VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 1/2021
ARA-asunto tuo arkeen turvallisuuden tunteen
• Asumisen hinnasta ollaan syystä huolissaan • Vuokrasääntelyn vaikutukset tutkittava • Asoasumisen kustannuksia valvotaan myös korjauskuluissa
S I S ÄLTÖ
02 03 04 06 09 10 12 14 15 15
Ajankohtaista Pääkirjoitus Asumisen hinnasta ollaan syystä huolissaan ARA-asunto tuo arkeen turvallisuuden tunteen Asumisen kustannukset vaikuttavat monella tavalla elämään Vuokrasääntelyn vaikutukset tutkittava Miten kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistettäisiin parhaiten? Asoasumisen kustannuksia valvotaan myös korjauskuluissa Lakineuvojamme vastaa Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa
06
AJ AN KOH TAIS TA
ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ JÄTTI RAPORTTINSA
Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä pohti kysymystä siitä, kuinka turvata hyvä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille Suomessa. Työryhmän mukaan nykyisiä hyviä toimintamalleja, kuten valtion tukemaa asuntotuotantoa, tulee jatkaa ja kehittää yli hallituskausien. Raportti laadittiin asuntopoliittisen kahdeksanvuotisen kehittämisohjelman pohjaksi. Asiasta saadaan hallituksen selonteko alkuvuodesta. Työryhmän näkemys Suomen asuntopolitiikan tilasta oli tilanneanalyysin ja kuultujen asiantuntijoiden perusteella hyvä. Kuitenkin esimerkiksi asuntomarkkinoiden jakautuminen vaikuttaa suomalaisten asumiseen ja asuntojen hintaan, ja suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt. Erityisesti nuorten omistusasuminen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. – Asuntomarkkinoilla nähdään jyrkkenevää jakautumista alueisiin, joilla väestö vähenee, ja toisaalta kasvukeskuksiin, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vuokrat ovat kovia, tiivistää työryhmän puheenjohtajana toiminut Hannele Pokka. Valtion tulee raportin mukaan tukea jatkossakin asumista eri keinoin. – Valtion roolin asuntopolitiikassa tulee säilyä vahvana. Keskustelimme siitä, voisiko valtio tukea suomalaisten mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaava asunto muullakin tavalla kuin tukemalla vuokra-asuntojen rakentamista. Mahdollinen kohtuuhintaisten omistusasuntojen tukeminen ja osuuskuntamallinen rakentaminen vaativat kuitenkin vielä kunnollista selvittelyä, Pokka toteaa.
VAIKUTA KEVÄÄN KUNTAVAALEISSA
09
10
Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 18. huhtikuuta ja ennakkoäänestämään pääsee jo 7. - 13.4. Kuntavaaleissa vaikutetaan ennen kaikkea äänestämällä, mutta omaan ehdokkaaseen voi vaikuttaa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja valittuihin edustajiin vaalien jälkeen. Ota yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai käy tapaamassa ehdokastasi vaalitilaisuuksissa ja kysy häneltä kantaa mieltäsi askarruttaviin asumisen asioihin. Hyviä kysymyksiä esitettäväksi: > Liki puolet pienituloisista maksaa asumiskuluja yli 40 % käteen jäävästä tulostaan. Mitä asian korjaamiseksi pitäisi mielestäsi tehdä? > Puollatko tonttien myöntämistä ARA-tuotannolle, jotta kuntaan saadaan kohtuuhintaisia asuntoja? > Miten aiot vaikuttaa kunnan kehittämiseen, jotta ihmisillä säilyy muuttotappiokunnassa asumisen ja elämisen mahdollisuus?
OLETKO ILMOITTANUT SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI?
Sähköinen uutiskirje toimitaan vain jäsenille, joiden sähköpostiosoite löytyy rekisteristä. Laita osoitteesi toimisto@vuokralaiset.fi tai luo tunnukset jäsenrekisteriin osoitteessa membook.fi.
Uudet kotisivut julkaistaan viikolla 4. Käy tutustumassa: www.vuokralaiset.fi.
02
ASUNTOMME 1/2021
ASUNTOMME 4/2020
03
PÄÄKIR J OIT US
Ensi syksynä Vuokralaispäivät järjestetään taas perinteisellä tavalla risteillen. Tarkempi ajankohta, ohjelma ja ilmoittautumislinkki uutisoidaan Vuokralaisten sähköisillä kanavilla kevään aikana. Ohjelmaan on tulossa totuttuun tapaan monipuolinen kattaus vuokra- ja asumisoikeusasumisen ajankohtaisia aiheita parhaiden asiantuntijoiden esittämänä.
ASOLAKIUUDISTUS ETENEE
Asumisoikeuslain uudistaminen on edennyt perustuslakivaliokuntavaiheen. Valiokunnan lausunto annettanee helmikuussa. Jos laki etenee sen jälkeen normaalissa käsittelytahdissa, se astuisi voimaan 1.1.2022 ja asukasvalinnan osalta 1.1.2023.
YHDISTYSTEN KOKOUKSET KORONA-AIKANA
Oikeusministeriön syksyllä julkaiseman tiedotteen mukaan yhdistykset voivat järjestää koronaepidemian vuoksi kokouksensa etäyhteyksien avulla ja valtuutettua käyttämällä kesäkuun 2021 loppuun asti. Yhdistyksen hallitus voi väliaikaisen lain perusteella myös edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin. Määräpäivä kokoukseen ilmoittautumiselle on enintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokousten lykkäämistä yli yhteisölain tai yhteisön sääntöihin pohjautuvan määräajan yli väliaikaisessa laissa ei kuitenkaan sallita.
HELSINGIN VUOKRALAISET HKVY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
Helsingin Vuokralaiset HKVY ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ma 8.2.2021 klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Kokous toteutetaan pääsääntöisesti Teamsin välityksellä, mutta mikäli tämä ei mitenkään ole mahdollista, voi kyseisen päivän koronarajoitusten mukaisesti kokoukseen osallistua myös paikan päällä Pohjois-Haagan yhteiskoululla osoitteessa Pietari Hannikaisen tie 6. Kokoukseen tulee ilmoittautua keskiviikkoon 3.2.2021 mennessä osoitteella sami@phyk.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee kertoa osallistumistapa.
Ihmisten tarpeet ja huolet on ymmärrettävä ottaa huomioon Y
mpäristöministeriö teetti Asuntopoliittisen kehittämisohjelma -selvityksen, jonka raportti julkaistiin viime vuoden lopulla. Se luo suuntaviivoja kahdeksanvuotiselle asuntopoliittiselle toimenpideohjelmalle. Pitkäjänteinen ohjelma on katsottu tarpeelliseksi, jotta asuntotuotantoa saadaan lisää ja asumisen kustannuksia kohtuullisemmiksi. Vuokralaisten ja aso-asukkaiden kannalta raportissa on hyviä asioita. Esimerkiksi raportissa painotetaan halua turvata kaikkien asumismuotojen toimintaedellytykset. Asian edistämiseksi kuntia kehotetaan luovuttamaan tontteja ARA-toimijoille. Valtion keinovalikoimaan puolestaan sisällytetään jatkossakin MAL-sopimukset, joiden turvin on hyvin saatu patistettua kuntia tarjoamaan tonttejaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Raportti voisi olla kokonaisuudessaan kunnianhimoisempi, mutta meillä poliitikoilla on nyt mahdollisuus tehdä virkamiesten esityksestä ohjelma, joka tuo oikeasti apua tämän päivän asuntopoliittisiin ongelmiin. Nostaisin raportista erityisesti esiin sen, että siinä korostetaan kaikilla olevan oikeus asuntoon ja hyvinvointia tukevaan asuinympäristöön. Lisäksi on huomionarvoista, että asuntopolitiikka pitää raportin mukaan kytkeä tiiviiksi osaksi kaikkea politiikkaa. Tämän lehden sivuilla 6 ja 8 olevien asukashaastattelujen myötä käy selväksi, että asumisella on todellakin suuri ja laaja-alainen merkitys ihmisen elämään. Vuokralaiset ry muistuttaa, että oikeus asuntoon tulee myös ymmärtää niin, että asumisen pitää olla kohtuuhintaista, jotta asukkaita ei itketä maksaa asumiskulujaan, kuten helsinkiläinen Anni artikkelissa totesi. Se luo pohjan ihmisen hyvinvoinnille. Kohtuuttomista vuokrista puhuttaessa raportissa on kuitenkin valitettavan väheksyvä sävy. Siinä todetaan, että vain 13,9 % vuokralla olevista kotitalouksista joutuu käyttämään asumiseensa yli 40 prosenttia käteen jäävistä tuloistaan. Tämä tarkoittaa kuitenkin noin 130 000 kotitaloutta ja arviolta 130 000–300 000 ihmistä. Kun tilastoja tarkastellaan vielä syvemmin, tilanne koskee erityisesti pienituloisia. Jopa yli puolet heistä maksaa kohtuuttomia vuokria. Tilanteesta siis kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Samassa yhteydessä tuodaan myös esiin, että noin viidennes kaikista kotitalouksista kokee asumismenonsa tuntuvaksi rasitteeksi ja yli puolet lieväksi rasitteeksi. Sivulla 4 olevassa artikkelissa toiminnanjohtaja Anne Viita nostaa esiin syitä tähän. Suomen tilannetta ei voi vähätellen verrata muiden maiden tilanteeseen. Suomessa täytyy toimia maan olosuhteiden mukaan sekä ottaa vakavasti huomioon ihmisten tarpeet ja huolet. Asuntopolitiikkaa ei voi toteuttaa tuloksellisesti, jos tätä lähtökohtaa ei ymmärretä. SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
ASUNTOMME 1/2021
03
KUVA: TAPIO ANTERE
VUOKRALAISPÄIVÄRISTEILY JÄRJESTETÄÄN TAAS SYKSYLLÄ
Asumisen hinnasta ollaan Ympäristöministeriön Turun yliopistolla teettämässä raportissa todetaan, että liki puolet pienituloisista kotitalouksista käytti vuonna 2018 yli 40 prosenttia eli kohtuuttoman paljon tuloista asumiseen. Vuokralaiset ry. muistuttaa, että heidän tilannettaan heikentää entisestään vielä se, että asumisen liitettäviä oheiskuluja on yhä enemmän. Myös koronan on todettu heikentäneen erityisesti pienituloisten tilannetta.
-R
aportin mukaan suomalaiset ovat muiden maiden asukkaisiin verrattuna enemmän huolissaan asumisen hinnasta. Se ei ole ihme, sillä Suomessa asumisen kuluihin vaikuttavat monet tekijät selittävät huolta. Isoihin kuluihin ei pidäkään tottua, jos halutaan pitää kiinni mahdollisuuksien tasa-arvosta ja välttää segregaation eli alueellisen eriarvoistumisen aiheuttamat ongelmat, joista kärsitään laajasti muualla Euroopassa, painottaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Menneinä vuosikymmeninä pidettiin 25 prosentin kuluerää käytettävissä olevista tuloista kohtuullisena käytettäväksi asumiskuluihin. – Kun vielä muistetaan, että elinkustannukset olivat aikaisemmin pienemmät, yli 40 prosentin osuus on törkeän kohtuuton. Nyt tarvitaan painavia tekoja asumiskulujen pienentämiseksi. Esimerkiksi vuokrasääntelystä täytyy vakavasti keskustella ja kääntää huomio asumisen perusoikeuteen. Nyt vaikuttaa liikaa sijoittajien näkökulma, toteaa Viita ja jatkaa: – Väite, että suomalaisten asumiskulut ovat eurooppalaisella tasolla verrattain kohtuulliset, on kestämätön. Suomessa esimerkiksi ruoka ja juomat ovat huomattavasti kalliimmat kuin muissa maissa. Suomalainen maksaa ruoastaan viidenneksen enemmän kuin muut EU-kansalaiset keskimäärin.
04
ASUNTOMME 1/2021
Vuokralaiset ry haluaa lisätä merkittävästi ARA-asuntojen tuotantoa, koska vain sitä kautta saadaan markkinoille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Markkinat ovat osoittaneet, ettei vapaarahoitteinen tuotanto hiipuu heti, kun hinta lähtee laskuun.
Pienituloiset asuvat kauempana työpaikkoja – Pieni- ja keskituloisilla on yhä harvemmin mahdollisuus asua suosituilla alueilla lähellä työpaikkoja ja kaupunkien keskustoja eli heillä auton tarve korostuu ja se myös mielletään osaksi asumiskulua. Toisaalta auton hankinta- ja ylläpitokulu on heille suhteellisesti huomattavasti suurempi kuluerä kuin isotuloisille ja aiheuttaa siksi myös suurempaa taloudellista huolta, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Suomi on myös harvaanasuttu maa, jossa yksityisautoilulle on perustellumpi tarve kuin tiiviisti asutusta Keski-Euroopassa. Korona-aika on selkeästi myös lisännyt yksityisautoilun tarvetta, eikä voida olettaa, että epidemiatilanne jäisi yksittäiseksi poikkeukseksi.
Asumispalvelut yhä useammin verkossa Suomi on tunnetusti edelläkävijä digiteknologian kehittämisessä. Se on hyvä asia, mutta on selkeästi myös lisännyt kotitalouksien tietoliikenneyhteyksien kulueriä, jotka täytyy Vuokralaiset ry:n mukaan lukea osaksi asumiskuluja. Teknologien kehittymisen johdosta yhä useammassa vuokratalossa asukasviestintä ja asumisen palvelut hoidetaan enenevässä määrin sähköisesti toisin kuin muualla Euroopassa.
syystä huolissaan – Erityisesti lapsiperheissä kulut voivat olla isot, kun kaikille hankitaan omat laitteet. Se on kuitenkin keskeinen osa modernia suomalaista elämää, joten tietoliikennekulut täytyy lukea mukaan myös asumiseen, toteaa Viita.
– Tässäkin asiassa on ilman muuta tärkeä korostaa, että säädösten noudattaminen on pääsääntöisesti hyvä asia, mutta olisiko joskus hyvä odottaa hieman pidempään, jotta asioista saadaan tarkempaa tietoa ja kokemusta, toteaa Viita.
Sääolosuhteet nostavat rakentamisen kustannuksia
Suomessa vietetään enemmän aikaa sisätiloissa
Myös rakentamisessa joudutaan varautumaan kylmempiin sääolosuhteisiin eli rakentamisen kulut ovat kalliimmat. Vuokralaisia huolettaa myös tulevat kulut esimerkiksi vähähiilisyyden edistämiseksi. – Vähähiilisyyden tavoite on ilman muuta tärkeä, mutta ovatko kaikki toimenpiteet todella perusteltuja. Voidaanko esimerkiksi olla varmoja, että onko todella tarpeen tehdä sähköautoille uudistuotannossa varaustoimenpiteitä vai voiko esimerkiksi kaasuautoilu olla tulevaisuudessa suositumpaa, kysyy Viita. Myös suomalaisten innokkuus toteuttaa kaikkia säännöksiä pilkuntarkasti saattaa aiheuttaa ylimääräisiä kuluja asumiseen.
Myös asumisviihtyisyys täytyy ottaa Suomessa huomioon ihan eri tavalla kuin eteläisemmässä Euroopassa, koska täällä joudutaan viettämään aikaa enemmän sisätiloissa. Asumisviihtyisyyden edistämiseen kuuluu muun muassa asuntojen korjaustoiminta ja myös yhteistilojen rakentaminen. Vuokralaiset korostaa, että asumisviihtyisyys kuuluu myös ARA-asuntojen asukkaille. – On erittäin tärkeää, että ARA-asunnot pidetään kilpailukykyisinä myös asumisviihtyisyyden osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasukkailta ei voida odottaa tyytymistä matalampaan asuntojen ja talojen kunto- ja laatutasoon, korostaa Viita.
Vähätelläänkö pienituloisten tilannetta? – Erilaisin tutkimuksin on jo todettu, että tuloerojen kasvu heikentää yhteiskuntaa monella tavalla. Taloudellinen epätasa-arvo lisää tunnetta, että elämään ei voi itse vaikuttaa, mikä kasvattaa epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan. Meidän täytyy kaikin keinoin välttää tuota Suomessa, jotta säilytämme yhteiskunnallisen vakauden, joka on ollut valttikorttimme muun muassa koronatilanteen hoitamisessa, korostaa Viita.
KUVAT: ADOBE STOCK
– Vastikään julkaistussa Asuntopoliittinen kehittämisohjelma -raportissa todetaan melko lailla vähätellen, että kohtuuttomat asumisen kulut koskevat vain noin 14 prosenttia suomalaisista. Tosiasiassa tuo ryhmä koostuu suureksi osaksi pienituloisista, joiden elämään kuuluu monenlainen taloudellinen vaikeus, muistuttaa toiminnanjohtaja Anne Viita ja korostaa, että kyse on myös yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina myös Suomessa.
ASUNTOMME 1/2021
05
KUVAT: TAPIO ANTERE
ARA-asunto tuo arkeen turvallisuuden tunteen
Milttonilla graafisena suunnittelijana työskentelevä Anni Sirkka asuu tyttärensä Rauhan kanssa HEKAn asunnossa Helsingin Jakomäessä jo seitsemättä vuotta. Asunto on heille turvallinen kotipesä, jonka menettämistä ei tarvitse pelätä.
H
eti alkuun täytyy kertoa, että Annin tulotaso ei ylitä ARA-rajoja huolimatta hehkeän kuuloisesta tittelistä maan johtavan viestintätoimiston palveluksessa. 32-vuotias Anni on yksi niistä ikäpolvensa hyvin koulutetuista edustajista, jotka joutuvat tekemään töitä pienellä palkalla loputtomasti. Asuntoon liittyvä turvallisuuden tunne on erittäin tärkeä arkea helpottava seikka. Jakomäkikin on osoittautunut hyväksi paikaksi asua lapsen kanssa.
06
ASUNTOMME 1/2021
– Ennakkoluuloistani huolimatta Jakomäki on osoittautunut rauhalliseksi paikaksi asua. Tämä on kuin pikkukylä, jossa kaikki palvelut ovat lähellä ja metsäpolullekin pääsee nopeasti. Julkisilla pääsee myös hyvin liikkumaan, vaikka nyt kun minulla on ajokortti, käytän enimmäkseen omaa autoa, kertoo Anni.
Kohtuuhintainen asuminen lisää hyvinvointia Annin ja ekaluokkalaisen Rauhan asunto sijaitsee 6. kerroksessa, josta on näkymä koko Helsinkiin. Valoisa 67-neliöinen kolmio ja huoneiston mittainen parveke
Annin ja Rauhan jakomäkeläisessä asunnossa on paljon valoa ja rakkautta. Turvallisuuden tunne tulee siitä, ettei tarvitse pelätä joutuvansa muuttaa kotoaan pois ja että asumisen kulut ovat kohtuulliset. antavat molempien taideharrastuksille sekä inspiraatiota että tilaa. – Rauhalle koko asunto on taideprojekti, naurahtaa Anni. Anni kehuu Hekaa vuokranantajana ja näkee kaupungin kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan lisäävän asukkaiden hyvinvointia. Nykyinen asunto on toinen kaupungin vuokra-asunto, jossa hän asuu. – Pidän erittäin hyvänä asiana, että kaupunki tarjoaa asuntoja, joista ei hevillä häädetä ulos. Vastavuoroisesti olen koettanut olla hyvä vuokralainen ja maksaa vuok-
rani ajallaan. Itse haluan ajatella, että Hekan asunnot kuuluvat kaikille. Niin ainakin pitäisi olla, pohtii Anni.
Vanhassa edullisempaa asua Asumisensa kustannuksia Anni pitää kohtuullisina. Kolmiostaan hän maksaa vuokraa 770 euroa kuussa. Vuokra ei ole noussut vuosien saatossa, päinvastoin laskenut. Vuonna 1968 rakennettu talo on vanha, eikä kaikkein halutuimpia Hekan kohteita. Vapaarahoitteisia asuntoja Anni ei ole katsonut sillä silmällä, että muuttaisi sellaiseen.
ASUNTOMME 1/2021
07
– ARA-vuokraa maksaessa ei tule ajatusta, että maksan jonkun vuokranantajan taskuun lainanlyhennystä. Näissä asunnossa on sekin etu, ettei joudu yksityisen vuokranantajan kanssa puljaamaan. Niistä kun ei koskaan tiedä, millaisia ovat, toteaa Anni.
Hyvä, ettei itketä maksaa vuokraa Julkisuudessa on ajoittain väitetty, että ARA-asunnoissa asuisi runsaasti ns. ylituloisia. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan heitä on kuitenkin vain 6 % kaikista asukkaista eikä niissäkään tapauksissa puhuta mistään todella leveän elämän eläjistä. Julkisuudessa käyty keskustelu on aiheuttanut Annissa jopa syyllisyyden tunteita siitä huolimatta, että hänkin on saanut asumistukea eli ei todellakaan ole ylituloinen asukas. – Olen pohtinut, kuuluisiko minun muuttaa pois, jotta isompi perhe saisi enemmän tilaa, mutta kun tämä on mun koti ja nautin siitä, että mua ei itketä maksaa vuokraa, toteaa Anni Ja toisaalta, tämän päivän työelämä on todella rankka nuorille pätkätöineen ja tuottovaatimuksineen. Palkkataso saattaa yhtäkkiä heiketä keneltä tahansa joko oman jaksamisen tai muista syistä. Annikin teki viime syksyn uupumuksen takia osa-aikatöitä ja tulotaso tippui puoleksi vuodeksi. Asumistuki auttoi tuolloin selviämään taloudellisesti. – Vaikkei tuki olisi kuin muutaman kympin, niin sillä saa monta kassillista ruokaa, korostaa Anni.
08
ASUNTOMME 1/2021
Terveisiä ihmisiltä, joille kaikki ei tule helposti Anni arvelee asuvansa Rauhan kanssa Jakomäessä vielä viitisen vuotta ja toivoo voivansa sitten muuttaa maaseudulle. Hän on vastikään aloittanut myös asp-säästämisen. – Mulla on hinku rauhallisempaan ja yhteisöllisempään elämään. Siksi haluan maalle asumaan. Täytyy vaan miettiä oikea hetki muuttoon tyttären kannalta, pohtii Anni. Omistusasunnon ostaminen ei ole hänelle itsestäänselvyys. Asp-tilin avaamisen syy oli lähinnä halu näyttää itselle, että pystyy säästämään rahaa. Annin kotitaustalta löytyy pienituloisuutta. Korkeasti koulutettu äiti tarjosi suurien tulojen sijaan taidekeskeisen kodin. – Muistan lapsuudesta sen, ettei meillä ollut hirveästi rahaa. Siitä on syntynyt tietynlainen köyhyysidentiteetti. Olen kuitenkin kääntänyt sen edukseni Milttonilla ja tuonut toisenlaisesta maailmasta oleville työkavereilleni terveisiä ihmisiltä, joille kaikki ei tule elämässä helposti, naurahtaa Anni, jonka tulevaisuuden ajatuksiin kuuluu myös ura, jossa voisi kokea tekevänsä enemmän omien arvojen mukaista työtä. – Luonto, eläimet, lapset ja henkinen kasvu ovat mulle tärkeitä asioita, toteaa Anni.
- Itse haluan ajatella, että Hekan asunnot kuuluvat kaikille. Niin ainakin pitäisi olla, pohtii Anni.
Asumisen kustannukset vaikuttavat monella tavalla elämään Niila Lehtivaara keskusteli asumisen kustannuksista kansanedustaja Silvia Modigin kanssa parin vuoden takaisessa Asuntomme-lehden artikkelissa.
Jos kaupungit ja kunnat rakennuttaisivat enemmän ARAasuntoja, myös vapaarahoitteisten asuntojen hinnat laskisivat. Silloin ihmisillä olisi varaa hankkia sen kokoinen asunto kuin tarvitsevat, toteaa vantaalainen Niila Lehtivaara.
N
iila oli haastateltavana parisen vuotta sitten julkaistussa Asuntomme-lehdessä. Siinä jutussa pohdittiin asumisen hintaa yhdessä kansanedustaja Silvia Modigin kanssa. Tuolloin Niila toimi vartijana, tienasi 1800 euroa kuussa ja asui vuoroviikoin kahden lapsensa kanssa kolmiossa. – Vuoroviikkosysteemi on lapsille mielettömän hyvä asia, kun vanhemmuus pysyy läheisempänä, pohtii Niila, jonka taloudellinen tilanne on sittemmin heikentynyt, koska terveys sallii vain osa-aikaisen työskentelyn. Onni on sentään asettunut elämään taloksi uuden tyttöystävän muodossa. Asumisen kovat kustannukset pääkaupunkiseudulla ovat tulleet Niilalle tutuiksi kantapään kautta. Hän on joutunut turvautumaan välillä myös toimeentulotukeen. – Onneksi toimeentulotuki tulee vastaan, mutta kyllä senkin hakeminen ihan työstä käy, varsinkin kun käy töissä, naurahtaa Niila. Oman osansa toimeentulovaikeuksiin on tuonut ulosottovelat, jotka saattavat napsahtaa nilkkaan myös sellaiselle, joka pyrkii hoitamaan asiansa kunnolla. Jo
lähes 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. – Minun ulosottoasiani syntyi erotilanteessa, kun menot oli laskettu kahden ihmisen tuloille ja erossa velat jäivät minulle. Yritin sinnitellä pitkään, mutta jossain vaiheessa tuli tilanne, ettei pystynyt enää hoitamaan. Kovin monella tuntuu olevan samanlaisia kokemuksia, toteaa Niila. Niilan mielestä suurin apu jatkuvasti kasvaviin asumisen kustannuksiin on, että kohtuuhintaisia ARAasuntoja rakennettaisiin runsaasti lisää. ARA-asuntojen jonot ovat kasvukeskuksissa pitkiä ja ihmiset joutuvat hankkimaan pakon edessä kalliin vapaarahoitteisen vuokra-asunnon tai ostamaan omistusasunnon, vaikka eivät sitä haluaisi. – Jos ARA-asuntoja olisi riittävästi, ihmisillä olisi varaa hankkia sen kokoinen asunto kuin tarvitsevat. Nyt moni kärvistelee joko liian isossa tai liian pienessä asunnossa, koska vaihtoehtoa ei ole. Myös asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa, sillä tuen hintarajat ovat liian alhaiset. Tuki pitäisi myös ulottaa erotilanteissa molempien vanhempien asuntoon, ei vaan lähivanhemman, toteaa Niila. Niila haluaisi, että myös vuokrasääntelyn mahdollisuutta tutkittaisiin. – Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnoittelu on älytöntä myös Vantaalla, puuskahtaa Niila.
ASUNTOMME 1/2021
09
Vuokrasääntelyn vaikutuks Vuokralaiset ry esittää, että valtion taholta tutkitaan vuokrasääntelyn vaikutukset asuntomarkkinoihin. Sääntelemättömillä markkinoilla on ollut 25 vuotta mahdollisuus osoittaa asuntotuotantokykynsä. Vuokra-asunnoista on yhä suurempi pula ja siksi myös asumisen hinta on nykyään vuokralaisille kohtuuton, kuten vastikään tehty Turun yliopiston selvitys osoittaa.
-V
uoden 1995 vuokrasääntelyn purun tavoitteena oli, että markkinoille saadaan lisää vuokra-asuntoja. Riittävä määrä asuntoja on luonnollisesti paras keino pitää asumisen kulut kurissa. Vapaarahoitteista tuotantoa ei kuitenkaan ole syntynyt riittävästi eli tavoitetta ei ole saavutettu. Sen sijaan on saatu kohtuuttoman kalliit vuokrat, painottaa puheenjohtaja Suna Kymäläinen.
10
ASUNTOMME 1/2021
Sääntelyn vastustajat nojaavat vanhaan väitteeseen
Pysyvää vuokrasääntelyä ei saataisi aikaa nopeasti, mutta asiaa pitäisi alkaa selvittämään. – Nyt vuokrasääntelyn vastustajat, sijoittajat, torjuvat sääntelyn voimakkaasti vedoten yhä edelleen väitteeseen, että sääntely vähentää tuotantoa. Tarvitaan puolueetonta selvitystä, jossa asuminen nähtäisiin ihmisen perusoikeutena, eikä vain sijoittajalle voittoa tuottavana hyödykkeenä, toteaa Kymäläinen. Valtion pitäisi Vuokralaiset ry:n mielestä puuttua joka tapauksessa tavalla tai toisella jatkuvasti nouseviin asumisen kustannuksiin.
set tutkittava Puolet pienituloisista käyttää yli 40% asumiseen
Asukkaiden yhä vaikeampi hyväksyä omistajan tuottoja
A-Kruunu Oy:lle valmistui vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan kohtuuhintainen vuokratalo, jollaisia tarvittaisiin enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla helpottamaan sekä asukkaiden että elinkeinoelämän toimintaa.
ARA-asunnot pitäisi puheenjohtaja Suna Kymäläisen mukaan saada entistä useamman ulottuville ja ARAtuotannon vastustajien kannattaisi nähdä asia myös elinkeinoelämän edistämisen kannalta.
ARA-tuotannon reipas lisäys turvaa tarjonnan pitkäjänteisesti Vuokrasääntelyn rinnalla Vuokralaiset ry näkee myös ARA-tuotannon huomattavan kasvattamisen. ARA-tuotantoa pitäisi jatkossa tuottaa säännöllisesti suhdanteista riippumatta, jotta asuntotarjonta saadaan pysyvästi riittävälle tasolle. – ARA-asunnot pitäisi saada entistä useamman ulottuville. ARA-tuotannon vastustajien kannattaisi nähdä asia elinkeinoelämän kannalta. Kun työntekijöillä on mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumisen työpaikkojen lähellä, työvoiman saanti helpottuu. Samalla kuluttajille jäisi enemmän rahaa käytettäväksi laajemman yrityskentän hyödyksi. Nyt asukkaiden rahoista hyötyvät vain asuntosijoittajat, toteaa Kymäläinen.
KOHDEKUVAT: JARI HÄRKÖNEN
– Nyt ollaan vahvasti eriarvoistumisen tiellä. Turun yliopiston tekemässä selvityksessä osoitettiin, että vuokra- ja omistusasumisen kustannuksiin on syntynyt kohtuuttoman suuri ero. Tämän eron esiin tulemisen myötä asukkaiden on varmasti yhä vaikeampi hyväksyä, että he kartuttavat vapaarahoitteisten asuntojen täysin kohtuuttomissa vuokrissa omistajan omaisuutta, muistuttaa Kymäläinen. Tilastokeskuksen vuokratilaston mukaan Helsingissä vapaarahoitteiset vuokrat ovat jo noin 10 euroa neliöltä kalliimmat kuin ARA-vuokrat. ARA-asunnoissa vuokrat määräytyvät omakustannusvuokrien mukaan ja omistajayhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia. – Selvä merkki vapaarahoitteisten vuokra-asuntomarkkinoiden tuottavuudesta sijoittajille on myös ulkomaisten sijoittajien kasvanut kiinnostus Suomen markkinoihin. Suomalaisten perinteistä velvollisuudentunnetta maksaa vuokransa käytetään tavallaan surutta hyväksi, toteaa Kymäläinen.
KUVA: TAPIO ANTERE
Ympäristöministeriö teetti Turun Yliopistolla vastikään raportin, jossa todetaan, että liki puolet pienituloisista kotitalouksista käytti vuonna 2018 yli 40 prosenttia eli kohtuuttoman paljon tuloista asumiseen. Heidän tilannettaan heikentää entisestään se, että asumisen liitettäviä oheiskuluja on yhä enemmän, eikä ansiotason kehitys ole pysynyt asumisen hinnan kohoamisen tahdissa. – Koronatilanne on vielä heikentänyt erityisesti pienituloisten naisten työllisyystilannetta ja osoittanut kaikkien kotitalouksien osalta vuokramarkkinoiden haavoittuvuuden asumisen kustannusten osalta, muistuttaa Kymäläinen.
ASUNTOMME 1/2021
11
Miten kohtuuhintaista asuntotuo Kysyimme neljältä asumisen alan toimijalta näkemystä siitä, miten kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistettäisiin parhaiten. Kaikki alan toimijatahot ovat yksimielisiä siitä, että riittävä asuntotuotanto on paras keino hillitä asumisen kustannuksia.
TEPPO FORSS
Toimitusjohtaja, TVT Asunnot Oy, Turku Tuon esiin kolme keinoa seudullisen asuntotoimijan näkökulmasta.
1. Tarvitaan rakennuspaikkoja ja asennetta Kohtuuhintaisen asuntotuotannon käynnistämiseen tarvitaan lisää siihen soveltuvia rakennuspaikkoja. Tonttien tulisi sijaita sopivissa paikoissa ja olla määräyksiltään sellaisia, että niihin on mahdollista saada aikaan kohtuuhintainen kokonaisuus. Kohtuuhintaisen asumisen edellytykset tulisi huomioida aina kaavatyöstä lähtien. Rakentamisen ohjauksessa on moninaisia mahdollisuuksia vaikuttaa hyvän laadun ja kohtuuhintaisuuden toteutumiseen.
2. Tarvitaan yleishyödyllisiä toimijoita Kohtuuhintaisen ja valtion tukeman asuntotuotannon toteuttamiseen tarvitaan riittävästi yleishyödyllisiä toimijoita. Aivan uusien toimijoiden lisäksi nykyiset toimijat voisivat laajentaa toimialueitaan.
Kaupunkien yhteisiä seudullisesti tai jopa valtakunnallisesti toimivia yhteisöjä tulisi myös harkita. Malliin liittyisi olennaisesti mahdollisuus huolehtia rakentamiseen tarvittavista omarahoitusosuuksista. Tällaisissa kaupunkien yhteisissä yhteisöissä voisi olla myös mahdollisuuksia löytää yhteinen tavoite Valtion asuntorahaston (VAR) tavoitteiden kanssa.
3. Tarvitaan asumisen vaihtoehtoja Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja tarjontaan tarvitaan lisää vaihtoehtoja. Tällaisia vaihtoehtoja voisivat olla osuuskunta-asuminen ja osaomistusasuminen. Monella vuokra on niin korkea, että samalla rahalla maksaisi jo hyvinkin omaa asuntoa, jos lainaa olisi saatavilla. Osuuskunta- ja osaomistusasuminen olisivat turvallisia tapoja maksaa omaa asuntoa. Mallien yleistyminen parantaisi myös ensiasunnon ostajien asemaa.
SANNA HUGHES
Toiminnanjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry Asumismenot pysyvät kohtuullisina edistämällä yleisesti asuntotuotantoa. Julkisesti tuetulla asuntotarjonnalla on oma tärkeä roolinsa erityisryhmien ja vähävaraisten asumisen turvaamisessa, mutta kaikkien asumisen kallistumiseen se ei ole ratkaisu. Kun asuntomarkkinat toimivat ja asuntojen tarjonta pysyy kysynnän mukana, kaikilla on paremmat edellytykset löytää itselleen mahdollisimman hyvä koti järkevään hintaan. Tilastojen valossa vuokralla asuminen on kallista erityisesti suurissa kaupungeissa, joihin muuttaa paljon ihmisiä ja joissa vuokra-asuntojen kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Vastaavasti alueilla, joilla väestö vähenee tai jonne on rakennettu viime vuosina paljon, eivät vuokrat ole juurikaan nousseet. Näillä alueilla julkisesti tuettujen asuntojen vuokrat eivät myöskään merkittävästi poikkea vapaarahoitteisista asunnoista.
12
ASUNTOMME 1/2021
Paras keino hillitä vuokrien kasvua onkin rakentaa riittävästi uusia asuntoja alueille, jonne ihmiset haluavat muuttaa. Pienillä yksityisillä vuokranantajilla on ollut tärkeä rooli vuokra-asuntojen tarjonnan lisääntymisessä. Vuokranantajat haluaisivat tarjota enemmänkin hyviä vuokrakoteja kasvukeskuksista, mutta liian usein kaavoitus ja tonttien luovutus muodostuvat tarjonnan lisäämisen tulpaksi. Uhkia liittyy myös pienten toimijoiden toimintaedellytysten kiristyksiin vuokramarkkinoilla. Joustavasta ja riittävästä asuntokaavoituksesta sekä pienten vuokranantajien hyvistä toimintaedellytyksistä hyötyy eniten vuokralainen, jolla valinnanvara kasvaa.
otantoa edistettäisiin parhaiten? JOUNI PARKKONEN
Toimitusjohtaja, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry Esittelen kolme pointtia.
1. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytys on toimiva tuotantotukijärjestelmä Korkotukijärjestelmän keskeinen ongelma on valtion tuen vähyys. Matalan korkotason aikana valtion ainoa tuki on täytetakaus korkotukilainalle. Se ei ole merkityksetön tuki, mutta tuen määrä ei ole tasapainossa 40 vuoden rajoitusaikojen kanssa. Rajoitusaika ei niinkään ole ongelma omakustannusperiaatteella toimiville yhtiöille, vaan valtion tuen vähyys. Korkotukijärjestelmää tuleekin kehittää ehdoiltaan kannustavaksi.
2. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan lisää Kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus tulee nostaa vähintään 40 prosenttiin. Lisäksi oleellista on, että kasvukunnissa kaavoitus toimii ja kunnissa on riittävä ra-
kentamiskelpoisten tonttien varanto. Kuntien tulee ottaa kunnianhimoiset tavoitteet kaavoitukseen. Myös tonttien hinnoittelu vaikuttaa asumisen hintaan.
3. Markkinat eivät ratkaise asuntokysymystä Markkinaehtoinen asuntotuotanto ei yksin ratkaise asumisen saatavuuteen ja hintaan liittyviä ongelmia. Asuntopolitiikassakin markkinaehtoisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Puhkikulunut hokema siitä, että asuntojen yleisen tarjonnan lisääminen itsessään ratkaisisi asumisen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat, ei minusta mustavalkoisesti pidä paikkaansa. Missään maassa asuntokysymystä ei ole ratkaistu puhtaasti vapaarahoitteisella asuntotuotannolla. Lisäksi on hyvä muistaa, että markkinaehtoinen asuntotuotanto ei pysty tarjoamaan kaikille soveltuvaa asuntoratkaisua. Tämän vuoksi Suomessa tarvitaan jatkossakin vahvaa julkisen vallan omistuksessa olevaa asuntokantaa.
AIJA TASA
Johtaja, asuminen, RAKLI Paras tapa edistää asumisen kohtuuhintaisuutta ja asuntomarkkinoiden toimivuutta on lisätä monipuolista asuntotarjontaa niille alueille ja sijainneille, joille on kysyntää. Asuntotarjonnan lisäämisen edellytys on investointikelpoiset tontit. Tonttien heikko saatavuus sekä kalleus alueilla, joilla on kysyntää merkittävästi enemmän kuin on tarjontaa, nostaa asumisen kustannuksia ja hintaa. Tonttitarjonnan parantamiseksi RAKLI on esittänyt kiinteistöomistajan kaavanvalmisteluoikeuden kirjaamista uudistettavana olevaan maankäyttö- ja rakennuslakiin. Myös rakennusoikeuden määrän lisääminen täydennysrakentamisja käyttötarkoituksenmuutostilanteissa on tärkeää. Asumisen kustannusten jatkuva nousu on erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvava ongelma. Rakentamisen kustannukset näyttelevät tässä isoa roolia. Jokainen rakennus suun-
nitellaan uniikkina, mikä ei mahdollista isompien kokonaisuuksien samanaikaista suunnittelua. Tällöin ei voida riittävästi hyödyntää myöskään konseptirakentamista. Rakentamisen kustannuksia ja sitä kautta asumisen hintaa nostavat myös erilaiset kaava- ja rakentamismääräykset. Määräyksiä on tarkasteltava kriittisesti ja liian yksityiskohtaista sääntelyä tulee purkaa kaikilta tasoilta. Erityisesti kaavoituksen yksityiskohtaisuutta on vähennettävä merkittävästi. Lisäksi asumisen verokuorma on kestämättömän korkea. RAKLI teettämän selvityksen mukaan asumisen ylläpitokustannuksista veroja ja veroluonteisia maksuja on Helsingissä jo 43 prosenttia, mikä siirtyy asukkaiden maksettavaksi vuokrina ja hoitovastikkeina.
ASUNTOMME 1/2021
13
Asumisoikeusasunnot alkavat lähestyä perusparannusikää. Suurin osa asoasuntokannasta on rakennettu 1990-luvulla. Kuvassa Suomen ensimmäinen asotalo, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n talo Rovaniemellä Sudentie 9:ssä. Talo valmistui syksyllä 1991.
Asoasumisen kustannuksia valvotaan myös korjauskuluissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tehtävänä on valvoa asumisoikeusasuntojen omakustannusperiaatteella määriteltyjä vastikkeita. Laki korkotukilainoista edellyttää, että tuettavat ja perusparannettavat asunnot ovat kustannuksiltaan kohtuullisia.
A
RA myöntää perusparannus- ja muuta lainoitusta vuosittain sille annettujen määrärahavaltuuksien puitteissa. Valtuudet päätetään hallituksen esityksen mukaan vuosittain. – Hakemusta käsitellessään ARAn pitää ottaa huomioon useita seikkoja. ARA edellyttää, että asunnoille on kyseisellä alueella pitkäaikainen tarve. ARA arvioi myös kohteen olemassa olevien ja haettavien lainojen kokonaismäärää suhteessa alueen hintatasoon. Lisäksi perusparannushankkeen kustannuksien pitää olla kohtuullisia ja hankkeen suunnitelmien pitää täyttää ARAtuotannolle asetetut laatuvaatimukset, muun muassa esteettömyyden osalta, selvittää rahoituksen palvelualueen päällikkö, apulaisjohtaja Heli Huuhka. Kysymys peruskorjauslainoituksista nousi esiin viime syksynä, kun ARAlta alkoi tulla osalle lainoista hylkypäätöksiä. Muun muassa Vuokralaiset ry oli huolissaan siitä, heikennetäänkö korjausvelan kasvamisen myötä asumisoikeusasuntojen kysyntätilannetta ja pahimmillaan ajetaan yhtiöt myymään kohteitaan joko vuokra- tai omistusasunnoiksi. Huuhka näkee tilanteen toisin ja korostaa, että ARAn tavoitteena on pitää asumisen hinta kohtuullisena ja sitä kautta asunnot kilpailukykyisinä.
14
ASUNTOMME 1/2021
– ARA pitää erittäin tärkeänä, että asumisoikeusasunnot pysyvät nimenomaan asumisoikeuskäytössä ja tämä on myös lähtökohta perusparannuksen lainotukselle. Harkitessaan perusparannuslainahakemuksen hyväksymistä, ARA kiinnittääkin huomiota myös siihen, että asumiskustannukset ovat perusparannuksen jälkeenkin kohtuullisia, jotta asunnot pysyisivät jatkossakin nimenomaan asumisoikeuskäytössä. Jos käyttövastike nousee liian korkeaksi suhteessa paikalliseen tasoon, voi se aiheuttaa asuntojen tyhjilleen jääntiä, perustelee Huuhka. Isot perusparannukset ovat kalliita toteuttaa, maksavat keskimäärin 1000 euroa neliöltä. Remontit nostavat asoasunnoissa kaikkien asuntojen vastikkeita, sillä yhtiöillä on käytössään vastikkeiden tasausjärjestelmä. ARAn linjaus todennäköisesti pakottaa yhtiöt etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja korjaustoimintaan kuitenkin niin että ne täyttävät lain vaatimukset asuntojen kilpailukykyisen kunnon ylläpitämisestä. – Remontteja tehdään asumisen laadun parantamiseksi. Siksi on lähtökohtaisesti hyvä asia, että yhtiöt haluavat tehdä peruskorjauksia ja toivomme, että ARA ottaa linjauksissaan myös tämän huomioon. Asukkaiden kannalta voisi toisaalta olla hyvä asia, jos yhtiöt kehittäisivät mahdollisuuden asua edullisemmin, mikäli remonttia ei asunnossa tehdä ja remontointi ei ole talon kestävän kehityksen mukaisen ylläpitotoiminnan kannalta välttämätöntä, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
LAKI N EU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Kenelle vuokrasuhteessa kuuluu lumenluonti ja hiekoitus?
Vastuu lumenluonnista ja hiekoituksesta kuuluu vuokranantajalle, tosin yleensä kiinteistöhuolto huolehtii niistä käytännössä. Vastuu voidaan myös siirtää vuokralaiselle sopimalla. Tietysti hyvien tapojen mukaista olisi, että liukkaan kohdan huomatessaan asukas voi ripotella sille hiekkaa läheisestä hiekoituslaatikosta.
Miten vuokraa saa korottaa vuoden vaihduttua?
Vapaa-rahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokraa saa korottaa siten, miten vuokrasopimuksessa on asiasta so-
vittu. Tällöin vuokrasopimuksessa tulee olla mainittuna sekä vuokrankorotusaika että peruste korotukselle. Hyvän vuokratavan mukaan vuokranantaja ilmoittaa vuokralaiselle uuden vuokran määrän sekä korotuksen ajankohdan, vaikka vuokralainen itsekin pystyisi tämän sopimuksesta katsomaan. Jos taas vuokrasopimuksessa ei ole sovittu vuokrankorotuksesta, tulee neuvottelut korotuksesta aloittaa vähintään 6 kuukautta ennen aiottua korotusta. Rajoitusten alaisissa Ara-vuokrasuhteissa ilmoitus vuokrankorotuksesta tulee antaa vähintään 2 kuukautta ennen korotetun vuokran voimaantuloa. Tästä ilmoituksesta on käytävä ilmi korotuksen peruste ja uusi vuokra.
AJ AN KOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA
Valoisaa vuotta 2021! uluva vuosi on järjestöille jännittävää aikaa. Syksyllä monet perinteiset toiminnot jäivät koronan myötä jäähylle. Vuode 2021 osalta on vielä avoinna, millaiseksi toiminta kehittyy. Kokoontumisia on ainakin alkuvuodesta vielä rajoitettu ja rokotuksia odotellaan. Vuokralaiset ry:n toimintaa viedään eteenpäin viranomaissäädösten sallimilla tavoilla. Asuntomme-lehti muun muassa ilmestyy vuoden aikana seuraavasti: Nro 2/2020, julkaisu viikolla 21 Nro 3/2020 julkaisu viikolla 37/38 Nro 4/2020 julkaisu viikolla 50 Lehteen voit aina lähettää juttuideoita, kirjoituksia ja mielipiteitä osoitteeseen toimisto@vuokralaiset.fi.
VUOKRALAISPÄIVÄT 2021 Vuokralaiset ry:n toimintasuunnitelmassa on järjestää Vuokralaispäivät syksylle 2021 koronan niin salliessa. Alkuvuodesta olemme selvitelleet mahdollisuutta järjestää päivät Helsinki – Riika – Helsinki risteilynä. Esillä on myös tuttu vaihtoehto risteilystä Tukholmaa. Päivistä ilmoittelemme tarkemmin kevään kuluessa. KUVA: TAPIO ANTERE
K
KOTISIVUT Uudistetut kotisivut ovat julkiset viikolla 4. Kotisivujen saavutettavuutta on merkittävästi parannettu. Sivujen osoite on vanha tuttu www.vuokralaiset.fi. Käy tutustumassa ja kommentoi!
MEMBOOK-JÄSENREKISTERI Vuokralaiset ry:ssä olemme kokonaisvaltaisesti siirtyneet käyttämään membook-jäsenrekisterin. Jäsenet, jotka ovat kirjautuneet Membookin käyttäjäksi, voivat itse tehdä muutoksia tietoihinsa, esimerkiksi ilmoittaa uuden osoitteensa.
ASUNTOMME 1/2021
15
Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa
ma klo 16–18
Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
HELMIKUU 22.02. MAALISKUU 01.03. 29.03. HUHTIKUU 12.04. 26.04. TOUKOKUU 03.05. 24.05. Neuvontanumero on
0600 9 1515
(1,92 eur/min + pvm/ppm).
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.
Vuokralaiset VKL ry
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme-lehti
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Tapio Antere Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 2/2021: Materiaali viimeistään vko 17 julkaisuvko 21
Hallitus
SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI (Jyväskylä) MINNA HOLTLUND (Turku) MIKKO LAAKKONEN (PAM, Järvenpää) HEIKKI TUOMINEN (Ammattiliitto Pro) TERO STRAND (JHL) Varajäsenet: ELSA KOSKINEN (Tampere) LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry) ANTTI KOSKELA (STTK)