PARMA-lehti 2015

2015 UUSIA MUOTOJA

PALKITTUA BETONIA

JÄREÄÄ INFRAA

Spider ja Drop-laatta antavat osviittaa siitä, millaisiin rakenteisiin uusilla kuitubetoni­ materiaaleilla ja muotti­tekniikalla voidaan päästä.

UUSIUTUMINEN

BETONI TAIPUU uusiin muotoihin Kolmiulotteinen betoni tekee muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen paluuta myös suomalaiseen arkkitehtuuriin. Uusi tuotantoteknologia avaa uusia mahdollisuuksia ja tekee kuitubetonista yhä kiinnostavamman vaihtoehdon.

TEKSTI: RISTO PESONEN • KUVAT: TOPI ÄIKÄS JA KAISA VEPSÄLÄINEN

Drop-laatan puhdas muotokieli on ihanteellinen kiinnostavien pintojen sommitteluun.

M

aailmalla on monia kuitubetonisia maamerkkejä, mutta Marseilleen pari vuotta sitten valmistunut MuCEM -museo lienee niistä näyttävin.

Moni voikin yllättyä kuullessaan, että betonisen julkisivuelementin muokkaamista kolmiulotteiseksi harjoiteltiin Suomessa jo 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Asialla olivat rakennustuoteteollisuuden silloiset ykkösyhtiöt Partek ja Lohja.

Partekin kehitysprojektissa vahamuottiin jyrsittiin CNC-menetelmällä haluttuja kuvioita. Muotteja ei voitu käyttää useita kertoja, mutta vaha voitiin sulattaa ja käyttää uudelleen. Menetelmä ei kuitenkaan lyönyt läpi ja hautautui vähin äänin.

Wärtsilän kanssa Metra-nimiseksi fuusioitunut Lohja sai puolestaan käyttöönsä valmiin menetelmän, joka oli tuotannossa Tammisaaren Sanitec-tehtaalla. Jyrsin kaapi savimuotit edullisesti ja muottien uusiokäyttö olisi mahdollistanut kohtuuhintaiset tuotteet.

Molemmat projektit jäivät laman jalkoihin ja lopulta unholaan, sillä niiden tulokset eivät vakuuttaneet arkkitehtikuntaa.

Kolmiulotteisuudelle taas kysyntää Keskusteluun on tuonut kosolti uutta potkua Marseillessa kaksi vuotta sitten valmistunut MuCEM. Museon kuitubetonijulkisivut keventävät upeasti massiivisen ja laatikkomaisen rakennuksen hahmoa.

Parma Oy:n ranskalaisen sisaryrityksen Bonna Salban Ductalkuitubetonielementeistä on haaveiltu myös meillä Suomessa, kun betonirakennusten ulkonäköön on kaivattu uusia ratkaisuja. Haasteena ovat kolmi­ulotteisuuden myötä helposti nousevat muotti- ja materiaalikustannukset.

Consoliksen kehitysjohtaja Jouni Punkki pitää MuCEMia hienona esimerkkinä uudenlaisesta betonirakentamisesta. Samalla hän kuiten-

kin muistuttaa, että vastaavia monumentaalikohteita Suomessa tuskin tullaan näkemään. Kolmiulotteisuudelle on kasvavaa kysyntää, mutta samalla on muistettava arkkitehtuurin tavoitteet ja rajoitteet, kustannusten ohella. ”Paljon tärkeämpää olisi saada tällaiset rakenteet osaksi normaalia rakentamista. Työ on edelleen kallista, mutta nyt apuna on uusi tekniikka”, Punkki muistuttaa.

Parman tavoitteena onkin löytää ratkaisuja, joilla kolmiulotteisia kappaleita voitaisiin käyttää kustannustehokkaasti normaalissa rakentamisessa. Bisnes ei vielä ole iso, mutta sillä voi parantaa betonin imagoa ja kilpailukykyä muihin materiaaleihin verrattuna. ”Hyödynnämme nykytekniikkaa eli 3D-mallinnusta ja 3D-tulostusta, jotka yhdistetään edistykselliseen muottitekniikkaan”, Punkki tarkentaa.

Consolis panostaa vahvasti Parman emoyhtiö Consolis on jo varsin pitkällä pienehköjen 3Dkappaleiden valmistusprosessissa. Kuitubetonin osalta haasteet ovat ennen kaikkea valmistustekniikassa. Tähän mennessä työpajoissa on työstetty mallikappaleita, joiden painopiste on käytössä olevien valmistusmenetelmien testauksessa ja esittelyssä.

Esimerkiksi Spider-kappale tuo esiin rakenteen siroutta ja sileää pintaa. Pilottivaiheessa oleva Drop-laatta on puolestaan esimerkki uudella tavalla karkeasta ja yksityiskohtaisesta pinnasta. Kauempaa se näyttää tavalliselta mattapinnalta, mutta lähempää tarkasteltuna siitä erottaa pienempiä yksityiskohtia. ”Nyt on aika kuunnella arkkitehtejä ja selvittää, millaisia 3D-kappaleita ja pintoja meidän pitäisi valmistaa”, Consoliksen 3D-valmistustekniikan kehityksestä vastuussa oleva Topi Äikäs painottaa.

MuCEM MYKISTÄÄ

Julkisivuelementtejä on noin 400 kappaletta.

Niiden valutekniikka ja massan koostumus ovat patentinhaltijan ja elementtivalmistajan ”suuri salaisuus”.

Valuvaiheessa juokseva massa valutettiin syvään, labyrinttimäiseen kanavistoon. Vaikka julkisivu näyttää pitsimäiseltä, sen hoikat oksat ovat käsivarrenpaksuisia.

Kananluita muistuttavat runkopilarit ja sillan jälkijännitettävät elementit ovat niin ikään Ductalia.

Jalankulkusilta koostuu yhdestä, mutta varsin monimutkaisesta elementtityypistä. Yksittäiset kappaleet on jälkijännitetty siroksi sillaksi.

M

arseillen Euroopan kulttuurikaupunki 2013 -tapahtumaan valmistunut MuCEM on yksi kuitubetonin massiivisimmista ja näyttävimmistä maamerkeistä.

Museosta järjestettiin viiden arkkitehtitoimiston välinen kutsukilpailu, jonka voitti paikallinen arkkitehti Rudy Ricciotti. Julkisivuissa ja runkoelementeissä on käytetty Ductal-kuitubetonia, joka on Lafargen patentoimaa ja erittäin lujaa. Betoniteräksen korvaavat teräskuidut, jotka antavat massan perusvärille pikantin lisäsävyn.

PARMA 1

PÄÄKIRJOITUS

Laatu tehdään yhdessä

R

akentajalle kuluva vuosi ei lupaa kasvavaa voikerrosta leivän päälle.

Rakennusteollisuus RT:n kevään suhdannekatsauksen mukaan talon­ rakentamisen aloitukset putosivat viime vuonna kuluvan vuosituhannen pohjakosketukseen. Positiivista lähivuosien ennusteissa on kasvu niin asuinkuin toimitilarakentamisessa. Myös uuden infran rakentaminen vaatii merkittäviä investointeja kaupungistumisen kiihtyessä.

Haastavassa markkinatilanteessa jatkuva liike on paras lääke matalasuhdanteen sopeutuskipujen voittamiseksi. Uusien tuotteiden ja ratkaisujen rohkea kehittäminen, tuotantoprosessien johdonmukainen järkeistäminen, panostukset suunnitteluun ja tietomallien hyödyntämiseen, työturvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen ovat keinoja, joilla me Parmassa parannamme rakentamisen laatua ja tuottavuutta.

Kasvukeskusten vilkastuvassa rakentamisessa tarvitaan uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämistä. Viihtyisien ja turvallisten asuin- ja työympäristöjen tehokasta kaupunkirakentamista tukevat innovatiiviset sovellukset, jotka palvelevat kestävän rakentamisen periaatteita.

Tietomallintamisen hyötyjen todellinen ulosmittaaminen on mahdollista rakennushankkeissa, joissa eri osapuolet kytketään yhteistyöhön jo aikaisessa vaiheessa. Sujuvasta ja häiriöttömästä rakentamisesta hyötyvät kaikki toteutusvaiheen osapuolet ja tilaaja saa parempaa laatua vastuullisten toimijoiden työn tuloksena.

Kädessäsi oleva PARMA-lehti on näyte tuoreimmista kädenjäljistämme ja toimintamme kulmakivistä. Halusimme painaa nämä näytöt perinteisesti paperille. Näin sinulla – hyvä lukija – on mahdollisuus valita hektisen sähköisen version sijaan levollisin paikka nautinnollisiin lukuhetkiin.

Haasta meidät rohkeasti uusiin konkreettisiin näyttöihin!

HANNU TUUKKALA TOIMITUSJOHTAJA

2 PARMA

TÄSSÄ NUMEROSSA

KEHITTYVÄ KERROSTALO

PALVELEE TIIVISTÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISTA

14

8

BETONIPROFESSORI

YHDISTÄÄ TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ

26

20 VASTUUTA

PITKÄPINNAINEN

BETONIMIES

itsestä, asiakkaista ja ympäristöstä 1 UUSIUTUMINEN: Betoni taipuu uusiin muotoihin Kolmiulotteisten betoni­ elementtien tuotantoa tutkittiin Suomessa jo 1980- ja 1990-luvun taitteessa. Nyt uusia mahdollisuuksia tarjoaa kuitubetoni.

2 PÄÄKIRJOITUS: Laatu tehdään yhdessä 4 INFRA: Betoni on elementissään myös maan alla Parman ratkaisut tuovat laatua ja kustannustehokkuutta myös raskaaseen infrarakentamiseen.

Esimerkkejä löytyy Tampereen Rantatunnelista, Länsimetrosta ja Tytyrin kaivosalueelta Lohjalta.

PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti

8 ASUNNOT: Kehittyvä kerrostalo palvelee täydennysrakentamista Tekniikkaseinistä ja -laatoista on iso apu Meri-Rastilan ahtaalla kerrostalotyömaalla.

10 TOIMITILAT: Stockmann harppaa Tuusulassa automaattiaikaan Tuusulan Jusslassa avataan syksyllä 2015 Stockmannin jakelukeskus, jonka elementti­ runko nousi Avaimet käteen -toimituksena.

12 TULEVAISUUS: Kerralla kuntoon ja paikalleen Parmassa LEAN-opit muuttuvat konkretiaksi ja hyviksi käytännöiksi.

Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Kirjapaino Paperi

13 SUUNNITTELU: Drumbeat lyö uutta tahtia mallintamiseen ja työnjakoon Parma on mukana Tekesin Drumbeat-hankkeessa, jossa kehitetään uusia sähköisiä ratkaisuja tietomallien jakoon.

14 VASTUULLISUUS: Vastuuta itsestä, asiakkaista ja ympäristöstä Vastuullisuudesta on tullut muu­ tamassa vuodessa menestyvän yrityksen liiketoiminnan kivijalka.

Parmassa se ohjaa jokaisen parmalaisen arkipäivää.

18 TURVALLISUUS: Työturvallisuuspäivänä tähdennettiin nollatoleranssia Maaliskuun teemapäivänä tuotanto pysähtyi paitsi Parman tehtailla myös koko Consoliskonsernissa.

20 TULEVAISUUS: Betoniprofessori yhdistää teoriaa ja käytäntöä Aalto-yliopiston materiaalitekniikan professori Andrezj Cwirzenin mukaan betoni pitää pintansa tärkeimpänä rakennusmateriaalina myös tulevaisuudessa.

22 KONKRETIAA: Palkittua ja kestävää betonirakentamista Parman osaamista löytyy jälleen monista palkituissa betoni­rakennuskohteista.

24 KANSAINVÄLISYYS: Yhdessä enemmän Järeästä betonielementistä saadaan ketterä vientituote konserniyhteistyöllä.

26 PROFIILI: Paikkarista kasvoi pitkäpinnainen betonimies Hannu Katajamäellä on takanaan pitkä pätkä kotimaisen betoni­ teollisuuden historiaa.

Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fi Petri Kähkönen Sampsa Heilä, Niko Kilkki, Risto Pesonen, Sirkka Saarinen, Timo Sormunen ja Vesa Tompuri Recommended Finland Oy Grano Oy Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2

PARMA 3

INFRA

MAAN

BETONI ON ELEMENTISSÄÄN MYÖS

Parma on viime vuosina kehittänyt tuotteita ja palveluja myös järeään infrarakentamiseen. Tulokset näkyvät: Parmalla on käynnissä mittavia hankkeita Länsimetrosta Tampereen Rantatunneliin.

Erityisen vaativa sovellus on Koneen hissien testikuilu, jota parhaillaan rakennetaan Tytyrin vanhaan kalkkikaivokseen.

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: HANNU JUKOLA JA JANNE SUNTIO

B

etonielementtien osuus infrarakentamisessa on ollut viime vuosiin asti suhteellisen alhainen. Parman määrätietoinen työ oman infratuotteiston ja siihen liittyvien palvelujen kehittämiseksi on kuitenkin alkanut tuottaa tulosta.

Yksi sen avaimista on oma suunnitteluosaaminen. Sitä tarvitaan, koska hankkeissa on yhdistettävä paitsi rakenne- ja asennustekniset myös logistiset ja valmistustekniset näkökohdat. Lisäksi infrahankkeille on ominaista pitkäkestoisuus ja kookkaiden rakenneosien tarve.

Parma on onnistunut vastaamaan molempiin haasteisiin myös käytännössä. ”Rantatunnelin kokoisessa hankkeessa on voitava luottaa jokaisen materiaalitoimittajan toimituskykyyn. Elementtitoimitukset ajoittuvat yli vuoden mittaiselle jaksolle. Jo alku on mielestäni osoittanut,

4 PARMA

että valinta on osunut oikeaan myös laadullisesti”, sanoo tunneli­ rakentamisen aluevastaava Harri Vehola Tampereen keskustan alittavaa Rantatunnelia rakentavasta Allianssista.

Allianssin päätoteuttaja on Lemminkäinen Infra Oy ja aluevastaava Vehola tulee Lemminkäiseltä. Allianssihankkeille ominaiseen tapaan tässä yli 180 miljoonan euron hankkeessa Lemminkäinen, rakennuttajat Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki sekä suunnittelijat Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy ponnistelevat yhteisten, yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen. Etuna on, että kaikki ratkaisut on optimoitu kokonaisuuden ehdoilla. ”Maanalaisten betonirakenteiden osalta tämä johti siihen, että elementtien käyttö todettiin kauttaaltaan järkeväksi. Liukuvalu oli tunnelien verhoiluratkaisuna harkinnassa, mutta siitä luovuttiin jo alku-

Tampereen Rantatunneli on massiivinen infrahanke. työmaapäällikkö Timo Solja sen yhdessä erikoisuudessa, tekniikkatunnelissa.

Elementtitoteutus tuo projekti­johtaja Esko Mularin mukaan selkeitä kustannusja aikasäästöjä.

vaiheessa”, kertoo hankkeen kalliorakennetekninen pääsuunnittelija Olli Salo Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:stä.

Tunnelista maan päälle Tampereen Rantatunnelin betonielementtiratkaisua puolsi myös innovaatio, jossa talotekniikka päätettiin sijoittaa erilliseen tekniikkatunneliin eteläisen liikennetunnelin pohjoisreunaan. Toinen betonielementtejä suosiva linjaus oli se, että rakentamisessa pyrittiin alusta lähtien maksimaaliseen moduuliajatteluun.

Tämä innovaatio on tuonut projektijohtaja Esko Mularin mukaan merkittäviä kustannus- ja aikataulusäästöjä. Maaliskuuhun 2015 mennessä tunnelilouhinnasta oli tehty kolme neljännestä, ja koko hankkeen

PARMA 5

INFRA

MAAN valmiusaste oli yli 40 prosenttia. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2018.

Parman tähänastiset toimitukset ovat liittyneet tunnelirakentamisessa tarvittaviin seinän alaosa-ja yläosaelementteihin sekä poistumistiekäytävän elementteihin. Elementtien kokonaismäärä on yli 5 000 kappaletta, joista alaosa- ja yläosaelementit on varustettu lämmöneristein jo tehtaalla. ”Logistiikkakustannuksia vähensi elementtitehtaan sijainti tässä lähellä Kangasalla. Ahtaalla työmaalla ei ole tilaa varastoida tuotteita, vaan ne ajetaan tehtaan pihasta suoraan paikalleen”, Harri Vehola kertoo.

Koneen High Risetestikeskus rakentuu Lohjan Tytyriin.

Elementtitoimitukset alkavat kesän korvalla.

Nummelasta kuilut Koneelle Parman tehdasverkoston eteläisempi lenkki Nummelassa on puolestaan toimitusvastuussa Uudenmaan infrakohteista. Niistä erikoisimpiin ja vaativimpiin kuuluu Lohjan Tytyrissä sijaitsevaan, Nordkalk Oy:n operoimaan kalkkikaivokseen rakenteilla oleva Kone Oyj:n koehissikuilu. Satoja metrejä syvään rakenteeseen tulee 40 päällekkäistä Parma-elementtiä, joiden rakenteellisessa perusideassa näkyy Parman omien konstruktöörien kädenjälki. ”Esitimme asiakkaalle konstruktiota, joka perustui optimoituun elementin muotoon ja sopivasti mitoitettuun asennuskehikkoon.

Näin saimme rakenteen luotettavammaksi ja arvioidun asennusajan huomattavasti nopeammaksi”, perustelee suunnitteluinsinööri Arto Nieminen Parmalta.

Maanalaisen hissikuilun eli Tytyri High Risen asennukset alkavat toukokuun alussa. Urakkaa toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy, joka aloitti louhinnat työmaalla jo viime kesänä. Ensin louhittiin pilottireikä vanhasta kaivosluolasta alhaalta ylös, ja kevään aikana louhitaan varsinaista hissikuilua. Sitä mukaa kuin louhetta irtoaa, se pudotetaan pilottireiän kautta alas luolaan.

Betonityöt alkavat, kun kuilu on toukokuun alkuun mennessä louhittu. ”Ensin valamme kuilun mittoja vastaavan pohjalaatan, jonka koko on noin 10 x 10 metriä. Tämän jälkeen alamme kasata U-muotoisia elementtejä päällekkäin kolme kerrallaan. Tämä idea on tullut Parmalta. Se on minusta paras mahdollinen ja myös erittäin turvallinen ratkaisu tässä kohteessa”, kertoo työpäällikkö Olli Korhonen Lemminkäiseltä.

Elementtien asennuksesta vastaava Asennuspalvelu Huuhka on jo suunnitellut omaa osuuttaan muun muassa tilaamalla sopivan asennuskaluston. Tässä tapauksessa tarvitaan asennuspäällikkö Jari Huuhkan mukaan torninosturi, joka on varustettu riittävän pitkin vaijerein. ”Painoa on 16 tonnia per elementti. Alimmissa elementeissä on aika järeä kuormitus, mutta liitokset ovat hoidettavissa aivan normaalein ratkaisuin”, Huuhka toteaa.

6 PARMA

Pilari- ja lepotasosekä seinäelementtien asennus on vaativa operaatio, sillä syvyyttä pystykuiluilla on noin 50 metriä. Elementit ohjataan paikoilleen radiopuhelimen avulla.

Länsimetron ensimmäisen puoliskon kiskoasennukset ja asemarakentaminen ovat kiivaimmillaan. Parma on vastannut mm. kaapelikaivojen ja tukimuurielementtien toimituksista.

ELEMENTEILLE KÄYTTÖÄ MYÖS RAIDELIIKENTEESSÄ JA SÄHKÖNSIIRROSSA TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: TERO PALMU/LÄNSIMETRO JA PEKKA KIIRALA

T

ällä hetkellä käynnissä olevista infrahankkeista Länsimetro on kaikkein mittavin. Vuonna 2016 valmistuvan hankkeen työt ovat intensiivisimmässä vaiheessaan, sillä töitä tehdään kaikilla asemilla ja asemien välillä. Parman osuus on merkittävä erityisesti kaapelikaivojen ja tukimuurielementtien toimittajana. Ratapölkyt on toimittanut Parman sisaryhtiö Parma Rail.

Destia toteuttaa parhaillaan mittavaa ratalinjan rakennustyötä välillä Lautta­ saari–Keilaniemi. Pituutta kyseisellä linjalla on 3,7 kilometriä, joten tukimuurielementtejä tarvitaan tuplatunneliin yhteensä 7,4 kilometriä. ”Parman toimitus on onnistunut erinomaisesti sekä reuna- ja pystykuilu- että maanpäällisten rakennusten elementtien suhteen”, kertoo Destian työmaapäällikkö Esa Juhantila.

Juhantila viittaa pystykuiluelementeillä urakan sisältämien porras-, ilmanvaihto- ja paineentasauskuilujen elementtirakenteisiin. Parman toimitukseen sisältyvät näihin tiloihin tarvittavat pilari- ja lepotaso- sekä seinäelementit. Näiden asennus on vaativa operaatio, sillä syvyyttä pystykuiluilla on noin 50 metriä. Elementit ohjataankin paikoilleen radiopuhelimen avulla.

Myös tässä tapauksessa Parman omasta suunnitteluosaamisesta oli apua.

Suunnitteluinsinööri Arto Nieminen toteaa yhdeksi keskeiseksi asiakkaan kanssa hioutuneeksi ratkaisuksi sen, että iv-pystykuilujen talotekniikka tuetaan nyt betonielementteihin. ”Kalliopintoihin tuettuna asennus olisi huomattavasti työläämpää”, Nieminen perustelee.

Helsinki suojaa kaapeleitaan Suurjännitteisten sähkökaapeleiden suojaaminen betonielementeillä ei ole kaupunkiolosuhteissa uusi idea, mutta Suvilahti–Viikinmäki-kaapeliprojektin kokoluokka on ainutlaatuinen. Projektissa rakennetaan kaksi kuuden kilometrin mittaista 110 kilovoltin kaapeliyhteyttä. ”Meillä on parhaillaan meneillään investointiohjelma, jonka tavoitteena on uusia teknisen elinkaarensa lopussa olevat suurjännitekaapeliyhteydet sekä rakentaa uutta kapasiteettia. Helsingissä suurjännitteiset kaapelit suojataan pääsääntöisesti mekaanisesti betonielementeillä. Tällöin pienennetään ulkopuolisten töiden aiheuttamia kaapelivaurioita ja varmistetaan luotettava sähkönsiirto”, kertoo Helen Sähköverkko Oy:n investointipäällikkö Markus Parviainen.

Reitin rakentaminen on edennyt tänä keväänä puoleen väliin. Projektin on määrä valmistua vuoden 2016 lopulla. ”Päädyimme Parmaan julkisen EU-hankinnan kautta. Parma täytti asetetut kelpoisuuskriteerit ja oli tarjouskilpailun vaatimukset täyttävistä tarjouksista kustannustehokkain.”

Suurjännitekaapeleiden suojaelementit matkaavat Helenin Suvilahti–Viikinmäki-projektiin.

PARMA 7

ASUNNOT

Ä V Y T T I KEH ROSTALO KER

STA I M A T N E SRAK Y N N E D Y Ä TÄ T S I V I I T E PALVELE Innovatiivinen noppaparveke ja integroitua talotekniikkaa

Helsingin Rastilan uusi 11-kerroksinen kerrostalo on esimerkki kohteesta, jossa Parman tekniikkaseinillä ja -laatoilla päästään sujuvampaan rakentamiseen ahtaalla tontilla. Maamerkin julkisivuille luo veistoksellista ilmettä noppamainen ja vapaasti sijoiteltava ulokeparveke.

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO KONKRET

A

lati tiivistyvään ja korkeampaan täydennysrakentamiseen liittyy etenkin raideliikenteen solmukohtien läheisyydessä monia haasteita. Yhdeksi esimerkiksi kelpaa Helsingin Rastilaan metroaseman kupeeseen nouseva 11-kerroksinen kerrostalo, jota Fira rakentaa VVO:lle. Kohteeseen tulee 82 asuntoa. ”Tässä on korkea talo todella ahtaalla tontilla. Kaikki rakennusosat on tuotava mahdollisimman valmiina kokonaisuuksina, jotta ne saadaan torninosturilla suoraan paikalleen. Tekniikkaseinän ja -laatan avulla saamme esivalmistusasteen huomattavasti tavanomaista korkeammaksi, kun talotekniikkaa on integroitu rakenteisiin”, projekti­ päällikkö Ville Sireni Fira Oy:stä selvittää.

Hän korostaakin, että suunnittelijoiden tiivis yhteistyö on koko hankkeelle keskeistä.

8 PARMA

”Big room -käytännöllä olemme luoneet laadukkaat suunnitelmat tähän monella tapaa vaativaan kohteeseen. Emme halunneet tyytyä tavanomaisiin ratkaisuihin, jotka ovat hankalampia ja työläämpiä eivätkä vie kehitystä eteenpäin”, Sireni lisää.

”Kohteen näyttävyys tulee nimenomaan ilmeikkäiden parvekejulkisivujen kautta.

Parman ja big room -työskentelyn ansiosta olemme kehittäneet mainioita ratkaisuja, joille on tulevaisuudessa käyttöä muissakin kohteissa”, Sireni kiittelee.

Big room toi tilaa uusille ajatuksille

Parvekkeista näyttävä reliefi maamerkkiin

Hankkeen viikoittaiseen big room -työskentelyyn ovat osallistuneet Firan ja suunnittelijoiden lisäksi Parman edustajat. Tehokas esivalmistus on ollut alusta alkaen yksi tärkeä lähtökohta. Siksi mukaan haluttiin innovatiivinen kumppani, josta Firalla ja sen kokoamalla suunnitteluryhmällä oli hyviä kokemuksia jo aiemmista hankkeista. Julkisivun ilmeen kannalta keskeinen, vapaasti sijoiteltava ulokeparveke on yksi big room -työskentelyn tuloksista.

Arkkitehti Jaakob Solla kohteen pääsuunnittelijana toimivasta Arkkitehtitoimisto Konkret Oy:stä uskoo, että hankkeessa kehitetylle kompaktille elementtirakenteiselle parvekkeelle on paljon käyttöä esimerkiksi täydennysrakentamisessa. ”Laajat lasitetut parvekenauhat eivät välttämättä sovi vanhaan ympäristöön, jossa julkisivujen rytmi perustuu umpioihin ja

Retkeilijänkadusta rakentuu Rastilan uusi maamerkki. Noppamaiset parvekkeet on voitu sijoittaa vapaasti shakkiruutumaiseksi reliefiksi rakennuksen kahdelle pitkälle julkisivulle. Näin ne muodostavat myös kauempaa lähestyttäessä kiinnostavan aiheen yhdessä graafisen betonin kanssa.

Big Room Big Room on työskentelytapa ja esimerkiksi työmaalla sijaitseva fyysinen tila, jossa rakennushankkeen eri osapuolet kokoontuvat säännöllisin väliajoin ratkomaan ajankohtaisia asioita. Big Roomissa vastaukset ja palaute saadaan heti, mikä säästää aikaa ja vaivaa.

niiden keskellä oleviin aukkoihin. Retkeilijänkadulla noppamaiset parvekkeet on voitu sijoittaa vapaasti shakkiruutumaiseksi reliefiksi rakennuksen kahdelle pitkälle julkisivulle. Näin ne muodostavat myös kauempaa lähestyttäessä kiinnostavan aiheen alueen maamerkiksi muodostuvaan rakennukseen”, Solla sanoo.

Rakennuksen vertikaalisuutta korostetaan myös sileiden päätyjulkisivujen graafisella betonilla. ”Valmiina elementtinä julkisivuun nostettava noppamainen parveke on hyvä osoitus siitä, miten big room -työskentelyllä voidaan kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Lisäksi kaikki suunnittelijat käyttävät tietomallia, mikä on edistänyt tiimityöskentelyä ja suunnitelmien yhteensovittamista”, Solla sanoo.

Retkeilijänkadun kohteessa on talotekniikkaseinän ja -laatan sekä uudenlaisen parvekeratkaisun lisäksi sovellettu ja viety eteenpäin monia Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa tärkeinä pidettyjä asioita. Niillä haetaan ratkaisuja, joilla palvellaan paremmin asukkaita, hankkeiden toteutusta sekä koko kaupunkia ja yhteiskuntaa. ”Yhteiskäyttöautoilla ja metroaseman läheisyydellä on voitu pienentää autopaikkatarvetta lähes kolmanneksella. Tiiviille ja vilkkaan liikenteen ympäröimälle tontille ei mahdu kunnollista pihaa, joten yhteiskäytössä oleva piha sekä kerho- ja saunatilat on sijoitettu parhaaseen paikkaan rakennuksen katolle”, Solla kertoo.

Tekniikkaseinä säästää aikaa ja neliöitä TEKSTI: SAMPSA HEILÄ

T

oimitusjohtaja Risto Pääjärvi Suunnittelutieto-Team Oy:stä on ollut Rastilan hankkeessa taloteknisenä asiantuntijana. Hän on tehnyt jo aiemmin yhteistyötä Parman kanssa tekniikkaseinän ja -laatan kehityksessä. ”Tekniikkaseinä toimii myös kantavana ja osastoivana seinänä. Se säästää arvokkaita asuinneliöitä ja työmaalla tehtävää työtä verrattuna tavanomaisiin tekniikkahormitilaratkaisuihin”, Pääjärvi muistuttaa.

Tekniikkaseinän sisälle voidaan sijoittaa kaikki talotekniikan pystynousut. ”Rakennuksen korkeus lisää Retkeilijänkadulla erityisesti ilmanvaihtokanavien määrää. Osastoiva tekniikkaseinä eristää palon lisäksi myös ääntä”, Pääjärvi sanoo.

Tekniikkalaatassa on esimerkiksi kylpyhuoneessa valmiina viemäriputket, lattiakaivo ja siihen johtavat kallistukset sekä lattialämmityksen kaapelit tai putket.

”Tekniikkalaatta säästää monilta työmaalla hankalasti tehtäviltä työvaiheilta, kosteuden aiheuttamilta ongelmilta ja aikatauluviiveiltä, koska rakenteet kuivatetaan jo elementtitehtaalla.”

Pääjärven mukaan tekniikkaseinien ja -laattojen yleistymistä hidastaakin lähinnä tiedon puute.

Asuntorakentamisessa ei ole tehty pitkään aikaan erityisen merkittäviä innovaatioita. Siksi asiat on totuttu tekemään kuten ennenkin. ”Uudenlaisista ratkaisuista kertominen on kuitenkin osoittautunut erittäin palkitsevaksi, sillä niin monet osapuolet huomaavat saavansa niistä selvää hyötyä.”

Retkeilijänkadulla välipohjat tehdään jännitetyistä massiivilaatoista. Ne mahdollistavat mm. lattialämmityksen integroinnin myös muualle kuin tekniikkalaattoihin. ”Retkeilijänkadulla massiivilaatan ontelolaattaa matalampi rakenne kuitenkin hyödynnetään huonekorkeudessa”, Pääjärvi lisää.

PARMA 9

TOIMITILAT

STOCKMANN HARPPAA TUUSULASSA

AUTOMAATTIAIKAAN Tuusulan Jusslaan nousee Stockmannille uusi, iso ja tehokas jakelukeskus.

Samat adjektiivit sopivat myös sen rakentamiseen. Massiivinen rakennus suunniteltiin mallintamalla ja täysbetoninen elementtirunko toimitettiin Parman avaimet käteen -pakettina.

S

TEKSTI: SIRKKA SAARINEN • KUVAT: SRV

tockmann keskittää Tuusulan uuteen jakelukeskukseen kaikki pääkaupunkiseudun varastotoiminnot. Samalla harpataan uuteen aikakauteen, kertoo yhtiön kiinteistöpalvelujen johtaja Markku Linnamäki. ”Siirrymme perinteisistä varastoista pitkälle automatisoituihin ja robotiikkaa hyödyntäviin jakelukeskuksiin”, hän toteaa.

Uuden varaston sijoitusvaihtoehtoja kuuluu olleen useita, mutta kokonaisuus ratkaisi kisan Tuusulan voitoksi. ”Hyvä sijainti on tietysti ehdoton edellytys. Myönteistä oli sekin, että yhteistyökumppanina on SRV, jonka kanssa olemme toteuttaneet Helsingin tavaratalon laajennuksen loppuosan. Kuvio täydentyi rahoitusneuvotteluissa, joiden tuloksena Henkivakuutusyhtiö Ilmarisesta tuli keskuksen investori ja meistä keskuksen vuokralainen.”

Kestävä, turvallinen ja toimiva Stockmann hakee nyt kestäviä, turvallisia, toimivia ratkaisuja, jotka muuntuvat tarpeiden mukaan. Näyttävyyttä haetaan muualla.

10 PARMA

”Käyttäjän ja investorin vaatimuksiin vastataan täyselementtirunkoisella, pinta-alaltaan 29 000 kerrosneliön rakennuksella”, kertoo puolestaan SRV Rakennus Oy:n projektijohtaja Saku Kosonen.

Tuote on hänen mukaansa teknisesti ja laadullisesti hyvä. Muunto­ joustavalla rakenteella on myös pitkä elinkaari ja kilpailukykyinen hinta.

Myös Linnamäki on tyytyväinen betonirunkoon. ”Esimerkiksi korkeavarastossa ei tarvita kuin yksi pilaririvi, joten hyllystöjen sijoittelu on varsin vapaata”, Linnamäki jatkaa.

Avaimet käteen -toimituksesta iso apu Hanke on edennyt juuri niin kuin on sovittu, mikä kiinteistöpalvelujen johtajan mukaan on poikkeuksellista nykyrakentamisessa. Jakelukeskus valmistuu lokakuussa 2015 ja se otetaan käyttöön vaiheittain, varastoyksikkö kerrallaan.

Linnamäen lisäksi hankkeen etenemistä kiittelevät SRV:n Kosonen ja projektipäällikkö Tuomas Kaarlela.

Elementtirunko kokonaistoimituksena

J

Stockmann hakee nyt kestäviä, turvallisia, toimivia ratkaisuja, jotka muuntuvat tarpeiden mukaan.

Tuusulan jakelukeskuksen pinta-ala on massiiviset 29 000 neliötä. Ensi syksynä luovutettava kohde on paalutettu ja perustettu paalulaatalle.

”Logistiikkarakentaminen on meille tuttua. Tämä hanke on kuitenkin lajissaan erityinen laajuutensa ja pitkälle viedyn varastoautomaation takia”, miehet muistuttavat.

Rungon hankkiminen Parmalta avaimet käteen -periaatteella palvelee tiukkaa rakennusaikataulua. ”Parman osaaminen saadaan hyödynnettyä täysipainoisesti, sillä runkotoimitukseen on sisällytetty myös elementtisuunnittelu”, Kosonen huomauttaa.

Runkoasennus tahdittaa koko työmaata Jakelukeskuksen työmaa käynnistyi huhtikuussa 2014 ja luovutus on lokakuun lopussa 2015. Perustusvaihe oli vaativa, sillä kohde jouduttiin paaluttamaan ja perustamaan paalulaatalle.

Kaarlelan mukaan runkovaihe on tahdittanut koko hanketta, sillä heinä-lokakuulle aikataulutettu runkoasennusaikataulu oli erittäin kireä. ”Se toteutui täysin suunnitellusti, vaikka vaativat pohjaolosuhteet vaikeuttivat runkoasennuksen logistiikkaa. Massiivisten elementtien asennuksessa korostui myös työturvallisuus, jonka Parma otti tosissaan”, SRV:n projektipäällikkö kiittelee.

Tuusulassa oli maaliskuussa meneillään sisävalmistusvaihe ja talotekniikka-asennukset. Korkeavarasto-osa luovutettiin käyttäjälle jo maaliskuun alussa varastojärjestelmän asennusta varten. Työmaan vahvuuden Kaarlela ennakoi kasvavan vielä noin 150:een.

akelukeskuksen täyselementtirungossa on lähes 2000 betonielementtiä: TT- ja TEK-laattoja, ontelolaattoja, pilareita, esijännitettyjä palkkeja, sokkelielementtejä. ”Elementit tehtiin Nummelan, Ylöjärven, Hyrylän, Nurmi­järven, Ruskon, Uuraisen ja Nastolan tehtailla. Sokkeli­ elementit toimitti yhteistyökumppanimme MH-Betoni”, Parman myyntipäällikkö Satu Parikka luettelee.

Parman pakettiin kuuluvan elementtisuunnittelun teki Insinööritoimisto SRT Oy ja asennustyöt juotoksineen VIE-Rakennus Oy. Kohde on muutenkin SRT:n hallussa, sillä yritys on jakelukeskuksen päärakennesuunnittelija. Koko suunSatu Parikka nittelu tehtiin mallintamalla.

Toimitusjohtaja Pauli Oksmanin mukaan jakelukeskuksen täyselementtirunkorakenne on selkeä. ”Pilarit, palkit, katto ja sokkelielementit ovat betonia, kevyet julkisivut puolestaan pelti-villa-pelti-elementtejä.

Rakennus on perustettu lyöntipaaluille, kantava alapohja on paikallavalettu.”

20 metriä korkea varasto-osa on eriytetty matalammasta rungosta liikuntasaumalla yhdeksi alueeksi. Korkean osan jäykistys poikkisuunnassa on tehty mastojäykistyksellä ja pituussuunnassa betoniristikoilla.

Matala osa on osittain välipohjallista, osittain väli­ pohjatonta. Jäykistyksenä ovat pääosin pilarit.

Haastava kokonaisuus Korkea, mutta kohtuullisen harva pilarirunko paaluperus­ tukselle oli Oksmanin mukaan rakenteellisesti vaativa.

Rakenteiden toimivuus ja stabiliteetti oli tutkittava huolellisesti. Massiivisimmat elementit vaativat erikoisratkaisuja. ”Korkean osan keskipilareiden sisälle asennettiin kevennysputkia, mutta niille kertyi silti painoa yli 40 tonnia”, Oksman kertoo.

Vaativimmaksi osaksi hän nostaa aikataulun. Suunnittelu ja elementtien valmistus piti limittää siten, että asennus eteni ilman katkoksia.

Viiteen lohkoon jaetun kohteen lohko 1:ssä ovat toimisto- ja iv-konehuone. Koska niiden elementit olivat tuotannollisesti vaativimmat, runkoasennus aloitettiin loh­ kolta 2, rakennuksen korkeasta osasta.

PARMA 11

TULEVAISUUS

Kerralla kuntoon ja paikalleen Parmassa LEAN taipuu teoriasta hyviksi käytännöiksi TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ JA PEKKA KIIRALA TEKSTI: TIMO SORMUNEN

SORTTEERAA SYSTEMATISOI SIIVOA STANDARDOI SEURAA

P

arma on panostanut jo muutaman vuoden ajan määrätietoisesti LEAN-filosofiaan, jolla parannetaan yksissä tuumin oman tekemisen laatua, toimitusvarmuutta ja tätä kautta asiakastyytyväisyyttä. Positiiviset tulokset näkyvät sekä tehtailla että työmailla. ”Joka päivä pikkuisen paremmin”, oli kiekkoleijonille ensimmäisen MM-kullan tuoneen Curre Lindströmin motto.

Sama lause kuvaa hyvin myös LEAN-ajattelua, jota Parma on ajanut sisään tuotantolaitoksillaan jo parin vuoden ajan. LEANiin kuuluva 5S-kehitysportaikko on suomennettu yhtiössä selkokielelle, joka avautuu jokaiselle parmalaiselle.

12 PARMA

Englanninkielisten konsulttitermien (Sort, Set, Shine, Standardize, Sustain) sijaan Parmassa puhutaan sortteeraamisesta, systematisoinnista, siisteydestä, standardisoinnista ja seuraamisesta. ”Kyse on lopulta hyvin arkisista omaan työhön ja työympäristöön liittyvistä asioista, joilla oma ja kaverin työ saadaan sujumaan sutjakkaammin, laadukkaammin ja fiksummin. Samalla varmistetaan, että tuotanto pysyy tarkasti aikataulussaan suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen asti”, tiivistää LEANpäällikkö Arto Pitkämö.

Jatkuvan parantamisen mallia on viety käytäntöön pilotissa Forssan seinätehtaalla.

Parma on perinteisesti saanut hyvää palautetta toimitusvarmuudesta ja luotettavuudesta.

Hyvää kuitenkin voi ja LEAN-oppien mukaan myös pitää parantaa, Pitkämö tähdentää. ”Nykyaikainen rakennustyömaa toimii lähes minuuttiaikataululla. Siksi sen jokaisen lenkin on oltava paikallaan ja ajoitusten kohdallaan. Meidän tavoitteemme on, että asiakas saa tilaamansa tuotteen virheettömänä, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.”

Saumatonta yhteistyötä Parman kohdalla aikataulu- ja toimitusvarmuuskriteerit korostuvat entisestään, sillä elementit ovat kiistatta yksi rakennusprojektien kriittisimmistä toimituksista. Yhteistyön onkin oltava joka portaassa saumatonta. ”Jo muutaman tunnin viivästys toimituksessa voi pysäyttää koko työmaan. Etenkin vilkkaalla keskusta-alueella sijaitsevan kohteen aikataulut ja logistiikka saattavat mennä yhden myöhästymisen takia uusiksi myös seuraavina päivinä.” ”Jokainen ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa asiakkaalle”, Pitkämö toteaa.

Vielä hankalammaksi tilanne käy, jos työmaalle toimitetuissa elementeissä havaitaan puutteita tai ne joudutaan vaihtamaan.

Kalenterissa se tarkoittaa helposti viikon viivästystä ja turhia kustannuksia kaikille osapuolille. ”Kerralla valmiiksi -periaate sitoo meitä kaikkia myynnistä suunnitteluun ja tuotannosta työmaalle. Käytännössä se tarkoittaa avointa tiedonkulkua, turhien työvaiheiden karsimista sekä entistä selkeämpää vastuuta lopputuloksesta”, Pitkämö listailee.

Tänä vuonna LEAN-oppeja viedään teoriasta entistä selkeämmiksi käytännöiksi mm.

Kangasalan, Nummelan ja Hyrylän tehtailla.

SUUNNITTELU

Tietomallinnus lisää vauhdilla suosiotaan ja sen ympärille syntyy jatkuvasti uusia sovelluksia. Parma on mukana Tekesin Drumbeat -hankkeessa, jossa kehitetään sähköisiä ratkaisuja tietomallien jakamiseen ja käyttöön internetissä.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVA: SHUTTERSTOCK

M

itäpä jos työmaa-tarkastukset, tavaratilaukset, lomakkeiden täytöt, kuvien jakamisen tai työkoneiden huolto-ohjelmien tarkistukset voisikin tehdä ajasta ja paikasta riippumattomasti tablet-tietokoneella tai älypuhelimella?

Tämä voi olla jo muutaman vuoden päästä arkea työmailla, tehdashalleissa ja suunnittelutoimistoissa, mikäli Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelmaan kuuluva Drumbeat-hanke etenee suunnitellusti maaliinsa. Sen tavoitteena on luoda avoin ja hajautettu verkkopalveluym-

päristö, johon eri toimijat voivat kehittää sovelluksia, mobiiliapplikaatioita ja muita palveluja.

BIM-tietokannoista poiketen Drumbeatissa hyödynnetään verkkopohjaista arkkitehtuuria.

Se mahdollistaa rakennusosatasoisen tiedon julkaisun, hallinnan ja käytön sekä helpottaa linkitetyn tiedon saatavuutta ja hallintaa.

Hankkeessa kehitetään avoimen lähdekoodin periaatteella DRUMBEAT-palvelinohjelmisto sekä sitä hyödyntäviä sovelluksia ja palveluja rakennusprojektien ja kiinteistönylläpidon toimijoille.

Paljon helpotusta työnjohdolle Parman lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tekla Oy, Solibri Oy, Granlund Oy, Progman Oy, Skanska, Aalto-yliopisto ja VTT. Parman suunnittelujohtaja Juha Rämön mukaan Drumbeat tarjoaa rakennusalan toimijoille monia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa ja kilpailukykyä. ”Hankkeessa sovelletaan rakennusalan SHOK-yhtiö RYM Oy:n jo aiemmin päättyneen DRUM-ohjelman tuloksia. Niiden pohjalta on saatu käyntiin merkittävää tutkimusta ja kehitystyötä, joka tuo suomalais­ yrityksille selkeää kansainvälistä kilpailuetua”, Rämö vakuuttaa.

Parmassa tietomalleihin liittyvää tietoa aiotaan hyödyntää asteittain kaikissa yhtiön toimintaprosesseissa. Samalla helpotetaan työnjohtajien roolia tehdasolosuhteissa vähentämällä esimerkiksi paperisten lomakkeiden täyttöön ja arkistointiin liittyvää tuskaa.

Rämö vertaakin uusien sähköisten työkalujen käyttöönottoa kävelemiseen. Alku sujuu usein horjuen, mutta harjoittelemalla ja rajoja kokeilemalla harjaantuu. ”Perimmäisenä ideana on parantaa tiedonkulkua ja välittää ajantasaista tietoa kaikille projektissa mukana oleville. Jatkossa laitteet ja ohjelmistot eivät ole pelkästään tukena, vaan niiden avulla voidaan tehdä myös tarkastuksia ja tuotevalmistukseen liittyviä töitä”, Rämö visioi.

DRUMBEAT lyö uutta tahtia mallintamiseen ja tiedonjakoon

drumbeat.fi

PARMA 13

VASTUUTA

itsestä, asiakkaasta ja ympäristöstä Vastuullisuudesta on tullut muutamassa vuodessa menestyvän yrityksen liiketoiminnan kivijalka. Parmassa sen periaatteet ohjaavat jokaisen parmalaisen arkipäivää.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK

V

anha kansanviisaus muistuttaa, että hyvillä teoilla on taipumusta kertautua ja säteillä hyvää myös ympärilleen. Paha kello puolestaan kalkattaa kuuluvasti ja kiusallisen pitkään.

Vertaus pätee hyvin myös yritysvastuuseen. Toimitusjohtaja Hannu Tuukkalan mukaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun perusarvojen pitää näkyä joka päivä parmalaisten ja tätä kautta myös asiakkaiden arjessa – Parman asiakkaan on voitava luottaa siihen, että tuotteet on valmistettu vastuullisesti ja kestävällä tavalla. ”Meillä vastuullisuus lähtee yhteisistä sisäisistä pelisäännöistä, joita jokaisen on omassa työssään kunnioitettava. Johtamistyössäni perusasioita ovat läpinäkyvyys, tosiasioiden tunnustaminen ja halu parantaa toimintaamme joka päivä” Tuukkala kiteyttää.

Henkilöstöstä, asiakkaista ja kumppaneista pidetään toimitusjohtajan mukaan parhaiten huolta, kun oma kilpailukyky, taloudellinen tulos, työturvallisuus ja työilmapiiri ovat kunnossa.

14 PARMA

”Luonnollisesti myös tuotteiden ja palveluiden on oltava luotettavia ja ympäristöystävällisiä koko elinkaarensa ajan”, Tuukkala lisää.

Tarkka talous takaa tulevaisuuden Taloudellinen vastuu konkretisoituu päivittäisiin päätöksiin, joilla Parman taloutta ohjataan pitkäjänteisesti vankempaan ja kestävämpään suuntaan. ”Taloudellisesti terveellä yrityksellä on aina parhaat mahdollisuudet palvella asiakkaitaan, henkilöstöään ja sidosryhmiään. Taloudestaan huolehtiva yritys tuottaa ympärilleen hyvinvointia myös erilaisten verojen kautta”, talousjohtaja Teppo Perkkiö painottaa.

Parman ympäristövastuu kattaa koko tuotantoketjun suunnittelusta lopputuotteisiin ja palveluihin. Sen kulmakivenä on elinkaariajattelu eli tuotteiden pitkä käyttöikä, huoltovapaus sekä energiatehokkuus.

Parman asiakkaan on voitava luottaa siihen, ett채 tuotteet on valmistettu vastuullisesti ja kest채v채ll채 tavalla.

PARMA 15

VASTUUTA

itsestä, asiakkaasta ja ympäristöstä

”Suunnittelussa pyritään aina rakenteiden ja materiaalien optimointiin. Tuotannossa puolestaan minimoidaan materiaalihukkaa ja lisätään kierrätystä. Myös uusiutuvien energiamuotojen käyttö kasvaa jatkuvasti. Fossiilisesta energiasta siirrytään bioenergiaan ”, suunnittelujohtaja Juha Rämö luettelee.

Parman päästö- ja lupa-asiat pidetään tarkasti ajan tasalla. Kaikkien tehtaiden ympäristöluvat päivitetään säännöllisesti. Tänä vuonna yhtiössä sertifioidaan ISO 50001-standardin mukainen energiatehokkuuden hallintajärjestelmä. Lisäksi Parmalla on valmiudet LEED ja BREEAM -ympäristöluokituksiin. ”Laaja tehdasverkoston ja tuotannonohjauksen ansiosta voimme optimoida kuljetusmatkat, mikä on aina myös ympäristön etu. Suurin osa betonin kiviaineksesta saadaan varsin läheltä tehtaita”, Rämö lisää.

Lämmitysenergian aiheuttamat hiilidioksidipäästöt 2002–2015 (tn)

Fossiilisten polttoaineiden ja biovoimaloiden osuus

80%

10 000

Biovoima

8 000 6 000

-75%

4 000 2 000 0

2002

2015

20%

Maakaasu

Vastuullinen johtaminen

Talousvastuu

Ympäristötavoitteita 2015

Taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun perusarvojen pitää näkyä joka päivä parmalaisten ja tätä kautta myös asiakkaiden arjessa

Taloudellinen vastuu konkretisoituu päivittäisiin päätöksiin, joilla Parman taloutta ohjataan pitkäjänteisesti vankempaan ja kestävämpään suuntaan. Taloudellisesti terveellä yrityksellä on aina parhaat mahdollisuudet palvella asiakkaitaan, henkilöstöään ja sidosryhmiään.

• ENV-seuranta kvartaaleittain (energia ja raaka-aineet)

Hannu Tuukkala toimitusjohtaja

16 PARMA

Teppo Perkkiö talousjohtaja

• Loissähkön minimointi • Sähkönkulutuksen seuranta ja korkeiden pohjakuormien selvittäminen • Parma on hakemassa ISO 50001 -energiatehokkuusstandardia.

Sen myötä kulutusta ja säästöjä voidaan seurata entistä systemaattisemmin.

Juha Rämö suunnittelujohtaja

Terveellisesti ja turvallisesti

Kaveria ei jätetä

Tuotannossa vastuullisuus konkretisoituu tuotantojohtaja Sami Purtolan mukaan työ- ja tuoteturvallisuuteen, laatuun ja ympäristöohjeisiin. Raaka-aineita käytetään taloudellisesti ja ympäristöasiat huomioiden. ”Vastuullisuuteen kuuluu myös se, että valmistamme tuotteet tarkasti suunnitelmien mukaisesti, sovitussa kustannustasossa ja hoidamme toimitukset oikeaan aikaan”, Purtola tiivistää.

Tuotevastuussa korostuvat terveys- ja turvallisuusnäkökohdat.

Parma käyttää kotimaisia luonnonmateriaaleja, joista ei aiheudu terveysriskejä. Rakennusmateriaalina betoni on jo itsessään turvallinen, olipa kyse palo-, ääni- tai kosteusriskeistä. ”Tuotevastuuseen kuuluu luonnollisena osana asiakastyytyväisyys, jota mittaamme projektikohtaisesti ja reaaliajassa. Saatu palaute ohjaa kehitystyötä” tiivistää myyntijohtaja Jarmo Viljanen.

Reklamaatioille on luotu Parmassa yksi yhtenäinen käsittelyprosessi. Lisäksi asiakkailla on käytössään yhtiön asiantuntemus suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen saakka.

”Hyvällä työpaikalla on vain yksi peli ja yhdet säännöt”, tiivistää henkilöstöjohtaja Katriina Lehtonen vastuullisen henkilöstöpolitiikan pääperiaatteet.

Käytännössä se tarkoittaa, että henkilöstöä kohdellaan kaikissa yksiköissä tasavertaisesti, tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja kaikkia lakipykäliä noudattaen. Sosiaalisen vastuun mukaisesti Parmassa panostetaan esimiestyöhön sekä huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. ”Tähän kuuluvat koulutuksen ja tehtäväkierron lisäksi mm. mahdollisuus perhevapaisiin ja ennenaikaisiin eläkejärjestelyihin. Miehisellä toimialalla otamme myös tasa-arvoasiat vakavasti”, Lehtonen lisää.

Samalla henkilöstöjohtaja muistuttaa, että sosiaalinen vastuu tuo mukanaan myös velvollisuuksia. Käytännössä se tarkoittaa jokaiselta parmalaiselta huolenpitoa omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista.

Tämä on myös yksi olennainen osa Parma-henkeä. ”Jokaisen velvollisuutena on reagoida ja tarjota apua, jos työkaverilla on huolia tai murheita”, Lehtonen tähdentää.

Työturvallisuus 2015

Asiakaspalaute (1–5)

• Tavoitteena nollatoleranssi

LAATU

• Turvallisuushavainnot 2 kpl/henkilö

TOIMITUSVARMUUS

• Sairauspoissaolot 4,0 %

4

Sami Purtola tuotantojohtaja

Sosiaalinen vastuu Parmassa panostetaan esimiestyöhön sekä huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja hyvin­voinnista mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

4+ REKLAMAATIOIDEN HOITO

4+ Jarmo Viljanen myyntijohtaja

Katriina Lehtonen henkilöstöjohtaja

PARMA 17

TURVALLISUUS

Työturvallisuuspäivänä tähdennettiin

nollatoleranssia Kahvakuula- ja keppijumppaa, pelastus-, sammutus- ja koneenkäyttöharjoituksia sekä työturvallisuusluentoja. Siinä agendaa, jota käytiin läpi Parman tehtailla työturvallisuuspäivänä.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: KATJA ERIKSSON

Koko konsernin kattava työturvallisuuspäivä on Consolikselta iso vuosittainen satsaus, jota myös henkilöstö arvostaa.

18 PARMA

Consolis-konsernin vuosittainen työ­turvallisuus­päivä pysäytti tuotannon yhtiön kaikilla tehtailla. Nummelassa oli ohjelmassa mm. palo- ja poistumis­harjoituksia, tauko­ liikuntaa ja turvaluentoja.

S

uomalaisen betoniteollisuuden tavoitteena on nousta työturvallisuudessa alansa globaaliksi ykköseksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Parma on betonoinut saman tavoitteen omaan työturvallisuustyöhönsä jo vuosia sitten ja tulokset näkyvät. Tapaturmataajuus on pudonnut noin kolmasosaan vuoden 2007 tasosta ja Parma on menestynyt hyvin myös betoniteollisuuden vuosittaisissa yritysvertailuissa.

Vuoden 2014 saldona oli yritysvertailun ykköstila: kymmenen parhaan tehtaan joukossa oli peräti kahdeksan Parman tuotantolaitosta. Elementtitehtaat-sarjassa Parma oli paras yritys myös vuosina 2012 ja 2013.

Turvapäällikkö Kimmo Oinosen mukaan teema otetaan koko Consolis-konsernissa vakavasti, sillä työturvallisuuspäivänä 20. maaliskuuta työt pysähtyivät Suomen ohella

yhtiön kaikissa muissakin yksiköissä yli 30 maassa. ”Tämä on Consolikselta iso vuosittainen satsaus, jota myös henkilöstö arvostaa. Työturvallisuus kulkee aina käsi kädessä työ­ hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työn laadun kanssa”, Oinonen muistuttaa.

Parmassa työturvallisuuspäivän ohjelma ja aikataulut laaditaan paikkakuntakohtaisesti. Ideana on, että päivä tarjoaa oppia ja opastusta paitsi tuotannon myös myynnin, markkinoinnin, suunnittelun ja hallinnon henkilöstölle.

Esimerkiksi Nummelassa oli tarjolla nostureiden ajokoulutusta, ensiapu-oppia, sammutusharjoituksia, turvavälineiden esittelyä sekä kahvakuula-jumppaa. Päivän päätti koko henkilöstön pelastautumisharjoitus, josta saatiin myös palaute pelastuslaitoksen ammattilaisilta.

PARMA 19

TULEVAISUUS

BETONIPROFESSORI YHDISTÄÄ TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ

Aalto-yliopiston materiaalitekniikan professori Andrzej Cwirzen uskoo, että betoni pitää pintansa keskeisenä rakennusmateriaalina myös tulevina vuosina. Uusien innovaatioiden ja nanoteknologian ansiosta siitä saadaan entistä kestävämpää, kevyempää ja muovautuvampaa.

Tämä tarjoaa betonille monia uusia käyttökohteita, Cwirzen vakuuttaa.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN/JOUNI PUNKKI • KUVA: PEKKA KIIRALA

Kuinka päädyit professoriksi Aalto-yliopistoon Espooseen? loin tähdätä professorin uralle vuosituhannen vaihteessa, kun aloitin työni tutkijana. Ennen sitä tein monenlaisia rakennusalan töitä Puolassa ja autoin myös isää hänen rakennusyrityksessään. Maa- ja vesirakentaminen tulivat tutuiksi jo teini-iässä. Myöhemmin tarjoutui mahdollisuus tutkia rakennusmateriaaleja ja kiinnostuin aiheesta tosissaan. Into kehittää uusia materiaaleja ja teknologioita on ollut sammumaton.

Tätä taustaa vasten professuuri on ihan luonteva askel omalla uralla.

Olet työskennellyt vuosien varrella muun muassa Consoliksessa ja tunnet tätä kautta myös Parman. Millaisia muistoja niihin liittyy?

Olin tosiaan kolme vuotta Consoliksen tutkimus- ja tuotekehitysosastolla yliopistotyöni ohessa. Se oli arvokasta aikaa, joka palautti minut vuosien tutkimuksen ja opetuksen jälkeen takaisin alan todellisten pulmien ja kehityshaasteiden pariin. Consolis ja Parma jäivät mieleen yhtiöinä, jotka panostivat paljon uusiin materiaaleihin ja teknologisiin ratkaisuihin. Heille on kertynyt valtavasti alan tietotaitoa, jota toivottavasti pääsemme hyödyntämään tulevissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa.

20 PARMA

Millaisena näet yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön? Miten sitä pitäisi kehittää?

Pureudutaanpa seuraavaksi betoniin. Kuinka vertaisit sitä muihin rakennusmateriaaleihin?

Tuntumani on, että takavuosina yhteisiä, molempia hyödyttäviä tutkimushankkeita oli enemmän.

Tässä olisi paljon kasvuvaraa ja yhteistyötä pitää lähivuosina vahvistaa merkittävästi. Yliopistoissa voidaan tehdä tutkimuksia, jotka ovat yrityksille usein mahdottomia toteuttaa. Kallista rinnakkaistutkimusta ei kannata tehdä, vaan saattaa yhteen sellaisia tutkimustiimejä, joiden osaamisesta hyötyvät kaikki osapuolet.

Betonin perusraaka-aine on Portlandin sementti, jonka hiilijalanjälki on varsin korkea. Kun sementtiä käytetään globaalisti valtavia määriä päivittäin, sitä on myös helppo syyttää osuudesta nykyisiin päästö-ongelmiin. Raaka-ainetta voidaan kuitenkin tuottaa selvästi nykyistä ympäristöystävällisemmin ja tähän on myös panostettava.

Rakennusmateriaalina betoni on edelleen lyömätön. Sen tuotanto on edullista ja helppoa, lisäksi

raaka-aineet löytyvät usein läheltä. Betoni on kestävää ja taipuu moniin muotoihin. Se on myös monissa massiivisissa kohteissa ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Lisäksi kannattaa huomata, että lähes kaikki betonin ainesosat ovat peräisin luonnosta. Se on pitkäikäinen materiaali, joten rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä betonin tai sementin osuus on pieni.

Haasteista huolimatta betoni tulee olemaan tulevaisuudessa selkeästi tärkein rakennusmateriaali.”

Millaisiin teemoihin alan tutkimuksessa pitäisi keskittyä?

Tuotantoketjun lisäksi on panostettava entistä enemmän vaihtoehtoisten ja kestävien materiaalien tutkimukseen. Portland-sementille on löydettävä tai kehitettävä korvaaja, joka on yhtä lujaa, helposti saatavaa ja edullista.

Itse näen, että betonissa on paljon enemmän potentiaalia kuin yleensä oivalletaan. Siitä saadaan entistä lujempaa ja kestävämpää ilman lisäkustannuksia tai monimutkaisia tuotantoprosesseja. Myös betonipinnoissa on paljon kehitysmahdollisuuksia.

Samoin tutkittavaa riittää edelleen mm. kovettumiseen liittyvissä kemiallisissa prosesseissa sekä mallintamisessa.”

Millaisia visioita sinulla on betonin tulevaisuudesta?

Uudet betonimateriaalit ja nanoteknologia mahdollistavat todella ohuet kuorimaiset rakenteet, jotka on integroitu suoraan digitaaliseen tuotantoprosessiin. Betonilla voidaan toteuttaa likipitäen mitä tahansa muotoja, muotit valmistuvat robottien avulla ja lopputulos syntyy 3D-tulostimella.

Värien ja pintojen osalta rajana on vain suunnittelijoiden mielikuvitus. Samalla tavoin betonista voidaan tehdä joko erittäin kevyttä tai äärimmäisen painavaa, käyttötarpeen ja kohteen mukaan.

Olen vakuuttunut, että betoni vielä hyväksytään taloudellisimmaksi ja ympäristöystävällisimmäksi rakennusmateriaaliksi, jonka hiilijalanjälkeä ei kukaan enää kyseenalaista.”

KUKA?

ANDRZEJ CWIRZEN, s. 1973 • DI 1998, Tekniikan tohtori 2004 • Betonitekniikan dosentti, rakennusmateriaali­ tekniikan professori Aalto-yliopistossa • Ollut Suomen lisäksi vierailevana tutkijana mm.

Australiassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Kanadassa • Kehittänyt mm. hiilen nanotekniikan soveltamista Portland-sementtiin sekä korkea- ja ultrakorkealujuuksisten betonilaatuja

PARMA 21

KONKRETIAA

PALKITTUA JA KESTÄVÄÄ BETONIRAKENTAMISTA Parma on ollut jälleen mukana lukuisissa palkituissa rakennuskohteissa, jotka ovat keränneet kehuja niin arkkitehtuurista kuin kestävän kehityksen periaatteita noudattavasta suunnittelusta ja toteutuksesta.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MARITTA KOIVISTO, PEKKA KIIRALA, ESPOON RAKENNUSVALVONTAKESKUS, SKANSKA JA ESA KYYRÖ

HYVÄN RAKENTAMISEN PALKINTO

SOLO SOKOS HOTEL TORNI, TAMPERE

22 PARMA

ICONIC AWARDS ARKKITEHTUURIPALKINTO

ESPOON TÄHYSTÄJÄ, ULAPPATORI, ESPOO

RAKENNUSINSINÖÖRILIITON TUNNUSTUS

MONITOIMITALO KASTELLI, OULU

ESPOON RAKENNUSLAUTAKUNNAN HURRAA-PALKINTO

EVENTES BUSINESS GARDEN, ESPOO

V

uosi 2014 oli rakennusalan suhdannemittarien perusteella tasapaksu. Matkan varrelle kuitenkin mahtui myös monia valopilkkuja ja rakennuskohteita, jotka tulevat pysymään modernin betonirakentamisen tunnusmerkkeinä vielä vuosikymmeniä.

Merkittävimmissä palkituissa kohteissa näkyy vahvasti myös Parman kädenjälki. Porin Puuvilla palkittiin mm. Vuoden Porilaisena Mainetekona ja lisäksi se sai Vuoden Kauppa­ keskusteko -palkinnon. Maailman parhaaksi tietomallinnuskohteeksi Puuvilla valittiin jo vuotta aiemmin.

Tampereen uudeksi maamerkiksi noussut tornihotelli puolestaan pokkasi Hyvän rakentamisen palkinnon ja Ulappatori keräsi kehut graafisesta betonistaan. Massiivinen ja monipuolinen Kastellin monitoimitalo sai tunnustusta Rakennusinsinööriliitolta ja Eventes Business Garden Espoon kaupungilta.

Luottoa löytyy MAAILMAN PARAS TIETOMALLINNUSKOHDE

KAUPPAKESKUS PORIN PUUVILLA VUODEN PORILAINEN MAINETEKO

VUODEN KAUPPAKESKUSTEKO

Markkinointipäällikkö Petri Kähkösen mukaan palkintosade kertoo selkeästi siitä, että Parman osaamiseen luotetaan nyt laajalla rintamalla. ”Palkitut kohteet ovat olleet mittavia, haasteellisia ja pitkälle räätälöityjä. Meille tämä sopii, sillä olemme panostaneet määrätietoisesti mm. tietomallinnukseen, laatuun, toimitusvarmuuteen ja logistiikkaan. Graafinen betoni puolestaan avaa aivan uusia mahdollisuuksia”, Kähkönen listaa.

Työn alla on monia mielenkiintoisia kohteita uusiksi näytöiksi. Listalta löytyvät mm. Pauligin alueen mokkakortteli Helsingissä, Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi Porin kampus, Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus, Riikinnevan ekovoimala Leppävirralla, Fifaxin kalanviljelylaitos Ahvenanmaalla sekä Valion uusi väli­ palatehdas Riihimäellä.

PARMA 23

KANSAINVÄLISYYS

Itämeren alueen Consolis-yhtiöiden aktiivinen yhteistyö todistaa, että tonnien painoinen betonielementti on kannattava ja ketterä vientituote.

Yhteistyöprojekteilla tasapainottamme ruuhka-aikojen ja hiljaisempien markkinoiden välisiä eroja.

TEKSTI: NIKO KILKKI • KUVAT: E-BETOONELEMENT, PARMA, RAJAVILLE JA STRÄNGBETONG

YHDESSÄ V

irolaisen AS E-Betoonelementin eli EBEn toimitusjohtaja Vaido Leosk kiteyttää asian osuvasti: ”Kansainvälinen yhdessä tekeminen on väistämättä tätä päivää alasta riippumatta.

Monet lähialueen sisaryhtiöistä ovat pitkäaikaisia kumppaneitamme ja yhteistyö vain tiivistyy”.

Kysyimme Itämeren alueella toimivien Consolis-yhtiöiden toimitusjohtajilta heidän näkemyksiään siitä, mitä etua sisaryritysten välisestä työskentelystä on. Leosk sekä Parman Hannu Tuukkala, ruotsalaisen Strängbetongin Fredrik Holst ja pohjoissuomalaisen Rajavillen Juhani Toivonen olivat vastauksissaan hyvin yksimielisiä: asiakkaat ovat yhteistyön suurimmat hyötyjät.

Kun naapurissa tiedetään tarkalleen, mihin toinen pystyy ja milloin, tämä mahdollistaa joustavan tuotannonsuunnittelun.

Juhani Toivonen, Rajaville Oy SUOMI

ENEMMÄN Yhteistä työnjakoa lisäämällä kasvatamme tehokkuutta ja tuottavuutta.

Hannu Tuukkala, Parma Oy SUOMI

Elementtejä liikkuu rajojen yli tasaiseen, jatkuvasti kasvavaan tahtiin.

Fredrik Holst, Strängbetong AB RUOTSI

Aikataulujen ja laadunvalvonnan täytyy pitää kutinsa, kun toimitamme sisaryhtiöillemme.

Vaido Leosk, AS E-Betoonelement VIRO

24 PARMA

Kalaan ei tarvinnut lähteä (Itä)merta edemmäs TEKSTI: NIKO KILKKI • KUVAT: PARMA OY JA SHUTTERSTOCK

Asiakkailla se taas näkyy pitävinä aikatauluina, laajempana tuotevalikoimana ja kustannustehokkuutena. ”Yhdessä olemme enemmän asiakkaillemme”, Hannu Tuukkala summaa yhteiset ajatukset.

Uusia mahdollisuuksia ja korkeaa laatua Kotimainen laatu on monelle suomalaiselle käsite, josta ei tahdota tinkiä. Eikä tarvitsekaan. Esimerkiksi virolaisen AS E-Betoonelementin tehtailla on paikallisten sertifikaattien lisäksi Inspectan myöntämät FI-sertifikaatit. EBE toimittaa Parman pääkaupunkiseudun rakennuskohteisiin vuosittain suuria määriä elementtejä. ”Työskentelemme jatkuvasti EBEn kanssa asuin-, toimitila- ja infrarakentamisen kohteissa. He muun muassa valmistivat lähes 900 kappaletta kaarevia kattoelementtejä Kehäradan tunneleihin”, Tuukkala kuvailee jo vuosien ajan systemaattisesti ja määrätietoisesti kehittynyttä yhteistyötä.

Pohjoiskalotin alueella toimiva Rajaville ja Strängbetong ovat myös helpottaneet yhteisten asiakkaittensa elämää. Jo pelkästään maantieteestä tuleva etu on merkittävä. Pohjois-Suomessa sijaitsevilta Rajavillen tehtailta elementit siirtyvät huomattavan nopeasti rajan toiselle puolelle sen sijaan, että ne kaikki pitäisi tuoda eteläisestä Ruotsista saakka. ”Yhteiskapasiteettimme Strängbetongin kanssa on mahdollistanut suurtenkin toimituserien toteuttamisen lyhyessä ajassa. Toimitimme esimerkiksi Uumajan uuteen Ikanon kauppakeskukseen noin 10 000 neliötä ontelolaattoja ja 70 pyöreää teräsbetonipilaria”, Rajavillen Toivonen sanoo.

Yhteistyö on tietenkin kilpailu- ja kustannusetu myös sisaryrityksille itselleen. ”Meidän kaikkien kokonaiskilpailukyky omissa markkinoissamme kasvaa, kun pystymme valitsemaan, missä maassa jokin tietty tuote tai ratkaisu kannattaa toteuttaa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti”, Tuukkala toteaa.

Tieto ja taito liikkuvat Yhteistyö ei rajoitu vain betonisten resurssien strategiseen siirtelyyn Pohjois-Euroopan pelikentällä.

Se on tuonut mukanaan myös aitoa osaamisten, menetelmien ja ideoiden vaihtoa. ”Consoliksen sisällä kehitettyjä uusia tuotteita tuodaan markkinoille nopeammin. Asiakas saa konkreettista hyötyä yhteisen työmme tuloksista”, Hannu Tuukkala sanoo.

Strängbetongin Holstin mukaan he liikuttavat ennakkoluulottomasti tietoa ja tuotteita maiden välillä. Esimerkkinä hän mainitsee PARMArappaus-julkisivuratkaisun pilotoinnin Ruotsin markkinoille.

Myös ruotsalaisten rakennesuunnittelijoiden puutteeseen on löytynyt lääke Consolis-yhteistyöstä. ”Ruotsissa on vähän suunnitteluresursseja ja tämä on ajanut kotimaiset hinnat ylös. Ratkaisu löytyi Tallinnasta, jossa työllistämme nyt jo kahdenkymmenen henkilön suunnitteluporukan ja määrä tulee vain kasvamaan”, Holst kertoo.

Lisäksi päällekkäisten toimintojen vähentäminen on ollut tärkeää varsinkin Viron kaltaisilla pienillä markkinoilla. ”Parma hoitaa myynnin ja markkinoinnin Suomessa. Me taas keskitämme rajalliset resurssimme tuotantoon”, EBEn Leosk sanoo ja kertoo saman koskevan myös tuote­kehitystä. ”Meillä ei yksinkertaisesti ole samanlaisia paukkuja uuden kehittämiseen kuin Parmalla, koska emme saisi kotoisilta pienen volyymin markkinoilta ikinä omiamme takaisin”, hän sanoo.

Kaikki johtajat näkevät yhteistyön vain lisääntyvän ja syventyvän tulevaisuudessa.

Tämä mahdollistaa erikoistumisen, mutta samalla myös eri yritysten toimintojen keskenään harmonisoinnin.

Ja mikä parasta, asiakkaille betoni­ elementtien kansainvälistyminen näkyy parempana palveluna.

K

ansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyy myös Ahvenanmaan Eckeröön yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä kirjolohen kasvattamoista.

Parma toimittaa yhdessä Consolis-konserniin kuuluvan, tanskalaisen sisaryrityksensä Spaencomin kanssa Oy Fifax Ab:lle kalanviljelylaitoksen betonialtaat ja runkoelementit. Hankkeeseen sisältyy 15 000 neliömetrin laajuisen laitoksen sekä 52 maanpäällisen lohialtaan suunnittelu, toimitus ja asennus.

Kun laitoksen rakennusmateriaaleista tehtiin päätöksiä, betonisilla valmisosilla saavutettavat aikasäästöt olivat merkittävässä roolissa.

Parman hankkeeseen kehittämä runkoratkaisu nopeuttaa rakentamista useita kuukausia teräsvaihtoehtoon verrattuna.

Myös Spaencomin valmistamat viljelyaltaat nousevat pikavauhtia: yhden altaan betonielementtien pystytykseen kuluu aikaa vain runsas päivä. Fifaxin kala-altaat toteutetaan Consoliksen edistyksellisellä XPREStank®-järjestelmällä ja ne ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.

Betoni on rakenteena tiivis ja kestävä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi se pitää altaiden veden sopivan viileänä vähentäen levä- ja bakteerikasvun riskiä. Altaissa käytetään nykyaikaista kiertovesi- eli RAS-teknologiaa, joka on tämän hetken ympäristöystävällisin ja tehokkain kalankasvatus menetelmä. Näin lohille on järjestetty mitä parhaimmat kasvuolosuhteet.

Valmistuttuaan vuonna 2016 laitos tuottaa 3 200 tonnia laadukasta kirjolohta vuodessa.

PARMA 25

PROFIILI

PAIKKARISTA KASVOI

PITKÄPINNAINEN 26 PARMA

Hannu Katajamäki käveli Uuraisten elementtitehtaan portista kesätöihin vuonna 1970. Siitä lähtien työpaikka on pysynyt samassa osoitteessa.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MIKKO SUUTALA

K

yllä se on hyvä porukkahenki ja yhdessä tekemisen meininki, joka täällä on pitänyt”, tuumaa Parman Uuraisten tehtaan pääluottamusmies, äänekoskelainen Hannu Katajamäki.

Miehen työura yhdessä ja samassa tehtaassa on kiistatta hatunnoston arvoinen, sillä työvuosia tulee täyteen jo 45. Pitkän uran ovat katkaisseet vain armeija ja yksi komennus YK-joukkoihin. ”Firman merkki on toki vuosien varrella haalareissa vaihtunut, mutta osoite on pysynyt samana. Muualta ei ole töitä tarvinnut hakea eikä siihen oikeastaan ole ollut kiinnostustakaan. Hyvin tässä on kouluja käymätön lopulta pärjännyt”, Katajamäki tunnustaa astellessaan tuttuun tehdashalliin.

BETONIMIES

UURAINEN

Muualta ei ole töitä tarvinnut hakea eikä siihen oikeastaan ole ollut kiinnostustakaan.

Hyvin tässä on kouluja käymätön lopulta pärjännyt.

PARMA 27

PROFIILI

Ammattilaiset asialla. Hannu Katajamäen ja Marko Puumalaisen käsissä raudoitukset syntyvät sutjakkaasti.

Työkavereiden käsi nousee tervehdykseen ja moni jää hetkeksi myös juttusille. ”Kyllä ne huomaa mestaria myöten ensi silmäyksellä, millä tuulella meikäläinen milloinkin on. Jos näyttää olevan huono päivä, niin sitten tullaan tervehtimään vasta kun verenpaine on vähän laskenut”, mies virnistää ja tarttuu tottuneesti päivän urakkaan.

Monen tehtaan mies Työn alla ovat Jyväskylän uuden Prisma-keskuksen elementtien raudoitukset. Homma käy sellaisella kokemuksella, johon Suomessa yltää vain ani harva alan ammattilainen. Työuransa aikana Katajamäki on ehtinyt taivuttaa harjateräksiä ja vääntää sidoslankoja satojen kauppakeskusten, huoltoasemien ja tehdaskiinteistöjen elementteihin eri puolille Suomea.

Raudoitettujen elementtien määrää mies ei lähde edes arvailemaan.

Taivutetuista ja määrämittaan pätkityistä harjateräksistä tulee sentään varovainen arvio useammasta täysperävaunusta. ”Sen verran on otettava vanhoja puheita takaisin, että ihan aluksi mietin työnhakua Äänekosken paperitehtaalta. Kun tulin tänne, niin pääsin rakentamaan sen seiniä.”

Ympyrä saattaa hyvinkin sulkeutua samaan osoitteeseen, sillä Äänekoskelle viritellään jälleen massiivista tehdasinvestointia. ”Moni täällä vitsaileekin, että minut päästetään eläkkeelle vasta sitten, kun tuo MetsäGroupin biotuotetehdas on pystyssä.”

Yhteistyöllä eteenpäin Katajamäen pitkään työuraan mahtuu melkoinen pätkä teollisen betonirakentamisen historiaa, alan suhdannevaihteluja ja työelämän muutosta. Vaikka aika kultaa muistoja, mahtuu matkan varrelle myös tiukkoja tilanteita. Niistä on kokeneen konkarin mukaan kuitenkin selvitty yhteistyöllä ja sopimisella. ”Tämän kokoisessa työyhteisössä pitää soutaa samaan tahtiin, sillä turhalla riitelyllä keikutetaan vain omaa venettä. Minulla on aina tapana hakea asioihin kompromisseja ja uusia ratkaisuvaihtoehtoja.

Niitä löytyy aina, kun jaksaa vain hakea”, kolmetoista vuotta Uuraisten pääluottamusmiehenä toiminut Katajamäki muistuttaa.

Jos johonkin pulmaan ei tunnu suoralta kädeltä löytyvän ratkaisuehdotusta, pääluottamusmies kutsuu porukan kasaan ja kysyy heiltä neuvoa. ”Tämä on lopulta viestinviejän työtä, jonka hoitamiseen on oltava sekä työnantajan että työntekijöiden täysi luottamus.”

Vaikka työmiehellä ja mestarilla on tehdasympäristössä edelleen omat roolinsa, ovat sisäiset hierarkiat kaukana takavuosista. Silloin ei esimiesten kanssa tehty juurikaan sinunkauppoja ja tehtaan ylintä johtoa halleissa näki vain sattumalta.

28 PARMA

PITKÄPINNAINEN ”Esimerkiksi ruokatunnilla konttorin ja tehtaan väki istui ihan eri puolilla salia. Lisäksi oli vielä seinät välissä. Näin jälkikäteen se tuntuu suorastaan huvittavalta, ollaanhan täällä nyt kuin yhtä perhettä.”

Uusille tulokkaille käsiohjausta ja kaveruutta Katajamäki aloitti oman työuransa 17-vuotiaana paikkarina. Kokeneempien betonimiesten opastuksessa elementinteon perusteet menivät nopeasti perille ja seuraavana askeleena oli oppia raudoittamista. ”Uudet työntekijät ja varsinkin nuoret otetaan aina nopeasti porukkaan mukaan. Usein tuo sisäänajo ja tutustuttaminen annetaan meikäläiselle, kun olen luonnostani aika suulas”, Katajamäki virnistää.

Työhön perehdytyksessä käytetään Parman mallia, jossa kokeneemmat työntekijät toimivat perehdyttäjinä. Malli on osoittautunut tehokkaaksi ja henkilöstön vaihtuvuus Uuraisten tehtaalla on ollut äärimmäisen pientä. ”Uutta tulokasta ei jätetä yksin, vaan hänet laitetaan aina kokeneemman kaveriksi ja tutustumaan samalla muihin. Samalla painotetaan ja rohkaistaan, että epäselvistä tai mieltä painavista asioista pitää aina kysyä. Jälkikäteen marmattaminen ei auta ketään.”

Katajamäen omat eläkepäivät koittavat ensi kesänä. Muun muassa lenkkeilyä ja retkiluistelua harrastava betonimies ei tunnu uhranneen ”joutilaspäivilleen” vielä montaakaan ajatusta. ”Omakotitalossa riittää vaimon kanssa aina jotain nikkaroitavaa, mutta varmasti olo tulee tuntumaan näiden työvuosien jälkeen aika tyhjältä. Eiköhän täällä tule eläkepäivinäkin piipahdettua, tosin vain kahvitauon aikaan ja munkkipussin kera”, mies naurahtaa.

Tämä on lopulta viestinviejän työtä, jonka hoitamiseen on oltava sekä työnantajan että työntekijöiden täysi luottamus.

BETONIMIES

Lasti kunnossa. Kuljetusyrittäjä Kauko Hänninen ja Hannu Katajamäki saattelevat matkaan Jyväskylän Prisman pilarit.

parma.fi