Painajainen nimeltä
Northstar Traumat ja kuvat: Kirsi Pääskyvuori
}
Käyttöautot saavat harrastajapiireissä yleensä vähemmän huomiota kuin harrastepelit. Huollot tehdään vasta sitten kun on pakko, eikä pintoja pahemmin kiillotella. Ajellaan sen minkä huvittaa ja vaihdetaan toiseen ilman suurempia tunnekuohuja. Minulla se käyttöauto sattuu olemaan Northstar STS vuosimallia -97. Vuoden päivät tämä meidän symbioosi toimikin ilman tankkausta suurempaa tointa, tosin tankata sai myös öljy- ja jäähdytysnesteosastoilla kohtalaisen tihiään. Kun sitten pikkuhiljaa alkoi ilmetä omituisia käyntihäiriöitä, jopa sammahteluun saakka, oli ilmeistä että jonkinsortin huoltoa kannattaisi tehdä. Ensisijaiseksi syylliseksi sormella osoitin tietysti tuota naapurimaan bensaa. Mitä jos vaihtaisi bensansuodattimen ja vaikka tulpat, niin siinähän sitä olisi käyttöautolle vallan riittävä huolto. Laiskana naisena tämäkin palvelu tilattiin paikalliselta sähkö-jeesukselta. Se homma antoikin jo viitteitä tulevalle. Suodatin oli senverran jämähtänyt, että bensaputki katkesi irroittaessa. Siihen käyvää liitintä ei tietenkään ollut saatavilla, mutta ongelma ratkesi opelin suodattimella, jonka sai patentoitua paikoilleen. Tulpista sähkö-jeesus tuumasi, että uivat öljyssä, ehkä jotakin tiivistystä venttiilikopille kannattaisi harkita (ko. moottorissa ventiilikopat tiivistyvät tulppien ympärille kumisilla O-renkailla). Sitä moottoriöljyä ei nyt mahottomia määriä ollut tarvinnut lisätäkkään - vanhalle autolle melko kohtuullisia määriä, mutta coolanttipuoli, sitä tuppasi kulumaan jo melkein enemmän kuin bensaa. Siinähän sitä samalla avatessaan kattelisi nekin vuotokohdat. Ameriikanmiehen verkkokaupasta jääkaappimagneetin kiilto silmissäni siis venttiilikoppien tiivisteitä tilaamaan. Kahvipöytäkeskusteluissa urakalle löytyi innokas työmieskin, kutsun häntä tässä yhteydessä nimellä Summanen. Tiivisteet ei maksa paljo mittään, niinpä tilasin samalla uudet äänenvaimentimet ja kaikki koiranluutkin kolisevien tilalle. Onpahan sitten katsastukseen kaunista esiteltävää. Nämä jälemmäksi mainitut hivelikin silmää kohtalaisen helposti, mutta se venttiilikoppaosasto olisi pitänyt jättää mieluummin vuotavaksi. Tiivisteiden vaihtaminenhan pitäisi olla lastenleikkiä, mutta...
Nähdäkseen takimmaisen nokka-akselin ajoitusmerkit pitää konetta hieman kallistaa. Köyhän miehen mallilla kallistus tehdään liinalla, vedettiin kiinni toiseen projektiautoon joka joutessaan toimi vastapainona. Northstarin konehuoneeseen katsoneet tietävätkin, että työskentelytilaan ei mahdu edes pientä kiinalaista, saatikka nakkisormista suomipoikaa. Päästäkseen käsiksi etummaiseen venttiilikoppaan on irroitettava vesipumpun hihnapyörä edestä pois. Tiukassa tuntui olevan ja useita erilaisia ulosvetäjiäkin piti hitsailla. Käsittämätöntä kyllä, mutta sellainenkin rautapalikka kuin laadukas cadillacin nokka-akseli ei tätä päittäisvetoa kestänyt, vaan katkesi kahteen kauniiseen kappaleeseen. Tässäkohtaa todettiin myös, että vesipumppu hammashihnoineen on parhaat päivänsä nähnyt sekä ylä- ja alavesi letkut on syytä uusia samalla. Hullunkiilto silmissäni taas seuraavaa ”magneettisettiä” tilaamaan. Kaikki muut pulikkaiset mukavasti löytyikin, mutta nokka-akselia ei. Konsultoitiin paikallista northstar-harrastajaa Jäppistä, ja hän oli samanlaiseen moottoriin (offroad-vehkeissä) viritellyt erillisen sähköisen vesipumpun hommaa hoitamaan. Sehän kuullosti korviini vallan mainiolta ratkaisulta, ihan yliarvostettuja tuollaiset alkuperäiset nokka-akselilta käyttövoimansa saavat vesipumput… Samaiseen tilaukseen laitoin uudet konepellin kaasujousetkin, ”kakkosnelosta” oli väistelty jo riittävän kauan jo muutenkin selkäystävällisen konehuoneen kanssa. Tässä välissä oli mukava todeta jääkaappimagneetti-kokoelman kasvaneen jo mukavasti. Äänenvaimentajistakin toinen tuli toiselta puolelta ameriikkaa kuin toinen, ja muut hilppeet vielä erillisesssä lähetyksessä, entäs ne tullauk38
set, ne ne vasta sekavia olikin. Tuli varmuuden vuoksi maksettua moneen otteeseen ja vielä tänäkin päivänä fedex muistutteli maksamattomista tulleista, joista ei varsinaista laskua ollut olemassakaan. Kalkulointini mukaan osat tuli siltikin vielä halvemmaksi kuin kotimaan versiot, eikä kaikea täältä olisi saanutkaan, mm. vasen äänenvaimennin olisi saatavissa mutta oikea silti tilattava rapakon takaa. Mikähän siitä niin erikoisen tekee… peilikuvat, muttei siltikään samanlaiset. Palataanpa taas konehuoneen uumeniin ja sähköisen vesipumpun asennukseen. Veden kiertojärjestelmän ollessa hieman hämärä päätettiin se ensimmäisenä asentaa ylävesiletkuun, siinä kun olisi hälle ollut enempi tilaa. No sehän ei tietenkää toiminut, kun ylävesiletkussa ei ole jatkuvasti riittävästi vettä, vaan pumppu pyöri kuivana. Alavesiletkuun asennettuna, vai sanoisiko ahdettuna, kävi vuorostaan niin, että vesiletku imeytyi lyttyyn. Päätettiin poistaa termostaatti kokonaan. Tässäkohtaa kabiinista tietenkin hävisi lämmöt. Mainiota suomen olosuhteisiin käyttöautolle. Todetaan että käyttö autossa sähköinen vesipumppu ei riitä, vaan vesi on saatava kiertämään myös lämmitys järjestelmässä. Arvontakoneisto ja useat kone huoneeseen kurkkineet päät tulivat siihen tulokseen, että pieni reikä termostaatissa voisi hoitaa homman. Reikä tehtiin ja lyhyt koeajo osoitti kuinka hienosti cadillac keittää. Palataan alueen ainoan northstar nokka-akseleitten omistajan Herra Jäppisen puheille ja
