Asuntomme 2/2022 by Creamedia

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 2/2022

Vuokralaiset ry toimii asukkaiden eduksi

• • • •

Asukasvaikuttaminen varmistettava uudessa laissa Kalasataman Jannen ympäristöystävällinen arki Sähköautojen lataamismahdollisuudet lisääntyvät Suvi, Juulia ja Nelli neuvovat lakiasioissa

AJ AN KOH TAIS TA

Ajankohtaista ...................................................................

Pääkirjoitus.......................................................................

Liittokokous koolla huhtikuussa......................................

Mikä mättää asumisessa?..............................................

Vuokralaiset ry on kuluttajalähtöinen asiantuntijaorganisaatio.................................................

Vuokralaiset VKL ry:n strategia 2022–...........................

Sähköautojen latausmahdollisuudet lisääntyvät.........

Auton lataaminen yksityisissä osakehuoneistoissa......

Janne haluaa elää ympäristöystävällistä arkea............

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet varmistettava uudessa laissa....................................................................

Vuokralaispäivät 2022 -ohjelma......................................

Uudet lakineuvojat esitteillä..............................................

Lakineuvojamme vastaa...................................................

Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa........................

KUVA: Y-SÄÄTIÖ/LASSE LECKLIN

S I S ÄLTÖ

TEIJA OJANKOSKI Y-SÄÄTIÖN JOHTOON

Teija Ojankoski aloitti maaliskuun alussa Y-Säätiön toimitusjohtajana. Ojankoski siirtyi tehtävään VAV-konsernin toimitusjohtajan paikalta. – Y-Säätiöllä on syvä kokemus yhteiskunnallisesta tehtävästä asunnottomuuden hoitamisessa. Haluan olla viemässä asiaa eteenpäin varmistaen, että Suomessa saavutetaan EU:n tavoite, jonka mukaan asunnottomuus poistuu vuoteen 2030 mennessä, kertoo Ojankoski. Vaikka eurooppalaisessa vertailussa Suomi on pärjännyt hyvin, laakereille ei voi jäädä lepäämään. Suomessa on yhä 4000 asunnotonta ja pitkäaikaisasunnottomuus on kasvamassa. – Maailman myllerryksessä asunnottomuuden ehkäisytyötä ei saa päästää häviämään. Esimerkiksi soteuudistuksessa on riski, että kukaan ei ota koppia tästä asiasta, tähdentää Ojankoski. Suomen etuna asunnottomuustyössä Ojankoski pitää pitkään vallinnutta yhteistä poliittista tahtotilaa asunnottomuuden ehkäisemiseksi, Asunto ensin -ohjelmaa ja muun muassa käytössä olevaa asumistukijärjestelmää. Y-Säätiö kiinnosti tutkijataustan omaavaa Ojankoskea myös siksi, että säätiössä tehdään tärkeää asumisen tutkimus- ja kehitystyötä. Koulutukseltaan Ojankoski on filosofian tohtori.

LAKIASIAIN PUHELINNEUVONTA KESÄ-AIKANA: 24.6. lähtien olemme perjantaisin suljettu 28. heinäkuuta asti. 1.8. lähtien palvelemme jälleen maanantaista perjantaihin.

PÄÄKIR J OIT US

VAPAARAHOITTEISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN VUOKRAT JOPA LASKENEET

Keväällä julkaistujen Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat jopa laskeneet. Vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vähentynyt muun muassa etätyön ja -opiskelun takia. Myös Airbnb-asuntoja on siirtynyt normaalin vuokra-asumisen markkinoille. – Vaikka vapaarahoitteisten asuntojen vuokrapyynnöt ovat historiallisen maltilliset, on muistettava, että vuokrat ovat historiallisen korkealla tasolla erityisesti pääkaupunkiseudulla. Eli vuokrissa on asukkaan näkökulmasta katsottuna tiputtamisen varaa reippaasti, kun vuokria vertaa ARAasuntojen hintoihin, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Asukkaiden taloudellista tilannetta kärjistää Viidan mukaan se, että Ukrainan sodan aiheuttama inflaation nousu on kasvattamassa elinkustannuksia, kuten tämän lehden pääkirjoituksessa tuodaan esiin. Inflaation nousu vaikuttaa myös ARA-asumisen hintaan. – ARA-asuntojen vuokrannousu johtuu siitä, että omakustannusperiaatteen mukaisissa vuokrissa hinta muodostuu todellisista kuluista. Esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidon kustannusten nousu näkyy suoraan vuokrissa, selvittää Viita ja korostaa omakustannusperiaatteen läpinäkyvyyttä. – Omakustannusperiaate tekee vuokranmäärityksestä läpinäkyvän toisin kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa, joiden omistajat eivät ole halunneet avata ARA-järjestelmän tavoin läpinäkyvästi, mistä vuokrat koostuvat. Joka tapauksessa ARA-vuokrat ovat niin kohtuulliset, että järjestelmä antaa asukkaille paremmat edellytykset selviytyä taloudellisesti elämässään. ARA-asunnot ovat siksi yhteiskunnan kannalta katsottuna entistä tärkeämmässä roolissa markkinoilla. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuoteen 2015 verrattuna nousseet eniten Turussa (10,7 %) ja Keravalla (10,3 %). Pienintä niiden nousu on ollut Seinäjoella (3,7%) ja Hämeenlinnassa (4,3 %). Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet 8,7 prosenttia ja muualla Suomessa 7,2 prosenttia vuodesta 2015. Ara-vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodesta 2015 pääkaupunkiseudulla 9,2 prosenttia ja muualla Suomessa 7,0 prosenttia. Ara-vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet eniten Kuopiossa (12,0 %) ja vähiten Rovaniemellä (2,7 %).

Elinkustannusten nousu korostaa kohtuuhintaisen asumisen merkitystä

sittelimme huhtikuisessa Liittokokouksessamme vuoteen 2030 päivitetyn strategiassamme, jossa korostamme ARA-asuntojen merkitystä yhteiskunnalle. Tänä keväänä Ukrainan sodan aiheuttama voimakas elinkustannusten nousu on vahvistanut strategiamme ajankohtaisuutta. Tilanne kohtelee kaltoin erityisesti pienituloisia. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla arvio, että lähes 8 000 lapsiperhettä voi ajautua tämän takia köyhyyteen. Kun välttämättömien elinkustannusten kallistuminen tapahtuu aikana, jolloin asumisen kustannukset ovat kohtuuttomat pieni- ja yhä useammin myös keskituloisille kansalaisille, vaarana on taloudellisen eriarvoistumisen lisääntyminen. Epävakaan tilanteen on arvioitu jatkuvan pitkään, joten tarvitaan pitkäjänteistä politiikkaa suuren väestöosan hyvinvoinnin takaamiseksi. Vaikka asumistuki tekee myös vapaarahoitteiset asunnot pienituloisille asukkaille varsin kohtuuhintaisiksi, verovaroista maksettavia asumistukimenoja ei voi nykyisestään kasvattaa. Siksi yhteiskunnan pitää tasapainottaa tilannetta mahdollistamalla runsas ARA-asuntojen rakentaminen. Voit lukea sivulla 4 olevasta Liittokokousartikkelista myös, mitä kokousosallistujat pitävät tämän hetken tärkeimpinä asumisasioina. Tässä lehdessä esittelemme myös hiukan laajemmin toimintaamme muistuttaaksemme, kuinka laajasti ajamme vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden asiaa. Asukkaiden ääni pitää saada kuuluviin. Siksi teemme parhaillaan työtä myös yhteishallintolain uudistamiseksi siten, että lakiin saataisiin vahvempi asukkaiden vaikuttamismahdollisuus, kuten kerromme sivun 12 artikkelissa. Onneksi myös asukkaat ovat aktiivisia toimimaan. Sivulla 10 helsinkiläinen Janne Hukkavaara antaa yhden hyvän esimerkin asukkaiden mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöystävälliseen asumiseen. Samalla myös yhteisöllisyys kasvaa, minkä on todettu lisäävän asuintalojen viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta asumiseen. Tällaisina epävarmuuden aikoina yhteisöllisyydellä on korostunut merkitys. Toiminnan voi aloittaa vaikka pihamaalla jutellen naapureiden kanssa yhteisistä tarpeista ja toiveista. Parhaimmillaan voimme olla toistemme voimavara arjessa. Oikein hyvää kesää kaikille! SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

ASUNTOMME 2/2022

Liittokokous koolla huhtiku Vuokralaiset ry:n toimintaa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi linjannyt 28. Liittokokous pidettiin huhtikuun lopulla Helsingissä. Kokouksessa valittiin myös uusi hallitus.

iittokokouksessa esiteltiin Vuokralaiset ry:n vuoteen 2030 päivitetty strategia sekä vahvistettiin vuosikertomukset ja tilinpäätökset vuosilta 2020 ja 2021. Kokous hyväksyi myös seuraavan liittokokouskauden toimintaohjelman vuosille 2022–2024. Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen avasi kokouksen toteamalla valitun strategian ajankohtaisuuden. Strategiassa korostetaan muun muassa ARA-tuotannon tarpeellisuutta. Kymäläinen perustelee valittua linjaa tämän lehden pääkirjoituksessa. Kokoukseen osallistunut Hekan Anne Vuori toivoi huomioitavan helsinkiläisten asuntotarpeissa myös kohtuuhintaiset pientalot. Vuori kysyi myös, onko Vuokralaiset ry:llä valmiutta tehdä uutta mallia asumistukiuudistukselle. – Emme tee asumistukeen liittyviä asioita yksin. Olemme Sosten jäsen ja kuulumme heidän asumistukimuutostyöryhmään eli käymme asumistukikeskustelua sitä kautta, selvitti Viita.

Valtionapu pitäisi tulla aiemmin Vuokralaiset ry:n tilinpäätöksiä vuosilta 2020 ja 2021 käsiteltäessä nousi keskustelussa esiin valtionapupäätösten viivästynyt myöntämiskäytäntö. Valtionapu myönnetään vuosittain kuluvalla vuodella vasta myöhään keväällä, useimmiten toukokuussa. – Olemme esittäneet viranomaisille käytännön muuttamista. Päätösten myöhäinen saapuminen hankaloit-

taa toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Onneksi kuitenkin olemme saaneet vuosittain avustusta, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Jäsenmaksuihin lievä korotus Liittokokous päätti, että ensi vuoden alusta lähtien Vuokralaiset ry:n jäsenmaksu yksityisiltä vuokralaisilta on 37 euroa vuodessa eli korotusta maksuun tulee kaksi euroa. Kahden vuoden jäsenmaksu on 70 euroa. Paikallisyhdistysten jäsenten Vuokralaiset ry:n jäsenmaksua nostetaan eurolla seitsemään euroon vuodessa. AY-jäsenten jäsenmaksu tulee puolestaan olemaan kuusi euroa vuodessa.

Korona tasaannutti vuokramarkkinat Vuosien 2022–2024 toimintaohjelmaa esiteltäessä toiminnanjohtaja Anne Viita totesi vapaarahoitteisten vuokra-asuntomarkkinoiden tasaantuneen. – Tarvittiin korona, että vapaarahoitteiset vuokramarkkinat tasaantuivat, mutta vieläkään ei olla tasapainossa. Vuokralaisilla on paremmat asuntojen valintamahdollisuudet, mutta ei vieläkään aitoa mahdollisuutta vaikuttaa hintaan, totesi Viita. ARA-asuntojen kysyntä on sen sijaan kasvanut samaa tahtia vapaarahoitteisten asuntojen kysynnän laskun kanssa. Tilanne kertoo Viidan mukaan asukkaiden maksukyvyn heikkenemisestä. Tulevan toimintakauden tärkeänä asiana nähdään myös energiaremontit, joiden tarvetta Ukrainan sodasta johtuva energian hinnan nousu lisää. – Energiaremontit täytyy tehdä sosiaalisesti oikeu-

Mikä mättää asumisessa? Kysyimme neljältä Liittokokousosallistujalta, mitkä ovat tämän hetken tärkeimmät asumiseen liittyvät asiat, joihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan.

ANNE VUORI Heka

”O

lisi tärkeää selvittää selkeämmin, miten ARA-vuokrat määritellään. Erityisesti vuokrien tasaus ei kohtele kaikkia tasa-arvoisesti, koska esimerkiksi suosituilla alueilla joudutaan maksaa korkeampaa vuokraa. Pitäisi olla muita kriteerejä pisteytyksessä.”

ASUNTOMME 2/2022

”V

TUOMAS KIMPARI Koivukylän Vuokralaisyhdistys

uokran hinta pitäisi olla kohtuullisempi. ihmiset joutuvat laittamaan viimeisetkin senttinsä vuokriin, jolloin jää jopa lääkkeet hankkimatta, jotta vuokran saa maksettua. Monet ovat joutuneet Kelan vaatimuksesta muuttamaan kauemmas halvempaan asuntoon alueille, joilla heillä ei ole tuttuja. Tärkeää olisi varmistaa myös asukkaiden ja vuokranantajan yhteys, jotta tiedetään, mitä taloissa tapahtuu. Vuokranantajan pitäisi pitää huolta myös monipuolisesta asukasrakenteesta, jotta vältytään häiriöiltä.”

uussa denmukaisesti. Asukkaan täytyy tietää, mikä on remontin takaisinmaksuaika ja milloin asukas voi odottaa saavansa hyötyä alenevista kustannuksista. Saksassa tällainen käytäntö on jo käytössä, kertoi Viita. Vuokralaiset ry:n sisäisenä toimintatarpeena nähdään jäsenmäärän kasvattaminen. – Tulemme muun muassa kouluttamaan jäsenistöä monipuolisesti erilaisissa tilaisuuksissa, totesi Viita. Viita kertoi Vuokralaiset ry:n olevan mukana myös kesäkuussa Helsingissä järjestettävillä Social Housing Festivaleilla. – Emännöimme festivaaleilla runsaan määrän kansainvälisiä toimijoita. Meillä on paljon hyviä asumisen esimerkkejä näytettäväksi eurooppalaisille vieraillemme, totesi Viita.

Aloite pihojen siisteydestä Koivukylän Vuokralaisyhdistys ry teki Liittokokoukselle aloitteen asuinympäristöjen siisteydestä. Etätöiden lisääntyessä asukkaat viettävät kodin vaikutuspiirissä enemmän aikaa ja tarve viihtyisään lähiympäristöön kasvaa. Erityisenä huolena oli jätekatosten lisääntynyt epäsiisteys, mikä on lisännyt paikoin jopa rottaongelmaa. Vuokralaiset ry vastasi aloitteeseen muistuttamalla vuokranantajia ja kiinteistöjen omistajia velvollisuudesta pitää muun muassa jätekatokset ja niiden ympäristö siistinä. Samalla muistutettiin myös asukkaiden velvollisuudesta täyttää jäteastiat oikein ja viedä muun muassa huonekalut itse joko kierrätykseen tai kaatopaikalle.

JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ PASI NIEMINEN Ammattiliitto Pro

”K

ohtuuhintaisia asuntoja pitäisi rakentaa enemmän. Ammattiliitto Pro pyrkii näin tekemään, sillä vuokra-asunnot nähdään jäsenten edunvalvonnan turvaamisena. Lisäksi kiinnittäisin huomiota uusien talojen parkkipaikkojen määrään. Niitä rakennetaan tällä hetkellä riittämättömästi.”

UUSI HALLITUS Puheenjohtaja: SUNA KYMÄLÄINEN Varapuheenjohtaja: SAMI AUERSALMI Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT JHL, aluetoiminnan asiantuntija (uusi) MIISA TERVALA NAL, edunvalvonnan ja viestinnän asiantuntija (uusi) EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija (uusi) HEIKKI TUOMINEN Ammattiliitto Pro TERO STRAND JHL Varajäsenet: TIMO NOUSIAINEN Aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi) LAURA HASSI Kuntaliitto ANTTI KOSKELA STTK Hallituksen jäsenille ei makseta palkkioita. Pitkältä tuleville jäsenille maksetaan julkisilla liikennevälineillä toteutunut matkakulu.

ALUEPÄÄLLIKKÖ SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ JHL

”N

yt rakennetaan hirveästi pieniä asuntoja hyvien liikennepaikkojen varrelle. Tarvittaisiin lisää isoja perheasuntoja, jotta asuminen ei yksipuolistuisi. Jos on liikaa pieniä asuntoja, talojen asukasvaihtuvuus on suurta, eivätkä asukkaat sitoudu asuinalueeseensa. Myös alueen palvelut yksipuolistuvat ja levottomuus alueella lisääntyy.”

ASUNTOMME 2/2022

Vuokralaiset ry on kuluttajalähtöinen asiantuntijaorganisaatio Vuokralaiset ry on vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatio. Edunvalvonta keskittyy erityisesti asumisen kohtuuhintaisuuteen ja laatuun. Neuvontatyössä kohdataan arjen asumisasiat käytännössä.

–E

rityisesti henkilökohtaisen asiakaspalvelun välityksellä kuulemme ensimmäisten joukossa markkinoilla tapahtuvista muutoksista. Heikkojen signaalien tunnistaminen erittäin tärkeä osa toimintaamme, korostaa puheenjohtaja Suna Kymäläinen. Vuokralaiset ry:n neuvontapuhelimeen tulee vuosittain noin 8000 puhelua. Neuvontaa annetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Pääosin soittajat ovat asukkaita, mutta myös vuokranantajat kysyvät neuvoa vuokrasuhteiden hoitamiseen. Neuvontatyön ydin on oikean tiedon antaminen ja vuokrasuhteen osapuolten valistaminen heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Neuvontatyön käytössä ovat myös sosiaalisen median kanavat. – Asiantuntijuuteemme luotetaan laajasti. Seuraamme aktiivisesti asuntomarkkinoita ja -politiikkaa sekä teemme tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Pyrimme luomaan ymmärrystä, että vuokra-asumiseen liittyvät asiat ratkaistaan parhaiten rakentavalla yhteistyöllä, toteaa Kymäläinen.

Suositut vuokralaispäivät jälleen elokuussa Vuoden koulutuksellinen päätapahtuma on Vuokralaispäiväristeily, joka tänä vuonna pidetään elokuun lopussa suuntautuen Tukholmaan. – Yli 200 osallistujan voimin seminaarissa käydään runsaasti mielenkiintoisia keskusteluja asiapitoisen ohjelman äärellä ja tietysti myös verkostoidutaan. Asukkaiden lisäksi mukana on aina myös vuokranantajien edustajia, kertoo Kymäläinen.

Yhteishallinto- ja korkotukilain uudistukset tekeillä

Vuokralaiset ry antaa aina myös lausuntonsa vuokra-asumista koskevaan lainsäädäntöön. – Yhteishallintolain osalta korostimme lausunnossamme asukkaan aidon vaikuttamismahdollisuuden varmistamista ja korkotukilainsäädännön osalta erityisesti sitä, että lain täytyy kannustaa tekemään uusia ARA-asuntoja. Kohtuuhintaista asumista tarvitaan ehdottomasti lisää, sillä asuminen vapaarahoitteisissa asunnoissa on tullut kohtuuttoman kalliiksi, toteaa Kymäläinen.

Laaja edustus alan vaikutuspaikoissa Vuokralaiset ry on myös Asuntosäätiön perustajajäsen. Toiminnanjohtaja Anne Viita toimii Asuntosäätiön hallituksen puheenjohtajana. Toiminnanjohtaja osallistuu myös kuluttajariitalautakunnan huoneenvuokra-asioita käsittelevän jaoston, asumisneuvontafoorumin, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulaitakunnan sekä tietosuojakysymyksiä käsittelevän työryhmän toimintaan. Viita edustaa Vuokralaisia myös Kansainvälisen Vuokralaisliiton (IUT:n) hallituksessa. – Meille on tärkeää seurata muiden maiden asuntopoliittisia linjauksia. Haluamme varmistaa, että ulkomaiset asuntosijoittajat ymmärtävät Suomessa toimittavan eri tavoin kuin muualla Euroopassa. Meillä on monin paikoin edistyksellisempi lainsäädäntö ja toimintatavat, mikä on tärkeä asia erityisesti asukkaan asumisturvan kannalta, korostaa Kymäläinen.

Asumisen hinta vaikuttaa koko yhteiskuntaan Vuonna 2022 Vuokralaiset ry pitää tehtävänään huolehtia, että asumiskustannusten kohtuuttomuus ja asumisen laatukysymykset nousevat riittävästi esiin julkisessa keskustelussa. – Kallis asuminen vaikuttaa siihen, että asukkailla ei ole varaa hankkia itselleen tarpeita vastaavan kokoista asuntoa. Pieniä asuntoja ei aidosti haluta, vaan joudutaan ottamaan vastaan taloudellisista syistä. Myös korona-aika on osoittanut, että tarvitaan riittävän väljiä asuntoja, jotta asukkailla on mahdollisuus viettää laadukasta elämää myös pandemian kaltaisissa olosuhteissa. Tällä asialla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, korostaa Kymäläinen.

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen avaamassa huhtikuista Liittokokousta Helsingin Hotel Arthurissa. Kuvassa myös varapuheenjohtaja Sami Auersalmi. Liittokokouksen puheenjohtajana toimi Pasi Nieminen ja sihteerinä Anne Viita.

ASUNTOMME 2/2022

VUOKRALAISET VKL RY:N STRATEGIA 2022– Visio 2030

Arvot

Toiminta-ajatus

Perustehtävät

Olemme Suomen asiantuntevin vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden etujärjestö.

Olemme johtava vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö. Vaikutamme asuntopolitiikan kehittämis- ja valmistelutyöhön Suomessa ja kansainvälisesti ja olemme haluttu kumppani asumisasioissa. Tarjoamme asiantuntevaa neuvontaa ja tiedotusta asumisasioista jäsenillemme ja kumppaneillemme.

Strategiset tavoitteet 2022-2030

Toimintakulttuurimme on asiantunteva, ennakkoluuloton, luotettava ja välittävä.

Liiton tarkoituksena on:

• toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja,

• ohjata ja tukea jäsenjärjestöjen yhteistoimintaa edistämällä oikean tiedon levittämistä huoneenvuokrasuhdetta koskevissa asioissa,

• ylläpitää ja kehittää jäseniensä osaamista ja toimii hyvää vuokratapaa edistävänä neuvontajärjestönä, • toimia asunto-oloja ja asumiskulttuuria koskevissa asioissa jäsentensä edunvalvojana.

Toimenpiteet 2022-2024

VAIKUTTAMISTYÖ

• Ajamme vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden asemaa ja etuja asun-

Suomessa on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, vuokra-asumisen arvostus on noussut ja se koetaan turvallisena asumismuotona.

topolitiikan kehittämis- ja valmistelutyössä osallistumalla lainsäädäntötyöhön ja yhteistyöhankkeisiin. • Seuraamme asumisasioissa ja asuntomarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja tiedotamme niistä jäsenillemme ja kumppaneillemme sekä taustoitamme niitä medioille ja tutkijoille. • Toimimme eurooppalaisessa vuokralaisyhteistyössä ja seuraamme kansainvälistä asuntopolitiikkaa.

NEUVONTA- JA KOULUTUSTOIMINTA

• Tarjoamme puhelinneuvontaa maksutta jäsenille ja maksullisena

Neuvontamme asumisasioissa on Suomen asiantuntevinta ja välittävintä, ja koulutuksemme on ajanmukaista ja jäsenlähtöistä.

muille apua tarvitseville, ja vuokranantajille.

• Huolehdimme neuvontahenkilöstön osaamisen kehittämisestä. • Tarjoamme kattavasti ja laadukkaasti tietoa asumisasioista julkaisuissa, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja koulutuksissa.

• Kerromme ajankohtaisista asumisasioista ja markkinoimme yhdistyksen jäsenyyttä ja jäsenetuja nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

• Julkaisemme Asuntomme-lehteä, joka jäsenviestinnän lisäksi vahvistaa jäsenistön identiteettiä vuokra- tai asumisoikeusasukkaina.

• Mittavin koulutustapahtumamme on vuosittain järjestettävät Vuokralaispäivät. Se on suunnattu jäsenten lisäksi kumppaneille, kuten asunto-osakeasukkaille, vuokranantajille ja muille alan toimijoille.

PAIKALLISTOIMINTA

• Tuemme paikallisyhdistyksiä vaikuttamis- ja jäsenviestinnän kehit-

HALLINTO JA TALOUS

• Kirkastamme hallituksen roolia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa

Paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea ovat verkostoituneet vaikuttaakseen vuokraasumisasioihin alueellisesti.

Hallituksemme on asiantunteva ja verkostoitunut ja taloutemme on vakaa.

tämisessä neuvomalla ja kouluttamalla aktiiveja ja jäseniä, pitämällä yhteyttä alueellisiin medioihin sekä huomioimalla paikallisyhdistyksille tärkeät asiat Asuntomme-lehden sisällöissä.

ja hyödynnämme hallituksen jäsenten asiantuntemusta ja kontaktiverkostoja asumisasioiden edistämiseksi. • Hoidamme taloutta säästäväisesti ja vastuullisesti toiminnan tarkoituksenmukaisuus huomioiden ja etsimme taloudellisia kumppaneita toiminnan kehittämiseksi.

ASUNTOMME 1/2022

Sähköautojen latausmahd Sähköautot lisääntyvät koko maassa ja samalla tarve niiden lataamisen kasvaa myös vuokrataloissa.

ällä hetkellä Suomessa on noin 27 500 täyssähköautoa ja noin 84 300 hybridiautoa. Tavoitteena on, että Suomessa on 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Asuntomme-lehti kysyi neljältä isolta yleishyödylliseltä vuokranantajalta, miten sähköautojen lataaminen vuokra- ja asumisoikeustalossa on tällä hetkellä mahdollista ja minkälaiset ovat tulevaisuudennäkymät asian osalta. Yksityisten vuokra-asuntojen osalta samat kysymykset tehtiin Kiinteistöliitolle.

Asuntosäätiössä lataaminen nähdään kilpailuetuna

KUVA: ASUNTOSÄÄTIÖ

Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja 31 toimintapaikkakunnalla omistava Asuntosäätiöllä latauspalvelun ostaminen on ollut asukkaille jo pidempään mahdollista, mutta vuodenvaihteesta muutettiin toimintatapaa ja säätiö alkoi investoida itse latauslaitteisiin. Samalla muutettiin hinnoittelutapaa, mikä innosti asukkaat hankkimaan ennätysmäärän e-tolppia. – Investointi maksaa itsensä takaisin jossain vaiheessa, mutta enemmän tässä on kyse asukkaille tarjotusta

ASUNTOMME 2/2022

palvelusta, jonka kova kysyntä on yllättänyt meidät. Alkuvuonna on tullut jo 200 tilausta, kertoo kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki. Asuntosäätiön vuokra- että asumisoikeusasukkaillamme on mahdollisuus hankkia e-tolppa käyttöönsä 96 % kohteista, joissa säätiö omistaa pysäköintipaikat. Asuntosäätiö hankkii tarvittavat laitteet, mutta lisäsopimus auton lataamisesta tehdään eParkingin kanssa. Sopimus maksaa asukkaalle 15 € kuukaudessa, jonka lisäksi veloitetaan kulutettu sähkö. Sopimukseen kuuluu ilman lisämaksua sama määrä sähköä kuin auton lämmittämiseen tarjotaan, jolloin kaikki autolliset asukkaat tulevat kohdelluksi tasapuolisesti. – Me näemme sähköautojen latausmahdollisuuden kilpailukykytekijänä. Osa asiakkaistamme on valinnut meidän asumisoikeusasunnot juuri tämän palvelun takia, toteaa Jalomäki.

Haapaveden asunnoilla palvelu kehitteillä – Meillä ei ole vielä virallista latausmahdollisuutta kiinteistöissämme, mutta tutkimme toteutusmahdollisuuksia vanhaan kiinteistökantaan, kertoo Haapaveden asuntojen toimitusjohtaja Taina Ruhala.

dollisuudet lisääntyvät Yhtiöllä on vireillä kaksi uudishanketta sekä yksi peruskorjaushanke, joissa latausmahdollisuudet on lainsäädännön mukaisesti otettu huomioon. – Käsitykseni on, että tarve kasvaa näillä seuduilla tulevina vuosina kiihtyvään tahtiin. Ei ehkä kasvukaupunkien tahtiin, mutta enenevissä määrin kuitenkin. Polttoaineiden ja varsinkin dieselin hinnannousun tulee varmasti lisäämään sähköautojen kysyntää. Sähkön hintakin toki noussee, mutta todennäköisesti kuitenkaan ei niin paljoa, että se muodostuisi esteeksi sähköautohankinnoille. Mielenkiintoista vihreää murrosvaihetta elämme, toteaa Ruhala.

Oulun Sivakassa edetään tutkimusten pohjalta Sähköautojen latauspaikkoja on Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakassa tehty vähitellen, ilmaantuneiden tarpeiden mukaan. Kiinteistökohtaisessa latauspaikkakartoituksessa on aluksi selvitetty millainen määrä ja millaisella latausteholla varustettuja paikkoja voidaan tehdä kiinteistön nykyisillä sähköliittymillä ja aluekaapeloinneilla. Tällä hetkellä latauspaikkoja löytyy seitsemästä kiinteistössä. Tulevaisuuden suunnitelmien osalta Sivakka hyö-

Auton lataaminen yksityisissä osakehuoneistoissa

iinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli vastasi Asuntomme-lehden tekemiin kysymyksiin vuokralaisen mahdollisuuksista ladata sähkö- ja hybridiauto yksityisissä osakehuoneistoissa. Miten yksityisessä osakehuoneistossa asuva vuokralainen voi saada käyttöönsä sähköautojen latausmahdollisuuden? Vuokralainen voi edistää latauspisteasiaa vuokranantajansa eli osakkaan kautta. Jos vuokralainen on vuorannut autopaikan taloyhtiöltä, voidaan latauspisteen käyttöön saamisesta sopia suoraan yhtiönkin kanssa. Yhtiö voi päättää antaa autopaikkavuokralaiselleen luvan muutostyön toteuttamiseen omalla kustannuksellaan. Vaihtoehtoisesti yhtiössä voi syntyä päätös toteuttaa latauspiste yhtiön toimesta, jolloin yhtiö ja autopaikan vuokrannut asukas voivat sopia korkeammasta autopaikkavuokrasta. Kuinka osakeyhtiötaloissa on keskimäärin hoidettu sähköautojen latausmahdollisuudet? Latauspistepäätöksentekoon liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime aikoina. Yhtiöissä, jois-

dyntää asiassa Taloustutkimuksen selvitystä ”Kaupunkiasumisen tulevaisuus”. Selvityksen mukaan neljännes oululaisista vastaajista ennakoi, että viiden vuoden kuluessa omistavat ladattavan auton. – Tämän perusteella ennakoimme, että kysyntä ”räjähtää” lähivuosina, kertoo toimitusjohtaja Raimo Hätälä.

HEKAlla käytössä Virta-palvelu Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö HEKA tarjoaa asukkailleen sähkö- ja hybridiautojen latauspalvelua Virta-palvelun kautta. Latauspaikan käyttäjä rekisteröityy Virta-palveluun, ja saa käyttöönsä rfid-tunnisteen, jolla voi ladata autoa oman paikan lisäksi kaikissa Virta-palveluun kytketyissä latauspisteissä. Virta-palvelu laskuttaa käyttäjää eri latauspaikoissa käytetystä sähköstä, myös Hekan latauspaikassa käytetystä sähköstä. Latauspaikasta ei toistaiseksi peritä erillistä maksua, vaan paikan hinta määräytyy Hekan autopaikkahinnaston lämmityspaikan hinnan mukaisesti.

Syksylle odotetaan asunto-osakeyhtiölain muutosehdotusta, jolla olisi tarkoitus yksinkertaistaa sähköautolatauspistepäätöksentekoa taloyhtiöissä.

sa latauskiinnostus on ollut vähäinen, on ollut yleisempää lähteä liikkeelle antamalla osakkaalle lupa latauspisteen toteuttamiseen muutostyönä. Lataustarpeen lisääntyminen ja ARA-tuet lataushankkeisiin ovat lisänneet yhtiön toimesta toteutettavia hankkeita. Miten arvelet ko. tarpeen kehittyvän tulevaisuudessa? Tarve taloyhtiöissä tapahtuvaan pitkäkestoisempaan lataamiseen lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja tuoreeltaan myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan osaltaan vauhdittavat autokannan vaihtumista kohti sähköautoja ja lataushybridejä. Syksylle odotetaan asunto-osakeyhtiölain muutosehdotusta, jolla olisi tarkoitus yksinkertaistaa sähköautolatauspistepäätöksentekoa taloyhtiöissä. Tämä ehdotus on tervetullut ja vauhdittaisi osaltaan päätöksiä.

ASUNTOMME 2/2022

Janne haluaa elää ympäristöystävällistä arkea

Helsingin Sompasaaressa sijaitseva Fregatti Dygdeninkuja valmistui A-Kruunun omistukseen vuonna 2019. Talon asukkaat tekijät keväällä Janne Hukkavaaran johdolla pihalle istutuslaatikoita.

ASUNTOMME 2/2022

Kierrätys, auton vuokraaminen muille, tavaroiden ja työkalujen lainaaminen naapureiden kesken. Tätä kaikkea Janne Hukkavaara tekee arjessaan toimiakseen ympäristöystävällisemmin.

anne on A-Kruunun Sompasaaren kohteen, Fregatti Dygdenin kujan asukastoimikunnan puheenjohtaja, ja hän kannustaa naapureitaan ympäristöystävällisiin tekoihin. Myös talon asukkaat ovat aktiivisia ehdottamaan erilaisia tapoja, jotka voisivat edistää ympäristöystävällistä asumista, kuten naapureiden välinen kirpputori, yhteinen työkalupakki ja postin pakettiautomaatti. – Talossa on yhteisöllisyys kasvussa ja monet ovat aktiivisia Facebookissa ja whatsapp-ryhmissä. Vielä ei ole konkreettista suunnitelmaa kaikelle, mutta ideoita tulee kyllä paljon. Olemme miettineet muun muassa yhteisenkierrätyshyllyn perustamista kirjoille ja muille sellaisille tavaroille, kertoo Janne. Viimeisin ympäristöystävällinen, asukkaiden yhteinen teko oli maaliskuun lopun Earth Hour -tempaus, jossa Janne perheineen jakoi kaikille asukkaille kynttilöitä käytettäväksi Earth Hourin aikaan. Samana päivänä Janne muiden naapureiden kanssa kasasi talon sisäpihalle istutuslaatikoita, joita asukkaat voivat käyttää kesällä esimerkiksi hyötykasvien kasvatukseen.

Lapset mukaan leikin kautta Jannelle ympäristöystävällisyys on tärkeää ja se ulottuu myös hänen arkielämäänsä. Lapsiperheen arjessa joidenkin asioiden toteutus voi olla kuulemma hankalaa, kuten sekajätteen minimointi, mutta tärkeintä Jannelle on, että edes yrittää. Janne lajittelee kaikki roskat parhaansa mukaan, välttää turhien muoviin pakattujen tuotteiden ostamista ja vuokraa omaa autoaan sovelluksen kautta muille. Töissä hän suunnittelee rakennuksessa käytettäviä betonipalikoita, jotka on tehty kierrätetystä materiaalista, joten ympäristöystävällisyys ulottuu myös hänen työhönsä. Hän on myös opettanut lapsensa lajittelemaan, ja he ovat leikin kautta ottaneet asian melkein vakavammin kuin aikuiset. – Lapset ovat kaikkein otollisimpia tähän. Jos heille sanoo, että tähän roskikseen ei saa mennä muuta kuin muovia, he myös varmistavat sen, ja kilpailevat aina siitä, että kuka saa viedä pahvin tai kuka muovin, nauraa Janne.

Yhtiö voisi enemmänkin kannustaa toimintaan Ideat erilaisiin erityistilaisuuksiin, kuten Earth Hour, tulevat yleensä AKruunulta, mutta Jannen mielestä yhtiö voisi kannustaa ympäristöystävälliseen asumiseen enemmän myös arjessa. – Monesti tiedotteita lajittelusta tulee vähän negatiiviseen sävyyn, esimerkiksi että "Nyt on taas paljon tupakantumppeja maassa"tai"Roskikset ovat taas turhan täynnä". Yhtiö voisi antaa erilaisia tietoiskuja lajitteluun liittyen enemmänkin kannustusmielessä. Silloin ihmiset motivoituvat paremmin ja jaksavat ylläpitää sitä arjessa, pohtii Janne. Yhtiö voisi jakaa tietoa myös esimerkiksi Kierrätyskeskuksen palveluista. Kierrätyskeskus tarjoaa Jannen mukaan taloille mahdollisuutta saada noutopalvelua erittäin edullisesti. Se helpottaisi muun muassa isojen huonekalujen kierrätystä muuttopäivinä.

Kaupunki mukaan talkoisiin Myös Helsingin kaupunki voisi Jannen mielestä kehittää Sompasaaren asukkaiden mahdollisuuksia asua ympäristöystävällisesti. Monien asukkaiden mielestä kadut ovat epäsiistissä kunnossa ja roskien keräys on hyvin hidasta. Lajittelupisteet ovat usein täynnä tai niihin viedään väärää roskaa. – Lajittelupisteillä voisi joku olla valvomassa ja neuvomassa ihmisiä lajittelemaan oikein. Se olisi varmasti kustannustehokkaampaa kuin roskien siivous merestä ja kaduilta, ehdottaa Janne. Kaupunki on järjestänyt keräily- ja siivouspäiviä, jotka ovat olleet todella tehokkaita, ja niitä voisi Jannen mielestä järjestää jatkossa useamminkin. – Olen myös laittanut useaan kertaan palautetta ihmisistä, jotka kaahaavat kaduilla. Sompasaaressa on 30 km rajoitus, mutta monet ajavat yli kaksi kertaa sitä nopeampaa. Tämä on sekä ihmisille vaarallista että ilmastolle huonoa, ja toivoisin kaduille hidasteita estämään autojen turhat kaahailut, kertoo Janne. Teksti ja kuvat: IDA OLJEMARK

ASUNTOMME 1/2022

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet varmistettava uudessa laissa Asukasdemokratian toteutuminen pitää varmistaa niin pienissä kuin isoissa yhtiöissä tasavertaisesti. Vuokralaiset ry korostaa lain tavoitetta lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

–L

akiuudistuksen tavoitteena on lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Samalla pitää varmistaa, että erikokoiset toimijat tulkitsevat lakia samalla tavalla. Kyse on asukasdemokratian uskottavuudesta ja siitä, että asukkaita saadaan jatkossa kannustettua nykyistä enemmän mukaan asukastoimintaan. Talotason

asukasdemokratian toteutuminen vaatii nimenomaan aktiivista toimintaa taloissa. Vaikuttamismahdollisuudet ovat keskeinen motivaattori toimintaa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

HEKA sai tarkastuslautakunnalta huomautuksen Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta totesi vastikään, että HEKA ei noudata yhteishallintolakia kaikilta osin. HEKAn taloissa talotoimikunnilla ei ole tällä hetkellä yhteishallintolain mukaista oikeutta päättää järjestyssäännöistä tms. talotason toiminnoista. Yhtiö on perustellut laista poikkeamista sillä, että isossa yhtiössä on yhdenvertaisuuden turvaamiseksi oltava samanlaiset säännöt ja perusteet eri taloissa. – Tarkastusvaliokunta onneksi toteaa, että HEKA soveltaa vuokralaisdemokratiaa laajemmin kuin laki edellyttää. Lain pitäisi jatkossa kuitenkin olla niin yksiselitteinen, että yhtiöt eivät pystyisi soveltamaan lakia tällä tavoin. Asukkailla on korkea kynnys lähteä peräämään oikeuksiaan, sillä valittaminen Aluevalvontavirastoon on maksullista, toteaa Viita. Viita pitää hyvänä, että asia tuli esiin ja lakia pystytään uudistamaan tarvittavin osin myös tämänkaltaisissa asioissa. – Tapaus osoitti, kuinka tärkeä lakiuudistuksen tavoite asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä on ja kuinka helposti voimassa olevaa lakia voidaan tulkita asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia heikentävästi, toteaa Viita Tarkastuslautakunta on ohjeistanut HEKAn päivittämään vuokralaisdemokratiasääntönsä lain mukaiseksi yhteishallintolain uudistamisen jälkeen. – Ohjeistuksen aikatavoitteesta nousee ikävä kyllä mieleen, että oletetaanko yhteishallintolain tukevan tämänkaltaista toimintaa. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan lakia pyritään uudistamaan aidosti asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia turvaavaan suuntaan, toteaa Viita.

Kuvassa HOAS.n Jätkäsaaren kohteen kerhohuone, Jätkäbaari. Viihtyisät yhteistilat kasvattavat asukkaiden motivaatiota toimia yhdessä.

ASUNTOMME 2/2022

Olethan jo merkinnyt Vikingin Gabriellalla 26.–28.8. pidettävät Vuokralaispäivät kalenteriisi? Päivillä nousee tuttuun tapaan esiin vuokra-asumisen ajankohtaisia asioita huippuasiantuntijoiden esittelemänä. Ohjelma soveltuu vuokralaisille, talo- ja asukastoimikuntien aktiiveille, asumisoikeusasukkaille sekä asukashallinnossa työskenteleville, vuokranantajille – eli kaikille, joita vuokra-asuminen kiinnostaa. Tule mukaan oppimaan uutta sekä verkostoitumaan hyvässä seurassa ja piipahda samalla Tukholmassa!

PERJANTAI 26.8.

OHJELMA

LAUANTAI 27.8.

M/S Gabriella, laivan yökerho

Laiva lähtee Helsingistä klo 17.15 13.30–15.30 Lippujen jako Viking Linen terminaali, Katajanokka (Mastokatu 1, Helsinki) 14.30–15.00 Tervetuloa kahvit ja pientä suolaista 15.00–15.15 Päivien avaus Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen 15.15–15.45 Asuntopoliittinen katsaus Ympäristö- ja ilmastoministeri/ Ympäristöministeriön edustaja 15.50-16.50 Mitä tietoja vuokranantaja saa kerätä ja millä perusteella tietojasi saa luovuttaa eteenpäin? Partner Legal Helena Kinnunen, Vestra Advisors Oy 17.00–18.15 Yhteishallintolakiluonnos tuli – miltä tulevaisuus näyttää? Toiminnanjohtaja Anne Viita, Vuokralaiset ry Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, KOVA ry 18.15 Yhteenveto päivästä 18.30 Päivä päättyy 20.00 Buffet-ruokailu

Tukholma & M/S Gabriella, laivan yökerho 07.00 10.00 13.00 13.30–14.20 14.30–15.15 15.20–16.10

16.10–17.00 20.00

Laiva lähtee Tukholmasta klo 16.30 Meriaamiainen Laiva saapuu Tukholmaan Tukholmassa vapaata aikaa Omatoiminen lounas Kahvit VIP-shopping Laivan myymälä ryhmämme omassa käytössä VAV-konserni ja VAV Asunnot Oy:n asukastoiminta esittäytyy Kuinka asuntojen viihtyvyysremontit hoidetaan sujuvasti vuokralaisten asuessa asunnoissa? Kiinteistöjohtaja Kim Lindholm, HOAS Kokoustekniikka osana asukastoimintaa À la carte -ruokailu

SUNNUNTAI 28.8. 08.00 10.10

M/S Gabriella

Meriaamiainen Laiva saapuu Helsinkiin

HINNASTO

Hinnat sisältävät 2 x aamiainen, 2 x kahvit, 2 x illallinen ruokajuomineen, ohjelman sekä koulutusmateriaalit. A-hyttiluokka, jäsenhinnat Vuokralaiset ry:n jäsenille. A-luokassa Normaali Jäsenhinta Kahden hengen hytissä, €/hlö 430,00 410,00 Yhden hengen hytissä, €/hlö 535,00 510,00 Nopean varaajan etu 20.5. mennessä -10 %

ILMOITTAUTUMISET

https://forms.office.com/r/hAhiKPnsA9

LISÄTIEDOT

toimisto@vuokralaiset.fi tai (09) 4770 360 OIkeudet ohjelman muutoksiin pidätetään

VUOKRALAISPÄIVÄT TUKHOLMAAN 26.8.-28.8.2022

Uudet lakineuvojat esitteillä Juulia, Suvi ja Nelli vastaavat puheluusi Vuokralaiset ry:n neuvontapuhelimessa. Heidän kauttaan saat tietoa moninaisista vuokra-asumiseen liittyvistä lakiasioista.

”O

JUULIA VUORI

len toisen vuosikurssi oikeustieteen opiskelija. Minulla on oma vuokra-asunto opiskelupaikkakunnallani Rovaniemellä ja yhteinen vuokra-asunto puolisoni kanssa Espoossa. Hakeuduin Vuokralaiset ry:hyn töihin, koska vuokraasiat ovat kiinnostavia ja käytännönläheisiä. On mukavaa päästä hyödyntämään omaa osaamista muiden auttamisessa, ja samalla haastaa itseään oppimaan uutta joka päivä. Neuvontapuheluissa yleisimpinä asioina käsitellään vakuuden palauttamiseen ja vuokralaisen oikeuteen saada vuokranalennusta liittyvät asiat. Myös lykättyyn irtisanomisajankohtaan koskevien ehtojen soveltamisesta kysytään. Tästä työstä on ollut hyötyä myös itselle asumisessa. On totta kai hyödyllistä tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa vuokralaisena. Olen oppinut myös sen, ettei koskaan tule solmia sopimusta, jonka kaikkia ehtoja ei ymmärrä tai hyväksy.”

”O

SUVI PEKKALA

len toisen vuoden oikkari ja asun Turussa Hannunniitulla vuokra-asunnossa. Alkujani olen kotoisin Levin matkailukylästä Lapista. Hakeuduin Vuokralaiset ry:lle töihin, sillä minuun vetosivat yhdistyksen edustama arvomaailma. Lisäksi paloin halusta päästä käsittelemään konkreettisia oikeudellisen alan kysymyksiä, ja lakineuvontaharjoitte-

lijan työ tarjosikin oivan tilaisuuden siihen. Työ on vastuullista ja hyvin opettavaista niin asumisen kuin asiakaspalvelun alalla. Eniten neuvontapuheluissa nousevat esille vakuuteen ja tavanomaiseen kulumiseen liittyvät kysymykset. Usein myös tiedustellaan, onko tietty sopimusehto tapauksessa pätevä, tai millä edellytyksillä vuokrasopimus on mahdollista purkaa. Koen, että työstäni on ollut hyvin paljon hyötyä omaa arkielämääni ajatellen! Olen saanut paljon perspektiiviä omaan asumiseeni ja sen suunnitteluun. Töissä käsittelemämme kysymykset ja teemat koskettavat ihmisiä elämäntilanteesta ja iästä riippumatta, joten uskon Vuokralaiset ry:ssä saamistani opeista olevan korvaamatonta apua myös tulevaisuudessa.”

”O

NELLI LEHTINEN

piskelen oikeustiedettä kolmatta vuotta. Asun tällä hetkellä vuokra-asunnossa Rovaniemellä. Hakeuduin töihin Vuokralaiset ry:hyn sen vuoksi, että asumiseen liittyvät kysymyksen kiinnostavat minua ja lisäksi minusta on hienoa, että työssä pääsee auttamaan ihmisiä heidän jokapäiväistä elämäänsä koskevissa ongelmissa. Neuvontapuheluissa on korostunut erityisesti asunnon kunnossapitoa koskevat kysymykset. Esimerkiksi asukkaan oikeuksista asunnon korjaustoimenpiteen aikana on kysytty paljon. Työstäni on ollut hyötyä omaan asumiseeni siten, että tunnen hyvin oikeuteni vuokralaisena ja tiedostan myös velvollisuuteni huoneiston huolellisesta hoitamisesta. Olen myös oppinut arvostamaan hyviä välejä ja neuvotteluyhteyttä vuokranantajani kanssa.”

Juulia Vuori, Suvi Pekkala ja Nelli Lehtinen hakeutuivat Vuokralaisten lakineuvojiksi työn tärkeyden ja asian kiinnostavuuden vuoksi.

ASUNTOMME 2/2022

LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Voiko kuumasta asunnosta vaatia vuokranalennusta?

Vuokra-asunnossani on kesäisin erittäin kuuma. Voinko vaatia vuokranalennusta tai muita toimenpiteitä vuokranantajalta?

Asuinhuoneiston lämpötilan tulee pysyä lämmityskauden ulkopuolella eli kesäaikaan 18–32 celsiusasteen välillä. Mikäli huoneiston lämpötila säännöllisesti ylittää 32 astetta, on vuokralainen oikeutettu vuokranalennukseen. Lain mukaan oikeus vuokranalennukseen alkaa, kun vuokranantaja on saanut tiedon asunnon puutteellisuudesta. Vuokralaisen tulee osoittaa väittämänsä puutteellisuus toteen saadakseen vuokraa alennetuksi, esimerkiksi kuvalla lämpömittarilukemasta. Lämpötilat kannattaa dokumentoida johdonmukaisesti, jotta niiden todentaminen pitkällä aikavälillä on helpompaa. Yksittäiset ja hetkelliset lämpötilannousut eivät vielä oikeuta vuokranalennukseen. Vuokranantaja on velvollinen korjaamaan puutteellisuuden ja saattamaan sisälämpötilan sallittujen rajojen sisälle. Suositeltavaa on esimerkiksi neuvotella vuokranantajan kanssa viilennyslaitteen hankkimisesta asuntoon.

Kuka maksaa tuholaisten myrkytykset?

Muutin hiljattain uuteen vuokra-asuntoon, ja asunnostani löytyi turkiskuoriaisia. Vuokranantaja kuitenkin väittää minun tuoneen tuholaiset mukanani. Pitääkö minun maksaa myrkytykset? Entä onko minulla oikeus vuokrasopimuksen purkamiseen?

Vuokranantaja on lähtökohtaisesti vastuussa huoneistossa ilmenneiden puutteellisuuksien korjaamisesta. Tämä koskee myös tuholaisten torjuntatoimenpiteitä, kuten myrkytyksiä. Vuokralaisen vastuu myrkytysten kustannuksista tulee kyseeseen ainoastaan silloin, jos voidaan todistaa, että tuholaisongelma johtuu vuokralaisen toiminnasta tai laiminlyönnistä. Turkiskuoriaiset tai muut tuholaiset eivät yleensä oikeuta vuokrasopimuksen purkamiseen, vaan vuokranantajalle täytyy antaa mahdollisuus tuholaisten hävittämiseen. Vuokranantajan kanssa voi toki neuvotella sopimuksen päättämisestä yhteisymmärryksessä. Vuokralaisella on kuitenkin oikeus vuokranalennukseen siitä lähtien, kun hän on ilmoittanut vuokranantajalle tuholaisista ja niiden aiheuttamasta asumishaitasta, ellei tuholaisongelma johdu vuokralaisen toiminnasta. Vuokranantajalle myös syntyy ilmoituksen perusteella velvollisuus ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin tuholaisongelman korjaamiseksi.

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA evät 2022 on toiveikasta aikaa. Koronapandemia osoittaa hiipumisen merkkejä ja sen tuomista rajoituksista on luovuttu. Tapaamiset tuttujen kanssa ovat jälleen mahdollisia. Toivottavasti kesä tuo jälleen naapurit pihoille, tapaamiset ystävien kanssa säännöllisiksi ja yhdistystoiminnan kokoontumiset ja kesätapahtumat osaksi tavallista arkea. Vuokralaiset ry:ssä olemme kevään aikana neuvontatyön ohessa valmistelleet kokoustekniikkaan liittyvää koulutusmateriaalia. Asukastoiminnassa kokousten pito on usein vapaamuotoista ja hyvä niin. On kuitenkin mainiota, jos sovitut asiat kirjataan muistiin siten, että jälkikäteenkin tiedetään mitä on sovittu tehtäväksi ja miten tehtävät on jaettu. Edellinen lause onkin jo kokoustekniikka: on oltu koolla (kokouskutsu), on ollut tarve tai asia, jota halutaan viedä eteenpäin (asialista) on käyty keskustelua ja tultu lopputulokseen (tästä muotoutuu pöytäkirja). Näihin ihan arkisiin asioihin tuomme mallinnusta kokoustekniikan koulutuksellamme. Näemme myös tarvetta koulutukseen yhteishallintolain uudistuksen myötä. Asiat, joihin vuokralaiset haluavat vuokranantajan tekevän toimenpiteitä, pitää kirjata muistiin siten, että tavoite käy ilmi. Hyvällä viestinnällä viedään asioita sovussa eteenpäin. Esittelemme koulutusta ja käsittelemme aihetta tulevilla Vuokralaispäivillä elokuussa, tutustu ohjelmaan sivulla 13 ja ilmoittaudu mukaan kotisivuiltamme www.vuokralaiset.fi ja yläpalkista löydät kohdan Vuokralaispäivät 2022.

Kesäkaudella neuvonnassamme maanantaisin oleva iltaneuvonta 16.00–18.00 välillä on lomalla kesä–heinäkuun. Palaamme iltaisin tapahtuvaan neuvontaa jälleen elokuun alusta lähtien. Nautitaan kaikki kesästä ja tavataan Vuokralaispäivillä! ANNE VIITA Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry

Nautitaan kaikki kesästä ja tavataan Vuokralaispäivillä!

KUVA: LEENA WARÉN

ASUNTOMME 2/2022

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset ASUNTOMME-LEHTI Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Sähköposti: Päätoimittaja: Toimitus: Teksti ja kuvat: Taitto: Kannen kuva: Painopaikka: Numero 3/2022:

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus toimisto@vuokralaiset.fi Suna Kymäläinen Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita Creamedia / Olli Ilmanen Päivi Ruuskanen Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Materiaali viimeistään vko 35, julkaisuvko 39

HALLITUS SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija MIISA TERVALA, NAL, edunvalvonnan ja viestinnän asiantuntija EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro TERO STRAND, JHL Varajäsenet: TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi) LAURA HASSI, Kuntaliitto ANTTI KOSKELA, STTK

Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU

01.08. 29.08. 05.09. 26.09. 03.10. 31.10.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.