Joulu 2016 Eläkeliiton K-P piiri ry

Joulu 2016 Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry

Matkasi varrella!

Muhos

Nivala, Raahe, Iisalmi, Kiiminki, Kokkola

Alahärmä, Iisalmi, Kokkola, Kiiminki, Liminka, Muhos, Muurame, Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi, Pori ja Vaasa

@HalpaHalli

www.HHnet.fi

Halsua • Himanka • Kannus • Kaustinen • Kokkola • Kälviä • Lestijärvi • Lohtaja • Perho • Pietarsaari • Sievi • Toholampi • Ullava • Veteli

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus .............................

Piirin puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan tervehdykset..........................................

Seurakuntien joulutervehdykset .........................

Piirin yhdistysten joulutervehdykset ..................

Liiton puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan tervehdykset..........................................

Eläkeliiton juhlat osana Kaustisen festivaalia ....

Aitovieriltä-tiedote .............................................

Aikaa ajatella – kuntoilla mielikuvissa ..............

Jouko-pappi pitkälle vapaalle, Iloiten tulen joukkoonne ....................................

Harjoitellen hyvä tulee .......................................

Siruja Halsuan yhdistyksen vuodesta .................

Halsuan ilmoitukset ............................................

Himangan yhdistyksen lipun vihkiäiset..............

Runot: Oi, Jouluyö & Laineilla meren ...............

Ahto Tilus ja Suomi täyttävät ensi vuonna 100 vuotta .......................................

Himangan ilmoitukset ........................................

Kalareissujen helmiä ..........................................

Runo: Joulumuistoja ..........................................

Vaijeritaituri Jylhän kylältä ................................

Sudensyöttinä .....................................................

Runo: Hieman nostalgiaa ...................................

Kannuksen ilmoitukset .......................................

Mihin sinä sitte meet, ko sinä sieltä tuut? ...........

Kaustisen eläkeläiset teatterilavalla ...................

Eiköhän me tehä isse... ......................................

Viro ja presidenttien jäljet ..................................

Kaustisen ilmoitukset .........................................

Jouluvieras .........................................................

Runo: Pikkujoulutonttu.......................................

Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen liikuntakonkari – Liisa Peltoniemi .................................

Vesijumppa vetreyttää vartaloa ..........................

Kokkolan ilmoitukset .........................................

Unelman täyttymys ............................................

Kälviän eläkeliittolaiset sallalaisten vieraina ....

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 15 15 16 18 20 21 22 23 23 24 27 28 29 30 32 35 35 36 37 38 43 44

Kälviän ilmoitukset ............................................ 46 Muistoja matkalta ............................................... 48 Runo: "Marjassakäyntijumppa" ......................... 49 Lestijärven ilmoitukset ....................................... 50 Matka vanhoille karipoluille .............................. 51 "Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan..." ............... 52 Runoja: Päivien kulku & Minun jouluni & Ajattelen sinua tänään... ..................................... 54 Lohtajan ilmoitukset .......................................... 55 "Joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa".................................... 56 Perinteinen toukosiunaus Perhossa..................... 57 Runoja: Tärkeä ammatti & Matka menneisyyteen. 58 Perhon ilmoitukset ............................................. 59 Skorpan henkii vanhan ajan tunnelmaa .............. 62 Pietarsaaren ilmoitukset ..................................... 64 Kalevi Rajalan kirja julkaistiin ........................... 65 Stalinin vainouhrit Sievistä................................. 66 Vuoden varrelta... .............................................. 67 Sievin ilmoitukset .............................................. 69 Kolme koulutietä ................................................ 71 Saku-pojan polttopuukuorman haku .................. 72 Toholammin ilmoitukset .................................... 74 Runo: Muistoja joulupukin pajasta .................... 76 Äijälä .................................................................. 77 Ullavan ilmoitukset ............................................ 78 Erilainen soittomatka ......................................... 79 Tosikertomus sanaristikkovoitosta ..................... 79 Liike ja vapaus – niitä ihminen kaipaa................ 80 Vetelin emäntäkoulu monipuoliseen käyttöön ..................................... 82 Runo: Vesijumppareitten kiitos .......................... 84 Vetelin ilmoitukset ............................................. 85 Valtio, alueet ja kunnat ....................................... 89 Verona valloitti, Venetsia villitsi ........................ 90 Valloitettiin Lehmiranta viikoksi ........................ 92 Jukalle viimeinen, Eevalle ensimmäinen ........... 94 Piirin ja jäsenyhdistysten yhteystiedot ............... 95 Piirihallitus 2016 ................................................ 96

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle toivottaa

Joulu 2016

1

Joulukirkkoon!

Minulle yksi joulun upeimmista asioista on päästä kirkkoon, kun se on täynnä ihmisiä ja joulun iloinen sanoma Jeesus-lapsesta yhdistää.

Jouluna kirkossa on aivan erityinen tunnelma, juhla todella tuntuu ja näkyy. Perhekunnat ja suvut kokoontuvat jouluaaton hartauteen. Lasten silmistä välkkyy joulu, on tekeillä jotain, joka eroaa arjesta. Työikäisten kiireiset askeleet ja ajatusten paljous hellittää hetkeksi, katse ennättää viipyä yksityiskohdissa. Vanhukset ovat nähneet jo monenlaisia jouluja, mutta tutut joululaulut ja evankeliumin sana koskettavat edelleen. Aaton viimeisetkin valmistelut kotona ovat päättyneet ja seurakunta yhdessä kuuntelee tuttua jouluevankeliumia. Alttarilta tätä katsellen ilo ja suuren juhlan tun2

nelma tarttuu vaivatta. Pappina ilahtuu eri-ikäisten, tuttujen ja uusienkin, seurakuntalaisten näkemisestä suurena joukkona.

Jouluyönä tunnelma kirkossa vaihtuu aaton odotuksesta juhlavaan rauhaan. Jo kirkkomatka halki hiljaisen kaupungin on vaikuttava. Ja sitten varhain jouluaamuna tuntuu erityisen hienolta laulaa rakasta jouluvirttä: ”Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä…” Ilo ja rauha Jeesus-lapsen syntymän vuoksi on jouluaamun ainutlaatuinen viesti.

Jouluun kuuluvat monet asiat, jotka tekevät joulusta joulun. Itselleni niitä ovat leipominen, lahjojen antaminen, joulukoristeet ja tutut joululaulut. Kodin jouluun liittyy kuitenkin kirkon joulu. Ilman joulukirkkoa ei Joulu 2016

kodin joulu tunnu joululta, yhteinen kokoontuminen jouluevankeliumin äärellä tekee joulusta elävän. Jouluna kirkosta palatessa mielessä soivat vielä joululaulut ja virret sekä tutut Luukkaan evankeliumin sanat: ”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn…”. ”Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä, rientäkää, kutsuu nyt Betlehem!

Etsikää lasta, taivaan kuningasta, ja kumartamaan tulkaa ja kumartamaan tulkaa ja kumartamaan tulkaa Herraamme!”

VK 27:1 Lotta Endtbacka, kirkkoherra Pietarsaaren suomalainen seurakunta

Joulun lähestyessä ”Ei aitoja ihmisten välille, vaan aitoja ihmisiä ja hyviä välejä” sekä ”Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välipitämättömyys”.

Nämä jostakin silmiini osuneet iskulauseet tulivat mieleeni miettiessäni lähestyvää joulua.

Nämä molemmat sopivat mielestäni hyvin joulun aikaan. Silloin me ihmiset yleensä muistamme omaisia, ystäviä ja tuttuja. Hyviä välejä ja rakkautta ihmisten kesken pitäisi olla muulloinkin kuin jouluna. Tämä tahtoo vain unohtua arjenaskareita tehtäessä. Nämä iskulauseiden ajatukset sopivat hyvin myös Eläkeliiton Apunen-toimintaan.

Käydessämme tapaamassa yksinäisiä, sairaita, ystäviä ja tuttavia, tai vaikka vähän vieraampiakin, pidämme yllä ja luomme hyviä välejä. Näin tehdessämme emme ole välinpitämättömiä vaan toteutamme rakkauden sanomaa.

Kuluneena vuotena on toiminta ollut jälleen aktiivista niin yhdistyksissä kuin piirissä. Lehmiranta tuli valloitettua suurella joukolla ja monipuolisella ohjelmalla. On jälleen kalastettu kilpaa, on laulettu karaokea, tehty retkiä ja ulkomaan matkoja, unohtamatta erilaisia koulutustilaisuuksia ja kokoontumisia kirkkopyhien merkeissä. Yksi ehkä perinteistä poikkeava kirkkopyhä oli Halsualla kansanlaulu-kirkkopyhä, johon osallistui runsas joukko eläkeliiton jäseniä.

Rieska-Liederin ja Pirityisen järjestämän tuen avulla aloitettiin keväällä ja jatkettiin syksyllä Lisävipinää vimpaimiin -atk-koulutusta. Tämä on yksi piirimme tärkeitä koulutustoimintoja.

Tänä päivänä näyttää siltä, että entistä kiihtyvämmällä tahdilla yhteiskunnassamme siirretään monia erilaisia tärkeitä toimintoja atk-yhteyksien taakse. Hyvin monet näistä toiminnoista koskevat myös eläkeläisiä. Tuntuu, että kohta kunnissa pitää olla tukihenkilö, joka kiertää niiden eläkkeellä olevien henkilöiden luona, joilla ei ole atk-yhteyksiä.

Piirimme sai tehtäväkseen järjestää vuoden 2017 Eläkeliiton kesäjuhlat.

Nämä järjestetään Kaustisen kansanmusiikkijuhlien 50-vuotisjuhlen yhteydessä heinäkuussa, yhdessä Kaustisen yhdistyksen, Eläkeliiton ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaustisen festivaalit ja oma tapahtumamme

ovat molemmat osaltaan Suomi 100 -tapahtumia. Aitovieriltä pitoihin -teeman alla toivon piirimme yhdistysten osallistuvat monin eri muodoin tähän tapahtumaan.

Kiitän kuluneesta vuodesta teitä kaikkia piirin hallinnossa ja eri toimikunnissa työskennelleitä sekä Teitä kaikkia jäseniämme siitä työstä ja osallistumisesta, jota olette toiminnassamme tehneet. Samalla toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta.

Juhani Forslund Piirin puheenjohtaja HIMANKA

Hihat käärittyinä Elokuussa 2016 Joensuun laulujuhlilta vastaanotettu ”viestikapula”, tuohinen lippi, velvoittaa meitä järjestämään unohtumattomat EL valtakunnalliset kesäpäivät 15.–16.7.2017. Juhlien valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa.

Hihat on ollut käärittyinä koko vuoden ensi kesää varten.

Joululehtemme ilmestyessä aitoja tehdään yhdistyksissä ja maakunnissa tohisemalla kautta 100-vuotiaan Suo-

men maan. Odotamme niitä innolla tänne Keski-Pohjanmaalle koko festivaaliviikoksi yleisön ihailtavaksi.

Kesäpäivien kulttuuripitoinen sisältö: soitto, laulu, tanssi, esiintyminen, antavat kimmokkeen ja syyn tulla Kaustiselle, mutta tärkeintä on saada kokea se kaikki Suomi 100 -teemaan yhtyen – yhdessä.

Nyt täytyy vähän välillä toppuutella, laskea hihat hetkeksi ja rauhoittua jouJoulu 2016

lun viettoon, toivottaa uusi vuosi 2017 lupauksien kera tervetulleeksi. Osaan kuvitella, että se tuo tullessaan meille kaikille paljon mukavaa tekemistä ja monia uusia ystäviä.

Kiitollisena kuluneesta vuodesta – rohkeasti uutta odottaen!

Taina Alanko toiminnanjohtaja KOKKOLA 3

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Halsuan seurakunta

Kalajoen seurakunta Himangan kappeliseurakunta

Kälviän seurakunta

Perhon seurakunta

Toholammin seurakunta

Sievin seurakunta

Vetelin seurakunta

Lestijärven toimipiste

4

Joulu 2016

Kannuksen seurakunta

Lohtajan seurakunta

Toholammin seurakunta

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2016 toiminnasta ja toivotamme

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2017 Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys Joulu 2016

5

Mitä annamme lahjaksi?

Veljeni sai 1950-luvulla jouluna lahjaksi vanerista tehdyn polkuauton. Me sisaret pidimme sitä todella upeana.

Saimme osamme lahjasta niin, että pääsimme valokuvaan auton ja kuskin kanssa.

Tuolloin meidän tyttöjen hienoimpia lahjoja oli silmänsä avaava ja sulkeva nukke, jolla oli oikeat hiukset.

Vieläkin harmittaa, kun perheen kuopus pääsi tutkimaan nukkea ja painoi silmät uppeluksiin.

Sinäkin saatat muistaa lahjan, joka oli ylitse muiden.

Ennen jouluna lapsille vakuuteltiin – niin kai tänäänkin - että pukki tuo lahjoja vain kilteille lapsille. Mutta oikeastihan lahjaa ei voi ansaita. Se saadaan ilman korvausta, hintaa tai vastiketta. Ja juuri siksikin lahja tekee meidät lahjan saajat iloisiksi, jopa onnellisiksi.

Joulun syvin olemus on ilon ja toivon antaminen. Se on kristillisen joulun suuri sanoma, toivo jostakin tulevasta hyvästä, joka tekee meidät iloisiksi. Joulua kutsutaan myös valon ja hyvän jakamisen juhlaksi.

Mitä me annamme lahjaksi tällä

kertaa?

Tämänkin joulun kynnyksellä joku odottaa nukkea tai pikku autoa, mutta ehkä vielä useampi lapsi ja ikäihminen toivoo rohkaisevaa keskustelutuokiota tai toisen ihmisen välittävää katsetta.

Meillä jokaisella on varaa laittaa hyvä kiertämään, olla iloksi tutuille ja tuntemattomille.

Mieleeni on vuoden varrella jäänyt tärkeä viesti: älä syö heikomman eväitä, vaan vahvista niitä.

Se on viisas neuvo. Sitä voimme noudattaa omassa lähipiirissämme ja monella tapaa myös Eläkeliitossa.

Se voisi olla myös yhteinen lahjamme yhteiskunnan päättäjille; hallitukselle ja eduskunnalle, talouselämän ja työmarkkinoiden vastuullisille itsenäisyytemme sataa vuotta juhlistavan vuoden kynnyksellä: Älkäämme syökö heikoimpien eväitä. Vahvistetaan niitä yhdessä.

Riemuisaa joulun aikaa kaikille!

Eeva Kuuskoski Eläkeliiton puheenjohtaja

Joulutervehdys Kysymykseen ”Onko täällä kilttejä lapsia?” voisi kiteyttää oman jouluisen tunnelmani viime vuosien ajalta.

Pienten lasten isänä joulun valmistelut ja joulun vietto saavat erityisen merkityksen. Kolme sukupolvea kokoontuu yhteen. Saunotaan, syödään, odotellaan joulupukkia. Ennen lahjojen jakoa on jo käyty hautausmaalla sytyttämässä kynttilät. Moni on myös aloittanut aattopäivän joulukirkossa ja muistanut Jeesuksen syntymää. Eri puolella Suomea perinteet vaihtelevat, mutta yhteistä kaikille lienee kuinka odotuksesta ja jännityksestä lasten poskille kohoava puna saa niin vanhemmat kuin isovanhemmat liikuttumaan puhtaasta ilosta. Kuka keksisi sellaisen kameran, jolla voisi ikuistaa hetken, jolloin pukki vihdoin ovelle kolkuttaa ja lahjat jaetaan.

Jouluun ja sen viettoon sekoittuvat kristillisen tradition lisäksi monet 6

Joulu 2016

muut perinteet. Kukkuroilleen katettu joulupöytä laatikoineen ja kinkkuineen periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoilla vietettyyn valon juhlaan. Itse olen huomannut, että vaikka tavat ja tottumukset muuten kehittyvätkin vauhdilla, on suomalainen joulu pysynyt melko muuttumattomana.

Arkemme on koko ajan kiireistä.

Meillä on kiire töissä ja harrastuksissa.

Onkin erityisen tärkeää, että jouluna vetäydymme perheen ja läheisten pariin, rauhoitumme nauttimaan ruoasta, toistemme seurasta ja joulun sanomasta jokainen omalla tavallamme. Pidetään perinteestä kiinni tänäkin jouluna.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Anssi Kemppi Eläkeliiton toiminnanjohtaja

Eläkeliiton juhlat osana Kaustisen festivaalia Eläkeliiton oma Suomi 100 -juhlaohjelma 15.– 16.7.2017 niveltyy osaksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ohjelmaa. Esityksille on varattu ohjelma-aikaa Keskipohjanmaa-areenalta ja muilta esiintymispaikoilta. Kaustislaiseen tapaan ”puskasoittopaikat” ovat myös kysyttyjä.

Lavoilta paikkoja Molemmille päiville on varattu Eläkeliiton esiintyjäryhmiä varten ennakkoon eri lavoilta 20 x 15 minuutin esiintymisaikoja. Hakemuslomake löytyy Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin kotisivuilta (linkki löytyy myös Eläkeliiton kotisivuilta) ja lomake on välitetty piirien kautta yhdistysten käyttöön 1. marraskuuta 2016. Lomake on avoinna 31. joulukuuta 2016 saakka. Lopullinen ohjelma julkaistaan yleisölle Kaustisen kansanmusiikkijuhlien käsiohjelman yhteydessä toukokuussa 2017.

10.-16.7.2017

KAUSTINEN

folk music FESTIVAL AITOVIERILTÄ PITOIHIN Eläkeliiton kesäpäivät 15.-16.7.2017

Maakuntalauluja Keskipohjanmaa-areenalle kootaan maakuntalauluista Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi oma yhteislaulukonsertti lauantaille 15. heinäkuuta.

Myöhemmin lauantaina Kaustinen-salissa pohjanmaalaiset (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa) panevat parastaan ja kutsuvat muut maakunnat ”kuulolle”. Samana iltana kuullaan kirkossa Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen Kaustiselta kajahtaa -konsertti.

Omien esitysten lisäksi eläkeliittolaisilla on mahdollisuus seurata kansanmusiikkijuhlien ohjelmaa.

Kansanlaulukirkko ja pääjuhla Sunnuntai 16.7. aloitetaan Keskipohjanmaa-areenalla kansanlaulukirkolla, joka toteutetaan yhdessä Kaustisen seurakunnan kanssa. Eläkeliiton pääjuhla Keskipohjanmaa-areenalla tarjoaa juhlaohjelmaa ja tauon jälkeen kaustislaisen kavalkadin.

Majoituspaketit ja pääsyliput Majoituspaketit ja pääsyliput tilataan yhdestä paikasta: Sales Keskusvaraamo Pohjanmaan Lipputoimisto Oy Jyväskyläntie 3, 69600 Kaustinen myynti@saleskeskusvaraamo.fi puh. 06 8229 811 Pääsylippujen hinnat Paketti 1 (la–su): 73 euroa (sisältö: Festivaalilippu, 2 x ruokalippu, 2 x kahvilippu) Paketti 2 (su): 35 euroa (sisältö: Festivaalilippu, 1 x ruokalippu, 1 x kahvilippu)

www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa • www.kaustinen.net

Pakettien ja majoituksen myynti alkoi syyskuun 2016 alussa.

Majoituksen lopulliset hinnat saadaan vasta tammikuussa 2017.

Majoituksen myynti päättyy 28. helmikuuta 2017.

Pakettien myynti päättyy 28. huhtikuuta 2017.

Järjestäjät Kesäjuhlien järjestäjinä ovat Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ja Kaustisen yhdistys yhteistyössä Eläkeliiton ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

Joulu 2016

7

Aitovieriltä -tiedote 1

Aitovieriltä –tiedote 1 Eläkeliiton ElämääElämää käsillä –projekti ja Keski-Pohjanmaan piiri haastavat kaikki yhdistykset Eläkeliiton käsillä -projekti ja Keski-Pohjanmaan piiri ja piirit yhteiseen käsityötaideprojektiin haastavat kaikki yhdistykset ja piirit yhteiseen käsityötaideprojektiin Aitovieriltä –tiedotepidetään 1 eläkeliiton kesäpäivät Kaustisen 50. kansanmusiikkijuhlien yhteydessä 15.–16. heinäkuuta 2017. ikäihmisten luovuutta halutaan nostaa esille kesäpäivillä, Suomi 100 –juhlavuonna. eläkeliiton elämää Eläkeliiton Elämää käsillä –projekti ja Keski-Pohjanmaan piiri haastavat kaikki yhdistykset käsillä –projekti ja Keski-Pohjanmaan piiri haastavatkin kaikki yhdistykset ja piirit valmistamaan aidan ja piiritajaksi yhteiseen käsityötaideprojektiin juhlien koottavan taideteokseen.

Eläkeliiton kesäpäivät pidetään Kaustisen Opasta on myös painettu pieni painos. Niitä eläkeliiton kesäpäivät pidetään Kaustisen 50.onkansanmusiikkijuhlien yhteydessä 15.–16.

2017.

Jokainen eläkeliittolaisten valmistama aita itsenäinen taideteoksensa.

Yhdessä ne heinäkuuta muodostavat 50. kansanmusiikkijuhlien yhteydessä 15.–16. lähetetään yhdistysten ja eläkeliiton piirien vastuuhenkilöilikäihmisten luovuutta nostaakulkijoita esille kesäpäivillä, 100 –juhlavuonna. elämää taideteoksien sarjan,halutaan joka johdattaa KaustisenSuomi kansanmusiikkijuhlien pääfestivaaliteltalta heinäkuuta 2017.

Ikäihmisten luovuutta halutaan le. yhdistykset ja piirit valmistamaan aidan käsillä –projekti ja Keski-Pohjanmaan piiri haastavatkin kaikki Kansantaiteenkeskukseen. aidat ovat arvioidun 15 000 festivaalikävijän ja paikkakuntalaisten nähtävissä nostaa esille kesäpäivillä, Suomi 100 -juhlavuonna.

Yhdistyksiltä ja piireiltä toivotaan ennakkoiljuhlien ajaksi koottavan taideteokseen. koko musiikkijuhlien ajan.

Eläkeliiton Elämää käsillä -projekti ja Keski-Pohjanmoittautumista Eläkeliiton, Elämää käsillä -proJokainen eläkeliittolaisten valmistama aita on itsenäinen taideteoksensa. Yhdessä ne muodostavat aitojenpiiri toteutustapa on vapaa. valmistamisessa suositeltava 1 x 1metriä. maan haastavatkin kaikki yhdistykset ja piiriton kuitenkin jektin jahuomioitava Keski-Pohjanmaan piirinkoko, internet-sivuilla taideteoksien sarjan, joka johdattaa kulkijoita Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pääfestivaaliteltalta aitojen tulee myös seistä omilla jaloillaan. ideoita aitojen tekemiseen saa elämää käsillä –projektin valmistamaan aidan juhlien ajaksi koottavan tai-000 festivaalikävijän myöhemmin julkaistavan lomakkeennähtävissä kautta. TehKansantaiteenkeskukseen. aidat arvioidun 15 ja paikkakuntalaisten aitovieriltä –oppaasta. opas on ovat luettavissa ja tulostettavissa sivuilta www.elamaakasilla.fi opasta on myös deteokseen. tävät aidat toimitetaan ennen kansanmusiikkifeskoko musiikkijuhlien ajan. painettu pieni painos. Niitä lähetetään yhdistysten ja piirien vastuuhenkilöille.

Jokainen eläkeliittolaisten valmistama aita on tivaaleja itse järjestäen Kaustiselle. Ennakkotiedot aitojen toteutustapa on vapaa. valmistamisessa on kuitenkin huomioitava suositeltava koko, 1 x 1metriä.

Yhdistyksiltä ja piireiltä toivotaan ennakkoilmoittautumista eläkeliiton, elämää käsillä -projektin ja Keskiitsenäinen taideteoksensa.

Yhdessä ne muodostaauttavat vapaaehtoisia rakentamaan yksittäisistä aitojen tulee myös seistä omilla jaloillaan. ideoita aitojen tekemiseen saa elämää käsillä –projektin Pohjanmaan piirin internet-sivuilla myöhemmin julkaistavan lomakkeen kautta. tehtävät aidat toimitetaan vat taideteoksien sarjan, joka aidoista kokonaisuuden.

Taideaitojen aitovieriltä –oppaasta. opas onjohdattaa luettavissakulkijoita ja tulostettavissa sivuilta www.elamaakasilla.fi opastaesilläoloaion myös ennen kansanmusiikkifestivaaleja itse järjestäen Kaustiselle. ennakkotiedot auttavat vapaaehtoisia Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pääfestivaalitelka vastuuhenkilöille. on tällöin Eläkeliiton kesäjuhlaa pidempi, 10. painettu pieni painos. Niitä lähetetään yhdistysten ja piirien rakentamaan yksittäisistä aidoista kokonaisuuden. taideaitojen esilläoloaika on tällöin eläkeliiton talta Kansantaiteenkeskukseen. Aidat ovat arvioi–16.6.2017. Kansanmusiikkifestivaalien yleisöllä kesäjuhlaa pidempi, - 16.6.2017.

Kansanmusiikkifestivaalien yleisöllä onkäsillä tällöin-projektin mahdollisuus tutustua Yhdistyksiltä ja piireiltä10. toivotaan ennakkoilmoittautumista eläkeliiton, elämää ja Keskidun 15 000 festivaalikävijän ja paikkakuntalaisten on tällöin mahdollisuus tutustua aitoihin rauhassa aitoihin rauhassa – toisaalta aidatmyöhemmin saavat myös paremminlomakkeen näkyvyyttä.kautta.

Kansantaiteenkeskuksella Pohjanmaan piirin internet-sivuilla julkaistavan tehtävät aidat toimitetaan nähtävissä koko musiikkijuhlien ajan.

– toisaalta aidat saavat myös paremmin ennen kansanmusiikkifestivaaleja itse järjestäen Kaustiselle. ennakkotiedot auttavat vapaaehtoisia järjestettävä elämää käsillä – näyttely ja projektin aitoihin liittyvät yleisötyöpajat tuovat osaltaannäkyvyytikäihmisten Aitojen toteutustapa on vapaa.

Valmistamisessa tä.

Kansantaiteenkeskuksella järjestettävä Elämää rakentamaan yksittäisistä aidoista kokonaisuuden. taideaitojen esilläoloaika on tällöin eläkeliiton luovuutta esille. on kuitenkin huomioitava suositeltava koko, 1 x 1 käsillä -näyttely aitoihin liittyvät yleikesäjuhlaa pidempi, 10. - 16.6.2017.

Kansanmusiikkifestivaalien yleisöllä ja on projektin tällöin mahdollisuus tutustua tapahtuman yksityiskohdista tiedotetaan lähempänä kesäpäiviä. aitoihin rauhassa – toisaalta aidat saavat paremmin näkyvyyttä.

Kansantaiteenkeskuksella metriä.

Aitojen tulee myös seistä omilla myös jaloillaan. sötyöpajat tuovat osaltaan ikäihmisten luovuutta järjestettävä elämää käsillä saa – näyttely projektin aitoihinesille. liittyvät yleisötyöpajat tuovat osaltaan ikäihmisten Ideoita aitojen tekemiseen Elämääjakäsillä -proluovuutta esille. jektin Aitovieriltä-oppaasta. Opas on luettavissa ja Tapahtuman yksityiskohdista tiedotetaan lätaideaitojen aikataulu tulostettavissa sivuilta www.elamaakasilla.fi hempänä kesäpäiviä. tapahtuman yksityiskohdista tiedotetaan lähempänä kesäpäiviä.

opas aikataulu valmistus taideaitojen 2016

2017

toimitus 3.-7.7.

opas 2016

valmistus 2017

toimitus 3.-7.7.

lisätietoja eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry toiminnanjohtaja taina alanko Puhelin 050 3421 203 lisätietoja keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi Eläkeliiton piiri ry eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiriKeski-Pohjanmaan ry

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Taina Alanko toiminnanjohtaja taina alanko eläkeliiton elämää käsillä -projekti Puhelin 050 3421 203 Puhelin 050 3421 203 Projektipäällikkö Marika Sarha keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

8

Puhelin 040 7257 346 marika.sarha@elakeliitto.fi eläkeliiton elämää käsillä -projekti Projektipäällikkö Marika Sarha Puhelin 040 7257 346 marika.sarha@elakeliitto.fi

Joulu 2016

esillä 10.-17.7. esillä 10.-17.7.

nouto 16.-17.7 nouto 16.-17.7

Eläkeliiton Elämää käsillä -projekti Projektipäällikkö Marika Sarha Puhelin 040 7257 346 marika.sarha@elakeliitto.fi

Aikaa ajatella – kuntoilla mielikuvissa Sairaalassa on aikaa ajatella. Kelata tekemisiään tai tekemättä jättämisiään.

Aiheet eivät ole aina synkkiä syytöksiä; mukaan mahtuu avariakin suunnitelmia. Jopa oravanpyörän pysähtyminen ansaitsee monta plussaa – monta oivallusta, mitkä ovat aiemmin jääneet käsittelemättä.

Sairastelun ketjuun voi ilmetä lenkkejä, joita ei aluksi käsitä. Päivästä toiseen toistuvat äänet ovat kuin lukujärjestys. Hoitajien hymy, mielenrauha, harmonia… Sanoina tavallisia mutta tunteina jättiläismäisiä.

Unenpöpperöinen mielikuva avaa arkistoistaan vanhan metsän. Sankan siimeksen.

Mikä hiljaisuus – hämäryys. Mutkitteleva polku vie ylös ja alas. Saan kaikessa rauhassa istuskella kannon nokassa. Ajatuksilla ei ole laukka-askeleita. Koen ymmärtäväni puiden kieltä, vai onko se opeteltua romantisointia.

Silmäilen suurimpia puita. Haen niiden historiaa, vaikka tiedän hyvin, ettei metsällä ole ajantajua.

Olemme elämässä polkujemme kulkijoita. Kaikkialla. Tuttuja reittejä olisi helpoin edetä, mutta silti kannattaa miettiä vaihtoehtoja. Pysähtyä riste-

yksissä. Niitä on paljon; miksei elämä neuvo valitsemaan oikeita vaihtoehtoja. Päätökset pitää pohtia viimeisen tapin takaa. Tuttu olisi turvallista…

Puron varressa veden solina kuuluu kymmeniä metrejä ennen kuin virta näkyy. Puro ja polku ovat vähintään sisaruksia. Ne vievät ja tuovat; ottavat vastaan, mitä ylhäältä annetaan. Vastavirtaan nojaaminen olisi työlästä.

Päätän ja lupaan, että ensi kesänä juoksen ja kirjoittelen kuntovihkot pullolleen. Teen polttopuita monta ladollista. Haen hillat soilta ja puolukat kumpareiden punaisilta mättäiltä.

Lepää ja rauhoitun. Syön terveellisesti.

Elän ja olen tyytyväisellä mielellä. Kaikille riittää ystävällisyyttä, kiitollisuutta. Positiivisuutta.

Ystävällinen hoitaja poistaa kanyylin kämmenselästä: ”Taisit nukahtaa.

Hyvin meni. Tippa on tiputettu taas kerran. Kyynärsauvat ovat tuossa tuolilla.”

- Kiitos, soperran kuivalla kurkulla.

Tuttu askelten kopina ja ovi jää jälleen lukonkielen varaan.

Teksti ja kuvat: Aulis Hietalahti Halsua

Möykky rinnassa Kuinka haurasta.

Kuinka painavaa.

Kävellä tilanteesta toiseen.

Sanat pakenevat; joku tuntematon hymyilee.

Uskallan avata silmäni.

Liuos liukuu käsivarteen kuin elämänvoima.

Ovi huojuu vaiti.

Hiljaisuus koskettaa.

Ilman sanoja.

Anovat silmät vaativat nöyrää antautumista.

Mykkä huone.

Käsi otsalla.

Rassaavaa epäuskoa täynnä.

Toinen vatsalla kuin kehoa kuunnellen.

Mykkäkoulua vai poikkeustila.

Väsymys, johon nukkuminen ei auta.

Valojen katse ja harmaa todellisuus.

Kontaktien säteet kuivuvat.

Ihminen tai näky.

Etääntyvät askeleet.

Huolien huppu syvällä päässä.

Vihreää vai punaista.

Sinä iltana, maanantain kuulas aurinko.

Vetiset silmät ja elämisen armo.

Aulis Hietalahti

Joulu 2016

9

Jouko-pappi pitkälle vapaalle Kauimmin Halsuan seurakunnan kirkkoherrana toimineen Jouko Heikkisen läksiäisjuhla oli valoisa tapahtuma tammikuun alussa. Päivä sisälsi puheita ja nuorten esittämää musiikkia. Paukkupakkasesta huolimatta kirkko ja seurakuntakoti täyttyivät läksiäisvieraista.

Lähtösaarnassaan Heikkinen painotti kiitollisuutta Jumalan johdatuksesta.

Heikkinen on ensimmäinen kirkkoherra, joka jäi Halsuan seurakunnasta eläkkeelle. Hän ehti toimia virassaan 32 vuotta.

-Olen kiitollinen Jumalan johdatuksesta. Jotkut ihmettelivät, miksi hakeuduimme Halsualle ja miksi rakensimme tänne kotimme. Vuosien aikana varmuus on kasvanut: elämää ohjaa sellainen Kuningas, jolla on ihmeellistä viisautta.

Heikkinen on tuntenut huojennus-

ta, että seurakunnassa on joka viikko kuljettu pelastuksen tie – messu on tie Jumalan luokse. Heikkistä on huojentanut, ettei ole ainoa sananjulistaja Halsualla.

Jouko-pappi muistutti, että jokainen kulkee oman tiensä ja saa tekojensa mukaan. Eläkkeelle siirtynyt kirkkoherra totesi saaneensa paljon anteeksi täällä. Rakas alttaritaulu kertoo loput.

Luonnollisesti se kuvaa ristiinnaulittua. Ehtoollisen asettamisessa paljon kertovat Jeesuksen ojennetut kädet, ja Johannes, joka nojaa Vapahtajamme rintaa vasten, todistavat Jumalan laupeudesta.

-Olen saanut elää hyvänä aikana, jolloin ehtoollinen löydettiin uudelleen kirkossamme. Aloimme viettää messua, niin kuin apostolit varhaiskirkossa ja niin kuin kirkossamme

Jouko Heikkisen lähtöjuhla pidettiin loppiaisena vuoden alussa.

Iloiten tulen jo

Halsuan kirkkoherra Juha Karhulahti lupasi käyttää kaiken taitonsa ja voimansa seurakunnan parhaaksi.

10

Joulu 2016

Halsualaissyntyinen Juha Karhulahti asetettiin ja siunattiin kirkkoherran virkaan juhlallisesti Halsuan kirkossa sunnuntaina elokuun 7. päivä piispan messussa. Piispa Samuel Salmi totesi seurakunnan elävän juuristaan, jotka ovat syvällä. Karhulahden edeltäjä Jouko Heikkinen toimi kirkkoherrana sukupolven ajan.

-Toinen katseen suunta on tämä päivä. Karhulahti on paikallisille tuttu ja saanut kutsun paimenen tehtävään seurakuntaan. Kiitollinen mieli täyttää sydämen. Paimenen virka; siihen Jeesuskin vertasi itseään. Jeesus kuva paimenesta osoitti, millainen on seurakunnan johtaja. Ruoki, kaitse, ruoki lampaitani, hän antoi paimenen tehtävät Pietarille.

Piispa painotti seurakunnan tarvitsevan paimenta, joka ruokkii elävän sanan ääreen tulevat lampaat. Keskeisellä sijalla on rakkaus, toivo, ilo ja rauha.

-Tehtävän anto on vastuunottamista ja vastuukantamista.

Halsuan ja Vetelin seurakunnat ovat antaneet veljellisesti apua – erityisesti Veteli jakanut virkojaan naapuriseura-

tehtiin valistuksen aikakaudelle saakka.

Jouko-pappi toivoi lähtösaarnansa lopuksi, että hänestä jäisi seurakuntalaisille suloinen tuoksu. Se on peräisin häneltä, jota olen palvellut ja josta olen vajavaisesti puhunut.

Heikkinen totesi kiitossanoissaan olleensa kiitollinen niille seurakuntalaisille, joiden uskollinen osanotto ja vastuunkantaminen ovat kantaneet häntä vuosien ajan. Jouko-pappi kiitti perhettään Anittaa ja Mariaa kärsivällisyydestä.

-Olette nähneet juhlapyhien aikana isän ja miehen, jolle on pitänyt asia toistaa kahteen kertaan.

Teksti ja kuvat: Aulis Hietalahti Halsua

n joukkoonne kunnan kanssa. Myös Juha Karhulahden työ ja virka rakentuu tulevan yhteistyön varaan. Halsuan kirkkoherran työn lisäksi hän palvelee yhteisesti sovituissa tehtävissä Vetelin seurakunnassa.

-Tätä tehtävää vastaanottaessani tunnen suurta kiitollisuutta, että tämä tehtävä on minulle uskottu, mutta samalla tunnen suurta arkuutta. Te tunnette pappinne jo ennestään. Voin vain luvata, että osaltani tulen antamaan kaiken taitoni ja voimani kotiseurakuntamme parhaaksi. Sen olen jo täysin oppinut, että aivan ehdottomasti me tarvitsemme yhdessä tekemisen armoa, Karhulahti mainitsi tulosaarnassaan.

Karhulahti totesi, ettei ole huolestunut seurakuntatyön monista haasteista.

Hän totesi tuntevansa seurakuntalaiset hyvin. Taloudellinen niukkuuskin on seurakunnassa nöyrästi tunnustettu, ja sen hoitamisessa saatu kokea armollisuutta yhteistyössä Vetelin seurakunnan kanssa.

Teksti ja kuvat: Aulis Hietalahti Halsua

Harjoitellen hyvää tulee Halsuan rantaonkijat olivat niin pahoillaan viime kesän heikohkosta menestyksestä rantaonginnassa, että heti keväällä siirryttiin tiukkaan harjoittelurytmiin ja viikottain kokoonnuttiin keinojärven rantaan hiomaan taitoja ja punomaan juonia Ahdin narraamiseen. Harjoittelua ei tietenkään heikentänyt se, että emännät Kalliokosken Kaarina ja Karhukorven Alli loihtivat aikalailla mojovat kahvit joka harjoituskertaan ja allekirjoittanut perehtyi makkaranpaistoon kodan hämärässä.

Tavoitteena oli, että Halsuan kalastajat pärjäävät paremmin kuin Suomen yleisurheilijat EM-kisoissa.

Niin sitten koitti H-hetki 6.7. Lestijärvellä, jossa piirin mestaruudesta kamppailtiin vesisateessa ja hampaat kalisten.

Halsualta mukana oli 5 naisonkijaa ja 9 miestä. Nyt sitten tuli selväksi se, että harjoittelu ja viime hetken kunnon viimeistely auttoi. Halsua voitti ylivoimaisesti piirin kisan, II-joukkue oli 5. ja III-joukkue oli 7. Tulimme siihen tulokseen, että päihitimme yleisurheilun EM-joukkueen. Yleisurheilijat saivat vain yhden pronssin ja muutaman vaivaisen pistesijan.

Naapureille ilmoitamme, että Halsuan joukkue harjoittelee edelleen syksyyn saakka ja keväällä siirrytään herkistelemään ja tarvittaessa vaikkapa korkean paikan leirille.

Aini Karvonen HALSUA Joulu 2016

11

Siruja Halsuan yhdistyksen vuodesta Myös tänä vuonna löytyi Halsualta uusi "Avulias Aatu" eli sellainen yleisönpalvelija, joka mielestämme on palvellut meitä ikäihmisiä suurella sydämellä. Tänä vuonna Avuliaaksi Aatuksi valittiin farmaseutti Tiina Määttälä, joka hyvällä ammattitaidolla ja aina hymysuin palvelee meitä.

Diplomi ja kukkaset luovutettiin Tiinalle kahvitilaisuudessa, paikalla oli myös hänen esimiehensä, Kaustisen Apteekin apteekkari.

Huhtikuussa toteutettiin vuosittainen yllätysretki, joka suunnattiin yllätyspaikkaan eli Kokkolaan. Retki oli samalla sekä naturelli- että kulttuurimatka. Naturelliosuutta oli keilaaminen Chydenian keilahallissa. Keilailun jälkeen suunnattiin kaupungintalon ravintolaan syömään ja olihan siellä tosi makeat herkut. Vatsat pullollaan siirryttiin kulttuuriosioon ja linja-auton keula suunnattiin kohti Sokojan kirkkoa.

Siellä meitä odotti halsualaista syntyperää oleva pastori Leena Harjunpää ja kahvipöytä, jossa oli tarjolla lautasen kokoiset korvapuustit. Tiukalle otti, mutta ainahan pullalle tilaa löytyy, kun oikein yrittää.

Leena-pastori kertoi omalla hersyvällä tyylillään paikan historiasta. Tarinaa olisi tullut iltaan asti, mutta Venetjoen Simolla oli kiire laulamaan konserttiin, joten Leena joutui vähän karsimaan tarinaansa. Lopuksi ryhmittäin tutustuimme kirkkoon ja Nooan arkkiin. Leenaa kiittäen suunnistimme autolle ja keväisessä räntäsateessa matkasimme Halsuaa kohti.

Taas tuli todistettua, että uutta nähtävää löytyy paikasta, josta monet luulivat jo nähneensä kaikki.

Toukosiunausta vietettiin kauniissa kesäillassa Liisa Venetjoen ja Jaakko Kujalan pihalla. Jaakko istutti pihapiiriin uuden omenapuun. Tilaisuus oli laulun juhlaa, kun paikalla oli peräti kolme kanttoria: Halsuan vt. kirkkoherra Hannu Vapaavuori, toiselta koulutukseltaan myös kanttori, hänen vaimonsa kanttori-oopperalaulaja Merja Virkkala ja Halsuan oma kanttori Anni-Mari Kentala. Tilaisuuteen osallistui lukuisa määrä osallistujia ja sadon siunaamista veisattiin varsin voimallisesti, ihana ilta.

Teksti ja kuvat: Aini Karvonen HALSUA 12

Kuvassa kanttorit vasemmalta Merja Virkkala, Hannu Vapaavuori ja Anni-Mari Kentala sekä illan emäntä Liisa Venetjoki.

Leena Harjunpään vieraana yllätysretkellä.

Joulu 2016

HALSUAN YHDISTYS

Monipuolista kauppaa!

• ESLA -potkukelkat • Tunturi-polkupyörät • Mullat, ruukut, kausikukat • Lelut, pelit, muovi- ja taloustavarat • Langat, tekstiilit, vahakankaat • ja paljon muuta...

TERVETULOA OSTOKSILLE! nettikauppa: www.jarmix.fi

HALSUAN KUNTA

Monipuolinen ostospaikka

SÄHKÖURAKOINTIA

HOT-SÄHKÖ OY Halsua puh. 0400 341 729

LVI-PALVELU SEPPO HAUKILAHTI

-Jokaiselle jotakin!-

Perhontie 11, 69510 HALSUA www.jarmix.fi Puh. (06) 863 6055

puh. 040 835 6970 Parturi-Kampaamo

HANNA Puh. 863 8228, 040-865 9896

Rauhallista Joulua ja Onnea Tulevalle Vuodelle

OP Halsua HALSUAN FYSIOTERAPIA KY

MARKET

Palvelemme: ma-pe 8-21 la 8-18 su 12-18 69510 Halsua, puh. 863 6043 kauppias 0400 579 107

Perhontie 14 69510 Halsua P. 06 863 6380 040 574 2506

Petri Kauppinen, fysioterapeutti petri.kauppinen@halsua.fi

Sähköurakointia jo vuodesta 1985

SähköRivex Kukkola Ky Lestijärventie 1190, Halsua Veijo 0400 263 082

KONEYHTYMÄ HOTAKAINEN P. 0400-366 051 * Maanrakennus- ja kuljetustyöt

Hieroja Dipl.vyöhyketerapeutti • Kalevalainen jäsenkorjaaja

040 5360 151

Maija Kiviaho-Lahti Köyhäjoentie 2, HALSUA

Rakennussaneeraus Jukka Hotakainen 040 5479 458 http://www.rakhota.fi

AUTOKORJAAMO

T. SILLANPÄÄ KY 69510 Halsua Puh. 0400 875 293

• LPG-laite hoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

Joulu 2016

13

HALSUAN YHDISTYS Nuohouspalvelu Jarmo Korkeaniemi

TEIJO-TALOT OY Vetelintie 265 69510 HALSUA

Harri Simola Satu Wirkkala Keijo Karhukorpi puh. (02) 721 7100, 0400 669 664 Harri Simola Timo Syrjälä

www.metsantahden.fi

040 7504014 P & P Monitoimi 040 0515799

Satu Wirkkala Keijo Karhukorpi

0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN

040 564 1207 040 750 4014 040 051 5799 5641207 041040 433 2217

- HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

Puh. 0400 137 892 • Nuohoukset • Ilmastointikanavien puhdistus • Sisäpiiput • Tulisijojen nuohous

Kannistontie 91, 69510 Halsua P. 040 778 0073 - siivous, ikkunoiden pesu, piha-askareet ym.

Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta -16!

Halsuan Toimipiste

Grilli-Kahvila Posti Veikkaus C-oikeudet Perhontie 1, 69510 Halsua P. 040 687 2727

Yhdessä tekemällä oppii parhaiten Projektipäällikkö Marika Sarha kurvasi 12.4. Majakan pihaan Halsualle auto täynnä käsityömateriaaleja. Tilaisuus oli piirin Elämää käsillä -koulutus.

Tarkoitus oli, että jokainen tekee ohjeen mukaan aamupäivällä yhden henkilökohtaisen työn, jonka saa pitää. Iltapäivä oli varattu yhdessä tekemiseen.

Teksti ja kuvat: Taina Alanko KOKKOLA

Ensin jokainen sai valita materiaalit ja miettiä värit kohdalleen.

Vas. Maija Lääkkölä, Riitta Anttila ja Riitta-Liisa Kankkonen Kokkolasta. Lounaalle siirryttäessä jokaisella oli ikioma kaulakoru lempiväreissä.

14

Joulu 2016

Himangan yhdistyksen lipun vihkiäiset

Eläkeliiton Himangan yhdistys hankki käyttönsä oman lipun. Vihkimisen suoritti sunnuntaina 21.2.2016 Himangan kirkossa pidetyn jumalanpalveluksen yhteydessä kappalainen Olli Lohi.

Suomen lippua kantaa Veikko Salmen. Eläkeliiton lippua kantaa Himangan yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Forslund, airuina Kirsti Salmen ja Eero Heikkilä.

Oi, Jouluyö

Kuvat: Liisa Forslund, Himanka

Laineilla meren

Joulun valot syttyvät koteihimme.

Hämärän laskeutuessa valaisevat kaikkialle.

Ne mieliimme suurta iloa luovat, ja joulun tuntua tuovat.

Tähtitaivas lisää loistollaan juhlaa tuntuvasti.

Se sydämiimme sytyttää ilon rauhan koskettavasti.

Lyhdyt loistavat liekillään ja juhlan tuntua suovat.

Tähdetkin tuikkivat taivaalla, kuin juhlaa julistaen.

Nuo maiset valot jouluiset luo lämpöä kaikkialle.

Valoa riittää hämärään ja loistoa päälle maamme.

Näin suurta juhlaa odotetaan, sen kaiken tuntea saamme.

Oi, Jouluyö, niin autuas se hetki.

On lapsi syntynyt meille ja poika annettu on.

Ilon suuren saman se jaksaa meille antaa, ja perille kantaa.

Suurta iloa elämäämme rauhaa ja rakkautta jakaa, toivoa antaa.

Toivokaamme joulurauhaa koteihimme ja siunattua matkaa.

Laineilla meren aavan pursi lipuu hiljalleen.

Purressa soutaja yksin Luojaansa turvaten.

Rannan kaislikossa sorsa poikueineen, molemmat armoilla Luojan ylhäälle turvaten.

Päivä ehtoolle kääntyy, sorsa poikueensa vie, turvaan tuulen, tyrskyävän meren arvaamattoman.

Soutaja rannalle purtensa vetää, vähillä voimillaan.

Torppaan harmaaseen astuu, tuttuun lämpimään.

Ryppyiset kätensä liittää ja Luojaansa pyytettömästi kiittää.

Ilta-auringon laskiessa horisontin taa.

Aira Yrjänä HIMANKA

Joulu 2016

15

Ahto Tilus ja Suomi täyttävät ensi vuonna 100 vuotta Akolan asukas Ahto Tilus syntyi Himangan Akolassa tammikuun 7. päivänä vuonna 1917 vanhempinaan Johanna ja Juho Heikki Tilus. Ahton ollessa 11-vuotias hänen äitinsä kuoli keuhkotautiin, johon 1930-luvulla kuoli lähes 10 000 suomalaista vuosittain. Isä kuoli vuonna 1946. Hän ehti olla kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta syntyi viisi lasta ja toisesta kaksi. Ahto kolmanneksi vanhin ja Paavo toiseksi nuorin tästä sisarusparvesta elävät ja asuvat naapureina Akolassa.

Talo, jossa Ahto asuu vaimonsa Kainon kanssa tälläkin hetkellä, on ollut sekä hänen vanhempiensa että hänen oman perheensä asuinsija. Välillä talo oli jaettu myös kahden veljeksen perheille, kunnes se lopulta remontoitiin ainoastaan Ahton perheen käyttöön.

Sijaintikin on mitä parhain; palvelut lähellä, mutta oma rauha taattu. Myös näkymä on maalaismaisemaa parhaimmillaan. Pihapiiristä näkee meren, pellot ja metsän.

Sotaveteraani Ahto on sodan kokenut ja sodasta selvinnyt veteraani. Sotilaspassi kertoo, että hänet hyväksyttiin kutsuntojen kautta vakituiseen palvelukseen syyskuussa -38 Kuopioon. Hän vannoi sotilasvalan joulukuussa -39, jolloin talvisota oli jo alkanut. Sodan aikana Ahto palveli merijoukoissa ja hänet ylennettiin ylimatruusiksi vuonna 1944. Palvelusaikaa kertyi yhteensä 3 v ja 5 kk Suomenlahdella Hangon ryhmässä ja se ajoittui vuosille 1941–44. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Ahtolle Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitalin 27.4.2016.

Aviopuoliso, isä ja vaari Ahto vieraili usein Helsingissä asuvan tätinsä Lempi Tiluksen luona. Hän oli siellä myös sillä hetkellä, kun Neuvostoliitto suoritti yhtä suurpommitusta 16

Helsinkiä vastaan helmikuussa -44.

Voi sanoa, että kohtalo puuttui peliin, kun Kaino ja Ahto kohtasivat tuon tapauksen tiimoilta. Sattui nimittäin niin, että he kohtasivat ulkosalla, kun Kaino perheineen oli menossa suojautumaan pommituksilta. Kahdenkeskinen keskustelu johti yhteydenpitoon ja tapaamisiin Ahton iltalomien puitteissa. Kihlat ostettiin Kokkolassa kesällä -45, kuulutukset Helsingin TuomioJoulu 2016

kirkossa ja vihkiminen Pyhän Laurin kirkossa vuotta myöhemmin. Yhteistä taivalta tuli täyteen kesäkuussa yhteensä 70 vuotta eli he saivat viettää kesällä rautahäitä! Kaino muutti Himangalle Akolaan syksyllä -46. Lapsia syntyi viisi ja he asuvat tällä hetkellä eri puolella Suomea. Ahto teki maanviljelys- ja laivanlastaustöitä, Kaino palveli himankalaisia pankissa. Lapsenlapsia heillä on kolme.

Talo jossa Ahto Tilus ja hänen puolisonsa edelleen asuvat.

Aktiivinen toimija Ahton sydäntä lähellä oleva harrastus on ollut museotoiminta. Ensimmäisen museon hän perusti ulkosaunarakennukseen. Hän sai museoonsa vanhoja tavaroita ja esineitä omalta maatilalta sekä myös lahjoituksina muilta ihmisiltä. Tällä hetkellä nämä museotavarat ovat pihapiirin aitassa, joka itsessäänkin on muisto entisistä ajoista. Ahto ja Kaino avaavat mielellään aitan oven vierailijoille jatkossakin.

Eläkeliitossa Ahto on ollut aktiivinen toimija. Lähteiden mukaan hän on ollut mukana perustamassa Eläkeliiton Himangan yhdistystä vuonna 1979, jolloin kirjattiin jäseniä 222 ja paljon toimintatapahtumia. Yhdistyksen puheenjohtajana hän oli vuosina 1986– 1994. Hän on ollut Keski-Pohjanmaan piirin johtokunnan jäsenenä himankalaisena edustajana. Ahto on osallistunut aktiivisesti eläkeliiton järjestämiin tapahtumiin ja retkiin. Ahto Tilus on edelleen Himangan yhdistyksen jäsen.

Himangan vanhin asukas Sekä Ahto että Suomi täyttävät ensi vuonna 100 vuotta. Ahto on tällä het-

Näkymä talon pihapiiristä.

kellä Himangan vanhin asukas. Toisin kuin omat vanhempansa Ahto on saanut elää perusterveenä koko pitkän elinikänsä ajan; tälläkään hetkellä hänellä ei ole mitään sairauteen liittyvää lääkitystä käytettävissä.

Tämä saa minut miettimään, mitä jos tietäisin itse eläväni vielä vajaa viisikymmentä vuotta eteenpäin. Olisin varmaan ihmeissäni ja miettisin, mitä kaikkea näkisinkään tulevien vuosikymmenten aikana. Kun puolestaan miettii lähes sataa vuotta aikaa taaksepäin, on maailmassa ja elämässä tapahtunut paljon. Ahto on saanut elää ja kokea kyseisen ajan. Lähes sadan vuoden ikä ja terveenä oleminen ovat sekä kunnioitettavia asioita että kiitollisuuden aiheita. Samoin se, että Kaino ja Ahto ovat saaneet yhdessä asua omassa kodissaan Akolassa, jonne lapset ja lapsenlapset saavat tulla heitä tapaamaan. Lainaan tässä yhden lapsenlapsen sanoja: ”Kun tänne on lapsuudesta asti tottunut tulemaan, täällä on helppo ja mukava olla.”

Teksti ja kuvat: Maria Pentinmikko os. Tilus HIMANKA Joulu 2016

Aitta, jossa museo sijaitsee.

17

HIMANGAN YHDISTYS

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

HIMANGAN TAKSIPALVELU KORPI OY

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

TAKSIPALVELUT PAHKALAN TAKSI Markku Kyösti 0500 268 909 Tila-auto 1+8 040 486 0630 Inva-auto 1+8 040 486 0590

HIMANGAN PERUNAPALVELU OY Puh. 0400 666 064

0400-866 183

Metsäurakointi Hydrauliikkapalvelu Mannila & Haapaniemi

050 093 8910 Janne • 050 547 9247 Timo

• FYSIOTERAPIAA MONIPUOLISESTI • HIERONTAA Tervetuloa! lymfa touch Intialainen päähieronta

Parafiinihoito Uunilanrantatie 2, 68100 Himanka

lahjakortit

Fysioterapeutti Ellen Roukala Sautinkarintie 2, 68100 Himanka puh. 06 875 811, 040 5545 518

Sinun lähelläsi...

Himangan Lohtajan apteekki sivuapteekki Kannuskyläntie 7 (06) 875 014

Metsäpellontie 2 (06) 877 078

ma-pe 9-17, la 9-13

ma-pe 9-16.30

www.himanganapteekki.fi

Tervetuloa Uunilan maatilalle Himangalle!

0500 168 434, 0500 367 155

www.uunilan-maatila.fi

Parturiliike Kaija

SEPÄNMÄENTIE 68100 HIMANKA

Avoinna: Ma suljettu Ti-Pe 9-17 La 9-13 Puh. 06 875 399

18

P. 06 875 780, 044 3396 955 FAX 06 875 960

Joulu 2016

HIMANGAN YHDISTYS

Himangan Kuljetus Oy Rauta-, rakennus- ja tarvikekauppa

Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA 06-875 566 HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

Alkutuottaja

Velj. KUUSISTO 68150 Hillilä, puh. 06-876 218 Raimo 044 564 4349, fax 876 369 Keijo 0440 569 590

68100 Himanka, puh. 06-875 166

Puusepänliike PEKKA KURIKKALA KY 68100 Himanka puh. 06-875 665

Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Mäkelän Perunatalo Oy Puh. 06-876 361, 0500 361 552

Laatutuotteet

Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

Mäkelän Peruna Oy:ltä puh. 0500 883 115 Kukkia ympäri vuoden

HANHINEVAN PUUTARHA puh. 06 875 001 044 086 8914

Himanka ☎ (06) 875 411

- huollot ja korjaukset - pesut, vahaukset ja kiillotukset - auton sisätilojen pesut P. 06-876 358/korjaamo - rengasmyynti ja P. 040 557 1685/Ritva asennus P. 0400 917 828/Ari - kuljetukset Jokisuontie 28, HIMANKA (HILLILÄ)

• Kemikalio • Kauneushoitola

MARKO TAPIO

OP:n talo Himanka, puh. 06-875 292

Targantie 1 68100 HIMANKA Puh. 06-875 944 GSM 0500-517 223 Fax 06-875 200 E-Mail: mt.peite@kolumbus.fi

68100 Himanka Puh. 010 257 1601

KENSAPUU OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

Palvelemme: ma-la 8-21, su 10-21 PAJALANTIE HIMANKA PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA P. (06) 875 901,(06) 050 590 1720 • MA-PE 875 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13

Maittavaa kotiruokaa seisovasta pöydästä joka päivä

RAVINTOLA 68100 Himanka Puh. (06) 875 003 Ma-pe edullinen eläkeläishinta

Joulu 2016

MA-PE 8-17, LA 9-13

68100 HIMANKA Puh. 06-879 088 www.kapeke.fi

19

Kalareissujen helmiä Tämä tapaus ajoittuu tuonne 1980luvun puolelle ja on yksi niitä helmiä, joita luonto kulkijalleen tarjoaa muistojen helminauhaan.

On kesäkuu. Kiireisten maataloustöiden keskellä nousee mieleen pakottava tarve rentouttavaan hetkeen kalastuksen parissa. Ajattelin silloin navetan jälkeen käydä Vattajalla, Lahdenkroopilla, kokeilemassa olisiko hauki syönnillään.

Olen tuon järven tullut tuntemaan jo 60-luvun alusta, kun emännän kanssa käytiin Vattajalla noita perheen perustamisneuvotteluja.

Järvi itsessään on vajaan kilometrin pituinen ja leveimmältä kohdaltaan noin 300 metriä. Mereen on matkaa vain noin 200 metriä. Meren ja järvenrannan välissä on korkea rantatöyräs, ollaanhan nyt lentohiekka-alueella.

Järvenrannan on vallannut koivikko.

Takaranta on alavaa ja laakeaa, pajupensaiden kirjomaa, entistä järven pohjaa.

Järvi on ollut paljon isompi ennen laskuojan syventämisiä. Kalaa on ollut aina. Appiukko kertoi, että ennen vedettiin järvellä nuottaa ja kaloja sai sen jälkeen kuskata hevosilla kylille.

Nythän tämä alue kuuluu armeijalle, mutta on aina joskus tullut käytyä.

Välineet vain autoon ja menoksi.

Jätin auton sillankorvaan, ennen laskuojaa.

Sääsket olivat jo tähän aikaan heränneet, joten oli syytä ehostaa tuoksuvalikoimaa.

Torjunta-ainetta pyyhkiessäni päätin, normaalista poiketen, kokeilla tämän merenpuolirannan. Se on kyllä huonompi kalastaa, kun risukko tulee osittain veden päälle, mutta jotenkin teki mieli verestää vanhoja muistoja.

Järven päätä lähestyessäni nousi mieleen kysymys – onko järvellä tänä vuonna joutsenen pesintä?

Rantapensaan suojassa aloin selvittää asiaa – ja olihan siellä. Keskellä avovesialuetta meloskeli joutsen. Muita ei näkynyt. – Jaaha, minut oli nähty.

20

Kaula ojentui suoraksi.

Samalla välittyi muille viesti: Olkaapa varuillanne.

Rauhallisesti siirryin kokonaan näkyville ja aloin toteuttaa pyyntisuunnitelmaa.

Kahlailin pitkävartisilla kumisaappailla hiljakseen missä pystyi. Välillä jouduin etenemään rantakoivikon kautta. Yritin heitellä uistinta kaikista mahdollisista paikoista, joskin huonoin tuloksin.

Valvojani näkyi pitävän välimatkan samana. Sitä mukaa kun minä etenin rantaa, lipui lintu peremmälle. Aina välillä kuulin vaimean kurahduksen.

Ensimmäisen niemekkeen jatkeena on harvaa kortetta kasvava matalikko, joka jatkuu puoli järveen. Vettä on vain polviin asti. Monesti on tästä onnistuneet kotiin tulot varmistettu. Nyt en kuitenkaan saa haukia innostumaan tarjouksista.

Sieltä keskemmältä järveä saan silmiini myös toisen valkoisen kaulan.

Sieltä aivan perältä, rantaheinän keskeltä, seurailee toinen emoista järven tapahtumia.

Lähestyessäni rantaa huomaan emon laskeutuvan rannalta veteen, poikaset perässään. Yhteydenpito on emojen välillä vilkastunut.

Oma kulkuni jatkuu kohti järven leveintä kohtaa.

Joutsenperhe lähti hiljalleen lipumaan perältä kohti leveämpää vettä.

Ei voi kuin ihailla lintujen ajatuksen juoksua. Jos minä olisin ehtinyt sille toiselle niemekkeelle, olisi perhe jäänyt tavallaan mottiin sinne perälle.

Salmi niemen ja takarannan välillä on sen verran kapea, että joutsenet eivät riskeeranneet.

Rauhallisesti toi emo kolme poikastaan pois sieltä sumpusta. Uros seuraili perhettään vähän keskemmällä, tarkasti minun ja perheen välissä. Leveimmällä kohdalla emo poikasineen piiloutui järviruokokasvustoon. Eihän ne sinne aivan täysin piiloon päässeet.

Nähtävästi ruovikko oli liian tiheä. Sel-

Joulu 2016

käni takaa, koivikon yli, paistava aurinko paljasti selvästi valkoiset linnut.

Rauha oli palannut, ja häiriötekijä eliminoitu.

KUNNES: Uroksen kaula oikeni äkisti ja huomio kääntyi takarannan pajukoihin.

Mikä sai linnun huomion kääntymään pois minusta? Kelasin uistimen nopeasti vedestä ja jäin rauhassa seuraamaan tilannetta. Eipä aikaakaan, kun pajupensaiden välistä asteli joutuisasti sarveton hirvimulli. Kiire näkyi olevan.

Rannassa mullikka levitti etujalkojaan ja painoi turpansa veteen. Järven yli kuului kuinka janoinen ryysti, monta kertaa ja pitkään, vettä suuhunsa. Vissiin se rantapenkka oli sen verran korkealla, ettei ylettynyt normaalisti juomaan. Hyttysiäkin näkyi olevan aivan kiitettävästi, sillä korvat läpsyttelivät ahkerasti.

Olisikohan tuo juominen ollut sen verran vaikeaa, että mulli päätti laskeutua, siitä matalalta penkalta, järveen.

Vettä näkyi olevan mahaa myöten. Nyt ei enää kuulunut ryystämistä. Vissiin se vesi tuntui mukavalta niillä hyttysten kiusaamillakin paikoilla.

Mullikka liikuskeli nautinnollisesti siinä rantavedessä painaen välillä kaulansakin veteen. Jossain vaiheessa se älysi, että siinä ruokopuskassa on jotain poikkeavaa. Pää pitkällä se veti vainua ja yritti selvitellä, mikä se on. Joutsenet olivat jämähtäneet paikalleen osittaiseen piiloonsa. Hirven uteliaisuus oli kuitenkin herännyt ja se päätti ottaa asiasta selvän. Päättäväisesti, pää pitkällä, korvat eteenpäin sojottaen, alkoi mulli kahlailla varovasti tuota 30–40 metrin matkaa. Hitaasti lyheni matka.

Onpas jännittävää, mitä tapahtuu?

Mullikka on selvinnyt muutaman metrin päähän ruokopuskasta, kun asia selviää.

Korvia vihlovan varoitusäänen saattelemana hyökkää emä suoraan päin mullikkaa.

Mulli väistää hyökkäyksen nouse-

malla takajaloilleen ja kääntymällä ympäri, tavallaan yläkautta. Ja vielä kovaksi onnekseen järven puolelta kiertäen.

Jos se olisi kääntynyt rannan puolelta ympäri, olisi ranta olut siinä heti edessä. Nyt ei edessä ollut kuin rantavettä.

Lintu sen sijaan syöksyi kimppuun ennen kuin mulli oli saanut keulaa kunnolla alas.

Suuret siivet kauhoivat vettä, kun lintu puolittain selässä ajaen antoi nuorelle opetusta. Kaiken loiskinnan ja mäiskeen yli kuului kuitenkin tuo jatkuva korvia vihlova huuto. Onpa mulli saanut sellaisen perätuupparin, ettei verremmästä väliä.

Päätään suojellakseen se painoi päätään veteen ja yritti venyttää kaulaansa mahdollisimman pitkälle.

Mutta miksi ei matka etene? Mullikka kyllä yritti raivoisasti, mutta ei pääse eteenpäin. Selkä köyristyy ja oikenee, niin kuin hypätessä tapahtuu. Vaan nyt ei tapahdu muuta, kuin selkään tulee että roikuu. Vesi vain vaahtoaa ja lainehtii kupeella, kun hirvi yrittää pakoon vainolaista. Äkkiä minulle selviää: Siellä pohjassahan on puoli metriä mutaa. Sehän ei tahdo saada jalkojaan irti! Voi elämän kevät! Onpa keveää katseltavaa. Nauroin niin, että vesi silmistä tirisi.

Noin 50 metrin jälkeen emä kääntyi, järjesti siipensä huolellisesti ja kaula kauniilla kaarella kääntyi pesuettaan kohti, ylpeänä saavutuksestaan.

Kaikilla ei mene yhtä hyvin. Raskaasti mullikka keinottelee itsensä rannalle sieltä pehmeästä mudasta. Puistelee vedet turkistaan. Korvat vain läpsyvät, kun se puistelee päätään, alistuneena. Nolona, pää melkein polvissa, korvat lurpattaen, kääntää se päätään ja heittää vielä katseensa takaviistoon järvelle. Hiljalleen häipyi peräpeili näkyvistä. Varmaan poistui kokemusta rikkaampana, niin kuin me kaikki, jotka olimme silloin paikalla.

Joulumuistoja

Muistan vieläkin lapsuuden joulujen tuoksut ja aikuisten kiireiset juoksut.

He kantoivat harteillaan salaperäisyyden huntua, se toi kotiin sadun tuntua.

Joulun valmistelu viikkoja kestää, kun joka nurkka pestään.

Piparit ja limput leivotaan, lipeäkalat ja laatikot laitetaan, viimeisenä se paras herkku, taikinan sisällä paistettu kinkku.

Kuusen latvaan laitettiin vanha tähti kultanauhoista kauniisti väriä lähti, oksalle pari lasilintua somaa ja paperiköynnöstä omaa. Ei kuusen tarvinnut liikaa koristeita kantaa, mutta elävät kynttilät valoa antaa.

Illalla saapui Joulupukki tuo kaikkien lasten odotettu ukki.

Ei ollut pukilla punainen takki, eikä päässä hiippalakki, vaan päällä oli nurin käännetty nuttu ja päässä karvalakki ihan tuttu.

Ei löytynyt paketeista tietokonetta eikä junarataa, jotka maksavat monta sataa.

Löytyi puuhevosta ja Molla-Maijaa, niihin oli itse nähty vaivaa eikä tarvinnut paljon kuvetta kaivaa.

Joulun alla sattui kerran vanha nukkeni katoamaan, mutta joulupaketista sen jälleen saan.

Oli Liisa-nukke saanut uudet vaatteet ja uuden pään näin pääsi Liisa uudelleen leikkimään.

Sitä jäin lapsena miettimään, mitä oli isällä mielessään mikä sai hänet aina joulusaunassa viipymään, kun ei aikanaan tullut pois, että hänkin joulupukin nähnyt ois.

Seija Niemonen Kannus

Paavo Mansikkamäki Kannus

Joulu 2016

21

Vilpas Jylhä, 75 vuotta • Asuu vaimonsa Irman kanssa Jylhän kylällä Kannuksessa.

• Ammatti: maanviljelijä ja turkistarhaaja, eläkkeellä. Kotitila on nykyään pojan omistuksessa.

• Harrastukset: vaijerilla kävely, huonekalujen valmistus.

• Maatilan vanhat esineet on koottu kotimuseoon kaikkien nähtäville.

• Entinen navetta on kunnostettu ympärivuotiseksi kokoustilaksi, jossa on mm. lattialämmitys.

• Eläkeliiton Kannuksen yhdistys piti tiloissa 40-vuotisjuhlansa.

Samalla juhlittiin Vilpas Jylhän 75 v. syntymäpäivää. Onnittelut vielä molemmille!

Kuva: Vilpas Jylhän arkistosta

Vaijeritaituri Jylhän kylältä Taina: Minkä ikäisenä ja mistä keksit harvinaisen harrastuksesi?

Vilpas: ”Kannuksesa oli Lauri Kujanpään aikana tapa, että päästiin ripelle helatorstaina. Kun oli päästy ripelle, piti päästä juhannuksena Kalajoelle hiekkasärkille. Juhannusaattona lähettiin matkaan Uuno Ojalan kuormaautolla, jota ajo Uunon poika Aarre.

Auton lavalla oli penkit, mutta mitään pressua ei ollut suojana. Kalajoella oli mies, joka esiinty. Hän käveli vaijeria pitki. Se oli noin puolitoista metriä korkialla.”

Miten pääsit alkuun, mistä löysit oikeanlaista vaijeria? ”Minä menin Korpelan voimalle ja sain sieltä 10 metriä kuparilankaa ja rupesin harjoittelemaan langalla kävelyä. Harjoittelu oli pitkän aikaa vaivalloista. Kuparinen sähkölanka ei kestäny aina kauan, kun se katkes. Sitten hommasin 6 millin vaijerin ja pingotin sen toisen pään saunan seinään ja toisen toloppaan.”

Oletko esiintynyt yleisölle koskaan?

22

Joulu 2016

”Kyllä. Ensimmäinen esiintyminen oli yleisölle Kannuksen Kopukkapäivillä.

Vuotta en muista. Siellä laitoin vaijerilla housut jalkaan, ja voi se oli helppoa!

Olen esiintynyt myös Maitokolmiolla, Sautinkarilla, Osuuspankin Nelikossa Rautiolan aikoina.”

Taidon ylläpitäminen vaati varmaan paljon harjoittelua? ”Siitä on kohta 50 vuotta, kun aattelin, että vielä roikun vaijerilla pitemmän aikaa. Muistan yhenki kesäisen illan, kun kello 9 nousin vaijerille. Siinä välillä piti istua vaijerilla, kun jalkapohjat helty.

Isä meni puuseehe ja huusi, että lähe nukkuhun. Minä huusin että joo, joo.

Sitten kun kello tuli 12.00, niin hyppäsin alas vaijerilta.”

Huh, huh! 3 tuntia vaijerilla, vieläkö taito on jäljellä? ”Olen vuosimallia -41, että kyllä tasapaino on paljo huononnu.”

Haastattelijana toimi Taina Alanko KOKKOLA

Sudensyöttinä Jos ihmisiltä kysyy joulumuistoja, herkästi viitataan lapsuuden aikaan ja tapahtumiin. Saattaa taivaalla enkelikin vilahtaa, paimenten kaitsemilla lampailla ei ole korvamerkkejä ja Itämaan tietäjien lahjojen arvoa eivät pörssikurssit heiluta. Ja kaikissa muistoissa on joulupukki.

Olen itsekin kätkeytynyt joulupukin naamion taakse hoitamaan hahmolle kuuluvia tehtäviä. Se ei ole vienyt uskoani joulupukkiin. Omat kokemukset pukkina kalpenevat kuitenkin lapsuudessa koetun rinnalla. Sinne sijoittuu muisto, kuinka uskoa koeteltiin. Saattoi se horjua, mutta ei kaatunut.

Syntymäkodissani ei ollut yksinäistä.

Vanhempieni lisäksi samassa talossa asui kaksi setääni perheineen. Aattoillan pimeydessä tuli joulupukki ja jakoi vähäiset lahjat. Pukilla oli naamari, nurin käännetyt lammasturkki ja karvalakki, pieksut olivat väärissä jaloissa.

Turkki oli vyötetty leveällä nahkavyöllä ja vyön alle oli pistetty sotilaskiväärin pistin.

Saappaiden pitämistä väärissä jaloissa pukki selitti sillä, että tuntureilla ka-

vutessa eivät jalat lipsu, kun saappaan ulkosyrjällä saa rinteestä tukevamman otteen. Pistin oli unohtunut vyölle, koska joulupukki oli tulossa suoraan Korean sodasta hoitamaan jouluista virkaansa. Ei pukki varsinaisesti sotaan ollut osallistunut, kun siellä ei ollut ryssiä. Olipahan vain seurannut, etteivät puun kantohinnat laske. Eikä lasten tarvitse häntä peljätä, kunhan muistavat olla kilttejä.

Viimeinen lause oli suunnattu itseäni vanhemmalle serkkupojalle ja taisi pukki nimenkin sanoa. Serkkupoika aloitti huudon, johon toisetkin lapset yhtyivät uskalluksensa mukaan: -Ei me sua peljätä! Et sinä ole oikea joulupukki! Sinä olet Unto! Ei me sua peljätä!

Sinä olet Unto!

Joulupukki ehdotti, että lähtekää Kuusistoon katsomaan. Kuusiston pojat ovat kilttejä ja ne uskovat ja pelkäävät joulupukkia.

Naureskellen vanhemmat antoivat luvan ja niin juoksin serkkujen mukana joulupukin perässä katsomaan, miten kiltit lapset pelkäävät.

Kuusistossa istuimme ovensuus-

sa olevalla penkillä katsomassa, kun pukki hoiti tehtäväänsä. Isäntä ihmetteli, miten joulupukilla on lapsia mukana. Pukki selitti, että hän oli palannut Korean sodasta Siperian kautta.

Sieltä oli suuret susilaumat lähteneet seuraamaan ja hätyyttämään. Muutaman hän oli pistimellä tappanut, mutta oli joutunut antamaan poron susien syötäväksi, että oli itse pelastunut. Nyt hän oli ottanut Petäjänmäeltä kakaroita mukaan sudensyötiksi.

Kun on maukkaita lapsia mukana, eivät sudet syö vanhaa ja sitkeälihaista pukkia.

Lahjojen jakamisen jälkeen isäntä tarjosi joulupukille pikarista kirkkaita ryyppyjä. Naamarissa oli niin pieni aukko suun kohdalla, että pukki joutui menemään peilin eteen saadakseen ryypyn osumaan suuhun.

Kuusistosta palattiin juosten kotiin.

Eipä juuri uskallettu sivuille vilkuilla, että olisi nähty kiiluiko pimeydessä Siperian susien silmät.

Mauno Mäki-Petäjä Kannus

Hieman nostalgiaa Ilta kun pirttihin hämärän toi, niin pöydällä radio valssia soi.

On iskelmäradion ohjelmaa tuo, mikä vanhoja muistoja mielihin luo.

Kevät kun voitti talviset säät ja järvestä, virroista sulivat jäät.

Ja koskessa kohisten vierivät puut, kun jätkä oli jätkä, ei mikään muu.

Nyt hiipuvi tarinatuokio tuo ja vanhus kaipaa syntymäpaikan luo, vaikka elämä enää ei mitään oo vailla hän asuvi korvessa pohjanmailla.

Mauri Holma KANNUS

Joulu 2016

23

KANNUKSEN YHDISTYS

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Vahvat kannukset asumiseen

Löydä kotisi meiltä!

Kannuksen Vuokra-asunnot Oy Asuntopalvelutoimisto Liikuntatie 2 Avoinna: ma-to 9.30-13.30, pe 9-12, muulloin ajanvarauksella Toimitusjohtaja Katri Kotka 044 4745 451 e-mail: katri.kotka@kannus.fi Palvelusihteeri Ulla Kujala 044 4745 233 e-mail: ulla.kujala@kannus.fi www.kannus.fi/vuokra-asunnot

Kannuksen kaupunki

Huolto AutoExpertti Kannus Asematie 7, 69100 Kannus puh. (06) 871 362

Lahjat läheisellesi

Kannuksen Kello ja Koru Ky P. 06-870 040

Vaatetusliike

TAAVETTI JA TIINA Asematie 2 puh. 06-870 934 www.taavettijatiina.fi

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

JARI ISO-HEINIEMI KANNUS PUH. (06) 870 073, 0500 931 712

HERKKU Ma–Pe 7–21 • La 7–18 • Su 12–21

Pertti Honkela

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

KANNUKSEN VESIOSUUSKUNTA Siltakatu 4 A, Kannus Puh. (06) 874 1400 www.kvesi.fi

KANNUSSÄHKÖ OY Asematie 11, 69100 KANNUS Puh. 06-870 494

Kannuksen

KULJETUS OY Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211, fax (06) 871 921 www.kannuksenkuljetus.fi

24

Valtakatu 1, Kannus • Puh. (06) 870 056

KIRJANPIDOT JA VEROILMOITUKSET • maataloudet • yritykset • taloyhtiöt PALKANLASKENNAT LASKUTUKSET

KANNUKSEN TILITOIMISTO OY Valtak. 19 A 3, 69100 Kannus P. 06 870 642, 050 373 6286 kannuksen.tilitoimisto@kotinet.com

KANNUKSEN TAKSI puh. 873 410

Heikki Kellosalo • rakennuspeltityöt • vesikourut • alastulot • tikkaat • lumiesteet • piipunpellitykset asennettuna

Pyydä

!

tarjous

0500-557 178 • Teerikuja 1, Kannus Parturi-Kampaamo • Kauneushoitola

Aut okorjaamo

NIKOR OY Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

Joulu 2016

Puh. (06) 873 778 Valtakatu 11, 69100 Kannus

KANNUKSEN YHDISTYS

parturi-kampaamo

KANNUKSEN APTEEKKI

AKI ERKKILÄ

Pirjo ja Arja

Siltakatu 6 06-870 008

Puhdistamontie 5, KANNUS Puh. 0500 665 942

Valtakatu 7, Kannus p. 06-870 992

PUUSEPÄNLIIKE

LVI-PALVELU Jarmo Ristola Oy www.lviristola.fi

•LVI-urakointi •Metallityöt •Tarvikemyynti •Öljypoltinhuolto•Rakennustyöt ja asennus

Rengas & Autohuolto

RAHKOLA

Asematie 11, Kannus • Puh. 0500 863 128

p. 050 378 4433

LÖYTÖLAAKSO

MT-Lava Oy

KANKAITA, KÄSITÖITÄ ym.

Valtakatu 24, 69100 Kannus 06-870 201 Tervetuloa tekemään löytöjä!

Kannus 0400 601 708

EXEL

KP. Koneurakointia Oy

AUTOKEIDAS • NOPEASTI • EDULLISESTI

- KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 040 811 3894

Karin Hydrauliikka Oy Junkalantie 195 KANNUS Letkut Liittimet Laakerit

Tiivisteet Stefat Sylinterit

Komponentit 12,9 Pultit Öljyt

Puh. 0400 468 433, 871 664 Fax 871 666

Hannu Kauppila Oy Asematie 5, 69100 Kannus puh. 06 873 661

• Koneurakointia

Lestijokilaakson Siivous Oy

Harri Kuusisto, p. 050 567 1825 Kyösti Isohanni, p. 0500 121 004 www.koneurakointia.fi

HEIKKI SAARIKOSKI 050 520 7326

KANNUS Asematie 5, 69100 Kannus Puh. 06 870 407 Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA MAIJA MÄNTYKORPI

Rengasammattilaiset palveluksessanne

HUONEKALULIIKE

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: Ma-Pe 8-17

ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

LAATUA • PALVELUA

Tunnelmallista Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

Lähellä asiakasta korpelanvoima.fi

Joulu 2016

25

KANNUKSEN YHDISTYS Puhtaamman ilman puolesta ...

•Betonituotteet •Maatalouselementit •Sokkelielementit

KANNUKSEN O KAUKOLÄMPÖ Y

•Mittatilauselementit •Valmisbetoni •Betonipumppaukset

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Puh. 06-874 3800 www.kannuksenkaukolampo.fi

KAUKOLÄMPÖ

Hammaslääkäri

tuula komujärvi

LEENA VIHERKARI

vastaanotto tiistaisin ja torstaisin AJANVARAUS PUH. 044 266 0660

Puh. (06) 870 204

050 5418 849

Tukkitie 4, kannus, Liedeksen liiketalo, katutasossa • www.ehtkomujarvi.fi

puh. 044 575 4523 info@kitinkannus.fi www.kitinkannus.fi

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA

M T K T P L S

M T K T P L S

Piirin esikoinen, Kannuksen yhdistys 45 vuotta Kuvat: Taina Alanko, KOKKOLA

Piirin pj. Juhani Forslund kättelykierroksella.

Huomion kohteena vas. Esko Oravainen, Vilpas Jylhä, Taavi Sikala ja Heikki Hillilä, joka lupasi viedä viirin Viljo Ranta-Pitkäselle.

26

Joulu 2016

Yhdistyksen omat soittoniekat Taavi Sikala ja Esko Oravainen.

Mihin sinä sitte meet, ko sinä sieltä tuut?

Sieltä se punainen auto kaartaa.

Tuntuu, että Kuorikosken Eevan, EL Kaustisen yhdistyksen puheenjohtajan, punainen auto joutaa olla omalla pihalla parkissa vain öisin. Aamusta iltaan se kaartaa sieltä tänne ja tuolta sinne. Eeva on mukana: sydänyhdistyksessä, diakoniatyössä, kirkkokuorossa, Martoissa, niin ja tietenkin eläkeyhdistyksessä.

- Oikeastaan ensimmäinen isompi juttu tuli eteeni heti, kun Kaustisen osalle lankesi valtakunnallinen EL Karaokemestari 2013 -kilpailu. Monessa muussakin merkittävässä tapahtumassa on siitä asti touhuttu. Kaustisella on näinä vuosina järjestetty isoja piirin tapahtumia, kuten mm. 40-vuotisjuhla, viestihiihtokilpailu ja kulttuurijuhla. Oman yhdistyksen aktiivisesta tehotoiminnasta puhumattakaan! On mahtavaa, että on saanut olla mukana, Eeva iloitsee.

Nyt ei mennä eikä tulla, vaan ollaan tietokonetta oppimassa Riitta Anttilan ja hänen pojanpoikansa Oiva Anttilan ohjauksessa.

Mitä se Eeva nyt touhuaa?

- Mielestäni, kun on johonkin luottamustehtävään pyydetty ja lupautuKun yhdistyksen toiminta kaipaa neunut, pitää toimia, eikä vain olla kuvottelua, sopimisia ja suunnittelua Eemileimasimena nimellisesti mukana, va kurvaa punaisella autolla paikasta Eeva jatkaa. toiseen. Suosittujen laulutorstaiden Eeva tekeekin paljon itse, mutta häajat Eeva sopii Kansanlääkinnässä, nellä on tärkeä taito myös delegoida kuin myös tinkii niiden päivien loutehtäviä eteenpäin ja oikeille nashinnat alas ”omille eläkehenkilöille. läisille”.

Näytelmätilat Tosin kerran Eeva Kinolle pitää sopia erehtyi pyytämään kunnantuvalla ja "Kun en vielä minut Pelimannijouluisen kirkkotalon keittiöön konsertin ajanoikein oo sinut avukseen. Tökkohta varata seutietokoneen kanssa, käsin vahingosrakunnalta jne. sa juomalasion parempi käydä paikan - No, nämä pinon nurin ja on niitä norpäällä. Ja eikö se juuri toista tusinaa maaleja rutiineole sitä suhdetoimintaa lasia meni tuhanja. Ja onhan punen pirstaleiksi. Ei helinkin olemassa. aidoimmillaan?" ole sen koommin Kun en vielä oikein pyytänyt! oo sinut tietokoneen kanssa, on parempi käy- Olen ikikiitollinen dä paikan päällä. Ja eikö se yhdistyksen talkoohengeljuuri ole sitä suhdetoimintaa aidoimle. Sama milloin, sama mihin väkeä millaan? Paavolan Maija-Liisan, osaapyydetään, kaikki tulevat ilomielin, van sihteerimme, kanssa meillä on jos vain suinkin pääsevät. Ilman yhsynkannut tosi hyvin. teistä tekemisen meininkiä, ei misJoulu 2016

tään tulisi mitään, Eeva tunnustaa.

Ja lisää on tulossa!

- No, korkeammalla tasolla tulossa on liiton kesäpäivät! Piirihän ne järjestää, mutta kun ne on Kaustisella, tarvitaan yhdistyksemme osallistumista suunnitteluun, ohjelmaan ja talkoovoimia käytännön töihin. Yhdistyksen omia juttuja ovat virkistystorstait, laulutorstait, näytelmäpiirin lisäesitykset, tietokonekurssin jatkot, joulukonsertti marraskuussa, pian ilmestyvä yhdistyksen tarinakirjan kakkososa ja kenties konserttivierailukin Rovaniemelle tulevana keväänä. Bocciaakin pitäis pelata. Harrastamista piisaa. Eläkeläisillä on aina kiire!

Niin on Eevallakin. Ja kun on vielä ne sydänyhdistys, diakoniapiiri, kirkkokuoro, Martat ja…

- Se vähän helpottaa, jos nyt pääsen kurssin avulla sähköpostistakin kuusalle! Eeva tuumailee.

Terttu Hanhikoski KAUSTINEN 27

Kaustisen eläkeläiset teatterilavalla Jo toinen näytelmä Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen näytelmän harrastajien ensimmäinen näytelmä reilut pari vuotta sitten oli Dosetit vaihtoon. Monet naurut ja useiden ylimääräisten esitysten myötään tuoma suosio innoittivat ryhmää nousemaan lavalle jälleen viime keväänä. Väkeä saatiin lisääkin mukaan.

Nyt näytelmän nimi oli Vanhanpojan vapaus.

Molemmat näytelmät tutulle porukalle on käsikirjoittanut kaustislainen kynäilijä Terttu Hanhikoski ja ohjannut vuosikymmeniä harrastajateatteriohjaajana ja näyttelijänäkin toiminut, niin ikään kaustislainen, Sanni Puronaho.

Yhteisen tekemisen voima Näyttelijöiden keski-ikä on 75 vuotta, eikä kukaan kärsi dementiasta, iskiaksesta tai mielenmasennuksesta. Ja mikä parasta, itse kukin voi siirtää hetkeksi syrjään mahdolliset omat kremppansa ja murheensa, kun yhdessä tekeminen on niin mukavaa! ”Ja jos esityksestä vielä jokunen katsojakin tykkää, on

harrastus tehnyt tehtävänsä.”

- Jokainen roolihenkilö on ollut mukana ensimmäisistä harjoituksista lähtien. Kaikki ovat olleet innostuneita ja sitoutuneita yhteiseen tekemiseen.

Tuo käsikirjoittajakin on istunut takapenkissä joka kerta, vaikka hänen työnsä on tehty jo aikoja sitten, näyttelijöiden äiti, iloinen Sanni Puronaho toteaa.

- No, miksen olisi! Ei voi sanoin kuvata tunnetta, kun seuraa tuota porukkaa. Minun hääppöiseen tekstiini ne puhaltavat hengen, ja on fantastista seurata, kuinka jokainen roolihenkilö kasvaa ja kehittyy osaansa vähitellen.

Ja kuinka porukkahenki on kaiken voima! vastaa ”käsikirjoittaja”.

Harrastajanäyttelijät kiittävät Kaustisen kuntaa, että he ovat saaneet Kinon tilat käyttöönsä. Ja suuren tunnustuksen saa myös yhdistyksen hallitus, joka on antanut siivo rauhan ryhmälle ja siunauksensa sen toiminnalle. Ja kun esitysten aika tuli, hallituksen väki muiden aktiivien kanssa touhusi lipunmyynnissä, keittiössä, kahvituksessa, järjestysmiehinä ja parkkipaikalla.

Suunnitelmissa alun perin oli tar-

jota yleisölle kolme näytöstä, mutta kun niin moni jäi ovien ulkopuolelle, pantiin pikapikaa pystyyn neljäs kerta.

Vielä sen jälkeenkin ihmiset kysyivät lisäesityksistä. Jotkut olisivat jopa tulleet katsomaan toisen kerran! Ja kun kerran kiitosta ja suitsutusta tuli, lupautui ryhmä vielä parin esityksen verran syksyn aikana nousemaan lavalle.

Vanhanpojan väki: (vas. takana) Kari Hanhikoski, Toini ja Alpo Rauma, Iiris Salo, Leena Kaitfors, Heikki ja Terttu Känsäkangas, soittajat Veli-Matti Puronaho, Eero Myllymäki, Kimmo Anttila ja Tapio Kivelä sekä Terttu Hanhikoski. Alarivi: pappi Seppo Myllymäki, takana Olavi Myllymäki, Sanni Puronaho, Ari Leppiniemi ja Liisa Myllymäki.

28

Joulu 2016

- Näiden eläkeläisten kanssa on ollut kotoisaa touhuta, ja oikeastaan tulee suru puseroon, kun tämä loppuu, tuumailee ”vanhapoika” Ari Leppiniemi, porukan ainoa ei-eläkeläinen.

- Ja koittavat ne minullekin eläkepäivät, joten tämä on ollut hyvää ennakkoharjoitusta. Olen ollut mukana ikään kuin oppisopimuksella, hän jatkaa.

Mikä on se ”Vanhan pojan vapaus”?

Vanhanpojan vapaus? Vapaus, johon yhtäkkiä kaikki, niin rakkaus, naapurin akat, suku kuin terveyskin, pakkaavat sekaantumaan. Onko kumma, että sisu nousee ja järki seisoo?

Vanhanpojan vapaus -näytelmän pääosassa on ”vanhapoika”, Ari Leppiniemi, josta ”naapurin akat”, Sanni Puronaho ja Liisa Myllymäki, huolehtivat enemmän kuin omasta pojastaan.

Jos vanhapoika onkin menossa naimisiin, se ei ole menetys vain naapurin akoille, vaan myös perinnöstä haikailevalle suvulle. Siinä eivät auta papit, eivätkä lukkaritkaan, saati lääkärintodistukset. Oman huomionsa näytöskappaleessa saavat myös ajankohtainen luonnon roskaaminen ja sen saastuttaminen, ravinto, kuoleminen ja karaoke!

Roolihahmoja on yksitoista. Ja kun Kaustisella ollaan, ihan ilman musiikkia ei esitetä mitään. Niinpä tässäkin näytelmässä komeiden laulusuoritusten taustalla soivat omien mestaripelimannien ja pelimannimestareiden soittamat sävelet. Myös lavastaja, valomies ja tarpeistonhoitajakin ovat omasta takaa.

- Meillä ei oo vielä uutta näytelmää.

Uskon kuitenkin, että kun porukka kokoontuu ja mukaan tulijat saadaan selville, niin eiköhän joku kirjoita taas meille jokaiselle henkilökohtaisesti sopivan roolin! nauraa porukan ”toloppa” Sanni Puronaho ja vilkaisee puolihuolimattomasti tiettyyn suuntaan.

Teksti: Terttu Hanhikoski KAUSTINEN

Kahvitauolla nuotion ääressä vas. Heino Myllymäki, Kari Känsäkoski, Veikko Myllymäki, Untamo Uusitalo, Mikko Pollari, Pentti Luomala ja Elias Koskinen. Kuvat otti Kari Kettu.

Eiköhän me tehä isse…

Kaustisen kirkon paanukattotalkoolaiset saivat työn lomassa uuden idean: Kun kirkon katto tarvitsee muutaman vuoden kuluttua uuden tervauksen, niin eiköhän polteta se terva itse. Niinpä pienempi porukka paanutalkoolaisista oli keväällä 2015 seurakunnan metsässä koloamassa ensimmäisiä puita pihkaantumaan. Tänä keväänä työ jatkui ja jatkuu ainakin pari vuotta, ennen kuin puut ovat valmiina kaadettavaksi, käsiteltäväksi ja tervahaudan kokoamiseksi.

Koloaminen vaati hyvää kuntoa ja käsivoimia, sillä se tehtiin niin korkealta kuin mihin koloraudalla ylsi. Niinpä koko kroppa sai samalla hyvää venytystä ja käsivarren lihakset voimaharjoittelua.

Välillä pidettiin tietenkin kahvitauko, ja ensimmäisen kerran saatiinkin oikeat nokipannukahvit.

Kuvassa Heikki Lepistö työkaluineen.

Joulu 2016

Teksti: Tuulikki Kettu KAUSTINEN

29

Viro ja presidenttien jäljet Perinteitä noudattaen toteutettiin tänä vuonna kaksi matkaa. Viikon matka suuntautui Viroon Pärnuun ja Rakvereen 11.–17.6. ja maakuntamatka nimellä ”Presidenttien jalanjäljillä” Haapajärvelle ja Nivalaan 27.7. Vuosien jälkeen usean päivän matka toteutui tänä vuonna. Näyttää siltä, että useamman päivän kotimaahan suuntautuneet matkat eivät ole nyt suosiossa. Vastaavasti päivän maakuntamatka lähes poikkeuksetta toteutuu kahdella bussilla. Parin vuoden takaiselle Kokkolan kotiseuturetkelle lähti kuitenkin vain yksi bussi, vaikka mainoksessa kerrottiin, että matka ei sisällä ”soppailua”. Jälkikommenteissa kehuttiin kuitenkin mm. ”kun menin illalla nukkumaan, ihmettelin, missä olen ollut.

Kokkolassa, jota en ole koskaan ennen nähnyt enkä kokenut”. Jatkoa ajatellen on hyvä muistaa, että paljon on vielä näkemättä kotinurkillakin.

Pärnu – Rakvere Matkalle lähdimme evijärveläisen Jari Pahkakankaan ohjastaman bussin kyydissa kesän kukkien herätessä. Kaustiselta kohti Helsinkiä, M/S Superstarilla Tallinnaan ja edelleen bussilla Pärnuun. Aamulla lähdettiin kotoa ja päivällinen nautittiin jo Medical Spa & Hotellissa, entisessä Puistohotellissa. Pärnun päivät sai kukin viettää oman ohjelmansa mukaan. Matkapakettiin kuului kolme omavalintaista lääkärin kanssa sovittua hoitoa päivässä. Hoidot saatiin pääsääntöisesti aamupäiville, jolloin iltapäivät sai viettää vapaasti rannalla, ostoksilla tai kaupunkiin tutustuen.

Yhtenä iltäpäivänä hotellin pr-nainen opasti kaupunkikierroksen. Kolmena iltana oli hotellin ravintolassa teemailta, joihin jokainen sai osallistua oman valintansa mukaan.

Päivällisen jälkeen halukkailla oli tapana kokoontua juttelemaan, vitsailemaan ja pidentämään ikää kerrosten tasanteilla tai pihamaalla. Ruokatarjoilu hotellilla oli runsas, ja aamupalalla ja päivällisellä tuli todella hyvin toimeen.

Jugend-tyylinen hotelli/ravintola Ammende Villa Pärnussa.

30

Kokemusten ja tuntemusten vaihtoa hotellin pihalla.

Päivät olivat aurinkoisia ja kohtalaisen lämpimiä. Samaa ei voinut sanoa matkapäivistä, mutta bussissa oli ehyt katto. Matkan lopulla vietimme vielä yhden yönseudun maan pohjoisosassa sijaitsevassa Rakveren hienossa kylpylähotelli Aqva Spassa. Kylpylässa voisi jatkossa viettää useammankin päivän, samoin Rakveren kaupungissa.

Haapajärvi – Nivala, ”Presidenttien jalanjäljillä” Päivämatka matkanimikkeellä ”Presidenttien jalanjäljillä” herätti jälleen suuren kiinnostuksen kotiseutumatkailuun.

Runsaasti keskustelua syntyi, minne jalanjäljet johtaa? Nopeasti tuli mieleen Kyösti Kallio ja Nivala, mutta entä toinen?

Urho Kekkonen ja Pielavesi, liian kaukana. Ensimmäisen presidentitimme K.J. Ståhlbergin Haapajärven lapsuuskoti ei siis ollutkaan enää niin tuttu.

Teeman mukaisesti tutustuttiin Haapajärvellä Ståhlbergin lapsuuskotiin ja siihen liittyvään historiaan kotiseutuneuvos Juha Erosen opastuksella. Hänelle koti oli henki ja elämä.

Hän kertoi, että talo oli myyty, ja purku piti aloittaa seuraavana päivänä. Purku saatiin estettyä viime hetkellä ja saamme nyt nähdä tämän Ståhlbergin lapsuuskodin elävänä muistomerkkinä. Paikan koko tarinan voit lukea netistä Ståhlbergin lapsuudenkoti. Paikka inspiroi myös meidän muutamia ”tyttöjä” nyppimään talon pelargoniaruukkujen kuivia kukkia.

Paikallislehti Maaselkä oli myös huomioinut vierailumme ja kuvasi matkalaiset lapsuudenkodin edessä ja teki asiasta jutun komian kuvan kera seuraavana päivänä ilmestyneeseen lehteen.

Kaupungin toisena oppaana oli sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki. Hänen johdollaan tutustuttiin kaupungintalolla olevaan hiihtäjälegenga Mika Myllylän palkintokokoelmaan ja kilpailuvarustenäyttelyyn, joka varmasti loi monen mieleen ja tunteisiin saakka menevän vaikutuksen. Tikanmäki kertoi 2019 tulevan 50 vuotta Myllylän syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi pystytetään kaupungintalon vieressä ole-

Joulu 2016

Mika Myllylän palkintokokoelma herätti kiinnostusta.

Osa retkeläisistä K.J. Ståhlbergin lapsuuskodin pihalla. Vasemmalla opas Juha Eronen ja Wäinö Aaltosen tekemä presidentin rintakuvaveistos.

vaan puistoon Mika Myllylän patsas. Tekijäksi kelpuutettin Keski-Pohjanmaan maakuntaviestialueelta oleva taiteilija, joka on Seppo Kalliokoski Halsualta.

Kaupungintalon ala-aulassa oli teekuppikokoelma. Paikalla oli myös Kyösti Niinikoski, Haapajärven teeseuran puheenjohtaja. Hän kertoi mielenkiintoisen teekaupunkitarinan.

Tavotteena on saada kokoelmaan 1000 kuppia eri puolilta maailmaa. Tällä hetkellä kuppeja on jo yli 700. Todella mielenkiintoinen toteutus tehdä paikkakuntaa tunnetuksi. Teeman ympärille on tullut jo teekaupungin merkillä varustettu teemerkki. Lisää teeasiasta löydät Haapajärven kotisivulta.

Veijo Tikanmäki esitteli myös pienellä kiertoajelulla kaupunkia ja sen nähtävyyksiä. Mika Myllylän hautamuistomerkillä emme ehtineet tällä kertaa käymään.

Kievarissa nautitun lounaan jälkeen matka jatkui Nivalaan ja Kyösti Kallion jalanjälkiin. Tutustuttiin Kyösti ja Kalervo Kallion museoon Marja-Terttu Pihlajamaan (suvun tyttären pojan vaimo) opastuksella. Nivalan muu opastus tuotti tuskaa. Kaikki oppaat olivat lomalla, ja tuli jo tunne nostaa kädet pystyyn. Apu saatiin kuitenkin kaustislaistuneelta nivalalaiselta Terttu Känsäkankaalta. Hän avuliaana käytti sukulaissuhteitaan hyväksi ja sieltähän löytyi serkun puoliso, ”joutilas” ex-kansanedustaja Pekka Vilkuna. Molemmilla busseilla tehtiin n. ½ tunnin kiertoajelu kaupungissa ja Vilkuna esitteli Nivalan tämän päivän elämää ja nähtävyyksiä.

Näin kuljimme yhden päivän ajan entisten presidenttiemme jalanjäljillä. Päivä aloitettiin muuntuvalla historialla. Reisjärven Kangaskylän pitopalvelupaikaksi kunnostetulla upealla perinteet säilyttäneellä kansakoululla nautittiin aamukaffit. Illan suussa juotiin piirakkakaffit Toholammin Pajamäen perinnekeskuksessa tuttujen, emäntä ja isäntä Anna-Maija ja Erkki Kujalan sydänmaisemissa.

Ahon busseilla oli mukava matkustaa, kun ohjissa olivat Virkkalan Seppo ja kaustislaistunut Joel Seppälä.

Nyt mielikuvitusnystyrät töihin ja vihjeiltä hallitukselle

Teekuppinäyttelyä esittelemässä tee-emäntä Pirkko Harju.

Kallio-museossa tutustuttiin Marja-Terttu Pihlajamaan opastuksella presidentti Kallion elämään ja Kalervo Kallion veistoksiin. Taustalla näkyy mm. marsalkka C.G.E. Mannerheimin ratsastajapatsasluonnos, joka sijoittui järjestetyssä kilpailussa toiseksi.

tulevien vuosien matkoihin!

Joulu 2016

Kuvat: Ritva Tainio Teksti: Ritva Tainio ja Kari Hanhikoski KAUSTINEN 31

KAUSTISEN YHDISTYS

KAUSTINEN Kaustisen kunta toivottaa kuntalaisille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.kaustinen.fi Kaustisen

TB-HUOLTO/ MATKAHUOLTO Leo ja Ilpo Peltoniemi huoltaa autoja ja ihmisiä

Terveystie 2 69600 Kaustinen Puh. 861 1590

Kello & Kulta Sillanpää Terveystie 5 69600 Kaustinen Puh. (06) 861 1063

P. 06 861 1566

Matkasi varrella Neste Oil Kaustinen • viihtyisä kahvila-ravintola • herkulliset à la carte -annokset • tuoreet pullat • majoitustilaa motellissamme • kuntosali • laadukkaat Neste-voiteluaineet ja -lasinpesunesteet

Neste Oil Kaustinen Ullavantie 6 69600 KAUSTINEN

Rauno Järvelä gsm 0400 160 798

Hilkka ja Veli-Pekka Havela, Teerijärventie 1, puh. (06) 860 7711 Ark. 7-22, la 7.30-21.30, su 9.30-22 www.nestekaustinen.fi

Oy FINNMEHL Ab Sirpa Rauma

Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

69600 Kaustinen puh. (06) 861 1447 Fax (06) 861 1829

VARAOSIEN ERIKOISLIIKE

Kampaamo Jemitex Puh. 020 710 9970

Kauppatie 1, 69600 KAUSTINEN puh/fax: (06) 8612 225 e-mail: triomini@kaustinen.fi

Maansiirto ja kuljetus

Sauli Puumala Puumalantie 148, 69600 Kaustinen

Puh. 0400 761 915

32

Joulu 2016

Sinikka Harjukoski 0400 268 451 • Timosentie 14 • 69600 Kaustinen

KAUSTISEN YHDISTYS

VETOVOIMAA ELÄMÄÄN OPISTOLTAMME !

Koulutusta

Kurssitoimintaa

Tiloja koulutuksiin ja juhliin

Ota yhteys - kerromme lisää!

www.kaustisenopisto.fi

TURVALLISUUTTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA

• piiri-, paikallis- ja hälytysvalvonta • hälytysjärjestelmien myynti, vuokraus, huolto ja asennus • kiinteistöhälytysten vastaanotot puh. 0440 560 364 www.securitymikkola.fi roy.mikkola@kaustinen.fi

Kaustintie 1 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1922

– Arkut ja kukkalaitteet –

Kaustinen | Kaustintie 2 | puh.020 758 2320 www.saastopankki.fi/avainsp

Ota retkikohteeksi Kaustisen seutu!

Kaustisen Seudun Oppaat ry Kaustisen matkailuneuvonta puh. 040 532 7986

KAUSTISEN KAUPPAKESKUS OY Teerijärventie 40, 69600 KAUSTINEN Puh. 020 198 6024 KIINTEISTÖPALVELU

Pakkaus Timoset Oy

ROYTTER

• Talonmiehentyöt • Lumityöt • Ruohonleikkuut

Kaustinen P. 0400 265 632

ROY 044 2768 469 roytter@kaustinen.fi TERO 044 2768 496

Kaustinen puh. 861 1289

Puh. 0400 264 106 Helinä ja Risto Tuomela Avoinna: ma–to 10–17 Lauantaisin sopimuksen mukaan.

puh.

040-8671287

Tilausliikenne ja Taksi M. Rauma Oy

p. 040 5800 345

Kaustinen

www.siivoamme.fi

Kaikki siivous- ja kotipalvelutyöt ammattitaidolla

p. 040 584 5747

Paikkakunnan paras lounaspaikka

Kaustinen, puh. 8611 005

Joulu 2016

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

11.6.2015 14:46:23

33

KAUSTISEN YHDISTYS PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI JA POJAT Kaustinen

Puh. 861 1781

Penttilän Puusepäntehdas Oy Rajatie 12 69600 Kaustinen Puh. 0400 769 488 www.autosahkojakorjaamo.fi

HÖYLÄHIRSITUOTTEET suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

Kaustisen Osuusmeijeri Siltatie 20, 69600 KAUSTINEN puh. 020 7562 370 www.kaustisenosm.fi

Ylijoentie 82, 69600 Kaustinen Puh. (06) 8611 104, www.puusepantehdas.fi • Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat

puh/fax 06-861 4510, gsm 0400 576 605

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

Nikulan teollisuusalue, Kuorikoskent. 10, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi, www.smakela.fi

PUU-PETÄJÄ AY Nikulantie 465 Kaustinen • Puutavaraa • kaiteet, terassit • piharakennukset

050 583 3801, 040 739 8012 Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

TIMONEN & POJAT OY Turkikset ja turkisteollisuus Ylijoentie 40, 69600 Kaustinen puh. 06-861 1563, fax 06-861 1967 auto 0400 868 130

FINDEST PROTEIN OY Nykyaikainen ympäristölaitos, rehuraaka-aineen tuottaja

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

PL 42, 69601 Kaustinen, puh./fax 06-861 1181 Auto 0400 458 537

• Nuohoukset • Ilmanvaihtolaitteiden puhdistukset • Sisäpiippujen asennukset

Hoida suutasi huolla proteesisi Erikoishammasteknikko

Ossi Penttilä p. 0400 945 929

69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Tilitoimisto

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

J

kauneushoitola KAIJA JÄRVELÄ

Kappelintie 15, Kaustinen Puh. 050 338 5930

34

Kaustintie 5, 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1808

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

LVI-KAUSTINEN Ky

VIRKKALAN PUUNJALOSTUS OY

puh. 0400 366 026

Kaustinen puh. 861 1197

Osmo Kaustinen

Joulu 2016

KAUSTISEN YHDISTYS Värikkäät ja laadukkaat lastenvaatteet kohtuuhintaan

(koot 44cm-152cm)

Vaunut Turvaistuimet Tarvikkeet

Kaustintie 2 • Kaustinen • 040 192 2242 • www.viivijavilpertti.fi

JOULUVIERAS Oli jouluaatto vuonna 1962. Iltapäivä oli jo niin pitkällä, että oli pimeä. Istuimme ruokapöydässä – minä, mieheni, meidän 7- ja 9-vuotiaat tyttäremme sekä mieheni vanhemmat ja heidän armeijasta lomalla oleva poikansa – ja kuuntelimme radiosta ohjelmaa, jossa oltiin Hietaniemen hautausmaalla. Silloin ovi aukesi, ja tupaan astui hyvin vanha, kumarainen mies. Hänellä oli pitkä parta, yllään harmaa sarka-asu ja karvalakki päässä. Hän pyysi yösijaa, että pääsisi lepäämään. Niin hänelle sitten laitettiin valmiiksi kamari, jonka pikkutytöt olivat koristelleet armeijasta lomalla olevalle pojalle, heidän sedälleen. Emme voineet tätä vanhaa vierasta miestä käskeä ulos kylmään. Laitoimme hänelle syötävää ja veimme hedelmiä kamariin, jossa hän vietti illan ja yön.

Jouluaamuna toiset lähtivät joulukirkkoon, ja minä jäin yksin kotiin. Ei silloin tullut mieleenkään pelätä. Tämä vieras mies tuli tupaan, ja laitoin hänelle aamukahvit. Kun muut tulivat kirkosta, söimme, ja vieras oli myös syömässä. Vaari yritti hänen kanssaan jutella, mutta mies oli hyvin hiljainen. Emme tienneet, mistä hän tuli ja minne meni. Kävellen hän liikkui, keppi kädessä ja reppu selässä.

Tästä joulusta on tullut mieleen, että Vapahtajamme tulee keskuuteemme ja luoksemme ryysyisenä ja kerjäläisenä.

Tämä tapahtuma on jäänyt ja jää arvoitukseksi. Tämä jouluaatto palaa mieleen joka joulu, eikä sitä koskaan unohda.

Pikku joulutonttu Kiertäin kaartain poikki pihan tonttuvanhus astelee, pullosta juo hän joulusimaa, kuuta hetken katselee.

Ohoh! Parahtaen tonttu kaatuu, jalka sattui pylvääseen, poskeen tekee syvän naarmun, sen kuusenoksa raapaisee.

Lakki lensi kauas hankeen, takin nappi irtoaa, aita repi housunlahkeen, simapullo katoaa.

Huonosti on tontun laita, varpaitakin palelee, housuin päällä heiluu paita, parta jäästä kalisee.

Tonttu siitä ylös kömpii, löytää lakin hangelta, takinnapin vielä etsii tuosta kuusenoksalta.

Hukassa on simapullo. Minne päin se katosi?

Tonttulakin helikello pyöriessä kalkatti.

Housunlahje retkottaen, takki auki lieputtaa, simapullon tavoittaen, janon sillä sammuttaa.

Kiertäin kaartain heinälatoon tonttuvanhus nukahtaa, monet kellot päässä takoo, olo tuskin mukavaa.

Kun uusi päivä valkenee, tonttu silloin herää.

Veri päästä pakenee, silmät kiertää kehää.

Tonttu on nyt häpeissään, heiniin pesää kaivaa, sitten illan hämärään, ulos tiensä raivaa.

Joulu on nyt pilalla, hän kotiluolaan lähtee.

On jouluilo toisilla, vaan tonttuvanhus itkee.

Liisa Myllymäki Kaustinen

Elga Tastula Kaustinen

Joulu 2016

35

Ryhmäliikunta päätetään piirissä käsikädessä lausuttuun Herran Siunaukseen tai Isä Meidän -rukoukseen.

Liisa Peltoniemen (kesk. vas. toinen rivi) ja Helpi Hiivan (ed. toinen vasemmalta) luotsaama voimisteluryhmä Kokkolan seurakunnan Pikkusalissa.

Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen liikuntakonkari – Liisa Peltoniemi Yhdessä – enemmän elämältä -juhlakirjasta v. 2015 voidaan lukea pitkän linjan liikuttajan, Liisa Peltoniemen motto: ”Liikunta on lapsille välttämätontä, nuorille suositeltavaa, työikäisille tarpeellista, ikäihmisille myös välttämätöntä ja vanhuksille elinehto”.

Liisa Peltoniemi on sisäistänyt edellä olevan jokapäiväiseen elämäänsä.

Liikunnan merkitystä hän korostaa myös meille kanssakulkijoille.

Hän on pitänyt esillä liikunnan tärkeyttä merkittävissä Eläkeliiton luottamustehtävissä liittovaltuutettuna 2006–2012, piirihallituksen jäsenenä ja oman yhdistyksensä Kokkolan yhdistyksen johtokunnassa.

Liisa on ollut valtakunnan tasolla Eläkeliiton vaikuttaja liikunnan yhdyshenkilönä 90-luvulta.

Hän toimi Liiton liikuntakursseilla vertaisohjaajana ja kouluttajana Anelma Poutun kanssa. Viikon kestävät kurssit olivat useiden vuosien ajan keväällä Lehmirannassa ja syksyisin Haukirannassa tai Karemajoilla. Piirin 36

liikuntavastaavana hän toimi vuodesta 1995 pitkälti 2000-luvulle viitisentoista vuotta. Liikunnallisesta toiminnasta vastaavana Liisa osallistui kutsusta yhdistysten ja piirihallituksen kokouksiin. Vastaavana liikunnanohjaajana hän hoiti myös oman II-alueen liikuntatapahtumat. Hänen palava intonsa liikuntaan on antanut kanssatoimijoille intoa ja sytyttänyt hiipumassakin olevaa innostusta.

Eläkeliiton järjestämillä kursseilla Liisa sai itselleen opetuksen ikäihmisten liikunnan ohjaukseen, minkä jälkeen hän perusti oman voimistelupiirin. Hänen avustajanaan on usein toiminut Kokkolan yhdistyksen liikunta- aktiivi Helpi Hiiva.

Lähinnä Kokkolan Eläkeliiton toimintapiirinä on ollut Liisan johtama liikuntaryhmä 20 vuoden ajan. Viikottain tiistaisin Kokkolan seurakuntatalolla kokoontuvan voimisteluryhmän jäsenet antavat pienen osallistumismaksunsa lähetystyölle.

Fyysisen kunnon ja vireyden ylläJoulu 2016

pidon lisäksi Liisan toimintapiirissä on hoidettu myös henkistä minää.

Tuokiot päätetään yhteiseen käsikädessä -piiriin. Kiitetään tämän päivän terveydentilasta ja liikunnan ihanasta mahdollisuudesta ja lausutaan yhdessä Herran siunaus.

Toimintaryhmä on kaiken aikaa ollut hyvin suosittu ollen sitä edelleenkin. Ryhmässä on viikottain 20–35 innokasta ruumiillisen ja henkisen kunnon kohottajaa.

Voimistelurymä vietti onnistunutta pienimuotoista ja lämminhenkistä 20-vuotisjuhlaa 20.9.2016 Kokkolan kaupungintalolla.

Näin jälkikäteen Eläkeliiton KeskiPohjanmaan piiri ja valtakunnan tason liikuntaväki onnittelee juhlavuottaan viettävää liikuntaryhmää ja kiittää liikunnan hyväksi tehnyttä, liikunnan konkaria, Liisa Peltoniemeä vuosikymmenien pyyteettömästä vapaaehtoistyöstä.

Aimo Maijala Kokkola

Vesijumppa vetreyttää vartaloa Hyvää päivää ja tervetuloa!, sanoo ohjaaja Anja Sandström tapansa mukaan hyväntuulisesti hymyillen. Hän käskee naiset rinkiin, käsi käteen. Vesijumppa alkaa osallistujien laskennalla: Anja 1, Liisa 2, Marja-Leena 3 jne. Mukana tällä kertaa on 14 naista, usein jopa yli 20.

Nimenhuudon jälkeen jokainen hakeutuu omalle paikalleen, nyrkkeillään, nostetaan polvet vuorotellen niin korkealle kuin saadaan, hypitään tasajalkaa ja venytellään. Apuvälineitä vuorotellaan, niitä ovat muovilautaset, superlon kaulimet, -räpylät ja -pötkylät. Poljetaan ”pyörää”, hypitään kenguru- ja sammakkohyppyjä ja liikutellaan vartaloa puolelta toiselle altaan reunalla.

Kroppa saa kyytiä ja vesi pärskyy.

Liikunta on tämän päivän juttu Ruumillisen kunnon hoitamisesta ja elinvoimaisuuden säilyttämisestä on tullut yksi tärkeimmistä asioista ikäihmisten lisääntymisen myötä.

Paikkakuntien ylläpitämät laitokset ja kouluttamat vertaisveturit tekevät korvaamatonta työtä eläkeikäisten ja sitä lähestyvien ihmisten parissa.

Välillä rentoudutaan ja hengitetään syvään, kunnes ohjaajan sanoo: Nyt vatsa sisään ja näppärillä kiinni selkärankaan. Jumppa jatkuu ja hauskaa on.

45 minuutin jälkeen porukka komennetaan taas rinkiin rentouttamaan kaikki jäsenet, niskaa ja silmiä myöten. Kiitos ja näkemiin, sanoo ohjaaja lopuksi.

Kokkolan uimahalli eli Vesi-Veijari on yksi kaupungin suosituista liikuntapaikoista Hallin monet altaat täyttyvät päivittäin kaiken ikäisistä: uimareista, vesijuoksijoista ja jumppaavista intoilijoista. Talon paikoitusalue täyttyy päivä toisensa jälkeen autoriveistä ja pyörätelineet polkupyöristä. Kuva: Helmi Nilsson

Vesijumpparyhmä Ulpukat Ryhmä on kokoontunut aina uimahallin alkuvuosista eli 1980-luvun loppupuolelta saakka. Aluksi ohjaajana toimi pitkään ja ansiokkaasti Kirsti Niemi. Hänen jälkeensä Anja Sandström on hoitanut tehtävää jo useita vuosia hänkin hyvällä menestyksellä. Alusta saakka mukana on ollut myös Liisa Grahn, joka on jumppaintonsa lisäksi huolehtinut pienen osallistumismaksun keräämisestä.

Kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta ryhmä kokoontuu aina torstaisin

Anjan nauhuriradion takoessa tahtia liikkeisiin. Kypsät naiset tapaavat toisensa viikoittain ja tästä on kehkeytynyt ns. sosiaalinen yhdessäolomuoto.

On käyty suihkussa, ehkä saunassakin, on puettu ylle uimapuvut ja myssyt lukemattomia kertoja. On ystävistytty ja ryhmästä on tullut niin suosittu, että joskus on ollut jopa tunkua mahtua mukaan. Sekä syys- että kevätkusi päätetään aina yhteisölliseen ruokailu- ja kahvitilaisuuteen jossain yhteisesti sovitussa paikassa.

Helmi Nilsson Kokkola

Vasemmanpuoleisessa kuvassa Ulpukat Kruununvoudintalossa jouluisissa tunnelmissa. Peräseinän vierellä istuvat Anja Sandström harmaassa puvussa ja Liisa Grahn tumma pleiseri yllään. Kuva: Anja Sandström. Oikealla Ulpukat altaassa. Kuva: Helinä Vainio

Joulu 2016

37

KOKKOLAN YHDISTYS

Rauhallista joulua!

Joulun aika on täynnä jännitystä ja iloa. taas yksi vuosi päättyy ja on aika käydä rohkeasti uuteen.

Kokkolan kaupunki toivottaa rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuodelle, joka on myös itsenäisyytemme juhlavuosi.

H y v ää J o u l u a jaOn n e l l i s ta Uu ttaV u o tta !

T o i v o tta v a tK e s k i P o h ja n m a a nOs u u s p a n k i t

Puh./Tel:

822 4611

Kallentorin apteekki Pitkänsillank. 15 KOKKOLA p. 06 824 1712

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel:

831 2303

Koivuhaan apteekki p. 06 822 6019

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

38

Joulu 2016

KOKKOLAN YHDISTYS

A M M AT T I N A R E N K A AT

Suomen Euromaster Oy Asentajantie 7 Kokkola P. 06 8680 120 GSM 0400 719 837 Prismantie 1 • Puh. 06 823 400 • www.kokkolankeskusapteekki.fi

www.euromaster.fi

KOKKOLA

KULJETUS-Ristirannankatu JA MAANSIIRTOPALVELUT 2-4, ASIAKKAAN puh.

MITTOJEN MUKAAN 06 868 0220 • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset

KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLANOY AUTOILIJAT OY • Jänismaantie Kokkola KOKKOLAN AUTOILIJAT • Jänismaantie 17–19, 17–19, 6780067800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 • www.kaktk.fi Puh. •(06) 8660860 0800 866 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 Faksi (06) 0860 • www.kaktk.fi

TERVETULOA kahvio

nauttimaan tuoreista lähialueen leivonnaisista ja itse tehdyistä suolaisista leivistä hyvän kahvin kera

/// K U P P I ///

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

P Y Ö R Ä P O J A T O Y Isokatu 23, 67100 Kokkola P. (06) 8311 172 www.pyorapojat.com

Kauppakaari 2 67600 KOKKOLA Puh. 020 7410 480 Avoinna: ark. 7–17.00 la 10-14.00 www.tyokaluassa.net

AVOINNA • MA-PE 07.00–19.00 LA-SU 12.00–16.00

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!

Teleflora välitys, sidontapalvelu KOKKOLA Linja-autoasema puh. 831 2817

Avoinna: ma-pe 9-17 la 9-14

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Latojankatu 2, 67100 Kokkola. Puh. 044 7230 826

Joulu 2016

39

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

KOKKOLAN YHDISTYS ALUSASUJEN ERIKOISLIIKE

Isokatu 5, 67100 KOKKOLA Puh. 06-831 2172

Villa Elba kutsuu meren rannalle ja luontoon!

Tervetuloa!

Kirkkotanhua 3 Kaustintie 1 69700 Veteli 69600 Kaustinen Puh. (06) 8621 439 Puh. (06) 8621 439

FOR YOUR PROCESS CONTROL - ohjelmointi - instrumentointisuunnittelu

- sähkösuunnittelu - sähköturvallisuuspalvelut - kokonaisprojektit

Jyväskyläntie 4 69950 Perho Puh. (06) 8631 444

Päiväretket, ohjelmapalvelut, majoitus- ja ruokapalvelut, kokouspalvelut...

Tervetuloa!

Kysy lisää myyntipalvelusta 06 8313 400 www.apexautomation.fi

Villa Elba Sannanrannantie - Sandstrandsvägen 60, 67100 Kokkola - Karleby p. +358 (0)6 8313 400, fax +358 (0)6 8313 448 e-mail: elba@kokkola.fi, www.villaelba.fi

Terminaalikatu 3, 67700 Kokkola Puh. 0207 288 288, fax 0207 288 289

VERHOOMO

ALATALO

Hyvä kangasvalikoima Mariankatu 29, 67200 Kokkola Puh. 831 1650

ANTTI VÄLIKANGAS kirjapaino

Tullikamarinkatu 3 PL 102, 67101 KOKKOLA Puh. 06-8234 600, Fax. 06-8234 620

myynti@kokkolanvaraosakeskus.fi

P. 06 836 2200 • www.medirex.fi

LOUNAS 7,50 € lämmin lounas/keittolounas/salaattibuffet jälkiruoka ja kahvi

lounasravintola

KIPPO Sandkvist & Co Oy Kansakoulukatu 1, Kokkola 06-831 1456, sandkvist@anvianet.fi Ma-pe 08.00–17.00, la 10.00–14.00

Hierontakeskus

KH Sakari Junnilainen Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS

40

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

AVOINNA • MA-PE 10.30–13.30

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy Hautakivet suoraan valmistajalta Kenneth 0400 594 600

Joulu 2016

Sakari 0400 560 804

KOKKOLAN YHDISTYS Käy tutustumassa tuotteisiimme nettisivuillamme!

Kobolttia Kokkolasta vuodesta 1968

Rauhallista Joulua!

Turvallisesti perille uusilla turistibusseilla

toivottaa

ASIAKASLÄHTÖISYYS

LUOTTAMUKSELLISUUS

Sokojantie 736 • 67500 Kokkola • Puh. (06) 822 9202 • www.dahlbus.fi

JOUSTAVUUS

KOKONAISVALTAISUUS NOPEUS

www.kphoi.fi Sokojantie 736 • 67500 Kokkola • Puh. (06) 822 9202 • www.dahlbus.fi

Metsänomistajat KESKIPOHJA

Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola Puhelin: 040 735 1335 • keskipohja@mhy.fi

Joulu 2016

POWER KOKKOLA - Heinolankaari 1

41

KOKKOLAN YHDISTYS

KOKKOLAN LUKKO L O G O

/

KORALLI

V Ä R I T: PMS 5415 , PMS 3268

Huollamme kaikki merkit!

Skoda Mercedes-Benz Volkswagen BMW Peugeot Volvo Fiat Mazda Mini Nissan Subaru Citroen Toyota Hyundai Alfa Romeo Mercedes-Benz Honda Dodge © Loop / tmi. Petri RintapääVolkswagen Mitsubishi Audi Jaguar Land-Rover Toyota Jeep Smart Alfa Romeo Porsche Ford Skoda Mercedes-Benz Suzuki Seat BMW Audi Chrysler Volvo Chevrolet Mazda Nissan Toyota Kia Hyundai

Rantakatu 12 p. 06-822 3372 info@kokkolanlukko.fi www.kokkolanlukko.fi

Pitkänsillank. 31 Kokkola 045 871 3030

LIITY ILOISEN, AMMATTITAITOISEN JOUKKOMME KANT AITOISEN JOUKKOMME KANTA-ASIAKKAAKSI Palvelemme ma-pe 8-19, la 10-16, (su 10-16)

PARTURI-KAMPAAMO CLIP Itäinen Kirkkokatu 16, Kokkola 06 831 6655

Mannerheiminaukio 1 Kokkola, puh. 06-831 2262

Lauluryhmä Hilimat Kokkolasta esiintymässä Perniön kauniissa kirkossa 18.5. pidetyssä ”Oi muistatko vielä sen virren” -konsertissa. Kuvassa vas. Kaija Kinnunen, Raili Kultala, Anna-Maria Viitala, Liisa Peltoniemi, Marjatta Tjäru, Riitta Anttila ja kuoron johtaja Liisa Maijala.

Kuva: Taina Alanko, Kokkola

42

Joulu 2016

Lipunsiunaustilaisuuden lipunkantajana Antti Ruokoja, airueina Raili Kykyri ja Ulla-Maija Ruokoja. Siunauksen suoritti kirkkoherra Erkki Murtomäki.

Unelman täyttymys Eläkeliitto Kälviän pitkäaikainen unelma toteutui. Saimme hankittua yhdistyksellemme oman järjestölipun. Haavettamme oli toteuttamassa sponsoreina Kokkolan kaupunki, Kälviän kotiseutuyhdistys, Best Hall, Kälviän apteekki, Osuuspankki ja Säästöpankki. Kiitos tukijoillemme. Toiveemme toteutui hienoon ajankohtaan. Keski-Pohjanmaan piiri sekä seitsemän yhdistystä viettivät Kaustisella yhteistä 40-vuotisjuhlaa. Siellä saimme olla lippukulkueessa mukana oman lippumme kanssa. Lipulla on ollut käyttöä monissa tilaisuuksissa, joissa liput ovat saaneet olla mukana.

Lippumme naulaustilaisuus järjestetiin Marttilasalilla, johon oli kutsuttu tukijamme. Ensimmäiset naulat löivät piirin toiminnanjohtaja Taina Alanko, tukijoiden edustaja Eero Huhtala, elossa olevat puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet. Näin oli saatu lippu siihen vaiheeseen, että saatiin alkaa valmistelemaan lipun siunaustilaisuutta kirkossamme.

Lipun siunaus pidetiin Kälviän kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä. Kirkkoherra Erkki Murtomäki siunasi uuden lippumme hienossa tilaisuudessa.

Ensimmäinen juhla, johon osallistuimme lippumme kanssa oli 40-vuotisjuhla Kaustisella. Lippulinnassa, jossa saimme olla mukana, oli vaikuttava näky, kun saavuimme lippujen kanssa juhlasaliin. Juhlassa jaetiin myös kultaisia ansiomerkkejä. Kuvassa näkyy lippumme kunniapaikalla, kun kälviäläiset Akselan Kirsti, Puikon Eeva, Heikkilän Tenho ja Kivelän Mikko saavat kultaiset ansiomerkinsä Hannes Manniselta.

Antti Ruokoja KÄLVIÄ

Lipun naulaus: Leena Tikkanen, Mikko Kivelä, Tenho Heikkilä, Heimo Hukari ja Antti Ruokoja (elossa olevat puheenjohtajat).

40-vuotisjuhla. Kirsti Aksela, Tenho Heikkilä, Mikko Kivelä ja Eeva Puikko (kuvassa taustalla näkyy Kälviän vaakuna lipussa).

Joulu 2016

43

Kälviän eläkeliittolaiset sallalaisten vieraina Heinäkuun puolessa välissä Eläkeliiton Kälviän yhdistys kävi mielenkiintoisella vierailulla Sallassa. Kälviän eläkeläisten puuhakas puheenjohtaja Antti Ruokoja oli törmännyt vuosi sitten Seinäjoen liittokokouksessa sallalaiseen kollegaansa Antero Miettiseen. Siinä tapaamisessa oli sovittu tästä kyläilystä. Kun miehet jotain sopivat, niin se tahtoo toteutua.

Meitä kälviäläisiä oli täysi linjaautollinen ja kaikki innolla mukana.

Mukana oli hyviä tarinankertojia ja matka sujui leppoisasti huumorin ja nokkelien visailukysymysten sekä yhteislaulujen kera.

Salla on meille kälviäläisille aivan erityinen pitäjä. Meillä on paljon yhteistä historiaa takana. Lainaan edesmenneen Sallan ystävän kälviäläisen Simo Kivelän selvittämiä tietoja.

Kun talvisota oli päättynyt ja rauhanehdoista oli sovittu, selvisi että lähes puolet Sallan pitäjästä oli menetetty Neuvostoliitolle. Eri vaiheitten jälkeen alkoi sallalaisten evakkotie.

Henkikirjoituksen mukaan Sallan väkiluku oli tuolloin noin 9000 hen-

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tapani Hankaniemi toi Kokkolan kaupungin tervehdyksen Salla-päivään.

keä. Siitä väkimäärästä tuli liki 7000 sallalaista silloisen Vaasan läänin alueelle.

Paltaniemen kauniiseen kuvakirkoon tutustuttiin Kirsi Karjalaisen johdolla.

44

Kälviä oli tämän evakuointialueen keskus ja Kälviälle siirrettiin myös Sallan kunnan ja seurakunnan virastot ja hallinto. Kälviälle sijoitettiin myös suurin väkimäärä, yhteensä 2044 henkeä. Kälviälle tuli siis neljäsosa Sallan kunnan asukkaista.

Kun Sallan kirkonkylä menetettiin Neuvostoliitolle, niin perustettiin Sallan hoitokunnan nimeä kantava elin, joka oli eräänlainen pienoiskunnanhallitus. Tuo hoitokunta piti kokouksiaan Kälviällä ja hoiti juoksevia asioita. Sallan kunnanvirasto sijaitsi nykyisessä Martta-kodissa.

Tällä hallintoelimellä riitti töitä ja kokouksia. Hoitokunta piti Kälviällä oloaikanaan 55 kokousta. Viimeinen kokous pidettiin Kälviällä marraskuun 26. päivänä 1945. Asiat olivat vaikeita ja kokoukset pitkiä. Asialista täyttyi ihmiselämän kirjosta laidasta laitaan.

Silloiset asunnot olivat pieniä ja puutetta oli liki kaikesta. Ei ollut ihan yksinkertainen asia sijoittaa 3500 asukkaan pitäjään yli 2000 sallalaista.

Monissa asioissa jouduttiin venymään

Käynti Sallan kirkossa ja kukkien laskeminen sankaripaadelle. Laskijoina toimivat Antti Ruokoja ja Laila Niemi.

Joulu 2016

Tapaaminen sallalaisten kanssa. Puheenvuoro Eläkeliiton Sallan yhdistyksen puheenjohtaja Antero Miettisellä.

Sota- ja jälleenrakennusajan museoon tutustuminen Antero Miettisen opastuksella. Vieressä rajan taakse jääneen Sallan tuhotun kirkon pienoiskappale.

sa lauloimme virren: Siunaa ja varjele puolin ja toisin. Kaikesta selvittiin. meitä Korkein kädelläs. Sen jälkeen Kuusitoista sallalaista nuorta kävi tutustuimme vuosina 1948–50 rakenKälviällä rippikoulun vuosina 1944– nettuun Sallan kirkkoon.

1945. Kälviän rovastin Johannes Käläviän Färijärit olivat pystyttäKaukovaaran lisäksi opetusta antoivat neet näyttelyn Sallan OsuusSallan papit Erkki Koivisto pankin tiloihin. Siihen ja nuori rajaseutupappi pirteät matkalaiset Sulo Isokoski, jonka "Majoituimme kävivät tutustumastytär Soile Isokoski retkellä kauniin Sallasa. Paluumatkalla tunnetaan maakävimme Kuuilmankuuluna tunturin kupeessa samon Suurpeoopperalaulajasijaitsevaan kylpylätokeskuksessa na. Myös sallahotelliin, jonne saimme ja tutustuimme laisten ja kälviävieraiksemme Miettisen myös Paltanieläisten nuorten men kuvakirkrinnoissa lempi Anteron johdolla useita koon. Oppaan leiskahti, aviosallalaisia muistelemaan mukaan kuvakirliittoja solmittiin evakkoaikoja." kon kellotapulin on lähes 60. piirtänyt kälviäläinen Kuten edeltä käy Jaakko Suonperä. selväksi, niin kälviäläiMajoituimme retkellä kausillä ja sallalaisilla on paljon niin Sallatunturin kupeessa sijaitsekohtalonyhteyttä keskenään. Paljon vaan kylpylähotelliin, jonne saimme on olemassa aineistoa näistä ajoista. vieraiksemme Miettisen Anteron johNyt olisi aika kerätä tiedot ja muistot dolla useita sallalaisia muistelemaan yhteen. evakkoaikoja. Hillojakin saimme osSalla-päivänä kunnanviraston edestaa tuliaisiksi. sä oleva tori täyttyi ihmisistä. Kaunis Parhaat kiitokset sallalaisille viesää sai arviolta noin 4000 ihmistä pairaanvaraisuudesta. Lämpimät kiitokkan päälle. Koko päivän oli torilla eriset mukavasta matkasta myös Kälviän laisia tapahtumia. Ilahduttavaa oli kun Eläkeliitolle ja kanssamatkustajille. tapasimme torilla useita vielä elossa Matkalla mukana olevia evakkoajan ihmisiä.

Tutustuimme mielenkiintoiseen Teksti: Tapani Hankaniemi sota- ja jälleenrakennusajan museoon.

Kuvat: Antti Ruokoja Aamulla kävimme kunniakäynnillä KÄLVIÄ sankarivainajien muistomerkillä, josJoulu 2016

Tutustuttiin Käläviän Färjäreiden taidenäyttelyyn. Kuvassa Tellervo Uusi-Aho ja Antti Tikkanen.

45

KÄLVIÄN YHDISTYS

Teräsrakenteiden hiekka-/ teräspuhallukset ja maalaukset

Lämpöistä joulua muuttovalmiista Kreivi-kodista

Myynti ja asennus

Uunimestari Pentti Porrassalmi

0400 866 180 Pitkänsillankatu 15, Kokkola

Teräsrakenteiden palosuojamaalaukset

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme ja toivotamme

Lämmintä Joulumieltä ja Onnea Uudelle Vuodelle

Teräsrakenteiden jauhemaalaukset

kre iv ita lo .fi

Kälviän Rauta ja Väri Oy

Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä Puh. 010 322 7810 pintakasittely@rimpioja.fi

puh. 020 155 0820

LAHJAANA KY POSTI

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. (06) 835 1989 Fax (06) 835 2600

AUKI ma-la 10-20, su 12-19

Puh. 06-835 2092

Perinteistä/Urheilu

BEST- HALL

®

www.besthall.com

HIERONTAA - Myös lahjakortit Samuli Lassila Puh. 0500 159 519

Järvikyläntie 20, Ruotsalo

KÄLVIÄN

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut yli 30 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 Fax. (06) 8352 055 kalviantilitoimisto@anvianet.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Traktoriurakointi

PYÖRÄ ja URHEILULIIKE Maunumäki Kälviä Puh. 835 0101

– Alan erikoisliike – Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

Veljekset Hilli puh. 050 348 8951

TILITOIMISTO KY

Puh. 0400 162 847

Jukka Huhta PUH. 050-379 081

TILAUSLIIKENNE

Hietaharju • Taksi • Pienbussit • Tavaraliikenne

www.hietaharju.net

040 745 5722

Asianajotoimisto Anne Mäkelä Torikatu 35 B, 67100 KOKKOLA

Puh. (06) 824 2350 46

Joulu 2016

KÄLVIÄN YHDISTYS TERVETULOA RATSASTAMAAN! Varaa aika: 040 503 8148

MARKET KÄLVIÄ Kälviäntie 33, Kälviä. P. 06-835 0140 juha.vahahyyppa@k-market.com

KÄLVIÄ • www.muhosentalli.fi

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo - eläinpuisto - museokylä - kahvila - näyttelyt Eläinpuistontie 2 Puh. 06-835 1190 (8-tien varrella) 0500 666 535 68300 Kälviä www.elainpuisto.fi

MA - LA 8.00 - 21.00 SU 10.00 - 21.00

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

MARJUKKA Kesäniementie 1, Kälviä Puh. 050 3703119

Muistathan lahjakortit pukinkonttiin...

KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit!

Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

PETTERI PUURULA • 0440 919 732 www.kaarax.fi

PELTI PALVELU Kari Porrassalmi Saumattomat rännit - Peltilistat - ym. alan työt Yhdystie 1, 68300 Kälviä. Puh. 0400 361 501

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400-569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi

Polttopuut helposti!

klapitiimi.fi

Eläinpuistontie 12 68300 Kälviä myynti@klapitiimi.fi

Teemu 040 546 4735 Erkki 040 550 6906 Janne 040 056 2181

- suuntamerkkejä apunen-toimintaan

Kuvat: Taina Alanko, Kokkola

Liljan kartano Kälviällä tarjosi 12.1.2016 piirin auttavan vapaaehtoistyön koulutukselle hyvät puitteet. Oikeanpuoleisessa kuvassa kouluttaja Katja Harinen Eläkeliitosta ihailee viihtyisiä tiloja ja runsasta aamupalapöytää. Vasemmalla ryhmätyö alkamassa. Kälviän yhdistyksen edustajia tehtävään syventyneenä. Kuvassa vas. Sirkka Pöllä, Eeva Vähähyyppä, Tuule Vuolle, Eila Maunumäki ja Ulla-Maija Ruokoja.

Joulu 2016

47

Muistoja matkalta Kerron taas työstäni raitiovaununkuljettajana Helsingissä. Kerron eräästä matkustajasta, jota jouduin seuraamaan vuosikausia.

Hän oli romanimies, erittäin kiltti luonteeltaan, mutta alkoholin käytön takia maailman murjoma. Häntä harmitti, kun oli menettänyt ajokorttinsa, eikä päässyt kulkemaan kauemmas. Piti vain kulkea raitiovaunulla.

Hän istui usein etupenkissä ja kertoi minulle elämästään. Usein hän kertoi saavansa ajokorttinsa takaisin maanantaina. Sitten taas pääsee kulkemaan. Ei sitä maanantaita kyllä koskaan tullut.

Usein hän kertoi missä oli viettänyt yönsä: ”Naiset eivät päästäneet kotiin, kun olin humalassa”.

Joskus hän lauloi. Laulu meni kyllä aika pahasti nuotin vierestä. Sillä äänellä ei olisi laulukilpailuja voitettu. Kukaan ei kyllä valittanut siitä. Ajattelivat varmaan, että silloin kun laulattaa, ei ainakaan ole huonolla tuulella.

Kerran minulla oli kova yskä. Hän istui

taas etupenkissä ja jutteli. Hän tiesi jonkun hyvän yskänlääkkeen. Jos hänellä olisi ollut sitä mukana, niin hän olisi antanut.

Kerran työn päätyttyä ajoin varikolle.

Varikon portilla kävin tarkastamassa vaunun, että kaikki oli kunnossa. Tämä mies oli siellä kolmen kaverin kanssa. Heillä oli juhlat menossa. Oikeen kahvikupeista ottivat paukkuja. Olivat olleet niin hiljaa, etten aikaisemmin ollut huomannut mitään. Sanoin, että heidän pitää nyt mennä ulos, kun vaunu pitää ajaa halliin. Ulkona satoi räntää ja oli tuulinen ilma. He eivät halunneet lähteä. Aikamme neuvoteltuamme he menivät ulos. Tämä romanimies sanoi: ”Olet julma ihminen, kun laitat meidät menemään tuohon ilmaan”.

Jatkossa hän kulki edelleen kyydissäni ja kertoi tarinoitaan, eikä muistellut minun julmuuttani sen enempää.

Raija Heikkinen Lestijärvi

Päätepysäkillä kahvilla entisen rahastajani Kaarina Taivalniemen (kuvassa oikealla) kanssa.

48

Joulu 2016

"Marjassakäyntijumppa" Noustaan ylös, kumarrutaan, saappaat jalkaan laittamaan.

Reppu selkään, ämpäri käteen oikeaan - reippahasti kävellään, ämpäriä vaihdellaan ja kädet heiluu ripeästi.

Matka jatkuu pyörällä: istutaan - kädet eteen, sarvista kiinni pidellään - jalat polkee, polkee, isoa mäkeä ylös - jaksaa, jaksaa.

Jalat toppiin - nyt vain alas mäki ohjaillaan, pian perillä ollaankin ja pyörä puunrunkoon nojaamaan.

Kävellään reippahasti, jälleen kädet heiluvat.

Hups - oja tuli vastahan - loikkaus, toiset lentää selälleen, toiset mahalleen - jotkut ihan jaloilleen.

Nyt jo mättäät marjaisat näkyvätkin reppu selästä pois - kumarrutaan poimimaan ihan käsin nokkelin, poimitaan ja poimitaan.

Selkä vaatii venytystä - ylös noustaan "oiristellaan" - kädet ylös kurkotellaan.

Istuun kannolle koko sakki, reput auki, on juomahetki.

Päätä käännellään, sivuille vilkuillaan, vieläkö marjoja näkyy - ylös päätä kohotetaan, ei kai sade yllätä!

Nythän meille kiire tuli. Reppu selkään, ämpäri käteen, juostaan, juostaan, mättään yli hypätään. Marjat pomppii ämpärissä.

Pyörät tuolla jo näkyvätkin.

- Istutaan - kädet sarviin kiinni, jaloilla poljetaan, poljetaan, mäki alas lasketaan.

Pysähdys kotipihalla.

Nyt vain vielä venytykset - ylös ja alas - oikealle - vasemmalle, rennosti jalkoja heilutellaan, samoin käsiä.

Koko vartalo rennosti vapisee ja olo on reipas, iloinen, huoleton.

Marja-Liisa Uusitalo Lestijärvi

Joulu 2016

49

LESTIJÄRVEN YHDISTYS

LESTIJÄRVEN KUNTA

PARILA • SALUUNA • grillituotteet • pizzat • A-oikeudet

Tilausravintola Valkeisjärven rannalla

Puh. 040 933 0836 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS

Velj.

Brandt KONEYHTYMÄ Oy

Kirkkotie 5 C 43900 KINNULA puh. 050 4616 055

Lestintie 41 G 69440 LESTIJÄRVI puh. 050 3599 414

www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt murskaamo 0400-160 205 • Veijo Saaranen kaivinkonetyöt 0400-165 066 • Anne Brandt toimisto 0400-187 863

Tilitoimisto

• Sukujuhlat • Syntymäpäivät • Serkkutapaamiset • Ryhmämatkat Salamajärven kansallispuistoon 100 Asiakaspaikkaa • Terassi Seuraa meitä: www.facebook.com/peuranpolku

Tarja Kangasvieri Lestintie 41, 69440 Lestijärvi Kinnulantie 695, 69450 Ylilesti www.pikkupeura.fi • p. 050 514 1001

040-913 1004

Pietilän lomatalot Maatilamajoitusta, pitopalvelua ja kalatuotteita Pirjo ja Esa Kiiskilä Peuralantie 217, 69440 Lestijärvi Puh. 0400 830 995

Lestijärven apteekki Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

Nappaako...?

Parturi-Kampaamo

Tytti

Tytti Tuikka Parturi-Kampaaja Lestintie 8 As. 3, Lestijärvi Puh. 040 158 1779

Kuvat: Taina Alanko, Kokkola

Piirin rantaongintakisat heinäkuun alussa sattuivat sopivasti vuosittaiselle Lestijärvi-viikolle.

Välillä rankaksikin yltyvä kesäsade ei haitannut.

Onkijat ovat karaistunutta kansaa ja osaavat pukeutua säähän kuin säähän.

Lestijärven kalasatama on hyvä onkipaikka kaiken ikäisille. Heti eläkeväen kilpailujen jälkeen oli vuorossa lestijärvisten lasten kisa.

50

Joulu 2016

Kota rannassa tarjosi sateen suojaa ja takkatulen lämpöä. Oikealla Lestijärven yhdistyksen sihteeri Raija Heikkinen seurassaan Aini Karvonen Halsualta.

Matka vanhoille karipoluille Muistoja Ohtakari-kirjan syntyvaiheista ”Ohtakarilaisilla on hyviä juttuja vanahoista tapahtumista ja ihmisistä!” ”Niin, ennen täällä oltiin tiiviisti yhessä ja kaikkea sattu ja tapahtu. Juttuja on kerrottu iät ajat täällä karissa. Minäki oon kuullu niistä aika monta jo lapsena, ku täällä piti olla.” ”Pitäis tehdä kirja Ohtakarista! Vanhoja ohtakarilaisia haastateltaisiin ja kämppien rakennushistoriaa vois myös tallentaa. Lähtiskö kämppäläiset mukaan antamalla tietoja?” ”Onkohan liian suuri urakka meille yksin tehdä? Minä voisin ehdottaa kirjahanketta Kalastusmuseoyhdistyksen kokouksessa.” ”Voi, olis hienoa saada kirja valmiiksi Kalastusseuran ja Museoyhdistyksen vuosijuhlaan!

Meillä olis 3 vuotta aikaa vuoteen 2016.” ”No ei kait siinä muuta, ku yritetään ainaki! Kuulostellaan ensin, mitä Kalastusmuseoyhdistys sanoo. Kutsutaan sitten Kalastusseuran ja Kalastusmuseoyhdistyksen edustajat kahville ja tehdään suunnitelma. Yhessä tekemällä se voisi onnistuakin!”

Täysin sattumanvaraisesta ajatustenvaihdosta syksyllä 2013 alkoi täysin ainutlaatuinen tietojenkeruumatkamme. Parasta alussa oli se, että Ohtakarin Kalastusmuseoyhdistys halusi olla mukana kirjan julkaisijana. Alkuun pääsemiseksi yhdistys tarvitsi ”polttoainetta” ja yli vuoden kestävä rahoituksen odottelu ehti jo tasoittaa alkuinnostusta. Saattoipa kerran vähän säikäyttääkin, että kirja ei toteutuisikaan. Kalastusmuseoyhdistyksen ja Kalastajainseuran johtokuntien päättäväisellä tuella rahoituksen järjestelyä kuitenkin jatkettiin. Syksyllä 2014 saimme Kalastusmuseoyhdistyksessä iloita siitä, että kirjahanke päästään aloittamaan! Usko sen onnistumiseen oli luja. Mutta saadaanko hanke toteutettua? Sen ratkaisevat kämppäläisten mielenkiinto ja aktiivisuus materiaalin toimittamiseksi.

Kirjan rakenne oli valmiiksi mietitty. Kämppätietojen keruu ja tallennus tulisi olemaan meidän tehtävämme.

Samaan aikaan aloitettiin vanhojen kalamiesten ja -naisten haastattelut. Ensimmäinen tapaamiskerta saattoi olla

vähän hämmentävä. Asioita ei äkkiseltään tullut mieleen ja vähän ujostuttikin puhua sanelimen ollessa päällä.

Seuraavilla kerroilla juttua tulikin sitten jo luonnostaan. Jo tässä vaiheessa ymmärsimme, kuinka ainutlaatuisessa asemassa saimme olla tässä kirjahankkeessa. Tunsimme suurta kiitollisuutta ja nöyryyttä luottamuksesta, jota meitä kohtaan osoitettiin. Haastatteluissa avautui monta kaunista, mutta myös kipeää muistoa. Olimme etuoikeutettuja päästessämme niin lähelle ihmisten sisintä.

Syksyllä 2015 suurin osa suunnitelman mukaisesta materiaalista oli saatu ja kämpät kuvattu. Ehdottomasti aikaa vievin työ oli vielä kuitenkin edessä.

Jälkiviisaana voisi todeta, että haastatteluiden purkaminen, kirjoittaminen, olisi kannattanut aloittaa sitä mukaa kuin niitä oli tehty, eikä odottaa. Ohtakariin liittyvien muistojen sanatarkka kirjoittaminen ja muokkaus mitään olennaista muuttamatta vaati lähes kaiken vapaa-ajan työpäivän jälkeen kuukausien ajan. Lönnbergin kirjapaino saa meiltä sydämentäydeltä kiitokset Joulu 2016

kaikesta tuesta ja opastuksesta.

Alkukevät 2016 oli kirjan viimeistelyn aikaa: etsittiin puuttuvia kuvia, kyseltiin lisätietoja ja seurattiin päivittäin kirjapainon aikatauluvaatimusta.

Ehditäänkö ajoissa? Onko kaikki nyt huomioitu?

Voi, kuinka huumaava vastapainetun kirjan tuoksu sitten olikaan!

Kalajuhlat 2016 oli suuri juhlapäivä. Lohtajan Kalastajainseura juhlii 90-vuotista ja Ohtakarin Kalastusmuseoyhdistys 30-vuotista toimintaansa.

Sadat paikalle saapuneet ihmiset nauttivat perinteisen kalajuhlan tunnelmasta ja antimista. Ohtakari-kirja julkaistaan.

Olemme kaikki iloisia kirjaan kohdistuneesta mielenkiinnosta. Ohtakarin kämppäläiset ja muut mukana olleet tekivät mahdolliseksi haaveemme toteutumisen. Vanhojen kalamiesten ja verkkotummujen tuleville polville jättämästä arvokkaasta perinnöstä pidetään hyvä huoli. Vanhojen karipolkujen vierelle syntyy uusia polkuja.

Tytti Palin ja Reijo Niemi LOHTAJA 51

”Jos joulua ei tänä vuonna t

K

aunis, oranssinpunainen ruskotus täytti kaakkoisen taivaan. Joulukuinen päivä oli valjennut poutaisena ja sininen päivänkajo muuttumassa huikaisevan valkoiseen päivään. Annan päivä, vanhojen uskomusten mukaan aurinkoinen Annan päivä tiesi kaunista kesää.

Katse siirtyi lähemmäksi, aivan ikkunan eteen. Lintuparvi ahersi juuri tuodun lyhteen kimpussa. Ohi olivat ne ajat, kun jouluinen suursiivous täytti päivät tähän vuodenaikaan. Tämä koti tässä oli vielä hänen, mutta edessä häämötti muutto keskustaan. Täällä oli hyvä olla, varsinkin kun vielä jaksoi käydä kävelyllä, ajokortti voimassa ja auton huollosta vastasi naapurissa asuva poika, Erkki. Miniä, hänen rakas Leenansa oli jaksanut taas käydä vaihtamassa verhot ja siivoamassa. Miten hän tulisikaan toimeen ilman heitä.

Niin, miten hän tulisi toimeen ja mitä elämä toisikaan tullessaan. Eilen juuri Erkki oli tullut sisään ja jäänyt seisomaan tuon saman ikkunan eteen selin häneen. Katkonaisesti hän oli muutamin sanoin kertonut sen surullisen asian, joka niin raskaasti mieltä painoi.

Leena oli muuttamassa lasten kanssa pois kotoa, välit olivat mennet täysin rikki. Sovintoa oli haettu jo usean viikon ajan, mutta tuloksetta. Nyt oli päätös tehty – syksyllä perheellä oli ollut riitoja, joiden syistä hän anoppina ei ollut tiennyt, arveli vain. Kyllä hän poikansa tunsi, äkkipikaisen ja itsepäisen! Nyt juuri hän ei jaksanut moittia kumpaakaan, eihän asia edes ollut hänen. Mutta niin syvältä se viilsi.

Kaikkein eniten hän pelkäsi las-

52

tenlastensa menettämistä. Taavi ja Elsa olivat koululaisia, joille uusi elämä varmaan toisi uudet ihmiset ja ilot, mutta he kuitenkin muistaisivat lapsuutensa täällä. Pienempien, Elinan ja Einon, heidän menettämisensä pelko oli raskainta. Miten iloisia olivatkaan olleet ne päivät, kun pienokaiset olivat hänen luonaan touhunneet. Nyt itku tuli vuolaana, verhojen raidat sulivat silmien edessä yhdeksi harmahtavaksi verkoksi.

Pitkän ajan kuluttua hän kokosi itsensä, käveli pöydän ääreen ja otti lusikan käteensä. Jäähtynyt kaurapuuro takertui nieluun ja maito maistui vetiseltä. Edes kahvin lämpö ja tuoksu eivät tuoneet helpotusta tahmeaan oloon.

Päivällä vielä Leena lasten kanssa piipahti tuomassa postin ja takkapuita, hetkeksi hän istahtikin eteisen oven viereen, Mutta hyvin vaitonaiselta ja ilottomalta hän näytti. Lapset vain jaksoivat nauttia mummun huomiosta, kuin ei pilveäkään olisi heidän yllään.

Hellästi hän keräsi pienokaiset syliinsä, suukotti molempia ja nielaisi esin pyrkivät kyyneleet. Leena ei ollut huomannut mitään. Hyvä - hän oli päättänyt yön pitkinä tunteina ettei sekaantuisi asiaan millään tavoin, vain siten hän ehkä voisi säilyttää nämä rakkaat omassa maailmassaan.

Seuraavat päivät valuivat jotenkin sumussa eteenpäin, lupaavasti näyttäytynyt aurinkokin viipyi pilvien peitossa, sataa tihuutteli ja lumet pihapolulla vaihtuivat ensin loskaan ja sitten harmahtavaan jääriitteeseen.

Pahaksi onneksi hän vielä liukastui porraskivellä ja joutui luopumaan päivittäisestä kävelylenkistään. Polvi vihotteli yhä ankarammin – ei autta-

Joulu 2016

nut kylmägeeli, ei hierominen.

Miten raskaalta tuntuikaan kaikki.

Ilman lasten ääniä ja heidän iloista joulunodotustaan hän olisi aivan luhistunut. Ei ollut syytä nousta sängystä, ellei odottanut jonkun läheisen piipahtavan tuomassa postia tai kysymässä peli- tai leikkikaveria.

Sitten tuli pelottava aamu. Erkin auto oli pois pihasta, eikä hän ilmoittanut mitään koko päivänä itsestään. Äidin sydäntä kylmäsi huoli: Oliko poika tekemässä jotain peruuttamatonta. Edelleen hän päätti pysyä vaiti, eikä kysellä mitään. Leena tuli jo aamulla entiseen tapaan, juttelikin ja auttoi kaikin tavoin. Mutta hiljaisuus oli hetkittäin ankeaa. Eihän lasten elämään voinut puuttua.

Iltapaivällä puhelin soi – Erkki ilmoitti viipyvänsä vanhemmalla sisarellaan pari päivää. Syyksi hän kertoi joululahjahankinnat ja syksyllä peruuntuneen vierailun tämän läheisemmän siskonsa luo. Omituisia syitä, mutta Leena vahvisti että yllättäen lomatoimistosta tarjottu lomitusapu oli mahdollistanut matkan parin sadan kilometrin päähän.

Jouluaattoon oli vain päivä aikaa.

Tämän ikävämpää joulua hän ei muistanut sitten ensimmäisen leskeyden jouluaan.Taavi oli ollut silloin pikkuinen ja antanut mummulle iloista askaretta päivittäisenä hoitolapsena, kun Leena oli ollut töissä kirkonkylän postissa. Aviopuolison viimeiset vuodet olivat kuluneet hoitokodissa. Raskaat olivat ne vuodet olleet – ennen niin rakas puoliso oli muuttunut vieraaksi – yhä rakkaaksi, mutta tavoittamattomaksi.

Kuin Annan päivänä, valkeni jälleen kirkas auringonpaiste ja yöllä satanut lumi häikäisi silmiä. Leena soitti ja pyysi saada tuoda pienim-

a tulekaan…” mät pariksi tunniksi mummulle.

Mitäs polvesta, kyllä hän jaksaisi.

Lapsia riisuessaan Leena vilkaisi ylöspäin ja hymyili. Mitään niin kaunista Marja anoppi ei ollut nähnyt pariin viikkoon, ei tuon toisen adventtisunnuntain jälkeen…

Iltapäivällä, isompien jo tultua koulusta, kaarsi kaksi autoa peräkkäin pihaan. Autoista nousivat Leena ja Erkki, kiiruhtaen juoksujalkaa sisään. Erkin halatessa lapsiaan villisti, katsoi Leena vielä Marjaa ja kuiskasi: ”Erkillä taitaa olla sinulle asiaa!”

Sydän hakkasi hallitsemattomasti, pelko ja toivo vuorottelivat. Miksei hänelle kerrota mitään, mitä tämä oli.

Oliko Leenan arvoituksellinen lause ennakkona hänen lähdöstään, vai kuinka. Hän ei enää osannut ajatella johdonmukaisesti. Olisiko Leena niin hymyilevä, jos häntä odotti uusi tulevaisuus. Olisiko nuo Erkin poskelta nopeasti pyyhkimät kyyneleet surun ja ikävän kyyneliä - vaiko…

Kertokaa, päästäkää jo minut tästä toivon valheesta! Hän istuutui sohvalle, eikä voinut enää hillitä itseään, hän purskahti itkuun, sydäntäsärkevään valitukseen, jonka pohjattomuuteen valui kaikki hänen aiemmat surunsa, vuosien yksinäisyys, tulevaisuuden pelko ja jomottava kipu polvessa.

Nopeasti Erkki päästi lapset kimpustaan ja kääntyi äitinsä puoleen. ”Voi, Äiti, en vielä ehtinyt tässä kiireessä kertoa tärkeintä! Me Leenan kanssa olemme päättäneet pysyä yhdessä! Olemme antaneet ja saaneet anteeksi! Minulle, mörököllille oli terveellistä, joskin raskasta opetusta nämä viikot. Onneksi minulla on sisko, joka ymmärsi: puhui, moitti, sätti ja neuvoi! Onneksi minulla on

vaimo, joka jaksaa vielä aloittaa alusta, päätti Erkki puheensa, kiertäen kätensä Leenan hartioille. ”Niin, ja minulla mies, joka myös antaa anteeksi!” kuului vastaus hiljaa. Nyt Marjan sydän oli niin täynnä iloa, ettei kuvitellut pystyvänsä sitä edes kantamaan. Lapset, jotka olivat jo siirtyneet tuliaisten pariin, eivät tuntuneet kuulleen mitään.

Eihän heidän tarvinnut tietää muuta, kuin että lähellä olivat äiti ja isä, mummu ja tuttu arki.

Juhlaan ei ole enempää aihetta kuin nyt, niiskahti Marja ja nousi sohvalta seisomaan. Nyt häntä hävetti äskeinen, eihän sellainen kuulunut pohjalaiseen elämään. Kahveja suodattimeen mitatessään hän tunsi tutun jomotuksen, mutta voi miten helpolta se tuntui kestää. Onneksi hän oli kaikesta murheestaan huolimatta paistanut joulutorttuja.

Lasten kanssa aamun tunteina leivotut piparit niiden rinnalle pöytään ja lasten herkkumehua jääkaapista, arjesta ei ollut jälkeäkään.

Tuntui kuin tupaan olis yhtäkkiä tullut joulu ja juhannus samaan aikaan. Ikkunakynttilätkin tuikkivat kirkkaammin kuin eilen, häntä oli niiden ikkunoille tuominenkin jo kaduttanut. Nyt hän halusi sen ulkona nököttäneen joulukuusenkin sisään koristettavaksi. Miten suuren onnen hän saikaan kokea tässä hetkessä. Hymyillen hän itselleen totesi: - Eiköhän se suurempi onni ole kuitenkin noiden kahden elämässä, heidän ja lasten.

Erkin ja Leenan lähdettyä hän istuutui nojatuoliin, hyräili hiljaa tuttua säettä: ”... ja hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen.”

Nukkumaanmenosta ei oikein tullut mitään; oli koristeltava tupaan

Joulu 2016

tuotu kuusi, mietittävä mahdolliset viimehetken hankinnat kaupasta.

Nyt kun oli aihetta jouluun!

Kun jouluaatto sitten valkeni, oli hän jalkeilla hyvissä ajoin. Puhelinsoitto kahdeksan aikaan toi lisää hyvänolon syytä. Nuorempi tytär siellä ilmoitti, että he olivat sisarensa perheiden kanssa päättäneet tulla joulunviettoon lapsuudenkotiin, mutta vain sillä ehdolla että he tuovat ruuat ja myös hoitavat tarjoilun. Hän oli aiemmin kieltäytynyt kaupunkijoulusta tyttärellään, miettien luopuvansa kaikista ulkoisista joulun tunnusmerkeistä – siksi kuusikin oli ollut puoliksi kumossa saunan seinustalla. ”Ja jouluaamuna menemme koko joukko joulukirkkoon. Erkki ja Leena aikovat nousta aikaisin navettaan, että ehtivät, ” lopetti tytär puhelun. ”Sopii, sopii, kaikki käy”, sopersi Marja uskaltamatta oikein uskoa todeksi kuulemaansa. Tai oikeastaan hän itsehän oli kieltäytynyt lähtemästä jouluksi kaupunkiin.

Nyt tytöt olivat järjestäneet kaiken häneltä salaa. Jopa niin, että lapset olivat tulossa tuotapikaa, vanhempi jo matkalla. Olivat päättäneet Leenan myötävaikutuksella yllättää.

Siksi Leena olikin eilen sanonut että piipahdetaan vain pian hankkimassa viimehetken joulutarvikkeet.

Olo oli niin epätodellinen, että hänen täytyi nipistää käsivarttaan.

Hereillä ainakin, koska polvi vaivasi kuten aiemminkin, ehkä pyhien jälkeen lääkäriin. Mutta sitä ennen – onnellinen joulujuhla rakkaiden ympäröimänä, mitä hän voisi toivoa enempää tähän jouluun.

Tuula Kailajärvi LOHTAJA

53

Päivien kulku

Minun jouluni

Tätä vuotta on kulunut vasta vähän aikaa, silti luonnossa on jo kevään taikaa.

Valo on voittanut itselleen paljon alaa, se tapahtunut on aivan – kuin varkain – salaa.

Minun joulu on muistoja helminauhassa lapsuuskodin joulupuusta.

Minun joulu on, sointuina hiljaisina joululaulut lasten suusta.

Jouluni on kynttilän loiste, ja tuoksut tuvan lämpimän.

Joulu on myös tähden tuike illan hämärtyvän.

Minun joulu on hiljaisissa hetkissä, enkelien siipien varjo.

Minun joulu on sanoissa ”ja maassa rauha, ihmisten kesken hyvä tahto”.

Joulu on minulle tieni juhlaan kauneimpaan.

Joulu on minulle muisto lapsuuteeni ihanaan.

Olen minä aikuinen tai lapsi pieni uskon Joulun sanomaan.

Joulunsana kietoo Pyhän lapsen joulurauhaan.

Vaikka vielä kylmää ja luntakin maassa, kohta lintujen sirkutus kuuluu jo haasta.

Ne suunnittelee rakentaa itselle pesää, sillä päiväthän kulkevat kohti kesää.

Talvi otteensa hellittää aina kevään myötä.

Kesän tullen sitten valvotaan yötöntä yötä.

Monenlaista kuuluu ajankiertoon tähän – samanlaisia päiviä on vain vähän.

Uusi kesä myös tulee aikanaan, sen vihreys ja kukkain loisto.

Ajast aikaan kierto tää sama on, vuosi vuodelta sama sen toisto.

Kauniin ruskan syksy luonnolle antaa kuin juhlapukua se yllään kantaa.

Monenlainen on kyllä värien laatu mistä kaikesta onkaan se aikaan saatu.

Vuoden ajat seuraavat siis toisiaan aina: kesä kauneinkin on meille vain laina.

Luonnon kierto meille vaihtelua antaa – monenlaista vaatetta myös saa päällä kantaa.

Orvokki Säätelä Lohtaja

Tuomo Ruotsala LOHTAJA

Ajattelen sinua tänään...

Jos voisin, tahtoisin pyyhkäistä pois sinun mieltäsi painavat huolesi, niin kuin liitutaulun tekstin.

Edessäsi olisi valoa, elämän uskoa, uutta toivoa huomista kohden.

Jos voisin, laittaisin ilonkukkia sinun tiellesi kasvamaan, kuin puutarha se hehkua vois.

Tuulten huminaa, lintujen laulua, kaikki olisi sinua varten, ei turhaan.

Jos voisin, poistaisin pois monet tummat varjot tieltäsi, niin kuin sen eilisen, veisin, edessäsi olis väreitä kirkkaita sateenkaaren, lempeää iltaa vasten.

Että hymy huulillasi ois, kyynel silmistäsi pois.

Kuva päivistä tulevista - kaunis kuin tanssivasta perhosesta, tuoksuvan, apilapellon kukkasilla.

54

Joulu 2016

Ja niityllä heilimöi, kissankellot soi. tämän toiveen sydämeni sinulle loi.

Jos voisin, kuin tahtoisin.

Se ois täyttymys minun sydämen ja tahto hyvän ystävyyden.

Tuomo Ruotsala LOHTAJA

LOHTAJAN YHDISTYS

Hyvää Joulua!

KONEURAKOINTI KOLPPANEN Puh. 050 3491 808

Lohtajan Kalastajainseura ry www.lohtajanks.fi

Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

LOHTAJA Sanna 044 5888 547 • Samuli 044 0904 787

ASENNUS HARTOME OY

Koulutettu hieroja/Urheiluhieroja Henna Haasala Karhintie 2, 68230 Lohtaja

www.hartome.fi

LOHTAJAN TILITOIMISTO puh. 06 877 125 e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

LOHTAJAN METSÄSTYSSEURA ry 68230 Lohtaja www.lohtajanmetsästysseura.fi

Puh. 040 679 0460

Kauneushoitola Santelipuu kasvo-, käsi- ja jalkahoidot UV-kestolakkaus, ultraääni- ja valoimpulssihoidot, intialainen päähieronta Diplomikosmetologi Sanna Rautio Ajanvaraukset: 0400 388 780 Karhintie 2, 68230 Lohtaja Avoinna: Ti-Pe (La) sopimuksen mukaan

p. 877 330 Lohtaja

Sysimetsäntie 3, Marinkainen Avoinna: ma-to 9-17, pe 9-16 Puh. 0440 585 400

TILITOIMISTO SORVOJA KY Viirretie 100, 68240 Ala-Viirre Puh. 06-876 544

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

PIETILÄN PERUNA Ra

nnik

Antti 040 513 0881

v olta hy

ää

Tuomas 050 374 5751

TAKSI

PIRJO TUIKKA Puh. 876 011, auto 0400 261 306

Kaunotar Veneet Jussin venetuotanto Oy 68230 Lohtaja, puh. 06-877 530 www.kaunotarveneet.com

Puh. 040 510 5212

SP-RISTIKOT Karhintie 16, 68230 LOHTAJA ✆ 06-877 055, 0400 361 550 pentti@spristikot.net KATTORISTIKKOTEHDAS • RAKENNUSTOIMINTAA • PUHALLUSVILLAA

Pirkko Tuomaala

p. 050 327 3565 Kotityöpalveluja Omaishoitajan sijaistuksia Kotitalousvähennys

- MBS OY Karhintie 18, 68230 Lohtaja Puh./Fax 06-877 440 www.naviga.fi naviga@naviga.fi

POOKIN MAJA Ohtakarissa Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten.

Tarkemmat tiedot puh. 06-877 173, 040 8495345

Joulu 2015 2016

55

”Niin on tehty nivertämällä, niin on tehty nävertämällä; jos et sinä sitä arvaa, niin sinua nivertäköön, näin sinua nävertäköön.”

Arvoitus Kärsämäeltä

”Joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa” Jos ei ihan kotia, niin ainakin hirsi- tai pyöröhirsihuvilan.

Hirsituote Humalajoki Oy on vuodesta 2003 toiminnassa ollut hirsialan perheyritys Perhossa Keski-Pohjanmaalla. Risto Humalajoki hankki pyöröhirsisorvin ja aloitti varsinaisen leipätyönsä ohessa saunojen, varastojen ja latojen valmistamisen.

Yritys toimi nimellä Toiminimi Risto Humalajoki ja yhtiömuodoksi tuli v. 2009 nykyinen yrityksen nimi Hirsituote Humalajoki Oy, ja toimitusjohtajana aloitti Riston poika Henri Humalajoki. Hän jatkaa yhtiön johdossa edelleen. Yhtiö työllistää tänään 5 kokoaikaista työntekijää ja muutaman kausiluonteisen työntekijän. Yhtiö on tyypillinen perheyritys, jossa koko perheen osaaminen ja voimat ovat yrityksen käytössä. Työssä tarvitaan monipuolista ammatillista 56

osaamista, ja koulutus saadaan työssä oppimalla.

Nykyisin suurin osa rakennuksista toimitetaan valmiiksi kasattuina nosturillisella kuorma-autolla ja nostetaan valmiille perustukselle. Yritys käyttää vuosittain hirttä noin 80 km ja valmistaa yli 300 hirsirakennusta. Kaikkiin tarpeisiin pyritään vastaamaan. Kun asiakas kertoo yrittäjälle ajatuksensa ja toiveensa, käynnistyy suunnittelu ja löytyy molempia tyydyttävä ratkaisu.

Pienen yrityksen vahvuus on joustavuudessa: asiakas saa, mitä tilaa. Sahaja puuteollisuus ovat Suomen koko metsäteollisuuden selkäranka.

Yrityksen toiminnan alkuaikoina puutavara hankittiin metsästä. Nyt puumateriaalin yritys hankkii alan yrittäjiltä: sahoilta ja höyläämöiltä. Sahatavaran saatavuudessa on ollut vaihteluja. Valtakunnalliset ja laajemmatkin Joulu 2016

yritystoiminnan muutokset, nousu- ja laskusuhdanteet, vaikuttavat pienenkin yrityksen toimintaan.

Yrityksen tuotantotilat olivat aluksi maatilalta vapautuneet tilat, mutta viisi vuotta sitten yritys hankki teollisuushallin, jossa nyt ovat riittävät ja toimivat tilat, arvioi toimitusjohtaja Henri Humalajoki.

Yrityksen alkuvaiheessa työviikko oli kuusipäiväinen ja työpäivä pitkä.

Nyt pyritään viisipäiväiseen työviikkoon ja normaalipituiseen työpäivään.

Pienestä sivutyöstä ja -ansiosta on muodostunut viiden uutteran ihmisen työpaikka, jossa tehdään työtä ja saadaan itselle ja perheelle tyydyttävä toimeentulo.

Teksti ja kuvat: Pentti Neuvonen Perho

Perinteinen toukosiunaus Perhossa Kuluvan vuoden toukosiunaus pidettiin Oksakoskella Petteri ja Jaana Kivelän perintötilalla toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Tilaisuus on eläkeliiton Perhon yhdistyksen ja Perhon seurakunnan yhteisprojekti. Väkeä oli mukana ilahduttavan runsaasti. Kyläkööri avusti laulamalla keväisiä lauluja.

TILAN ESITTELY Nuori isäntä Petteri kertoi olevansa viides saman suvun isäntä tilalla. Yhdessä Jaana-emännän kanssa he ottivat tilan haltuunsa 1999. Edellinen isäntä Viljo Johannes (tunnetaan paremmin urheilupiireissä Jussina) siirtyi Riittansa kanssa eläkkeelle, mutta asuu samalla kylällä yhä.

Petteri ja Jaana alkoivat kehittää tilaansa nykyaikaiseksi. Uusi navettarakennus mahdollistaa 60–70 lehmän pitämisen. Pihatto antaa lehmille vapauden liikkua ilman kytkentää ympäri vuoden. Omaa peltoa on nyt noin 34 ha ja vuokramaita on vain hieman vähemmän. Yhteispinta-ala on noin 60 ha. Metsää tilalla on 125 ha. Mainittakoon, että Jussin ja Riitan aloittaessa isännyytensä vuonna 1967–68 peltoa oli 12,9 ha.

SUKUPOLVIEN KETJU: MITEN KAIKKI ALKOIKAAN? Liisa (entinen Takalan Anttila) ja Aleksanteri Kivelä (entinen Läspä) ovat suunnitelleet alkavansa asumaan maata Perhon Oksakoskella. He ovat anoneet tilansa itsenäiseksi Vaasan läänin kuvernööriltä 1869. Aleksante-

ri Läspä oli tullut kotivävyksi taloon.

Naituaan Liisan kumpikin otti sukunimekseen Kivelän kirkkoherra Raunion kehotuksesta. Aleksanteri Kivelä kuoli yllättäen kesken Hauskaniemen maatöitä. Nuori Liisa-leski ehti olla jonkin aikaa naimisissa Halsualla. Palattuaan Perhoon Liisa oli myymäisillään koko Kivelän tilan. Kauppakirja oli allekirjoitusta vaille valmis, kun Liisa muutti yllättäen suunnitelmiaan ja luovutti talokirjat pojalleen Matti Kivelälle 1905.

KOLMAS SUKUPOLVI Matin vanhin poika Viljo Matias Kivelä otti isännyyden Uusitalon tilalla 1935. Viljo Matias osallistui muun muassa talvisotaan ja haavoittui kaksi kertaa. Vammat olivat sen verran pieniä, ettei korvauksia maksettu. Sotainvalidi-lehti tuli Viljolle aina hänen äkkikuolemaansa asti. Sydäninfarkti yllätti Viljo Matiaksen Kokkonevalla kesken kylvötarkastuksen. Melko epätavallista, että kolmesta isännästä kaksi menehtyy lähes samalla tavoin. Parin viime vuoden aikana on tapahtunut tilusjärjestelyjä mm. Hauskaniemessä. Tässä yhteydessä oli mahdollisuus muuttaa talon nimeä. Uusitalo muuttui Kiveläksi, Petteri kertoo.

NELJÄS, VIIDES JA KUUDES Kuten aikaisemmin jo tuli esille, Jussi ja Riitta muodostavat Kivelän tilan 4. polven. Urheilusta kiinnostuneet muistavat varmaan Jussin erinomaiset hiihtosuoritukset maakuntatasolla. Vuosien ajan Jussi edusti Perhoa

Siunauksen suoritti Juha Karhulahti.

maakuntaviestissä venyen usein hyviin tuloksiin.

Petterin ja Jaanan (o.s Myllylä) perheeseen kuuluu kuusi lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Vanhin lapsista, Matias, on todella raamikas lukion toisluokkalainen.

Hän nyökyttelee myöntyvästi kysyttäessä aikooko hän jatkaa seuraavana eli kuudennen polven isäntänä. Vanhemmat kannustavat Matiasta opiskelemaan haluamaansa alaa ennen isännyyden alkua joskus tulevaisuudessa.

Teksti ja kuvat: Viljo Harsunen PERHO Lähteet: Viljo Johannes, Riitta ja Viljo Petteri ja Jaana

MTK ja Perhon seurakunta järjestivät perinteisen toukosiunauksen Petteri ja Jaana Kivelän tilalla. Eläkeliitto Perho hoiti tilaisuuden kahvituksen.

Joulu 2016

57

Matka menneisyyteen Mitä kaikkea löytää taitaakaan, mitä muistoja voikaan olla.

Nytpä lähden mä selvää ottamaan vanhan riiheni orsistolla.

Eläkeliiton Perhon yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Anttila ja sihteeri Elsa Peltola luovuttivat Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin 40-vuotishistoriikin Perhon kunnan kirjastoon. Luovutuksen vastaanotti Lahja Varila.

Tärkeä ammatti Piti pikkuinen juttu, tehdä tuosta ja esille vetää unhon suosta yks´ ammatti, tuiki tärkeä, sille vieläkin löytyy käyttöä.

Mentiin mestari, kotia noutamaan, jos sattui hän kiireiltään joutamaan.

Ja kohta, kun mestari paikalle tuli savusaunan orsilta kuurat suli.

Astun sisälle ahtaasta ovesta, on kolkko pimeys vastassa siellä.

Heikko huokaus nousevi povesta, nyt liikun mä muistojen tiellä.

Taatot, taannoiset entisten aikojen, pettuleipäin ja nälkävuotten, täällä puineet on rukiinsa, okaisen hengenpitimiks´ vanhain ja nuorten.

Tuonne parvelle lyhtehet nostettiin, usein jälkensä jätti jo halla.

Taatto, toiveensa ääneti mumisten jospa kuitenkin, isän ylhäisen siunaamalla.

Kiukaan alle sytyttäen valkean musta sauhu nous´ kattoa kohti.

Näin taatto ahteensa kuivaksi sai, kivikiuas kun lämpöä hohti.

Oli itse oppinut työnsä hän löysi sormillaan paikan hän kipeimmän.

Hän rasvalla kehon kun voiteli pois kihdit ja reumat häin hoiteli.

Taas taipui niskat ja kääntyi päät, taas isäntä tanssitti emäntää.

Jalan nousu olikin moitteeton, sai hieroja paikat kuntohon.

Aamuauringon kohta jo noustessa väki varhainen riihelle kirpos.

Pian varstan lyöntien iskuissa jyvät irti tähkistä irtos.

Vaikka aina ei saaliit suuret, niin uutisleipää kun saatiin maistaa, nousi kiitos Luojalle taivaisiin, jälleen perheelle päivä paistaa.

Hän kuuli asiat kulkeissaan ja auliisti jakoi hän tietojaan.

Näin saatiin asiat kyliltä kuulla ihan itsensä, mestarihierojan suulla.

Riihvanhus paljon kertoa vois kohtaloista, menneitten aikain.

Esivanhemmat, aikojen nukkuneet pois, polvet nuoremmat työtään nyt jatkain.

Nyt ammatti hienosti mainitaan ja diploomit opeista hankintaan.

On hermoradat ja kiropraktikot, on fysikaalit ja akupunktiot.

Vaan, parhain kaikista kuitenkin on titteli, vanhanaikaisin.

Tuo, hieroja-eukko, mi aikaan saa kohahduksen, kylälle tullessaan.

Se on seisonut laidassa pihamaan vuosisadan, päivää ja yötä.

Siitä katsellut luukkuikkunallaan, siitä siunannut asujan työtä.

Minä hiljaa mietin, alas painan pään, palaan pirttini askareille.

Esivanhemmat usein vierelläin nään, usein kanssaan käyn muistojen teille.

Sivun runot: Martta Vikman, Perho 58

Harmaa rakennus, jyhkeä hirsinen, niin kuin muuri se vankkana seisoo.

Esi-isäimme entisten aikojen kätten, ahkerain työstä se kertoo.

Joulu 2016

PERHON YHDISTYS

Hyvää ja rauhallista Joulua!

PERHON KUNTA

OP Perho Täyden palvelun K-Rauta-maatalouskeskus Perhon keskustassa.

Tule, Sinua palvellaan!

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

RAUTA & MAATALOUSKESKUS

KIPAKKA OY

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 6.45-13.00

Puh. (06) 863 1550 863 1551 Fax 863 1564 PERHO

kipakka.pohjonen@pp.inet.fi

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY

MARKET

69950 PERHO

IKILIIKKU

- kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

Perho

- monipuoliset tuoretiskit - edullinen hintataso - ystävällinen ja palveleva henkilökunta - pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 12.00–18.00 Sunnuntai

Kari: 0400-328 779, Onni: 040-748 0435

Puh. 06 863 1300

Koneurakointi ja kuljetus

J. Isomöttönen Oy 69980 Möttönen • Puh. 0400 796 999

PUUSEPÄNLIIKE VELJ. ANTTILA 69920 Oksakoski - puh. 06 863 4208 puusepanliike.velj.anttila@pp.inet.fi

PERHON APTEEKKI Kuljetus Jarmo Möttönen Oy Lämpösäädellyt kuljetukset ammattitaidolla Jarmo 040 724 3338, Timo 040 732 4858

Joulu 2016

Jätehuolto ja kuljetus

M. Hautala Oy Aatunkuja 5, 69950 Perho puh. 040 557 5352

59

PERHON YHDISTYS Marja-Leena Patovisti (Säästötalo) p. 044 261 0728 Kasvohoidot • Erikoiskasvohoidot Käsi- ja jalkahoidot Vartalohoidot • Erikoisvartalohoidot Meikkaukset • Ripsipermanentti • Tekoripset • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset • ym. kosmetologipalvelut

Auto- ja pienkonekorjaamo

KORJAAMO RAUMA Ay Puh. 0400 685 821 69920 OKSAKOSKI

Intialainen päähieronta Kuumakivihieronta Hiustenleikkaukset Värjäykset Permanentit Kampaukset Amerikkalainen parranajo

Täyden palvelun lasi- ja puualanliike!

- Ikkunat ehjiksi - Paneelit seiniin -

Nakkari-Saralampi ay Kokkolantie 491, 69920 Oksakoski Puh. 0400 283 402 leo.saralampi@perho.com, www.nakkari.com

muovikomponenttien & muottien valmistus ilmalämpöpumput (myynti, asennus, huolto) ajoneuvojen ilmastointihuolto perho

Koulutettu hieroja

Anne Taipale P. 050 537 5004 Jyväskyläntie 4 • 69950 Perho

tuloa Tervne hoitoon hyväaäktiiviseenn! ja outuksee kunt

Soraa ja mursketta 0400 369 049

Hierontapalvelu JUHANI KIVIMÄKI 044-342 4159

Linja-autoliikenne Salminen

Tervetuloa Tuohimaalle!

PERHO • Puh. 0500 566 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi

PERHON RAVIRATA OY

Parturi-Kampaamo

PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY

Roosa

Soile Pannula

Veijo Viitala p. 0400 327431

Puh. 040-531 6442 Jyväskyläntie 4, Perho

Porasentie 929, 69950 Perho

veijo.viitala@pp.inet.fi

Perhon Energiaosuuskunta Ostaa haketta

KULJETUS LOUHULA, PERHO

p. 050 020 0226

• Rahtikuljetukset • 0400 363 385

PERHON FYSIOTERAPIA OY Jyväskyläntie 4 H 3, 69950 Perho www.perhonfysioterapia.fi | p. 06 863 1443, 0400 865 389 • Fysioterapiaa yli 30 vuoden ajan • Kelan suorakorvaus lääkärin määräämästä hoidosta

• Tutkimukset ja hoidot myös ilman lähetettä • Lahjakortit, hieronnat

Koulutettu hieroja

VEDA LÄMMITYSKATTILAT Steel Production Maanselkä Oy puh. 0500 938 490, www.veda.fi

TAKSI KARI MATTI SALIN

LEENA AROKKI

69950 Perho Puh. 0400 263 939

Jylhäntie 80, Möttönen Puh. 050 323 8032

60

Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519

KULJETUS Juha Riihimäki Ky

Avoinna: Ma-Pe 9-17 • La sulj. tai sop. muk. Soita ja kysy lisää!

69980 Möttönen (06) 863 2351

Kampaamo

Nyt myös paaripotilaiden kuljetus

Joulu 2016

PERHON YHDISTYS

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta toivottaa Jetta-konserni

” On hanget, korkeat, nietokset vaan joulu, joulu on meillä. On kylmät paukkuvat pakkaset ja tuimat Pohjolan tuuloset vaan joulu, joulu on meillä...”

Jetta Joulumainos 174x60 B.indd 1

9/14/2015 1:30:51 PM

Syksyn 2016 piirin järjestöpäivään Halsualla osallistui 65 henkilöä.

Mikrofonin varressa Perho yhdistyksen pj. Tapani Anttila vierellään Veikko Tiala ja Harri Honkonen, niin ikään Perhosta. Taustalla kouluttaja Tarja Levo olallaan ehtymätön pussi. Sieltä löytyi jokaiselle ryhmätyön purkajalle pieni lahja.

Osa Perhon yhdistyksen edustajista nauttimassa kupposet kahvia toukokuisella Lehmirannan valloitusreissulla viihtyisässä kahvila Amandassa. Etualalla vas. Reima ja Raija Honkonen, oik. Voitto ja Anja Linna.

Kirkkokonsertti alkamassa Perniön kirkossa.

Perhon yhdistyksen sihteeri Elsa Peltola (oik.), vierellään matkavastaava Seija Peltonen I-alueen suunnittelukokouksessa Halsua-talossa.

Joulu 2016

61

Skorpan on rauhallinen taukopaikka Pietarsaaren puukaupungin Skatan laidalla.

Skorpan henkii vanhan ajan tunnelmaa Pietarsaaren puukaupunginosan Skatan uusin helmi on Skorpan, pieni leipomo ja kahvila. Robin Nyman osti entisen antiikkikaupan tilat ja kunnostuksen jälkeen toiminta pyörähti käyntiin keväällä 2014.

Kahvila on toiminnassa vuoden ympäri. Kesäaikaan asiakasmäärät lisääntyvät ja vilkkaimpina aikoina työllistetään noin 10 työntekijää.

Talvisin ja muina hiljaisempina kausina henkilöstöä on 2,5.

Skorpanin kunnia-asiana on ekologinen, lähellä tuotettu ja tuore. Leipä, pulla ja muut leivonnaiset tehdään samana aamuna. Vilkkaimpina aikoina kesällä leivotaan päivän mittaan useampia kertoja.

62

Joulu 2016

- Me käytämme makeissa leivonnaisissamme voita ja sokeria. Se tekee maun, Robin Nyman paljastaa suosittujen viinereiden salaisuuden.

Leipä- ja leivonnaissortteja ei ole toisaalta haluttu haalia liikaa. Laatu ja hyviksi koetut reseptit ja tuotteet ovat tärkeitä.

Kesäaikaan asiakkaat saavat nauttia myös viime vuoden uutuudesta, omasta jäätelöstä. - Haen maidon luomutilalta kolmena päivänä viikossa ja maut ovat kesän sesonkimakuja. Käytämme raparperia, mansikkaa, tyrniä, mikä kulloinkin on ajankohtaista. Valmistamme jäätelön ohella sorbetteja, Robin Nyman kertoo.

Aikaa vievää oman jäätelön valmistus on, mutta sille löytyy oma asiakasryhmä, joka arvostaa aitoja ja ekologi-

sia tuotteita. Määrät ovat pieniä, isot volyymit eivät kiinnosta.

Robin Nyman toivoisi Suomeen enemmän mannermaista tyyliä. KeskiEuroopassa menestyvät pikkuiset leipomot ja puodit, koska asiakkaat käyttävät niiden palveluja.

- Tuore leipä tai leivonnaiset haetaan päivittäin läheltä. Täällä mennään marketteihin, joissa kaikki on samanlaista, hän luonnehtii.

Skorpan on sijoittanut viihtyisyyteen ja asiakkaiden toivotaan pysähtyvän hetkeksi, ei kiirehtimään heti muualle. - Toivoisimme tämän voivan olla kohtaamispaikka, missä eri ikäiset ihmiset voisivat kohdata toisiaan, vaikkapa vaihtaa muutaman sanan.

Skorpan on myös onnistunut tavoittamaan eri ikäisiä asiakkaita. Kahvilassa pistäytyvät äidit pienine lapsineen, eläkeläiset ja muut kahviporukat. Talvisin käy esimerkiksi paljon työporukoita kahvittelemassa.

Vierailijoita tulee niin ikään lähikaupungeista mm. Kokkolasta ja Vaasasta.

Puskaradio levittää tietoa ja monet tulevat uudestaan, kauempaakin. Kesällä viihtyisä kahvila idyllisine pihapiireineen houkuttelee myös matkailijoita.

Jotkut asiakkaista tulevat ostamaan vain leipää tai leivonnaisia. Osa tulee kahvittelemaan. Kesähelteen herkku on jäätelö.

- Monet haluaisivat, että meillä olisi joku lounastarjoilu, keittoja tai muuta sellaista. Emme ole siihen lähteneet.

Tilatkin asettavat rajoituksensa. Toisaalta emme halua tinkiä tuoreudesta ja siitä, että raaka-aineemme ovat läheltä, Robin Nyman luonnehtii.

Hän pohtii, että olisi mukavaa tuottaa esimerkiksi omaa limonadia. Se vain vaatisi lisää tilaa. Ideana kuitenkin on, että kaikki voisi tapahtua lähellä ja asiakkaat pääsisivät näkemään, miten limonadia valmistetaan.

- Ei ole mitään järkeä siinä, että meillä olisi halli jossain kilometrien päässä täältä, kun puhumme pienimuotoisuuden puolesta.

Skorpan ei muuten oikeastaan ole Skataa vaan sen laidalla ja vielä vanhempaa aluetta. Rakennuksen vanhin osa on 1790-luvulta. Kahvila piharakennuksineen ja istutuksineen henkii ajatonta tunnelmaa.

Anita Salmi PIETARSAARI

Robin Nyman avasi Skorpan -leipomo-kahvilan runsaat kaksi vuotta sitten. Nyt se on suosittu kohtaamispaikka.

Skorpanissa myydään kesäisin omaa jäätelöä.

Tiskin takana Ellen Lillkaas.

Kahvilavastaava Ellen Fleen tarjoaa tuoreita viinereitä.

Joulu 2016

63

PIETARSAAREN YHDISTYS

www.sunds.fi

SUOMEN HYVINVOINNIN PERUSTANA ON TURVATTU SÄHKÖNSAANTI.

Kauppiaankatu 10, Pietarsaari www.herrfors.fi | puh. 06 7815 300

PIETARSAAREN SEUDUN OSUUSPANKKI Kauppatori 2 68600 Pietarsaari www.op.fi

64

Joulu 2016

Kalevi Rajalan kirja julkaistiin Yleisöä oli saapunut varsin mukavasti kirjastolle kunnioittamaan läsnäolollaan Kalevi Rajalan Harvesteri kirkolla, Sputnik Säilynperän taivaalla -kirjan julkistamista. Kirjan kirjoittaminen sinällään on jo kova juttu ja vielä sen saattaminen omakustanteisena kansien väliin, tekee siitä entistä kovemman. Kalevi Rajala oli kyseisen urakan suorittanut ja oli juhlan aika.

Kirja koostuu Kalevin, nimimerkeillä Mäkitupalainen ja Nokipaitsija, kirjoittamista pakinoista paikallislehti Sieviläiseen vuosina 1987–2012.

Tilaisuuden avasi kirjastotoimenjohtaja Taneli Kolppanen.

- Onhan tämä ainutlaatuinen tilaisuus, kun tällaista paikalliskulttuuria saadaan kansien väliin. Mahtava homma, että Kalevi on saattanut pakinansa painettuun muotoon. Itse olen vasta hiljattain muuttanut Sieviin, eikä tekstit ole minulle ennestään tuttuja, joten niiden kautta on mukava tutustua sieviläiseen sielunelämään, Taneli Kolppanen sanoi ja toivotti paikalle saapuneet tervetulleiksi tilaisuuteen.

Härkösen Martti pyysi kirjoittamaan Sieviläiseen - Jokainen täällä olijoista muistaa varmaan vanhan apteekintalon, jonka toisessa päässä sijaitsi Sieviläisen toimitus ja toisessa päässä oli hautaustoimisto.

Hannulan Ismo oli silloin Sieviläisen päätoimittaja ja Hakalan Rauni toimittaja.

- Kerran tuon talon seutuvilla Härkösen Martti tuli minua tiellä vastaan ja siinä jutellessamme Martti pyysi minua kirjoittamaan lehteen. Olin siinä ensin vähän äimänä ja kovasti epäröin, mutta siitä se kirjoittaminen pikkuhiljaa lähti käyntiin. Ensimmäinen pakina oli nimeltään Kiiskilässä keväällä -87.

- Mietimme Raunin kanssa pakinoille omaa logoa ja minä sanoin, että mäennyppylä ja mökki siinä pitäisi olla. Rauni käväisi jossain takahuoneessa ja näytti minulle tuota kuvaa, mistä sitten tulikin logo mäkitupalaisen pakinoihin.

- Kun kirjoitin nimimerkillä, pyrin viemään kirjoitukset salaa postilaatikkoon, että en olisi paljastunut kirjoittajaksi. Tulihan se sitten vuosien varrella lukijoiden tietoon, kuka nimimerkkien taakse kätkeytyi, Kalevi Rajala muisteli

Elli Kalliokoski onnittelee kirjan julkaissutta Eläkeliiton Sievin yhdistyksen entistä johtokunnan jäsentä ja hyvää joululehden myyjää Kalevi Rajalaa.

kirjoittamisen alkutaipaleita.

Nimimerkki vaihtuu - Vuosien kuluttua alkoi tuntua siltä, että ”mäkitupalainen” on loppuun kaluttu aihe ja päätin lopettaa pakinoiden kirjoittamisen. Sitten tuli Rahkosen Kati päätoimittajaksi ja hän pyysi minua jatkamaan kirjoittamista.

- Sanoin Katille, että kyllä se mäkitupalainen on nyt kuollut ja kuopattu. Kati ei antanut periksi, vaan käski keksiä uuden nimimerkin ja jatkaa kirjoittamista. Silloin syntyi nimimerkki Nokipaitsija, ja tuon nimimerkin takaa kirjoitin vielä vuosikausia. Viimeisen pakinan Sieviläiseen kirjoitin vuonna 2012.

- Pakinat olen kirjoittanut käsin ja tallentanut ne vihkoihin. Kolme vihkoa niistä kertyi. Lopettamiseni jälkeen moni toivoi minun julkaisevan pakinani kirjaksi. Varsinkin Uudenmaan sieviläisiltä tuli pyyntöjä. Viime syksynä aloin sitten tosissani miettiä kirjan tekoa.

Kirja syntyy - Vein vihot kirjapainoon, missä ne skannattiin painettavaan muotoon.

Kirstin kanssa teimme kovan työn, kun kävimme tekstin kaksi kertaa läpi ja korjasimme virheitä. Kaksi viikkoa siinä meni.

- Kirja on omakustanteinen, ja kylJoulu 2016

lä siinä välillä tuli mietittyä, että mihin sitä oikein tuli ryhdyttyä. Muutamia unettomia öitäkin prosessin aikana tuli vietettyä.

- Kirjapainossa eräs mies sanoi minulle hyvin kuvaavasti, että kirjan tekoa voi verrata lapsen syntymään. Ja kun kirja sitten valmistui, samainen mies sanoi minulle, että ”nyt on sinun lapsesi syntynyt”, Kalevi muistelee kirjan tekovaiheita.

Kirjasta otettiin 400 kappaleen painos, joten pitäkääpä kiirettä, että ehditte saada omanne, ennen kuin kirjat loppuvat. Kirjaa saa ainakin Kalevilta ja Sieviläisen toimituksesta, eikä osto jää hinnasta kiinni, sillä Kalevi ei kirjan tuotolla voittoa tavoittele.

Ensimmäinen runo syntyi armeijassa Kalevi kertoi ennen tilaisuuden alkua, että hän ei nuoruudessaan juuri kirjoitellut. Ensimmäinen runo syntyi kaipauksen seurauksena armeijassa, kun Kalevi oli joutunut eroon tulevasta vaimostaan Kirstistä. Sitten kun lapset syntyivät, Kalevi kertoi sepittäneensä runoja lastensa merkkipäivien kunniaksi. Hänellä on kaikki runot tallella, joten kukapa tietää, vaikka saisimme joskus nauttia Kalevin runoista runokirjan muodossa.

Teksti ja kuvat: Oiva Kankaanpää, SIEVI 65

Stalinin vainouhrit Sievistä Eräs eurooppalaisen historian kummallisimpia ja samalla kammottavimpia tapahtumia ovat ns. Stalinin vainot kolmekymmentäluvun loppupuolella.

Niiden pääkohteina olivat Neuvostoliittoon muualta muuttaneet siirtolaiset. Suomesta Neuvostoliittoon muutti pakolaisina punaisten puolella taistelleita ja heidän perheitään.

Kolmekymmentäluvun pulavuosina rajan yli siirtyi ns. loikkareita. Lisäksi amerikansuomalaisia siirtyi Neuvostoliittoon 6000–8000 henkilöä. Neuvostoliittoon joutui kyydityksen uhreina myös vasemmistolaisia poliitikkoja, kuten sieviläinen kansanedustaja Kalle Kyhälä.

Varsinaisten vainojen katsotaan alkaneen 30.7.1937, jolloin annettiin käsky, jonka mukaan maassa oli vangittava 188 100 ihmistä. Heistä oli tuomittava kuolemaan ja ammuttava 47 150 ihmistä, 137 700 ihmistä oli tuomittava leireille. Vangituista 3 250 oli vapautettava syyttöminä. Aikaa tuomioiden täytäntöönpanoon annettiin helmikuulle 1938. Myöhemmin kiintiöitä lisättiin ja vangittujen ja tuomittujen määrä nousi miljooniin.

Nykyään tunnetaan Karjalassa useita teloituspaikkoja. Tunnetuin lienee noin 15 kilometriä Karhumäestä Poventsaan päin sijaitseva Sandarmohin teloituspaikka, jossa teloitettiin noin 9000 ihmistä sekä ns. Punainen männikkö (noin 10 kilometriä Petroskoista etelään), jossa teloitettiin noin 2000 ihmistä. Lisäksi Petroskoin läheltä Suolusmäeltä paljastui 2000-luvun alkupuolella soranoton yhteydessä suuri joukkohauta.

Kansanedustaja Kalle Kyhälä kyydittiin tuntemattomien miesten toimesta Neuvostoliittoon 22.6.1930.

Karjalan päämiehenä toiminut Edvard Gylling järjesti kyvykkäänä miehenä tunnetun Kyhälän Alavoisten (nyk.

Ilinskij) sovhoosin johtajaksi, jossa tehtävässä hän menestyikin hyvin. Arvo Tuominen kertoo kirjassaan Kremlin kellot Kyhälän kohtalosta tapahtumien kulkua: Siihen aikaan Moskovasta määrättiin viimeinen kylvöpäivä (niinkuin Suomessakin nykyään). Keväällä oli kuitenkin Alavoisissa vielä lumi maassa. Kyhälä ilmoitti, että pellot kylvetään vasta, kun maa on sulanut. Tällöin Ukrainalaisten teloitettujen muistomerkki Sandarmohissa.

Kukkasin merkitty joukkohauta Sandarmohissa. Kolmen sieviläisen lisäksi täällä teloitettiin mm. Vaasan vaalipiiristä kyyditty kansanedustaja Juho Perälä. Perälä teloitettiin 20.1.1938.

66

Joulu 2016

Kyhälä erotettiin ja lähetettiin Petroskoihin puutavaralanssin työläiseksi.

Tilalle tullut politrukki pani kylvöt käyntiin määräpäivänä ja kylvi n. 30 hehtaaria viljaa.

Sato tietenkin menetettiin, jolloinka syytteeseen asetettiin Kyhälä, vaikka hän oli vastustanut kylvämistä. Hänelle vastattiin, että olisi pitänyt estää kylväminen ja vedottava Staliniin.Koska hän ei sitä tehnyt, oli syyllistynyt sabotaasiin.

Kalle Kyhälä tuomittiin kuolemaan 20.9.1938 ja ammuttiin 22.9.1938 Petroskoissa. Tuomion perusteena oli kuitenkin § 58/6: Vakoilu.

Sieviläisiä Neuvostoliittoon oli siirtynyt loikkareina ja Amerikan siirtolaisina luultavasti useita kymmeniä.

Suurin osa heistä lienee saanut surmansa Stalinin vainoissa. Tiedossa on Kyhälän lisäksi ainakin 14 sieviläisen kohtalot, jotka petroskoilainen tutki-

ja Eila Lahti-Argutina on selvittänyt.

Seuraava luettelo on poimittu em. matrikkelista: – Anttila Artur teloitettu 5.3.1938 Karhumäessä.

– Kananen Lauri teloitettu 3.10.1938 Petroskoissa.

– Kankaanpää Kalle, USA:sta,teloitettu 26.2.1938 Petroskoissa.

– Kankaanpää Sakari ( Kyrölä ) USA:sta, teloitettu 22.9.1938 Petroskoissa.

– Koivuniemi Juho teloitettu 28.9.1938 Petroskoissa – Koivuniemi Lauri teloitettu 22.4.1938 Karhumäessä.

– Koivuniemi Martti teloitettu 28.4.1938 Karhumäessä.

– Kyhälä Kalle teloitettu 22.9.1938 Petroskoissa.

– Kylmä Veikko teloitettu 11.10.1938 Petroskoissa.

– Kyrölä Antti teloitettu 26.11.1938 Tarassa.

– Leppälä Heikki teloitettu 8.10.1938 Petroskoissa.

– Leppälä Matti teloitettu 21.4.1938 Petroskoissa.

– Nuutila Otto teloitettu 28.9.1938 Petroskoissa.

– Sulkko Frans teloitettu 28.9.1938 Petroskoissa.

– Ahola Matti tuomittiin kuolemaan 22.9.1938, mutta hän kuoli vankiselliin ennen tuomion julistamista.

Kaikkien tuomittujen tuomiot kumottiin Hrutsevin aikana ja maine palautettiin.

Nyt Sandarmohin teloituspaikalle on rakennettu kappeli sekä useita muistomerkkejä eri kansallisuuksille.

Suomalaisten teloitettujen muistomerkki vielä puuttuu, mutta tiettävästi on meneillään hanke sen saamiseksi.

Nykyään teloituspaikalla kasvaa komea männikkö ja puihin on kiinnitetty satoja teloitettujen valokuvia. Joukkohaudat näkyvät painanteina maastossa ja ne on merkitty muovikukkasilla. Teloituspaikalle on hyvät opasteet Karhumäestä Poventsaan johtavalta tieltä.

Vuoden varrelta...

Pauli Väliverronen Vetelistä perehdytti Sievin eläkeläisiä boccian saloihin.

Eläkeliiton Sievin yhdistyksen jäsenet tekivät kesäretken Koljonvirralle, missä katsottiin ratkiriemukas näytelmä "Karavaanarit".

Heikki Kankaanpää SIEVI Lähteet: Arvo Tuominen: Kremlin Kellot.

Eila Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vain.

Joululehden tekoa käytiin opettelemassa Kälviän opiston tiloissa.

Joulu 2016

67

Kuvat: Oiva Kankaanpää, Sievi

Kesäretki tehtiin Halkosaaren kesäteatteriin.

Matkalla syötiin maalaiskartano Puustellissa.

Vipinää vimpaimiin -atk-koulutuksessa.

Mu

tt i m

ar k

kin o

illa Mutti-Miinaksi.

Soile Hanhineva onnittelee 70 vuotta täyttänyttä Markku Korkiaahoa. Markku on johtokunnan jäsen ja kuskannut Sievin eläkeläisiä monet vuodet retkille sekä uimaan Nivalaan.

Martta Haikola ja Eino Andsten valittiin Sievin teräsmuoriksi- ja vaariksi.

i ev

i

n

Sievin iloisia eläkeläisiä Muttimarkkinoilla arvanmyynnissä.

68

Aili He ino n

Joulu 2016

en v

a li t

S tiin

SIEVIN YHDISTYS

SIEVIN KUNTA

Sievin Savi Kantolantie 8, Sievi ma-pe 9-17, la 9-13

MUKAVAA MUSIIKKIA – ILOISIA IHMISIÄ

MAASYDÄNJÄRVEN MATKAILUALUE Sievi Kiiskilampi, puh. 08-480 823

Keramiikkaa Lahjatavaraa Sievi-kenkiä

FysioSport Mervi Hietaniemi Haikolantie 20 85410 Sievi

Annen Hiuskulma Kantolantie 8, 85410 SIEVI

Tervetuloa

p. 044-777 7863

TAKSIASEMA SIEVI KK

puh. (08) 481 200 Kela-tilaukset nrosta 010 086 500

Puh. 482 166

Sievin Vesiosuuskunta

Pelti ja rakennus MUHOLA OY Rakennuspeltityöt kattavasti - asennus Mekaniikkatie 14, 85410 SIEVI - myynti Puh. (08) 480 002, 0400 281 427,

Vahtolantie 5, 85410 SIEVI Puh. 480 029 Päivystys työajan jälkeen 0440 766 287

Maansiirtourakointi ja haketukset

Sieviläistä PUNAISTA HERAA (Juustokeittoa) Tilauksesta Järvikyläntie 132 puh. 0400 389 736

Parturi-Kampaamo

Sirpa

Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

Metsätietoa verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva metsäpuhelin 08-420 047

Metsänomistajat

puh. 480 182

”Joulu on taas,

riemuitkaa nyt…”

PYHÄ-KALA

Jussintie 13, 85410 Sievi, 08-480 071 H KAHVIO H LOUNAS arkisin klo 10.00-14.00

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Mutti Kaikki hyvä on lähellä Joulu 2016

Tervetuloa!

Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY

Haikolantie 23, 85410 SIEVI puh. 08 480 278 ilmoitukset@sievilainenlehti.fi

Avoinna ma-la 8–21 su 11–21 p. 08 480 046 69

SIEVIN YHDISTYS

Kaivuu-, kivenraivaus- ym. maansiirtotyöt 2 kpl 21 tn kaivinkoneita, joista toinen lyhytperäinen sinnekin, missä tilaa on vähän

SJ-Kaivuu Ay Heikki Jokitalo 040-5048580 Mikko Somero 0500-550382

LVIS • KODINKONEET • VAPAA-AIKA • ILMALÄMPÖPUMPUT

KOTILAINEN Oy SÄHKÖURAKOINTI

SIEVI puh. 08 481 230, 044 597 6031

www.scanfil.com

Solutions for Telecommunications & Industrial Electronics

Yritystie 6 85410 SIEVI Puh. (08) 488 2111 Fax (08) 488 2250

Kiinteistöhuolto Viljamaa Ay 0400 337 213

Isokummun lammastila puh. 040 7399 027 Satu ja Pasi Kumpulainen isokummunlammastila@wordpress.fi

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla Koneyhtymä

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky

KÄNSÄLÄ OY Sievinmäentie 83 Markkula p. 0400-266 141, 0400-889 507

Puh. 08-480 048, 0400 686 148

SOMERO-TRADING OY Sievin yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa seurakuntatalolla 18.9.2016 jaettiin Eläkeliiton ansiomerkkejä. Eläkeliiton myöntämä kultainen ansiomerkki ojennettiin Kirsti Koivistolle. Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin merkit luovutettiin seuraaville: Meeri Alatalo (ei kuvassa), Tuula Haapasalo, Soile Hanhineva, Elli Kalliokoski, Pirkko Kankaanpää, Markku Korkia-aho, Kalevi Mehtälä, Pirkko Pirttioja, Kalevi Rajala, Juhani Sorvoja ja Ahti Wörlin. Merkkien luovuttajina toimivat piirin puheenjohtaja Juhani Forslund ja toiminnanjohtaja Taina Alanko. Kuva: Liisa Forslund, Himanka.

70

Joulu 2016

Kolme koulutietä Kaukana suomalaisen metsän keskellä oli vanha metsänvartijan tila. Poikkeuksena suomalaisesta metsästä olivat suuret lehtikuuset rivissä tien laidassa. Elettiin 50-luvun alkupuolta. Tie oli talkoilla tehty ja aivan uusi. Asuminen alkoi olla kohdallaan, kun aiemmin oli saatu sähköt ja puhelin. Nuorimus oli täyttänyt kuusi vuotta ja opettaja kävi houkuttelemassa häntä kouluun jo nyt. Luokka olisi jäänyt pieneksi ja seuraavana vuonna taas turhan suureksi, oli perusteena. Testejä ei tietenkään tehty, peilattiin vain vanhempien sisarusten koulumenestykseen.

Myöhemmin äiti tosin epäili nuorimuksen varhaista kouluun lähtöä, kun hän oli koulusta tullessaan jäänyt reppu selässä pihalle leikkimään. Ilmeisesti tuohon aikaan lapsuus loppui siihen, kun koulu alkoi.

Syksy saapui ja varsinainen koulutie alkoi. Polkupyörällä oli opittu ajamaan rungon välistä, kun jalat eivät vielä muutoin yltäneen polkimille. Koulupyöräksi löytyi vanha naisten pyörä ja tietenkin täysikokoinen. Sitten kun jalat yltivät polkimille, oli vuorossa miesten pyörä, jossa sarvet menivät edellä eikä kädet millään tahtoneet yltää istuessa niihin. Koulumatka kulki ensin tuota uutta tietä maantielle ja siitä koululle. Matkaa kertyi neljä ja puoli kilometriä. Ongelmat alkoivat hyvin pian. Koulukaverin naapurissa asui isoja poikia meitä tummempia, eikä heidän jostain syystä tarvinnut käydä koulua.

Heillä oli aikaa juoksuttaa meitä pitkin peltoja, ja koulusta paluusta

alkoi tulla painajainen. Taisi kerran paetessa se ainoa koulupuserokin repeytyä piikkilankaan. Siitä selvittiin ja nämäkin pojat tulivat myöhemmin kouluun, eikä heidän kanssa ollut enää mitään ongelmia, mutta eivät he yläluokille asti koulussa viihtyneet.

Myöhemmin syksyllä, kun räntä ja lumi peitti tietä, oli pärjättävä ilman pyörää. Jalkapatikkaan siirryttäessä vaihtui koulutiekin, ja matka lyheni kolmeen ja puoleen kilometriin. Matka kulki vieläkin asumattomampia reittejä ja loppumatkan kumppanitkin vaihtuivat. Tätä reittiä käytettiin ennen kuin varsinainen tie valmistui. Välillä oli pätkä suota, jonka ylittäminen oli vajaa kymmenen vuotta aiemmin tuottanut vanhemmille sisaruksille suuria vaikeuksia. Sodan jälkeen kun ei ollut muuta kuin puukenkiä, olivat ne liuonneet liimoistaan märkään suohon. Isällä oli ollut myös oma suonylitystyyli. Hänellä oli moottoripyörä, ja suon yli pääsi parhaiten, kun antoi pyörän vetää ja juoksi itse vierellä. Syksyllä ja keväällä oli tuo koulutie käytössä, eikä siellä tarvinnut pelätä mitään. Niin paitsi kerran... lumisella tiellä oli verisiä jälkiä, ja pienen pojan päässä alkoi liikkua kaikenlaista. Kotimatka kesti kauan, ja koululaista oli jo odotettu. Viimein hän saapui pahasti kylmettyneenä ja itkuisena. Koululainen oli kertonut syyksi viivästykselle sen, että ottaa niin sydämestä. Kylmettyminen loppui, kun hänelle tarjottiin kuumaa vettä ja sokeria ja liraus

Joulu 2016

jostain kirkkaasta pullosta. Verijälkien syyksi paljastui aika pian naapurin siantappo, mutta sen lirauksen kirkkaasta pullosta selvittämiseen meni monta vuotta.

Joulu tuli. Perhe oli koolla ja isä välipäivätkin kotona. Silloin alettiin valmistella kolmatta koulutietä. Isä merkitsi reitin risuilla aukeilla paikoilla, ja taas matka lyheni, nyt kahteen ja puoleen kilometriin. Reitti kulki asumattomia seutuja, läpi metsäkaistaleiden ja kytömaiden, miltei suoraan koululle. Se oli latu, joka ei toiveista huolimatta ollut aina auki, vaan joskus pimeänä aamuna pyryn jäljiltä hukassa merkkirisuista huolimatta. Talvet olivat silloin talvia ja hiihtokausi kesti yleensä kolmeneljä kuukautta. Suvikelin yllättäessä oli kynttilä ainoa voide suksenpohjiin, mutta kynttilän myötä hävisi pito suksista. Välineet olivat jo tuolloin suuressa roolissa.

Pikkuhiljaa siirryttiin mäystimistä siteisiin. Järjestys oli rotanloukku, voittositeet ja Y-siteet. Kun hiitokelit loppuivat, alettiin palata muille reiteille nyt päinvastaisessa järjestyksessä.

Ei se koulunkäynti aina niin herkkua ollut, ja ylemmillä luokilla alkoivat työtkin jo häiritä, mutta aina sinne yritettiin ehtiä ajallaan.

Kerran kevään viimeisenä kouluaamuna oli nuorimuksella väärä käsitys koulun alkamisesta ja hänen lähestyessään koulua kaikui luokan avoimesta ikkunasta suvivirsi.

Jukka Salo TOHOLAMPI

71

Tämä tarina ajoittuu 1960-luvun alkuvuosille.

Silloin oli hevonen metsätöissä vielä korvaamaton apu.

Saku-pojan polttopuukuorman haku Hevosen selässä olevan seltokan kello soi rytmikkäästi. Se muutti rytmiään vain, jos hevonen kiihdytti askeliaan juoksuun saakka. Reessä istuva ohjastaja, 14 vuoden ikäinen Saku-poika, antoikin hevosen itsensä määritellä kulkunopeuden. Hevonen äityi myötämäessä antamaan parasta raviaan.

Ohjastaja pyrki hillitsemään ajokkiaan, koska nuoskalumi muodosti sen jalkoihin tierapaakkuja, jotka irrotessaan osuivat ohjastajan kasvoihin.

Saku tunsi olevansa hieman ylpeä itsestään, kun isä-Taavetti luotti hänet hakemaan yksinään polttopuukuormaa. Hyvin Taavetti oli poikaansa opastanut aamusella, laskiessaan heinillä täytetyn hamppusäkin rekeen. ”Kun pääset metsään, laitat hevosen ohjaperistä kiinni johonkin puuhun. Sitten tästä säkistä sille heiniä ja on siellä mukana kokonainen leipäkin.

Syötät sille jossain välissä. Vedestä sinun ei tarvitse huolehtia, se kyllä lunta hamuaa suuhunsa jos tuntee sitä tarvitsevansa. Eiköpä äitis laittanut reppuus sinullekki suuhun pantavaa.

Kuulu sanovan, ettei ala nälkä mahassas kurnimaan.” ”No, jospa minä sitte lähen, eiköpä sieltä sen kuorman tuon.” ”Niin, jäi sanomatta, jos mieluisen joulukuusen tavoitat, nakkaappa samalla kuormas päälle,” huutaa isä vielä saatesanoiksi.

Sakun päästyä suojaiselle metsätie-

72

lle, Rekku-koira ilmoitti iloisella haukullaan olevansa reissussa mukana ja pyrki sivusta ohi. Paksu lumi vaikeutti sen menoa. Saku pysäytti hevosen sanomalla ”pryy Välkky, annetaanpa Rekulle tilaa ohittaa, sillä nii lyhyet nuo jalantyngät, se pääse tuosa lumessa niillä muuten ohi.”

Saku katsoo perässä seisahtanutta koiraansa ja kehoittaa: ”No, meeppä sitte, sinä muuten ois päässy.”

Päästyään pidemmälle metsätietä Saku vilkuilee välillä tienposkeen, josko huomaisi isän mainitsemaa joulukuuseksi kelpaavaa. Tuostakohan norjasta koivikosta se isä tarkoitti niitä puita kaadettavaksi. Saku pysäytti hevosen, laittoi sen suitsilla puuhun kiinni ja heinätupon eteen. Hän otti kirveen käteen ja isän kevyestä honkapuusta tekemän vanhanaikainen puupääpokasahan olalle.

Rekku-koiran haukahtelu kuului läheisestä kuusikosta. ”No mikähän lintu sillä taas on näkyvillä?”

Hyvin kellahti nurin ensimmäinen koivu. ”Taisipa kaatua liian lähelle, ei ollut kyllä tarkoitus,” rauhoitteli hän hevosta, joka puisteli päätään lumipilven pöllähtäessä kaatuvan puun osuessa lumeen. Toinen puu sen sijaan osui läheiseen kuuseen ja jäi latvuksestaan kiinni. Saku yritti ensin koivun runkoa alhaalta päin heilutella. Josko se siitä irtoaisi kuusen syleilystä. ”Eipä tainut vesein olla oikein suunnattu, ko mun

Joulu 2016

nun kävi.”

Saku muisti kuinka isä oli tällaisessa tilanteessa tehnyt ja alkoi sahaamaan tyvestä metrin pölli kerrallaan. Sakun saatua sahattua toisen pöllin poikki, koivu römähti alas suoraan hänen päälleen. Sahan hän ehti heittää kädestään, mutta oksainen koivun latvus vangitsi hänet lumen ja rungon väliin. ”Voi saakutti vieköön, miten täsä näin kävi,” parahti hänen suustaan. Toivuttuaan ensisäikähdyksestään Saku yritti kieritellä itseään pois tukalasta paikasta. Kädet kyllä olivat vapaat, mutta jalkopuoli tuntui olevan puun ja lumen vankina. Kipua ei kuitenkaan tuntunut hänen yrittäessään liikuttaa jalkojaan.

Monenlaiset ajatukset pyörivät päässä, miten tästä pois pääsee. Sitten tuli mieleen koira. ”Rekku hoi, tule tänne, … tule tänne äkkiä … mennään kotia!” Ei kuulunut mitään. Hän viheltää, jospa se tehoaisi paremmin. Saku yrittää vielä auttaa käsillään puunrunkoa pois jalkojensa päältä. ”Rekku, lähetään heti kotia, mennään syömään,” hän huhuilee koiraansa. Toinen kutsuhuuto onkin tarttunut koiran korviin, joka läähättäen ilmestyy paikalle. Ehkä tuo iäkäs koira tajuaa isäntänsä olevan pulassa. Se painautuu Sakun rintaa vasten, nuolee kasvoja, katsoo kysyvästi mitä pitää tehdä. Saku näyttää jalkojaan, koira ymmärtää. Se haukahtaa, alkaa raapimaan lunta pois oksien ja

jalkojen välistä. Saku kuitenkin tajuaa, ettei se auta, jotain muuta täytyy tehdä. Hän huomioi koiran kaulapannan.

Kun tuohon pantaan saisin laitettua jonkin merkin vaikka vaatteistani. Jospa Rekku veisi sen kotia. ”Tse, hyvä poika, tulehan tänne … meet käymään kotona. Kyllä sinä ymmärrät, niin palijo aina asioista puhuttu. No niin, älähän nyt enää nuole, kyllä me tästä selvitään. Sinä nopsasti juokset kotia, sulle tuohon pantaan jotain merkkiä. Kato, tästä lapasesta revin lankaa, tuosta tuota punaisen väristä. Äiti ainaki tunnistaa, hänhän nämä on kutonutkin. Älä tosiaan nuole, tiänhän minä sen, että ollaan aina kavereita. No nii. Mene kotia, haet apua.

Hauku oven takana oikein kovaa.”

Näin saa Rekku koira evästykset, vielä kuitenkin vilkuilee taakseen ennen kuin katoaa metsätielle.

Sakun kotona isä kävelee huolestuneen oloisena edestakaisin ison tuvan lattiaa. Hellan ääressä häärivä Hilmapuoliso on jo jonkin aikaa seurannut miehensä liikehdintää, eikä malttanut olla kysymättä: ”Mitä sinä ravaat, eikö sinulla ole muuta tekemistä. Johan tuossa jää permantoon polku tallaamisestas.” ”Minä sitä poikaa. Rupeaa liian kauan viipymään sielä ranganhakureissusa.

Niin monta tuntia jo sielä viipynny.” ”Jos oot sitä mieltä, tee sitte jotain, se tuosta ravaamisestas yhtään parane.

Käyppä vaikka kuulostelemasa ulukona, kuuluuko setolkan ääni, jospa hyvinki jo sieltä tulosa,” rauhoittelee Hilma miestään.

Mielellään Taavetti noudattaa tuota kehoitusta. Saapa ajatella rauhassa ulkoilmassa, minkä takia poika niin pitkään reisussa viipyy. Kuulostelee, --- kuluuko mitään, --- ei kuulu. Sen sijaan näkee lähestyvän valkoisen Rekkukoiran, joka läähättäen juoksee pihapiiriin.

”Mikäs sinulla nuon kiirus on, sisäänkö haluat?”

Koira aloittaa kiivaan haukunnan, ulvahtaa välillä. Tulee aivan Taavetin jalkoihin liki, kurottaa päätään. Raapii kaulassaan olevaa pantaa, ikään kuin sanoakseen etkös näe pannassa olevaa punaista lankaa. Taavetti ei kuitenkaan ymmärrä koiran käytöstä. Sanoo kuitenkin: ”Mennään sisälle, misä oot taaskin luuhannu, taijat olla ruuan tarpeesa.”

Heti sisään päästyään koira ryntää Hilma emännän jalkoihin ja alkaa vinkua. ”Mikäs sulla oikein, ootko sairas vai nälissäs?” Emäntä kumartuu, rapsuttaa koiraa kaulasta ja samalla hän huomaa kaulapantaan sidotun punaisen villalangan, ottaa langan pätkän sormiensa väliin, hypistelee sitä ja huudahtaa: ”Hyvä Jumala, mitä on sattunnu. Tuu Taavetti äkkiä tänne! Tämä lanka on Sakun lapasista jotka sille aamulla annoin. Koira toi tuon pannassaan. Saat kylä heti lähtiä kahtomaan, mitä Sakulle on tapahtunnu.” ”Äläpä nyt hätäänny, se vaan josain tonkinnu ja sitte tartunnu tuommonen langan pätkä.” ”Jaa ettäkö tartunnu. Oiskohan koira sitte ihte sitonnu pantaansa oikein umpisolmujen kanssa. Kahto nyt ihtekki niin näet!”

Taavetti polvistuu lattialle koiran viereen. ”On se, on ihan umpisolmuun vedetty. Tästä sinne täytyy lähtiä kahtomaan, pojalla sen verran älliä, tuon merkin laitto ja koiransa lähetti apua hakemaan.”

Taavetti päätyy tulokseen, että nyt on naapuriapu tarpeen, kävelee läheisen naapurin isännän luo, esittää asian ja saakin hänet lähtemään hevosen kanssa mukaansa.

Monenlaiset ajatukset risteilevät Sakun päässä. Oivalsiko koira hänen tarkoituksen. Muistiin palasi sekin,

Joulu 2016

että äiti oli aikoinaan kovasti vastaan koiranpennun ottamista. Hän oli kuitenkin sitkeästi mankunut. ”No ota nyt sitte, mutta kahtokki, ihte sen hoiat, ruokit ja siivoat jäliet.”

Kyllä Sakun rinnassa läikähtää. Vedet silmissä hän silittää koiransa turkkia. Vilkaisu kaulapantaan kertoi, lanka oli poissa. Rekku oli asiansa hoitanut, pian paikalle saapuisivat avuntuojat.

Matka metsään kesti lähes tunnin.

Rekkukoira jo juoksi vastaan. Se haukahti, heilutti häntäänsä ja lähti sitten takaisin päin. ”Tuolahan se näkyykin hevonen tien päässä, kaipa se siinä lähellä on poikaki, täytynee vaan toivoa, ettei mitään pahempaa ole tapahtunnu.” ”Otappa Taavetti ihan rauhallisesti, se vaan semmonen asia, kaikki meiän on vastaan otettava, on käynyt sitten kuinka pahasti,” rauhoittelee naapuri. ”Tuolahan se sitte jo näkyyki, tuon kaatuneen koivun alla. Hei onko kaikki kunnosa? Hengisä kuitenki näyt olevan, koska silimäs liikkuu,” huoahtaa Taavetti. ”Tuntuuko kipuja misään paikasa, tiejetään vaan, ennenkun nostetaan puu pois päältäs.” ”Ei kipuja, mutta niin helekatin kylymä.” ”Sitä varten varasimme nuita vällyjä, saat niitä heti päälles. Sitte rekeen ja kiireesti kotia,” touhuaa Taavetti. ”Mutta se puukuorma ja joulukuusi.” ”Ne jätetään nyt toiseen kertaan, tärkeintä nyt että saajaan sinut äkkiä lämpimään. Näät että koiraki oottaa kovasti matkaan joutumista.”

Saku silittää vielä ennen lähtöä koiraansa ja kehuu sitä. ”Sinä Rekku, minun viisas kaveri, koitan olla sinulle hyvä, saat tulla vaikka ensi yöksi viereeni nukkumaan.

Lämmitetään siinä toisiamme.

Paavo Paloranta TOHOLAMPI

73

TOHOLAMMIN YHDISTYS

Palvelun verran parempaa kyytiä

LUOMAN

HUUSKON TAKSI

KORJAAMO KY

Kirkkojärventie 148, 69300 Toholampi Puh. 0400 265 992

Toholammin Kelloliike Ky Puh. 06 885 101

Kosmetologi Tuu.Lii. 044 282 4480 Tuula Liimatainen

Ari Pöntiön

Sykäräinen

VILJASIKAA

• Henkilöauto ja 1+8 heng. bussi inva ja paarivarustus

Lylyntie 29 69410 Sykäräinen

Puh. 06-862 3027

Toholammilta p. 0400 940 176

www.k-maatalous.fi

LVI-Kellosalo Oy Toholampi Puh. 0440 885 154

LAMPINTORI Puh. 06 885 660

Sähköasennus

Pentti Ruuttula Vanhatie 270, 69300 Toholampi puh. 886 727, 044 3545 880

Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi puh. 050 570 9518

SarMix

• Asusteet naisille / miehille

Laadukasta ja monipuolista fysioterapian osaamista!

• Laukut • Korut • Vyöt

Lampintie 2, 69300 Toholampi, puh. 06 885 499 www.toholamminfysioterapia.fi

Ullavantie 1, 69300 Toholampi, P. 06-885 885 avoinna MA-PE 10-17, LA 10-14

JMT Koskela Oy TOHOLAMPI 06 881 7700 • KANNUS 06 871 878 • KOKKOLA 831 0666 • LOHTAJA 044 747 5240 • VETELI 044 7475 288

TOHOLAMMIN VESIHUOLTO OY

KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) 885 007

KUKKA-HUONE puh. (06) 885 351

LA-SISUSTUS ?

T:mi Taija Korpela • p. 044 998 1840 NNATKO RAKE

JOUS!

Herkullinen lounas arkisin klo 10-14. KYSY TAR Kirkkotie 6, 69300 Toholampi TUOTTEET Puh. 06-885 032, 0440-863 937 Meillä pidätte onnistuneet kokoukset ja juhlat. MITTAVAPAASTI JA ASENNETTUNA

(06) 885 412 0400 587 645 Parturi-Kampaamo

PAULA

LÄMPIMÄT JA VAHVAT

OVET SEKÄ

IKKUNAT ASENNETTUNA

74

Sykäräinen Puh. 862 3247, 0400 264 329

050 527 3243 www.isoniemi.fi

TEHTAAN EDUSTAJA: 040 555 8043 www.isoniemi.fi

Tervetuloa ovi- ja ikkunastudiolle Kannukseen

Joulu 2016

Autokauppaa avoimin kortein!

AUTO-ÄSSÄ SEPPO SAVINAINEN Puistotie 4, 69300 Toholampi

P. 06 885 586, 0400 562 393

www.auto-assa.com

TOHOLAMMIN YHDISTYS

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen ! joulurauhaa!

SYKÄRÄINEN P. 06 8623 041

Parkkikoskentie 58, 69410 Sykäräinen, Puh. 020 757 1222, 040 5448 498 www.sykäke.fi Tilitoimistopalvelut Lämpökontit, lämmityslaitteet

Hirvikoski

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen puh. (06) 862 3003, fax 06-862 3073, gsm 040 510 4090

Maaseutuhotelli • Kurssikeskus

Turvallista asumista ja hoitoa Hoivakoti Mirjamitupa

Katariinan Kamari

TOHOLAMPI p. 885 922 ja 050 320 7466 www.mirjamitupa.fi

Kokous-, koulutusja retkeilyhotelli.

Ohjattuja loma- ja harrasteviikkoja.

69410 Sykäräinen Puh. 06 862 3086 E-mail: hirvikoski@toholampi.fi www.hirvikoski.net

JOULUVIIKKO talon tapaan 21.-27.12.2016

LVI- JA PELTITYÖ

RUTANEN OY Teollisuustie 3, 69300 Toholampi

Puh. 0400 878 667 Lestintie 190 TOHOLAMPI

Toivotamme asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle

K A H V I L A

Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi

SILLANKORVA Kahvio avoinna arkisin.

Tilauksesta leivonnaisia.

Koskelantie 2 Toholampi

050 343 2230

Toholampi - Lestijärvi

Joulu 2016

75

TOHOLAMMIN YHDISTYS Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta KIINTEISTÖNHOITO ERKKI JÄMSÄ

V. Määttälän Konekorjaamo

• Hiekat, sorat • Murskeet • Kuljetuspalvelut Valtteri 050 324 1344 0500 866 856 Jari

TOIVOLA OY

PAKETTIKULJETUKSET

040 181 6835

Nahkuritie 130, 69330 Määttälä gsm 050-527 8523

Esmig-Hitsaus Ky puh. 0400 583 750 egumasteroy@gmail.com

Muistoja Joulupukin pajasta Joulun läheisyyden silloin lapsena todella aistia voi, kun pukki "verstaansa" navetan suojiin toi.

Saha, puukko ja vasara, siinä poikien tärkeimmät työkalut.

Jos taitoa ei aina tahtonut riittää, oli sitäkin suuremmat tekemisen halut.

Navetan ovi laitettiin tiukasti hakaan, ettei asiattomat voisi katsomaan päästä.

Ikkunoistakaan ei sisälle nähnyt, kun olivat läpinäkymättömät jäästä.

Vasikat karsinoissaan hiukan ihmettelivät ahkeroivia poikia navetan lattialla tuolla.

Joku rohkein tuli aidan viereen ja halusi ihan kättäkin nuolla.

Suunnitelmat tehtävistä lahjoista oli valmiina ensimmäisestä illasta lähtien heti. Äidille lypsinjakkara ja isälle laite, joka auttoi, kun hän illoin saappaita jalasta pois veti.

Vielä verstaalta valmistui lumiaura sekä reki.

Kyllä navettapolku pysyi puhtaana, kun lapset auraa perässään kilvan veti.

Kun pukki aattoiltana konttinsa näillä lahjoilla täytti, kyllä se kovin pullealta sitten tupaan tullessa näytti.

Saattoihan kyllä "verstaan" tuoksuakin tulla näihin lahjoihin mukaan, eipä lahjojen saajista ainakaan valittanut siitä kukaan.

Veikko Keskitalo TOHOLAMPI

76

Joulu 2016

ÄIJÄLÄ Isonmaan tila muodostettiin Isonjaon yhteydessä. Tilan alueella oli kuitenkin jo Siikaniemen torppa, johon muutti 1762 sotamies No 65. Antti Niilonpoika Ekvist (synt. 1714) ja vaimo Justiina Laurintytär Siekkinen (synt.

1712). Antti kuoli 4.2.1799 ja Justiina 4.07.1798.

Torpan paikasta on säilynyt savupirtin kiuas ja navetan perustukset.

Nykyisin savupirtin kiukaasta kasvaa suuri koivu.

Joitakin tarinoita on säilynyt pariskunnasta. Justiina oli valitellut silmien kirvelyä, savusta johtuen, jolloin Antti totes. ”Justiina kulta, sinä Siekkisen

paskasäkki, jos vielä valitat, niin vien sinut Hiijenluojon syvään ja sinne upotan.”

Joskus kait nälkäkin uhkasi torpan asujia. Antti oli ongella ja huusi vaimolleen ”Paappa pata tulelle, nykii jo.”

Antti oli Ullavan ensimmäinen perunanviljelijä. Hän löi vetoa Juho Isomaan kanssa, joka epäili, elääkö perunalla. Veto oli kahden kuukauden mittainen, jonka ajan Antti lupasi elää pelkällä perunalla. Kaksi kuukautta kului, jolloin Antti totesi Juholle. ”Oppas sinä syömätä kaks kuukautta.”

Joulu 2016

Pariskunta vanheni ja he joutuivat tekemään ruotilaissopimuksen Juho Isomaan kanssa. Ruotilaissopimus on vuodelta 1794. Siinä Juho Isomaa eli Korvela sitoutuu antamaan Antille ja hänen vaimolleen vuosittain ¼ t. eli 8 kappaa rukiita torpan maista ja rakennuksista, koska Ekvistin lapset ovat jättäneet vanhempansa vaille huoltoa ja maailmalle kulkeutuneet.

Vielä on torpan peltoja näkyvissä: Korpipelto, Korkiaketo ja Ekvistin sarka.

Teksti: Jussi Korpi Kuva: Tuija Salo Ullava

77

Ullavalaiset Runnin retkellä

Yövyimme ja nautimme Runnilla. Sieltä teimme retken Iisalmen nähtävyyksiin: Postin ja Olvin museoon sekä Juhani Ahon syntymäkotiin Lapinlahdella. Tutustuimme myös Ruotsin ja Venäjä sodan v.

1808 käydyn Koljonvirran taisteluiden ja tarinoiden sodan vaiheisiin. Siellä taisteli mm. sotamies Sven Dufva (Otto Mannisen suomennoksessa Sven Tuuva), joka kuoli sankarikuoleman ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksessä.

Ullavan yhdistyksen puheenjohtaja ja kuvan lähettäjä Sisko Hautamäki kertoi, että retki oli niin hyvä, että hän tekisi sen toistekin.

ULLAVAN YHDISTYS

Lukkari Ullavan M-Market ja kahvio

Puh. 010 256 8810 Fax 010 256 8899 Yhdessä hyvä tulee.

TAKSI Ari Kortetmaa P. 0400 264 641 Myös henkilö- ja pakettiautojen rengasmyynti ja asennus.

Harjutie 1, 68390 Rahkonen 06-889 227, 0500 137 713, fax 06-889 200

ALI-HAAPALA Ky OHITTAMATON TANKKAUSPAIKKA

www.op.fi ullavan@op.fi

toivottaa asiakkailleen makoisaa joulunaikaa!

Ullavan Palveluosuuskunta

Vionojantie 36, Ullava, p. 044 762 5702

Metsäkoneurakointi Pekka Siirilä Ay Kaustisentie 369 68380 YLI-ULLAVA gsm 0400 263 138

ULLA

ALA-KORPI ULLAVA P. 06 889 056

Ullava, puh. 06-889 129

Kuljetus Siir ilä Oy

Kaivinkonetyöt

JUSSIN KUOKKA

Yli-Ullava puh. 889 001

Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

050 536 2167

KONEURAKONTI

Maatalousyhtymä

TAKSI

J. MÄKELÄ OY Sivulantie 12, 68390 Rahkonen puh. 044 301 2244

78

Klemola Joulu 2016

A & M Korpi 0500 362 085

Erilainen soittomatka Elettiin kuusikymmentäluvun alkua ja meillä oli silloin viiden veljeksen yhtye. Kiersimme Suomea Saaren-yhtyeen nimellä. Oli vuosi 1962. Talvi oli sillon kova ja valmistauduimme keikalle Haapajärvelle. Oli lauantaipäivä ja lunta tuiskutti koko päivän Niinpä varustauduimme hyvissä ajoin matkaan. Tuisku alkoi helpottaa, mutta samalla pakkanen alkoi kiristyä. Siihen aikaan ei ollut aina varmaa ovatko tiet edes auki. Perille kuitenkin päästiin, soitot soitettiin ja lähdettiin paluumatkalle. Kello oli silloin yksi yöllä. Pakkasta oli jo kolmekymmentä astetta.

Matka tehtiin siihen aikaan siten, että Lestijärvi – Kinnula väliltä tie poikkesi Reisjärvelle.

Tulimme Reisjärven kirkolle, kun matkamme äkkiä keskeytyi: tiellä oli poikittain hevonen perässään reki, johon oli nostettu heteka. Hetekassa makasi vastasynnyttänyt äiti, jonka synnytys ei ollut mennytkään hyvin. Äidin kunto oli tosi huono. Reen keulalla matkaa teki puisessa lapsenpesupunkassa vastasyntynyt vauva. Nyt ei ollut aikaa miettiä. Soittimet työnnettiin lumipenkalle tienvarteen. Äiti nostettiin takapenkille, vauva ja saattaja mukaan matkaan.

Ajovuorossa oli Veli-veljemme.

Hän lähti ajamaan kohti Haapajärveä. Vaan kaikki ei ollutkaan niin yksinkertaista. Sairaalassa kerrottiin, että emme voi ottaa vastaan potilasta, vaan hänet on toimitettava synnytyslaitokselle Ylivieskaan. Löytyihän se vii-

mein taksikin ja potilas vauvoineen nostettiin kyytiin.

Entäs veljekset? Tien varressa, kovassa pakkasessa, pikkukengissä, kevyesti puettuna ei poikia naurattanut. Lähdimme etsimään jostain lämmintä suojaa. Näimme talon hämärässä ja talsimme pihaan. Ei siihen aikaan näkynyt valoja mistään, koska talonväki nukkui. Näimme pihapiirissä navetan ja sipisten työnnyimme sinne. Oltiin tyytyväisiä, kun oli lämmin.

Kaksi tuntia odottelimme ja päästiin taas kotimatkalle varpaita kipristellen ja tietysti navetalta tuoksahtaen. Ei tiennyt talonväki, että heidän navetassaan oli ollut yövieraita.

Kului vuosia kolmekymmentä ja usein veljesten kesken kyselimme: Miten kävi äidin ja lapsen? Allekirjoittanut oli radiohaastattelussa 1990-luvulla ja siinä kerroin tämän tarinan. Äiti ja tytär sattuivat haastattelun kuulemaan ja ottivat yhteyttä. Meillä oli lämmin tapaaminen kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Hekin tiesivät vain, että olivat saaneet kyydin soittajilta, ei mitään muuta.

Melkoinen sattuma oli, että olimme yöllä matkassa, sillä autojakin oli silloin paljon harvemmin liikkeellä. Varsinkin siihen aikaan vuorokaudesta.

Vähän erikoinen tarina, joten kerron sen. Ja olihan tarinassa onnellinen loppu… Samalla vähän jouluinenkin.

Taito Saari VETELI

Joulu 2016

Tosikertomus sanaristikkovoitosta Kuten tunnettua eläkeläiset ovat innokkaita ristikoiden täyttäjiä – ja onhan niiden täyttämisen todettu hidastavan dementoitumistakin. Vaan kuinkas kävikään, kun kerran osui ristikkovoitto kohdalle (peräti 150 €). Meinaan voiton tulo tilille kesti 4 kuukautta.

10.9. osui voitto kohdalle ja siitä oli tieto lehdessä 24.9. Erikoista oli, etten huomannut voittouutista heti, vaikka olin jättänyt lehden yöpöydälle sama sivu auki. Vasta muutaman päivän matkalta palattuani, alkaessani ratkoa kyseisen sivun ristikkoa, huomasin voittaneeni. Ei kun rahojen tuloa tilille odottamaan.

Lokakuun alussa tuli ilmoitus voitosta, käskettiin lähettää tilinumero, johon voitto maksetaan.

Palautettiin ilmoitus asiaankuuluvine tietoineen ennen 10.10. Loka-marraskuun vaihteessa laitettiin postikortti lehteen ja kyseltiin voiton maksun viipymisestä. Vaimo hermostui ensin ja soitti vastaavalle toimittajalle asiasta 15.11. Hän sai kuulla kaikenlaisia selityksiä ja lupauksen asian hoitamisesta pikaisesti.

Meni lähes kuukausi, eikä mitään kuulunut.

Laitoin sähköpostia ko. henkilölle 13.12. Asia luvattiin hoitaa. Laitoin uuden sähköpostin 7.1.

Ei kuulunut mitään. Soitin ja taas asia luvattiin hoitaa. Ei tulosta. Sitten paloi pinna jo pitkävieteriseltäkin ja soitin 24.1. ko. henkilölle ja onnistuin saamaan hänet viimein langanpäähän.

Arvelin, että hyökkäys on paras puolustus ja totesin heti kättelyssä, että enää en minä soita vaan ”joku muu”. Seuraus: rahat olivat tilillä samana päivänä.

Lujille otti voiton saaminen. Tulipahan käytettyä monenlaista viestintää, johon hupeni osa voitosta.

Jaa, että mikäkö oli tarinan opetus? Ei kannata koskaan luovuttaa – vai oisko se, että horoskooppimerkiltään härkä on ärsytettynä melko sinnikäs jos niikseen tulee!

Pauli Väliverronen VETELI

79

Liike ja vapaus – niitä ihminen kaipaa

Veteliläinen Liisa Läspä täytti 100 vuotta

Veteliläinen Liisa Läspä täytti sunnuntaina 14.8. 100 vuotta.

Sata vuotta elääkseen ja huomenna kuollakseen. Näin veteliläisellä Aliisa (Liisa) Läspällä on ollut tapana sanoa.

Nyt hän joutuu miettimään sanonnan uusiksi: sata vuotta tuli täyteen sunnuntaina 14. elokuuta, ja kunto on vielä mainio. Todennäköisesti 70-vuotislahjaksi saatu polkupyörä olisi edelleen kovassa käytössä, ellei silmänpohjarappeuma olisi neljä vuotta sitten alkanut heikentää näköä.

- Se ei vie näköä kokonaan, mutta sumentaa. Ei siitä täällä kotona ole haittaa, kun on tutut paikat, mutta kun tekivät tuohon tiehen töyssyjä, niin pyöräily oli pakko lopettaa, hän harmittelee.

Liisa Läspä syntyi Torpassa vuosi ennen Suomen itsenäistymistä. Kymmenlapsisen perheen pientila Perhonjoki-varressa kosken partaalla tuntuu tänäkin päivänä kaikkein tutuimmalta, vaikka Läspä muutti nuorikkona nykyiseen kotiinsa joen vastakkaiselle puolelle yli 70 vuotta sitten.

- Kyllä ne tyttövuodet olivat kaikkein huolettomimpia. Aina oli joku muu aamulla sanomassa, mitä pitää 80

päivän aikana tehdä. Ei tarvinnut itse miettiä mitään, kunhan vain teki.

Ja tekemistähän riitti. Oli lehmät, lampaat, kanat, sika ja totta kai hevoset hoidettavana. Pelloilla eivät pärisseet traktorit, eikä pyykkejä pistetty koneeseen. Itse kudotut lakanat, jopa patjat pestiin joessa.

- Vintillä on vieläkin minun kutomiani pellavalakanoita, joita ei ole käytetty kertaakaan. Tuli se pussilakana-aika ja helpommin pestävät materiaalit, Liisa Läspä toteaa sen enempää romantisoimatta.

Mutta ei elämä Torpassa ollut Läspänkään nuoruudessa pelkkää työtä. Mitä vielä. Liisa Läspän vanhemmat olivat aktiivisia kotiseutuihmisiä ja nuorisoseuralaisia, jotka ottivat lapset mukaan nuorisoseurantalon rientoihin heti, kun nämä kynnelle kykenivät.

- Leuka ylettyi juuri ja juuri näyttämön reunan ylitse, kun jo oltiin katsomassa näytelmiä. Kyllä tuli kiiru penkkiin, kun Jääkärin morsiamessa ammuttiin – emmehän se paukkua sellaista osanneet odottaa, Liisa Läspä Joulu 2016

nauraa muistolleen.

Muiden kylän nuorten tavoin hän liittyi aikanaan nuorisoseuran voimisteluryhmään ja tanhuajiin. Ja totta kai näytelmäryhmään.

Harjoituksia oli viikolla harva se ilta ja sen päälle esiintymiset.

- Vuonna 1938 kävin Emäntäkoululla Keski-Pohjanmaan kotitalouskurssin. Se kesti pari kuukautta, ja kuri oli aika kova. Eivät oikein tykänneet, kun pyysin lupaa päästä illaksi näytelmäesitykseen: sanoivat, ettei tänne ole tultu näyttelemään.

Mutta sain minä sen luvan lopulta, kun selitin, ettei tilalleni saataisi ketään muutakaan.

Kerran, pari viikossa Liisa Läspä polki yhdeksän kilometriä Kaustiselle Kinoon katsomaan, kuinka Tauno Palo ja Ansa Ikonen saivat toisensa.

Oman taunonsa hän löysi seurantalolta: Torpan Liisan ja Läspän Viljon askeleet menivät heti yksiin, mutta häävalssille nuoret eivät pitäneet kiirettä.

Kun Talvisota syttyi, Liisa Läspä asui vielä tyttöihmisenä kotonaan ja neljä vuotta vanhempi Viljo joutui jalkamiehenä rintamalle.

- Se sota-aika oli sellaista kuin oli.

Me naisethan ne työt pääosin teimme, talkoilla toinen toisillemme. Isä sai yhden siirtolaispojan avukseen hevoshommiin, mutta eihän siitä oikein mitään tullut, kun pojalla ei ollut hevosista entuudestaan minkäänlaista kokemusta.

- Minä jo siinä ajattelin, että joutaisin lähteä lotaksi, mutta Viljo pisti hanttiin: sanoi, että sen jos teet, niin heti tulee ero.

Ei tullut eroa, vaan 63 vuotta kestänyt avioliitto.

- Viljo oli Jatkosodassa konekiväärimiehenä, ja eihän sieltä tahtonut lomille päästä. Hän kirjoitti minulle rintamalta, että ainoastaan vihkilomalle

pääsisi, ja kysyi, että josko me sitten menisimme vihille.

Viljon syntymäpäivänä 15. elokuuta 1943 pari sitten vihittiin, vaikka pitäjän pappi olikin suhtautunut epäilevästi morsiameen, joka oli tullut yksinään kuulutuksia hakemaan.

Pariskunnan yhteisen kodin Viljo Läspä rakensi äitinsä kotitilan maille nykyisen Koulutien varteen. Sinne Liisa Läspä muutti yksinään kuukauden ikäisen Katriina-vauvan kanssa 1945.

- Oli minulla kotia ikävä. Keskustassa oli osuuskauppa, ja välillä käytiin tansseissa, mutta ei siellä juuri muuta asioitu.

Minulla ei ollut täällä tuttuja, ja pelkäsin, että mistä saisin apua, jos jotakin sattuisi. Niihin aikoihin tuli iltaisin luettua kirjoja vähän turhankin pitkään...

Kiinnostus kirjoihin on lapsuuskodin peruja ja säilynyt Liisa Läspällä näihin päiviin saakka. Nyt lukeminen on tosin vaihtunut kuuntelemiseen – aivan kuten elokuvien katsominen.

- Vanhoja kotimaisia voin aivan hyvin kuunnella: osaan ne ulkoa, Liisa Läspä naurahtaa.

Näytteleminen ja voimisteluharjoitukset sen sijaan jäivät muuton ja perheen perustamisen jälkeen. Kun puoliso kotiutui rintamalta, päivät täyttyivät oman tilan töistä.

Läspät luopuivat lehmistä siinä vaiheessa, kun maito alettiin kerätä tonkkien sijaan tankkeihin. He muuttivat navetan sikalaksi.

- Olihan siinä työtä, mutta myös oma vapautensa, ja sitä ihminen kaipaa.

Perhekin kasvoi: esikoistytär sai pik-

kusisko-Marjatan 1947 ja Martti-veljen 1951. Martti Läspän perhe asuukin samassa pihapiirissä.

- Toinen hoitaa vuorollaan toista.

Kun Martin pojat olivat pieniä, minä katsoin heidän perään sillä aikaa, kun Martti ja Anneli olivat työssä, ja nyt he katsovat minun perääni.

Niin, se näkökyvyn heikentyminen Liisa Läspää eniten vaivaa. Vielä 90-vuotiaana hän kulki polkupyörällä Markkulaan katsomaan Viljoa, jonka kunto heikkeni vähitellen. Puolison muistopäivää vietetään tässä kuussa.

- Paljon iloa ja surua samassa kuussa, toteaa Liisa Läspä, joka on ollut kymmenen vuotta leskenä.

Läspä seuraa valtakunnan politiikkaa ja urheilua ja on lasten perheiden mukana kiertänyt Välimeren maissa useaankin otteeseen. Hän on osallistunut myös veteraanien ja näkövammaisten kerhotoimintaan.

- Mutta kun on tähän ikään tullut, kaikki muut tuntuvat nuorilta.

En voi enää kysyä, että ketäs ne sinun vanhempasi ovatkaan, vaan minun täytyy kysyä, ketäs ne sinun isovanhempasi ovat. Sitten vasta saan vähän kiinni, että ahaa, kukas tämä henkilö onkaan.

Liisa Läspän vanhemmat olivat pitkäikäisiä, ja vanhin siskoista kuoli aivan satavuotispäivänsä alla. Yksi Läspän veljistä eli 102- vuotiaaksi. Mikähän se torppalaisten salaisuus mahtanee olla?

- Pitää pysyä liikkeellä ja liikkua – aina kun pystyy.

Kati Jylhä VETELI

Liisa ja Viljo Läspä menivät naimisiin sotaaikana. Yhteiseloa kesti 63 vuotta.

Sulle laulan, neiti, kesäheinä Liisa Läspän 100-vuotisjuhlia vietettiin neljässä sukupolvessa hänen kotonaan Koulutiellä. Onnittelemassa kävivät lähimmät naapurit sekä lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset.

Päivänsankarin toivomuksesta häntä onniteltiin Eino Leinon Nocturnen (1903) sanoin. Runo ja erityisesti sen viimeinen säkeistö kuvaa Liisa Läspän mielestä elämän koko kirjoa: Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä, tammenlehvä-seppel vehryt, uus.

En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär' elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie.

Liisa Läspä (kuvassa edessä oikealla) näytteli monet monituiset roolit Vetelin kirkonkylän nuorisoseuran näytelmissä. Kuva Unelma karjamajalla -näytelmästä.

Joulu 2016

81

Vetelin emäntäkoulu monipuoliseen käyttöön Vetelin emäntäkoulu toimi vuosina 1937–2002. Se oli aikanaan suosittu opinahjo, jonne hakeutui oppilaita kaukaakin. Koulun 50-vuotishistoriikissä mainitaan 105 Suomen paikkakuntaa, joista on ollut useampi kuin yksi oppilas. Pääosa heistä on kuitenkin tullut Keski-Pohjanmaalta.

Siksi on paikallaan kertoa maakunnallisessa julkaisussa nykykuulumisia kaikkiaan 13 rakennusta käsittävästä kompleksista, josta vain rantasauna on hävinnyt.

Koulu kuului lopettamisensa aikana Keski-Pohjanmaan koulutus-

kuntayhtymälle. Se myi koko alueen rakennuksineen Vetelin kunnalle, ja se on löytänyt sinne monen alan toimijoita.

Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys on järjestänyt koulurakennuksessa jo seitsemänä vuonna kesänäyttelyn, johon on löydetty yleisöä kiinnostavia taideteoksia. Taidekartano-nimitys onkin jo pyrkimässä Emäntäkoulu-nimen rinnalle. Talvisin rakennus on eri harrastusryhmien vilkkaassa käytössä.

Leipomotilat ovat vuokranneet Mirja ja Juha Pulkkinen, jotka pitopalvelunsa ohella hoitavat talossa pidettävien tilaisuuksien tarjoilun.

Vanhalta maantieltä koulun pääovelle johtavan tien lähistölle on 1960 ja -80 -luvuilla rakennettu kaksi rivitaloa ja kaksi opettajien asuntoa. Perhepäiväkoti toimii lähimpänä koulua olevan talon päässä, ja muut tilat on vuokrattu niitä tarvitsevilla asukkaille.

Koulu omisti myös peltoja. Päärakennuksesta uuden sillan suuntaan oleva pelto tuotti ennen kasviksia koulun tarpeisiin, mutta nyt se tuottaa porakaivojen avulla maalämpöä. Muut lähipellot on vuokrattu ja joen takana sijaitsevat on myyty tonteiksi.

Aikaisemmin sisäoppillaitokset olivat näyttäviä, linnamaisia rakennuksia kuten 80 vuotta sitten rakennettu Vetelin emäntäkoulukin.

Kuva Veikko Siponkoski.

82

Joulu 2016

Vetelin entisen emäntäkoulun alueella on yhä toistakymmentä rakennusta, joiden omistus on jakaantunut, ja joissa elää ja vaikuttaa mm. taidekartano, leipomo, kahvila, muita yrityksiä ja yksityisiä.

Katja ja Matti Palosaari ostivat maatilan neljä rakennusta käsittävän kokonaisuuden. He kunnostivat vanhan hirsitalon perinteitä kunnioittaen ja ovat jatkaneet muiden remontointia. Matti on rakennusliikkeen töissä ja hänen konttorinsa ja verstaansa ovat vanhassa navetassa.

Sen vintti on kunnostettu niin, että siellä voidaan viettää kesällä juhlatilaisuuksia ja talvella pitää paikallisten tuottajien myyntimarkkinoita. Luhtirakennusta käytetään itse ja osaa matkailijoiden yöpymispaikkana. Entistä kanalaa on myös kunnostettu vuokrakäyttöä ja omaa varastotilaa varten.

Läpiajettava suuri puuvaja jää omaan käyttöön.

Vanha navetta korvattiin 80-luvun alkupuolella uudella entisen alapuolelle rakennetulla. Sen päädyssä oli rehusuoja. Nyt nuo tilat ovat ALD Powerin hallussa, joka suunnittelee ja urakoi voimajohtolinjoja uudella tekniikalla Janne Lapinkorven johdolla.

Puutarhan tilat omistaa Harmaankiven Puutarha, ja se on rakentanut yhden muovikatteisen kasvihuoneen lisää.

Jokivarressa oleva seurakunnan omistama metsä haettiin 50-luvulla koulun aloitteesta ja seura-

kunnan hakemuksesta luonnonsuojelualueeksi.

Jyrkkä, paikoin lähes pystysuora ja toistakymmentä metriä korkea rantatörmä on ainutlaatuinen nähtävyys.

Miten sorarinne on voinut pysyä sellaisena, kun hylätyt soramontut loivenevat muutamassa vuodessa? Merenpinta on aikanaan laskenut niin hitaasti, että rannan puusto ja muu kasvillisuus on ehtinyt sitoa herkästi vierivän soran.

Viime kesänä Taidekartanon väen aloitteesta ja Kotiseutuyhdistyksen toimesta lohkareet sukeltajaakin käyttäen ongittiin joesta ja vinssattiin entiselle paikalle. Ely-keskuksesta saatiin lupa raivata luonnonsuojelualueen lähes umpeenkasvanut parisataametrinen näköalapolku ja katkaista sen yli sortuneet tuulenkaatopuut. Nyt polkua pääsee kulkemaan ja istahtamaan karhunsammalilla pehmustetuille sohville kuten ennenkin.

Mikko Tunkkari Emäntäkoulun vihkiäisjuhliVETELI en yhteydessä oli paljastettu 10 vuotta Vetelissä toimineen papin, professori A. W. Ingmanin muistokivi hänen suosimalleen hiljentymispaikalle. Siitä sai Ingmanin sohva nimensä.

Emäntäkoulu majoitti Kaustisen festivaaliesiinty"Jyrkkä, jiä, ja he pitivät iltanuotiota paikoin lähes sohvapöydän virkaa hoitavan myllynkiven päälpystysuora ja toistalä. Sitä kivi ei kestänyt, kymmentä metriä korkea vaan se halkesi kahteen rantatörmä on osaan. Ne sidottiin rautavanteella yhteen, mutta ainutlaatuinen ilkivallantekijät aukaisivat nähtävyys." vyön ja kankesivat puolikkaat jokeen. Puihin osuessaan kumpikin lohkare halkesi kahteen osaan.

Joulu 2016

83

Vesijumppareitten kiitos Kolmekymmen ajastaikaa uimahallin käyttöä, Vetelissä meillä pakkaa olla siitä hyötyä.

Pukuhuoneen numeroa heiltä usein kysytään, huone hohtaa puhtautta käymme saunaan kylpemään.

Kuntoa ja iloisuutta niitä aina tarvitaan; iän tuomaa raihnaisuutta teidän kanssa torjutaan.

Jalat eteen, takakenoon vaikeaksi olon saa, varpaat esiin, yläviistoon, kavereita naurattaa.

Jokilaakson varttuneimmat kokoontuvat altaalle, pikkuhiljaa siellä saavat jäykän kropan liikkeelle.

Siellä saunan lautehilla hiki virtaa vuolaana, jutut hoituu huumorilla, kiuas hohkaa kuumana.

Lepohetkeen ei oo aikaa, kuntoa kun nostetaan, niveletkin periks` antaa vauhdin hurmaan totutaan.

Mukava on porukassa ohjeet tarkkaan noudattaa, ihme kumma; musiikissa rytmiikka on helpompaa.

Eläkeläiskiitos teille uimahallin pitäjät, vesijumppaan tulijoille saunat ovat lämpimät.

Ohjaajien kova vauhti yllättää voi jumppaajan, uudemmatkin heistä ehti vetää tiukan ohjelman.

Kädet eteen, ylös, alas, työnnöt ovat kohdallaan, olkanivel onko ahdas kun ei taivu taaksekkaan?

Jatkaa saamme joulun jälkeen samaan tyyliin mukavaan.

Ajatukseen kiitolliseen teidät kaikki suljetaan.

Haluamme kunnan tupaan lähettää myös terveiset; oomme saaneet talven aikaan vastaanotot kotoiset.

Hyvät ovat teillä ohjeet, taidot vallan mahtavat, altaassahan voidaan liikkeet tehdä melko vaikeat.

Kaiteen luona massu, reisi laatan pintaa puhdistaa, heilurihan selän taisi aamutuimaan notkistaa.

Hyvän Joulun toivotukseen voimme jumpat lopettaa.

Juhlan aikaan rauhalliseen saamme täältä suunnistaa!

Kunnalla on töissä täällä palveleva porukka, mukava on kävijällä tänne aamuin suunnata.

Onnellinen mieli meillä palvelusta parhaasta.

Tämän talon käyttäjillä syy on jakaa kiitosta.

Laitosmiehet hyvin hoitaa kiinteistöä taidolla, muutkin hommat heitä taitaa päivän mittaan ootella.

Siistijöillä kokemusta riittää vuotten varrelta, heille onhan luonnollista käyttäjäkin huomata.

Aurinkoiset tutut leidit hoitaa hommat kanttiinin, käyntikortin ehjät rivit vaihtuu tyhjiin reikihin.

84

Kiittäen: Vesijumppalaiset/puolesta Martti Ahonen, Veteli Joulu 2016

VETELIN YHDISTYS

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2017!

Kauneushoitola Leea Kalliokoski Koulutie 73, Veteli P. 040 721 6234 www.hoivahelmi.fi

Puh. 0400 923 845

Perinteinen Hieronta

VETELIN PALA JA TEKSTIILI

HAUTALA

•

• Valmisvaatteet • Asustekankaat • Verhokankaat puh. 040-7714 179

HUONEISTO LUOSTOLLA

Klassinen hieronta • Lahjakortit Koulutettu hieroja

JARMO HAUTALA

K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA

Parturi-kampaamo

% 0400 350 719 Koulutie 62, Veteli

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

69700 Veteli, puh. 050-400 3302

HiusHetki Koulutie 63 VETELI

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY

w w w. p s l - n y k a n e n . c o m

Puh. 06-862 1386, Koulutie 77, 69700 Veteli

Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

Reilua kodinkone- ja urheiluvälinekauppaa laatumerkeillä

Kukka ja tähti

VETELIN SIIVOUSPALVELU

• Koulutie 86, 69700 Veteli • Puh (06) 862 1185

❀❀❀❀❀

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950

VETELIN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS

Koulutie 84, puh. 8621 384 Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös Facebookissa

Hilkka Kainu * Siivoukset ja muut kotipalvelutyöt * Mukana siivousvälineet ja -aineet VETELI

% 0400-560 193

Sähköinsinööri

PULKKINEN HANNU BETONIELEMENTIT • ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

69820 Räyrinki Puh. 0400 361 503

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja.

Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Susanna Heikkala 040 824 0570

MATTI RAUHALA OY vetelinua@co.inet.fi

Puh. 020 718 9670 VETELI

• Ilmastointikanavat ja -osat Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Joulu 2016

Jussi Torppa

Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 06 862 2055, 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

Hyvää ja rauhallista joulua

EK-RASKASHUOLTO Räyringintie 1100, Veteli Puh. 044 559 2960

85

VETELIN YHDISTYS

VETELIN ENERGIA – pitkän tähtäimen energiakumppanuutta info@venergia.fi | www.venergia.fi

Ramppi 2, 69700 Veteli Puh. 040 565 9616 • Fax 06 862 7153 www.skaala.com

06 866 3600

Hyvää Joulua ja Vauhdikasta Uutta Vuotta

palvelu s u n n e Rak ikkala e H i r a K Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

KEMORAN MOOTTORIRATA Kemorantie 161, 69750 SILLANPÄÄ p. 040 670 3700

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA

Perhonjokilaakson

DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130

KATSASTUS OY

Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

Lämmin joulutervehdyksemme

Puh. 06 862 8150

POLTTOPUITA

Ympäri vuoden - Tarpeesi mukaan Kotiin kuljetettuna

Vetelin OSUUSPANKKI Puh. 010 257 2010

Vetelin Ylipään OSUUSPANKKI

Juhani Ylitalo, Veteli Puh. 0400 918 679

Puh. 010 257 5010

– MARKET PASSELI

Kuljetus

Rauta • Tekstiili • Posti • Veikkaus p. 862 1301

E. TIKKAKOSKI OY

– MARKET PASSELI

Veteli

Elintarvike p. 040 340 0544

puh. 0400 577 713

Konehuolto Klemola Ay

Taksi Ari Palola

Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

86

P. 0400 263 774

Joulu 2016

VETELIN YHDISTYS

Juha & Mirja Pulkkinen Ay Pitopalvelua ja leivonnaisia tilauksesta

Löötintie 18 PULKKINEN 040 572 1244/Juha 040 578 0781/Mirja info@juhlapalvelupulkkinen.fi

PARTURI-KAMPAAMO

Marketta Björkbacka

Puh. 0400 815 225, PATANA

AKIN PAJA

Auto- ja konekorjaamo p. 045 349 0303

✆ 040 5340 310

FORESTPOLATOR OY

Pizzeria-Kebap BALKAN Lehtisaarentie 1, VETELI P. 06-8622 060

Maitotie 150 69700 Veteli Jussi Tunkkari 0400-627489

Susanna Tunkkari Perttu Tunkkari 045-1144742 040-5110230

PARTURI

Tuija Puh. 040 551 3338, TUNKKARI

LAASASEN MYLLY

Maatalouskoneet ja tarvikkeet

Forsbackantie 300 69820 RÄYRINKI Puh. 0400 895 174

Eteläkankaan Maito

Matti Laasanen p. 040 7711 118 Ylämaan karjan lihaa sekä lihajalosteita

Leponiemen maatila

Tilamyymälä Leponiementie 35, 69730 Tunkkari.

Avoinna to 17–19, la 10–13 p. 0408676844

RTV-HUOLTO HAUTALA Puh. (06) 862 1128, 0400-55 2453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

TELEVISIOT ja ATENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

Panasonic Pioneer

Leponiemen maatila

Tilamyymälä Leponiementie 35, 69730 Tunkkari.

Avoinna to 17–19, la 10–13. P. 040 867 6844. www.leponiemenmaatila.net

Hyvää ja rauhallista Joulua HAAPALAN AUTOTUULI OY

KIINTEISTÖHUOLTO KIVELÄ

Jätehuolto ja kuljetus

- Remontit - Kiinteistöhuoltotyöt

Jätehuoltoa ja kuljetusta vuodesta 1990 lähtien

Asko Kivelä, puh. 0400 460 145

www.seppotakalo-mattilaoy.fi

VETELI

LVI- JA METALLIASENNUS Juhani Puusaari Oy Puh. 0400 365 969

Puh. 0400 361 855

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016!

• TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

VETELIN APTEEKKI Koulutie 63, 69700 Veteli ma-pe 8.30-17, la 9-14 puh. 06 862 1419 • www.vetelinapteekki.fi

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

Joulu 2016

87

!

VETELIN YHDISTYS

! !

Kaikki huollot en HAUTAKIVIPALVELU Haapasalo Alkuperäin

!

Kaikki huollot takuu säjailyykorjaukset ammattitaidolla! ja korjaukset Jalkahoitola Terve Tallaaja ammattitaidolla!

UUDET HAUTAKIVET KUNNOSTUKSET KAIVERRUKSET 040 507 2095 / 040 570 8621

!

!

!

ofit, että Aut Tiesitkö rjaamolla voit n? ko to auto ol hu uudenkin een huollattaa uollon jälk sa. ish ka ai rä Autofit–määastakuut ovat voimas hd te ki kaik

© MAANMITTAUSLAITOS. LANTMÄTERIVERKET 2016 inen AP-Autokorjaamo Tmi Alkuperä ! yy Sillanpää säil69750 Viisteentie uu et10, fittakitk tä Autovoit olla ton?

Puh.Ti040-757 es ö,rjaam4689 au ko in to huol a uudenk jälkeen tta n la ap.autokorjaamo@co.inet.fi huol ishuollo imassa. ääräaika at vo

Jalkojen terveydeksi!

Myös koti- ja laitoskäynnit!

!

Autofit–m dastakuut ov kaikki teh

Lähihoitaja/Jalkojenhoidon ammattitutkinto

AP-Autokorjaamo TmiAP-Autokorjaamo Tmi AP-Autokorjaamo Tmi

Tuula Finnilä  040 8389 842 / Veteli os. Koulutie Viisteentie 10, 69750 Sillanpää

Puh. 040-757 4689

Tmi amoSillanpää utokorja 10, 69750 AP-AViisteentie Sillanpää 69750 4689 ie 10, Puh. 040-757 Viisteent 757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi Puh. 040.fi ap.autokorjaamo@co.inet

KONEURAKOINTI ap.autokorjaamo@co.inet.fi VETELIN Kyösti Hietalahti KONEMETALLI OY p. 06 862 1092 konemet@veteli.fi

! !

Viisteentie 10, 69750 Sillanpää Puh. 040-757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi

! !

!

AP-Autokorjaamo Tmi!

• kaivinkoneurakointi • rakennusten AP-Autokorjaamo Tmi Viisteentie 10, 69750 Sillanpää purkaminen •Viisteentie betonirenkaat 10, 69750 Sillanpää Puh. 040-757 4689 Puh. 040-757 4689

ap.autokorjaamo@co.inet.fi Puh. 0400 869 195

! ! !

ap.autokorjaamo@co.inet.fi

! ! !

! !

TUIJA AHTONIEMI LAASASENTIE 2, 69700 VETELI PUH. 040 5798 255

Piirin bocciamestaruuskilpailut !

!

pidettiin 16.4. Vetelin liikuntakeskuksessa Vas. Päivikki Tikkakoski, Toini Väliverronen, Ritva Hekkala ja Airi Uutela Vetelistä pronssimitalit kaulassaan.

! ! ! !

! ! !

!

! ! ! !

!

© MAANMITTAUSLAITOS. LANTMÄTERIVERKET 2016

! !

! !

Käsillä tekeminen on myös miesten juttu. Elämää käsillä -koulutuksessa Lehmirannassa tammikuussa.

Kun naiset huovuttivat alakerran luokassa, miehet saivat tehtäväkseen ideoida pihalle valoteoksen. Tämä hurmaava Leidi on veteliläisen Paavo Seppäsen ja teerijärveläisen Leo Wistbackan luomus.

88

!

Vetelin miehet Ritva Jylhän (Halsualta) komennossa.

Kuvat: Pauli Väliverronen, Veteli

Joulu 2016

!

!

!

!

!

!

! ! ! !

! !

!

!

!

! !

!

!

!

!

! !

!

!

Valtio, alueet ja kunnat

!

!

!

!

!

! !

! !

! !

!

! ! !

! ! !

!

sen jälkeen 18. Maakunnat vastaavat Päämnisteri ! Juha Sipilän hallitus on ! myös ympäristöterveydenhuollosta toteuttamassa maamme oloissa ainut! ! sekä pelastustoimesta. Maakuntien laatuisen isoa uudistusta. Niin isoa, et! hoidettavaksi tulevat hyvin keskeiset tä vastaavaa ei löydy mistään muualta. ! ! ! tehtävät, kuten alueellisen elinkeinoKaikesta päätellen hallitus myös tulee !! ! elämän kehittäminen sekä muu alueelsiinä onnistumaan. Kaikki merkit aina! ! kin tätä kirjoitettaessa vaikuttavat siltä.! linen!kehittäminen ! ja niiden edistämi! Onhan tätä suunniteltu jo viidentoista nen.

Alueiden käytön ohjaus !ja suun! ! ! nittelu, maakunnallinen identiteetti, vuoden ajan, osia toteuttettukin.

Mm ! ! maakunnan kulttuurin edistäminen Paras- hanke joka sai alkunsa v. 2005, ! ! Matti Vanhasen hallituksen sekä eri lakien perusteella! annettavat ! silloisen ! muut !alueelliset tehtävät ovat niitä toimesta. Sen uudistuksen lähtökoh! ! asiakokonaisuuksia jotka !uudistuksen tana oli ! myös sosiaali-ja perustervey! denhuollon ! myötä tulevat maakuntien tehtäväintegraatio kunnallisella ! kenttään. tasolla, samoin kuin myös kuntalii! Siihen kuuluu myös hyvien ja ! ! ! vv kitkattomien suhteiden hoito kaikkiin tokset, joita toteutuikin 2009–2013 ! maakunnan kuntiin, sekä maakuntien oloissamme ennätysmäärä. ! ! ! ! ! yhteistyö.

Kun nyt valmistelussa oleva uudis-! välinen !

Valtio vastaa edelleen oikeusvaltion tus astuu voimaan ! !! v. 2019 alusta, niin ylläpitämisestä ja kehittämisestä, turmaakuntien lukumäärä 18 pysyy ny! ! ! ! vallisuustehtävistä, perusoikeuksien kyisenä ja kuntia on noin 310. Kuntia turvaamisesta ja arvioinnista. Yhdenja maakuntia on pieniä ja suuria, mutta ! ! vertaisuudesta huolehtiminen ja yleiniinhän on valtioitakin; pieniä ja suu! ! sen edun valvonta kuuluu edelleen ria. Maahamme muodostuu uudistukvaltion tehtäväkenttään, kuin myös !ja sen myötä todellinen kansanvaltainen ! tietenkin kansainväliset asiat. aluehallinto; valtio, alueet ja kunnat. !

Vuodesta 2019 lähtien kunnat ovat ! Kun SOTE irrotetaan kuntapohjasta, niin se merkitsee myös sitä, että n. paikallisen osallistumisen, demokrati220 000 ihmisen työnantaja vaihtuu. an, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, ! !

Samoin valtion aluehallinnosta siirtyy jotka hoitavat kuntalaisten päättämiä maakuntien palkkalistoille useita tuitsehallintotehtäviä ja eri laeissa säädelhansia ihmisiä.

Muutos jo tältä osin on tyjä tehtäviä, kuten koulutus,kaavoitus ! ! ! valtavan suuri. Se vaatii tulevan hallinja paikallinen kehittäminen. ! non kaikilta osilta yhteistyötaitoa, luoMaakunnat vastaavat v. 2019 alusta vuutta, avoimuutta, vuorovaikutustailähtien terveydenhuollosta ja sosiaalitoja, asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta. toimesta, eli SOTE irrotetaan kunta!

Uuden hallinnon kantava periaate pohjasta. Muutos nykytilaneeseen on ! on ! ! palvelu, jonka tarkoituksena on edistää valtava, sote-alalla toimivia organisaa! ihmisten ja yritysten toimintaa. Hyvä tioita on nykyään noin 400, uudistuk-

! !

!

! !

!

!

!

hallinto luo pohjan sille, että ne kustannussäästöt, mitä tulevalla uudistuksella esim. SOTEn osalta tavoitellaan, ovat saavutettavissa. Hallinnon kokonaisuuteen kuuluu valtakunnallinen työnjako niin SOTEn kuin muidenkin maakun! nallisten uusien tehtävien linjaukset.

Aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon ! järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit sekä muut 0 palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, mm. tietohallinnon ohjaus ja maakuntien sopimuksellinen ohjaus.

Maakunnallisella tasolla keskeisiä0tekijöitä ovat palvelujen läheisyys ja saavutettavuus nykyistä paremmin sekä kan! santalouden kannalta kohtuullisemmin hinnoin, joidenka takia !tähän uudistukseen on ryhdytty.

Vaikka hallintoa on totuttu pitämään välttämätömänä pahana, instituutiona, joka pitää olla sen vuoksi,että organisaatio pystyy tekemään lakien ja asetusten mukaisia päätöksiä, niin tämän suuren uudistuksen myötä hallinnonkin pitää muuttua siihen suuntaan kuin edellä yritin !kuvata. Toisin sanoen, nyt on se valmistelun aika.

Jotta uudet, nykyistä joustavammat ja tehokkaammat yhteistyömuodot koko julkishallinnon osalta, siis valtio, alueet ja kunnat, ovat v. 2019 alusta alkaen sellaisessa kuosissa, että kokonaisuus ! on nykyistä paremmassa iskussa.

50 50

!

Kauko Ojala K-Pn maakuntahallituksen pj, kunnallisneuvos, !

KÄLVIÄ !

! ! !

!

!

!

!

!

Joulu 2016

89 !

! ! !

!

!

!

Verona valloitti, Venetsia villitsi

Saavumme Marano Lagunare'en. Meille kerrottiin, että tästä kaupungista kertoo meille jokaiselle tuttu Maruzzella-laulu.

Matkustimme reittilennoilla Kokkolasta Helsingin kautta Koillis-Italian kauniisiin maisemiin. Päämäärämme ja yöpymispaikkamme oli hurmaava Lignano, joka on lomakohteiden klassikko Adrianmeren rannikolla Venetsian ja Triesten puolimatkassa. Alue on kuuluisa pitkistä hiekkarannoistaan ja sitä ympäröivät kauniit pinjamäntymetsät.

Matkan 27.4.–3.5.2016 kohokohtia olivat • Historialliset kaupungit • Lignano, jota Ernest Hemingway onkin kutsunut ”Italian Floridaksi”.

• Caorlen kuvankaunis kaupunki, joka on historiallinen kalastajain kaupunki hurmaavine erivärisine taloineen ja upeine aukioineen.

• Verona – Romeon ja Julian kaupunki,

joka on tunnettu oopperastaan, taiteestaan, palatseistaan, 2000 vuotta vanhasta amfiteatteristaan ja tietenkin Romeon ja Julian parvekkeesta.

• Venetsia, jonka ”maailman kauneinta olohuonetta” eli ydinkeskustaa kohti ajoimme taxiveneellä. Kokoonnuimme Pyhän Markuksen torille, josta poikkesimme tärkeimpiin nähtävyyksiin. Näimme Huokausten sillan, Dogen eli hallitsijoiden palatsin ja vierailimme mailmankuulussa Muranon lasitehtaassa, jossa näimme lasinpuhallusnäytöksen. Tutustuimme Merceria-ostoskatuun ja osallistuimme ikimuistoiseen gondoliajeluun palatsien reunustamille vesikujille.

• Maaseuturetki, jossa saimme tutus-

Muranon lasitehtaalla Venetsiassa päästiin pikku ryhmissä lasinpuhallusnäytökseen.

90

Joulu 2016

tua perinteisiin, ruokakulttuuriin ja paikallisiin ihmisiin.

• Upeat maisemat, joita ihastelimme niin maalta kuin mereltä käsin.

• Ruoka- ja viinikulttuuri, joita saimme nauttia eri tutustumiskohteissa.

• Risteily Adrianmerellä, jonka aikana veneen omistaja ja opas yllätti viemällä meidät ikivanhaan ja -ihanaan kotikaupunkiinsa Marano Lagunare'en. Huikea kokemus! Lähtisin heti uudestaan.

Viikon mittaan ehdittiin paitsi nähdä ja kuulla, tutustua, myös jutella ja puhua sydämemme kyllyydestä.

Ihana kiitos kaikille mukana olleille!

Teksti ja kuvat: Taina Alanko, kokkola

Romeon ja Julian parvekkeen alla olevalla aukiolla seisoo kultainen neito, jonka rinnan hipaisu tuottaa onnea. Vuorossa Raija Männistö Kokkolasta.

O sole mio! Venetsia lumosi ylivieskalaisen Ritva Sankelon.

Italian herkkua, kinkkua tarkan kontrollin alla.

Kuivumassa oli kinkkuja pitkillä käytävillä ja isoissa huoneissa tuhansittain.

Veronassa kuvattavaa riitti.

Tämä Marano Lagunare'ssa sijaitseva tuhatvuotinen Millennial Tower.

Tällä hetkellä kaupungissa on 1867 asukasta.

”Italian Florida”, kuvattuna aikaisin aamulla hotellimme edestä.

Joulu 2016

91

Ulkopelejä.

Laulu- ja viini-illassakin voi jumpata.

Valloitettiin Lehmiranta viikoksi Viime vuonna kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Niinpä teimme tämän vuoden toukokuussa uuden ”valloitusretken”, aivan uusin esiintyjävoimin.

Matkasimme kolmella isolla bussilla.

Osallistujia oli yhtä lukuun ottamatta jokaisesta piirimme yhdistyksestä.

Kuvat: Taina Alanko, Kokkola

Lounasmusiikkia ruokasalissa: Risto Hotakainen, viulu ja Aarre Polso, piano.

Ex tempore niskahieronta. Terttu Nikkarikoski ja Vuokko Mäkelä (istumassa).

92

Lehmä pihalla – säässä kuin säässä.

Joulu 2016

Esiinnyttiin eri kokoonpanoilla. Tässä Irene ja Timo Liedes, säestäjinään Taavi Sikala ja Esko Oravainen.

Hyvää

Hyvää

Joulua!

Pohjalaisten omistama

X I X Ko kkolan

WWW.TALVIHARMONIKKA.COM

Talviharmonikka

X I X Ka

rleby Vinteraccordeon

10.–19.2.2017

Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa

KE 15.2.

Digiä ja biittiä!

Elisa Järvelä, Felix Zenger, Netta Skog

LA 18.2.

Suomi 100 -vuotta juhlakonsertti Guardia Nueva -orkesteri Johtaa Raimo Vertainen

PE–LA 10.–11.2.

Ilta Mannerheimin seurassa

Yhteistyöstä kiittäen & Hyvää joulua toivottaen

Te määräätte suunnan, minä toteutan bussimatkanne

VALMIIT BUSSIMATKAT

SU 12.2.

Yhdessä -konsertti

TO 16.2.

Bester Quartet, Krakova Katso koko tarjonta osoitteessa

WWW.TALVIHARMONIKKA.COM

KULJETUKSET, HOTELLIT, RUOKAILUT, SISÄÄNPÄÄSYT, LAIVAMATKAT

MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas www.pohjolanmatka.fi

P. 050-2017 info@matka-vesa.fi Katso matkat: www.matka-vesa.fi

Joulu 2016

93

Jukalle virallisesti viimeinen ja Eevalle ensimmäinen

Kuvat: Taina Alanko, Kokkola

Kiitos Jukka!

Meillä oli ilo saada piirin syyskokoukseen 2015 Veteliin kokousvieraaksi ansaitulle eläkkeelle jäävä Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen.

Jäämme kaipaamaan Jukan välitöntä ja jokaista kuulijaa koskettavaa tapaa esittää asiansa. Myös visaisiinkin kysymyksiin saimme aina vastaukset.

Keski-Pohjanmaan piirin väki haluaa kiittää Jukka Salmista hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Toivotamme hänelle onnellisia eläkepäiviä ja aikaa suloisille lapsenlapsille, joista hän on ylpeänä isoisänä kertonut meille.

Käytä eläkeliiton omia tuotteita

Lautasliinat Keski-Pohjanmaan piirin oma tuote on kissankelloaiheiset lautasliinat. Koko taitettuna neljään 24x24 cm. Laatikossa 2400 kpl. Myydään laatikoittain.

Onnittelukortit Koko A5 sekä A4

Suruadressit Koko A4. Kirjekuori mukana. Useita tekstivaihtoehtoja. Kortit ja adressit myydään kymmenen kappaleen erissä.

Lautasliinat on tilattavissa kaikkiin piireihin ja yhdistyksiin piirin toimistolta puh. 050-3421203 tai keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi.

KESKI-POHJANMAAN PIIRI

94

Joulu 2016

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri v. 2016 Piirihallitus

Juhani Forslund, pj Simo Venetjoki Mauri Holma Terho Paavola Tapani Typpö Antti Ruokoja Marjatta Niemi Kaarina Niemi Ritva Järvelä Sauli Kattilakoski Elli Kalliokoski Jukka Salo Arja Videnoja Pauli Väliverronen Toiminnanjoht. Taina Alanko Piirin liittovaltuutetut 3.6.2015 alk.

Aini Karvonen 040 719 1067 Jorma Tikkanen 0500 562 510 Eero Halmetoja 0500 561 874

Akolantie 9, 68100 Himanka Perhontie 524, 69570 Karvonen Ypyäntie 86, 69170 Yli-Kannus Lumppiontie 255, 69600 Kaustinen Linnaleirintie 29 B 2, 67100 Kokkola Kälviäntie 1499, 68300 Kälviä Hietalantie 15, 69420 Yli-Lesti Lohtajantie 3 C 3, 68230 Lohtaja Aatunkuja 1 as 2, 69950 Perho Juutintie 18, 68600 Pietarsaari Järvitie 6, 85410 Sievi Porkolantie 5 B, 69300 Toholampi Sepäntie 236, 68370 Ullava Kustintie 5 A 1, 69700 Veteli Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

0400 748 580 040 747 2101 044 549 8713 040 151 2891 045 259 7417 045 201 1029 040 737 4360 050 373 1793 0400 830 422 050 536 2426 050 360 2561 040 160 4450 040 964 8793 040 596 4249 050 342 1203

1. varavaltuutettu Tarja Isoaho 050 575 2933 Marjatta Tjäru 0400 974 127 Heikki Koivisto 044 254 4275

juhani.forslund@kotinet.com simo.venetjoki@gmail.com maurhol1@msn.com terho.paavol@gmail.com tapanityppo@gmail.com antti.ruokoja@gmail.com helenmarjatta@gmail.com kaarina_44@hotmail.com ritva.jarvela@kase.fi sakattil@multi.fi elli.h.kalliokoski@gmail.com justus.salo@kotinet.com arja.videnoja@gmail.com pauliva@veteli.fi keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

2. varavaltuutettu Kari Hanhikoski 040 761 1198 Kaarina Willman 040 511 7725 Laura Koivisto 040 536 1407

Piirin kunniapj Matti Koskela Pohjapuolentie 2, 69300 Toholampi 06 885 134 Eläkeliiton kunniajäsenet

Piirin kotisivut internetissä: www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa Eeva Karhulahti Halsua Pauli Känsälä Kaustinen Facebook'issa: Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry

JÄSENYHDISTYKSET (Jäsenmäärä 31.8.2013) Yhdistys

Puheenjohtaja

Sihteeri

Halsua pv 1975 jäs 230

Ritva Jylhä Perhontie 67 69510 Halsua 040 719 8213 ritva.liisa.jylha@gmail.com

Aini Karvonen Lohtaja Kirkkotie 20 D 20 pv 1975 69510 Halsua jäs 385 040 719 1067 aini.karvonen@gmail.com

Kaarina Niemi Liisa Kero Lohtajantie 3 C 3 Luikuntie 83 68230 Lohtaja 68230 Lohtaja 050 373 1793 0400 908 288 kaarina_44i@hotmail.com

Himanka Juhani Forslund Helena Tilus Perho Tapani Anttila pv 1979 Akolantie 9 Akolankuja 6 pv 1975 Kokkolantie 462 jäs 242 68100 Himanka 68100 Himanka jäs 369 69920 Oksakoski 0400 748 580 050 374 3094 0400 393 518 juhani.forslund@kotinet.com helena.tilus@kotinet.com

Elsa Peltola Kivijärventie 37 69980 Möttönen 040 575 8532 elsa.peltola@luukku.com

Kannus pv 1971 jäs 553

Mauri Holma Ypyäntie 86 69170 Yli-Kannus 044 549 8713

Liisa Äijälä Pietarsaari Kisakuja 2 pv 1998 69100 Kannus jäs 43 044 254 4314 liisa.aijala2@gmail.com

Kaustinen Eeva Kuorikoski pv 1975 Nikulantie 383 jäs 660 69600 Kaustinen 040 753 3235

Maija-Liisa Paavola Sievi Oiva Kankaanpää Järveläntie 383 pv 1976 Lahdenperäntie 70 69600 Kaustinen jäs 342 85340 Jyrinki 050 342 1386 050 500 1634 ml.paavola@kase.fi oiva.kankaanpaa@gmail.com

Kokkola pv 1976 jäs 333

Tapani Typpö Linnaleirintie 29 B 2 67100 Kokkola 045 259 7417 tapani.typpo@gmail.com

Raili Kultala Toholampi Jukka Salo Leo Mäenpää Juukontie 10 pv 1975 Porkolantie 5 B Puistotie 2 67500 Kokkola jäs 262 69300 Toholampi 69300 Toholampi 0400 668 589 040 160 4450 044 587 1988 raili.kultala@anvianet.fi justus.salo@kotinet.com leo.maenpaa@kotinet.com

Kälviä pv 1975 jäs 343

Antti Ruokoja Kälviäntie 1499 68300 Kälviä 045 201 1029 antti.ruokoja@gmail.com

Hilkka Tapio Ullava Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä jäs 180 040 581 2283 hilkka.tapio@pp.kpnet.fi

Sisko Hautamäki Leppipellontie 45 68380 Ullava 050 343 5162 annikki.sisko@gmail.com

Raija Heikkinen Veteli Lestijärventie 955 pv 1973 69450 Yli-Lesti jäs 541 040 574 6171 heikkinenraija007@gmail.com

Pauli Väliverronen Kustintie 5 A 1 69700 Veteli 040 596 4249 pauliva@veteli.fi

Lestijärvi Maj-Karin Utter pv 1975 Lestintie 3 69440 Lestijärvi jäs 82 040 188 9907

Joulu 2016

Martti Autio Eija Halttu Skutnabbantie 248 Koulukatu 9 A 4 68600 Pietarsaari 68600 Pietarsaari 040 556 6322 040 503 4049 mm.autio@luukku.com eija.hattu@suomi24.fi Soile Hanhineva Salmuntie 3 85410 Sievi 040 845 7745 soile.hanhineva@live.fi

Maarit Grönholm Kannuksentie 2 68370 Ullava 040 759 0243 maarit.gr@hotmail.com Katariina Finnilä Isokyläntie 26 69820 Räyrinki 0400 504 843 katariina.finnila@hotmail.com

95

Joulu 2016

Piiri tiedottaa tapahtumistaan • kotisivuilla osoitteessa www.elakeliitto.fi/ keski-pohjanmaa

29. vuosikerta

• Facebook'issa: Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry

Julkaisija:

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry.

Toimituskunta:

Eeva Inkeri Kluukeri, Aulis Hietalahti, Heikki Kankaanpää, Taina Alanko

• sähköpostilla piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille • Yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa

Lehden talous:

Taina Alanko

• EL-Sanomissa (6 kertaa/vuosi)

Painosmäärä:

4 300 kpl

• Aitovieriltä pitoihin: omilla kotisivuilla ja facebook'issa

Myyntihinta:

7e

• tarvittaessa kirjeitse

Sivunvalmistus: Elina Korpiaho, Lönnberg Print & Promo, Kokkola Painopaikka:

Lönnberg Print & Promo

Kannen kuva:

Juhani Forslund, Himanka

• virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehtiilmoituksella Keskipohjanmaassa sekä EL-Sanomissa

Kiitämme kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta.

Mukavia lukuhetkiä lehtemme Joulu 2016 parissa.

Piirihallitus

96 48

Piirihallitus yhteiskuvassa 5.2.2016 Kitinkannuksessa pidetyssä kokouksessa Vas. edessä piirin pj. Juhani Forslund Himangalta, II-alueen liittovaltuutettu Jorma Tikkanen Himangalta, piirin varapj. Pauli Väliverronen Vetelistä, piirihallituksen jäsen ja yhdistyskehittäjä Mauri Holma Kannuksesta. Seuraavassa rivissä toiminnanjohtaja Taina Alanko Kokkolasta ja piirihallituksen jäsen Antti Ruokoja Kälviältä. Heidän takanaan vas. piirihallituksen jäsenet Simo Venetjoki Halsualta, Sauli Kattilakoski Pietarsaaresta ja Jukka Salo Toholammilta, Elli Kalliokoski Sievistä, Kaarina Niemi Lohtajalta, II-alueen liittovaltuutettu Eero Halmetoja sekä piirihallituksen jäsenet Terho Paavola Kaustiselta, Arja Videnoja Ullavasta, Marjatta Niemi Lestijärveltä, Ialueen liittovaltuutettu Aini Karvonen Halsualta ja yhdistyskehittäjä Marjatta Tjäru Kokkolasta.

Kuvasta puuttuvat piirihallituksen jäsenet Tapani Typpö Kokkolasta ja Ritva Järvelä Perhosta.

Joulu 2016

Eläkeliiton Keski- ja Etelä-Pohjanmaan piirien jäsenmatka

Upea Zell am See Alppien jylhä luonto

Itävaltaan

Paikalliset makunautinnot

8.– 12.9.2017

Mahdollisuus vierailla Hitlerin Kotkanpesällä ja Salzburgissa

Lähde kanssamme kauniiseen Itävaltaan! Itävalta tuo monen mieleen Alpit, lehmät laiduntamassa vehreissä laaksoissa, hyvän ruoan, herkulliset kakut, iloiset ihmiset ja musiikin. Matkamme aikana teemme monipuolisia retkiä, jotka tutustuttavat meidät Itävallan ihanaan luontoon sekä paikalliseen elämään ja kulttuuriin.

Matkan hinta: 1480 eur/hlö jaetussa 2 hh:ssa, 1hh-lisä 155 eur.

Trio Travelsin palvelumaksu 15 eur/hlö.

Hintaan sisältyy: edestakaiset lennot turistiluokassa Vaasa/KokkolaHelsinki-München, kuljetukset kohteessa, ***hotelli aamupalalla, muut ruokailut ohjelman mukaisesti, runsas retkiohjelma, vierailut sisäänpääsymaksuineen, suomenkielinen opas, ryhmän edustajan matkanjohtajapalvelut.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.5.2017 mennessä Trio Travels Oy (vastuullinen matkanjärjestäjä) puh. 020 756 8610 tai sales@triotravels.fi Tutustu matkaohjelmaan osoitteessa www.triotravels.fi

T R I O T R AV E L S

M uista Eläkeliiton omalla adressilla .

- Saatavana suru- ja onnitteluadressit.

Karto Oy PL 21 40351 Jyväskylä Puh. (014) 443 3311

Matka täynnä sisältöä

Eläkeliiton Kesäjuhla

& Jyväskylässä Liittokokous

2018

Jouluiloa!

SEUTU

KALAJOKI