Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 2 / 2018
• Koiran kanssa asuen • Uusi pj tuntee vuokra asumisen haasteet • Hyvä vuokratapa uudistui • Tärkeintä on turvallisuus
Asumisen hinta ihmetyttää nuoria
Sisältö 2/2018
02 03 04 04 06 06 07 08 08 10 10 11 11
Ajankohtaista
Pääkirjoitus Liittokokouksessa valittiin uusia toimijoita hallitukseen
Ajankohtaista
Vuokralaiset Suomi-Areenalla SuomiAreenalla Porissa keskustellaan 19.7.2018 klo 14.30–15.30 aiheesta Asumisen kustannukset – Mikä on kohtuullista asumisessa. Tapahtumapaikkana on SuomiAreenan Purje. Mukana keskustelemassa on myös
Vuokralaisen kuninkuus asuntomarkkinoilla on iloinen asia
Yle uutisoi huhtikuussa näyttävästi vuokra-asuntomarkkinoiden valtaSuna tuntee vuokraaseman ympärikeikahtamisesta. asumisen haasteet Vuokralaiset ry korostaa, että asukkaille uutinen voi tarkoittaa madaltuAsumistukikulut saadaan via vuokria ja palvelun paranemista. kuriin vain kohtuuhintaisella Ylen uutisessa esitettiin, että asuntotuotannolla vuokra-asuntomarkkinoiden valtaasetelma on keikahtanut ympäri suuressa osassa maata. Vuokralaisesta on Koiran kanssa asuen uutisen mukaan tullut kuningas asuntomarkkinoilla eli vuokra-asuntoja on monilla paikkakunnalla paljon kysyntään nähden. Kumma etteivät ihmiset – Nykyisillä asumiskustannuksilla valita hinnasta enempää! ja vuokratasolla meille ei ole ongelma se, että sijoittajakin joutuu sekä tinkimään vuokrapyynnöstä että mietTärkeintä on turvallisuus timään toimenpiteitä, joilla huoneiston saa vuokratuksi eli kehittämään palveluaan, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Hyvä vuokratapa uudistui Vuokralaiset ry:n näkökulmasta
Hyvä vuokratapa on arvokas opas!
Tervehdys! Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita. Muina keskustelijoina ovat Suomen Hypoteettiyhdistys Hypon, rakennuttajayhtiö Bonavan ja Pienperheyhdistyksen edustajat.
muuttunut tilanne kehittää vuokramarkkinoita positiiviseen suuntaan. – Vuokra-asumisen yleistymisen myötä meille on suuri ilo se, että vuokralaiset lopulta alkavat päästä asiakkaan asemaan. Vuokranantajalla ollut liian pitkään vahva asema valitessaan vuokralaista. Pidämme hyvänä, että vuokralaiset voivat alkaa vaatia laatua ja palvelua. Asukkaiden kannattaa tehdä tästä uusi normi, korostaa Viita. Vuokralaiset ry:n mukaan valinnanmahdollisuus pitää sisällään huoneiston sijainnin, huoneiston viihtyvyyteen liittyvät tekijät sekä asunnon vuokran määrän. – Odotamme uudistuotannon myötä tämän vuokralaisten kannalta positiivisen trendin jatkuvan ja laajentuvan myös kasvukeskuksiin, toteaa Viita.
Kehysriihestä lisäpanos edullisiin koteihin A-Kruunu voi tuplata vuosittaisen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon, kun hallitus päätti kehysriihessä kohdentaa 50 miljoonaa euroa yleishyödyllisen AKruunu Oy:n pääomittamiseen. – Tämä on valtiolta merkittävä panostus kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, jota tarvitaan kasvukeskuksissa muun muassa elinkeinoelämän toiminnan edistämiseen. Tällä hetkellä asuminen on pullonkaula yritysten työvoiman palkkaamiselle, toteaa toimitusjohtaja Jari Mäkimattila. A-Kruunun toiminta käynnistyi syksyllä 2014. Asuntoja on valmiina tällä hetkellä 555 ja rakenteilla noin 500. Rakennussuunnittelussa on noin 1000 asuntoa. Asuntojen keskivuokra on 11,40 euroa neliöltä kuukaudessa, Vuokralaiset Vuokralaiset
/ 2009 2 2 4/ 2018
mikä on Helsingissä kolmanneksen edullisempi hinta vapaarahoitteiseen tuotantoon verrattuna. Hallituksen päätöksen myötä rakentamista lisättäisiin Helsingin seudulla, ja rakennuttaminen laajennettaisiin myös suurimmille kaupunkiseuduille. Asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin luotuja konseptikohteita ja puurakentamista lisättäisiin. – Asuntojen suunnittelu ja tuotanto on pitkäjänteistä toimintaa. Siksi hallituksen päätös on erittäin tervetullut ja antaa meille mahdollisuuden keskittyä laadukkaan kaupunkiasumisen kehittämiseen ja osallistua vahvalla panoksella myös laajempien aluekokonaisuuksien toteuttamiseen, korostaa Mäkimattila.
Tervetuloa!
Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 28.-30.9.2018 Suuntaamme jälleen Tukholmaan, tällä kertaa m/s Viking Gabriellalla. Ilmoittaudu mukaan ja valmistaudu oppimaan uutta, verkostoitumaan sekä virkistäytymään. OHJELMA Voidaanko ilmastonmuutosta hillitä asuntopolitiikalla? Kimmo Tiilikainen, Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Millä keinoin asumisen hintaa saadaan vuokrataloyhtiöissä kuriin? Jaana Närö, toimitusjohtaja, HEKA Häiriötilanteiden hoito ja turvallisuus vuokrataloissa Juha Anttinen,ylikonstaapeli Katsaus tupakkalakiin ja sen käytännön toteutukseen Jenni Hupli, päälakimies, Kiinteistöliitto Hyvä vuokratapa uudistuu, mikä muuttuu? Mia Koro-Kanerva, toiminnanjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry Kommenttipuheenvuoro: Jouni Parkkonen, toiminnanjohtaja, KOVA ry Ajatuksia asukastoimintaan Sanna Laitila, asukasneuvoston puheenjohtaja, TVT Asunnot Oy Kommenttipuheenvuoro: Petri Lausi, Asukastoimikunnan pj, Asokodit Kysy lakineuvojalta Vuokralaiset ry:n lakineuvojat vastaavat kysymyksiin HINNASTO Hinnat sisältävät 2 x aamiainen, 2 x kahvit, 2 x illallinen ruokajuomineen, ohjelman ja koulutusmateriaalit. A-hyttiluokka kaikissa hyteissä. Jäsenhinnat Vuokralaiset ry:n jäsenille. A-luokka (sis. ruokailut) 2 hengen hytissä: normaali 418 €E/hlö jäsenhinta 398 E/hlö 1 hengen hytissä: normaali 518 E/hlö jäsenhinta 493 E/hlö Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.vuokralaiset.fi/ vuokralaiset-ry/vuokralaispaivat/
Pääkirjoitus
Vuokralaiset haluavat vaikuttaa
S
uomalainen asuntopolitiikka ei edelleenkään pysty tarjoamaan kohtuuhintaista vuokraasumista pieni- ja keskituloisille ihmisille. Edelleenkin, vaikka asuntolainojen korkokulujen verovähennysoikeutta on rajoitettu, on järkevämpää laittautua pankin torppariksi ja hakea lainaa asuntoa varten. Parina viime vuotena vuokra-asuntorakentaminen on ollut vilkkaampaa, mutta nyt vain paikataan aiempien vuosien vähäistä rakentamista eikä suinkaan saada kysyntää tyydytettyä. Lisäksi ARA-tuotantoa on syyllistetty siitä, että sen väitetään syrjäyttävän vapaarahoitteista vuokra-asuntoatuotantoa. Ylipäätänsä vuokra-asuntoja pitää rakentaa lisää, oli rahoitusmalli mikä tahansa. Mielestäni kaikilla on oltava mahdollisuus asua kohtuullisella hinnalla. Asumisen kustannuksia perustellaan sillä, että rakentamisen kustannukset ovat niin kalliita. Tämä väite ihmetyttää, koska Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikkein eniten kustannuksista ovat nousseet vuokrat. Työvoiman, materiaalien, rakentamisen laatu, maankäytön tai kaavoituksen kustannukset eivät selitä vuokrien nousua. Kun kunnat eivät pysty tuottamaan niin paljon kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kuin kaupunkikeskuksissa tarvittaisiin, lanseerasi edellinen asuntoministeri asuntorakentamiseen valtion omistaman yhtiön, A-kruunun. Se toteuttaa erityistehtävää kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa ympäristöministeriön ohjaamana. Tänä vuonna A-kruunu rakennuttaa 400 vuokra-asuntoa kasvaviin kaupunkikeskuksiin ja ensi vuodelle yhtiölle on tulossa lisärahoitusta 800 vuokra-asunnon rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle. Toimenpide onnistui, mutta vaikuttaa vuokra-asuntojen saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen hyvin hitaasti. Näitä pieniä toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin lisää, sillä hokkuspokkus-temppuja ei ole. Edelleenkin on vaikutettava kansalaisten, poliittisten päättäjien ja virkamiesten asenteisiin. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla vuokra-asuntotuotantoa tuetaan oikeasti niin, että se on todellinen vaihtoehto eri asumisen muotoja mietittäessä. Näen valoa tunnelin päässä siksi, että ylipäätänsä isojen hankintojen, kuten asuntojen omistamista kyseenalaistaa yhä useampi sekä elämänlaadun että energian kulutuksen takia. Uskon siihen, että yhä useampi haluaa vaihtoehdon omistusasumiselle ja näkee vuokra- tai asumisoikeusasumisen mielekkäämpänä vaihtoehtona. Vuokralaiset ry:n toiminnan tarkoitus ja tehtävä vuokra-asumisen asiantuntijana sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana, ei ole kadonnut mihinkään. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa on antanut Vuokralaisten äänelle myös kuuluvuutta. Järjestön asiantuntijuuteen luotetaan ja mielipidettä kysytään usein valtakunnan huipulta asti. Olen ollut Vuokralaiset ry:n puheenjohtajan kahdeksan vuotta. Olen saanut oppia ja tietoa vuokra-asumiseen liittyvistä monitahoisista kysymyksistä, joihin ei muutoin olisi ollut mahdollisuutta perehtyä. Nyt on aika astua uuden ihmisen ruoriin ja tuoda tehtävään tuoreita näkemyksiä. Näen nyt vuokra-asumisen kehityksen paljon valoisampana kuin tehtävään astuessani. Vuokralaiset ovat aktiivisia, haluavat neuvoja ja vastauksia kysymyksiinsä sekä antavat palautetta. Jäsenen halu vaikuttaa suoraan asioihin ilman väliportaita on myös Vuokralaiset ry:n tulevaisuutta. Haluan kiittää Vuokralaiset ry:n toimiston henkilökuntaa asiantuntevasta työstä. Kiitos hallitustovereille ja kaikille yhteistyötahoille, joita olen kohdannut tehtävässäni. Kiitos myös kaikille vuokralaisaktiiveille ympäri Suomea. Teidän kokemuksenne ja näkemyksenne ovat arvokkaita tälle yhdistykselle ja tehtävälle työlle. Terveisin,
Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja, Vuokralaiset ry
Vuokralaiset
3 2 / 2018
L I I TT OK O K O U S • L II T T OKOKOU S • LI I T T O K O K O US • L I I T T O K O K O US • L I I T TO K O K O U S •
Liittokokouksessa valittiin uusia toimijoita hallitukseen
S
euraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Suna Kymäläinen (sd) ja varapuheenjohtajaksi Silvia Modig (vas.). Hallitukseen valittiin Sami Auersalmi, Hannu Ahonen, Antti Koskela, Mikko Laakkonen, Tarja Munukka. Varajäseniksi valittiin Mira-Veera Auer, Elsa Koskinen ja Tero Strand. Liittokokouksessa hyväksyttiin vuo-
sien 2016 ja 2017 toimintakertomukset ja tulevan liittokokouskauden toimintaohjelma toteutettavaksi hallituksen esittämässä muodossa. Lisäksi hyväksyttiin esitetty tulo- ja menoarvio. Kokous päätti, että hallituksen jäsenille ei makseta kokouspalkkiota. Väistyvä puheenjohtajan SirkkaLiisa Kähärä (sd) muistutti jäähyväispuheessaan, että suomalainen asunto-
Suna tuntee vuokraasumisen haasteet
asuminen nousi yksiselitteisesti perheiden toimeentuloon eniten vaikuttavana tekijänä. Vasta sen jälkeen tuli esimerkiksi pienipalkkaisuus. Meidän pitäisi entistä enemmän voida vaikuttaa vuokran hinnan nousun yksityiskohtiin, jotta pystytään pitämään kustannukset sillä tasolla, että ihmiset eivät tarvitsisi asumistukea, korostaa Suna. Vuokran hintaan vaikuttavista yksityiskohdista Suna mainitsee muun muassa asumisen verotuksen, jota pitäisi kohtuullistaa. Samoin hän korostaa kuntien vastuuta ARA-tuotannolle suunnatun tonttimaan kaavoittamisessa. – ARA-tuotantoa pitäisi olla enemmän tasapuolisuuden vuoksi. Sen avulla saadaan aikaan kiistatta kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja hillitään asumistukimenoja, toteaa Suna ja korostaa ettei asumistukeakaan pidä lakkauttaa. Sitä tarvitaan yhtenä työkaluna eriarvoisuuden vähentämisessä. Asumisen hinnan lisäksi Suna näkee ongelmia siinä, että yhä useammat suomalaiset ovat menettäneet luottotietonsa, mikä vaikuttaa muun muassa asunnon saamiseen.
Vuokralaiset ry:n hallituksessa vaihtui puheenjohtajiston lisäksi suurin osa hallitusta. Liittokokouksessa nostettiin esiin vuokra-asumisen positiivinen rooli yhteiskunnan kehittämisessä.
Vuokralaiset ry:n uusi hallituksen puheenjohtaja tuntee omakohtaisesti, millaista on asua vuokralla. Kohtuuhintaisen asumisen asia on sydäntä lähellä.
R
uokolahtelainen toisen kauden kansanedusta Suna Kymäläinen (sd) valittiin Liittokokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi. Karjalaisuus näkyy hersyvänä huumorina ja pilkkeenä silmäkulmassa. Nauru on herkässä, mutta vaihtuu nopeasti asiantuntevaksi puheeksi asuntopolitiikasta. – Olen tavallaan myös kokemusasiantuntija, sillä olen asunut jo seitsemän vuotta Helsingissä vuokralla. Vaihtanutkin olen asuntoa, kun ensimmäisen vuokrasopimusvuoden jälkeen vuokra nousi kohtuuttomasti. Nyt olen tyytyväinen omistajaan, joka antaa arvon sil-
le, että vuokralainen pysyy eli ei nosta vuokraa jatkuvasti, kertoo Suna. Sunalla on huoli siitä, miten ihmiset pärjäävät erityisesti kasvukeskuspaikkakunnilla, joissa asumisen hinta tuntuu karkaavan käsistä. Ihmiset joutuvat korkeiden vuokrien takia myös asumaan ahtaasti. – Kohtuuhintainen asuminen on tärkeää, sillä asumisen hinta leimaa vahvasti jokaisen elämää. Kyse on myös yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Haluan olla vaikuttamassa tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja jokaisen mahdollisuuksien kasvattamiseen. Asuminen on noissa asioissa keskeisessä roolissa, toteaa Suna. Suna on ollut vetämässä puolueessaan työryhmää, jonka teettämässä tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheköyhyyden syitä. – Saimme kyselyyn tuhat vastausta ja Vuokralaiset
4 2 / 2018
L I I T T OK O K O U S • LI I T T OKOKOU S • LI I T T O K O K O US • L I I T T O K O K O US • L I I T TO K O K O U S • Liittokokous pidettiin huhtikuussa Helsingin Kaisaniemessä kokoushotelli Arthurissa.
politiikka ei edelleenkään pysty tarjoamaan kohtuuhintaista vuokra-asumista pieni- ja keskituloisille ihmisille. Kohtuuhintaisten asuntojen puute on muodostunut jo pullonkaulaksi pääkaupunkiseudun talouskasvulle. – Parina viime vuonna vuokra-asuntorakentaminen on ollut vilkkaampaa ja jopa valtionhallinnon asettamiin asuntorakentamisen tavoitteisiin on päästy. Siitä huolimatta nyt vain paikataan aiempien vuosien vähäistä rakentamista eikä suinkaan saada kysyntää tyydytettyä. Lisäksi ARA-tuotantoa on syyllistetty siitä, että sen väitetään syrjäyttävän vapaarahoitteista vuokraasuntotuotantoa. Ylipäätänsä vuokraasuntoja pitää rakentaa lisää, oli rahoitusmalli mikä tahansa. Mielestäni kaikilla on oltava mahdollisuus asua kohtuullisella hinnalla, korosti Kähärä. Vuokra-asumisen tärkeyttä korosti myös väistyvä varapuheenjohtaja Kari Uotila (vas.). – Vuokralaiset pyörittävät työtä tekemällä yhteiskuntaa samalla tavalla kuin kaikki muutkin ja ovat siksi merkittävässä yhteiskunnallisessa ase-
massa. Vuokra-asumisen imagoa pitäisi saada vihdoin nostettua sen oikeaan arvoonsa, painotti Uotila. Uotila totesi myös, että vuokralaisesta pitäisi alkaa käyttämään nimikettä vuokranmaksaja samalla tavalla kuin veronmaksajista puhutaan. Se kuvastaisi Uotilan mielestä paremmin vuokralaisen asemaa yhteiskunnassa. Sekä Kähärä että Uotila kiittivät Vuokralaiset ry:n puheenjohtajistossa toimimisen laajentaneen asuntopoliittista näkemystä ja luoneen matkan varrella hyviä verkostoja ja mieluisia ihmissuhteita. Suna Kymäläinen ja Silvia Modig esittivät valintansa jälkeen kokoukselle lyhyen videotervehdyksen, koska olivat estyneitä osallistumaan kokoukseen paikan päälle. Tervehdyksessään he korostivat vuokra-asumisen edunvalvonnan tärkeyttä yhä edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa ja kiittivät luottamuksesta, että tulivat valituksi tekemään sitä työtä. Liittokokouksessa luovutettiin väistyville puheenjohtajille kiitoslahjat monivuotisesta työstä vuokralaisten eduksi. Lisäksi kiitettiin kaikkia väistyviä hallituksen edustajia ja toivotettiin uudet toimijat tervetulleiksi mukaan toimintaan. – Ihmiset ajautuvat luottokierteeseen jopa elämän perusmaksujen kuten sotemaksujen takia. Pitäisi pohtia, voidaanko perustaa esimerkiksi kunnallisia sosiaalisen luoton järjestelmiä, joiden avulla tuetaan heikommassa asemassa olevia ihmisiä, Suna ehdottaa. Nuorten asumisen ongelmat ovat tulleet tutuiksi muun muassa oman lapsen opiskelija-asumisen kautta. Silläkään saralla ei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia. – Meillä ei ole enää sellaista yhteiskuntaa, että kaikki vanhemmat pystyisivät työllään tukemaan nuoria esimerkiksi vuokravakuuden rahoittamisessa. Tässäkin asiassa on kyse tasa-arvosta, toteaa Suna. Kansanedustajana Suna kokee pystyvänsä vaikuttamaan lainsäädäntälai– Asiat tehdään vakavuudella, mutta niin että on kiva tehdä. Haluan olla helposti lähestyttävä ihminen, kiteyttää Suna Kymäläinen toimintatapojaan niin kansanedustajana kuin Vuokralaiset ry:n puheenjohtajana.
Vuokralaiset
5 2 / 2018
Liity Vuokralaiset ry:n jäseneksi Henkilöjäsenen vuosittainen jäsenmaksu 35 euroa. Jäsenmaksulla saat: • Puhelinneuvonnan vuokra asioissa ilman erillistä neuvonta maksua numerossa (09) 477 0360, ma klo 9.00–14.00 sekä 16.00– 18.00 ja ti–pe klo 9.30–13.00 • Asianajajan neuvoja joka kuukauden ensimmäisenä ja viimeisenä maanantaina kello 16.00 –18.00 (palvelu kesätauolla kesä- ja heinäkuun) • Jäsenlehden Asuntomme, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. • Osallistua kaikkiin maksullisiin tapahtumiimme jäsenhinnalla, jolloin säästät huomattavasti! Jäseneksi voit liittyä Vuokralaiset ry:n internetsivujen kautta osoitteessa www.vuokralaiset.fi. Lisätietoa jäsenyydestä voit kysyä myös puhelimitse numerosta (09) 4770 360.
toksessa asumisen asioihin juuri siellä, missä pitääkin. – Vuokralaiset ry:llä on vakaa maine vuokra-asumisen asioiden edistäjänä ja neuvontatyön tekijänä. Puheenjohtajana pystyn puolestani hyödyntämään edunvalvontatyössä eduskunnan verkostoja. Tiedän, ketkä ihmiset voivat vaikuttaa asioihin, kertoo Suna. Myös Sunan varapuheenjohtaja on kansanedusta, Vasemmistoliittoa edustava Silvia Modig. – Uskon, että tulemme toimimaan Silvian kanssa hyvänä työparina, tasaveroisina toimijoina asumisen asioissa. Olemme jo suunnitelleet, että otamme sosiaalisen median kanavat vahvemmin käyttöön. Täällä eduskunnan kuppilassa käytyjä keskusteluja voisi hyvin videoida ja jakaa somessa, tuumailee Suna. Suna Kymäläinen toimii sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on lakivaliokunnan sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Yksityiselämässään hän on naimisissa ja pariskunnalla on neljä lasta sekä lemmikkikoira.
K O K OUS • LI I TTO K OKOU S • LI I T T OKOK O US
Asumistukikulut saadaan kuriin vain kohtuuhintaisella asuntotuotannolla LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMA: Vuokralaiset VKL esittää, että valtio panostaa entistä enemmän ARA-vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuottamisen tukemiseen. ARA-tuotannon avulla saadaan aidosti kohtuuhintaista asumista, jota tarvitaan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Asukkaiden elämänlaadun edistäminen on myös koko yhteiskunnan etu. Kohtuuhintainen asuminen lähellä työpaikkoja vähentää työmatkoihin käytettävää aikaa ja antaa lisäaikaa läheisten ihmisten kanssakäymiselle. Samalla se vähentää työmatkaliikennettä ja on ekologisempi vaihtoehto. Asumisen hinta vaikuttaa myös käytettävissä oleviin tuloihin. Eriarvoisuus on huolestuttavasti kasvanut ja siitä kärsivät erityisesti lapset, joiden harrastusmahdollisuudet ovat kiinni vanhempien käytettävissä olevista tuloista. Kohtuuhintainen asuminen mahdollistaa rahan käyttämisen muihin elämän mielekkyyttä lisääviin tekijöihin. Asumistukea maksetaan valtion budjetin kautta eli verovaroin jo yli 2 miljardia euroa vuosittain. Tukimenot ovat kasvaneet rajusti viimevuosina samaan aikaan, kun vapaarahoitteinen vuokra-asuminen on kallistunut. ARA-tuotannon korkotukilainojen tuet ja avustukset maksetaan budjettitalouden ulkopuolelta Valtion asuntorahaston varoista. Varoja tuohon rahastoon kerryttävät ARA-tuotannon vuokralaiset vuokrissaan ja asumisoikeusasukkaat vastikkeissaan. Tuotantotuen kulut ovat Valtion asuntorahastolle noin 3,8 miljoonaa euroa vuodessa ja sen avulla tuotetaan todella kohtuuhintaista asumista ja vähennetään merkittävästi asumistukikuluja. Tilastokeskuksen maaliskuussa julkaiseman vuokratilaston mukaan esimerkiksi Helsingissä ARA-vuokra-asuntojen keskivuokra on seitsemän euroa eli kolmanneksen vapaarahoitteisten asuntojen vuokria halvempi. PPT:n ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa puolestaan todettiin, että ns. ARA-tuotanto madaltaa alueiden keskivuokria. Asumistuen avulla vuokrat saadaan pidettyä keinotekoisesti korkealla ja varmistettua omistajien tuotot. ARA-tuotanto on edullisempaa siksi, että vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan ja yhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia. Vastuullisen ja pitkäjänteisen asuntopolitiikan etu on, että asumisen tukielementtejä ei katsota markkinaehtoisten toimijoiden voitontavoittelun näkökulmasta. Vaikka kaikenlaista asuntotuotantoa tarvitaan, vapaarahoitteisen tuotannon kautta ei koskaan saada riittävästi asuntoja. Tuotanto loppuu heti, kun vuokrataso ei nouse tuottotavoitteiden mukaisesti. Asukkaiden kannalta on tärkeää, että vuokrataso pysyy kohtuullisena. Vuokra pitää olla sillä tasolla, että tavallinen ihminen pystyy maksamaan omalla palkallaan. Kyse on myös omanarvontunteesta, kun elinkustannuksiin ei tarvita asumistuen kaltaista yhteiskunnan tukea. Asumistuen jatkuva kasvu kertoo, että asumisen hintataso ei ole nyt tasolla, joka rakentaisi yhteiskuntaa kestävälle pohjalle. Vuokralaiset
Koiran kanssa asuen Asukas vastaa aina koiran käyttäytymisestä niin yhteisissä tiloissa kuin asunnossa. Tässä vinkkejä koiran kanssa asumiseen. • Ennen koiran hankintaa, selvitä saako asuntoon ottaa lemmikkiä. • Kannattaa suosia seurakoiria, joista löytyy lukuisia kerros- ja rivitaloon sopivia rotuja. • Hyvä koira-asukas oppii alusta alkaen tottelemaan omistajaansa. Varaa aikaa koulutukseen ja käytä tarvittaessa koirakouluttajan apua. • Riittävästi liikkuva koira ei turhaudu sisätiloissa esimerkiksi haukkumalla. • Kysy naapureilta, haukkuuko tai uliseeko koirasi poissa ollessasi. • Liian pitkä ulkoiluttamisväli saa koiran tekemään tarpeensa talon pihalle, mikä ei ole sallittua. • Jos käy vahinko ja koira tekee tarpeensa pihamaalle, käytä kakkapussia ja siivoa uloste heti pois. • Vaikka koirasi olisi kiltti, se ei saa olla koskaan vapaana asuinympäristössä. • Haukunnan ehkäisemiseksi voi hankkia ns. sitruunapannan. • Koira voi paremmin, kun se saa kunnon ruokaa. Hyvistä aineksista tehty ruoka pitää myös ulostemäärän pienempänä. • Raapimajäljet eivät ole asuntojen normaalia kulumista ja asukas vastaa lemmikin aiheuttamista vahingoista. • Lemmikin aiheuttamien vahinkojen varalle kannattaa ottaa vastuuvakuutus.
6 2 / 2018
Kumma etteivät ihmiset valita hinnasta enempää!
Tapio ja Simo Antereen mielestä erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille pitäisi löytyä nykyistä enemmän edullisia asumisen vaihtoehtoja.
Vuokralaiset
6
2 / 2018
Vuokralaiset
7 2 / 2018
ARA-vuokra-asuntojen keskimääräiset vuokratasot, E/m2 1. neljännes 2018 14
OU L U
TU RK U
K U OPIO
L A H TI
JY V Ä SK Y L Ä
4
TA MPERE
6
ESPOO
8
H EL SIN K I
10
K EH Y SK U N N AT
12
VA N TA A
2 0
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset vuokratasot, 1. neljännes 2018 E/m2 20 18 16
0 Lähde: Tilastokeskus
LA H TI
TU RKU
2
OU LU
4
K EH Y SK U N N AT
6
JYV Ä SK Y LÄ
8
KU OPIO
10
TA MPERE
12
ESPOO
14 VA N TA A
S
imo joutui etsimään uutta vuokraasuntoa, koska asunto meni alta myyntiin. Tapion kimppakämppäasuminen loppui, kun kaverusten elämäntilanne muuttui ja porukka hajosi. – Etsin ensin asumisoikeusasuntoa Keravalta, koska niissä väki vaihtuu vähemmän ja uskon niiden siksi olevan rauhallisempia taloja, kertoo Simo. Pientä kaksiota ei kuitenkaan ollut helppo löytää, koska niillä on kova kysyntä. Asunto löytyi lopulta yksityisen vuokranantajan kautta. Kun uutta kimppakämppäkaveria ei löytynyt, myös Tapio päätyi yksityisen vuokra-asuntoon Sipoon Söderkullaan. Kimppa-asuminen oli kuitenkin ollut Tapiolle mieleinen kokemus erityisesti kolmesta syystä. – Muiden seura, halvempaa asua ja pystyy asumaan isommassa kämpässä, listaa Tapio ja toteaa, että tärkeintä kimppa-asumisessa on, että asukkaiden elämäntavat erityisesti siivoamisen osalta ovat kuta kuinkin yhteneväiset.
Molemmat hämmästelivät asuntoja etsiessään asumisen kallista hintaa jopa kehyskunnissa. Koulunkäyntiohjaajan ja aloittelevan yrittäjän tulotasoilla ei ollut mitään mahdollisuutta löytää sen hintatason asuntoa, että kuluista olisi selvinnyt ilman asumistukea. – Asumistuki on kuin henkinen kahle ihmiselle. Kyllä se vaikuttaa omanarvontunteeseen, että pystyy maksamaan asumisen omalla palkallaan, toteaa Tapio ja määrittelee nykysysteemin kestämättömäksi tilanteeksi. Ihmisen pitäisi voida asua ilman, että valtion pitää maksaa asumistukea. Myös Simoa tilanne kummastuttaa, kun eri elämäntilanteissa oleville ihmisillä ei löydy riittävästi hyviä asuntoja kohtuuhinnalla. – Hyväksyvätkö nuoret mukisematta, että asuminen on kallista? Ollaanko vaan valmiita maksamaan tolkuttomia hintoja ja älyttömän kalliit vuokrat hoituvat sitten asumistuen avulla. Tuki kai tekee sen, että ei valiteta, kun itselle jää vähemmän maksettavaa, pohtii Simo. Veljekset pitävät vuokralla asumista hyvänä asumisen vaihtoehtona juuri nyt, kun elämäntilanne ei mahdollista oman asunnon ostamista. Se on kuitenkin molempien haaveissa. Vuokra-asumisen hinta vaikuttaa asiaan.
H ELSIN KI
Veljekset Simo ja Tapio Antere etsivät tänä keväänä kummatkin vuokra-asuntoa. Hintataso kauhistutti, eikä asumistuen vastaanottaminen tuntunut mukavalta ajatukselta.
Tärkeintä Lahtelaisen vuokranantajan Markus Grahnin mielestä oman kodin tärkein ominaisuus ja laatutekijä on turvallisuuden tunne.
T
austalla on oma kokemus levottomassa lähiössä kasvamisesta, jopa koulukiusatuksi tulemisesta. Silloin ymmärtää, että koti voi olla turvasatama maailman myrskyissä ja että turvallisuuden tunne muodostuu muustakin kuin asunnon teknisistä ominaisuuksista. Puhutaan välittämisestä. – Haluan puhua henkisestä turvallisuuden tunteesta. Vuokranantajana voin lisätä asukkaan turvallisuuden tunnetta muun muassa antamalla omistajuudelle kasvot, kertoo Markus. Henkisen turvallisuuden tunteen lisäksi MG Asunnot panostaa totta kai myös asunnon hyvään kuntoon ja hankkii asunnot rauhallisista taloyhtiöistä. Markus on todella laittanut itsensä likoon vuokranantajana. Yhtiön nettisivuilla hän on omalla kuvallaan kertomassa yhtiön toimintatavoista. Hän myös kiertää joka vuosi kaikki asunnot tarkastaen niiden teknisen kunnon. Samalla hän tapaa asukkaita ja voi tarvittaessa kertoa ja kuulla ajankohtaisista kuulumisista. Alkuvuodesta hän teki yhdessä asuk-
Markus Grahn lempiasennossaan koneen äärellä luomassa uusia ideoita asumisen kehittämiseksi.
Hyvä vuokratapa uudistui
– vuokrauksen pelisäännöt tuotu tähän päivään Vuokralaisia ja vuokranantajia edustavat järjestöt ovat yhdessä laatineet Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen, joka luo pohjan toimivalle vuokrasuhteelle. Vuonna 2003 laadittu ja vuonna 2008 ensimmäisen kerran päivitetty ohjeistus on tuotu nyt tähän päivään. yvän vuokratavan päivittäminen oli jo tarpeen erityisesti digitaalisten palveluiden kehittymisen takia. On myös erittäin tärkeää, että päivitystyöhön saatiin lisää toimijoita. Sitä kautta tietämys ohjeistuksesta lisääntyy. Hyvä vuokratapa helpottaa sekä asukkaan et-
-H
tä vuokranantajan toimintaa, kun asioista on selkeät pelisäännöt, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Hyvän vuokratavan tarkoituksena on edesauttaa ongelmattoman ja toimivan huoneenvuokrasuhteen luomisessa, sen jatkuvassa hoitamisessa sekä asianmuVuokralaiset
8 2 / 2018
kaisessa päättämisessä. Ohjeistus huomioi huoneenvuokrauksen koko elinkaaren lisäksi myös hyvän naapuruuden sekä asuinympäristön viihtyvyyden edistämisen. Ohjeistus huomioi vuokramarkkinoiden toimintaympäristössä viime vuosien aikana tapahtuneita muutoksia, kuten jakamistalouden ja uusien majoituspalveluiden vaikutukset vuokrasuhteeseen. Lisäksi yhä useampi vuokrasopimus tehdään pelkästään netissä olevan materiaalin perusteella, joten
on turvallisuus kaan kanssa keittiöremontin asuntoon, kun vuokralainen ehdotti yhteistä projektia kustannusten säästämiseksi. Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita, että vuokranantajuus on Markukselle sivutoimi. Päätyönään hän toimii optisen alan merkonomina. – Totta kai tämä vie paljon aikaa, mutta myös antaa valtavasti. On hyvin palkitsevaa törmätä kaupungilla asukkaisiin, jotka ovat tyytyväisiä asumiseen omistamissani asunnoissa. Olen voinut olla luomassa heille turvallista asumista, vastaa Markus kysyttäessä mistä löytyy into kaikkeen toimintaan. Töitä mies on tehnyt paljon koko ikänsä aina 12-vuotiaasta lähtien. Ensimmäisen oman asuntonsa hän osti parikymppisenä ja urakoi sen velattomaksi pikavauhdilla. Velaton asunto olikin sitten hyvä apu asuntosijoittajan tielle. Pitkälti toistakymmentä vuokraasuntoa omistavan Markuksen tie vuokranantajaksi käynnistyi sattumas-
ta vuonna 2006. Tuttava oli myymässä Lahdessa yksiötään ja ehdotti, että Markus ostaisi sen. Hetken empimisen jälkeen kaupat tehtiin ja pohja MG Asuntojen toiminnalle käynnistyi. Suurimman osan asunnoistaan hän on ostanut kuluvan vuosikymmenen aikana. – Olen halunnut tietoisesti erilaistua vuokranantajana ja tehnyt sen nostamalla turvallisuuden tunteen tuottamisen toimintaani ohjaavaksi tekijäksi. Kilpailuvalttina pidän myös sitä, että olen kehittänyt yhteistyöverkostojen avulla asukkaille erilaisia palveluita. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että vuokranantaja kuuntelee asukkaita ja ymmärtää mitä he asumiselta odottavat. Ne vuokranantajat pärjäävät, jotka ymmärtävät tuon asian, pohtii Markus. Yksi palvelumuoto on Vuokralaiset ry:n jäsenyys yhdeksi vuodeksi. Sen hän otti viime syksynä mukaan kuuluvaksi vuokrasopimukseen. Markus uskoo, että hänen kaltai-
set yksityiset vuokranantajat voivat olla suunnannäyttäjinä kehittämässä vuokra-asumista entistä halutummaksi asumismuodoksi. Pienen toimijan on helppo olla ketterä muuttumaan tarpeiden mukaan. Parin viime vuoden aikana on Markuksen mukaan tapahtunut erityisesti maakuntien vuokramarkkinoilla käänne, joka on pakottanut vuokranantajat ymmärtämään, että asukas on asiakas, josta kilpaillaan. Pelkkä hinnalla kilpaileminen ei myöskään aina riitä. – Minun tavoitteeni on, että tulevaisuudessa yksityiset vuokranantajat ovat se ykkösvaihtoehto vuokra-asuntoa etsittäessä, toteaa Markus, joka toimii aktiivisesti myös Suomen Vuokranantajat ry:ssä. Luovuuden puutteesta homma ei ainakaan tule olemaan kiinni. Markus on kehitellyt yhtiölleen tuotteita muun muassa senioriasumiseen. – Minua kiinnostaa myös asumisen elinkaariajattelu. Haluaisin luoda konseptin, jonka avulla mahdollistettaisiin eri sukupolvien asumisyhteisöt. Siitä hyötyisivät kaikki, Markus visioi.
MG Asuntojen lupaukset asiakkailleen: • Henkilökohtaista palvelua • Selkeän sähköisesti allekirjoitettavan vuokrasopimuksen • Vuokralaiset ry:n jäsenmaksun vuodeksi • Hyväkuntoisen asunnon ilman remonttihuolia rauhallisesta taloyhtiöstä • Edullisen vuokratason ilman yllättäviä isoja vuokrankorotuksia • Asumisen palvelut (muuttopalvelu, siivouspalvelut ym.) • Hyvät ulkoilu- ja lenkkeilyalueet kodin lähettyvillä
• Julkisen liikenteen helpon tavoitettavuuden, sekä omaa autoa käyttäville pistokepaikan tai autokatoksen • Parvekkeellisen asunnon • Luotettavan ja huolehtivan vuokranantajan, joka pitää vuokralaisen ajan tasalla asuntoon ja taloyhtiöön liittyvissä asioissa • Lupaus vuokralaisen suosittelukirjeestä tukemaan seuraavan asunnon hankintaprosessia • Mahdollisuuden asuntojen väliseen sisäiseen siirtoon
verkossa olevan materiaalin merkitys korostuu. Uusi ohjeistus huomioi myös hyvän ja avoimen viestinnän tärkeyden vuokrasuhteessa sekä pelisäännöt uusille asumisen malleille. Hyvä vuokratapa -ohjeistusta valmistellut työryhmä on myös nähnyt tarpeelliseksi selventää vuokrasopimuksen päättymiseen sekä asunnon kuntoon ja mahdollisiin remontteihin liittyviä kysymyksiä. Lue yhteistyökumppaneidemme kommentit seuraavalta sivulta.
Vuokralaiset
9 2 / 2018
Tutustu Hyvä vuokratapa -julkaisuun nettisivuillamme osoitteessa www.vuokralaiset.fi! Hyvän vuokratavan laatimisessa ovat olleet mukana: - Vuokralaiset ry:n - Suomen Vuokranantajat ry - RAKLI ry - Suomen Kiinteistövälittäjät ry - Kuluttajaliitto ry - Suomen Kiinteistöliitto ry - Asukasliitto ry - Isännöintiliitto ry - Kiinteistövälitysalan Keskusliitto ry - Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry.
Hyvä vuokratapa on arvokas opas! uomen Vuokranantajille on tärkeää olla mukana määrittelemässä reiluja pelisääntöjä ja puhua niiden puolesta. Uudessa ohjeessa on nyt linjattu vastauksia paljon kentällä puhuttaneisiin kysymyksiin mm. sähköisten irtisanomisilmoitusten pätevyydestä, määräaikaisten sopimusten irtisanomisesta, kotimajoituksen sallittavuudesta ja siitä, miten määräytyy asunnon asumiskelvottomuus tai vakuutusten korvauspiiri. Linjaukset, joihin on päädytty, ovat mielestäni tasapainoisia ja niissä on otettu huomioon eri osapuolten näkökulmat. Olen myös erittäin tyytyväinen siitä, että ohjeeseen on sitoutunut entistä laajempi joukko alan järjestöjä. Hyvän vuokratavan vakiinnuttamisessa on tärkeää, että kaikki alan toimijat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin.
S MIE KORO-KANERVA Toiminnanjohtaja Suomen Vuokranantajat
lan keskeisten toimijoiden reilu 10 vuotta sitten yhdessä määrittämä Hyvä Vuokratapa teki sen, että ongelmatilanteissa kaikki osapuolet saivat omilta etujärjestöiltään samanlaiset neuvot siitä, miten tulee toimia. Tämä vähensi riitojen ja oikeudenkäyntien määrää todella merkittävästi. Nyt ohjeistuksen päivitystä kaivattiin muun muassa siltä osin, kuinka sähköisten kanavien kautta asioimiseen ja tietosuojaan tulee suhtautua. Uusi Hyvän Vuokratavan ohje pyrkii huomioimaan myös sen, että asiointitavat kehittyvät jatkossakin.
A
TIMO METSOLA Hallituksen puheenjohtaja Vuokraturva uokrauksen toimintaympäristössä on tapahtunut valtavasti viime vuosien aikana: AirBnb:n tulo, uudet kimppa-asumisen mallit, digitaalisuus ja vuokra-asumisen suosion kasvu. Kaikkien näiden muutosten myötä onkin tärkeää, että vuokrauksen pelisäännöt on tuotu tähän päivään viitoittamaan hyvää ja toimivaa vuokrasuhdetta. Tulevaisuudessa asuminen on toivottavasti aiempaa enemmän palvelua, ja asunnon sijaan asiakas vuokraa asumisen palvelukokonaisuutta. Tässä RAKLIn jäsenistöön kuuluvilla ammattimaisilla vuokranantajilla on keskeinen rooli.
AIJA TASA Johtaja RAKLI ry
KUVA: MIKKO KÄKELÄ
V
Tervehdys! eillä Toini Muonan katu 3B:ssä on perustettu talon oma Facebook-ryhmä, josta löytyvät kaikki talon perustiedot, asukastoimikunnan yhteystiedot, saunan varausohjeet yms. Nuo tiedot on myös kiinnitetty (sticky) sivun alkuun, jolloin ne pysyvät aina sivuston ensimmäisenä nähtävänä sisältönä. Facebook on siitä kätevä, että se on monella käytössä muutenkin ja kulkee mukana kännykässä. Myös valokuvien ja muun sisällön siirtäminen on helppoa ja kommentointi nopeaa. Erityisen hyvä tiedotuskanava se on esimerkiksi sähkö-, vesi- tai vaikka antennisignaalin häiriöiden viestittämisessä. Samaten kiertoon menevää tavaraa tai vaikka työkalujen lainaustarpeita voidaan helposti viestiä sivuston kautta. Sivusto kannattaa tehdä suljettu-
”M
Vuokralaiset
10 2 / 2018
na ympäristönä, jolloin sinne kutsutaan vain talon asukkaat. Ylläpitäjiksi on hyvä valita useampi asukas, esimerkiksi asukastoimikunnan jäsenet. Viestien seurannan osalta näkee myös helposti kuinka moni viestin on lukenut. Kun sivu on perustettu, sitä on hyvä mainostaa erillisellä ilmoituksella talon ilmoitustaululla tai jakaa asuntoihin tiedote. Meillä sivuston käyttö on oleellisesti lisännyt asukkaiden tietoisuutta talon asioista, sillä tieto uudesta viestistä tulee aina erillisenä mainintana jäsenille. …Peukutan eli tykkään…” Petri Lausi Asukastoimikunnan pj. Toini Muonan katu 3B Helsinki
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa
TIETOSUOJA-ASETUS HUOMIOITAVA VUOKRALAISYHDISTYKSISSÄ
EU:n uusi tietosuoja-asetus on tullut voimaan ja sitä on sovellettava 25.5.2018 mennessä. Lisätietoja asetuksesta löytyy tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html Vuokralaisyhdistyksen jäsenluettelo on henkilötietolaissa määritelty henkilörekisteri. Siihen on merkittävä vähintään kunkin jäsenen nimi sekä kotipaikka. Jäsenrekisteri sisältää usein lisäksi jäsenten yhteystiedot, jäsenmaksutietoja ja jäseneksi liittymisen ajankohdan. Jäsenrekisteristä vastaa usein esimerkiksi yhdistyksen sihteeri, taloudenhoitaja tai muu hallituksen jäsen, jonka erityiseksi tehtäväksi on määrätty jäsenrekisteristä huolehtiminen. Hallituksen on yhdessä huolehdittava siitä, ettei luettelossa ole virheellisiä tai vanhentuneita tietoja. Oikeus tulla unohdetuksi Kaikkien rekisteriin merkittävien tietojen on oltava yhdistyksen toiminnan kannalta tarpeellisia. Rekisteriin ei saa tallentaa perusteettomia tai arkaluonteisia tietoja. Jäsenellä on oikeus saada tietää, mitä tietoja hänestä itsestään on jäsenrekisteriin tallennettu. Tietojen suojaaminen luovuttamiselta tarkoittaa sitä, ettei jäsenrekisterin henkilötietoja saa luovuttaa edes yhdistyksen muille jäsenille. Jäsenellä on myös oikeus tulla unohdetuksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksestä eroava tai jo eronnut jäsen voi vaatia, että yhdistys pyyhkii heti kaikki häntä koskevat tiedot rekisteristään pois. Tietoturvariskien kartoitus Yhdistyksen pitää selvittää, millaisia mahdollisia tietoturvariskejä sen jäsenrekisterin hallinnassa on. Yhdistyksen on uuden tietosuoja-asetuksen mukaan pystyttävä osoittamaan, että se käsittelee jäsentensä henkilötietoja asetuksen mukaisesti. Rekisterin tietoja pitää käsitellä lain mukaisesti ja huolellisesti, eikä jäsenten yksityisyyttä saa loukata. Kerättävät ja käsiteltävät tiedot on suojattava asiattomalta pääsyltä tietoihin. Jäsenrekisteriä on syytä säilyttää salasanan takana ja vain rekisteristä vastaavan henkilön saatavilla. Rekisteriselosteen laadinta Rekisterinpitäjän on henkilötietolain mukaan laadittava henkilörekisteristä rekisteriseloste. Tämä koskee myös yhdistysten jäsenluetteloita. Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Valmiita lomakkeita ja ohjeet rekisteriselosteen tekoon saa sähköisenä Tietosuojavaltuutetun toimistosta. Rekisteriselosteen voi sijoittaa esimerkiksi järjestön verkkosivuille. Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset
Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.
Olenko oikeutettu vuokranalennukseen?
?
Olemme vuokranneet asunnon talosta, jossa asunnot ovat päällekkäin, mutta erillisillä sisäänkäynneillä. Vuokranantajani asuu alakerran asunnossa ja hänen asuntoonsa rakennettiin lisäsiipi, minkä seurauksena parvekkeemme purettiin. Kun lisäsiipi valmistui, parvekettamme ei asennettu takaisin. Olemme siis maksaneet täyttä vuokraa remontin ajan ja sen jälkeen, vaikka meillä ei ole parveketta edelleenkään. Olemmeko oikeutettuja vuokranalennukseen ja jos olemme, niin kuinka määrittelemme alennuksen suuruuden? Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on vuokranantajan ja vuokralaisen välillä sovittu. Jos jokin vuokrasopimukseen kuuluvista tiloista ei ole käytössä, siitä on oikeus saada vuokranalennusta. Vuokralaisella on oikeus saada vuokra kohtuullisesti alennetuksi koko siltä ajalta, jolta parveketta ei ole voitu käyttää. Vuokranalennuksen suuruus riippuu käyttämättömien tilojen suuruudesta. Eli mitä enemmän käytettävissä olevat tilat poikkeavat vuokrasopimuksessa sovitusta, sitä suurempi on myös vuokranalennus. Parvekkeen pintaala siis suhteutetaan koko asunnon pinta-alaan ja näin lasketaan alennuksen suuruus. Vuokranalennuksen suuruudesta on sovittava erikseen vuokranantajan kanssa ja alennuksen määrä ja kesto on hyvä sopia kirjallisesti.
§
Kenen velvollisuus on korjata ikkunat?
?
Olen asunut asunnossa kolme ja puoli vuotta. Asunto oli alun perin tyydyttävässä kunnossa ja olen näiden vuosien aikana kunnostanut asuntoa sovitusti vuokranantajan kanssa. Tänä aikana kuitenkin muun muassa yksi keittiön uloin ikkunalasi on valunut noin 3 cm, mikä suorasähkölämmitteisessä vanhassa talossa saa aikaan melkoista vetoa. Miten voin vaatia korjausta? Olen kertonut asiasta ja tietenkin vuokrannut asunnon tietäen vanhoista ikkunoista. Huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu. Huoneiston kunnosta voidaan myös sopia osapuolten välillä, mutta asunnon on täytettävä esimerkiksi terveydensuojelulaissa ja ympäristölainsäädännössä annetut vaatimukset asunnon kunnosta. Jollei ikkunoiden huollosta ole mainittu mitään vuokrasopimuksessa, tällöin niiden korjaaminen kuuluu vuokranantajalle. Vuokranantajan velvollisuutena on korjata ikkunat ja saada asunto sovittuun kuntoon.
§
11 2 / 2018
Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Taitto: Creamedia Kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita Kannen kuvassa: Toska, 7 v. / kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 3/2018: Materiaalin toimitus viimeistään vko 34, julkaisuvko 38
Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Kansanedustaja Ruokolahti SILVIA MODIG Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Helsinki HANNU AHONEN Vantaa SAMI AUERSALMI Helsinki TARJA MUNUKKA Mäntsälä ANTTI KOSKELA Helsinki MIKKO LAAKKONEN Järvenpää ELSA KOSKINEN Tampere MIRA-VEERA AUER Helsinki TERO STRAND Kirkkonummi
ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
TOUKOKUU 28.05. ELOKUU 06.08. 27.08. SYYSKUU 03.09. 24.09. Neuvontanumero on
0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki