelle, jossa on vähemmän haitallisia vieraslajeja, etenkin rottia. Haasteena on kuitenkin ollut sopivan saaren löytäminen.

Micha Fager

BirdLifen joululahjaklassikko:

Lahjapönttö – paras lahja linnuille ja lintujen ystäville!

Maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi todettuja allia (kuvassa) ja punasotkaa saa Suomessa edelleen metsästää.

Entistä useampi suomalainen lintulaji on

kansainvälisesti uhanalainen Tero Toivanen Linnut saavat kodin ja lahjan saaja kortin, jonka voi taitella vaikka ikkunalaudalle tai pöydälle koristeeksi.

Auta lintuja, tilaa lahjapönttö: ❆ tee tilaus osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto ❆ tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015

Lahjapönttö on hyväntekeväisyyslahja, jonka avulla BirdLife Suomi kerää varoja linnustonsuojelutyöhön ja linnunpönttöjen rakentamiseen. Kerätyillä varoilla BirdLifen lintuharrastajat rakentavat pönttöjä ja vievät ne metsään puolestasi. Pönttöä ei siis lähetetä tilaajalle eikä lahjan saajalle – vaan linnuille sinne, missä tarve on suurin.

Maailman uhanalaisten lintulajien luettelon uusimman päivityksen mukaan peräti kymmenen suomalaisen lintulajin tila on huonontunut niin, että ne luokitellaan nyt kansainvälisesti uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi. Suomessa pesivistä tai säännöllisesti tavattavista lajeista yhdeksän on nyt kansainvälisesti uhanalaisia ja 11 silmälläpidettäviä. Vesilintujen voimakas taantuma on noussut esiin jo aiemmissa kansallisissa ja Euroopan laajuisissa uhanalaisuusarvioissa. Punasotka ja mustakurkku-uikku on nyt todettu myös kansainvälisesti vaarantuneiksi ja haahka silmälläpidettäväksi. Vaarantuneet alli ja pilkkasiipi ovat listalla jo ennestään. Vesilintujen taantuman tärkeimmät syyt löytynevät elinympäristöjen huononemisesta. Kosteikoiden tilan maailmanlaajuinen heikkeneminen on johtanut puna-

sotkan ja mustakurkku-uikun vähenemiseen. Arktisten alueiden ja myös Itämeren talvehtimisalueiden muutokset uhkaavat allia ja pilkkasiipeä. Haahkan taantumisen syyt ovat osin hämärän peitossa. Suomi on merkittävä esiintymisalue monelle uhanalaisista lajeista. Vastuu lajien suojelusta voi kasvaa tulevaisuudessa, koska entistä suurempi osa esimerkiksi allin kannasta talvehtii talvien lämpenemisen myötä Suomenlahdella. Taantuvilla lajeilla kaiken lisäkuolleisuuden vähentäminen on tarpeen, ja niiden metsästys ei siksi ole kestävällä pohjalla. Punasotka, haahka ja alli ovat Suomessa edelleen metsästettäviä lajeja. Niiden metsästyksen rajoittaminen on nyt entistäkin tärkeämpää. Maailman uhanalaisten lajien luetteloa ylläpitää kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN. Lintujen uhanalaisuuden arvioinnista vastaa BirdLife Internationalin johtama asiantuntijatyöryhmä.

Suomessa säännöllisesti tavattavat kansainvälisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit.

Erittäin uhanalaiset: kultasirkku Vaarantuneet: kiljuhanhi, punasotka, alli, pilkkasiipi, allihaahka, mustakurkku-uikku, kiljukotka, turturikyyhky Silmälläpidettävät: haahka, arosuohaukka, meriharakka, töyhtöhyyppä, heinäkurppa, kuovi, punakuiri, mustapyrstökuiri, ruokki, niittykirvinen, punakylkirastas

Tiira-lehti

4 | 2015

Vuoden 2016 IBA-seurannat

10. vuosi starttaa!

Timo Metsänen IBA-alueiden linnustoseurantoja on Suomessa tehty aktiivisesti vuodesta 2007, jotta meillä olisi tietoa lintujen kannankehityksistä ja alueiden linnustoarvoista. Ajantasaista linnustotietoa tarvitaan esimerkiksi alueiden suojelun ja hoidon tueksi. Tuleva maastokausi 2016 on siis

juhlavuosi, seurantojen 10. vuosi. Tähän mennessä linjoja on laskettu tuhansia kilometrejä, kosteikkojen rantaviivaa satoja kilometrejä ja lepäilijöitä kymmeniätuhansia yksilöitä. Haastavimpia alueita seurannoille ovat olleet saaristo- ja selkävesikohteet, joista monelle kaivataan kiireesti laskijoita. IBA-laskennat ovat vakiinnuttaneet asemansa, ja monet harrastajat osallistuvat niihin jopa vuosittain! Monipuolisuutensa ja elämyksellisyytensä vuoksi uskon, että IBA-alueet kiinnostavat harrastajia edelleen.

Mitä seurannoissa tehdään?

Pohjois- ja Itä-Suomen laajoilla IBA-alueilla päälaskentamenetelmä on pesimä-

aikaan linjalaskenta. Siinä laskija kulkee tietyn, yleensä 4–6 kilometrin pituisen linjan ja laskee sen varrelta linnut. Pienemmillä ja selvärajaisilla IBA-alueilla kuten lintujärvillä päälaskentamenetelmä on kartoituslaskenta, jossa alue kierretään kattavasti lävitse, ja havaitut linnut merkitään laskentakartalle. Kartoituskierroksia samalla alueella on yleensä useita, jotta laskenta kattaa eri aikaan saapuvat lajit. Merialueilla ja suurilla järvillä linnut lasketaan kiertolaskennoin, joissa alue inventoidaan veneellä 1–2 kertaan kauden aikana. Hyville lintusaarille ja -luodoille noustaan tarvittaessa laskemaan pesät. Lepäilijälaskentoja tehdään kerääntymäalueilla keväällä noin viikon välein

jäiden lähdöstä touko–kesäkuun vaihteeseen ja syyspuolella vastaavasti noin 10 vuorokauden välein elokuulta lokakuulle, joskus myöhempäänkin.

Merenkurkku Merenkurkun saaristo: pesimälinnusto ja levähtäjät

Porvoon seutu Porvoonjoen suistoalue: pesimälinnusto ja levähtäjät

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.birdlife.fi/suojelu/paikat/iba/iba-ajankohtaista. shtml Tero Toivanen tero.toivanen@birdlife.fi puh. 09 4135 3300

Mikäli tältä listalta löytyy alue, jolla retkeilet, tai jolla haluaisit osallistua laskentoihin, ole yhteydessä!

Etelä-Karjala Siikalahti–Sammallampi: pesimälinnusto ja levähtäjät

Etelä-Savo Linnansaari: pesimälinnusto Pihlajavesi: pesimälinnusto

Kainuu Juortanansalo: pesimälinnusto

Keski-Pohjanmaa Rahjan saaristo: pesimälinnusto Kokkolan–Kälviän saaristo: pesimälinnusto Uudenkaarlepyyn saaristo: pesimälinnusto

Kuusamo Kitka: pesimälinnusto

Kymenlaakso Itäisen Suomenlahden saaristo: pesimälinnusto Lappi Lätäsenon–Jietajoen suot: pesimälinnusto (jatkuu) Saariselän–Koilliskairan alue: pesimälinnusto (jatkuu) Riisitunturi: pesimälinnusto

Lounais-Häme Torronsuo–Talpiajärvi: pesimälinnusto ja levähtäjät (jatkuu)

Laskennoissa on eduksi, jos tuntee riittävän hyvin kyseisen alueen linnut ja etenkin niiden laulu-, kutsu- ja varoitusäänet. Laskijan on myös kyettävä liikkumaan ja suunnistamaan erilaisissa maastoissa. Joillakin alueilla myös yövytään paikan päällä. Aikaisemmasta laskentakokemuksesta on hyötyä, mutta se ei ole pakollista. Useimmiten on mahdollista liittyä kokeneempaan laskijaporukkaan, jolloin tekemällä oppii ja vähemmälläkin lajintuntemuksella pärjää aluksi. Pidempien laskentareissujen kuluja korvataan puolikkain päivärahoin ja kilometrikorvauksin. Laskentoja koordinoi BirdLife Suomen toimisto, josta saa lisätietoa laskentakohteista, ja jonne voi ilmoittautua.

Pirkanmaa Kangasalan lintujärvet: levähtäjät Pohjois-Karjala Pitkäranta: pesimälinnusto Päätyeenlahti: pesimälinnusto ja levähtäjät

Pohjois-Pohjanmaa Oulun seudun kerääntymisalue: pesimälinnusto ja levähtäjät Haapaveden lintujärvet: pesimälinnusto ja levähtäjät Ahmasjärvi: pesimälinnusto ja levähtäjät Pohjois-Savo Outokummun–Kaavin seudun oligotrofiset järvet: pesimälinnusto (jatkuu) Talaskangas: pesimälinnusto (jatkuu) Keski-Kallavesi ja Kuhanen: pesimälinnusto

Satakunta Köyliönjärvi–Pyhäjärvi: pesimälinnusto ja levähtäjät Puurijärven kosteikkoalue: pesimälinnusto ja levähtäjät

Suupohja Kristiinankaupungin eteläinen saaristo: levähtäjät

Uusimaa Laajalahti–Vanhankaupunginlaht-Viikki: pesimälinnusto ja levähtäjät (Laajalahti 2016 ja VKL 2017) Varsinais-Suomi Ruissalo: pesimälinnusto

Åland - Ahvenanmaa Lågskär–Nyhamn: pesimälinnusto ja levähtäjät sekä talvehtijat / häckfåglar samt rastande och övervintrande fåglar

Pekka Komi

1. Mikä on tämä virtaavan veden äärellä viihtyvä palleroinen varpuslintu?

6. Kuinka monta lintua on Ferdinand von Wrightin maalauksessa Taistelevat metsot?

4. Millä tavalla kulo- ja laulurastaan vatsapuolen täplät eroavat toisistaan muodoltaan?

9. Montako munaa lintunaaras munii kerrallaan?

2. Keitä ovat Lahja ja Rurik?

3. Mihin harmaahaikara tyypillisesti tekee risupesänsä?

kiperää linnuista!

5. Tänä vuonna Suomessa todettiin kymmenen tunturipöllön pesintää tai pesinnän yritystä. Milloin meillä pesi edellisen kerran tunturipöllöjä?

7. Missä punavarpunen talvehtii?

8. Missä kolmessa maassa Välimeren alueella tapetaan eniten lintuja laittomasti?

10. Kuinka monta maakotkan ja merikotkan pesintää onnistui tänä vuonna? Oikeat vastaukset löydät sivulta 31.

10 Maria Tirkkonen

Satelliittikuikka Lahja pesimäjärvellään. Tällä kertaa lintu on lyöttäytynyt järvellä säännöllisesti vierailevien pesimättömien kuikkien parveen.

Satelliittikuikat matkasivat Itä-Eurooppaan Tero Toivanen Suomalaisten kuikkien muuttoreittejä ja talvehtimisalueita ei tunneta. BirdLifen kuikkatyöryhmä päätti tarttua haasteeseen ja aloittaa kuikkien satelliittiseu-

rannan. Sukeltaville vesilinnuille ei ole Suomessa aikaisemmin lähettimiä asennettu, ja satelliittikuikat ovat ensimmäiset lajinsa edustajat koko maailmassa. Elokuun lopussa satelliittilähettimen saivat Kangasniemellä onnistuneesti pe-

BirdLife- matkat Lähde BirdLife-lintumatkalle lintuasiantuntija Jyrki Normajan johdolla. Alkuvuoden 2016 matkakohteina Norja ja Puola.

Pohjois-Norja Pohjois-Norja

kiljuhanhia ja jaarktinen arktinenmerilintumuutto merilintumuutto kiljuhanhia

Slettnes -- Porsangerinvuono Porsangerinvuono--Kaamanen Kaamanen Slettnes Euroopan mantereen pohjoisimmassa pisteessä sijaitseEuroopan mantereen pohjoisimmassa pisteessä sijaitseSlettnesinkorkeus korkeusmerenpinnasta merenpinnastaononlintujen lintujenhavainhavainvan Slettnesin nointia ajatellen ajatellenoivallinen. oivallinen.Täällä Täällätarkkailemme tarkkailemmeBarentBarentnointia sinmerellepesimään pesimäänmuuttavia muuttaviaarktisia arktisialintuja. lintuja.Erityisesti Erityisesti sinmerelle jääkuikkien jääkuikkien jaja leveäpyrstökihujen leveäpyrstökihujenmuutosta muutostaSlettnes Slettnesonon maailmankuulu. maailmankuulu. Niemen Niemen kärjen kärjenlähietäisyydeltä lähietäisyydeltäohittaohittavat linnut linnut tarjoavat tarjoavatmainioita mainioitakuvausmahdollisuuksia. kuvausmahdollisuuksia. Matkapäivät matkanhinta hinta1.340 1.340e e Matkapäivät10.-16.5.2016, 10.-16.5.2016,matkan

Koillis-Puola Koillis-Puola

aarniometsän aarniometsänjajakosteikkojen kosteikkojenlumoa lumoa

Bialowieza Bialowieza--Biebrza Biebrza Puolan Puolan syrjäisessä syrjäisessä koillisosassa koillisosassaononkaksi kaksiainutlaatuista ainutlaatuista kansallispuistoa, kansallispuistoa, jotka jotka tarjoavat tarjoavatlintulintu-jajaluontoharrasluontoharrastajille tajille paljon paljon mielenkiintoista mielenkiintoista nähtävää. nähtävää. Bialowiezan Bialowiezan vanha eräänvanha aarniometsä aarniometsä on onmonille tikkojenlintuharrastajille ja mm. sepelsieppojen lainen pyhiinvaelluskohde. Toisenlaiseen ekosysteemiin valtakuntaa. Toisenlaiseen elinympäristöön tutustumme tutustumme jonka labyrinttimaiset kosteikot Biebrzassa, Biebrzassa, jonka labyrinttimaisissa kosteikoissa laulaja suot ylläpitävät moninaista linnustoa, johon kuuluu vat sarakerttuset ja ruokosirkkalinnut; alueen yllä saaniin vesilintuja, kahlaajia kuin petolintujakin. listavat valkosiipitiirat ja pikkukiljukotkat. Matkapäivät 21.-28.5.2016, matkan hinta 1.790 e Matkapäivät 21.-28.5.2016, matkan hinta 1.790 e

BirdLife-matkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa BirdLife-matkatmuodostavat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman linnut ja lintupaikat. matkaohjelman ovat muodostavat ja lintupaikat. Matkakohteina BirdLifen linnut valitsemat mielenMatkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset luontokohteet ja oppaina toimivat alueen kiintoisetasiantuntijat. luontokohteet ja oppaina toimivatosallisalueen parhaat Matkan hinta sisältää parhaat asiantuntijat. tujakohtaisen linnustonsuojelutukimaksun. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Olympia Kaukomatkatoimisto, Yrjönkatu 9, 00120 Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaukomatkatoimisto, Yrjönkatu 9, 00120 Helsinki p. (09) 696 2770Olympia • olympia@olympia.fi • www.olympia.fi p. (09) 696 2770 • olympia@olympia.fi • www.olympia.fi

sinyt aikuinen kuikka ”Lahja” ja Mikkelissä syntynyt nuori lintu ”Rurik”. Lähettimien asennus sujui ongelmitta, ja seuraavien päivien seuranta paljasti myös, ettei lähetin haitannut kuikkia: linnut voivat hyvin ja käyttäytyivät kuten kuikan kuuluukin.

Ennen muuttoa tankataan huolella, matkalla ei viivytellä

Lahja vieraili jo alkusyksystä säännöllisesti kaukana pienestä pesimäjärvestään ja asettui syys–lokakuun vaihteessa pysyvästi Hartolan Jääsjärvelle kalastelemaan. Rurik viipyi syntymäpaikallaan aina lokakuun alkuun, jolloin päätti koukata Leivonmäen kautta Pälkäneen Kukkialle. Näille tunnetuille kalavesille nuorukainen asettuikin liki kuukaudeksi. Kuikkien arveltiin lähtevän muutolle lokakuun alussa. Satelliittilinnuilla ei kuitenkaan ollut lämpimänä syksynä kiirettä, mutta muuttoajan vihdoin koitettua ne eivät viivytelleet. Lahja nousi siivilleen 24.10. suunnaten ensin Riianlahdelle. Lyhyen välitankkauksen jälkeen olikin vuorossa pidempi siirtymä suoraan Mustallemerelle. Siellä lintu näytti pienen alkuhapuilun jälkeen asettuvan Krimin niemimaan lounaispuolelle alueelle, missä meri syvenee jyrkästi – tällaiset paikat ovat todennäköisesti kumpuamisilmiön takia hyvin ravinteikkaita ja siksi tuottoisia kalastusalueita. Rurik kuhnaili Kukkialla loka-marraskuun vaihteeseen ajoittaisista yöpakkasista huolimatta. Muuttomatkan alku sujahti Lahjan tapaan turhia hidastelematta: pikaisten Kuohijärven ja Viron pohjoisrannikon välipysähdysten jälkeen Rurik olikin jo Ukrainassa Kiovan tekoaltaalla! Tälle lähes sadan kilometrin mittaiselle Dnepr-joesta padotulle järvelle lintu kuitenkin asettui lähes kolmek-

si viikoksi. Matka jatkui jokia seuraillen etelään vasta marraskuun lopulla, ja viimeisimmät tiedot kertovat Rurikin ehättäneen jo aivan Mustameren tuntumaan.

Uutta tietoa luvassa

Satelliittikuikat ovat jo nyt kertoneet paljon uutta kuikkien muuttokäyttäytymisestä. Toivottavasti linnut pysyvät terveenä ja lähettimet toimintakunnossa – kuikkien paluureitti ja talven aikaiset liikkeet ovat yhä hämärän peitossa kuten myös se, mitä nuoret kuikat ylipäänsä tekevät ensimmäisenä elinvuonnaan. Kuikan pesimäaikaisesta liikkumisestakaan ei paljon tiedetä, joten jännitettävää riittää vielä ensi kesäksikin. Lahjan ja Rurikin matkaa voi seurata BirdLife Suomen verkkosivuilla (http:// www.birdlife.fi/suojelu/lajit/gavia/satelliittikuikat.shtml) ja kuikilla on myös omat Facebook-sivut (https://www. facebook.com/satelliittikuikat).

Lahjan (siniset ympyrät) ja Rurikin (punaiset neliöt) liikkeet loka–marraskuussa 2015.

Tiira-lehti

4 | 2015

Petri Pietiläinen

Tammikuussa lasketaan

vesilintuja

Teemu Lehtiniemi Monet Euroopassa talvehtivat vesilinnut pesivät harvakseltaan laajoilla alueilla, joilla ei ole juurikaan harrastajia. Talvella useiden lajien populaatiot keskittyvät läntiseen Eurooppaan. Lajien kannanseuranta ja esimerkiksi maailmanlaajuinen arvio uhanalaisuudesta perustuu pääosin talviaikaisiin laskentoihin. Euroopan laajuiset talvehtivien vesilintujen laskennat toteutetaan muutaman vuoden välein. Suomen rooli on tammikuisissa laskennoissa jäänyt vähäiseksi, koska meillä talvehtivien vesilintujen määrät olivat ennen pieniä. Näin ei kuitenkaan enää ole. Määrät ovat kasvaneet huomattavasti, ja Suomen laskentapanos on tullut aiempaa tärkeämmäksi. Lintuharrastajia pyydetään suuntaamaan tammikuun alkupuoliskolla (1.– 18.1.) retkeilyä niille alueille, joilla tavataan talviaikaan vesilintuja, ja kirjaa-

maan tiedot havainnoista ja retkistä Tiiraan (www.tiira.fi). Tavoitteena on kattaa mahdollisimman hyvin vesilinnuille tärkeät alueet. Suomen tärkeimmät vesilintujen talvialueet sijaitsevat rannikolla: Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Satakunnassa. Jotta näiden tärkeimpien alueiden linnustosta saadaan mahdollisimman hyvä kuva, toivotaan, että lintuharrastajat myös muualta Suomesta lähtevät mukaan urakkaan esimerkiksi tekemällä viikonloppuretkiä rannikolle. Sisämaan harrastajille tammikuinen rantaretkeily merellä antaa mukavaa vaihtelua. Hyväonnisen laskijan voi yllättää vaikka jääkuikka tai jokin muu harvinaisuus. Tiirasta voi tuoreeltaan hakujen avulla selvitellä, miltä alueilta ei ole havaintoja, ja suunnata omaa retkeilyään niille alueille. Erityisen huonosti tunnetaan Ahvenanmaan koillis- ja itäosien talvinen vesilinnusto. Sinne suun-

Suomessa talvehtivien vesilintujen määrä on kasvanut voimakkaasti. Siksi myös Suomen panos talvehtivien vesilintujen laskennassa on entistä tärkeämpi.

taava harrastaja voi kokea itsensä nykypäivän löytöretkeilijäksi: ”voit mennä rohkeasti sinne, minne kukaan ei ole vielä mennyt”. Osana laskentoja Suomen ympäristökeskus tekee tammikuussa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ulkomerialueilla vesilintulaskennan lentokoneella. Lentolaskenta ei kata rantaja saaristoalueita. Niiltä tiedonkeruu jää lintuharrastajien vastuulle, oikeudeksi ja velvollisuudeksi – koska haluamme tietää Suomessa talvehtivien vesilintujen

lukumäärät nykyistä paremmin. Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa toteuttamien talvilintulaskentojen aineisto on mukana kokonaisarviossa. Tieto on tärkeää myös lintujen suojelulle. Vesilintujen talvisten kerääntymäalueiden suojelutilanne on heikko. Vaikka talvehtivien vesilintujen määrät ovat kasvaneet, ei suojelualueverkostoa ole kasvatettu. Natura-verkostoamme on syytä kasvattaa tärkeimmillä vesilintujen talvehtimisalueilla.

Vesilintuhavainnot Tiiraan Talvisia (1.–18.1.) vesilintuja koskevat havainnot pyydetään kirjattavan tuoreeltaan Tiira-lintutietopalveluun. Kuhunkin havaintoon on tärkeää kirjata tarkasti havainnointipaikka (havainnoijan paikka) ja linnun paikka. Vesialueilla linnut voivat näkyä jopa yli kymmenen kilometrin etäisyydeltä, minkä vuoksi havainnoijan paikka ei kerro juuri mitään linnuille tärkeän pai-

kan sijainnista. Jos paikalta havaitaan kaksi tai useampi toisistaan kaukana sijaitseva parvi, ne tulee ilmoittaa omina havaintoinaan. Laskentahavaintojen lisätietokenttään kirjataan lyhenne ”VLL”, joka kertoo siitä, että kyseiseltä paikalta on laskettu ja kirjattu Tiiraan KAIKKI vesilintuLAJIT ja YKSILÖT. Myös nollatulosten ilmoittaminen on tärkeää: niillä paikoilla, joilta on tehty

laskenta, mutta joilla ei ole havaittu yhtään vesilintua, ilmoitetaan Tiiraan havainto havainnoijan paikan mukaan, lajiksi valitaan ”vesilintu”, lukumääräksi nolla (0) ja lisätietokenttään kirjataan edellä mainittu VLL. Vaikka kyse on ensisijaisesti vesilintulaskennoista, kannattaa Tiiraan kirjata myös muu havaittu lajisto mahdollisimman tarkasti.

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Omien havaintojen muokkaaminen Päivitä, tarkenna, lisää...

toa voi käydä päivittämässä loppupäivämäärän osalta aina kun on havainnut yksilön jälleen. Havaintolomakkeella voi muokkaustilassa myös esimerkiksi lisätä tai tarkentaa linnun paikkaa, asettaa oman (=havainnoijan) tai linnun tarkkuuden tai liittää havaintoon kuvan. Lopuksi tulee muistaa painaa Päivitä-painiketta, jotta muutokset tallentuvat.

Havaintoaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla havainnon viereisestä kynäkuvakkeesta, jolloin alkuperäinen havaintolomake aukeaa. Esimerkiksi talviruokinnalla päivittäin vierailevaa samaa lintuyksilöä ei tarvitse syöttää aina uudelleen, vaan havain-

Mobiiliapplikaatioilla (TiiraNomadi ja Xema) Tiiraan tallennettuja havaintoja voi myös muokata jälkikäteen, kun havainnot ovat tallentuneet omalle tilille. Lisäksi monet yhdistykset ovat tallentaneet tai saattavat tallen-

Timo Metsänen

Rekisteröityneet Tiiran käyttäjät voivat hakea omia havaintojaan Tiiran hauissa (perushaku ja laaja haku). Hakulomakkeelta ruksitaan kohta ”Omat ilmoitukset”, ja haku rajataan muuten normaalisti halutuilla asetuksilla, esimerkiksi päivämäärävälillä.

Historian korjausta

taa Tiiraan vanhoja lintuhavaintoja. Vanhojen aineistojen tallentamisessa tai siirtämisessä Tiiraan on monia vaiheita, joissa voi tapahtua virhei-

tä, ja havaintoihin voi jäädä puutteita. Nämä kannattaa omalta osaltaan tarkistaa ja korjata, vaikkapa tulevina pitkinä talvi-iltoina.

PIHA 30.–31.1.2016 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä – ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo yli kymmenen vuoden ajan kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Osallistu sinäkin! Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

: abongaukseen ih P t tu is ll sa o Näin malla in ajan lintuja o sn Tarkkaile tunn a sopivassa paika ss u u m i ta la al ih kotip 31.1.2016 sa la 30.1. tai su . tsemasi lintulajit n Tunnista havai n lako yksilöä kutaki n Laske monta n äkyvissä samaa n n ää ill m im n e jia on aikaan. lBirdLife Suome si to n ai av h a it n Ilmo ella: verkkolomakke . 2 5. än tä is e im le vi aus.fi www.pihabong stioittaa myös po ilm i vo t o n n ai av nH tu 29 Suomi, Annanka fe Li d ir B a: ill rt lee ko . Postikorttiin tu ki in ls e H 0 10 0 A 16, 0 ainnnoitsijan ja hav ai av h s yö m ä it merk ajanet, havainnointi te it so o n ka ai p to rä. noitsijoiden mää kohta ja havain

www.pihabongaus.fi Kuvat: Petri Kuhno

Pihabongaus on järjestetty Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Se on Suomen suurin lintutapahtuma: vuonna 2015 siihen osallistui 23 000 ihmistä 15 000 pihalla.

Tiira-lehti

4 | 2015 Jan Södersved

Katso kiikari- ja kaukoputkiesittelyajat ja -paikat osoitteesta

www.fotofennica.fi

KIIKARIT JA KAUKOPUTKET

UUSI FF-staijauskeppi

EuroBirdwatch

saa ihmiset liikkeelle

Jan Södersved

puujalustat

Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan osallistui taas yli 32 000 ihmistä. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.–4.10. muuttolintuja tarkkailtiin 41:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa, ja viikonlopun aikana järjestettiin yli tuhat retkeä, rengastusnäytöstä, työpajaa tai muuta tapahtumaa. EuroBirdwatch-tapahtumassa havaittiin tänä vuonna lähes viisi miljoonaa lintuyksilöä. Eniten lintuja, yli 1,5 miljoonaa yksilöä, kirjattiin Suomessa. Runsaasti lintuja laskettiin myös Ruotsissa, Liettuassa ja Unkarissa. Suuressa osassa Länsi-Eurooppaa vallitsi kesäinen sää, ja muuttolintuja nähtiin tavanomaista vähemmän. Euroopan laajuisesti tapahtumassa havaittiin eniten kottaraisia, nokikanoja ja peippoja. Suomessa ilmoitettiin eniten havaintoja valkoposkihanhista. Kouvolan Teutjärvellä arvioitiin olevan 50 000 ja Lappeenrannassa Joutsenon Konnunsuolla 40 000 valkoposkihanhea. Seuraavaksi runsaimmat lajit meillä olivat peippo ja sepelkyyhky. Vaelluslinnuista Suomessa nähtiin runsaasti kuusi-, sini- ja talitiaisia. Myös vaeltavia valkoselkätikkoja nähtiin monessa paikassa maan keski- ja eteläosissa. Viikonlopun harvinaisuuksia olivat muun muassa suula, arotasku, taigakirvinen ja ruskouunilintu. Kaikkiaan

kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon! havaittiin yli 200 lintulajia. Myös muualla nähtiin harvinaisia ja uhanalaisia lintuja. Ilahduttavin havainto kantautui Uzbekistanista, jossa havaittiin 2 200 arohyyppää. Laji on luokiteltu maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaiseksi. EuroBirdwatch-tapahtuma ei ole vain lintujen havainnointia ja laskemista. Sen on tarkoitus myös edistää linnustonsuojelua ja lintuharrastusta. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. BirdLifen tuoreen selvityksen mukaan Välimeren maissa pyydetään laittomasti joka vuosi 25 miljoonaa muuttolintua. BirdLifen tavoitteena on turvata linnuille tärkeiden elinympäristöjen säilyminen pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdyspaikoilla ja talvehtimisalueilla. EuroBirdwatch järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 1993. Vuosien varrella tapahtumaan on osallistunut jo yli 1,1 miljoonaa ihmistä.

Edustamamme tuotemerkit: Hawke, Opticron, Berlebach, Mulepack, Sirui, Nikon, Meopta, Gitzo, Swarovski, Velbon, Kowa, Zeiss, Vanguard, Manfrotto, Steiner,Lowepro,Kamakura ja Pentax.

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti)

Puh. (09) 6859 0800

tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi

Käpytikka

Valkoselkätikka

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Lajipari

Kiperä kirjotikkapari Käpytikan ja valkoselkätikan keskeisimmät erot Pauli-Pekka Österberg Kupeet (kyljet)

Siipien yläpuoli Yläperä/selkä Päälaki

Käpytikka (Dendrocopos major)

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos)

Puhtaan valkoiset

Selkeää viirutusta

Valkoiset pitkittäislaikut hartioilla

Leveät poikittaisraidat, ei hartialaikkuja

Mustanpuhuva

Valkoinen yläperä ja takaselkä

Musta, koiraalla takana punainen laikku, nuoren päälaki punainen loppukesään asti Koiraalla koko päälaki helakanpunainen

Pään sivun musta juova Yhdistyy mustaan takaraivoon Levinneisyys Ääni

Muuta tietoa

Ei yhdisty takaraivoon, väliin jää valkoinen alue

Pesii yleisesti koko Suomessa Voimakas ”kjik” tai ”kjyk”

Vuoden 2015 syksyllä koettiin historian voimakkain valkoselkätikkojen vaellus.

Skaftung Yllätä Nature järjestää linystäväsi – Anna lahjaksi tukursseja BirdLife Suomen kanssa lintukurssi tai -matka erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta. Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä. Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin. Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla. Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Erittäin uhanalainen, arvioitu parimäärä 200 Käpytikkaa pehmeämpi ”bjyt”

Lintukurssit ja -matkat 2016

Kevätmuutto, 14.-17.4.2016, Kristiinankaupunki

Portugali, 14.-21.2.2016

Wappukurssi, 28.4-1.5.2016, Utö

Tanska, 7.-13.3.2016

Viron kevätlinnut, 2.-5.5.2016

Espanjan kevät – Navarran alue, 3.-10.4.2016

Lintukurssi harrastusta aloitteleville, 6.-8.5.2016, Kristiinankaupunki

Kroatia, 23.-29.5.2016

Pohjanlahden arktika, 12.-15.5.2016, Kristiinank. Lapin linnut ja Varanki, 19.-26.6.2016 Kahlaajakurssi, 22.-24.7.2016, Kristiinankaupunki Utö, 15.-18.9.2016 Viron syksy, 19.-23.9.2016 Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 6.-9.10.2016, Kristiinankaupunki

Etelä-Espanjan syksy, 17.-23.10.2016 Ulkomaanmatkojen aikataulut saattavat elää hieman. Jos matkat kiinnostavat, ota yhteyttä mahdollisimman aikaisin.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

4 | 2015 Jan Södersved

Kiikarin läpi Risto Rikala

Jalkojen matalan pintalämpötilan, höyhenpeitteen eristävyyden ja peitteisen jään huonon lämmönjohtokyvyn vuoksi terve joutsen ei jäädy kiinni.

Usein kysytyt kysymykset

Jäätyvätkö joutsenet kiinni jaloistaan? Kaisa Välimäki & Mari Pihlajaniemi

Sekä laulu- että kyhmyjoutsenten runsastuminen näkyy myös talvisessa maisemassa. Jäällä lepäilevät isokokoiset linnut herättävät huomiota, ja pelastuslaitos saakin talvisin runsaasti soittoja joutsenista, joiden epäillään jäätyneet kiinni jaloistaan. Mututuntumalla moni kokenut lintuharrastaja varmasti sanoisi, että linnut harvoin jäätyvät kiinni, mutta mikä on todellisuus ja pitääkö lintuja auttaa? Lähestyimme asiaa asiantuntijoiden ja todellisen aineiston avulla. ”Terve laulujoutsen ei jäädy jäähän kiinni”, kertoo Ari-Pekka Auvinen, tutkija ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen vapaaehtoisen loukkaantuneiden lintujen hoitoringin perustaja. ”Jos jää pettää joutsenen painosta, se rikotaan. Jos jää ei petä, sen päälle noustaan.” Koska vesilintujen jalkojen pintalämpötila on hyvin matala, eikä lumen tai kuuran peittämä jää johda lämpöä erityisen hyvin, sellaiset fysiikan ehdot, jotka saavat esimerkiksi märän kielen jäätymään metalliin kiinni, eivät täyty. Käytännön todistus jalkojen kiinnijäätymättömyydestä ovat tietysti tuhannet talvisin jään reunalla istuvat ja seisovat sorsalinnut. Joutsenen höyhenpeite eristää niin hyvin lämpöä, ettei siinäkään ole paljon mahdollisuutta jäätymiseen. ”Kylmällä ilmalla tai kevätmuuton jälkeen joutsenet huilaavat jäällä pää siiven alla maaten pitkiä aikoja. Sekä laulu- että kyhmyjoutsenen höyhenpuku on niin hyvä eriste, että linnut pysyvät lämpiminä eivätkä jäädy kiinni”, toteaa Olli Vuori Heinolan lintutarhalta.

Jarno Keränen Oulun–Koillismaan pelastuslaitokselta neuvoo, miten kannattaa toimia, jos epäilee jäällä olevan linnun tarvitsevan apua: –– ––

Jäälle ei saa itse lähteä, ellei ole varmistanut jään kestävyyttä!

Tilannetta kannattaa ensin tarkkailla. Onko tilanne akuutti ja vaatii välittömiä toimia? Näyttääkö lintu olevan loukkaantunut tai tuskissaan?

”Omat hoitojoutseneni ovat mm. makoilleet pitkiä aikoja 30 asteen pakkasessa jäällä ja lumella ilman mitään ilmeisiä ongelmia: ne siirtävät painon rintakehän päälle, vetävät jalat sisään ja laittavat nokan selkähöyhenten suojaan. Sairaat linnut ovat eri asia. Kerran irrotin siivestään jäähään kiinni jäätyneen sinisorsan, mutta sen ongelman alku ja juuri oli siipivamma, jonka vuoksi se ei saanut nostettua siipeään selän päälle”, kertoo puolestaan Auvinen. Olli Vuoren mukaan loukkaantuneena roikkuvasta siivestä jäätyminen on mahdollista, mutta tällöinkin joutsen vahvana lintuna saa usein riuhdottua siiven itse irti jäästä. Jalkojen matalan pintalämpötilan, höyhenpeitteen eristävyyden ja peitteisen jään huonon lämmönjohtokyvyn vuoksi terveen linnun ei pitäisi siis jäätyä kiinni. Mutta kuinka usein jäällä nähtävät linnut ovat sitten pulassa? Saimme käyttöömme koko Suomen pelastuslaitosten tiedot joutsenten pelastustehtävistä aikaväliltä 15.10.–31.12.2014. Kaikista hälytyksistä 28 tapausta oli sellaisia, joissa joutsen joko lähti itse liikkeelle ennen kuin pelastuslaitos ehti paikalle tai viimeistään pelastajien hätistämänä. Loput kolme tapausta käsittelivät joutsenia, jotka olivat poikasia, lentokyvyttömiä ja huonossa kunnossa. Näistä yksi oli raportin perusteella oikeasti jäätynyt kiinni jäähän, mutta raportti ei eritellyt tarkemmin miten kiinnijäätyminen oli tapahtunut. Jäällä loikoilevat joutsenet siis näiden havaintojen perusteella ovat melko harvoin pulassa. Hädänalaista eläintä pitää kuitenkin aina auttaa. Varmista siis onko lintu loukkaantunut, vai pääseekö se omin voimin liikkeelle.

––

Lintua voi koittaa hätistellä liikkeelle esimerkiksi huutamalla ja heiluttamalla käsiä. Useimmiten lintu lähtee itse liikkeelle, ellei ole loukkaantunut Jos lintu vaikuttaa olevan loukkaantunut, sitä on autettava. Apua voi kysyä alueellisilta lintuyhdistyksiltä, eläinhoitoloilta tai tarvittaessa yleisestä hätänumerosta 112.

Kirjoittaja laskennassa 31.12.2006. Tämä oli reitin 44. laskentakerta.

Eräänlaista lintuharrastusta Ahti O. Saarinen

Olen syntynyt Hollolan Vesalassa vuonna 1948. Muistikuvieni mukaan olen aloittanut lintuharrastuksen vähitellen vuosien 1956–58 välillä Hollolan Vesalassa Vainion peltojen tienoilla. Oppikoulun alkuvuosina vuodesta 1959 lähtien Lahden lyseossa lajien ja äänien tuntemukseni syveni huimaa vauhtia osin samanhenkisten luokkakaverieni ansiosta. Biologian opettajamme fil. tri. Valto A. Peiponen antoi meille ensimmäiset talvilintulaskentalomakkeet. Suunnittelin reitin kotikylälleni kiertämään ikiaikaisia Vesalan Vainionpeltoja ja sitä ympäröiviä maastoja. Reitin pituus on GPS:llä mitattuna 13,1 km. Talvella 1963/64 suoritimme talvilintureittimme (reitin no 251) talvi- eli joululaskennan ensimmäistä kertaa luokkakaverieni lahtelaisten Risto Rikalan ja Esko Sullströmin kanssa. Mukana oli myöskin kaverini Kari Makkonen Vesalasta. Olimme silloin 15-vuotiaita. Satunnaisten turistien varistessa vuosien varrella pois laskennan ydinporukaksi vakiintui Risto, minä, Riston veli Juhani ja Rauno Laaksonen Lahdesta. Laskenta on suoritettu joka talvi. Reitin linjauksen suurimmat muutokset oli pakko tehdä 1960-luvun lopun erittäin runsaslumisten talvien vuoksi. Sen jälkeen on jouduttu tekemään varsin pieniä muutoksia 1970- ja 1980-luvuilla omakoti- ja kerrostaloalueiden rakentamisen vuoksi. 45. laskentakertana 2007/08 oli mukana ensimmäistä kertaa Timo Metsänen, joka on vastannut laskennasta 46. laskentakerrasta alkaen. Uusia laskijoita on peräänkuulutettu. Talvella 2015/16 tulee lasketuksi 53. kerta. Kaikki laskennat on raportoitu Eläinmuseolle, ja paperisella lomakkeella lähetettyjen tietojen tallennukset on tarkistettu. Laskennoistamme on julkaistu useita lehtikirjoituksia, kirjoitus Hollolan Kotiseutukirjassa 25 laskentavuoden jälkeen ja kaksi kirjaa: 45. talven ja 50. talven jälkeen. Seuraava tärkeä etappi meidän reittimme talvilintulaskennoista voisi olla vaikka ”Vesalan talvilintuja 75 vuotta, Juhlakirja” (2037/38). Toivotaan, että se aikanaan julkaistaan... Emmepä olisi silloin nuorina poikina 1960-luvulla uskoneet, että laskennat jatkuvat näinkin kauan ja edelleen. Laskentojen kokemukset ovat olleet aivan ikimuistoisia. Riston kirjoittamat, noin sivun pituiset verbaaliset kuvaukset laskennoista ovat hienoa ajankuvausta. Laskennoissa otetut valokuvat kertovat paljon maisemista, joissa reitti kulkee, ja myöskin reitin ympäristön muutoksista. Bongaria ei meidän ydinporukasta ole kenestäkään tullut, mutta olemme puuhastelleet mm. tällaista lintujen parissa. Talvilintuterveisin Hollolasta!

Kolumni

Vahvan BirdLifen aika Lauri Hänninen

Aki Arkiomaa Kansainvälinen BirdLife on monilla tunnusluvuilla maailman suurin ympäristöjärjestö. Se toimii 120 maassa, sillä on 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa ja sen jäsenjärjestöissä on 7800 työntekijää. Suurimmalla jäsenellä Iso-Britannian BirdLifellä on miljoona jäsentä ja 2200 työntekijää. Yli sadan työntekijän jäsenjärjestöjä on maailmalla useita. Viime helmikuussa aloittanut kansainvälinen pääjohtaja Patricia Zurita haluaa vahvistaa Birdlife-yhteisöä. Toimintaa on priorisoitu, jotta tärkeimpiin hankkeisiin voidaan panostaa riittävästi. Tänä vuonna on kansainvälisesti keskitytty vain viiteen asiaan: lintuja luontodirektiivit Euroopassa, vieraslajikampanja Tyynenmeren alueella, laiton pikkulintumetsästys Välimeren alueella, korppikotkien suojelukampanja ja Pariisin ilmastokokous. Monet näistä vaikuttavat suoraan lintujen hyvinvointiin ja luonnon säilymiseen Suomessa.

Kuluneena vuonna kansainvälinen BirdLife on saanut avattua uusia rahoittajakanavia, ja varainhankinnassa tehdään tiiviimmin työtä kansallisten jäsenjärjestöjen kanssa. Tavoite on saada varainhankintakakkua ja samalla uskottavuutta kasvatettua. Samaan tähtää jatkossa paremmin toiminnastaan tiedottava BirdLife, ja viestintään on satsattu moninkertaisesti aiempaan verrattuna. Ensi vuonna tavoitteena on keskittyä suuriin metsiensuojeluhankkeisiin. Metsiensuojelukampanjalla on jo aiemmin saatu aikaan mittavia tuloksia muun muassa Harapan sademetsä (98 000 ha) Indonesiassa, Golan metsä (70 000 ha) Sierra Leonessa ja San Rafael (69 000 ha) Paraguayissa. BirdLife Suomen ytimen muodostavat jäsenjärjestöjemme aktiiviset jäsenet, ja nopeimmin kasvava ryhmä on tapahtumien, mm. suomalaisille jo tutuksi tulleen Pihabongauksen, kautta tulevat tukijat. Suomen BirdLife-yhteisö on perinteisesti ollut vahvin linnustotiedon

keräämisessä ja julkaisemisessa, suojeluvaikuttamisessa, valtakunnallisten tapahtumien järjestämisessä sekä ruohonjuuritason kansalaisjärjestötoiminnassa. Puutteena on vaatimattomampi budjetti verrattuna muihin vastaaviin järjestöihin ja pienet viestintäresurssit. Haluamme tehdä vaikuttavampia kampanjoita, ja tarvitsemme parempaa varainhankintaa niiden toteuttamiseen. Suomalainen luonto tarvitsee luontojärjestöjä nyt enemmän kuin koskaan. Ilmastomuutoksen ja sukupuuttoaallon aikaan saamat uhat ovat suuruusluokaltaan ennennäkemättömiä, ja päinvastoin kuin pitäisi, poliitikot vähentävät ympäristösuojelua. Näiden haasteiden edessä emme ole vielä tarpeeksi vahvoja. Tarvitsemme lisää vapaaehtoisia ja rahallista tukea. BirdLife on luonnonsuojelun edelläkävijä maailmassa. Tehdään siitä yhdessä entistä vahvempi.

VÄLITÄMME MYÖS LUONNOSTA

Elenia huolehtii sähkönjakelusta 415 000 asiakkaalle Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sähkön lisäksi välitämme myös luonnosta. Olemme asentaneet vuosien aikana pariin sataan kohteeseen lähes 2 000 lintupalloa, jotta joutsenet ja muut linnut säästyisivät törmäämästä sähköjohtoihin. Lisätietoja: www.elenia.fi

Tiira-lehti

4 | 2015 Jan Hägg

Sirpa Nieminen

Retkeilyn lisäksi leirillä muun muassa tutkittiin vesieroosiota kaatamalla ämpärillä vettä erityyppisille rannoille.

Ännu lever

talkoandan

Gun Dahlvik Valsörarnas biologiska station ligger mitt i Kvarken och upprätthålls av Ostrobothnia Australis (OA). Stationens byggnader utsätts för väder och vind året om och behöver regelbundet underhåll. I år har det genomförts tack vare talkobidrag från UPM och BirdLife. Bl.a. har farstukvistens brädslåning delvis bytts ut, fönster på utsatta ställen har kittats och målats, fönsterbleckens lutning har rättats till och vattentanken för handtvätt vid utedasset har justerats. Också sovkomforten har grundförbättrats genom att mörkläggningsgardiner satts upp som komplettering till de nya sängkläderna. Inför höstsäsongen fylldes ved- och gasförråden på. Dessutom gjordes en insats för vresrosbekämpningen på Valsörarna. Arbetet lockade del-

tagare i olika åldrar. Det har länge behövts undervisningsmaterial på svenska för fågelkurser riktade till barn och unga. Med Ralf Wistbacka som koordinator har nu ett flertal personer samarbetat och framställt material som behandlar bl.a. våra vanligaste fåglar inom olika fågelgrupper. UPM och BirdLife har också understött detta arbete. Varje modul omfattar material för två undervisningstimmar och tar upp fåglarnas utseende, sång och förekomst. Arbetet pågår fortfarande, närmast med de delar som gäller skärgårdsfåglar och vadare. Materialet kommer att utprovas och justeras vid behov. Det kan också kompletteras med fågelexkursioner till olika biotoper. Också skriften Holkar & fåglar, som översattes till svenska och trycktes i fjol, kan användas under kursen.

Nuorisotyötä, elinympäristöjen kunnostusta ja tornien kohentamista

Talkoovuosi 2015 oli jälleen aktiivinen Mari Pihlajaniemi BirdLife Suomen ja UPM:n yhteistyösopimus talkoiden merkeissä jatkui tänäkin vuonna. Yhteistyön tarkoituksena on tukea talkootyötä lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi. Tänä vuonna talkootuella haluttiin tukea erityisesti lapsi- ja nuorisotoimintaa. Suurimmat erityistukisummat menivät Suomenselän Lintutieteelliselle Yhdistykselle lasten- ja nuorten

luontoleirien järjestämiseksi ja Ostrobothnia Australikselle lasten lintukurssimateriaalien tekemiseen ja Valassaarten biologisen aseman kunnostamiseen. Talkootukea jaettiin tänä vuonna yhteensä 17:lle BirdLife Suomen 30 jäsenyhdistyksestä. Lasten ja nuorisotoiminnan lisäksi talkoilla kunnostettiin muun muassa kosteikoita, raivattiin niittyä, korjattiin ja rakennettiin lintutorneja ja -lavoja sekä rakennettiin tekopesiä ja pönttöjä.

Lastenleirillä retkeiltiin,

tutkittiin ja leikittiin

Matti Aalto Lasten lintupainotteinen luontoleiri keräsi 22 lasta ja 5 ohjaajaa Keuruulle Riihon leirikeskukseen 3.-6. heinäkuuta. Leirin yhdessä Keurusseudun Luonnonystävien kanssa järjestänyt Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys sai järjestelyihin tukea BirdLifen ja UPM:n talkooyhteistyörahoista. Viileästä kesästä huolimatta leirisää oli lämmin, joten uiminen ylsi jälleen suosituimmaksi toiminnaksi. Tällä kertaa tutkittiin erityisesti vesien tilaa ottaen vesinäytteitä, vertaillen veden väriä eri järvissä sekä mitaten näkösyvyyksiä. Vesieroosiota tutkittiin kaatamalla ämpärillä vettä erityyppisille rannoille kaatamisnopeutta vaihdellen. Ensimmäisenä iltana puoliltaöin tehdyllä lepakkoretkellä katseltiin vesisiippojen salaperäistä saalistusta. Muut pyöräretket suuntautuivat vanhaan metsään, kosken rannalle ja lintutorneille. Leirikeskuksen lähistöllä tutkittiin lintuja, suota, vesiötököitä, perhosia ja kasveja. Saunomisen, uimisen ja hurjien uimahyppyjen lisäksi suosittuja juttuja olivat myös lepakkoleikki, evoluutioleikki, puusokko, hippa ja varsin vauhdikas iltaohjelma iltanuotiolla, sekä lentopallo, jalkapallo ja muut pelit. Viimeisen aamun viideltä alkaneelle vapaaehtoiselle soutulinturetkellekin riitti vielä innokkaita. Leirin parhaita lintuhavaintoja olivat mehiläis-, kana-, hiiri- ja nuolihaukat, ruisrääkkä ja viitasirkkalintu sekä pesivät selkälokit. Kaikkiaan eri lajiryhmistä saatiin pitkä lista leirikeskuksen vieraskirjaan. Ennen kotiinlähtöä testattiin vielä vanhempien luontotietämystä leiriläisten tekemällä luontopolulla, ja tietenkin keskusteltiin jo innolla ensi kesän leiristä!

Niklas Paulaniemi

on vuoden nuori lintuharrastaja!

Lasse Kosonen

Lasse Kosonen Niklas ”Nikke” Paulaniemi on ylöjärveläinen 17-vuotias lintuharrastaja. Hän on lyhyen lintuharrastajauransa aikana ehtinyt jo paljon: osallistunut linnustotutkimuksiin ja kartoituksiin, laskenut

vakiolinjoja, seurannut muuttoa, bongannut ralleissa ja osallistunut Pirkanmaan vuodenaikaiskatsausten laatimiseen. Hänen määritystaitonsa on samaa luokkaa kuin monien jo kymmeniä vuosia harrastaneiden ”veteraanien”. Tarkkasilmäisenä ja -korvaisena hän myös noukkii ympäristöstä lintuhavaintoja aikaisemmin ja paremmin kuin moni muu. Niklaksen lintuharrastus alkoi jo 5-vuotiaana, kun hän luki isoisänsä kanssa Koko perheen suurta lintukirjaa ja katseli lintulaudan lintuja. 6-vuotiaana pikku-Nikke kirjoitti omaperäisellä tekniikalla ylös ensimmäiset havaintonsa. Ensimmäinen pidempi linturetki suuntautui Konnunsuolle Lappeenrantaan jo vuonna 2004. Paikallisen harrastajan opastamana paikalta löytyi niinkin harvinainen laji kuin lyhytnokkahanhi. Siitä se jatkui. Kun tiet kohtasivat toisen ylöjärveläisnuorukaisen Valtteri Salosen kanssa, tuli pojista todellinen tehokaksikko. Harvinaisin löytö oli Tampereen Ryydynpohjasta yhdessä Lassi Kangasmäen ja Joni Raivion kanssa löy-

detty Pirkanmaan neljäs kashmirinuunilintu. Ensi kertaa tapasin Niken, kun hän vielä nuoremman retkikumppaninsa Valtteri Salosen kanssa halusi nähdä Tarastenjärvellä pitkään oleskelleen haarahaukan. Niinpä aloimme heinäkuisena päivänä vuonna 2013 suunnitella tapaamista ja retkeä sinne. Lähdimme Tampereen keskustasta liikkeelle kohti Tarastenjärven kaatopaikkaa, jossa myöhemmin tulimme käymään lukuisia kertoja lokkiretkillä. Haarahaukkakin nähtiin, joskaan ei erityisen hyvin. Sitäkin paremmin näimme sen vuotta myöhemmin Nokian Koukkujärven kaatopaikalla, vieläpä spontaanisti. En ehtinyt kunnolla autosta nousta, kun Nikke huusi: ”Iso peto!” Ja lähes samantien: ”Näyttää ihan milkkarilta”. Haarahaukkarutiinia oli siis vuoden aikana jo kertynyt nuorukaiselle. Tarastenjärven haarahaukkahavainnon jälkeen alkoivatkin lähes säännölliset viikonloppuretket vuodenajasta riippumatta. Yhteiset retkemme ovat jatkuneet näihin päiviin asti. ”Mi-

tes viikonloppuna. Mennäänkö retkelle? toistuvat Niken kysymykset. Niklas on alusta pitäen ollut kiinnostunut Pirkanmaan linnuista. Toki hän on retkeillyt muuallakin, kuten lintuasemilla Säpissä, Jurmossa ja Hangossa. Bongaaminen oli alussa vahvasti mukana, mm. vuonna 2013 hän teki henkilökohtaisen vuodenpinnaennätyksensä 303. Sittemmin bongauksen hehkuvin kiihko on hiipunut, ja tilalle on tullut enemmän kiinnostuneisuutta paikalliseen linnustoon. Hän onkin retkeillyt ympäri Pirkanmaata pohjoiskuntien suoalueista eteläkuntien lintujärville. Suoretkeilyn hän muistaa erityisen kiinnostavana pesivine pikkukuovineen ja kapustarintoineen. Ja hänen lempilintunsa on keltavästäräkki! Perinpohjaisella ylöjärveläisellä pieteetillä Nikke jaksaa kirjata havaintojaan, ja erityisesti Tiiraan hän tyhjentää lähes koko retkiensä sisällön. Ei siis ihme, että BirdLife Suomi päätti arvostaa nuoren ylöjärveläisornin uraa valitsemalla hänet vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi. Jatkukoon hyvin alkanut ura pitkään!

Nimistön uumenista

Mari Pihlajaniemi

Lauantaina kokousväki kerääntyi pohtimaan suojelu- ja viestintäkysymyksiä ja keskustelemaan yleisistä järjestöasioista. Sunnuntaina pidettiin BirdLife Suomen sääntömääräinen syyskokous. Suojelutyöpajassa olivat esillä muun muassa tuulivoima-asiat sekä valituksen perusteet ja hyvän valituksen laatiminen. Viestintätyöpajassa pohdittiin ulkoista tiedottamista, laadittiin mediatiedotteita ja keskusteltiin sosiaalisen median mahdollisuuksista. Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa esitteli uutta jäsenrekisterisovellusta ja tulevaa lintulehtiportaalia. Lisäksi jaettiin hyviä toimintaideoita jäsenyhdistysten taholta. Mikko Oivukka kertoi lapsiperheille suunnatuista Metsätreffit-tapaamisista ja Margus Ellermaa esitteli Tringan vanhojen havaintojen tallennusoperaatiota Tiira-tietokantaan. Lauantain illallisella esiteltiin vielä ensi keväänä ilmestyvää Pirkanmaan linnusto -kirjaa. Sunnuntain kokouksessa oli paikalla 45 edustajaa 20 eri lintuyhdistyksestä. Kokouksessa käsiteltiin ja vahvistettiin BirdLife Suomen ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

BirdLife Suomen puheenjohtajana jatkaa Johan Hassel. Hallituksessa jatkavat Hanna Aalto, Markus Ahola, Hannu Holmström, Kristiina Järvenpää, Markus Keskitalo, Kalle Larsson, Juhani Kairamo ja Jyrki Mäkelä. Uutena kasvona hallitukseen valittiin Kim Kuntze. BirdLife Suomen puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan puheenvuoroissa todettiin, että Suomen nykyhallituksen politiikka vaikeuttaa ympäristöjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia. Terveisiä tuotiin myös emojärjestö BirdLife Internationalin uudelta pääjohtajalta Patricia Zuritalta, joka esiintyi Bulgariassa Euroopan ja Keski-Aasian BirdLife-järjestöjen kokouksessa. Kansainvälinen keskusjärjestö tulee jatkossa merkittävästi panostamaan viestintään ja varainhankintaan. Toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä keskusteltiin muun muassa Tiira-järjestelmän kehitystyöstä. Keskustelun perusteella toimintasuunnitelmaan tehtiin joitain muutoksia ja lisäyksiä. Hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon voi tutustua BirdLife Suomen verkkosivuilla. Kokouksessa nimitettiin vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Niklas Paulaniemi Pirkanmaalta ja vuoden retkikummiksi Mikko Oivukka Kaarinasta.

Valkoisen selän mysteeri Jukka Hintikka

Valkoselkätikka on nimetty ihailtavan yksimielisesti. Se on valkoselkäinen tikka liki kaikilla eurooppalaisilla kielillä. Yksimielisyydessä on yleensä kyse siitä, että tiettyä silmiinpistävää tuntomerkkiä on päädytty käyttämään nimenantoperusteena eri kielialueilla. Toinen selitys samaa tarkoittaville nimille on tieteellinen lajinimi. Menneinä vuosisatoina ja -kymmeninä lukemattomat lajit nimettiin kääntämällä latinan- tai kreikankielinen nimi kansankielelle, jolloin yksi nimi saattoi levitä laajalle. Selän väri ei ole toimiva tuntomerkki: pikku- ja pohjantikan valkoiset selkälaikut ovat suhteessa vähintään yhtä suuria kuin valkoselkätikalla. Lisäksi valkoselkätikka on usein helpompi määrittää mustista hartioista tai pään kuvioista kuin valkeasta selästä. Yllättäen valkoselkätikan tieteellinen nimi on poikkeus kielten yksimielisyydestä, sillä Dendrocopos leucotos tarkoittaa valkokorvaista tikkaa. Nimen levinneisyyden ymmärtäminen edellyttääkin vanhojen lintukirjojen selailua. Selitys piilee lajin vanhassa tieteellisessä nimessä Picus leuconotus. Se merkitsee sanatarkasti valkoselkäistä tikkaa, ja sen käännökset pääsivät leviämään eri kieliin jo reilusti 1800-luvun puolella.

Pekka Komi

Edustajisto kokoontui Tampereella 14.–15.11.

Tiira-lehti

4 | 2015 Kati Grönholm

Matti Helminen on poissa Mika Asikainen ja Mikko Savelainen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat - Apus ry

Mikko Oivukan aloitteesta ja opastamana TLY:ssä perustettiin uusi säännöllinen lintukävelyreitti. Kuva ensimmäiseltä Katariinanlaakson lintukierrokselta.

Vuoden retkikummi panostaa lapsi- ja perhetoimintaan Petri Vainio

Kaarinalainen Mikko Oivukka on vuoden retkikummi. Mikko on nuoruudestaan asti harrastanut lintuja niin kotikonnuillaan, ulkosaaristossa, muualla Euroopassa kuin kaukomaillakin. Kun Turun Lintutieteellinen Yhdistys aloitti Ruissalon lintukävelyt vuonna 2004, Mikko liittyi ensimmäisten joukossa opasrinkiin. Niinpä hän on ehtinyt nähdä monen lintukävelijän kasvun sunnuntaitiirailijasta aktiiviharrastajaksi. TLY:n opastustoiminta laajeni keväällä 2011 lintutorniopastuksiin. Tällöinkin Mikko oli heti ottamassa opastusrupeamista vastuuta. Jälleen hänen rauhallisesta asiantuntevasta kerronnastaan ja opastuksestaan kuului kiitosta. Epätyypillinen työaika mielletään usein opastuksia ja sitoutumista haittaavaksi, mutta Mikko on kääntänyt tämän voimaksi. Lasten lintuviikko näyttää olevan vuoden retkikummin kauden päätapahtumia, ja

joka kevät moni lapsiryhmä pääseekin Mikon kanssa luonnon ihmeitten ääreen. Vuosien varrella Mikko on vahvistanut satojen päiväkotilasten ja alakoululaisten luontosuhdetta. Syksyllä 2015 Mikko alkoi kokeilla lintukävelyitä mantereisen Turun ja Kaarinan parhaisiin kuuluvalla lintualueella Katariinanlaaksossa ja Rauvolassa. Katariinanlaakson lintukierrokset ovat tavoittaneet lukuisia uusia luonnosta ja linnuista kiinnostuneita. Mikko on saattanut luontoharrastuksen myös muitten paikallisten toimijoitten ohjelmaan – Mannerheimin lastensuojeluliiton aamupäiväiset metsätreffit ovat keränneet useita lapsiperheitä eri puolilla Kaarinaa järjestettäville luontoretkille. Mikon lintuharrastus ei jää opastamiseen ja itsenäiseen retkeilyyn. Hän on aktiivisesti mukana myös suojelutoiminnassa, päivittää muun harrastuksen ohessa TLY:n sisältöä Facebookiin ja Instagramiin sekä vastaa päätoimittajana, että Ukuli ilmestyy TLY:n jäsenten ulottuville.

Hopeisia ansiomerkkejä

Mari Pihlajaniemi

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäai–– Eelis Rissanen –– Asta Lähdesmäki

kaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi. Vuonna 2015 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille:

–– Harri Hölttä –– Jarmo Yliluoma

Helsingissä 14. lokakuuta 1931 syntynyt eläintieteilijä Matti Helminen oli monille lintuharrastajille tuttu mies ja suuri yleisökin tunnisti hänet helposti, varsinkin äänestä: hän tuli tunnetuksi Yleisradion Luontoillan yhtenä nisäkäsasiantuntijana, joka ihastutti kuuntelijoita valtavalla tietomäärällään yli 30 vuoden ajan. Matin lintuharrastus alkoi vuonna 1946 aluksi enimmäkseen yksin retkeillen. Vuoden 1947 keväällä hän oli mukana perustamassa Hyvinkään yhteiskouluun luontokerhoa, joka sai nimen ”Turdus”. Sen myötä myös alueen harrastajamäärä alkoi kasvaa. Kanalinnut olivat erityisen lähellä Matin sydäntä. Hän tutki 1960-luvulla väitöskirjassaan metson ja teeren populaatioita ja kirjoitti aiheesta useita artikkeleita metsä- ja luontoalan lehtiin. Hän kuului siihen harrastajapolveen, joiden muistissa oli elävästi Etelä-Suomen soiden riekot ja teeren runsasmääräinen soidin. Riekon katoaminen hyvinkääläisiltä retkimailta oli merkittävänä vaikuttimena siihen, että Matti oli perustamassa 1980-luvun alussa lintuihin ja niiden suojeluun omistautunutta Hyvinkään Lintutieteellistä Yhdistystä (myöhemmin Apus ry), jonka toiminnassa Matti oli mukana alusta alkaen. Hän toimi myös BirdLife Suomen hallituksen jäsenenä vuosina 1997–2002 sekä edusti Suomea BirdLifen kansainvälisissä kokouksissa. Matti teki ansioituneen ja pitkän uran Metsähallituksessa. Hän toimi muun muassa luonnonsuojelutoimiston päällikkönä ja teki uraauurtavaa työtä luonnonsuojelualueiden perustamisen ja hoidon parissa sekä muiden luonnonsuojelutehtävien kehittämisessä. Hän oli kehittämässä luontoinventointeja, kuten säännöllisten linnuston linjalaskentojen aloittamista suojelualueilla. Hän jäi eläkkeelle luonnonsuojelujohtajan virasta vuonna 1994. Matin lintuharrastus pysyi vireänä vuosikymmenestä toiseen. Ilmiöt kiinnostivat häntä enemmän kuin yksittäisten lajien näkeminen. ”Kysymys miksi on minulle tärkeämpi kuin pelkkä mikä”, Matti kertoi. Matille myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Apus ry:n hakemuksesta, juuri ennen kuin tieto hänen poismenostaan saavutti yhteisömme. Hän kuoli 9. lokakuuta pitkään sairastettuaan. Häntä jäi kaipaamaan omaisten lisäksi laaja joukko lintu,- luonto- ja ympäristöalan ihmisiä.

20 Esa Hakala

Joutsenet Kansallislintumme herätti tunteita, ajatuksia ja tarinoita. BirdLife Suomen ja sähköverkkoyhtiö Elenian yhteiseen joutsenaiheiseen kirjoituskilpailuun osallistui yli 200 kilpailutyötä. Niiden laittaminen paremmuusjärjestykseen ei ollut tuomaristolle helppoa. Niin kaunosieluisia, luontoa rakastavia ja taitavakynäisiä suomalaiset ovat!

Heli Laaksonen ja Jan Södersved BirdLife Suomen ja sähköverkkoyhtiö Elenian yhteiseen joutsenaiheiseen kirjoituskilpailuun osallistui yhteensä 218 kilpailutyötä kolmessa sarjassa. Haastavimmaksi osoittautui korkeintaan 160 merkin mittainen tviitti tai tekstiviesti. Tähän sarjaan lähetettiin vain 17 työtä. Suosituin oli runosarja, johon tarjottiin 131 työtä. Vapaamuotoisia tekstejä lähetettiin 70. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat runoilija Heli Laaksonen, tietokirjailija Kaarina Davis sekä Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved BirdLife Suomesta ja viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas Eleniasta. Tuomariston mielestä jokainen kilpailuun lähetetyistä teksteistä olisi palkitsemisen arvoinen. Joutsenkirjoituksissa oli odotettavaakin löytää kaukokaipuuta, koti-ikävää, isänmaallisuutta, kärsivällisyyden palkitsemista, luonnon varjelemista sekä tuonpuoleiseen siirtymistä. Yllättävän moneen kirjoitukseen joutsen toi mukanaan sisaruuden, sairauden, kivut, kivuttomuuden ja sielun – sekä sähkölinjat.

Näkökulmien moninaisuus hämmästytti: joskus puhui vanhana syntynyt joutsen, toisinaan joutsenkuiskaaja, joskus rengastettava untuvikko. Yhtäällä oltiin aavejoutsenen suojeluksessa, toisaalla ajettiin kolari joutsenen kanssa, katseltiin lintua Ruotsin-laivan kannelta tai piinaviikon tunnelmissa. Joutsen koetaan niin majesteettiseksi, että huumoria teksteissä oli vain harvakseltaan. Tyylejä ja tekstilajeja oli äärilaidasta toiseen, kryptisestä nykyrunosta riimittelyyn. Luettavaksi saatiin kauhutarinoita, fantasiaa, päiväkirjamerkintöjä, muistelmia, klassisia novelleja ja laulunsanoja. Joutsenen kulttuurihistoriallinen merkitys tuli esille monessa tekstissä: muistettiin Yrjö Kokon elämäntyö, Yö-yhtyeen Joutsenlaulu, Tapio Rautavaaran tulkinta Kulkurista ja joutsenesta sekä kreikkalainen jumaltaru, jossa Zeus vietteli kauniin Ledan joutseneksi muuttuneena. Joutsenen herättämän tunteen suuruutta kuvaa hyvin erään kirjoittajan tunnustus: ”Laulujoutsen on minulle niin rakas lintu, että sen näkemisen tai kuulemisen tunnen kuin kipuna.”

Voittajat Tviitit tai tekstiviestit:

Runot:

1. Vilja Siitonen, Turku 2. Mari Saavalainen, Siilinjärvi 3. Marita Kantola, Turku

1. Marita Seppälä, Orivesi 2. Sinikka Inkeroinen-Huhta, Raisio 3. Mia Rönkä, Naantali

Vapaamuotoiset:

1. Pirjo Maijala, Saarenkylä 2. Satu Rakkolainen-Sossa, Espoo 3. Marko Leppänen, Helsinki kunniamaininnat: Leena Riihimäki, Tampere ja Henri Väkeväinen, Lappeenranta

kunniamaininnat: Toivo Heikkinen, Padasjoki; Olli Ilmanen, Kokkola; Metti Löfberg, Tampere ja Ritva Palonen, Turku

Kunkin sarjan voittaja palkitaan Lintuvarusteen 200 euron, toiseksi tullut 100 euron ja kolmas 50 euron lahjakortilla. Lisäksi kunniamainintoina jaetaan Kaarina Davisin Toisinnäkijän päiväkirjaa.

Tiira-lehti

4 | 2015

kirjoitettiin lentoon Tviitit tai tekstiviestit Tviittisarja oli erityisen sopiva, sillä englannin kielen tweet-sana tarkoittaa linnun sirkutusta. Suomen kieli on vieraan korvin erottautuva ja merkillinen – aivan kuin harvinaisen linnun laulu - voittajasirkutukset sen osoittavat.

1. sija

2. sija

3. sija

Majatalossa. Ristipisto taululla. Lintutornissa käsi vyötärölläni. Hämeenkadun kaupan ikkunassa. Kolikon kuvassa. Joutsen, Sinä, olet siellä missä minä. – Vilja Siitonen

Jokainen ylilentävä joutsen jää kaihertamaan rintaa. Voisinko syntyä joutseneksi tai norpaksi seuraavassa elämässä? Annan tekijän päättää. – Mari Saavalainen

Rakkaani. Olen pesässä. Tule pian.

KD: Elämä on kaunis kun sitä katselee laulujoutsenen ja rakkauden perspektiivistä.

KD: Toivon kaipuuta, sydämellinen ja humoristinen samaan aikaan.

– Marita Kantola

KD: Kolmessakymmenessä merkissä on suuri sisältö.

Vapaamuotoiset 1. sija

Joutsenet, surulintuni

Pirjo Maijala

Aina ne tulevat maaliskuun lopussa tänne pohjoiseen. Joutsenet. Niin nytkin. Riemukkaat tööttäykset kuuluvat pääni yläpuolelta ja olen varma, että siinä se taas on. Sama kaksikko, joka kotirannassa levähtää ennen kuin kiirehtii pesimäpaikoilleen. Seuraavana viikonloppuna ajan eväiden ja kameran kanssa kairaan. istun tutulla kivellä ja mutustelen eväitäni. En mene lähelle, jotta en häiritse väsyneitä. Joutsenilla on takanaan pitkä, vaarallinen matka ja olen iloinen, että ne ovat taas selviytyneet tänne asti. Nopeasti ne tottuvat häiriöttömään läsnäolooni ja näen jokakeväisen näytelmän. Eivät nämä ihanat, isot, valkoiset linnut ole niin lempeitä kuin ihmiset kuvittelevat, lienevätkö edes yksiavioisia elämänsä loppuun asti. Joutsenet riitelevät reviiritappeluitaan, julmistelevat toisilleen mutta myös hellivät ja rakastavat. Vanavedessä näkyy aina muutama sorsa ja joskus kurkiakin soidinmenoillaan. Joutsenten tulossa on aina jotain riemukasta, aivan kuin nekin olisivat iloisia tänne saapumisestaan. Metsänreuna ja pelto täyttyvät niiden äänistä. Maltan lähteä pois, kun joutsenet syötyään asettuvat levolle, vain muutama pää nousee korkeuksiin silloin tällöin tarkastelemaan, että kaikki on hyvin. Olemme vanhan isäni kanssa moneen kertaan puhuneet, kohta ne tulevat. Olemme hitaasti kävelleet rantatietä ja tähyilleet joelle. Kaksi sataa metriä isä jaksaa, sitten jalat väsyvät. Katson uupunutta istujaa rollaattorin penkillä. Katson väsynyttä, kumaraista selkää. Katson ryppyisiä kivun satuttamia kasvoja, lempeitä silmiä. Isä painaa lippalakkia tiukemmin päähänsä, tuulee. Juhannuksen alla istumme lääkärin vastaanotolla. Isän kasvot loistavat, hän on saanut hyviä uutisia, veriarvot ovat kohdallaan. Seison isän selän takana ja pidän pyörätuolin käsikahvoista kiinni. Helpotus valahtaa jalkoihini, puristan kahvoja. Vilkaistaan vielä sitä jalkaa, lääkäri sanoo lopuksi. Lääkäri riisuu isän kengän ja sukan, polvistuu isän eteen. Seison hiljaa, pidätän hengi-

tystä. Silloin se tulee. Jalka on ehdottomasti amputoitava reidestä asti, toteaa lääkäri. Varpaan kuolio on edennyt, elimistöön on suora infektiotie. Tiedän, mitä se merkitsee, isäkin tietää. Hän voi kuolla leikkaukseen mutta varmasti hän kuolee, jos leikkausta ei tehdä. Näen, miten ilo kuolee isän kasvoilta. Tältä tuntuu, kun sydän särkyy, ajattelen, nielen kyyneleitä. Hiljaisina ajamme kotiin. Illalla katsomme säleverhojen raosta joutsenia, isä on liian väsynyt lähteäkseen rantatielle niitä katsomaan. Ylväinä joutsenet lipuvat tyyntä joen pintaa. Tulee syksy. Katso, tuolla, tuolla saaren rannassa, ojennan kättäni joutseniin päin. Isä istuu pyörätuolissa. Leikattu jalka on nätisti kutomani raitasukan sisällä. Pikkujalka, taputan sitä hellästi, isä hymyilee. Joutsenet lähtevät kohta, sanon. Keväällä taas ollaan niitä vastaanottamassa, jatkan. isä ei sano mitään. Myöhemmin illalla tirkistelemme niitä taas säleverhojen raosta. Poikkeuksellisesti joutsenet ovat tulleet aivan kotirantaan ja lipuvat siinä hiljaa edes takaisin ihan kuin tietäisivät, että isä ei jaksa enää ulos niitä katsomaan. Katso, tuolla kaukana on yksi, viiton verhojen raosta ja isä nyökyttelee. Vilkaisen isää. Hän katsoo kaukaisuuteen, silmät ovat sameat.

Lokakuussa isäni kuolee. Eräänä syysiltana hän vain nukkuu eikä enää herää. Koko lokakuun alun joutsenet ovat melskanneet kotirannassa. Öisin olen nukahtanut niiden huutoon ja aamulla herännyt samaan ääneen. Pieniä valkoisia höyheniä on kellunut joen aalloilla. Nimipäivänäni lokakuussa isä onnitteli minua. Hän istui pyörätuolissa ja katsoi sydämeeni, onnea. Kuinka joku voi katsoa noin täynnä rakkautta, ajattelin silloin. Rakastan sinua niin hirveästi, hymyilin hänelle. Lokakuun lopussa syntymäpäiväni aamuna ajoin ruumisauton perässä. Katsoin auton keulassa liehuvaa Suomen lippua ja valkoista arkkua. Kuolinkellojen kumahdellessa oli aivan hiljaista. Koko viikon ennen hautajaisia paistoi aurinko. Joki täyttyi joutsenista, ne kokosivat laumojaan ja tekivät läh-

töä. Valkoisten joutsenten seassa oli paljon harmaita. Voi, kunpa ne selviäisivät taas! Oli kummallisen hiljaista, lähdöntunnelma. Hautajaisissa istuin etupenkissä. Olin kätellyt kohteliaasti arkunkantajat ja hymyillyt. Ave- Marian soidessa yhtäkkiä ymmärsin. Valkoisessa arkussa siellä edessä oli isäni. Hyvä Jumala, siellä oli minun isäni! Itkin. Kun ajoin kotiin, vesisade hakkasi tuulilasia. Kävelin tyhjälle rannalle. Ei ainuttakaan joutsenta. Sadepilvien raosta pilkisti pieni auringonsäde. Sinne jonnekin olivat menneet isäni ja joutsenet. Koko talven pelkäsin tulevaa kevättä. Nyt seison jälleen joenrannalla. Yksin. Tähyilen etelään. Sieltä ne tulevat kaupungista päin. Lentävät ylitseni, ne kaksi joutsenta ja kaikki muut! Laskeutuvat hieman alemmas, töräyttävät tutut huutonsa. Palaavat pienen matkan takaisin päin ja laskeutuvat läheisen saaren rannalle. Rinnassani kouraisee. Isä ne ovat täällä nyt, kuiskaan tuuleen. Katson uljaita, valkoisia surulintujani, toivon tuojia. Elämä jatkuu, ne kertovat ja tiedän vielä joskus nauravani. Nyt kaipaan niiden rohkeutta, kun omani olen menettänyt. Ajan hiljaa tutuille kuvauspaikoilleni. Kaadan kahvia termoskannusta. Istun muki kädessäni, kamera on vieressä. Ehkä kuvaan jotakin. Viime kesänä katselimme kuvia yhdessä isän kanssa. Kun nämä joutsenet lokakuussa lähtevät, isäni kuolemasta on vuosi… Kävelen haudalle, kädessäni on kullerokimppu. Pääsiäisenä olin vienyt sinne pajunkissoja. Pieni tuntematon lintu sirkuttaa oksalla. Hautakivessä on kaksi joutsenta. Isä, mikään ei ole enää kuin ennen. KD: Koskettava. Kirjoittaja on seurannut tarkasti laulujoutsenten elämää. Kertomus muistuttaa laulujoutsenten ja luonnon lohduttavasta voimasta, joka auttaa käsittelemään vaikeitakin tunteita ja luo toivoa.

3. sija

2. sija

Kaarlo oli joutsen nimeltään

Reviirinpuolustajat

Marko Leppänen

Satu Rakkolainen-Sossa

Itä-Uudenmaan kesä oli vaihtunut syksyyn, mutta lämpö viipyili raukean maan yllä. Intiaanikesäksi sellaista kutsutaan. Loviisan puutalokodeissa oli meneillään avoimien ovien viikonloppu. Väki kiersi kakluunien, pinkopahvien, ikkunalaudoilla kukoistavien pelargonioiden ja unisten kissojen piiriä. Sitten se näkyi taidegalleriaan perustetun pop up -kirpputorin ruudun takana. Joutsen, joka oli tehty valkoiseksi maalatusta puusta. Sillä oli keltainen ja kyhmytön nokka, kai se siis oli laulujoutsen. Sen siivet oli kiinnitetty langalla kehoon. Se roikkui katosta. Lentää se halusi. Siksi sen alla oli vetonaru pampulan kera. Kun siitä vetäisi, sen siivet iskisivät ilmaa. Tiesimme heti, että lintu haluaisi lentää meille. Joutsen oli kumppanuutemme symboli. Jokin, joka olisi enemmän kuin osiensa summa. Jokin, mikä eläisi ihmismielessä valmiiksi kirjoitettuna niin että sen ulkomaailmassa nähty vastine herättäisi välittömän tuttuuden tunnun. Ylitse pienuuden ja arkuuden lensi joutsenemme. Kirpputori oli sulkeutumassa, päivä oli pulkassa. Mutta yhä tehtiin yhdet kaupat. Niin sai puinen joutsen uuden kodin. Myyjä väitti sitä vanhaksi, mutta ei se vanha ollut – pikemminkin ajassa vaivatta lentävä. Joutsen ripustettiin huoneeseen, jonka nimi oli Apollo. Se roikkui ikkunan edessä; maisemanaan omenapuu, etelään viettävä rinneniitty ja vaahteroiden raikastama metsänreuna. Vuonna 1946 rakennetun talo sisäkatto oli tummanruskea häivähdyksellä punertavaa. Pigmentti oli peräisin jostain hyönteisestä, oli joku arvellut. Joka tapauksessa tummaa vasten oli valkean linnun paikka. Tumma salli sen hohtaa. Kulttuurikerros Suomessa on ohut, sanotaan. Iäkäs oli kuitenkin se kirjatalo. Sen julkisivu oli luonnonkivestä ja toi mieleen ritarilinnan. Talo huokui vanhaa hyvää aikaa, jollainen ilmeisesti todellakin oli ollut olemassa. Silloin talossa oli työskennellyt mies nimeltään Kaarlo Joutsen. Näin kertoi daami, joka oli palvellut talossa teini-ikäisestä aina eläkkeelle jäämiseen. Tapa millä hän mainitsi Kaarlo Joutsenesta, oli ehkä sanojen tasolla neutraali mutta huokui suurta arvostusta. Näin joutsenemme oli saanut nimen. Sen kunniaksi se puhdistettiin kostealla liinalla. Sen valkeus lisääntyi. Luonto on antanut joutsenelle siekailemattoman, järjettömän värin, joka paljastaa sen kilometrien säteellä. Jo kivikauden esi-isämme piirsivät joutsenia kallioon. He olisivat luultavasti pitäneet Kaarloa vahvana taikakaluna. Kevättalven iltapäivän yhä huutaessa kirkkautta ja kaikuessa palokärjen rummutusta, kömpi Apolloon onnellisen väsynyt villapaitamies. Hän oli vieras, jota oli kehotettu rentoutumaan ruokaa odottaessa. Hän riisui metsäretken housut, sulki oven, lämpeni huovan alla. Aurinko paistoi isosta ikkunasta. Ikkunalaudalla pyöri vaimeasti ruksuttaen tiibetinbuddhalainen rukousmylly. Laite oli juomalasin korkuinen kullanvärinen sylinteri, joka liikkui koristeellisessa tukikehikossaan pienestä aurinkopaneelista saamallaan voimalla. Munkki Kathmandussa oli asentanut rukousmyllyn onton sylinterin sisälle mikrofilmikäärön. Se sisälsi pienen maailmankaikkeuden; toistamiljoonaa kopiota Dalai-laman tiibetiläisin kirjainmerkein kirjoittamasta myötätunnon buddhan mantrasta. Kun se pyöri, levisivät siunaukset kaikkiin ilmansuuntiin, näin ainakin kauniisti ajateltiin. Raukea retkeläinen ei voinut olla huomaamatta rukousmyllyn tasaista pyörimistä ja sen levittämää kultaista välkettä. Hän on varmasti nähnyt Kaarlon sen yläpuolella. Lennättikö hän Kaarloa? Vetikö hän pampulasta? Suljettu ovi piti salaisuuden. Eräs parrakas ja eloisasilmäinen eläinlääkäri ainakin lennätti. Hänessä oli uteliaisuutta, hän ei pelännyt kasvojen menetystä. Myhäillen hän veti pampulasta ja teki näin selväksi, että oli heimoamme. Jotkut lapsista noteerasivat Kaarlon, eivät kaikki. Tuleva isä esikoisensa syntymän laskettuna päivänä innostui Kaarlosta. Hän suunnitteli ottavansa siitä piirustuksen. Odottamattomin kiinnostus Kaarloa kohtaan tuli kuitenkin hyvin pieneltä olennolta. Eräänä iltapäivänä kun Kaarloa lennätettiin, alkoi kärpänen kierrellä sitä. Se tunsi selvää vetoa valkoiseen ilmestykseen ja yritti koko ajan päästä mahdollisimman lähelle sitä, mutta samalla se pelkäsi ilmestyksen liikettä ja teki pitkiä väistökaaria – palatakseen taas välittömästi liki. Kärpänen oli täysin Kaarlon vallassa. Jos se ei olisi ollut kärpänen, olisi sen toimintaa voinut pitää ilmiselvänä leikkinä, kisailuna. Kärpänen ei väsynyt, vaan Kaarloa lennättävä ihminen. Oli jo tullut ilta, kun kärpänen taas huomattiin. Se nukkui Kaarlon poskella.

Uolevi istui nuotion loisteessa ja tuijotti lammen pintaa. Vastarannan hongat heijastuivat tummaan veteen, ja hetken Uolevia houkutti astua niiden joukkoon. Ennen hän olisikin tehnyt niin. Nuorina hän ja Aulikki olivat riisuneet vaatteet kilpaa ja heittäytyneet lammen syliin. Silloin se oli ollut yhtä lämmin ja hyvällä tavalla houkutteleva kuin hänen Aulikkinsa. Nyt lammen puoleensavetävyydessä oli jotain synkkää ja surumielistä. Ikään kuin se olisi sanonut Uoleville: – Mitä sinä vanha mies siellä rannalla yksiksesi ruikutat? Hyppää tänne syleilyyni päästäksesi pois yksinäisyydestäsi! Uolevi mietti, olisiko kaikki helpompaa, jos seuraisi kutsua. Kaukana lammella ui laulujoutsenperhe. Aikuisten ylväät hahmot ja valkeat sulat kiilsivät lammen pinnalla. Poikasten vielä harmaat sulkapörröt näyttivät liikuttavilta vanhempien kylkeä vasten. Joutsenten sulavat liikkeet saivat Uolevin kateuden värähtämään. Joutsenet lipuivat yhdessä perheenä. Vanhemmat pysyivät yhdessä. Toinen niistä ei lähtisi Aurinkorannikolle ilman toista. Aulikki oli lähtenyt. Hän oli muuttanut Espanjaan ja jättänyt Uolevin yksin. Joutsenten poikasetkin olivat perheen kanssa yhdessä ainakin ensimmäisen vuoden. Hylkäsivätkö ne sitten vanhempansa vai tulivatko ne edes käymään? Uolevin lapset olivat pelanneet oman pelinsä Uolevia vastaan. Hän oli rakentanut heille lammen rannalle omat mökit, jotta he palaisivat edes lomilla juurilleen. Kolme lasta, kolme mökkiä. Eivät lapset koskaan tulleet. Aina oli firmassa muka jotain kiireitä. Aulikin luokse he kyllä lensivät. Mökit seisoivat tyhjillään ja odottivat tulijoita. Kun joutsenten syysmuuton aika tulisi, ne kerääntyisivät yhteen ja tekisivät lentokierroksia peltojen yllä. Yhdessä ja pareittain. Olisiko minunkin pitänyt lähteä liikkeelle? Uolevi mietti. Osallistua Aulikin ehdottamille teatteriretkille ja kaikenmoisille bussimatkoille? Olisiko Aulikki silloin jäänyt? Keväisin joutsenia saattoi kerääntyä isoiksikin laumoiksi läheisille pelloille. Vaikka joutsenten lentoonlähtö näytti työläältä, ne pääsivät ponnistellen ilmaan. Olisiko vain pitänyt ponnistella yhtä paljon? Pakottautua seurallisemmaksi? Uolevi muisteli kerran järjestettyä joutsenbongausta. Tulisikohan sellainen taas? Olikohan se humpuukia, vai osallistuisiko siihen? Vai pitäisikö tiedon näistä oman lammen joutsenista ihan itsellään? Jos jakaisi tietoa, voisi edes seitinohuin langoin kuulua johonkin yhteisöön. Yksi joutsenista päästi komean äänen. – Olette te musikaalisia. Minä en, Uolevi puheli enemmän itselleen kuin joutsenille. Aulikki oli aina halunnut kaupunkiin kaikenlaisiin pimputuskonsertteihin ja teatteriesityksiin. Uolevi vihasi kaupunkia. Joutsentenkin paikka oli luonnossa, vaikka osa niistä muuttikin ihan liian lähelle asutusta. Osa teki pesänsä jopa vilkkaiden teiden viereen. Lampeaan Uolevi rakasti. Se oli hänen teatterinsa. Hänen taidenäyttelynsä. Hänen konserttinsa. Sinfoniansa ja hymninsä. Hiljaisuutensa. Kun Uolevi oli seissyt kaupungin äänten kakofoniassa, hän ei ollut kuullut omia ajatuksiaan. Kun hän seisoi niemenkärjessä lammella vailla ihmisten aiheuttamia ääniä, hän voi hyvin. Miten ne urbaanit joutsenet kestivät kaupungin melun ja saasteet, kun pakokaasut salpasivat hengityksen ja ihmisiä oli joka puolella eikä mihinkään päässyt piiloon? Aulikki oli hokenut tarvitsevansa ihmisiä. Uolevi ei ollut jaksanut kuunnella. Sitten Aulikki oli muuttanut Aurinkorannikolle. Nyt hän asui laatikkoa muistuttavan kerrostalon 13. kerroksessa. Samanlaisia laatikkoja siellä oli rivissä kymmenittäin. Laulujoutsenet viettivät elämänsä useimmiten vain yhden kumppanin kanssa, mutta toisen kuoltua ne saattoivat pariutua uudelleen. Sitäkö Aulikkikin halusi? Pariutua uudelleen jonkun

KD: Tekstissä pääsee takaisin ”vanhaan hyvään aikaan”. Tarina on Kaarlo-puujoutsenen tavoin enemmän kuin osiensa summa ja herättää lukijan mielikuvituksen. Laulujoutsen on usean asian vahva symboli. Me saamme päättää vedämmekö pampulasta ja lennätämmekö myötätuntoa kaikkiin ilmansuuntiin.

Tiira-lehti

4 | 2015

Esko Rotola-Pukkila

espanjanlaisen gigolon kanssa – vaikka Uolevi ei ollut edes kuollut? Molemmat joutsenvanhemmat huolehtivat kesällä syntyvistä poikasista, ja koko perhe vietti vielä ensimmäisen talvenkin yhdessä. Olisiko hänenkin pitänyt huolehtia lapsista enemmän? Aulikki oli hoitanut kaiken yksin Uolevin tehdessä töitä. Ilman Uolevia firma ei olisi pyörinyt. Pitkien työmaratonien aikana hän vieraantui lapsista niin, etteivät he lopulta enää osanneet olla yhdessä. Siksi kai he menivät nytkin aina Aulikin luokse. Uolevi haukkasi makkaraleipää. Hän muisti lukeneensa joutsenten syövän lähes 75 prosenttia ajasta, jonka ovat hereillä. Aulikki oli halunnut kokeilla merkillisiä kokkauskotkotuksia. Ensin kaiken maailman ilmakuivattuja kinkkuja, jotka venyivät suussa. Sitten hän rupesi kasvissyöjäksi ja tarjolla oli vain rehuja ja siemeniä, kuten joutsenilla. Uolevi kohensi nuotiota. Savu kieppui pohjoisesta nousseen tuulen sylissä ja muodosti lammen päälle harmaan viitan. Kuusenoksat ritisivät tulessa. Nuotiosta kuului napsahdus kuin laukaus. Se kaikui vastarannalla asti. Joutsenuros nosti päätään ja suoristi kaulaansa. – En minä teitä vahingoittaisi. En koskaan, Uolevi puheli. Jotkut asiakkaat olisi pitänyt viedä metsästysretkelle. He olisivat halunneet ampua joutsenia. Uolevi oli sanonut painokkaasti: – No, no! Ei tullut kauppoja, vaikka firma olisi pahimpina lamavuosina tarvinnut kipeästi jokaisen uuden asiakkaan. Lapset olivat pitkään halveksineet firmaa, mutta Uolevin haistettua markkinaraon ja firman saatua mainetta he olivat halunneet päästä osingolle. Oli ollut ennakkoperintöpuhetta ja hiillostuskampanjoita, joista viimeinen oli onnistunut. Uolevi oli luovuttanut firman lapsilleen siinä toivossa, että he vihdoin arvostaisivat häntä ja antaisivat hänelle edes hetkiä. Vielä mitä. Hänen parastaan he kuulemma ajattelivat investoidessaan aikansa firmaan. Lammelle laskeutunut hiljaisuus rikkoutui vihaisiin ääniin. Uolevi näki pienen hahmon rannalla. Minkki. Uolevi tiesi laulujoutsenen puolustavan reviiriään tarvittaessa raivokkaastikin erityisesti pesimäaikaan. Sellainen Uolevikin oli, ikioman yksityisen reviirinsä puolustaja. Siinä hän oli onnistunut hyvin, liiankin hyvin. Koko perheen puolustamisessa onnistuivat hänen joutsenystävänsä. KD: Voiko Uoleviin olla rakastumatta? Suomalaista sielunmaisemaa. Laulujoutsenet ja Uolevi puolustavat rakasta lampeaan ja reviiriään. Kirjoittajan sanoja mukaillen: suomalainen luonto on teatterimme, taidenäyttelymme, konserttimme, sinfoniamme ja hymnimme. Hiljaisuutemme.

Runot 1. sija

2. sija

Tumman veden vastarannalla naapurilla pyykkipäivä

Laulujoutsen

Ei. Joutsenparvi levähti.

– Marita Seppälä

HL: Voisko enä tiiviimmin kirjotta: kokonaine maisema, tunnelma, lajimääritys, elämänhetki kahreksal sanal. Ristorasamaine, visuaaline, oivallise oivaltava – vähä humoristinenki runo.

Lumi putoilee hiljaa valkeiden sulkien poimuihin

valkoinen vasten sinistä maalaa taivaan täyteen valon aukkoja

kuin lintu riisuisi maailmasta kaiken pahan pois

HL: Joutsenensulan keviä, taivaast leijaileva, kuvalline ja ehjä runo, mitä teke miäl lukea ain uurestas ja uurestas.

piirtää uurteet vastasyntyneelle höyhenpeitteelle

joista me kuljemme uusiin aamuihin. – Sinikka Inkeroinen-Huhta

3. sija joutsen katsoo kuvajaistaan jään pinnasta nokan vesipisarassa koko maailma harmaa joutsen, valkoinen, sinivalkoinen punainen joutsen kallionseinämässä punainen joutsen palavan kaupungin yllä

lapsi heiluttaa helistintä, joutsenen henkitorvesta tehtyä, niin oli tapa ja tunturissa kulkee mies, joka haluaa löytää edes yhden pesivän joutsenparin, jonka on pakko kulkea vuosia pienellä järvellä asuinalueen kyljessä lapsi näkee, miten joka kevät ne tulevat takaisin

ihminen katsoo joutsenta metsästäjä, runonlaulaja, taiteilija, rengastaja, lintuharrastaja, luonnonsuojelija vesilinnun kansa joutsen merkitsee, kulkee mukanamme päivittäin joutsenen maailma sammaleinen pesäkumpu, lumilaikkuiset pellot, jäätyvät vedet sähkölinjat leikkaavat maisemaa, mustaa jokea ihminen katsoo kuvajaistaan jään pinnasta

– Mia Rönkä

HL: Kiinnostava, kuvalline, kaunis ja vakava. Niinko timantti, mink joka kulma näyttä joutsenen uures valos. Heijasta taitavast ihmise ja pyhän linnun ikiaikkast suhret, mikä o voimas tänäkin päivän viäl.

Lu ki ja

ku va

LINTUTERVEISET 20 VUODEN TAKAA Näin täällä Rovaniemellä 31.10.2015 Saarenkylässä Ounasjokisuistossa laulujoutsenia. Huomasin yhdellä laulujoutsenella lukurenkaan kaulassa. Lähetin joutsenkuvani Luonnontieteelliselle keskusmuseolle Helsinkiin, josta sain postia. Sieltä kerrottiin minulle, että laulujoutsen on rengastettu Sallassa kesällä 1995 pesäpoikasena. Aikamoinen yllätys oli kyllä minulle tämä joutsenen kaularengashavainto, enkä ollut aikaisemmin nähnyt joutsenella kaulassa lukurengasta. Kuvassa oikealla on tämä rengastettu joutsen. Missäköhän tämä laulujoutsen on seikkaillut 20 vuotta? Jarno Luiro, Rovaniemi

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 12.2.

Oikaisu Tiira-lehdessä 3-2015 Lukijan kuva -palstalla julkaistussa Kokemuksiani pesimälinnuston kaupungistumisesta Porin alueella -kirjoituksessa kirjoittaja kuvaili omia retkitunnelmiaan vuosien varrelta. Jutun yhteydessä olleessa kuvassa oli virheellinen kuvateksti – kuvassa oli harmaalokki, ei kalalokki.

Tiira-lehdessä (2/2015) oli kirjoitus: Mistä tiedetään että pajulintu ja peippo ovat Suomen runsaimmat lintulajit? Siinä todettiin, että ”Laskenta on mukava rauhallinen kävelyelämys suomalaisessa luonnossa aamun tuoksuineen, sumuineen ja luontoelämyksineen.”

Lintulaskenta – Mukava ja rauhallinen kävelyelämys in thö finnish neitsö Pekka Rintamäki

Kaarina Davis Olipa kerran suomalainen mies ja venäläinen ja amerikkalainen nainen. He rakastivat lintuja ja olivat eräänä kesäkuun aamuyönä tekemässä lintulaskentaa. Sovittiin, että suomalainen merkitsisi kaavakkeisiin havaitut linnut, venäläinen seuraisi navigaattoriin merkittyä violettia viivaa ja amerikkalainen tulkitsisi paperikarttaa. Kaikki tekisivät lintuhavaintoja. Lintulaskennan aikana ei saisi keskustella, jotta linnut kuuluisivat hyvin. Puheliaammat ulkomaiset naiset kuitenkin päättelivät, että kuusi korvaa kuulisi enemmän kuin yksin linjaa kiertävä hiljainen suomalainen mies, joten he voisivat välillä vaihtaa muutaman sanan. Linturetki käytiin tönkköenglannilla. Suomalaisen ja venäläisen yhteinen kieli oli englanti. Amerikkalainen oli asunut jo niin kauan Suomessa, että kuulosti enemmän suomalaiselta kuin amerikkalaiselta.

Havaintojen ilmoittamista kirjurina toimivalle suomalaiselle helpotti se, että venäläinen opetteli hänelle aiemmin vieraaksi jääneitä lintuja sekä niiden nimiä suomeksi. Kenenkään ei tarvinnut tietää lintujen englannin- tai latinankielisiä nimiä. Suomalaiselta tämäkin olisi onnistunut, mutta hän vaikeni kolmella kielellä – lukuun ottamatta hetkiä, jolloin hän halusi tietää navigaattorin ilmoittamia tietoja: – Hau meni miiters tu tö next töörningpoint? Wat tö hell? Wii wöör suppous tu töörn hier. Gou moor tu tö left! Seurue teki kiltisti 90 asteen kulman oikealle ja suuntasi kohti tiheintä ryteikköä. – Huu meiks thiis mäps? naiset ihmettelivät – Thei aar given rändömli. Wii häv nou chois but to follou thö orders. – Lisön! It is ö mustarastas! And ö sepelkyyhky! venäläinen pääsee vauhtiin. – And ö metsäviklo and peukaloinen! amerikkalainen jatkaa. – Did juu hier thät härkälintu? suomalainen yllättää. – Wat is thät? venäläinen kysyy outoa linnun nimeä. – Härkälintu is silkkiuikku´s frend... Or not a frend, but ö casön. Amerikkalainen jää miettimään millaisen mielikuvan venäläinen mahtaa saada linnusta, joka on ”silkkiuikun ystävä tai serkku”. Seurue harppoo hakkuuraiskioiden yli. – Wai thei kat sou meni triis? venäläinen ihmettelee. – Bikoos finnish aar säd and häv lost their neitsö connektsjön, amerikkalainen valistaa. – Sou thät wii häv toilet peipper, suomalainen kommentoi. – Lisön, a cricket böörd, venäläinen kuulee. Finnish män känt hier a thing. – Juu aar ketting ould, venäläinen toteaa.

Sitten suomalaiselle selostetaan, onko kyseessä tulitikkumaista kovaa viitasirkkalinnun rahinaa vai linnun pään käännön myötä vaimenevaa pensassirkkalinnun siritystä. – Haard tu tell. It is laik ö criket, naiset sanovat. Alkaa sataa. Tuhannet hyttyset tekevät hyökkäyksiään. Navigaattori temppuilee. Amerikkalainen tulkitsee karttaa ylösalaisin. Kaatuneita puunrunkoja käytetään leveiden ojien ylittämiseen. Viimeisen kilometrin aikana amerikkalaisen lonkkaa alkaa särkeä. – Kän juu imägen if wii duu this böörd caunt ögen next yier, wii will bii van yier oulder. Suomalainen mies ei sano mitään, vaan kirjaa havaintoja, kävelee päin kantoa ja kaatuu. Viiden tunnin taivaltamisen jälkeen he löytävät takaisin lähtöpisteeseen (navigaattoreista ja kartoista huolimatta) vain sen ansiosta, että suomalainen muisti valtaosan reitistä ulkoa edellisvuodelta. Kaikki huokaavat helpotuksesta. – Ounly kreisi finnish piipul kän du this kaind of staf, amerikkalainen toteaa. Venäläinen nyökkää vakuuttuneena. – Ai nou. Meibii wii will duu this nevö ögen. Sitten aamukasteisesta metsästä hyppää metsätonttu heidän eteensä ja lupaa täyttää yhden toivomuksen, koska he ovat antaneet arvokkaan vapaaehtoisen panoksensa suomalaiselle linnustonseurannalle. – I vant to gou houm, amerikkalainen sanoo. – Mii tuu, sanoo venäläinen. Heidän toiveensa täytettiin. Suomalaisesta ajatus lintulaskennasta ilman venäläistä ja amerikkalaista tuntui yksinäiseltä, joten hän toivoi heidät takaisin. Kuuden kilometrin laskentamatkalla havaittiin 47 lintulajia ja tehtiin yli 350 lintuhavaintoa.

Tiira-lehti

4 | 2015

Punarinta Helmi Mattila 7v.

Keltavästäräkki Alina Hyrkkänen 7v.

Pikku-

Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui? Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 12.02. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Huuhkaja, Nelli Lehtovirta 6v.

Fasaani Aino Mattila 5v.

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 25.12.–7.1. Talvilintulaskentojen talvilaskentakausi 30.–31.1. Pihabongaus (ks. s. 12) 21.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskentakausi 19.–20.3. Edustajiston kevätkokous Turussa 7.5. Tornien taisto 13.–22.5. Virolahden Arktika-päivät 16.–22.5. Lasten lintuviikko 11.–12.6. Pönttöbongaus Lokakuun alussa EuroBirdwatch-viikonloppu Marraskuussa edustajiston syyskokous Lohjan seudulla

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry. Sähköposti: info@ bongariliitto.fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi www.facebook.com/ groups/349189865297 Tämä on suljettu ryhmä vain jäsenille ja Kalle Larsson hyväksyy ryhmään.

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä varmistus on tarpeellinen). Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite, eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

nistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä viesti (tyhjä) omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Kainuu

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 34 e, nuoriso- (18-v. ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Sähköposti: kly@birdlife.fi. Pj. Teppo Piira, teppo.piira@opettaja.fi, p. 040 825 5371. Sihteeri Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmial.com, p. 040 540 8830.

Tapahtumat:

Verkkosivut:

25.12.–7.1. Talvilintulaskennan talvilaskenta

www.birdlife.fi/kly

30.–31.1. Pihabongaus 21.2.–6.3. Talvilintulaskennan kevätlaskenta Muista alkuvuoden tapahtumista on tietoa EKLY:n verkkosivuilla http:// www.ekly.org/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/. Niistä tiedotetaan myös EKLY-verkossa.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho Lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville. Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963. www.oriolus.org www.facebook.com/Oriolusry

Sähköpostilista: Kaikille avoimessa Oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsenet 5 e.

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY). Sähköposti: ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213.

Verkkosivut: http://www.ekly.org/ https://www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestien vaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäse-

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Tapahtumat: 16.1. Koskikarapäivä klo 12–14. Luontokuvaaja Lassi Kujalan kuvaesitys ja pitkään koskikaroja seuranneen Harri Högmanderin esitys. Paikka: Mikkelin AMK, Mikpoli-sali (auditorio), Patteristonkatu 3. Alueella paljon ilmaisia P-paikkoja. 13.–14.2. Koskikarojen laskentaviikonloppu Etelä-Savon alueella 19.3. Vuosikokous klo 12. Esitys (aihe vielä avoin) klo 12, jonka jälkeen Orioluksen vuosikokous. Paikka: Mikkelin AMK, Mikpoli-sali (auditorio), Patteristonkatu 3. Pöllöretki Mikkelissä pöllötilanteesta ja säästä riippuvana ajankohtana. Seuraa tiedottamista Oriolusverkossa. Retkistä voit kysellä sähköpostiosoitteesta oriolusretki@outlook.com. Seuraa myös ilmoittelua Oriolusverkossa sekä Orioluksen verkko- ja Facebook-sivuilla.

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: 1.12. Talvilintukilpailu käynnistyy jälleen joulukuussa. Kilpailuaika on joulu–tammikuu. Tavoitteena on etsiä mahdollisimman monta eri lintulajia toimialueeltamme. 25.12.–7.1. Talvilintujen talvilaskenta 21.2.–6.3. Talvilintujen kevätlaskenta

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Seuraa myös Xenuksen verkkosivujen Tapahtumat-osiota!

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus). Sähköposti: apus@birdlife.fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@saunalahti.fi, p. 0400 251 389.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

WhatsApp:

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2015:

Yhteystiedot:

Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”Etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” -laatikkoon oman Facebook-sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

Etelä-Savo

Jäsenmaksut 2015:

EteläKarjala

Yhteystiedot:

Seuraa ilmoittelua verkkosivuilla kevään Lintuilloista, kokouksista sekä mahdollisista muista tapahtumista ja retkistä.

Tapahtumat: 20.1. KLY:n vuosikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Tervetuloa!

Kanta-Häme Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY). Sähköposti: khly@birdlife. fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@ birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

WhatsApus-ryhmä nopeaan viestintään, havaintojen ilmoittamiseen ja kokemusten jakoon. Apuksen WhatsApus-ryhmään voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä p. 0400 251 389.

Sähköpostilista: Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton, ja jäsenet voivat ilmoittautua listalle seuraavasti: Lähetä sähköposti osoitteeseen: apus-lista-subscribe@yahoogroups. com siitä sähköpostiosoitteesta, johon haluat Apuksen viestejä. Kirjoita viestin otsikoksi SUBSCRIBE ja viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa automaattisesti saamaasi sähköpostiin muuttamatta mitään tietoja otsikossa tai sisällössä

19.1. Uusien jäsenten ilta, jossa kerrotaan lintuharrastuksesta, Apuksen lintupaikoista, havainnoista ja yhdistyksen toiminnasta. 30.–31.1. Pihabongaus. Apuksen alueella houkutellaan suurta yleisöä osallistumaan Pihabongaukseen tiedottamalla tapahtumasta. Lisäksi järjestetään ainakin yksi yleisötapahtuma Järvenpään Rantapuistossa, missä kerrotaan talvilinnuista ja esitellään lintuharrastusta. Helmikuussa koskikararetki Nurmijärven Myllykoskelle. Koskikara on BirdLifen vuoden lintu 2016. Helmi–/maaliskuussa pöllöretki Hyvinkään Kytäjälle, mikäli pöllötilanne näyttää lupaavalta. Maaliskuussa Hyvinkäällä Tiira-ilta, jossa kerrotaan Tiira-lintutietopalvelusta ja opastetaan sen käytössä. 23.4. kokopäivän retki Porkkalaan Kirkkonummelle 7.5. Tornien taisto. Yhdellä Apuksen torneista järjestetään yleisötapahtuma. 20.–22.5. Arktikaretki Virolahdelle Suur-Pisin saareen. 16.–22.5. Lasten lintuviikko Kevätkaudella tornipäivystyksiä mahdollisuuksien mukaan alueen lintutorneilla, jolloin lintuopas kertoo torniin näkyvistä ja kuuluvista linnuista. 11.6. Kesäpinnaralli, jossa kisaillaan joukkueittain päivän aikana havaittavien lajien määrällä. Rallissa on ekoja autosarjat. 11.–12.6. BirdLife Suomen Pönttöbongaus 18.9. Kukkulan kuningas -muutonseurantakisa 24.9. Apuksen syysretki Söderskärin lintuasemalle HUOM! Vuoden 2016 tapahtumat ovat alustavia. Varmista tilanne ja aikataulut Apus-listalla tai Apuksen verkkosivuilta, jossa myös ilmoittautumislomake tapahtumiin ja retkille: www.birdlife.fi/ apus (kohta ”Toiminta” -> ”Ilmoittautuminen”).

Ajankohtaista: Jos haluat jatkossa sähköisen jäsentiedotteen, ilmoita toiveesi lähettämällä sähköpostiviesti otsikolla ”Apus sähköinen jäsentiedote” osoitteeseen: kirsi. peltonen@birdlife.fi. Haemme myös vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot puheenjohtajalle.

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2015:

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2015:

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v.) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat:

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY). Sähköposti: kply@birdlife. fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 040 780 9307.

Tapahtumat: 30.–31.1. Pihabongaustapahtuma Aulangon ulkoilumajalla. Ks. tarkemmat tiedot tammikuussa yhdistyksen verkkosivuilla. Maaliskuussa pöllöretki ja merikotkaretki. Retkikohteet ja päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli pidetään edellisvuosien tapaan. IP-rallissa kilpaillaan joukkueittain havaittujen lajien määrällä. Kisan jälkeen rento purkutilaisuus. 10.12. ja 12.12. Lintujen talviruokinta -kurssi, perehdytys ja retki. Paikka: Hyvinkään opisto. Kurssimaksu 22 e. Vetäjänä Mikko Savelainen. Lisätiedot Apuksen tai Hyvinkään opiston verkkosivuilta.

Verkkosivut: http://www.kply.fi https://www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Tiira-lehti

4 | 2015

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Kuusamo

Tapahtumat:

Yhteystiedot:

1.–31.1. Tammikisa. KPLY:n leikkimielisessä tammikuun pinnakisassa ei järjestetä erillistä purkutilaisuutta, vaan tulokset ilmoitetaan sähköpostilla Johan Hasselille (johan.hassel@ ekoso.fi) viimeistään 6.2. Kisan voittaja julkistetaan yhdistyksen verkkosivuilla, ja kaikkien osallistujien kesken arvotaan palkinto!

Kuusamon lintukerho ry. Sähköposti: info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail. com p. 040 550 2609.

6.1. Loppiaisralli. KPLY järjestää loppiaisen ratoksi 24h rallin, jossa voi tehdä vaikka kaksi pöllöretkeä päivän aikana. 30.–31.1. Pihabongaus. KPLY järjestää yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa Pihabongaustapahtuman la 30.1. klo 12–13 Villa Elbassa Kansallinen kaupunkipuisto –hankkeen puitteissa. Yleisölle avoin pihabongaus Kokkolan Hollihaassa olevalla ruokintapaikalla su 31.1. kello 10–11. Ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2015: Jäsenmaksu 23 e, opiskelijat ja koululaiset 18 e, perhejäsenet 3 e.

Tapahtumat: 12.12. KSLY:n XVIII Talviralli. Ilmoittautumiset 4.12. mennessä rallimestarille: Pekka Kyllönen, pky.kyllonen@ kolumbus.fi, p. 0400 544 616. 21.2. Muuramejokikävely. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla n. tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin. Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Kävelyn pakkasraja on 20 astetta. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246. Talvikauden muiden retkien ja lintuiltojen suhteen seuraa ajankohtaista ilmoittelua Kaakkuriverkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Ajankohtaista: Kauden toinen talvilintulaskentakierros tallustetaan 25.12.–7.1. ja kolmas 20.2.–6.3. Lisätiedot: Luonnontieteelliseen keskusmuseon sivut ja KSLY:n laskentavastaava Kristiina Nyholm, nyholm. kristiina@gmail.com, p. 040 548 3769.

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

Yhteystiedot:

Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/pipermail/lly Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja (pekka.rahko@dnainternet.net tai p. 040 545 6355). Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Sähköpostilista: Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut -postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Liity listalle lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli.lamminsalo@gmail. com) viesti, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 23 e, alle 18-v./opiskelijat 12 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 28 e.

Tapahtumat: 24.12.–6.1. Koko perheen joulukisa Seuraa ilmoittelua tapahtumista sähköpostilistalla ja lintukerhon verkkosivuilla.

Verkkosivut:

Merenkurkku

Jäsenmaksut 2015:

17.–18.6. SM-lintumaraton

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Jäsenmaksut 2015:

www.kuusamonlintukerho.fi

Larus-kerho pitää kerhoiltoja talven ajan kaksi kertaa kuukaudessa. Kerhoilloista tiedotetaan Laruksen Facebook-sivulla ja verkkosivuilla www.lintukerholarus.fi.

Yhteystiedot:

www.facebook.com/lintuharrastajat

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly.

Verkkosivut:

Kerhotoiminta:

KeskiSuomi

Sähköpostilista:

Ajankohtaista: Käy tutustumassa lintukerhon verkkosivuihin, jonne on lisätty runsaasti uusia valokuvia sekä SM-lintumaratonin historiallista aineistoa.

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Jukka Rokkanen, rokkaju@ gmail.com, p. 050 557 1804. Jäsensihteeri Antto Mäkinen, antto.makinen@ gmail.com.

Verkkosivut: www.kyly.fi. Olemme myös Facebookissa!

Sähköpostilista: Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen: kylysubscribe@ yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 6.12. Itsenäisyyspäivän ralli. Tarkemmat ohjeet verkkosivuilla myöhemmin. 30.–31.1. Valtakunnallinen Pihabongaus. KyLY on paikalla su 31.1. klo 11–12 Kotkan Katariinassa ja Iitin Mukulanlahdella.

Ajankohtaista: Pihakisa 2015–2016 käynnistyi 1.12.2015 ja jatkuu helmikuun loppuun 29.2.2016. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan kisaan sähköpostilla osoitteeseen hannu.sorsa@ pp3.inet.fi Ks. säännöt ym. yhdistyksen verkkosivuilla: www.kyly.fi/toiminta/pihakisa

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY). Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p. 040 768 6448. Sihteeri Mika Bäckman, sihteeri@lly.fi, p. 040 770 2188.

Verkkosivut: www.lly.fi www.facebook.com/pages/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Tapahtumat: 1.12.–31.1. Talvilintukisa. Perinteinen pinnakisa, johon voivat osallistua kaikki halukkaat. Kisassa on useita sarjoja: kuntien välinen kisa, kaksi henkilökohtaista sarjaa sekä alueiden välinen sarja, jossa läntinen Lappi haastaa toisaalta Rovaniemen, toisaalta itäisen Lapin. Ks. tarkemmat säännöt verkkosivujen Toiminta-osiosta. Kunta- ja henkilökohtaiset lajilistat on lähetettävä 7.2. mennessä Jorma Haloselle mieluiten sähköpostitse (jorma.halonen@pp2.inet.fi). 10.12. Lintuilta Rovaniemellä, Arktikumissa klo 18 (Polarium-sali). Perinteinen lintuilta, jossa jäsenillä mahdollisuus näyttää vuoden aikana kertyneitä valokuviaan.

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki). Sähköposti: hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@vaasan. com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: http://www.birdlife.fi/hakki

Tapahtumat: 11.12. Yhdistyksen pikkujouluja vietetään klo 18 eteenpäin Jokioisilla Murron kyläyhdistyksen Talkootuvalla (Korventie 388 Jokioinen, n. 4 km 10-tieltä Murronkulman risteyksestä). Tarjoilu järjestetään nyyttikestiperiaatteella. Ilmoittautumiset ja ruokajärjestelyt hoidetaan keskustelupalstalla. Mukaan ekologinen pikkupaketti. Tervetuloa kaikki jäsenet (+ avecit)! 3.1. Talviralli klo 9–15. Aloitus klo 9 joukkueen valitsemasta paikasta. Tulosten purku Forssan luonnonhistoriallisella museolla klo 15.15. Kasaa joukkue, kisaa yksin tai tiedustele paikkaa jostain joukkueesta. 27.1. Tammikuun lintuilta klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla. 23.2. Helmikuun lintuilta yhdessä Forssan Seudun Kamerat ry:n kanssa klo 18 alkaen Kamerakerhon tiloissa Tölöllä Forssassa (Lehmuskatu 11). Tarkoitus on tutustua puolin ja toisin, ja lintukuviakin varmaan nähdään. 17.3. Kevätkokous ja maaliskuun lintuilta Jokioisten kunnantalon takkahuoneessa klo 18 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen ja kahvien jälkeen lähdetään Lounais-Hämeen Uranuksen vieraaksi Elonkierron observatorioon. Sopivalla säällä voidaan samalla kuunnella pöllöjä. Talven aikana voi olla muutakin ohjelmaa, joten kannattaa seurata säännöllisesti verkkosivujen keskusteluja tapahtumapalstaa.

facebook.com/hakkiry

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

30.1. Pihabongaus. Klo 11–12 Moision ruokintapaikalla opastetaan yleisöä. Tapahtumista tiedotetaan myös Hakkiverkossa ja Hakin verkkosivuilla.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17, la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH). Sähköposti: lhlh@birdlife.fi. Pj. Annika Tatterbach.

Verkkosivut: http://www.lhlhry.fi/

www.birdlife.fi/mly https://www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan, kannatusjäsen 40 e. Jäseneksi voit liittyä BirdLifen sivulla http://birdlife.fi/liitytaitue/liity_lintuyhdistykseen.shtml

Tapahtumat: 6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli MLY:n alueella. Havainnot sähköpostilla rallivastaavalle (harry.seppala@netikka. fi) heti illan pimennyttyä. 1.1. Eka ekaa pinnaralli MLY:n alueella. Havainnot sähköpostilla rallivastaavalle (harry.seppala@netikka.fi) heti illan pimennyttyä. 17.2. Jäsenilta. Paikka, kellonaika ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. 16.3. Sääntömääräinen kevätkokous. Paikka, kellonaika ja muu ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Tutustu talvilintuihin

Pihabongaus -viikonloppuna 30.–31.1.

Tapahtumat: 12.–13.12. Menneen ajan joulumarkkinat Lohjan kirkkokentällä. Hakki on mukana omalla myyntipaikallaan Myyjäksi voi ilmoittautua puheenjohtajalle.

Verkkosivut:

Tapahtumista löytyy lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilta.

Sähköpostilista: Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@ yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön johon vastattuasi listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry (MLY). Sähköposti: mly@birdlife.fi. Pj. Jouni Kannonlahti, jka2799@gmail.com, p. 050 5240 551. Sihteeri Jere Topp, jere. topp@netikka.fi, p. 050 5093 683.

Pihabongaus-viikonloppuna järjestetään useilla paikkakunnilla yleisötapahtumia, joissa voi tutustua talvilintuihin ja lintuyhdistysten toimintaan. Katso lisätiedot tapahtumista kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta sekä lisää mahdollisia tapahtumia muidenkin yhdistysten kanavista lähempänä ajankohtaa! •

Järvenpää 30.–31.1. Pihabongaustapahtumassa Rantapuistossa kerrotaan talvilinnuista ja esitellään lintuharrastusta.

•

Lohja 30.1.2016 Pihabongaustapahtuma klo 11:00-12:00 Moision ruokintapaikalla.

•

Rauma 30.1. klo 11–13 Pihabongaustapahtuma Seminaarin Puutarhalla (Satamakatu 4).

•

Turku 30.1. klo 11–13 Pihabongaustapahtuma Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa.

•

Kotka 31.1. klo 11–12 Pihabongaustapahtuma Katariinassa ja Iitin Mukulanlahdella.

28 Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf. E-post: oa@ oa.fi. Ordförande Victoria Hallbäck, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2015/ Medlemsavgift 2015: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Tapahtumat/Evenemang: 16.12. Julfest med traditionellt program och julkaffe på OA. Ta med en liten julklapp (à ca 3 e). 17.2. Årsmöte med föredrag av Henry Pihlström om människans evolution. 9.3. Månadsmöte med föredrag av Tuija Warén om pärlugglor. 13.4. Månadsmöte med föredrag av Niclas Fritzén om KvarkenBats.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY). Sähköposti: pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi/ http://www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/foorumi . Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 20-v.)10 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: HUOM! Pääkirjasto Metson tilojen korjauksen vuoksi kevään lintuillat pidetään Monitoimitalo 13:ssa (nuorisotalo) os. Satakunnankatu 13. (Win Lönn). 1.12.–29.2. Talvipihapinnakisa. Tavoitteena on havaita omalta, lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia siten, että havainto tehdään kyseiseltä paikalta seisten, maaten, käsin seisoen tms. asennossa kyseisenä kilpailuaikana. Rekisteröitymiset kisaan osoitteessa www. arkisto-pily.fi/Pinnakisat. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä Tuija Paloseen (tuija.m.palonen@gmail.com). 12.12. PiLY osallistuu Aamulehden joulumyyjäisiin Tampere-talossa. Hanki myyjäisistä joululahjat pukinkonttiin tai jouluherkkuja pöytään. 6.1. Nokian sorsalaskenta Kylmänojalla klo 13 alkaen. Tarkkaillaan myös lähialueella talvilintuja. Järj. Nokian Lintukoulu. 9.1. Lintukävely. Reitti kulkee Pyhäjärven rantaa pitkin Tahmelassa ja Pispalassa. Lähtö Tahmelan lähteeltä klo 10. Kesto n. 2 tuntia. Kävelyn vetäjänä Olavi Kalkko. 29.1. Lintuilta klo 18. Kari Eischer kertoo kuvin ja sanoin v. 2014 toukokuun Kazakstanin matkasta.

Rauman seutu

13.2. Lintukävely Pispalan maisemissa. Kokoontuminen Tahmelan lähteellä klo 10. Kävely sopii erinomaisesti perheille ja uusille jäsenille. Kesto n. 2 tuntia. Oppaana Jukka T. Helin.

PohjoisKarjala

Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Yhteystiedot:

www.lintuyhdistyskuikka.net

Yhteystiedot:

13.2.–21.2. Koskikaralaskentaviikko. Laskenta-aikaa on runsas viikko, jolloin lasketaan ja tarkkaillaan tehostetusti Pirkanmaan sulavesissä talvehtivia koskikaroja. Koskikarahavainnot toivotaan kuitenkin ilmoitettavan koko talven ajalta Tiiraan (www.tiira.fi), jotta Pirkanmaan talvisesta koskikarakannasta saadaan luotettava kuva.

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, hannu. lehtoranta@oyk.fi, p. 050 018 6607. Jäsensihteeri Reima Hyytiäinen, pk.lintutieteellinen@gmail.com, p. 050 540 7739.

www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH). Sähköposti: rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p.040 839 5543. Jäsensihteeri Marja Salin, marja.salin@dnainternet.net.

21.2. Tervetuloa Siuronkosken koskikaroja morjestamaan klo 13 alkaen. Kuljeskellaan kävellen tutkimassa Siuron alueen lintuja. Järj. Nokian Lintukoulu. 26.2. Lintuilta klo 18. Linturetkellä Intiassa, Goalla koettua. Pekka Rintamäki kertoo kuvien kera retkikuulumisia Pohjois-Goalta Intian länsirannikolta, missä paikallisen lajiston lisäksi nähdään runsaasti talvehtivia rantaja vesilintuja. 11.3. Pöllöretki bussilla ajankohdan parhaille pöllöpaikoille. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereen Keskustorilta Vanhan Kirkon edestä klo 18. Paluu yöllä vähän puolenyön jälkeen. Hinta jäsenille 12 e, ei-jäsenille 17 e, nuorisojäsenille ilmainen. Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@gmail. com, p. 040 021 6276). 18.3. Lintuilta ja sääntömääräinen kevätkokous, jossa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Ennen kokousta klo 18 alkaen määrityskisa, jonka laatii viimekertainen voittaja. 19.3. Lintukävely hyvällä keväisellä lintualueella Viinikanlahden rannalla. Lähtöpaikkana Takon soutustadionin itäpuoleisen P-paikan kohta rannan vierustaa kulkevalla kävelytiellä. Lähtö klo 10. Kesto n. 2 tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erinomaisesti perheille ja uusille jäsenille. 22.3. Perinteiset lokki-iltamat. Yksi koko maan parhaista lokkipaikoista on aivan Tampereen keskustan tuntumassa sijaitseva Pyhäjärven Viinikanlahti. Pyynikin rannasta, hotelli Rosendahlin kohdalta Jalkasaaresta on hyvät näkymät yöpyvien lokkien massaan, ja vesilintujakin löytynee. Paikalla opastusta klo 17.30 alkaen. 9.4. Lintujen tarkkailua klo 10 alkaen Nokian Alasenlahdella. Oppaina Jukka T. Helin ja Nokian Lintukoulusta Anne Viitalaakso. PiLY:n ja Nokian Lintukoulun yhteinen tapahtuma hyvällä lintupaikalla. Tapahtuma sopii erityisesti lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille. Kesto n. 2 tuntia.

Verkkosivut: www.pklty.fi www.facebook.com/pages/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistysry/114769091896912

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 11.12. Aki Aintilan kuvaesitys ”Yli miljoonan petolinnun Batumi” klo 18 Joensuussa, Metsäkeskuksen kokoustiloissa (osoite: Siltakatu 20 B, 4. krs). Seuraa ilmoittelua yhdistyksen muista tapahtumista verkkosivuilta.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Risto Tornberg, ristotorn@gmail.com, p. 044 545 5005.

Kuikkalista, johon liittymisohjeet löytyvät verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 25 e, alle 18-v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 30.–31.1. Pihabongaus. Uusi vuosi potkaistaan käyntiin osallistumalla valtakunnalliseen Pihabongaukseen. Seuraa Kuikan verkkosivuja tarkempien tietojen varalta.

Ajankohtaista: Suuri kiitos kuluneesta vuodesta kaikille jäsenille ja aktiiveille!

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY). Sähköposti: psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha.tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com

Jäsenmaksut 2015:

www.pply.fi Olemme myös Facebookissa!

Tapahtumat:

Sähköpostilista:

6.12. Itsenäisyyspäivänä IP-ralli

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa http:// lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

18.12. Pikkujoulut

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 41 e/24 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e/18 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

Lisätietoa tapahtumista PiLY:n verkkosivuilta.

Ajankohtaista:

5.12. Tammiralli

PiLY:n uudet jäsenet 2016 saavat liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

9.12. Kuukausikokous ja Pohjois-Suomen määritysmestaruuskisa

Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Verkkosivut:

Tässä mainittujen tapahtumien lisäksi syksyn aikana järjestetään muita linturetkiä, joista tiedotetaan niin ikään Internetissä ja Facebookissa.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen Suojele pala Pirkanmaata -kampanjan. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (Poliisihallituksen pts 23.7.2015 PLO-2015-4516).

Verkkosivut:

13.1. Kuukausikokous 10.2. Sääntömääräinen kevätkokous Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla klo 18 alkaen. Salit ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla. Voit seurata kokousta myös etänä, ks. ohje: http://www.oulu. fi/biology/EH/pply.htm

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka. Sähköposti: hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Mikko Pärssinen, mikko.parssinen123@gmail. com, p. 040 967 4008. Jäsensihteeri

Ajankohtaista: Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut: www.rslh.info/ www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat ja Lintukoulut tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle. 1.12.–29.2. Talvikisa. Lähde mukaan leikkimieliseen kisaan, jolla kerätään myös tietoa alueemme talvisesta linnustosta. Lisätietoja verkkosivuilta kohdasta: Harrastus > Kisat, sekä kisatoimikunnalta (wallin@dnainternet. net, p. 044 505 8222). 6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16. Kisakutsu ja ohjeet verkkosivuilla, ilmoittautumiset 4.12. mennessä Juha Wallinille (wallin@dnainternet.net, p. 044 505 8222). Kisan purku klo 18 alkavassa Lintuillassa. 6.12. Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18. Raimo Sundelin: Lintuja kuvissa. Esitelmän jälkeen Itsenäisyyspäivän kisan purku. Kahvitarjoilu. 3.1. Lintukoulu klo 17 ja Lintuilta klo 18 Uotilan nuorisotalolla. Kahvitarjoilu. 30.–31.1. Valtakunnallinen Pihabongaus. Osallistu tunnin ajan omalla pihallasi tai muulla sopivalla paikalla! 30.1. Pihabongaustapahtuma Seminaarin Puutarhalla (Satamakatu 4) klo 11–13. Tervetuloa tarkkailemaan talvilintuja yhdistyksen ruokinnalle lintuoppaiden kanssa! 7.2. Lintukoulu klo 17 ja Lintuilta klo 18 Uotilan nuorisotalolla. Kahvitarjoilu.

Verkkosivut:

6.3. Lintukoulu klo 17 Uotilan nuorisotalolla. Sääntömääräinen kevätkokous ja Lintuilta klo 18. Kahvitarjoilu.

www.phly.fi

Ajankohtaista:

Sähköpostilista:

Lintukoulun ja Lintuiltojen aiheet varmistuvat myöhemmin – seuraa tiedotusta verkkosivuilla, Facebookissa, Raumaverkossa ja paikallislehdissä! Maalis–huhtikuun ohjelmassa ovat lisäksi pöllöretki, hanhiretki ja linnunpönttöpaja, jotka järjestetään yhteistyössä Rauman Seudun Luonnonystävien kanssa. Myös näistä tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa.

linnut@phly.fi Ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18-v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e (perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä).

Tapahtumat: 5.12. Perinteinen talvipinnaralli. Kilpailuaika klo 5–17. Purkutilaisuus klo 18, Ravintola Voitto, Salpausselänkatu 8, Lahti.

Satakunta

30.–31.1. BirdLife Suomen Pihabongaus

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY). Sähköposti: ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail. com. Varapj. ja median yhdyshenkilö Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail. com, p. 040 841 2524.

Ajankohtaista: Muista ilmoittaa osoitteenmuutokset ja uusien jäsenien liittymiset jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi tai p. 09 4135 3300 klo 10–15).

Yhteystiedot:

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi

Tiira-lehti

4 | 2015

https://www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 5.12. Talvipinnaralli Porin kunnan alueella. Lisätietoja verkkosivuilta. 10.12. Lintuilta klo 18.30. Jari Peltomäen ja Markku Saihan esitys ”Lintukuvia ja kuvaamisen tekniikkaa”. 14.1. Lintuilta klo 18.30. Esitelmän aihe avoin. 11.2. Lintuilta klo 18.30. Heikki Kolusen esitelmä ”Tervapääskyn elämää”. Lintuillat pidetään Porissa, Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7).

Lintukerho: Lisätietoja tulossa verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren, jan.lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198.

Suomenselkä Yhteystiedot:

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2015: 22 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Ajankohtaista: Talven linnustoa seurataan ruokintapaikoilla ja talvilintulaskennoissa. Molempiin seurantoihin toivotaan lisää osallistujia Suupohjasta. Seurannat antavat paljon mielenkiintoista ohjelmaa talven hiljaiseen aikaan, joten niihin osallistuminen palkitaan mukavin elämyksin talvisessa luonnossa. Lisätietoa seurannoista löytyy osoitteesta www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta. Linnunpönttöjä voi rakentaa ympäri vuoden. Ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy yhdistyksen verkkosivuilta.

Yhteystiedot: Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Verkkosivut: www.tringa. fi. Pj. Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@ tringa.fi, p. 044 512 0757. Järjestösihteeri Otso Häärä (31.12.2015 saakka), jarjestosihteeri@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi

Verkkosivut:

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2015: Jäsenmaksu 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut), perhejäsenet 5 e, pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 6.1. Loppiaisralli. SSLTY:n suosituin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta. 20.–21.2. Koskikaraviikonloppu. Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat koskikarapaikat. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY). Sähköposti: sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440. Aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka.iivonen@netti.fi, p. 050 574 0150.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Tiira-lehden lukijaetuna voit tilata tämän näyttävän, A4kokoisen teoksen edulliseen ennakkohintaan 39 € (myyntihinta 47 €) +postimaksu. Tarjous on voimassa 24.1.2016 asti. Tutustu kirjaan PiLY:n kotisivuilla.

Uusimaa

www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista:

– PiLY:n suurhanke valmistui

Vuosi- ja ekopinnojen kerääminen jatkuu vuoden loppuun asti. Pinnatilanteen kehitystä seurataan yhdistyksen verkkosivuilla.

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Aalto, puheenjohtaja@ sslty.fi, p. 040 574 3645. www.sslty.fi ja olemme myös Facebookissa!

Pirkanmaan linnusto -kirja

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e. Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

Tapahtumat: 2.1. Retki Suomenlinnaan ja keskustan puistoihin. Lähtö klo 9.30 Suomenlinnan lautan saapumispaikalta, Ison Mustasaaren pohjoisrannasta. Lopetus viimeistään klo 14. Kauppatorilta klo 9 lähtevällä lautalla ennätät sopivasti lähtöpaikalle. Retki on maksuton. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: peter.buchert@hbl.fi 10.1. Retki Viikkiin. Lähtö klo 9 Kivinokasta, Kulosaaren kartanon pihalta (Kipparlahden silmukka 5). Paluu noin klo 12. Retki on maksuton. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: otso. haara@helsinki.fi 30.1. K&K-retki Länsi-Uudellemaalle. Lähtö klo 7 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohj. Rautatiekatu). Paluu n. klo 18.30. Retken hinta: Tringan jäsen 30 e/ei-jäsen 40 e, Tringan alle 18-v. jäsen 5 e/alle 18-v. ei-jäsen 10 e. Retkelle netti-ilmoittautuminen. Tiedustelut: aleksi_mikola@ hotmail.com 6.2. Talvilinturetki Myyrmäenseudulla. Lähtö klo 8.45 Myyrmäen uimahallin edustalta (Myyrmäenraitti 4). Paluu noin klo 11.30. Retki on maksuton. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: myllysenanna@hotmail.com

Petri Seppälä Kirjan tilaussivu on www.pily.fi/pirkanmaan_linnusto Tilauksen voi tehdä myös sähköpostilla: linnustokirjatilaus@pily.fi Paikallisyhdistysten arvokas linnustokirjajoukko saa uuden jäsenen, kun Pirkanmaa liittyy joukkoon. Uusi kirja on A4-kokoinen, noin 500-sivuinen ajankohtainen tietoteos maakunnassa havaituista 336 lintulajista. Siinä on myös vähintään yksi laadukas valokuva joka lajista. Kuvat ovat joko Pirkanmaalla otettuja tai pirkanmaalaisen kuvaajan ottamia. Kirjan laajin osio on luonnollisesti lajikohtaiset tiedot. Jokaisen lajin alussa on tiivis tietopaketti, jossa kerrotaan uusin uhanalaisuusluokka, arviot Pirkanmaan, Suomen ja Euroopan pesimäkannasta sekä lajin esiintymis- ja talvehtimisalueet. Varsinainen lajiteksti kertookin sitten lajin esiintymisestä Pirkanmaalla ennen ja nyt, muutoista, talvehtimisesta ja ennen kaikkea pesimälajien kannankehityksistä sekä levinneisyydestä. Lisänä on vielä lajikohtainen tiivistelmä maakunnan rengastustiedoista. Kaikki tuo on koetettu saada sellaiseen muotoon, että kunkin lajin eri tiedot on helppo löytää. Lisäksi kirjassa on mm. kattavat artikkelit maakunnan luonnonoloista, pirkanmaalaisen lintutieteen ja -harrastuksen historiasta ja Kangasalan lintuasemasta (sisämaan ensimmäisestä). Kirjan idea on maakunnan linnustosta 1800-luvulta nykypäivään kertyneen tiedon kerääminen yhteen julkaisuun. Se on samalla kunnianosoitus ja kiitos kaikille lintuja tutkineille ja havaintojaan ilmoittaneille henkilöille. Erityisesti hei-

tä ovat rengastajat, talvilintu-, vakiolinja- ja muihin linnustolaskentoihin osallistuneet, linnustoselvityksiä ja -seurantoja tehneet sekä valokuvaajat. Helposti löytyvistä tiedoista on myös paljon hyötyä linnustonsuojelussa. Mutta tällainen teos ei todellakaan synny nopeasti eikä helposti. Ajatus kirjasta syntyi jo vuonna 1983 muutaman aktiivin mielissä, mutta haaveeksi se tuolloin jäi. Sattuman puututtua peliin hanke polkaistiin kunnolla käyntiin vuonna 2004, mutta siihen saatiin kulumaan 12 vuotta. Vanhat 1980-luvun ”kirjakonkarit” olivat tyytyväisiä, ettei kirjaa tehty sen aikaisilla tiedoilla. Samaa voimme sanoa 2000-luvun alun osalta, sillä vuosina 2006–2015 kertyi niin paljon laadukasta uutta linnustotietoa, että huolemme tiedon riittävyydestä hävisi. Uutta tietoa toivat vuonna 2006 aloitetut vakiolinjalaskennat, vuosien 2006–2010 lintuatlas, jota PiLY täydensi 2012–2013 vielä omalla Maakunta kartoitetuksi -projektillaan, ja Maakunnan tärkeät lintualueet (MAALI) -hanke. Puhumattakaan keväällä 2006 käyttöön otetusta Tiirasta, mikä mullisti havaintojen keruun. Tiiran avulla oli käytössämme Pirkanmaalta lähes 800 000 havaintoa yli 17 miljoonasta yksilöstä. Näiden lisäksi saimme tiedot maakunnassa vuosina 1974–2012 rengastetuista linnuista ja rengaslöydöistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja rengastustoimiston väki ansaitsevat suuren kiitoksen saumattomasta yhteistyöstä. Julkistamistilaisuus on Tampereen Vapriikissa 8.3.2016 klo 18 alkaen. Tilauksiin liittyviä lisätietoja antavat Pekka Rintamäki (printamki@yahoo.com) p. 0400 690 991 ja Lasse Kosonen (lasse. kosonen@tampere.fi) p. 050 521 5178.

30 20.2. Hiihto- tai sauvakävelyretki Pitkäkosken–Haltialan alueelle. Lähtö klo 10 Pitkäkosken ulkoilumajalta (Kuninkaantammentie). Paluu n. klo 13. Retki on maksuton. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com

Verkkolehti

Nro 4 20. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Mari Pihlajaniemi mari.pihlajaniemi @birdlife.fi

Ulkoasu

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2015

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat

2,5 e / palstamm, yksivärinen

Painos

18 900 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2015 neljänä numerona: 6.3., 22.5., 4.9. ja 4.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Vs. järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Mari Pihlajaniemi Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Niko Jokinen Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

27.2. Talvilintulaskenta Haltialassa. Lähtö klo 7.30 Paloheinän jäähallin P-paikalta (Pakilantien ja Kuusimiehentien risteys, bussin 66 päätepysäkki). Paluu n. klo 14. Retki on maksuton. Retkelle netti-ilmoittautuminen. Tiedustelut: hannu.holmstrom@gmail.com 5.3. Kevättalven lintukävely. Lähtö klo 8.30 Myyrmäen uimahallin edustalta (Myyrmäenraitti 4). Paluu n. klo 11.30. Retki on maksuton. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: myllysenanna@hotmail.com 6.3. Retki Viikkiin. Lähtö klo 8 Gardenian edustalta (Koetilantie 1). Paluu n. klo 12. Retken on maksuton. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: otso.haara@ helsinki.fi 12.3. Alkukevään retki Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon Lähtö klo 7 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohj. Rautatiekatu). Paluu n. klo 18. Retken hinta: Tringan jäsen 25 e/ ei-jäsen 35e, Tringan alle 18-v. jäsen 5 e/alle 18-v. ei-jäsen 10 e. Retkelle netti-ilmoittautuminen. Tiedustelut: mikko.savelainen@ensijaturvakotienliitto.fi 19.3. Pöllöretki Myrskylään. Lähtö klo 17 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohj. Rautatiekatu). Paluu 20.3. n. klo 2. Retken hinta: Tringan jäsen 25 e/ei-jäsen 35 e, Tringan alle 18-v. jäsen 5 e/alle 18-v. ei-jäsen 10 e. Retkelle netti-ilmoittautuminen. Tiedustelut: aleksi_mikola(at)hotmail.com 19.3. Retki Vartiosaareen. Lähtö klo 8.30 Laajasalon kirjaston bussipysäkiltä. Paluu n. klo 12. Retki on maksuton. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com 24.–28.3. Pääsiäisretki Ahvenanmaalle. Retken tiedot tarkentuvat alkuvuodesta. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com 24.3.–10.4. Lintumatka Intiaan. Lisätietoja myöhemmin Tringan verkkosivuilla. 2.4. Retki Kallvikiin Vuosaareen. Lähtö klo 8.30 Kallvikin uimarannan huoltorakennukselta (Rantapaadentien päässä). Paluu n. klo 11.30. Retken on maksuton. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: jukka_hintikka@hotmail.com 5.4. Iltakävely Viikin varhaiskevään lintuja havainnoiden. Lähtö klo 17.30 Gardenian edustalta (Koetilantie 1). Paluu n. klo 19.30. Retki on maksuton. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: aleksi_mikola@hotmail.com 9.4. Retki Porkkalaan ja Suomenojalle. Lähtö klo 7 Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohj. Rautatiekatu). Paluu noin klo 18. Retken hinta: Tringan jäsen 25 e/ ei-jäsen 35 e, Tringan alle 18-v. jäsen

5 e/alle 18-v. ei-jäsen 10 e. Retkelle netti-ilmoittautuminen. Tiedustelut: peter.buchert@hbl.fi Lisätietoja retkistä, tarkemmat ilmoittautumisohjeet ja retkien maksuohjeet löydät Tringan verkkosivuilta.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH). Sähköposti: valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea. torkko@pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

Verkkosivut: http://www.birdlife.fi/vlh https://www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat/ https://twitter.com/vlhry

Sähköpostilista: https://groups.yahoo.com/group/laniusverkko/

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18-v.) 9 e.

Tapahtumat: 1.12.–29.2. Leikkimielinen talvipihapinnakisa. Kisassa tarkoituksena on nähdä (=havaita) omalta, lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta/otetulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia siten, että havainto tehdään kyseisellä paikalla seisten, maaten, puussa istuen, käsin seisoen tms. asennossa kyseisenä kilpailuaikana 1.12. klo 00–29.2. klo 24. Kisa-alue on VLH:n toimialue: http://personal.inet.fi/ luonto/vlh/toimialue.html. 10.12. Joulukuun lintuilta/pikkujoulut klo 18. Ville ja Mea kertovat talviruokintapaikkojen linnuista ja opettavat niiden tunnistamista. Esityksen lomassa glögiä ja pipareita. Tervetuloa Myllypirtille (Valkeakoski, Myllykatu 7). 2.1. Kaikille avoin talvilinturalli klo 6–16. Ralli sopii kaikille ikään, sukupuoleen tai harrastusvuosiin katsomatta. Auto ei ole pakollinen, ralliin voi lähteä myös jalkaisin; pääasia on talvinen ulkoilu lintujen parissa hyvässä seurassa! Voit myös pyytää päästä mukaan johonkin joukkueeseen. Rallialue on Valkeakosken Lintuharrastajien toimialue. Rallissa tarvittava lajilomake ja tarkemmat säännöt, ks. http://personal.inet.fi/luonto/vlh/ Jako. Tulosta lajilomake ajoissa ennen rallia, sillä sen käyttö helpottaa rallin suunnittelua ja purkua. Ilmoittautuminen joko Facebookissa tapahtumasivulla tai sähköpostilla (valkeakosken. lintuharrastajat@gmail.com). Rallin purkutilaisuus Myllypirtillä klo 16.45,

jolloin joukkueiden tulisi olla paikalla. Kahvitarjoilu. 14.1. Lintuillassa klo 18 Myllypirtillä Amerikan herkkuja. Juha Lehtinen kertoo meille retkeilystä ja linnuista Manhattanilla ja Floridassa Miamin lähellä, lähinnä Evergladessä. Kahvitarjoilu. 12.2. Kuinka monta käpylintulajia Suomessa esiintyy? Antero Lindholm on jo vuosien ajan selvitellyt käpylintujen mysteeriä. Tule Myllypirtille kuuntelemaan tuoreimmat tiedot käpylintujen määrittämisestä, niin äänestä kuin ulkonäön perusteella. Antero aloittaa kahvitarjoilun jälkeen n. klo 18.15. Tervetuloa!

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Pj. Raimo Hyvönen, puheenjohtaja@ tly.info, p. 045 673 1271. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi www.facebook.com/pages/Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 20 e, perhejäsen 11 e. Jurmon asemamaksut: jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v. maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Tapahtumat: 12.12. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11 opastuskeskus Tammenterholta. 19.12. Katariinanlaakson ja Rauvolanlahden lintukierros. Lähtö klo 10 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (bussin nro 13 päätepysäkki). Paluu viimeistään klo 13. 25.12.–7.1. Talvilintulaskennat. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta (tutkimus@tly.info). 9.1. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11 opastuskeskus Tammenterholta. 16.1. Katariinanlaakson ja Rauvolanlahden lintukierros. Lähtö klo 10 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (bussin nro 13 päätepysäkki). Paluu viimeistään klo 13. 23.1. Hakki- ja kararetki Raaseporiin. Lähtö Turun Tuomiokirkolta klo

Tringan ekopinnaskabassa ennätys ja uusia tuulia Otso Häärä

Tämän vuoden ekopinnaskaba alkaa olla lopuillaan ja ylivoimaisessa johdossa on Petri Lankila, joka on jo rikkonut aiemmat ennätykset. Tätä kirjoittaessa lajeja on vuoden aikana kertynyt 260. Ensi vuoden alussa käynnistyy uusi julkisen liikenteen pinnakisa eli ”dösaskaba”. Kyse on Trin-

gan ekopinnaskaban kaltaisesta, mutta vielä matalamman osallistumiskynnyksen kilpailusta, jonka kesto on puoli vuotta (1.1. - 30.6.2016). Katso lisää osoitteesta www.tringa.fi/dosaskaba. Myös Tringan ekopinnaskaba jatkuu ensi vuonna tuttuun tapaan. Tringan Talviralli kisataan 6.12. Lisätietoa Tringan sivuilta.

Tiira-lehti

4 | 2015

7 ja paluu n. klo 17. Ilmoittaudu viimeistään 19.1. retket@tly.info tai p. 050 344 6635. Retkimaksu 30 e, jos osallistujia on vähintään 20. Jos osallistujia on vähemmän, retki perutaan. 30.–31.1. Pihabongaus. TLY järjestää kaikille talvilinnuista kiinnostuneille avoimen yleisöpihabongauksen la 30.1. klo 11–13 Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa. 7.2. Erätulet-tapahtumapäivä Ruissalon Kansanpuistossa. Perheille sopiva ulkoilmatapahtuma, jossa muun ohjelman lisäksi TLY opastaa Jarno Saarisen tien ruokinnan lintuihin. Kellonajat vielä auki; seuraa verkkosivujamme ja Facebookia. 13.2. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11 opastuskeskus Tammenterholta. 21.2.–6.3. Kevätlintulaskennat. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta. 20.2. Retki Topinojan kaatopaikalle. Lähtö Turun Tuomiokirkon edestä. Retken hinta n. 15 e. Ilmoittaudu viimeistään 15.2. retket@tly.info tai p. 050 344 6635. 27.2. Katariinanlaakson ja Rauvolanlahden lintukierros. Lähtö klo 10 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (bussin nro 13 päätepysäkki). Paluu viimeistään klo 13. 5.3. Pöllöretki Raasinkorven suuntaan yhdessä bussilla. Lähtö klo 17 ja paluu Turkuun Tuomiokirkolle klo 01. Retken hinta n. 25–35 e osallistujamäärästä riippuen. Ilmoittaudu viimeistään 29.2. retket@tly.info tai p. 050 344 6635. 11.3. Pöllöretki Ruissalossa klo 19. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan edestä. Paluu n. klo 22. 12.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11 opastuskeskus Tammenterholta.

3413 / Petri J. Vainio, ja näe Saaristomeren talvinen lintutilanne omin silmin. TLY:n suojelutoimikuntaan kaivataan aktiivisia osallistujia. Jos linnustonsuojelu on jotain, johon haluaisit tavalla tai toisella osallistua, tai sinulla on siihen liittyviä ideoita, ota yhteyttä Markus Aholaan (linnustonsuojelu@tly.info, p. 0400 544 923). Tule mukaan vahvistamaan TLY:n suojelutoimintaa! TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden 31.1. TLY:n nuorisojaosto on kaikille alle 26-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Jos haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan (p. 044 096 8080 tai seba.andrejeff@ gmail.com).

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Websidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka joululahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Vuonna 2015 ilmestyy lehden 50. vuosikerta. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Medlemsavgift 2015: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Aktiviteter:

Ajankohtaista:

1.–3.1. Bird-In. Vi inleder det nya fågelåret med guidade exkursioner under nyårshelgen. Närmare information på hemsidan.

Jurmon naurulokit ja tunturikiurut odottavat laskijaansa ja merisirrit renkaittensa lukijaa. Varaa paikkasi Jurmon lintuasemalta, jurmo@tly.info tai p. 040 836

1.1.–31.12. ÅFF Ekokryss. Ekoskådning utan att använda motordrivna fortskaffningsmedel. Gå, cykla, ro och skåda fågel. Mera info på hemsidan.

10 kiperää linnuista (s. 9) 5. Vuosina 2007 ja 2011.

Kulorastaalla täplät ovat pyöreät ja laulurastaalla nuolenpääkuvioita muistuttavat.

Eteläsavolaisia kuikkia, joille tänä syksynä asennettiin satelliittilähettimet suomalaisten kuikkien muuttoreittien ja talvehtimisalueiden selvittämiseksi.

3. Mäntyyn tai kuuseen, usein melko korkealle. 1. Koskikara (nuori).

Vastaukset:

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

10. Maakotkalla onnistuneita pesintöjä oli 165 ja merikotkalla 271.

Yhden. Munat kehittyvät naaraan lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein, isommilla linnuilla 2–3 päivän välein.

8. Egyptissä, Italiassa ja Syyriassa. 9.

7. Kaakkois-Aasiassa.

6. Kolme metsoa: kaksi kukkoa ja yksi koppelo.

UUTUUS!

Näe tarkasti luonnon pienimmätkin yksityiskohdat Uusi TSN-EX16-telejatke yhdessä Kowa TSN880-, TSN770- tai TP556-sarjan kaukoputkien kanssa vie katseluelämyksesi täysin uudelle tasolle. Kowan mekaaninen ja optinen suorituskyky tekevät TSN-EX16-telejatkeesta korvaamattoman lisävarusteen pienten yksityiskohtien tarkkailuun pidemmiltä etäisyyksiltä. Telejatkeen kanssa kaukoputkesi sopii myös tähtitaivaan katseluun.

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos) Jo 60 vuotta Kowan maailmanluokan innovaatioita ja optista osaamista ovat mahdollistaneet optisten laitteiden luomisen, joissa yhdistyvät korkea kontrasti, tarkka värintoisto ja veitsenterävät yksityiskohdat. Kowa TE-11WZ 25-60x laajakulmaokulaarissa on XD-linssi erittäin laajalla näkökentällä ja yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaisiin suurennoksiin käytännössä ilman valohäviötä. Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscoping-kuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoom-okulaaria! Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä ja näe itse!