Joulu 2019 Eläkeliiton K-P:n piiri ry by Creamedia

Joulu 2019

Jotta kaikilla olisi mahdollisuus elää hyvää arkea.

Osoitteesta halpahalli.fi voit tilata ostokset valmiiksi kotiin tai ilmaiseksi myymälään.

KÄYTÄ ELÄKELIITON OMIA TUOTTEITA

LAUTASLIINAT

SURUADRESSIT (A4)

Keski-Pohjanmaan piirin oma tuote on kissankelloaiheiset lautasliinat. Koko taitettuna neljään 24x24 cm. Laatikossa 2400 kpl. Myydään laatikoittain.

ONNITTELUKORTIT (koko A5 tai A4) Kirjekuori mukana. Useita tekstivaihtoehtoja. Kortit ja adressit myydään kymmenen kappaleen erissä.

Tuotteet on tilattavissa kaikkiin piireihin ja yhdistyksiin piirin toimistolta puh. 050 3421 203 tai keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi.

Onnistuneita ryhmämatkoja POORMUAKLALLALA MATKALLE! Eläkeliiton yhdistyksille myös vuonna 2020! Kotimainen, yksityinen, palveleva ryhmämatkatoimisto Kon-Tiki Tours tarjoaa räätälöityjä luonto-, kulttuuri-, hyvinvointi-, musiikki-, urheilu- ja maa- ja metsätalousmatkoja.

Puh. 09 466 300 www.kontiki.fi

www.kontiki.fi

HALSUA • HIMANKA • KANNUS • KAUSTINEN • KOKKOLA • KÄLVIÄ • LESTIJÄRVI • LOHTAJA • PERHO • PIETARSAARI • SIEVI • TOHOLAMPI • ULLAVA • VETELI

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus ............................. Piirin puheenjohtajan tervehdys.......................... Seurakuntien joulutervehdykset ......................... Piirin yhdistysten joulutervehdykset .................. Eläkeliiton puheenjohtajan tervehdys................. Piirin toiminnanjohtajan tervehdys..................... Eläkeliiton toiminnanjohtajan tervehdys............. Liittohallituksen tervehdys ................................. Vaikuttaminen on luvallista ............................... Toiveissa ikäystävällinen Suomi ........................ Esa Lauri piirin ensimmäinen golfmestari.......... Maaseutukulttuurissa kukkii rikas ja monimuotoinen elämä .................................... ... ja mitä heille nyt kuuluu ................................. Arvo Karhulahti on poissa .................................. Halsuan ilmoitukset ............................................ Laulu: Onnellinen – onneton .............................. Kasa-ammunta pitää tarkkana ............................ Legendaarisen "Luntaalin" ja kuntainliiton aika... Runo: Pohjoinen taivas ....................................... Himangan ilmoitukset ........................................ Kitinkankaalla tekomäkiä ja aurinkoa................. Todellista täyttä palvelua! .................................. Vilpaksen käsissä puu taipuu uuteen muotoon ... Piipahdus kotimuseossa ..................................... Meidän Mosse .................................................... Jessika Aulakosken runo .................................... Kannuksen ilmoitukset ....................................... Muuttuvan koulun muistoja ............................... Demokratian synnyinkehdossa ........................... Sopeutuminen pikkuhiljaa .................................. "Kyllä aika tavaran kaupissee" ........................... Kaustisella tapahtui! ........................................... Tekemistä ja kokemista on riittänyt .................... Lomia, matkoja, retkiä ....................................... Sadonkorjuujuhlaa ............................................. Kaustisen ilmoitukset ......................................... Myönteisyys ja osallistuminen ........................... Toiminnan vuosista oloneuvokseksi ................... Mopo-kolleja ja Anglia-kuskeja.......................... Kokkolan ilmoitukset ......................................... Runo: Muistoja Joulupukin pajasta .................... Hyvin kävi kuten Strömsössä .............................

2 3 4 5 6 6 7 8 9 10 11 12 14 15 16 17 18 20 22 23 25 26 28 28 29 29 30 33 34 37 38 39 40 41 42 43 46 48 49 50 55 56

Lähemmäksi ristiä .............................................. 57 Runo: Muistoja ................................................... 57 Luotan sydämen ääneen – Karaokehuippuja EL:n piirissä............................................. 58 Runo: Kaipuu ..................................................... 59 Kälviän ilmoitukset ............................................ 59 Iloa ja virkistystä puutarhasta ............................. 61 Runo: Joulun odotus............................................ 64 Puffetin puolelta ................................................. 64 Lestijärven ilmoitukset ....................................... 65 Kokemuksia turkkilaisesta sairaalasta ................ 66 Ilokukka Ilonantyttö ........................................... 67 Runot: Navetan joulu ... ja vielä minun aamuuni .................................. 68 Lohtajan ilmoitukset .......................................... 69 Meriteemaretki Ahvenanmaalle ......................... 70 Onnea yhdessä tyytyväisinä ............................... 71 Runo: Ystävyyden joulu ..................................... 73 Perhon ilmoitukset ............................................. 73 Pohjanmaan Amerikka kutsui ............................ 76 Pietarsaaren ilmoitukset ..................................... 78 Elli liikuttaa eläkeläisiä ...................................... 80 Suuri sieviläinen sokkomatka ............................. 82 Satavuotias Martta kutoo yhä ............................. 83 Sievin ilmoitukset ............................................... 84 Runo: Syksy 2001 .............................................. 85 Maatalousnäyttely poikasena.............................. 86 Haapatukkien uusi elämä ................................... 87 Toholammin ilmoitukset .................................... 88 Vapaaehtoistyön ystävän kasvot ......................... 91 Ullavan ilmoitukset ............................................ 92 Pieni, nimetön tarina pienestä kunnasta ja pienen kunnan isoista ja iloisista eläkeläisistä.... 92 Jouluevankeliumi Vetelin murtheella ................. 93 Vetelin EL-väki koki paljon ja oppi Suomen historiaa ................................................ 94 Vetelin eläkeläiset innolla taas festivaalitalkoissa ........................................ 96 Tarina Lojo-sonnista ........................................... 97 Vetelin ilmoitukset ............................................. 98 Huippuvierailu maakunnassamme ..................... 102 Piirin ja jäsenyhdistysten yhteystiedot ............... 103 Lehden ja piirin tietoja ....................................... 104

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle toivottaa

Joulu 2019

Kuvat: Riitta Liedes, Kannus

Joulun aarre J

oulu muodostuu muistoista ja tunteista. Jouluevankeliumi siivittää muistomme vuosien ja vuosikymmenien taakse koulujen ja kotien joulujuhlaan. Muistoissa soivat joululaulut ja tuoksuvat piparit, kinkut ja jouluiset laatikkoruuat. Muistoissa näemme poisnukkuneet rakkaamme ja käymme läpi meille annettua elämää – sen iloja ja itkuja. On hyvä muistella ja on hyvä myös tuntea. Uskon, että joulun keskeinen sanoma tuntuu myös sisimmässä saakka ja niin saa ollakin. Jouluaamun jumalanpalveluksella on vanhastaan ollut nimenä Paimenten messu. Me nykyajan ihmiset emme ehkä tiedä kovinkaan paljoa paimentamisesta, mutta siitä huolimatta tuo otsikko on eräällä tavalla hyvin puhutteleva. Saamme liittyä paimenten, tavallisten ihmisten ja joulunviettäjien joukkoon tänä jouluna. Tuo toive esitetään myös yhdessä hyvin suosituksi tulleessa joululaulussa: ”Tahtoisin päästä paimenten mukaan, unohtaa kiireen ja melun rasittavan.” Paimenten matkassa kuljetaan köyhien, tavallisten ja vaatimattomien joukossa. Jumalan viesti Jeesuksesta on alusta saakka kuulunut siellä, missä ihminen kokee heikkoutta, pienuutta ja voimattomuutta elämän ja kaikkien sen haasteitten edessä. Tuon arkisen todellisuuden kohtasin hyvin vahvana Egyptin maaseudun kodeissa. Istuin joskus egyptiläisen ystäväni kanssa hänen kotinsa

olohuoneessa. Seinän takaa kuului ääniä, jotka vasta hetken kuluttua tunnistin heinää märehtivien eläinten ääniksi. Samojen seinien sisällä asui eläimiä ja ihmisiä. Samanlainen taisi olla tuo Jeesuksen syntymäpaikka. Se oli koti, josta löytyi sija niin ihmisille kuin eläimille ja kaiken lisäksi syöttökaukaloksi tarkoitettu seimi. Sinne vastasyntyneen saattoi laskea oljille makaamaan. Sinne paimenten oli helppo tulla. Paimenia ei olisi päästetty kuninkaalliseen palatsiin ja tuskin he olisivat sinne pyrkineetkään – edes enkelin kehotuksesta. Seimelle lähteneet paimenet eivät tulleet täyttämään velvollisuuttaan Jumalalle, vaan noudattivat kehotusta lähteä rohkeasti ja pelkäämättä katsomaan vastasyntynyttä Vapahtajaa ja Pelastajaa. Joulun avainsanaksi muodostuu kutsu Betlehemiin, se oli tuossa vaiheessa kutsu seimelle. Siellä ei ole vaatimuksia eikä ehtoja. Tätä kristillisen uskon ydinviestiä olen usein pohtinut yhteiskunnallisen ja kirkollisen keskustelun keskellä. Niin usein ja kovin helposti uskon sisällössä keskeiseksi nousee oikeassa oleminen ja ihmiseen kohdistuva vaatimus. Tällöin unohtuu helposti se, mikä on pääasia kristillisessä uskossa ja toiseksi unohtuu myös oikea, inhimillinen ja kristillinen tapa kohdata Jumalan armoa ja siunausta pyytävä ihminen. Pääasian tulee aina olla Jeesus. Kristillisen uskon ydinasia on turvautuminen Jumalaan ja Jeesuksen luo tuleminen. Ja ihmis-

Joulu 2019

ten kohtaamisessa on lähdettävä liikkeelle siitä, miten Jeesus kohteli kaikkia ihmisiä, jopa pieniä lapsia: Sallikaa lasten tulla minun luokseni. Ilman näitä kahta kirkolla ei ole tulevaisuutta eikä toivoa! Tulemme Jeesuksen luo ja vastaanotamme ne, jotka tulevat Jeesuksen luo. Armo on meille ilmaista, anteeksiantamus on arvokasta ja usko omistaa ne molemmat kokonaan. Jos lisäämme uskoon vaatimuksen, siirrymme kristillisen kirkon ja uskon ulkopuolelle. Paimenet saivat rohkaisun ja lähtivät liikkeelle ainoana kehotuksenaan "älkää pelätkö". Sama rohkaisu kuuluu sinulle tänä jouluna: Nyt Betlehemiin, nyt ristin Jeesuksen luokse, nyt omistamaan usko ja iankaikkinen elämä! Tänä jouluna myös kirkon alttari saa olla seimenä. Sen eteen kumartuen saamme nähdä Jeesuslapsen. Hänestä, ihmiseksi tulleesta Jumalan Pojasta, kasvoi ihmiskunnan Vapahtaja ja Pelastaja. ERKKI HUUKI Kannuksen kirkkoherra, Kokkolan rovastikunnan lääninrovasti

Mahdollisuuksien yhdistys

Kuva: Taina Alanko

uosi on mennyt nopeasti tutustuessani puheenjohtajana Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin monipuoliseen toimintaan. Yhdistys eikä toiminnanjohtaja olleet vieraita, vaan yhteistyömme oli alkanut ollessani työelämässä Pirityiset ry:n toiminnanjohtajana. Useat tapaamiset maakunnallisissa kuvioissa ja erilaisissa hankeyhteyksissä olivat antaneet kuvan energisestä ja hyvin johdetusta yhdistyksestä. Oman yhdistykseni eli Kaustisen ehdotettua minulle tätä

puheenjohtajan tehtävää – olin mielissäni saamastani luottamuksesta. Maakunnallisen yhdistyksen tärkein suola ovat hyvin johdetut ja hoidetut yhdistykset, joissa vaikuttaa monen alan asiantuntijoita. Eläkeyhdistyksen toiminta on vakiintunut ja sen pariin hakeudutaan innokkaasti eläkeiän kynnyksellä. Mitä osaamista tarvitaan? Vastaisin, että kaikkea. Yhdistyksen hallinnon pyörittämiseen tarvitaan hyviä verkostoitumistaitoja, yhdistystietoutta, talouden ja hallinnon osaamista, mielikuvitusta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tietenkin myös niitä työelämässä opittuja monia avuja toimia erilaisten ihmisten kanssa. Toiminnanjohtajan kanssa pelaa yhteistyö ja yhteispeli hyvin. Vierailemme yhdistysten kokouksissa vuoroperiaatteella ja joskus molemmat yhdessä. Piirin toiminta ei ole vain toimisto Kokkolassa, vaan elävä ja vuorovaikutteinen työ kentän kanssa. Piiri järjestää koulutusta uusista asioista joko paikallisesti tai alueellisesti. Kotisivukoulutus on ajankohtainen koko ajan, koska aina tulee uutta ja sen siirrettävyys kentälle vaihtelee suuresti riippuen kulloisenkin yhdistyksen osaamistasosta. Jokaiselle jotakin. Näin voisi luonnehtia piirimme ja yhdistystemme toimintaa. Piiri on varsinainen ohjelmatoimisto, jonka avustuksella ja yhdistysten yhteistyöllä järjestetään tapahtumia esimerkkeinä vaikkapa pilkkikisa, karaokekilpailu, rantaon-

Joulu 2019

gintakisa, boccia-kilpailut, erilaiset paikalliset tapahtumat sekä kirkkopyhät. Jokainen yhdistys on mukana omalla panoksellaan näissä tapahtumissa. Yhdistykset järjestävät ahkerasti myös jäsenistönsä matkoja. Tehdään hyvin suunniteltuja sokkomatkoja, Lehmirannan matkoja ja suunnataan bussin tai lentokoneen keulaa myös ulkomaille. Monenlaiset kulttuuriryhmät, tapahtumien järjestäminen ja osallistuminen paikkakunnan rientoihin kuvastaa yhdistystemme aktiivisuutta ja innokkuutta. Kuntien Vanhusja vammaisneuvostoissa ovat yhdistystemme edustajat mukana. Näin saamme suoran linkin kuntaan ja päätöksen lähteille. Esimerkkeinä hyvästä kuntayhteistyöstä Kaustiselta tältä vuodelta: Eläkeliiton Kaustisen yhdistys teki aloitteen, jolla saatiin talvisaikaan ikäihmisten taloihin menevät tienvarret auki paksuista palteista, yhdistyksen jäsen Kyllikki Huntus oli aktiivisesti ajamassa taideteoksen hankintaa liikenneympyrään – saatiinhan siihen upea Jaakko Valon suunnittelema Jupet. Kaustisella valitaan vuosittain vuoden Ulkokaustislainen. Tänä vuonna arvonimen sai Mikko Penttilä. Mikon kotikylällä Köyhäjoella oli hieno tilaisuus, jonka järjestivät yhteistyössä Kaustisen kunta, Köyhäjoen kyläyhdistys ja Eläkeliiton Kaustisen yhdistys. PIRJO PALOSAARI-PENTTILÄ puheenjohtaja, Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Halsuan seurakunta

Kälviän seurakunta

Lohtajan seurakunta

Perhon seurakunta

Sievin seurakunta

Vetelin seurakunta Toholammin seurakunta

Toholammin seurakunta Lestijärven toimipiste

Joulu 2019

www.vetelinseurakunta.fi vetelin.seurakunta@evl.fi puh. 050 445 5200

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2019 toiminnasta ja toivottavat

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2020 Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Joulu 2019

Pakollinen verollepano

Kuva: Vesa Toikka

oulun seutu on täynnä ihmeitä niin lapsille kuin aikuisille. Tärkeimpiä varmasti jokaiselle ovat Jeesuksen syntymä, joulupukki ja niihin liittyvät tapahtumat. Joulun ydin pelkistyy hyvin itselleni joulun evankeliumissa ja sen sanomassa. Joulun tienoilla kouluissa, juhlissa, perheissä ja kirkoissa luetaan joulun evankeliumi. Joka kerta, kun kuulen sen, nousee mieleen useita mietteitä – sekä maallisia että hengellisiä. Erityisesti tulee mieleen joulu

1963. Olin kuullut, että Lappalaisen kaupalta valtatien varresta on kansalaisille bussikuljetus joulukirkkoon noin kello 6 jouluaamuna. Kävelin yksin lumisateessa reilut kolme kilometriä aamutuimaan tien varteen, josta jatkoin kippuraista tietä bussilla 26 kilometriä Liperin kirkolle. Kirkko oli väkeä täynnä, ja takki päällä alkoi väsyttää. Sitten pappi aloitti evankeliumin: ”Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi oli Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa kanssa, joka oli raskaana.” Tähän ajatukseni jäivät kiinni, muuta en jaksanut kuunnella, sillä osasinhan minä sen lopun ilmestyksen ja sanoman ulkoa ennestään. Tähän alkuun en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota. Säpsähdin, että näin arkisella reissullako se Jeesus syntyikin. Naapurin miehet maitoautoa odotellessa jat-

kuvasti kinasivat ja marmattivat veroista ja verollepanosta. Piti kotiin tultua kysäistä isältä, mitä se verollepano tarkoittaa ja koskeeko se meitäkin. Isä rauhoitteli, että siellä isossa kirjassa sanotaan, että lähimmäisestä on huolehdittava; kenellä on paljon, siltä otetaan ja kenellä on vähän, niin annetaan. Veroilla tasoitetaan elämän kolhuja ja toteutetaan inhimillisyyttä. Kyllä se on hyvä asia, jos se oikein toteutetaan. Tämä rauhoitti mielen. Myöhemmin olen paneutunut verotukseen ja sen historiaan. Se on ollut aikansa kuva – eikä aina oikeudenmukaista. Mutta minulle kyläyhteisön yhteishenki ja tuo verohavahdus ovat olleet tärkeänä kantimena elämässä. Lähimmäisestä on huolehdittava, ihmiset on kohdattava sellaisina kuin ovat. Yhteisöllisyys on voimavara, jota erityisesti kyläyhteisöjen hajoamisen myötä järjestöt ovat vaalineet. Eläkeliitto aivan kärkipäässä. Hallitsijat ovat kautta aikojen käyttäneet veroja ja verohelpotuksia hyviin tarkoituksiin. Niistä mekin olemme nauttineet. Jouluna tämä sanoma korostuu ja toivottavasti koskettaa kaikkien mieltä ja sydäntä. RAIMO IKONEN Eläkeliiton puheenjohtaja

Vanha osaa. Vanha uskaltaa.

arttuneempaan ikään ehtineille ihmisille ei oikein tahdo löytyä yhteistä puhuttelunimeä. Meille eivät kelpaa sanat eläkeläinen, seniori tai oloneuvos, puhumattakaan sanasta vanhus. Useat pääsevät kauhuissaan 63-vuotiaina vanhuuseläkkeelle, vaikka oikeasti ansaitulle työeläkkeelle sitä päästään. Sana vanhuuseläke – ei hyvä! Suomalaiset ikäihmiset eivät ole tyytyväisiä kielemme sanoihin kuvaamaan kypsää elämänvaihetta. Miksikähän se on näin? Monet vanha-sanasta tulevat variaatiot ovat kuitenkin arvokkuutta herättäviä. Ajatelkaapa sanaa vanhem-

painilta! Ainakin itse tunsin nuorena äitinä ylpeyttä ja arvokkuutta, kun saimme kutsun lastemme vanhempainiltaan. Kun kerron jollekin omista vanhemmistani, vanhemmista sisaruksistani, tunnen kiitollisuutta ja kunnioitusta: kyynel saattaa tirahtaa silmänurkkaan. Entä vanhat muistojen kultaamat asiat? Yli 140 vuotta sitten avattu Vanha ylioppilastalo on kenties legendaarisin juhlien ja tapahtumien viettopaikka, arvokkuutta herättävä. Meillä Kokkolassa on Wanha Kalle, jonka uskallamme kutsua kaikkein tärkeimpiin tilaisuuksiin, on arvokas Joulu 2019

vanha Tullipakkahuone tai komea vanha vesitorni. Kaikki hatunnoston arvoisia. Sana vanha on hyvä. Luotan siihen, että joku keksii vielä sen pohjalta kelpaavan sanan. Muistan hymyssä suin sen ajan, kun olin joidenkin mielestä liian nuori vastuulliseen työhön pankissa. Hallituksen kokouksessa pankinjohtaja sai kuulla kunniansa, kun oli mennyt palkkaamaan minihameisen tytön asiakaspalveluun. Itselleni ei tästä jäänyt traumoja. Koin, että työkaverit ja johto luottivat täysin uuteen tulokkaaseen. Aika poisti tämän ”henkilökohtaisen puutteen”, ja

Kohti juhlavuotta

6. helmikuuta 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Eläkeliiton perustamisesta. Kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana suomalainen yhteiskunta on kokenut suuren muutoksen. Samassa ajassa Eläkeliitosta on kasvanut Suomen suurin eläkeläisjärjestö, joka kerää toimintaansa 20 piirin alueella ja yli 400 yhdistyksessä lähes 130 000 henkilöjäsentä. Eläkeliiton perustamisen aikoihin, 1970-luvun alussa, Suomessa elettiin kaupungistumisen aikaa. Suomen väestö ikääntyi aiempaa nopeammin. Erityisesti maaseudulla ikärakenteen muutos näkyi nopeammin nuorten muuttaessa työn perässä kaupunkeihin. Valveutuneet yhteiskunnalliset vaikuttajat kansanedustaja Katri-Helena Eskelisen johdolla olivat jo muutamaa vuotta aikaisemmin nostaneet esille huolen ikääntyneiden kansalaisten eläketurvasta ja ylipäätään heidän taloudellisesta ja sosiaalisesta turvallisuudestaan. Eläkeliitto perustettiin suureen ja akuuttiin tarpeeseen. Tänä päivänä, 50 vuotta myöhemmin, elämme kaikin tavoin vauraammassa yhteiskunnassa kuin mikä oli tilanne 50 vuotta sitten liittoa perustettaessa. Eläkeläisten taloudellinen tilanne on parantunut jatkuvasti.

Elämme pidempään kuin sukupolvet ennen meitä. Liiton yhdistyksissä on tarjolla monipuolista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Eläkeläiset myös matkailevat niin koti- kuin ulkomailla. Eläkeläisten edunvalvonnalle ja vaikuttamistyölle 1970 asetetut tavoitteet on saavutettu erinomaisesti. Myös liiton ja sen yhdistysten toiminta on vahvalla pohjalla. Samaan aikaan uudet muutosvoimat asettavat haasteita niin eläkeläisten hyvinvoinnille kuin Eläkeliiton toiminnalle. Digitalisaatio muuttaa maailmaa. Ihmisten välinen vuorovaikutus on siirtynyt yhä enemmän sosiaaliseen mediaan. Nyt pelätään, että perinteinen yhdistystoiminta jää digiyhteisöjen jalkoihin. 2000-luvun eläkeläiset ovat arvoiltaan, elämäntavoiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan aiempia sukupolvia yksilöllisempiä. Eläkeläiset ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. Tämä on tiedostettava myös piireissä ja niiden yhdistyksissä. Toiminnan on kehityttävä ja uudistuttava jatkuvasti. Automaattisesti ei kenestäkään tulee yhdistystoimijaa. Uusien eläkeläissukupolvien mielenkiinnon herättäminen vaatii uusia keinoja tänään ja tulevaisuudessa. Eläkeliiton juhlavuotta 2020 vietetään teemalla ”Sukupolvien ketjus-

motivaatiota mielenkiintoiseen työhön riitti aina sinne ”vanhuuseläkkeeseen” asti.

mukana ja ennen kaikkea tehdä jotain hyvää. Merkityksellistä yhteistyötä tekee mielellään, eikä se aina tunnu edes työltä. Se saa tuntemaan itsensä tärkeäksi osaksi yhteisöä. Koen, että työ antaa jotain sellaista, mitä ei rahalla voi korvata. Joskus on hyvä myös pysähtyä. Nautitaan joulunajasta, muistetaan läheisiä, sukulaisia, naapuria. Kun taas ”heräämme” uuteen vuoteen 2020, luvassa on juhlia, joista kuulette pian ja joihin tulette saamaan kutsun.

MINULLE TYÖ ON ARVOKAS OSA ELÄMÄÄ Nykyisessä työssäni piirin toiminnanjohtajana koen ”ikärenkaani” vain positiivisena asiana. Ikä ja kokemus antavat kehittämistyöhön perspektiiviä – vertailu-, tieto-, kokemuspohjaa – ja uskallusta tarttua uuteen. Ilman historiaa ei voi tuntea nykyisyyttä, saati katsoa tulevaan. Koen tekeväni arvokasta työtä. Minulla on mahdollisuus toteuttaa itseäni, käyttää omia taitojani, innostua muiden

Kuva: Vesa Toikka

sa”. Juhlavuonna kurkistamme liiton historiaan, mutta haluamme myös pohtia tulevien eläkeläissukupolvien odotuksia. Juhlavuoden teema näkyy monin eri tavoin ja tapahtumin vuoden 2020 aikana. Tervetuloa mukaan – juhlitaan yhdessä 50-vuotiasta Eläkeliittoa! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020! ANSSI KEMPPI Eläkeliiton toiminnanjohtaja

Kiitollisena Hyvää Joulua toivottaen TAINA ALANKO toiminnanjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri Joulu 2019

Kuva: Foto-Jacobsson

Yhteisöllisyys, onko se katoava luonnonvara? Pitääkö meidän olla huolissamme siitä, että yhteisöllisyyden merkitys on vähenemässä nyky-yhteiskunnassa, kun yksilökeskeisyys valtaa alaa. Jos sinulla on ystävä, on sinulla tehtävä. (R. L. Stevenson) Elämän merkityksellisyys voi tulla monenlaisista asioista, joista vähäisin ei ole yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen. Meille eläkkeellä oleville on myös tärkeää yhteisten tapaamisten ja harrastamisten tuoma ilo. Tutkimustenkin mukaan yhteisöllisyys edistää ihmisen hy-

vinvointia ja terveyttä monella tapaa, mutta sen puute voi aiheuttaa pahoinvointia, jopa stressiä. Toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun suunnittelemme toimintaamme tai tarkastelemme kulunutta aikaa. Ympäristömme ei kuitenkaan välttämättä tiedosta sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Eläkeliitossa suoritettava vapaaehtoistyö tuo monin paikoin selvää säästöä kuntien sosiaalimenoissa. Vapaaehtoisten suorittamat erilaiset talkootyöt ovat tärkeää toimintaa yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Tässä työssä meidän itsekunkin kannattanee viedä eteenpäin itse koettua ja elämässä saatua hyvää ja miettiä millä tavoin toinen ihminen kohdataan. Ihmiset, elämäntilanteet, mielipiteet, ne voivat olla erilaisia. Merkitystä on sillä, että ihminen kohdataan ihmisenä. Uudet puheenjohtajat niin liitossa, kuin piirissämme ovat aloittaneet työnsä. Paikalleen ei ole siis jämähdetty. Toivoakseni me yhdistysten jäsenet tartumme iloisella uteliaisuudella, eikä suinkaan pelolla, kaikkiin uusiin mahdollisuuksiin, joita muutokset aina tuovat. Olen saanut nähdä, miten innokkaasti ja tarmolla liiton luottamushenkilöt ja toimihenkilöt paneutuvat meidän kaikkien hyvinvointia edistävien asioiden toimeenpanoon. Sillä tavoin ja käytännön työn kautta liitto ja piiri tukevat ja auttavat meitä yhdistyksissä mukana olevia. Me ikäihmiset elämme nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jonka haasteet meidän on otettava haltuun jokaisen omalla kohdallaan siinä määrin, kuin se on tarpeellista tai välttämätöntä. Digitalisaatio on merkittävä muutos jokaisen arjessa, ja sen käyttöönoton avustamisessa ovat liitto ja piiri panostaneet – ja tulevat panostamaan. Eräs hieno etu meillä on myös Lehmirannan lomakeskus, jonka monipuoliset palvelut tukevat jäsenistön sekä fyysistä jaksamista että iloa ja hyvää mieltä. Kannattaa ehdottomasti ottaa nekin palvelut huomioon yhdistyksissä. Lehmirannassa lomaillessa saa yhteisöllisyys konkreettisen merkityksen. Hyvää ja rauhallista joulua ja onnekasta tulevaa Eläkeliiton 50-vuotisjuhlavuotta.

Kuva: Taina Alanko

Joulu 2019

JUHANI FORSLUND Eläkeliiton liittohallituksen jäsen

Vaikuttaminen on luvallista

oulu on antamisen aikaa. Antaminen on perinteisesti hyveellistä. Näin ovat myös anteliaisuus, jalomielisyys, auttavaisuus ja suurisieluisuus. Sitä vastoin pyytämisellä sisäisenä voimana ja mielihyvin vastaanottamisella on helposti epäsosiaalinen ja itsekäs kaiku. ”Jumala ei laiskoja elätä”, kuuli minun lapsuudessani sanottavan. Tarpeilla ja mielihaluilla kuitenkin on eronsa. Jokaisella meistä on oikeus ansaita se, mitä tarvitsemme ollaksemme toimintakykyisiä ja voidaksemme olla osallisia yhteiskunnallisessa elämässä. Pyytämiseen ja vastaanottamiseen on lupa. Oikeudenmukaisuus ja rohkeus kuuluvat Platonin määrittelemiin neljään inhimillisen päähyveeseen. Eläkeliitto ei ole antiikin filosofiaa, mutta se on alun perin perustettu valvomaan eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisiä ja aineellisia etuja ja oikeuksia sekä edistämään sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia.

Eläkeliiton yhdistyksen toiminta on jäsentensä hyvinvoinnin edistämistä kaikilla tasoilla: virkistystä, vertaistukea, ikäihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttamista, jäsenten äänten ja kokemusten tuomista esille. Usein halu vaikuttaa herää vasta todetessamme asioiden olevan väärin. Ikäihmisten asioihin tulisi vaikuttaa jo ennaltaehkäisevästi. Eikä vaikuttamisen tarvitse olla rakkikoirana räksyttämistä vaan yhteistyön ja verkostoiden, tiedonkulun ja vuorovaikutuksen voiman käyttämistä. Myös aktiivista, kampanjaluonteista tai johonkin tiettyyn epäkohtaan puuttuvaa vaikuttamista tarvitaan, ja siihen olisi tarvittaessa löydyttävä tekijöitä yhdistyksestä. Vaikuttaminen on luvallista. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus ottaa ihmisten näkemyksiä huomioon päätöksiensä teossa. Siksi on lupa edistää ikäihmisten tarpeisiin vastaamista ja pyytää ikäihmisten tarvitsemia muutoksia. Yhdistyksellä on monia mahdol-

Eläkeliiton yhdistyksen tärkein vaikuttamisen eetos on varmistaa, että ikäihmiset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaina ja tasavertaisesti.

Joulu 2019

Kuva: Vesa Toikka

lisuuksia vaikuttaa. Mahdollisuuksia rajaa lähinnä vain se, mitä kaikkea ymmärretään vaikuttamistoimintana. Yhdistys voi vaikuttaa alueellaan esimerkiksi ihmisten tiedonsaantimahdollisuuksiin, asenteisiin ja tottumuksiin: se voi kiinnittää huomiota esimerkiksi palveluihin ja niiden latuun, pyrkiä vaikuttamaan uuden hoitajan viran perustamiseksi tai kuntoukseen pääsyn varmistamiseksi. Eläkeliiton yhdistyksen tärkein vaikuttamisen eetos on varmistaa, että ikäihmiset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaina ja tasavertaisesti. Yhdistyksen merkittävin vaikuttavuustekijä on oman alan asiantuntijuus. Omaa asiantuntijuuttaan ei kannata väheksyä: monessa asiassa kokemusperäinen tieto on erittäin arvokasta. Sitä tietoa ei päätöksen valmistelijoilla useinkaan ole riittävästi. Avun pyytäminen ja tarpeiden esiin tuominen ikäihmisenä on rohkeuden merkki. On lupa tarvita ja ottaa asioita vastaan – hyvillä mielin. Ihmisistä välittäminen on joulun sanoman valoa! IRENE VUORISALO Eläkeliiton vanhusasiamies 9

Toiveissa ikäystävällinen Suomi Eläkeliiton vaalipaneeli Kaustinen-salissa nosti vanhuspalvelut ja Soiten keskiöön Kaustinen-sali veti yleisöä muutaman kymmenen kuuntelemaan eduskuntavaalien alla huhtikuun alussa kuuden puolueen kansanedustajaehdokkaita. Vaalipaneelin järjesti Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri. – Aiemmin olemme pitäneet vuorotellen kuuden eläkeläisjärjestön kanssa yhteisiä vaalitilaisuuksia. Nyt vuorossa ollut yhdistys ei pystynyt järjestämään, joten päätimme pitää oman tilaisuuden, piirin toiminnanjohtaja Taina Alanko totesi. Kutsu oli käynyt kaikille vaalipiiristä ehdolla oleville puolueille. Päällekkäisyyksien vuoksi paikalle oli ehtinyt vain kuuden puolueen edustajat. Eläkeläisille olivat vastaamassa Heimo Fiskaali Kristillisdemokraateista, Pentti Haimakainen Kokoomuksesta, Kauko Niemi Vasemmis-

toliitosta, Mauri Nygård Seitsemän tähden liikkeestä, Tuomo Puumala Keskustasta ja Anni Teerikangas Vihreistä. Tilaisuuden avannut EL-piirin puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä totesi, etteivät eläkeläiset ole yksi yhtenäinen joukko. Hän kuitenkin muistutti, että ikäystävällinen Suomi on yhteinen etu. – Huomio täytyy kiinnittää eriarvoistumiseen. Esimerkiksi vanhusten siirtely kunnasta toiseen on lopetettava. Tilaisuuden juonsi Kai-Eerik Känsälä, joka kiitteli vähäistä mutta aktiivista yleisöä sekä selväsanaisia kansanedustajaehdokkaita. Oman mausteensa toivat kommentaattoreiksi kutsutut Soiten laitos- ja palveluasumisen johtaja Minna Mäkitalo-Rauma ja Perhonjonkilaakson ko-

tihoidon palveluesimies Karita Eteläperä. Paneeli aloitettiin värikkäästi ”liikennevaloilla” eli osaan kysymyksistä panelistit vastasivat nostamalla punaista (ei), vihreää (kyllä) tai keltaista (en osaa sanoa/en tiedä) lappua. Kysymys, olitko tyytyväinen, että sote-uudistus kaatui, nousi ylös viisi vihreää ja yksi punainen. Ainoan eivastauksen antoi Tuomo Puumala. – En voi olla tyytyväinen, että neljätoista vuotta kuin Iisakin kirkkoa rakennettu uudistus kaatui. Kyllä se olisi pitänyt saada valmiiksi. Pentti Haimakainen ei pitänyt maakuntauudistuksen sotkemisesta asiaan. – Meillä on Soite ja on tärkeää, ettei raja-aitoja rakenneta. Täytyy olla oman maakunnan ulkopuolelta mahdollisuus olla mukana. Kauko Niemi myönsi, että uudis-

Vaalipaneelissa (keskellä istumassa) oli mukana kuusi kansanedustajaehdokasta: Heimo Fiskaali (vas.), Pentti Haimakainen, Kauko Niemi, Mauri Nygård, Tuomo Puumala ja Anni Teerikangas sekä kommentoimassa Minna Mäkitalo-Rauma ja Karita Eteläperä. Tilaisuuden juonsi Kai-Eerik Känsälä (vas.) vieressään Taina Alanko. Tervehdyssanat lausui Pirjo Palosaari-Penttilä. Kuva: Maisa Järvelä

Joulu 2019

tuksen kaatuminen harmitti siksi, että sitä oli pitkään rakennettu. – Mutta parlamentaarius oli unohdettu ja kokonaisuuskin oli liian iso hallittavaksi. Miten tästä eteenpäin, olikin jo vaikeampi kysymys. Ehdokkaat myönsivät maakunnan pieneksi ja velkaiseksi. Kun vielä ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan, sosiaali- ja terveysasioiden hoitaminen on haastavaa. Taloudellisiin huoliin oli Mauri Nygårdilla vastaus. – Hyvätuloisten veroja on laskettu ja sieltä löytyy syy rahapulaan. Lisää saa verottamalla ja erityisesti suurituloisten veroja korottamalla. Anni Teerikangas tarjosi taloudellisiin ongelmiin apua kolmannelta sektorilta. – Kolmannella sektorilla mennään hyväntekeväisyys edellä. Eli sitä tukemalla ja käyttämällä saadaan säästöjä ja lisäkäsiä. Koti- ja laitosasumisen rajanvetoa mietittäessä nousi esiin toisaalla vanhuksen halu pysyä kotona, toisaalla omaisten huoli hänen pärjäämisestään. – Erityisesti taitekohta täytyy hoitaa hyvin eli kun kotona ei enää pärjää, pohti Haimakainen. Välimuodoksi Puumala nosti perhehoidon, joka on yhteisöllinen mahdollisuus. Se vastaisi myös Kauko Niemen huolelle monen vanhuksen yksinäisyydestä. – Paljonko kotihoidossa hoitajalla on aikaa, vai huikkaako hän vain ovelta kysellen kuulumiset? Niemi kyseli ja toivoi hiukan löysempää aikataulua. Omaishoitajien palkkion alaraja oli ehdokkailla suhteellisen hyvin tiedossa. Muut tarjosivat noin 300 euroa, Tuomo Puumalalla oli eurolleen tiedossa eli 399. – Liian vähän. Omaishoitajien työllä säästyy yhteiskunnan varoja yli kaksi miljardia vuosittain, Pentti Haimakainen totesi. Vähimmäisparannukseksi Puumala mietti verovapautta palkkiolle.

Esa Lauri (keskellä) voitti mestaruuden alle 70-vuotiaiden sarjassa. Vierellään vasemmalla toiseksi tullut Pekka Happonen ja oikealla kolmanneksi pelannut Hannu Launonen. Kuva: Maisa Järvelä

Esa Lauri piirin ensimmäinen golfmestari Himangan yhdistyksen Esa Lauri otti Keski-Pohjanmaan piirille ensimmäisen Eläkeliiton golfmestaruuden. Mestaruuskilpailu käytiin elokuun ensimmäisenä päivänä Kalajoella. Järjestelyistä vastasi Kalajoen yhdistys tukenaan PohjoisPohjanmaan piiri. Kilpailutapahtuman järjestelyt puolestaan olivat Kalajoki Golfin vastuulla. Lämpimässä aurinkoisessa säässä starttasi 76 kilpailijaa. Miehet kilpailivat yli ja alle 70-vuotiaissa. Vanhempien sarjan voitti Pertti Turunen HGA ja nuorempien Esa Lauri KlG. – Kenttä oli loistavassa kunnos-

sa. Ei siis ihme, että peli luisti, Lauri kiitteli. Naisten sarjassa kaksoisvoiton ottivat isäntäseuran KIG:n Raija Ojala ja Soile Lindelä. Samalla he varmistivat piirien välisen joukkuekilpailun voiton Pohjois-Pohjanmaalle. Joukkueen kolmas jäsen oli Raimo Syrjälä. – Saattoi meitä kotikenttäetu vähän auttaa, tutut greenit, Raija Ojala myöntää. Lyöntipelin voitosta käytiin tiukka taisto, jonka vei kotiin Kari Back ÄG. MAISA JÄRVELÄ

MAISA JÄRVELÄ Kokkola Joulu 2019

Maaseutukulttuurissa kukkii rikas ja monimuotoinen elämä Kotoisa hirsitupa ajan patinoimin seinin ja huonekaluin keskellä rauhallista maalaismaisemaa Venetjoen rantatöyräällä, juuri sillä kohtaa, missä Kivioja yhtyy Venetjokeen. Valoisa kuisti riepumattoineen toivottaa vieraan tervetulleeksi ja sisällä loimuava takka, kun sitä kaivataan. Siinä ulkoiset puitteet uudelle, pirtsakalle halsualaisyritykselle, kotiravintola A'la Miinalle. Luitte oikein: Kotiravintola keskellä metsää ja peltoja! Puitteisiin on toki lisättävä toimiva keittiö ja osaava kokki, joka loihtii haluttaessa herkullisen kuuden ruokalajin illallisen lähituotteista: vaikkapa riistalihaa ja kalaa, kasviksia lähiseudun tiloilta, marjoja, vihanneksia ja yrttejä omalta pihalta ja lähimetsästä hyödyntäen. Yritysidea kertoo perustajansa, Miina Arosen, ja hänen miehensä Juhan rohkeudesta ja luovuudesta. Päätös ei ollut ihan äkkinäinen tai hetken mielijohteesta syntynyt. – Mieheni vanhemmat ovat rakentaneet tätä lomapaikakseen ja eläkepäiviensä kodiksi. Meillekin siitä on vuosien varrella tullut mieluisa lomapaikka, Miina Aronen selvittää. – Kävi vain niin, että kun eläkepäivät koittivat, he eivät terveytensä puolesta enää kyenneet tässä asumaan. Emme halunneet luopua rakkaasta paikasta, vaan rupesimme miettimään, mitä meidän pitäisi tehdä, että voisimme itse muuttaa tänne asumaan. – Pidämme molemmat maaseudusta, sen luonnosta, rauhasta ja maaseutumaisesta elämästä, koko monimuotoisesta maaseutukulttuurista.Tiedämme myös sen, millaista täällä on silloin, kun on kylmää ja pimeää. Juhaa ankkuroivat äidin syntymäpitäjään harrastukset, metsästys ja kalastus. Olosuhteet ovat ihanteelliset myös radioamatööritoiminnalle, mikä on Juhan kolmas harrastus. Yhteydet säilyvät myös Saloon, jossa asuu perheenjäseniä ja lähisukulaisia. 12

Kun uuden elämänvaiheen rakennuspalikat oli katsastettu, Miina Aronen päätti panostaa omiin vahvuuksiinsa. Hän on toiminut kokkina ja ravintolayrittäjänä, mutta on myös alan kouluttaja. Talvikuukausien kokemukset osoittavat, että väestöltään pienellä paikkakunnalla palkka on hankittava "pieninä palasina". Sijaisuuksia alan oppilaitoksista Kokkolasta ja Perhosta on löytynyt kohtuullisesti, ja siinä sivussa huikea idea ennakkotilausperiaatteella toimivasta kotiravintolasta on ottanut ensias-

keleensä. Halsua-viikon aurinkoisella burgeribrunssilla oli väkeä jonoksi asti. Juha keskittyy laajentamaan osaamistaan parin vuoden yliopistoopinnoin Vaasassa. Aikaa tarvitaan myös rakennustöiden valmiiksi saattamiseen. Viimeksi on valmistunut toimistohuone yläkertaan. – Ravintola on meidän kotimme, johon ei suuria väkimääriä kerralla mahdu, mutta toivottavasti sellaisena miellyttävä ja kodikas. Otamme tulijat vastaan mieluisina vieraina,

Näissä maisemissa asuu levollisuus ja elämänilo.

Joulu 2019

Miina ja Juha panostavat omiin ja maaseudun vahvuuksiin.

ei niinkään asiakkaina. Pienen piirin tai perheen syntymäpäivät tai muu merkkitapahtuma on kotoisempikin pienissä puitteissa kuin jossain suuressa salissa. Ja monille on helpotus istua aina joskus valmiiseen pöytään. A'la Miina järjestää illallis- ja tilaustarjoilua, teemapäiviä, kursseja ja koulutusta sekä valmistaa tilauksesta täyte- ja voileipäkakkuja. Painotus on vahvasti lähiruuassa. Riista, kala ja kasvikset, juurekset, sienet, marjat, vihannekset ja yrtit hankitaan niin läheltä kuin mahdollista. Makuelämys voi olla vaikka peltokanankaalirisotto, jossa riisi korvataan lähitilalla kasvatetulla speltillä. Keittiössä hyödynnetään myös pellonreunan maitohorsmat ja vuohenputket. Onko tulevaisuuden suunnitelmia? Miina Aronen myöntää haaveilevansa majoitustilojen hankkimisesta, jolloin voisi vastaanottaa isompia ryhmiä ja saada heidät viipymään täällä pitempään. – Täällähän on kaikkea, mitä hyvään elämään ja viihtymiseen tarvitaan! heittää hänen miehensä väliin

muistellen kuulemaansa Lapissa vierailleiden aasialaisten turistien haastattelua, jossa nämä kertoivat, mitä odottavat matkakohteeltaan. He halusivat paikkaan, jossa on puhdas ilma ja jossa saa hyviä kuvia. – Eivät he puhuneet mitään tuntureista taikka taimenjoista, ei edes revontulista! Nuo kaksi toivomusta pystymme toteuttamaan heti, ja muu hyvä tulee vielä kaupantekijäi-

sinä. Mitä olisi selfie Töppösen luolikolla tai lätynpaisto ja nokipannukahvit Soidinkallion laavulla? Vika on siinä, että emme aina huomaa emmekä osaa arvostaa omia mahdollisuuksiamme ja sitä hyvää, mitä meillä on. Teksti: HELLEN HIETALAHTI Kuvat: MARKKU JYRKKÄ Halsua

Hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa tunnelmallisissa tiloista.

Joulu 2019

Uusi, uljas koti.

... ja mitä heille nyt kuuluu Vuoden 2014 joululehdessä kerrottiin Seija ja Antti Kujalan perhettä koetelleesta tulipalosta. Palossa tuhoutui perheen koti niin, että perheelle jäi vain päällä olleet vaatteet. Suuri onni oli, että perheenjäsenet säästyivät vahingoitta. Toinen onnen kantamoinen oli, että halsualaisen talotehtaan Teijo-Talot Oy:n paritaloja oltiin juuri silloin siirtämässä Kaustiselta Halsualle ja pari talon pätkää siirrettiin suoraan Nurmelan pihalle. Perhe sai jatkaa omalla pihalla asumista ja karjatilan hoitoa. Talon isäntä jatkoi tilan töitä, ja emännän tehtäväksi jäi uuden kodin suunnittelu ja neuvottelut vakuutusyhtiön kanssa. Kuten arvata saattoi, neuvotteluja ja yksityiskohtien sel14

vittelemistä riitti. Yksi asia oli alusta saakka varma: hirsitalossa haluttiin edelleenkin asua. Valmistaloa ei löytynyt, joten piirustuksia laadittiin ja rakentajia etsittiin. Kaiken keskelle perheelle syntyi syksyllä 2014 neljäs lapsi, Hugo-poika. Syksyllä 2015 oltiin niin pitkällä, että talo oli valmis ja uuteen kotiin päästiin totuttelemaan. Seija ja Antti haluavat kiittää sukulaisia, ystäviä ja kylänmiehiä avusta ja tuesta raskaana aikana. Nyt voi vain todeta, että elämä kantaa myös raskaampina aikoina. Teksti: AINI KARVONEN Kuvat: MARKKU JYRKKÄ Halsua Joulu 2019

Ainoa jäljellä oleva pala Seijan ja Antin vanhasta talosta.

Arvo Karhulahti on poissa s. 20.8.1926, k. 7.5.2019 Arvo sai elää pitkän ja vaiherikkaan elämän. Hän oli luonteeltaan ystävällinen ja auttavainen. Sen vuoksi hänellä oli laaja tuttava- ja ystäväpiiri. Hänet tunnettiin Halsualla sekä lähialueen kunnissa. Elämäntyönsä Arvo teki asuntojen viimeistelijänä, maalarina, tapetoijana, lattioiden matoittajana ja lakkaajana. Siihen mihin hän ryhtyi, sen hän teki huolella ja määrätietoisesti, oli kyseessä sitten työ tai harrastus. Määrätietoisuutta, päättäväisyyttä ja tarmokkuutta kuvaa se tilanne, kun Halsuan Toivon johtokunta oli päättänyt, että pesäpallosta seuratasolla luovutaan. Tämä laji oli Arvolle niin rakas, että hän ilmoitti joukkueen lupaa kysymättä perussarjaan, jossa ei ollut muita joukkueita kun Vetelin Urheilijat. Halsua voitti Vetelin ja nousi maakuntasarjaan. Maa-

kuntasarjatasolla meni kaksi sarjakautta. Vuonna 1958 käynnistyi todellinen ihme. HalTo:n joukkue nousi parin sarjakauden jälkeen mestaruussarjaan. Arvo oli tuolloin isossa roolissa joukkueessa. Pitkän pelaajauransa hän päätti silloin, kun Halsua nousi mestaruussarjaan vuonna 1960. Pesäpalloa Arvo ei koskaan jättänyt, vaan seurasi sitä tarkasti viimeisiin elinvuosiinsa asti. Yhtenä syynä tähän varmasti oli se, että hänen lapsensa ja lastenlapsensa ovat esiintyneet menestyksekkäästi pesäpallokentillä. Tikanheitto oli Arvolle mieluisa harrastus, jota hän harrasti lähes koko elämänsä ajan. Monta kertaa hän on heittänyt kaikki tikat kymppiin. Tikkataulut kuluivat puhki kasin– kympin-alueelta. Eläkkeelle siirtyessään Arvo panosti kuntonsa hoita-

Joulu 2019

miseen. Hän hiihti useana talvena tuhansia kilometrejä. Kesän tullen alkoi pyöräily. Pisimmille lenkeille kertyi matkaa yli sata kilometriä. Kovan kuntonsa vuoksi hän lähti mukaan Eläkeliiton ja Sotaveteraanien SM-hiihtoihin. Kun hän palasi ensimmäisistä Sotaveteraanien SM-kisoista, jossa jäi (tai pääsi) neljänneksi häviten voittajalle vain muutaman sekunnin, hän tuli luokseni ja sanoi: "Jos olisit ollut voitelemassa minun suksia ja antamassa väliaikoja, olisin voittanut koko kisan". Tuolloin lupauduin huoltomieheksi tuleviin kisoihin. Myöhemmin Arvo voitti Eläkeliiton SM-hiihdoissa 3 kultaista, 6 hopeista ja yhden pronssisen mitalin sekä Sotaveteraanien SM-hiihdoissa 2 kultaista ja 3 pronssimitalia. AAPO HIETALAHTI Halsua

MONIPUOLISTA KAUPPAA! • ESLA-potkukelkat, jalakset • Langat, tekstiilit, vahakankaat • Mullat, ruukut, kausikukat • Muovi- ja taloustavarat • Lahjat, kortit, lelut, pelit • Postipalvelut... • ja paljon muuta...

HALSUAN KUNTA

TERVETULOA OSTOKSILLE MYYMÄLÄÄN JA NETTIKAUPPAAN!

Suoritetaan ulkomaalausurakointia Mirkkan Monipalvelu Puh. 046 9385 699

LVI-Joni Känsäkoski puh. 040 564 1635

Perhontie 11, 69510 HALSUA Puh. (06) 8636 055

Parturi-Kampaamo

HANNA Puh. 863 8228, 040-865 9896

Rauhallista Joulua ja Onnea Tulevalle Vuodelle

OP Halsua Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18

HALSUA

69510 HALSUA, puh. 863 6043 kauppias 0400 736 229

Lomakylä Masala Lehtomaantie 151, Halsua • p. 040 544 7565 www.masala.fi

Taksiliikenne Alanko Ky FARMARIJA INVATAKSI Antti Alanko

puh. 040 7728 752

AUTOKORJAAMO

T. SILLANPÄÄ KY • Kalliomurskeet CE-merkinnällä • Maanrakennustyöt • Hiekat ja mullat • Erikoiskuljetukset • EKL-Ohjaus • Turve- ja hake- Kalliomurskeet CE-merkinnällä kuljetukset • Polttoja kuiviketurpeet • Traktoriurakointi - Maanrakennustyöt ari.hotakainen@gmail.com jani.hotakainen@gmail.com - Hiekat ja mullat p.- 0400 366 051 p. 040 848 5915 Erikoiskuljetukset -

EKL-Ohjaus Turve- ja hakekuljetukset Poltto- ja kuiviketurpeet Traktoriurakointi

ari.hotakainen@gmail.com

jani.hotakainen@gmail.com

Hieroja 0408485915 Dipl.vyöhyketerapeutti • Kalevalainen jäsenkorjaaja 0400366051

040 5360 151

Maija Kiviaho-Lahti Köyhäjoentie 2, HALSUA

69510 Halsua Puh. 0400 875 293

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

Joulu 2019

• LPG-laitehoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

NUOHOUSPALVELU Jarmo Korkeaniemi Puh. 0400 137 892

TEIJO-TALOT OY Vetelintie 265 69510 HALSUA

Harri Simola

Mikael Lehto puh. (02) 721 7100, 0400 669 664 Harri Simola Timo Syrjälä

- HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

050 551 2103 5641207 041040 433 2217

P & P Monitoimi

Satu Wirkkala Keijo Karhukorpi

0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN

040 564 1207

www.metsantahden.fi Satu Wirkkala 040 750 4014

040 7504014 040 0515799

Kannistontie 91, 69510 Halsua P. 040 778 0073 - siivous, ikkunoiden pesu, piha-askareet ym.

Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta -20!

Halsuan Toimipiste

Marko Korkeaniemi Puh. 040 764 9892

TAKSI Eerikki Pulkkinen Puh. 0400 264 189

TAKSI PETRI HOTAKAINEN * invataksi *henkilötaksi (myös paarit) Puh. Petri 0400 269 048 Ritva 040 8239 862 Muuttokuljetuksia 30 m3:n kuorma-autolla

KULJETUS HOTAKAINEN OY Perhontie 55, 69510 Halsua

TAKSI KIMMO ALANKO

Puh. 040 7411 780 Tämän laulun sanat opettelin lapsena, 1940-luvun alussa, lehdestä nimeltä Risti ja raittius. Kotiini tuli tämä pienikokoinen lehti, ja minua kiinnosti tämän laulun sanat. En tiedä, kuka ne on kirjoittanut. Opettelin sanat ulkoa ja olen muistanut ne 77 vuotta. Laulu kuuluu näin:

Onnellinen – onneton Aion laulaa surulaulun nuoren elämästä, että toiset nuoret saisi varoituksen tästä. Kauniin Hämeen kunnahilla kasvoi poika soma, äiti sanoi Kullanmuru, isä Poju oma.

Varonut ei nuorimies, otti ryypyn, kaksi luullen silti pääsevänsä himon voittajaksi. Kirojuoma alkoholi petti nuoren miehen, sitoi rautakahleisiin ja usein kaatoi tiehen.

Vuodet vieri, poika varttui, tuli miehen ikään, voimainmittelyssä hälle riittänyt ei mikään. Hyvin kääntyi pellon multa oman auran tieltä, innostuneen nuoren miehen laulu kuultiin sieltä.

Kerran viinavimmoissansa miehen lyö ja murhaa, elämä on menetetty, katumuskin turhaa. Äiti itki, isä vietti unetonna öitä, yksinään hän vuosikaudet surren teki töitä.

Onnellinen oli tämä raitis nuorukainen, mutta suuren tuhon tuotti viinapaholainen. Tulla luikerteli kerran ystävänä luokse, jonka pullonsuusta nousi alkoholin tuokse.

Onnellinen – onneton on tämän laulun nimi, viinassa tää hämeenpoika turmionsa imi.

Muisteli: EILA JYRKKÄ 87 vuotta, Halsua

Joulu 2019

Jorma tähtää tarkasti. Kuvaaja: tuntematon

Jorma Tikkasen harrastusta yli 40 vuotta

Kasa-ammunta pitää tarkkana Myös korkeaan ikään ehtineillä eläkeläisillä pitää olla itselle mieluisia harrastuksia. Ne pitävät mielen virkeänä ja auttavat myös vanhenevan kehon hallinnassa. Täytin huhtikuussa 2019 80 vuotta. Omiksi vanhuusiän harrastuksiksi ovat jääneet luontaisena jatkumona pyöräily, kävely ja metsästys, jotka auttavat ruumiin kunnon ylläpidossa. Harrastan myös kasa-ammuntaa, jopa kilpailumielessä. Se auttaa keskittymiskyvyn säilymisessä tarkkuutta vaativissa tehtävissä ja siinä, että myös metsästysaseet ovat tarkkakäyntisiä ja huolletaan hyvin.

tuskynnys on kuitenkin korkea. Ase ja muut ammunnassa tarvittavat välineet maksavat useita tuhansia euroja. Lajista kiinnostuneille järjestetään haluttaessa kokeneiden ampujien kasakouluja. Niissä opetetaan ammunnan alkeet ja neuvotaan kunnollisten aseiden ja tarvikkeiden hankinnassa sekä kerrotaan kaikesta siitä, mitä harrastukseen liittyy. Edesmennyt lohtajalainen Jalmari Lukkarila neuvoi nuoria poikia ampumaan niin hyvin, että he menestyivät armeijan ammunnoissa. Jalmari opasti minutkin kasa-ammunnan saloihin.

KAIKILLE AVOIN

VÄHÄN HARRASTAJIA

Kasa-ammunta on kansainvälisesti kaikille avoin laji, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Kaikki ampuvat samoissa sarjoissa. Suomessa kasa-ampujia on noin sata, pääasiassa keski-ikäisiä miehiä, mutta onneksi joukossa on muutamia naisiakin, myös nuoria. Nuoria ampujia kaivattaisiin kovasti lisää. Aloi-

Kasa-ammunta on Suomessa kaikkeen muuhun kilpa-ammuntaan verrattuna marginaalilaji ja vähän tunnettu varsinkin harrastuksen ulkopuolisille. Sen sijaan Amerikassa ja Kanadassa kasa-ammunta on suosittu laji ja ampujia on paljon. Amerikassakin kasa-ampujien keski-ikä on korkea. Vanhin tuntemani kilpailui-

Joulu 2019

hin osallistuva mies on amerikkalainen 91-vuotias Walt Berger. Hän on myös kuuluisa luotien valmistaja. Kasa-ammunta on laji, jossa erikoisvalmisteisilla erittäin tarkoilla 6 PPC -aseilla pyritään osumat samaan reikään 100, 200 ja 300 metrin matkoilta; harvoin myös 500 metristä ja joskus vieläkin pitemmältä matkalta ja myös järeimmillä aseilla. Pitkien matkojen ratoja ei Suomessa ole ollut sen jälkeen, kun Lapuan 600 metrin rata suljettiin. Oulun seudulle sellainen on suunnitteilla. Lohtajalla on 100, 200 ja 300 metrin kasaradat, joilla minä harjoittelen. Keiteleellä on 100 ja 200 metrin radat, Haapajärvellä ja Nurmeksessa 100 metrin radat. Lisäksi Ahvenanmaalla on kasarata, jolla voidaan ampua myös talvella sisältä käsin.

VAATII HARKINTAA Ammunta tapahtuu betonipöydistä. Ase on vapaasti etuja takapukin päällä. Aseen tähtäimenä on hyvänlaatuinen kiikari, jossa on erilaisia

säätömahdollisuuksia ammuntatilanteen niin vaatiessa. Yleensä kilpailuissa ammutaan 5 x 5 laukauksen sarjoja viisi kertaa. Ampuma-aika on seitsemän minuuttia. Sinä aikana ampujan pitää pystyä lukemaan ampumapöytien etupuolella kentällä olevista viireistä tuulen suunta ja samalla kokeilla taulun alaosaan ammutuista harjoituslaukauksista, kuinka tuuli sortaa kuulaa. Vasta sen jälkeen ammutaan taulun yläosaan viisi kilpailulaukausta. Kokeneet ampujat saattavat ampua muutamissa sekunneissa viisi laukausta. Silloin tuuli ei ehdi vaikuttaa hajottavasti osumiin ja kasa on pieni musta reikä. Kilpa-ammunnassa keskittymiskyky, hyvä näkö, tarkka havainnointi ja harkittu toiminta ovat ampujalle välttämättömiä ominaisuuksia hyvän tuloksen aikaansaamiseksi.

YLI 40 VUOTTA KILPAILUA Olen harrastanut kasa-ammuntaa kilpailumielessä yli neljäkymmentä vuotta. Olen osallistunut kilpailuihin Suomen lisäksi kuudessa eri maassa. Jokainen kilpailumatka on ollut ampumisen lisäksi tutustumismatka kuhunkin maahan siltä osin kuin kilpailutapahtuma ja aikataulu sallivat. Kaikilla matkoilla olen edustanut Suomea yhtenä joukkueen jäsenenä kielitaitoisten ampujien mukana. Kaikki matkat olen tehnyt omakustanteisesti. Vain osallistumismaksut neljiin MM-kisoihin on maksanut Suomen Ampumaurheiluliitto. Ensimmäisen kerran olin MM-kisoissa USA:n Ohiossa vuonna 2005. Ostin sieltä nykyisen kilpa-aseeni. Kilpailun välillä saimme tutustua suureen maitotilaan, jossa oli muistaakseni 5000 lehmää. Tilalla oli oma meijeri. Kaikki työntekijät olivat latinoita. Tilan omistajaa puhuteltiin presidentiksi. Hänen pöytänsä vieressä oli paalu, jossa oli kymmenen revolveria. Sain myös kuulla, että se presidenttiehdokas, joka saa Ohiossa eniten ääniä, valitaan useimmiten presidentiksi. Myös nykyinen presidentti Trump sai Ohiosta paljon ääniä. Australian Sydneyn MM-kisojen aikaan siellä vallitsi kova kuivuus. Suuret tulipalot raivosivat vain muutaman kilometrin päässä hotellistamme. Autot määrättiin siirtämään isolle aukiolle, jonne tulipalo ei yltäisi. Yksi

sammutustöissä ollut helikopterilentäjä sai surmansa. Lähes joka aamu radalle ajaessamme näimme auton alle jääneitä kenguruita. Vasemmanpuoleinen liikenne oli aluksi haasteellista, mutta kolareilta vältyttiin.

ROTUEROTTELUA JA PENSASPALOJA Etelä Afrikan MM-kisat Pretoriassa olivat monella tapaa mielenkiintoiset. Ampumarata sijaitsi turvallisuuden takia kaukana asutuksesta. Eräänä päivänä radan ympärillä oleva metsä syttyi salaman iskusta palamaan. Radan kahta puolta tulta pakeni seeproja, kirahveja ja pahkasikoja. Pensaspalot olivat siellä niin tavallisia, että paikalliset asukkaat sytyttivät niitä, ellei ukkonen sytyttänyt. Siitä oli hyötyä luonnon nopealle uusiutumiselle. Vaikka rotuerottelu on Etelä-Afrikassa virallisesti kielletty, siitä huolimatta sitä näki monessa yhteydessä. Kun menin kauppaan, jossa oli tummaihoisten jono, kaikki siirtyivät syrjään ja antoivat minulle etusijan, vaikka kuinka yritin käsimerkein kertoa, että voin odottaa vuoroani. Valtatieltä vähän syrjemmässä sijaitsi asuntohotellimme. Sinne johti tieura, josta maastoautomme nostattivat valtavan punaisen pölyn. Hotellimme työntekijät kävelivät tien reunassa aamuisin töihin ja illalla takaisin. Tarjosimme heille aina kyytiä omassa autossamme. Kukaan ei suostunut tai uskaltanut tulla autoomme. Sen sijaan hotellin portinvartijapojat suorastaan tekivät tuttavuutta kanssamme. Lähtiessämme annoimme pojille Lapuan lippalakit.

ELINTASOEROT VALTAVIA Pretorian keskusta oli kuin mikä tahansa eurooppalainen iso kaupunki. Oli hienoja autoja ja merkkiliikkeitä vieri vieressä. Kaikesta näki, että varallisuutta on ja sitä myös näytetään. Sen sijaan maaseudulla, jossa ampumarata sijaitsi, näkyi köyhyyttä. Kattona olevan pienen peltipalan alla kyyhötti monessa tienristeyksessä pieniä lähes alastomia lapsia kauppaamassa appelsiineja. Näky teki mielen apeaksi. Ero valkoisten asuttamaan kaupungin keskustaan oli kuin toisesta maailmasta. Leijonatarhassa meille näytettiin, kuinka iso urosleijona nosti leukojensa välissä raskaan kuorma-auton renJoulu 2019

kaan vaakasuoraan asentoon ja esitteli sitä ylpeänä. Näimme myös kuvia, joissa leijona oli puraissut varomattoman turistin henkilöauton ikkunakulman ruttuun.

NYKÄSEN MAISEMISSA Neljännen MM-kisamatkan tein heinäkuussa 2019 Kanadan Galgaryyn, juuri siihen kaupunkiin, jossa Matti Nykänen hyppäsi olympialaisissa kolme kultamitalia. Niin kuin muissakin kisoissa kaikki muu paikallinen oli kiinnostavampaa kuin itse ampuminen. Näin myös Kanadassa, joka ulottuun Atlantilta Tyynelle merelle. Me näimme siitä vain hyvin pienen osan, kun ajoimme Edmontonin lentokentältä Galgaryyn ja kisojen päätyttyä takaisin. Ennen kisatapahtumia ajelimme kaupungissa ja sen ympäristössä kolmen päivän ajan. Preerian lakeus loppui taivaanrantaan. Tien varressa oli paljon vehnäsiiloja. Toisaalla vuoristoinen seutu ja siellä oleva kansallispuisto tarjosivat huikeita nähtävyyksiä. Maantiet olivat suoria ja osaksi monikaistaisia. Liikenne oli oikeakätistä. Kaikki tienvarret olivat erittäin siistejä. Muutamat auton alle jääneiden kauriiden ruhot poistettiin nopeasti. Ruskeita karhuja oli aivan ampumaradan läheisyydessä. Radan jäteastiat olivat teräspellistä. Ovelaa aukaisumekanismia karhut eivät olleet vielä oppineet. Saimme karhuista veikeitä kuvia. MM-kisojen lisäksi olen käynyt ampumassa Ranskassa ja Ruotsissa sekä useimmilla kotimaan kasaradoilla. Ahvenanmaata olen vältellyt, koska siellä on vaarallinen punkkipopulaatio. Olen saanut kasa-ammunnan myötä monta hyvää kaveria. Minua ei yksinäisyys vaivaa, vaikka asunkin yksin. Rohkaisen kaikkia ikääntyviä eläkeliittolaisia liikkumaan kykyjensä mukaan ja harrastamaan itselleen mieluisia asioita ja tehtäviä – myös kokonaan uusia. Silloin saamme enemmän elämältä, kuten tunnuslauseemme osuvasti kertoo. Parhaat jouluterveiset kaikille oman piirimme eläkeliittolaisille! JORMA TIKKANEN Himanka 19

Legendaarisen "Luntaalin" ja kuntainliiton aika Persoonalliset kunnanlääkärit Himangalla ja Lohtajalla Himangalla yli kaksi vuotta kestänyt pula vakituisesta kunnanlääkäristä päättyi, kun Asser Lundahl muutti joulun aikaan 1959 Himangalle ja avasi vastaanoton heti uuden vuoden jälkeen. Kuka tämä pienoiseen legendan asemaan kohonnut lääkäri ja hänen lyhytaikainen seuraajansa olivat? Sitä ennen kuitenkin hiukan taustatietoja.

KUNTAINLIITOT TULIVAT Vuonna 1961 säädetyn lain mukaan lääkäritoimen hallintoa ei voinut enää järjestää pysyvien edustajien kokouksilla; oli muodostettava kuntainliitto. Täällä liiton käynnistäminen viivästyi kuitenkin vuoteen 1966 asti, jolloin perustettiin myös yhteinen hammaslääkärin virka. Vastaanotto tuli Lohtajalle. Yhteistyö Kalajoen suuntaan jatkui: siellä hoidettiin sairaalassa 1960-luvun puolivälissä 178 himankalaista potilasta. Kaikki eivät olleet sairaita, sillä neljäsosa heistä kävi synnytysosastolla. Kun 1958 vielä 17 äitiä synnytti Himangalla kotona, viisi vuotta myöhemmin enää yksi lapsi näki päivänvalon kotona. Apteekkari vaihtui 1960, kun Holger Svartholm (s. 1916) saapui Himangalle. Vaikeaan sairauteen menehtyneen kätilön seuraajaksi valittiin Irja Pirkola 1964. Samana vuonna Lohtajan SPR sai ambulanssin, jonka käyttökustannukset täkäläisten potilaiden osalta maksoi Himanka. Sivutoimisena terveydenhoito- ja elintarviketarkastajana aloitti 1960 Edvin Koivisto, joka kohtasi kunnanlääkärin lähinnä vain terveyslautakunnan kokouksissa. Tuberkuloosi saatiin jo varsin hyvin kuriin. Kuolleisuus syöpään ei vielä lisääntynyt kovin paljon, sillä ilmeisesti elinikä ei vielä pidentynyt niin paljoa, että se olisi vaikuttanut 20

sairastuvuuteen. Pahoja pandemioita tai kulkutauteja ei riehunut täällä 1960-luvun alussa. Töitä kyllä teetti Pöntiöntien varteen perustettu kaatopaikka. Aluksi rottasotaa käytiin vain sen lähistöllä, mutta pian koko pitäjässä.

ASSER JOHANNES LUNDAHL 1960 – 1965 Lundahl syntyi Hämeenlinnassa 1930 rakennusmestarin perheeseen. Himangalle hän muutti Turun Maarian seurakunnasta. Hän valmistui tällöin lääkäriksi ja vielä hammaslääkäriksi 1966. Lundahl oli vähintään keskikokoinen ja hoikka. Vaimo, merkonomi Raija Orvokki o.s. Nurmi, syntyi samana vuonna kuin puolisonsa Messukylässä. Perheeseen kuuluivat myös kotiapulainen ja kolme lasta, joista Tiina-kuopus syntyi Himangalla. Päivi ja Jukka solmivat täällä jo ystävyyksiä koulussa. Lapsiaan Lundahl puolusti tomerasti: määräsi kansakouluopettajan lopettamaan poikansa nurkkaan panemisen, jos tämän luonto otti vastaan jotain ruokaa ja hankki määräyksen lopettaa leipurin schäferin sen purtua Jukkaa. Perheen sukunimi vääntyi täkäläisten suussa monesti ”Luntaaliksi”. Persoonana Lundahl oli kulmikas, suorasanainen ja yksioikoinenkin. Uutta työntekijää hän ei perehdyttänyt eikä edes tervehtinyt, vaan työhön piti käydä suoraan käsiksi. Ehkä se oli vielä tuolloin tapana. Joustavuutta lääkäri osoitti mm. silloin, kun hän oli jo lähdössä Lohtajalle ja potilaaksi tuotiin lapsi. Kaverinsa kanssa kalastamassa ollut poika oli saanut vahingossa päähänsä uistimen tiukasti kiinni ja verta valui runsaasti. Tapaus hoidettiin heti, vaikka vähän Lundahl kiusoitteli epäonnista kalastajaa tarpeesta leikata tältä Joulu 2019

muotiin tullut ”beatlestukka” kokonaan pois. Avuliaskin Lundahl osasi olla. Erään kerran pitäessään vastaanottoa Marinkaisten Niemellä hän tunnisti talon naapurista nuoren äidin himankalaiseksi. Lääkäri tarjosi oitis hänelle kyytiä autossaan, mutta nainen päätti palata takaisin polkupyörällään. Matkalla kuitenkin tyttären jalka osui pyörän pinnojen väliin niin pahasti, että oli mentävä Lundahlin vastaanotolle! Lääkäri ei malttanut olla muistuttamatta tarjouksestaan. Lääkärille oli jo joskus aiemmin rakennettu talousrakennuksen päähän autotalli. Oman autonsa ohella Lundahl käytti aika usein Kästämän tai Lohtajalla Lukkarilan taksia.

MYÖS KOULULÄÄKÄRI Vastaanottohuoneen tuolin kerrotaan olleen narulla seinään sidottu, jotta se pysyisi juuri halutussa paikassa. Potilaita riitti: vastaanoton piha oli usein täynnä autoja. Moni muisteli saaneensa hoitoa, joka tepsi. Lundahlia pyydettiin myös kouluhammaslääkäriksi. Tätä tehtävää hän ei ehtinyt ottaa vastaan Himangalla, mutta koululääkäri Lundahlista kyllä saatiin. Tähän liittyviä neuvonta- ja tarkastustilaisuuksia kertyi kymmenenkin vuodessa. Silti Lundahl hoiti särkeviä hampaitakin, mistä on jäänyt kosolti muistoja. Lasten hampaanpoisto kävi häneltä nopeasti: potilasta niskasta kiinni, pää lavuaariin, hammas irti äkisti ja suusta verta vuotava lapsi ulos. Eräs Lohtajan mies kertoi, että häneltä pääsi valmiiksi parku jo Tiluksen kohdalla. Lohtajan Ranta-Niemelässä Käräjäluodon huvilalle matkannut Kalervo Erkkilän hammaslääkärivaimo pysähtyi myös usein hoitamaan ihmisten kipeytyneitä hampaita.

Pahkalaan saavuttaessa Lundahl totesi usein sarkastisesti kätilölle: ”Tämän kylän yllä lepää Herran henki!” Karsastiko hän vain kylän vahvaa lestadiolaista herätysliikettä, vai sisältyikö sanontaan muutakin? Eräälle torvenkyläläiselle nuorehkolle miehelle, joka oli hakemassa tätinsä jalkojen hoitoon pirtua, Lundahl totesi pilke silmäkulmassa, että tuo aine kuuluisi aivan muuhun paikkaan kuin sääriin. Mieliharrastuksekseen lääkäri on maininnut nuorempana metsästyksen ja kalastuksen sekä myöhemmin maatilanhoidon ja kuntourheilun.

UUSI LÄÄKÄRINTALO Vanha lääkärintalo lämpeni loppuun asti puulla. Lundahlin aikana käynnistyi uuden rakennuksen suunnittelu. Kauko Ainalin aloitteesta ja tiukan äänestyksen jälkeen sille alettiin etsiä uutta tonttia, jotta vanhaa taloa ei tarvitsisi purkaa. Esillä olivat Jokelan talo Raumankarilta ja maan ostaminen kirkon läheltä Heimo Leppäseltä, mutta lopulta maa-ala hankittiin Martti Tilukselta Kannuskyläntien varrelta hautausmaan viereltä. Lääkintöhallitus muutti talon piirustuksia mm. lisäämällä huoneet kotiapulaiselle ja röntgenille. Silti jo vanhallakin lääkäritalolla oli otettu röntgenkuvia. Uuteen taloon tuli 100 m2 vastaanottotilaa Kannuskyläntien vierelle ja asuinpinta-alaa 160 m2 Akolantien varrelle, mikä lienee täyttänyt Lääkäriliiton vaatimuksen vähintään viidestä huoneesta perheelle. Veikko Borén vastusti vaadittuja muutoksia siinä tapauksessa, jos lääkäri ei niitä hyväksyisi. Urakkasopimukset allekirjoitettiin kesällä 1965. Rakennusta laajennettiin sekä 1980että 1990-luvuilla. Saman vuoden lopulla Lundahl

muutti Turkuun pätevöitymään myös hammaslääkäriksi ja jatkoi sieltä pian Vesilahdelle, mihin tuskin kuitenkaan syynä olivat tarkennukset lääkärintalon piirustuksissa. Hän aloitti yksityislääkärinä 1971 Tampereella, jossa ”tohtori” viettää eläkepäiviään vaimonsa kanssa.

PEKKA MAUNU JOHANNES TARKKANEN 1966 Tarkkanen syntyi poliisikonstaapelin perheeseen Viialassa 1928. Merikadettikurssin käynyt Tarkkanen palveli upseerina merivoimissa ja rajavartiolaitoksessa. Kutsumus vei kapteeniluutnantin lääketieteen opintojen pariin Helsinkiin heti, kun se oli taloudellisesti mahdollista. Se tarkoitti sitä, että Tarkkanen antoi vaimonsa opiskella ensin ammatin. Himangalle Tarkkanen muutti Halikosta houkuttimena uusi lääkärintalo, joka ei todellakaan tuottanut perheelle pettymystä. Hän oli viran ainoa hakija. Koska lääkärin pätevyydestä puuttui vielä jotain, Lohtaja vaati viran pantavaksi uudelleen hakuun. Toisella kerralla kaikki oli papereissa jo kunnossa, mutta Tarkkanen asetti kuitenkin ehdoksi viran vastaanottamiselle vastaanottoapulaisen palkkaamisen. Hän oli niin tosissaan, että oli valmis maksamaan kolmanneksen apulaisen palkasta, kunnes virkaan saataisiin järjestettyä valtionosuus. Tarkkasen vaimo Asta Maili Marita o.s. Blomqvist oli turkulaisen merikapteenin musikaalinen tytär. Hän aloitti huhtikuun alussa 1966 hammaslääkärinä Lohtajalla ja hoiti siis myös Himangan koululaisten hampaat. Tarkkasilla oli kaksi tytärJoulu 2019

tä: Tea ja Piia. Orastavia kontakteja alueen ihmisiin lääkäri solmi Lohtajan Lions Clubin piirissä, mutta perheen Himangan kausi jäi vain noin puoleen vuoteen, sillä he muuttivat jo lokakuussa Otanmäelle hakemaan vilkkaampaa paikkaa. Ennen kaikkea sieltä löytyi kollegoja kaivoksen ansiosta.

SYÖPÄSEULONNAT JÄIVÄT Pysyväksi muutokseksi tänne jäivät kuitenkin naisten joukkotarkastukset syövän toteamiseksi. Ensimmäiseen seulontaan kutsun saivat kaikki 1916 – 1926 syntyneet, joista tilaisuutta käytti hyödyksi heti lähes 90 %. Syöpää ei löydetty yhdeltäkään naiselta, mutta silti erilaisia tulehduksia havaittiin. Tarkkanen harrasti yhdessä erään apteekin farmaseutin kanssa talonpoikaisesineiden keräilyä. Kotikäynneillä hän saattoi rahan sijasta pyytää saada vilkaista vintille tai aittaan, josko sieltä löytyisi palkkioksi sopiva esine. Vanhempana mökkeily kiinnosti tohtoria ehkä vielä enemmän, ja saaristo veti puoleensa erityisesti vaimoa. Tarkkanen teki myöhemmin merkittävän ja monipuolisen uran: hän toimi mm. Kainuun keskussairaalan ylilääkärinä, Turussa KELA:n kuntoutustutkimuskeskuksen ”fysio-toimintaterapiaosastolla” ja merivoimien esikunnan sotilasylilääkärinä. Yksityislääkäriksi hän siirtyi vuonna 1994. Tarkkanen erikoistui fysiatriaan ja väitteli hiukan ennen eläkkeelle jääntiään Turussa tohtoriksi aiheesta ”Työikäisten traumaattiset selkäydinvammat Suomessa 1978 – 1992”. Tarkkanen menehtyi 2007. TEUVO TUORILA Himanka 21

WWW.TALVIHARMONIKKA.COM

X X I I Ko kkolan

Talviharmonikka

X X I I Ka

rleby Vinteraccordeon

9.–16.2.2020

Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa

Pohjoinen taivas Iltaisin katselen tähtien vyötä, juuri ennen Jouluyötä. Pohjoinen taivas revontulet heittää, värisävyillään taivaankaaren peittää. Ne kilpailevat yhdessä tähtien kanssa, lumoavat kaikella voimallansa. Jouluyön taivasta seurata saamme. Joulun sanomaa, sen yhdessä jaamme. Revontulet leikkivät väreillänsä, tähdet loistavat kirkkaudellansa. Tähtitaivas se loistaa yhä tuoden Jouluyön pyhän.

LA 15.2. KOKKOLA 400 VIIHDEKONSERTTI Guardia Nueva, joht. Raimo Vertainen. Sol. Virva Puumala, Matti Korkiala, Jiri Tammilehto, Maria Autio

LA 15.2. TANGO COLORIAGE

KE 12.2. TAIKUUTTA JA MUSIIKKIA

AIRA YRJÄNÄ Himanka

Veli Kujala & Jarkko Riihimäki

Katso koko ohjelma www.talviharmonikka.com

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020

uloa Tervet ille! kaupo 22

HIMANGAN KONEMYYNTI P. 050 558 6816

Joulu 2019

www.ipe-peite.fi 050 4120 780 • Himanka

Maittavaa kotiruokaa seisovasta pöydästä joka päivä

Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA p. 06 875 566, 050 339 3913 HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

Alkutuottaja

Velj. KUUSISTO 68150 Hillilä, puh. 06-878 4400 Sami 044 712 5464, fax 876 369 Antti 0400 256 367

RAVINTOLA 68100 Himanka Puh. (06) 875 003 MA-PE EDULLINEN ELÄKELÄISHINTA

Puusepänliike PEKKA KURIKKALA KY 68100 Himanka puh. 06-875 665

Rauta-, rakennus- ja tarvikekauppa 68100 Himanka, puh. 06-875 166 Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Mäkelän Perunatalo Oy Puh. 050 355 4016

Laatutuotteet

Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

Mäkelän Peruna Oy:ltä puh. 0500 883 115 Kukkia ympäri vuoden

HANHINEVAN PUUTARHA puh. 044 086 8914

Himanka ☎ (06) 875 411

- huollot ja korjaukset - pesut, vahaukset ja kiillotukset P. 06-876 358/korjaamo - auton sisätilojen pesut P. 040 557 1685/Ritva - rengasmyynti ja P. 0400 917 828/Ari asennus P. 0400 879 358/Taksi - kuljetukset Jokisuontie 28, HIMANKA (HILLILÄ)

KENSAPUU OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

68100 HIMANKA Puh. 010 257 1601

Uunilan Rantatie 2, puh. 050 349 6983

– PARASTA HIUKSILLESI – Ajanvaraus p. 040 525 4889 / Eija Kannuskyläntie 7, 68100 HIMANKA

Tervetuloa!

• FYSIOTERAPIAA MONIPUOLISESTI • HIERONTAA Tervetuloa! LYMFA TOUCH INTIALAINEN PÄÄHIERONTA

PARAFIINIHOITO LAHJAKORTIT

Fysioterapeutti Ellen Roukala Raumankarintie 2 68100 Himanka puh. 040 5545 518

HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin autoja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset, varaosat ym. Puh. 06 875 189, auto 0400 368 826

Joulu 2019

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

SAARSY OY puuta ja puutavaraa puh. 050 558 2578

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

TAKSIPALVELUT PAHKALAN TAKSI Markku Kyösti 0500 268 909 Tila-auto 1+8 040 486 0630 Inva-auto 1+8 040 486 0590

HIMANGAN PERUNAPALVELU OY Puh. 0400 666 064

Metsäurakointi Hydrauliikkapalvelu Mannila & Haapaniemi

www.mv-sahkotyo.fi

050 093 8910 Janne • 050 547 9247 Timo 044 214 8315 Heikki • 045 694 6890 050 586 3043 Hydrauliikkapalvelu

Kertalippu 5 e

Parturiliike Kaija Uunilanrantatie 2, 68100 Himanka

Avoinna: Ma suljettu Ti-Pe 9-17 La 9-13 Puh. 06 875 399

PAJALANTIE HIMANKA PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA P. (06) 875 901,(06) 050 590 1720 • MA-PE 875 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13 MA-PE 8-17, LA 9-13

• Waatekammari • Kaffila • Sisustuspuoti www.kievarila.fi

0500 168 434, 0500 367 155

Pajalantie 2, 68100 Himanka Puh. 044 231 8592

Puh. 08 4692 500

Joulu 2019

Naiset starttaavat ensimmäiselle osuudelle.

Kitinkankaalla tekomäkiä ja aurinkoa Piirihallitus oli kokouksessaan päättänyt, että vuoden 2019 viestihiihto annetaan Kannuksen yhdistyksen järjestettäväksi. Kannuksen Kitinkankaan hiihtopaikka oli kokenut melkoisen muutoksen edellisistä piirin hiihdoista. Hiihtostadion oli huomattavasti laajentunut sekä hiihtoratoja oli muutettu. Valtion rautateiden kaksoisraiteen uuden kiskoparin alta oli Kokkola–Ylivieska-välillä Kannuksessa kaivettu paljon maata. Tätä maata oli tuotu hiihtopaikalle ja siitä oli tehty mm. tekomäkiä. Kilpailuun ilmoittautuneita oli 8 joukkuetta. Jokaisessa joukkueessa oli kaksi nais- ja kaksi mieshiihtäjää. Hiihtotapa oli perinteinen. Kisapäiväksi oli päätetty tiistai 5. päivä maaliskuuta. Päivä oli aurinkoinen pakkaspäivä. Kylmä pohjoistuuli vähän häiritsi hiihtäjiä sekä runsaslukuista yleisöä. Kilpailu aloitettiin naisten ensimmäisellä ja sen jälkeen toisel-

Kilpailujen johtaja Heikki Koivisto Kannuksesta.

2 km, kuten miesten ankkuriosuus. Viestihiihdon voitti Kaustinen, saaden kiertopalkinnon vuodeksi. Toiseksi tuli Veteli I-joukkue sekä kolmanneksi Kokkola I-joukkue. Sievi oli neljäs, Kannus viides, Kokkola III kuudes, Veteli II seitsemäs sekä Kokkola II kahdeksas. Runsaslukuiselle yleisölle oli hiihdon lomassa tarjolla kahvia, pullaa, mehua, makkaraa sekä arvontaa. Oman yhdistyksemme hiihtoryhmä oli apuna viestinhiihdon järjestelyissä, kuten myös muu jäsenistömme eri tehtävissä. Toimitsija-apua saimme Kannuksen Urasta, josta kiitokset. Palkinnot jakoi toiminnanjohtaja Taina Alanko. Hiihtäjät sekä yleisö olivat tyytyväisiä päivän kilpailuihin.

la osuudella, kumpikin osuus oli 1,5 km. Miehet pääsivät kilpailuun mukaan kolmannella osuudella, joka oli

Teksti: HEIKKI KOIVISTO Kuvat: RIITTA LIEDES Kannus

Joulu 2019

Todellista täyttä palvelua! Korpelan kyläkauppa elämän keskellä Kannuksen Korpelan kyläkaupan kauppiaspariskunta Niilo Antti Salo, synt. 26.11.1907, kuoli 3.1.1988 ja Anna Senja Salo, (o.s. YliKorpela), synt. 8.2.1914, kuoli 3.9.1999. Elävän kylän asukkaat tarvitsevat aina myös palveluita. Niilo tuli alun perin myyjäksi Korpelan kauppaan, joka siirtyi vuosien varrella hänen omistukseensa, ehkä 1930-luvun alussa. Kauppa posteineen oli Korpelassakin niin ostospaikka kuin usein kyläläisten kohtaamispaikkakin. Aamuinen postiauton saapuminen maitoauton kulun jälkeen rytmitti varsinkin isäntien aamuja. Tuotteita kyläkaupassa oli oltava tynnyrisilleistä hevosen kenkiin ja miltei kaikkea siltä väliltä. Jos jotain ei ollut, se pyrittiin tarvitsijalle hankkimaan. Niin kaupassa kuin postis-

sakin oli henkilökohtainen palvelu. Jokainen ostajan haluama tavara ojennettiin yksitellen asiakkaalle. Ostoksista ”rakennettiin” ruskeaan voimapaperiin kääritty ja paperinarulla sidottu paketti, joka piti kestää kuljetuksen pyörän ”sarvessa” tai tarakalla. 1930–1950-luvuilla ei tunnettu muovikasseja tai pakkausteippiä, vaan esim. tyhjät laatikot hyödynnettiin asiakkaan ostosten pakkaamisessa.

TÄYSI LUOTTAMUS Luottamus kyläläisten ja kauppiaan kesken oli täydellinen. Hyvin usein ostokset kirjattiin ”lapulle”. Kun ostokset oli tehty, asiakas saattoi ilmoittaa: ”Laita sinne lapulle, sielä on entistäki”. Niin tehtiin enempiä kyselemättä, maksukin tuli sitten maitotilin myötä. Palvelu pelasi tarvittaessa myös iltaisin ja sunnuntaisin. Kukaan ei jäänyt ilman leipomistarpeita tai eläimet ilman rehuannosta, vaikka

Senja ja Niilo Salo.

kauppa olisi jo kiinni. ”Sisän kautta” tulleet kyläläiset saivat tavaratäydennykset ja lapsetkin ”pastilliryytyn”. Kauppaa tehtiin 1950-luvulla myös Roikolassa muutaman vuoden ajan. Pieni ruokatavarasoppi oli Matti ja Aune Roikon talon yhdessä huoneessa. Varaston täydennykset tehtiin linja-autojen mukana. Kokkolaan menevät autot kulkivat silloin Kannuksesta Kokkolaan Kunkaan kautta ja tavaralähetykset saatiin usein saman päivän aikana Korpelasta Roikolaan. Uuden Kajaani–Kokkola -tien valmistuttua tavarahuolto vaikeutui, ja Roikolan sivupiste lopetettiin. Saapuvat postit Niilo ja Senja jakoivat henkilökohtaisesti jokaiselle vastaanottajalle ilmoittaen kuuluvasti nimen ja ojentaen lähetyksen jokaiselle erikseen, niin sanomalehdet kuin kirjeet ja saapuneiden pakettien ilmoituskortitkin. Kaupan länsipäähän tehtiin siipirakennus postiasemaa varten. Pirkko Salo hoiti postiasemaa sekä Postipankin palvelupistettä.

HARRASTAVA KAUPPIAS Kaupan länsipäähän tehtiin siipirakennus postiasemaa varten. Pirkko-tytär hoiti postiasemaa sekä Postipankin palvelupistettä. Kuva Niilo Salon lasinegatiiveista.

Joulu 2019

Nuorisoseura oli niin Niilon kuin Senjankin sydäntä lähellä. Seura-

näyttämötoiminta oli Niilolle läheinen ja hän näytteli useissa näytelmissä, mm. Jeppe Niilonpoika, Hallin Janne ym. Luonteeltaan Niilo oli hiljainen. Jostain syystä hän kuitenkin tunsi näyttämöharrastuksen omakseen. Näyttelyharrastuksen lisäksi hän harrasti viulunsoittoa ja oli mukana Kannuksen pelimanneissa. Sodassa musiikkiharrastus oli tietysti hankalampaa, mutta siitä muistona on ollut itse rakennettu kantele. Sodasta siviiliin päästyään Niilo sairastui ja hän joutui vuosien sairauskierteeseen, joka vei hänet pitkiin sairaalajaksoihin useissa sairaaloissa. Apu löytyi kuitenkin viimein Tukholmassa Röda Korset Sjukhemistä, jossa hän pääsi leikkaushoitoon. Vaikka sairaus oli jättänyt jälkensä, hän kuntoutui kuitenkin kohtuullisesti. Niilo ja Senja palvelivat kyläläisiä eläkeikäänsä saakka. Niilo harrasti myös valokuvausta. Kertomansa mukaan hänen käyttämänsä paljekamera oli hankittu muistaakseni Topias Björkiltä. Lapsuudesta muistan, että ”kuvauskalustoon” kuului myös salamavalolaite, valokuvien kehitys- ja kiinnitysallas, pimeätyöskentelyssä käytetty punainen valo, kehitys- ja kiinnityskemikaalit ja kuvausta varten tietysti puinen kolmijalka, johon kamera kiinnitettiin. Kuvia otettiin harvakseltaan, koska negatiivilasit ja valokuvapaperi olivat aika arvokkaita. Perhekuvia hän otti itse langan avulla laukaisten, jolloin hän myös itse pääsi kuvaan. Laukaisulanka on joissain kuvissa havaittavissa. Vanhoja lasinegatiiveja on säilynyt noin 200, jotka saatiin Anja Jussilan työllä pelastettua digitoimalla ne. Niilo oli perustamassa myös yksityisten yrittäjien yhdistystä Kannukseen. Perustamispäiväksi on merkitty 25.6.1946. Lisäksi Lestinjoki-lehdessä 2.10.1996 kerrotaan, että yhdistyksen ensimmäisen kokouksen puheenjohtajana toimi Yrjö Tiilikainen ja sihteerinä Niilo Salo. Yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäseninä toimivat puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi Arvo Ypyä, Lauri Patrikainen, Toivo Palonen, Yrjö Ylikorpi, Lauri Oja ja Reino Tokola. Teksti: TAPIO SALO Kannus

Saapuvat postit Niilo ja Senja jakoivat henkilökohtaisesti jokaiselle vastaanottajalle ilmoittaen kuuluvasti nimen ja ojentaen lähetyksen jokaiselle erikseen, niin sanomalehdet kuin kirjeet ja saapuneiden pakettien ilmoituskortitkin. Palvelu pelasi tarvittaessa myös iltaisin ja sunnuntaisin. Kukaan ei jäänyt ilman leipomistarpeita tai eläimet ilman rehuannosta, vaikka kauppa olisi jo kiinni. ”Sisän kautta” tulleet kyläläiset saivat tavaratäydennykset ja lapsetkin ”pastilliryytyn”. Kuva Niilo Salon lasinegatiiveista.

LISÄYS 1: Kyläkauppa jatkoi toimintaansa Niilo ja Senja Salon jälkeen, jolloin kaupatoimintaa jatkoivat Eila Korpela ja Terttu Ala-Korpela 1.2.1988. Kaupanteko jatkui aluksi yhdessä ja vähän myöhemmin Eila Korpela jatkoi yksin. Niilon kuoltua kaupan asuinrakennuksessa asuivat Pirkko ja Mikko Oravainen sekä Pirkon äiti Senja Salo. Korpelan kyläkauppa lopetti toimintansa 30.4.1996. Postitoiminta päättyi noin vuotta aiemmin. Pirkko ja Mikko Oravainen viettivät eläkepäiviään kaupan kiinteistössä. Pirkon kuoltua 2015, Mikko eleli talossa vielä noin vuoden verran,

jonka jälkeen talo myytiin yksityisasunnoksi. Teksti: ANJA JUSSILA Kannus LISÄYS 2: Talon osti bulgarialais-suomalainen perhe kotiutuakseen tänne Korpelan kansainväliselle kylälle. Talossa kotiaan pitää nyt ostaneen pariskunnan lisäksi heidän elossa olevat vanhempansa. Pihalla patsastelee Siperianhusky-lauma katselemassa tiellä liikkujia. Teksti: IRENE KARI Kannus

Uusien asukkaiden käsissä kaupparakennus sai ihan uuden väripeitteen. Kuva: Anja Jussila

Joulu 2019

Kuvat: Raili Jämsä

Nämä työt olivat esillä Takalon koululla vuonna 2017.

Kansalaisopiston näyttelyssä Toholammin urheilutalolla 2017.

Vilpaksen käsissä puu taipuu uuteen muotoon ”Olen vuosien varrella tehnyt yli 20 puuesinettä, joiden taustalta löytyy mielenkiintoisia tarinoita”, kertoo

Vilpas Jylhä. Oikeanpuoleisessa kuvassa olevat valokuva- ja piianpeilinkehykset

ovat saaneet uuden elämän kauan sitten karrelle palaneen saunan kattolaudoista.

Kuvat: Vilpas Jylhä

Piipahdus kotimuseossa Vilpas Jylhän kotimuseossa Kannuksessa on esillä 400 esinettä. Pienin esine on naskali ja suurin puimakone. 28

”Lahjoituksina olen saanut esineitä, mm. Poutun Kaukolta 9 kpl ja villalokkikepun Juhani PihlajakankaalJoulu 2019

ta. Kuvassa olevan tuohikontin olen ostanut huutokaupasta”, kertoo Vilpas Jylhä.

Meidän mosse Oli vuosi 1940. Kysyin isältä, että saako nuilla veljeni ja minun lapsilisärahoilla ostaa auton. Hän sanoi heti, että ostakaa vain, niin hänkin saa kyytiä. Ostimme Moskovitsh-merkkisen henkilöauton, jolla annoimme kyytiä isälle ja äitille ja kävimme kylässä monilla sukulaisilla ja tutuilla. Hiekkatiet pöllysi… Kerran menimme Pihtiputaalle kyläilemään. Pois lähtiessä ”mosse” ei startannut. Lähtihän se, kun pantiin lykkäämällä käyntiin. Syykin moiseen selvisi. Paluumatkalla seisotimme auton ja avasimme moottoripellin. Tutkittuamme asiaa huomasimme, että Sipilän korjaamossa oli jäänyt virranjakajan kansi kiristämättä. Kerran mosseen tuli iso reikä. Piti panna kartiinia, että pystyi korjaamaan pakkelilla. *** Myöhemmin olin katsastusreissulla Kokkolassa. Meni kerralla läpi, leima vain paperiin! Sitten katsastusmies kysyi, että millä suojat on

korjattu, hitsillä vai pakkelilla. Sanoin, että pakkelilla. Hän otti meisselin taskustaan ja löi kolme reikää suojaan. Ei se mukavaa ollut. Vasta

korjattu suoja! Se siitä. VILPAS JYLHÄ Kannus

Joinakin päivinä vieläkin poikkean riukuaidan portista punaiseen taloon. Ylitän hiekkatien pikkukivet paljain jaloin ja kissa tervehtii minua matkalla. Ei minun tarvitse kolkuttaa, olen vieläkin kotona. Siellä on heitä joita ei enää voi nähdä, ainoastaan tuntea, ja niitä jotka ovat yhä. Ja heillä kaikilla on niin suuri sydän, että ihmettelen usein miten rintakehä kestää niin valtavan paineen. Meillä oli keltainen ja punainen talo, perunannostotalkoot, lättykestit ja puolukkasankoja molemmissa sarvissa. Meillä oli kyläkoulullinen pellavapäitä ja onnenhetkiä vielä enemmän. Aika on luotu juoksemaan. Taakse katsoessa näen suunnattoman rikkauden. Pinnalla väreilee kiitollisuus. JESSIKA AULAKOSKI o.s. Niemi-Korpi Kannus

Joulu 2019

Vahvat kannukset asumiseen

Rauhallista Joulua kaikille!

Löydä kotisi meiltä!

KANNUKSEN VUOKRA-ASUNNOT OY Asuntopalvelutoimisto Asematie 1 Avoinna: ma-to 9-15, pe 9-13, muulloin ajanvarauksella Toimitusjohtaja Katri Kopsala 044 4745 451 e-mail: katri.kopsala@kannus.fi www.kannus.fi/vuokra-asunnot

Vaatetusliike

Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

Asematie 2 puh. 06-870 934 www.taavettijatiina.fi

JARI ISO-HEINIEMI

TAAVETTI JA TIINA P. 040 754 2805

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy

MARKO HUUKI KY MAA-AINESTOIMITUKSET JA MAANRAKENNUSTYÖT

KIRJANPIDOT JA VEROILMOITUKSET • maataloudet • yritykset • taloyhtiöt PALKANLASKENNAT LASKUTUKSET

KANNUKSEN TILITOIMISTO OY

Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

KANNUS PUH. (06) 870 073, 0500 931 712

HERKKU Ma–La 7–21 • Su 11–19

Pertti Honkela

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

Valtak. 19 A 3, 69100 Kannus P. 06 870 642, 050 373 6286 kannuksen.tilitoimisto@kotinet.com

Valtakatu 1, Kannus • Puh. (06) 870 056

Heikki Kellosalo Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

HUUKIN KONE OY Rekiläntie 323, Kannus p. 045 138 5176

• rakennuspeltityöt • vesikourut • alastulot • tikkaat • lumiesteet • piipunpellitykset asennettuna

Pyydä

tarjous

0500-557 178 • Teerikuja 1, Kannus

Aut okorjaamo

NIKOR OY Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

Joulu 2019

Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211 www.kannuksenkuljetus.fi

KANNUKSEN PuhtaatAPTEEKKI ja tuoreet

vihannekset Siltakatu 6 06-870 008 sukupolvien perinteellä

HUUKI OY Rekiläntie 57, Kannus Puh. 040 556 7539

Kuntohoitaja PÄIVI MATTILA Myös kotikäynnit!

P. 050 5283 375

AUTOKEIDAS • NOPEASTI • EDULLISESTI - KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 040 811 3894

Valtakatu 7, Kannus p. 06-870 992

Rauhallista Joulua

p. 050 378 4433

KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY

MT-Lava Oy Kannus 0400 601 708

Riuttasentie 726 (Korpela, Kannus)

EXEL

Pirjo ja Arja

Rengas & Autohuolto

RAHKOLA  Horstmanhoito  Akupunktio  Hieronta  Lymfaterapia  Shiatsu-hieronta  Vyöhyketerapia  Intialainen päähieronta

parturi-kampaamo

KP. Koneurakointia Oy

Hannu Kauppila Oy Asematie 5, 69100 Kannus puh. 050 346 5456

• Koneurakointia

Lestijokilaakson Siivous Oy

Harri Kuusisto, p. 050 567 1825 Kyösti Isohanni, p. 0500 121 004 www.koneurakointia.fi

HEIKKI SAARIKOSKI 050 520 7326

KannuKsen IsännöItsIjäja tIlItoImIsto oy

• Kirjanpidot • Palkanlaskennat • Isännöinnit • Tilinpäätökset • Muut taloushallinnon asiantuntijapalvelut • Veroilmoitukset Luotettavasti läheltäsi vuodesta 1979!

Valtakatu 22, Kannus • P. 06 870 620, 050 5522 982 www.kiinteistopiste.com

Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA

Rengasammattilaiset palveluksessanne

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: Ma-Pe 8-17

HUONEKALULIIKE ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

LAATUA • PALVELUA

Tunnelmallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! KORPELANVOIMA.FI

Joulu 2019

Tukkitie 1, 69100 Kannus Puh. 06 870 020

VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA YKSILÖLLISTÄ HOITOA

puh. 044 575 4523 • info@kitinkannus.fi www.kitinkannus.fi

KAIVINKONEURAKOINTI TAPIO SAARIKOSKI KY Miilutie 2 69100 Kannus P. 06 870 538

Monipuolisia palveluita aina maanrakennuksesta sirkkelöintiin sekä sähköja puhelinverkkojen rakennustöihin. Puh. 044 0860 301

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

M T K T P L S

Urheiluhieroja

M T K T P L S

MARGAREETTA HAAVISTO p. 0400 564 316 Vaenmaantie 69 69100 KANNUS Rauhallista joulun aikaa Kylänraitin kulkijoille!

M. Uusitalo Oy Puh. 0500 864 345 www.uusitalogroup.fi

PALVELEE:

MA-PE 6.00-21 LA 8-21 SU 8-21

p. 040 671 1180

AUTOHUOLTO AROLA Puh. 06 871 528 Tukkitie 4, 69100 Kannus 050 408 8271/Niina Niemonen 050 547 9262/Miia Känsälä

Valtakatu 31 69100 KANNUS Puh. 040 587 9441

Pitopalvelua, kotileivonnaisia tilauksesta T:mi Sanna Herrala P. 0500 163 366 Ylikannuksentie 291 Yli-Kannus

• Elintarvikemyynti • Veikkaus • Kukkamyynti

6789 01 2345 4318 70 4318

MEIKÄ LÄINE

N MAIJA

OSUUS KAUPP

A KPO 1341

12345 6

4318 7001 2345 6789 4318

MEIKÄLÄINEN MAIJA O S UUS K A UP PA K P O 1 3 4 1 1 2 3 4 5 6

• Kahvio • Polttoöljy suoramyynti

Meiltä saat Bonusta jopa 5%

Kannus puh. 020-780 8420 Tukkitie 6, Kannus puh. 044 510 9403

Joulu 2019

Muuttuvan koulun muistoja Keittäjä tulee luokkaan kantaen suurehkoa kattilaa. Nousemme ylös ja luemme ruokarukouksen. "Jeesus siunaa ruokamme. Ole aina luonamme." Istumme ja laitamme aapiset pulpettiin. Otamme esiin ruokaliinan ja repusta maitopullon ja eväsleivät pulpetille. Menemme jonossa keittäjän luokse. Hän antaa jokaiselle lautasellisen puuroa. Ruokaa ei saa jättää. Se on syötävä kaikki. Ruokailun jälkeen riennämme välitunnille. Pelaamme erilaisia pallopelejä mm. nelimaalia, polttoja seinäpalloa. Toiset hyppäävät narua tai ruutua. Jotkut leikkivät hippaa. Uskontotunnilla opettaja ottaa esiin opetustaulun. Taulussa on vuoristoinen, ruskea erämaa, jossa mutkittelee kapea hiekkatie. Etualalla tien vieressä makaa mies. Opettaja kertoo meille taulun avulla laupiaasta samarialaisesta. Kuuntelemme aivan hiljaa. Mieltäni jää kovasti vaivaamaan se, että pappi ei auttanut tuota miestä. En uskaltanut kuitenkaan kysyä siitä opettajalta. Tuolloin 1950-luvulla oppilaita oli paljon. Opetusmateriaalia ja havaintovälineitä ei juuri muuta ollut kuin nuo opetustaulut ja seinäkartat. Opettaja kertoi ja me kuuntelimme. *** "Hevonen on häst. Pappi on präst. Suola on salt. Kylmä on kallt. Kaikki on allt. Mallas on malt." Näin aloitin ruotsin kielen opiskelun yhdessä 39 muun oppikouluun päässeen kanssa.

Oppikouluun oli pääsykokeet, joihin sai osallistua, kun oli käynyt kansakoulua vähintään neljä vuotta. Koulu oli maksullinen. Vain osa lapsista kävi oppikoulun. Oli kasviopin tunti. Läksynä olivat käsitteet yksija kaksikotinen, yksija kaksineuvoinen. Ne tuntuivat kovin vaikeilta. Osaamisemme oli heikkoa, ja niinpä koko luokka jäi laiskanläksylle opettelemaan, mitä nuo tarkoittavat. Havaintovälineitä ei juuri ollut enempää kuin kansakoulussa. Uutta oli kuitenkin kelanauhuri, jota käytettiin joskus kielten tunneilla. Opetus oli täysin opettajajohtoista. Tunneilla kuunneltiin ja tehtiin kirjallisia tehtäviä. *** 1970-luvulla kansakoulu ja oppikoulu yhdistettiin kaikille pakolliseksi 9-vuotiseksi peruskouluksi. Istun opettajana biologian luokassa. On alkamassa 7. luokan biologian tunti. Lähdemme läheisen järven rantaan pyytämään vesihyönteisiä ja ottamaan vesinäytteitä. Otamme mukaamme pohjaeläin- ja planktonhaaveja ja lasipurkkeja. Keräämme vesihyönteisiä ja niiden toukkia sekä veden planktonia. Tuomme näytteet luokkaan, jossa tunnistamme ja määritämme ne. Tutkimme planktonia mikroskoopilla. Oppilaat ovat innoissaan nähdessään vedessä niin monenlaisia vain mikroskoopilla havaittavia eläimiä ja kasveja. Sieltä löytyvät tohvelieläiJoulu 2019

met, ripsikellot, rataseläimet, kierteisrihmat, viherlevät jne. 8. luokan tunnilla menemme lähimetsään. Keräämme sieniä ja kasvinäytteitä. Kuuntelemme vieläkö kuuluisi lintujen laulua. Tuomme näytteet luokkaan. Laitamme kasvinäytteet kasviprässiin. Teemme niistä myöhemmin kasvikokoelman, josta opetellaan tavallisimmat metsän kasvit. Tutkimme sienten rakennetta ja etsimme tietoa sienten elämästä. Ryhmätöinä syntyy hienoja esityksiä eri sieniryhmistä. *** Kauas taakse on jäänyt aika, jolloin vain opettaja puhui ja liikkui luokassa. Opetus on muuttunut tutkimisen, kokemisen ja näkemisen kautta oppimiseksi. Opetusvälineitä on runsain määrin. On tv, opetusohjelmat ja -filmit, kamerat, mikroskoopit, tietokoneet jne. Monille aineille on omat erikoisluokat. Ruokailu tapahtuu viihtyisissä ruokaloissa, joissa tarjotaan monipuolista ruokaa. Oppilaat ovat aktiivisia. Etsivät itse tietoa ja työstävät sitä. Kirjoittavat ja kuvittavat esitelmiä pienryhmissä tai pareittain. On ollut ilo työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Toivottavasti koneet eivät koskaan syrjäytä luonnossa liikkumista ja sen kokemista kaikilla aisteilla. TELLERVO STENBÄCK Kaustinen 33

Kovia kokenut KREIKKA, tuo antiikin kulttuurin kehto, turistien usein valitsema kohde, yli kymmenen vuotta talousvaikeuksissa kärvistellyt kohta 190-vuotias valtio, ystävällisten ihmisten aurinkoinen maa. Kreikka itsenäistyi v. 1830, ja sitä johtavat 300-jäseninen parlamentti ja parlamentin valitsema presidentti. Kreikan talouden rapautuminen alkoi v. 2008. Valtio eli yli varojensa jo vuosia ennen kuin se 1.1.2001 liittyi euroon. Käteiseksi rahaksi euro tuli v. 2002. Euroon liittymisen jälkeen Kreikan julkinen kulutus nousi huimasti ja se velkaantui nopeasti. V. 2009 paljastui, että Kreikka vääristeli talouslukujaan, ja kalliit virkamiehet, korruptio, holtiton kulutus ja epäonnistuneet taloudelliset uudistukset pahensivat tilannetta. Kreikan kriisi oli valmis. Kreikka pyysi v. 2010 lainatukea taloudellisiin ongelmiinsa Euroopan unionilta. Kreikalla oli julkista velkaa 300 miljardia, enemmän kuin yhdelläkään EU-valtiolla koskaan ennen. Kreikka oli hädässä. Vuosina 2010, -12 ja -15 EU:lta pyydetyt tukisummat olivat 110, 130 ja 130 miljardia euroa. Kreikan 10 miljoonasta ihmisestä oli köyhiä 3 miljoonaa. Toimeenpantiin mittava pelastussuunnitelma/velkajärjestely. Väläytettiin eroa EU:sta. Yritykset ja ihmiset alkoivat nostaa pankkitilejään tyhjiksi. Valtion menoja oli leikattava kovalla kädellä. Palkat ja eläkkeet laskivat, työttömyys lisääntyi, maastamuutto kasvoi. Esimerkiksi rakennusalan työntekijän palkka putosi 1500 eurosta 800 euroon. Tai työntekijä ei vuoteen saanut palkkaansa ja lopulta siitäkin vain puolet yrityksen mentyä konkurssiin. Minimipalkka putosi 800 eurosta 600 euroon. Tehtiin 12-tuntisia työpäiviä 30 euroa/pv. Nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan 50 %. 400 000 nuorta, heistä 250 000 loppututkinnon suorittaneita, lähti maasta. Kuitenkin Kreikka, tuo sinivalkoinen lomamaa, kiinnostaa ihmisiä ympäri maailman. Neljä kertaa olen käynyt ja uudelleen lähtisin taas. VIRVE RAUMA Kaustinen

Demokratian synnyinkehdossa Eläkeliiton Etelä- ja Keski-Pohjanmaan piirien yhteinen jäsenmatka tehtiin tänä vuonna 10.–17.4. Kreikkaan, Peloponnesoksen niemimaalle. Lähtö junalla Kokkolasta Helsinki-Vantaalle, sieltä Agean Airlinesilla Ateenaan, josta bussilla Drepanoon. Peloponnesoksella sijaitsevat Kreikan ja koko länsimaisen demokratian synnyinsijat: Antiikin Olympia, Arkadian vuori, Spartan kaupunki, Nemea, Epidavros – lääketieteen kehto – ja Nafplio, joka oli Kreikan pääkaupunki ennen Ateenaa. Drepanossa appelsiini-, sitruuna- ja oliivipuut, vihannespellot ja viiniköynnökset täyttävät jokaisen aarin viljelykelpoisesta maasta. Peloponnesos on suurelta osin vuoristoa, mutta laaksot viheriöivät ja tuoksuvat keväällä. Majoituimme perhehotelliin, jonka ystävällinen henkilökunta palveli matkalaisia kiitettävästi. Oppaanamme oli suomalainen Anna. Opimme paljon paikallisesta elämästä, tavoista, elinkeinoista ja ihmisten pärjäämisestä vaikeiden vuosien jälkeen. Kuulimme

Maaseuturetkellä Nemean viininviljelysalueella saimme tutustua monivaiheiseen viininvalmistukseen aina viljelystä viinien maisteluun juustojen ja suolakeksien kera. Kuvassa viiniköynnöksiä, takana oliivipuita.

Joulu 2019

Drepanon rantamaisemaa. Rannalla oli hotellimme illallisravintola runsaine ruokalajeineen.

kertomuksia Kreikan mytologiasta, ihmettelimme antiikin ajalta säilyneitä rakennuksia, argeologisia löytöjä ja esineitä. Tutustuimme nähtävyyksiin, paikallisiin yrityksiin, teimme ostoksia pienissä kaupoissa ja haukkasimme välipalaa kodikkaissa tavernoissa. Matkaviikkomme sää oli valitettavasti viileä ja sateinenkin. Joinakin päivinä saattoi osa matkalaisista kuitenkin oikaista aurinkoon hotellin uima-altaalla tai parvekkeella ja joku jopa hypätä altaaseenkin.

KIINNOSTAVIA KOHTEITA Drepanossa on asukkaita n. 1600. Nafplion kaupunkiin on matkaa 11 km. Tutustuimme Drepanoon kävellen. Vierailimme hotellin omistajien pienellä maatilalla: hevosia, lampaita, kanoja, hanhia, vuohia, pari nautaa, aasi ja riikinkukkokin! Tilalla oli myös appelsiinipeltoja. Maistelimme ouzoa ystävällisen emännän kertoessa tilastaan. Käyntikohteemme oli myös suuri, monia palkintoja kylmäpuristetulla neitsytoliiviöljyllään saanut luomuoliivitila,

Epidavroksen pyhäkön laajalla alueella olivat parantolan, majatalon ja urheilukentän rauniot hyvin tunnistettavissa. Parhaiten oli säilynyt komea amfiteatteri, jossa vieläkin järjestetään näytäntöjä.

Vanha pääkaupunki Nafplio Palamidin linnakkeen tasanteelta nähtynä. Muurikellot kukoistivat seinänraoissa parhaimmillaan.

Joulu 2019

Arkadian maakunnassa ajettiin ylemmäksi ja ylemmäksi, joskus melkein pilvien sisään. Vuorten rinteillä kiemurteleva tie sai matkalaiset paikoin pidättelemään henkeään.

Näkymä hotellin parvekkeelta Argoliinlahdelle päin. Appelsiinipuut kantoivat viimeisiä syksyn hedelmiään ja kukkivat samanaikaisesti tuoksuen huumaavasti.

joka jalostaa omat oliivinsa ja myös satojen muiden tilojen oliivit öljyksi. Toinen vierailukohteemme oli Nemean maaseudulla oleva viininviljelysalue/viinitila. Siellä saimme tietoa viininviljelystä, viinin valmistuksesta ja historiasta. Taisi pujahtaa jokaisen kassiin oliiviöljy- ja viinipulloja. Pyhä Antiikin Epidavros on lääketieteen kehto. Pinjapuiden keskellä sijaitsi vanhan ajan tärkein v. 200 eKr Asklepiokselle, lääkinnän ja terveyden jumalalle omistettu hoitoja terapiakeskus parantoloineen, kylpylöineen, stadioneineen, urheilukenttineen ja majataloineen. Asklepioksen pyhäkkö Epidavroksessa on yksi Kreikan 18 Unescon maailmanperintökohteesta. Nimi Epidavros tarkoittaa ihmisen auraan, sieluun vaikuttavaa. Epidavroksessa on parhaiten säilynyt antiikin ajan amfiteatteri, jonka loistava akustiikka hämmästyttää. Jos puhuu hiljaa tai pudottaa kolikon alhaalla lavan keskellä, kulee äänen selvästi ylimmällä rivilläkin. Katsomoon mahtuu 12 000–14 000 ihmistä. Nafplion kaunis kaupunki levittäytyi alhaalla Palamidin linnakkeelta katsottaessa. Lauantai oli toripäivä Nafpliossa, ja ihastelimme toripöytien vihannes- ja hedelmärunsautta. Peloponnesoksella ei muuten syödä appelsiineja sellaisenaan, vaan ne nautitaan mehuksi puristettuna. Omaan kassiini eksyi torilta valkosipuleita! Torimyyjien äänekkäät huudot tuotteidensa mainostamiseksi ihmetyttivät äkikseltään, mutta niihin tottui kyllä! Sunnuntaina ajoimme 800–1000 metrin korkeuteen Arkadian maakuntaan. Arkadian maamerkki on lähes 2000 m korkea vuori Mainalos. Ihmettelimme vaikuttavaa tippuki36

viluolastoa, jossa on vieläkin nähtävänä kauan, kauan sitten luolaan suuren tulvan hukuttamana kuolleiden ihmisten luita. Vuoristokylässä käydessä oli ostettava terveellistä vuoristoteetä. Paluumatkalla Drepanosta Ateenan kentälle ylitimme Korintin kanavan, joka erottaa manner-Kreikan Peloponnesoksesta. Jo 600-luvulla eaa. oltiin kiinnostuneita kanavan rakentamisesta ja se aloitettiinkin orjatyövoimin. V. 67 keisari Nero haaveili kannaksen puhkaisemisesta. Vasta v. 1893 6 km:n pituinen, 23 m:n levyinen ja 80 m:n syvyinen uoma oli valmis laivojen kulkea läntisen Korintinlahden ja itäisen Saroninlahden välillä.

LOPPUJEN LOPUKSI Kreikan kriisi ei ole vaikuttanut turismiin. Koko Kreikassa saaret mukaanlukien vierailee yli 30 miljoonaa ihmistä vuosittain. Turismin osuus bruttokansantuotteesta on 20 %.

Kreikka on myös pakolaisten läpikulkumaa. Enimmillään Kreikan läpi kulki 1000 ihmistä joka päivä. Kreikkalaiset auttavat pakolaisia minkä pystyvät. Matka oli mielenkiintoinen. Matkakohteemme suosio turistien keskuudessa lisääntyy koko ajan. Juuri rauhallisuutensa, erikoisuutensa, verkkaisen elämänrytminsä ja ihmisten ystävällisyyden vuoksi se sopi eläkeläisryhmälle varsin hyvin. Erityisesti jäivät mieleen aina auttavainen oppaamme Anna, omat huolehtijamme Taina ja Ulla sekä hotellin henkilökunta. Arvioni matkasta on hyvin myönteinen. Kiitos järjestäjille ja matkakumppaneille. Kipujeni vuoksi en pystynyt täysipainoisesti nauttimaan ihan kaikesta, mutta pystyin sentään olemaan mukana ja kokemaan vähän erilaista Kreikkaa. Teksti: VIRVE RAUMA Kuvat: JARMO RAUMA Kaustinen

Voimakolmikko täydennettynä EL:n Kokkolan yhdistyksen puheenjohtajalla. Vasemmalta opas Anna Oikkonen, K-P:n piirin tj. Taina Alanko, E-P:n piirin tj. Ulla Harju ja Marjatta Tjäru.

Joulu 2019

Sopeutumista pikkuhiljaa Vuosi 2005 oli ”pitkä kuuma kesä” ja menimme ystäväni kanssa vuosikymmenten jälkeen juhannustansseihin. Tarkoitus oli lähteä kauemmaksi Kukonhiekkaan, mutta päätimme sittenkin mennä vaan lähemmäksi ajatuksella, että kaikki ”pöllöt” ovat varmasti vain liikkeellä lukien itsemme mukaan. Paikka oli Lomakouhero. Huomasin miehen jo vähän kauempaa ulkona kävellessämme – mieleeni singahti ”ei paha”. Sisälle päästyämme hän seisoi siinä aulassa ja katseemme kohtasivat! Orkesteri alkoi soittaa solistinaan Anna Eriksson, ja lopulta hinasimme itsemme ns. naisten puolelle. Ei oikein tiennyt miten päin olisi... Ystäväni sanoikin: ”Nyt häivytään” ja minä siihen: ”Nyt ollaan tässä, kun ollaan lähdetty!” Siihenkös tämä mies tungoksen kautta kurvasi. Ajattelin, että nyt ystävääni viedään, mutta mies pokkasi minulle, ja sillä tiellä ollaan. *** Seitsemän vuotta kuljettiin pitkää välimatkaa, kunnes jäin työstäni eläkkeelle vuorotteluvapaan jälkeen ja muutin 2013 Kaustiselle. Olin käynyt aiemmin 90-luvulla kaksi kertaa täällä festareilla ja pitänyt ilmapiiristä ja tunnelmasta. Olin myös vuosien varrella tutustunut mieheni sukulaisiin, lapsiin ja ystäviin. Itsekin olen kotoisin maaseudulta pienviljelijäperheestä, jossa pidettiin myös lehmiä. Kasvimaan viljely, sienestys ja marjastus ovat kuuluneet aina elämäntapaani kesäisin sekä luonnossa liikkuminen vaelluksen ja hiihdon/laskettelun merkeissä, myös ympäri vuoden luonnon vesissä uinti. Nämä jotakuinkin samanlaiset elämäntavat ja arvot ovat olleet vankkana pohjana yhteiselämälle. Perusasioita, joita ilman arki ei suju

Aarrekarttani osui oikeaan.

– ja sitä arkea elämä pääsääntöisesti on. Olemme aamuihmisiä, ja kaurapuuro marjojen kanssa uppoaa! Me olemme samanikäisiä, kummallakin on kaksi lasta ja vielä molemmilla tyttö ja poika. Kieltämättä isot muutokset tuli tehtyä yhtä aikaa: jäädä eläkkeelle, muuttaa paikkakuntaa ja mennä uudelleen parisuhteeseen. Voisi sanoa, että niin huolet, murheet kuin ilon aiheetkin kaksinkertaistuivat. Erilainen kulttuuri perheissämme sekä pohjalainen ja savolainen mentaliteetti... Sopeutuminen on puolin ja toisin pikkuhiljaa tapahtunut, mutta todella vaikeaa on ollut! *** Valmistin seinälleni ”millenniumprojektin” vuoden 2000 alkuun, ns. aarrekartan ihan kehysten kanssa: ”Tervetuloa ihan tavallinen mies, jolla on hyvä sydän”, ”esteettinen, saa tanssia ja laulaa”, ”luovuus”, ”rehellisyyttä ja huumorintajua”, ”Jokainen tarvitsee takapuolen taputusta vuoden jokaisena päivänä”, ”rakkausaJoulu 2019

violiitto”, ”pelkästä rakkaudesta”. Mukana on myös kuvia mm. lastenlapsista, maalla asumisesta, vedestä, joka on minulle tärkeä elementti. Niin tapahtui, että ensimmäinen lapsenlapsi syntyi vuonna 2001, ja 2005 tuli mies. Olin tosin unohtanut jo koko kartan. Muutin isompaan asuntoon lapsen tulosta tietoisena, jolloin kartta lähti seinältä ja kehykset toiseen tarpeeseen. Jälkikäteen vuosien vierittyä hoksasin, että kaikki on tapahtunut! Niin hartaasti toivoin itselleni elämänkumppania, en muuta. Taloudellisesti pärjään omillani, eikä mieheni halunnut muuttaa kaupunkiin. Mielestäni aika paljon olen ollut mukana paikkakunnan riennoissa, ja paljon on myös pyydetty mukaan iltaharrastuksiin. Iltaa kohden päivän rastit ovat kuitenkin jo täynnä. Uuden elämän aikana on oikeastaan korostunut yksinolon tarve 24 vuoden yksinelämisen jälkeen. Tykkään tehdä käsilläni kaikenlaista ja yhä enemmän tunnistan itsestäni introvertin piirteitä. Viihdyn siis hyvin itseni kanssa. Kaustisella on paljon mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja liikuntaa. Marttojen ja Eläkeliiton toimintaan osallistuu paljon ihmisiä, samoin kansalaisopiston piireihin. Mutta jos haluaa jotain erilaista, on otettava liput liikkuviin, ts. lähdettävä isompiin kyliin ja kaupunkiin, josta on kuitenkin hyvä aina palata takaisin. On vähän vaikeaa sanoa tai mainita, että elämä täällä on jotenkin sillälailla vanhanaikaista ja perinteistä, eikä sitä hevillä muuteta. Usein mottona on: ”Näin on ollut aina ennenkin”. Tästä ei pidä loukkaantua – tämähän on vain minun tuntumani ja mielipiteeni. Teksti ja kuva: EILA JÄRVELÄ Kaustinen 37

”Kyllä aika tavaran kaupissee” Näin on ollut tapana sanoa ja aikoinaan se piti paikkansakin, kun kotona tehtiin omin käsin monenlaista vanhasta tavarasta. Kierrätystä – vaikkei sanaa silloin tunnettukaan. Uusi aika on tuonut tavarapaljouden ja kulutuksen. Kulutuksesta moni saa leivän, se on siis hyväkin asia. Nyt elämän ehtoopuolella on tullut aika miettiä ylimääräistä tavaraa, mutta samalla paljon muutakin. Kuolinsiivouksesta on tullut käsite, jonka merkitys voisi olla, että järjestä loppuelämäsi. Lukupiirissä puimme tätä teemaa ja se laveni ja leveni elämänmittaiseksi pohdinnaksi. Joku totesi, että kirjat panivat ajattelemaan, että ainakin jotain täytyy tehdä. Joku taas tuumi, että se on jälkipolven homma. Ajatuksien taustalla oli kaksi kirjaa: ruotsalainen Margareta Magnusson: Mitä jälkeen jää: Taito tehdä kuolinsiivous ja Eeva Kilpi: Kuolinsiivous. Magnussonin kirjassa on konkreettisia ohjeita tavaroiden järjestämiseen ja hävittämiseen, ettei perillisille jäisi kovin paljon tehtävää. Kuolinsiivous on parempi tehdä liian aikaisin kuin liian myöhään. Se pitää tehdä ajan kanssa, eikä se ole ikävää tai pelottavaa. Aloita kellarista tai vintiltä, koska piirongin laatikoiden, esim. valokuvien käsitteleminen vie aikaa, kun uppoutuu muistoihin. Tallennanko valokuvat muistitikulle vai päinvastoin, tikulta, tietokoneelta, pilvestä tai kännykästä paperikuviksi? Parhaimmillaan se on katsaus omaan henkilöhistoriaan. ”Oman sukupolveni naiset ja vanhempien sukupolvien naiset ovat ensin siivonneet kuolleiden miestensä jäljet ja sitten siivonneet vielä ennen omaa poismenoaan. Yleensä sanotaankin, että pitäisi siivota jälkensä, mutta kuolinsiivous on siitä kummallista, että silloin siivotaan edeltä.” (sivu 14) Kirjailija Eeva Kilpi siivosi pöytälaatikkonsa, perkasi vanhat päiväkirjansa ja muistilappusensa. Niistä syntyi useampikin kirja. Kuolinsiivous on päiväkirjamuotoinen aforismikokoelma, jossa Kilven pisteliäs huumori ja elämän haikeus ovat läsnä. ”Minä en ole osannut olla hyvä äi38

ti, mutta te poikani, te opetitte minulle äitiyden ja niinpä minä olen osannut olla hyvä mummo teidän lapsillenne. Kiitos siitä. Ja te poikani, teidän murrosikänne alkaa myös vähitellen tasaantua.” (sivu 48) Varakkaalla Magnussonilla olikin paljon pohdittavaa omaisuuden kanssa. Hän oli menestynyt taiteilija, jolla on myös omaa taidetta perittäväksi. Perhe ja suku neuvottelivat, kuka mitäkin tavaraa haluaisi, mikä menee myyntiin ja mikä antikvariaateille tai kirpputoreille. Kerrottiin muistoesineisiin liittyviä sattumuksia. Oletko itse suunnitellut viimeisiä vuosiasi? Jos omistaa maatilan tai yrityksen, sen siirtäminen jälkipolvelle tai myyminen on vuosien mittainen prosessi. Voi olla myös jakamattomia metsiä, yhteisiä koneita tai kiinteistöjä. Kuka minut hoitaa, kun en enää jaksa? Omaishoitajako vai joku laitos? Tarvitsenko edunvalvojaa? Entä hoitotestamentti? Testamentti, velat, pankkitalletukset, sijoitukset, osakkeet ja tekijänoikeudet voi parhaiten hoitaa itse, mutta siihen saa apua. Tietokoneen siivousta/tyhjennystä voi tehdä aina. Tee myös lista salasanoista/tunnuksista ja anna se jollekin. Mitä ajattelen kuolemasta, hengellisistä asioista – miten haluan hautajaiseni, mihin haudataan? Onko riitoja, jotka pitäisi sopia ajoissa? Henkinen perintö ja muistot on hyvä tallettaa. Haastattele tai kuvaa suvun patriarkat ja tallenna ne suvun perinnöksi. ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen.” Asioitten ja tavaroiden järjesteleminen voi olla hyvin vapauttavaa ja antaa tilaa loppuelämälle. KANERVA PELTONIEMI lukupiirien vetäjä Kaustinen

EEVA KILPI KIRJOITTI SERKKUNSA HAUTAJAISIIN: Niin meiltä ei lopulta voida enää mitään pois ottaa, kun olemme kaiken antaneet, kaiken kestäneet ja kärsineet. Niin lopulta sanomme vain kiitos. Kiitos, että elit, että olit, että annoit meille elämäsi esikuvan...

Joulu 2019

Kaustisella tapahtui! Ulkokaustislaisten tapaaminen ja kyläsoitto Köyhäjoen Mäntymajalla järjestettiin festivaaliviikon torstaina 11.7. Tilaisuudessa yleisöä oli lähes kolmesataa henkeä eli tupa oli täynnä.

Pelimannihartauden jälkeen ulkokaustislaisille oli ohjelmassa opastettu kiertoajelu Näätingin kautta Mäntymajalle. Kaustisen eläkeyhdistyksen emännät keittivät kaustislaisen juustopaistin, jonka kyläyhdistyksen kokit taidolla tarjoilivat Köyhäjoen pelimannien, Rentukoiden ja kylän muiden moniosaajien esiintyessä. Lavalla nähtiin ja kuultiin myös yhdistyksemme jäseniä, yksin sekä eri kokoonpanoissa, kuorokin laittoi kortensa kekoon. Vuoden ulkokaustislaiseksi nimettiin Köyhäjoen oma poika Mikko Penttilä. Yhteistyössä Kaustisen kunnan, Festivaalien, Köyhäjoen kyläyhdistyksen ja Kaustisen seudun oppaiden kanssa saimme aikaan onnistuneet juhlat. Kuvat: TERHO PAAVOLA ja TERTTU HANHIKOSKI

Festivaalien iltanuotiolla laulettiin ja laulatettiin, kun kerran koko talven oli Laulutorstaisin harjoiteltu.

Joulu 2019

Tekemistä ja kokemista on riittänyt Aukeaman kuvat: TERHO PAAVOLA, KARI HANHIKOSKI ja TERTTU HANHIKOSKI

KUNNAN SIIVOUSTALKOISSA keväällä riitti risusavottaa.

ULKOILUPÄIVÄÄ vietettiin kesällä Isokallion kodalla Virkkalassa. Kyllä makkara maistui.

YHDISTYS ONNITTELI Hanhikosken Terttua juhannuksen alla. Arvata saattaa, kuinka hauskaa saattueella oli keskiöisellä matkalla patsaanpaljastustilaisuuteen!

VIULU TULI! Jaakko Valon taideteos ilmestyi festivaaliviikolla Kaustisen liikenneympyrään, kun kunta tarttui Huntuksen Kyllikin ideaan ”kotikunta siistimmäksi ja kauniimmaksi”.

ELÄKELÄISTEN ”PAANUJA JA TERVAA” -HANKE sai jatkoa. Näyttely aiheesta valmistui kirkon tapuliin, ja avajaisia vietettiin porukalla syyskuussa.

Joulu 2019

Lomia, matkoja, retkiä

LOMASELLE LEHMIRANTAAN suunnattiin keväällä. Monipuolinen lomaohjelma huipentui paluumatkalla Paavolan Tuulan ja Terhon kultahäävalssiin eksoottisessa Lind´s Kök -ravintolassa Närpiössä.

KESÄISEN SOKKOMATKAN pääkohde oli Pihtipudas. Kiitos paikalliselle eläkeyhdistykselle lämpimästä vastaanotosta! Matkalla Kinnulan kautta kotiin koettiin yllätys, kun busseihin ”liftannut” pariskunta esittelikin meille Ullavaa!

MATKA BALTIAAN tehtiin elosyyskuun vaihteessa. Riian kauniita rakennuksia, Jurmalan kylpyläkaupunkitunnelmaa, kauniita siltoja, hiekkarantoja ja uskomattoman vilkasta liikennettä muistellaan vielä pitkään. Pärnu ja sen puistot sekä Tallinnan nähtävyydet kannatti taas kerran kokea.

Joulu 2019

Sadonkorjuujuhlaa vietettiin Pelimannitalossa 22.8.2019 arvokkaiden muistamisten merkeissä Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin saivat Terttu Hanhikoski, Kari Hanhikoski, Tuulikki Kettu, Eeva Kuorikoski, Maija-Liisa Paavola ja Toini Rauma. Kimmo Anttila, Tuula Hautakoski, Pirkko Järvelä, Pekka Kivelä, Marja-Leena Kola, Elias Koskinen, Marja-Liisa Myllykangas, Eero Myllymäki, Veikko Myllymäki, Heleena Niittykoski, Vappu Peltokangas, Virve Rauma, Reetta Sillanpää, Raija Tikkanen ja Marianne Virkkala saivat Eläkeliiton K-P:n piirin myöntämän hopeisen ansiomerkin. Tapio Kivelä, Terho Paavola, Antero Pajunen ja Juhani Virkkala saivat yhdistyksen anoman viirin. Merkkejä olivat luovuttamassa Juhani Forslund Eläkeliitosta, Pirjo Palosaari-Penttilä ja Taina Alanko Keski-Pohjanmaan piiristä.

Hyvät ystävät! Yhdistys jo sanana lupaa yhdistää ihmisiä, ja sen se tekeekin. Samanhenkiset ihmiset toimivat yhteisen tavoitteen eteen. Kiitos, että meidän innostuksemme ja osaamisemme on otettu näin lämpimästi vastaan. Henkilökohtaisella aktiivisuudellamme me haluamme edelleen kehittää yhdistyksen toimintaa ja varmistaa sen jatkuvuus. Mutta yhdistystoiminnan ei kuulu olla vain harvojen valittujen ilo. Jäsenet ovat yhdistys, joka järjestää toimintaa, hallitus auttaa järjestelyissä ja luo puitteet. Joku saattaa miettiä, että kohdalle ehkä lankeavat tehtävät kuormittavat liikaa, mutta käytännössä keneltäkään ei vaadita määräänsä enempää. Ja määränsä jokainen tietää itse. Tutkitusti useampaan yhdistyk-

seen kuuluvat jopa elävät pidempään kuin ne, jotka eivät ole mukana kuin yhdessä yhdistyksessä tai eivät missään. Mielestäni näissä huomioimisissa voisi olla vielä yksi kategoria lisää: merkki kaikille niille, jotka uskollisesti käyvät yhdistyksen tilaisuuksissa ja tapahtumissa. He juuri antavat merkityksen yhdistyksessä keskeisesti toimivien työlle. Eläkeyhdistystoiminta ei ole pelkkää vaikuttamista ja edunvalvontaa, vaan se on myös hauskanpitoa sekä tutustumista uusiin ihmisiin. Se luo kestäviä ystävyyssuhteita, mikä loppujen lopuksi lienee sitä parasta antia. Harrastetaan yhdessä, tavataan kokoontumisissa ja puretaan paineita puhumalla. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Yhteiskunnassamme yhdistyksillä on

Joulu 2019

koko ajan merkittävämpi rooli. Kunnat turvautuvat yhä enemmän kolmannen sektorin palveluihin. Tarvitaan vapaaehtoisia, yleensä täysin ilmaiseksi ja pyyteettömästi toimivia aktiiveja. Toivottavasti ne ihmiset, jotka vähänkin kokevat jonkin yhdistyksemme asian omakseen tai haluavat vain itselleen harrastuksen, eivät jää yksikseen, vaan tulevat rohkeasti mukaan. Itse koen, että hienointa yhdistyksemme monipuolisessa toiminnassa on nimenomaan juuri yhdessä tekemisen meininki. Kiitos siitä kuuluu kaikille. Kuvat: SANNI AHO/Perhonjokilaakso ja TERHO PAAVOLA Teksti: TERTTU HANHIKOSKEN KIITOSPUHEESTA

KAUSTINEN

Kello & Kulta Sillanpää Terveystie 5 69600 Kaustinen Puh. (06) 861 1063

Kaustisen kunta toivottaa kuntalaisille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.kaustinen.fi Kaustisen

TB-HUOLTO/ MATKAHUOLTO Leo ja Ilpo Peltoniemi huoltaa autoja ja ihmisiä

Terveystie 2 69600 Kaustinen Puh. 861 1590

Oy FINNMEHL Ab Sirpa Rauma

Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

69600 Kaustinen Joni 044 244 1937 Pauli 044 230 6523

LVI UUSITALO OY 69600 Kaustinen 0400 761 924 lviharju@kase.fi

Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski 0400 268 451 •Pajalantie 24 • 69600 Kaustinen

Maansiirto ja kuljetus

Sauli Puumala Puumalantie 148, 69600 Kaustinen

Puh. 0400 761 915

OP Perhonjokilaakso Joulu 2019

PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI JA POJAT Kaustinen

• Keittiö-, kylpyhuone- ym. kodinkalusteet mittatilaustyönä • Sahauspalvelu • Asennukset • Levyt • Tasot • Helat Ullavantie 3, 69600 KAUSTINEN

puh. 0400 968 321 jh-kaluste@kaustinen.fi www. kaustinen.fi/jh-kaluste

Puh. 861 1781

KEITTIÖKALUSTEITA Penttilän Puusepäntehdas Oy Ylijoentie 82, 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 8611 104 www.puusepantehdas.fi

• Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat

HÖYLÄHIRSITUOTTEET suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

Kaustisen Osuusmeijeri Siltatie 20, 69600 KAUSTINEN puh. 0400 682 176 www.kaustisenosm.fi

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

puh/fax 06-861 4510 gsm 0400 576 605 Rajatie 4, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi www.smakela.fi

PUU-PETÄJÄ AY Nikulantie 465 Kaustinen • Puutavaraa • kaiteet, terassit • piharakennukset

050 583 3801, 040 739 8012 Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

TIMONEN & POJAT OY Turkikset ja turkisteollisuus Kettutarhantie 40, 69600 Kaustinen puh. 06 861 1563, fax 06 861 1967 auto 0400 868 130

Tilitoimisto

KAUSTINEN puh. 861 1289

Erikoishammasteknikko

Ossi Penttilä 69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Kaustintie 5, 69600 Kaustinen Puh. 0400 682 062

www.siivoamme.fi

Rauman kone Oy

Kaikki siivous- ja kotipalvelutyöt ammattitaidolla p. 040 584 5747

Kauneushoitola Kaija Järvelä Puh. 050 338 5930

Jäsenkorjaaja-hieroja Seppo Järvelä Puh. 040 745 4178

KAPPELINTIE 15, KAUSTINEN 44

Konsta Jylhän sävelin ja Junnu Vainion sanoin

Vastaanotto vain sop. mukaan

Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

"Töitäni en tahtoisi mä vielä muille siirtää, mutta jos mun täytyy nöyrästi sen teen..."

Joulu 2019

KAIVINKONETYÖT MAANSIIRTOTYÖT Timo 0400 569 731 Erkki 040 512 6106

Meiltä kaikki kukkakaupan ja hautauspalvelun tuotteet ja palvelut tyylikkäästi, arvokkaasti ja perinteitä kunnioittaen... - Arkut, uurnat - Saattokuljetukset ja ulosveisuu - Kukkasidonnat iloon ja suruun - Monipuolinen leikkokukka- ja viherkasvivalikoima - Perunkirjoitukset ja hautamuistomerkit

MEILTÄ LVI-ALAN TYÖT p. 040 1965 993

Kaustinen 050 325 5287 Perho 040 724 1967

Hautauspalvelut 24 h/vrk, 040 558 177 info@valkoinenpurje.com www.valkonenpurje.com

Veikontie 2, PL 35, 69601 Kaustinen Puh. 06 861 2800

www.flpipe.fi

Kaustintie 1 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1922

- Kukat, kukkalaitteet, arkut -

Pakkaus Timoset Oy Kaustinen P. 0400 265 632

Paikkakunnan paras lounaspaikka

Kaustinen, puh. 8611 005

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

Puh. 0400 264 106 Helinä ja Risto Tuomela

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

VIRKKALAN PUUNJALOSTUS OY Kaustinen

VETOVOIMAA ELÄMÄÄN OPISTOLTAMME ! Koulutusta Kurssitoimintaa Tiloja koulutuksiin ja juhliin Ota yhteys - kerromme lisää!

Tilausliikenne ja Taksi

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

11.6.2015 14:46:23

M. Rauma Oy

p. 040 5800 345

www.kaustisenopisto.fi

Joulu 2019

Anna Lukkarilan nuorekkuuden salaisuus:

Myönteisyys ja osallistuminen Olin kuullut, että EL:n Kokkolan yhdistyksen jäsen Anna Lukkarila on erinomaisen terve ja nuorekas. Kiinnostukseni heräsi, ja ajattelin käydä tapaamassa ja haastattelemassa tätä jo 93 vuotta täyttänyttä Annaa hänen kodissaan. Oven tuli avamaan reippaasti kävelevä ja iloisesti hymyilevä Anna. Jotkut ihmiset ikäänkuin tuovat auringonvalon olemuksellaan huoneeseen. Tällaisen tunteen koin, kun tervehdimme. Hänen kotinsa oli lämminhenkinen, siisti ja kauniisti tyylikalusteilla kalustettu. Anna alkoi kertoa pitkän elämänsä kulkua.

LAPSUUS JA NUORUUS – TYÖTÄ JA SOTAA Anna on syntynyt Lappajärvellä vuonna 1926 maanviljelijäperheeseen. Vanhempien lisäksi perheeseen kuului kolme tytärtä ja yksi poika. Lapsuutensa hän sanoi olleen hyvin onnellista aikaa, vaikka ei muistanutkaan kovin paljon. Nykyaika on paremmin muistissa. Sehän kertoo, että ei ole vielä mitään muistiongelmia eikä varmaan tulekaan, kun ei elä menneisyydessä. Hän oli vasta 13-vuotias, kun Suomessa syttyi talvisota. Sen ajan hän muistaa erittäin vaikeana ja raskaana. Vieläkin sitä muistellessa silmät kostuivat. Hänen isänsä ja veljensä olivat olleet mukana Suomea puolustamassa. Kaikkein raskainta oli se, että hänen rakas veljensä sokeutui ja

Anna osallistui Suomen suurkisoihin Helsingissä 1947.

menetti molemmat kätensä rintamalla. Anna hoiti veljeään siihen saakka, kun muutti pois kotoa. Siihen aikaan ei talon tyttäriä koulutettu. Opetettiin vain tekemään töitä, mikä on elämän varrella osoittautunut erinomaiseksi kouluksi. Vaatimattomasti hän kuitenkin kertoi käynneensä Lapualla vuoden emäntäkoulun.

AIKUISUUS JA TYÖELÄMÄ – ONNEA JA AHKERUUTTA

Anna ohjasi Voimistelupiirin 20-vuotisjuhlassa 20.9.2016 tuolijumpan.

Lappajärvellä hän tapasi kotipitäjän pojan Kalervo Lukkarilan, jonka vaimoksi hän lupautui vuonna 1951. Heille syntyi kaksi lasta. Nyt tytär asuu Alavudella ja poika Kälviällä. Lastenlapsia on kuusi. Kaipauksella hän muistelee lukuisia ihania telttaretkiä, joita tehtiin lasten kanssa. Lapset perheineen antavat paljon sisältöä ja iloa Annan elmään. Nuoripari muutti vuonna 1953 Lappajärveltä Kokkolaan Halkokarille. Kalervo kävi ensin töissä tukkuliikkeessä. Anna sai kotiin tehtaalta kankaita, joista hän saadun opin myötä valmisti vaatteita. Reilun vuoden kuluttua he saivat talonmiehen paikan ja asunnon talossa, jossa oli vuokralla mm. huonekaluliike Asko. Reippaana naisena Anna kävi kysymässä Askosta töitä ja pääsikin ns. jokapaikanhöyläksi. Ilman koulutusta hän oli välillä huonekalumyyjänä, kassana, verhoilijana ja talonmiehenä. Hyvin kaikki meni. Näissä tehtävissä Anna oli 15 vuotta. Kahden viimeisen vuoden aikana he itse rakensivat omakotitalon. Se oli yksi hänen elämänsä kohokohtia, kun he muuttivat sinne asumaan. Näihin aikoihin valmistui keskussairaala, ja Anna Joulu 2019

sai sieltä mieluisan työpaikan sairaala-apulaisena. Tässä työssä hän oli 15 vuotta ja jäi eläkkeelle 60-vuotiaana. Kaikissa työpaikoissa hän viihtyi tosi hyvin.

ELÄKELÄINEN LIIKKUU JA HARRASTAA Anna on ollut eläkkeellä jo 33 vuotta. Hän muistelee lämmöllä monia lomamatkoja miehensä kanssa eri puolille Suomea. Lehmirannan loma on jäänyt erityisesti mieleen. 17 vuotta sitten Annan rakas aviomies, sotaveteraani Kalervo Lukkarila, nukkui pois lyhyen sairauden jälkeen. Miehensä kuoleman jälkeen hän on asustellut yksin ja hoitaa edelleenkin kaikki kotityöt itsenäisesti. Mitään kotiapua hän ei tarvitse. Anna on ollut yhden vuorokauden sairaalassa elämänsä aikana tutkimuksessa. Sekin reissu oli turha, koska mitään vikaa ei löytynyt. Lääkkeitä ei ole hänellä käytössä. Kysyin, eikö hänellä ole kipuja nivelissä tai jossain? Hymyillen hän vastasi, että ei ole vielä tuntunut. Ihmeellistä. Liikuntaa Anna on harrastanut koko elämänsä ajan. Uimaan hän oppi jo lapsena Lappajärven kauniissa maisemissa. Hän käy edelleenkin kerran viikossa uimahallissa, ei vesijumpassa, vaan oikein uimassa. Voimistelua hän on harrastanut yli 80 vuotta. Vuonna 1947 hän oli voimistelemassa Helsingin suurkisoissa. Se oli nuorelle tytölle mahtava kokemus. Edelleenkin hän kertoo käyvänsä kerran viikossa kävellen kuntosalilla, tuolijumpassa kerran kuussa sekä seurakunnan varttuneen väen tapaamisessa kerran kuukaudessa. Niinä päivinä, jolloin hänellä ei ole muuta liikuntaa, hän käy aina lenkillä. Eläkeliitto on aina ollut hänelle hyvin tärkeä. Anna käy tapaamisissa aktiivisesti. Siellä on mukava nähdä tuttuja ja saada uutta ajateltavaa. Myös kirkossa ja ehtoollisella hän käy usein keräämässä hengellistä pääomaa. Elokuussa Annalla on Lappajärven Kivitipussa serkkujen tapaaminen. Serkkuja on elossa vielä 25, ikähaitari 80 – 100 v. Lieneekö jopa 38 metriä syvä Kraatterijärvi antanut lapsilleen joitain maagisia geenejä, kun Lappajärvellä syntyneet elävät näin pitkään.

Anna Lukkarila (vasemmalla) joulujuhlassa 2017, pöytäseurana Helena Erkkilä.

RATKAISINKO ANNAN SALAISUUDEN? Mielestäni kyllä. Ensisijaisesti Annan terveyden ja nuoruuden salaisuus on koko elinaikainen liikunta ja osallistuminen. Toiseksi, kun katsoo hänen nuorekkaita kasvoja, vaistoaa hänen sisäisen rauhansa. Koko juttutuokion aikana mitään negatiivista asiaa ei muisteltu elämästä eikä yhteiskunnasta. Kaikki oli hyvin. Annalla on niin positiivinen ja stressitön elämänasenne, että se kantaa elämässä kauas. Lopuksi Anna pyysi vielä toivottamaan kaikille joululehtemme lukijoille RAUHALLISTA JOULUA! Teksti: ARJA SEPPÄLÄ Kuvat: RIITTA ANTTILA Kokkola

Anna osallistui aktiivisesti erilaisiin liikuntatapahtumiin.

Joulu 2019

Toiminnan vuosista oloneuvokseksi Me eläkeliittolaiset elämme vanhuusvuosiamme. Ajatukset ovat usein menneisyydessä kuin myös tulevaisuudessa. Elämme tilinteon aikaa. Kiireiset vuodet ovat muuttuneet oloneuvoksen päiviksi. Monet yhteistyökaverit ovat vain muisto menneestä. Heillä ei ole asiaa yhteydenottoon. Puhelin on mykistynyt. Ei ole tarvetta yhteistyökokouksiin. Ikäihmistä ei tarvita asioista päättämään. Nuoret, monia uusia ajatuksia täynnä olevat, kirkkaat aivonystyrät tuottavat nykypäivään ja tulevaisuuteen sopivia päätöksiä. Vanhusten kunnioittaminen on hiipunut. Entisaikainen arvostus on teknistyvän elämän muutoksessa kyseenalaistettu. Tehoajattelun lisääntyessä vanhemman ikäpolven edustajat sisäistetään yhteiskuntaa kuluttavaksi, ei tuottavaksi väestön osaksi. Elämänkokemusta ja vanhuuden tuomaa viisautta ei arvosteta yhteisten asioiden hoidossa. Korostetaan hyveenä nuoruutta ja vaaditaan sukupolvien vaihdosta päätösten tekoon. Vanheneva, monesti virkeä, aikaansa seuraava, oppinut, elämän viisautta omaava ihminen vaistoaa ajan hengen ja tekee johtopäätöksen48

sä siirtymisestä oloneuvokseksi nuorempien tieltä. Sivuun vetäytyminen ei tapahdu kivuttomasti. Tarvitaan kypsää asennetta. Nöyrästi on tunnustettava tosiasiat. Meille elämänkokemuksen tuomaa viisautta omaavalle väestönosalle mainittu ajan henki on kyseenalainen. Eikö vanhenevan väestön tietämystä tulisi hyödyntää myös nykypäivänä asioista päätettäessä? Toimintamme on rajallista. Aika on kylvää, istuttaa ja aika on luopua antaen toimintatilaa nuoremmille. Ajatukseen sopeutuminen vaatii ponnistelua. Turhautuminen ja tarpeettomaksi tottuminen vaatii nöyrtymistä. On asennoiduttava uuteen elämänjaksoon. Itsetutkiskelussa joutuu kamppailemaan oman minuutensa kanssa. On suuri kiusaus yliarvostaa mahdollisuutensa. Sivuraiteelle joutuminen vaatii suurta laajakatseisuutta, jotta voi hyväksyä uuden elämäntilanteen. Muutos on merkittävä. On suuri vaara ennenaikaiseen tylsistymiseen. On ponnisteltava pystypäin kohti uutta elämänvaihetta. Tosiasiat on kuitenkin hyväksyttävä ja annettava uusille sukupolville mahJoulu 2019

dollisuus toimia yhteiselämän rakentamiseksi. Nyt voi viettää leppoisia hetkiä oman elämän ohjelmointiin. On mahdollisuus aloittaa aamutoimet haluamallaan tavalla. Päivän askareet voi suunnitella niin kuin parhaaksi näkee. Lukuisiin tapahtumiin voi halutessaan osallistua tai olla osallistumatta. On mahdollisuus valikoida ihmiskontaktit tai olla vain hiljaisuudessa omassa yksinäisyydessään. Tämä asenne saattaa olla askel dementoitumiseen. Vapaaherrana eläminen suo rajattomat mahdollisuudet sisältörikkaaseen elämään. Nyt on aikaa tehdä ja harrastaa kaikkea sitä, mitä aikaisemmin ei ehtinyt tai jaksanut. Voi myös olla toimettomana ja käpertyä itsesääliin. Vaikeudet on annettu meille voitettaviksi. Perhe, lapset ja lastenlapset tuovat iloa ja lämpöä elämään. Positiivinen ajattelu auttaa monissa tilanteissa. Kannattaa muistaa, että synkkienkin pilvien takana paistaa aurinko. ”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.” Teksti ja kuva: AIMO MAIJALA Kokkola

Mopo-kolleja ja Anglia-kuskeja tihin lujempaa. Kirkonkylän baarin Tanssi-iltaisin käväistiin tutkimasEtelä-Pohjanmaalla naapurustoedustalle kokoontui motoristeja läsa naapurikuntien tai kylien jollakin kin piti kasvatuksesta huolta. Joskin, heltä ja kauempaakin, meitä oli kymmenopaikalla, kun lipunmyynti oli omintakeisin konstein. menittäin. Sanottakoon, että tuona illalle lopetettu eli "köyhillä", oliko Naapurin poikien kanssa pyöaikana 350-kuutioinen japanilainen meno ja tytöt minkä näköisiä. Herräiltiin sunnuntaisin kirkonkylään. oli kova sana. rasmiehiä tietysti oltiin aina. Matkaa oli puolitoista kilometriä. Ja parveilihan siellä tyttöjäkin. TuVälillä keksittiin antaa kyyditystä Kylätien varressa oli ns. "tukevia li pitkää katsetta ja hymyä, samalla keskitetysti oman kylän mummoille, maataloja" muutama kappale. Näittoivottiin pientä kyyditystä. Toiveita jos oli järjestetty esim. joulutilaisuus ten edelliset sukupolvet, edesmensitten täytettiin, tarjottiin kylänraitilseurakunnan vanhimmille. Iäkkään, neinä hautausmaalla, yhä edelleenla muutaman kilometrin ajelu. Parkansakoulun luokanopettajamme kin muistokivissään ilmoittavat vauhaimman näköiset keräsi illanmitpäätimme ilmoituksella kyyditä itseraudestaan, "Itsellinen". taan eniten kyytejä. Olihan se mielnäisyyspäivän tilaisuuteen. Opettaja Yksi tällainen vauraan talon vanlyttävä ja uusi kokemus, kun kehotti oli rintamalotta, niinpä noudimme haisäntä "pasteeratessaan" tiellä pykyyditettävää pitämään tiukasti ymhäntä viiden Anglian voimin. Opettasäytti meidät kysyen sotilaallisella päri kiinni kuskista liivintötteröitten ja katsoi meitä hetken mykistyneenä olemuksella: "Mihinkäs poijaat on ja lausahti: "Ei teiltä kumenos?" Meriselitys täyrit puutu." tyi tälle "Saksan-JääkäTansseissa vaihdettiin rille" antaa: "Käyrähän yhdessä mielipiteitä tykirkolla kioskis ja sitten töistä. Tehtiin suunnivähän ajellahan kunnantelmia, tanssitettiin yhtä taloon pihas." Topakka ja samaa vuoronperään käsky kuului välittömästoisten katsoessa, pitääti, Isänmaallisella Pohkö tyttö silmiä kiinni ja janmaalla kun oltihin, kenen viennissä. Seuratettä muistattakin, ettei tiin, kun joku porukasTyävääntaloon pihaan ta tanssitti samaa tyttöä oo mitään asiaa. loppuiltaa kohden toisMopo-aikaan kun tuvasti, että poistuuko siirryttiin, meitä oli saattomatkalle. Jos poisomalta kylältä viisi satui, seuraavana iltana oli manikäistä. Aika hyvin kuulustelu. kaikki löysivät kesätyö- Honda Dream 305 vm. 1966, moottori 2-sylinterinen 305 cm3, tehoa Meillä oli tapana kopaikan, niin illat ja vii- 28 hevosvoimaa ja nopeutta 168 km/h. koontua sunnuntai-ilkonlopulla lauantai-iltaisin paikalliseen elota ja sunnuntai jäi mopuskiessa lapaluitten alle. kuvateatteriin. Ennen näytännön alpoilulle. Joskus naapurikylien poikiNäin kului kesä kaksi, kunnes siirkua kyseltiin toisiltamme edellisillan en kanssa meitä oli parinkymmenen ryttiin liikennöimään neljällä pyötapahtumat. Tivattiin, pääsikkö saamopon letka. Liikennöinti oli ajanrällä. Talven aikana autokoulun kätille. Myöntävän vastauksen jälkeen vietettä ja tutustumista taajaman tai vi jokainen porukastamme. Niinpä seurasi kysymys, pääsikkö "hihalle". kunnan eri alueisiin. seuraavana suvena oli kunnantalon Siis yökylään. Jos vastaus oli myönKotikylän tiestöstä yksi kulki iäkparkkipaikalla vierivieressä viisi eritävä, kuulustelu jatkui. Entäs sitte? kään mummon pihapiirin läpi. Kyväristä Ford Angliaa. Jos vastaus oli, että minusta ehkä tulän väki oli siitä kulkenut iät ja ajat lee kotivävy, niin porukka huusi yhmennessään tiettyyn suuntaan. Mei*** teen äänen, että ÄLÄ VALEHTELE! dän mopoilu vain sai tämän mumAutokoulun aikoihin samana talveNiin se autoilu muuttui vähitelmon hermostumaan. Pidätti meidät na Helsingistä saapui paikalliselle len akottumiseksi tahoilleen ja lovarpuluutaansa heiluttaen sekä sanuorisoseuralle tanssikoulu. Siis sinpetti porukassa liikkumisen. Eräskin noen: "Se on poijjaat niin, että kaikne koko revohka. Keväällä meitä uumeistä tapasi kurvikkaan karjakon, kehen maharottomahan tuloo loppu sia parkettien "partaveihtiä" oli satasellaisen "maamiesseuran yhteisen..." ja se on nyt täs." Ei ajettu enää mumkunta. Se olikin toimiva yhdistelmä: mon pihamaan läpi. oma auto, muodinmukainen puJARMO HAUTALA *** Kokkola keutuminen ja tanssitaito. Osa lähiMopo-aika kesti sen kesän toista, kun tienoon pojista mutristeli huultaan, Tämä on jatko-osa viime joululehden siirryttiin isommilla tehoilla varuskun joutuivat sivusta taidottomina kirjoitukseen Pienenä poikana. tettuihin moottoripyöriin, että pääskatsomaan meidän porukan menoa. Joulu 2019

Rauhallista joulua! Joulun aika on täynnä jännitystä jännitystä ja ja iloa. iloa. Taas yksi vuosi päättyy, päättyy ja ja on on aika käydä rohkeasti aika käydä rohkeasti uuteen. uuteen. Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki toivottaa rauhallista joulun toivottaa rauhallista aikaa ja menestystä joulun aikaa joka alkavalle vuodelle, ja menestystä on myös itsenäisyytemme alkavalle vuodelle! juhlavuosi.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Yhdessä hyvä joulu tulee.

Puh./Tel:

822 4611

KALLENTORIN APTEEKKI Pitkänsillank. 15 KOKKOLA p. 06 824 1712

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel:

KOIVUHAAN APTEEKKI Mäntynäädänk. 6 KOKKOLA p. 06 822 6019

831 2303

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

Joulu 2019

A M M AT T IJA NA R E N K A AT RENKAAT AUTOHULTO

Suomen Euromaster Oy Asentajantie 7 Kokkola P. 06 8680 120 GSM 0400 719 837 Prismantie 1 • Puh. 06 823 400 • www.kokkolankeskusapteekki.fi

www.euromaster.fi

KULJETUS- JA MAANSIIRTOPALVELUT

ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN www.haggblom.fi

• rahtipalvelut kattavasti kotimaassa KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

TERVETULOA nauttimaan tuoreista lähialueen leivonnaisista ja itse tehdyistä suolaisista leivistä hyvän kahvin kera

kahvio

/// K U P P I ///

• kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLANOY AUTOILIJAT OY • Jänismaantie Kokkola KOKKOLAN • Jänismaantie 17–19, 17–19, 6780067800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • FaksiAUTOILIJAT (06) 2890 www.kaktk.fi Puh.831 866 0800 866 ••Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 •(06) Faksi (06) 0860 • www.kaktk.fi

SÄHKÖLLÄ TAI ILMAN!

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

pyorapojat.com Isokatu 23

Kokkola

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola

puh. (06) 07.00–19.00 8245 100 AVOINNA • MA-PE LA-SU 12.00–16.00

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

Kaikkea hyvää Sinulle

PUH. 010 3368 970

Kauppakaari 2 67600 KOKKOLA Puh. 020 7410 480 Avoinna: ark. 7–17.00 la 10-14.00 www.tyokaluassa.net

Pörhön Autoliike Oy

Allt gott åt Dig Tehtaankatu 8, Kokkola Kävelykadulla, kirjastoa vastapäätä Puh. 044 3118 525

Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Permonkaarre 117, Pietarsaari

Parturi-Kampaamo

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Sirpa Mattila Ouluntie 37b, 67100 Kokkola p. 06 831 0782 p. 040 5085 444

Joulu 2019

KATSASTA KOTIMAISELLA KONTTORILLA Tervetuloa

Avoinna myös lauantaisin klo 9-14 UUSI OSOITTEEMME: TEHTAANKATU 4, 67100 KOKKOLA P. 050 466 5526

Rantatie 729, 68550 Öja • p. 040 544 6444

Hierontakeskus

KH Sakari Junnilainen Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS

www.fiksukatsastus.fi Höyläämönkatu 3, 67100 Kokkola p. 010 318 2452

Oppia Oppia ikä ikä kaikki kaikki

www.kpkesayliopisto.fi, www.kpkesayliopisto.fi, 040 040 680 680 29932993

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy HAUTAKIVET SUORAAN VALMISTAJALTA Kenneth 0400 594 600 Sakari 0400 560 804 Toni 040 732 8890

LOUNAS 8 € lämmin lounas/keittolounas/salaattibuffet jälkiruoka ja kahvi

Kosilankatu 2 • (06) 822 5483

lounasravintola

KIPPO

Rengasmyynti, vanteet, rengastyöt, kausisäilytys-Rengashotelli, minibussin vuokraus (9-paikkainen) Huom! Eläkeläisille kaikista palveluistamme -20% alennus

Audionomi Eira Autio

Varaa aika puh. 044 3520 474 tai helposti netissä:

www.kuulopiste.fi

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

AVOINNA • MA-PE 10.30–13.30

Näkö- ja kuuloasiat kuntoon samassa osoitteessa: Tehtaankatu 3 Kokkola Joulu 2019

Näkömestari Kokkola Kaustinen Tehtaankatu 3

Kaustintie 5

Varaa aika puh.

0405532152 0504400235 tai helposti netissä:

www.nakomestari.fi

ALUSASUJEN ERIKOISLIIKE

KOKKOLAN LUKKO Isokatu 5, 67100 KOKKOLA Puh. 06-831 2172

Rantakatu 12 p. 06-822 3372 info@kokkolanlukko.fi www.kokkolanlukko.fi

- Fysioterapia - OMT- fysioterapia - Hieronta - Alaraaja-analyysit - Toimintaterapia -Työkyky-projektit - Testaukset - Ryhmäliikunta - Kuntosali

www.medirex.fi Puh. 06 836 2200

Liike on lääke! KANT LIITY ILOISEN, AMMATTITAITOISEN JOUKKOMME RATKAISUT PROSESSIEN HALLINTAAN automaatio- ja sähkösuunnittelu AITOISEN JOUKKOMME KANTA-ASIAKKAAKSI

koneturvallisuus | asiantuntijapalvelut

Palvelemme ma-pe 8-19, la 10-16, (su 10-16)

www.apexautomation.fi | 0207 288 288

Mannerheiminaukio 1 Kokkola, puh. 06-831 2262

Oy Furniture Consults Ltd • Kosilankatu 3, KOKKOLA P. 06 831 5040 • fax 06 831 5040 • sp: kokkola@toimistokaluseet.com Palvelemme arkisin klo 9–17 • Toimitukset ympäri Suomen! www.toimistokalusteet.com – siellä kaikki toimistoosi on! MARALU

KALUSTEET

Joulu 2019

Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle

matkailuautot seka-vaunut. Tervetuloa kaupoille! �

biirsf:ner �

2020!

Oethlells Perheesi ystava

Hoylaamonkatu 1, KOKKOLA

Puh. 040 412 8748

www.caravanlandia.fi

PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Isokatu 21, Kokkola Puh. (06) 831 3044 • info@lyback.fi • www.lyback.fi

Metsänomistajat KESKIPOHJA Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola Puhelin: 0400 192 209 • keskipohja@mhy.fi

Joulu 2019

POWER KOKKOLA - Heinolankaari 1

Tervetuloa herkuttelemaan!

Rosso Kokkola Isokatu 4 | 020 780 7975 | kokkola.rosso@sok.fi

KALASTAJAKYLÄ ÖJA

Juhlat - tapahtumat - laiturikahvila www.cafebryggan.fi

Öjantie 454, 68550 Öja, Kokkola info@cafebryggan.fi, puh. 050 3377 522

Kiireetöntä, yksilöllistä palvelua Vaara aika jo nyt!

06 8317 772 Mariank. 21 A, Kokkola, puh. 068318200, www.fysio-keskus.com • Nettiajanvaraus: www.nettiajat.fi/1966

Teollisuuskatu 1 A 3 67100 Kokkola Puh. 06 8317 772 sari.bjorkroth@hotmail.com

KOKKOLA

VERHOOMO

ALATALO PARTURI-KAMPAAMO CLIP Itäinen Kirkkokatu 16, Kokkola 06 831 6655

Hyvä kangasvalikoima Mariankatu 29, 67200 Kokkola Puh. 831 1650

MUISTOJA JOULUPUKIN PAJASTA Joulun läheisyyden silloin lapsena todella aistia voi, kun pukki verstaansa navetan suojiin toi. Saha, puukko ja vasara, siinä poikien tärkeimmät työkalut. Jos taitoa ei aina tahtonut riittää, oli sitäkin suuremmat tekemisen halut. Navetan ovi laitettiin tiukasti hakaan, ettei asiattomat voi katsomaan päästä. Ikkunoistakaan ei sisälle nähnyt, kun olivat läpinäkymättömät jäästä.

Vasikat karsinoissaan hiukan ihmettelivät ahkeroivia poikia navetan lattialla tuolla. Joku rohkein tuli aidan viereen ja halusi ihan kättäkin nuolla. Suunnitelma lahjoista oli valmis ensimmäisestä illasta lähtien heti: äidille lypsinjakkara ja isälle laite, joka auttoi kun hän illoin saappaita jalasta pois veti. Vielä verstaalta valmistui lumiaura sekä reki.

Joulu 2019

Leipomo, myymälä

EMILIE Kokkola Maukkaita leivonnaisia, joita ei löydy vähittäiskaupasta. Puh. 06 831 6065 Kyllä navettapolku pysyi puhtaana, kun lapset auraa talven mittaan perässään kilvan veti. Kun pukki aattoiltana konttinsa näillä lahjoilla täytti, se kovin pullealta sitten tupaan tullessa näytti. Saattoihan verstaan tuoksuakin tulla näihin lahjoihin mukaan. Eipä lahjojen saajista siitä ainakaan valittanut kukaan. VEIKKO KESKITALO

Kokkola 55

Yksi monista pienistä huoneista, joissa kuvataan televisio-ohjelmia Strömsöstä. On rekvisiittaa lattiasta kattoon, joka lähetykseen. Ei hienoa studiota, vain pari kameraa ja muutama toimittaja, mutta hyviä, kiinnostavia ja kotoisia ohjelmia saadaan aikaan.

Strömsön piha-alue on kaunis ja hyvin hoidettu, uimarantakin aivan lähellä. Jorma ja Raine halasivat ja mittasivat jättipuun ympärysmitan, joka oli yli kolme metriä. Kuva: Tuula Vuolle

Kuva: Kyllikki Pietilä

Hyvin kävi kuten Strömsössä Kälviän yhdistyksen kesäretki suuntautui länsirannikolle, Vaasaan ja lähialueille. Useimmat meistä ovat ajaneet kiireesti näiden paikkakuntien ohi pysähtymättä vaikkapa vain kahville. Näistä rannikkokunnista löytyy varmasti monia mielenkiintoisia turistikohteita. Ajettaessa vanhan rantatien, seitsemän sillan kautta, ovat maisemat lähes samanlaiset, kuin liikkuisi Järvi-Suomessa. Raippaluodon saarella meillä olisi pitänyt olla ehdottomasti opas. Siellä ei meistä moni ollut käynyt. Monta mielenkiintoista paikkaa jäi varmasti näkemättä. Teksti: LEO LUNDSTÖM Kälviä

Hiljennyimme Raippaluodon kirkossa ja lauloimme suvivirren. Vierailijan silmään pistää se, että kirkko on huomattavasti kallellaan (yli puoli metriä). Syyksi epäillään kovia pohjoismyrskyjä vuosikymmenien aikana. Kirkko on rakennettu vuosina 1778-81. Kuva: Lahja Hautamäki

Suomen sodan 1808-09 sotilaita RuotsiSuomen armeijan varusteissa Vänrikki Stoolin keskuksessa. Taustalla Oravaisten taistelujen muistomerkki, jonka takana taistelukenttä. Sotilaat esittivät ampumanäytöksen, johon kuului eri asennoin, ohjein ja komennoin latausvaihe, tähtäys ja ampuminen. Komeasti siinä mustaruuti pöllähti suustaladattavien kivääreiden piipuista. Kuva: Leo Lundström

Joulu 2019

Muistoja tutusta pihasta

Ensimmäinen kuukausitapaaminen seurakuntakodilla.

Lähemmäksi ristiä Pitkäaikainen kokoontumispaikkamme Marttila-sali on vaihtumassa uuteen kokouspaikkaan. Marttilasali palveli meitä noin kahden vuosikymmenen ajan. Yhdistyksemme jäsenmäärän kasvaessa tilat alkoivat käydä ahtaaksi, ja parkkipaikkakin oli pieni ja vähän vaarallinen. Meillä oli uuden kokouspaikan haku pidemmän aikaa vireillä. Olimme vähän kuin irtolaisia. Ennen Marttilasalia kokoonnuimme seurakunnan ja kunnan tiloissa. Kun kävi selväksi, että Marttilasalin vuokra kallistuu huomattavasti, otimme seurakuntaan yhteyttä ja esitimme huolemme tilanteestamme. Olisiko meillä mahdollisuutta saada tiloja käyttöön jotakin palvelutehtävää vastaan? Olimme kuulleet, että jotkut yhdistykset saavat tiloja käyttöön esim. toimimalla tiekirkon oppaina. Kälviällä sellaista mahdollisuutta ei ollut. Asia ratkesi kuitenkin hienosti. Heikki Niemelä, pappimme, otti lähetystömme vastaan. Kävimme yhdistyksemme huolia läpi. Pääsimme hyvään lopputulokseen. Saamme seurakunnan tilaa käyttöömme pieniä palvelutehtäviä vastaan. Toivottavasti olemme luottamuksen arvoisia ja voimme olla tukemassa seurakunnan työtä näillä palvelutehtävillä. Viimeinen virallinen kokous pidetiin Marttila-salissa syyskokouksen 2018 merkeissä, jossa yhdistyksemme lippu oli juhlallisesti esillä. Ehkä vähän haikeissa tunnelmissa hyvästelimme pitkäaikaisen ja hyvän kokouspaikan.

Marttila-salilla kokoustamassa viimeistä kertaa.

Uudessa kokouspaikassa, seurakuntakodilla, aloitettiin kuukausitapaamisen/kahvitilaisuuden merkeissä. Yllätyin iloisesti, miten kutsu oli otettu vastaan. Väkeä oli paljon ja tyytyväisyys sekä iloisuus huokui nyt uudessa kokoontumispaikassa. Tilaa oli kaikille, myös vieressä parkkipaikalla autoillekin. Tilaisuus meni kahvinjuonnin, arpojen oston ja iloisen puheensorinan kera. Virallinen osio aloitetiin seurakunnan puheenvuorolla. Laulettiin ensin, diakoniatyöntekijä piti hartaustilaisuuden ja jatketiin lauluilla. Tilaisuus päätettiin arpajaisiin. Kiitollisena Teksti ja kuvat: ANTTI RUOKOJA Kälviä Joulu 2019

Miten usein kaipaan sinne missä on tuttu mäenrinne. Pienen tuvan akkunasta on kuin loistais valo vastaan matkalaista vuotten takaa. Kuljen tuttuun pihaan asti muistoissani varovasti pysähdellen, kuulostellen. Onko kaikki niin kuin ennen, pihapiiri entisellään? Kukkivatko kukat vielä lapsuuteni saunatiellä, onko tuomen yllä juhlahuntu, vai mistä tämä pyhän tuntu tulvahti näin vastaan? Savusaunan lämpimässä viivyn hetken hämärässä. Onko totta mitä kuulen, vinttikaivon narahtavan luulen tuttuun tapaan niin kuin ennen. Rakas ääni oven takaa ohjeita nyt mulle jakaa: pese hyvin, puhdas paita sitten tästä päälles laita. Tuo tuomenkukat tupaan tullessas. Turtuneena tartun saunanoveen, työnnän sitä tyhjään loveen. Hämmästyn ja huomaan vasta, ei loista valo ikkunasta, ei kuulu äänet tutut rakkaat. Vain rauniot nyt kertoo tästä kerran eletystä elämästä. Ei oo enää saunaa tässä, eikä tupaa rintehessä, on vain ruohottunut saunapolku.

Nimimerkki SOFIA Kälviä

Luotan sydämen ääneen – karaokehuippuja EL:n piirissä Vuosien saatossa karaokesta on tullut yhä suositumpi harrastusmuoto. Karaoke voi olla laulutaitoa kehittävä harrastus, joka parhaimmillaan voi vahvistaa myös sosiaalista kanssakäymistä ja ystävyyssuhteita. Se voi olla myös vapaa-ajanviettomuoto, joka edistää harrastajiensa kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäten mm. elämäniloa ja energiaa. Karaokeharrastus saattaa auttaa vähentämään tai jopa ehkäisemään yksinäisyyden kokemuksia. Edellisen vuoden Eläkeliiton karaokemestari 2018 -kilpailun yhteydessä osallistujille oli tehty laaja kysely karaoken merkityksestä. Kyselyn mukaan karaoke vaikutti myönteisesti mielialaan. Lisäksi uusien laulujen opetteleminen ja esiintymistilaisuudet olivat lisänneet sopivasti haastetta ja mahdollisuuksia kehittyä laulajana sekä esiintyjänäkin. Kaikkein merkityksellisemmäksi vastaajat olivat nostaneet juuri uusien ihmisten tapaamisen ja verkostoitumisen samanhenkisten ihmisten kanssa.

10 VUOTTA KARAOKEA Oma lauluharrastukseni karaoken parissa alkoi reilut kymmenen vuotta sitten ja se on jatkunut säännöllisenä näihin päiviin asti. Karaoke on ollut mielestäni rentouttava ja mukava vapaa-ajanviettomuoto. Muistan kuinka paljon aluksi jännitin julkisesti laulamista. Kurkkua kuristi ja tuntui, ettei henkikään kulje. Kädet tärisivät niin, että mikrofoni oli pudota hyppysistä. Tästä huolimatta haastoin itseäni uudelleen ja uudelleen. Vähitellen jännittäminen esiintymistilanteissa on vähentynyt. Nykyään menen jo mielelläni yleisön eteen laulamaan ja voin jopa nauttia siitä. Jännittäminen ei kokonaan ole kadonnut, mutta voin jo hallita sitä paremmin. Kohta on vuosi vierähtänyt siitä, kun sain kunnian edustaa piiriämme Leppävirralla valtakunnallisessa karaokemestaruuskissa. Kukapa olisi uskonut, vähiten minä itse, että tuli58

tun joukkoon saaden toisen kunniamaininnan ja 2016 Leila Kattilakoski voitti valtakunnallisen karaokemestaruuden.

HAUTAMÄELLÄ OMAT LAITTEET

Lea Annala ja Samuli Hautamäki. Kuva: Taina Alanko

sin voittamaan ensin alueellisen piirimestaruuskisan ja sitten vielä valtakunnallisen kilpailun. Kokemus oli ikimuistoinen. Monenlaisissa karaokekilpailuissa olen ollut mukana ja menestystäkin olen saanut mukavasti, mutta tämän kilpailun voittaminen oli minulle yksi merkittävimmistä kokemuksista. Jo alkukarsinta Ullavan Rahkosessa oli mukava kokemus. Paikalle oli tullut runsaasti osaavia laulajia ympäri maakuntaa, mistä syystä eivät tuomaritkaan tuolloin päässeet kovin helpolla. Kisakestävyyttä vaadittiin kyllä ihan kaikilta, sillä runsaan osallistujamäärän vuoksi karsintakilpailu kesti pitkälle iltaan. Tästä huolimatta aika vieri mukavasti kilpailuesityksiä kuunnellen ja rupatellen iloisesti. Ilmassa oli tietenkin myös jännityksen tuntua, joka huipentui lopulta piirimestaruuksien ratkeamiseen. Tuona vuonna Keski-Pohjanmaan piiriä valittiin lisäkseni edustamaan Irene Liedes Kannuksesta, Leo Olkkola Kokkolasta ja Samuli Hautamäki Kälviältä. Keski-Pohjanmaan piirillä on ollut kautta vuosien vahva ja osaava edustusjoukko valtakunnallisissa kisoissa, ja viime vuosina on tullut myös hienosti menestystä. Vuonna 2017 Keijo Annalla sijoittui kolmen palkiJoulu 2019

Tapasin Samuli Hautamäen tämän karaokejutun tiimoilta ja muistelimme yhdessä viimevuoden kisailuja. Samuli on laulanut karaokea säännöllisesti nelisen vuotta. Omat karaokelaitteet kylläkin oli hankittu jo kymmenkunta vuotta sitten. Samulilla on myös vahva kuorolaulutausta. Siitä hänellä on kokemusta 20 vuoden ajalta. Leppävirralta mieleen painuvin kokemus hänelle oli miesten kovatasoinen finaalikilpailu, ennennäkemätön superfinaali. Kolmen finalistin piste-erot olivat niin tiukat, että tuomaristo päätti laulattaa miehiä vielä uudelleen, ennen kuin lopulliset sijoitukset saatiin ratkaistua. Superfinaalia varten piti sitten nopeasti miettiä uusi kappale. Samuli päätti esittää kälviäläisen Raimo Keron, tutummin Rexin, kappaleen Puhtaat Purjeet. Samalla Samuli halusi huomioida merkittävää suomalaista artistia ja lauluntekijää. Upean laulusuorituksen jälkeen Samuli palkittiin lopulta toisella kunniamaininnalla. Kaikestaan vuoden 2018 menestys valtakunnallisessa kilpailussa oli piirillemme paras kautta aikojen. Samulin sijoittumisen ja karaokemestaruuteni lisäksi Irene Liedes lauloi itsensä finaalikierrokselle.

VOITTOISA PÄIVÄ Koitti sitten lokakuu ja EL:n valtakunnallinen karaokemestaruuskisa. En voi kieltää, etteikö kisaan piirin edustajana lähteminen lisännyt suorituspaineita. Syksy oli kulunut tuohon asti kilpailukappaleita miettimällä, harjoittelemalla ja hiomalla esiintymistäkin jonkin verran. Tunsin suurta huojennusta, kun sitten selviydyin semifinaalista kahdeksan muun finalistin joukkoon.

Kaipuu

Finaalipäivänä sali oli täynnä ihmisiä, ja tunnelma ja jännitys tietenkin huipussaan. Vesileppiksen sali oli tupaten täynnä ja oli hienoa, miten yleisö ja kanssakilpailijat kannustivat toisiaan yli piirirajojen. Kun tulokset viimein julistettiin ja olin selviytynyt voittajaksi, tunne oli sanoinkuvaamaton. Ensikertalaiselle se oli ihan huippujuttu. Tuomaristo kehui tason kohonneen vuosi vuodelta. Arvioinnissa oli kiinnitetty huomiota lauluäänen lisäksi rytmissä pysymiseen, tulkintaan ja sävelpuhtauteen. Lisämausteen tapahtumaan toivat Alfa-tv:n kuvaukset ja toimittajien haastattelut. Uudet kisat lähestyvät kovaa vauhtia ja myös tänä vuonna edustamaan on lähdössä osaava ja kovan vastuksen kanssakilpailijoille antava edustusjoukkue. Ikaalisiin lähtevät Pirkko Hautamäki, Anna-Liisa Lahti, Pauli Hukari ja Mauri Peltoniemi. Kiitos Keski-Pohjanmaan piirille, Taina Alangolle sekä muille järjestelyihin vaikuttaneille. Luotetaan sydämen ääneen ja annetaan laulun raikua!

On ilta tuulesta tyyntynyt, ja lehdet haavassa hiljentyneet. Tyhjyys täyttää sydämen, on kaipaus jotenkin sammumaton. Kesä kuitenkin läsnä vielä on, mutt' ymmärtää tätä en mä voi, kun katselen taivaalle tähyillen jotenkin olen sanaton. Kaikki katoaa jonnekin. On kuin myrskyinen meri aaltoineen, jotka hetken riemuiten nauttivat, ja pian on kaikki tyyntä ja rauhaisaa. Elämän meri katoavaista on, hetken täällä elää saamme. Kun polkua kuljemme eteenpäin, se vihdoin täyttää määränpään.

SINIKKA HYPPÖNEN Kälviä

LEA ANNALA Kälviä

30 Yli

kok

Teollisuuden pintakäsittelyjen ammattilainen

m v. l a u ksel

PETTERI PUURULA • 0440 919 732 www.kaarax.fi

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400-569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi

 Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä | puh. 010 3227 810 pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi

Joulu 2019

Rauhallista ja kod ikast a Joulua

KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit! Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

Kälviän Rauta ja Väri Oy puh. 020 155 0820

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. (06) 835 1989 toimisto@tilimaunumaki.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Traktoriurakointi

Jukka Huhta

Puh. 06 835 2092

KÄLVIÄN

PUH. 050-379 081

Puh. 0400 808 358

POLTTOPUUT MEILTÄ

Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

Pauli Hukari 0400 561 890

LAHJAANA KY POSTI

TILITOIMISTO KY

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut 35 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 e-mail: kalviantilitoimisto@anvianet.fi

VELJEKSET HILLI OY puh. 050 348 8951

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

MARJUKKA Kesäniementie 1, Kälviä Puh. 050 3703119

Muistathan lahjakortit pukinkonttiin...

PELTIPALVELU Kari Porrassalmi Saumattomat rännit - Peltilistat - ym. alan työt Yhdystie 1, 68300 Kälviä. Puh. 0400 361 501

Asianajotoimisto Anne Mäkelä Torikatu 35 B, 67100 KOKKOLA

Puh. (06) 824 2350

Joulu 2019

Iloa ja virkistystä puutarhasta Pilvipoutaisena heinäkuun päivänä kiertelemme Aira ja Esko Lähteisen pihalla aivan Lestijärven kirkonkylän keskustassa. Puiden, pensaiden ja kukkaistutusten keskellä ei voi kuin ihmetellä, että karun ja hiekkaisen Jykyrinharjun ytimeen on syntynyt näin vihreä, suojainen ja hämyinen pihapiiri. Lähteiset muuttivat entiseen Hakolan taloon vuonna 1983 ja ovat siitä lähtien ahkeroineet pihaa kunnostaen. Tontti oli muuton aikaan metsäinen, ja varsinkin koivuja oli paljon. Niitä kaadettiin ja tilalle istutettiin pihlajia ja pensaita, esimerkiksi puistosyreenejä, purppuratuomia, Mustilanhortensioita ja tuomipihlajia. Tontin reunaan jätettiin haapametsikkö, jonka kielot ovat alkujaan Hakolan rouvan istuttamia. Keittiön ikkunan taakse istutettiin Airan mittainen kuusen alku. Nyt sen latva ulottuu korkeuksiin ja kuusen alla on talvilintujen ruokintapaikka. Vanha raita kasvaa aivan talon nurkalla ja sekin kohoaa kaksikerroksisen talon ylitse. Tuikan Esko toi hiekkakankaalle savea ja ojankaivuumaata monta kuormallista, lisäksi ostettiin turvetta ja kalkkia. Myöhemmin isäntäEsko toi Kinnulasta kukkapenkeille vielä järvenruoppaussavea. Järvi on parinsadan metrin päässä ja sieltä vedettiin vesiputki tontille. Lapiolla Esko kaivoi 300 metriä vesiletkua piha-alueelle, ja 13 kiinteää sadettajaa kastelee tonttia. Tontin yhdessä nurkassa pienellä alueella on kokeiltavana automaattinen kastelujärjestelmä, joka tunnistaa maan kuivuuden ja antaa vettä automaattisesti. *** Aira rakastaa kukkia ja kasvattaa kesäkukkien taimet itse. Talvella hän tutkii siemenluetteloita ja tammikuussa tilaa haluamiaan siemeniä. Kellarin isoon varastoon Esko on tehnyt hänelle korkean pöydän, että hän voi koulia seisaaltaan selkä suorana satoja taimia. Kaksikerroksisen talon isot ikkunalaudat täyttyvät kukantaimista. Kukkapenkkien paikat ovat vuosien myötä vakiintuneet, mutta al-

Ahkeruus on palkittu. Aira Lähteinen kukkaloiston keskellä.

kuun Airalla ei ollut mitään tiettyä pihasuunnitelmaa. Syksyisin pihalle kertyi haravoimisjätteistä kasoja, jotka pikkuhiljaa maatuivat mullaksi ja hän istutti ensin niihin. Kun taimet lähtivät kasvamaan, hän jatkoi samalla tavalla ja niin hietikko alkoi vähitellen kukkia. Aira pitää sekä ykJoulu 2019

sivuotisista kesäkukista että perennoista. Yksivuotiset ovat siksi kiitollisia, että ne kukkivat koko kesän, jos jaksaa nyppiä kuolleet kukat pois. Perennat taas kukkivat vain vähän aikaa ja niiden varret joutuu leikkaamaan kukinnan jälkeen, etteivät ne rumenna istutuksia ja siemennä liikaa. 61

Aira pyrkii hankkimaan lajeja, joka menestyvät tontilla. Vuosien myötä lajikirjo on kasvanut: koulun keittäjältä, Lapin Einiltä, alun perin saatu myskimalva ja muita lajeja, kuten kurjenkello, verikurjenpolvi, loistokurjenpolvi, hopeahärkki, töyhtöangervo, ketoneilikka, harmaa käenkukka, zinnia, malva ym. Töyhtöangervo on komea ja helppo kasvi aivan kasvimaan reunassa. Kanadanvuokkoa täytyy tarkkailla, sillä se leviää valtoimenaan, jos sen alaa ei rajata. Kaksivuotisen harmaan käenkukan siemeniä Aira osti ja kylvi, ja nyt lintujen kuljettamia siementaimia löytyy jatkuvasti keväisin sieltä ja täältä. Linnut levittävät myös pen-

saiden marjoja, ja esimerkiksi tuomipihlajan ja kalliotuhkapensaan siementaimia löytyy keväisin tontilta. Tuomipihlajat ovat keväällä täynnä kukkia ja niillä on kaunis, leiskuva syysväri. Lisäksi marjoja voi syödä. Mustilanhortensia kukkii pitkään, heinäkuulta lokakuulle. Myös kalliotuhkapensas menestyy tontilla. Se kukkii aikaisin keväällä huomaamattomin kukin. Syksyllä komeat punaiset marjat koristavat pensasta. Hyötykasvimaakin pihalta löytyy, mutta sen alue pienenee koko ajan kukkien tieltä. *** Yhtenä kesänä Aira huolestui, kun Hakolan tietä levennettiin, ja työ-

Joulu 2019

maa ulottui istutuksiin asti. Kunnan työnjohtaja Kumpulainen kuitenkin tuli hätiin: Istuta Aira kukkia tien penkkaan, me tuodaan tähän multaa, että voit istuttaa. Nyt Hakolan tiellä liikkujat voivat ihailla tätä yhteistyötä. Pihan perältä lankkuaidan suojasta löytyy Eskon työmaa: komposti. Kaikki kasvijäte kompostoidaan aumoihin, joissa on ilmastointiputket. Esko kääntelee jätteet kolme kertaa kesässä, ja jo vuodessa saadaan hyvää multaa kasvien juureen. Marraskuussa, kun lakastuneet kukat on leikattu, Aira levittää kompostia kukkapenkeille ja pensaille. Komposti on hyvä maanparannusaine, mutta ei yksin riitä, lannoitteitakin tarvitaan.

Kiinnostus puutarhaan Airalla tulee jo lapsuudesta. Maalaistalon tytär joutui tekemään monenlaisia hommia, mm. harventamaan sokerijuurikaspeltoja, mikä ei ollut lapselle mieleen. Äiti oli myös innokas kukkien harrastaja ja toi Lestijärvellä vuonna 1972 vieraillessaan Airalle samettiruusun taimia ja siemenluettelon. Siitä se lähti… samattiruusuille piti tehdä kukkapenkki! Sen jälkeen vuokraasuntojen ikkunan alla piti olla aina kukkapenkki ja kasvimaa siellä, mistä palstan sai. Pihan hoito käy kuntoilusta. Vuoden 2014 marraskuussa Airalla oli rintakipuja ja sydän tutkittiin. Lääkäri oli ihmetellyt, miten kahdeksaa-

kymppiä lähestyvällä voi olla näin hyvä kunto. Ne vaivat eivät kuitenkaan johtuneet sydämestä, vaan jostain vanhasta kylkimurtumasta. Jo aikaisemmin Airalla todettiin paha osteoporoosi ja noin kolme vuotta sitten selkä murtui puutarhatöissä. Mutta lääkkeiden, liikunnan ja keveämpien puutarhatöiden avulla hän on kuntoutunut, ja tuttu lääkäri antoi keväällä Airalle luvan jatkaa edelleen puutarhanhoitoa. *** Aira pitää puuhailusta ulkona. Siellä virkistyy, väsymys väistyy ja samalla saa liikuntaa. Työtä on kyllä paljon: kitkemistä, haravointia, kuolleiden kukkien nyppimistä, varsien leikkaa-

Joulu 2019

mista, kastelua. Tämä kesä oli vielä ennätyskuiva, joten vettä on saanut pumpata ahkerasti. Onneksi Esko auttaa kastelussa ja nurmikonleikkuussa. Työn ja touhun jälkeen saa ihailla kättensä aherruksen jälkiä: reheviä kasveja ja värikästä kukkaloistoa. Ei ihme, että pihanhoito tuottaa iloa tekijöille itselleen ja Jykyrin alueen muille asukkaille ja ohikulkijoille. Vuosien myötä Aira on kiintynyt harrastukseensa niin, että nyt 83-vuotiaana toivoo voivansa jatkaa sitä edelleen. Teksti ja kuvat: PIRJO LINDHOLM Lestijärvi

Puffetin puolelta

Joulun odotus E htoo L ähenee. Ä sken K uljin E iliseen. L ienenkö I tsekäs? I loitsen T ästä O dotuksesta. N ythän J oulu On U nelmissa. L unta U lkona L eijailee. E letään H etkessä. T urvataan I SÄÄN.

MARJA-LIISA UUSITALO Lestijärvi

On heinäkuun neljäs päivä, ja heräilen aamulla. Katson ulos. Aamuaurinko paistaa mukavan näköisesti. Taitaa tulla hyvä päivä! Tänään on Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin rantaongintakilpailut. Kaikki on muuten valmiina, pitää vain tehdä viimeiset valmistelut. Katos pitää pystyttää ja pöydät esille. Kävin eilen jo kaupassa ja ostin kaiken tarvittavan. Se oli helppoa, koska olen jo useana vuotena hoitanut samat tehtävät. Olen säästänyt ostoslistan edellisiltä vuosilta ja se toimii edelleen. Pullat olen tilannut jo alkuviikosta, pitää vain hakea ne kahdeksalta. Keitän pari pannullista kahvia ensimmäisiä tarpeita varten. Lähdetään paikan päälle laittamaan katos pystyyn ja sähköjohdot paikalleen. Kaikki olisi valmista, mutta pöytiä ei näy missään. Miehet lupasivat tuoda ne museolta, mutta ei näy miehiäkään. Kalevi lähtee hakemaan pullia leipurilta, tulee takaisin; ei ole pöytiä vieläkään. No, pitää pärjätä ilman. Tehdään voileipiä tarjottimen päällä. Pullat panemme myös tarjottimelle. Nyt tulee Taina ottamaan ilmoittautumisia vastaan. Kilpailijoita alkaa tulla paikalle, ja ensimmäiset kahvinjuojat haluavat kahvia ja voileipää. Tällä kertaa tarjoilu hoidetaan maasta käsin.

Onkijat ovat siitä kiitollista väkeä, että aina eletään olosuhteitten mukaan. Satoi tai paistoi, väki on aina hyväntuulista ja iloista, pienet puutokset eivät haittaa. Saatiinhan ne pöydät viimein ja kaikki kunnossa! Tuulenpuuska meinaa viedä meidän teltan, mutta Kalevi hakee jostain tukevammat tapit nurkkiin. Kyllä nyt pysyy paikallaan. Väki lisääntyy kilpailupaikalla. Kohta on lähtölaukauksen aika. Timo ampuu laukauksen, ja kaikki lähtevät heille arvottua paikkaa kohti. Alkaa rauhallisempi vaihe. Tehdään lisää voileipiä, arvotaan arpapalkinnot ja odotellaan. Vihdoin alkaa tulla kilpailijoita punnituspaikalle. Kahvi tekee kauppansa, samoin voileivät ja pullat. Jotkut ostavat puhvetista makkarat ja menevät kotaan paistamaan ne. Tehdään lisää voileipiä, ja kauppa käy hyvin. Kilpailuaika loppuu, ja kaikki kilpailijat tulevat takaisin. Toisilla on enemmän saalista ja toisilla vähemmän. Kaikki ovat kuitenkin hyvällä tuulella rannalla vietetyn päivän jälkeen. Palkinnot jaetaan. Päivä on ollut onnistunut. Kiitos kaikille!

KEVENNYSTÄ: Kaksi kaveria ajoi tietä pitkin. Kuljettaja kertoi vieressä istuvalle: ”Tässä mutkassa minä olen kaksi kertaa ajanut metsään ja sinne se näyttää menevän nytkin!”

Joulu 2019

RAIJA HEIKKINEN Lestijärvi

Vuokrattavana mökkejä Lestijärven rannalla

PARILA • SALUUNA L

• GRILLITUOTTEET • PIZZAT • A-OIKEUDET

ti p u u O

LESTIJÄRVEN KUNTA

www.lestipuu.fi lestipuu@lestipuu.fi

Puh. 040 933 0836 Katajaniementie 46 69450 Yli-Lesti puh. 040-5060 340 puh/fax 06-8889 602

Velj.

Brandt www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt murskaamo 0400-160 205 • Veijo Saaranen kaivinkonetyöt 0400-165 066 • Anne Brandt toimisto 0400-187 863

Valkeisjärven leirintäalue

Kalevalainen jäsenkorjaus 040-5932379

E-

TERV A! - Lomailua moneen makuu LO - Luksushuvilat ympäri vuoden TU

Kultaseppä 045-6305427

69450 Yli-Lesti • Puh. 040 536 6931 www.valkeisjarvenleirintaalue.fi

LESTIJÄRVEN APTEEKKI

Parturi-Kampaamo

Tytti

Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

Tytti Tuikka Parturi-Kampaaja Lestintie 41 E, 69440 Lestijärvi

lestipuu@lestipuu.fi

Jarmo Korkeaniemi P. 0400 137 892 Marko Korkeaniemi P. 040 764 9892 Halsua ja Lestijärvi • Nuohoukset • Ilmastointikavavien puhdistus • Sisäpiiput • Kattoturvatuotteet asennettuna

Tilitoimistopalvelut Polttopuun myynti

TH-TOIMISTOPALVELU 69440 LESTIJÄRVI 040-524 5262

Tilausravintola Valkeisjärven rannalla

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

Puh. 040 158 1779 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS

Kirkkotie 5 C 43900 KINNULA puh. 050 4616 055

NUOHOUSPALVELU

www.lestipuu.fi

KONEYHTYMÄ Oy

Holm & Uusitalo Oy

Katajaniementie 46 69450 Yli-Lesti puh. 040 5060 340

Pullapuoti torstaisin klo 11-13

Lestintie 41 G 69440 LESTIJÄRVI puh. 050 3599 414

Onnelan Pitopalvelu

• Sukujuhlat • Syntymäpäivät • Serkkutapaamiset • Ryhmämatkat Salamajärven kansallispuistoon

Puh. 050 5966 268

100 Asiakaspaikkaa • Terassi

Marja Jormalainen, YLI-LESTI

* Jalkojen hoidot * Hermoratahieronnat * Arcopecico-kengät

Seuraa meitä: www.facebook.com/peuranpolku

Ari Lintilän

MYÖS KOTIKÄYNNIT JA LAHJAKORTIT!

T:mi Tiina Saaranen puh. 040 7156 301

MAATILAKORJAAMO Peltolantie 33, 69420 Syri puh. 050 596 8514

Kinnulantie 695, 69450 Ylilesti www.pikkupeura.fi • p. 050 514 1001

Lylyn Pisarassa

Lylyntie 30 69410 Sykäräinen puh. 06 862 3161 Facebook: @LylynPisaraOy

•

uit lähdevesialtaassa

•

nautit maittavan kotiruokalounaan

•

iltaisin tarjolla grillin ja pizzauunin antimia

•

järjestät kokoukset ja juhlatilaisuudet

•

hankit juomatuliaiset tehtaanmyymälästä

Joulu 2019

Näkymiä sairaalahuoneen ikkunasta

Kokemuksia turkkilaisesta sairaalasta Tämän vuoden toukokuussa sain tutustua turkkilaiseen sairaalaan. Huoneeni oli seitsemännessä kerroksessa, josta oli huikeat näköalat Alanyan kaupunkiin ja vuorille. Terveydenhuollon ammattilaisena oli mielenkiintoista vertailla tätä suomalaiseen sairaalamaailmaan. Hoito oli hyvää, ja saatavilla oli kaikki tarvittavat erikoislääkärien palvelut. Sen paremmin ei olisi voitu hoitaa missään muuallakaan. Ainoa huono puoli oli, että en pahemmin ymmärrä turkin kuin englannin kieltäkään (ei meille 50-luvulla koulussa kieliä opetettu). Ainoat ymmärtämäni sanat oli latinankieliset sanat, jotka taas liittyvät ammattiini! Ei hätää, puhelimen päästä löytyi tulkki Heli, joka käänsi lääkärien puheet minulle ja taas toisinpäin, minun puheet heille. 66

Kyllä vakuutus on ehdoton, kun matkustaa ulkomaille. Kaikki tutkimukset tehtiin vakuutusyhtiön luvalla ja maksamana. Hotellin ”respassa” töissä oleva Hediye – suomalaisittain Heidi, joka puhuu myös suomea – tuli kukkakimpun kanssa katsomaan. Kyllä lämmitti mieltä. Kukat vein hoitajille sunnuntaina hotellille lähtiessäni. Silloin käänsin asiani puhelimen kääntäjällä turkin kielelle. Kerroin, että olen itsekin hoitaja Suomessa, mutta nyt eläkkeellä! Sain lentoluvan sunnuntaina iltapäivällä ja maanantaina lensin kotia kohti sinivalkoisin siivin. Kiitos Turkki ja kiitos sisko Raija, joka olit ensimmäisen yön kanssani sairaalassa. Teksti ja kuvat: KAARINA NIEMI Lohtaja Joulu 2019

Ilokukka Ilonantyttö Luin tässä eräänä päivänä lehdestä, että lehmilläkin on tunteet. Mieleeni tuli heti tämä nykypäivä, sen kovuus ja kylmyys, sen tulostavoitteellisuus. Kuinka esimerkiksi lehmiltä vaaditaan valtavasti tuotosta. Niiden utareissa pidetään ”rintaliivejä” tukemassa, että eivät vallan repeä valtavan maitomäärän painosta. Navetat ovat steriilejä, on vain putkia ja kovaa sementtiä. Ruokinta tapahtuu ajallaan, grammalleen oikeita aineita antaen. Muistelenpa omaa lapsuusaikaani vuosina 1935–46. Olen ollut kaupungissa vuosikymmeniä. Silti ei oma lapsuus tuolla Keski-Pohjanmaalla syrjäkylän maalaistalossa koskaan unohdu. Silloin elettiin sota-aikaa ja sitä edeltänyttä aikaa. Rakas äitini oli kaupunkilaistytöstä naitu maalaistaloon. Hän teki työtä, raatoi sisulla ja tunteella. Me lapset olimme mukana kaikessa heti, kun kynnelle kykenimme. Meillä oli lehmiä, lampaita, sikoja, kanoja ja kaneja. Navetta oli puu-kivinavetta. Ei hieno, mutta lämmin ja kotoinen. Navetassa oli aivan oma maailmansa, jossa pelasivat yhteen äiti ja lehmät. ”Meidän äidillä” oli tapana laulella navetassa. Hänellä oli kaunis sopraano. Äiti taputteli lehmiä, jutteli niille, ja lehmät höristelivät korviaan ja ynähtelivät. Lehmillä oli hyvin valikoidut nimet, ainakin niillä, joille voitiin antaa itse nimi. Meillä lapsilla oli omat nimikkolehmät. Muistan vielä Ilta-lehmän, joka oli potkuri. Iltaa ei saanut kunnolla lypsetyksi muut kuin äiti. Oli lehmä nimeltä Kanturi, lonkkavikainen, joka oli hyvin herttainen, yksivärinen sarveton maatiaislehmä. Oli upea Ilona, joka tuotti paljon maitoa. Ilona oli uljas ay-lehmä, kaikkien johtaja, lehmä, joka ei pysynyt aitauksessa, ei sitten millään. Se oli aituri, karkasi aina ja vei muut mukanaan. Ja sitten oli Ilokukka, Ilonantyttö, minun kaunis lehmäni, jolla oli hyvin pienet vetimet, niistä oli vaikea lypsää. Ilokukka oli aivan ihana. Pie-

nestä asti se seurasi minua. Paimenessa kun olin, se tuli makaamaan viereeni, kun oli lehmien päivälevon aika. Sen maito oli hyvin rasvaista. Siitä tehtiin viiliä, joka oli aivan mainiota, pohjalaista venyvää viiliä, jossa oli paksu kermakerros päällä. Iltalypsyn aika oli äidin ja lehmien oma yhteinen aika. Muistan, kuinka äiti taputteli ja jutteli niille rauhoittaen lehmät lypsykuntoon. Kun oli lypsetty, laitettiin kaikki yökuntoon. Mieleeni on jäänyt sanat, jotka äiti sanoi joka ilta navetasta poistuessaan: ”Hyvää yötä piikaseni, nukkukaa levossa ja rauhassa.” Joulu oli aina kotieläintenkin joulu. Äiti piti huolen, että navetta ja pahnat olivat puhtaat. Jokainen navetaneläjä sai oman jouluannoksensa. Ei ollut jouluaattoa, jolloin äiti ei olisi mennyt toivottamaan eläimilleen hyvää joulua. Kun oli kesä, ei ”meidän äidin” tarvinnut kauan aikaa lehmiään huudella. Ne tulivat juosten äidin luokse. Siat lönksyttelivät ympärillä, lampaat jalkojen vieressä. Uskon, että jokaisella eläimellä on tunteet. Kun niitä huolella ja tunteella hoidetaan, ovat eläimet paljon tyytyväisempiä. Ovathan ne tärkeä osa luomakunnasta ja paljon meistä riippuvaisia. Meidän vanhempamme tajusivat sen ja käyttivät talonpoikaisjärkeään hoitaessaan kotieläimiään. Jospa me nykypolvikin muistaisimme tämän. Äitiä kiittäen opista Sirkka Räisänen o.s. Kero Ylämylly Jutun lähetti LIISA KERO Lohtaja

Kirjoitus on julkaistu Valion lehdessä 90-luvulla.

Joulu 2019

Navetan joulu

Usein mieleen tulee lapsuusajan joulu. Loma oli alkanut – loppunut myös koulu. Eläimille juhlan myöskin tahdoimme me laittaa, navetta kovin pieni oli – ei se mitään haittaa. Joulukuusi katsottu jouluksi jo kyllä, innostusta oli silloin lasten mielen yllä. Pohtimista siinä – mikä on kuusen paikka? Laitetaan riippumaan ketan ylle vaikka. Siinä sillä hyvä paikka, edessä ei laisin, kunhan tähden latvahan laittaa minä saisin. Olkitähdet itse tehtiin porukalla silloin. Siitä kauan, kauan on, ei kohta muista milloin. Makiaisia kuusehen laitettiin myös kyllä, pieni männyn käpy vain, kaunis paperi sen yllä. Pieniä pumpulitukkoja sai siihen myöskin laittaa. Lunta ne muistutti – ei se kyllä haittaa. Tunnelmaa se pieni kuusi jokaiselle sai tuottaa. Joulurauhaa, hyvää mieltä, siihen saimme luottaa. Usein lypsykränkyllä kynttilä myös paloi, sekin siinä osaltansa tunnelmaa ain valoi. Siinä lehmää lypsäessä laulu valtas alaa, ei siinä ääntä säästetty – ei laulettu kyllä salaa. Lehmät heinäannostaan rouskutteli kovin, niitä ei se häirinnyt, vaikka lauloimmekin tovin. Kolme lehmää harvoin oli – enemmälle ei tilaa. Nykyaikaan verrattuna se on aivan niin kuin pilaa. Kaksi vasikkaa ketassa – enempää ei laisin. Mieli usein teki niin, jospa vielä lampaan saisin. Pienen ylimääräisen silppuannoksen jauhoineen sai lehmille silloin myös antaa. Vaikka juhla suuri olikin, piti luoda myöskin lantaa. Olkia myös reilusti silloin tuli käyttää, ettei eläinten ronkat vain sais likaisilta näyttää. Karttaa usein käytettiin – eläimet piti siitä. Joskus tuntui sellaiselta – eikö se nyt jo riitä.

Ruoka-annokset jokaiselle eteen piti nostaa. Kaikki omasta pellosta, mitään tarvittu ei ostaa. Ämpärillä pihakaivosta vesi piti tuoda eläimille eteen ain, että saavat sitä juoda. Aikanaan joulun aika navetan myös jätti, siitä ajasta mieleen jäänyt on muisto kyllä nätti. Koululaisia olimme me kyllä silloin vasta, nykyään ei sellaisiin töihin saisi laittaa lasta. Äiti kovin sairasti, töitä voinut ei tehdä silloin. Isä töissä kulki aina, missä missä milloin. Tuosta ajasta muistoja tulee mieleen, ei kyllä suotta, onhan siitä ajasta jo melkein 70 vuotta.

ORVOKKI SÄÄTELÄ Lohtaja

... vielä minun aamuuni Minä herään uuteen aamuun ja kaikki on hyvin, kuin eilenkin. Päivä on kuulas ja ilmassa kesän tuoksu. Illan hämyisistä pilvistä kurkistaa kesäinen kuu ja ilta-aurinko laskeutuu. Koivikon yli kantautuu käen kukunta. Siinä minun kesäpäivieni onnenkuvat.

Vielä tahdon aistia kesän tuoksun kuin silloin lapsena ennen. Juosta nurmikolla paljain varpain, etsiä neliapiloita ja kuulla heinäsirkan soittoa. Nousta sille lapsuuden suurelle kivelle ja katsoa auringon laskua, kuun nousua... Vielä minun aamuuni aurinko nousee valaisemaan päiviäni, kirkastamaan lapsuuden uskoani. Ja illoin se laskee luodakseen kauniin iltaruskon. Vielä minä näen sen. Ja uuteen huomiseen minä luottaen Luojaani uskon.

TUOMO RUOTSALA Lohtaja

Joulu 2019

PALVELEVA KYLÄKAUPPA

- MBS OY

Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

LOHTAJA

LOHTAJA Sanna 044 5888 547 • Samuli 044 0904 787

ASENNUS HARTOME OY

puh. 050 4721 268 ja 050 4720 908 e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

Kauneushoitola Santelipuu Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2020! Diplomikosmetologi Sanna Rautio Ajanvaraukset: 0400 388 780 Karhintie 2, 68230 Lohtaja Avoinna: Ti-Pe (La) sopimuksen mukaan

TILA / INVATAKSI -PALVELU

Juha Perander

puh. 0400 262 333

TILITOIMISTO SORVOJA KY Viirretie 100, 68240 Ala-Viirre Puh. 06-876 544

PIRJO TUIKKA

www.lohtajanmetsästysseura.fi

68230 Lohtaja, puh. 06-877 530 www.kaunotarveneet.com

www. S K T R E N G A S .f i

TAKSI

68230 Lohtaja

JUSSIN VENETUOTANTO OY

LOHTAJA

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

LOHTAJAN METSÄSTYSSEURA ry

Kaunotar Veneet

Asennus & myyntipisteet:

KOKKOLA

Sysimetsäntie 3, Marinkainen Avoinna: ma-to 9-17, pe 9-14 Puh. 0440 585 400

www.hartome.fi

LOHTAJAN TILITOIMISTO

Karhintie 18, 68230 Lohtaja Puh./Fax 06-877 440 www.naviga.fi naviga@naviga.fi w w w. S K T R E N G A S .f i

www.lohtajanks.fi

Asennus & myyntipisteet:

KUKKAKAUPPA

KOKKOLA

Lohtajan Kalastajainseura ry

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

K-VEIKONTORI Sysimetsäntie 4, 68210 Marinkainen p. 06 879 503 ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

Puh. 876 011, auto 0400 261 306

Hyvää Joulua!

POOKIN MAJA Ohtakarissa

KONEURAKOINTI KOLPPANEN

Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten.

Puh. 050 3491 808

Tarkemmat tiedot puh. 06-877 173, 040 8495345

Sinun lähelläsi... www.himanganapteekki.fi

Joulu 2019

ma-pe 8.30-17.30, la 9-14

ma-pe klo 9-16.30

Meriteemaretki Ahvenanmaalle Joukko Perhon eläkeläisiä teki retken Ahvenanmaalle kesäkuun alkupäivinä. Matkaan lähdettiin Vesa Hirsikankaan turistibussilla, missä oli mukana Kokkolasta ja lähipitäjistä innokkaita lähtijöitä. Tultiin tutuiksi, ja hyviä ystävyyssuhteita syntyikin tällä reissulla. Matka alkoi Kustavista – läheltä Turkua – josta saaristolautalla saavuimme Brändön saarelle. Hotelli Gullvivanissa meitä odotti päivällinen. Ensimmäisen yön vietimme tässä hotellissa. Brändöön kuuluu 1200 saarta. Asukkaita on 470 jakautuneena kymmenelle saarelle. Koulukin on saarella, ja oppilaita oli viime vuonna 36. Olivat hyvin tyytyväisiä, että koulu oli saatu pidettyä saarella. Matka jatkui seuraavana aamuna. Lautat ja laivat lähtivät aikataulussa, jolloin meidän oli oltava hyvissä ajoin valmiina. Matkasimme Kumlingen kautta Vårdöhön. Opas saatiin mukaan ja hän kertoi värikkäästi saarten tapahtumista. Nähtävyyk-

siin kuuluivat Kastelholman linna ja Bomarsundin rauniot. Vårdössä kävimme Myrskyluoto-romaanisarjan kirjoittajan Anni Blomqvistin haudalla. Hänen kirjoihinsa perustuu meille kaikille tuttu Myrskyluodon Maija -tv-sarja. Sarjan kuvauspaikka on juuri Vårdön kunnassa. Kieroajelun aikana juotiin tietenkin kahvit Ahvenanmaan pannukakun kera. Seuraavan yön olimme Maarianhaminassa. Aamun valjettua lähdimme oppaan johdolla jälleen nähtävyyksien pariin Eckeröhön, Suomen läntisimpään kolkkaan. Tutustuimme postimuseoon ja Saariston lapset -tv-sarjan kuvauspaikkoihin. Opas kertoi todella koskettavia tarinoita postin kuljetuksesta Ruotsin puolelle Tukholmaan ja takaisin. Kuinka moni perheenisä ei palannut matkalta. Talvi oli ankara – välillä sulaa, välillä jäätä. Meri on armoton varsinkin talvella ja kesällä myrskyt ottavat osansa. ***

Joulu 2019

Tämä matka jätti paljon miettimistä: niin kaunis luonto, mahtavat omenatarhat ym. kauneudet. Mutta miten meidän kiireisten kauppareissut sujuisivat odottaessa lauttaa tai laivaa? Kaikkeen varmasti on täytynyt sopeutua. Viking-laiva odotti jo meitä iltapäivällä, ja Turku oli seuraava majoituspaikkamme. Aamulla merellinen matkateema jatkui. Pääsimme vierailulle Turun Meyerin telakalle ja tutustumaan maailman suurimpien risteilyalusten rakentamiseen. Toiminta on sen verran suurta, että sitä sai seurata vain etäältä. Puolenpäivän jälkeen suunnistimme kohti Perhoa. Matkalla löysimme hyvän ruokapaikan Parkanosta. Vesa tarjosi vielä kahvit matkan varrella – kiitos! Kiitos Vesa Hirsikankaalle todella hyvin ohjelmoidusta matkasta. Teksti: SEIJA PELTONEN Kuva: VEIKKO TIALA Perho

Nyt on aikaa kuulla toista ja keinua samaan tahtiin .

Onnea yhdessä tyytyväisinä ”Ensin luonto, Luojan luoma, Suomen suurella salolla, pieni paikka erämaassa. Taru kertoo haltijastaan: Suuri hiisi jättiläinen yksin möyri, muokkas maita. Siirsi kivet, kalliotkin mieleisekseen mullisteli. Nyt se paikka on Perho.” (Martta Vikman) Istun Perhossa Toivo ja Martta Vikmanin viihtyisässä kodissa. Toivolla on ikää 90 ja Martalla 86 vuotta. Yhteistä taivalta avioliitossa on kohta 65 vuotta. Toivon lapsuuskoti oli tavallinen perholainen karjanhoito- ja maanviljelystila. Toivo syntyi vanhassa Vikmanissa ja aloitti koulunsa Eino Nousiaisen oppilaana. Eino Nousiainen toimi seurakunnan kanttori-

na ja hänen koulussaan opittiin laulamaan. Toivon lapsuuskodissa oli 8 lasta. Koulupäivien jälkeen ja lomapäivinä Toivo osallistui isänsä kanssa metsätöihin. Yksi keväinen parkkuupäivä on jäänyt lähtemättömästi Toivon mieleen. Auringon lämmittäessä Toivo parkkasi uutterasti, ja seuraava muistikuva oli, että hän makasi maassa ja isä oli polvistunut hänen viereensä. Toivon silmä kyyneltyy. Hän tietää, kenelle isällä oli asiaa. Sitten oli vielä käveltävä neljän kilometrin päässä olevaan kotiin. Martta-puoliso syntyi Liukossa Jalmari ja Olga Sivulan perheen 10. lapsena. Yksi velimiehistä kaatui talvisodassa. Sisaruksista viimeinen, Tyyne Maria ”sai kutsun taivaan kotiin 1.5.2019”. Martta kävi kansakoulun Humalajoen koulussa ja valmistui Kannuksen karjanhoitokoulusta tarkkailukarjakoksi. Tarkkailukarjakkona hän Joulu 2015 2019

työskenteli kotikunnassaan avioitumiseensa saakka. Toivo Vikman ”pelasti hänet tien päältä palelemasta”. Yhteinen koti rakentui kotikylälle Liukkoon vuodesta 1955 alkaen. Työtaipaleelle kuului poikkeamiseksi jäänyt työmatka Ruotsiin. Toivo oli metsurina, ja Martta hoiti kämppäkokin hommaa. Veikon kotiväki sairasteli ja vanheni ja kutsui nuoren parin jatkamaan tilan töitä. Martalle ja Toivolle syntyi neljä lasta: kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. *** Tavanomaisten maatilan töiden ohessa molemmat löysivät harrastuksen, jolle uhrasivat ainakin puoli sydäntä. Martta kertoo runoissaan kahdesta isänmaasta: olemme kahden maan kansalaisia. Sodan katveessa kasvanut Martta kertoo kauniisti runoissaan sodan julmuudesta, mutta myös suuresta Auttajasta, joka 71

Toivon ensimmäinen suuri teos Sonni.

Lehmä, lypsäjä ja tonkat, Toivon taidetta.

ei jätä kansaansa. Toivon veistämät ja valamat kotieläimet ja lähimetsien ”asukkaat” ovat saaneet näköisensä pihapiirin: hevosia, lehmiä, karhuja, peuroja, kissoja ja koiria. Toivo ja Martta elävät nyt vanhuuden päiviä. Heistä näkyy tyytyväisyys ja kiitollisuus. Kun kysyn tyytyväisyyden perusteita, Toivo vastaa siihen laskemalla hellästi kätensä Martan käsille. Siinä oli koko vastaus. Ymmärsin. Jouluiloa ja -rauhaa toivottaen Teksti ja kuvat: PENTTI NEUVONEN Perho

Hevosperhe Toivon muotoilemana.

LAPSUUSKODILLE Lapsuuden kodista laulun tein, koskaan se mielestä häivy ei. Sinne taas aatokset armaat käy, kotia vaikka ei näy. Siellä on rakkahat ystävät, siellä on valot niin lämpimät. Sinne, oi sinne mä kaipaan ain maailman matkaltain.

Käsi kädessä – sopu säilyy.

Lapsuuden leikit siell leikittiin, parvessa suuremmiks vartuttiin. Hoivassa rakkaitten vanhempain elo ol onnekas ain. Joulu 2019

Luotansa poies mun tieni vei, muisto se mielestä häivy ei. Vieläkin kotia kaipaan ain maailmaa matkatessain. Kaukana on koti lapsuuden, kaukana ystävä nuoruuden. Poissa on rakkahat vanhemmat, haudoissaan siel uinuvat. Ystävän kerran jos saada vois, luotain mi koskaan ei lähtisi pois, yhdessä kotiin me kuljettais maailman matkaltain. Martta Vikman (1994)

Ystävyyden joulu

Taas vuosi käy kohti loppuaan, ja ootamme joulun juhlaa. Taas päivät synkeät jäävät taa, juhla suurin kun valoaan tuhlaa. Jospa tähti meillekin valonsa tois lailla paimenten Betlehemissä. Silloin joululaulut heleät sois meidän ihmisten sydämissä.

Mitä lieneekin elämän vaiheita mahtunut joulusta jouluun. Mitä riemuja, kiitoksen aiheita, mitä murheita elämän kouluun. Jos me voisimme toisille toivottaa joulumieltä ja tahtoa hyvää, silloin kasvaisi ihmisrintahan rauhan, rakkauden kultajyvää.

Jospa ystävät mekin voisimme lähimmäistemme taakkaa kantaa. Ja lämpöä, valoa toisimme ja liiasta toiselle antaa. Silloin joulu sois rinnassa jokaisen, kuin ennen soi rinnassa paimenien, ja jouluviesti toi sanomallaan kaikkein mielihin JOULURAUHAA.

MARTTA VIKMAN, Perho

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

Auto- ja pienkonekorjaamo

KORJAAMO RAUMA Ay Puh. 0400 685 821 69920 OKSAKOSKI

Kampaamo Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519 PARTURI-KAMPAAMO

KERTTU

Juhani A. Harju Oy

PERHO 0400-797058

Ajanvaraukset kätevästi myös verkosta! pkkerttu.fi Jyväskyläntie 4, p. 040 616670

Joulu 2019

KULJETUS Juha Riihimäki Ky Soraa ja mursketta 0400 369 049 PARTURI-KAMPAAMO

Mirkku Mirja Hussi

Rentolantie 22, 69980 Möttönen P. 050 378 1882

Jätehuolto ja kuljetus

M. Hautala Oy Aatunkuja 5, 69950 Perho puh. 040 557 5352

Kuljetus Jarmo Möttönen Oy

PERHON KUNTA

Lämpösäädellyt kuljetukset ammattitaidolla Jarmo 040 724 3338, Timo 040 732 4858

Avoinna: Ma-Pe 9-17 • La sulj. tai sop. muk. Soita ja kysy lisää!

69980 Möttönen (06) 863 2351

LINJA-AUTOLIIKENNE SALMINEN PERHO • Puh. 0500 566 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi Marja-Leena Patovisti (Säästötalo)

Täyden palvelun lasi- ja puualanliike! - Ikkunat ehjiksi - Paneelit seiniin -

Nakkari-Saralampi ay Kokkolantie 491, 69920 Oksakoski Puh. 0400 283 402 leo.saralampi@perho.com, www.nakkari.com

Parturi-Kampaamo

Roosa Soile Pannula

Puh. 040-531 6442 Jyväskyläntie 4, Perho

p. 044 261 0728 Kasvohoidot • Erikoiskasvohoidot Käsi- ja jalkahoidot Meikkaukset

• Ripsipermanentti • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset • ym. kosmetologipalvelut

A & P Taipale Oy Jyväskyläntie 631 69980 Möttönen

Puh. 06 863 21388 www.aptaipale.fi

PERHON APTEEKKI tuloa Tervne hoitoon hyväaäktiiviseenn! ja outuksee kunt

• Tutkimukset ja hoidot myös ilman lähetettä • Lahjakortit, hieronnat

HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA

suoraan valmistajalta edullisesti! Hautakivimallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite! Porasentie 929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com

Myynti: Veijo Viitala p. 0400 327 431, Ritva Viitala p. 0400 865 012

Joulu 2019

Koulutettu hieroja

LEENA AROKKI Jylhäntie 80, Möttönen Puh. 050 323 8032

• Rahtikuljetukset • 0400 363 385

Jyväskyläntie 4 H 3, 69950 Perho www.perhonfysioterapia.fi | p. 0400 865 389

PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY

PERHON RAVIRATA OY

KULJETUS LOUHULA, PERHO

PERHON FYSIOTERAPIA OY • Fysioterapiaa yli 30 vuoden ajan • Kelan suorakorvaus lääkärin määräämästä hoidosta

Tervetuloa Tuohimaalle!

ekstit Meiltä lisät in hautakivikset ja kaiverpruäällä! n paika

Koulutettu hieroja

Anne Taipale P. 050 537 5004 Jyväskyläntie 4 • 69950 Perho

Perhon Energiaosuuskunta Ostaa haketta p. 0400 773 118

Rauhallista Joulua ja ja Hyvää UuRauhallista tta VuottaJoulua ! Hyvää Uutta Vuotta!

Täyden palvelun K-Rauta-maatalouskeskus Perhon keskustassa. Tule, Sinua palvellaan! RAUTA & MAATALOUSKESKUS

KIPAKKA OY AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 6.45-13.00

Puh. (06) 863 1550 (06) 863 1551 PERHO

kipakka.pohjonen@pp.inet.fi

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

IKILIIKKU • monipuoliset tuoretiskit • edullinen hintataso • ystävällinen ja palveleva henkilökunta • pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 Sunnuntai 11.00–19.00 Puh. 06 863 1300

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

www.perhontalouskauppa.fi

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY

Koneurakointi ja kuljetus

J. Isomöttönen Oy 69980 Möttönen • Puh. 0400 796 999

69950 PERHO

- kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

TAKSI KARI MATTI SALIN 69950 Perho Puh. 0400 263 939 Nyt myös paaripotilaiden kuljetus

Joulu 2019

Kari: 0400 328 779, Onni: 040 748 0435 Niko: 0400 215 601 75

Muualta muuttaneet arvostivat ja arvostavat edelleen Pietarsaaren pikkukaupunkimiljöötä. Palvelut ovat lähellä. Toisaalta haluttaisiin kaupungin avautuvan ulospäin ja houkuttelevan uusia yrityksiä ja työntekijöitä myös suomenkielisestä Suomesta.

Pohjanmaan Amerikka kutsui Pietarsaaren suomenkielisen väestö on sopeutunut kaupunkiin, mutta kritiikin aihettakin on Vedin Pietarsaaren suomenkielisessä työväenopistossa lukuvuonna 2016 – 2017 kurssin suomenkielisten kaupunkiin muutosta. Kurssin pohjalta toimitin kirjan: Työn tuomat, Pietarsaaren suomenkielisten historiaa muistoina ja tarinoina. Sitä käsiteltiin eri tilaisuuksissa. Tuolloin esitettiin toive, että teos saisi jatkoa. Syntyi idea täydentävästä osasta. Nyt se on kirjana, joka julkistettiin keväällä 2019. Kirja käsittelee aluksi Suomen kehittymistä maa- ja metsätalousmaas76

ta teollistuneeksi valtioksi. Se aiheutti voimakkaan siirtolaisuuden ja maassamuuton. Pietarsaari, Pohjanmaan Amerikka on osa tätä kehitystä. Se veti väkeä paitsi Pohjanmaalta myös pitkin Suomea. Pohjanmaalta lähti runsaasti siirtolaisia Amerikkaan ja Ruotsiin. Osa päätti hakea elämän mahdollisuuksia lähempää, Pietarsaaresta. Kaupunki teollistui voimakkaasti 1900-luvun taitteessa ja tarvitsi työväkeä. Toinen kasvukausi oli 1950-, 1960ja osin 1970-luvuilla. Isoja työllistäJoulu 2019

jiä olivat mm. silloinen Schauman (UPM) ja Wärtsilän Pietarsaaren tehtaat. Väkeä muutti tuolloin erityisesti Järviseudulta. Kaupunkia kutsuttiinkin Järviseudun Amerikaksi. Tosin tulijoita oli varsin paljon muualta maakunnasta ja lähialueilta, joiden Amerikka kaupunki niin ikään oli. Työ siis toi suomenkielisiä Pietarsaareen. Näitä taustoja vasten olen tutkinut toisen muuttoaallon eli 1960ja 70-lukujen aikana Pietarsaareen

muuttaneiden kokemuksia heitä haastattelemalla. Heistä moni oli koulutetumpi kuin 1900-luvun taitteessa tai alkupuolella muuttanut. Monilla oli tuolloin vain kansakoulupohja ja varhaisempina aikoina ei sitäkään. Toisaalta jo 1960- ja 1970-luvuilla oli esimerkiksi naisille tarjolla työtä sosiaali- tai palvelualoilla. Aiemmin he tulivat pääosin töihin teollisuuteen. Olen saanut käyttööni Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtori emeritus Pentti Silvennoisen tekemän lomakekyselyn tulokset vuodelta 1985 sekä Pietarsaaren Järviseutulaiset ry:n vuonna 2012 toteuttamat, kotiseutuaiheiset haastattelut. Näitä olen osin voinut käyttää vertailuaineistona. Molemmista aineistoista lämpimät kiitokset. Niin aiemmat kyselyt kuin omat haastatteluni osoittavat, että muualta tulleet arvostavat Pietarsaaren aikanaan tarjoamaa työtä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Niin ikään kaupungin myönteisenä puolena pidetään pienuutta ja sen luonnon läheisyyttä.

Haastatellut ovat sopeutuneet ja suuri osa viihtyy kaupungissa. Ikä vaikuttaa osin muuttohaluihin, eikä vanha kotiseutu yleensä ole muuton vaihtoehto. Monilla on lapsia perheineen Pietarsaaressa. Se sitoo myös. Kieliasiat tavallisten ihmisten kesken sujuvat hyvin. Toisia ymmärretään puhumalla kukin omaa kieltä tai sekakieltä, ja osa hallitsee molemmat kotimaiset hyvin. Monilla on ystäviä molemmissa kieliryhmissä, ja kielirajojen yli on luotu avioliittoja. Kritiikkiä aiheuttavat instituutiot. Terveyspalveluja haluttaisiin omalla kielellä, koulutusmahdollisuuksia suomenkielisille nuorille niin ikään ja suomenkielisille enemmän vaikutusmahdollisuuksia kaupungin asioihin. Kaksikielisiin virkoihin tai tehtäviin haettaessa suomenkieliset haluttaisiin samalle viivalle kuin ruotsinkieliset. Näin ei arvella tällä hetkellä olevan. Kielellinen suhtautuminen on kuitenkin omaan selvitykseeni osallistuneilla pehmeämpää kuin esim. Silvennoisen kyselyssä. Kaupunki on myös muuttunut, ja palveluja saa-

daan suomen kielellä enemmän esim. liikkeissä kuin vielä 1970–1980-luvuilla. Kielellinen särö silti on edelleen olemassa koskien instituutioita. Pietarsaaren haluttaisiin avautuvan enemmän ulospäin ja markkinoivan monia hyviä puolia, joita sillä on. Näin toivotaan kaupungin houkuttelevan uusia yrittäjiä ja muuttajia. Huolta tunnetaan siitä, että varsinkin nuoret suomenkieliset muuttavat pois eivätkä palaa opintojen jälkeen. Pohjanmaan kulttuurilautakunta on tukenut hankettani stipendillä. Samoin Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto on niin ikään kannustanut minua hankkeessani. Teksti ja kuvat: ANITA SALMI hallintotieteiden tohtori, toimittaja Pietarsaari Lähde: Anita Salmi; Pohjanmaan Amerikka kutsui, Suomenkielisen väestön Pietarsaareen muuton taustoja ja sopeutuminen uusiin oloihin, 2019.

UPM:n entinen Schaumanin tehdas houkutteli väkeä runsaasti varsinkin lähialueilta 1960-luvulla, jolloin rakennettiin uusi sellutehdas. Sen jälkeen laitoksia on uudistettu ja viimeksi isommin 2000-luvulla. Kuvassa osa teollisuuslaitoksia talvella 2019.

Joulu 2019

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770 Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770 Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.fi

SUOMEN HYVINVOINNIN PERUSTANA ON TURVATTU SÄHKÖNSAANTI.

Kauppiaankatu 10, Pietarsaari www.herrfors.fi | puh. 06 7815 300

www.sunds.fi

UPM METSÄ

Avoinna – Öppet arkisin 9-18 vardagar lauantaisin 9-15 lördagar

SANNIN KEITTIÖ Lounas Juhla- ja pitopalvelu Päiväkummuntie 65 68600 Pietarsaari

Joulu 2019

Kysy tarjousta! Pietarsaaren Ensimmäinen Apteekki

PIETARSAAREN SEUDUN OSUUSPANKKI Hos oss får du alla bank-, försäkrings- och fastighetsförmedlingstjänster du behöver.

Meiltä saat kaikki tarvitsemasi pankki-, vakuutus- sekä kiinteistönvälityspalvelut.

på tfn 0800 0 2470 010 247 010 eller aktia.fi.

puh. 010 0800 0 2470 247 010 tai aktia.fi.

Ajanvaraukset

Kauppatori 2 68600 Pietarsaari

Välkommen!

Tervetuloa!

www.op.fi

Aktia Bank Jakobstad och Karleby

Aktia Pankki Pietarsaari ja Kokkola

Tidsbokningar

J&A Car Service AB AUTOKORJAAMO

Jaakonkatu 43 68600 Pietarsaari Jens 045 119 2332 Andreas 040 831 0309 ja-carservice@outlook.com

PIETARSAAREN KEILAHALLI Puh. 050 524 6634

PENTIN VINKKI Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys kokoontuu kaupunginkirjaston tiloissa. ”Kokoustilamme ovat nyt erinomaiset”, kiittelee yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Silvennoinen. Hän toivottaakin ikäihmisiä Pietarsaaressa ottamaan rohkeasti yhteyttä ja tulemaan mukaan Eläkeliiton monenlaisia mahdollisuuksia antavaan toimintaan. Kuva: Taina Alanko

Joulu 2019

Ellin johdolla vedessä vetreytyy.

Elli liikuttaa eläkeläisiä Elli Kalliokoski on toiminut pitkään EL:n Sievin yhdistyksen liikuntavastaavana. Miitissä hän pyörittää terveysjumppaa ja Nivalan Uikon uimahallissa vesijumppaa. Mutta miten kaikki oikein alkoi?

– Vuonna 2009 olin ensimmäisen kerran vertaisliikunnan ohjaajakurssilla Lehmirannassa. Koiviston Laura vastasi silloin Sievin eläkeliittolaisten liikuntapuolesta ja hän houkutteli minua kaverikseen. Tosin Eläke-

liiton jäsenenä olin ollut jo pitkään, sillä olimme mieheni Veikon kanssa työelämässä vielä vuosia, kun Holstin Kauko houkutteli meidät jäseniksi. – Aluksi pidimme Lauran kanssa

Tämän sivun kuvat: Marika Korkiakoski

Joulu 2019

Tämän sivun kuvat: Oiva Kankaanpää

liikuntaa puoliksi. Esimerkiksi vesijumpassa oli kaksi ryhmää, joista Laura veti toisen ja minä toisen. Myöhemmin Laura halusi kuitenkin luopua vetovastuusta, joka siirtyi minulle. Lauran opissa pääsin hyvin perille molempien jumppien alkeista. Miesvainajani Veikko tapasi sanoa, että on se hyvä, kun sinä rääkkäät muita ja minä saan olla rauhassa. Olen tykännyt tästä liikuntahommasta ja eihän se muuten luonnistaisikaan vuodesta toiseen, Laura kertoo. – Kävin myös vertaisliikunnan jatkokurssin, luuliikunnan kurssin (murtumatta mukana) ja siihen myös jatkokurssin. Joka vuosi on ollut vielä viikon mittainen vertaisliikunnan virikekurssi. Nykyisin nämä Lehmirannassa järjestettävät kurssit ovat maksuttomia. – Tuuraajiakin on löytynyt hyvin minun poissa ollessa. Ainakin Pirjo, Ulla, Liisa ja Marjatta ovat minua tuuranneet – näin pikaisesti muistellessa.

Muttimarkkinoilla Elli arvanmyyntivuorossa. Kaverina Malla Poutanen.

SOPII KAIKILLE Elli ohjaa joka toinen maanantai Miitissä terveysjumppaa ja joka toinen keskiviikko Nivalan Uikossa vesijumppaa. Vesijumppa sopii kaiken ikäisille ja -kuntoisille. Erilaisilla lisävarusteilla liikkeisiin saadaan lisää vastusta ja tehokkuutta. Vedessä vaikuttaa ns. hydrostaattinen paine, joka vaikuttaa muun muassa näin: • Lisää verenkierron laskimopaluuta ja tehostaa ääreisverenkiertoa. • Lisää aineenvaihduntaa ja lymfakiertoa. • Laskee turvotusta ja tehostaa nesteenpoistoa. • Tehostaa hengitystä ja vahvistaa oman kehon tuntemusta. • Nostaa hetkellisesti verenpainetta ja syke on 10-15 lyöntiä matalampi mitä maalla. • Vahvistaa sydänlihasta ja hapenottokyky paranee. • Hermo/lihastyö tehostuu ja koordinaatio/tasapaino paranee. – Vesijumpalla on todettu olevan myös psykologisia vaikutuksia mielenterveyteen ja stressinsietokykyyn. Myös lihakset rentoutuvat ja sosiaalisuus lisääntyy. Vesi tarjoaa myös suojaa ja yksityisyyttä. Ylipainoisille se-

Tässä ollaan muistitilaisuudessa Miitissä. Elli Kalliokoski keskellä.

kä painonpudottajille vesijumppa on myös mitä parhainta liikuntaa, Elli summaa vesiliikunnan hyviä puolia. – Kohta alkaville Uikkomatkoille olisi hyvä saada lisää osanottajia, jotta toiminta jatkuisi. Osanotto on viime aikoina hieman laskenut ja ELSievin yhdistys on maksanut matkoista puuttuvan osan, mikä osanottajien vähyyden takia jää sovitusta hinnasta puuttumaan. Noin 30 henkilön osanotolla homma pyörisi hyvin. On kuulunut sellaisiakin ehdotuksia, että jos osanotto vielä laskee, alettaisiin kulkea kimppakyydeillä. – Kimppakyydeissä on vain monta kysymysmerkkiä ilmassa. Jos ajoJoulu 2019

vuorossa oleva esim. sairastuu, tai tulee jokin muu este, pitäisi alkaa hommata tuuraajaa ja epäilen, että pitemmän päälle kimppakyydit kuihtuisivat pois, Elli mietiskelee. – Se olisi harmi, sillä monelle Uikkomatkat ovat olleet todella tärkeitä. Nytkin on moni jo kysellyt, että milloin taas aloitetaan. Olen saanut paljon positiivista palautetta sekä Miitin että Uikon jumpista. Ne motivoivat myös minua jatkamaan jumppien ohjaamista, Elli Kalliokoski summaa. Teksti: OIVA KANKAANPÄÄ Sievi 81

Vionojan taiteeseen tutustumassa.

Yhteiskuva vanhan Korpelan talon edessä.

Suuri sieviläinen sokkomatka Sokkomatkat ovat aina yhtä hauskoja, kun arvaillaan määränpäätä, ja vain harvoin arvailut osuvat oikeaan. EL-Sievin retken ensimmäinen kohde oli Taide Vionojan taidemuseo Ullavan Haapalassa. Monesti Haapalan ohi ajaessa on tullut mieleen poiketa taidemuseossa, mutta niin se vain on aina jäänyt. Taide Vionoja käsittää useampia vanhoja rakennuksia, joihin on sijoitettu Veikko Vionojan taulujen lisäksi muidenkin taiteilijoiden töitä. Vionoja (1909–2001) oli tuottelias ja arvostettu taiteilija. Häntä kävivät tapaamassa monet kuuluisuudet. Muun muassa presidentti Martti Ahtisaari vaimonsa Eevan kanssa. Hänellä oli lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla. Ansioistaan hänet palkittiin Pro Finlandia -mita-

lilla vuonna 1959 ja professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1973. Seuraava kohde oli tuttu paikka Kannuksessa. Kävimme syömässä Rauhalassa, missä on aina hyvät ruuat ja palvelu pelaa. Markku Tervamäki käänsi auton nokan Kokkolaa kohti ja siellä kohteena oli Toivosen Matin kotieläinpuisto. Edellisetä käynnistä oli kulunutkin jo yli 30 vuotta. Matti otti sieviläiset avosylin vastaan ja esitteli toimintaansa laajemminkin. Hän kertoi aloittaneensa toiminnan pienimuotoisena jo vuonna 1985, joten kunnioitettavat 34 vuotta kotieläinpuistolla on jo ikää. Matti sanoi viettävänsä aina koko kesän alueella. Ennen vaimo oli mukana, mutta leskeksi jäätyään Matti asuu puistossa yksin.

Kotieläinpuistossa omistaja Matti Toivonen jututtaa Heikkiä ja Anna-Liisaa.

Kävijämäärä vuositasolla on yli 30 000. Tänä kesänä säiden suosiessa kävijöitä on ollut jopa tavallista enemmän. Matti kertoi olevansa jo yli 80-vuotias, mutta koska terveyttä riittää, niin mitäs sitä työntekoa lopettaa. Jälleen lähdettiin matkaan, ja koska ei käännytty Kajaanintielle, monet arvelivat määränpääksi Kalajokea. Mutta ihan Kalajoelle ei menty, vaan Himangalle Kievarila Kissankelloon, missä juotiin kahvit ja olipa siellä naisille myytäviä tuotteitakin tarjolla. Oikein mukavan reissun olivat Anne-Maj ja Eila suunnitelleet. Teksti ja kuvat: OIVA KANKAANPÄÄ Sievi

Viimeisessä kohteessa Kievarila Kissankellossa Himangalla.

Joulu 2019

Satavuotias Martta kutoo yhä Kotirinteessä Sievissä eläkepäiviään viettävä Martta Kallio saavutti vuoden alussa kunnioitettavan 100 vuoden iän. Synttärijuhlassa kävi kukista päätellen paljon onnittelijoita. Kävin tapaamassa häntä merkkipäivän jälkeisenä päivänä, ja onnittelijoita riitti vielä silloinkin. Martta kertoo syntyneensä Ylihärmässä, josta perhe muutti Järvikylälle Annalaan. - Meitä oli iso perhe; viisi tyttöä ja neljä poikaa. Kaksi vanhinta poikaa toi vielä vaimotkin siihen, niin meitä oli melkoinen perhe siinä samassa taloudessa. - Maata viljeltiin, ja työtä piti tehdä heti lapsesta alkaen. Meillä oli kuusi lehmää, lampaita ja sika, joka tapettiin jouluksi. Sian teurastaminen oli minusta aina ikävä tapahtuma. -Naimisiin menin Kallion Toivon kanssa. Maata asuttiin, ja kolme poikaa meille syntyi: Vilho, Vesa ja Veijo. Nuorin poika Veijo on jo kuollut. Vilho asuu Ylivieskassa ja Vesa Limingassa. Pojat käyvät katsomassa minua täällä Kotirinteessä. Mieheni kuoli jo kauan sitten, mutta en nyt muista, mikä vuosi se oli. Eihän tuo ole ihme, jos 100-vuotias ei kaikkea muista, Martta nauraa.

MARTTA KEHUU VUOLAASTI KOTIRINTEESSÄ ASUMISTA -Minä olen tykännyt täällä asua. Kodilta tämä on tuntunut jo kauan. Täällä saa hyvän hoidon ja puhekavereita riittää. Joskus pelaamme myös Mustaa-Pekkaa. Mieheni kuoleman jälkeen en ole uutta miestä katsellut – enkä katsele.

KÄSITÖITÄ MARTTA ON TYKÄNNYT AINA TEHDÄ - Kutominen ja virkkaaminen on ollut minulle mieleinen harrastus. Vieläkin kudon sukkia ja lapasia sekä virkkaan patalappuja. Jos langat loppuu, niin minä puran vanhimmasta päästä ja kudon uudestaan. Ota siitä vakasta itsellesi mitä tarvitset, Martta kehottaa. En raaski ottaa, mutta nostan ku-

Martta Kallio käsitöineen.

vaan pari täyttä koria Martan kutomia taidonnäytteitä. Synttärisankaria kuvattaessa Martta toivoo, että kuvasta tulisi parempi mitä malli on. Kehun häntä paljon ikäistään nuoremman näköiseksi, ja Martta sanoo sen johtuvan siitä, että on pannut voita leivän päälle. Lopuksi kysyn Martan mielipidettä tästä nykyajan meiningistä? -En minä siitä oikein tykkää. Se on Joulu 2019

vähä liian rentoa meininkiä. Minä olen niin vanhanaikainen ihminen. Suomalaisten pitäisi muistaa kiittää Korkeinta tästä vapaasta maasta. Me ei olla ruotsalaisten tai venäläisten vallan alla, vaan olemme itsenäinen kansa, ja siitä minä kiitän, Martta Kallio lopettaa. Teksti ja kuva: OIVA KANKAANPÄÄ Sievi 83

SIEVIN KUNTA Annen Hiuskulma Kantolantie 8, 85410 SIEVI

Puh. 482 166

ISOKUMMUN LAMMASTILA Kukonkyläntie 663, Sievi puh. 040 7399 027 isokummunlammastila.wordpress.com

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla

Kaivuu-, kivenraivaus- ym. maansiirtotyöt 2 kpl 21 tn kaivinkoneita, joista toinen lyhytperäinen sinnekin, missä tilaa on vähän

SJ-Kaivuu Ay

Koneyhtymä

KÄNSÄLÄ OY

Heikki Jokitalo 040 504 8580 Lasse Somero 040 749 9360

Sievinmäentie 183 Markkula p. 0400-266 141, 0400-889 507

Maansiirtourakointi ja haketukset Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

Parturi-Kampaamo MUKAVAA MUSIIKKIA – ILOISIA IHMISIÄ

MAASYDÄNJÄRVEN MATKAILUALUE maasydan@urjanlinna.fi

Sirpa

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

Metsätietoa verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva metsäpuhelin 08-420 047

Metsänomistajat

puh. 480 182

PYHÄ-KALA

Sievin Vesiosuuskunta Vahtolantie 5, 85410 SIEVI Puh. 480 029 Päivystys työajan jälkeen 0440 766 287

Pelti ja rakennus MUHOLA OY Rakennuspeltityöt kattavasti - asennus Mekaniikkatie 14, 85410 SIEVI - myynti

Puh. (08) 480 002, 0400 281 427,

Mutti

SUOMEN SIEVIN KYLÄKAUPPA

Avoinna Ma-Pe 7–21 La 8–21 Su 11–21

P. 08 480 046 • Haikolantie 18, 85410 Sievi • jenni.harma@k-market.com 84

Joulu 2019

SÄHKÖURAKOINTI

KOTILAINEN OY

LVIS • KODINKONEET • • ILMALÄMPÖPUMPUT • AURINKOSÄHKÖ

SIEVI • Puh. 08 481 230

Kiinteistöhuolto Viljamaa Ay 0400 337 213

www.scanfil.com

Global contract manufacturer Yritystie 6 Liikenne Huovari: Sievi, eläkeliiton joululehti: 114 x 60 pmm and systems supplier 85410 SIEVI Puh. (08) 488 2111 Fax (08) 482 037

TILAUSAJOT

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky

• Yritys- ja kokousmatkat • Virkistysretket • Pelimatkat • Teemaretket • Lomamatkat

Puh. 08-480 048 0400 686 148

P. 08 3110 388

asiakaspalvelu@liikennehuovari.fi

SOMERO-TRADING OY Syksy 2001

Kaipuuta tunsin lehtien lailla, tuulessa, vieläkö omilla mailla. Irti riisuttu, armolla tuulen, havinaa lehtien toisien kuulen.

Tyyntyy tuuli oudoilla mailla. Tännekö jäänen armoa vailla. Sade pieksää, maahan maadun, täytetty tehtävä, hiljaa kaadun. Taittuu talvi, on horroksen aika, sulattaa lumet auringon taika. Silmut uudet kevään lailla, jälleen olen tutuilla mailla.

KALEVI RAJALA Sievi

Joulu 2019

Maatalousnäyttely poikasena Keski-Pohjanmaalla oli vielä 50-luvulla maatalousnäyttely lähes joka vuosi. Pikkupojalle se oli kesän kohokohta. Muistini mukaan oli joskus arvovieraitakin maakunnassa. Mieleeni on jäänyt musta iso auto ja vähätukkainen mies nimeltään Kekkonen Urho Kaleva. Vuonna 1959 eli 60 vuotta sitten oli vuorossa Kannus. Kannuksen serkut olivat antaneet minulle nimeksi Lampin Jukka, joka nyt lähti yläjuoksulta piikkinokka-Mossella Kannuksen maatalousnäyttelyyn. Ajeltiin mutkaista soratietä noin 50 km. Matka kesti yli tunnin, ja sitten se mieleen painunut loppusuora mukulakiveä. Perille päästiin ja poika päästettiin irti, kun oli jo ikäkin toisella kymmenellä. Sovittiin vain aika ja paikka missä tavataan. Kuulin jälkeenpäin, että tuleva appiukkokin oli ollut siellä emakon ja porsaiden kanssa. Minä en silloin vielä häntä tuntenut, eikä vielä tarvinnutkaan. Isä tunsi kyllä hyvinkin, kun olivat olleet vain 15 vuotta aikaisemmin samassa heit-

timessä torjumassa kolhoosin leviämistä länteen. Hyvin siinä onnistuivatkin, onhan siitä osoituksena kotimaiset ja lännestä tulleet maatalouskoneet. Ja sitten tutustumaan näyttelyyn ja sen monenmoisiin laitteisiin. Polttopuun tekoon oli kone, joka päräytti rangan kerralla vinopäisiksi klapeiksi, ja hakettakin tehtiin kovalla vauhdilla. Odotuksista huolimatta ei näitä koneita rantteilla näkynyt, eikä niistä bisnestä tullut ennen kuin kymmeniä vuosia myöhemmin. Sen sijaan tuli Weskopiirit ja Kultaliekit ja syynä oli halpa öljy, jota näissä kaminoissa poltettiin. Kaminat valtasivat monet metsämökit, ja näin siirryttiin sheikkien energiaan – olihan se helppoa ja halpaa. Koneethan ne toki näyttelyssä eniten poikaa kiinnostivat ja niitähän sieltä löytyi. Oli radio-ohjattava Texta, jonka kyntö ilman kuljettajaa oli hyvin hidasta ja kömpelöä. Mutta taisi olla kuitenkin esimakua tulevasta tämän päivän

Joulu 2019

GPS-ohjattaviin traktoreihin, eivätkä liikkeet ole enää hitaita eikä kömpelöitä. "Humpuuki" osasi myös sinne missä oli ihmisiä. Peliteltat, kauppiaat ja tivolit kuuluivat myös näihin juhliin. Mieleeni on jäänyt pyöreä rata, jota kierrettiin pikkuauton näköisillä laitteilla. Olihan se elämys, kun pääsi itse ohjaimiin. Ei siis ole sattuma, että tapahtuma on vieläkin mielessä. Aika kului nopeasti, ja niin piti palata sovittuun paikkaan, jotta kotimatka alkoi. Kotimatkasta ei paljon muistikuvia ole. On todennäköistä, että ajatukset jäivät pyörimään näyttelyyn vielä päiväkausiksi. Paljon on Lestijoessa vettä virrannut ja paljon on kehitystä tapahtunut maatalousnäyttelyiden välissä. Menneenä kesänä ovat varmaan monet ikäihmiset muistelleet Lestijokivarren 60 vuoden takaisia tapahtumia. Teksti ja kuva: JUKKA SALO Toholampi

Kopsannevan laidassa talkoomiehet jakoivat lankut ja aluspuut nippuihin.

Hankikannon aikana alkoi ankara moottorikelkkaralli ja puiden siirto pitkospuureitille.

Talkootyön riemuvoitto Kopsannevalla

Haapatukkien uusi elämä Kopsannevan lintutornille Toholammilla menevien uusittujen pitkospuiden avajaisia vietettiin kauniissa ja lämpimässä säässä 28.8.2019. Edelliset pitkospuut oli tehty 14 vuotta sitten Toholammin Metsästysseuran hirviporukan talkoilla. Lintutornin rakensi Nisulan hirviporukka ja siihen katon Tapio Välikangas, Kauno Kangasvieri, Paavo Jalander sekä Ossi Loukkaanhuhta. Laavun rakensi Raippon hirviporukka. Materiaaliin oli silloin haettu ja saatu Pirityiseltä avustusta. Nyt pitkospuiden uusimiseen ei haettu mitään hanketukea, vaan Toholammin Metsästysseura päätti tammikuussa 2018 tehdä jälleen talkoilla työt ja maksaa ne kulut, joita ei saada lahjoituksina. Homma nytkähti eteenpäin, kun potkuttelin kevättalvella 2018 Erämaaladulla ensin Raikonnevalla. Sitten jatkoi matkaa Härkkilään päin Paratiisikankaaseen nähdäkseni, mitä Esa Korkeakankaan metsästä on hakattu. Sinne oli laanipaikan läheisyyteen jäänyt iso kasa hyviä haapatukkeja, joista suuri osa oli lumen peitossa. Soitin heti siltä paikalta Junnikkalan Sahan ostomiehelle, et-

tä Toholammin Metsästysseuran tarkoitus on korjata Kopsannevan pitkospuut ja kysyin mitä haapatukit maksavat. Ostomies vastasi, että eivät maksa mitään, hakekaa pois. Arvelin, että haapatukkeja on noin kuusikymmentä. Kari Seppälä lähti ihan viime keleillä tukkiauton nuppikuormalla niitä noutamaan. Kaikki eivät sopineet kuormaan, 90 kpl mahtui ja 20 tukkia jäi vielä Paratiisikankaaseen. Päätimme sitten pienellä porukalla käydä parkkaamassa tukit heti lumien sulettua. Haapatukit kevenivät puoleen kesän aikana, ja tammikuussa 2019 maan jäädyttyä Jouko Lahnalampi kävi metsäkärryllä hakemassa loput tukit Tokon kautta, kun ensin Marko Hietala oli käynyt tallaamassa tien sinne.

LISÄÄ TALKOOLAISIA Kesäkuussa 2018 juuri ennen juhannusta Juhani Laakso sahasi 90 haapatukkia Seppo Kuljun laanilla. Hänellä oli talkooporukka apuna. Huhtalan Risto siirteli pyöräkuormaajallaan tukit ensin sahauspaikalle ja sitten valmiit lankut kuivumaan taaJoulu 2019

peliin. Sen jälkeen saimme Soinin Teijolta kaksi kestävää pressua lankkujen suojaksi ja rakensimme pienellä porukalla katoksen juhannuksen aatonaattoiltana. Meni vähän yli puolenyön ja taivas punersi. Kevättalvella 2019 haimme Kari Seppälän autolla Kannuksesta ja Eskolasta Verkko Korpelan lahjoittamat käytöstä poistetut sähköpylväät, täyden rekallisen. Nuppikuorma meni Toholammin Moottorikelkkailijoiden käyttöön. Samana päivänä Seppälä vei pitkospuulankut Kopsannevan laitaan. Siitä alkoi hankikannon aikaan ankara moottorikelkkaralli, lankkujen ja valmiiksi 1,5-metrisiksi katkottujen sähköpylväiden siirto pitkospuureitille. Pojat jakoivat lankut ja aluspuut järjestyksessä aina kaksi lankkua pareittain niputtaen toisiinsa kiinni. Hyvä näin, mutta nyt huomattiin, että lankut eivät riittäneetkään, oli kyseltävä lisää. Tarjolla olisi ollut kunnan urheilukentän laidalta kaadettuja lehtikuusia, mutta niitä ei kukaan alkanut sahaamaan naulojen ja pihkaisuuden pelossa. Sitten Kuljun Seppo ilmoitti, että hänellä on nippu Junnikkalan Sahan leveää lank87

Avajaisten vierailla riitti ihastelemista avarassa maisemassa. Kiirettä ei ollut minnekään, mittarikin näytti yli 25 C.

kua 376 m, joiden maksajiksi lupautuivat puoliksi Toholammin Osuuspankki ja Osuuskunta Maitokolmio. Toholammin kuntakin halusi tukea hanketta ja lupasi naulat, jotka ELMA-myymälä myi hyvään tarpeeseen puoleen hintaan verrattuna toisiin tarjoajiin. Kävin vielä Toholammin Metsästysseuran uuden aktiivisen sihteerin Kimmo Virkkalan kanssa mittomassa, että riittääkö nyt lankut ja totesimme, että vielä hieman uupuu. Tapio Kivelä lahjoitti 15 paksua haapapölliä, jotka hän muuten olisi tehnyt polttopuiksi. Tapio vei ne Mäntylän Jounin sahalle, minne oli viety myös ne 20 parkattua haapatukkia. Jounin apuna oli kaksi talkoomiestä ja isänsä Jouko. Heikki Kopsala toi lankut ja losot Metsästysseuran puheenjoh-

Avajaisten juhlapuhujaksi oli lupautunut jo parkkuullakin talkoissa ollut yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Kujala.

taja Jouni Tiaisen traktorilla Kopsannevalle pitkospuiden alkuun.

EKAT NAULAT 3.7. Alkukesä 2019 odoteltiin, että Kopsanneva hieman kuivuisi ennen kuin aloitettaisiin pitkospuiden teko.Ilmoittelin fb-ryhmissä talkoista, sekä soittelin muutamille. Ensimmäiset pitkospuunaulat iski ahkera talkoolainen Esa Riutankoski. Saimme silloin 3.7.2019 valmista noin 110 metriä kolmen hengen porukalla – Esa, Kimmo ja minä. Siitä sitten jatkoivat eri ryhmät, joissa oli 3–5 henkeä. Saimme talkooapua Lestijokilaakson ympäristöyhdistyksen porukalta kahtena päivänä, ja valmista tuli noin 200 metriä. Lisäksi puheenjohtaja Mik-

• Maanrakennus • Jätehuolto • Kuljetuspalvelut

HOMM HOITU AT U!

Autokauppaa avoimin kortein!

PAULA

SEPPO SAVINAINEN Puistotie 4, 69300 Toholampi

ANNELIN-REIKI

Haluatko muutosta elämääsi? Aloita tällä “Rakkauden energialla”. Kuinka tämä toimii, kysy lisää. Reiki Master Anneli Järvenoja p. 040 829 0849, www.annelinreiki.fi

Teksti ja kuvat: ANTERO YLITALO Toholampi

KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) 885 007

puh. (06) 885 351

Parturi-Kampaamo

Reikihoito sopii kaikille

Tuhannet kiitokset kaikille ahkerille talkoolaisille ja lahjoittajille!

KUKKA-HUONE

Valtteri 050 324 1344

Sykäräinen Puh. 0400 264 329

ko Viitasalo oli ollut jo keväällä katkomassa moottorisahallaan pylväitä. Toiveenani oli, että pitkospuut saadaan valmiiksi ennen hillastuksen alkua ja näin kävikin. Urakka oli valmis noin kahdessa viikossa. Panin merkille, että kaikki, jotka pääsivät talkoisiin, tekivät työtä iloisin mielin 3-4 tunnin työvuoronsa, ja juttu lensi työn lomassa. Kaikki pitkospuulankut käytettiin. Muutamiin kohtiin laitettiin kolmas rinnalle, ja teimme komean levähdyspenkin keskelle nevaa sekä vielä istuinpenkit lintutornille.

AUTO-ÄSSÄ

P. 06 885 586, 0400 562 393

www.auto-assa.com

LVI- JA PELTITYÖ

RUTANEN OY Puh. 0400 878 667 Lestintie 190 TOHOLAMPI

Joulu 2019

LA-SISUSTUS (06) 885 412 0400 587 645 Rauhallista Joulua! Kiinteistönhoito Erkki Jämsä

Palvelun verran parempaa kyytiä

HUUSKON TAKSI Sykäräinen

• Henkilöauto ja 1+8 heng. bussi inva- ja paarivarustus

Puh. 06-862 3027

Toholammin Kelloliike Ky

LUOMAN

Puh. 06 885 101

KORJAAMO KY

Kosmetologi Tuu.Lii.

Kirkkojärventie 148, 69300 Toholampi Puh. 0400 265 992

044 282 4480 Tuula Liimatainen

Ari Pöntiön

Egumaster Oy

VILJASIKAA Toholammilta

puh. 0400 583 750 egumasteroy@gmail.com

p. 0400 940 176

Sähköasennus

LVI-Kellosalo Oy Toholampi Puh. 0440 885 154

Pentti Ruuttula

LAMPINTORI

Vanhatie 270, 69300 Toholampi puh. 886 727, 044 3545 880

Puh. 06 885 660

Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi puh. 050 570 9518

Lylyn Pisarassa

Kirkkotie 6, 69300 Toholampi Puh. 06-885 032, 0440-863 937

T:mi Taija Korpela • p. 044 998 1840 Herkullinen lounas arkisin klo 10-14. Meillä pidätte onnistuneet kokoukset ja juhlat.

Lylyntie 30 69410 Sykäräinen puh. 06 862 3161 Facebook: @LylynPisaraOy

•

uit lähdevesialtaassa

•

nautit maittavan kotiruokalounaan

•

iltaisin tarjolla grillin ja pizzauunin antimia

•

järjestät kokoukset ja juhlatilaisuudet

•

hankit juomatuliaiset tehtaanmyymälästä

Laadukasta ja monipuolista fysioterapian osaamista! Lampintie 2, 69300 Toholampi, puh. 06 885 499 www.toholamminfysioterapia.fi

SYKÄRÄINEN P. 06 8623 041

Joulu 2019

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen ! joulurauhaa!

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen puh. (06) 862 3003, fax 06-862 3073, gsm 040 510 4090

Turvallista asumista ja onnellista arkielämää Yhteisökoti Mirjamitupa Ky 06 885 922

Katariinan Kamari 06 885 925

TOHOLAMPI Maija Kortetmaa 050 320 7466

Teollisuustie 3, 69300 Toholampi Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi

Hirvikoski Maaseutuhotelli

Kokous-, koulutusja retkeilyhotelli. Ohjattuja loma- ja harrasteviikkoja.

69410 Sykäräinen Puh. 06 862 3086 E-mail: hirvikoski@toholampi.fi www.hirvikoski.net

JOULUVIIKKO talon tapaan 21.-27.12.2019

KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS Putkityöt Auto- ja konekorjaus Metallityöt

Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

PAKETTIKULJETUKSET

Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

Toivotamme asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle

040 181 6835

Toholampi - Lestijärvi

Joulu 2019

Helena (edessä) ja Rauni tauolla keittiöhommista.

Vapaaehtoistyön ystävän kasvot Joululehden muisto ja merkitys jäi mieleeni ainiaaksi, vaikka en sitä vielä silloin ymmärtänyt, kun naapurini marraskuun lähes viimeisenä päivänä toi lehden minulle lahjaksi. Elettiin vuotta 2012. Kesäkuun alussa olin sairastunut vakavasti ja menettänyt kävelykyvyn vasemman puolen halvauksen seurauksena. Sairaalassa ja kuntoutuksessa meni koko kesä ja vielä osa syyskuutakin. Rollaattori ja kyynärsauva olivat apuna harjoitellessani kävelyä kotipihalla, pyörätuoli oli varalla. Yksin en uskaltanut postilaatikkoa kauemmaksi, ja puhelin piti olla aina taskussa sisälläkin siltä varalta, että tarvitsisin apua. Opin tosin olemaan hyvin varovainen, eikä mitään onnettomuuksia sattunut. Kun naapurini Rauni sitten tuli luokseni tuomaan joululehteä, rohkaistuin kysymään häneltä, jos hän alkaisi käymään kanssani kävelyllä. Hän lupasi heti ja oli iloinen, kun itsekin saisi lenkkikaverin. Siitä alkoi meidän lenkkeilymme ja se syveni lujaksi ystävyydeksi. Meillä oli paljon puhuttavaa toisillemme, ja aina vähä vähältä matkat pitenivät, ja puhe solisi koko ajan. Välillä jouduttiin tosin pysähtymäänkin ja hengähtämään. Vaihtelua kävelemiseen toivat reissut Kokkolaan vesijumpalle joka maanantai. Samalla käytiin ruokaostoksilla ja istahdettiin kahville.

Kun minä liityin Eläkeliittoon, oli Raunikin kohta mukana ja toimimme yhdessä kahvitilaisuuksissa keittiöhommissa. Kesät olivat parasta aikaa. Oli helpompi liikkua, eikä tarvinnut pelätä liukastumista. Käytiin mustikassa, vaaramessa ja puolukassa, sieniäkin löydettiin. Kovin syvälle metsään emme koskaan menneet minun huonon tasapainoni takia. Vaikka kyynärsauva olikin mukana, liikkuminen oli joskus hankalaa. Marjaretket olivat ihania, tuntui kuin aurinko olisi paistanut suoraan sydämiimme! Olimme merkityksellisiä toisillemme ja muistimme myös sanoa sen. Jos Rauni oli ollut Helsingin reissulla muutaman päivän, aloin jo odottaa hänen paluuta ja yhteisiä lenkkejä ja juttelua. Tällainen vapaaehtoinen auttaminen koitui minun onnekseni, ja voin nykyään kävellä omin avuin. Lisäksi toisen ihmisen mukava seura tuo mielenvirkeyttä molemmille osapuolille. Hänen avuliaisuutensa oli pyyteetöntä. Aina hän oli valmis lähtemään – olemmehan ystäviä, hän sanoi usein. Niin, mehän olimme ystäviä. Kuusi ihanaa ystävyyden vuotta saimme tutustua toisiimme, lenkkeillä ja jutella. Viime kesänä kaikki muuttui. Raunikin oli sairastunut edellisenä vuonna ja käynyt monia hoitoja läpi, mutta kaikki näytti kuitenkin valoisalta, Joulu 2019

ja lenkit olivat jatkuneet. Kesän edetessä lenkit vähenivät kuumuudenkin takia, ja mustikka-aikana vielä kävimme kerran poimimassa marjoja, mutta puolukat eivät enää tahtoneet löytää astioihimme. Nyt minä menin hänen luokseen vuorostani ja teimme hänen pihallaan lyhyitä lenkkejä, istuimme ulkona ja juttelimme. Hän lainasi minun kävelykeppiäni ja miehensä rollaattoria. Osat vaihtuivat. llo ja kiitollisuus säilyivät hänen sydämessään kivuista huolimatta. Usein Raunin puheeseen tulivat sanat "meille jokaiselle on määrätyt päivät". Hänellä oli luja usko Korkeimpaan. Pyhäinpäivänä Rauni muutti Helsinkiin tyttärensä luo. Lupasin käydä katsomassa häntä, ja hän suunnitteli kesäksi tuloa kotiin Pajakoskelle. En tiedä lohduttiko hän vain minua sillä, kun halasimme ja sanoimme hyvästejä. Hän ei tullut koskaan takaisin. Niinkuin hän aina puhui ihmisten päivien määrästä, hänenkin päivänsä täällä maan päällä päättyivät jo joulukuussa. Edelleen kaipaan ja muistelen yhteisiä ystävyyden aikoja suurella kiitollisuudella. Teksti: HELENA KARTTUNEN Kuva: ARJA VIDENOJA Ullava 91

Lukkari Ullavan M-Market ja kahvio

Puh. 010 256 8810 Fax 010 256 8899 Yhdessä hyvä tulee.

TAKSI Ari Kortetmaa P. 0400 264 641 Myös henkilö- ja pakettiautojen rengasmyynti ja asennus.

PTR-Kuljetus Oy

Harjutie 1, 68390 Rahkonen Puh. 0400 137 713, 0500 137 713

Hyvää Joulua!!!

KONEURAKOINTI

J. MÄKELÄ OY Sivulantie 12, 68390 Rahkonen puh. 044 301 2244

www.op.fi ullavan@op.fi

toivottaa asiakkailleen makoisaa joulunaikaa!

Ullavan Palveluosuuskunta

Vionojantie 36, Ullava, p. 044 762 5702

Metsäkoneurakointi Pekka Siirilä Ay Kaustisentie 369 68380 YLI-ULLAVA gsm 0400 263 138

ULLA

ALA-KORPI ULLAVA P. 06 889 056

Ullava, puh. 06-889 129

Kuljetus Siir ilä Oy

Kaivinkonetyöt

JUSSIN KUOKKA

Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

050 536 2167

Maatalousyhtymä

TAKSI

Klemola

A & M Korpi 0500 362 085

Kickalan Terapiatalli toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020

Ikä on mielentila. Jos olet lakannut unelmoimasta, jos olet menettänyt toivosi, jos et enää katso eteenpäin, jos et enää tavoittele mitään. - Silloin olet vanha! Mutta jos maailmasta etsit hyvää, ja siihen ilolla ja innolla suhtaudut, jos rakkautesi säilytät; niin ei sen väliä, että aika lentää. - Sinä et ole vanha! 92

Pieni, nimetön tarina pienestä kunnasta ja pienen kunnan isoista ja iloisista eläkeläisistä - Oliko silloin dinosauruksia ko sinä synnyit? Tämä pienen lapsen kysymys saa hymyn huulille. Se saa miettimään, miten nopeasti aika rientää. Niin kuuluu ollakin, sukupolvet vaihtuvat. Tässä tarinassa ei ole yhtään nimeä, mutta uskoisin asianharrastajien löytävän sieltä itsensä, ja ystävien tietävän kenestä on kyse. Meillä ikinuorilla (eläkeläisillä) on ympäri vuoden monenlaista Joulu 2019

toimintaa. On sielunkulttuuria ja ruumiinkulttuuria. Sieltä ruumiinkulttuurin puolelta hienoja saavutuksia ovat napanneet boccia-naisemme, aivan huippuheittäjiä. Valkoinen pallo saa kyytiä. Ei hampaat irvessä, vaan pilke silmäkulmassa. Siinä teille miehet haastetta, vaikka kyllä tekin hyviä olette. Tuosta boccia-villityksestä tiedän kertoa, että kun siihen oikein

hurahdat, se on menoa se. Se mies, joka asuu meillä, hänelle on käynyt näin, ja monelle muullekin. Armaassa kotipitäjässämme pelataan kaksi kertaa viikossa, joka maanantai ja torstai parin tunnin sessiot. Olen tehnyt huomion, että porukka nauttii,. Eivät siis ole vanhoja, jaksavat unelmoida, katsoa eteenpäin ja suhtautua tekemisiinsä ilolla ja innolla. On rantaongintaa, joka on erään ystäväni sanoin ”aivan mahtavaa”. Mikä onkaan rentouttavampaa kuin isua tuijottelemassa kohoa, joka hienosti liplattelee veden pinnalla ja yhtäkkiä alkaa painua veden alle. Silloin kalamiehen kaikki aisti heräävät, ja todellinen taistelija pyrkii esiin. ”Suo Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!” Henkisen kulttuurin puolelta karaokepiiristä löytyy hieno esikuva. Hän harrastaa karaokelaulua ja on menestynyt hienosti kilpailuissa. Karaokeharrastus on innostanut monia taitavia laulajia. On saattanut käydä niinkin, että on luullut, ettei osaa laulaa ja sitten onkin löytynyt sisäinen laulaja. Olen käynyt vakoilemassa siellä pienen kylän keskikokoisella talolla, kuinka siellä laulu raikaa ja on mukavaa yhdessä. Bussin nokka käännetään sopivin välein katsomaan teatteriesityksiä. Käydään laitosteattereissa ja harrastajateattereissa. Kaupunginteatterit kuuluvat ensiksi mainittuihin ja kylien rohkeat taiteilijat jälkimmäisiin. Pistävät itsensä likoon, ja näin syntyy hienoja esityksiä kanssaihmisten iloksi. Kun oikein ahkera ja toimiva vastuunkantaja olet, sinut palkitaan ansiomerkillä. Tämän kunnian on saanut meidän toimelias ”peejii”. Onnittelut! Sitten me tavalliset tallaajat, mehän vasta iloista ja elämänmyönteistä sakkia ollaan. Huuli lentää kuin spitaalisten pikkujoulussa. Meidän porukoiden kädessä lasi on puoliksi täysi, ei puoliksi tyhjä. Tämä vertaus tarkoittaa sitä, että katsomme maailmaa positiivisten silmälasien läpi. Joulu lähestyy, ja kiltteys tulee entistä tärkeämmäksi. Yläkerran Isännän opetus: Tee se toiselle minkä toivot itsellesi tehtävän! Hyvä ohjenuora vauvasta vaariin! Hyvää joulua! PIRKERI Veteli

Jouluevankeliumi Vetelin murtheella

Luuk 2: 1-20

1. Ja het sitte tapahtu, että keisari Aukustus anto käskyn, että koko maailmasa on toimitettava verotus. 2. Tämä verotus oli ensimmäinen ja se tapahtu Kyreniuksen ollesa Syyrian käskynhaltijana. 3. Kaikki lähtivät kiriottautuhan veroluettelhon, jokahinen omhan kaupukhinsa. 4. Niin myös Jooseppi lähti Kalileasta, Nasaretin kaupunkista ja meni verollepanoa varten Juurean, Taavitin kaupunkhin Betlehemhin, ko hän oli syntykotosin Taavitin suvusta. 5. Hän lähti sinne yhesä kihilatun morsiamensa Marian kans, joka orotti sikiää. 6. Heirän sielä ollesa tuli Marian synnyttämis aika, 7. ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloissi sikiän ja laitto hänet seimhen, ko heille ei ollu tilaa majapaikasa. 8. Sillä seurulla oli lammaspaimenia yöllä vartioissemasa laumaansa. 9. Het sitte heirän eresä seiso Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ja ympäröissi heirät. Paimenet rupes pelekäähän, 10. mutta enkeli sano heille: Ei trenkää peliätä! Minä ilimotan teille ilosanoman, suuren ilon koko väelle. 11. Tänään on teille Taavitin kaupunkisa syntyny Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. 12. Tämä on merkkinä teille: te löyrättä sikiän, joka makaa kapaloisa seimhesä. 13. Ja sitte het oli enkelin ympärillä suuri taivhaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa, ja sano näin: 14. ”Jumalan on kunnia korkeuksisa, maan päällä rauha ihimisillä, joita Hän rakastaa”. 15. Ko enkelit olivat menheet takasin taivhaashen, paimenet praatas toisilhen: ”Hetpaikalla Beetlehemhin! Siellä me nähän sen, mitä on tapahtunu, sen minkä Herra meille ilimotti.” 16. He lähtivät hetpaikalla ja löysivät Maria ja Joosepin ja sikiän, joka makas seimhesä. 17. Tämän nähäreshän he kertoivat, mitä heille oli sikiästä praatattu. 18. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihimheishän. 19. Mutta Maria kätki syrämhensä kaiken, mitä oli tapahtunu ja funteeras sitä. 20. Paimenet palas kiittäin ja ylistäin Jumalaa siittä, mitä olivat kuulheet ja nähänheet. Kaikki oli justhin niinkö heille oli praatattu. Jouluevankeliumin on tehnyt Vetelin murteelle PIRKKO VIKMAN

Joulu 2019

Vetelin EL-väki koki paljon ja oppi Suomen historiaa Liikennöitsijä Ahon linja-auton nokka käännettiin 26.8. kohti pohjoista, kohti Koillismaata. Matka sujui rattoisasti matkanjohtajan kertoessa tulevan viikon ohjelmaa. Matkasää oli mitä parhain, sopivan pilvinen istua autossa. Ensimmäinen pysähdys oli Tupoksella Kempeleessä. Suurin osa söi lounaan, muutamat tyytyivät kahvittelemaan. Sitten jatkettiin Taivalkoskelle Kalle Päätalon maisemiin. Taivalkosken kirjastossa katsoimme noin 20 minuttia kestävän filmin nuoresta Kallesta ja tutustuimme näyttelyyn Kallen vuosikymmenistä, syntymästä kuolemaan. Kallen Iijoki-sarja on nidottu yksiin kansiin, opus sisälsi 17 000 sivua. Päätalo-keskuksesta siirryttiin Jalavan kauppaan, nähtävyys sinänsä. Jalavan kauppaan kun astuit sisälle, astuit menneeseen maailmaan. Kauppa on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kyläkauppa. Sitten suuntasimme kohti hotellia Kuusamoon ja edessä oli majoittuminen. Tuli ilta ja tuli aamu ja toinen päivä: Aamupalan jälkeen sakki nousi au-

toon ja kohti Posiota. Posiolla tutustuimme Anu Pentikin keramiikkataiteeseen, ja joitakin tuliaisia tarttui mukaan. Pentikin keramiikka on käyttökeramiikkaa, kaunista ja suomalaisen tyylikästä. Kaupasta jatkoimme ruokailemaan, syömään Lapin ukon keittoa Himmerkiin. En ole niin puhdas- ja kirkasvetistä järveä aiemmin nähnyt kuin ruokapaikkamme lähellä. Selvisi, että joukossamme oli syntymäpäiväsankari. Porukka kajautti onnittelulaulun, ja sankari kiitti. Ruokailun jälkeen ajettiin katsomaan koskien kuohuja, Kiutaköngäs sai meidät huokaamaan ihastuksesta. Veden voima on valtava, ja kosken soitto luonnonäänistä mahtavin. Luoja on antanut meille kauniin maan! Nyt olikin sakki jo aika uuvuksissa, joten ihan hyvillä mielin lähdettiin kohti hotellia saunomaan ja syömään. Iltaruokailun jälkeen hotelli oli järjestänyt karaokeillan. Yllätys, joukostamme löytyi useita mahtavia laulajia. Niin, ja kun Kotkan Ruusut (vanhoja ladyja) kajauttivat yhteislauluna Kotkan Ruusun, emme tietenkään halunneet olla huonompia.

Suurpetokeskuksessa tapaamassa Juuso-karhua.

Joulu 2019

Niinpä Vetelin naiset lauloivat Joukon ja Kostin laulun Muisto vain jää. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että harjoitusta olisi kaivattu, mutta jäihän revanssi. Tuli ilta ja tuli aamu ja kolmas päivä: Kohti Sallaa! Meitä odotti Poropuistossa ihana opas Tarja, joka vei meidät ensin Sallan kirkkoon. Onhan se kovin erinäköinen kuin omamme, moderni vuonna 1950 valmistunut. Sisälle kirkkoon mentiin kuuntelemaan Sallan seurakunnan historiaa. Sota vei ison osan Sallasta, ja vanha kirkko jäi rajan taakse. Kirkossa soi urut, ja hiippailin urkuparvelle katsomaan kuka soittaa. Siellä tapasin nuoren naisen urkuja soittamassa, Himangalta kotoisin olevan kanttorin. Kirkkopihassa oli kaksi vaikuttavaa muistomerkkiä. Sankarivainajien muistomerkki, jonka jalustassa oli 315 sankarivainajan nimet, veti porukan hiljaiseksi. Kirkkopihassa oli muistomerkki niille urheille naisille, jotka pitivät maata asuttuna, kun miehet olivat sodassa. Myös ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivellä kävimme. Naapurim-

Karaokeilta hotellissa Posiolla.

me eivät jättäneet meitä yksin. Heidän apunsa on ollut suurempi kuin oikein ymmärrämmekään. Sitten Poropuistoon syömään hyvää porokiusausta ja sen jälkeen kuuntelemaan poromies-Timon luentoa porotaloudesta ja siitä miten poroja ja retkikoiria hyödynnetään matkailussa. Kesyt porot antoivat rapsutella itseään. Timo-opas oli mies, joka arvostaa luontoa ja Lapin elämää. Hän on taitava luontokuvaaja. Lopuksi joimme nokipannukahvit kera kampanisun. Jäi hyvä muisto molempien oppaiden tietoiskuista. Sitten jälleen hotellille ja syömään ja visailemaan Weijon visailua. Hiukan on yleistiedoissa parantamisen varaa, mutta mukava oli kisailla. Tuli ilta ja tuli aamu ja neljäs päivä: Kohti Suurpetokeskusta katsomaan Sulo Karjalaisen Juuso-karhua ja muitakin nalleja. On karhuilla aika lokoisat olot. Opas sai karhut häkin viereen ottamalla hunajapurkista sormella hunajaa ja työntämällä sormen karhun suuhun. Isoja ovat, Juuso painaa 483 kiloa ja siltä näyttikin. Metsän kuningas herättää kunnioitusta. Puistossa oli ilveksiä, susia ja korpit raakkuivat susiaitauksessa odottaen susilta jääviä makupaloja. Torstai oli leppoisa päivä. Kiersimme Kuusamon keskustan kaupoissa,

Raatteentien muistomerkillä Suomussalmella.

Kiutakonkään koskien kuohuja Kuusamossa.

ja kun väsy iski, lähdettiin hotellille. Vanhan kaavan mukaan ruokaa ja karaokea. Tuli ilta ja tuli aamu ja kotiinlähdön päivä: Kotiin palasimme Suomussalmen kautta. Kävimme katsomassa taideteoksen ”Hiljainen kansa”. Pellolla noin 900 hiljaista kansalaista. Sitten jatkoimme Raatteentien muistomerkille. Voi, sodan kauhuja! Raatteentie on tietynlainen Talvisodan ihme. Kyllä Jumala varjeli meitä, muuten ei voi olla mahdollista, että säilytimme Joulu 2019

itsenäisyytemme. Raatteen panssariestekiviä on 17 000, niin monta kuin oli uhreja. Ukrainalaisia, venäläisiä ja pieni osa suomalaisia. Kivipellon keskellä on muistomerkki ”Avara syli”, jossa 105 vaskikelloa, yksi jokaista talvisodan päivää kohti. Opas kertoi Raatteentien tapahtumista ja sai taasen meidät hiljaisiksi. Silmäkulmissa näin kyyneleitä. Loppumatka kotiin kului, kun useat matkalaiset kertoivat muistojaan, ja muutama vitsikin kuultiin. Paljon nähtiin, paljon opittiin Suomen historiaa. Sen opimme, että sotasukupolvet ansaitsevat kaiken kunnioituksen ja kiitoksen armaasta isänmaastamme. Siirtäkäämme se lapsillemme; sota-aika ei saa unohtua, jotta siitä jotain oppisimme. Kiitämme Antero-opasta, Taisto-kuljettajaa ja Perhonjokilaakson matkatoimiston Kristiinaa hyvistä järjestelyistä. Hyvä me! ”On kaunis synnyinmaamme, maat, metsät järvet sen. Me Luojan töitä saamme katsella kiittäen!” Reissaajien puolesta Teksti: PIRKKO VIKMAN Kuvat: RIITTA ANTTILA Veteli 95

Vetelin eläkeläiset innolla taas festivaalitalkoissa EL:n Vetelin yhdistyksessä talkootyöllä on ollut pitkät perinteet. Pääasiassa sitä on tehty Kemoran moottoriradalla ja viime vuosina lähinnä Vapun 3-päiväisissä Jokkiskisoissa. Vuonna 2018 Kaustisen festivaalitoimisto otti yhteyttä, josko yhdistys voisi ottaa hoitaakseen pelimannimajoituksen Vetelin liikuntakeskuksessa. Päätös syntyi yhdistyksen hallituksessa nopeasti ja vuonna 2018 hoidettiin valvonta aikavälillä ti–la

24/7-systeemillä. Sen verran päätöksessä harrastettiin ikärasismia, että valvojiksi valittiin vain 40- ja 50-luvuilla syntyneitä. Sitä vanhempien katsottiin jo tehneen osuutensa talkoista. Kaikkiaan talkoista selvittiin 32 eläkeläisen keskimäärin 6 tunnin työpanoksella. Vuoden 2019 talkookuvio oli valmiina jo hyvissä ajoin, ja puheenjohtajan kysyessä talkoolaisia vuoden 2018 vuorolista toteutui 100-%:sesti. Lisäksi saatiin muutamia uusia mu-

Mielenkiintoinen 16 hengen Suitiryhmä Latviasta harjoittelemassa Vetelin urheilukentällä. Menossa perinteinen pyyhetanssi. Ryhmän luovuttamasta englanninkielisestä esitteestä löytyi tietoja suiteista: Suitit ovat etninen latvialainen ryhmä ja ainutlaatuinen katolinen saareke keskellä Kurzemeä, joka on valtaosaltaan luterilainen. Suiteilla on melkein 400-vuotinen historia ja uskonnolliset erot olivat syynä eristäytymiseen. Suiteja on noin 2 000 400 km2 alueella. Ovat onnistuneet säilyttämään ainutlaatuiset ja rikkaat perinteensä (päässeet Unescon aineettoman perinteen listalle), mm. yli 52 000 kansanlaulua on taltioitu. Suitien kieli on latvian kielen murre ja siinä on jäänteitä kadonneesta kuurin kielestä ja sanoja saksan ja puolan kielistä. Sen puhujia on enää harvassa. Suitit tunnetaan teräväkielisinä. Kun kysäisin heiltä: "Tekö olette niitä latvialaisia?", tuli vastaus välittömästi: ”Ai, oltiinko me niin kovaäänisiä?” Olivat yöpyneet liikuntakeskuksessa.

kaan, kun valvontapäiviä tuli 1 lisää su klo 12 asti. Valvonnan toimivuutta lisäsi, kun jokaisella valvontaparilla oli vain yksi vuoro hoidettavanaan. Kaikkiaan valvonnassa oli mukana 40 ihmistä. Majoittuvia oli jonkin verran edellisvuotta enemmän. Samoin ulkomaalaisten osuus oli suurempi ja majoitusaika pitempi. Seuraavassa muutama kuva ja lyhyet kommentit majoittujista

Tampelais-turkulainen duo harjoittelemassa liikuntakeskuksen pihalla ennen esitystä. Tiistaipäivästä mainittakoon, että eräs majoittuja oli kävellyt Kaustiselta Veteliin. Jutellessamme hän totesi olleensa alle 30-vuotiaana sitä mieltä, että ”kaikkea pitää kokeilla paitsi kansantanssia”. Kaverin houkuttelemana hän oli ”jäänyt koukkuun” ja oli nyt jo kolmatta kertaa festareilla.

Joulu 2019

Tarina Lojo-sonnista

Eestiläinen viulisti soittelee urheilutalon aulassa sunnuntaiaamuna. Kertoi käyneensä festareilla ensimmmäisen kerran yli 30 vuotta sitten. Kotoisin 70 km Tartosta. Totesi kysymykseen jatkosta: ” Vielä ensi vuonna uudelleen, mutta sitten alkaa olla nuorempien vuoro.”

Yksi kuva valvojistakin: Saini ja Tapani omalla vuorollaan. Takana Heli ja Heikki tutustumassa ennen omaansa.

Teksti ja kuvat: PAULI VÄLIVERRONEN Veteli

Ollessani Espanjassa eräässä kylässä oli karnevaalit. Kolme jättiläiskokoista sonnia oli valjastettu vankkureiden eteen viinitynnyrit kyytillä. Kyläläiset päästelivät viintä hanoista, kävelivät vankkurien perässä soittaen ja laulaen. Tunnelma oli korkealla. Ajattelin kertoa pikkujutun sonnista täällä Suomen maalla, vaikka sillä ajajat eivät samaan tunnelmaan päässeetkään. Löysin puretun kotitaloni vintiltä kuvan sonnista ja sonnilla ajavasta miehestä. Isäni kertoi monet jutut sonnista nimeltä Lojo. Elettiin 30-lukua. Vetelin kirkonkylään perustettu sonniosuuskunta päätti hankkia uutta verta lehmikarjaan. Sonni hankittiin talousneuvos Karl Isoniemen tilalta Ähtäristä vuonna 1936. Se päätettiin sijoittaa Ilmi ja Joel Storbackan kattilakuntaan – lähinnä siksi, että heidän vanhin poikansa Pauli oli karjanjalostuksesta kiinnostunut. Isäni kertoi, että he opettivat sonnin hevosen tavoille Pauli-veljen kanssa. Sonnilla tehtiin myllyreissut ja muitakin ajoja hevosen ollessa savotalla. Pääasia sonnilla oli kuitenkin siitoshomma. Astutuspalkka oli kaksi leipää per kerta. Vuodessa Lojon luona kävi 300 lehmää ja uusinnat päälle. Kuvitelkaa mieslukijat määrää ja huomioikaa, että Viagraa Lojo ei käyttänyt. Koettakaa, pystyttekö samaan. Jos ei onnistu, voitte lohdutella sillä, että Lojolla oli aina uusi morsian. Sonni oli papin ja kansakoulunopettajan jälkeen vähintään arvoasteikossa seuraava kyläaukiossa. Keskipohjanmaa-lehdestä leikattu kuva on vuodelta 1936. Sonnilla ajava mies oli isäni setä Oskari Vähäkainu, kuuromykkänä syntynyt, MykkäOskaksi kyläläisten kutsuma. Oska tienasi tupakkarahat leikkaamalla kylän miesten tukat. Oskan leikkuutaidot olivat jonkinmoiset, koska pitäjän kirkkoherrakin leikkautti hiuksensa Oskan luona. Vaikka hän tiesi Oskan olevan kuuromykkä, niin joka ainut kerta pappi sanoi Oskalle saman litanian: ”Leikkaatte tukkani niin, että tukkani lyhenee päälaelta niskaan päin ilman näkyvää rajaviivaa.” Oska löi kättä lippaan ja aloitti homman. Joulu 2019

Keskipohjanmaa v. 1936

Isä kertoi myös eräästä rankojen hakureissusta Vetelin murretta puhuen: ”Elethin syräntalavia, Oskasetä oli kuumetaurisa. Isä oli Pauliveljen kans savotalla. Mulle ja veliErkille panthin määräks hakia rankakuorma sonnilla. Olin 14- ja Erkki 11-vuotias. Me aisotethin sonni aamulla. Olin innokas hevoshommisa. Saimme sonnin reen ethen. Sanoin Erkille, että kaunailee lunta ja sonnista tulee kärtynen roskailimalla. Pyry tuli. Sonni tuhisi reen eesä. Rankapinot oli Lehtisaaresa parin kilometrin pääsä. Sanoin Erkille, että ottaa heinätukon ja vie sen heti sonnin ethen, kun seisautan pinon vierhen. Seisautin sonnin ja Erkki hyppäs hankhen. Sonni suhahti vihasesti, käänty ja aisat katkes ko tupakit. Erkki kiipes puuhun. Minä olin keskireesä, ettei aisantyngät lyönhet. Sonni lähti juosten kotia, met peräsä. Navetan ovesta haat lensi ko se töyttäs oven auki ja meni parthensa. Oska-serän parannuttua haimme rangat messästä.” Mietin, että pantaiskohan tänä päivänä tuon ikäisiä poikia ranganhakureissulle. No, nyt kiisselipäälikkö huutaa keittiöstä, että kyllä yhestä sonnista tuli piisalle kirjallisuutta ja tuu syömhän. Joten lopetan kertomuksen sonnista nimeltä Lojo. KIMMO STORBACKA Veteli 97

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2020!

Kauneushoitola Leea Kalliokoski Koulutie 73, Veteli P. 040 721 6234 www.hoivahelmi.fi

Perinteinen Hieronta

VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI

HAUTALA

•

• Valmisvaatteet • Kankaat puh. 040 7714 179

p. (06) 8621 386 Koulutie 77, 67700 VETELI

Klassinen hieronta • Lahjakortit Koulutettu hieroja

JARMO HAUTALA

% 0400 350 719 Koulutie 62, Veteli

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA 69700 Veteli, puh. 050-400 3302

MATTOKUTOMO

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950

Lasse Rantala Oosintie 1, Veteli

p. 040 504 1517

w w w. p s l - n y k a n e n . f i

• Koulutie 86, 69700 Veteli • Puh (06) 862 1185

❀❀❀❀❀

Reilua kodinkone- ja urheiluvälinekauppaa laatumerkeillä

ONTELOKUDETTA JA MATTOJA

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

Kukka ja tähti Koulutie 84, puh. 06 8621 384 Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös Facebookissa

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja. Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Susanna Heikkala 040 824 0570

Hyvää Joulua ja Vauhdikasta Uutta Vuotta Puh. 020 718 9670 VETELI

BETONIELEMENTIT • ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto KEMORAN MOOTTORIRATA Kemorantie 161, 69750 SILLANPÄÄ p. 0400 266 746

MATTI RAUHALA OY vetua@vetua.fi 98

• Ilmastointikanavat ja -osat Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Joulu 2019

Jussi Torppa Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

Hyvää ja rauhallista joulua

EK-RASKASHUOLTO Räyringintie 1100, Veteli Puh. 044 559 2960

Juha & Mirja Pulkkinen Ay

PITOPALVELU Löötintie 18 PULKKINEN

Pieni Nurkkapuoti

PARTURI-KAMPAAMO

Marketta Björkbacka

Torpantie 154, 69700 Veteli p. 040 5338 094

Vaatteita, kenkiä ja asusteita naisille Etelän auringosta. Myös lahjatavaroita.

Puh. 0400 815 225, PATANA

PARTURI

040 572 1244/Juha 040 578 0781/Mirja info@juhlapalvelupulkkinen.fi

TUIJA Puh. 040 551 3338, TUNKKARI

• Kesäkahvila • Elävän musiikin esityksiä • Kesäteatteriesityksiä

heinä-elokuussa

Maanrakennus JouKari Oy Kari Pulkkinen 0400 180 522 Jouni Koivisto 040 548 0237

Rajaseudun Saluuna

Matti Laasanen p. 040 7711 118

LVI- JA METALLIASENNUS JUHANI PUUSAARI Oy

Kalliojärventie 841, Räyrinki puh. 040 5423 525

Puh. 0400 365 969

RTV-HUOLTO HAUTALA

Kansanparantaja, jäsenkorjaaja

TELEVISIOT ja ANTENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

Vetelin Kalliojärvellä.

Puh. 0400-55 2453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

H O T E L L I • R A V I N TOLA• PU B • SAU N A

LAASASEN MYLLY

Panasonic Pioneer

Raimo Holtin VASTAANOTTO

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

P. 0400 869 530

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli • 040 648 4040 • www.kampeli.fi

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli 040 648 4040 www.kampeli.fi

Lounaasta eläkeläisalennus –1€

KIINTEISTÖHUOLTO KIVELÄ

Eteläkankaan Maito

VETELI

- Remontit - Kiinteistöhuoltotyöt Asko Kivelä, puh. 0400 460 145

Maitotie 150 69700 Veteli Jussi Tunkkari 0400-627489

Susanna Tunkkari Perttu Tunkkari 045-1144742 040-5110230

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020! • TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

www.pasikorpela.fi

VETELIN APTEEKKI Koulutie 63, 69700 VETELI ma-pe 8.30-17, la 9-14 puh. 06 862 1419 • www.vetelinapteekki.fi

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

Joulu 2019

VETELIN ENERGIA – pitkän tähtäimen energiakumppanuutta info@venergia.fi | www.venergia.fi

Ramppi 2, 69700 Veteli Puh. 010 835 4700 • Fax 06 862 7153 www.skaala.com

06 866 3600

Kuljetus ANTTILA OY Veteli Hake-, turve- ja purukuljetukset Juha Anttila P. 040 9625 998

juha.anttila@veteli.fi

www.rakennuskorpelaoy.fi p. 0400 560 144

spalvelu u n n e k Ra ikkala e H i r a K Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

PULKKISEN NUORISOSEURA

Haukilahdentie, 69830 Pulkkinen Puh.joht. Pentti Leppäniemi Puh. 040 513 9827

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA

Perhonjokilaakson

DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130

KATSASTUS OY

Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

Puh. 06 862 8150

Lämmin joulutervehdyksemme

OP Perhonjokilaakso Veteli

LVISUUNNITTELU Pekka Aho p. 040 705 7987 pekka.aho@kase.fi

Konehuolto Klemola Oy Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

Kuljetus

E. TIKKAKOSKI OY Veteli puh. 0400 577 713

Rauhallista Joulua ja Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle VuodeOllne nea Uudelle Vuodelle

Haapalan Autotuuli Oy

Lasse 0440 779 123 Avoinna: Vesa 0440 367 137 ma-pe Raimo 0400 367 137 8-16.30 Siponkoskentie 104, 69820 Räyrinki

100

Joulu 2019

UUDET HAUTAKIVET, KUNNOSTUKSET ja KAIVERRUKSET

Nyt myös kivimallisto esillä SOITA JA SOVI ESITTELY

040 570 8621

VETELIN KONEMETALLI OY p. 06 862 1092 konemet@veteli.fi

Pirjo Korkeasaari

Kaikki huollot Kaikki huollot ja korjaukset ja korjaukset ammattitaidolla! ammattitaidolla! Alkuperäinen takuu säilyy!

Isopatanantie 135

Tiesitkö, että Autofithuoltokorjaamolla voit huollattaa uudenkin auton? Autofit–määräaikaishuollon jälkeen kaikki tehdastakuut ovat voimassa.

puh. 040 5802 204 AP-Autokorjaamo Tmi AP-Autokorjaamo Tmi Viisteentie 10, 69750 Sillanpää

040-757 4689 AP-AutoPuh. ap.autokorjaamo@co.inet.fi k o rjaamo Tm Vi TALONPOJAN isteentie 10 NAVETTA i , 6975 0 Sillanpää Puh. 040-75 7 ap.autokor 4689 jaamo@co .inet.fi

Viisteentie 10, 69750 Sillanpää Puh. 040-757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi

AP-Autokorjaamo Tmi

AP-Autokorjaamo Tmi Viisteentie 10, 69750 Sillanpää Tulossa sähköpostilla! Viisteentie 10, 69750 Sillanpää Puh. 040-757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi

KONEURAKOINTI Kyösti Hietalahti

ap.autokorjaamo@co.inet.fi Viisteentie 10, 69750 Sillanpää Puh. 040-757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi

• kaivinkoneurakointi • talvikunnossapito • hiekotus

JMT Koskela Oy

Puh. 0400 869 195

VETELI • p. 044 747 5288

Yhdistyksen OmaisOiva toiminta‐alue: Halsua, Kaustinen, Perho, Veteli,

TUIJA AHTONIEMI

JOULUMARKKINAT vanhalla maatilalla Vetelissä pe 13.12.2019 klo 17-21 la 14.12.2019 klo 10-14

Koulutie 77

69810 RÄYRINKI puh. 0400 265 133, 0400 402974

69700 Veteli

Yhdistyksen OmaisOiva toiminta-alue: 0407653327 Halsua, Kaustinen, Veteli, Yhdistyksen OmaisOivaPerho, toiminta‐alue: www.omaisper.com Toholampi, Lestijärvi ja Kannus Halsua, Kaustinen, Perho, Veteli, Toholampi, Lestijärvi ja Kannus

Laaksotörmäntie 5, 69730 TUNKKARI talonpojannavetta@kase.fi, puh. 040-7374 762

Peltityöt yli 30 v. kokemuksella

Toholampi, Lestijärvi ja Kannus

LAASASENTIE 2, 69700 VETELI PUH. 040 5798 255

fit.f

Puh. 040-757 4689 AP-Autokorjaamo Tmi www.auto

www.poyhonen.fi

HAUTAKIVIPALVELU HAAPASALO

HIEROJA

Koulutie 77, 69700 Veteli 040 765 3327 www.omaisper.com Koulutie 77

Viisteentie 10, 69750 Sillanpää p. 0400 895 174

69700 Veteli 0407653327

ELÄKELIITON myöntämä kultainen ansiomerkki luovutettiin Vetelin yhdistyksen puheenjohtajalle ja piirin varapuheenjohtaja Pauli Väliverroselle Vetelissä to 9.5.2019 pidetyssä juhlatilaisuudessa. Merkin kunniakirjoineen ojensivat Eläkeliiton liittohallituksen jäsen Juhani Forslund ja piirin toiminnanjohtaja Taina Alanko. Sydämelliset onnittelumme koko piirin väen puolesta Paulille.

www.omaisper.com

Kuva: Taina Alanko

Paulin vierellä puoliso Toini Väliverronen. Kuva: Pirjo Palosaari-Penttilä

Joulu 2019

101

! a u l u o J ä Hyvä

Yhteistyöstä kiittäen & Hyvää joulua toivottaen

Suunnittelussa EL K-P:n kanssa elokuussa 2020 toteutettava ja toivottu matka pohjoiseen aina Jäämerelle asti. Piiri tiedottaa matkasta tarkemmin alkuvuodesta.

MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas P. 050-2017 info@matka-vesa.fi Katso matkat: www.matka-vesa.fi

HOTELLI KIVITIPPU TOIVOTTAA ASIAKKAILLEEN JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLEEN

Hyvää Joulua

ja Onnellista Uutta Vuotta 2020!

Kivitipun tarjous eläkeliiton ryhmille 1.9.2019–12.2.2020 (Ei juhlapyhinä)

102

Joulu 2019

a ri

- Pe

n ttil ä

sen ajankohtaisia, meitä ikäihmisiä koskettavia, asioita. Oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin saatiin selkeät vastaukset. P Vip-seminaariin irj o P : a oli pyydetty myös v u K puheenvuorot Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattilalta ja Keskipohjanmaa-lehden päätoimittaja Tiina Ojutkankaalta. Vierailijoille ojennettiin pienet lämmittävät lahjat, Himangan yhdistyksen naisten kutomat villasukat. sa

Te määräätte suunnan, minä toteutan bussimatkanne

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön, Eläkeliiton, puheenjohtajaksi kesäkuussa 2018 valittu sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan paikalta eläkkeelle jäänyt Raimo Ikonen vieraili Keski-Pohjanmaan piirihallituksen järjestämässä seminaarissa Kokkolan kaupungintalolla 1.2.2019. Olimme jo pitkään yrittäneet varata mahdollisuutta saada hänet vieraaksemme. Nyt se vihdoin onnistui! Saimme kuulla rautaisannok-

al o

www.pohjolanmatka.fi

Huippuvierailu maakunnassamme

2 vrk

PUOLI HO 114 € IDOLLA /hlö sis. 3 0 min .h ta ie nkorja ronnan uksen

i jäse

Tiedus

tele lis

ää!

Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi 06 561 5000 | 044 7910 470 myynti@kivitippu.fi | www.kivitippu.fi

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri v. 2019 Piirihallitus

Pirjo Palosaari-Penttilä, pj Eija Mastokangas Helena Tilus Mauri Holma Heikki Haapala Lahja Hautamäki Ritva Lappi Kaarina Niemi Ritva Järvelä Martti Autio Elli Kalliokoski Anneli Järvenoja Arja Videnoja Pauli Väliverronen Toiminnanjoht. Taina Alanko

Ylijoentie 6, 69600 Kaustinen Kannistontie 566, 69510 Halsua Akolankuja 6, 68100 Himanka Ypyäntie 86, 69170 Yli-Kannus Kaustarinkatu 43 A, 67100 Kokkola Sorrontanhua 11, 68300 Kälviä Lestintie 14, 69440 Lestijärvi Lohtajantie 3 C 3, 68230 Lohtaja Aatunkuja 1 as 2, 69950 Perho Skutnabbantie, 68600 Pietarsaari Järvitie 6, 85410 Sievi Kentäntie 6, 69310 Laitala Ullavantie 697, 68370 Ullava Kustintie 5 A 1, 69700 Veteli Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

Piirin liittovaltuutetut 6.6.2018 alk. Helena Tiala 040 825 7812 Pentti Silvennoinen 050 561 6192 Heikki Koivisto 044 254 4275

1. varavaltuutettu Terho Paavola 040 151 2891 Antti Ruokoja 045 201 1029 Oiva Kankaanpää 050 500 1634

Piirin kunniapuheenjohtaja Matti Koskela, Toholampi Eläkeliiton kunniajäsen Pauli Känsälä, Kaustinen

040 504 6076 040 868 4103 050 374 3094 044 549 8713 040 510 9521 050 545 5248 040 538 5107 050 373 1793 040 083 0422 040 556 6322 050 360 2561 040 829 0849 040 964 8793 040 596 4249 050 342 1203

pirjopa@kaustinen.fi mastokangas.eija@gmail.com tilus.helena@gmail.com maurhol1@msn.com hjhaapala@luukku.com lahja.hautamaki@gmail.com ritva.lappi@gmail.com kaarina_44@hotmail.com ritva.jarvela@kase.fi mm.autio@luukku.com elli.h.kalliokoski@gmail.com annelija@toholampi.fi arja.videnoja@gmail.com pauliva@veteli.fi keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

2. varavaltuutettu Sisko Hautamäki 050 343 5162 Kaarina Niemi 050 373 1793 Ritva Lappi 040 538 5107

Piirin kotisivut internetissä: www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa Piirin fb-sivut: www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri

ELÄKELIITON JÄSENYHDISTYKSET (Jäsenmäärä 31.8.2013) Yhdistys

Puheenjohtaja

Halsua pv 1975 jäs 228

Eija Mastokangas Maili Ruuska Lohtaja Kaarina Niemi Kannistontie 566 Uudentalontie 23 pv 1975 Lohtajantie 3 C 3 69510 Halsua 69510 Halsua jäs 282 68230 Lohtaja 040 868 4103 040 576 5694 050 373 1793 mastokangas.eija@gmail.com maili.ruuska@suomi24.fi kaarina_44i@hotmail.com

Simo Pesola Uudenkyläntie 530 68230 Lohtaja 050 381 6818 simojohannes.pesola@gmail.com

Himanka pv 1979 jäs 266

Paavo Tiinanen Helena Tilus Perho Tapani Anttila Lahdensuuntie 73 Akolankuja 6 pv 1975 Kokkolantie 462 68100 Himanka 68100 Himanka jäs 278 69920 Oksakoski 044 587 5124 050 374 3094 0400 393 518 paavo.tiinanen51@gmail.com tilus.helena@gmail.com

Elsa Peltola Kivijärventie 37 69980 Möttönen 040 575 8532 elsa.peltola@luukku.com

Kannus pv 1971 jäs 440

Mauri Holma Ypyäntie 86 69170 Yli-Kannus 044 549 8713 maurhol1@msn.com

Eija Halttu Korpintie 8 A 38 67100 Kokkola 040 503 4049 eija.hattu@suomi24.fi

Kaustinen Terho Paavola pv 1975 Lumppiontie 255 jäs 590 69600 Kaustinen 0400 974 127 marjatta.tjaru@gmail.com

Sihteeri

Yhdistys

Liisa Äijälä Pietarsaari Kisakuja 2 pv 1998 69100 Kannus jäs 28 044 254 4314 liisa.aijala2@gmail.com

Puheenjohtaja

Pentti Silvennoinen Palokärjentie 14 68660 Pietarsaari 0400 656 768 pentti.silv@gmail.com

Sihteeri

Aulis Kaunisto Sievi Anne-Maj Mäenpää Hanhikoskenkuja 2 C 12 pv 1976 Kaivotie 9 B 6 69600 Kaustinen jäs 293 85410 Sievi 040 540 3214 040 556 9665 aulis.kaunisto@kotinet.com anne-maj.maenpaa@elisanet.fi

Eila Löytynoja Kajaanintie 211 85410 Sievi 044 327 6040 eila.loytynoja@gmail.com

Riitta Anttila Toholampi Kalervonkatu 37 pv 1975 67500 Kokkola jäs 221 040 771 1484 riitta.anttila@hotmail.fi

Hannu Ohtamaa Vanhatie 115 69310 Laitala 044 201 6655

Kokkola pv 1976 jäs 526

Marjatta Tjäru Vidnäsinkatu 12 A 4 67100 Kokkola 045 259 7417 tapani.typpo@gmail.com

Kälviä pv 1975 jäs 279

Lahja Hautamäki Hilkka Tapio Ullava Sorrontanhua 11 Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä 68300 Kälviä jäs 141 050 545 5248 040 581 2283 lahja.hautamaki@gmail.com hilkka.tapio@netikka.fi

Lestijärvi pv 1975 jäs 62

Ritva Lappi Lestintie 14 69440 Lestijärvi 040 538 5107 ritva.lappi@gmail.com

Raija Heikkinen Veteli Lestijärventie 955 pv 1973 69450 Yli-Lesti jäs 440 040 574 6171 heikkinenraija007@gmail.com

Joulu 2019

Anneli Järvenoja Kentäntie 6 69310 Laitala 040 829 0849 annelija@toholampi.fi Sisko Hautamäki Leppipellontie 45 68380 Ullava 050 343 5162 annikki.sisko@gmail.com Pauli Väliverronen Kustintie 5 A 1 69700 Veteli 040 596 4249 pauliva@veteli.fi

Arja Videnoja Ullavantie 697 68370 Ullava 040 964 8793 arja.videnoja@gmail.com Katariina Finnilä Isokyläntie 26 69820 Räyrinki 0400 504 843 katariina.finnila@hotmail.com

103

Joulu 2019

Piiri tiedottaa tapahtumistaan • kotisivuilla osoitteessa www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa

32. vuosikerta Julkaisija:

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry.

Päätoimittaja:

Taina Alanko

• Facebookissa: www.facebook.com/ elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/

Toimituskunta: Maisa Järvelä, Aulis Hietalahti, Oiva Kankaanpää Oikoluku:

Eeva Inkeri Kluukeri

Talous:

Taina Alanko

Painosmäärä:

3 900 kpl

Lehden hinta:

• sähköpostilla piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille • Yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa • EL-Sanomissa (6 kertaa/vuosi) • tarvittaessa kirjeitse • virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehti-ilmoituksella Keskipohjanmaassa sekä EL-Sanomissa

Sivunvalmistus: Elina Korpiaho Painopaikka:

Grano

Kansikuva:

Hannele Hammar-Kettunen, Kokkola Vladimir Froloffin patsas Kokkolan kirjaston terassilla

Piirin yhdistyskehittäjät osallistuivat Lehmirannassa innostavaan Yhdistyskehittäjien kesäseminaariin 13.–16.8.2019. Teemana oli tänä vuonna Houkutteleva yhdistys. Yhdistyskehittäjämme valitsivat piirin alueiden syksyn ideapäivien teemaksi Vetovoimaisen yhdistystoiminnan rakentaminen. Kuvassa vasemmalta alkaen Marjatta Tjäru II-alueelta (Kokkolasta), Mauri Holma III-alueelta (Kannuksesta), toiminnanjohtaja Taina Alanko ja uutena yhdistyskehittäjänä aloittava Sinikka Järvelä I-alueelta (Kaustiselta). Kuva: Sointu Kallio

Kiitämme kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta. Mukavia lukuhetkiä lehtemme 32. vuosikerran Joulu 2019 parissa. Piirihallitus

104 42

Joulu 2019

Hyvää Joulua & onnellista uutta vuotta 2020!

Härmän Kylpylä toivottaa hyvää joulua ja menestystä tulevaan vuoteen! Kysy alkuvuoden edullista ryhmätarjousta Härmän Kylpylästä. Puh. 06 - 483 1600 tai myynti@harmankylpyla.fi

Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh.(06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi

TUETTU LOMA Piiri järjestää tuetun loman yhteistyössä MTLH:n kanssa ja Veikkauksen tuella. Myönnetty: 30 henkilölle Aika: Paikka:

24.02.2020–29.02.2020 Lehmirannan lomakeskus

Aika: Paikka:

25.10.2020–30.10.2020 Kuortaneen Urheiluopisto

Teema: Hinta: Sisältyy:

Työt takana -loma Loman omavastuuosuus on 20 € /vrk täysihoito, majoitus 2-hh, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajan ohjelma, allasosaston ja kuntosalin käyttö 3 kk ennen loman alkamispäivää

Hakuaika:

Avo-/aviopuolisot täyttävät yhteisen hakemuksen. Hakemus tulisi tehdä mieluiten sähköisenä, sähköisen hakemuksen osoite https://lotu.lomajarjestot.fi/t/MTLH/calendar/list. Paperiset anomukset postitse suoraan osoitteeseen: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Ruoholahdenkatu 8, 4. krs, 00180 Helsinki Lisätietoja: Taina Alanko, p. 050 3421 203

Mahdottomasta mahdollista. PAINOPALVELUT / SUURKUVAT / KAMPANJAT / YRITYSILMEET / MAINOSTEIPPAUKSET / VARASTOINTI JA POSTITUS / VERKKOSIVUT KOHDERYHMÄT / E-JULKAISUT / AINEISTONHALLINTA / MESSUT JA TAPAHTUMAT / PAKKAUKSET / VALOMAINOKSET KÄÄNNÖSPALVELUT / PROJEKTINHALLINTA / RAKENNUSPIIRUSTUKSET / KIINTEISTÖPANKKI

grano.fi