Joulu 2022 Eläkeliiton K-P:n piiri ry by Creamedia

Joulu 2022

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2023!

Halvalla hyvä joulu tulEe.

tee lahjaostokset kätevästi verkossa: halpahalli.fi

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus, Olli Luhtasela ................................................. 2 Piirin toiminnanjohtajan tervehdys, Taina Alanko.......................................... 3 Seurakuntien joulutervehdykset ...................................................................... 4 Piirin yhdistysten joulutervehdykset ................................................................ 5 Eläkeliiton puheenjohtajan tervehdys, Raimo Ikonen..................................... 6 Eläkeliiton toiminnanjohtajan tervehdys, Anssi Kemppi................................. 6 Piirin puheenjohtajan tervehdys, Pirjo Palosaari-Penttilä............................... 7 Eläkeliittolaiset suunnistivat Vetelissä............................................................... 8 Kuntojumppa................................................................................................... 10 HALSUA Helmenkalastajien kaksi uskollista onkijaa ........................... 11 Amerikan Pauli palasi kotiin ........ 13 Halsuan ilmoitukset ...................... 13 HIMANKA Paavo Asser Jokivartio – monen toimen mies ...................... 15 Runo: Jouluretki sisimpään .......... 17 Himangan ilmoitukset .................. 18 Piirin karaokemestaruuskilpailu... 19 KANNUS Maaseudun uusi idätys ................. 20 Runo: Kyllä ennen oli kaikki paremmin ........................... 22 Kannuksen ilmoitukset ................. 22 KAUSTINEN Ilmajoen musiikkijuhlilla upeasti ..... 25 Erään paluumuuttajan tarina ....... 26 Ukrainalaisten hätä sai kaustislaiset auttamaan ................. 29 Tervehdys kaikille.......................... 31 In Memoriam: Pauli Känsälä........ 32 KP-Vaarit nikkaroivat maakuntaviestiä varten ................. 33 Kaustisen ilmoitukset .................... 33 KOKKOLA Yhteiset hetket ja retket yhdistystoiminnan suola ............... 37 Sää suosi virkistyspäivää ............... 38 In Memoriam: Maija Pokela ......... 39 Onnistunut Piispalan matka ......... 40

Runo: Jouluaatto hautausmaalla . 41 Ota vaarin tarinoista ..................... 42 Kokkolan ilmoitukset .................... 43 Patikkaretki Eugmon luontopolulle ................................ 47 KÄLVIÄ Tukikonsertti sai väen liikkeelle.... 48 Kälviän ilmoitukset ....................... 49 LESTIJÄRVI Metsänvartijoille isot vaatimukset .51 Lestijärven ilmoitukset ................. 54 Piirin 3-alueen kirkkopyhä Lestijärvellä ................................... 54 LOHTAJA Kuvamuistoja vuoden varrelta...... 55 Runot: Se saapuu / Joulun tähti ... 56 Lohtajan ilmoitukset ..................... 57 PERHO Kulttuuri-, taide- ja elämysmatka Pohjanmaalle ...................... 58 Perho-viikon markkinoilla mukana. 59 Ossi Hietaniemi, oman kylän poikia – hoidon ja hoivan ammattilainen ............................... 60 Perholainen luonto ja luonne Lauri Hietaniemen arvojen lähteet . 62 Syysretkellä naapuripiirissä ......... 64 Perhon ilmoitukset ....................... 65 Hyvinvointialueen vanhusneuvosto 2023 valittu .................... 67

PIIRIN JA JÄSENYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT .......................... 99 Lehden ja piirin tietoja ................ 100

PIETARSAARI Metsästä maailmalle ...................... 68 Pietarsaaren ilmoitukset ............... 69 SIEVI Tavattiin taas Sievin Muttimarkkinoilla ......................... 71 Kesäretkellä Lohtajalla .................. 71 Asemakylä kehityksen edelläkävijänä Sievissä .................. 73 Kuhilaspimeällä pyörän selkään.... 75 Kulttuuria ja urheilua Koivuniemessä ............................... 76 Sievin ilmoitukset ......................... 77 TOHOLAMPI Neljän veljeksen liikeyritys .......... 79 Runo: Yötaivas .............................. 81 Pieniä ilon pisaroita joka päivä ..... 81 Kauneus on sen silmissä, joka näkee kauneuden.................. 82 Toholammin ilmoitukset ............. 84 Jämsänkalliot kiinnosti ................ 85 ULLAVA Monitaitoinen Sepän Pentti .......... 86 Ullavan ilmoitukset ....................... 88 Tapahtumakuvia ........................... 88 VETELI Aktiivinen viiskymppinen............. 89 Metsätyön murrosaikaa Vetelin salomailla .......................... 91 Joukon ja Kostin tarina ................ 92 Vetelin ilmoitukset ........................ 94

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle! Joulu 2022

Rakkauden lapsi

ävelen neljävuotiaan tyttäreni kanssa suurista kirkon ovista sisään. Viileä eteinen tulee vastaan ja siellä näkyy suuria puisia hahmoja – ainakin tytön silmissä. Nopeasti tyttö ymmärtää, että siinähän ovat Joosef ja Maria. Aasi seisoo taustalla ja kaikki ovat kokoontuneet seimen äärelle. Mutta sitten tyttö huomaa: seimihän on tyhjä. Eihän siellä ole kuin olkia. Missä on Jeesus? Kehotan katsomaan, mitä Maria pitää sylissään, ja helpotus valtaa tyttäreni mielen – Jeesus onkin maailman parhaassa paikassa, oman äitinsä syleilyssä. Ajattelen tytärtäni ja meitä jouluun valmistautujia. Kuinka moni meistä huomaa, ettei Jeesus olekaan siellä missä hänen tulisi olla? Lapsen mielessä oikea paikka on seimessä tai Maria-äidin sylissä. Aikuisen mielessä tuo seimi löytyy ihmisten sydämestä. Löydätkö sinä tänä joulunaikana Jeesus-lapsen elämästäsi? Joulun ihme on rakkauden ihmettä. Rakkaudessaan Jumala on valmistellut Marialle ja Joosefille elämän, jossa he saavat kokea Jumalan rakkautta ennen näkemättömällä tavalla. He saavat ensimmäisinä ihmisinä maailmassa ottaa Jeesuksen, Jumalan pojan, syleilyynsä. Jumala antaa poikansa kautta itsensä meille. Kaiken rakkautensa hän osoittaa ihmiselle. Joulunaikana Jumala kutsuu meitä yhä uudelleen tämän ihmeen äärelle. Ottamaan vastaan hänen poikansa. Ottamaan hänet syliimme, ottamaan hänet elämäämme. Niin kuin ensimmäisenä jouluna, aina sen jälkeenkin Jeesuksen paikka on ollut lähellä ihmistä. Osana meidän elämäämme. Tämän koettuaan Maria ja Joosef antoivat koko elämänsä Jumalan käyttöön. Heidän toimintansa on viesti meille. Näin mekin saamme tehdä. Toivottaa joulunlapsen tervetulleeksi omaan elämään ja antaa hänen rakkautensa näkyä omassa elämässämme. Rakkauden, jonka olemme lahjaksi saaneet. Rakkauden, joka on kaiken elämän lähde. Rakkauden, joka täyttää meidän kaipauksemme. 2

Jeesuksen kautta elämämme kietoutuu rakkauden nauhoin Jumalaan, niin kuin lahjapakettia koristavat kirkkaat nauhat. ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Jokainen meistä saa olla Jumalan rakkauden kohde, täyttymys hänen rakkaudelleen. Sen voi kokea pienissä hetkissä, joulurauhan hiljaisuudessa, lapsen ihmettelyssä, kirkon penkissä, joulunsävelmissä tai vastaan tulevassa lähimmäisessä. Jokaisessa näissä kaikuu Jumalan vies-

ti meille. Joulun lapsi on rakkauden lapsi, meitä varten annettu. Siunattua joulua – Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

OLLI LUHTASELA Sievin seurakunnan vt. kirkkoherra

Seimen Sievin kirkon eteisessä on veistänyt sieviläinen Jorma Heiskanen. Kuva: Oiva Kankaanpää

Joulu 2022

Viime vuonna Kvartetti, tänä vuonna Sting

uosi sitten luin Eläkeliiton teettämän +60-barometrin komediaelokuva Kvartetin jälkeen. Kirjoitin huomioistani Joulu 2021 -lehdessä. Siitä tutkimuksesta nousi esiin kolme keskeistä haastetta: Nuoruuden liiallinen ihannointi, lisääntyvä turvattomuus ja digitaalinen syrjäytyminen. Ennen syyslomalle lähtöäni jännitti, ehdinkö saada matkalukemistoksi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kolmen vuoden välein teettämän Huomisen kynnyksellä 2022 -raportin. Kyselyssä kartoitetaan 55–84-vuotiaiden käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista maassamme. Ehtihän se ilmestyä! Mietin, onko mikään muuttunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Lueskelin raporttia läppäriltä menomatkalla Helsinkiin. Kun emme päässeetkään Ranskan lennonjohdon lakon vuoksi matkalle, lukeminen jatkui ”maitojunassa” Kokkolaan. Parin päivän päästä päätin lähteä Sting & My Songs -konserttiin Nokia-areenalle Tampereelle. Tulostin raportin mukaan. Mielenkiintoisiin kysymyksiin perehtyminen onnistui junassa hyvin. Niin onnistui Stingin konserttikin. Rennon supertähden konsertti oli elämys! Mutta palataanpa kyselyyn, millaiset asiat siitä nyt nousevat päällimmäisiksi!

Kuva: Veijo Hukari

Nuoruutta ihannoidaan edelleen nyky-yhteiskunnassa liiaksi Raportti osoittaa, että ikääntyminen on Suomessa asenteellisesti väheksytty ja ikärasismi laajaa. Ikääntymistä ei näköjään ymmärretä ilman, että itse kokee sen. Ikääntyneet kansalaiset pitävät hoivapalveluiden laatua luvattoman heikkona Tutkimuksesta käy ilmi, että peräti 73 prosenttia pitää ikääntyneiden hoivapalveluiden laatua luvattoman heikkona. Enemmistö, 91 prosenttia, oli sitä mieltä, että hoivapalveluiden laaturikkomuksiin pitäisi puuttua nykyistä herkemmin. Eläkkeiden pienuus ja siitä seuraavat taloudelliset ongelmat nousevat huutavimmiksi tämän päivän harmeiksi Suuri osa eläkeläisistä on pulassa hintojen viimeaikaisen nousun takia. Varsinkin pienituloiset, joilla suuri osa kulutuksesta menee asumiseen ja energiaan. Vieraan vallan hyökkäys Suomeen huolestuttaa Edellisessä tutkimuksessa turvattomuuden tunne nousi esille. Nyt selvitettiin, kuinka paljon viisi viime aikoina elämää vahvasti hallinnutta asiaa (Uhka vieraan vallan hyökkäyksestä Suomeen, elämisen kallistuminen hintojen nousun myötä, ilmastonmuutos, ydinsota sekä koronapandemia) huolestuttavat ikäihmisiä. Ykköseksi nousi uhka vieraan vallan hyökkäämisestä Suomeen. Digitaidoissa huima kehittyminen Neljä viidestä 55–84-vuotiaista käyttää älypuhelinta päivittäin ja kyseinen laite on jo lähes 90 prosentilla koko joukosta. Kolmen vuoden kuluessa myös pöytäkoneen, kannettavan tietokoneen ja tabletin käyttö on lisääntynyt. Ansio siihen on suurelta osin eläkejärjestöillä. Olen havainnut, että digikoulutusta on ollut runsaasti. Tästä satsauksesta, jota tehdään vapaaehtoisten voimin, ei ole paljon näkynyt kiitoksen sanoja päättäjiltä tai palvelua tarjoavilta tahoilta. Silti ne voisivat ottaa tässä asiassa eläkejärjestöistä mallia. TAINA ALANKO toiminnanjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri Eläkeliitossa on yhteisesti päättämämme arvot, joihin pohjaten teemme joka tasolla työtä kohti ikäystävällistä Suomea.

ELÄKELIITON ARVOT: Inhimillisyys • Ikäystävällisyys • Tasa-arvo • Yhteisvastuu • Osallisuus

Joulu 2022

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Halsuan seurakunta

Kälviän seurakunta

Perhon seurakunta

Vetelin seurakunta Toholammin seurakunta

Toholammin seurakunta Lestijärven toimipiste

Joulu 2022

www.vetelinseurakunta.fi vetelin.seurakunta@evl.fi puh. 050 445 5200

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2022 toiminnasta ja toivottavat

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2023

Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Joulu 2022

Mitä vuodenaikaa rakastat?

läkeläisystäväni tokaisi keväisellä golfkierroksella löytäneensä koronan ansiosta jo unohtuneen maailman: vuodenajat. Uskon, että monelle korona on aiheuttanut saman. Toivottavasti vaikutus on pysyvämpää laatua. Onhan meillä moniin muihin maihin verrattuna vielä neljä selkeää vuodenaikaa. Niihin liittyy jokaisella omat mieltymykset ja pakkomielteet. Joku rakastaa kesän lämpöä, joku syksyn kuulautta ja värejä, joku talven valkoista lumoa, joku taas kevään lintujen iloa ja valoa. Tietysti on myös sellaisia, jotka eivät koskaan ole tyytyväisiä mihinkään vallitsevaan vuodenaikaan. Vuodenaikojen lumon ymmärtää hyvin, jos osaa lukea luontoa. Luonto rytmittyy lahjomattomasti vuodenaikojen mukaisesti. Kuka osaa lukea niitä ja nauttia niistä, hänelle on maailmanranta helpompi kiertää. Liekö luonnon ymmärtämisessä osasyy suomalaisten onnellisuuteen kansainvälisissä tutkimuksissa? Kun emme elä enää maatalousyhteiskunnassa, kosketus luontoon on hyvin virtuaalinen ja teoreettinen. Ihmiset eivät elä luonnosta ja luonnossa jokapäiväisen asumisen ja elämisen kautta, vaan mitä moninaisten kanavien ja tunne-elämysten kautta. Ihmiset pyrkivät omimaan luonnon vain itselle tärkeästä näkökulmasta ja määrittelevät sen käytön ja merkityksen. Luonnolla ja vuodenajoilla on myös vahva hormonaalinen, psyykkinen ja fyysinen merkitys ihmisille. On tärkeää ja arvostettavaa, että luonto löytyy ihmisille eri vinkkeleistä, kunhan muiste-

taan luonnon merkitys maan taloudelle, ruokahuollolle ja ilmastolle. Luonnon monipuolinen ja vastuullinen hoitaminen on pelastuksemme. Meillä suomalaisilla on muista maista poiketen oma erikoisuutemme: lainsäädännöllä turvatut jokamiehen oikeudet. Ne herättävät huomiota maailmalla ja niistä saa hyvän keskustelun aiheen. Ulkomaalaisen on vaikea ymmärtää, että jokaisella Suomessa oleskelevalla on mahdollisuus käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Käytön tulee tietysti tapahtua vastuullisesti eikä aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Miksi tästä kirjoitan? Me nykyiset eläkeläiset olemme viimeisiä suuria joukkoja, joilla on omakohtainen kokemus luonnon ja vuodenaikojen merkityksestä ihmisen toimeentuloon. Me osaamme arvostaa ja rytmittää elämäämme sen ehdoilla. Liittomme toiminnassa meillä on luonto ja sen merkitys erittäin vahvasti mukana. Olemme perustaneet viime vuonna oman luonnonsuojelualueen Artun Lehmirantaan. Olemme mukana useissa kestävän kehityksen hankkeissa, käytämme luontoa päivittäisessä toiminnassa ja istutamme puita. Ja mikä tärkeintä, viemme perinnesanomaa lapsillemme, lapsenlapsillemme sekä päiväkoteihin ja kouluihin kautta maan. Meillä on runsaasti luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja eri puo-

lilla Suomea. Hyvä niin, mutta me eläkeläiset haluamme kiinnittää huomion myös lähiluontoon. Lähiluontoa suunniteltaessa hyvin usein vähätellään, ettei se ole ekologisesti riittävän arvokasta, ei täytä luonnon monimuotoisuuden vaatimuksia tai muuta suunnittelijan kriteeriä. Kauniin lähiluonnon merkitys on ihmisen elämälle monin verroin suurempi jokapäiväisessä elämässä kuin satojen kilometrien päässä oleva upea luonnonpuisto. Vanhustentalot ja asumispalveluyksiköt ovat monesti surullisia esimerkkejä luonnottomasta luonnosta. Lähiympäristö on niin kalju, ettei se anna jokapäiväiseen elämään iloa, mahdollisuutta mielelle kokea mennyttä. Vuodenaikojen merkityksen kruunaavat kunkin kauden pääjuhlat. Talven käynnistää joulu, kevään kruunaa pääsiäinen, kesän juhlistaa juhannus ja syksyn sadonkorjuujuhla kekri. Ihmiset luokittelevat usein itsensä näiden tapahtumien mukaan. Minulle henkilökohtaisesti tärkein on joulu; se on ilon, hengellisyyden ja yhteisöllisyyden juhla. Siihen liittyy eniten odotusta, valmistautumista sekä antamisen ja saamisen iloa. Silloin ”Vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään ja koukkuselkä suortuu, ja kaikk´ on mielissään.” kuten laulussa sanotaan. Näin asian kokee jouluihminen. RAIMO IKONEN puheenjohtaja Eläkeliitto ry

Kuva: Vesa Toikka

Menestyksekäs yhdistystoiminta on sekoitus uutta ja vanhaa

läkeliitto on jäsenmäärältään yksi suurimpia suomalaisia kansalaisjärjestöjä. Se kerää toimintaansa 115 000 eri-ikäistä eläkeläistä ympäri Suomea. Piirimme ja yhdistyksemme tarjoa6

vat jäsenilleen monipuolista tekemistä, koulutusta, matkoja ja tapahtumia. Eläkeliiton jäsenyhdistyksissä viihdytään ja toimitaan yhdessä. Yhteisöllisyys onkin se sana, joka itselleni tulee ensimmäisenä mieleen Joulu 2022

kuvaamaan aktiivista toimintaa, myös liittomme laajaa toimintaa kaikissa 20 piirissä. Klassisen määritelmän mukaan yhteisöllisyys on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, tapoja toimia ja osaamisen jakamista. Se vaatii keski-

näistä luottamusta, perustuu vastavuoroisuuteen ja antaa mahdollisuuden kuulua johonkin. Yhteisöllisyys on ikään kuin sanaton sopimus tehdä yhdessä töitä ja samalla nauttia siitä, mitä saavuttaa toisten kanssa. Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovatkin välttämättömiä ihmisen olemassaololle ja toiminnalle. Yhteisöllisyyden kokemus syntyy helpoiten sellaisten ihmisten välille, joilla on jokin yhteinen kiinnostuksen kohde, elämäntilanne tai asuinpaikka, jossa on puitteet kohtaamisille. Niinpä monille eläkeläisille toiminta eläkeläisjärjestössä muodostaa oman perheen lisäksi toisen tärkeän ja merkityksellisen yhteisön. Yhteisöllisyyden viritessä ihmiset kokevat toisensa positiivisesti, he viihtyvät toistensa seurassa ja tykkäävät tehdä yhdessä asioita. Tämän varmaan allekirjoittavat myös meidän jäsenemme. Tänä päivänä maailma muuttuu

kovaa vauhtia. Muutos on tavoittanut myös meidät eläkeläisjärjestöissä toimivat. Perinteisten toimintamuotojen rinnalle syntyy jatkuvasti uusia. Uudet liikuntamuodot ja kulttuuririennot haastavat meidät kehittämään toimintaamme. Vielä 15 vuotta sitten ei Eläkeliitossakaan uneksittu karaokesta tai keilailusta, mutta niin vain ne molemmat tänä päivänä houkuttelevat mukaan tuhansia jäseniä. Ja viime vuonna liitto järjesti ensimmäiset frisbeegolfin mestaruuskilpailut. Mikä mahtaa olla seuraava "hittilaji", joka innostaa eläkeläiset toimimaan? Jos sinulla on ajatuksia ja kehittämisideoita yhdistyksen, piirin tai jopa koko liiton toimintaan, ota rohkeasti yhteyttä. Piirin yksi tehtävä on tukea alueensa yhdistyksiä

mm. uuden toiminnan kokeiluissa ja kehittämisessä. Uudet tuulet siis haastavat meidätjoskus jäykiksi ja konservatiivisiksikin sanotut järjestöt - uudistumaan. Mutta uudistusten paineissa on yhtä tärkeää muistaa vaalia kaikkea sitä hyvää ja arvokasta, mitä meillä jo on. Uskon, että 2020-luvun Eläkeliitossa seinät ovat niin leveällä ja katto korkealla, että toimintaamme mahtuu sekä uutta että hyväksi todettua perinteistä. Toivotan kaikille joululehden lukijoille hyvää joulua sekä aktiivista ja toiminnallista uutta vuotta 2023!

ANSSI KEMPPI toiminnanjohtaja Eläkeliitto ry

Kuva: Vesa Toikka

Yhdessä enemmän

yksy toi eläkeläiset yhteen. Pitkä piina alkoi hellittämään. Tapaamisissa oli kuitenkin vielä arkuutta, uskallanko halata, voiko edes kädestä tervehtiä. Se läheisyys ja lämpö, mikä oli ollut eläkeläisten tapaamisissa, alkoi palata. Kohta halataan ja kaikkia. Syksy oli kuin keväinen kukkaniitty, joka puolella tapahtui, erilaisia kerhoja käynnistyi, uusia ihmisiä tuli mukaan. Niitylle nousi uusia kukkia, ja monivuotiset kukat heräsivät uudelleen kukoistukseen. Vetelissä tuolijumpattiin seurakuntatalolla ja järjestettiin alueellamme valtakunnalliset suunnistuksen SM-kilpailut. Kaustisella kerätyt ja kirjoitetut tarinat ja runot saivat uuden muodon, kun niitä nauhoitettiin Kraatarilla. Nyt ne ovat kuunneltavissa kotisivuilta. Myöskin Laulutorstait, boccia, vesijumppa, kuoro, käsityöpiiri kuin myös eläkeläismiesten ahkerat rakennustalkoot ovat käynnissä. Perholaiset retkeilivät ja kävivät teatterissa sekä olivat mukana Perho-viikon toritapahtumassa. Sievis-

sä ulkoiltiin, pilkittiin ja vesijumpattiin. Toholampi oli järjestelyvuorossa, kun järjestettiin piirin ulkoilupäivä Jämsän kallioille. Himangalla järjestettiin piirin karaokekilpailut sekä tehtiin teatterimatkoja. Ullavassa ulkoiltiin nuotiolla, retkeiltiin aina Kuopioon saakka. Kälviällä järjestettiin tukikonsertti ukrainalaisille. Lohtajalla hiihdettiin piirin viestihiihtokilpailut ja tanssittiin Alaviirteellä. Kannuksessa kahviteltiin, järjestettiin käsityöpiiri ja yöjuoksutapahtuma. Halsualaiset retkeilivät ja järjestivät bingotapahtumia. Pietarsaari järjesti piirin syyskokouksen, Lestijärvi antoi oivat puitteet rantaongintakilpailulle, ja siellähän taas kokoonnuttiin. Kokkolalaiset suuntasivat bussit moneen suuntaan ja kasvattivat jäsenmääräänsä yli 600:een, vapaaehtoistoiminnan merkeissä kokoonnutaan ja toimitaan koko kantakaupungin alueella. Rauhaisaa joulun aikaa itse kullekin. Yritetään pitää mielessä vanha sanonta: ”Ei sillä niin suurta merki-

Joulu 2022

tystä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.” PIRJO PALOSAARI-PENTTILÄ puheenjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

Kuva: Anne Yrjänä

Eläkeliittolaiset suunnistivat Vetelissä Puusaaren kallioilla ratkottiin valtakunnallisia mestaruuksia jopa 85-vuotiaiden sarjassa

altakunnalliset Eläkeliiton suunnistusmestaruuskilpailut käytiin elokuun alussa Vetelissä Puusaaren maastossa. Ensimmäisenä päivänä kilpailtiin henkilökohtaisilla matkoilla ja toisena pariviesteissä. Henkilökohtaiset matkat olivat naisten ja miesten 55-, 60-, 65-, 70-, 75-, 80- ja 85-sarjoissa. Rasteja etsi runsaat 70 suunnistajaa. Neliosuuksissa viesteissä mukana oli yhdeksän joukkuetta. Järjestelyistä vastasivat Eläkeliiton Vetelin yhdistys sekä Vetelin Urheilijoiden suunnistusjaosto. Kilpailujen johtajana toimi Raimo Haapalehto, valvojana Eero Kattilakoski ja ratamestarina Jyri Myllymäki. - Tarkoituksemme oli järjestää kisat jo vuonna 2020, mutta korona pakotti silloin siirtämään, Haapalehto kertoi. Isäntäpiirin, Keski-Pohjanmaan suunnistajat ottivat henkilökohtaisilla matkoilla kaksi mestaruutta. H75sarjassa Kokkolaan tuli kaksoisvoitto. Eläkeliiton mestaruuden vei Leo Jokinen ja toiseksi sijoittui Eero Juola. - Hieno maasto, jossa tosin vähän häiritsi, että mustikoita oli niin paljon, Jokinen naurahti maalissa. Hän kuitenkin kiitteli, että reitillä oli sopivasti korkeuseroja ja kallioita eikä ollut kivikoita. Jokinen suunnistaa aktiivisesti ja on tyytyväinen, että vielä pääsee harrastamaan. Eero Juolakin oli tyytyväinen suoritukseensa. – Kakkosrastilla vähän pyörähdin, muuten meni aika hyvin. Näillä kallioilla olen monta vuotta sitten käynyt edelliskerran eli ei ihan tuttu maasto ollut. Sarjaa nuoremmissa eli H70-sarjassa voiton vei Kaustisen Ari Myl-

D65-sarjan mitalikolmikko tuli yhtenä ryppäänä maaliin. Edessä numerolla 10 voittaja Pirkko Kalliola, vasemmalla hopeamitalisti Kirsti Kattilakoski (7) ja keskellä pronssille suunnistanut Kirsti Laukkanen.

Joulu 2022

lymäki. Hän oli mukana Eläkeliiton mestaruuskilpailuissa nyt neljättä kertaa. Aiemmista paras sijoitus on ollut toinen. - Aika hyvin meni nyt. Pientä haparointia tosin oli. Kälviäläinen Erkki Koivukangas jäi Myllymäestä nelisen minuuttia ja sijoittui kolmanneksi. Haapaveden Raimo Jussila voitti H60-sarjan. Hän kiitteli, että maastot olivat hyvin samanlaiset kuin hänen kotikulmillaan. – Näkymät olivat kallioilta komeat, oikein piti pysähtyä ihailemaan kirkontornia, hän nauroi. Naisten sarjoista Kokkolaan tuli kaksi hopeasijaa. D70-sarjassa suunnistanut Anne Stoor myönsi, että matkan tekoa hiukan haittasi uusi tekonivel polvessa. - Piti edetä aika hiljaa. Muuten sujui suunnistus hyvin. Voiton vei Kortesjärven Ritva Erkinheimo kovalla ajalla 21.16. Stoor jäi hänestä reilut kahdeksan ja seuraavat jo toistakymmentä minuuttia.

Kaustisen Ari Myllymäki suunnisti mestariksi 70-vuotiaiden sarjassa.

Toinen hopea tuli D65-sarjassa, jossa Kirsti Kattilakoski hävisi voittajalle, Someron Pirkko Kalliolalle vajaat kuusi sekuntia. Torstaina käydyssä piirienvälisessä pariviestissä Keski-Pohjanmaa voitti H150-sarjan. Joukkueessa suunnistivat Eero Juola ja Leo Jokinen. Kakkosjoukkue sijoittui toiseksi. Viestiä veivät Erkki Koivukangas ja Heikki Pajukangas. H130-sarjan viestin voitti PohjoisPohjanmaa. Keski-Pohjanmaan ykkösjoukkue (Seppo Nurisalo ja Juhani Tuomaala) sijoittui toiseksi. Kakkosjoukkue (Matti Kattilakoski ja Ari

Myllymäki) oli kolmas. D130-sarjassa Keski-Pohjanmaa oli ainoana mukana. Kokeneet Anne Stoor ja Kirsti Kattilakoski leimasivat kaikki rastit, joten voitto varmistui puhtaalla suunnistuksella. Teksti ja kuvat: MAISA JÄRVELÄ, Kokkola

H150-sarjan pariviestin voitti Keski-Pohjanmaa. Kuvassa Eero Juola lähettää Leo Jokisen matkaan.

Joulu 2022

Kuntojumppa

Voit tehdä liikkeitä joko toistojen tai suoritusajan mukaan. Toistoja käyttämällä sopiva määrä on 8–15 toistoa kutakin liikettä. Tee 2–3 sarjaa. Pidä sarjojen välissä noin minuutin tauko. Suoritusaikojen mukaan voit tehdä jokaista liikettä noin 2 minuuttia. Jaksota liikkeet sopivanmittaisiin sarjoihin ja pidä sarjojen välissä samanpituinen tauko.

Jousto

Pidä polvet ja varpaat samaan suuntaan. Jousta polvista alas ja tuo hartiat vuorotellen eteen Voit tehdä liikkeitä joko toistojen tai suoritusajan mukaan. ja taakse.

Toistoja käyttämällä sopiva määrä on 8–15 toistoa kutakin liikettä. Tee 2–3 sarjaa. Pidä sarjojen välissä noin minuutin tauko. Suoritusaikojen mukaan voit tehdä jokaista liikettä noin 2 minuuttia. Jaksota liikkeet sopivanmittaisiin sarjoihin ja pidä sarjojen välissä samanpituinen tauko.

salle, hieman

lo suorana kohti vartalo takaisin

ävartaloa

3 2

Kapea kyykky

Tandemkävely Tuo jalat lantionlevyiseen ja polvi ylös haara-asentoon, polvet Seiso tuolin oikealla sivulla. ja varpaat eteenpäin. Ota tuolista tukea tai tee ilman Kyykisty alas ja nouse tukea. Kosketa kantapää var- ylös. Pidä selkä suorana koko paisiin joka askeleella eteen kävellessä. varpaat lantio liikkeen Kosketa ajan. Ojenna kantapäähän joka askeleella ylhäällä. taakse kävellessä.

Kävele ensin 3 askelta eteen ja nosta jalka koukussa ylös. Pysy hetki jalka ylhäällä ennen kuin jatkat kävelyä taakse. Kävele kolme tandemaskelta taakse, nosta jalka koukussa ylös. Pysy hetki jalka ylhäällä ennen kuin jatkat kävelyä eteen. Lisää haastetta saat lisäämällä kävelyn nopeutta.

Rintalihaspunnerrus

Seiso 30–40 cm:n päässä seinästä Loitonnus rintamasuunta Jatka kapeaa ja varpaat kohtikyykkyä kuten edellä. Noustessasi ylös loitonseinää. Pidä jalkana toista jalkaa sivulle. Voit pitää pohjat lattiassa varpaankärjet lattiassaja tai kohottaa jalan irti lattiasta. Kyykisty alas ja vartalo tee loitonnus toisella jalalla. suorana. Tuo kämmenet seinälle noin olkapäiden tasalle, hieman hartialeveyttä leveämmälle. Vartalonhallinta Koukista kyynärniveliä ja nojaudu vartalo suorana kohti Nojaa seinää vasten kädet seinää. Ojenna kyynärnivelet ja työnnä vartalo takaisin kuten edellä rintalihaspunalkuasentoon. nerruksessa. Kyynärnivelet

4 6

voivat olla hieman koukussa. Siirrä käsiä vuorotellen kapeaan ja leveään asentoon. Pidä keskivartalo hallittuna koko liikkeen ajan.

Jalan liu’utus taakse

Seiso perusasennossa. Nojaa ylävartaloa vähän eteen ja liu’uta toista jalkaa Rintarangan taakse. Pidä varpaat, polvet pyöristys ja lantio eteenpäin. Voit pija aukaisu tää liukuvan jalan varpaat Istu selkä kiinni selkänojassa. alustassa tai voit kohotPidä kädet suorana alhaalla, taa ne ilmaan. Palaa paina leukaa alas ja pyöristä alkuasentoon jahartioita yläselkä, tuo samalla eteen. toista toiselPysy ääriasennossa hetki ennen kuin jatkat la jalalla. liikettä. Vie leuka hieman yläviistoon ja hartiat taakse. Pysy ääriasennossa hetki Voit myös ennen jatkat liikettä. Toista liikkeitä ottaakuin kädet vuorotellen useamman kerran. mukaan liikkeeseen.

Tandemkävely ja polvi ylös

Seiso tuolin oikealla sivulla. Ota tuolista tukea tai tee ilman tukea. Kosketa kantapää varpaisiin joka askeleella eteen kävellessä. Kosketa varpaat kantapäähän joka askeleella taakse kävellessä. Kävele ensin 3 askelta eteen ja nosta jalka koukussa ylös. Pysy hetki jalka ylhäällä ennen kuin jatkat kävelyä taakse. Kävele kolme tandemaskelta taakse, nosta jalka koukussa ylös. Pysy Jousto hetki jalka ylhäällä ennen kuin jatkat kävelyä eteen. Lisää haastetta saat lisäämällä kävelyn Pidä polvet ja varpaat samaan nopeutta.

Kuntojumppa

Loitonnus

Jatka kapeaa kyykkyä kuten edellä. Noustessasi ylös loitonna toista jalkaa sivulle. Voit pitää varpaankärjet lattiassa tai kohottaa jalan irti lattiasta. Kyykisty alas ja tee loitonnus toisella jalalla.

Vartalonhallinta

Nojaa seinää vasten kädet kuten edellä rintalihaspunnerruksessa. Kyynärnivelet voivat olla hieman koukussa. Siirrä käsiä vuorotellen kapeaan ja leveään asentoon. Pidä keskivartalo hallittuna koko liikkeen ajan.

Rintarangan pyöristys ja aukaisu

suuntaan. Jousta polvista alas ja tuo hartiat vuorotellen eteen ja taakse.

Kapea kyykky

Rintalihaspunnerrus

Tuo jalat lantionlevyiseen haara-asentoon, polvet ja varpaat eteenpäin. Kyykisty alas ja nouse ylös. Pidä selkä suorana koko liikkeen ajan. Ojenna lantio ylhäällä.

Seiso 30–40 cm:n päässä seinästä rintamasuunta ja varpaat kohti seinää. Pidä jalkapohjat lattiassa ja vartalo suorana. Tuo kämmenet seinälle noin olkapäiden tasalle, hieman hartialeveyttä leveämmälle. Koukista kyynärniveliä ja nojaudu vartalo suorana kohti seinää. Ojenna kyynärnivelet ja työnnä vartalo takaisin alkuasentoon.

Jalan liu’utus taakse Seiso perusasennossa. Nojaa ylävartaloa Istu selkä kiinni selkänojassa. vähän eteen ja liu’uta toista jalkaa Pidä kädet suorana alhaalla, taakse. Pidä varpaat, polvet paina leukaa alas ja pyöristä ja lantio eteenpäin. Voit pitää liukuvan jalan varpaat yläselkä, tuo samalla hartioita alustassa tai voit kohoteteen. taa ne ilmaan. Palaa Pysy ääriasennossa hetki ennen kuin jatkat alkuasentoon ja liikettä. Vie leuka hieman yläviistoon ja toista toiseljalalla. hartiat taakse. Pysy ääriasennossa hetkila Voit myös ennen kuin jatkat liikettä. Toista liikkeitäottaa kädet mukaan liikkeeseen. vuorotellen useamman kerran.

ukkinstituutti.fi 10

Voit tehdä lii Toistoja käyt Tee 2–3 sarj Suoritusaiko Jaksota liikk samanpituin

ukkinstituutti.fi Joulu 2022

Halsua

Halsuan eläkeläiset vavan varressa

Helmenkalastajien kaksi uskollista onkijaa On maanantainen aamupäivä, ja Halsuan Venetjärven rannalle on kokoontunut iloisen kirjava joukko ihmisiä onget mukanaan. Halsuan eläkeläiset ovat pitkään olleet innokkaita kalastajia, ja osallistujiakin on riittänyt yllättävän paljon kunnan pienestä väkimäärästä huolimatta. Minkä tahansa kerhon toiminnassa on elintärkeää, että toiminnan vetäjät ovat innostavia ja saavat omalla esimerkillään muita mukaan. Tässä jutussa kerrotaan kalastajapariskunta Kaarina ja Tauno Kalliokoskesta.

aarinalla ja Taunolla oli maatila Halsuan Kalliokoskella ja he molemmat ovat jo eläkkeellä. Maatilalla on ollut sekä karjaa että hevosia. Isäntä Tauno muistelee olleensa jo 15-vuotiaana kämpällä hevosten kanssa savotalla. Tauno jatkaa muisteluaan, että Toholammilta tarttui nuori ja kaunis tyttö Kaarina pyydykseen. Naimisiin menon jälkeen tilaa hoidettiin yhdessä. Kalliokosken maatilalla oli karjaa 1980-luvulle asti, minkä jälkeen siirryttiin hevosten hoitoon. Kaarina Kalliokoski Kuva: Markku Jyrkkä

Joulu 2022

Tilalla oli sekä siitostammoja että ravihevosia. Töiden ohella ja eläkkeelle jäännin jälkeenkin pariskunta marjasti paljon lähimetsissä, ja saalista riitti myytäväksikin asti. Paras marjasaalis myytiin aikoinaan meijerille ja saaduilla rahoilla ostettiin lehmä. Kalastus on ollut Taunolla harrastuksena koko elämän ajan. Tauno ja Tenho Kalliokoski sekä Erkki Karhukorpi kalastivat usein porukalla. Erkki oli Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin kalastusvastaava. Tauno oli lukenut Eläkeliiton lehdestä, että Laukaassa järjestetään SM-pilkki-

kilpailut. Miehet keräsivät porukan Halsualta, edustivat omalla joukkueella Halsuaa ja Keski-Pohjanmaata. Siellä he saivat erittäin lämpimän vastaanoton, minkä vuoksi päätettiin jatkaa toimintaa Halsualla. Erkki Karhukorpi ehdotti, että pitäisihän emäntiä ehdottomasti innostaa mukaan, sillä kalastus on hieno yhteinen harrastus. Ennen kalakerhon toimintaa Kaarina ja Tauno olivat jo aktiivisia Halsuan eläkeliiton toimijoita. He harrastivat bocciaa, ja Kaarina oli hallituksen jäsen vuosina 2003-09. Molemmille myönnettiin vuonna 2010

INTOA JA ILOA Mutta palataan jutussa takaisin järven rannalle ja kauniin luonnon keskelle. Innokkaat onkijat etsivät rannalta hyvää kalastuspaikkaa. Jokaisella on 3-5 m kalastustilaa, kuten virallisissa kisoissakin. Innokkaat kalastajat asettuvat omille paikoilleen rannalle, ja hiljaisuus laskeutuu. Kaukaisuudesta kuuluu lintujen ääniä, ja järven laineet liplattavat hiljaa. Voisiko ihminen ihanampaa hetkeä toivoa? Rauhan katkaisee aina välillä läiskähdys, kun onnekas onkija nostaa saaliinsa ylös vedestä. Muita kalastajia hymyilyttää, kun saaliin saanut onkija ihastelee koukussa riippuvaa lahnaa, joka on kooltaan iso. Kisan voittaja ei ole se, jolla on isoin kala, vaan jolla on lukumääräisesti eniten kaloja. Ennen kisaa jokainen on saanut arvata kuka saa eniten kaloja tänään ja kuinka monta. Lähimmäksi arvannut voittaa ja saa pienenpienen palkinnon. Lopulta kalastusaika päättyy. Kaikkien kalat lasketaan, olivatpa ne sinttejä tai ei, ja voittaja on se, jolla on eniten. Viiden euron osallistumismaksulla saa onginnan lisäksi pullakaffit, makkaran, ja jokaiselle osallistujalle annetaan pieni palkinto. Kevyttä leikinlaskua käydään saaliin suuruudesta sekä muista päivän tapahtumista. Syksyllä pidetään kalastuskerhon päättäjäiset, jolloin syödään lohikeittoa ja nautitaan yhdessäolosta. Päättäjäisissä julkaistaan koko kesän tulokset ja jaetaan palkinnot. Ensin palkitaan kauden paras onkija niin naisissa kuin miehissäkin. Lisäksi jaossa on erilaisia hupipalkintoja, esim. Sisu-aski sisukkaimmalle osallistujalle. Lopuksi kaikki osallistujat palkitaan. Tuo nimi Helmenkalastajat on Karvosen Ainin keksimä pari vuotta sitten, aluksi toimittiin Eläkeliiton Halsuan yhdistyksen kalakerhona. Jokainen miettii, että joko ne kymmenen kokoontumiskertaa meni tässä kesän aikana. Parasta kuitenkin on se, että ensi kesänä saa tulla taas kalastamaan. NOORA GRANVIK, Halsua

Tauno Kalliokoski. Kuva: Kaija Kalliokoski

Eläkeliiton hopeinen kunniamitali.

Joulu 2022

Amerikan Pauli palasi kotiin

auli Kniivilä syntyi Vetelissä v. 1939. Hänen ollessaan 5-vuotias hänen äitinsä kuoli, ja lapset muuttivat Halsuan Kalliokoskelle isoisän ja tädin hoiviin. Armeijan Pauli suoritti 1959-1960 Kuopiossa, jonka jälkeen silloisen ajankuvan mukaan Ruotsi kutsui, ja Pauli muutti veljensä kanssa Ruotsin työmarkkinoille. Ruotsissa löytyi vaimo, ja perheeseen syntyi 2 lasta. Mutta halu nähdä maailmaa veti perheen v. 1971 Kanadaan, jossa Pauli teki rakennushommia. Hän arvelee tehneensä Kanadassa asuessaan n. 1500 kattoa. Perhe hajosi, ja jäi Kanadaan, kun Pauli v. 1979 muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän asui kolmen eri osavaltion alueella aina vuoteen 2021 saakka. Pauli oli jo nuoruuden ajoista saakka ollut urheilukärpäsen purema. Hän osallistui USA:ssa moniin erilaisiin urheilukilpailuihin. Hän osallistui mm. eläkeläisten olympialaisiin Alabamassa ja sijoittui siellä 3-loikassa 3. sijalle, korkeudessa hän sijoittui 6. sijalle. Kuorolaulu kuului myös harrastuksiin, Pauli lauloi suomalaisessa, ruotsalaisessa ja juutalaisten kuoroissa. Kutsu kävi myös Lions-toimintaan useiksi vuosiksi. Rakennushommien lisäksi harrastuksiin kuului mm. himmelien teke-

Kuva: Pauli Kniivilän kotialbumi

minen. Vaikeutena oli vain se, ettei rukiin olkia meinannut löytyä. Himmelit tehtiin heinästä siihen saakka, että löytyi sopivaa ruislajiketta. Ilmeisesti koti-ikävä ei Paulia vaivannut, koska hän kävi Ruotsista Suomen-lomalla v.1968 ja seuraava Suomen-loma toteutui Yhdysvalloista vasta 2004. Sen jälkeen hän vieraili

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY

Suomessa ja Halsualla useita kertoja kunnes kutsu tuli niin voimakkaana, että Pauli toi muuttokuormansa Halsualle elokuussa 2021. Näin EL:n Halsuan yhdistys sai aktiivisen jäsenen riveihinsä. Tervetuloa kotiin matkalainen! AINI KARVONEN, Halsua

• LPG-laitehoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

Joulu 2022

TAKSI

MONIPUOLISTA KAUPPAA! • ESLA-potkukelkat, jalakset • Langat, tekstiilit, vahakankaat • Mullat, ruukut, kausikukat • Muovi- ja taloustavarat • Lahjat, kortit, lelut, pelit • Postipalvelut... • ja paljon muuta...

HALSUAN KUNTA

KIMMO ALANKO

Puh. 040 7411 780

Tervetuloa ostoksille myymälään ja nettikauppaan!

Perhontie 11, 69510 HALSUA Puh. (06) 8636 055

Harri Simola

040 564 1207

Mikael Lehto

050 551 2103

www.metsantahden.fi Satu Wirkkala 040 750 4014

5641207 Harri Simola Timo Syrjälä 041040 433 2217 040 7504014 Satu Wirkkala TAKSI Keijo Karhukorpi 040 0515799

PETRI HOTAKAINEN * invataksi *henkilötaksi (myös paarit) Puh. Petri 0400 269 048 Ritva 040 8239 862 Muuttokuljetuksia 30 m3:n kuorma-autolla

KULJETUS HOTAKAINEN OY Perhontie 55, 69510 Halsua Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18

HALSUA

69510 HALSUA, puh. 863 6043 kauppias 0400 736 229

0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN

AUTOKORJAAMO

T. SILLANPÄÄ KY 69510 Halsua Puh. 0400 875 293

Hieroja Dipl.vyöhyketerapeutti • Kalevalainen jäsenkorjaaja

040 5360 151

Maija Kiviaho-Lahti Köyhäjoentie 2, HALSUA

FARMARIJA INVATAKSI Antti Alanko

puh. 040 7728 752

- HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

• Kalliomurskeet CE-merkinnällä • Maanrakennustyöt • Hiekat ja mullat • Erikoiskuljetukset • EKL-Ohjaus • Turve- ja hakekuljetukset • Poltto- ja kuiviketurpeet • Traktoriurakointi ari.hotakainen@gmail.com jani.hotakainen@gmail.com p. 0400 366 051 p. 040 848 5915

Tilausiikenne Alanko Oy

Nuohoukset • Sisäpiiput • Arinat • Ilmanvaihdon puhdistukset+suodattimet • Rakennus- ja saneeraustyöt Puh. 040 764 9892

Joulu 2022

TAKSI Eerikki Pulkkinen Puh. 0400 264 189

Himanka

Paavo Asser Jokivartio – monen toimen mies

ulussa 1893 syntynyt ajuri Lars Ålanderin Paavopoika menetti isänsä varhain. Se ei lannistanut lahjakasta nuorukaista, joka suoritti veturinlämmittäjän ja teollisuuskoulun sähkökurssin. Toimittuaan viisi vuotta VR:llä niukkuudesta huolimatta kutsumus vei hänet Jyväskylän seminaariin, jossa samalla kurssilla opiskeli Himangalla tutuksi käynyt Onni Pöyhönen. Valmistuttuaan Jokivartio toimi Lapissa Autin koulun ensimmäisenä opettajana vuodet 1916 – 1919. Sieltä oli 70 kilometriä joka suuntaan, jos halusi isompaan taajamaan. Hän meni naimisiin Fanni Lahtisen kanssa, joka oli myös opettaja. Samoihin aikoihin sukunimi muutettiin Jokivartioksi. Vuonna 1928 Autissa huomattiin, että koulun vihkiäisjuhla oli jäänyt pitämättä. Jokivartio kutsuttiin tietenkin paikalle. Vaikka jätettäisiin osa kehuista korulauseina pois, nuori opettaja oli ollut todella arvostettu ja pidetty lasten kasvattaja ja persoona Autissa.

Jokivartion perhe kuuntelee Lahden radioasemaa pääsiäisenä 1926. Vasemmalta Seppo (s. 1920), Sirkka (s. 1918), Fanni (s. 1894), Risto (s. 1924) ja Paavo (s. 1893).

LAPISTA HILLILÄÄN Syksyllä 1919 Jokivartio siirtyi opettajaksi Pahkalaan. Koska siellä oli vain yksi virka, vaimo otti vastaan paikan Mutkalammilta. Sieltä käsin hän hoiti Pahkalan tyttöjen käsityön opetuksen. Kun Hillilässä avautui 1921 virat kahdelle opettajalle, Jokivartiot siirtyivät sinne. Vastaanotto kylällä jäi mieleen: Palomäellä asunut jo vanhempi Fiina oli keittänyt

tuliaiskahvit valmiiksi. Sirkka-tytär ihastui paikan siisteyteen. Pahkalassa koulun rakentamisen jäljiltä oli lojunut vielä pihapiirissä monenlaista tarviketta. ”Sähkömiehenä” Jokivartio vaikutti osaltaan siihen, että Hillilä ja Tomujoki perustivat sähköosuuskunnan ja ottivat heti virran Korpelan Voimalta toisin kuin muu kunJoulu 2022

ta. Kun YLE aloitti radiolähetykset 1926, Jokivartio rakensi innokkaasti radioita, aluksi kide- ja myöhemmin putkiradioita. Hän perusti myös ”paikallisradion”: kovaäänisen kautta kyläläiset saivat kuunnella mm. jumalanpalveluksia ja uutisia. Kun uutinen ei tuntunut koskettavan hilliläläisiä, opettaja saattoi itse kertoa päälle vaikkapa hallan vaurioittaneen 15

perunan varsia Alaviirteellä. Jotkut ihmettelivät, miten ne Helsingissä sen tiesivät. Myöhemmin hän toimi Keskipohjanmaa-lehden kirjeenvaihtajanakin. Jokivartio edisti sivistystä myös kirjastolautakunnassa ja puhujana Hillilän nuorisoseurassa. Hän alusti Opettajayhdistyksessä lukemisesta ja hahmotteli yhdenmukaisia käytäntöjä kirjaston käytölle opetuksessa. Kerran nuorisoseuran maakunnallisen juhlan ajaksi koulun pihalle tehtiin parkkipaikka. Saattoi opettaja miettiä oikeinkirjoituksen opettamistakin, kun huomasi vieraille pystytetyn kyltin, jossa luki: ”Rysäyttäkää autonne tähän!” Jokivartio oli musikaalinen. Pahkalassa hän ei kuitenkaan pakottanut kaikkia laulamaan yksin luokan eteen kuten edeltäjänsä oli vaatinut. Hän pettyi, kun Pahkalan koulun vihkiäisiin ei hyväksytty ”tunnelmaa kohottamaan sopivilla viuluesityksillä” Pöntiön orkesteria. Ehdotusta pidettiin aivan ala-arvoisena ja sopimattoman synnillisenä. Kanttori Nokelaisen kuoltua Jokivartio kyllä säesti sijaisena virsiä kirkossa, ja vaimo polki ilmaa urkuihin.

MAANPUOLUSTUSTA, KAUPPAA JA KUNTAA Maakunnan Opettajayhdistyksen piiritoimikunnassa Jokivartio vaikutti pitkään ja aktiivisesti. Himangan yhdistyksessä hän esitteli Suomen Kaasunsuojeluyhdistyksen elokuvan Meidän poikamme maassa ja ilmassa ja luonnosteli mallin, miten se katsottaisiin nuorisoseurojen taloilla. Jokivartio toivoi myös maanpuolustuksellisia elementtejä osaksi koulun toimintaa. Hän oli vetänyt jo Autissa suojeluskunnan kyläosastoa ja sai järjestön luottamustehtäviä myös Himangalla. Jatkosodan aikana Risto-poika johti harvinaisen ansiokkaasti Sotilaspoikien toimintaa, kunnes joutui itse rintamalle. Jokivartio teki mittavan uran KPO:n hallinnossa niin kylän myymäläneuvostossa kuin laajemmissa yhteyksissä. Hillilän myymälä oli matala varsinkin verrattuna Simukkalasta siirrettyyn komeaan kaksikerroksiseen toiseen koulun rakennukseen. ”Peihton Ruusa” olikin 16

epäillyt kauppaa koulun kanalaksi. Kunta sai Jokivartiosta tunnollisen ja tasapuolisen aktiivin lukuisiin toimiin. Hän toimi 1920-luvulla kunnankirjurina ja rahastonhoitajana ja valtuutettunakin maalaisliiton ryhmässä 1923 – 1927. Kun Jokivartio palasi valtuustoon 1931, häntä ehdotettiin heti puheenjohtajaksi, mutta hävisi äänestyksessä Frans Pöyhtärille äänin 8 – 6. Moni äänesti tyhjää. Kaksi vuotta myöhemmin Jokivartio yleni valtuuston sihteeristä puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti kuolemaansa asti. Jokivartio pystyi tarvittaessa kunnioittamaan joitain vasemmiston Kalle Lahdenkin mielipiteitä. Tomujoen koulupiirin ero Hillilästä vaati tosin KHO:n päätöksen. Koulupiirikiistan alussa ainakin kerran hän vetäytyi vaivihkaa asuntoonsa jättäen kovaan ääneen riitelevät kyläläiset mesoamaan toistensa päälle.

APUPOLIISINA HURJA TAKAA-AJO Himangan toisen poliisin, Pylväisen, hairahduttua salakauppaan, Jokivartio sai raittiuspolisiin tehtäviäkin. Talvella 1931 hänet hälytettiin keskellä yötä Lohtajalle poliisi Palolan avuksi. Tarkastuksesta Himangalle päässyt viinatrokari yritettiin pysäyttää paluumatkalla keskellä Karhin kylää. Jokivartio ajoi saamaansa Nissilän autoa keskellä tietä, jotta 7-hengen Buick joutuisi pysähtymään. Se hiljensikin, mutta yritti puikata ojan viertä pakoon. Jokivartio hyppäsi salakuljettajan autoon, sai ovenkahvasta otteen, mutta trokari yritti riuhtomalla lennättää varapoliisin ojaan. Kun Buick eteni kohti Palolan autoa, opettaja uhkasi liiskautua ajoneuvojen väliin. Siksi hänen piti pudottautua maahan. Lopulta salakauppias kaarsi takaisin Himankaa kohti. Poliisit soittavat Karhista kirkonkylän KPO:hon, jossa olivat nähneet valot päällä. Siellä oli näet inventaario meneillään. Myymälän väki ehtii hinaamaan tien tukkeeksi parireen, johon saatiin vähän halkoja painoksi. Punainen valokin onnistuttiin sytyttämään. Salakuljettaja painoi kuitenkin jarrun sijasta kaasua ja pamautti aisojen kohdalta läpi: säleitä ja sirpaJoulu 2022

leita lensi molemmin puolin ilmaan! Takaa-ajettu sai puolen tunnin etumatkan, kun Jokivartio ja Palola jäivät tankkaamaan autojaan. Jäljet näkyivät silti soratiellä. Ajettiin niin lujaa kuin uskallettiin Väliviirteen läpi ja käännyttiin Kunkaan suuntaan. Lopulta salakuljettajan auto suistui ojaan. Rekisterikilpi paljasti poliisin vanhan tutun närviläläisen Justus Hakasen olleen taas luvattomissa puuhissa, sillä autosta löytyi 520 litraa spriitä. Syksyllä 1939 YH:n alussa maaherra määräsi Jokivartion taas apupoliisiksi ”täysillä valtuuksilla”. Jokivartio oli innokas urheilumies. Yhdessä Onni Pöyhösen kanssa hän organisoi 1929 Himangan ensimmäiset koulujenväliset hiihdot. Niistä tuli suuri menestys, ja vähän myöhemmin kuntakin alkoi ottaa osaa hiihtojen järjestelyihin. Joskus monipuoliselle miehelle jäi sentään vapaa-aikaakin. Sitä varten hän laittoi perheelleen lomamökin Klipin saareen Meksin edustalle.

VARHAINEN KUOLEMA Tarmokkaan ja taitavan opettajan elämä päättyi jo hiukan ennen 51-vuotispäivää huhtikuun alussa 1944. Luulin ensin, että taustalla vaikuttivat monet sodan mukanaan tuomat huolet. Kun koulutyö keskeytettiin talvisodan alussa, Jokivartio oli halannut lämpimästi kaikki ne oppilaat, joiden isä oli määrätty rintamalle. Myös Seppo-poika joutui tuolloin seminaarista puolustamaan isänmaataan. Seppo näki syyn olleen toinen: hänen isällään oli ollut tapana juosta todella lujaa Pahkalasta Mutkalammille tapaamaan vaimoaan. Flunssan jälkeenkään hän ei malttanut lainkaan hellittää vauhtia. Seurauksena oli sydänlihastulehdus, jolla voi olla ikäviä vaikutuksia myöhemminkin. Paavo Jokivartio valittiin 1930-luvun alussa opettajaksi Kemiin samalle koululle kuin Onni Pöyhönen. Jokivartio pysyi kuitenkin lopulta uskollisena Hillilän kansakoululle ja Himangan kunnalle. Se oli suuri onni, sillä toimeliaita ja monipuolisesti aikaansaapia ihmisiä ei ole koskaan liikaa pienellä paikkakunnalla. TEUVO TUORILA, Himanka

Kuva: Adobe Stock

Jouluretki sisimpään Lähde matkalle muistojen! Kuljetaan jouluun lapsuuden. Sydämessäsi kaikki, mitä tarvitset. - Löydätkö iloa, ja jostakin vaikenet? Kävikö pukki, lahjoja sait, kuusen oksalta namuja hait? Etsitään lapsi, hän yhä meissä on. Otetaan syliin, jos on turvaton. Iloitaan yhdessä elämästä - leikistä, laulusta, hetkestä tästä! Ollaan nyt hetki nuoria, vaikka ollaankin vaaria, muoria. Meissä se nuori kuitenkin on; itseään etsivä, levoton. Ei enää lapsi, ei vielä aikuinen, mielessä joku poika tai neitonen? Olitko hyvin olemassa, vai mieluummin muilta piilossa? Kuulitko koskaan aikuiselta: Sinä kelpaat, sinä riität, olet lahja Jumalalta! Iso perhe on aikuisen rikkaus, neljä sukupolvea on tosi pakkaus! Joulu voi haastaa emännän nuppia, isäntäkin kattaa lautasta kuppia. Aattona vielä hulinaa riittää, joulurauhasta sitten kiittää. On mummoa, pappaa, miniää, vävyä, ilmapiirissä monta sävyä. Vaan lasten ilo on tarttuvaa, pois maskit, antaa tarttua vaan! Vanhus ja viisaus kulkevat kaksin, käsi kädessä, kokemuksin. Rakennusaineista pitkän elämän, avaa hän muistojen veräjän. ”Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton…” On kuin näkisi ihanan filmin, myös itsensä myötätunnon silmin. Jokaisen rakkaan luona käy, kun heitä ei enää vierellä näy. Mutta…

”Jouluna he kaikki ovat täällä. He kaikki, joita rakastimme niin. Näen tutut valokuvat kaapin päällä. Ja muistot laskeutuvat sydämiin. On niin kuin jossain soisi tuttu ääni ja jälleen kerran maa niin kaunis on. On kirkas Luojan taivas yllä pääni. Soi enkeleiden laulu loputon.” (Anna-Mari Kaskinen) ANNA-MAIJA PAHKALA, Himanka

Joulu 2022

KÄSITYÖLIIKE

RAIJA

* ompelu- ja korjauspalvelu * Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA p. 06 875 566, 050 339 3913

Pajalantie 2, Himanka 050 441 5833, (06) 875 145

HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

68100 Himanka, puh. 06-875 166 Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Alkutuottaja

Velj. KUUSISTO 68150 Hillilä, puh. 06-878 4400 Sami 044 712 5464, fax 876 369 Antti 0400 256 367

Rauta-, rakennusja tarvikekauppa

• Waatekammari • Kaffila • Sisustuspuoti www.kievarila.fi

Mäkelän Perunatalo Oy Puh. 050 355 4016

Laatutuotteet

Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

Mäkelän Peruna Oy:ltä puh. 0500 883 115

Seija Pöyhtäri-Keränen • Himanka • 06-875 440, 040 539 1942

Himanka ☎ (06) 875 411

p. 0440 868 914

KENSA OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

Konehuolto

T. PÖYHTÄRI Uunilan Rantatie 2, puh. 050 349 6983

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2023! Tervetuloa kaupoille!

P. 050 558 6816

Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset, varaosat ym.

puh. 044 5841 257

Maria 050 3794 857 Harri 050 5921 732

HIHNALAN KORJAAMO OY

Puh. 045 123 6778

• Huolto • Metallityöt • Varaosat • Hydrauliikka Lukkarintie 1, 68100 Himanka

Puh. 06 875 189, auto 0400 368 826

Joulu 2022

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

SAARSY OY puuta ja puutavaraa puh. 050 558 2578

PAJALANTIE HIMANKA PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA 875 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13 P. (06) 875 901,(06) 050 590 1720 • MA-PE

Himanka: Tuomatie 2 Kannus: Leppäojantie 7

TAKSIPALVELUT MA-PE 8-17, LA 9-13

Reinonkuja 2, Himanka

Mikko 050 562 4940

www.mv-sahkotyo.fi

PAHKALAN TAKSI Markku Kyösti 0500 268 909 Tila-auto 1+8 040 486 0630 Inva-auto 1+8 040 486 0590

Uunilan Rantatie 2, 68100 Himanka

Iloinen grilli

kiittää asiakkaita ja toivottaa kaikille

Hyvää Joulua!

Himangan apteekki

Lohtajan apteekki

Kannuskyläntie 7 (06) 875 014 ma-pe 9-17, la 9-13

Metsäpellontie 2 (06) 877 078 ma-pe 9-16.30

Piirin karaokemestaruuskilpailu

Sarjojen voittajat, vasemmalta kälviäläiset Samuli Hautamäki, Hannele Koski-Vähälä ja Pirkko Hautamäki vierellään Mauri Peltoniemi Kaustiselta sekä yleisön suosikeiksi äänestetyt Sirpa Parkkila Lestijärveltä ja Esa Ranta-Tilus Himangalta.

ilpailu pidettiin 18.5.2022 upeasti remontoidussa urheiluhallissa Himangalla. Taustamusiikista ja kilpailun sujumisesta juontoineen vastasi Teuvo Iso-Oja. Taustat ja miksaus olivat kohdallaan. Lauri Iso-Oja varmisti, että piuhat olivat paikoillaan ja mikit toimivat. Kiitos molemmille uutteruudesta. Tuomareina toimivat Riitta-Liisa Ruotsala, Keijo Kuusela, Pekka Peltola, Paavo Tiinanen ja Anne-Marie Hannonen-Haapaniemi. Teksti ja kuva: TAINA ALANKO Joulu 2022

Kannus

Maaseudun uusi idätys Koronakuplassa voi kasailla kuvia ajankaarelta, tästä sotien väliltä. Erilaisia välipaaluja polulle voi asetella kukin halunsa mukaan, sen alkupää kun on tuolla ”Hänen Hirmuisuutensa” J.K. Paasikiven valtaportailla. Silloin selviteltiin jälkiä juuri äsken taaksejääneestä maailmanpalosta – kurkkiiko seuraava tuossa aivan silmän alla? Paaluttamisilla on oma mielenkiintonsa, mutta tähän kohtaan sopivampi ja iholle tulevampi syy syntyy matkan mukana kulkijoista.

alvisota näytti, että myräkkä jättää jälkeensä paljon juuriltaan irti repäistyjä. Siksi jo välirauhan aikana tehtiin päätös, että valtio lohkoo omistamiaan maita sopivan kokoisiksi palasiksi uudistiloja varten. Työ pantiin heti alkuun ja vauhtia kiristettiin, kun maailmansota ympärillä laajeni. Iso ajatus kulki niin, että lohkottuja palasia myydään erittäin edullisin ehdoin rintamilta kotiutuville pariskunnille ja heidät saatiin istutettua sijoilleen, rakentamaan itse ja omin käsin yhteistä tulevaisuutta. Rakentamaan päästiin 40-luvun loppuvuosina.

Kuva jälleenrakentamisesta. Sotainvalidi-isäni ja äitini välistä huomista katselemassa piikkipyörä-Oliverin, kylän ensimmäisen traktorin, lokasuojan päällä. Veljeni vasemmalla, minä oikealla. Kuvamuisto vuodelta 1953.

Joulu 2022

Reilun 10 ha:n maapalasia lohkottiin noin 130 000. Maat saatiin kunnilta ja seurakunnilta. Seuraus oli, että eri puolille maata nousi kokonaisia kyläyhteisöjä, jotka kasvoivat yhtä jalkaa ja väestörakenne oli homogeeninen. Vanhemmat olivat yhteisen kohtalon jakaneita ikätovereita, ja suuret lapsikatraat kasasivat vuosiaan tasajalkaa. Paikalle oli tultu löytämään turvaa, uutta alkua, sijaa omalle elämälle. Lohkomisvaiheessa ei asiaa juuri katseltu kylän asemakaavan vinkkelistä. Seuraus oli, että kovin harvoin muodostui kutsuvan oloisia kyläraitteja tai -taajamia kylähengen, yhteisöllisyyden eväiksi.

UUDISTILAN KASVATTI Olen tuollaisen kylän kasvattama. Ennen talvisotaa kulmakunnalla oli vain neljä kaukana toisistaan olevaa erämaataloa. Niihin kuljettiin kirkonkylältä omia polkuja, ja yhteydet toisiin olivat satunnaisten savottatai riistareissujen seurausta. Laajat metsät talojen ympärillä olivat pitäjän omistamia, ja sinne lohkojat ohjattiin. Seuraus oli, että 1960-luvun puolivälissä alueella oli 32 talon kylä ja jokaisessa viljeltiin ja lypsettiin. Oli oma kauppa, hetken aikaa kaksittain, oma koulu, ja kylä oli oma vaalipiirinsä kunnan äänestyskartalla. Kyliä syntyi eri puolille ja niiden elinkaaressa näkyi syntyhistoria. Kun tulijoiden juuret olivat jossakin muualla, ei kiinnipitävää sidettä juuri ollut. Ja seuraus oli, että kylä kasvoi n. 15 vuodessa ja seuraava samanpituinen jakso tyhjensi sen muualle. Sinne, missä perheen toimeentulo löytyi selvempien ja yksinkertaisempien sääntöjen mukaan. Noista ajankaarista voi lukea myös maatalouden merkityksestä koko maan rakentamiselle. Yksityisten maatilojen lukumäärä tuli huippuunsa, kun rintamamiestalot valmistuivat. Yhteensä niitä oli liki 350 000. Mutta seuraava sykli vei niistä reilun kolmanneksen ja seuraava 15 v pudotti määrän alle sadantuhannen. Kun lukemia katselee nyt, liikutaan alle 45 000:n. Kun elettiin 1960-luvun vuosia, reipas miljoona, noin joka kolmas suomalainen, sai toimeentulonsa maataloudesta tai

Uusi asento maaseudulle. Tuula ja minä Oulujoen törmien Tervahiihtolenkin jälkeen joukunen vuosi sitten.

sen tuotantoketjujen varrelta. Nyt maataloustyön ilmoittaa pääasialliseksi tulonlähteekseen n. 70 000 suomalaista. Entisessä kotikylässä harjoitetaan maataloutta elinkeinona kolmessa talossa.

MAASEUDUN UUDET ARVOT Kehitys on vääjäämätöntä ja niin sen kuuluu ollakin. Oli aika, jolloin maaseutukuntien elinvoima oli maataloudessa. Perhetilat toivat väkeä kuntaan, kyläraiteilla oli elämää ja isäntien ääni kuului päättäjäpöydissä. Ja myös väline suomalaisen yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi ja vaikean kehitysjakson läpiviemiseksi oli sopiva ja teki tehtävänsä. Nyt ei kunnissa enää näillä äänenpainoilla maataloudesta puhuta. Siitä on tullut oikeastaan taakka kuntien elinvoimalle, ainakin väkilukumittarilla. Robottinavetassa käyvät Joulu 2022

töissä muualla asuvat, ja harvoissa pihapiireissä liikkuu vain muutamia, joita kuntien on palveltava. Mutta maaseutu on asemoitumassa uudelleen suomalaisen elämisen ympäristönä. Uusi asento liittyy kyllä – ja yhä vahvemmin – elinvoiman kasvattamiseen. Mutta osoitin on kääntymässä fyysisiltä asteikoilta psyykkisen puolelle. Uusi arvo kasautuu elämysten, kokemisen, ympäristön kautta. Kun tekninen kehitys on irrottamassa asumis- ja työpaikat toisistaan, on mahdollista valita sijansa sieltä, missä elämisen ympäristö on kehittävintä ja palkitsevinta. Yhä useammalle se paikka löytyy maaseudulta. Sen muutoksen edellyttämät ”lohkomiset” on pantava kunnissa alkuun nyt. PEKKA HUOVINEN Maaseutuopetuksen emeritus, Kannus Kuvat: Pekka Huovisen kotialbumi 21

Kyllä ennen oli kaikki paremmin

Harakkakin on kaunis lintu, sitä aina naurattaa. Mustarastaan ja peipposen laulu aina ilahduttaa. Ennenkö muka kaikki paremmin, ehei, mikä ihmisiltä positiivisen ajattelun vei.

Metsässä on nykyisin monta outoa asiaa, sen huomaa ja tuntee siellä liikkuessaan. Ei puiden juuret niin paksuja olleet ennen, nykyisin niihin kompastuu tullen, mennen.

Kuntopyörä on tosi hyvä kulkuväline, sillä pääsee vaikka ulkomaille. Tänään olen käynyt Saksanmaalla, yleisurheilun EM-areenalla.

Ennen rungon yli hyppääminen onnistui, eilispäivänä pieneen risuunkin kompastuin. Siksi vähemmälle ovat jääneet metsäretket, nautintoja ovat ne lähiluonnon terassihetket.

Eilen Roomassa mestaruusuinneissa. Näihin pääsin pelkällä kuntopyörällä. Vaikka milloinka laittaa television auki, saattaapi vieheeseen napata hauki.

Olohuoneen nurkassa, saa kuntopyörällä ajaa, katsoa ikkunasta, miten oravat tekevät majaa. Sinitiaisella oli omenapuun pöntössä pesä. Siitä aina tietää, että on oikea kesä.

Joku väitti, että maisemat hitaasti vaihtelee, ei ole totta, se kyllä taatusti valehtelee. Polkiessa kun ulos katsoo ja aurinko hymyilee, toisinaan taas tuulee ja sade ropisee.

Tulipa terassille fasaanikukkokin kiekumaan, ja oravakin hännällään kaiteita siivoamaan. On terassilla monenlaista kulkijaa, siilikin siellä illalla puksuttaa.

Jos sää on musta, käytetään mielikuvitusta. Vaihtelua sekin on, kun omena tippuu puusta. Tai harakka hyppii katolla iloisesti. Ajatellaan vain aina positiivisesti. SEIJA NIEMONEN, Kannus

KIRJANPIDOT JA VEROILMOITUKSET • maataloudet • yritykset • taloyhtiöt PALKANLASKENNAT LASKUTUKSET VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA YKSILÖLLISTÄ HOITOA

KANNUKSEN TILITOIMISTO OY Valtak. 19 A 3, 69100 Kannus P. 050 477 3407, 050 373 6286 toimisto@kannuksentilitoimisto.fi

puh. 044 575 4523 • info@kitinkannus.fi www.kitinkannus.fi

KAIVINKONEURAKOINTI TAPIO SAARIKOSKI KY

Rauhallista Joulua! - Arkipäivän ylellisyyttä 40 vuotta KANNUKSEN KAUKOLÄMPÖ OY Puh. 06 874 3800 www.kannuksenkaukolampo.fi

M. Uusitalo Oy Puh. 0500 864 345 www.uusitalogroup.fi

Monipuolisia palveluita aina maanrakennuksesta sirkkelöintiin sekä sähköja puhelinverkkojen rakennustöihin.

Miilutie 2 69100 Kannus P. 06 870 538

Puh. 044 0860 301

HUUKIN KONE OY Rekiläntie 323, Kannus p. 045 138 5176

MARKO HUUKI KY MAA-AINESTOIMITUKSET JA MAANRAKENNUSTYÖT

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

M T K T P L S

M Joulu T K T 2022 P L S

M T K T P L S

Joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta! Tv. Kannuksen kaupunki

Tukkitie 4, Kannus • 0400 158 314

HUONEKALULIIKE ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

LAATUA • PALVELUA

Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

Pertti Honkela

JARI ISO-HEINIEMI

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

Rakennusja peltityö Kellosalo Oy  Kattoremontit / tarvikkeet  Kattoturvatuotteet  Sadevesijärjestelmät  Piipunpellitykset  Ulkovuoriremontit  Kevytrakennukset mm. ulkosaunat, pihavarastot jne.

Soita ja pyydä tarjous! tarjous! Heikki 0500 557 178, Tommi 050 4067 630

KANNUS PUH. (06) 870 073, 0500 931 712

peltityokellosalo.fi

Motorset Autovaraosat - Työkalut

Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

Jokelantie 6, KANNUS

Urheiluhieroja

Keisari Pelletti Oy

MARGAREETTA HAAVISTO p. 0400 564 316 Vaenmaantie 69, 69100 KANNUS

Harri Kuusisto Himangantie 578 69100 Kannus 050 567 1825

HERKKU Palvelemme viikon kaikkina päivinä.

Ma–La 7–21 • Su 10–21 p. 044 5743 603

Joulu 2022

1.2 APTEEKKIEN LOGOT

LOREM IPSUM KANNUKSEN

Apteekkien logot muodostetaan Apteekki-logon Täytekakut, voileipäkakut, pullat, piirakat ja ympärille. Apteekin nimestä riippuen nimi tulee pikkuleivät tilauksesta. Myös pitopalvelua. Apteekki-logon ylä- tai/ja alapuolelle.

Puhtaat ja tuoreet Tmi Kotileipomo vihannekset Sanna Herrala Siltakatu 6, 69100 Kannus puh: 068 70 008 sukupolvien perinteellä www.kannuksenapteekki.fi LOREM IPSUM

LOREM IPSUM

Valtakatu 7, Kannus p. 06 870 922

Rengas & Autohuolto

Rauhallista Joulua

p. 050 378 4433

KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY

RAHKOLA LIIKEMERKKI + APTEEKKI-LOGO LEVEYS MIN. 38 MM

Tukkitie 4, 69100 Kannus 050 408 8271/Niina Niemonen 050 547 9262/Miia Känsälä

Kannus 0400 601 708

EXEL

KP. Koneurakointia Oy

AUTOKEIDAS • NOPEASTI • EDULLISESTI - KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 044 978 5018

Pirjo ja Arja

Puh. 0500 163 366 | sanna.herrala@kotinet.com Ylikannuksentie 291, 69170 Yli-Kannus

MT-Lava Oy

APTEEKKI | GRAAFINEN OHJEISTO | SIVU 14

parturi-kampaamo

ILMEEN PERUSELEMENTIT

Aut okor jaam o

NIKOR OY Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

• Koneurakointia

Lestijokilaakson Siivous Oy

Harri Kuusisto, p. 050 567 1825 Kyösti Isohanni, p. 0500 121 004 www.koneurakointia.fi

HEIKKI SAARIKOSKI 050 520 7326

AUTOHUOLTO AROLA Valtakatu 31 69100 KANNUS Puh. 040 587 9441 Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA

Rengasammattilaiset palveluksessanne

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: Ma-Pe 8-17

Tunnelmallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! KORPELANVOIMA.FI

Joulu 2022

Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211 www.kannuksenkuljetus.fi

Kaustinen

Kaustisen ja Vetelin kulttuuriyhteistyötä:

Ilmajoen musiikkijuhlilla upeasti Kaustisen ja Vetelin eläkeläiset tekivät yhteisen ja onnistuneen oopperamatkan Ilmajoen musiikkijuhlille kesäkuussa iltapäivänäytökseen. Sari Torppa ja Antero Anttila Vetelin yhdistyksestä sekä Mikko Valo Kaustiselta olivat saaneet yhteensä 55 innostunutta osallistujaa kesäiselle oopperamatkalle Kyrönjoen rantamaisemiin Ilmajoelle. Ahon retkibussia ohjasti tuttuun tapaansa Taisto Vikman Vetelistä.

lmajoen musiikkijuhlien 13. tilausteos ja samalla suurteos kantaesitettiin koronavuosien jälkeen vihdoin Ilmajoella kesäkuussa. Ooppera oli mielenkiintoinen ja täydellinen esitys 1920-1930

Lapuanliikkeen väkivaltaisesta ajanjaksosta Etelä-Pohjanmaalla. Hiljaiset perivät maan ooppera onnistui tässä osallistujien mielestä varsin hyvin. Oopperassa oli maamme histo-

riaakin ravisuttanut aihe, riipaiseva rakkaustarina, jännitystä, huumoria sekä pakahduttavaa ja railakasta musiikkia. Säkenöivät solistit onnistuivat hienosti ja kaikki päättyi myös dramaattisiin kuolemiin, mutta kenen. Tämä kaikki selvisi meille katsojille upeassa Kyröjoen 1370 henkilön kesätapahtumakatsomossa. Esityksen sävellys- ja musiikinohjaus oli Jukka Linkolan käsialaa. Libretosta ja ohjauksesta vastasi Tuomas Parkkinen ja orkesterina toimi Vaasan kaupunginorkesteri. Toimivat lavasteet oli loihtinut rantamaisemiin Marjatta Kuivasto. Päärooleissa

Kuva: Aulis Kaunisto

Joulu 2022

esiintyivät mm. Sanna Iljin, Taneli Mäkelä (Vihtori Kosola), Jaakko Kortekangas, Essi Luttinen sekä Minna-Leena Lahti. Valitettavien sairastumisien johdosta poissa olivat Ville Rusanen ja Mari Palo.Upeat lapsija oopperakuorot onnistuivat mielestämme hyvin vaativissa kuoro-osuuksissa. Teemapäivämme alkoi Jaakko Ilkan avaralla ulkoilmakentällä tulojuomalla sekä alkuinformaatiolla tulevasta esityksestä. Itse esitys kesti väliaikoineen n. kolme tuntia, ja välijalla saimme nauttia Ilmajoen kunnantuvalla kahvitarjoilusta ja suolaisesta piirakasta. Lapuanliikkeestä kertovalla oopperalla on vahva väkivallan vaastainen sanoma – ja siitä tuli nyt samalla yllättävän ajankohtainen teema nyky-Suomessa, sanoi ohjaaja Tuomas Parkkinen. Hiljaiset perivät maan kertoo erilaisten ihmiskohtaloiden kautta pienen kyläyhteisön elämästä Lapualla 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Näyttelijä Taneli Mäkelä onnistui erityisen hyvin monipuolisessa Vihtori Kosolan roolissa. Täydellinen ooppera sai myös lähes täyden katsomon varauksettomat suosionosoitukset useampaankin eri kertaan. Mukava teemapäivämme jatkui sitten esityksen jälkeen kohti Härmän kylpylää, jossa saimme nauttia herkullisen päivällispöydän tarjoiluista. Ruokailun jälkeen otimme vielä iloisesta seurueestamme oikein ryhmäkuvan Kylpylän ravintolan ulkoterassilla. Loppumatkan aikana useat osallistujat totesivat yhdessä ja erikseen teemapäivän onnistuneen ja olleen mielenkiintoisen kokemuksen. Kaustisella olimme illansuussa, josta Vetelin eläkeläiset jatkoivat vielä matkaansa koteihinsa. Mielestäni tällaista kulttuuriyhteistyötä on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa naapurien kesken.

Joululehtivastaavamme Eila Järvelä kysyi minulta juttua vuoden 2022 lehteen. Mitähän se voisi olla, kun ”insinöörijutut” eivät kovin jouluisia ole. Muutenkaan en ole kirjoittajatyyppiä. Eila sanoi, että voisit kirjoittaa jotain paluumuuttoon liittyvää. Lupasin harkita asiaa, ja tulos on tässä.

Erään paluumuuttajan tarina

Ei voi palata, jos ei ole lähtenyt

uualla asuessamme vietimme kesälomat Köyhäjoella, kotitalossani, ja myöhemmin 1980-luvun alussa os-

MIKKO VALO, Kaustinen 26

Joulu 2022

tamassamme isäni kotitalossa, Kaunistossa. Osallistuimme usein ulkokaustislaisille järjestettyyn tilaisuuteen festivaaliviikolla. Pari asiaa kunnan esittelyssä on jäänyt

mieleeni, ensinnäkin Kaustisella poikkeuksellinen ikärakenne. Kun Suomessa yleensä suuret ikäluokat muodostavat enemmistön, Kaustisella suurin ikäkuokka oli silloin 17-vuotiaat. Toinen asia, joka poikkesi Suomen muista maalaiskunnista, oli kyselytutkimuksella saatu tulos, että kaustislaiset nuoret ilmoittivat halunsa palata kotikuntaansa, jos joutuisivat työn perässä muualle. Varmaan perheemme paluumuutossa oli jotain samaa ”säveltä”. Paluumuuttajia on paljon meidänkin yhdistyksessämme, ja jokainen olisi oman tarinansa arvoinen. Kerron nyt oman paluumuuttajatarinani. Keskikoulun jälkeen menin Kokkolan ammattikouluun, josta valmistuin radio- ja tv-asentajaksi 30.5.1970. Ammattikoulun ajan tanssittelin Vuokko Palola -nimistä halsualaisneitokaista. Hyvä ettei paljastanut veteliläisyyttän-

sä vielä silloin, miten olisi käynyt? Kihlauduimme Vuokon kanssa 31.12.1971. Häät tanssittiin Halsualla 20.08.1972.

KOKKOLA Ensimmäinen yhteinen kotimme oli vinttikamari Ykspihlajassa. Kalustuksena vuodesohva ja pöytänä omenalaatikko. Nuorenparin viihteenä toimi lähinaapurissa harjoitteleva torvisoittokunta. Minun radio- ja tv-asentajan työpaikkani oli Hankkijalla ja Vuokolla Elannon ruokakauppa Ykspihlajassa. Palkkani oli 900 mk kuukaudessa eli n. 150 euroa. Hain parempipalkkaista työtä ja sainkin Puhelinrakennuspiiristä. Asemapaikka oli Lauttasaaressa Helsingissä, mutta siellä olin vain yhden viikon, kun työnjohtajat olivat lakossa.

Työ oli matkatyötä ja yhteiselomme muotoutui viikonlopuista. Ensimmäinen komennuspaikka oli Seinäjoella Jouppilanvuoressa. Myöhempiä työmaita olivat Loimaa, Kokkola, Harjavalta, Kouvola, Lappeenranta, Maarianhamina, Häeenlinna jne. Kokkolan keikalla en tietenkään yöpynyt hotellissa, vaan Rauhankadulla, johon olimme muuttaneet.

HÄMEENLINNA, VANTAA, HÄMEENLINNA Vuonna 1974 ostimme kerrostalokaksion Hämeenlinnasta, että työmatkat olisivat lyhyempiä. Hämeenlinna oli ihana paikka asua. Vuokko työskenteli Pelastusarmeijan päiväkodissa. Matkustelu ja viikonloppuseurustelu alkoi vaivata mieltä. Palkka oli kuitenkin sen verran hyvä, ja matkatyön päivärahat päälle, että motivaatio lopettaa reissaaminen piti hakea opiskelusKuva: Sanni Aho

Joulu 2022

ta. Pyrin ja pääsin Riihimäen teknilliseen kouluun. Kun Vuokko aloitti opinnot Helsingin yliopistossa, laitoimme Hämeenlinnan asunnon vuokralle ja muutimme Vantaalle opiskelijaasuntoon. Valmistumisemme jälkeen palasimme Hämeenlinnaan, jossa suoritin ammatillisen opettajatutkinnon. Opettajaopistoaikana meille syntyi poikavauva, Mikko. Sain töitä Järvenpään aikuiskoulutuskeskuksesta radio- ja tv-asentajalinjan opettajana, myöhemmin sähköosaston osastonjohtajana. Työmatka Hämeenlinnasta oli 76 km, mikä alkoi tuntua raskaalta. Koska mummut, tuta ja muu suku oli kaukana, olimme valmiita palaamaan kotseudulle, jos työpaikka löytyisi.

NIVALAAN Vuosikymmenen lopussa Vuokon siskontyttö soitti huomanneensa lehdessä avoimen viran elektroniikka-asentaja-opettajalle Nivalassa. Hain sitä ja tulin valituksi. Siitä tulikin sitten oikea leipätyö. Kolmenkymmenenkuuden vuoden aikaan sopi paljon tapahtumia. Saimme toisen pojan, Kimmon. Vuodet vierivät ja lukukaudet siinä mukana, kesäisin remontteerattiin Kaunistoa, ja pojat saivat leikkiä serkkujensa kanssa. Rehtori Tuikka tiesi, että Vuokolla oli opettajankoulutus, ja hän kehotti hakemaan ammattitalousopettajan tointa, vaikka opinnot eivät aivan opetettavia sisältöjä vastanneetkaan. Tuikan mielestä oppisisältöjä tärkeämpi oli kasvatusalan tutkinto. Myöhemmin Vuokko suoritti työn ohessa ja lyhyen opintovapaan turvin Oulun ja Rovaniemen yliopistoissa kelpoisuuuteen tarvittavan ylemmän tutkinnon. Tämä sinetöi Nivalaan jäämisen. 1980-luvun lopulla ammatinopettajan kelpoisuusasetusta muutettiin

niin, että teknikkokoulutus ei enää riittänyt. Hakeuduin nostamaan kelpoisuuttani Raaheen tietokonealan insinööriopintoihin, jotka sain valmiiksi työn ohessa 1992. Se oli raskasta aikaa, varsinkin perheelle, joka näytti kestävän senkin, kaiken aikaisemman poissaoloni lisäksi. Ne olivat oikeita ruuhkavuosia. Rehtorimme työnsi koulun opettajia valtakunnalliseen opetussuunnitelmaryhmään, mikä tiesi minulle säännöllisiä kokoontumisia opetushallituksessa. Koulumaailmassa tapahtui, organisaatiota uudistettiin, perustettiin koulutuskuntayhtymiä, joihin meilläkin kuului oppilaitoksia ympäri Kalajokilaaksoa. Siinä hässäkässä tulin valituksi koulutuskuntayhtymän pääluottamusmieheksi, jossa tehtävässä menikin kymmenkunta vuotta. Ja taas oli säännöllistä asiaa Helsinkiin. Vuonna 2004 kaksi työtoveriani esitti minulle lähtemistä mukaan Oulun eteläisen instituutin maisteriohjelmaan. Opiskelu olisi pääasiassa etäopiskelua ja alkaisi vain, jos saataisiin riittävästi osallistujia. Lupasin lähteä mukaan täytteeksi, että ohjelma toteutuisi, olinhan jo 54-vuotias. Taas oltiin iltakausia läsnä olevina, poissaolevina. Onneksi lähiopetusjaksoja yliopistolla oli vähän. Vuonna 2005 sain sydänoireita ja minulle tehtiin ohitusleikkaus. Joku arvelee sen tulleen hektisestä elämäntavasta, mutta voin kertoa isäni kuolleen samaan vaivaan 56-vuotiaana. Silloin ohitusleikkauksia ei vielä tehty. Jatkoin opintoja pitkän sairaslomani ajan ja valmistuin maisteriksi 2008 ohjelman mukaan.

PERHONJOKILAAKSOON Jäin eläkkeelle vuoden 2016 helmikuussa ja Vuokko syyskuussa. Päivänselvää oli, että muuttaisimme ennen pitkää Perhonjokilaaksoon,

Joulu 2022

Kaustiselle tai Veteliin. Panimme omakotitalon myyntiin, ja kaupat tehtiin marraskuussa. Meillä oli aikomus ostaa omakotitalo Kaustiselta tai Vetelistä, mutta sitten löysimme tämän nykyisen ”loppusijoituspaikan” Jokitörmässä. Ei lumitöitä, ei nurmikon leikkaamista, ei huolta, vain kuoroja, yhdistystoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Ehkä vaikuttaa siltä, että olen liiankin seikkaperäisesti käsitellyt opintohistoriaani, mutta haluan sillä kertoa – jos joku vielä opiskeleva tätä sattuisi lukemaan – että nykyään opinnoissa ei ole umpiperiä. Valitseepa sitten minkä opintopolun tahansa, mahdollisuudet edetä ovat olemassa. Olimme olleet jo Eläkeliiton Nivalan yhdistyksen jäseniä, joten liittyminen Kaustisen yhdistykseen oli luonnollista. Erään kuoroharjoituksen jälkeen Paavolan Terho kysyi mahdollisuudesta ruveta yhdistyksen sihteeriksi. Ajattelin, ettei se voi olla sen raskaampaa kuin vastaavat hommat opettajien paikallisyhdistyksessä tai koulutuskuntayhtymän pääluottamusmiehenä. No, olihan siinä riittävästi haastetta. Nyt on sihteerin luottamustehtäväkin muisto vain. Hyviä muistoja on mukava välillä kerrata ja varsinkin näin joulun alla. Olen tyytyväinen, että lähdin ja vielä tyytyväisempi, että palasin. Matkallani tapasin monenlaisia ihmisiä. Maalaisliiton poikana oli avartavaa kohdata eri puolueita, aatteita ja uskonliikkeitä edustavia ihmisiä. Uskoisin olevani sen takia tasaisempi, suvaitsevaisempi. Paluussa oli mahtavaa se, että meidät otettiin lämpimästi vastaan. Oli tuttu murre, tutut tavat eikä jatkuvaa kättelyä niin kuin Nivalassa. Toivotan kaikille siunattua joulunaikaa, olkaa kilttejä toisillenne. AULIS KAUNISTO, Kaustinen

Tästä se alkoi 24.2.22 ilta Kaustisen kunnantoimiston pihalla. Kuva: Ossi Penttilä

Ukrainalaisten hätä sai kaustislaiset auttamaan Helmikuun 24. päivä vuonna 2022 oli käänteentekevä. Ajatukset ovat olleet siitä lähtien kärsivän Ukrainan kansan puolella. Kaustislaiset ovat tarttuneet yhdessä auttamaan ukrainalaisia niin tänne sopeutumisessa kuin myös avun antajina Ukrainaan.

austisen Marttojen puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä ajatteli, että Martat on juuri se taho, joka voi tehdä monenlaista ukrainalaisten hyväksi. ”Tämä perustui sota-aikaisiin Kaustisen Marttojen pöytäkirjojen tutkimiseen: puutteen aikana pystyttiin tekemään monenlaista vähin resurssein. Miksipä me emme laittaisi panostamme ukrainalaisten auttamiseen. Olemme hyväosaisia, monenlaisten taitojen osaajia ja osa eläkeläisiä”, Pirjo pohti. Kun sota oli syttynyt, ukrainalaiset kutsuivat Facebookin kautta ihmisiä mukaan kunnantoimiston pihalle tukimielenilmaukseen. ”Osallistuin, koska asia liikutti minua. Kerroin ystävälleni Oksana Slukhinskajalle: soita jos tarvitsette apua”, Pirjo muistelee. 4.-5. maaliskuuta SPR järjesti lipaskeräyksen Ukrainan hyväksi. Seuraavana viikonloppuna Kaustisen kirkossa järjestettiin tukikonsertti Ukrainan hyväksi. Järjestäjinä olivat Kaustisen-Ullavan srk yhdessä Kaustisen Marttojen kanssa. Konsertissa kuultiin esityksiä eri ryhmiltä kuten Kaustisen musiikkilukiosta, Pelimanniyhdistykseltä, Mieskuorolta. Koskettavan puheen piti kirkkoherra Veli-Pekka Harju. Ukrainalaisista lauloivat äiti ja poika, Aliona ja Daniel Kerttula. Martat keräsivät kolehdin, ja Elina Verronen luki Psalmin 31. Kolehtiin Kirkon ulkomaanavun kautta karttui 3300 eurolla. Maaliskuu kului ukrainalaisten uusien kotien sisustami-

sessa ja tavaran hankkimisessa. Tätä työtä on tehty yhdessä Kaustisen SPR-ystäväpalvelun Pirjo Viiperin kanssa. Lukemattomat pyykkikoneet, televisiot, tietokoneet, pöydät, sängyt, polkupyörät ja kodin tekstiilit ovat löytäneet uuden elämän. Ensi hätään kerättiin myös vaatetavaraa, jota kaikki saivat hakea Marttalasta. Loput vietiin Helluntaiseurakunnan kirpputorille, jonka kanssa yhteistyö jatkuu eri muodoissa. Kevään aikana on järjestetty Marttalassa useita ukrainalaisia pop up -kahviloita. Ukrainalaiset ovat leiponeet myytäviä tuotteita. Tuotto on lähetetty suoraan Ukrainaan tai ostettu Halpa-Hallista lahjakortteja jaettavaksi täällä asuville. Marttalassa oli keväällä päiväkahvitilaisuuksia, joissa Martat leipoivat ja lauloivat yhdessä ukrainalaisten kanssa. Huhtikuun 6. päivänä Martat, urheiluseura Pohjan-Veikot ja Kaustisen kunta järjestivät yhdessä kotiuttamisillan. Tilaisuuteen osallistuivat kaikki Kaustisella asuvat ukrainalaiset sekä väkeä myös naapurikunnista. Saatiin mukaan myös eri tahoja kielikoulutuksen ja työelämän rekrytoinnin alalta. Yli 50 ihmistä oli tatamilla ringissä. Jokainen sai kertoa, minkälaista työtä oli kotimaassaan tehnyt, mitä haluaisi täällä tehdä. Joukossa oli esim. pankkivirkailija, automaalari, sairaanhoitaja, lakimies ja monen alan opettajia. Lapsille oli järjestetty erilaisia aktiviteetteja urheiluseuran puolesta.

Joulu 2022

Heinäkuun toisena järjestettiin Aliona Kerttulan kodissa ja pihalla voimaannuttava valokuvatapahtuma yhdessä Marttojen kanssa. Martat opettivat kaustislaisen juustopaistin teon. Syötiin yhdessä ja sitten siirryttiin pihapiiriin etsimään kuvauspaikkoja. Kuvista jokainen koosti oman kansion. Tämä kaikki onnistui Omaishoitajayhdistyksen Maija-Liisa Pulkkisen avulla. Juustopaistin kustannuksiin osallistuivat Kaustisen LC Kreetat ja Martat. Heinäkuussa ukrainalaiset osallistuivat festivaalialueella talkoisiin. Naisia oli yhdessä Marttojen kanssa lasten käsityöteltassa opastamassa Motanka-nukkien tekoa. He pääsivät hyvin kaustislaiseen festivaalitunnelmaan, sillä juhlat tarjosivat kaikille täällä asuville koko viikon vapaalipun. Kansan käsi on ollut monella tavalla karttuisa. Liikkeet ovat lahjoittaneet ruokaa, kenkiä, farkkuja jne. Hätä on Ukrainassa edelleen. Tänne asettuneet ovat työllistyneet hyvin ja he säästävät palkastaan kotiin lähetettäväksi niin rahaa kuin tavaraakin. Kuriiriauto kuljettaa ihmisiä ja paketteja. Monet heistä ovat poimineet ja myyneet mustikoita. Elokuun 24. päivänä, Ukrainan kansallispäivänä, Kaustisen kirkossa järjestettiin Ukrainan itsenäisyyspäivän hartaus. Ohjelman esittäjinä olivat ukrainalaisia laulajia, kirkkoherra Veli-Pekka Harju, viulisti Kimmo Anttila ja pianisti Outi Kangas sekä koululainen Viktoria Maidanovych, joka lauloi Ukrainan kansallislaulun Outi Kankaan säestämänä. Seurakuntatalolla Kaustisen Taiteenpäivässä tarjottiin ukrainalaista borschkeittoa, oli monenlaista ohjelmaa ja myytiin arpoja. Tuotto tästä tilaisuudesta annettiin paikallisille ukrainalaisille. Monet tahot ovat olleet yhteistyössä ja osallistuneet eri tavoin. Kaustisen Martat ovat olleet Priimusmoottorina, mutta yhteistyöllä monen tahon kanssa. Kaustisen kunta, KaustisenUllavan srk, Kaustisen Helluntaiyhdistys, Kaustisen Musiikkilukio, KPV, Kaustisen yrittäjät, Kaustisen LCKreetat, Pro Kaustinen ry, Kaustisen Pelimanniyhdistys, Kaustisen Mieslaulajat, Kaustisen SPR-Ystävätoiminta, Eläkeliiton Kaustisen yhdistys ja monet monet yritykset. PEKKA KIVELÄ, Kaustinen 30

Marttalassa pop up -kahvilassa ukrainalaiset tekijät herkkupöydän äärellä. Kuva: Pirjo Palosaari-Penttilä

Marttakahveilla Marttalassa. Seija Wirkkala säesti haitarilla suomalaisia kansanlauluja, joita hän opetti yhdessä Marjukka Kerttulan kanssa. Kuva: Pirjo Palosaari-Penttilä

Tatamilla istutaan kotiuttamisillassa Kaustisen Urheilutalolla. Kuva: Ossi Penttilä

Motanka-nukkien valmistusta Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla paikallisten ukrainalaisten opastuksella. Kuva: Pirjo Palosaari-Penttilä

Joulu 2022

Tervehdys kaikille

lemme eläneet kaksi vuotta korona-aikaa. Ei olisi ikinä uskonut, että korona tulee meille Suomeen. Kauan kuulimme jo uutisista minkälainen tauti riepottelee maailmalla. Nythän se on meilläkin totta. Kaksi vuotta ollut rajoituksia rajoitusten perään. Muutenhan siitä ei selvitä. Maskit, käsidesit, ym., ettei se tarttuisi. Vierailukiellot, etäopetus, etätyöt. Tapahtumat ja tilaisuudet peruttu. Tämä aika on vaikuttanut jokaiseen meistä. Lääkärit ja hoitajat ovat jaksamisensa rajoilla: pakko on työnsä hoitaa, vaikka oma terveys on vaarassa. Meidän kaikkien pitäisi ottaa rokotukset, se estäisi leviämistä ja korona tulisi lievempänä. Yhteispelillähän tämä kaikki onnistuu, ollaan varovaisia, noudatetaan ohjeita, toivotaan parasta. Perheeni muutti Lappajärveltä Kaustiselle vuonna 1980. Sain työpaikan ja hyvät työkaverit, sukulaiset ja naapurit. Suurempia vaikeuksia ei muutossa ollut, ”olen kaikkiruokainen”. Onhan tähän aikaan mahtunut monenlaista, on ollut sairauksia, iloja ja suruja. Mieheni kuoli 2005 syöpään, sen jälkeen jäin asumaan kahdestaan Down-poikani kanssa. Olin vielä työelämässä. Poikani vietiin aina Joke-kodille hänen työpäivänsä toimintakeskuksessa päättyessä. Hain hänet aina iltaisin yöksi kotiin. Sitten tuli eläkeaikani. Mieleni oli sellainen, että kukaan ei minua enää kaipaa, vaikka mitä tapahtuisi. Työ oli minulle terapiaa, olin asiakaspalvelussa, se oli mielityötäni. Yhteisissä harrastuksissa en ole käynyt, olin poikani ehdoilla, yksin en voinut häntä jättää. En ole siitä pahoillani, sehän on minulle ja perheelleni annettu tärkeä tehtävä. Neljä vuotta sitten poikani muutti pysyvästi Joke-kodille, en jaksanut häntä enää hoitaa. Hän tarvitsee kaikessa apua ja huolehtimista, näin on parempi meille molemmille. Käydään usein häntä tapaamassa, ja kerran kuussa on kotiloma 2–3 yötä, näin on nyt hyvä. Poikani muuttoa joudutti minulle sattunut ta-

paturma. Olin menossa ryhmämatkalla Saarenmaalle. Tallinnassa laivasta poistuessa takanani oleva nainen kaatui päälleni liukuportaissa, jäin patjaksi alle. Sääreni ruhjoutui, hoitamista on ollut. Pääsin ambulanssilla Tallinnan sairaalan ensiapuun, siellä kaikki sujui joustavasti. Kivut seuraavat mukanani, ovathan nekin muistoja matkastani. Kun olisin pysynyt omalla tontilla, ei tätäkään olisi tapahtunut. Kiitos selviämisestä kuuluu yläilmoille, lääkäreille ja hoitajille hyvästä hoidosta. Poikani muutosta oli vaikea selvitä. Niin kuin olisi kylkiluu irrotettu pois minusta. Elämä jatkuu: olen kolmen lapsen mummu, asuvat alakerrassa, ja toinen tyttäreni asuu Espoossa. Elämä siis jatkuu, korona on sairastettu sairaalakierroksella. Nythän mennään kevättä ja kesää kohti. Lainaan poikani sanontaa ”äiti, minulla on kevättä rinnassa”. Toivotaan, että entiset terveemmät ajat vielä tulisivat. Sehän jää nähtäväksi. ”Jos ei ole toivoa, ei ole elämää”. Toivon teille kaikille lukijoille terveitä eläkepäiviä näillä Veikko Lavin laulun sanoilla, Jokainen ihminen on laulun arvoinen:

Joulu 2022

Ihmisiä on kuin muurahaisia Ne loputonta polkuansa taivaltaa On kaukaa katsottuna kaikki samanlaisia Niin ettei heitä toisistaan voi erottaa Kurkistaa jos voisi sielun syvyyteen Niin kahta samanlaista eipä ois' Ken katsoo kauneuteen eikä hyvyyteen Häneltä monta ystävyyttä jääkin pois Jokainen ihminen on laulun arvoinen Jokainen elämä on tärkeä Jokainen ihminen vain elää hetken sen Sen minkä kohtalo on hälle määräävä LAURA JÄRVELÄ, Kaustinen

In Memoriam�

Pauli Känsälä

20.3.1925 – 26.10.2021

un viime vuoden joululehti oli juuri tullut painosta, kantautui korviimme suru-uutinen, että Pauli Känsälä oli kuollut. Monen alan kokija, näkijä ja ahkera yhteiskunnallinen tekijä, yksi Kaustisen viimeisiä elossa olleita sotaveteraaneja oli poissa. Pauli syntyi Kaustisella maanviljelijäperheeseen. Asepalvelukseen hän astui 18-vuotiaana ja joutui heti pian kohtaamaan sodan kauhut ja näkemään pommitusten tuhot. Sodasta palattuaan hän tapasi vaimonsa Helenan (Leenan), he menivät naimisiin ja lapsia heille syntyi täysi tusina. Perheensä Pauli elätti mm. maanviljelyksellä, turkistarhauksella, erilaisilla metsänja pellonraivaustöillä sekä työnjohtajana tie- ja vesirakennustyömailla. Yhteistä taivalta Leenalle ja Paulille kertyi 67 vuotta. Pauli joutui jättämään jäähyväiset paitsi vaimolleen myöskin kolmelle lapselleen. Näitä asioita Pauli on itse pohtinut: - Menetin rakkaan Helena-vaimoni huhtikuussa 2012. Hän nukkui pois pitkän sairauden murtamana. Rakkaan perheenjäsenen siirtyminen ajasta ikuisuuteen kokoaa perheen ja muut ystävät. Osaamme paremmin asettaa asiat oikeaan arvojärjestykseen. Ymmärrämme, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutlaatuinen. Surutyö vahvistaa henkeämme. Osaamme antaa arvoa elämän pienille iloille. Huomaamme, kuinka arvokas on oma kyläyhteisö. Surun kohdatessa ystävyys ja lähimmäisen rakkaus tulevat esiin. Pauli Känsälä oli yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen. Hän oli määrätietoinen ja ahkera toimiessaan niin kunnan kuin monissa muissakin luottamustoimissa. Hän oli myös järjestöihminen ja oli mukana muun muassa puoluetoiminnassa ja Eläkeliitossa. Alkuaikojaan Eläkeliitossa Pauli on itse muistellut: - Kun minut nimettiin vuonna 1990 Keski-Pohjanmaan piirin ensimmäisen kokoaikaisen toiminnanjohtajan tehtävään, alkoi organisaation luominen, jäsenmäärän kartuttaminen ja toiminnan kehittäminen. Muistan, kuinka Eeva Karhulahti Halsualta evästi minua 32

uudessa virassani, että kuvaan kuuluu kokoonnuttaessa aina halata kaikki naiset! Se oli minulle, ujolle miehelle, kovinta. Mutta kyllä se jo pian tuntui luonnolliselta - ja mukavaltakin. Vaimoni Helenakin oli kanssani samaa mieltä, että halaus ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Kaustislaisena ja keskipohjalaisena hän mielellään kertoi myös eläkeläisten yhteisistä saavutuksista: - Eläkeliiton valtakunnalliset hengelliset kesäpäivät Kaustisella vuonna 1999, silloin historian ainoat maaseudulla, oli yksi sekä liiton puheenjohtajakauteni että piirin toiminnanjohtajuuteni ajan merkkitapauksista. Sitä yhteistyön ja talkoohengen voimaa! Yhdessä onnistuimme. Koko piirin käsittävää, mahtavaa noin 120 hengen suurkuoroa ja muuta ohjelmaa unohtamatta muistelen liikutuksella vieläkin Soi kunniaksi Luojan -virsilauluiltaa juhla-areenalla. Oli koskettavaa, kun virret kaikuivat vuoro- ja yhteislauluina samaan aikaan kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Keskipohjalaiset rakensivat myös Hengellisten kesäpäivien elämänpuun, jonka jokaisella lehdellä oli runo tai mietelause. Merkkitapaus oli Paulille sekin, kun heinäkuussa 2017 Keski-Pohjanmaan piiri ja Kaustisen yhdistys yhteistyössä järjestivät Kansanmusiikkijuhlien yhteyteen Eläkeliiton valtakunnallisen kesäjuhlan. Kaksipäiväinen juhla onnistui, sai laajalti huomiota ja kiitosta. Alkuperäisidea ison eläkeläistapahtuman järjestämiseen toistamiseen Kaustisella oli Pauli Känsälän, joka luotti ja uskoi ”omiensa osaamiseen”. Hän ei itse terveytensä vuoksi voinut osallistua juhlaan, mutta seurasi kesäpäiviä hyvällä mielellä ja eli tiiviisti mukana eri medioiden kautta. Yhteisöllisyys ja yhteisvastuullisuus olivat Pauli Känsälälle tärkeitä, mutta myös askarruttivat: - Ihminen kaipaa turvallisuutta ja rakkautta. Jokainen koti on maailman keskipiste. Koti ja oma perhe on luja linnoitus maailman kovuutta vastaan. Yhdessä kestetään paremmin. Onko nykyJoulu 2022

Pauli Känsälä Eläkeliiton K-P:n piirin toiminnanjohtaja 1990-2001 Eläkeliiton liittovaltuuston pj. 1997-2000 Pitkään liiton Kirjoittajakillan jäsen, pj. 2001-2004 Eläkeliiton ja K-P:n piirin kunniajäsen vuodesta 2003

kulttuurimme kehittänyt ihmistyypin, joka ei ole kiinnostunut yhteisvastuusta? Mihin on kadonnut elämän tarkoituksen tuntemus? Ihmisyys on parasta silloin, kun se on taistelua toisen ihmisen puolesta. Lähihistoriasta tiedämme, että kansamme menestys perustuu sodanjälkeiseen ”kaveria ei jätetä” -henkeen ja päättäjien luottamukselliseen toimintaan. Yhteisöllisyyden nälkä pitää yhteiskunnan pystyssä. Vielä viime vuosinaankin Pauli seurasi tarkasti eläkeläisten toimintaa, oli mukana kokouksissa ja kokoontumisissa vointinsa mukaan, kannusti ja jakoi auliisti kokemuksiaan, neuvojaan ja ideoitaan ”nuoremmille”. Me kunnioitamme Pauli Känsälän muistoa ja arvostamme hänen ajatuksiaan Eläkeliitosta, joka ”toimii kaikissa tilanteissa pienen, vähäosaisen ihmisen puolesta, vaalii eri ikäryhmien, sukupolvien välistä yhteisymmärrystä ja vaatii oikeudenmukaisuutta kaikissa päätöksissä. Joka kehittää piirien keskinäistä ja alueellista yhteistyötä ja toimii maakuntien Suomen puolesta keskittämistä vastaan. Toimiva eläkeläinen on kotikuntansa ja maakuntansa voimavara, joka harrastaa ja kehittää itseään, opiskelee ja liikkuu, mutta kokee samalla myös perimmäiset kysymykset itselleen tärkeiksi.” TERTTU HANHIKOSKI, Kaustinen Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin pyynnöstä

KP-Vaarit nikkaroivat maakuntaviestiä varten

austinen isännöi vuoden 2023 maakuntaviestiä, joka hiihdetään tulevana loppiaisena. Paikkakunnalla on sivakoitu maakuntaviesti kolme kertaa aiemminkin, viimeksi vuonna 1999. Myös tulevassa viestissä kisakeskuksena toimii urheilutalo, jonka vierestä lähtee Kallion alueen latuverkosto. Tulevan maakuntaviestin virallinen isäntä on Kaustisen kunta, joka on solminut kisajärjestelyistä sopimuksen Kaustisen Pohjan-Veikkojen (KPV) kanssa. Ison ja perinteikkään urheilutapahtuman valmistelu vaatii monenlaista osaamista ja talkootyötä. Ennakkojärjestelyihin on osallistunut muun muassa Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva aktiivisten eläkeläismiesten joukko, jonka nikkarointitaidot ovat olleet suureksi avuksi urheilukentän ympäristön ja rakennelmien kisakuntoon laittamisessa. Vanhaa on korjattu ja uutta rakennettu. Ryhmä on kunnostanut maakuntaviestiä varten urheilukentän yleisökatsomon sekä nikkaroinut kisojen maalialuetta varten 140 aitaa. Myös alueen hiihtosiltoja on korjailtu ja turvallisuutta paranneltu. Kuluvana syksynä miehet ovat rakentaneet uuteen uskoon myös urheilukentän kioskia, joka niin ikään tulee olemaan maakuntaviestin käytössä. Välitöinään miehet ovat nikkaroineet kukkalaatikkoja Kaustisen keskustan somistukseksi. Eläkeläismiehet ovat nimenneet ryhmänsä urheiluseuraa mukaillen

KP-Vaareihin kuuluu yhteensä 16 miestä. Heistä yhteiskuvaan ehättivät Aulis Kaunisto, Kari Kettu, Asko Järvelä, Mikko Pollari ja Jorma Kerttula.

KP-Vaareiksi. KP-Vaarit on saanut alun perin alkunsa vuonna 2020, kun Kaustiselle rakennettiin reilun sadan askelman kuntoportaat Kallion alueen maastoon. Kuntoportaat olivat useamman kaustislaisen yhdistyksen yhteisponnistus. Kaustisen PohjanVeikkojen luotsaamaan porrasprojektiin osallistui myös Eläkeliiton Kaustisen paikallisyhdistyksen aktiiveja. Kuntoportaiden valmistumisen jälkeen KP-Vaarit ovat kokoontuneet rakennustalkoisiin aina kun tekeviä käsiä on tarvittu. KP-Vaareja luotsaa Aulis Kaunisto, joka kutsuu joukot kokoon. Kauniston mukaan väkeä ei ole ollut vaikea houkutella työn äärelle. – Meidän viestiringissä on mukana

Joulu 2022

16 nimeä. Yleensä aina muutama ehtii lyhyelläkin varoitusajalla mukaan, Kaunisto kertoo. Talkoisiin kokoonnutaan keskimäärin pari kertaa viikossa. Miesten mukaan parasta KP-Vaareissa on hyvä porukka ja yhdessä tekeminen. KP-Vaarien projektit eivät lopu loppiaisena hiihdettävään Kaustisen maakuntaviestiin. – Kunnan kanssa on ollut puhetta, että leikkipuistot kaipaisivat kunnostamista. Voisimme tehdä niihin hiekkalaatikoita, Kaunisto kertoo. MAIJA AHONEN, Kaustinen Kaustisen maakuntaviestin viestintätyöryhmän jäsen

KAUSTINEN Kaustisen kunta toivottaa kuntalaisille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.kaustinen.fi

Sirpa Rauma Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

PUUJAUHEET 69600 Kaustinen Joni 044 244 1937 • Pauli 044 230 6523

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

Maansiirto ja kuljetus

Sauli Puumala Puumalantie 148, 69600 Kaustinen

Puh. 0400 761 915

www.flpipe.fi 34

Joulu 2022

Kaustintie 5, Kaustinen, p. (06) 8611 558, 040 512 6279 Perhontie 14, Halsua, p. 040 672 6150 info@kaustisenfysioterapia.fi, www.kaustisenfysioterapia.fi

KAUSTINEN puh. 861 1289

PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI JA POJAT Kaustinen

• Keittiö-, kylpyhuone- ym. kodinkalusteet mittatilaustyönä • Sahauspalvelu • Asennukset • Levyt • Tasot • Helat Ullavantie 3, 69600 KAUSTINEN

puh. 0400 968 321 jh-kaluste@kaustinen.fi www. kaustinen.fi/jh-kaluste

Puh. 861 1781

KEITTIÖKALUSTEITA Penttilän Puusepäntehdas Oy Ylijoentie 82, 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 8611 104 www.puusepantehdas.fi

HÖYLÄHIRSITUOTTEET suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

Kaustisen Osuusmeijeri Siltatie 20, 69600 KAUSTINEN puh. 0400 682 176 www.kaustisenosm.fi

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

PUU-PETÄJÄ AY Nikulantie 465 Kaustinen 050 583 3801, 040 739 8012

• Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat

puh/fax 06-861 4510 gsm 0400 576 605 Rajatie 4, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi www.smakela.fi

Täyden palvelun hammastalo, laadukasta hammashoitoa, tuttavallisesti! Hammasproteesit, purentakiskot, paikkaukset, juurihoidot, hampaiden poistot, hampaiden valkaisu, hammaskiven poistot ja ikenien hoito, kalvo-oikominen aikuisille.

Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski, p. 0400 268 451 Pajalantie 24 • Pajalan korjaamo • Kaustinen

Hilpertinkuja 4, Kaustinen

Kaustintie 5, Kaustinen, puh. 050 473 3331 www.hammastuttava.fi kaustinen@hammastuttava.fi

Joulu 2022

VIRKKALAN PUUNJALOSTUS OY Kaustinen

MEILTÄ LVI-ALAN TYÖT p. 040 1965 993

Veikontie 4, PL 35, 69601 Kaustinen Puh. 06 861 2800 Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

Paikkakunnan paras lounaspaikka

Kaustinen, puh. 8611 005

Tilitoimisto Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

0400 264 106 0400 264 105 Helinä ja Risto Tuomela

Kaustintie 1 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1922

- Kukat, kukkalaitteet, arkut -

www.hemmotteluhetkibypauliina.com

Kauneushoitola Kaija Järvelä Puh. 050 338 5930

Jäsenkorjaaja-hieroja Seppo Järvelä Puh. 040 745 4178 Mikontanhua 25, KAUSTINEN

Joulu 2022

11.6.2015 14:46:23

Kokkola

Yhteiset hetket ja retket yhdistystoiminnan suola

okkolalaiset Liisa ja Aimo Maijala ovat aktiivisia Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen jäseniä. He ovat mielissään, että yhteiset kahvitilaisuudet voivat taas jatkua. Kokoontumispaikka on vaihtunut Tervakartanon juttutuvasta valoisampiin tiloihin Snellman-kodille. - Kahvitilaisuudet ovat tärkeä henkireikä, jossa on tarjolla myös hyviä ja ajankohtaisia luentoja, Liisa toteaa. Aimo pitää tärkeimpänä Snellman-kodin kohtaamisissa, että tapaa tuttuja ja saa rupatella. - Se on ykkösjuttu. Muutkin yhteiset tapaamiset, erityisesti retket ovat mukavia. Maijalat myöntävät, että parhaita retkiä ovat lähelle suuntautuvat. Monet nukkuvat mieluiten omassa sängyssä, joten toive on illaksi kotiin. - Pitkät retket rajoittavat kustannustenkin vuoksi joidenkin osallistumista. Senkin vuoksi päiväpyrähdykset ovat parhaita. Maijalat pitävät teatteriretkistä ja erityisesti sokkoretkistä. – Tuo oman lisänsä, kun ei lähtiessä tiedä, mihin päätyy, Aimo toteaa. Liisa myöntää, että mukavaa on sekin, että retkillä pääsee valmiiseen pöytään syömään. – Arjen luksusta. Maijalat ovat elämäntyönsä tehneet luokanopettajina. Toisensa he tapasivat Ylitorniolla opettaessaan samassa kyläkoulussa. Siellä he myös avioituivat. Kun kyläkoulu loppui, tuli eteen uuden paikan etsiminen. Siihen aikaan paikkoja oli valittavaksi asti. Maijalat valitsivat Kokkolan ja Män-

Liisa ja Aimo Maijalan kodin parvekkeelta ovat kauniit näkymät. Myös kahden kerroksen korkeuteen ulottuvan olohuoneen yläikkunasta näkyy Kaarlelan kirkontorni valoineen.

tykankaan koulun. - Kokkola oli sopivasti syntymäkuntiemme keskivälillä. Tänne muutimme 1970. Perheeseen syntyi tyttö ja kolme poikaa. Oma talo rakennettiin Kirkonmäelle. Vuosiin on mahtunut iloja ja suruja – tytär menehtyi autoonnettomuudessa aikuisuuden kynnyksellä.

Joulu 2022

- Minä olin hukkua suruun, mutta onneksi olin mukana Kokkolan evankelisessa kuorossa. Laulu piti pinnalla, Liisa kertoo. Samoihin aikoihin Aimo liittyi Koivukosken Saulin houkuttelemana Keskustapuolueeseen. Hän istuikin vuosikymmenet niin kaupunginvaltuustossa kuin kirkkovaltuustossakin. 37

Eläkkeelle Maijalat jäivät 2000-luvun alussa – Liisa muutaman vuoden Aimoa myöhemmin. Eläkeliiton toimintaan he lähtivät yhdessä 2005. - Taas kerran ystävän kannustuksesta eli Saalastin Anni alkoi houkutella mukaan, Liisa kertoo. Luontaisesti Aimo päätyi yhdistyksen puheenjohtajaksi muutamaksi vuodeksi, ja Liisa perusti muutaman muun lauluintoisen kanssa Hilimat-lauluryhmän 2010.

- Laulamme kaksiäänisesti vanhoja kansakouluaikaisia lauluja ja hengellisiä myös. Omien kahvitilaisuuksien lisäksi käymme laulamassa laitoksissa. On sykähdyttävää kuulla, kun lähes puhumattomat vanhukset innostuvat laulamaan. Maijalat ovat mielissään, että yhdistyksen toimintaan tulee koko ajan uusia jäseniä. - Nuoremmat eläkeläiset ovat tuoneet uusia toimintamuotoja kuten fris-

beegolfia ja elokuvakerhon. Hyvä niin, että kaikille löytyy mieleistä tekemistä. Eläkeyhdistyksen ohella Maijalat harrastavat kesäisin mökkeilyä. Liisa pitää myös lukemisesta ja käsitöistä. Aimo viihtyy ristisanatehtävien parissa ja lenkkeilee päivittäin. - Arkiaktiivisuus on tärkeää, että pysyy toimintakykyisenä. Teksti ja kuva: MAISA JÄRVELÄ, Kokkola

Sää suosi virkistyspäivää

läkeliiton Kokkolan yhdistyksen elokuun viimeisenä päivänä viime vuonna järjestämää virkistyspäivää suosi lämmin alkusyksyn sää. Virkistyspäivää vietettiin koronan varjossa, mutta se ei reipasta menoa haitannut. Virkistyspäivään osallistui satakunta aktiivista eläkeliittolaista eri puolilta piirin aluetta. Piirin pu-

Talkoopelimannit viihdyttivät ja saivat jotkut jopa ottamaan muutaman tanssin pyörähdyksen pihatantereella. Frisbeegolf oli monelle uusi tuttavuus.

heenjohtajan Pirjo Palosaari-Penttilän avauspuheenvuoron jälkeen käynnistyivät päivän tapahtumat, joissa vaihtoehtoja riitti. Ohjelmassa oli muun muassa sauvakävelyä, kävelyjalkapalloa sekä muuta monipuolista ohjelmaa. Köykärin hiihtomaja ympäristöineen tarjosi hyvät puitteet tapahtumalle, jossa ei myöskään hengen ravintoa unohdettu. Kulttuuritar-

jonnasta vastasi kokkolalainen pelimanniyhtye Talkoopelimannit. Kenenkään ei tarvinnut myöskään lähteä kotiin nälkäisenä. Keittolounas kahveineen maistui varmasti jokaiselle virkistyspäivän osallistujalle. Onnekkaimmat saivat kotiin viemisinään myös arpajaispalkintoja.

Elokuun lopun aurinko helli kahvin nauttijoita.

Joulu 2022

SIMO KATTILAKOSKI, Kokkola Kuvat: Taina Alanko

In Memoriam�

Maija Pokela

Saimme elokuussa suruviestin Maijan tyttäreltä, että äiti nukkui pois tiistaina 23.8.2022. Kiitollisena muistamme Maijan valoisaa luonnetta tämän jutun myötä, jonka julkaisemme omaisten luvalla. Maija Pokelan kanssa tarinoivat toukokuussa Riitta-Liisa Kankkonen ja Riitta Anttila.

Päiväkahvitapaaminen Maijan kanssa 17.5.2022

onkaharjun palvelukeskuksen palvelutalossa tiistaikahvit keräävät asukkaat yhteiseen hetkeen. Kahvia keittävät ja tarjoilevat eri yhdistykset. Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen vapaaehtoisten ollessa kahvinkeittovuorossa tutustuimme ja tarinoimme pitkään talossa asuneen Maija Pokelan kanssa. Hän osallistui kahvihetkeen tyylikkäänä, kaunis kukkahattu päässä. Maija Pokela (os. Hanhineva) syntyi vuonna 1924 Sievin Kiiskilänpäässä kolmesta sisaruksesta nuorimpana. Maija Pokela on Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen pitkäaikainen jäsen. Eläkeliiton toiminta on tullut hänelle tutuksi nyt jo edesmenneen miehensä Kalevi Pokelan kautta. Kalevi toimi Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen puheenjohtajana 1992-1994 sekä Keski-Pohjanmaan piirin piirihallituksen puheenjohtajana 1988-1989. Kalevi oli sotainvalidi, hän haavoittui partioreissulla. Heille syntyi seitsemän lasta. Maija oli maatalon emäntä, hoiti karjaa ja paljon muuta, kun miehensä oli siihen aikaan vakuutustarkastaja ja usein poissa kotoa. He muuttivat 60-luvun alussa Rovaniemelle ja sieltä Kokkolaan. Maija muisteli: Kalevi oli menevä herrasmies. Maija kertoo, että usein puhelin soi ja Kalevia pyydettiin puhelimeen, mutta hänen vointia ei kysytty koskaan, iloisesti Maija naurahtaa. Kalevilla oli hyvä käsiala ja järki pelasi hyvin. Kalevi menetti sodassa jalkansa ja Ruotsissa hän sai siihen proteesin. Sota vaikutti voimakkaasti hänen mieheensä ja Kalevi oli aina valmiina palvelemaan ja auttamaan avun tarpeessa olevia. Kalevi toimi vakuutusalalla, ja yksi vaarallinen tilanne Maijalla oli muistissa: Kalevi meni tekemään vakuutusta erääseen perheeseen. Perheessä oli häiriintynyt poika, joka oli pyssyn kanssa Kalevia vastassa. Kalevi osasi ottaa tilanteen haltuun. Hän kertoi pojalle, että häntä oli pyydetty taloon tekemään vakuutusta, keskusteli po-

jan kanssa, ja niin tilanne laukesi. Emäntä keitti kahvit ja vakuutukset tehtiin. Nuorena Maija kutoi sukkia ja teki kotona maatalon töitä. Maijan isosisko Eila toimi lottana ja Maija pikkulottana. Hänen pikkulottatoimintansa lähti liikkeelle siitä, kun Eilan piti lähteä Kannukseen muonitukseen, mutta hän hoiti kotona karjaa eikä voinut lähteä. Maija lähti hänen sijasta, hänellä ei ollut lottapukua, joten hän lainasi isosiskon puvun. Maija kertoo: Hevoskuskin ”RyssäHermannin” kanssa hän kuljetti kahdella tonkalla ruokaa Kannuksen koululta suomalaisille työleirillä oleville ja venäläisille sotavangeille. Maijan veli Aulis kaatui Valkeasaaressa 1944. Maija on valoisa ja myötämielinen ja huumori kukkii näillä tiistaikahveilla! Maija Pokela oli esittäytynyt eräässä tilaisuudessa: ”Olen Suomen Sievin tyttö”. – Yleisöstä kuului: ”Pitää paikkansa.” Tarinoinnin lopussa Maija sanoi, että hän voisi lausua ja lausui poikansa kirjoittaman runon:

Joulu 2022

Palvelutalon lapset Niin kaunis on elämä ja päivä tämä. Ei ihmisen tielle voi viittoja laittaa niistä on vain haittaa. Kun elämä vain kulkee, se surut pois sulkee ja päivät niin ihanat syliinsä ottaa. Palvelutalon lapset ehkä jo harmaahapset, kunnia meille rohkeesti eläneille. Teksti ja kuva: RIITTA ANTTILA, Kokkola 39

Onnistunut Piispalan matka

Saimme tehtäväksi toteuttaa jäsenten pyynnöstä hiihto-/ liikuntamatkan maaliskuussa. Paikaksi valittiin Kannonkoskella sijaitseva Nuorisokeskus Piispala. Kuvien välityksellä saatte nähdä miten monipuolinen ja hauska matka meillä oli. Matka oli antoisa ja tapahtumarikas monenlaisen toiminnan ansiosta. Mukana oli 44 henkilöä, joilta tuli hyvää palautetta onnistuneesta matkasta. SIRKKA HEIKKILÄ & TARJA KALLIO, Kokkola Kuvat: Sirkka Heikkilä

Aloitimme päivän piristävällä aamuverryttelyllä. Hyvä ohjaaja takasi runsaan osallistumisen.

Aivojumppaa puolestaan tarjosivat mukavat yhteiset pelihetket.

Ruoka oli monipuolista ja sitä oli usein ja riittävästi!

Joulu 2022

Kuva: Adobe Stock

Jouluaatto hautausmaalla Aattopäivän hämärtyessä iltaa kohti monen kulkijan askeleet jälleen kirkkomaalle johti. Päiväkahvit ja makkaranpaistoa ihanalla laavulla.

Lumisen maiseman ylle laskeva hämäryys pimeyden antaa. Hiljainen puhe vaimeana korviin kantaa. Joku rientää askelin kiireisin ja kynttilän haudalle tuo. On toisen askeleet verkkaiset, kun saapuu hautakummun luo. Vanhus hartein kumaraisin katselee, kun liekki hiljaa palaa. Käsi ryppyinen pyyhkäisee kyyneleen poskelta salaa. Hän joulun yksin viettää saa. On rakkain viereltä siirtynyt tähtitarhain taa. Monelle tämä joulu on ensimmäinen ilman läheisimpiä heitä. Sen kertoivat hautakummut, joita lumi ei peitä. Myös sankarihautojen tuhannet kynttilät meitä muistuttaa: Turhaan ette kaatuneet, on meillä vapaa isänmaa. Paljon on maailmassa väkivaltaa ja käydään sotia. Moni lapsi tänä joulunakin on vailla turvaa ja kotia. Aattoillan hartaus kirkon jälleen kansaa täyteen toi. Tutun jouluvirren sävelet uruista mahtavana soi.

Keilasimme tottuneiden opastuksella.

Kiireiset jouluvalmistelut jääneet on taa. On kirkossa hetkinen hyvä istua ja mielen rauhoittaa. Kulkijan askeleet vievät kirkosta pois. On rinnassa tunne kuin taivas lähemmaksi tullut ois. Ylle maiseman kietoutuu yhä tummuva talvinen ilta. Jää haudoille loistamaan tuhansien kynttilöiden valosilta. Niinkuin jouluyönä enkelit ilmoittivat paimenille heille: On Vapahtaja syntynyt myös kaikille meille. VEIKKO KESKITALO, Kokkola

Veden viileyskään ei haitannut innokkaita osallistujia.

Joulu 2022

Senioreiden tietoturvauhkia

Ota vaarin tarinoista

aisa sai kokea tietosuojansa pettäneen, kun hän joutui helmikuussa 2021 psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhriksi. Yrityksen tietojärjestelmistä hakkeroitiin 33 000 potilaan arkaluontoisia tietoja. Murto tehtiin kiristystarkoituksessa. Hakkerit olivat päässeet tietojärjestelmiin käsiksi ja pyrkivät käyttämään saamiaan henkilötietoja hyödykseen aiheuttaen yritykselle maine ja taloudellista haittaa sekä potilaille tuskaa ja kärsimystä uhkaamalla julkistaa tietoja.

Kaisa itse ei itse ollut voinut vaikuttaa tapahtumaan mitenkään. Kaisalla oli oikeus vain nähdä, mitä tietoja hänestä oli rekisterissä ja mihin tarkoitukseen niitä siellä käytettiin. Vastaamo haettiin myöhemmin konkurssiin ja muutamat asiakkaat saivat jopa tuhansien eurojen kiristyskirjeitä hakkereilta. Sirkka oli etsinyt netistä tyttärenpojalle Jerelle sopivaa puhelinta ylioppilaslahjaksi. Kuvaruudulle ilmestyi teksti, jossa luvattiin 1200 euron arvoinen Iphone vain 1 eurolla. Piti vastata vain neljään helppoon kysymykseen ja antaa pankkitunnukset ja salasana. ”Tulipas sopivaan saumaan”, tuumi Sirkka. Helpot kysymykset. Sitten vaan tarvitsi syöttää pankkitunnukset tunnuslukuineen ja euron maksu menemään ja iloitsemaan onnekkaasta tapahtumasta. Seuraavana päivänä Sirkka meni Prismaan ostoksille ja päätti nostaa mennessään käteisautomaatista 200 euroa, kun oli varoiteltu käteisen rahan loppuvan Venäjän hyökkäyssodan takia. Pankkiautomaatista tulostui kuitenkin kuitti: ”Saldosi on 2,80 euroa. Nostosi on hylätty!” Tämä kummastutti kovasti Sirkkaa. Olihan eläke juuri maksettu tai ainakin olisi pitänyt tulla tilille. Siellä pitäisi olla pitkään kerrytettyjä säästöjä lähes 4000 euroa. Sirkka palasi kiireesti kotiin katsomaan nettipankkia. Saldo oli tosiaankin vain 2,80 euroa. Pankissa käydessään ilmeni että Sirkan rahasiirrot oli tehty nigerilaiseen osoitteeseen. Huijauksia ilmenee netin välityk42

sellä yhä enemmän. Liian edullisiin tarjouksiin on syytä aina suhtautua varauksella. Ilmaisia lounaita ei ole. Pankkitunnusten ja muiden tietojen kalastelua voi esiintyä hyvinkin eri muodoissa. Missään ei olla täysin turvassa, ei edes Facebookissa. Huijauksia tapahtuu pääosin nettikaupoissa, joissa maksetaan suoraan myyjälle. Luotettavat nettikaupat käyttävät välittäjäpankkia, josta raha lähtee myyjälle vasta, kun ostaja on kuitannut vastaanottaneeksi ostoksensa. Tutulla Tori.fi kauppapaikalla tehdyissä kaupoissa on tapahtunut useita huijauksia. Rahat menee - tavara ei tule tai luvattu sijoitus kuivuu olemattomaksi. Suuret kauppaliikkeet ja nettikaupat ovat kokemukseni perusteella olleet luotettavia. Rahat on palautettu, jos tavara ei ole tullut luvattuun päivään mennessä. Kannatta tutustua esim. rikosuhripäivystyksen netti-sivuille, josta löytyy ohjeita ja tapauksia erilaisista nettihuijauksista. Matti kirjoitti juhannusterveiset Whatsapp-ryhmässään, että oli pudottanut puhelimensa kalareissulla. Oli saanut puhelimensa ylös, mutta se ei palautunut enää entiselleen ja tiedot tuhoutuivat. ”Nyt minulla ei ole ystävieni numeroita eikä osoitteita. Puhelimeeni olin tallentanut myös useita käyttäjätunnuksia ja salasanoja ja pankkitunnusluvun. Niitä ei enää löydy. Fonecta tietää onneksi puhelinnumeroita, muttei salaisia. Hessu, voisitko lähettää oman numerosi. Hauskaa Juhannusta ystäville!”, kirjoitti Matti. Tietokonetta ja sen tallennusasemia, muistilaitteita, puhelimia ym. laitteita uhkaavat erilaiset fyysiset tekijät. Tallennusvälineeseen voi tulla vika, joka voi aiheuttaa tiedoston lukemiseen liittyviä ongelmia tai pahimmassa tapauksessa jopa tiedostojen tuhoutumisen. Valtaosa tietoturvaongelmista johtuu kuitenkin käyttäjän omasta toiminnasta, ja vain pieni osa ohjelmistojen ”rikkoutumisesta”. Virukset voivat aiheuttaa joskus erilaisia tuhoja ja haittoja, mutta ovat kuitenkin melko harvinaisia.

Joulu 2022

Useinkaan laitteen menettäminen tai tuhoutuminen ei ole suurin vahinko ja kotivakuutus korvaa osan. Tietojen menetykset ja etenkin arkaluontoisten tietojen, käyttäjätunnusten ja salasanojen joutuminen ”vääriin” käsiin voi aiheuttaa ”korvaamatonta” vahinkoa.

NOUDATA NÄITÄ VINKKEJÄ: - Älä jätä tietokonettasi tai puhelintasi valvomattomana vieraaseen paikkaan, äläkä unohda ubs-tikkua vieraisiin koneisiin. - Ole tarkka siitä, mitä tietoja säilytät milläkin laitteessasi ja miten tiedot on suojattu. - Säilytä laitteet ja tallennusvälineet kuivassa ja huoneenlämmössä. - Puhdista tietokone, hiiri ja näppäimistö aika ajoin pölystä. - Varo pudottamasta laitteitasi. - Ota tiedoista varmuuskopiot säännöllisesti verkkoon (esim. OneDrive) tai siirrettävälle kovalevylle ja pidä tärkeiden tiedostojen varmuuskopioita eri tiloissa kuin alkuperäisiä tiedostoja. - Siirrä ulkoisille muistivälineille tiedot, joita tarvitsen harvoin esim. puhelimen valokuvat ja videot –”kevyempinä” laitteet toimivat paremmin ja tiedot on turvallisesti säilössä. Hidas kone aiheuttaa aina epävarmuutta ja jopa vahinkoa, kun odotellessa tulee helposti naputettua hiirtä ja näppäimistöä. - Huolehdi, että käytössäsi on jokin tietoturvaohjelma. - Pidä hyvää huolta käyttäjätunnuksista ja salasanoista. - Ole tarkkana henkilökohtaisten tietojesi luovuttamisessa. - Vältä kaikenlaisia huijauksia. Jos epäilet joutuneesi huijauksen uhriksi, ota viipymättä yhteyttä viranomaisiin. - Lue kriittisesti nettiä ja somea. Valeuutisia esiintyy paljon. - Tuhoa epäilyttävät sähköpostit, älä avaa niiden liitteitä.

SEPPO LAMMINEN, EL-Kokkola, sihteeri

Rauhallista joulua! Joulun aika on täynnä jännitystä ja iloa. Taas yksi vuosi päättyy ja on aika käydä rohkeasti uuteen. Kokkola – meillä on laajempi horisontti.

Kokkolan kaupunki toivottaa kaikille Eläkeliiton jäsenille rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuodelle 2023.

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2023! Oli vuosi ollut millainen vain, se päättyy aina jouluun. Joulunaika tuo meidät yhteen. Pidetään toisemme mielessä ja sydämessä – olimme sitten lähellä tai kaukana.

Puh./Tel:

KALLENTORIN APTEEKKI Pitkänsillank. 15 KOKKOLA p. 06 824 1712 www.kallentorinapteekki.fi

822 4611

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel:

KOIVUHAAN APTEEKKI Mäntynäädänk. 6 KOKKOLA p. 06 822 6019

831 2303

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

Joulu 2022

Isokatu 7, 67700 Kokkola • 06 831 2172

Avoinna arkisin klo 9-16 Pitkänsillankatu 10, 67100 Kokkola

- Fysioterapia - OMT-fysioterapia - Hieronta - Alaraaja-analyysit - Toimintaterapia - Työkyky-projektit - Testaukset - Ryhmäliikunta - Kuntosali

www.medirex.fi Oy Furniture Consults Ltd • Yrittäjäntie 10, KOKKOLA P. 06 831 5040 • fax 06 831 5040 • sp: kokkola@toimistokaluseet.com Palvelemme arkisin klo 9–17 • Toimitukset ympäri Suomen! www.toimistokalusteet.com – siellä kaikki toimistoosi on! MARALU KALUSTEET kkeek tepetaepu taptuatauaLtaaLaL Laatuapteekkisi Laatuapteekkisi Kokkolassa aaslsaoslka oklkookkKokKoK Kokkolassa

s:naeiusmnem im seem lemevm leaevPleaP vlaP

Palvelemme sinua: Palvelemme sinua:

280-28e-p8e-pae-mpa-mam 19-719- 9 al al al 108 -110-1 01 us us us

mama - pe - pe8 -820 - 20 la la 9 -917- 17 su su 10 10 - 18- 18

RATKAISUT PROSESSIEN HALLINTAAN automaatio- ja sähkösuunnittelu koneturvallisuus | asiantuntijapalvelut

Tehtaankatu 43 (Minimani) Tehtaankatu 43 (Minimani)  06831 06 2262 831 2262 www.ter vahovinapteekki.fi www.t e r va h ov i n a p t e e k k i .fi

Elisa Kupari

Tervetuloa Villa Elbaan 050 329 4547 www.villaelba.ﬁ

Parturi Kampaamo Kansakoulukatu 24, Kokkola Puh. 06 831 9300, 050 320 5691

Maanrakennus T. MERILÄINEN Vanha Ouluntie 64, 67600 Kokkola Puh. 050 5616 242

Liike on lääke!

www.apexautomation.fi | 0207 288 288

Tervetuloa Tervetuloa

aluotalu eovtleu rv etT erevTreT

Puh. 06 836 2200

KOKKOLAN VARAOSAVÄLITYS T E R V E T U L O A

P A L V E L E V A A N

V A R A O S A L I I K K E E S E E N

Avoinna: 8728 Avoinna:ark. ark.8:00-16:30 8:00-16:30 //Puh: Puh:050 050 358 358 8728 Ouluntie 72, 67400 Kokkola myynti@varaosavälitys.fi Osoite: Ouluntie 72,/ 67400 Kokkola S-posti: myynti@varaosavalitys.fi

Joulu 2022

Haaponiemi Infra Oy Puh. 0400 665 576 info@haaponiemi.fi www.haaponiemi.fi

Tervetuloa Vil a Elbaan 050 329 4547 www.vil aelba.ﬁ

VERHOOMO

ALATALO Hyvä kangasvalikoima Mariankatu 29, 67200 Kokkola Puh. 831 1650

Prismantie 1 • Puh. 06 823 400 www.kokkolankeskusapteekki.fi • www.kokkolanverkkoapteekki.fi

KULJETUS- JA MAANSIIRTOPALVELUT

ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN www.haggblom.fi

• rahtipalvelut kattavasti kotimaassa KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

pyorapojat.com Kokkola

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLANOY AUTOILIJAT OY • Jänismaantie Kokkola KOKKOLAN • Jänismaantie 17–19, 17–19, 6780067800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • FaksiAUTOILIJAT (06) 2890 www.kaktk.fi Puh.831 866 0800 866 ••Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 •(06) Faksi (06) 0860 • www.kaktk.fi

TERVETULOA

SÄHKÖLLÄ TAI ILMAN!

Isokatu 23

• kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

PUH. 010 3368 970

Kauppakaari 2 67600 KOKKOLA Puh. 020 7410 480 Avoinna: ark. 7–17.00 la 10-14.00 www.tyokaluassa.net

nauttimaan tuoreista lähialueen leivonnaisista ja itse tehdyistä suolaisista leivistä hyvän kahvin kera

kahvio

/// K U P P I ///

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

AVOINNA • MA-PE 07.00–19.00 LA-SU 12.00–16.00

Pörhön Autoliike Oy Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Permonkaarre 117, Pietarsaari Puh. 040 822 2628

Parturi-Kampaamo

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Sirpa Mattila Ouluntie 20, 67100 Kokkola p. 06 831 0782 p. 040 5085 444

Joulu 2022

Hierontakeskus

PARASTA ON HYVÄ MATKA.

KH Sakari Junnilainen Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

KOKKOLA

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS

Metsänomistajat KESKIPOHJA Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola Puhelin: 040 7277 467 • keskipohja@mhy.fi

ENSI KESÄN AUTOT JA VAUNUT MYYDÄÄN NYT, TOIMI NOPEASTI!

ÖJA KALASTAJAKYLÄ

Juhlat - tapahtumat - laiturikahvila www.cafebryggan.fi

Öjantie 454, 68550 Öja, Kokkola info@cafebryggan.fi, puh. 050 3377 522

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy HAUTAKIVET SUORAAN VALMISTAJALTA Kenneth 0400 594 600 Sakari 0400 560 804 Toni 040 732 8890

Tutustu netissä uusiin malleihin, katso uusimmat videoesittelyt ja lue blogin uusimmat artikkelit.

www.caravanlandia.ﬁ

Lounasravintola

Herkku Hetki p. 040 589 5539

Asiantuntevaa ja laadukasta NUOHOUSPALVELUA Kokkolan alueella.

P. 045 154 1047 Sateenkaari 23 A, Kla

Edustamme seuraavia merkkejä:

Caravanlandia Oy Kahvitie 40 67600 Kokkola

MYYNTIRYHMÄ 050 505 4005 HUOLTO/TARVIKKEET 050 505 4055

POWER KOKKOLA - Heinolankaari 1

8€ LOUNAS 8,50€ LOUNAS lämmin lounas/keittolounas/salaattibuffet jälkiruoka ja kahvi

Indolantie 4, 67600 Kokkola (06) 822 5483 Rengasmyynti, vanteet, rengastyöt, kausisäilytys-Rengashotelli

Eläkeläisille kaikista palveluistamme -20% alennus 46

lounasravintola

KIPPO

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

Joulu 2022

AVOINNA AVOINNA •• MA-PE MA-PE 10.30–13.30 10.00–13.30

BIANCHI • BROMPTON • CRESCENT • FELT • HAIBIKE • HEAD MONARK • ORBEA • PELAGO • ROCK MACHINE • WINORA

MYYNTI HUOLTO VARAOSAT VUOKRAUS

Tarjoamme paikallista ja luotettavaa isännöintiä Pyydä tarjous!

PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Isokatu 21, Kokkola Puh. (06) 831 3044 • info@lyback.fi • www.lyback.fi

010 228 8130 kokkola.isp@retta.fi Rantakatu 14, 67100 Kokkola

Leipomo, myymälä EMILIE Kokkola

Maukkaita leivonnaisia, joita ei löydy vähittäiskaupasta. Tehtaankatu 45, 67100 Kokkola

Puh. 06 831 6065

Patikkaretki Eugmon luontopolulle Iloinen eläkeläisryhmä, n. 30 henkilöä, osallistui patikkaretkelle Larsmoon, Eugmon luontopolulle 19.7.2022. Kuva: Markku Mäki-Asiala

Joulu 2022

Kälviä

Tukikonsertti sai väen liikkeelle Kälviällä

24.

helmikuuta alkaen jokainen uutislähetys on ollut täynnä Ukrainan tapahtumia. Kauhistellen olemme nähneet rikkipommitettuja kerrostaloja, hylättyjä panssariajoneuvoja, matkalaukkujen kanssa pakenevia naisia ja lapsia. Tutuksi on tullut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn kasvot. Milloin väsyneinä, milloin vihaisena, mutta aina kansansa keulakuvana tiukasti puolustamassa, maataan ja itsenäisyyttään. Meille kaikille on herännyt halua auttaa. Näin kävi myös Kälviän Eläkeliitolle, ja yhteisellä päiväkahvilla päädyttiin järjestämään hyväntekeväisyyskonsertti. Konserttipaikaksi saimme Kälviän seurakuntakodin ja iloksemme seurakunta tarjosi hurmaavat leivoskahvit konserttivieraille. Seurakunnan sivuilla saimme mainostaa ja lisäksi uskoimme somen voimaan ja mainostimme myös Facebookissa. Vaik-

ka korona vielä kolkutteli ovien takana, suureksi iloksemme uskaltautui seurakuntakodille toukokuisena perjantaina väkeä salin täydeltä. Pyysimme laulutalkoisiin kälviäläisiä ja lähes kälviäläisiä laulajia. Hienoa oli, ettei kukaan pyydetyistä kieltäytynyt tulemasta. Mukana oli Sirpa Läspä, Sirpa Klapuri sekä Hilkka Herronen, seurakuntamme kuulu kanttori Markku Hekkala, Porkolan sisarukset, Matti Korkiala, Mervi Porkola, Riitta Hautamäki. Kälviän Eläkeliiton jäseniä edusti Hilkka Tapio ja Esa Puumala. Säestäjinä lisäksi Laura Alasaarela, Irma Hankaniemi, Saila Sulonen, Jukka Kumpulainen ja Johan Hagqvist ja mixaaja Esa Porkola. Turhaan ei yleisö maksanut 15 euron pääsylippua. Laulajat olivat valinneet teemaan istuvia itkettäviä, mutta myös toivoa herättäviä lauluja kuten esim. Rauhan laulu, He eivät koskaan sydäntämme saa, Lakeus, Kuudenikäinen, Itkevän sydämen maa, Sylii-

si hellään sulje. Kälviän oma, kymmenen pisteen tangokuningas, Matti Korkiala esitti yleisön riemuksi yllätysnumerona Rakastan sinua elämä. Ja komiasti vetikin. Ihokarvat nousivat pystyyn. Muistolahjoiksi laulajille annoimme reilua ruisleipää ja muistokiven. Konsertin lopuksi seisomaan nousten lauloimme ukrainalaisen laulun Hiljainen tienoo. Toivottavasti yhteinen rukouksemme rauhan ja ihmisyyden puolesta ylti myös Putinin puolelle. Loppumetreillä yhdistyksemme puheenjohtaja Lahja Hautamäki kipitti lavalle ja ilmoitti lyhyesti ja ytimekkäästi, että rahat on laskettu ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan lähtee 1995 euroa. Voisi sanoa – hyvä me. Tarpeeseen meni, ja meille jäi käteen hyvä mieli. Teksti ja kuvat: KATARIINA HAKKARAINEN-JYLHÄ konsertin juontaja, Kälviä

Konserttiyleisöä Kälviällä oli salin täydeltä.

Joulu 2022

Naistrio Hilkka Herronen ja Sirpa Läspä (säestäjäna Sirpa Klapuri).

He voivat ehkä juoda vedet janoisen, he voivat riistää leivän lautaselta lapsien, he voivat tankit tuoda ja maamme valloittaa, vaan he eivät koskaan sydäntämme saa! Sirpa Läspän, Hilkka Herrosen ja Sirpa Klapurin esittämästä kappaleesta He eivät koskaan sydäntämme saa.

Korkialan sisarukset Riitta, Mervi ja tangokuningas Matti.

Käläviän kuulu kanttori Markku Hekkala ja säestäjänä Laura Alasaarela.

Hilkka Tapio ja Esa Puumala.

30 Yli

kok

Teollisuuden pintakäsittelyjen ammattilainen

m uv. l l a kse

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400-569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi

 Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä | puh. 010 3227 810 pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi

Joulu 2022

Rauhallista ja kod ikast a Joulua

KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit! Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

MARJUKKA Kesäniementie 1, Kälviä Puh. 050 3703119

Muistathan lahjakortit pukinkonttiin...

Puh. 045 236 2433, 0500 666 535 www.elainpuisto.fi

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI Opistokatu 3, 68300 Kälviä 0440 557 103, rakennus.rauhala@pp.inet.fi

Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. (06) 835 1989 toimisto@tilimaunumaki.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Traktoriurakointi

Jukka Huhta PUH. 050-379 081

Kälviän Hautaustoimisto Oy

Kälviäntie 43, 68300 Kälviä

041 729 6047

Kälviän Rauta ja Väri Oy puh. 020 155 0820

LAHJAANA KY POSTI Puh. 050 432 5734

KÄLVIÄN

Puh. 0400 808 358

Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

VELJEKSET HILLI OY puh. 050 348 8951

TILITOIMISTO KY

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut 35 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 e-mail: kalviantilitoimisto@anvianet.fi

Parturi-Kampaamo Karoliina Korpi puh. 040 416 2938 Kesäniementie 1, Kälviä

Toivotamme asiakkaillemme

Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää uutta vuotta!

Kälviän autohuolto Kumpulantie 39, 68300 Kälviä Puh. 0400 865 336

Asianajotoimisto Anne Mäkelä Torikatu 35 B, 67100 KOKKOLA

Puh. (06) 824 2350

www.kalvianautohuolto.com

Joulu 2022

Lestijärvi

Metsänvartijoille isot vaatimukset Metsänvartijat, osa 2

METSÄNVARTIJATORPAT ITSELLE

Ylimetsänhoitajat valvoivat kruunun metsämaiden paikallista hallintoa, josta metsänhoitajat vastasivat. Heillä taas oli apunaan metsänvartijoita sekä apumiehiä tarpeen mukaan. Tämä järjestely otettiinkin metsähallituksessa käytäntöön sellaisenaan, ja sitä noudatettiin aina vuoteen 1921 saakka. Metsänvartijan tehtäviä vähennettiin 1900luvun alkupuolella ja metsänvartijatorpat sai lunastaa itsenäiseksi tilaksi niissä asuvat vartijat 15.10.1918 annetun vuokra-alueiden lunastamista koskevan lain tultua hyväksytyksi. Vartio- ja apulaisväestö on etupäässä määrätty metsää vartioitsemaan, mutta tulee auttaa metsänhoitajaa hakkuu- ym. töiden valvonnassa. Metsänvartijan tuli ennen kaikkea varjella metsiä varkailta ja haaskaajilta sekä kuloilta ja liikkua piirissään mahdollisimman paljon.

etsänvartioiden ammattikunnan syntyyn vaikuttavia tekijöitä oli mm. metsän haaskaus. Metsäasetus vuodelta 1805 ja isojakoa koskevat määräykset vuodelta 1785 ja niiden toimeenpanoa sekä sahateollisuutta koskevat säännökset muodostivat kehyksen, jonka mukaan metsätaloutemme sai toimia. Vuonna 1859 perustettiin vakinainen metsän hoitolaitos (Metsähallituksen syntymäpäivä on 13.5.1859). Vuonna 1860 perustettiin Lestijärven hoitoalue. Siihen kuuluivat Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven liikamaat. Hoitoalue jaettiin metsänvartijapiireihin ja hoitoalueisiin perustettiin metsänvartijan virkoja. Tällöin Lestijärven pitäjä oli jaettu kuuteen vartiopiiriin. Ojalassa oli kaksi metsänvartijaa, samoin Reisjärven suunnalla, Wistbackalla oli yksi piiri ja samoin Niskankorvessa, jota piiriä Kalliokoski yhdeksän vuoden ajan hoiti. Kivestöllä oli kaksi metsänvartijaa, Fredrik (Veelu) Kivestö ja veljensä Antti. Metsänvartijatiloja olivat muun muassa, Aho, Niskankorpi, Peurala, Hietalahti, Kuru, Ojala, Konttikoski, Kivestö ja Ruisaho. Kanalan kylässä Lintula sekä Syrinkylässä Haravoja.

SUURI MIELENKIINTO Uuden viraston perustaminen oli silloisissa oloissa merkkitapaus, ja niinpä metsävirkakunnan luominen ja järjestäminen herätti mielenkiintoa. Näiden uusien tulokkaiden "hosmestarien", toimintaa tarkkailtiin ei vain kirkonkylillä vaan kaukana saloilla, sydänmailla, sen väestön osan keskuudessa, joka asui metsien keskellä ja eli siellä yksinkertaista, vaatimatonta elämäänsä, taistellen useinkin puutetta ja kurjuutta vastaan. Oli luotu hoitoalueita, asetettu niihin metsänhoitajia, metsänvartijoita, oli perustettu tarkastuspiirejä ylimetsänhoitajineen. Ilman ylimetsänhoitajan lupaa ei saanut kaataa, myydä tai muutoin luovuttaa minkäänlaista puuta. Metsänvartijat kiersivät vartiopiirialuettaan hyvin laajasti. Ajan myötä muodostui hyviä polkuja, ja soille ja kosteikoille rakennettiin pitkospuita.

HYVÄMAINEINEN JA TERVE Metsänvartijat eivät liioin asemaansa kehuneet sen vähäisen palkan ansaitsemiseksi, jonka valtio heille maksoi. Palkan kerrotaan olevan kehno: 40 mk vuodessa tai, jos asumusta ei ole, 80 mk. Vartio- ja apulaisväestö ei tarvitse mitään tieteellistä oppia. Niiltä sopinee korkeintaan vaatia, että taitavat lukea, kirjoittaa ja vähän laskea. Halu ja innostus asiaan, raitis ruumis ja uskollisuus palveluksessa, ovat tähdellisimmät ominaisuudet, joita vartiomiehiltä tulee vaatia. Täksi vartioväeksi sopii useimmiten valita kruununtorpparia ja muita talonpoikaisia miehiä. Metsänvartijalla tuli olla monia taitoja ja ominaisuuksia: Oli oltava "hyvämaineinen, ruumiinsa puolesta terve ja voimakkaassa iässä oleva". Luku-, kirjoitus- ja luvunlaskutaitokaan ei ollut haitaksi. Metsänvartija vannoi virkavalan ja sai ammattinsa merkiksi pyöreän messinkisen metsänvartijamerkin ja leimakirveen. Asuntona metsänvartijalla oli metsänvartijan torppa, josta ei tarvinnut maksaa torpanveroa. Muut verot koskivat kyllä myös metsänvartijaa. Kalastus- ja metsästysoikeus oli varsin kattava ja hukkapuuta sai polttopuuksi. Kasvavien puiden ottoon ja karjan metsälaidunnukseen piti olla metsänhoitajan lupa.

Joulu 2022

Metsänvartijoille suunniteltiin varsin hienoa tulevaisuutta. Vartijoiksi piti ottaa rauhallisia, rehellisiä, hyvin käyttäytyviä rahvaan miehiä tai sotilaita. Vartijoilla piti olla oma puku tai muu selvä merkki, josta ulkopuoliset tunnistaisivat heidät. Kihlakunnan oikeuden edessä metsänvartija anMetsänvartijan toi valan ja noudatti metsänhoitajan virkamerkki. ohjeita. Todellisuudessa metsänvartijoiden ura ei muotoutunut ollenkaan juhlavaksi, sillä ulkoiset tunnusmerkit jäivät vähäisiksi. Valojakaan ei aina vannottu, ja virkapuku kutistui rintamerkiksi.

FREDRIK KIVESTÖ ELI VEELU Kivestön metsävartijana tuli tunnetuksi Fredrik Kivestö (etunimi muuntui kansanomaisesti Veeluksi). Aina on kautta aikojen ollut ihmisiä, jotka erottuvat omalla tavallaan muista. Jokainen sen ajan lestiläinen tunsi tuon Veelun, ja hyvin monet vielä Lestin rajojen ulkopuolellakin. Hän oli niin monella tapaa erilainen, kuin joku aikalaisistaan. Hänen olemuksensa ja tapansa olivat persoonalliset. Hän oli se mikä oli yrittämättä olla enempää kuin ihminen. Asui kaukana kylistä Kivestön metsänvartijatilalla perheensä ja vanhapoikaveljensä Antin kanssa. Siellä kaukana olemattoman tien takana, ison perheen kanssa ei varmaankaan elämä ollut vailla vaikeuksia. Sarkavaatteet hänellä oli päällä ja tuohikontti selässä tehdessään valvontakierroksia, jotka saattoivat olla toista

Kivestön Veelu lepotauolla; sarkatakki, tuohikontti ja kirves oli lähes aina mukana. Kuva: Otto Ojalan arkisto

peninkulmaa. Veelusta on paljon kertomuksia tietäjänä, näkijänä, kalastajana, metsästäjänä ja ennen kaikkea metsänvartijana. Pitkillä vartijan valvontakierroksilla hän näki ja kuuli luonnosta hyvin paljon. Hän osasi tulkita luonnon kauneutta sekä merkkejä sään vaihteluista, eläinten elintapoja seuraten. Jos joku oli eksynyt metsään, käännyttiin Veelun puoleen. Hän meni kamariin (makuuhuoneeseen), hetken kuluttua tuli ja kertoi missä eksynyt oli. Sairauksia hän paransi erilaisin menetelmin, hyvin usein niistä oli apua. Kivestölle ei ollut tietä pahanen polku kierteli kangasmaita noudatellen. Silti ihmiset hakivat apua monenlaisiin vaivoihin, ja usein Veelu tiesi avunhakijan murheet ennen kuin he olivat perillä Kivestöllä. Veelu tahtoi auttaa ihmisiä, usein hän haki aitasta leivän tai kalaa, jonka hän kääri sanomalehteen tai johonkin muuhun paperiin. Veelu oli lukenut paljon Raamattua ja tahtoi elämässään noudattaa sen ohjeita ja käskyjä. Usein hänen vaimonsa Marjaana moitti siitä, kun Veelu antoi ihmisille ruokaa. Veelulla oli tähänkin valmiina vastaus, jota tulisi tänäkin päivänä noudattaa. Ei saa panna kättänsä koukkuun, vaan piti ojentaa antamaan sitä mitä oli. Ei saanut kadehtia toista eikä toisten ihmisten elämää, koska kateen koti ei korkene, ja kateus vie kalat veestä ja linnut ilmasta. Veelu hoiti metsänvartijatyön hyvin ja metsänhoitajan määräyksistä oli myös uitoissa mukana sekä puiden leimausporukoissa. Siihen aikaan oli hyvin tarkkaa metsänhakkuu, näin ollen kaikki kaadettavat puut tuli pystyyn mitata ja leimakirveellä merkitä.

ISÄLTÄ POJALLE Maakunta-arkiston lähteiden mukaan Ojalan torppa on perustettu 1600- luvulla ja katselmus tehty vuonna 1852, merkitty karttaan numerolla 5. 12.6.1863. Matti Pekanpoika Ojala otettiin Ojalan vartiopiirin no:16 ensimmäiseksi metsänvartijaksi. Metsänvartijan toiminta-alana oli se vartiopiiri, johon hänet oli määrätty, mutta metsänhoitajia oli oikeus määrätä toimituksiin muihinkin hoitoalueen vartiopiireihin, joista metsänvartijoille maksettiin eri korvaus. Ojalassa oli poikkeuksellisesti metsänvartijat samaa sukua eli vartijan työt siirtyivät isältä pojalle. Otto Ojala oli viimeinen metsänvartija Ojalan metsänvartija tilalla, hän peri kruunun 22-vuotiaana, mutta joutui siitä luopumaan vuonna 1938, jolloin metsänvartijatila itsenäistyi. Metsänvartijatilan sai lunastaa suhteellisen edullisesti itsenäiseksi tilaksi. Metsänvartijatiloilla pidettiin katselmuksia kolmen vuoden välein tai metsänvartijan vaihtuessa. Katselmuslautakuntaan kuului metsänhoitaja puheenjohtajana sekä kaksi tämän kutsumaa kihlakunnan lautamiestä tai muuta luotettavaa miestä. Katselmuksessa tarkastettiin rakennusten ja viljelysten kunto jne. Metsänvartijan tuli tehdä metsänvartijavala kihlakunnan oikeuden edessä ja oli toimessaan lähinnä hoitoalueen metsänhoitajan käskynalainen. Tehtäviin kuului uutterasti liikkua vartiopiirissä ja estää metsänhaaskausta, luvatonta metsästystä ja kalastusta sekä valvoa metsänhoitajan määräyksien mukaan vartiopiirissään metsähallinnon puolesta tehtäviä töitä. Metsänvartijan työ sisälsi hyvin monenlaista kirjanpitoa ja ar-

Joulu 2022

myös tulipalojen vartiointi kuului ohjelmaan, vaikka silloin ei vielä vartiotorneja ollutkaan. Talviaikaan kuului vartijan velvollisuuksiin myös valtion halkojen myynti. Vuonna 1930 Kalliokoski kuitenkin luopui toimestaan ja muutti Yli-Lestille. Kalliokoski muistetaan erittäin rauhallisena ja asiallisena metsänvartijana.

viointia esim. talollisten polttopuiden ostoa sekä niittypalstojen huutokauppamaksuja, lisäksi monia muita suoritteita. Metsänvartijan työ oli kaiken kaikkiaan hyvin monipuolista. Metsänhoitaja määräsi usein metsänvartijoita valvomaan puiden leimausta ja kirjata puumäärät. Ojala oli paljon metsänhoitajan määräämissä tehtävissä, leimuulla, uitoissa ja tukkimitoilla. Otto innostui nuorena miehenä valokuvauksesta ja hankki paljekameran ja tarpeelliset välineet kuvien kehittämiseen ja valmistamiseen. Otto ikuisti monia metsätyövaiheita uitto-, istutus- ja siemennystyömailla, metsänleimausta sekä kämpillä Otto kuvasi työnsä ohessa. Metsänhoitaja Hintikka kuvasi myös eri metsätyövaiheita. Oton ja Hintikan ottamia kuvia tulee esille historiatietoja hakiessa eri lähteistä.

VÄINÖ WISTBACKA SEURAAVA

Metsänvartija Väinö Wistbacka hoiti Niskankorven piiriä ollen paljon mukana uitto- hakkuu- ja leimaustöissä. Väinö valvoi aluetta laajasti ja kierroksillaan hän erikoisesti kiinnitti huomiota metsäkanalintujen pesintään ja ryOtto Ojala, Ojalan metsänvartijatilan pykuoppiin kunnostaen niitä. viimeinen metsänvartija. Väinön aikana valvontatyö väheni Kuva: Esa Lindbom ja siitä syystä hän oli paljon mukana erilaisissa metsänhoitajan määräämissä tehtävissä. Pari viikkoa ennen joulua vuonna 1932 alkoi Jänissalossa tukinkaato. Siellä oli metsäteknikko JaKALLE KALLIOKOSKI NISKANKORVELLA lander pomona ja hänellä apumiehenä Wistbackan Väinö. He yöpyivät JänisKalle Kalliokoski on ollut nuoruudessalon kämpässä, joka oli kaksiosainen saan yhdeksän vuotta valtion metja erittäin likainen. Se oli suorastaan sänvartijana. Tältä ajalta, joka sattuu lutikoiden ja täiden synnytyslaitos. vuosien 1922-1930 väliin, on hänelWistbacka oli luonteeltaan hyvin tulilä monia muistoja. Tuolloin oli metnen ja äkkipikainen. Monia kertomuksänvartijan ammatti hyvin arvostetsia hänen äkkipikaisuudestaan on jäätu, ja palkkaakin pidettiin kohtuullisenyt muistiin. na. Ainoa haittapuoli oli se, että metWistbacka oli erittäin railakas mies, sänvartijan työpaikka oli sydänmaalla mutta railakkaat hänellä oli puheetkin. kaukana asutuksesta. Niskankorvessa Väinö kertoi, että vuoden 1918 sodassa oli Kalliokosken sinne muuttaessa uuhänellä oli Viipurin valtauksen jälkeen si päärakennus. Siellä oli mukava asua, nälkä. Hän kertoi laittaneensa miekan ja viljelyskelpoista maatakin oli jokin vyölleen ja ajatelleensa, että tulkoon verran. Wistbackan Väinöllä oli aina tämä Lestijärven hoitoalueen Niskankor- pistooli mukana. Kuva: Lestin Mutti, Seppo kissa tai koira, niin hän lyö pään irti ja syö. Hän oli lähtenyt kävelemään Koven piiri oli laaja, 15 kilometriä pitkä, Lapin arkisto likkoinmäelle. Hetken käveltyään hän ja se ulottui Oulun läänin rajalta Lesoli kuullut röhkimistä. Avattuaan sikatijokisuulle. Joka kuukausi piti käydä mökin oven, hän sanoi sivaltaneensa miekalla sialta pään tarkastamassa ovatko asiat kohdallaan. Ei nimittäin olirti ja ottaneensa sian selkäänsä. lut ollenkaan sattuma, että tuona aikana hävisi metsästä Uitossa olostaan Väinö kertoi, että vuonna 1925 kesälpuita. Hirven salametsästyskin oli yleistä. Näitä kaikkia asioita piti metsänvartijan tarkasti vartioida. Kesäaikana lä joessa oli erittäin vähän vettä. Himangalla Sämpin koskeen oli suistotettu lehdeksiä ja havuja tilkkeenä käyttäen metrin levyinen uittoväylä. Eräänä päivänä Sämpin sillankorvaan oli tullut kymmenkunta naista pyykkiä pesemään. Väinö kertoi, että juuri kun naiset olivat saaneet kannettua kaukana olevasta uittoväylästä saavinsa täyteen vettä, hän sanoi naisille, että joessa on nyt niin vähän vettä, että sitä ei saa yhtään seisottaa ja samalla hän kaatoi naisten vesisaavit tyhjiksi.

AIMO ITÄNIEMI, Lestijärvi

Lähteet: Keskipohjanmaa-lehden arkisto, Lestin Mutti, Vaasan maakunta-arkisto ja Metsähallituksen Haapajärven hoitoalueen arkisto

Niskankorven metsänvartijatila. Kuva: Aimo Itäniemi

Joulu 2022

* Jalkojen hoidot * Hermoratahieronnat * Arcopecico-kengät

TUNNETUSTI LAADUKKAAT KESÄ-, SYKSY- JA JOULU-

LESTIJÄRVEN KUNTA

KUKAT

MYÖS KOTIKÄYNNIT JA LAHJAKORTIT!

meiltä, Lestintie 41 (tori)

T:mi Tiina Saaranen

p. 0400 523 426

Maarit/Arska

puh. 040 7156 301

Velj.

Holm & Uusitalo Oy

KARHUNPIILON

VARAUSTUPA JA SAUNA www.karhunpiilo.fi

Brandt KONEYHTYMÄ Oy

www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt 0400 160 205 • Veijo Saaranen 0400 165 066 • Anne Brandt toimisto 0400 187 863

Nuohoukset • Sisäpiiput • Arinat • Ilmanvaihdon puhdistukset+suodattimet • Rakennus- ja saneeraustyöt Puh. 040 764 9892

Valkeisjärven leirintäalue E-

- Lomailua moneen makuun TERV A! LO - Luksushuvilat ympäri vuoden TU 69450 Yli-Lesti • Puh. 040 536 6931 www.valkeisjarvenleirintaalue.fi

SF-C Keski-Pohjanmaa ry

LEIRINTÄALUE LESTIJÄRVELLÄ

LESTIJÄRVEN APTEEKKI Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

Tytti Tuikka Lestintie 41 E, 69440 Lestijärvi

Puh. 040 158 1779

Ahontie 123 • 69440 Lestijärvi

Puh. 040 756 7705

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista!

Ari Lintilän

MAATILAKORJAAMO

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

Peltolantie 33, 69420 Syri puh. 050 596 8514

Maatalous- ja korjauspalvelu

RITOLA

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

Puh. 050 5340 155

Piirin 3-alueen kirkkopyhä Lestijärvellä EL Lestijärven yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Lappi toivotti kirkkoväen tervetulleeksi ohjelmalliseen kahvihetkeen seurakuntatalolle.

Piirin kunniapuheenjohtajan Matti Koskelan Toholammilta ja toiminnanjohtaja Taina Alangon sydämellinen kohtaaminen.

Kuva: Taina Alanko

Kuva: Anneli Järvenoja

Joulu 2022

Lohtaja

Kuvamuistoja vuoden varrelta

Elorieha Meripaviljongilla.

Kuvat: Leena ja Heikki Sinko

Joulu 2022

K-P EL sprinttiviesti Houraatissa.

• •

Runot: TUOMO RUOTSALA, Lohtaja

Se saapuu Se saapuu hiljaa kuin salaa, on jo porraspuulla. Se tavoittaa odottajan. Mä avaan oven - sydämen, otan vastaan tulijan. Se valtaa alaa minussa ja täyttää tupamme uudelleen. Kuin vuosien menneitten aikaan, sille sijaa teen. Taas uudeleen lapsuuteen kuljen, uskoen joulun ihmeelliseen taikaan. Tule jouluni. Ympäröi minut ja läheiseni. Suo kynttilöiden valoa mieleeni, hyvän tahdon jäädä luokseni. Anna enkeleiden laulua kuulua korviini. Tule jouluni. Kosketa muistoillani.

Yhteislauluhetki vanhustentalolla.

Joulun tähti Käy joulutaivaani ylle, käy niinkuin ennenkin, sinne paikalle määrätylle - tähti Betlehemin tuikkimaan. Anna viedä valosi hohtavan meitä luokse joulunsanoman. Anna sanan meitä koskettaa. Opeta sen kautta rakastamaan. Joulun tähti. Loista sädehtien, toivoa luoden, uskoa joulun sanomaan tuoden. Anna sydämessäni joulun olla, että siellä olisi paikka myös Jeesus-lapsella kaivatulla. Tähden kautta hohda valoa maan lapsille ja vahvista uskoa. Jouluun, taivaan valoon anna meidän kerran tulla.

Veteraanipäivä Marinkaisten NS:lla. Kuvat: Leena ja Heikki Sinko

Joulu 2022

PALVELEVA KYLÄKAUPPA

K-VEIKONTORI - 6 hlön TILATAKSI - INVA/PYÖRÄTUOLIKULJETUKSET - PAARIKULJETUKSET

LOHTAJAN TILITOIMISTO puh. 050 4721 268 ja 050 4720 908 e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

LOHTAJA

www. S K T R E N G A S .f i

Kaunotar Veneet

TILITOIMISTO SORVOJA OY

JUSSIN VENETUOTANTO OY 68230 Lohtaja, puh. 06-877 530 www.jussinvenetuotanto.fi

Viirretie 100, 68240 Ala-Viirre Puh. 06-876 544

KATISKA BAARI Avoinna Ohtakarissa touko-syyskuu. Puh. 040 8488 235

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2023!

www.lohtajanmetsästysseura.fi

Tarkemmat tiedot puh. 044 242 1474

LOHTAJA

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

Sysimetsäntie 3, Marinkainen Avoinna sopimuksen mukaan. Puh. 0440 585 400

68230 Lohtaja

Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten.

Asennus & myyntipisteet:

KOKKOLA

Sysimetsäntie 4, 68210 Marinkainen p. 050 554 4058 ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

LOHTAJAN METSÄSTYSSEURA ry

POOKIN MAJA Ohtakarissa

w w w. S K T R E N G A S .f i

Puh. 050 4127 318

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

Asennus & myyntipisteet:

www.lohtajanks.fi

NIEMEN LOMAMÖKIT Loma meren rannalla

KOKKOLA

Lohtajan Kalastajainseura ry

TILA / INVATAKSI -PALVELU

Juha Perander

puh. 0400 262 333

Konehuolto M. Alatalo Ky puh. 040 513 6673 www.konehuoltoalatalo.

- Karjatalouskoneiden asennukset ja huollot - Pellon & GEA -sopimushuolto - Maatalouskonekorjaukset - Metallityöt

Joulu 2022

Perho

Kuvat: Mikko Hänninen

Kulttuuri-, taide- ja elämysmatka Pohjanmaalle 16.8. toteutetulla matkalla oli mukana 41 henkilöä Vierailimme Anne Mattilan Taidekahvilassa Karvialla, jossa päästiin tutustumaan Annen Kotiseutuni -näyttelyyn. Anne Mattilan luennoi omasta taiteilijaurastaan ja tekniikoistaan, maalauksiin liittyvien aiheiden valinnasta sekä kirjallisesta tuotannostaan ja runojen synnystä. Maalauksia alueella on yli 100 kappaletta. Nykyiset puitteet muodostuvat taidekahvilan alueella 15 erilaisesta rakennuksesta. Taidepolku metsässä on pituudeltaan noin 700 metriä ja sieltä löytyy mm. hiljentymishuone, Pieni sinisenlinnun pyhäkkö, esim. pieniin vihkimistilaisuuksiin. Saimme kuulla maaseudulta siirrettyjen päärakennusten, aittojen ja ulkorakennusten historiaa ja tarinoita.

ITE- taiteilija Alpo Koivumäki on rakentanut Alpon savannin ystävät ry:n tukemana Kauhajoella sijaitsevalle kotipihalleen Alpon savannina tunnettua pysyväisnäyttelyä. Retkeläiset saivat tutustua taiteilijan itsensä opastuksella hänen tekemiinsä veistoksiin, pajaan ja työskentelytapoihin. Mielenkiintoista oli kuulla siitä, miten maaseudulta viedään alan osaamista ja kulttuuria Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Joulu 2022

Hiidenkirnu Jalasjärvellä. Pirunpesä on Jalasjärven Ylivallin kylässä, Isovuoren kallioisessa maastossa sijaitseva kiehtova ja arvoituksellinen pyöreä aukko. Speden, Pertti Pasasen sijoitus alkupääomaan mahdollisti aikanaan alueen rakentamisen matkailukäyttöön, siksipä sieltä löytyy myös Speden patsas.

Perho-viikon markkinoilla mukana

erho-viikon Markkinatapahtuma toteutettiin 6.8.2022 klo 10–14. Yhdistyksen jäseniä ja ikäihmisiä kutsuttiin Eläkeliiton teltalle vaihtamaan ajatuksia ja kehittämisehdotuksia. Yhdistyksen puheenjohtajan tapaamisessa jäseneksi liittyi kahdeksan henkilöä. Päivän aikana tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta, mm. kuntosalitoiminta, kokkikerho, ikäihmisten digineuvontaa, sokkomatkat. Vaihdettiin ajatuksia ja toiveita yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen teltalla oli mm. kilpailuja, arvontaa, muurinpohjalättyjä sekä grillikahvio. Toritapahtumassa arvioitiin olevan noin 1000 henkilöä. Teltalla oli kutsuvieraana mm. tangokuningas Jaska Mäkynen.

Puheenjohtaja Mikko Hänninen nappasi Perho-viikon toritapahtumassa EL Perhon yhdistyksen teltalla vierailleen vuoden 1991 tangokuningas Jaska Mäkysen yhteiseen kuvaan. Kuva: Marja-Liisa Hänninen

Joulu 2022

Ossi, oman kylän poikia – hoidon ja hoivan ammattilainen Perhon terveyskeskuksessa askeltaa pitkänhujakka nuorimies, pysähtyy juttelemaan ja siirtyy rauhallisesti vastaanottohuoneeseen kuuntelemaan perholaisen asiaa. Illanvilkassa samaisen miehen näkee hoivailevan Perhon keskustan maisemaa kaunistavia kukka- ja pensasistutuksia – vapaa-ajan harrastus, joka on pantu palkitsemisinkin merkille.

ääkäri Ossi Hietaniemi on syntynyt vuonna 1968 Hietaniemen kylällä. Isä oli maanviljelijä, äiti toimi koulukeskuksessa opettajana ja myöhemmin Perhon seurakunnan talouspäällikkönä. Velipoika syntyi vuonna 1987. Eläkeläispariskunta elelee kotitilallaan edelleen. Ossilla onkin kotipaikastaan lämpimät muistot, hän kertoo: - Elämä maalla oli idyllistä ja turvallista. Ympärillä oli monen ikäisiä ihmisiä - elämän rajallisuuskin tuli lähikokemuksiin - hoivasin eläimiä, tein maataloustöitä ja huomasin jo tuolloin puhtaan luonnon merkityksen. Pienen pojan ”vihreä sielu” oli oikeassa paikassa. Juuret kasvoivat luontevasti maaseudun multiin.

Navettatöissä. Hietaniemen kotialbumi

Istutuksia Perhonjoen rannalla. Marja Siironen

Hietaniemen kylän maalaisidylli oli Ossin lapsuus- ja nuoruusaikoihin elinvoimainen. Sittemmin monet talot ovat vaihtaneet omistajaa tai ovat tyhjillään. Entisaikaa jää kaipaamaan. Ossi Hietaniemi arvostaa sitä, että sai opiskella kotipaikkakunnallaan ylioppilaaksi asti. Huolettomuus ja turvallisuus kuuluivat kouluaikoihin, kesäisin oli puurrettava maataloustöissä, joskus kaupunkilaisserkkujenkin pistäytyessä apuna. Keväällä 1987 Ossin lukioryhmä sai valkolakkinsa. Kun hän juhli lakkiaisiaan, vietettiin samaan aikaan pikkuveljen ristiäisiä. Lahjakkaan ylioppilaan ammattihaave oli selvä: lääketieteellisen tiedekunnan tutkinto. Esikuvia ei lähisuvusta löytynyt, mutta erityisesti perhe kannusti lääkäritavoitetta Joulu 2022

Pieni puutarhuri. Hietaniemen kotialbumi

kohti. - Pääsykokeisiin lueskelin paljon vanhempieni sängyn ääressä – toinen käsi kirjassa, toinen käsi paijaamassa huhtikuussa syntynyttä velipoikaa. Häntä edelleen pakkaan kutsumaan pikkuveljeksi näiden lämpimien muistojen vuoksi, kertoo Ossi. Opiskeluoikeus Oulun yliopistoon

Draksvikissa. Hietaniemen kotialbumi

avautui kertaheitolla. Syksyllä valkoinen Honda suunnisti tuntemattomaan kohti Oulua. - Akateeminen vapaus ”medisiinassa” ei oikein avautunut. Lukujärjestyksen mukainen poukkoilu jatkui vuosia. Nopeimmalla aikataululla opinnot valmiiksi ja armeija vielä lopuksi pois alta. Tunkkarin terveyskeskus Vetelissä tarjosi heti työpaikan, ja sen jälkeen Ossi Hietaniemi kuvaileekin terveyskeskuslääkärin reittiään linjalla Perhonjokilaakso–Alajärvi. Hän on tuttu monelle alueiden asukkaalle. Perhon terveyskeskuslääkärin työ on etäisyyksien vuoksi yksinäistä, mutta kollegoita voi konsultoida tarvittaessa. Kaikesta päätellen Hietaniemi viihtyy työssään. Asuinpaikka Perhon keskustassa on mieluisa. Vapaa-ajalla luonto on edelleenkin tärkeä. Piha- ja puutarha-alueiden hoito on omaa hoivaamistaan: siinä riittää esteettistä suunnittelua, lapionvarsitöitä, siistimistä ja nurmikonleikkuuta. Loppukesä mahdollistaa mm. uudet, laajentuvat istutukset, kun puutarhoilta saa esimerkiksi edullisia poismeneviä taimia. Harrastuksiin kuuluu myös musisointi lähinnä omaksi iloksi: kotoa löytyy flyygeli ja elektroniset

Työpaikalla hoitaja Minna Parkkilan kanssa. Hietaniemen kotialbumi

kirkkourut. Myös kodin sisustaminen ja muodin seuraaminen on kiinnostavaa. Välillä voi tehdä ”nojatuolimatkoja”, välillä lennähtää livenä hakemaan inspiraatioita eurooppalaisista kohteista. Ossi Hietaniemi kiteyttää, että aina muualla kulkiessa on ilolla ja ylpeydellä voinut kertoa olevansa kotoisin Perhosta, Keski-Pohjanmaalta. Kaupunkien kasvattien rinnalla ei maalta kotoisin olevana ole tarvinnut tuntea alemmuutta vaan päin-

Joulu 2022

vastoin. Keskipohjalainen sielunmaisema on tuttu, avoin ja rehellinen. Tässä ja nyt elämä rytmittyy työn ja vapaa-ajan ympärille, sanoo Hietaniemi. - Ilo on ollut tulla hyväksytyksi ihmisenä ihmiselle. Hän tiivistää maaseudun sanomaa: - Peruspalveluiden tulee säilyä ja terveellisen ruoan lähituotannosta pitää huolehtia – arvostakaa tuottajia. Jokainen miettiköön papulautasensa ääressä ruoan juuria! MIRJA SIIRONEN, Perho 61

Perholainen luonto ja luonne Lauri Hietaniemen arvojen lähteet Lauri Allan Hietaniemi syntyi Perhossa vuonna 1953. Lapsuuden perhe oli iso: pienessä talossa asui toistakymmentä ihmistä. - Kyllä siinä varmaan sosiaaliset taidot kehittyivät, toteaa Hietaniemi. Maa- ja metsätyöt tulivat nuorelle pojalle hyvinkin tutuiksi – edelleenkin hän kokee kotiseudun tärkeäksi arvoksi perholaisen ahkeruuden.

erhon erämaaluonto soineen, puroineen ja lampineen jätti myös pysyvän jäljen nuoren miehenalun mieleen: isän kanssa kalastettiin ja metsästettiin paljon. Monenmoista muistoa kertyi. Sattuipa kerran niin, että Lauri ja velipoika isän avustamana oli saanut ketunpoikasen hoidokiksi kotiin. Vanhemmuuttaan kettu alkoi karkailla ja onnistui sitten kerran tekemään tuhoja naapurin kanatarhassa. Miten siitä selvittiin, sitä Lauri ei muista. Lauri aloitti koulutaipaleensa Perhon kirkonkylän kansakoulussa, jatkoi oppikouluun ja valmistui ylioppilaaksi Vetelin lukiosta. Jo kansakoulun viimeisellä luokalla hän arvelee innostuksen kirjoittamiseen syntyneen – taidon, jota hän on hyödyntänyt jatko-opinnoissa, työelämässä ja eläkevuosinaan. Lauri muistelee kansakouluaikaa: - Sain idean haastatella koulun lehteen näyttelijä Esa Pakarista. Hän tuli nimittäin Perhoon esiintymään 1960-luvun alkupuolella ja oli majoittuneena Onni Peritalon matkustajakodissa. Niinpä olin laatinut haastateltavalle joukon kysymyksiä ja menin varhain aamulla Peritalon silloiseen kahvilaan. Ei ollut Esa vielä jalkeilla, mutta huonetoveri oli. Niinpä tämä meni Pakarista herättämään. Oli kuulemma kertonut, että joku lehden toimittaja haluaa haastatella. Pakarinen tuli katsellen ympärilleen, kunnes selvisi toimittajan olevan nuori koululainen. Ei tämä haitannut haastattelun sujumista. Esa Pakarinen vastaili kysymyksiin aivan luontevasti. Muistaakseni hän mainitsi parhaaksi elokuvakseen 62

Väitöstilaisuus vuonna 1989 Joensuussa. Vasemmalla kustos Pentti Mälkönen, keskellä vastaväittäjä Seppo Pennanen. Lauri Hietaniemen kotialbumi

Lentävä kalakukko ja laulukseen Rovaniemen markkinoilla. Hyvillä mielin saivat toimittaja ja näyttelijä jatkaa päiväänsä. Avarammat opintiet kutsuivat lahjakasta nuorta miestä. Luonnontieteet veivät mennessään – ei ainoastaan tutkimus- ja opetusalalle vaan myös innovatiivisille tulevaisuuden toimialoille. • • • •

Filosofian tohtori (kemia) Joensuun yliopisto. Reservin kapteeni. Tuntiopettajana yliopistolla 1978-1981. Tutkijana ja tutkimuspäällikkönä teollisuudessa 1981-1992 (mm. Star Oy, KSV Chemicals ja Cultor Ltd.). Joulu 2022

• •

Valtion pelastusopistossa rehtorina 1992-1994. Ympäristökemian yliopettajana Espoo-Vantaan Teknillisessä ammattikorkeakoulussa 19952000. Toimitusjohtajana Green Net Finland ry:ssä 2000-2015. Työn ohella noin 20 tieteellistä julkaisua ja neljä patenttia. Osakirjoittajana kemian ja ympäristötekniikan kirjoissa.

Hietaniemi valottaa opiskelu- ja työelämävuosiaan näin: - Onnistuin kemian alalla saamaan työnantajalleni verraten nuorena patentoiduilla keksinnöillä merkittävää taloudellista tulosta. Tämä johti siihen, että sain opiskella työnantajani kus-

tannuksella jatko-opinnot. Tällaisia henkilöitä tuohon aikaan oli maamme teollisuudessa melko vähän. Tulin tunnetuksi myöhemmin poliittisissa käänteissä, kun Valtion pelastusopistoa oltiin siirtämässä Espoon Otaniemestä Kuopioon. Tässä väännettiin päätöstä useiden tunnettujen ministereiden kanssa. Tuo peli oli aika kovaa. Myös Lauri Hietaniemelle koittivat aikanaan eläkepäivät. Sotahistorian aktiivisella kuluttajalla ja harrastajalla oli vihdoinkin aikaa ryhtyä tekemään omaa kirjallista tuotantoa. Lyhyessä ajassa syntyivät seuraavat teokset: •

Lauri Hietaniemi ja Hannu Aikio: Ilomantsista Ilomantsiin – JP 1:n Jatkosodan veteraanien kertomuksia Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2016

•

Lauri Hietaniemi: Auno Kuirin ja Heikki Mikkolan Palveluksia Isänmaalle Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2018

•

Lauri Hietaniemi: Mannerheim-ristin ritari Jouko Hynninen

•

Lauri Hietaniemi: Otto Henrik von Fieandt – Suomen sodan legenda

Painopalvelut Yliveto 2020

Painopalvelut Yliveto 3/2022

Pirkan hiihdoissa, 90 km vuonna 1990. Lauri Hietaniemen kotialbumi

Hietaniemi taustoittaa sotahistoriainnostustaan: - Tuotannossani olen kirjoittanut laajemmin perholaisten veteraanien tarinoita kuin kukaan toinen ja kuvannut perholaisille tärkeiden joukko-osastojen tekemisiä vuosien 1939-1945 sodissa. Perholaiset olivat kovissa taisteluissa kenraali Laguksen ja kenraali Heiskasen joukoissa sekä majuri Ahon JR 50:ssä ja Ratsuväkiprikaatissa. Kokkolan sotilaspiirissä tiedettiin perholaisten taito liikkua metsissä. Tämä huomioitiin varusmiesten sijoittamisessa sodanajan joukkoihin. Seurauksena oli normaalia suuremmat sankarivainajien määrät. Tämän veteraanien historian esille tuomisen olen kokenut perholaisena sotahistorian harrastajana velvollisuudekseni.

Viimeisessä kirjassaan Otto von Fieandtista Hietaniemi kuvaa pidemmältä ajalta pohjalaista sotahistoriaa. Pohjalaisten osuus Suomen itsenäistymisessä on perustellusti merkittävä. Suomen itsenäisyys on kuitenkin koko kansan saavutus. Pohjalaisuudesta Hietaniemi toteaa: - Olen ylpeästi pohjalainen ja olen sen esityksissäni monesti tuonut julki. Aika usein nykyäänkin ajatellaan, että sodat on käyty itärajalla. Aiemmat isot sodat Isoviha ja Suomen sota olivat merkittäviä Pohjanmaan sotia. Niissä luotiin jo siemenet Suomen itsenäistymiselle. Suomenselän sotahistoriassa on ollut ikään kuin aukko, jonka moniulotteinen teos Otto von Fieandtista miehistöineen paikkaa. Lauri Hietaniemi pohtii: - Kirjoitustyöni sotahistoriasta on antaJoulu 2022

nut minulle paljon. Vasta sen myötä olen oppinut hahmottamaan ja ymmärtämään Suomen pitkän ja vaikean tien itsenäisyyteen ja sen säilyttämiseen. Koulutiedot historiasta oli tässä verraten vaatimaton tietopohja. Lukemalla paljon, kirjoittamalla faktaa analyyttisesti sekä haastattelemalla satoja veteraaneja ovat olleet mielestäni tärkeitä keinoja onnistumisessani. Aihepiiriin syventyminen on antanut minulle laajan ystävä- ja yhteistyöverkoston koko Suomesta, osin ulkomailtakin. Päällimmäisenä tavoitteenani ja motivaationani on ollut tehdä nuorille sukupolville helpommaksi ymmärtää Suomen tie itsenäisyyteen ja sen säilymiseen. - Kun sain valmiiksi tämän vuoden tammikuussa viimeisen kirjani 63

Otto von Fieandtista, käynnisti Venäjä seuraavassa kuussa hyökkäyksensä Ukrainaan. Kirjani kuvaukset Isostavihasta ja Suomen sodasta paljastavat nyt, miten ikävästi Venäjän historia toistaa itseään. Mitä ihmiskunta on sodistaan oppinut? Vastaus on selkeä. Aivan liian vähän. Syvällinen ymmärrys sodista ja ilmastomuutoksesta ovat avainasioita, kun koko ihmiskuntaa pyritään seuraavina vuosikymmeninä pelastamaan. - Olen urani ja harrastusteni vuoksi voinut niihin molempiin omalta osaltani perehtyä. Tästä täytyy olla kiitollinen ja tarvittaessa osallistua keskusteluun. Mutta eivät eläkeläisen tekemiset tähän vielä lopu: Hietaniemi kirjoitti Otto von Fieandt -teoksensa yhteydessä myös näytelmän Perhon muonavaraston valtaus, joka kuvattiin näytelmäelokuvaksi kesällä 2021 Perhossa ja julkaistiin siellä 6.12.2021. Näytelmä sai Perhon kunnan kulttuuriteko -palkinnon. Näytelmätallenteen toteuttamisessa Perhon Lions Club ja Kotiseutuyhdistys ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Näiden yhteisöjen piiristä löytyivät innostuneet amatöörinäyttelijät ammattikuvaajan ja -ohjaajan käyttöön. Näytelmä tulee osaksi uutta dokumenttielokuvaa, joka kattaa kaikki Otto Henrik

Perhe luontoa lähellä Lauri Hietaniemen perheeseen kuuluu puoliso, tytär ja poika. Lapset perheineen asuvat nykyään Espoossa, kohtuullisen lähellä vanhempiaan Lohjan Sammatissa. Lapset ovat aina arvostaneet sitä, että isä on johdattanut heidät liikuntaan ja luontoon. - Muistan tyttäreni kanssa retken Salamajärven kansallispuistoon, kun hän oli 13-vuotias. Meloimme Salmijärvelle ja pystytimme teltan saareen. Pian uistelimme rannasta sopivan kokoisen hauen ja paistoimme sen iltanuotiolla. Aamulla patikoimme Sysilammelle, ongimme siellä ja lämmitimme saunan. Nyt tytär patikoi perheineen 8- ja 10-vuotiaiden poikien kanssa, he keräävät marjoja ja kalastavat Lapissa ja Jäämerellä. Viimeksi saivat pojat opastusta harrilaudan vedossa Inarinjärvellä. Se onkin melkoinen kalanpyydys, johon en vielä ole itse perehtynyt. - Pojan kanssa meloimme kilpaa aiemmin pitkillä matkoilla. Osallistuimme mm. Lapissa melontaan Kilpisjärveltä Tornioon eli ACR:ään puolenkymmentä kertaa aika hyvällä menestyksellä. Hiihdimme ja meloimme parhaaseen aikaan tuhansia kilometrejä vuodessa. Kotikin tänne Sammattiin investoitiin pitkälti melontaharrastuksemme vuoksi. Ja on alueella myös loistavat kalastus- ja metsästyspaikat. Vaimoni tärkein harrastus on puutarhanhoito - minä vastaan noin viiden hehtaarin metsäpalstan hoidosta, lähinnä kuntoilun vuoksi. Näin kertoo kaikkiaan viiden lapsenlapsen vaari.

von Fieandtin taistelutapahtumat Suomen sodan aikana Suomenselän alueella. Uudet lisäkuvaukset on tarkoitus toteuttaa kesällä 2023. Tämän

suunnitelman organisointi onkin Lauri Hietaniemellä jo pitkällä. MIRJA SIIRONEN, Perho

Syysretkellä naapuripiirissä Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen vieraili 1.9.2022 syysretkellä Salamajärven kansallispuiston alueella sijaitsevalla Koirasalmella EL Keski-Suomen piirin ja naapuriyhdistyksen Kivijärven kutsumana. Lähinaapuri Perhon puheenjohtaja oli kutsuttu mukaan. Mikko Hänninen (kuvassa vas.) kokikin tapahtuman hyvänä verkostoitumistilaisuutena Pohjoisen KeskiSuomen alueen yhdistysten kanssa. Mikon vieressä Kivijärven yhdistyksen pj. Sirkka Kauppinen, KeskiSuomen piirin toiminnanjohtajana elokuussa aloittanut Sinikka Tyynelä (synt. Perhossa) sekä Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Kuva: Marja-Liisa Hänninen

Joulu 2022

Jätehuolto ja kuljetus

M. Hautala Oy Aatunkuja 5, 69950 Perho puh. 040 557 5352

Kuljetus Jarmo Möttönen Oy Lämpösäädellyt kuljetukset ammattitaidolla

PERHON KUNTA

Jarmo 040 724 3338, Timo 040 732 4858

Avoinna: Ma-Pe 9-17 • La sulj. tai sop. muk. Soita ja kysy lisää!

69980 Möttönen (06) 863 2351

Puh. 050 3565 550 jorma.koivuniemi@ perhoneraelamykset.fi Penningintie 454, 69950 Perho

LINJA-AUTOLIIKENNE SALMINEN PERHO • Puh. 0500 566 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi

TAKSI KARI MATTI SALIN 69950 Perho Puh. 0400 263 939 Nyt myös paaripotilaiden kuljetus

Tervetuloa Tuohimaalle! Ravialue ja huoltoalueet kunnostettu.

PERHON RAVIRATA OY

PERHON APTEEKKI

J. Isomöttönen Oy 69980 Möttönen • Puh. 0400 796 999

Koulutettu hieroja

LEENA AROKKI Jylhäntie 80, Möttönen Puh. 050 323 8032

Parturi-Kampaamo

Roosa Soile Pannula

Puh. 040-531 6442 Jyväskyläntie 4, Perho

Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14

tuloa Tervne hoitoon hyväaäktiiviseenn! ja outuksee kunt

Koneurakointi ja kuljetus

PERHON FYSIOTERAPIA OY Jyväskyläntie 4 H 3, 69950 Perho www.perhonfysioterapia.fi | p. 0400 865 389 • Fysioterapiaa yli 30 vuoden ajan • Kelan suorakorvaus lääkärin määräämästä hoidosta

• Tutkimukset ja hoidot myös ilman lähetettä • Lahjakortit, hieronnat

HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA

suoraan valmistajalta edullisesti! Hautakivimallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite!

PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY Porasentie 929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com

Myynti: Veijo Viitala p. 0400 327 431, Ritva Viitala p. 0400 865 012

Joulu 2022

ekstit Meiltä lisät in hautakivikset ja kaiverpruäällä! n paika

KULJETUS LOUHULA, PERHO • Rahtikuljetukset • 0400 363 385

Perhon Energiaosuuskunta Ostaa haketta p. 0400 796 999

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY 69950 PERHO - kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

Kari: 0400 328 779, Onni: 040 748 0435 Niko: 0400 215 601 Täyden palvelun K-Rauta-maatalouskeskus Perhon keskustassa. Tule, Sinua palvellaan! RAUTA & MAATALOUSKESKUS

KIPAKKA OY AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 8.30-14.00

Puh. (06) 863 1550 (06) 863 1551 PERHO

kipakka.pohjonen@pp.inet.fi

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

IKILIIKKU • monipuoliset tuoretiskit • edullinen hintataso • ystävällinen ja palveleva henkilökunta • pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 Sunnuntai 11.00–19.00 Puh. 06 863 1300

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

www.perhontalouskauppa.fi

Taksi- ja linjaautoliikenteen sekä huoltoaseman monipuoliset palvelut samalta pihalta!

Jyväskyläntie 631, 69980 Möttönen (06) 863 2138, 0500 364 622 arto.taipale@ataipale.inet.fi • www.aptaipale.fi

Joulu 2022

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

Auto- ja pienkonekorjaamo

KORJAAMO RAUMA Ay Puh. 0400 685 821 69920 OKSAKOSKI

Kampaamo Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519

KULJETUS Juha Riihimäki Ky Soraa ja mursketta 0400 369 049

PARTURI-KAMPAAMO

KERTTU

Juhani A. Harju Oy

PERHO 0400-797058

Koulutettu hieroja

Ajanvaraukset kätevästi myös verkosta! pkkerttu.fi Jyväskyläntie 4, p. p. 040 040616670 661 6670 Jyväskyläntie 4,

Anne Taipale P. 050 537 5004 Jyväskyläntie 4 • 69950 Perho

Hyvinvointialueen vanhusneuvosto 2023 valittu Vanhusneuvosto on osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Parhaimmat onnittelut Mikko Hänniselle ja Pirjo PaVanhusneuvoston pulosaari-Penttilälle puheenheenjohtajaksi on valittu johtajistoon valinnasta. ToiMikko Hänninen Perhosta.

Varsinainen jäsen Mikko Hänninen pj. Pirjo Palosaari-Penttilä vpj. Jussi Salminen, esittelijä Kaj Westmark, sihteeri Hoito ja hoivan toimialuejoht. Arto Alpia, aluehall. edustaja Kristiina Teerikangas, aluehall. ed. Jörgen Forsström Aimo Itäniemi Sirkka Juusela-Pekkarinen Eero Klemola Kalevi Lindfors Raija Norppa Sari Torppa Annikki Salo

Varajäsen Anni Hertteli Tellervo Pakkala

Roy Sabel Sirpa Parkkila Marianne Kykyri-Känsäkoski Maija Männistö Eija Mastokangas Eila Nikkarikoski Pauli Väliverronen Jukka Hannula

votamme koko vanhusneuvostolle mitä parhainta menestystä vaativassa tehtävässä maakuntamme väestön hyväksi.

Joulu 2022

TAINA ALANKO 67

Pietarsaari

Metsästä maailmalle Kun puu kaadetaan, minne se päätyy? No esimerkiksi englantilaisen talon komeaksi portaikoksi. Seurasimme puun monivaiheista reittiä Suomesta ulkomaille asti.

uun matka metsästä lopputuotteeksi vaatii monen ammattilaisen saumatonta yhteistyötä. Kaikki saa kuitenkin yleensä alkunsa tavallisten suomalaisten metsistä, joista valtaosa UPM:n käyttämästä puusta on peräisin. Niistä ostetut puut toimitetaan koosta ja laadusta riippuen joko sellu-, paperi- tai vaneritehtaalle tai sahalle. Puu hyödynnetään resurssitehokkaasti: suurin osa rungosta käytetään sahatavaraan ja vaneriin, pienemmät osat selluun sekä oksat ja latvukset energiaksi. Päätyäkseen tukkipuuksi sahalle puulla täytyy olla ikää. Esimerkiksi mäntytukin minimipaksuus tukkipölkyn latvasta on 15 senttiä. Arvokkaimpia osia ovat oksattomat tyvitukit. Metsän uudistushakkuissa puiden ikä on 70–100 vuotta. Viime vuosina hakkuutapojen kirjo on kasvanut, eikä avohakkuu ole enää itsestään sel-

vä valinta. ”Suosiota on kasvattanut muun muassa jatkuvapeitteinen metsänhoito, jossa maastoon jätetään eriikäisiä puita. Kun hakkuuta aletaan suunnitella, kysytään aina ensin metsänomistajan mielipidettä. Menetelmiä myös kehitetään jatkuvasti”, kertoo UPM:n metsäasiakasvastaava Lauri Kahila. Kahila korostaa alkuvaiheen metsänhoidon merkitystä. ”Raivaussahaa kannattaa käyttää taimikossa ahkerasti, jotta hyvälle puuainekselle jää tilaa kasvaa. Näin puusta saa aikanaan parhaan tuoton.” Puukaupan jälkeen UPM:llä on yleensä kaksi vuotta aikaa toteuttaa hakkuu, mutta useimmiten puut korjataan puolen vuoden sisällä. Aikatauluun vaikuttavat tuotantolaitosten tarpeet, vuodenaika ja lähiseudun muut hakkuutyömaat. Nykyisin suurin osa hakkuista tehdään

Joulu 2022

sulan maan aikaan. Puut myydään metsäyhtiölle pystykauppana: puista maksetaan sovittu kantoraha, ja UPM alihankkijoineen vastaa puun hakkuusta ja kuljetuksesta. Hakattavat kuviot, puun varastopaikat ja kuljetusreitit sovitaan yhdessä metsänomistajan kanssa sähköisen korjuukartan avulla. Korjuukartan laadinnassa käytetään ilmakuvia ja digitaalisia aineistoja, jotka kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi laserkeilauksen avulla saadaan kartta, jossa eripituiset puut näkyvät eri väreissä. Metsäasiakasvastaava täydentää karttaan vielä sähkölinjat, pehmeät kohdat ja jyrkänteet, mahdolliset kaivot ja lähteet sekä arvokkaat luontokohteet, kuten metsälammet ja luonnontilaiset purot, jotka jätetään hakkuun ulkopuolelle. ”Joskus maastosta löytyy erikoisempiakin kohteita, kuten ensimmäisen maailmansodan aikaisia

juoksuhautoja”, Kahila sanoo. Korjuun jälkeen puu kootaan siisteiksi pinoiksi hakkuualueen laitamille odottamaan kuljetusta esimerkiksi UPM:n Pietarsaaren tehtaille, jonne saapuu päivittäin parisataa puurekkaa. Tukit toimitetaan sahalle, ja kuitupuusta, purusta ja sahan hakkeesta valmistetaan sellua. Kuori ja muu puutähde käytetään Alholmens Kraftin voimalaitoksessa sähkön, höyryn ja kaukolämmön tuotantoon. Puusta ei siis mene mitään hukkaan. Sahatavara paketoidaan ja sellu kuivatetaan paaleiksi, minkä jälkeen ne ovat valmiita lähtemään asiakkaille ympäri maailmaa. UPM:llä on merkittäviä sahatavara-asiakkaita muun muassa Isossa-Britanniassa. Kuudennen polven perheyritys James Donaldson Timberille menee kuormallinen suomalaista puuta joka kolmas viikko, kuten on mennyt jo yli 20 vuoden ajan. ”Teemme maaseudun vanhoihin, huolellisesti kunnostettuihin taloi-

hin puusepäntyönä koristeellisia peiliovia sekä katto- ja lattialistoja. Valtaviin eteishalleihin tehdään näyttäviä portaikkoja kaiteineen. Puun edullisempia laatuluokkia käytetään piharakennuksissa”, ostopäällikkö Kenny Gale kertoo. Gale on työskennellyt yrityksessä 36 vuotta. Hän arvostaa hitaasti kasvanutta suomalaista mäntyä, jon-

ka laatu on ensiluokkaista ja tasaista. Galen mukaan se on parempaa kuin ruotsalainen mänty. ”Suomalaisen puutavaran pituusluokat ovat parempia, ja puu on tiukkasyisempää. Tämän ansiosta se on lujaa mutta helposti työstettävää. Juuri sellaista markkinoilla halutaan.” ”Puusepäntuotteet ja puusta rakentaminen kasvattavat jatkuvasti suosiotaan, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Vastuullisuus, kestävyys ja ympäristöarvot ovat Britanniassakin pinnalla. Puussa arvostetaan myös sen tuntua ja ulkonäköä. Puu on yksinkertaisesti pop”, vahvistaa UPM Timberin Ison-Britannian aluejohtaja Jason Enticott. MINNA KALAJOKI Kuvat: Riina Peuhu

Artikkeli on aiemmin julkaistu pidempänä versiona Metsän henki 4/2020 -lehdessä.

J&A Car Service AB AUTOKORJAAMO

Jaakonkatu 43 68600 Pietarsaari Jens 045 119 2332 Andreas 040 831 0309 ja-carservice@outlook.com

www.conalin.com

PIETARSAAREN KEILAHALLI Puh. 050 524 6634

Joulu 2022

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770 Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770

Koko Pohjanmaan parhaaksi

JALOSTAMME METSÄÄ MAAILMALLE

Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

www.mediapteekki.fi

SANNIN KEITTIÖ Lounas Juhla- ja pitopalvelu

eavy

Päiväkummuntie 65 68600 Pietarsaari

PIENI MTTA SHKINEN

Raatihuoneenkatu 11 Pietarsaari Puh. 06 7899000 www.forstaapoteket.fi

U 29

www.upmpietarsaari.fi www.upmmetsä.fi www.upmtimber.com/fi

Joulu 2022

Sievi

Tavattiin taas Sievin Muttimarkkinoilla Eläkeliiton Sievin yhdistyksen kojulla arpoja olivat myymässä Marjatta Koskela, Eila Löytynoja ja Sisko Pirttioja.

Sievin Muttimarkkinat heräsivät eloon kahden koronavuoden jälkeen. Markkinoita ei ollut unohdettu ja väkeä oli "joka paikka täynnä".

Kesäretkellä Lohtajalla Eläkeliiton Sievin yhdistys teki kesäretken Lohtajalle, jossa kävimme muun muassa Tove Janssonin näyttelyssä. Näyttely oli Jukkolanmäen navettakahvilan tiloissa, missä myös ruokailimme. Ohtakarissa tutustuimme kalastajakylään, museoon ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen. Seuraavalla sivulla lisää kuvia retkestä. Teksti ja kuvat: OIVA KANKAANPÄÄ, Sievi

Retkeläiset kivikasan vierellä, jonka synnintunnossa olevat ihmiset ovat saaneet aikaan. Pointtina on ollut, että joka kokee tehneensäJoulu syntiä, vie yhden kiven kasaan. 2022 Olisiko joukossa ollut "suurisyntisiäkin", koska varsin isojakin kivenmurikoita kasassa oli.

Jukkolanmäen navetanvintillä tarjottiin hyvää ruokaa.

Terttu Nikkarikoski sanoi lypsäneensä tyttösenä jo ennen kouluun menoa.

Ohtakarin vanha verkkolato. Kuvassa oppaamme Tuomo Puutio.

Tässä luetaan hukkuneiden kalastajien nimiä muistopaadesta.

Joulu 2022

Asemakylä kehityksen edelläkävijänä Sievissä Biologi, pöllötutkija, kyläaktiivi, harrastajanäyttelijä, Eläkeliiton Sievin yhdistyksen hallituksen jäsen Kauko Huhtala on ilahduttanut sieviläisiä usein tiedoillaan ja taidoillaan. Asemakylällä järjestetyssä EL Sievin yhdistyksen päiväkahvitilaisuudessa Kauko Huhtala kertoi Asemakylän historiasta, jolla on ollut suuri merkitys koko Sievin elämänmenolle.

stahdettuaan urheiluseura Lylyn talon salin näyttämön reunalle, Huhtala tuumaili: "Tässäpä onki sopiva istuma-alusta, kun tämä on tuttu paikka. Olen näyttämöllä ollut kolmekymmentäkolme vuotta. Olen tässä paikassa ollu milloin pystyssä ja milloin pitkin lattiaa." Sitten siirryttiinkin sujuvasti vuosisatojen harppaus entisaikaan. Muutamat tapahtumat ovat ratkaisevasti vaikuttaneet Asemakylän ja naapurikylien kehitykseen. Sievisä ensimmäinen maakirja tehtiin 1527. Silloin oli 7 veroa maksavaa taloa. Ne oli niitä eri kylien kantataloja. Luokkala Jyringisä ja Rääsiö Vanhallakirkolla, Jakola Järvikylällä, Haikonen kirkonkylällä. Muut kylät syntyivät myöhemmin. 1500-luvulla on maailmalla ollut paljon suuria kaupunkeja, mutta täällä on vasta aloteltu asumista. Sievin kirkko oli rakennettu 1654 Vanhallekirkolle. Siellä oli myös Lakson puustelli, jonka isäntinä oli aatelisherroja, koska se oli upseerin virkatalo. Kun Sievin seurakuntaan kuulunut Rautio pääsi omaksi kappeliksi 1800-luvun alussa, Sievin kirkko oli huonossa kunnossa. Korjauspäätöstä ei saatu tehtyä, kun pitkän mallisen kunnan toisen pään kyläläiset Kiiskilästä vaativat kirkon siirtoa keskelle kuntaa. Kirkko siirrettiin 1862 nykyiselle kirkonkylälle, Jussinpekan mäelle. Sen jälkeen Sievin kirkonkylä vasta alkoi kasvaa ja oli pitkästi jälesä kaikista muista pitäjistä. Sen takia Sie-

vi on ollut semmonen paikka, josa naapurikuntien vaikutus on ollut suuri.

KESKUSTA HEIKKENI Kun esimerkiksi meijeritoiminnassa Nivalan meijeri, Kannuksen ja Ylivieskan meijeri vetivät sieviläisiä asiakkaita, niin varsinainen ydinalue pieneni. Ja samalla tavalla kävi kaupan alalle. Tästä johtuen Sievin keskustan kehittyminen heikkeni. Tilannetta sotki myös rautatien tulo 1886 ja asemapaikan muodostuminen Korhoseen lähelle Ylivieskan rajaa. Rautatie veti tänne Korhoseen väistämättä monia asioita. Tänne tuli rautatien virkamiehiä. Tänne tuli nimismiehen virka ja monia muita virkamiehiä, jokka vaikutti monen asian kehittymiseen, joista yksi on koululaitos. Sievisä oli perusväestö nihkeätä koululaitosta kohtaan. Oulun läänin kuvernööri antoi jo kaksi noottia, että mikä on, ettei Sievissä saaja kansakoulua perustettua. Vielä ei kolomannesakaan äänestyksesä koulua kannattava joukko saanut enemmistöä. Sillon virkamiehet täällä Korhosesa vaativat, että tänne on perustettava kansakoulu. Kannuksesa on ollut vuodesta 1874 ja Rautiosa 1880 - että mikä on, että Sievin pitäjäsä ei ole koulua. Niin sitte 1896 perustettiin tänne yksityinen koulu. Siinä oli talolliset Asemakylän, Vanhankirkon, Kukonkylän ja ihan Koivuoajaa myöten mukana. Tämän 1896 AseJoulu 2022

makylälle perustetun yksityisen koulun Sievin kunta osti 1920-luvulla. Ja niillä rahoilla perustettiin Asemakylälle maamiesseura, joka rukoushuoneyhdistyksen kanssa osti talon, joka on nykyisin rukoushuoneena. Mutta tämä kouluasiakin oli selvästi jälessä tästä yleisestä kehityksestä.

HIENOSTO MUODOSTUI Rautatielle tuli virkailijoita tosi laajalta ja heillä oli suuri vaikutus. Asemakylälle tuli väkeä, joka oli ollut Pietarissa ja Viipurissa. Esimerkiksi asemapäällikkö Mäkeläinen, joka 1905 nimitettiin tänne päälliköksi, niin hän oli johtava ensimmäisen luokan kirjuri Pietarin Suomen asemalla. Hän harrasti täällä sitten monenlaista liiketoimintaa asemapäällikön viran ohella. Hänen vaimonsa oli Pietarista kotosin – venäläinen Koch omalta suvultaan – ja vaikutti myös hienostoväestön syntymiseen omalla tavallaan. Nämä virkamiehet, jokka oli sen ajan hierarkiasa korkialla, entisesä sääty-yhteiskunnassa tietysti muodostivat oman ryhmänsä. Toholammilta pyrki tänne rautatievirkailijaharjottelijaksi Ingmanniminen nuorukainen seittemän luokkaa käytyään. Ingmannin suvusta oli kaks polvea aikasemmin meillä pääministeri ja arkkipiispa. Sukunimi muutettiin Iisaloksi 1906 keväällä Snellmanin päivänä. Iisalon ensimmäinen virka oli sähköttäjä, kun oli suorittänut telegrafistin tutkinnon 73

Oulusa. Sen jälkeen suoritti virkailijan tutkinnon ja oli täällä virkailijana vuoteen 1914. Sen jälkeen hän kiersi eri asemilla Suomessa määräyksestä. Kun hän 60-vuotiaana jäi eläkkeelle, hän tuli tänne kylälle asumaan. Hän oli ikänsä ollut aktiivinen urheiluseuramies ja perusti kylälle oman urheiluseuran. Hänen tyttärenpoikansa Paavo Lipponenkin on käynyt urheiluseuran talolla vierailulla. Hänen isoisänsä kuvaki on tuola seinällä vielä. Toinen suuresti kylän elämään 1910-luvulla vaikuttanut urheiluseuramies oli Heikki Rajala. Hän piti urheiluseuraa pystyssä puoli vuosisataa, sota-aikanakin. Mitä esimerkillistä sitoutumista. Semmosia henkilöitä kun on kylällä, jolla on sitä innostusta, sillä on suuri merkitys.

YHTEYKSIÄ ITÄÄN Monella kylän asukkaista oli joku yhteys Viipuriin ja Pietariin. Esimerkiksi asemapäällikkö Silventoinen oli ollut Pietarin asemalla, rautatievirkailija Fride Korhonen oli Viipurissa syntynyt. Ville Turkkila tuli ratavartijaksi Karhukankaalle 1934. Hän oli ollut Viipurin asemalla töissä. Tällä kylällä yhtenäinen asutus on alkanut vasta 1600-luvulla 100 vuot-

ta myöhemmin kuin muilla kylillä. Vesistöt – järvi ja jokirannat ovat aina kiinnostaneet. Rantaniityt ovat olleet tarpeen sekä karjanhoidossa että maanviljelyksessä. Sen takia Sievissä on tehty järvenlaskuja ja satoa saatiin siksi eniten välilukuun nähden Keski-Pohjanmaalla. Rautatien myötä Korhoseen -siis Asemakylälle – saatiin myös useampia kauppoja. KPO:n myymälä perustettiin 1919 ja se oli ensimmäinen Sievissä, Kalajokilaakson Osuusliike perustettiin 1923. Yksityisiä kauppoja vuosisadan vaihteessa oli Kososella ja Junttilan kauppa. Kauppojen myötä tuli kylälle isoja varastoja, suuret makasiinit. Yksi erikoisuus oli 1920 -luvulla Åströmin parkkimakasiini. Pihtipudasta myöten sinne ajettiin hevoskuormittain pajuparkkia. Se oli yhteen aikaan merkittävä teollisuuden haara. Åströmin tehtaan parkkimäärästä huomattava osa tuli täältä. Nykyaikana osalla kyläläisilläkään ei ole mitään hajua, minkä luokan yritys seki oli. Sitte ko tuli näitä muita aineita parkitukseen, niin se loppu sitte tämäki toiminta. Puutavaraahan oli 30-luvulla valtavat määrät tuolla laanilla. Nimittäin sillonko rautatie valamistu, niin

Pihtiputaalta saakka tukkipuuta ajettiin tänne.

TARINOITA LÖYTYY Kovasti on muuttunu elämä ja monenlaista tarinaa kyliltä löytys ja semmosta tallettamisen arvosta, joka osottaa sen, että mihinkä ihimiset pystyy, jos on tarve ja aika vaatii. Määki oon kuitenki lapsena kokennu sota-ajan ja nähny, mitä sillon on puuhattu. Ei voi varsinaisesti sanua, että näläkää ois tälläkään kylällä nähty. Mutta tiukkaa oli. Kun minunki kouluaikana tuli se kouluruokailu, piti olla kuitenki oma maitopullo mukana. Kun ne tuolta Sorvaristaki käveli tänne aamulla kuus kilometriä ja Silvastista viis, niin joillaki oli maitopullot jääsä, ko oli oikein kylymiä ilimoja. Nyt pitää koulukyytillä porraseestä porrasetehen päästä. Ko aattelee nykyaikaa, niin ei pitäis valittaa. Kyllä edelliset polovet on niin heleposti kuitenki selevinny ja tosi vaikeista olosuhteista. Semmosia me tarvitaan täsä maasa, että selevitään tästä eteenpäin. Tarinan tallensi LIISA VESISENAHO, Sievi

Kauko Huhtala tarinoi päiväkahviväelle Asemakylän ja koko Sievin historiasta tutun näyttämön reunalla istuen. Kuva: Liisa Vesisenaho

Joulu 2022

Kuva: Adobe Stock

Kuhilaspimeällä pyörän selkään

unnetusti Suomen kesä on lyhyt, kun sitä vertaa johonkin Euroopan maahan. Siellä ei ole erikoisempaa kiirettä korjata pellon tai puutarhan antimia. Niitä vain otetaan tarpeen mukaan. Perunaa istutetaan määrätyin väliajoin, että joka tilanteeseen on tarjolla uusia perunoita vierailleen. Leppoisa kesätuuli hyväilee kosteaa hipiää ja auringon viime säteet heijastuvat lämpimän meren kevyiltä aalloilta katetun parvekepöydän antimiin. Kylmä viinipullo hieman hikoilee avattuna omassa kulhossaan odottaen vieraita siirtymään eksoottiseen illanviettoon. Ilta pimenee ja isäntäväki sytyttää kynttilät valaisemaan pimentyvään ja leppoiseen iltaan. Päivän kohokohta on alkamassa, iloinen puheensorina pöydän ympärillä kiihtyy. Auringonlaskun jälkeen meidän kaikkien yhteinen kuu luo hopeisen sillan tummana hehkuvan meren ylle. Näin ja näillä eväillä mennään Euroopassa. Illat pimenevät täälläkin, ja alkavat niin sanotut kuhilaspimiät. Toisinaan ne saattavat olla yllättävän leppoisia, melkein Euroopan mittapuun mukaisia, mutta kuitenkin erittäin harvinaisia. Reilut kymmenen vuotta sitten päätin pyöräillä Kokkolaan syntymäpäiville. Takatuupparille oli pakattu tuulipusero ja hieman pitempää vaatekertaa kaiken varalta. Ilma oli helteinen ja ukkostakin luvassa. Tummia ukkospilviä liikkui länsitaivaalla, mutta en kiinnittänyt niihin sen enempää huomiota. Olin päättänyt lähteä juuri tänään, elokuun viidentenä päivänä. Vajaa kaksi kilometriä yli 80 kilometrin taipaleesta poljettuani rankka sadekuuro yllätti ja olin hetkessä yltä päältä märkänä. Kuitenkaan se ei lannistanut suunnitelmaani pyöräillä Kokkolaan. Synkkä pilvi raekuuroineen kesti vain hetken ja aurinko kuivasi vaatteet. Ennen Kannusta, jos joku sattuu tietämään mistä Annanmäki alkaa, polkaisin silloisen vanhan pyöräni Erlannin vinhaan vauhtiin, tuijotin matkamittarin viisaria ja lepuutin samalla jalkojani. Polkematta kertyi matkamittariin toista kilometriä, ennen kuin aloitin uuden polkemisen Kokkolaa kohden. Kyllä ruotsalainen osaa tehdä pyörän ja pyörä on kunnossa vieläkin, vaikka sillä on poljettu jo kolmessa polvessa. Vastatuuleen polkiessani rukoilin hartaasti ajatuksissani, että Luoja kääntäisi tuulensuunnan. Rukouksiini vastattiin ja Luoja oli yön aikana kääntänyt tuulen ja vastatuuli odotti paluumatkalla. Elokuun kuudentena päivänä iltasella, kun lähdin polkemaan takaisin vastatuuleen,

tuntui tuuli oudon kylmältä. Kälviän kolme pitkää suoraa alkoi olla jo takana päin ja Kannuksen vesitorni näkyi. Poikkesin kylätielle ja löysin kirkon vierestä grillin ja päätin ostaa ranskalaiset, kun teki mieli hiukapalaa. Syötyäni tuli raukea olo, mutta yö alkoi painaa päälle ja matkaa kotikonnulle oli vielä reilut 40 kilometriä. Oli tulossa kylmä yö, vaikka elokuun ensimmäistä viikkoa vietettiin. Eipä olisi kannattanut syödä ja levähtää. Eskolaan asti oli jotenkin orpo olo ja kaduin katkerasti koko kiskalla käyntiä. Käsiäni alkoi paleltaa ja vuoron perään pidin toista kättä selän takana lämpimässä. Jyringin suoraa polkiessa kylmä vastatuuli läpäisi kesäpusakan ja kylmän horkka tuntui käyvän luihin ja ytimiin. Onneksi Lukkarin rivistä löysin karvakintaat käsieni suojaksi. Kellon viisarit näyttivät seuraavaa vuorokautta ja pakkanen pani perunanvartta jäiseen syleilyynsä. Aamulla auringon noustessa kuuran sulatukseen perunanvarret olivat mustuneet makuuasentoon yöllisessä pakkasherran syleilyssä. Olin kuitenkin siitä tyytyväinen, että 160 km reissu oli nyt takanapäin. Tämän kesän elokuun ekaviikolla samasta syystä päätin verestää vanhaa muistoa kymmenen vuoden takaa. Perhepiirini läheiset ostivat minulle jokunen vuosi sitten uuden kolmivaihteisen pyörän. Päätin testata itseäni ja olihan siinä toinenkin taka-ajatus, kun tuo iskiaisvaiva oli jo minua pitempään vaivannut. Ajattelin ruveta sitä puolestani kiusaamaan, kun lähtöaamuna pumppasin kesälämmintä ilmaa pyöräni renkaisiin. Sivuvastainen, mutta lämmin kesätuuli virisi vasta Kannuksen puolella, mutta ei se haitannut menovauhtia. Tutussa Annanmäessä testasin pyöräni laakerit ja totesin, että ei pärjännyt Erlannille. Määränpäähän saavuttuani ja reilut 70 kilometriä polettuani kiirehdin vävyn lämmittämään saunaan. Synttäreitä vietettiin perhepiirissä ja illalla porukat lähtivät kukin taholleen. Minä jäin yöksi keräämään voimia huomista paluumatkaa varten, enkä rukoillut tällä kertaa tuulen kääntymistä. Vävy saatteli aamulla Kälviälle asti varmistellen menomatkaani. Mikäs se oli sivumyötäiseen polkea ja vielä kotia päin. Vaimokin kiirehti vastaan Jyringin risteykseen josta ajoimme rinta rinnan loppumatkan. Neljä ja puoli tuntia meni tulomatkalla, ja kotona saunan löylyissä tunsin, että olin voittanut itseni.

Joulu 2022

KALEVI RAJALA, Sievi Teksti kirjasta Sputnik Säilynperän taivaalla 75

Kulttuuria ja urheilua Koivuniemessä Alla kirjailija Arvi Herttuan muistelmia kotipitäjästä Sievin Koivuniemestä. Nykyisin Herttua asuu Järvenpäässä. Kirjassaan Koivuniemi Pikku-Arvin silmin hän kertoo lapsuudestaan laajemmin. Kirjassa tulee vastaan niin tuttuja opettajia kuin koulutovereitakin. Toinen Herttuan kirja kertoo nälkävuosista ja kolmas Arvi Herttuan inkeriläisestä apesta ja hänen vaiheistaan. Arvi Herttua oli toukokuussa vieraana EL Sievin yhdistyksen ja Sievin kirjaston yhteisessä Kirjamaistiaiset -kirjapiirissä. Kirjamaistiaiset kokoontuu syksystä kevääseen kerran kuussa.

oulussa pidettiin joka talvi hiihtokilpailut, ja kaikki osallistuivat niihin. En pärjännyt kertaakaan omilla puusuksillani. Kuudennen luokan talvena olin hiihtänyt poikkeuksellisen paljon ja merkinnyt vihkooni yli tuhat hiihdettyä kilometriä. Keväällä oli tavanomaiset koulun hiihtokilpailut ja silloin sattui täysi suvikeli. Isä pisti liisteriä pohjaan, ja minä voitin ylimmän sarjan uusilla sälesuksillani. Ne olivat suksessa olevan merkin mukaan olympiaja maailmanmestaruuden tuoneet sukset. Nyt ne toivat Kallion koulun mestaruuden, lusikan ja pokaalin. Olin tyytyväinen talvella hiihdettyihin kilometreihin, koska nyt ahkeroinnista tuli palkinto. Menin suu messingillä kotiin palkintoja esittelemään. Isä totesi, että ei tainnut muilla olla liisteriä pohjissa. Hän vei minun palkintoni sillä toteamuksella, ja taisi olla oikeassa. En usko vieläkään, että olisin tasaveroisilla suksilla pärjännyt Markku Jussilalle tai Lassi Harjulle. Kylän väki kerääntyi pitkään ja hartaasti valmisteltuun Joulujuhlaan. Siellä oli tonttujen tanssia, lauluja, näytelmiä ja joulupukki. Väkeä oli luokka täynnä. Samoin kävi, kun koululla järjestettiin runonlausuntailta. Lausujana oli ameriikankävijä Kaarlo Kultalahti. Hän kaarsi pitkällä amerikanraudalla koulun pihaan jo päivällä, ja meillä lapsilla oli ihmettelemistä. Lausunta oli komeaa, ja hän oli aina pukeutunut runojen vaatimalla tavalla. Muistan runon Ruisrääkkä, joka oli opettavainen. Tilaisuus oli maksullinen, mutta kyläläiset tulivat siitä huolimatta paikalle. Muistan tilaisuuksia olleen kaksi. 76

Hän kertoi meille sisäpiirin tietona, että Missisippi-joki lähtee suomalaismiehen hevoshaasta. Meistä se oli arvokas tieto, ja oli melkoinen pettymys, kun opettaja Harvala sanoi sen kertomuksen olevan taiteilijanvapautta. Opettaja Seppälän suuri vuosittainen tapahtuma oli Äitienpäivät. Myös siihen juhlaan harjoiteltiin ohjelmaa. Seppälä kestitsi äitejä leivoksilla ja kahvilla pitkin päivää, mutta me lapset emme saaneet mitään koko päivänä. Siksi juhla ei ollut suosittu meidän lasten keskuudessa. Äitini salakuljetti päivän aikana nenäliinassa minulle kakkuja luokan ulkopuolelle. Vähän se lohdutti. Meidän koululaisten keskuudessa tehtiin pontevasti raittiustyötä. Rainaelokuvat olivat parhaita, koska silloin ei tarvinnut opiskella. Luokka pimennettiin nostamalla suuret kartat ikkunoiden eteen. Kiertävä elokuvien näyttäjä hoiti koneen. SanoJoulu 2022

ma oli, että pienikin tilkka alkoholia vie turmioon. Oli tapaus, jossa kyykäärme pääsi pistämään miestä, joka viilsi puukolla puremakohtaa ja otti repusta viinapullon. Varoitus oli, että tällainen ryyppy vain pahentaa tilannetta. Mietin, että olikohan metrsätyömiehillä mukana repussa aina viinapullo. Me myöskin osallistuimme valtakunnallisiin raittiuskilpakirjoituksiin. Palkintoja jaettiin paljon joka kouluun, ja minäkin sain sellaisesta palkinnoksi kirjan ”Tulivesi”. Kuvaus oli Afrikasta, jossa pojalla oli lemmikkiapina. Juoppo isä tappoi sen pojan tietämättä ja teki siitä molemmille ruokaa. Pojalle selvisi totuus ja hän pysyi raittiina tämän opetuksen avulla koko elämänsä. Joulua ennen alkoi melkoinen joulukorttien myynti-, vaihto- ja lähettämistouhu. Minäkin tilasin postimyynti Atlaksesta joulukortteja. Ideana oli tienata myymällä niitä ostohintaa korkeammalla. Parhaan katteen sai myymällä talosta taloon -menetelmällä. Koulussa myydyissä oli pienempi kate, koska melkein kaikilla oli omia kortteja. Tärkeää oli, miten paljon korteissa oli punaista ja kultaa. Niitä vaihdettiin keskenään sillä perusteella. Myös lähettäminen toisille oppilaille oli suosittua. Se tapahtui jättämällä kirjoitettu kortti oppilaan pulpettiin. Jotkut haksahtivat pyyhkimään saamansa kortin puhtaaksi ja lähettämään sen eteenpäin. Sitä pidettiin halpamaisena, ja lähettäjälle voitiin mainita asiasta tai jopa lähettää sama kortti takaisin lähettäjälleen uudelleen pyyhittynä. Alkuteksti ja kuva: LIISA VESISENAHO, Sievi

SIEVIN KUNTA

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla

SÄHKÖASENNUS T. Huhtamäki KYLMÄKONEHUOLTO A. Huhtamäki Järvikyläntie 248, Sievi

Puh. 050 411 8795

Koneyhtymä

045 170 8484 Ylivieskantie 177, Sievi

KÄNSÄLÄ OY Elektroniikkatie 5, 85410 Sievi p. 0400 266 141, 0400 889 507

ISOKUMMUN LAMMASTILA Kukonkyläntie 663, Sievi puh. 040 7399 027 isokummun.com

Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

- luomumansikat - luomuvadelmat - luomumustaherukat - luomuhunaja - marja- ja hunajavalmisteet - mehiläistuotteet - mehiläisvahakynttilät

Puh. 044 274 8649 Säilynmäentie 47, 85470 Kiiskilampi, Sievi alangonluomu@gmail.com

Haikolantie 18, 85410 Sievi • P. 08 480 017 Avoinna ma-pe 9-18 ja la 9-14

Maansiirtourakointi ja haketukset

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

Metsätietoa verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva metsäpuhelin 08-420 047

Metsänomistajat

RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2023

PYHÄ-KALA

Sievin Vesiosuuskunta Vahtolantie 5, 85410 SIEVI Puh. 480 029 Päivystys työajan jälkeen 0440 766 287

Pelti ja rakennus MUHOLA OY Rakennuspeltityöt kattavasti - asennus Mekaniikkatie 14, 85410 SIEVI - myynti

Alahärmä • Kauhava • Kortesjärvi • Oulu Sievi • Tiistenjoki • Ylihärmä • Ylivieska p. 020 110 5500 • www.poppankkipohjanmaa.fi

Puh. (08) 480 002, 0400 281 427,

Mutti

SUOMEN SIEVIN KYLÄKAUPPA

Avoinna Ma-Pe 7–21 La 8–21 Su 11–21

P. 08 480 046 • Haikolantie 18, 85410 Sievi • piritta.martinmaki@k-market.com Joulu 2022

SÄHKÖURAKOINTI

KOTILAINEN OY

LVIS • KODINKONEET • • ILMALÄMPÖPUMPUT • AURINKOSÄHKÖ

SIEVI • Puh. 08 481 230

Kiinteistöhuolto Viljamaa Ay

SIEVI

Kirkkotie 1, 85410 Sievi 041 315 7590

Kansainvälinen valmistuskumppani ja Liikenne Huovari: Sievi, eläkeliiton joululehti: 114 x 60 pmm järjestelmätoimittaja

0400 337 213

SIEVI, 050 559 3454

TILAUSAJOT

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky Puh. 08-480 048 0400 686 148

P. 08 3110 388

• Yritys- ja kokousmatkat • Virkistysretket • Pelimatkat • Teemaretket • Lomamatkat

asiakaspalvelu@liikennehuovari.fi

Laukut, vaatteet & asusteet

KONEKORJAUS H. PETÄJISTÖ Kengät

Kantolantie • Ma-Pe La10-14 10-14 Kantolantie8,8,Sievi Sievi Ma-Pe 9-17, 9-17, La www.sievishop.fi Puh. 050 441 2288 • www.sievishop.fi

Hyvää joulua!

Puh. 041 433 4821

SOMERO-TRADING OY Suunnitteilla E-L K-P:n piirin ja jäsenyhdistysten matka Espanjaan Meno su 9.4.23 klo 7–10.20 Finnairin lento Helsinki-Alicante, paluu su 16.4.23 klo 11.10-16.20 Alicante-Helsinki. Ennakkovarattu 30 paikkaa. Matkan hinta 1392€ sis. lennot, majoituksen, ruoat ja retket Espanjassa, jossa oppaanamme Sampo Penttilä. Hintaan ei sisälly matkat Helsinkiin ja takaisin. Tarkemmat matkatiedot piirin matkavastaavilta: Paula Ahola, p. 040 582 2965, paula.ahola17@gmail.com / Mikko Känsälä, p. 0400 686 347, mikko.kansala@gmail.com / Taina Alanko, p. 050 3421 203, keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi tai yhdistyksesi matkavastaavalta. Suosittelemme matkavakuutuksen ottamista jo ilmoittautuessa. Vastuullinen matkanjärjestäjä lentojen osalta Kokkolan Matkatoimisto Oy. Lämpimästi tervetuloa mukaan matkalle!

Joulu 2022

ssä. .23 menne miset 31.1 tu u ta it o Ilm

Toholampi

Sepäntalo loisti esimerkillään

Neljän veljeksen liikeyritys Toholammin Jämsän kylällä oli aikoinaan yksi pitäjän mahtitalo, jota Sepäntaloksi sanottiin. Talon maanviljelys- ja liiketoiminta oli maakunnallisesti niin merkittävää, että siitä on aihetta kertoa nykyihmisille vielä yli sadanviidenkymmenen vuoden jälkeen.

epäntalon päärakennus puiden keskellä viestii vuosisataisesta asumisesta. Pihapiirissä on ollut monia rakennuksia, jotka ajan mittaan on purettu. Talo on sijainnut Karjanpuron varrella Jämsän kentän takana. Mahtava koivukuja on johtanut taloon, joka on näyttänyt monella tavalla esimerkkiä oman pitäjän väelle ja tullut kuuluisaksi sahastaan ja pajastaan. Nyt tilasta on jäljellä enää rappeutunut päärakennus ja kirjalliset muistot. Kun jykevähkö, muodoltaan sopusuhtainen rakennus 1877 tehtiin, rakennusaineiksi tarvittiin 600 runkoa

puutavaraa. Rakennus oli kaksikerroksinen ja tavallista korkeampi, pituutta sillä oli 18 metriä ja leveyttä 9 metriä. Pystyvuoraus oli tehty käsin höylätyistä, ponttauksella varustetuista laudoista. Vuorilaudat olivat 7” levyisiä ja ne korostivat rakennuksen arvokasta ulkonäköä. Osa talon omien miesten tekemistä huonekaluista on pelastettu Pajamäen perinnekeskukseen, jonka tuvassa komeilee nykyisin Sepäntalon erittäin taidokkaasti tehty avohyllyinen astiakaappi. Kun Leander Laitala on maalannut kaapin, on hän ikuistanut otsalautaan vuosiluvun 1878.

Peräseinäpenkin edessä on ollut 2,8 metriä pitkä ruokapöytä, jossa on kahdeksan laatikkoa. Tupaan ovat kuuluneet myös patapenkki ja separaattori. Kaikkia näitä kalusteita voidaan ihailla Pajamäen tuvassa.

SEPÄNTALON ASUKKAAT Talossa asui 1800-luvulla ja osittain vielä 1900-luvun alkupuolella neljä veljestä, jotka suorastaan mestarillisina ammattimiehinä ja yritteliäinä liikemiehinä olivat aikanaan niin huomattavia ja laajalla alueella tunnettuja henkilöitä, että on täysin oikeutettua esitellä heitä ja heidän liikeyrityksiään. Veljekset olivat vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Antti Erkinpoika Järvenoja (1826–1904), Jaakko (1830–1905), Sakri (1835–1885) ja Juho (1837–1923). Talossa asui luonnollisesti heidän puolisonsa, lapsensa ja suuri määrä piikoja ja renkejä. Vanhin veljeksistä, Antti, ei omannut mitään erikoistaipumuksia, mutta oli työmiehenä tavallista kykenevämpi ja erittäin ahkera. Sepäntalon yhden isännän, Juho Järvenojan tekemä astiakaappi, jonka on maalannut maakunnassakin laajasti tunnettu maalari Leander Laitala vuonna 1878. Takan vieressä oleva patapenkki on samoin Juhon tekemä, kuten myös pitkä ruokapöytä. Nämä huonekalut on lahjoitettu Pajamäen perinnekeskukseen Toholammille. Kuva: Anna-Maija Kujala

Joulu 2022

Veljeksistä seuraava, Jaakko, oli erikoistunut maanviljelykseen. Hänen ansiotaan oli se, että tila oli yhteen aikaan maakunnan eturivin tiloja ja sai Vaasan läänin Maanviljelysseuran kilpailuissa palkinnon. Palkintona oli aura, joka oli luultavasti ensimmäinen pitäjässä. Ampujana hän oli melkein samaa luokkaa kuin seuraava veli Sakri. Näön huonontuessa hän alkoi ampuessaan käyttää kaksia silmälaseja ja ampui sitten ihmeteltävän tarkasti. Hän oli veljeksistä ainoa vanhapoika.

SAKRI OLI ASEMESTARI Sakri oli sekä maa- ja pyssyseppänä että erikoisen taitavana ampujana tunnettu koko Pohjanmaalla. Hänen valmistamillaan pyssyillä oli kova kysyntä ja niitä kulkeutui Lappiin saakka. Hylkeenampujat ostivat niitä myös paljon. Seppä kulki niitä myymässä Kajaanin markkinoilla asti. Tietojen mukaan hän valmisti 420 numeroitua pyssyä ja lisäksi vielä jonkun verran numeroimattomiakin. Pyssyjä hän lisäksi korjasi useita satoja. Pyssyjen korkeasta laadusta ovat todisteena hänen omat ampumistuloksensa. Tuloksen, jota ei liene itsekään ylittänyt, hän saavutti Kokkolassa pidetyssä kilpailussa, johon hän järjestäjien kutsumana osallistui. Kilpailuissa hän ampui kaikki kolme laukausta samaan reikään ja vielä keskelle taulua. Palkintotuomarit eivät aavistaneet tulosta näin hyväksi, vaan ilmoittivat, että yksi sattuma. Asian hiukan väärinkin käsittänyt ampuja luuli, että uskotaan hänen vain sattumalta yhdellä laukauksella osuneen ja tulistui. ”Huono vie, se ei ollut mikään sattuma.” Kun tulokseen ei muuten uskottu, hän kaivatti kuulat esiin, ja kun niitä oli kolme päällekkäin, ilmiömäiseen tulokseen oli uskottava. Palkinnoksi tästä loistotuloksestaan hän sai verkapakan. Kerran eräs nivalalainen tuli hakemaan pyssyä. Ampumiensa koelaukausten jälkeen hän ei oikein luottanut aseeseen, vaan sanoi: ”Kyllä tämä pitää uudestaan langata, ei tällä oikein satu.” Itseensä luottava seppä päätti myös kokeilla asetta. Kättensä päältä hän ampui 60 metrin päässä 80

olevan aitan katolta varpusen ja tokaisi: ”Kyllä mies pitää langata eikä pyssy.” Samaa luokkaa kuin pyssyseppänä Sakri oli maaseppänäkin. Hän on takonut mm. suurimman osan Toholammin nykyisen kirkon nauloista, ja parhaimpia taidonnäytteitä lienee äimän jatkaminen. Vanhat miehet tunnustavat, että hän oli ”puhujas seppä”. Veljeksistä nuorin, Juho, eli Janne, oli erikoistunut puusepäksi. Hänen korkeasta ammattitaidostaan tulee vakuuttuneeksi, kun tutustuu vielä käytössä oleviin astia- ja nurkkakaappiin sekä pöytään. Työssään hän on ollut aivan harvinaisen nopea – joskus jopa hätäinenkin. Tupaa sisältä vuorattaessa hän on aina päivässä höylännyt yhden seinän laudat ja päivässä hän myös teki pöydän.

keväisin, tuulimyllysaha otettiin uudestaan käyttöön 1890 seutuvilla. Se siirrettiin puron varresta kankaalle, Myllymäelle, jossa saatiin enemmän voimaa. Myöhemmin se vielä muutettiin 8-siipiseksi. Lisävoimalaitteeksi ostettiin pian lokomobiili Kopsalan sahalta, mikä oli palanut ja siten lopettanut toimintansa. Lokomobiili siirrettiin myöhemmin vesivoimalla käyneeseen sahalaitokseen, johon myös jauho- ja luumyllyt yhdistettiin. Jauhomyllyssä oli kaksi jauhoparia ja rääji, ja ainakin eräänä suurena poutakesänä (1894), jolloin vesimyllyt missään eivät pyörineet, siinä kävi jauhattajia ulkopitäjistäkin. Luumylly oli vain omaa tarvetta varten. Taloon ostettiinkin luita ja jauhot käytettiin väkilannoitteiksi. Kekseliäät veljekset pyörittivät samalla koneella vielä puimakonettakin.

UUSIA YRITYKSIÄ

VIENTISAHANA LOPETUS

Liikeyritykset olivat siihen aikaan harvinaisia, mutta Järvenojan lahjakkaille veljeksille ei riittänyt yksinomaan maanviljelysammatti – ei siitäkään huolimatta, että siihen jo liittyi sepänliikkeen harjoittaminen. Tuntiessaan kykenevänsä miltei mihin tahansa he alkoivat rakennella erilaisia laitteita ja vähitellen heistä tuli hyvin huomattavan sahausliikken harjoittajia. Vuoden 1850 seutuvilla talossa oli jo tavallista parempi tuulimylly. Myllyrakennus oli kuusikanttinen, 12 m korkea ja varustettu kahdella kiviparilla. Suunnilleen näihin aikoihin myllyyn yhdistettiin vaatimaton raamisaha. Noin v. 1870 veljekset rakensivat talon ohi virtaavan puron varteen vesivoimalla käyvän raamisahan. Tämän sahan aikana harjoitettiin jo laajaa liiketoimintaa. Kun Pohjanmaan rataa tällä kohdalla 1885-86 seutuvilla rakennettiin, Järvenojan sahalla sahattiin huomattava määrä Kokkolan ja Oulun välisen rataosan asemarakennuksiin ja vahtikojuihin tarvittavaa lauta- ja lankkutavaraa. Veden vähyyden vuoksi sahausta voitiin suorittaa vain keväisin, jolloin sitten sahattiin yötä päivää. Sahauskausittain sahattiin 2000-3000 tukkia. Luultavasti siitä syystä, että vesivoimaista sahaa voitiin käyttää vain

Myöhemmin ostettiin veljekset Friiseiltä Kokkolasta 2-silinterinen ja 18-hevosvoimainen lokomobiili. Saha oli nyt kehittynyt vientisahaksikin. Laudat ja lankut kuljetettiin omilla hevosilla Himangalle, josta ne laivoille edelleen kulkivat maailman markkinoille. Suuri sahausurakka oli vuosisadan vaihteessa suoritettu n.s. huittislaisten sahaus. Useita tuhansia runkoja käsittänyt huittislaisten sahaus muodostui hyvin kehittyneelle sahalle pahaksi kompastuskiveksi. Huittislaiset yrittäjät joutuivat konkurssiin eivätkä voineet maksaa sahauksiaan, joista suurin osa oli jo suoritettu. Ikämiehiksi ehtineille veljeksille tämä suuria kustannuksia vaatinut sahaus koitui raskaaksi taloudelliseksi tappioksi, joka lopetti suurimmaksi osaksi maineikkaan sahan toiminnan. Nykyään tuosta aikanaan niin huomattavasta laitoksesta on enää jäljellä hatarahkoja muistitietoja ja muutama perustus – ja myllynkivi, jotka melkein kuivaksi käyneen puron rannalla lojuvat. (Kirjoitus perustuu serkkuni toimittaja Eino A. Jokelan tekemiin aikalaisten haastatteluihin.)

Joulu 2022

ANNA-MAIJA KUJALA Kotisetutuneuvos, Toholampi

Yötaivas Iltahämärä saapuu, tuo kanssaan tähdet ja kuun. Taivas pimentyy, on aika hopeisen yön.

Ääretön yötaivas, satumainen rauha päällä maan. Kaukainen kuu, tähdet hopeiset.

Nousee ensin hento tähti, sitten toinen, kolmaskin. Pian taivas loistaa taianomaista valoaan.

Valkoisia pisteitä, tai jotain suurempaa. Pimeys laskeutua saa. ANNIN TARINABLOGIN ANNI, 12 v, Toholampi

Pieniä ilon pisaroita joka päivä

ummoni sanoi vanhuuden kohtaamisesta näin: ”Minulla ei ole koskaan elämässä ollut aikaa surra eri aikoja, minulla on aina ollut niin paljon työtä. En ole joutanut ajatella murrosikää, en keski-iän kriisiä, enkä vaihdevuosia, aina on ollut niin paljon työtä. Mutta tämä vanhuus ottaa lujille, kun nyt on aikaa miettiä. ” Mummoni löysi kuitenkin myöhemmin lukemisen nautinnon, joka kesti loppuun asti 90-vuotiaaksi. Hän siis nautti, kun hän pystyi löytämään jotain uutta elämäänsä. Lukeminen oli nautinto, johon hänellä ei ollut ennen aikaa. Me tarvitsemme, elämän kaikissa vaiheissa aina näköalaa eteenpäin, tarvitsemme toivoa huomisen mahdollisuuksista. Hoitotyön muutosten tiimellyksessä on paljolti unohtunut se vanhan ihmisen pieni pyyntö. Se pyyntö voi olla vaikka ulkoilun mahdollisuus, se voi olla linnun laulu tai pihakukkien kasvun seuraaminen. Se pyyntö voi olla

hyvää tuttua ruokaa, mielimusiikki, haitarin soitto tai iltavirsi. Kaikella sillä on merkitystä vanhuksen elämän laatuun, jaksamiseen ja terveenä pysymiseen. Pieni liikkuminen päivittäin on todella lääkettä. Sen avulla jopa lääkärissä käyntien ja sairaalareissujen määrä laskee. Lääkkeiden liiasta käytöstä puhutaan paljon. Silti harvoin toteutuu, että kokeiltaisiin kaikki muut keinot ensin ja lääke olisi vasta niiden keinojen jälkeen. On näennäisesti helppoa esimerkiksi rauhoittaa ihminen helpoksi, sillä lopetetaan liikkuminen, ja kohta alkavat loppua muutkin elintoiminnot. Mielestäni on keskitytty liian isoihin yksikköihin ja venytetty kotona asumisen ihannointia liian pitkälle. Pitäisi olla enemmän yksiköitä niille vanhuksille, jotka tarvitsevat huolenpitoa ja pientä hoivaamista. Näissä yksiköissä henkilöstön määrä voisi olla pienempi, vanhukset itse olisivat niissä toimijoina. ”Parvessa on hyvä lentää” oli erään vanhuksen sanonta ja se pitää paikkansa. Teksti ja kuva: MAIJA KORTETMAA, Toholampi

Helli Purola lähdössä ajelulle tulvia katsomaan, pelleperuuki päässä.

Joulu 2022

Kauneus on sen silmissä, joka näkee kauneuden

itelin sädetikkua varovasti yhdellä kädellä. Se loisti pimeässä, rätisi ja loi hohkaavaa valoa ympärilleen. Olin haltioissani. Voi, kuinka kaunis se oli… Kuin pieni, oman elämänsä valonpilkahdus. Se hehkui ja valaisi ympäristönsäkin. Äkkiä unohdin koko ympäröivän maailman. Kaikki muu katosi ajatuksistani. Vain sädetikun kauneus jäi. -Cira! 5 sekuntia tätä vuotta! Mitä ihmettä? -Viisi, neljä, kolme… -Kaksi… -YKSI! -Hyvää uutta vuotta! hihkuivat kaikki pihalla olijat. Nostin katseeni hitaasti sädetikusta. Ympärillämme oli pimeää, mutta jossakin kauempana välkkyivät eriväriset valot. Minulta kesti hetki ymmärtää, että korvia huumaavat paukahdukset ja valot olivat ilotulitusrakettien ääniä. Käänsin silmäni takaisin kohti sädetikkua. Se oli jo menettänyt kauniin loimunsa. Huokaisin ja heitin sammuneen tikun roskakoriin. -Cira, kulta pieni! Minä en ymmärrä, mikä sinua vaivaa. Menetit uuden vuoden hetken sädetikun vuoksi. Voi ei. Se oli äitini. Hän jupisi aivan turhaan. Menetin kyllä sen hetken, kun kaikki laskevat aikaa vuoden vaihtumiseen ja huutavat onnentoivotuksensa ilotulitteiden täyteiselle taivaalle, mutta sain tilalle jotakin paljon, paljon parempaa. Sain tilalle kauneutta. Sitä kukaan ei ymmärrä. Miten kauneus voi olla tärkeämpää kuin näin tärkeät hetket? Se voi olla. Äitini kutsuu sitä heikkoudekseni. Uppoudun kuulemma ajatuksiini ja menetän ’oikean elämän’ hetket. Se ei ole edes totta. En uppoudu ajatuksiini. Uppoudun kauneuteen. Ensimmäinen tammikuuta. Taianomainen päivä, vuoden ensimmäinen. Koko tulvea vuosi on vielä edessäpäin. Silloin kaikki on mahdollista. Kävelin tämä ajatus päässäni pihatietämme pitkin kevyttoppatakki päällä. Puuterilumikerros oli muuttanut maan kauniin valkoiseksi.

Talvi on minulle yksi rakkaimmista vuodenajoista; silloin lumikiteet peittävät kaiken, ja lumihiutaleet ovat mielestäni yksi ihanimmista asioista koko maailmassa. Rakastan sitä, kuinka jokainen hiutale on uniikki, oma itsensä. Silti hiutaleet laskeutuvat taivaista alas maahan sulassa sovussa ja muodostavat yhdessä valkoisen, kimaltelevan peitteen maan päälle. Jokainen hiutale on yksilö, mutta ne tukevat silti toisiaan. Minun ei tarvinnut astella kauaa, kun jo tulin pihatiemme päässä olevan kuusen luokse. Kuusi on tarjonnut minulle elämäni aikana monta ihanaa hetkeä. Se on minulle todella tärkeä. Viimeksi huomasin kuusen kauneuden joulukuussa. Silloin pienen pieni käpy roikkui eräässä ikivihreistä oksista. Se näytti upealta. Koko kuusen ainut käpy, selvinnyt joulukuun pakkasista. Jäin silloin ihastelemaan käpyä moneksi kymmeneksi minuutiksi, kunnes äitini lähti etsimään minua. Hän käveli luokseni huomatessaan minut kuusen luona ja alkoi torua: -Aiheutit meille huolta, ja mitä edes olit tekemässä? Katselemassa jotakin kuusta! Mitäköhän ihmettä sinä näet siinä? Melkein kirkaisin, ettei äiti arvosta luonnon kauneutta laisinkaan, mutten saanut sanaa suustani. Mikseivät kaikki huomaa niitä kauniita, pieniä yksityiskohtia, jotka ovat elämäni ilo? Luulen, etten tule saamaan koskaan siihen vastausta, koska kukaan tuttuni ei ole koskaan ollut kauneuden huumassa. Katselin kuusta tarkasti. Halusin löytää jotakin kaunista. Kauniita asioita näen todella usein, olen hyvä löytämään niitä, mutta kauneuden huumaan en pääse yhtä usein. Viimeksi edellisenä yönä, sädetikun loisteessa. Se oli upea hetki. Luonto on yleensä se, joka kauneuden minulle antaa. Niin kuin nytkin. Huomasin lumikiteiden peittävän yhden kuusen lukuisista oksista. Ei koko oksaa, vain sen pään. Tummat, ikivihreät neulaset olivat nyt valkoisten, keveiden hiutaleiden alla. Huurteisina ja auringossa kimmeltävinä. Tuollaista näkee usein Joulu 2022

- lunta mustikanvarpujen päällä, lunta kuusen oksien päällä, lunta pensaan päällä ja niin edespäin. Silti se sykähdyttää aina. En ehtinyt katsella sitä kauaa, kun huomasin jotakin muuta. Yhden oksan päällä oli niin suuri lumimassa, että oksa oli jo kumartunut maata kohti. Minua alkoi harmittaa. Kuusen oksa halusi olla vapaa, nousta yläilmoihin ja olla aina vihreä, niin kuin ikivihreän puun kuuluukin. Korkeintaan pienen, ilmavan lumikerroksen kuului peittää se, sopusoinnussa vihreyden kanssa. Kurkotin varpailleni, niin pitkäksi kuin pystyin, ja pyyhin varovasti villalapasellani lumet alas oksan päältä. Ne tippuivat maahan jättäen siihen pienen kinoksen. Kuusen oksa vapautui heti painostaan; se ponnahti ilmaan, korkealle, sinne, minne se kuului. Hymyilin itsekseni. Olin auttanut kuusta, joka oli puolestaan auttanut minua niin monet kerrat, kun olin ollut surullinen. Äkkiä kuulin takaani askelia. Huokaisin syvään. Niin tyypillistä. Joku tuli häiritsemään minua juuri, kun olin nähnyt jotain kaunista. Käännyin ympäri valmiina hymyilemään ja toivottamaan naapurin vanhalle rouvalle tekopirteänä hyvää päivää, mutta näinkin veljeni. Meinasin hypätä kaksi metriä ilmaan, pelastamani kuusen oksan luokse. En olisi juuri nyt halunnut nähdä veljeäni. Hänen nimensä on Charlie, eikä hän ymmärrä mistään mitään. Tai no, kyllä hän ymmärtää, muttei mitään mistään sellaisesta, mikä on minulle tärkeää. Enkä minä ymmärrä asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Siksi emme oikein tule toimeen. ’Oikein’ – emme tule ollenkaan toimeen. -Mitä sinä teet? Äiti käski tulla tarkistamaan, Charlie kysyi leppoisalla, ärsyttävän rennolla äänensävyllään. -En mitään tärkeää, vastasin vaisusti. Miksi äidin piti lähettää Charlie, tai ihan kuka vain, katsomaan, mitä teen? Aivan kuin olisin joskus tehnyt jotain pahaa. En ole. Olen varmasti kylämme kilteimpiä ihmisiä. Ja silti. -Mitä ei-tärkeää sitten teet? Charlie tiedusteli kylmän viileästi.

-Katselen tätä kuusta ja puhdistan sen oksia lumesta, vastasin yhtä kylmästi. Charlien päässä silminnähden raksutti. Hän yrittää ymmärtää, muttei ymmärrä, hymähdin mielessäni. Ajatus toi minulle vähän paremman mielen. Olin erityinen; vain minä näin kauneuden. Charlie tuhahti äänekkäästi ja kääntyi kohti kotia. Pyörittelin itsekseni silmiäni. Minulla ei ollut aikomustaankaan lähteä kotiin. Siellä oli tylsää. Päätin mennä puistoon. Puisto on melko lähellä kotiamme, muttei siellä käy koskaan ketään. Paitsi minä. Se on yksi lempipaikoistani koko maailmassa. Tai no, mitä niitä muita lempipaikkojani nyt onkaan? Suuri kuusi ainakin. Voisi ajatella, että kotini olisi yksi lempipaikoistani, muttei se ole. Kotona on kyllä perheeni ja paljon muistoja, mutta siellä ei ole oikeastaan mitään kaunista. Onhan kotonamme sisustusesineitä, mutta ne eivät ole oikeasti kauniita. Ne esittävät kauniita. Ne ovat tekokauniita. On tekokasveja ja oikeita kasveja, on tekokauneutta ja oikeaa kauneutta. Oikea kauneus löytyy yleensä luonnosta, tai joskus harvoin muista asioista, kuten sädetikusta. Tekokauniit koristeesineet eivät vain ole oikeasti kauniita. Puisto oli onneksi melko lähellä, joten sinne ei kestänyt kauaa kävellen. Minua vähän harmitti, kun olin ollut koko matkan ajan ajatuksissani; matkalla oli saattanut olla vaikka mitä upeaa. Kuten auringonpaiste. Sitä ei näy puistoon asti, puisto on liian varjossa. Aurinko on ihana asia, mutta pidän vielä enemmän tähtitaivaasta. Äitini ihmettelee aina, kuinka olen joskus niin väsynyt aamuisin. Kerron, etten saa unta. Tosiasiassa valvon todella myöhään keskiyöhön, ylikin, vain nähdäkseni tähtitaivaan. Ihastelen sitä niin pitkään, että kadotan ajantajun, ja alan nukkua aivan liian myöhään. Ei ihme, että aamulla sitten väsyttää. Mutta onhan se sen arvoista. Astuin puiston ruostuneesta portista sisään. Monet sanovat, ettei siitä kannata kulkea, vanhoja nauloja kuulemma. Itse en ole törmännyt vielä naulaan. Naulat ovat vain tekosyy olla tulematta hylättyyn, mutta kauniiseen puistoon. Ensimmäisenä puiston ihmeenä näin kaikki ne upeat puut, joita puisto on tulvillaan. Niitä ei hoideta milloinkaan, mikä on todella surullista. Erää-

nä päivänä kysyin mummiltani, miksei puista pidetä huolta. Hän kertoi, ettei se ole kannattavaa, kun puistossa ei käy ketään. Se ei ole ollenkaan totta. Minä käyn siellä, käyn siellä lähes päivittäin! Tietenkin ymmärrän, ettei puita voi pitää vain minun takiani kunnossa, mutta miksei edes puiden itsensä vuoksi? Olen yrittänyt hoitaa puita, jotta ne olisivat kauniita, mutta se on vaikeaa. En voi kaataa kuolleita puita häiritsemästä, se on laitonta enkä edes osaisi, mutta katkon välillä ukin puutarhasaksilla kuolleita oksia. Yksi puista on jopa neutraalissa kunnossa, olen onnistunut saksimaan kaikki kuolleet oksat pois. Ikuisuusprojektini on saada puiston kaikki puut samaan tilanteeseen. Vaikka puut ovatkin huonossa kunnossa, näen sen läpi. En tiedä, kuinka se on mahdollista, mutta näen minä. Tiedän, miltä puut näyttivät puiston hyvinä aikoina. Ne olivat vihreitä, talvisin niiden oksilla oli kaunis, ohut kerros lunta, ja syksyisin väriloisto oli kauneinta maailmassa. Puistossa on koivuja, vaahteroita ja kaksi kuusta. Niissä lenteli erilaisia lintuja, puiston ainokaisessa omenapuussa oli lukuisittain punaisia, täydellisen pyöreitä omenoita ja sateen jälkeen pikkulapset hyppivät puiden juurakoiden muodostamissa lammikoissa. Näkymä on niin kaunis, niin kaunis, vaikka näenkin kaiken vain mielessäni. Puistossa on myös joitakin pensaita. Ne ovat edes jossain kunnossa, vaikka ovatkin todella vanhoja. Viikko sitten kuntamme puutarhuri kävi leikkelemässä ja kastelemassa niitä. Miksiköhän? Ehkä puutarhurikin näkee kauneuden? Vaikka olen usein toivonut muidenkin näkevän ne kauniit, pienet hetket ja asiat tässä maailmassa, ajatus saa minut hieman mustasukkaiseksi. On minä ja on kauneus. Olemme ystävät, siskokset. En oikeastaan toivokaan ketään muuta. Kierreltyäni hetken puistossa päätin lähteä kohti kotia. Nyt aioin kävellä hitaammin ja tarkkailla ympäristöä. Ehkäpä näkisin jotain mielenkiintoista? Talvisin lumessa on hienoja kuvioita ja kaikki näyttää kuin suurelta sadulta, talven ihmemaalta. Sitä etenkään Charlie ei ymmärrä; kerran nuorempana yritin kertoa hänelle jotain talven kauneudesta. Charlie ei tietenkään tajunnut. Hän näkee talvessa vain mahdollisuuden lumilautailuun. Puiston vieressä oli pelto. Voi, kun Joulu 2022

se oli nätti! Silmänkantamattomiin asti lunta. Se oli puuterilunta, sillä se pöllysi ilmaan tuulenvireessä. Puuterilumi on kaikkein kauneinta; se on kevyttä ja hentoa. Jos lumella olisi luonne, puuterilumi olisi sellainen herkkä ja ujo. Kantohanki olisi rohkea ja itsepäinen, ja sellainen upottava, ärsyttävä lumi olisi vähän ilkeä ja näsäviisas. Minä olen herkkä, kuin puuterilumi, niin Charlie ja äiti ainakin sanovat. Taidan oikeastikin olla. Reagoin muiden tunteisiin, minulla on hyvä mielikuvitus ja huomaan asiat helposti. Sellainen on herkkä. Jos sitä noin ajattelee, onko herkkyys mikään huono asia? Ei oikeastaan. Kävelin rauhallisesti tietä pitkin. Linnun laulu keskeytti ajatukseni. Havahduin ja katselin ympärilleni. Edessäni tiellä oli pikkuruinen lintu! Sinitiainen. Se hyppelehti ympäriinsä ja sirkutti aina välillä. Jäin katselemaan sitä haltioituneena. Linnun pienet pyrähdykset ilmaan ja sitten taas laskeutuminen kertoivat jotain, siltä minusta tuntui. Sinitiainen osoitti, että kaikkien elämä on arvokasta. Myös pienenpienen linnun, sen, joka hyppelehti edessäni, tietämättä ympäröivästä, pahasta maailmasta mitään. -Cira! Mitä ihmettä sinä teet? Auto melkein ajoi päällesi! kuulin kimeän huudon. Käännyin ympäri. Sinitiainen oli lentänyt jo pois. Näin edessäni toisen naapurimme, äidin hyvän ystävän Lauran. -Voi Cira, lopeta tuollainen käveleminen eteesi katsomatta! Missä Charlie on? Laura höpisi. Nimeni on Cira. Se on ihan hauska nimi, vaikka aina pitääkin selittää, lausutaanko se nyt Sira vai Kira. -Ilmoitan äidillesi, kun seuraavan kerran tapaamme, Laura sanoi aikuiseksi varsin nenäkkäästi ja kääntyi. Savu nousi melkein korvistani. Käännyin itsekin kohti kotia. Halusin käydä pyörähtämässä pihallamme. Sielläkin on jotain kaunista; siellä on vadelmapensas. Minun aivan itse siemenestä asti kasvattamani vadelmapensas. Se on vihreä ja täynnä vadelmia, mutta talvisin se näyttää kaikkein kauneimmalta. Silloin siihen osuu aurinko, ja lumi pensaan päällä kimmeltää kuin timantti. Aina nähdessäni sen olen ylpeä itsestäni - olen luonut jotakin kaunista. ANNIN TARINABLOGIN ANNI, 12 v, Toholampi 83

Palvelun verran parempaa kyytiä

HUUSKON TAKSI

Toholammin Kelloliike Ky

LUOMAN KORJAAMO KY

Kirkkojärventie 148, 69300 Toholampi Puh. 0400 265 992

Kosmetologi Tuu.Lii.

Sykäräinen

• Henkilöauto ja 1+8 heng. bussi inva- ja paarivarustus

Puh. 06-862 3027

Toholampi Puh. 0440 885 154

044 282 4480 Tuula Liimatainen

Egumaster Oy LAMPINTORI

puh. 0400 583 750 egumasteroy@gmail.com

Puh. 06 885 660

Reikihoito sopii kaikille

LVI-Kellosalo Oy

Puh. 06 885 101

ANNELIN-REIKI

Koe hoito “Rakkauden energialla”. Voin opettaa tämän taidon sinullekin kahden päivän kurssilla, kysy lisää!

KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) 885 007

KUKKA-HUONE

Reiki Master Anneli Järvenoja p. 040 829 0849, www.annelinreiki.fi

puh. (06) 885 351

Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi puh. 050 570 9518

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista! Kirkkotie 6, 69300 Toholampi Puh. 06-885 032, 0440-863 937

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

T:mi Taija Korpela • p. 044 998 1840 Herkullinen lounas arkisin klo 10-14. Meillä pidätte onnistuneet kokoukset ja juhlat.

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

M.H Välikangas Oy Toholampi

KAIVUU ♦ MAA-AINES ♦ KULJETUS

Laadukasta ja monipuolista fysioterapian osaamista!

www.maarakennusvalikangas.fi puh. 0440 885 156, 0400 265 339

Lampintie 2, 69300 Toholampi, puh. 06 885 499 www.toholamminfysioterapia.fi

Parturi-Kampaamo

PAULA Sykäräinen Puh. 0400 264 329

Joulu 2022

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen ! joulurauhaa!

Teollisuustie 3, 69300 Toholampi Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen Puh. 040 840 4848, 040 840 4737, 040 510 4090/JiiPee

KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

• Maanrakennus • Jätehuolto • Kuljetuspalvelut • Ramirent-vuokraus

Putkityöt Auto- ja konekorjaus Metallityöt Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

HOMM A HOITU T U! Valtteri 050 324 1344

* Vanhusten asumispalvelut * SOITA JA KYSY LISÄÄ: MirjamTupa p. 044 974 3428 Katariinan Kamari p. 044 973 8907

Rauhallista Joulua! Kiinteistönhoito Erkki Jämsä 050 551 0156

Jämsänkalliot kiinnosti Ulkoilu- ja luontopäivään saapui runsaasti osallistujia. Arviolta noin 120 henkilöä. Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille! Toholammin yhdistyksen talkoolaiset olivat tehneet uskomattoman työn. Kaikki rekvisiitta penkkeineen tarjoiluineen, jopa sepeliä nuotiopaikan alle oli viety kantovoimin 700 metrin matkan kallion päälle. Yli sadan hengen osallistujajoukko sai nauttia hienoista maisemista upeassa säässä hyvien luentojen ja lauluesitysten kera. Taas jälleen kerran tunsi, miten hienoa olla eläkeliittolainen, yksi meistä. Teksti ja kuva: TAINA ALANKO Joulu 2022

Ullava

Monitaitoinen Sepän Pentti

llavan Sepänkylällä asustaa omassa viihtyisässä kodissaan iästään huolimatta nuorekas mies. ”Tässä asun niin kauan kuin vain mahdollista terveyden puolesta,” hän virkkaa noustessamme portaita sisälle tupaan. Askel on vielä reipas, vaikka ikää on kertynyt jo 97 vuotta. Talon historiasta Pentti kertoo: ”Muistan selvästi kun olimme tuolla pellolla, ja tuli käsky lähteä sotaan. Olin silloin kuudentoista, joten komennus ei koskenut minua, mutta veljeni Toivo ja Veikko joutuivat rintamalle. Olimme juuri saaneet purettua kotimme kivijalkaan uuden tieltä. Eihän minusta vielä siinä iässä ollut talonrakentajaksi. Apuun saatiin rakentajana tunnettu Puskalan Kalle, ja niin isän ja kotiväen voimin jatkettiin. Perustus oli luonnonkivistä, jotka nekin oli raivattava pois. Seuraava talvi oltiin evakossa Toivo-veljen talossa, jossa riitti tilaa meille kaikille. Keväällä jatkoimme rakentamista ja saimme tuvan valmiiksi. Rakentaminen olisi jäänyt siihen, ellei isäni olisi edellisenä vuonna hankkinut sementit ja naulat. Sodan alettua kaikki rakennusmateriaali tarvittiin rintamalla. Koko ikäni olen tällä samalla paikalla asunut”. Sota jatkui ja ikää karttui, joten kutsu palvelukseen tuli Pentinkin kohdalle. Hänen nimikkeenään rintamalla oli lääkintämies. Veljeksistä Veikko kaatui. Toivo ja Pentti palasivat kotiin, tosin Toivo haavoittuneena, jalan menettäneenä. Pentti on ainut Ullavan elossa olevista sotaveteraaneista. Sota päättyi, ja nuoren miehen elämä vei eteenpäin. Elämänkumppanin kaipuu valtasi mielen. Vaimo Maire löytyikin samalta kylältä. Avioliittoa kesti yli viisikymmentä vuotta, kunnes kuolema erotti. Lapsiakin syntyi tyttöjä ja poikia yhteensä viisi, heissä on nyt tuki vanhuuden päivinä. Asioista Pentti puhuu ”pilke silmäkulmassa” ja huumoria säästelemättä. Siinä on kai salaisuus, että avioliitossa ei riidelty, asioista sovittiin.” Sen voi lapset todistaa”, Pentti sanoo. Portailla tulijaa tervehtii puusta veistetty karhu, siinä vähän esimakua sisältä löytyvistä esineistä. Vaikka sukunimi on Seppä, varsinaista sepänpajaa ei Pentillä ole. Sen sijaan puuverstas löytyy. Siellä on tullut ajankuluksi veisteltyä; viime aikoina ei enää niinkään. Keittiön kaapin päällä on pitkä rivi valmistuneita esineitä, riittää niitä toki joka huoneeseen ja paljon on pois annettuja. Silmään pistää leili, jollaisella vietiin piimää pellolla työskenteleville. Pikku pojasta Pentti on nähnyt miten puusta valmis-

Kaappikello ja sen tekijä. Tämä ei ole ainut taidonnäyte, näitä hän on valmistanut viisi kappaletta.

tettiin kaikki taloudessa tarvittava astiat, hevostyökalut ja muut, olihan höyläpenkki ja muut työkalut isossa pirtissä, jossa lapset varttuivat. ”Otin puukalikan käteen ja mietin mitähän tuosta tulis ,ja niin siitä alkoi muotoutua ihmishahmo”. Pentti kertoo esitellessään naista esittävää puuveistosta, josta tuli aivan tunnistettava Mikkolan Amalia. Toinenkin harrastus, josta Pentti tunnetaan, on laulu. Aikoinaan hän lauloi kirkkokuorossa, Ullava kuorossa ja myöhemmin lauluryhmässä ”Ullavan Pojat”?? Aivan uskomatonta, että ääni on säilynyt, sanat tulee ulkomuistista ja sävel on kohdallaan. Olisikohan puuverstaalla osuutta asiaan, siellä on tullut lauleskeltua, hän tunnustaa. Taisi meidän jutustelumme lomassakin kuulua hiljaista hyräilyä.

Joulu 2022

Mikkolan Amaliaksi tunnistettu veistos.

Päätyönsä Pentti on tehnyt maanviljelijänä. Talvet kuluivat metsätöissä. Pokasaha ja kirves olivat tutut työkalut. Pienoismalli ajossa olevasta hevosesta rekineen, on hänelle tuttuakin tutumpi yhdistelmä. Aivan näihin asti Pentti on huristellut omalla autolla asioiden hoitoon. Nyt hän ei enää aja, vaan käyttää muita kuskeja ”Opin kerrasta, sillä auto oli ajautunut pellon puolelle, enkä tiejä miten. Mitään vahinkoa ei onneks tullu itelle, eikä autolle”, Pentti kertoo. Lääkärin diagnoosi tapahtumasta oli, että sydän on pitänyt paussin, joten nyt on rinnassa uusi tahdistin sydämen apuna. Vaikka Pentti asustaa yksin, virikkeitä ja elämää hänen kodistaan ei puutu. Lapset käyvät usein tervehtimässä ja nuorin poika perheineen asuu näköetäisyydellä, joten apu on aina saatavilla. Tämä tuo turvaa, jota ikääntyvä tarvitsee. Teksti ja kuvat: ARJA VIDENOJA, Ullava

Eläkeyhdistyksen matkalla Kuopion Rauhalahdesssa vietimme iltaa Jätkänkämpällä, jossa Pentti lauleskeli. Hänellä oli kuulijoita useasta eri kansallisuudesta ja aplodit olivat raikuvat. Vielä kun hänen ikänsä kerrottiin, ihmetyksellä ei ollut loppua.

Pienoismalli sen aikaisesta puunajokalustosta, joka oli savotassa tuttu näky.

Joulu 2022

Kickalan Terapiatalli toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022

Sukupiirongit kuntoon Hienopuuseppä Anne Salo, Ullava p. 050 343 3408 www.annesalo.kuvat.fi

Te määräätte suunnan, minä toteutan bussimatkanne

MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas P. 050 2017 info@matka-vesa.fi

KONEURAKOINTI

J. MÄKELÄ OY Sivulantie 12, 68390 Rahkonen puh. 044 301 2244

Soita ja kysy lisää 0400 264 641 / Ari Kortetmaa

Ullavan Palveluosuuskunta

Vionojantie 36, Ullava, p. 044 762 5702

Kaustisentie 369 68380 YLI-ULLAVA 0400 263 138 Aleksis 0400 468 071 Jyri 040 7444 295

ULLA Ullava, puh. 06-889 129

Maatalousyhtymä

Kaivinkonetyöt

Klemola

JUSSIN KUOKKA

Kuljetus Siir ilä Oy

TAKSI

KUMIKEISARIN TIEDOTE:

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN RENGASMYYNTI JA ASENNUS

toivottaa asiakkailleen makoisaa joulunaikaa!

Metsäkoneurakointi Pekka Siirilä Ay

PTR-Kuljetus Oy

Harjutie 1, 68390 Rahkonen Puh. 0400 137 713, 0500 137 713

Lukkari Ullavan M-Market ja kahvio

Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

050 536 2167

A & M Korpi 0500 362 085

Osanottajia Rahkosessa nuorisoseuran talolla kahvitilaisuudessa, johon vierailijat ovat aina odotettuja. Kokkolan Omaishoitajat ry:n Marja-Liisa Kattilakoski toi esiin omaishoidon eri tukimuotoja. Aihe oli monelle ajankohtainen. Marja-Liisa edessä toinen vasemmalta.

Ulkoilupäivän viettoa Rahkosessa kaukalon vieressä. Pukukopissa oli tilaa kahvitella ja laavulla paistuivat ja maistuivat makkarat. Tarkoitus oli tutustua myös läheisiin kuntoportaisiin, mutta se jäi myöhempään ajankohtaan lumen runsauden takia.

Joulu 2022

Tekstit ja kuvat: ARJA VIDENOJA, Ullava

Veteli

Aktiivinen viiskymppinen

läkeliiton Vetelin yhdistys perustettiin 1973 eli ensi vuonna saamme viettää 50-vuotisjuhlaa. Valtakunnallinen Eläkeliitto perustettiin vuonna 1970 valvomaan eläkeläisten etuja. Veteli oli edistyksellinen jo silloin perustaessaan Keski-Pohjanmaalle toisena oman yhdistyksen. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Kauno Lempiälä. Jäseniä alkuvaiheessa oli 159, joista suurin osa olikin naisia. Tänään jäseniä on 443, ja edelleen on naisenemmistö. Jäsenmäärä on hyvä suhteessa kunnan 3000 asukkaan väkilukuun. Aiemmat sukupolvet ovat luoneet hyvän pohjan nykyiseen toimintaan. Toimintatavat ovat ajan saatossa muuttuneet, mutta perusasiat ovat säilyneet. Seurakunnan ja muiden yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä talkoiden ja kiinnostavien luentojen merkeissä. Päiväkahvitilaisuudet ja muut kokoontumiset ovat olleet tau-

Tikkausta

olla pari vuotta pandemian vuoksi, joka on rajoittanut kokoontumislupaa ja -halua. Pikkuhiljaa ollaan pääsemässä normaaliin toimintaan. Tikkauskerhossa ahkerat naiset tikkaavat hyväntekeväisyystuotteita. He ovat tikanneet villasukkia miesleskille, lohtuhuiveja naisleskille ja villanuttusettejä uusille vauvoille. Tikkaamisesta ja yhdessäolosta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Liikuntakerhot ovat monimuotoisia. Kahdesti viikossa pelataan bocciaa, josta Veteli on voittanut monia mestaruuksia. Uusia pelaajia toivotetaan tervetulleiksi. Senioritanssijat ovat kokoontuneet kerran viikossa yhdessä opettelemaan tansseja. Tanssin ystäviä mahtuu vielä mukaan. Kuntosalilla käydään kerran viikossa lihaskuntoa kehittämässä ja ylläpitämässä. Vetelin uimahallissa pidetään vesijumppaa, joka soveltuu kaikenikäisille ja kaikille nivelille. Karaoken harrastajille on ollut

oma kerho, mutta sekin on ollut tauolla koronan aikana. Uusina liikuntalajeina on ollut lavatanssijumppa ja keilaaminen. Molemmat ovat saaneet suuren suosion. Samoin tänä keväänä aloitettu tuolijumppa, joka on tehokasta, mutta lempeää liikuntaa myös liikuntarajoitteisille. Vapaaehtoistoimintaa aloitellaan pandemian jälkeen uudestaan. Yhteistyötä tehdään seurakunnan, SPR:n ja Omaishoitajien kanssa. Talkootöillä rahoitetaan yhdistyksen toimintaa ja teatteri- ym. matkoja. Talkoita tehdään mm. Kemoralle ja Kaustisen Festivaaleille. Yhdistys on järjestänyt monia piirin ja valtakunnallisiakin kilpailuja, joissa niissäkin tarvitaan työväkeä. Tänä vuonna voidaan onneksi toteuttaa valtakunnalliset suunnistuskilpailut. Olemme ylpeitä saadessamme järjestää kilpailut. Eläkeyhdistys mielletään usein

Keilausta

Joulu 2022

Kesäteatteria

vanhusten yhdistykseksi. Ehkä alkuaikoina yli kuuskymppinen luokiteltiin vanhukseksi, mutta nykyään kahdeksankymppinen on entinen kuuskymppinen. Eikä tarvitse olla eläkeläinen, jotta yhdistykseen voi liittyä. Jos toiminta kiinnostaa, tervetuloa joukkoon! Uusia ideoita ja toi-

veita toimintaan otetaan mielellään jäseniltä vastaan. Jäseneksi voi liittyä yhdistyksen kotisivuilla www.elakeliitto.fi/yhdistykset/veteli SARI TORPPA, Veteli Kuvat: Riitta Anttila, Veteli

Kirkonkirjoja

Tuolijumppaa Lavista

Joulu 2022

Metsätyön murrosaikaa Vetelin salomailla

oki puuta oli käytetty Vetelinjokilaaksossakin hyväksi jo vuosisatoja. Rakennus- ja polttopuun käyttö oli alkanut jo ensimmäisten asukkaiden ilmestyessä jokirannoille 1400-luvun loppupuolella. Suurin murroskausi puunkorjauksessa elettiin kuitenkin 1950-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Vanha justeeri ja hevonen vaihtuivat historian pitkällä aikajanalla katsoen nopeasti moottorisahaksi ja traktoriksi. Sen ajan miehet näkivät, kokivat ja elivät sen muutoksen ajan. Metsäkämppiä oli pitkin pitäjää useitakin. Pilvinevan laitojen laajoilla salomailla oli kolme metsäkämppää, joissa miehet olivat usein viikon jaksoja kerrallaan. Yksi oli Matkasalossa. Toinen, ”meijerin kämppä”, oli muutama kilometri siitä Lumppion suuntaan ja kolmas on Pilvilampinkankaalla lähellä Lampea. Klemolan Erkki johdolla meijerin kämpälle tehtiin myös kolmen hevosen talli. Siellä yöpyivät yleensä meijerin metsässä työskentelevät hevos- ja hakkuumiehet. Hevosmiehiä olivat mm. Klemolan iso Urho, Vähäkainun Aimo, Seppälän Väinö, Sillanpään Eero ja Syrjälän Aarno. Matkasalon kämpällä yöpyivät lähinnä lähimetsien omistajat. Kämpän kylmä päätyhuone muutettiin myöhemmin hevostalliksi. Kamarin ikkunan kohdalle tehtiin oviaukko. Sitä ennen hevoset tuotiin tuvan kautta kamariin. Ne piti pyöräyttää tuvan lattialla, ennen kuin pääsivät kamarin oviaukosta sisään. Matkasalon kämpässä mahtui kahdeksan miestä yöpymään kerrallaan. Viisi mahtui vierekkäin laverille. Kolme nukkui riu’usta ja viltistä tehdyssä ropatissa. Lämpö tuli hellasta. Sen oli Matin Jussin Mauno muurannut. Siinä myös ruoka tehtiin. Pannulla paistettiin sianrasvaa, tehtiin esim. hernekeittoa viikon sat-

Veikko Pollari hevosensa Pirston kanssa Matkasalon kämpällä v. 1958. Kuva: Aimo Pollari

si kerrallaan ja syötiin leipää. Vähän matkaa kämpän alapuolella oli lähde. Styroksi oli uusi ja kallis aine, mutta sillä suojattiin lähde jäätymiseltä. Kylän miehiä oli sekalaisesti mukana. Iltaisin yhteiselo sujui kuitenkin sopuisasti. Huollettiin välineitä, vähän korttiakin pelattiin ja kerrottiin tarinoita. Kämppä sijaitsi Pakkaloiden maalla. Matin Jussin Mauno oli hyvä juttumies ja Torpasta oli muitakin miehiä. Oli Laasaset, Pollarin Veikon väki Heikkilästä, Kankaan Taunon porukkaa ja Kaustisen Järvelän kylän miehiä.

KOVAA TYÖTÄ Työ oli sen aikaisilla menetelmillä kovaa. Kovia olivat kyllä silloin miehetkin. Helmikuussa näki tehdä jo pidempää päivää. Sanottiinkin, että nyt on niin paljon päivää, kuin on äiJoulu 2022

jääkin. Rajansa se oli jaksamisellakin. Justeerit vaihtuivat ensin puukaarisiin pokasahoihin. Purmossa sitten kehitettiin metallikaarinen ”pokasaha”, joka oli tietenkin kestävämpi. Ensimmäiset moottorisahat Pilvinevan laitamilla pärähtivät käyttöön 60-luvun alussa. McCulloch- ja Solo-moottorisahat olivat ensimmäisten joukossa. Painoa noin 12 kg. Kevyemmät Homelite-sahat odottivat vielä tulemistaan. Aluksi sahoja käytettiin pelkästään kaatamiseen. Oksat karsittiin kirveellä. Ristiharjusta oli tie ainoastaan Kortenevalle saakka, jossa oli suuri laani ja parkkauspaikka. Sieltä kuorma-autot pääsivät hakemaan puut eteenpäin vietäväksi. ”Egyptinparrut” sanan mukaisesti Egyptiin saakka. Maatalouksiin Vetelissä alkoi traktoreita tulla hevosten rinnalle 60-luvun taitteessa. Samoja traktoreita 91

käytettiin myös puunajoon. International McCormick, Nuffield, Massey Ferguson, Fordson Major ja Dexta olivat käytettyjä merkkejä. Tehoja traktoreissa oli vain 30 hevosvoiman kahta puolta. Talvisin käytettiin kettinkejä ja puolitelojakin. Jos iltahämärissä lumen tuiskuttamilta raiteilta tippui traktorilla puita täynnä olevan reen kanssa sivuun, niin siellähän olit. Apuja ei voinut pyytää. Eikä apua ollut saatavillakaan. Kuorma piti purkaa ainakin osittain ja konstilla jos toisella yrittää päästä pois. Ja sitten kuorma taas takaisin kyytiin. Se jos mikä opetti ajamaan. Meijerin metsästä ajettiin urakalla myös meijerin tarvitsemat halot. Talven aikana saatettiin ajaa jaetulla urakalla jopa 750 pinokuutiota halkoja. Suorempi ajoreitti tuli Saarinevankytömaan kautta. Saarikankaan nousussa ja Vetelinjoen jyrkissä penkoissa oli omat ongelmansa päästä kuorman kanssa meijerille saakka. Moni sen aikaisista miehistä lepää jo Vetelin kirkkomaalla. Myös huutolaispoika Aleksanteri Pietilä. Hän oli myös parkkaamassa Kortenevan laanilla. Myös meijerin ja Matkasalon metsäkämpät ovat hävinneet kamppailun ajan armotonta virtaa vastaan. Pilvilampin vanha kämppä seisoo edelleen paikallaan. Siellä on vielä Rannankarin Einon muuraama hyvä takka. Vetelin elinkeinorakenne on muuttunut paljon 60 vuoden takaisista ajoista. Metsuritkin alkavat olla kohta katoavaa luonnonvaraa. Kuitenkin kunnioitus työn tekijää ja arvostus työtä kohtaa on heidän sukupolvensa kallista perintöä nykypolville. INTO POLLARI JA SEPPO ALASPÄÄ, Veteli 92

Kosti ja Jouko suosionsa alkuaikoina. Fanikuva 1960-luvulta Jouko Saaren arkistoista.

”Tahdon takaisin, sen mikä meni pois…”

Joukon ja Kostin tarina Tapahtui kuusikymmenluvun lopulla: Oli kesäilta ja Räyringin pikkutytöillä ja pojillakin oli yhtäkkiä asiaa Isoonkylään. Oli kuulunut huhuja, että Jouko ja Kosti ovat tulleet käymään kotonansa. Usein sattui niin, että he laittoivat orkesterilaitteet kokoon talon pihalle ja alkoivat soittaa. Rohkeimmat vieraat menivät pihalle asti pyytämään nimikirjoituksia, ujoimmat kuuntelivat naapuritalon pihoilta. Tähtikultti oli huipussaan, ja kylän suuret tähdet tunnettiin koko Suomessa.

ouko ja Kosti syntyivät Vetelin Räyringissä, Isonkylän puolella olevaan Saaren Jukintupaan. Heidän isänsä Toivo ja äitinsä Eeva asuivat vanhaa Saaren sukutaloa. Toivo oli sodankäynyt mies ja taitava muusikko. Eeva oli syntyisin myös Isostakylästä. Avioliitto solmittiin sodan jälkeen ja perhe lisääntyi Joulu 2022

kaikkiaan kuudella lapsella. Musiikki oli monella tapaa läsnä Joukon ja Kostin lapsuudessa. Toivo soitti ennen sotia viulua salonkiorkesterissa ja lukuisissa hääsoitoissa. Asemasodan aikana järjestetyillä viihdytyskiertueilla tuli monta soittotuttua, ja ohjelmisto karttui uudella musiikilla. Sodan jäl-

keen käynnistyi suuri viihdyttäytymisen tarve, nuorisoseurojen iltamissa kansa otti takaisin menetettyjä sotavuosia. Toivo alkoi soittaa tanssimusiikkia veljiensä kanssa. 1950-luvun loppuun tultaessa oli koossa viiden veljeksen orkesteri. Toivon pelimanniura huipentui 1970-luvulla Kaustisen Festivaaleilla saatuun mestaripelimannin titteliin.

ALTISTUS NUORENA Saaren yhtye harjoitteli usein myös Jukintuvalla, ja Jouko ja Kosti ”altistuivat” tanssimusiikille. Kun Toivo vanhimpana veljenä alkoi väsyä jatkuvaan keikkailuun, astuivat pojat tilalle: Kosti tarttui kontrabassoon ja Jouko oli jo hankkinut ensimmäisen sähkökitaransa. Keikkailu alkoi ja tutuksi tuli vanha tanssimusiikki. Aika oli kuitenkin jo muuttunut – iskelmämusiikki sai yhä rokkaavampia piirteitä. Akustiset soittimet vaihtuivat vähitellen sähköisiin. Usein Saaren yhtyeen tanssisoitossa olikin mukana Joukon ja Kostin rumpalisetänsä kanssa soittama rokkaavampi osuus. Veljeksillä oli myös soittokontakteja Kaustiselle. Kummatkin olivat myös ottaneet laulutunteja. Vuonna 1968 Vetelistä lähti iso ryhmä nuorison taidetapahtumaan Tampereelle. Paikalla olijat muistelivat, että tilaisuudessa oli ns. suuren urheilujuhlan tuntua – paikalla oli kannustusjoukkona Vetelin lukion kuoro, joka oli ollut myös kilpailemassa. Jouko voitti laulukilpailussa iskelmäsarjan ja Kosti tuli toiseksi klassisen musiikin sarjassa. Kilpailun tuloksena Joukolle tarjottiin levytyssopimusta. Hän suostui sillä ehdolla, että Kostikin pääsee mukaan. He pääsivät Toivo Kärjen kuuluisaan levy-yhtiöön, ja pikaisella aikataululla levytettiin ”Muisto vain jää”. Sen Jouko ja Kosti valitsivat tarjottujen kappaleiden joukosta. Muita Tom Jonesin kappaleita he olivat laulaneet jo ennen sitä. Kappale ponnahti yleisön suursuosikiksi, ja ura lähti lentoon. Mutta palataan vielä Jukintuvan pihalle 1960-luvulle, jossa komeili usein Joukon ja Kostin keikka-auto Dodge Monaco. Se oli harvinainen näky kaupungeissakin saati maaseudulla. Eräällä reissulla auton virta-avain katkesi startatessa. Tuli todellinen hätä, keikalle olisi päästävä. Isossaky-

Tässä soitetaan vielä setä-miesten yhtyeessä: Taito, Timo, Jouko ja Kosti. Taiton kotialbumi

Neljän veljeksen orkesteri, Paavo, Kosti, Jouko ja Jukka. Juliste 1970-luvulta Jouko Saaren arkistoista.

lässä oli kuitenkin kyläseppä Kauko Nykänen, joka juotti avaimen messingillä ja matkaan päästiin. Mukana olleilla Helsingin muusikoilla oli ihmettelemistä.

PIHASOITTOA KOTONA Aluksi Jouko ja Kosti esiintyivät triona, rumpalina oli ensiksi Kauko Rapakko. Myöhemmin orkesteria vahvistettiin erilaisilla puhaltajilla. Mukana oli puhaltajana Risto Pensola, jonka soittoa kuullaan Risto Jarvan 1970-luvun elokuvien taustalla. Monet Suomen kevyen musiikin huippumuusikot soittivat jossain vaiheessa heidän kanssaan, rumpaleina mm. Matti Oiling ja Lyly Rajala. Aina kun Jouko ja Kosti keikkaiJoulu 2022

livat Pohjanmaalla, he yöpyivät lapsuudenkodissaan. Soittimet laitettiin pystyyn kotipihalle ja soitto alkoi. Räyrinkiläiset saivat usein ilmaiskonsertin, soitto kantoi hyvin vettä pitkin ja kuului kauas. 1960-luvulla televisio oli jo vakiinnuttanut asemansa maaseudullakin, mutta radioa kuunneltiin vielä paljon. Nuorten sävellahja oli suosittu ohjelma, mutta vielä suositumpi oli Lista. Sitä keräännyttiin kuuntelemaan porukalla ja kappaleista keskusteltiin jälkikäteen. Ohjelma kävi läpi viikon suosituimmat iskelmät. Kappaleet hieman vaihtuivat, mutta järkähtämätöntä ykköspaikkaa piti kuukausitolkulla Aikamiehien Iltatuulen viesti. Joukon ja Kostin Muisto vain jää kohosi parhaimmillaan kakkoseksi 93

Come back -keikan harjoituksissa Vetelissä Harjutorin lavalla: Jouko, Juha, Antti ja Jukka Saari. Kuva: Tuija Saari

tässä kuuluisassa radioohjelmassa. Joukon ja Kostin musiikki edusti Suomessa silloin harvinaista vapaata laulutyyliä, jota souliksikin kutsuttiin. Kappaleita levytettiin sen ajan tyyliin singleinä, siis kaksipuolisina lyhytsoittolevyinä. Nämä ilmestyivät sitten LPlevylle koottuna 1971. Veljesten nuorempi veli Paavo (1954–1995) oli opiskellut konservatoriossa pianonsoittoa ja soittanut kouluaikoina monenlaisissa bändikuvioissa kitaraa. Paavo tuli ylioppilaaksi päästyään Helsinkiin ja samalla mukaan veljesten yhtyeeseen. Sekä Jouko että Paavo opiskelivat uudessa Oulunkylän Pop & Jazz -musiikkiopistossa. Yhtye alkoi soittaa nimellä Jouko, Kosti & Paavo. Vuonna 1976 Jouko ja Kosti kokeilivat isompaa tyylinmuutosta ja ottivat osaa euroviisukarsintaan Vexi Salmen ja Paul Fagerlundin kappaleella ”Can can”, jossa he esiintyivät ensimmäisen kerran solisteina, ilman kitaroitaan. Kilvassa kappale tuli kuudenneksi. 1976 Syksyn sävel -kilpailussa finaaliin pääsy oli lähellä, sillä kappaleella "On jossain saari" he olivat 11. sijalla.

KOHTI NELJÄÄ VELJESTÄ Vuonna -77 ilmestyi heidän toinen LP -levynsä nimeltä Jouko, Kosti & Paavo. Tämän levyn musiikki oli hyvin sovitettua soul-tyyppistä musiikkia, ai-

MATTOKUTOMO Lasse Rantala Oosintie 1, Veteli

p. 040 504 1517 ONTELOKUDETTA JA MATTOJA

kaansa edellä ollutta. Kun veljesten nuorempi veli Jukka (s. 1960) tuli myös opiskelemaan Oulunkylän Pop & Jazz -musiikkiopistoon, hänestä tuli yhtyeen rumpali. Niin heillä oli neljän veljeksen orkesteri, joka jatkoi ammattimaisesti soittoa 1979 asti. Kun Paavo meni armeijaan, tuli kosketinsoittajan sijaiseksi myöhemmin oopperatenorina tunnettu Jyrki Niskanen. Kevyt musiikki alkoi kuitenkin näyttää varjopuoliaan. Yövalvominen ja pitkät keikkamatkat eivät enää perheellisenä tuntuneet niin mukavalta. Niinpä sekä Jouko että Kosti tahollaan hankkivat ammatin, jossa leipä tuli helpommalla. Soittoa kuitenkin jatkettiin, keikkatahti vain harveni. Myös keikkatilaisuudet olivat muuttuneet. Lavatanssien aika alkoi olla ohi, tilalla olivat ravintolakeikat ja viihdyttäminen laivoilla. Kun laulavilla kitaristeilla alkoi olla

heikosti töitä, siirtyi Jouko soittamaan bassoa. Tämän kirjoittaja soitti myös myöhemmin Jouko Saaren triossa tultuaan Helsinkiin opiskelemaan. Jukkaveli palasi ensin Pohjanmaalle ja alkoi viljellä kotitilaa. Myöhemmin hän siirtyi ammattimuusikoksi Lahteen. Tänä päivänä Jouko viettää eläkepäiviään Espoossa, laulaen toki vielä. Jukka-veli soittaa eri kokoonpanoissa Lahden suunnalla. Jouko ja Jukka esiintyivät viimeksi Vetelissä kesällä 2019 torikonsertissa kokoonpanossa, jossa oli mukana myös tämän kirjoittaja ja Antti J. Saari. Joukon ja Kostin levytysura tuotti suuren määrän kevyenmusiikin klassikoita. Monet pitävät ”Muisto vain jää” kappaletta ylittämättömänä klassikkona. Siitä on tehty sittemmin monta levytystä, mutta ei ole alkuperäisen voittanutta. JUHA J.J. SAARI, Veteli

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

Joulu 2022

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja. Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Susanna Heikkala 040 824 0570

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2023! VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI • Valmisvaatteet • Kankaat puh. 040 7714 179

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

p. (06) 8621 386 Koulutie 77, 67700 VETELI

Kauneushoitola Leea Kalliokoski K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

P. 040 721 6234 www.hoivahelmi.fi

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA 69700 Veteli, puh. 050-400 3302

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950 w w w. p s l - n y k a n e n . f i

Reilua kodinkone- ja urheiluvälinekauppaa laatumerkeillä

Ramppi 2, 69700 Veteli Puh. 010 835 4700 • Fax 06 862 7153 www.skaala.com

• Koulutie 86, 69700 Veteli • Puh (06) 862 1185

ää !auluvyH oJ

BETONIELEMENTIT • ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Viisteentie 10, 69750 Sillanpää p. 0400 895 174

MATTI RAUHALA OY vetua@vetua.fi

• Ilmastointikanavat ja -osat Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Joulu 2022

Puh. 020 718 9670 VETELI

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto

Jussi Torppa Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

Hyvää ja rauhallista joulua

EK-RASKASHUOLTO Räyringintie 1100, Veteli Puh. 044 559 2960

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023! • TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

Hierontaa, jäsenkorjausta ja hautamuistomerkkejä Heikkilän entisellä koululla

Koulutetut hierojat

Noora Kaariniemi 0409624302

Merja Lappi 0405325696 www.vaihtoehtohautakivelle.fi

KEBAB PIZZERIA

BALKAN

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

W-Sähkö Oy SÄHKÖASENNUSTYÖT Puh. 044 264 9030

Pikaparturi Leikkauskulma Koulutie 63, Veteli

LVISUUNNITTELU Pekka Aho p. 040 705 7987 pekka.aho@kase.fi

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli • 040 648 4040 • www.kampeli.fi

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli 040 648 4040 www.kampeli.fi

Lounaasta eläkeläisalennus –1€

Matti Laasanen p. 040 7711 118

LVI- JA METALLIASENNUS JUHANI PUUSAARI Oy Puh. 0400 365 969

KIINTEISTÖHUOLTO KIVELÄ

Kansanparantaja, jäsenkorjaaja

- Remontit - Kiinteistöhuoltotyöt

Vetelin Kalliojärvellä.

VETELI

H O T E LLI • R AVIN T OLA• PU B • SAU N A

LAASASEN MYLLY

Asko Kivelä, puh. 0400 460 145

Raimo Holtin VASTAANOTTO

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

P. 0400 869 530

RTV-HUOLTO HAUTALA

Eteläkankaan Maito

Puh. 0400-55 2453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

TELEVISIOT ja ANTENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

Panasonic Pioneer

Linja-autoliikenne O. A. Aho Oy Perhonjokilaakson Matkatoimisto Oy

Laaksotörmäntie 5, 69730 Tunkkari (Veteli) 040 737 4762 talonpojannavetta@kase.fi

Maitotie 150 69700 Veteli Jussi Tunkkari 0400-627489

Susanna Tunkkari Perttu Tunkkari 045-1144742 040-5110230

Peltityöt yli 30 v. kokemuksella

69810 RÄYRINKI puh. 0400 265 133, 0400 402974

VETELIN APTEEKKI Rauhallista joulua!

Koulutie 63, puh. 06 862 1419 Palvelemme myös verkossa

www.pohjolanverkkoapteekki.fi Joulu 2022

www.poyhonen.fi

www.timma.fi/ sarinkauneusnurkkaus 040 4155 468

KIRKKOTANHUA 1, VETELI

Konehuolto Klemola Ky Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

PULKKISEN NUORISOSEURA

Puh. 040 912 3285

Räyrinki/Kaustinen, p. 040 838 7771

VETELIN KONEMETALLI OY

Haukilahdentie, 69830 Pulkkinen Puh.joht. Pentti Leppäniemi Puh. 040 513 9827

spalvelu u n n e k Ra ikkala Kari He Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

p. 06 862 1092 konemet@veteli.fi

Perhonjokilaakson

KATSASTUS OY Puh. 06 862 8150

Pieni Nurkkapuoti

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA OY DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130 www.rakennuskorpelaoy.fi p. 0400 560 144

Torpantie 154, 69700 Veteli p. 040 5338 094

Vaatteita, kenkiä ja asusteita naisille Etelän auringosta. Myös lahjatavaroita.

Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

HIEROJA Pirjo Korkeasaari

JMT Koskela Oy

Isopatanantie 135

puh. 040 5802 204

• kaivinkoneurakointi • talvikunnossapito • hiekoitus • kenttäsirkkelisahausta

Puh. 0400 869 195 Perinteinen Hieronta

www.venergia.fi info@venergia.fi

HAUTALA

•

Klassinen hieronta • Lahjakortit Koulutettu hieroja

JARMO HAUTALA

% 040 579 7897 Koulutie 62, Veteli Joulu 2022

❀❀❀❀❀

KONEURAKOINTI Kyösti Hietalahti

VETELI • p. 044 747 5288

Kukka ja tähti Koulutie 84, puh. 06 8621 384 Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös Facebookissa

Kuljetus

E. TIKKAKOSKI OY Veteli puh. 0400 577 713 97

TUETUT LOMAT 2023 Piiri järjestää tuetut lomat yhteistyössä MTLH:n kanssa ja Veikkauksen tuella. Myönnetty: 20 henkilölle/loma Teema: Senioriloma 60v + Aika: Paikka: 12.-17.3.2023 Härmän Kylpylä 20.-25.8.2023 Rokua Health & Spa Hinta: Sisältyy:

Loman omavastuuosuus on 25 € /vrk täysihoito, majoitus 2-hh, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajan ohjelma, allasosaston ja kuntosalin käyttö

Hakuaika: 3 kk ennen loman alkamispäivää Jokainen hakija täyttää henkilökohtaisesti MTLH:n lomatukihakemuksen. Hakemus tulisi tehdä mieluiten sähköisenä, sähköisen hakemuksen osoite www.mtlh.fi Paperiset anomukset postitse suoraan osoitteeseen: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Ruoholahdenkatu 8, 4. krs, 00180 Helsinki Lisätietoja: Taina Alanko, p. 050 3421 203

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

ELÄKELIITON OMAT SURUADRESSIT JA ONNITTELUKORTIT Useita tekstivaihtoehtoja, sis. kuoret. Tilattavissa 10 kpl:n erissä piirin toimistolta p. 050 3421 203 tai keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Räyrinki, Toholampi, Ullava, Veteli

Sijoitamme varasi kuten omamme - vastuullisesti ja pitkäjänteisesti Tarjoamme monipuoliset ratkaisut sijoittamiseen ja vaurastumiseen. Voit jättää varojesi hoidon kokonaan ammattilaiselle tai tehdä sijoituspäätöksiä itsenäisesti.

Säästöpankki toivottaa jouluiloa!

LUE LISÄÄ lahitapiola.fi/sijoittaminen

Avain Säästöpankki | facebook.com/avainsp www.saastopankki.fi/avainsp

Joulu 2022

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri v. 2022 Piirihallitus

Pirjo Palosaari-Penttilä, pj Eija Mastokangas Helena Tilus Lauri Perttula Heikki Haapala Lahja Hautamäki Ritva Lappi Heikki Sinko Mikko Hänninen Martti Autio Oiva Kankaanpää Anneli Järvenoja Annikki Klemola Sari Torppa Toiminnanjoht. Taina Alanko

Ylijoentie 6, 69600 Kaustinen 040 504 6076 Kannistontie 566, 69510 Halsua 040 868 4103 Isomäentie 1 B as 1, 68100 Himanka 050 374 3094 Alaviirteentie 252, 69100 Kannus 050 536 9307 Kaustarinkatu 43 A, 67100 Kokkola 040 510 9521 Sorrontanhua 11, 68300 Kälviä 050 545 5248 Lestintie 14, 69440 Lestijärvi 040 538 5107 Vanha Rantatie 161, 68210 Marinkainen 0505119709 Jyväskyläntie 577, 69980 Möttönen 0445612152 Skutnabbantie, 68600 Pietarsaari 040 556 6322 Lahdenperäntie 70, 85340 Sievi 0505001634 Kentäntie 6, 69310 Laitala 040 829 0849 Neverbackantie 110, 68380 Yli-Ullava 0503398949 Puukorventie 15 B 6, 69700 Veteli 050 490 9476 Halkokarintie 4, 67300 Kokkola 050 342 1203

pirjopa@kaustinen.fi mastokangas.eija@gmail.com tilus.helena@gmail.com perttulalauri@gmail.com hjhaapala@luukku.com lahja.hautamaki@gmail.com ritva.lappi@gmail.com heikki.sinki@kotinet.com mikko.hanninen@kase.fi martti.m.autio@outlook.com oiva.kankaanpaa@gmail.com lauranneli@kase.fi annikki.klemola@gmail.com sari.torppa@pp.inet.fi keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

Piirin liittovaltuutetut 24.8.2021 alk. Terho Paavola 040 151 2891 Marjatta Tjäru 0400 974 127 Heikki Koivisto 044 254 4275

1. varavaltuutettu Sisko Hautamäki 050 343 5162 Harri Jylhä 050 528 9988 Oiva Kankaanpää 050 500 1634

040 825 7812 050 373 1793 040 538 5107

2. varavaltuutettu Helena Tiala Kaarina Niemi Ritva Lappi

Piirin kunniapuheenjohtaja Matti Koskela, Toholampi Piirin kunniajäsenet Juhani Forslund, Kokkola / Jorma Tikkanen, Himanka / Rauni Torppa, Veteli Piirin kotisivut internetissä: https://www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa Piirin fb-sivut: https://www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/

ELÄKELIITON JÄSENYHDISTYKSET (Jäsenmäärä 31.8.2013) Yhdistys

Puheenjohtaja

Halsua pv 1975 jäs 207

Eija Mastokangas Maili Ruuska Lohtaja Kannistontie 566 Uudentalontie 23 pv 1975 69510 Halsua 69510 Halsua jäs 246 040 868 4103 040 576 5694 mastokangas.eija@gmail.com maili.ruuska@gmail.com

Heikki Sinko Irene Turpeinen Rantatie 161 A Peltolantie 4 68210 Marinkainen 68210 Marinkainen 050 511 9707 040 733 2815 heikki.sinko@kotinet.com irene.turp@gmail.com

Himanka pv 1979 jäs 281

Paavo Tiinanen Helena Tilus Perho Lahdensuuntie 73 Isomäentie 1 B as 1 pv 1975 68100 Himanka 68100 Himanka jäs 279 044 587 5124 050 374 3094 paavo.tiinanen51@gmail.com tilus.helena@gmail.com

Mikko Hänninen Elsa Peltola Jyväskyläntie 577 Kivijärventie 37 69980 Möttönen 69980 Möttönen 044 561 2152 040 575 8532 mikko.hanninen@kase.fi elsa.peltola@icloud.com

Kannus pv 1971 jäs 393

Lauri Perttula Alaviirteentie 252 69100 Kannus 044 549 8713 perttulalauri@gmail.com

Pentti Silvennoinen Sirkka Silvennoinen Palokärjentie 14 Palokärjentie 14 68660 Pietarsaari 68660 Pietarsaari 0400 656 768 pentti.silv@gmail.com

Kaustinen Tellervo Pakkala pv 1975 Minnantie 7 jäs 556 69600 Kaustinen 050 342 1386 tellerpa@kase.fi

Sihteeri

Yhdistys

Liisa Äijälä Pietarsaari Kisakuja 2 pv 1998 69100 Kannus jäs 31 044 254 4314 liisa.aijala2@gmail.com

Puheenjohtaja

Sihteeri

Kimmo Pajukangas Sievi Anne-Maj Mäenpää Pajukoskentie 22 pv 1976 Kaivotie 9 B 6 69600 Kaustinen jäs 279 85410 Sievi 050 322 6366 040 556 9665 kimmo@yrityspalvelupaju.fi anne-maj.maenpaa@elisanet.fi

Eila Löytynoja Kajaanintie 211 85410 Sievi 044 327 6040 eila.loytynoja@gmail.com

Seppo Lamminen Toholampi Kuusimäentie 8 pv 1975 67700 Kokkola jäs 171 040 518 0122 lamseppo@gmail.com

Pirkko Mäntypuro Taipaleentie 2 D 8 69300 Toholampi 0440 209 210 pirkkoma@kase.fi

Kokkola pv 1976 jäs 609

Mikko Känsälä Räihäntie 17 67300 Kokkola 0400 686 347 mikko.kansala@gmail.com

Kälviä pv 1975 jäs 246

Lahja Hautamäki Hilkka Tapio Ullava Sorrontanhua 11 Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä 68300 Kälviä jäs 129 050 545 5248 040 581 2283 lahja.hautamaki@gmail.com hilkka.tapio@gmail.com

Lestijärvi pv 1975 jäs 61

Ritva Lappi Lestintie 14 69440 Lestijärvi 040 538 5107 ritva.lappi@gmail.com

Marketta Similä Veteli Konttikoskentie 19 pv 1973 69450 Yli-Lesti jäs 430 0440 638 342 marketta.simila@lestijarvi.fi

Joulu 2022

Anneli Järvenoja Kentäntie 6 69310 Laitala 040 829 0849 lauranneli@kase.fi Sisko Hautamäki Leppipellontie 45 68380 Ullava 050 343 5162 annikki.sisko@gmail.com

Arja Videnoja Ullavantie 697 68370 Ullava 040 964 8793 arja.videnoja@gmail.com

Sari Torppa Puukorvantie 15 B 6 69700 Veteli 050 490 9476 sari.torppa@pp.inet.fi

Jouko Pilvilampi Forsbackantie 298 69820 Räyrinki 0400 931 928 elake.veteli@gmail.com

Entisiä puheenjohtajia kunniajäseniksi Kolme Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin entistä puheenjohtajaa kutsuttiin kunniajäseniksi.

Juhani Forslund ja Jorma Tikkanen saivat piirin kevätkokouksessa kunniakirjat ja ruusut kunniapuheenjohtaja Matti Koskelalta ja puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilältä. Rauni Torppa oli estynyt saapumasta paikalle. Kuva: Taina Alanko

Joulu 2022 35. vuosikerta – lehden hinta 10 € Julkaisija:

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry p. 050 3421 203, keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa

Oikoluku:

Piiri tiedottaa tapahtumistaan • kotisivuilla osoitteessa www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa • Facebookissa: www.facebook.com/ elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/

Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

Päätoimittaja:

Vetelin yhdistys kutsui Rauni Torpan tammikuussa 2022 kunniajäsenekseen. Kuva: Sari Torppa

• sähköpostilla piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille • Yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa

Taina Alanko yhteistyössä yhdistysten nimeämien joululehtivastaavien kanssa

• EL-Sanomissa (6 kertaa/vuosi)

Eeva Inkeri Kluukeri

• tarvittaessa kirjeitse

Sivunvalmistus: Tiina Fors, Creamedia Painopaikka:

Grano Oy, Vaasa

Kansikuva:

Hannu Moilanen

• virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehti-ilmoituksella Keskipohjanmaassa sekä EL-Sanomissa

Piirihallitus kiittää kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta. Mukavia lukuhetkiä lehtemme 35. vuosikerran Joulu 2022 parissa! 100

Joulu 2022

Maakunnan parhaimmat

PIKKUJOULUT turvallisesti oman yhdistyksen kesken

PerinteinenJoulun Herkkupöytä 39 € Hintaan sisältyy tanssilippu.

Kysy lisää myyntipalvelustamme!

HÄRMÄLÄINEN KYLPYLÄPÄIVÄ ma-pe 25 € • la-su ja arkipyhisin 31 €

UPEA JOULUINEN TUNNELMA JA SUOMEN PARHAIMMAT ARTISTIT TAKAAVAT VIIHTYMISENNE

uoden v a n n i o av Kylpylä änä v i ä p a n e jokais

(

Yhdistysten Päiväpikkujoulut

Sis. kylpylän käyttö ja buffetruokailu (Joulun Herkkupöytä lisämaksusta)

Vaasantie 22, Ylihärmä | Puh. 06-483 1600 myynti@harmankylpyla.fi | www.harmankylpyla.fi

Jäsenetu jopa 123 € Ryhmille lisäetuja

Lehmiranta on Eläkeliiton omistama lomakeskus puhtaan Lehmijärven rannalla luonnonkauniissa Varsinais-Suomessa. Lomakeskus-kylpylä tarjoaa toimintaa ja virkistäytymistä parhaaseen ikään ehtineille. Lehmirannassa sinua ja ystäviäsi odottavat mukavat hotellihuoneet, ystävällinen palvelu, maittava ruoka, rauhallinen kylpylä, iloinen ohjelma ja samanhenkinen seura. Lähialueelta löytyy koettavaa niin luontonautiskelijalle kuin kulttuurin kuluttajalle

Jäsenhinnat 2022: Puolihoitoloma alk. 84 € /hlö /vrk Lomaviikko alk. 453 € /hlö /6 vrk Hinnat sis. majoituksen (2 hh) puolihoidolla, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä monipuolisen lomaohjelman.

• • • • • • •

Eläkeikäisten ohjelmalliset lomat Harrastekurssit Minilomat eri teemoilla Hotellimajoitusta järven rannalla Kylpylä ja suolahuone Juhla- ja kokouspalvelut Ravintola- ja kahvilapalvelut A-oikeuksin

Tiedustelut ja varaukset: puh. (02) 727 5200 lehmiranta@elakeliitto.fi

www.lehmiranta.fi

rytmiä – riemua – rentoutumista

– Lehden hinta 10 e –