Asuntomme 4/2023

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 4/2023

• ARA-asuminen saa kyytiä tällä hallituskaudella • Kaupungit arvostelevat asotuotannon tuen lopetusta • Taloudelliset haasteet rasittavat opiskelijoita

Asukkaat tarvitsevat tukea jaksaakseen

S I S ÄLTÖ

AJ AN KOH TAIS TA

2 3 4 6 7 7 8 10 11 12 12 13 14 15 15

Ajankohtaista ...........................................

Pääkirjoitus................................................

ARA-asuminen saa kyytiä tällä hallituskaudella.......................

Leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä........................

Kohtuuhintainen asuminen tukee palvelualoja.............................

Asukkaana on pelottavaa lukea ministerin ajatuksia................

Asotuotannon lakkauttaminen vie Helsingiltä asuntopoliittisen työvälineen........................................

Tampereen kaupungin asunto- ja kehityspäällikkö ei ymmärräperusteluja asotuotannon lakkauttamiselle........

Kohtuuhintainen asuminen kuntien vetovoimatekijänä.............

Taloudelliset haasteet rasittavat jo väsyneitä opiskelijoita................

Kohtuuhintainen opiskelijaasuminen luo hyvinvointia..........

Opiskelija-asuntorakentaminen hyödyttää yhteiskuntaa...............

Häiriöasukkaan häätö pitäisi olla helpompaa...............

Lakineuvojamme vastaa...............

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa...............................

HALLITUS ON AJAMASSA TULORAJOJA ARA-ASUNNOILLE Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Enimmäistulorajat otettaisiin asukasvalinnassa käyttöön 1.1.2025 alkaen.

– Tämä toimenpide on täysin turha ja selkeästi nykyisen hallituksen ideologinen linjapäätös. Ympäristöministeriö on tutkinut, että ARA-asunnot kohdistuvat jo nyt erittäin hyvin niitä tarvitseville. Siitä kertoo myös käyttöön otettavaksi kaavaillut tulorajat, jotka ovat korkeat. Sen sijaan tällä toimenpiteellä heikennetään ARA-vuokra-asumisen imagoa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita ja muistuttaa, että tulorajoja kokeiltiin jo Sipilän hallituksen aikaan.

– Niistä luovuttiin, koska niillä ei ollut käytännön merkitystä, mutta toimenpide sen sijaan lisäsi byrokratiaa.

Asukkaat valittaisiin jatkossakin asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella. Enimmäistulorajoja sovellettaisiin niin sanottuihin tavallisiin vuokra-asuntoihin, joihin on myönnetty aravalainaa tai valtion pitkäaikainen korkotuki.

Asunnot, jotka on tarkoitettu opiskelijoille, ikääntyneille ja vammaisille, jäisivät tulorajasääntelyn ulkopuolelle, vaikka niissä muuten on käytössä sama asukasvalintasäännöstö.

Esityksessä yhden hengen ruokakunnan tulot voivat olla korkeintaan 3 540 euroa, kahden aikuisen ruokakunnassa 6 020 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotettaisiin ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla. Myös etävanhemmalle esitetään mahdollisuutta lapsikorotukseen.

Jatkossakin rajoitusten alaisiin asuntoihin voitaisiin ottaa asukkaaksi poikkeussäännöksillä kiireellisessä tarpeessa, kuten tulipalon tai kosteusvaurion takia, asuntoa etsivä.

Samoin poikkeus voidaan tehdä, jos asunnon saanti edistää paikkakunnan kannalta kriittisen työvoiman liikkuvuutta tai, jos asunto muutoin jäisi tyhjilleen.

VALTION ASUNTORAHASTON KASSAN HEIKENTÄMINEN LISÄÄ ERIARVOISUUTTA Vuokralaiset ry ei hyväksy hallituksen suunnitelmia siirtää Valtion asuntorahaston määrärahoja talousarvioon. Toimenpide vähentää kohtuuhintaisten asuntojen tuotantomahdollisuutta ja vie yhteiskuntaa eriarvoiseen suuntaan.

Valton asuntorahasto on tukenut sosiaalista asuntorahoitusta vuodesta 1990 lähtien. Aravalainat siirrettiin tuolloin budjettitalouden ulkopuoliseen rahastoon, jotta rahoitusjärjestelmä pystyy vastaamaan rakennushankkeen edellyttämään useampivuotista aikajännettä.

– Tämä tarve ei ole mihinkään kadonnut. Päinvastoin nykyisessä rakentamisen suhdannetilanteessa pitäisi rakentamisen rahoitus pyrkiä turvaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallituksen aie siirtää rahastosta talousarvioon seuraavan kolmen vuoden aikana noin 800 miljoonaa euroa heikentää merkittävästi Valtion asuntorahaston maksuvalmiutta tulevaisuudessa, toteaa Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

Valtion asuntorahaston johtokunnan tiedotteen mukaan

PÄÄKIR J OIT US valtion on varauduttava noin kymmenen vuoden päästä on huolehtimaan rahaston taloudellisista sitoumuksista yksinomaan valtion budjettivaroin.

– Tämä tarkoittaa ARA-tuotannon siirtymistä vuosittain tehtävien poliittisten päätösten armoille ja päivänselvää on, että rakennuttamishankkeet vaikeutuvat, toimijoita siirtyy pois kohtuuhintaisen asuntotuotannon parista ja ARA-tuotannon määrä vähenee merkittävästi, muistuttaa Kymäläinen.

Toimenpide vie yhteiskuntaa yhä jakautuneempaan suuntaan.

– Olemme syvästi järkyttyneitä tavasta, jolla nykyinen hallitus ajaa ARA-tuotantoa alas. Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarjolla riittävästi, asukkaat joutuvat käyttämään entistä enemmän rahaa asumiseen varsinkin, kun hallitus aikoo leikata myös asumistukia. Pienituloisten taloudellinen ahdinko lisääntyy, kuten myös tunne, että kansalaiset jaetaan entistä enemmän kahteen leiriin.

Hallitus toteuttaa tälläkin toimenpiteellä yhteiskuntaa eriarvoistavaa politiikkaa, toteaa Kymäläinen.

TYÖRYHMÄ VALMISTELEE HUONEENVUOKRALAIN UUDISTAMISTA Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus muutoksista huoneenvuokralain päivittämiseksi vastaamaan nykypäivän tarpeita. Työryhmän on laadittava ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on mukana työryhmässä.

Oikeusministeriö asettaa samalla seurantaryhmän seuraamaan ja arvioimaan työryhmän työtä. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida työryhmän työtä säännöllisesti siten, että työryhmällä on työssään mahdollisuus harkintansa mukaan ottaa huomioon seurantaryhmässä esitetyt näkemykset.

TYÖRYHMÄN KOKOONPANO: PUHEENJOHTAJA Lainsäädäntöneuvos JUSSI PÄIVÄRINNE, oikeusministeriö JÄSENET Lainsäädäntöneuvos KALLE MÄENPÄÄ, oikeusministeriö Hallitussihteeri SAMI TERÄVÄINEN, työ- ja elinkeinoministeriö Lainsäädäntöneuvos MATLEENA HAAPALA, ympäristöministeriö Ryhmäpäällikkö MIKA HAKAMÄKI, kilpailu- ja kuluttajavirasto/kuluttaja-asiamies Johtaja AIJA TASA, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry Lakimies HELI YLI-KAUPPILA, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto Lakimies VILMA PIHLAJA, KOVA ry Asumisasioiden juristi KRISTEL PYNNÖNEN ANDERSSON, Kuluttajaliitto Lakiasiainjohtaja TARIK AHSANULLAH, Suomen Vuokranantajat ry Toiminnanjohtaja ANNE VIITA, Vuokralaiset VKL ry

K

Vuokra- ja asoasukkaita ei saa kyykyttää

un lukee ministeri Mykkäsen artikkelia tästä lehdestä, tulee väistämättä mieleen, että hallituksen ideologisena tavoitteena on osoittaa, että ARA-asuminen on ei-toivottu asumismuoto ja että asukkaita halutaan jollain lailla kyykyttää. Sitä kuvastaa paljaimmillaan asumiseen liittyvien tukien leikkaaminen samaan aikaan kun isotuloisten verotusta kevennetään.

On päivänselvä asia, että valtio ei voi kasvattaa menojaan yli tulojen, mutta on selkeästi väärin, että tulokurin pahimmiksi kärsijiksi joutuvat pienituloisimmat ihmiset. Suomessa on yli 2,3 miljoonaa ihmistä, joiden verotettava tulo jää alle 20 000 euroa eli joukko on suuri.

Myös asoasuntojen uudistuotannon lakkauttaminen on suorastaan kummallista. Halutun asumismuodon valtion tukien lakkauttaminen kertoo hallituksen vähäisestä ymmärryksestä olemassa olevasta markkinatilanteesta ja ihmisten arjesta. Voit lukea sivulta 8 lähtien kuinka vaikeaan tilanteeseen asotuotannon lakkauttaminen laittaa myös Helsingin ja Tampereen kaupungit sen lisäksi että tulevilta asukkailta evätään erinomainen asumisen vaihtoehto vuokra- ja omistusasumisen välissä. Vaihtoehdottomuus on aina huono asia asuntomarkkinoilla. Miksi ei voida antaa hyväksi havaitun vaihtoehdon jatkaa ja sen rinnalle luoda tarvittaessa uusia malleja.

Käsittelemme tässä lehdessä myös opiskelijoiden ahdinkoa hallituksen kaavailemien leikkauslistojen edessä. Opiskelija Eveliina Weidenbacher tuo sivulla 12 olevassa artikkelissa hyvin esiin, mikä vaikutus hallituksen arvovalinnoilla on elämänsä alkutaipaleella kamppaileville nuorille.

Tässä lehdessä on myös monen vaikuttajatahon kommentteja hallituksen toimintaan. Haluamme Vuokralaisissa nostaa esiin monilta eri näkökulmilta, mitä hallituksen kaavailemat muutokset vaikuttavat niin asukkaan kuin myös elinkeinoelämän kannalta.

Me vuokralaisissa teemme kaikkemme puolustaaksemme vuokra- ja asoasukkaiden etuja. Olemme nostaneet esiin tiedotteissa näitä asioita ja puhumme myös niistä erilaisissa tapaamisissa. Kohtuuhintaisen asumisen asia on niin tärkeä, että sitä ei voi jättää markkinaehtoisen ajattelun armoille.

Vaikka elämme tiukkoja aikoja taloudellisesti ja maailmalta kantautuvat ikävät uutiset tänne meillekin, joulun aika onneksi tuo meille hieman rauhoittumisaikaa tullessaan. Toivotankin oikein hyvää joulua sinulle ja perheellesi!

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

ASUNTOMME 4/2023

3

ARA-asuminen saa kyyt Hallituksella on luja usko siihen, että tuottamalla markkinaehtoista asuntotuotantoa riittävästi asumisen hinta kohtuullistuu. Tiellä on kuitenkin monta mutkaa. Asumisen asioista vastaava ministeri Kai Mykkänen määrittelee ARA-tuotannon kuuluvaksi kaikkein heikoimmin toimeentulevalle väestölle.

E

nsimmäinen mutka matkassa on se peruslähtökohta, että vapaarahoitteista tuotantoa ei synny koskaan niin paljon, että pelkästään sen turvin hinnat laskisivat.

Se on markkinalogiikan vastaista. Grynderit tuottavat asuntoja vain niin paljon, että niistä saadaan kunnon tuotto. Niin on käynyt nykyisessäkin matalasuhdanteessa. Ihmisillä ei ole halukkuutta maksaa asunnoista entiseen tapaa, joten grynderit eivät tee asuntoja.

Vapaarahoitteinen rakentaminen on siis romahtanut. Valtion tukema asuntotuotantokin kamppailee hintapaineiden kanssa. Rakennusteollisuus ennustaa, että ensi vuonna asuntoja valmistuu ennätyksellisen vähän eli asuntopula kolkuttelee vahvasti ovelle ja sehän tietää entisestään kallistuvaa asumista.

- ARA-tuotannon rooli tulee aina olemaan markkinoita täydentävä. Meillä täytyy ensisijaisesti olla toimiva vuokramarkkina, jota valtion tukema asuntotuotanto täydentää. ARA-asuntoja ei tule koskaan riittämään kaikille, jotka haluavat kohtuuhintaista vuokra-asumista, toteaa Mykkänen, mutta korostaa, että ARA-tuotannolla on myös yleiseen vuokratasoon vaikuttava rooli.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että valtion tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan myös ikään kuin tarkastusvälineeksi siihen, ettei vuokrataso karkaa liian korkeaksi.

Vuokratason korkeus onkin sitten suhteellinen käsite. Hyväpalkkaiselle korkeakoulutetulle rima on paljon korkeammalla kuin matalapalkka-alan lähihoitajalle, siivoojalle tai koulunkäyntiohjaajalle.

Rakennuskustannuksia pitäisi saada alemmas Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vastikään hallituksen leikkausesitysten vaikutusarvioinnit, ja selvityksen mukaan leikkaukset vähentävät kolmen alimman tuloluokan käteen jäävää tuloa merkittävästi. Millä tavalla hallitus aikoo pitää asumisen hinnan siedettävänä matalapalkka-alojen työntekijöille, jos kohtuuhintaista asuntotuotantoa ei synny ja asumistukea leikataan?

– Tärkein asia, mitä ympäristöministeriössä voidaan tehdä, on vaikuttaa rakennuskustannusten hintaan muun muassa keventämällä rakentamisen normeja, helpottamalla kaavoitusta ja luomalla edellytyksiä myös markkinaehtoisen vuokratuotannon kasvulle, toteaa Mykkänen ja vakuuttaa, ettei ARA-tuotantoa olla ajamassa alas.

– Tavoitteena päinvastoin on, että syntyisi jopa puolet enemmän valtion tukemaa tuotantoa viime vuoteen verrattuna. Meillä on käytettävissä 1,5 miljardia euroa korkotukivaltuutta uusien ARA-asuntojen tuotantoon.

Asuntotuotannon lisääntymisestä Mykkänen heittää palloa myös kaupunkien suuntaan.

4 ASUNTOMME 4/2023

– Keskeistä olisi, että MAL-sopimus saadaan tänä talvena nopeasti aikaan, ja että kaupungit sitoutuisivat nopeisiin tonttien luovutuksiin osana tiettyjä kunnallistekniikan hankkeita. Jos näin tapahtuu, voisimme saada jo ensi vuoden aikana kuokkaa maahan uusien asuntojen osalta.

Taikasauvaa ei ministeriöstä löydy Mykkänen myöntää itsekin, ettei ole olemassa mitään taikasauvaa rakentamisen suhdannetilanteen kohentamiseksi. Normien purku on ollut erittäin hankalaa aiemminkin. Samoin kaavoituksen keventäminen ei ole mikään läpihuutojuttu eli mutkia hallituksen tavoitteen tieltä todellakin löytyy, kun rakentamisen rahoittaminenkin on nyt kallista.

Korkotason kehittymisestä lähitulevaisuudessa voidaan vain arvailla. Euroopan keskuspankin linja on ollut jo pitkään korkoja nostava, koska inflaation haluttaisiin taittuvan. Pankit ovat todella varovaisia myöntämään uusia lainoja rakentamiseen.

Jos ministerin esittämät keinot eivät tepsi, edessä on asuntopula, joka jälleen nostaa asumisen hintaa sen lisäksi, että rakennus-

tiä tällä hallituskaudella alan työttömyys uhkaa lisääntyä. Rakennusala työllistää 200 000 henkeä ja välillisesti yli puoli miljoonaa henkeä. Se vastaa noin 20% työllisten määrästä.

ARA-asunnot entistä rajatummalle väestölle Hallitus haluaa myös ohjata ARA-tuotantoa selkeästi nykyistä rajatummalle väestölle, vaikka tarve olisi päinvastoin laajentaa ARA-asukkaaksi pääsevien joukkoa.

ARA-asuntojen kysyntä on kasvanut samaan aikaan kun vapaarahoitteisista asunnoista on tullut yhä kalliimpia.

Helsingin kaupungin tekemän tutkimuksen mukaan pääkaupungista muuttaneiden kohdalla 80 % ilmoitti syyksi asumisen hinnan. Lähtijöistä suurin osa on lapsiperheitä, mutta kolmekymppisiä lähtee pois enemmän kuin ennen koronaa. Tästäkin huolimatta hallitus rajaa ARA-asumista entisestään.

– ARA-tuotantoa ohjataan entistä selkeämmin niille, joilla siihen on suurin tarve eli heille, joilla pitkäaikaisasunnottomuuden riski on suurin. Valmistelemme myös tulorajojen käyttöönottoa, mutta on vasta harkinnassa, tuleeko vuokrantarkastus olemassa oleville vuokralaisille ja mis-

sä muodossa vaiko vain uusasukasvalintaan. Työn vastaanottamista ei kuitenkaan haluta tehdä kannattamattomaksi. Minun peruslähtökohtani kaikille uudistuksille on, että mennään maltillisin askelin, kustannustehokkaammin ja tarkemmin, mutta ei kuitenkaan asioita liian vaikeiksi tehden, kiteyttää Mykkänen.

Asukkaiden kannalta hallituksen kaavailut ovat kuitenkin kipeää kuultavaa. Entistä harvemmalla on mahdollisuus kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin, joiden etuna on myös asumisen turvallisuus. Vapaarahoitteisessa asunnossa muutto voi olla koska tahansa edessä esimerkiksi asunnon myynnin takia.

Työryhmä etsimään taikasauvaa Politiikan vanha kikka kolmonen on perustaa työryhmä, kun jokin asia hiertää liikaa. Ministeri Mykkänen on asettanut neljän selvityshenkilön työryhmän, jonka tehtävänä on puolessa vuodessa etsiä tehokkaita välineitä muun muassa siihen, miten vaikutetaan asumisen kohtuuhintaisuuteen, miettiä ARA-tuotannon pidemmän aikavälin roolia ja etsiä sopiva suhde asumistuen ja asuntojen tuotantotuen välillä.

– Olen antanut työryhmälle mandaatin miettiä asiaa siltä näkökulmalta, että jos ARA perustettaisiin nyt, minkälaisia välineitä tarvittaisiin tämän päivän ongelmiin. Pitkä ja lyhyt korkotukimalli, takauslainat ja asumisoikeusjärjestelmä ovat syntyneet kukin omalla historiallisella ketjullaan, ja niissä on omat etunsa ja ongelmansa. Nyt täytyy selvittää, mitkä ovat 2020-luvun tarpeet järjestelmälle, esittää Mykkänen.

Ministerin logiikka kulkee niin, että kun saadaan asuntomarkkinat mahdollisimman joustavaksi ja tarjolle riittävästi erilaisia asuntoja, silloin hintakin pysyy kohtuullisena. On pakko kysyä, uskooko ministeri itse näin tapahtuvan?

– On tietysti suhteellista, onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi. Jos vertaa Tukholmaan, niin siellä tilanne on asumisen hinnan osalta vielä huonompi. Uskon, että voimme päästä tilanteeseen, jossa vuokra-asuminen muuttuu yleisemmäksi, joustavammaksi ja edullisemmaksi kuin nyt. Mutta kun ihmiset pakkautuvat Helsinkiin ja muutamille muille paikkakunnille, se tekee väistämättä asumisesta kallista. En usko, että asumisen kalliista hinnasta sinällään päästään, mutta on tärkeää panostaa, että meillä olisi jollain lailla kohtuuhintaisuutta, toteaa Mykkänen.

Kaikkia keinoja ei vaan haluta käyttää Kaupungistuminen tosiaan pitää asumisen hintaa kasvukeskuksissa korkealla. Esimerkiksi Helsinkiin arvioidaan muuttavan noin satatuhatta uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Siksi on erikoista, että hallitusohjelmassa korostetaan tuotantotuen osalta ns. lyhyen korkotuen tuotantoa, jossa vuokrat ovat lähtökohtaisesti kalliimpia ja kymmenen vuoden jälkeen vapaasti määriteltävissä eli markkinahintaisia. Lyhyt korkotukituotanto on siis selkeästi sijoittajille suunnattu tuote.

ASUNTOMME 4/2023

5

Pitkä, 40 vuoden korkotukituotanto puolestaan tuottaa markkinoille vuosikymmeniksi kohtuuhintaisia asuntoja, koska vuokrat ovat pidempään rajoitusten alaisia.

– Tässä markkinatilanteessa haluamme stimuloida rakennuttajayrityksiä, jotka eivät tee pitkän korkotuen tuotantoa. Niiden toimijajoukko on laajempi. Lyhyt korkotukituotanto myös vapautuu valtion täytetakauksesta ja korkokatosta nopeammin eli on veronmaksajille edullisempi vaihtoehto, perustelee Mykkänen.

Ministerin viittaus veronmaksajiin tarkoittaa, että valtion tukemassa tuotannossa lainoilla on korkokatto, jonka yli menevästä korko-osuudesta vastaa valtio. Laskua on kertynyt korkotason kohotessa, mutta melkein kymmeneen vuoteen ARA-tuotanto ei aiheuttanut nollakorkotilanteen takia valtiolle korkokuluja.

Asumisoikeusasuminen harvempien herkuksi Toinen erikoiselta tuntuva hallitusohjelman kirjaus on uusien asumisoikeusasuntojen valtion tuen lakkauttaminen. Miksi lakkauttaa tuotanto, jonka asunnoilla on todella suuri kysyntä ja vähäinen asukasvaihtuvuus.

Asoasuminen tukisi myös hallituksen tavoitetta ohjata ihmisiä omistusasumisen pariin. Moni säästää asumisoikeusmaksun myötä pesämunaa omaan asuntoon.

Lakkautuspäätöstä lykättiin tänä syksynä vuodella.

– Asoasumiseen on muodostumassa valtiovarainministeriön mukaan paisuva riskikeskittymä, kun niitä ei pysty panttaamaan

ikuisen luovutuskiellon vuoksi. Perustuslakivaliokunta esti luovutuskiellon kumoamisen taannoin asolain uudistuksen yhteydessä. Kiinteistöjä ei pystytä esimerkiksi peruskorjaamaan asianmukaisesti, kun kiinteistöjä ei voida käyttää lainojen vakuutena. Varmasti osa yhtiöistä pystyy asian hoitamaan, mutta siinä on keskittymä riskissä, toteaa Mykkänen.

Asumisoikeusasuntoja omistavat isot yhtiöt, kuten suurimman asoasuntokannan omistava Asuntosäätiö, ei tunnista ministerin esittämää korjausrakentamisen rahoitusriskiä. Kiinteistöt ja asunnot on saatu korjattua asianmukaisesti valtion tukemin lainoin, jota tukea nykyinenkin hallitus aikoo jatkaa. Asunnot myös sijaitsevat pääosin niin hyvillä paikoilla, ettei tyhjäkäytön arvioida aiheuttavan taloudellisia ongelmia tulevaisuudessakaan.

Asojärjestelmä halutaan nyt jäädyttää nykyiseen noin 50 000 asunnon kantaan. Perustelut päätökselle ontuvat pahoin, kun tiedetään asoasuntojen suosio työssäkäyntialueilla erityisesti niiden ihmisten keskuudessa, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta omistusasunnon hankintaan. Järjestelmää myös muokattiin vastikään järjestysnumerokäytännön osalta työllistymisen edistämiseksi.

Myös suhdannetilanne puhuu asotuotannon puolesta. Tuotantokoneisto olisi toimintakunnossa rakennuttamaan asukkaille kohtuuhintaisiksi todettuja asuntoja, joita kipeästi tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Uusi välimalli kehitteillä

Asomallin perusidea kuitenkin ymmärretään hallituksessa ja siksi halutaan kehittää vuokra- ja omistusasumisen väliin uusi, vapaarahoitteisena toimiva malli. Sekin on työryhmän mietittäväksi annettu asia.

– Voi olla tarvetta muulle välimuotomallille tai mallille, joka johtaa vuokra-asumisesta omistusasumiseen.

Katsotaan nyt sitten, millä mallilla mennään eteenpäin, toteaa Mykkänen.

Isona mutkana hyvän tavoitteen tiellä on kuiielestäni nyt olisi leikkausten sijaan hyvä hetki lisätä tenkin muun muassa rakentamisen pitkä aikavaltion tukemaa ARA-asuntotuotantoa. Se tukisi heiktaulu. Talon rakentamisen päätöksestä valkenevää työllisyyttä ja helpottaisi pienipalkkaisten ihmismiiseen taloon kestää useampi vuosi, saati ten asumista erityisesti kaupungeissa. sitten kun pitää rakentaa toimijoiden ja Hallitusohjelmassa esitetyt ARA-tuotannon heikennykkuluttajien luottamusta uutta mallia kohset vaikeuttavat kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Yhdestaan. sä asumistukien satojen miljoonien leikkausten kanssa ne – Jos löytyy hyvä malli, se on tarkoitus lisäävät lapsiperheköyhyyttä ja perheiden syrjäytymistä. laittaa tällä vaalikaudella liikkeelle, arviHallitusohjelmassa puhutaan ARA-asuntotuotannosoi Mykkänen optimistisesti. ta suhdanteiden tasaajana ja ns. vastasyklisenä tuotanSegregaation torjuntakin tomuotona. Se on täysin ristiriidassa ARA-järjestelmään tarvitsisi asotuotantoa kaavailtujen leikkausten kanssa. ARA-asuntotuotannon lisääminen vaikuttaisi nopeasti rakennusalaan. Panostukset Asumisoikeusasuntojen tuotannon lopettulisivat huomattavilta osin takaisin verotuloina valtiolle. taminen vaikeuttaa myös alueellisen eriKiinteistöhuolto mukaan lukien koko rakennettu ymarvoistumisen eli segregaation hallintaa. päristö työllistää lähes 550 000 työllistä. Varsinaisen raEsimerkiksi Helsingin kaupunki oli juuri kentamisen tuotannon pudotus heijastuu muualle kiinpäättänyt korvata lakkautettu Hitas-tuotanteistösektoria lähellä oleviin toimialoihin kuten kauppaan, to asotuotannolla, jonka on todettu toimivan logistiikkaan ja palveluihin. erinomaisena välineenä segregaation ehkäisemisessä.

PÄIVI NIEMI-LAINE – En usko, että meillä tulisi olemaan pitkä väli väPuheenjohtaja (23.11.2023 saakka) limalliasuntojen tuotannossa ja että se tuntuisi segreJulkisten ja hyvinvointialojen liitto, JHL gaatiossa, johon vaikuttaa monet muutkin asiat. On

M

Leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä

6 ASUNTOMME 4/2023

Y

Kohtuuhintainen asuminen tukee palvelualoja

ksityisten palvelualojen työntekijöille on äärimmäisen tärkeää, että heille on kaupungeissa ja kasvukeskuksissa – siis siellä missä palvelualojen työpaikat usein sijaitsevat – mahdollisuus asua kohtuullisin kustannuksin. Tällä hetkellä ei näin ole. Liian kallis asuminen pahentaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, ja hallitusohjelman eri linjaukset eivät ainakaan paranna tilannetta.

Suhtaudun suurella skeptisyydellä ajatukseen, että normeja höllentämällä saataisiin asuntorakentaminen jotenkin merkittävään nousuun. Erilaisia norminpurkutalkoita on Suomessa harrastettu ennenkin, mutta asumisen hinta on edelleen liian korkea. Vaikka kaikki säännöt ja normit poistettaisiin, rakennuttajat rakentavat asuntoja jatkossakin vain sen verran, että odotettavissa on tuottoa.

Tarvitsemme jatkossakin valtion tukemaa asuntotuotantoa, sillä se on paras keino mahdollistaa myös pienituloisille ihmisille turvallinen ja pitkäkestoinen asuminen. Luottaessaan asuntotuotannossa liikaa markkinalogiikkaan hallitus pelaa rulettia monien työntekijöiden toimeentulolla ja hyvinvoinnilla. Jos markkinaehtoista asuntotuotantoa halutaan kirittää, hallitus on vapaa yrittämään. Samaan aikaan ei kuitenkaan pidä vetää mattoa tuetun asuntorakentamisen alta.

tärkeää, että jatkamme omistus- ja vuokra-asumisen sekoittamista kortteleissa, toteaa Mykkänen.

Lopuksi ministeri vielä visioi koko ARA-järjestelmän kehittämistä. Tavoitteena Mykkäsen mukaan on saada aikaan kustannustehokas järjestelmä, joka maksimoi kohtuuhintaisuutta.

– On pakko miettiä, millä tavalla veronmaksajien riski ja subventio rajataan tai saadaan mahdollisimman suuri hyöty rajattuna. Jos ei olisi riskiä, valtion täytetakausta ei tarvittaisi ja yksityisrahoitusmarkkina antai-

si samanhintaisen lainan kuin valtion takaama, toteaa Mykkänen.

Asukas voi vain toivoa, että ARA-järjestelmän uudistamisessa huomioidaan myös päätösten sosiaaliset ja inhimilliset vaikutukset. ARA-asunto on monelle ihmiselle elinikäinen koti, ja kodin merkitystä ihmisen mahdollisuuksiin ponnistaa eteenpäin täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä ei pidä aliarvioida. ARA-asumisen kautta voi päätyä jopa pääministeriksi, kuten edellisessä hallituksessa nähtiin.

M

ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN Puheenjohtaja Palvelualojen ammattiliitto PAM

Asukkaana on pelottavaa lukea ministerin ajatuksia

inisteri Mykkänen uskoo vapaarahoitteisen asuntotuotannon vakauttavan ja hillitsevän vuokrien nousua. Se on vastoin jo kaikkea tapahtunutta, asumisen hinta nousee eikä uutta rakenneta vanhaan malliin.

ARA-asuntojen vuokrataso on pääkaupunkialueella jo liikaa monelle, vapaarahoitteinen vuokra-asunto on useimmille täysi mahdottomuus. Hallituksen leikkaustoimet ajavat asukkaita ”segregaatiokeskuksiin” halvempien vuokrien sekä pienempien asuntojen perässä.

Hallitus haaveilee ARA-tuotannon kasvua jopa 50%:lla vuodelle 2024. Kun ARA-tuotanto on vuosikausia laskenut, sen pystyyn potkiminen vuodessa on erittäin vaikeaa, koska rakennuttamisen ”ajatuksesta asumiseen” viive on liian suuri.

Kysymys tulorajoista on taas pöydällä, vaikka ne on jo aiemmin todettu mahdottomaksi. ARA-asuntojen asukasvalinnan pitäisi suosia monipuolista asukaskantaa, mutta tulorajoilla sen muodostuminen estetään ja turvallinen asuminen on kullattua sanahelinää.

Mykkänen toteaa, että on tärkeää panostaa, että meillä olisi jollain lailla kohtuuhintaisuutta. Asukkaana totean, että Suomessa pitäisi olla enemmän ja enemmän kohtuuhintaisuutta. Pienellä palkalla kohtuuhintaisuuden maksaminen on jo vaikeaa/mahdotonta nyt, saati asumistukileikkurin astuttua voimaan.

ARI ESCHER Eschner asuu vuokralla Helsingissä Palvelualojen ammattiliitto PAM

ASUNTOMME 4/2023

7

Asotuotannon lakkauttaminen asuntopoliittisen työvälineen Helsingin kaupungin päätti jo korvata asunto-ohjelmassaan lakkautetun Hitas-tuotannon asumisoikeusasunnoilla, mutta sitten hallitus päätti lakkauttaa asotuotannon. Kaupungilta puuttuu nyt todella tärkeä asuntopolittiinen työkalu.

Kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen pelkää lyhyttempoisen asuntopolitiikan tuovan tullessaan isoja ongelmia.

H

elsingin asunto-ohjelman tavoitteena on, että viidesosa kaupunkiin tuotetuista asunnoista olisi ns. välimuodon asuntotuotantoa. Aiemmin tuon viidenneksen ovat täyttäneet Hitas- ja asumisoikeusasunnot. Molemmat mallit ovat nyt lakkautuslistalla.

– Välimallin tuotannolla pyritään varmistamaan, että Helsinkiin syntyy myös kohtuuhintaista asumista ja että pystytään välttämään segregaatiota tasapainoisen kaupunkirakenteen avulla, kertoo Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen.

Asunto-ohjelman mukaan tavoitteena on myös, että alueiden asunnoista noin kolmannes on ARA-vuokraasuntotuotantoa ja ettei koko vuokra-asuntotuotanto ylitä 50 prosenttia alueen asuntokannasta. Loput asunto-ohjelman määrällisistä tavoitteista pitäisi olla omistusasuntoja.

Asunto-ohjelmaa viedään käytäntöön tonttipolitiikan avulla. Helsingin kaupungin etuna on, että se omistaa noin 63 prosenttia kaupungin hallinnollisesta maapinta-alasta. Yksityisten maita kaavoitettaessa tehdään maankäyttösopimuksia, joihin kirjataan tarvittavat ehdot asuntojen tulevasta jakautumisesta.

Haasteet tulevat täydennysrakentamisessa – Tonttipolitiikan tavoitteena on toteuttaa asunto-ohjelman määrälliset tavoitteet, tänä vuonna 8000 asunnon tuotanto, mutta tavoitteena on myös pitää huolta segregaation ehkäisemisestä sekä edistää hiilineutraaliutta.

Yleisteemaksi voidaan puolestaan määritellä kaupungin tasapainoinen kehitys, selventää Haapanen ja arvioi tonttipolitiikkaa melko onnistuneeksi.

– Erityisesti kaupungin luovuttamilla tonteilla tasapainoisen tuotannon tavoite on toteutunut hyvin.

Kaavoituksen onnistuminen luonnollisesti vaikuttaa taustalla, samoin markkinatilanne, joka on kustannus-

8 ASUNTOMME 4/2023

kehityksen osalta haastanut viime vuosina erityisesti ARA-tuotantoa.

Haapanen kehuu kaupungin onnistuneen toteuttaa asuntojen hallintamuodoltaan tasapainoisia alueita erityisesti uusilla asuinalueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Kuninkaantammessa ja Pasilassa.

Suuremman haasteen tuottaa täydennysrakentaminen.

– Entistä enemmän asuntotuotantoa tehdään nimenomaan täydennysrakentamisen kautta. Siinä haastetta tuo muun muassa pistemäinen tekeminen ja hankekokojen pienuus. Myös asukasvuorovaikutukseen pitää satsata enemmän ja kaikin puolin neuvottelemisen määrä lisääntyy ja tarve muuttaa tonttisopimuksia, toteaa Haapanen.

Alueiden eriytyminen on uhka myös Helsingissä Täydennysrakentamisen keinoin pyritään vaikuttamaan vanhojen alueiden ilmeeseen ja imagoon. Vaikka Helsinki on vetovoimainen kaupunki ja sellaisena varmasti säilyykin, alueiden eriytyminen on uhka, johon pitää vaikuttaa mieluummin nopeasti. Sen on Ruotsin levottomuudet osoittaneet karulla tavallaan.

Helsingistä löytyy alueita, joilla vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon edellytykset ovat nykyisellään hyvin rajalliset, koska omistusasuntojen myyntihinnat ovat rakennuskustannuksiin nähden matalat ja hankkeiden kannattavuus on siksi epävarmaa. Toisaalta niille alueille ei useinkaan ole syytä myöskään lisätä vuokra-asuntokantaa, koska tutkitun tiedon mukaan liian suuri vuokra-asuntokanta aiheuttaa alueelle sosiaalisia haasteita, jotka jälleen heikentävät alueen mainetta.

Asotuotannon lakkauttaminen tuo Helsingille haasteita – Asumisoikeustuotannon lakkauttaminen poistaa yhden työkalun välimuodon työkalupakistamme. Kaupunki on juuri päättänyt lopettaa Hitaksen ja yhtenä korvaajana on pidetty asotuotantoa, joka on ollut todella tärkeä asuntopoliittinen väline. Lopettamispäätös luo meille haasteen, harmittelee Haapanen.

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

vie Helsingiltä

– Uuden asuntopoliittisen ohjelman laadinta on käynnissä, ja päätöksentekoon se tulee ensi vuoden alkupuolella. Siinä yhteydessä pitää ottaa kantaa asiaan, mutta se on selkeästi asuntopoliittinen asia, ei tonttipoliittinen asia, toteaa Haapanen.

Omistusasuntotuotanto ei Haapasen mukaan helposti taivu asotuotannon korvaajaksi.

– Helsingissä on alueita, joilla omistusasuntotuotanto ei rakentajia houkuttele markkinoiden näkökulmasta katsottuna. Kaupungin markkina on jakautunut vahvastikin, toisilla alueilla markkinahinta on todella korkea, kun taas toisilla alueilla todella matala, kertoo Haapanen.

Hallitus haluaa lisätä lyhyen korkotuen vuokra-asuntotuotantoa, koska sille voisi löytyä enemmän tekijöitä, mutta siitäkään ei ole avuksi Helsingin vaivaan.

– Helsingin linjaus, ettei vuokra-asuntoja saa olla yli puolta alueen asuntokannasta estää lyhyen korkotuen tuotannon lisäämisen niillä alueilla, joilla osuus on jo käytännössä täynnä, toteaa Haapanen.

Muutoksia ei pitäisi tehdä yllättäen

Korvaavaa tuotetta ei ole vielä edes mietitty Niin yllättäen asotuotannon lakkauttamispäätös tuli, ettei Helsingissä ole vielä edes ehditty miettiä korvaavaa tuotetta tilalle.

Edessä voi olla todella isoja haasteita Nopeat muutokset samaan aikaan, kuten nyt on tapahtumassa, ajavat Haapasen mukaan alaa isoihin vaikeuksiin, joilla on pitkät seurannaisvaikutukset.

– Ensimmäinen iso asia on, että asuntoja syntyy liian vähän tarpeeseen nähden. Ja sitten kun kysyntä elpyy, asuntojen hinnat nousevat entisestään. Erittäin huolestuttavaa on myös se, jos asuntorakentamisen osaajia siirtyy muihin töihin, alan kapasiteetti pienenee ja tuotannon palauttaminen entiselleen vaikeutuu merkittävästi. Nämä seikat voivat tuoda todella isoja haasteita alan tulevaisuudelle, arvioi Haapanen vakavana.

ASUNTOMME 4/2023

9

KUVA: ENVATO ELEMENTS

Haapanen toteaa, että asumisoikeusasunnoilla on ollut kysyntää hyvin erityyppisillä alueilla, ei pelkästään kaikkein vetovoimaisimmilla, vaan myös niillä, joilla pyritään monipuolistamaan asuntokantaa täydennysrakentamisen keinoin.

– Asuntopoliittisena välineenä asotuotanto on todella hyvä. Se toimii olennaisena osana ihmisten asuntopolulla, kun pyritään muuttamaan vuokra-asunnosta omistusasuntoon. Asoasuntojen kysyntä on ollut oman kokemukseni mukaan hyvällä tasolla, hankkeet rakentuvat nopeasti ja kaupunkikin on pystynyt niiden avulla saavuttamaan määrälliset asuntotavoitteensa, listaa Haapanen asotuotannon etuja ja toteaa, että asojärjestelmän etu korostuu nimenomaan Helsingissä ja muutamissa muissa isoissa kaupungeissa.

Entä millaisia toiveita tonttipäälliköllä olisi esitettävänä nykyiselle hallitukselle, jotta Helsinki pystyisi tyydyttämään myös tonttipolitiikallaan entistä paremmin kasvavan kaupunkiseudun tarpeita?

– Asuntopolitiikan pitkäjänteisyys on todella tärkeä asia. Ja jos muutoksia tehdään, ne pitäisi tehdä suunnitelmallisesti ja riittävällä siirtymäajalla, jotta toimijat ja ala ehtivät sopeutumaan tilanteeseen, korostaa Haapanen muistuttaen hankkeiden pitkästä läpimenoajasta.

– Helsingissä hankkeiden läpimenoaika kaavoituksen loppuvaiheesta valmiiseen rakennukseen on helposti yli viisi vuotta. Pelisääntöjen ei pitäisi tuona aikana muuttua vireillä olevien hankkeiden osalta.

Tampereen kaupungin asuntoja kehityspäällikkö ei ymmärrä perusteluja asotuotannon lakkauttamiselle Tampereen kaupungin tavoitteena on hallintamuodoiltaan monipuoliset korttelit ja alueet. Asumisoikeusasunnoilla on tärkeä roolinsa omistus- ja vuokra-asuntojen välissä. Juuri, kun vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon tilanne on huonoimmillaan ja myös sijoittajat ovat vetäytyneet vapaarahoitteisilta vuokra-asuntomarkkinoilta, valtio on lakkauttamassa asoasuntojen uudistuotannon rahoittamisen. Emme voi luovuttaa kaupungin tontteja pelkästään ARA-vuokra-asuntotuotannolle, ja senkin valtuuksia hallitus on pienentänyt. Alueellisen eriytymiskehityksen eteen tulisi kaikkien julkistahojen toimia, ja nyt yksi erittäin merkittävä työkalu poistetaan, toteaa Tampereen kaupungin asuntoja kehityspäällikkö Auli Heinävä. Missä piileskelee pitkäjänteinen ja ennakoitavissa oleva valtion asuntopolitiikka?

KUVA: ENVATO ELEMENTS

O

lemme toivoneet ja nostaneet esille kohtuuhintaisen omistusasuntotuotannon ja osuuskunta-asumisenkin synnyttämistä asoasuntojen rinnalle lisäämään kaupungin veto- ja pitovoimaa varsinkin Tampereen korkeakouluista valmistuvien, perheellistyvien nuorten aikuisten osalta. Millekään edellä kuvatulle ei hallitusohjelma kirjannut tavoitteita, mutta kirjasi asotuotannon lakkauttamisen.

Tampere tarvitsee kohtuuhintaista asuntotuotantoa väestönkasvun takia. Vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä kaupungin väkimäärä kasvoi yli 5 000 asukkaalla. Jos vapaarahoitteinen asuntotuotanto kyykkää useamman vuoden ja valtio vähentää kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä, voi Tampereella olla edessä jonkun ajan kuluttua asuntopulaa ja asuntojen hintojen nousua.

Tampereella on kysyntää monen kokoisille asoasunnoille eri puolilla kaupunkia. Uudiskohteiden asunnot ovat menneet kaupaksi hyvissä ajoin kohteen rakentamisen aikana, eikä asoasuntoja ole kaupungin tietojen pohjalta juurikaan vuokrattuna. Uutta asotuotantoa on kaupunkiin valmistunut maltillisesti niin, että asokanta on koko ajan uudistunut. Valmistuvien asoasuntojen määrä ei ole nostanut asoasuntokantaa suuremmaksi kuin mitä asoasuntojen kysyntä on. Asojärjestelmä kuitenkin edellyttää uudistuotantoa, jotta hallintamuodon houkuttelevuus säilyy.

10 ASUNTOMME 4/2023

Kannamme huolta myös alueiden eriytymiskehityksen ehkäisemisestä.

Kaupunki on luovuttanut asotuotannolle tontteja esimerkiksi alueilta, missä omistusasuntotuotannon markkinat ovat alueen alhaisen asuntomarkkinahinnan vuoksi ei-kiinnostavat eikä alueelle voida tuottaa enää lisää vuokra-asuntoja, varsinkaan ARA-vuokraasuntoja. Asoasuntokohde tuo monesti rakennettavaan kortteliin myös isompia asuntoja. Tavoitteemme on, että kortteleissa asuisi monen kokoisia kotitalouksia ja kortteleista muodostuisi asukkaiden elinkaarikortteleita.

Missä piileksii valtion pitkäjänteinen ja ennustettavissa oleva asuntopolitiikka?

Päätyykö seuraava hallitus pitämään voimassa asoasuntojen uudistuotannon lakkauttamisen? Veikkaisin, että seuraavassa hallitusohjelmassa ja sitä myöten valtion talousarvioissa näkyisi jälleen asoasuntojen uudistuotanto. Ja voisin nähdä senkin, että asojärjestelmää edelleen kehitettäisiin. Viime hallitusohjelmakaudellahan sitä jo kehitettiinkin. Jos Valtionkonttori ja valtiovarainministeriö arastelevat asokohteiden ikuisia rajoituksia ja sitä, etteivät asotoimijat ole voineet kerätä varallisuutta turvaamaan kotitalouksien järjestelmään sijoittamat varat, olisi tätä kehitettävä.

Valtion poukkoileva asuntopolitiikka on toimijoille kestämätöntä. Jos asotoimijat tämän hallitusohjelman aikana luopuvat rakennuttajaorganisaatioistaan ja siihen liittyvästä osaamisesta, on tie hidas palauttaa kyvykkyys uudistuotantoon rahoitushanojen taas mahdollisesti auetessa.

AULI HEINÄVÄ Asunto- ja kehityspäällikkö Tampereen kaupunki

NÄKÖK U L MA

Kohtuuhintainen asuminen kuntien vetovoimatekijänä K

untien rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on perustavanlaatuisessa muutoksessa. Järjestämisvastuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista siirtyi tämän vuoden alussa hyvinvointialueille. Tämän eräs seuraus oli se, että kuntakonsernien suhteellinen painoarvo asuntoyhteisöt mukaan lukien kasvoi merkittävästi.

Jotta kunnat voivat toimia vetovoimaisina ja investointikykyisinä myös kohtuuhintaisen asumisen edistämisessä, edellyttää se muun muassa konsernijohtamisessa sekä velkaantumisen riskienhallinnassa onnistumista. Korkotason nousu lisää tätä vaikeuskerrointa.

Toinen kuntien tehtäväkenttää muokkaava uudistus on edessä vuoden 2025 alussa, jolloin vastuu työvoimaja elinkeinopalveluista sekä nykyistä laajemmin kotouttamisesta siirtyy valtiolta kunnille.

Meillä on yhä selvemmin elinvoima- ja sivistyskuntia, mitä tulee niiden lakisääteiseen tehtäväkenttään.

Samalla kunnat verotusoikeuden kannustamina luovat yhä selvemmin edellytyksiä osaavan työvoiman saatavuudelle ja talouden kasvulle.

Näissä onnistuminen edellyttää, että asukkaiden tarpeita ja maksukykyä vastaavia asuntoja on saatavilla.

Samalla korostuu tarve tiiviille yhteistyölle hyvinvointialueiden kanssa etenkin erityisryhmien asumisessa.

Asumisen merkitys kuntien vetovoimatekijänä on kasvanut ja kasvaa. Onnistuminen tarpeita vastaavien asumisen edellytysten turvaamisessa on välttämätöntä asukkaiden pitovoimalle sekä laajemmin kunnan elinvoimalle.

Kunnilla on paljon työkaluja vaikuttaa kohtuuhintaiseen asumiseen alueellaan alkaen maapolitiikasta ja maanhankinnasta, jatkuen kaavoituksen ja rakenta-

misen ohjaukseen, palvelujen ja liikkumisen suunnitteluun ja yhteensovittamiseen, viihtyisään elinympäristöön sekä erimuotoiseen osallistumiseen asuntojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Näitä välineitä ei saa heikentää.

Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että kohtuuhintainen asumisen nähtäisiin laajasti kuntien strategisena painopisteenä. On myös tunnistettava kunta- ja kaupunkikentän moninaisuus. Siinä väestökehitys on ehkä tärkein myös asumiseen vaikuttava muuttuja.

Erityisesti valtion tukemassa ja takaamassa tuotannossa on pitkään lähdetty siitä, että uusia asuntoja voidaan rakentaa ja niitä korjata vain, jos väestö kokonaisuutena voimakkaasti kasvaa. Myös tähän ajatteluun tarvitaan uusia vivahteita, jotta asumisen vetovoimasta voidaan huolehtia ja vastata esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden haasteisiin. Mahdollisuus asua muissakin kuin laadultaan ja sijainniltaan menneen maailman kohteissa tuli olla entistä useamman ulottuvilla.

Tällä hetkellä elämme asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa poikkeuksellisen vaikeaa aikaa. Uudisrakentaminen ja rakennuslupien määrä ovat romahtaneet.

Jälleen olisi ensiarvoisen tärkeää, että valtio omien toimenpiteidensä ajoituksella ja mitoituksella osaltaan turvaisi asuntotuotannon jatkuvuutta ja loiventaisi rakennusalan sukelluksen syvyyttä. Meillä kun on pysyvää tarvetta kohtuuhintaisille, uusille ja peruskorjatuille asunnoille.

TIMO REINA Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran A-Kruunu Oy:n asiantuntijablogissa syyskuussa.

ASUNTOMME 4/2023

11

Taloudelliset haasteet rasittavat jo väsyneitä opiskelijoita Opiskelijoille kohtuuhintaiset asunnot ovat tärkeitä hyvinvointia lisäävän yhteisöllisyyden ja taloudellisen turvallisuuden tunteen takia. Opiskelija muistuttaa, että hallituksen suunnittelemat leikkaukset ovat ristiriidassa hallituksen opiskeluun liittyvien tavoitteiden kanssa.

E

veliina Weidenbacher on saksankielen ja kulttuurin neljännen vuoden opiskelija. Hän asuu Hoasin talossa Helsingin Kumpulassa, ja on aktiivinen erilaisissa järjestöissä, sekä yliopistolla että Hoasin asukashallinnossa.

Erityisen tärkeää Eveliinalle on pitää opiskelijoiden puolta yhteiskunnassa, ja hän onkin osallistunut muun muassa Opiskelijat Leikkauksia Vastaan -mielenosoitukseen, jossa eri kampuksia ympäri Helsinkiä vallattiin yön yli. Järjestöissä toimiminen on hänelle konkreettinen tapa saada muutoksia aikaan sekä opiskelija-arjessa että asumisessa.

Opiskelija-asunnot luovat tärkeitä yhteisöjä Eveliina pitää tärkeänä mahdollisuutta saada asua nimenomaan opiskelija-asunnossa. Opiskelijoille tarkoitetut asunnot luovat ympärilleen tärkeän yhteisön, johon on helppo osallistua, ja monesti niistä saa läheisiä ystäviä niin kuin Eveliinalle kävi entisen kämppiksensä kanssa. Kohtuuhintaiset asunnot ovat myös erityisesti Helsingissä tärkeitä kaupungin korkeiden hintojen vuoksi. Eveliina kokee olevansa erittäin etuoikeutettu saadessaan asua niin edullisesti.

– Olen joskus laskenut, että jos asuisin vapailla markkinoilla, joutuisin muuttamaan tältä alueelta pois korkeiden hintojen vuoksi. On erittäin tärkeää jaksamiseni

Kohtuuhintainen opiskelija -asuminen luo hyvinvointia A

sumistukeen tehtävät muutokset astuvat voimaan ensi huhtikuussa ja kovimmillaan muutokset vaikuttavat helsinkiläisiin opiskelijoihin. Todennäköisesti muutos tulee vaikuttamaan siten, että edullisempien asuntojen eli opiskelija-asuntojen kysyntä kasvaa ja opiskelijoiden kiinnostus käydä töissä opiskeluiden aikana kasvaa.

Tärkeimpinä vaikuttavina tekijöinä nuorten asumisessa on hinta, sijainti ja palvelut eli samat tekijät kuin kaikkien asumisessa. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttava asumisen preferensseihin ja niiden muutosten mukaiseen kehitykseen myös opiskelijoilla pitää olla oikeus.

Esimerkiksi korona-aika muutti opiskelua, mikä näkyy asumisessa. Aivan samalla tavalla kuin työnteossa, opiskelu tapahtuu osaksi etänä, jonka myötä odotukset

12 ASUNTOMME 4/2023

kodin osalta ovat kasvaneet. Myös opiskelijat haluavat rauhaa ja tilaa etäopiskeluun sekä kotinsa lähelle opinahjoa ja palveluita.

Asumisella vaikutetaan keskeisesti opiskelijoiden hyvinvointiin onnellisina – ja tuottavina kansalaisena pitkälle tulevaisuuteen. Siksi olisi erittäin tärkeää, että valtion taholta ymmärrettäisiin olla kiristämättä opiskelijoiden toimeentuloa tai kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen tuotantotukea. Turvallinen, laadukas ja kohtuuhintainen asuminen pitäisi turvata mahdollisimman monelle opiskelijalle.

MATTI TARHIO Toimitusjohtaja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas

– On erittäin tärkeää jaksamisen kannalta, että saan asua lähellä palveluita ja koulua.

kannalta, että saan asua lähellä palveluita sekä koulua, eikä minun tarvitse matkustaa kaukaa osallistuakseni opetukseen. Asuin aiemmin kämppiksen kanssa, kunnes hän muutti pois, ja nykyään asun yksin vuokrattuani toisen huoneen itselleni, kertoo Eveliina ja pitää keskustelua soluasunnossa asumisesta epäreiluna.

– Mielestäni keskustelu siitä, pitäisikö opiskelijoiden asua soluasunnoissa ei ole reilua, sillä kukaan ei lähde sellaiseen kättä vääntämällä. Vaikka itselleni kämppisasuminen sopi todella hyvin, ei se tarkoita sitä, että se sopisi kaikille. Opiskelu kestää kuitenkin usein monta vuotta, eikä mikään asuminen ole sinä aikana väliai-

Eveliina toimii varapuheenjohtajana Hoasin asumisen yhteistyöelimessä, joka toimii asukkaiden ja Hoasin hallituksen välisenä viestijänä.

Ensi vuonna hän on myös hallituksen asukasjäsen ja yhteistyöelimen puheenjohtaja. Eveliinan mielestä yhteistyöelin on kuin asukkaiden kaikukoppa, josta tieto voidaan välittää eteenpäin hallitukselle, jonka olisi muuten mahdotonta tietää kaikesta mitä on meneillään. Yhteistyöelin on tärkeä konkreettinen tapa, jolla asukkaat voivat vaikuttaa omaan asumiseensa.

kaista. Kaikilla on oikeus sellaiseen kotiympäristöön, jonka kokee rauhalliseksi, ja joka ei tuo jo stressaavaan opiskeluun lisätaakkaa, toteaa Eveliina.

Työssäkäynti voi viivästyttää valmistumisaikaa Rahoittaakseen elämisensä opiskelujen aikana Eveliina käy osa-aikatöissä, ja sen lisäksi eri järjestöjen luottamustehtävät maksavat hänelle pientä palkkiota. Hänen tiedekuntajärjestönsä Humanisticum ry:n tutkimuksen perusteella suurimmat mielenterveysongelmia lisäävä asiat opiskelijoilla olivat taloudelliset haasteet.

Opiskelijoilla on nyt jo suhteellisen pienet tuet inflaatioon nähden, ja töissä käyminen opiskelun ohella rasittaa arkea huomattavasti. Eveliinan mielestä nyt jo erittäin vaikeassa asemassa olevat ihmiset eivät tule pärjäämään hallituksen suunnittelemien leikkausten jälkeen, eikä se käy yhteen hallituksen tavoitteen kanssa saada suurin osa kansasta korkeakoulutetuksi. Kukaan ei kohta halua lähteä opiskelemaan, jos se on niin taloudellisesti epäkannattavaa usean vuoden ajan.

– Levolla on tutkitusti erittäin positiivinen vaikutus työn tehokkuuteen, mutta jostain syystä opiskelijat eivät hallituksen mielestä kuulu tähän tilastoon. Yksi opintopiste vastaa noin 25 tuntia työtä, ja yksi kurssi vastaa noin 5 opintopistettä, mistä ei jää paljon ylimääräistä aikaa yli viikossa töissä käymiseen. Opiskelijoiden pakottaminen töihin, koska hallitus leikkaa tuista, viivästyttää suurimman osan valmistumista ja vaikuttaa korkeakoulujen rahoitukseen. Sen lisäksi Kelalta ei voi saada lainaan valtion takausta, jos opinnot viivästyvät liikaa, mutta monille ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää opiskelut tauolle pärjätäkseen taloudellisesti. Loogisesti mikään näistä ei mene yhteen hallitusten tavoitteiden kanssa, jonka vuoksi toivon, että leikkaukset eivät tule toteutumaan, toteaa Eveliina.

Teksti ja kuva: IDA OLJEMARK

Opiskelija-asuntorakentaminen hyödyttää yhteiskuntaa H

allituksen yksi keskeisistä tavoitteita on työllisyyden parantaminen Suomessa. Kuitenkin samaan aikaan taloustilanne vetää rakennusalaa alaspäin ja alan työntekijöitä uhkaa laajentuva työttömyys. Opiskelijaasuntojen rakentaminen tukee alan työllisyyttä ilman merkittäviä kustannuksia valtiontaloudelle.

Tarvetta uusille opiskelija-asunnoille on edelleen.

Opiskelija-asuntojen käyttöaste on korkea, joten kaikille ei välttämättä löydy sopivaa asuntoa. Erityisryhmien investointiavustuksen ja asumistuen leikkaaminen heikentävät opiskelijoiden asemaa, kun sopivan hintaista asuntoa on hankala löytää.

Asuntorakentamisen volyymi heikkenee ja investointiavustusten leikkaaminen pahentaa tilannetta entisestään. Hankkeita perutaan, sillä yleishyödyllisillä opiskelija-asuntoyhteisöillä ei ole sellaisia pääomia, joi-

den avulla hankkeita toteutetaan ilman avustusta. Näin ollen toteutumatta jääneistä hankkeista ei kerry verotuloja, ja säästöksi tarkoitettu investointiavustusleikkaus päätyykin heikentämään valtiontaloutta.

Erityisryhmien investointiavustus ja opiskelija-asumiseen panostaminen ovat hallitukselle mainio työkalu Suomen taloustilanteen parantamiseen. Avustukset toteutuvat kustannusneutraaleina, kun avustuksiin panostettu summa palautuu verotuloina takaisin valtion kassaan. Samalla rakennusalan työllisyys paranee ja opiskelijoille riittää kohtuuhintaisia asuntoja.

SAMU SALO Puheenjohtaja Insinööriliitto IL ry

ASUNTOMME 4/2023

13

Häiriöasukkaan häätö pitäisi olla helpompaa Asumisrauha häiriintyy monissa asuinyhteisöissä yhdenkin häiritsevää elämää viettävän asukkaan takia. Häirikkö pitäisi Vuokralaiset ry:n mielestä saada nykyistä helpommin ulos talosta, jotta asumisrauha saadaan muille asukkaille.

A

suintaloissa suurin osa asukkaista viettää hyvää ja tavallista elämää. Yhden häiriöasukkaan häädön odottelu saattaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn selvityksen mukaan kestää keskimääräinen jopa 8,5 kuukautta.

– Noin pitkä aika on aivan liian pitkä aika asukkaille odottaa asumisviihtyvyyden palautumista. Näin saattaa olla, vaikka asiaan olisi reagoitu asukkaiden ja asunnon omistajan taholta nopeastikin. Ja hyvä, että reagoidaan, sillä häiriöihin pitääkin puuttua heti. Se nopeuttaa häätöprosessia, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita.

Hallitusohjelma lupaa helpotusta tilanteeseen

KUVA: ADOBE STOCK

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että taloyhtiöille halutaan helpotusta häiriötilainteisiin puuttumiseen.

14 ASUNTOMME 4/2023

– Vuokralaiset ry kannattaa ehdottomasti ajatusta, sillä on selkeästi väärin, että häirikköasukasta ei saada nopeasti häädettyä. Korostamme kuitenkin myös sitä, että häätö pitää tapahtua aina käräjäoikeuden kautta, mikä edellyttää, että tuomioistuimen resursseja pitää lisätä. Häätö ei voi kestää kahdeksaa kuukautta, painottaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Häiriöihin puuttumista helpottaisi Viidan mukaan esimerkiksi se, että poliisi olisi velvollinen luovuttamaan häirikköasukkaan huoneistossa käyntiä koskevan raportin asunnon omistavalle vuokranantajalle ja tulemaan tarvittaessa todistajaksi oikeuteen.

– Takavuosina poliisilla oli mahdollisuus raportoida käynnistään asunnon omistajalle ja se käytäntö pitäisi saada voimaan uudelleen. Kun näin ei nyt ole, häätöprosessi hankaloituu, koska monessa tapauksessa asukkaat eivät halua tai uskalla lähteä valittamaan häiriöistä, korostaa Viita.

Myös yhtiöt toivovat lakimuutosta Vuokra-asuntoja omistavat yleishyödylliset yhtiöt ovat samoilla linjoilla Vuokralaiset ry:n kanssa. Jos asumisrauha rikkoutuu häirikköasukkaan takia, tilanne pitäisi saada nopeasti korjattua.

– Jos poliisilla olisi mahdollisuus raportoida häirikköasukkaan luona käymisestä, se helpottaisi ja nopeuttaisi prosessia paljon. Häirityn asukkaan kannalta olisi myös helpotus, jos ei tarvitsisi tulla todistamaan asiassa, toteaa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.

Häiritsemistä on Simunaniemen mukaan monenlaista kuten esimerkiksi äänekäs elämä usein yöaikaan, tupakointi asunnossa ja parvekkeelle tai uhkaava käytös toisia asukkaita kohtaan. Häätöön johtavat usein myös maksamattomat vuokrat tai vastikkeet.

Oulun Sivakan isännöintipäällikkö Jouni Hautamäki korostaa, että yksi häiriöasukas voi aiheuttaa muiden asukkaiden poismuuton talosta, mikäli häiriöt jatkuvat pitkään. Häiriöasukas myös leimaa koko asukaskuntaa naapurikiinteistöjen silmissä.

– Kaikista häiriöistä, joissa poliisi käy paikalla emme saa naapureilta ilmoitusta syystä tai toisesta. Siksi poliisin raportointimahdollisuus kiinteistön omistajalle olisi hyvä asia, toteaa Hautamäki.

LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Asunnon remontointi

?

Talossamme tehdään peruskorjaus, eikä asunnossa voi asua sillä aikaa. Onko vuokranantajalla velvollisuus osoittaa minulle toinen asunto remontin ajaksi?

§

Vuokranantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osoittaa toista asuntoa remontin ajaksi. Monet ammattimaiset vuokranantajat usein kuitenkin tarjoavat tällaista palvelua asukkailleen osoittamalla sijaistai väistöasunnon asukkailleen remontin ajaksi.

Vuokravakuuden pidättäminen

?

Mitä voimme tehdä, kun emme hyväksy vuokravakuuden pidättämistä? Meiltä on pidätetty vakuutta remontoinnista, jonka tarvetta meille ei ilmoitettu, eikä annettu mahdollisuutta itse maalata lapsen töhrimiä seiniä.

§

Hyvän vuokratavan mukaan loppukatselmus suoritetaan yhdessä asukkaan kanssa. Pakollista tämä kuitenkaan ei ole. Vuokranantajalla ei myöskään ole velvollisuus antaa mahdollisuus korjata loppusiivouksen puutteita.

Vuokranantajan tulee antaa vuokralaiselle tehdystä siivouksesta sekä remontista tarkka erittely, josta käy ilmi tehty työ, työhön käytetty aika ja työvaiheiden hinta. Lisäksi materiaalihankinnoista tulee esittää kuitit.

Piirustukset tapetissa ylittävät tavanomaisen kulumisen ja tulevat näin ollen asukkaan korvattaviksi.

Tavanomaiseksi kulumiseksi luokitellaan Hyvän vuokratavan mukaan muun muassa peilien, taulujen tai lamppujen seinään kiinnittämisestä aiheutuneet kohtuulliset jäljet samoin kuin huonekalujen ja tekstiilien aiheuttamat varjostumat seinissä ja lattioilla. Esimerkiksi isot kolhut, naarmut tai piirtelyjäljet lattiapinnoilla tai tapeteissa sekä kotieläinten aiheuttamat raapiutumat eivät sitä vastoin ole tavanomaista kulumista vaan niiden voidaan katsoa kuuluvan vuokralaisen korvattavaksi.

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA

E N N A K KO K U T S U

Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen

XXIX LIITTOKOKOUS pidetään Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 2024.

Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan: 8§ EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti: Vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on: alle 100.................................. 1 edustaja 100 – 199................................ 2 edustajaa 200 – 399.............................. 3 edustajaa 400 – 999.............................. 4 edustajaa 1.000 – 2.999........................ 5 edustajaa 3.000 – 9.999........................ 6 edustajaa 10.000 – tai enemmän........ 7 edustajaa Muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on: alle 50.000............................ 1 edustaja 50.000 – 99.999................... 2 edustajaa 100.000 – 199.999................ 3 edustajaa 200.000 – 499.999............... 4 edustajaa 500.000 – tai enemmän.....7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja. Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yksi ääni.

Muistathan ilmoittaa toimisto@vuokralaiset.fi mikäli tietosi muuttuvat.

Voit tehdä ilmoituksen myös kotisivujen kautta www.vuokralaiset.fi Mikäli olet rekisteröitynyt käyttäjä Membookissa, voit tehdä muutoksen www.membook.fi

ASUNTOMME 4/2023

15

Rauhallista joulua & Onnellista vuotta 2024!

25 € alennus

vapaaehtoisesta vakuutuksesta koodilla VUOKRA Vakuutukset myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy.

VUOKRALAISET VKL RY  Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki  toimisto@vuokralaiset.fi  anne.viita@vuokralaiset.fi  www.vuokralaiset.fi  www.facebook.com/vuokralaiset  www.twitter.com/vuokralaiset ASUNTOMME-LEHTI Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Ida Oljemark Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 1/2024: Materiaali viimeistään vko 4, julkaisuvko 7 HALLITUS SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro TERO STRAND, JHL Varajäsenet: TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi) LAURA HASSI, Kuntaliitto ANTTI KOSKELA, Tehy ry

Asianajaja Leena Partanen

on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

TAMMIKUU 08.01. 29.01.

HELMIKUU 05.02. 26.02.

MAALISKUU 04.03. 25.3.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.